2003 opiskelijoiden äänitorvena

§§§§§§§§

Opiskelijoiden äänitorvena

Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijaedustajien kokemuksistahallinnossa työskentelystä kaudella 2001–2003

Merja Juntunen

HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN JULKAISU 2003

iiiiiiiiii

Tiivistelmä

Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa Helsingin yliopistonhallinnossa toimivien opiskelijaedustajien kokemuksia hallinnossa työs-kentelystä hallintokaudella 2001–2003. Sekä hallintokauden alussa ettäkesken kauden aloittaneiden opiskelijaedustajien kokemuksia vaikutus-mahdollisuuksista, yhteistyöstä ja koulutuksesta selvitettiin www-kyselyl-lä. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2003 ja siihen vastasi 223 opis-kelijaedustajaa, mikä on 50 prosenttia hallinnossa toimivista opiskelija-edustajista.

Opiskelijaedustajista 45 prosenttia ilmoitti itse halukkuutensa lähteämukaan hallinnossa työskentelyyn. Opiskelijajärjestöjen ja aikaisempienhallinnon opiskelijaedustajien merkitys opiskelijaedustajia rekrytoitaessaon tärkeä.

Opiskelijaedustajat kokivat kauden sujuneen keskimäärin hyvin, vaik-ka pettymyksiäkin oli ollut. Yli puolet opiskelijaedustajista piti tärkeimpä-nä tehtävänään opiskelijoiden edun ajamista ja opiskelijanäkökulman tuo-mista päätöksentekoon. Opiskelijoiden asema päätöksenteossa Helsinginyliopiston hallinnossa on muodollisesti hyvä ja opiskelijaedustajat koki-vat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan kohtuulliset kaikilla hallinnon ta-soilla. Pystyäkseen todella vaikuttamaan opiskelijaedustajan täytyy ollaaktiivinen ja valmistella asioita yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Opis-kelijoiden mielipidettä kuunnellaan erityisesti opiskelua ja opetusta kos-kevissa asioissa, mutta osa opiskelijaedustajista koki, ettei opiskelijoillaole vaikutusmahdollisuuksia hallinnossa tai että vaikutusmahdollisuudetovat näennäiset. Pettymyksen aiheita kauden aikana olivat muun muas-sa byrokratian hitaus, todellisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys jajotkut yksittäiset päätökset.

Yhteistyö ja tiedonkulku hallintoelinten jäsenten välillä toimivat pää-sääntöisesti hyvin ja opiskelijaedustajat kokivat muiden tahojen suhtau-tuvan opiskelijaedustajiin keskimäärin hyvin. Joillakin laitoksilla ilmeniongelmia tiedonkulussa laitokselta opiskelijaedustajille. Varsinaisten ja va-rajäsenten välistä yhteydenpitoa tulisi myös kehittää.

Yhtenä haasteena on saada muut opiskelijat kiinnostumaan hallinnos-sa käsiteltävistä asioista, sillä vaikka opiskelijat suhtautuivat opiskelija-edustajiin heidän kokemuksensa mukaan keskimäärin hyvin, opiskelija-edustajien mielestä opiskelijat ottivat yhteyttä heihin vain välttävästi.

Kyselyyn vastanneista opiskelijaedustajista 66,8 prosenttia on saanutkoulutusta tehtäväänsä joltakin taholta. Vanhat opiskelijaedustajat ovatkeskeisessä asemassa opiskelijaedustajien koulutuksessa, sillä 54,7 pro-senttia opiskelijaedustajista kertoi saaneensa koulutusta tehtäväänsä aikai-semmalta opiskelijaedustajalta. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta onsuurin yksittäinen opiskelijaedustajia kouluttava organisaatio ja myösaine- ja tiedekuntajärjestöt ovat osallistuneet opiskelijaedustajien koulu-tukseen. Vain murto-osa opiskelijoista on saanut koulutusta tehtäväänsä

iiiiiiiiiiiiiii

laitoksilta, tiedekunnista tai keskushallinnosta. Opiskelijaedustajista 29,6prosenttia ei ole saanut ollenkaan koulutusta tehtäväänsä. Hyvän hallin-non toteutumisen kannalta opiskelijaedustajien koulutus ja tiedonsaantiovat kuitenkin tärkeitä.

Opiskelijaedustajien koulutuksen ja tuen tarpeet vaihtelivat. Valtaosakoki saaneensa riittävästi tukea tehtäviensä hoitamiseen varsinkin muiltaopiskelijaedustajilta ja aine- ja tiedekuntajärjestöiltä. Osa opiskelijaedus-tajista kuitenkin kaipasi lisää koulutusta ja tukea, kuten perehdyttämistätehtävään, tukimateriaalia ja lisätietoa käsiteltävistä asioista. Koulutuksiinosallistuneista opiskelijaedustajista valtaosa koki koulutuksen olleen hyö-dyllistä ja myös ylioppilaskunnan tuottama oheismateriaali koettiin hyö-dylliseksi, joten erilaisia koulutus- ja tukimuotoja kannattaa kehittää edel-leen.

“Opiskelijoiden äänitorvena”

Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijaedustajien kokemuksistahallinnossa työskentelystä kaudella 2001–2003

Tekijä: Merja Juntunen

Ulkoasu: Ilmari Karonen

Paino: Tampereen Yliopistopaino

Julkaisija: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

ISBN 951-97337-6-0

iviviviviv

Sisällys

1 Johdanto...................................................................................... 12 Selvityksen toteutus ................................................................... 2

2.1 Aineiston hankinta .................................................................... 22.2 Aineiston analyysi ..................................................................... 3

3 Taustatietoja hallinnon opiskelijaedustajista ........................... 44 Opiskelijaedustajaksi ryhtyminen ............................................ 5

4.1 Opiskelijaedustajien motiivit .................................................... 54.2 Opiskelijaedustajien tärkein tehtävä ........................................ 6

5 Kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista .................................. 85.1 Opiskelijaedustajien kokemuksia vaikutusmahdollisuuk-

sistaan........................................................................................ 85.2 Kokemukset aikaansaannoksista hallintokauden aikana ....... 125.3 Vaikuttamisen tapoja ................................................................. 13

6 Yhteistyö ja tiedonkulku ............................................................ 156.1 Yhteistyö eri ryhmien välillä .................................................... 156.2 Tiedonkulku eri ryhmien välillä............................................... 166.3 Tiedon välittäminen muille opiskelijoille ................................ 16

7 Opiskelijaedustajien tukeminen ja koulutus ............................ 187.1 Tuki tehtävien hoitamiseen ...................................................... 187.2 Opiskelijaedustajien koulutus tehtävään ................................. 217.3 Tiedotus- ja koulutustilaisuudet käsiteltävistä asioista ............ 227.4 Ylioppilaskunta opiskelijaedustajien kouluttajana .................. 227.5 Ylioppilaskunnan tuottama oheismateriaali ............................ 24

8 Kauden sujuminen ja suhtautuminen opiskelijaedustajiin .... 258.1 Kokemukset kauden sujumisesta ............................................. 258.2 Kokemukset muiden tahojen suhtautumisesta opiskelija-

edustajiin ................................................................................... 278.3 Kokemukset aine- ja tiedekuntajärjestöjen roolista

päätöksenteossa ........................................................................ 308.4 Hallinnossa toimiminen opettaa — vinkkejä tuleville

opiskelijaedustajille .................................................................. 30

9 Johtopäätökset ja pohdinta ....................................................... 329.1 Kokemukset vaikutusmahdollisuuksista .................................. 329.2 Yhteistyö ja tiedonkulku .......................................................... 339.3 Opiskelijaedustajien tukeminen ja koulutus ........................... 359.4 Ylioppilaskunta opiskelijaedustajan tukena ............................ 369.5 Kohti uutta kautta ..................................................................... 36

Lähteet ja kirjallisuus .................................................................... 37Liite 1: Saatekirje ........................................................................... 38

Liite 2: Kyselylomake .................................................................... 38

11111

1 Johdanto

Opiskelijaedustajien toimiminen hallinnossa ei ole aina ollut itsestään sel-vää. Vasta vuonna 1992 hallinnonuudistuksen astuessa voimaan opiske-lijat pääsivät aktiivisiksi toimijoiksi laitosjohtoryhmiin, tiedekuntaneuvos-toihin ja konsistoriin ajamaan asioita ja tuomaan päätöksentekoon tärke-än näkökulman, asioiden tarkastelun opiskelijoiden lähtökohdista. Hallin-nonuudistusta edelsi vuosikymmeniä jatkunut työ opiskelijan päätöksen-tekomahdollisuuksien parantamiseksi, mikä kulminoitui vuonna 1990 yli-oppilaskunnan organisoimaan hallinnonuudistusmielenosoitukseen jahallintorakennuksen valtaukseen. (ks. Kolbe, 1996, 555) Nykyisin opiske-lijaedustajat ovat hallintoelimissä täysivaltaisia jäseniä, tai niin ainakinkuuluisi olla. Kädessäsi oleva selvitys opiskelijaedustajien kokemuksistaantaa Sinulle kuvan siitä, millainen opiskelijaedustajan asema oli Helsin-gin yliopiston hallinnossa hallintokaudella 2001–2003, kun hallintouudis-tuksesta on kulunut noin yksitoista vuotta.

Helsingin yliopiston hallinto on kolmitasoinen. Varsinaisissa päättävis-sä elimissä on edustettuna kaikki yliopiston henkilöryhmät, professorit,keskiryhmät eli opettajat ja muu henkilökunta sekä opiskelijat. Opiskeli-jaedustajia toimii siis laitoksilla laitosjohtoryhmissä, tiedekunnissa tiede-kuntaneuvostoissa sekä koko yliopiston hallinnon tasolla konsistorissa.Konsistorin opiskelijaedustajat valitsee Helsingin yliopiston ylioppilaskun-nan (HYY) edustajisto ylioppilaskunnan hallituksen esityksestä. Laitosjoh-toryhmien ja tiedekuntaneuvostojen opiskelijaedustajat valitaan hallinto-elinten vaaleissa. Lisäksi yliopiston sisällä toimii erillisiä toimikuntia jatyöryhmiä, joita muodostettaessa tulisi pyrkiä siihen, että professorien jakeskiryhmien lisäksi edustettuna olisivat myös opiskelijat. Helsingin yli-opiston hallintoa säätelevät yliopistolaki, yliopistoasetus, Helsingin yli-opiston hallintojohtosääntö sekä hyvät hallintotavat. Hallinnon opiskeli-jaedustajan tulisi olla tietoinen oikeuksistaan, asemastaan, velvollisuuksis-taan ja tehtävästään hallinnon eri tasoilla.

Opiskelijat hallinnossa -selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Hel-singin yliopiston hallinnon eri tasoilla vaikuttavien opiskelijaedustajienkokemuksia hallinnossa toimimisesta. Tarkoituksena oli selvittää, millai-sia kokemuksia kaudella 2001–2003 yliopistohallinnossa toimineilla opis-kelijoilla on hallinnossa työskentelystä, millaisiksi he kokevat vaikutus-mahdollisuutensa, miten ja missä asioissa he ovat kokeneet voineensavaikuttaa päätöksentekoon. Lisäksi kartoitettiin opiskelijaedustajien kou-lutusta ja koulutustarpeita. Tätä selvitystä on tarkoitus käyttää Helsinginyliopiston ylioppilaskunnan sisällä ja apuna ylioppilaskunnan uusilleopiskelijaedustajille järjestämässä koulutuksessa. Selvitys antaa tietoaopiskelijoiden kokemuksista myös yliopiston hallinnossa toimiville.

Tämä raportti on kooste touko-kesäkuussa 2003 opiskelijaedustajilletehdyn kyselyn tuloksista.

22222

2 Selvityksen toteutus

2.1 Aineiston hankinta

Selvityksen kohdejoukkona olivat Helsingin yliopiston hallinnon opiske-lijaedustajat: konsistorin, tiedekuntaneuvostojen ja laitosjohtoryhmien var-sinaiset ja varajäsenet. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2003. KaikilleHelsingin yliopiston hallinnon opiskelijaedustajille lähetettiin postitse saa-tekirje (liite 1) opintorekisteristä saatujen osoitetietojen perusteella. Lisäksiopiskelijaedustajille lähetettiin sähköpostiviesti Helsingin yliopiston yliop-pilaskunnan opiskelijaedustajille tarkoitettujen sähköpostilistojen kautta.Pyrkimyksenä oli tavoittaa sekä hallintokauden alussa että mahdollisestikesken kauden aloittaneet opiskelijaedustajat, joten tutkimuksen kohde-joukko on vähän suurempi kuin edustajapaikkojen lukumäärä. Hallinnoneri tasoilla on varsinaisissa päättävissä elimissä opiskelijaedustajien paik-koja yhteensä 446.

Selvitys toteutettiin www-kyselynä. Heikkilän (2001, 69) mukaan www-kyselyä voi käyttää tiedonkeruumenetelmänä silloin, kun edustavan otok-sen saaminen on mahdollista. Kaikilla perusjoukon jäsenillä tulee ollamahdollisuus ja taito Internetin käyttöön. Kyselyn laatimisen pohjana käy-tettiin ylioppilaskunnan vuonna 2000 teettämää selvitystä hallinnon opis-kelijaedustajille (ks. Kujanpää 2000). Kysely sisälsi yhteensä 44 kysymys-tä, joista 12 oli avoimia (liite 2). Kyselyn testasi etukäteen neljä yliopis-ton hallinnon opiskelijaedustajaa. Kysely sijaitsi Internetissä ylioppilas-kunnan osoitteessa. Sivua ei ollut suojattu salasanalla, mutta sitä ei voi-nut löytää minkään hakukoneen avulla, joten tutkimukseen osallistuivatvain ne, jotka saivat tiedon kyselyn osoitteesta saatekirjeessä tai sähkö-postitse.

Kyselyyn vastasi 236 opiskelijaedustajaa. Lähes tyhjiä lomakkeita ja tup-lavastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. Lopullinen analyysissä käytetty-jen vastausten määrä on 223 kappaletta. Vastausprosentti on näin ollen 50prosenttia edustajapaikkojen lukumäärästä laskettuna. Vastusprosenttiavoidaan pitää kohtuullisen hyvänä.

Opiskelijaedustajien vastausaktiivisuus vaihteli tiedekunnittain. Suurintaaktiivisuus oli oikeustieteellisessä (64,3 %), maatalous-metsätieteellisessä(62,9 %) ja teologisessa (61,5 %) tiedekunnassa. Lukumäärällisesti enitenvastaajia (n=49) oli humanistisesta tiedekunnasta, joka on tiedekunnis-ta suurin ja jossa on myös eniten opiskelijaedustajia. Heikoimmin vasta-sivat eläinlääketieteellisen (25,0 %), lääketieteellisen (30,0 %) ja kasvatus-tieteellisen (31,8 %) opiskelijaedustajat.

Vastaajien jakautuminen hallinnon eri tasoille on kuvattu taulukossa 1.Kaikki konsistorin varsinaiset ja neljä varajäsentä vastasivat kyselyyn. Tie-dekuntaneuvoston varsinaisista jäsenistä 68,1 prosenttia ja varajäsenistä51,1 prosenttia vastasi kyselyyn. Laitosjohtoryhmissä toimivista varsinai-

33333

sista jäsenistä kyselyyn vastasi 69,8 prosenttia ja varajäsenistä 43,2 pro-senttia. Varsinaisten jäsenten vastausprosentti on 70,4 prosenttia, jota voipitää erittäin hyvänä. Osa kyselyyn vastanneista opiskelijaedustajista toi-mii samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä hallintoelimessä (n=17).Näin ollen kyselyyn vastanneiden lukumäärä (N=223) on pienempi kuinvastaajien määrä hallinnon eri tasoilla (N=258).

2.2 Aineiston analyysi

Tärkeimmät käytetyt analyysimenetelmät olivat tilastollisen kuvailun me-netelmät, kuten prosenttiosuuksien ja keskilukujen tarkastelu sekä ristiin-taulukointi (ks. esim. Heikkilä 2001). Eri hallintoelimissä toimivien opis-kelijaedustajien kokemuksia muiden ryhmien suhtautumisesta opiskelija-edustajiin ja yhteistyön sujumisesta eri ryhmien välillä sekä kokemuksiakoulutus- ja tiedotustilaisuuksien hyödyllisyydestä tarkasteltiin varianssi-analyysiä käyttäen. Varianssianalyysillä testataan ryhmien keskiarvojenvälisiä eroja. Scheffen testiä käytettiin selvitettäessä, minkä ryhmien välilläon tilastollisesti merkitseviä eroja (ks. esim. Heikkilä 2001, 224–229).Hallintoelimissä toimivat luokiteltiin myös konsistorissa, tiedekuntaneu-vostossa, laitosjohtoryhmässä sekä useammalla kuin yhdellä hallinnontasolla toimiviin. Selvityksen merkitsevyystasoksi valittiin 5 prosenttia.

Kyselyn 12 avointa kysymystä luokiteltiin kysymyskohtaisesti. Muuta-missa avoimissa kysymyksissä aineisto jaettiin ensin hallinnon tasojen mu-kaan ja luokittelu tehtiin vasta sen jälkeen. Avoimia kysymyksiä analysoi-taessa tarkasteltiin myös vastausten lukumäärää. Kuitenkin myös harvem-min esiintyneitä kommentteja haluttiin tuoda julki erilaisten näkökulmi-en esiin saamiseksi.

Selvityksen vastausprosentti on 50 prosenttia, mitä voidaan tutkimus-tulosten yleistettävyyden näkökulmasta pitää kohtuullisen hyvänä. Tässäselvityksessä tilastollista merkitsevyyttä tärkeämpää on kuitenkin tietojeninformatiivisuus.

Hallinnon tasoKonsistoriTiedekuntaneuvostoLaitosjohtoryhmäYhteensäYhteensäYhteensäYhteensäYhteensä

Edustajia (n)7

47169223223223223223

Edustajia (n)7

47169223223223223223

Vastanneita (n)7

32128157157157157157

Vastanneita (n)4

2473

101101101101101

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Taulukko 1. Vastaajat hallinnon eri tasoilla

44444

3 Taustatietoja hallinnon opiskelijaedustajista

Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia (n=90) oli miehiä ja 59 prosenttia nai-sia (n=131). Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Ylioppilaskun-nan vuoden 2001 tietojen mukaan hallinnon opiskelijaedustajista 42,5prosenttia on miehiä ja 57,5 prosenttia naisia, joten kyselyn sukupuolija-kauma vastaa hyvin todellisuutta.

Hallinnon opiskelijaedustajien ikä vaihteli 21 ja 46 vuoden välillä. Noin21 prosenttia (n=44) vastanneista oli alle 24-vuotiaita. 24–25 -vuotiaita olieniten (n=94), 43 prosenttia vastanneista Vastaajien iän keskiarvo, medi-aani ja moodi olivat kaikki 25. Keskimäärin hallinnon opiskelijaedustajaon 25-vuotias. Lähes kaikki (96 %, n=211) kyselyyn vastanneet hallinnonopiskelijaedustajat olivat perustutkinto-opiskelijoita. Jatkotutkintoa suorittivain 10 opiskelijaedustajaa. Kaksi ei ilmoittanut tutkintoaan.

Hallinnon opiskelijaedustajien opintojen aloitusvuosi vaihteli vuosien1990–2000 välillä. Vuonna 1998 oli kyselyyn vastanneista opiskelijaedus-tajista aloittanut opintonsa 32,3 prosenttia (n=72). Vuosi 1998 oli myösyleisin aloitusvuosi. Kolmannes hallinnon opiskelijaedustajista oli siis va-littu tehtäväänsä kolmantena opiskeluvuotenaan. Ensimmäisenä opiske-luvuotenaan tehtävään valittuja opiskelijaedustajia oli 11,3 prosenttia(n=25) ja toisena opiskeluvuotenaan aloittaneita 21,5 prosenttia (n=48)vastanneista opiskelijaedustajista. Vuonna 1996 tai aikaisemmin opinton-sa aloittaneita oli 29, mikä on 13,3 prosenttia vastanneista.

Useammalla kuin yhdellä hallinnon tasolla joko varsinaisena tai vara-jäsenenä toimi 7,6 prosenttia (n=17) kyselyyn vastanneista opiskelijaedus-tajista hallintokaudella 2001–2003. Muissa hallinnon tehtävissä, erilaisis-sa työryhmissä ja toimielimissä yliopiston sisällä, toimi noin 20 prosent-tia (n=45) kyselyyn vastanneista

Opiskelijaedustajista 8,5 prosenttia (n=19) aloitti toimintansa keskenhallintokauden 2001–2003. Kesken kauden aloittaneista 13 aloitti toimin-tansa vuoden 2002 aikana. Kesken hallintokauden opiskelijaedustajanatoimimisen lopetti 24 (11,7 %) kyselyyn vastanneista opiskelijaedustajis-ta. Syyksi he ilmoittivat useimmin opiskelijavaihtoon lähtemisen (n=6) javalmistumisen (n=7). Muita yksittäisiä syitä olivat muutto toiselle paikka-kunnalle, työkiireet tai työtehtävät yliopistolla, aika- ja motivaatiopula taipääaineen vaihtaminen. Yleisimmin opiskelijaedustajana toimiminen lo-petettiin hallintokauden toisena vuonna. Opiskelijaedustajien vaihtuvuuson kyselyn mukaan suhteellisen vähäistä. Mikäli elämäntilanne muuttuuniin, ettei opiskelijaedustajana toimimiselle ole enää aikaa tai mahdolli-suutta, opiskelijaedustajan oikeus ja velvollisuus on erota tehtävästään.Toimivan opiskelijaedustuksen kulmakivenä on läsnäolo kokouksissa.

Hallinnon opiskelijaedustajista 36 ilmoitti toimineensa opiskelijaedus-tajana hallinnossa jo edellisellä hallintokaudella, mikä on 16,1 prosenttiakaikista kyselyyn vastanneista.

55555

4 Opiskelijaedustajaksi ryhtyminen

4.1 Opiskelijaedustajien motiivit

Opiskelijaedustajista 45 prosenttia (n=100) ilmoitti itse halukkuutensa läh-teä opiskelijaedustajaksi. Opiskelijajärjestö pyysi edustajaksi 32,4 prosent-tia (n=72) vastanneista ja aikaisempi hallinnon opiskelijaedustaja pyysi19,8 prosenttia (n=44) nykyisistä opiskelijaedustajista lähtemään mukaanhallintotyöhön. Muita muutaman kerran mainittuja motiiveja olivat yli-opiston henkilökuntaan kuuluvan pyyntö (n=3) ja se, ettei muita ehdok-kaita ollut (n=2). Muutamat vastasivat syyksi sekä oman halukkuuden ettäainejärjestön tai edellisen opiskelijaedustajan pyynnön (kuva 1).

Opiskelijaedustajilta kysyttiin myös syitä, miksi he lähtivät hallinnonopiskelijaedustajiksi. Kysymykseen vastasi 220 henkilöä. Useimmiten mai-nitut syyt, esimerkkikommentit ja mainintojen lukumäärät on koottu tau-lukkoon 2. Opiskelijaedustajat lähtivät useimmiten hallintoon halusta vai-kuttaa asioihin ja päästäkseen ajamaan opiskelijoiden asioita hallinnossa.Noin viidennes opiskelijaedustajista lähti mukaan, koska pyydettiin ja osailmoitti lähteneensä opiskelijaedustajaksi silkasta mielenkiinnosta tehtävääkohtaan.

Yksi syy oli myös ainejärjestötyön kautta syntynyt kiinnostus yliopistonhallintoa ja opiskelijoiden asioiden ajamista kohtaan. Useat opiskelija-edustajat mainitsivat enemmän kuin yhden syyn lähteä opiskelijaedusta-jaksi. Muita syitä lähteä mukaan toimintaan oli esimerkiksi kiinnostus lai-toksen toimintaa kohtaan (n=10). Muutama opiskelijaedustaja piti itseäänsopivana henkilönä hoitamaan opiskelijaedustajan tehtäviä ja lähti siksimukaan. “Koin olevani tehtävään sopiva, kiinnostunut opiskelijoiden asi-oista (erityisesti laitoksellani) ja puhumista pelkäämätön” (n=8). Harva

Taulukko 2. Syitä lähteä opiskelijaedustajaksi

Syy nHalu vaikuttaa asioihin ja opiskelijoiden edustaminen 125“Mielenkiinnosta opiskelijoiden osioita kohtaan. Halu vaikuttaa!”“Halusin vaikuttaa ja halusin pitää huolta, että opiskelijoiden osioita ajetaan.”“Halusin päästä vaikuttamaan itseäni ja muita opiskelijoita koskeviin päätöksiin.”“Lähdin mukaan, että pääsisin vaikuttamaan opiskelijoiden asioihin.”“Halu saada tietoa ja halu varmistaa opiskelijoiden äänen kuuluminen hallinnossa ja valmistelevissa elimissä.”Pyydettiin mukaan 30“Pyydettiin ja lisäksi kiinnosti.”“Koska minua pyydettiin. Muita homma ei näyttänyt kiinnostavan niinkään paljon kuin minua, ehkä olen helpommin ympäri puhuttavissa kuin muut.”“Pyynnöstä. Kaikki uusi avartaa maailmankatsomusta.”Mielenkiinto 23“Ajattelin, että opiskelijaedustajan toimiminen olisi mielenkiintoista.”Ainejärjestön kautta kiinnostuneet 17“Aikaisempi toiminta opiskelijajärjestöissä ja yleinen kiinnostus yliopiston toiminnan kehittämiseen.”“Olin ollut mukana ainejärjestön opintosektoritoiminnassa, kiinnostuin asioista ja lähdin kantamaan korteni kekoon.”

0

20

40

60

80

100

120

jokin muu syy

aikaisempi opiskelijaedustaja pyysi

opiskelijajärjestö pyysi

ilmoitti itse halukkuutensa

Kuva 1. Opiskelijaedustaji-en motiivit lähteä opiskelija-edustajaksi hallintoon (n)

66666

opiskelija lähti edustajaksi hallintoon velvollisuudentunnosta (n=8) taisiksi, ettei muita halukkaita ollut tarjolla (n=6). Kiinnostus yhteisten asi-oiden hoitamista kohtaan, henkilökuntaan tutustuminen, tiedonkulun pa-rantaminen ja oppiaineen etujen puolustaminen mainittiin myös muuta-mia kertoja.

Syyt lähteä opiskelijaedustajaksi olivat hyvin yhteneviä opiskelijaedus-tajien odotuksien ja toiveitten kanssa. Opiskelijaedustajien odotuksissa jatoiveissa korostui mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin,tuoda opiskelijan ääntä kuuluville ja vaikuttaa päätöksiin opiskelijoidennäkökulmasta sekä valvoa opiskelijoiden etua (n=127). Osa vastaajistahalusi päästä perehtymään yliopistoon organisaationa sekä yliopistohal-lintoon ja päätöksentekoon (n=39). Odotuksena oli myös tutustua parem-min laitokseen tai tiedekuntaan ja saada tietoa niissä käsiteltävistä asioista(n=24). Opetuksen kehittämisen mainitsi 12 vastaajaa. Henkilökohtaisem-pia odotuksia olivat kokemuksen saaminen hallinnossa työskentelystä jakokouskäytäntöjen oppiminen (n=12). Osalla ei ollut suurempia toiveitatai odotuksia (n=23). Syiksi mainittiin mm. opiskelijaedustajan tehtävänvieraus ja käsiteltävien asioiden monimutkaisuus. Mitkä olivat odotukse-si ja toiveesi aloittaessasi hallinnon opiskelijaedustajana? -kysymykseenvastasi yhteensä 202 opiskelijaedustajaa.

4.2 Opiskelijaedustajien tärkein tehtävä

Opiskelijaedustajat pitivät mielestään opiskelijaedustajan tärkeimpänä teh-tävänä opiskelijoiden edun ajamista hallinnossa. Yli puolet opiskelija-edustajista (n=143) nosti tärkeimmäksi tehtäväkseen pitää esillä opiske-lijoiden etua ja näkökulmaa sekä tuoda opiskelijan ääni kuuluville pää-töksiä tehtäessä. Opiskelijoiden puolien pitäminen mainittiin erikseenkolmessatoista vastauksessa. Opiskelijaedustajat kirjoittivat tärkeimmästätehtävästään esimerkiksi näin:

“Opiskelijaedustajan tärkein tehtävä on tuoda käsiteltävissä asioissa esille opiskelijoidennäkemyksiä.”

“Opiskelijoiden edunvalvonta.”

“Opiskelijaedustajan tehtävä on edustaa opiskelijanäkökulmaa ja pitää opiskelijoidenpuolia heitä koskevissa asioissa.”

“Hänen tärkein tehtävänsä on ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin koko-uksissa.”

“Opiskelijaedustajan tehtävänä on valvoa, ettei opiskelijoiden etuja uhrata muidenryhmien toimesta.”

“Olla opiskelijoiden äänitorvi”

Osa koki opiskelijaedustajan tärkeimmäksi tehtäväksi toimia linkkinäyliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä opiskelijajärjestöjen vä-lillä (n=15). Lisäksi mainittiin tiedonkulun opiskelijoille (n=17).

77777

“ – – vuorovaikutus ja tiedonsiirto opiskelijoiden ja laitoksen välillä.”

“Opiskelijaedustajan tärkein tehtävä on toimia linkkinä riviopiskelijoiden ja laitoksenhenkilökunnan välillä.”

Muutamat opiskelijaedustajat pitivät tärkeimpinä tehtävinään opiske-luun ja opetuksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä kuten tutkintovaatimus-ten mitoitus, virantäyttötoimikunnissa mukanaolo ja opiskelumahdolli-suuksien ylläpitäminen ja parantaminen. Yksittäisiä mainintoja saivatmyös ruotsinkielisten opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden mielipiteidenvieminen hallintoon.

88888

5 Kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista

5.1 Opiskelijaedustajien kokemuksia vaikutusmahdollisuuk-sistaan

Helsingin yliopiston hallintojohtosäännössä määritellään konsistorin, tie-dekuntaneuvoston ja laitosjohtoryhmän tehtävät. Näiden tehtävien poh-jalta koottiin kyselyä varten lista asioista, joita hallintoelimissä on kaudenaikana todennäköisesti käsitelty. Helsingin yliopiston kanslerin 14.2.2003vahvistamassa hallintojohtosäännössä mainittujen hallintoelinten tehtävi-en lisäksi listaan liitettiin hallintokauden 2001–2003 aikana yliopistossakäynnissä olleet merkittävät hankkeet, kampusrakenneprosessi (esim.laitos- ja tiedekuntarakenteet ja kampuspalvelut) sekä opetuksen ja tut-kintojen arviointiprosessi. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaikki ne asi-at, joihin he opiskelijaedustajana olivat kokeneet voineensa vaikuttaakauden aikana. Kysymykseen vastasi yhteensä 222 opiskelijaedustajaa.

Yli puolet vastaajista kertoi voineensa vaikuttaa opetuksen kehittämi-seen, opetusohjelmaan ja tutkintovaatimuksiin sekä virantäyttöihin. Vai-kutusmahdollisuuksia koettiin olleen myös budjettia ja opiskelijavalinto-ja käsiteltäessä sekä hallintokaudella tehdyssä opetuksen- ja tutkintojenarviointiprosessissa (kuva 2).

Vähiten opiskelijaedustajat kokivat voineensa vaikuttaa yliopiston stra-tegiaan ja opinnäytteiden arvosteluun. Opiskelijaedustajalla on oikeusosallistua opinnäytteen arvosteluun, mikäli hänellä on samantasoinentutkinto. Opiskelijaedustajalla on kuitenkin oikeus osallistua opinnäytteenarvioinnista käytävään keskusteluun. (ks. yliopistolaki 42 § 2 momentti).Monissa tiedekunnissa ja laitoksilla on myös laadittu opinnäytetöiden ar-viointiperusteita, joiden laatimisessa opiskelijaedustajat ovat voineet ollamukana.

Kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista tarkasteltiin myös eri hallinto-elimissä toimivien opiskelijaedustajien näkökulmasta (taulukko 3). Laitos-tasolla yleisimmin mainittu asia, johon vastanneet opiskelijaedustajat ko-kivat voineensa vaikuttaa, oli opetuksen kehittäminen. Toiseksi yleisin olitutkintovaatimukset, sitten opetusohjelma ja virantäytöt. Hallintojohto-säännön mukaan nämä tehtävät ovat keskeisiä laitosjohtoryhmän vastuul-le kuuluvia asioita (HJS 31§). Vain 35 prosenttia (n=62) vastanneista kokivoineensa vaikuttaa budjettiin liittyviin asioihin. Laitosjohtoryhmien opis-kelijaedustajista vain 23,7 prosenttia (n=42) arvioi voineensa vaikuttaakampusrakenneprosessiin. Opetuksen ja tutkimuksen arviointiprosessiinsen sijaan koki voineensa vaikuttaa 42,8 % (n=76) laitosjohtoryhmän jä-senistä. Laitoksen tai tiedekunnan strategiaan koki voineensa vaikuttaanoin 30 % vastaajista (n=54). Määrärahojen käyttöä lukuun ottamatta opis-kelijaedustajat laitostasolla olivat kuitenkin voineet vaikuttaa opiskelijoi-den kannalta olennaisimpiin asioihin. Opetuksen kehittäminen ja järjes-

0 50 100 150 200

yliopiston strategia

opinnäytteiden arvostelu

henkilöstöpolitiikka

dosenttinimitykset

kampusrakenneprosessi

tiedekunnan tai laitoksen strategia

budjetti

opiskelijavalinnat

arviointiprosessi

opetusohjelma

tutkintovaatimukset

virantäyttö

opetuksen kehittäminen

Kuva 2. Opiskelijaedustaji-en kokemat vaikutusmahdol-lisuudet (n)

99999

täminen sekä opiskelijoita koskevien asioi-den ajaminen olivat myös asioita, joita mo-net opiskelijaedustajat pitivät tärkeimpänätehtävänään hallinnossa.

Tiedekuntatasolla koettiin vaikutusmah-dollisuuksia olleen eniten virantäyttöihin,sitten opetuksen kehittämiseen, tutkinto-vaatimuksiin ja tiedekunnan tai laitoksenstrategiaan sekä opetusohjelmaan ja opis-kelijavalintoihin. Tiedekuntaneuvoston teh-täviin kuuluu uuden hallintojohtosäännönmukaan edellä mainittujen lisäksi myös lai-tosten ja tiedekuntien henkilöstösuunnitel-mista ja tiedekunnan henkilöstöpolitiikastavastaaminen sekä dosenttinimitykset (HJS24§). Näihin tehtäviin vain harvat tiedekun-taneuvoston opiskelijaedustajat olivat ko-keneet voineensa vaikuttaa.

Konsistorin opiskelijat olivat kokeneetvoineensa vaikuttaa budjettiin ja yliopistonstrategiaan sekä opetuksen kehittämiseen.Myös hallintokauden suuret uudistukset,kampusrakenneprosessi ja opetuksen jatutkintojen arviointi olivat asioita, joihinkonsistorin opiskelijaedustajat kokivat voi-neensa vaikuttaa.

Konsistorin opiskelijaedustajat arvioivatpystyneenä hallintokautensa aikana vaikuttamaan lähes kaikkiin hallinto-johtosäännössä mainittuihin konsistorin tehtäviin.

Opiskelijaedustajilta kysyttiin myös, missä muissa asioissa he ovat ko-keneet voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Kysymykseen vastasi 78henkilöä. Esille nousi opiskelijaedustajan merkitys laitoksen tiedonkulunja yhteistyön parantamisessa (n=11) sekä opetuksen ja opiskelumahdol-lisuuksien parantamiseen liittyviä käytännön asioita (n=26).

Pääsääntöisesti opiskelijaedustajat kuvailivat vaikutusmahdollisuuksi-aan sanoilla “kohtuulliset, hyvät, ihan hyvät”. Eräs usealla hallinnon tasol-la samanaikaisesti toimiva opiskelijaedustaja kommentoi myönteisesti:“Opiskelijoiden asema ja arvostus yliopiston hallinnossa on viimeisimmän kauden ai-kana noussut huomattavasti, sekä opiskelijoilta että yms. vakinaisen henkilökunnal-ta, saadun palautteen perusteella.”

Laitosjohtoryhmissä koettiin vaikutusmahdollisuuksien olevan oikeinhyvät tai erinomaiset (n=60) ja varsin hyvät tai kohtuullisen hyvät(n=56). Laitosjohtoryhmässä käsitellään paljon opiskelijan arkipäivään,opetukseen ja kurssien järjestelyyn liittyviä asioita. Varsinkin näihin asi-oihin uskallettiin ottaa kantaa ja koettiin voitavan vaikuttaa.

Taulukko 3. Opiskelijaedus-tajien yleisimmät vaikutus-mahdollisuudet hallinnon eritasoilla

LaitosjohtoryhmäVaikutusalueOpetuksen kehittäminenTutkintovaatimuksetOpetusohjelmaVirantäyttöArviointiprosessiVastaajia yhteensä

TiedekuntaneuvostoVaikutusalueVirantäyttöOpetuksen kehittäminenTutkintovaatimuksetTiedekunnan tai laitoksen strategiaOpetusohjelmaOpiskelijavalinnatVastaajia yhteensä

KonsistoriVaikutusalueBudjettiYliopiston strategiaOpetuksen kehittäminenArviointiprosessiKampusrakenneprosessiVastaajia yhteensä

n1281101069976

177

n35322221202056

n109998

11

%72,362,259,955,942,8

%62,557,139,337,535,735,7

%90,981,881,881,872,7

1010101010

“Opiskelijoita kuullaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan niissä asioissa, jotka kos-kevat opiskelijoita suoraan, kuten tutkintovaatimukset tai opetus.”

– laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Laitoksen tasolla vaikutusmahdollisuudet ovat omalla laitoksellani suuret, kun onkiinnostusta, hyvät argumentit ja hyvät suhteet muihin jäseniin.”


“Mielestäni hyvät. Ainakin meillä opiskelijoiden mielipidettä kuunnellaan. Tietysti joh-toryhmässä käsiteltävistä asioista useat ovat sellaisia, etteivät opiskelijat ole niihin pal-joa sanoneet.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Erityisesti tutkintovaatimuksia koskevissa asioissa ja muissa hyvin läheisesti opetukseenliittyvissä asioissa. Laitoksemme professori- ja muut jäsenet ovat selvästi ymmärtäneet,että nämä asiat koskettavat opiskelijoita erityisen läheisesti. Tämän vuoksi opiskelijoilleon luonnollisesti annettu kyseisissä asioissa myös sananvaltaa.”


Osa laitosjohtoryhmien opiskelijaedustajista (n=14) arvioi opiskelijoi-den vaikutusmahdollisuudet laitostasolla heikoiksi tai olemattomiksi. Vä-lillä laitostasollakin käsitellään asioita, joihin opiskelijalla ei välttämättä olejuuri sanottavaa. Pieni osa opiskelijaedustajista koki, että opiskelijaedus-tajan läsnäolo johtoryhmässä on vain muodollisuus. Muutamilla laitoksillaopiskelijaedustajat arvioivat, ettei mahdollisuuksia vaikuttaa ole ollen-kaan.

“Laitosjohtoryhmässä opiskelijoita kuunnellaan parhaiten opinnonohjaukseen liittyvis-sä asioissa, mutta pääasiallisesti vaikutusmahdollisuudet tuntuvat melko rajallisilta”


“Ja mielipidettä kuunnellaan, mutta siihen ei välttämättä reagoida.”– laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Vaikutusmahdollisuudet arvioitiin myös tiedekuntaneuvostoissa olevatpääsääntöisesti kohtuullisen hyvät ja monet pitivät opiskelijoiden asemaaerityisen hyvänä (n=24). Tiedekuntaneuvoston tasolla kommentoitiin, ettäpäätökset on hyvin pitkälti valmisteltu etukäteen ja silloin syntyy tunne,ettei vaikutusmahdollisuuksia enää kokoustilanteessa ole. Sen tähden val-misteluvaiheessa on tärkeää olla mukana. Myös opiskelijoiden toimimi-nen yhtenä ryhmänä parantaa opiskelijaedustajien kokemuksien mukaanvaikutusmahdollisuuksia tiedekuntaneuvostossa.

“Tiedekuntaneuvostossa melko hyvät. Paljon on kiinni omasta uskalluksesta ja viitse-liäisyydestä. Papereihin pitää tutustua etukäteen ja suunsa pitää rohjeta avata silloinkun jotain sanottavaa on.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

“Jos opiskelijarintama pitää yhtä, ovat vaikutusmahdollisuudet ilman muuta hyvät.Opiskelijat voivat toimia tiedekuntaneuvostossa erittäin tarkoituksenmukaisesti ja niin,että mielipiteillämme on merkitystä.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

Kuitenkin muutamat opiskelijaedustajat tiedekuntaneuvostoissa pitivätvaikutusmahdollisuuksiaan rajallisina tai kutakuinkin olemattomina.

“ – – tiedekuntaneuvoston päätöksiin hankalampi osallistua kokouksissa, joissa asiatovat etukäteen valmisteltuja ja yleensä myös ‘kähmittyjä’ sekä sen takia, että tiedekun-taneuvoston tehtävänä on ‘kumileimata’ monen eri tason päätöksiä yhteen.”

– tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

1111111111

“Ainakaan tiedekuntaneuvostossa ei kokouksissa ole paljonkaan sanavaltaa, mielipi-teensä voi tuoda esille, muttei sillä juuri voi vaikuttaa. Mielestäni opiskelijoiden tuleevaikuttaa jo alemmilla tasoilla, työryhmissä yms.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

“Itse asiassa tuntuu, ettei tdk-kaudella ole voinut vaikuttaa juuri mihinkään. Asiat ovatniin isoja ja monimutkaisia ja tarkoin valmisteltuja, ettei yksittäisellä opiskelijalla oleniihin juuri sanomista. Muutamissa omaa laitosta koskevissa asioissa koen vaikutta-neeni ja muokanneeni koko tiedekuntaneuvoston kantaa. Tosin konsistori on sittem-min jyrännyt ja kumonnut meidän päätöksemme, joten vaikutus on kaatunut siihen,mutta yritin kuitenkin.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

“Tiedekuntaneuvostossa ei todellakaan ole kovin monta rakoa, mihin opiskelijan äänimahtuisi. Hyvin suuri osa päätöksistä koskee virantäyttöjä.”


Konsistoritasolla vaikuttavat opiskelijaedustajat pitivät vaikutusmahdol-lisuuksiaan erityisen hyvinä, kunhan kokouksiin valmistautuu huolella.Kysymykseen vastasi kuusi seitsemästä konsistorin varsinaisesta jäsenes-tä sekä kolme varajäsentä.

Yleinen linja näyttää olevan, että vaikutusmahdollisuudet ovat olemas-sa, mutta pystyäkseen todella vaikuttamaan päätöksentekoon opiskelija-edustajan täytyy olla aktiivinen ja tehdä myös paljon valmistelevaa työtäetukäteen. Opiskelijoiden “yhteinen rintama” ja yhteistyön merkitys ko-rostuivat kaikilla tasoilla toimivien vastauksissa.

Kyselyllä haluttiin myös selvittää, ovatko opiskelijaedustajat joutuneettilanteisiin, joissa he ovat kokeneet, ettei heidän mielipidettään ole kuul-tu. Milloin tällainen tilanne oli ja mikä siihen mahdollisesti oli syynä?

Konsistoritasolla vaikuttaneista opiskelijaedustajista osa kommentoiopiskelijamielipiteen jäävän toisinaan alakynteen. Tilanteet, jolloin opis-kelijoiden mielipidettä ei kuunnella, vaihtelivat. Muutamat kommentit liit-tyivät yksittäisiin päätöksiin. Opiskelijaedustajana vaikuttaminen voi ollamyös vaikeaa asioissa, joilla ei ole välitöntä opetuskytkentää. Välillä pää-tökset valmistellaan hyvin huolella ja asiat sovitaan etukäteen, eikä koko-uksissa enää pysty juuri vaikuttamaan päätökseen. Mutta “hyvä perehty-minen luo uskottavuutta, jolloin kuunnellaan.” Kysymykseen vastasikonsistorin 6 varsinaista opiskelijajäsentä ja 3 varajäsentä.

Muutamat tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajat kokivat, ettei opis-kelijoiden mielipidettä aina arvosteta tai kuunnella. He mainitsivat muunmuassa asiat, jotka on valmiiksi sovittu, suuret muutokset, asiat, joilla eiole välitöntä opetuskytkentää, raha-asiat ja muutaman virantäyttöproses-sin, joissa opetusnäytettä ei järjestetty.

“Vähätteleviä kommentteja on tullut aika paljon. Opiskelijat nähdään muiden ryhmi-en taholta joskus vain puhtaasti opintoasioiden edunvalvojina, eikä tunnusteta opis-kelijoiden kuulumista tasavertaisina jäseninä yliopistoyhteisöön. Professorien valtaa eiuskalleta kyseenalaistaa esim. keskiryhmissä kuin selän takana”


“Puuttuessani asioihin, jotka on pedattu jossain muualla valmiiksi. Professorit eiväthalua, että heidän hyvin suunniteltuja päätöksiään tullaan sotkemaan. Olen kuiten-kin kokenut, että mielipiteitäni on kuunneltu varsin hyvin silloin kuin olen halunnutniitä ilmaista. Suurempi ongelma on ollut se, ettei suurimmasta osasta asioista ole mi-tään tietoa, eikä sitä kautta mitään mielipidettä.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

1212121212

Tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien kokemukset syistä, miksiheidän ääntään ei kuultu, olivat hyvin hajanaiset. Yksittäisesti mainittujasyitä olivat opiskelijoiden keskinäinen erimielisyys, tiedon puute, ylimie-lisyys opiskelijoiden mielipiteitä kohtaan ja vanhakantaiset asenteet. Ky-symykseen vastasi 16 varsinaista ja 8 varajäsentä.

Laitosjohtoryhmissä kysymykseen vastasi 122 opiskelijaedustajaa. Heis-tä 19 koki, ettei kauden aikana ole ollut tilanteita, jolloin opiskelijoidenääni ei ole pääsyt kuuluville. Muutamat opiskelijaedustajat kommentoivat,että opiskelijoiden mielipide kuunnellaan aina, mutta sillä ei lopulta olepainoarvoa päätöstä tehtäessä. Opiskelijaedustajat ottivat esille myös vai-kuttamisen vaikeuden. Pienellä osalla oli kokemus siitä, ettei opiskelijal-la ole yliopistollisessa päätöksenteossa konkreettista mahdollisuutta vai-kuttaa. Tilanteet, joissa opiskelijoiden mielipidettä ei kuultu, liittyivät“suuriin linjoihin”, rahanjakoon, virantäyttöihin tai henkilöstöä koskeviinasioihin.

“Monet käsiteltävistä asioista tulevat kokoukseen läpihuutojuttuina, jotka proffat ovatetukäteen sopineet.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“En ole voinut vaikuttaa kovinkaan monessa asiassa. Nuokin, jotka edellä mainitsin,ovat lähinnä sellaisia, joissa mielipiteelläni on ‘ehkä ollut väliä’.”


“Vaikutusmahdollisuudet käytännössä pieniä, johtuen kuitenkin osittain laitoksen vä-häisestä merkityksestä (tehtävät yleensä lausunnon antamista) tiedekuntaneuvostoonverrattuna.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Suurin osa asioista on päätetty jo etukäteen, joten opiskelijoilla ei ole mahdollista vai-kuttaa. Materiaalia asioista jaetaan yleensä kokouksissa, eikä siihen ehdi tutustua.Oma aktiivisuuteni ei muiden kiireiden joukossa ole ollut paras mahdollinen. Käytän-nössä en ole oikeastaan vaikuttanut asioihin.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Useimmin mainitut syyt siihen, ettei opiskelijoiden ääni kuulunut oli-vat, että asiat on pitkälle valmisteltu jo ennen kokousta muissa foorumeis-sa, päätökset on tehty jo periaatteellisella tasolla tai asioista on sovittu etu-käteen muualla, kuten kahvipöytäkeskusteluissa tai henkilökunnan omis-sa kokouksissa. Myös tiedon puute tai sen saannin hankaluus mainittiinmuutamia kertoja syiksi siihen, ettei mielipidettä ole kuultu.

5.2 Kokemukset aikaansaannoksista hallintokauden aikana

Opiskelijaedustajilta kysyttiin myös, mitä he ovat kokeneet saaneensa ai-kaan. Kysymyksellä pyrittiin saamaan esille konkreettisia asioita, joitaopiskelijaedustajat ovat kautensa aikana tehneet. Kysymykseen vastasi174 opiskelijaedustajaa.

“Toivottavasti välillä saanut muistutettua, että opiskelijat arvostavat suuresti mm. hy-vää peruskurssiopetusta.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Vastauksista lähes puolessa (n=81) mainittiin opiskeluun ja opetuksenkehittämiseen liittyviä asioita. Opiskelijaedustajat olivat vaikuttaneet mm.

1313131313

tutkintovaatimuksiin (n=14), kurssien toteutukseen ja opetusjärjestelyihinja käytettävään kirjallisuuteen. Alla muutamia lainauksia:

“ – – parannuksia kuten opintosuorituksien vanhentumisajan pidentämisen, luento-tarjonnan lisäämisen ja opintosuoritusmahdollisuuden liittämiseen ylimääräisiin tie-dekunnan ulkopuolisiin seminaareihin.” – laitosjohtoryhmän ja tiedekuntaneuvoston jäsen

“Olen saanut hieman järkevyyttä muutamaan kurssijärjestelyyn.”– laitosjohtoryhmän jäsen

“Kirjallisuuden valintoihin.” – laitosjohtoryhmän jäsen

“Suunnittelimme ja toteutimme laitoksen tutkimuksesta tiedottavan ilmoitustaulun,jonne myös opiskelijat voivat laittaa tiivistelmät graduistaan.” – laitosjohtoryhmän jäsen

“Aloitteestamme laadittiin myös kirjalliset esseeohjeet.” – laitosjohtoryhmän jäsen

“Äänestäminen tiedekuntatenttien vähentämistä vastaan.” – tiedekuntaneuvoston jäsen

“On järjestetty ylimääräisiä laboratoriokursseja, jotta edes lähes kaikki halukkaat pää-sisivät mukaan.” – laitosjohtoryhmän jäsen

Muita muutamia kertoja mainittuja opiskeluun ja opetukseen liittyviäasioita olivat keskustelu sisäänotoista ja opiskelijavalinnoista, arvostelupe-riaatteiden uudistaminen, opettajatuutoroinnin kehittäminen, kurssipalau-tejärjestelmän kehittäminen, harjoittelun järjestämiseen liittyvät asiat jaopetukseen käytettäviin resursseihin vaikuttaminen.

Opiskelijaedustajista 19 toi esiin aktiivisen mukanaolon virantäyttötoi-mikunnissa. Virantäyttöihin liittyen eräs tiedekuntaneuvoston opiskelija-edustaja toi esiin, että “virantäytöissä opetusansioiden vaikutusta on lisät-ty entisestään.”

Yhteistyön lisääminen ja ilmapiirin luonti mainittiin myös muutamiakertoja (n=9). Lisäksi yhdeksän vastaajaa mainitsi vaikuttaneensa kam-pusrakenneprosessiin. Tiedottamiseen liittyviä asioita mainitsi viisi vastaa-jaa.

“Olen lisäksi aloittanut säännöllisen raportoinnin johtoryhmän kokouksista ainejärjes-tön sähköpostilistalla, tiedotusta harjoittelurahan olemassaolosta on parannettu.”

– laitosjohtoryhmän jäsen

5.3 Vaikuttamisen tapoja

“Kyllä muutkin ymmärtävät opiskelijoiden kantoja, kun ne järkevästi perustelee.”– laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Olen tuonut tärkeäksi kokemiani asioita esiin muiden pohdittavaksi.”– laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Opiskelijoiden näkemysten jatkuva, mutta silti ‘rauhanomainen’ esiintuominen.”– laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Tärkeä vaikuttamisen tapa oli kokouksiin osallistuminen ja kokouksissaollessa perusteltujen mielipiteiden esiin tuominen. Yksi kokouksissa käy-tetty vaikuttamisen muoto oli äänestäminen opiskelijoiden yhteisen näke-myksen puolesta ja pari opiskelijaedustajaa mainitsi vaatineensa esityksen

1414141414

pöydälle jättämistä. Kannanottojen ja lausuntojen kirjoittamista pidettiinmyös yhtenä tapa vaikuttaa.

“En ole vaikuttanut niinkään yksittäisenä opiskelijaedustajana, vaan pikemmin opis-kelijoiden ryhmän yhtenä jäsenenä.”


Opiskelijaedustajien välisen yhteistyön tärkeys mainittiin (n=15) myöstärkeänä vaikuttamisen kannalta. Tähän liittyi opiskelijoiden yhtenäinentoiminta ja tuen hakeminen myös muilta ryhmiltä.

Tapoina vaikuttaa päätöksentekoon mainittiin myös osallistuminen val-misteleviin kokouksiin ja työryhmien toimintaan. Eräs laitosjohtoryhmänopiskelijaedustaja totesi, että “olen voinut pitää huolta siitä, että erilaisis-sa työryhmissä on ollut, jos vain mahdollista sekä opiskelijaedustus ettäoikea sukupuolijakauma”. Keskustelu eri tahojen edustajien kanssa niinvapaamuotoisesti kuin erilaisten kokousten ja kehittämispäivien yhteydes-sä mainittiin myös hyvänä tapana vaikuttaa.

1515151515

6 Yhteistyö ja tiedonkulku

6.1 Yhteistyö eri ryhmien välillä

Opiskelijaedustajilta kysyttiin, kuinka yhteistyö on hei-dän mielestään sujunut professorien, keskiryhmien jaopiskelijaedustajien kanssa asteikolla 3=hyvin, 2=kohta-laisesti ja 1=huonosti.

Yhteistyö koettiin kaikkien ryhmien kanssa sujuneenkeskimäärin hyvin. Huonosti yhteistyön arvioi sujuneenprofessorien kanssa kaksitoista, keskiryhmän viisi jamuiden opiskelijaedustajien kanssa kolme opiskelija-edustajaa (kuva 3). Keskiarvoja vertailtaessa opiskelija-edustajat kokivat yhteistyön professorien kanssa suju-neen heikoiten (x=2,50, Mo=3, n=220). Parhaiten yh-teistyö sujui muiden opiskelijaedustajien kanssa (x=2,78, Mo=3, n=219)ja keskiryhmien kanssa (x=2,63, Mo=3, n=217). Keskiarvojen erot ovatvain suuntaa-antavia.

Kokemukset yhteistyön sujumisesta eri hallintoelimissä olivat saman-suuntaisia (taulukko 4). Tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajat ja use-ammalla tasolla toimivat kokivat kuitenkin yhteistyön sujuneen professo-rien kanssa hiukan muita ryhmiä huonommin. Konsistorin opiskelijaedus-tajat arvioivat yhteistyö sujuneen kaikkien tahojen kanssa vähän muitaryhmiä paremmin kun taas tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien ko-kemukset yhteistyön sujumisesta näyttävät olevan huonoimpia.

0

50

100

150

200

250

ei vastausta

huonosti

kohtalaisesti

hyvin

opiskelijaedustajat

keskiryhmät

professorit

Kuva 3. Yhteistyön suju-minen eri ryhmien kans-sa (n)

Taulukko 4. Yhteistyönsujuminen hallinnon ta-soilla (asteikko1-3)

Yhteistyö professorien kanssaHallinnon tasoLaitosjohtoryhmäTiedekuntaKonsistoriUseammalla tasollaYhteensä

Yhteistyö keskiryhmien kanssaHallinnon tasoLaitosjohtoryhmäTiedekuntaKonsistoriUseammalla tasollaYhteensä

Yhteistyö opiskelijaedustajien kanssaHallinnon tasoLaitosjohtoryhmäTiedekuntaKonsistoriUseammalla tasollaYhteensä

n159387

16220

n158367

16217

n158387

16219

Keskiarvo2,572,262,572,252,50

Keskiarvo2,662,442,712,692,63

Keskiarvo2,792,633,002,942,78

Keskihajonta0,560,690,540,680,60

Keskihajonta0,500,650,490,480,53

Keskihajonta0,450,490,000,250,45

1616161616

6.2 Tiedonkulku eri ryhmien välillä

Opiskelijaedustajista 71 prosenttia (n=154) koki, että he ovat saaneet riit-tävästi tietoa, jotta he ovat pystyneet päättämään asioista kokouksissa ol-lessaan. Vastanneista 29 prosenttia (n=63) ei mielestään ollut saanut riit-tävästi tietoa päätöksiensä tueksi.

Koska muutamissa avoimissa kysymyksissä kommentoitiin, ettei tie-donkulu varajäsenille suju kaikkialla ongelmitta, selvitettiin laitosjohtoryh-män ja tiedekuntaneuvoston tasolla varsinaisten ja varajäsenten kokemuk-sia tiedonsaannin riittävyydestä. Sekä tiedekunta- että laitostasolla myösvarajäsenet kokivat saaneensa riittävästi tietoa päätöksiensä tueksi. Vara-jäsenillä tietoa riittävästi saaneiden osuus oli kuitenkin hiukan pienempikuin varsinaisilla jäsenillä, joten varajäsenet kokivat saaneensa vähän var-sinaisia jäseniä heikommin tietoa päätöksenteon tueksi. Laitostasolla va-rajäsenistä 67,3 % (n=35) ja varsinaisista jäsenistä 70,9 % (n=73) sekä tie-dekuntaneuvostossa 71,4 % (n=10) varajäsenistä ja 75,0 % (n=18) kokisaaneensa riittävästi tietoa tehtäviensä tueksi. Ero ei ollut tilastollisestimerkitsevä.

Opiskelijaedustajilta kysyttiin, keneltä he ovat saaneet lisätietoja päätet-tävistä asioista. Lisätietoja olivat antaneet sekä virkamiehet, muut opiske-lijaedustajat, hallintoelimien muut jäsenet että tahot, joita tehtävä päätöskoskee. Lisätiedon lähteeksi mainittiin useimmiten muut opiskelijaedus-tajat (n=161) ja hallintoelimen muut jäsenet (n=149). Vastaajista 85 ker-toi saaneensa lisätietoja virkamiehiltä tai yliopiston henkilökunnalta ja 76vastaajaa tahoilta, joita tehtävä päätös koskee. Lisätietoa oli saatu myösylioppilaskunnalta (n=8), muilta opiskelijoilta (n=3), kyselemällä (n=3),opiskelijajärjestöstä (n=4) sekä tietoverkoista (n=6).

Yhteistyö ja tiedonkulku muiden opiskelijaedustajien kanssa hoidettiinsähköpostilla (n=138) tai satunnaisilla yhteydenotoilla muihin opiskelija-edustajiin (n=132). Sähköposti oli ainoa yhteydenpidon väline 22 vasta-ajalle ja satunnaiset yhteydenotot ainoa muoto 31 vastaajalle. Alustavatkokoukset (n=78) ja aine- tai tiedekuntajärjestön järjestämät tapaamiset(n=48) toimivat myös yhteistyön muotoina. Muuna tapana pitää yhteyttäopiskelijaedustajin välillä oli myös henkilökohtainen yhteydenpito(n=26), kuten lounaat, kahvikeskustelut ja tapaamiset käytävällä. Yliop-pilaskunnan kautta tapahtuvan yhteistyön ja tiedonkulun mainitsi 12 vas-taajaa. Kuudellatoista vastaajalla ei ollut tiedonkulkua tai yhteistyötä mui-den opiskelijaedustajien kanssa ja neljä jätti vastaamatta kysymykseen.

6.3 Tiedon välittäminen muille opiskelijoille

Helsingin yliopistossa oli vuonna 2002 noin 37 100 opiskelijaa. Miten hal-linnon opiskelijaedustajat välittivät tietoa tehdyistä päätöksistä ja toimin-nasta hallinnossa muille opiskelijoille?

Sekä laitosjohtoryhmän että tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajathoitivat tiedotuksen muille opiskelijoille joko aine- tai tiedekuntajärjestön

1717171717

kautta (n=112) tai erilaisten sähköpostilistojen välityksellä. (n=109). Opis-kelijaedustajat ilmoittivat pitävänsä yhteyttä järjestöihin esimerkiksi säh-köpostitse ja puhelimitse järjestön hallitukseen, käymällä kokouksissa jaopintoasioista kiinnostuneiden opiskelijoiden tapaamisissa. Järjestöjen jaoppiaineiden sähköpostilistat olivat tärkeitä tiedotuskanavia. Yksi tärkeätapa välittää tietoa opiskelijoille oli myös henkilökohtainen yhteydenpi-to, käytäväkeskustelut ja jutustelu opiskelukavereita tavatessa (n=61). Ky-symykseen vastanneista konsistorin opiskelijaedustajista lähes kaikki mai-nitsivat ylioppilaskunnan hoitavan tiedotuksen muille opiskelijoille.

Muita yksittäisiä mainintoja saaneita tapoja välittää tietoa olivat mm. tie-dotus www-sivujen välityksellä, kirjoittaminen ainejärjestön lehteen, ta-paamisten järjestäminen ja ilmoitustaululla tiedottaminen. Muutamalla lai-toksella kokouksen sihteeri lähettää pöytäkirjan tai tiivistelmän tehdyistäpäätöksistä tiedoksi kaikille opiskelijoille sähköpostilistan kautta.

Opiskelijaedustajien aktiivisuus välittää tietoa muille opiskelijoille vaih-teli jonkin verran. Joillakin laitoksilla tiedotus muille opiskelijoille oli hoi-dettu keskitetysti jonkun opiskelijaedustajan kautta. Hyväksi koettu käy-täntö oli myös se, että ainejärjestöt tiedottavat muita opiskelijaedustajia.

“ Laitosjohtoryhmäni opiskelijat on informoinut ainejärjestömme opiskelija-aktiivejaaina kokouksissa käsitellyistä asioista. Tätä kautta tieto pääasiassa on kulkenut sittenyleisemmin muille opiskelijoille. Systeemimme on toiminut erittäin hyvin.”

– laitosjohtoryhmän opiskelijajäsen

Muutama tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen mainitsi, että asioista tu-lee tiedotettua aika heikosti, koska käsitellyistä asioista vain harvat kos-kevat suoraan opiskelijoita.

“ Tiedekuntajärjestön hallituksen jäseniä on s-postilistalla, jolla ovat tiedekuntaneuvos-ton opiskelijajäsenet. Toki myös aina olemme tiedottaneet päätöksistä ja perusteluistatahoille, jotka ovat kääntyneet puoleemme jossain asiassa. Muuten täytyy myöntää,että aika heikosti on tullut tiedotettua asioista ja päätöksistä esim. omalle ainejärjes-tölle. Toisaalta tiedekuntaneuvostossa käsiteltävistä asioista harvat koskettavat jokais-ta riviopiskelijaa.“ – tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen

Muutamassa vastauksessa kommentoitiin, etteivät opiskelijat ole kiin-nostuneita hallinnossa käsiteltävistä asioista, jolloin tiedotus koetaan tur-haksi. 21 vastauksessa mainittiin tiedotuksen olleen satunnaista, hyvin vä-häistä tai ettei tiedotusta ollut ollenkaan. 19 opiskelijaedustajaa ei vastan-nut kysymykseen.

1818181818

7 Opiskelijaedustajien tukeminen ja koulutus

7.1 Tuki tehtävien hoitamiseen

Opiskelijaedustajilta tiedusteltiin, ovatko he mielestään saaneet riittävästitukea tehtäviensä hoitamiseen hallinnossa muilta opiskelijaedustajilta,aine- tai tiedekuntajärjestöltä, ylioppilaskunnalta ja yliopiston virkamiehil-tä.

Kyselyyn vastanneista opiskelijaedustajista 69,5 % (n=155) koki saa-neensa riittävästi tukea tehtäviensä hoitamiseen muilta opiskelijaedusta-jilta ja 55,6 prosenttia (n=124) aine- tai tiedekuntajärjestöiltä. Ylioppilas-kunnalta riittävästi tukea oli saanut reilu kolmannes (31,4 %, n=70) opis-kelijaedustajista, mutta noin puolet (44,8 %, n=100) opiskelijaedustajistakoki, etteivät he ole lainkaan tarvinneet tukea ylioppilaskunnalta tehtä-viensä hoitamiseen. Virkamiehiltä saamaansa tukeen oli tyytyväisiä 33,6prosenttia (n=75) opiskelijaedustajista. Vähän suurempi osa, 38,6 prosent-tia (n=86) oli kuitenkin sitä mieltä, etteivät he ole tarvinneet tukea virka-miehiltä (kuva 4).

Liian vähän tukea tehtäviensä hoitamiseen muilta opiskelijaedustajiltakoki saaneensa vain 10,3 prosenttia (n=23) ja aine- ja tiedekuntajärjestöil-tä vain 16,1 prosenttia (n=36) kysymykseen vastanneista opiskelijaedus-tajista. Ylioppilaskunnalta tukea koki saaneensa liian vähän viidennesopiskelijaedustajista (n=45) ja virkamiehiltä 22,9 prosenttia (n=51) opis-kelijaedustajista.

Kaikilla hallinnon ta-soilla valtaosa opiskelija-edustajista koki, että heovat saaneet riittävästi tu-kea muilta opiskelijaedus-tajilta (taulukko 5). Laitos-johtoryhmän opiskelijoistaviidennes (21,2 %) koki,ettei ole tarvinnut tukeamuilta opiskelijaedustajil-ta. Vain harvat opiskelija-edustajat eivät olleet mie-lestään saaneet riittävästitukea muilta opiskelija-edustajilta. Enemmistö lai-tosjohtoryhmän, konsisto-rin tai useammalla tasollatoimivista opiskelijaedus-tajista arvioi saaneensariittävästi tukea aine- tai

0

50

100

150

200

250

ei vastausta

en ole saanut tukea

olen saanut tukea

en ole tarvinnut tukea

virkamiehet

HYYjärjestöt

opiskelijaedustajat

23 36 45 51

155 124 70 75

40 55 100 86

Kuva 4. Opiskelija-edustajien kokemuksettuen saamisesta tehtä-vien hoitamiseen eritahoilta (n)

1919191919

tiedekuntajärjestöltä. Niiltä ei kokenut tarvitsevansa tukea 26,1 % laitos-johtoryhmän, 23,7 % tiedekuntaneuvoston, 42,9 % konsistorin ja 18,8 %useammalla hallinnon tasolla toimivista edustajista.

Laitosjohtoryhmän opiskelijaedustajista 53,2 prosenttia (n=82) ja 35,1prosenttia (n=13) tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajista koki, ettei oletarvinnut tukea ylioppilaskunnalta, kun taas konsistorin opiskelijaedusta-jat kokivat saaneensa ylioppilaskunnalta riittävästi tukea tehtäviensä hoi-tamiseen.

Konsistorin opiskelijaedustajista kaikki kokivat saaneensa yliopistonvirkamiehiltä riittävästi tukea tehtäviensä hoitamiseen. Laitosjohtoryhmänopiskelijaedustajista osa (n=42, 27,8 %) koki, että on saanut riittävästi tu-kea virkamiehiltä ja toisaalta lähes yhtä moni (n=41) oli sitä mieltä, etteitukea ole ollut saatavilla riittävästi. Tiedekuntaneuvoston opiskelijaedus-tajista noin puolet (n=19) ilmoitti saaneensa virkamiehiltä riittävästi tukeatehtäviensä hoitamiseen. Laitosjohtoryhmän opiskelijaedustajista 45 pro-senttia (n=68) ja tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajista 35,1 % (n=13)koki, ettei ole tarvinnut virkamiesten tukea.

Avoimessa kysymyksessä kysyttiin, millaista tukea opiskelijaedustajaolisi tarvinnut ja miltä taholta. Kysymykseen vastasi 107 henkilöä, joista12 kommentoi, ettei tarvitse tukea tai on saanut sitä riittävästi. Tukea kai-vattiin aine- ja tiedekuntajärjestöiltä (n=18), yliopiston hallinnosta, laitok-silta, tiedekunnista ja virkamiehiltä (n=20) ja muilta opiskelijaedustajilta(n=13) ja ylioppilaskunnalta (n=18). Muutamat kaipasivat enemmän tu-kea myös muilta opiskelijoilta.

“Olisi hyvä saada tietää vähän asioista kun kausi alkaa. Laitoksen edustajille asiat ovatitsestään selviä ja moni on päättänyt samoista asioista jo vaikka kuinka pitkään. Ai-

Tuen lähdeOpiskelijaedustajat

Järjestöt

Ylioppilaskunta

Virkamiehet

Tuen saaminenEn ole tarvinnutKylläEnYhteensäEn ole tarvinnutKylläEnYhteensäEn ole tarvinnutKylläEnYhteensäEn ole tarvinnutKylläEnYhteensä

n33

10617

156408924

153823735

154684241

151

n4

295

389

236

3813177

3713194

36

n16–73227–7–7–7–7

n2

131

163

103

16592

16565

16

%21,267,910,9

26,158,215,7

53,224,022,7

45,027,827,2

%10,576,313,2

23,760,515,8

35,145,918,9

35,151,413,5

%14,385,7

–

42,928,628,6

–100

–

–100

–

%12,581,36,3

18,862,518,8

31,356,512,5

31,337,531,3

Laitosjohtoryhmä Tdk-neuvosto Konsistori Useammalla tasolla

Taulukko 5. Tuki tehtävien hoitamiseen hallinnon eri tasoilla

2020202020

nakin itsestäni tuntui että tulin (tulin tietenkin myös kesken kauden) keskelle jotainvalmista suunnitelmaa. Minulta puuttui kaikki taustatieto. Ja mielestäni opiskelijaa eivoi velvoittaa tutustumaan omatoimisesti koko yliopiston strategiaan ja hallintoon sekärahoitukseen esimerkiksi netin kautta. Joten sinänsä tuntui hassulta olla vaikuttamas-sa asioihin joista ei välillä oikeastaan tiedä yhtään mitään.”


Opiskelijaedustajat kaipasivat perehdyttämistä hallinnossa työskente-lyyn. Osa opiskelijaedustajista koki tarvitsevansa perehdytyskoulutusta“lyhyt oppimäärä yliopistohallinnosta”, jossa selvennettäisiin opiskelijantehtäviä hallinnon eri tasoilla sekä opiskelijaedustajien vaikutusmahdol-lisuuksia (n=18). Perehdytystä tehtävään kokivat tarvitsevansa myös muu-tamat kesken kauden aloittaneet opiskelijaedustajat.

“Voisi olla sekä yliopiston että ylioppilaskunnan taholta perehdytystä tehtävään, myösvuoden aikana. En päässyt yo-kunnan koulutustilaisuuksiin, joten edes jotain mate-riaalia niistä olisi ehkä ollut kiva nähdä.. Lisäksi tiedekuntajärjestö voisi hoitaa jotainkoordinointia tiedekunnan laitosedustajille: Olisi hyvä päästä vertailemaan kokemuk-sia ja laitoskäytäntöjä yms.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Yksi tukimuoto on materiaalin ja taustatietojen jakaminen (n=17). Sekälaitoksilta, tiedekunnilta että virkamiehiltä toivottiin taustatietoa päätettä-vänä olevista asioista etukäteen. Päätöksenteko koettiin hankalaksi, josasioita ei ehdi pohtia etukäteen, vaan mielipide täytyy ilmaista heti koko-uksessa.

“Jos tueksi katsotaan avoimempi tiedottaminen asioista ja ylipäänsä opiskelijoiden huo-mioiminen myös mm. tiedekunnan virkamiesten taholta.”


“Lähinnä olisin kaivannut enemmän tietoa käsiteltävistä asioista ja niiden taustoistaetukäteen. Joskus (liian usein) kokouksissa tulee eteen asia johon tulisi siinä samallaperehtyä ja ottaa heti kohta kantaa. Materiaalia tulisi toimittaa etukäteen tai järjestääse johonkin nähtäville tai informoida muuta kautta.”


“Tiedotustilaisuudet kun on isoja asioita listalla esim. tiedekunnan järjestäminä olisi-vat tosi hyvä juttu. Niitä on, mutta liian vähän.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Ainejärjestöiltä ja opiskelijoilta toivottiin tukea päätöksien tekoon —keskustelua, kannanottoja, kommentointia ja kiinnostusta hallinnon asi-oita kohtaan.

“Ainejärjestöltä omaa ainetta koskevissa asioissa yhteydenottoja, tukea kannanmuo-dostukseen.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

“Lähinnä riviopiskelijoilta. On vaikeaa edustaa suuren massan mielipiteitä, jos ei tie-dä mitä mieltä opiskelijat ovat. Ihan epävirallisesti voisi tulla juttelemaan ja ottamaankantaa.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Yhtenä tukimuotona nähtiin myös keskustelu ja yhteydenpito sekä ny-kyisten että vanhojen opiskelijaedustajien kesken.

“Tiedekunnan ja laitoksien opiskelijajäsenet voisivat joskus tavata ja päättää yhteisis-tä linjoistaan tai keskustella edes s-postin välityksellä.”


2121212121

Myös ylioppilaskunnalta toivottiin tukea. Sen toivottiin tarjoavan tieto-paketteja tärkeistä ja hankalista asioista kuten rahanjakomallista tai kam-pustyöryhmän toiminnasta. Lisäksi ylioppilaskunta voisi saattaa yhteenedustajia eri tasoilla keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia.

“Yo-kunta voisi saattaa yhteen muiden laitosten (lähinnä oman tiedekunnan) johto-ryhmien opiskelijaedustajia, eri laitosten kokemusten ja käytäntöjen vertailu voisi ollahyödyllistä.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“HYY:n lehdykkä (Kahvia ja esityslistoja tms.) jäi aika teoreettiselle tasolle. Olisin kai-vannut jotain koulutusta, jossa vaihdettaisiin käytäntöjä ja kuulumisia ihan sillä ta-solla, että mikä on normaalia esim. laitoksen budjetin tai virkanimitysten käsittelyssäja mistä pitää ehdottomasti älähtää. Ehkä jotain koulutusta järjestettiinkin kaudenvaihtuessa, ja minä vain missasin, kun aloitin kesken?”


7.2 Opiskelijaedustajien koulutus tehtävään

Opiskelijaedustajien tehtäväkuvasta olivat useimmiten antaneet tietoaaine- tai tiedekuntajärjestöt (n=121), ylioppilaskunta (n=101) ja laitos taitiedekunta (n=96). Tietoa tehtävistä oli saatu myös yliopiston hallintovaa-leja koskevasta tiedotuksesta (n=44). Tietoa oli kysymyksessä lueteltujentahojen lisäksi saatu myös muilta opiskelijaedustajilta, jonka ilmoitti 37vastaajaa. Muita muutamia kertoja mainittuja tietolähteitä olivat hallinto-johtosääntö, oma aktiivinen tiedonhaku, kirjat ja tietoverkot.

Koulutusta tehtäväänsä vähintään yhdeltä taholta ilmoitti saaneensa66,8 prosenttia (n=149) opiskelijaedustajista. 66 opiskelijaedustajaa(29,6 %) ei ollut saanut ollenkaan koulutusta ja viisi ei vastannut tähänkysymykseen.

Suurin osa hallinnon opiskelijaedustajat oli saanut koulutusta tehtäviin-sä vanhoilta, kokeneimmilta hallinnon opiskelijaedustajilta (n=122). Opis-kelijaedustajien kouluttajana on toiminut myös ylioppilaskunta (n=86)sekä aine- tai tiedekuntajärjestöt (n=53). Laitos, tiedekunta tai keskushal-linto on kouluttanut tehtävään yhteensä 40 opiskelijaedustajaa, 11 pro-senttia kyselyyn vastanneista (kuva 5).

Kuva 5. Opiskelijaedustajia kouluttaneet tahot (n)

0

30

60

90

120

150

keskushallinto

laitos

tiedekunta

aine- ja tiedekuntajärjestöt

ei koulutusta tehtävään

HYY

vanhat opiskelijaedustajat

2222222222

7.3 Tiedotus- ja koulutustilaisuudet käsiteltävistä asioista

Kysymykseen vastanneista (N=215) opiskelijaedustajista 47,9 prosentin(n=103) mielestä hallintoelimessä käsiteltävistä asioita oli järjestetty kou-lutus- ja tiedotustilaisuuksia ja 52,1 prosenttia (n=112) mielestä tilaisuuk-sia ei ollut järjestetty. Mainitut tiedottaja- ja kouluttajatahot olivat tiede-kunta (n=19), laitos (n=13), ylioppilaskunta (n=10). Myös tiedekunta- jaainejärjestöt (n=8) sekä henkilöstö- ja laitoskokoukset (n=6) mainittiinvastauksissa. Useiden eri tahojen koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin ilmoittiosallistuneensa 26 opiskelijaedustajaa.

Kysymykseen vastanneet (N=126) opiskelijaedustajat kokivat koulutus-ja tiedotustilaisuuksien olleen keskimäärin hyödyllisiä. Kysymyksen as-teikko oli: 0=ei ollenkaan, 1=jonkin verran, 2=paljon. Tilaisuuksista kokiolleen hyötyä päätöksenteossa jonkin verran 69,0 prosentille (n=87) vas-taajista. Paljon hyötyä tilaisuuksista oli 10,3 prosentille (n=13) ja ei ollen-kaan hyötyä 26 prosentille (n=26) vastaajista. Eri hallinnon tasojen välil-lä oli tilastollisesti merkitsevää eroa siinä, miten hyödyllisiksi päätöksen-teossa opiskelijaedustajat kokivat tiedotus- ja koulutustilaisuudet (p=0,01)(taulukko 6). Konsistorin opiskelijaedustajat kokivat tilaisuudet toistenhallintoelinten edustajia hyödyllisimmiksi (p=0,01). Hyödyttöminä koulu-tus- ja tiedotustilaisuuksia piti 23 laitosjohtoryhmän ja 6 tiedekuntaneu-voston opiskelijaedustajaa ja kysymykseen jätti kokonaan vastaamatta 98opiskelijaedustajaa.

7.4 Ylioppilaskunta opiskelijaedustajien kouluttajana

Vähintään yhteen ylioppilaskunnan järjestämään koulutukseen osallis-tui 86 opiskelijaedustajaa. Kysymykseen vastanneista opiskelijaedustajis-ta 110 ilmoitti, ettei ole osallistunut ylioppilaskunnan järjestämiin koulu-tuksiin. Kysymykseen jätti vastaamatta 29 opiskelijaedustajaa.

Keväällä 2001 järjestettiin tiedekuntakohtaisia koulutustilaisuuksia, joi-hin ilmoitti osallistuneensa 46 vastaajaa. Vaikuttamiskoulutukseen kevääl-lä 2001 osallistui 27 ja hallintospeksiin 22 vastaajaa. Syksyllä 2001 järjes-tettyyn opiskelijoiden keskustelutilaisuuteen kampusrakenneuudistustakoskien ilmoitti osallistuneensa 42 kysymykseen vastannutta opiskelija-edustajaa. Vuoden 2002 aikana järjestettyihin tiedekuntakohtaisiin koulu-tustilaisuuksiin ilmoitti osallistuneensa 29 vastaajaa. Ylioppilaskunnan

Hallinnon tasoLaitosjohtoryhmäTiedekuntaKonsistoriUseammalla tasollaYhteensä

n80277

12126

Keskiarvo0,850,811,571,000,90

Keskihajonta0,530,400,540,740,55

Taulukko 6. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksien hyöty päätöksenteossa (asteikko 0–2)

2323232323

arvion mukaan keväällä 2001 järjestettyihin tiedekuntakohtaisiin koulutus-tilaisuuksiin osallistui yhteensä 130 opiskelijaedustajaa ja syksyllä 2001järjestettyyn kampusrakenneuudistusta koskevaan keskusteluun 72 opis-kelijaedustajaa sekä vuoden 2002 aikana järjestettyihin koulutuksiin noin100 henkilöä.

Laitostasolla varajäsenistä 31 ja varsinaisista jäsenistä 57 ilmoitti, etteiole osallistunut ylioppilaskunnan koulutuksiin. Kyselyyn vastanneista tie-dekuntaneuvoston opiskelijaedustajista 6 varajäsentä ja 10 varsinaista eiosallistunut ylioppilaskunnan koulutuksiin. Varsinaisten ja varajäsentenosallistumisaktiivisuudessa ei ole merkittävää eroa.

Valtaosa ylioppilaskunnan järjestämiin koulutuksiin osallistuneista kokikoulutuksesta olleen hyötyä tehtävänsä kannalta. Yhteensä 89,5 prosent-tia (n=77) ylioppilaskunnan koulutuksiin osallistuneista arvioi koulutuk-sesta olleen jonkin verran tai erittäin paljon hyötyä. Turhana koulutustapiti vain 6,9 % prosenttia (n=6), ja kaksi henkilöä (2,3 %) ei arvioinutkoulutuksen hyödyllisyyttä.

Opiskelijaedustajilta kysyttiin, miten ylioppilaskunta voisi paremmin tu-kea ja kouluttaa hallinnon opiskelijaedustajia. Osa opiskelijaedustajistakoki toimivaksi nykyisen tavan kouluttaa ja tukea opiskelijaedustajia(n=12).

“Olisi hyvä selkeyttää opiskelijan roolia, velvollisuuksia ja päämääriä hallinnossa.Tämä selkeytys antaisi kenties lisärohkeutta ja innokkuutta hallintoon alusta alkaen.”


Vastanneiden opiskelijaedustajien mielestä ylioppilaskunta voisi tukeaopiskelijaedustajia paremmin tehostamalla tiedotusta (n=15), järjestämällälisää koulutusta ja “ajatustenvaihtotilaisuuksia” sekä kauden aluksi ettäsen aikana (n=24). Osa oli sitä mieltä, että koulutustilaisuudet kannattaajärjestää tiedekuntakohtaisesti, toisten mielestä taas laitostason, tiedekun-tatason ja konsistorin erilliset koulutustilaisuudet olisivat toimivampia.Yksittäisiä toiveita olivat ruotsinkielisen tukimateriaalin tuottaminen jakoulutuksen järjestäminen myös keskustakampuksen ulkopuolella.

“Kartoittamalla tarvetta usein, kuten näin hallintokauden lopussa, ja tarjoamalla tii-vistettyä infopaketteja, tyyliin “tässä lyhyesti ja lisää tietoa täältä” esim. siitä rahanja-komallista (luettavaa hallintoedustajalla nimittäin piisaa, ja litaniat hukkuvat pape-rimereen), eli hallintoedustajan muistilista olisi jees juttu.”


Opiskelijaedustajien mielestä ylioppilaskunta voisi myös tehdä ja jakaatietopaketteja tärkeistä hallinnossa käsiteltävistä ja ajankohtaisista aiheis-ta (n=9) sekä kouluttaa myös aine- ja tiedekuntajärjestöjä (n=3), jotta neosaisivat vaikuttaa opiskelijaedustajien kautta. Muita yksittäisiä ideoita oli-vat esimerkiksi tuutorijärjestelmän kehittäminen siten, että vanhat opiske-lijaedustajat tuutoroisivat uusia, “mitä kuuluu?” -sähköpostiviestit pari ker-taa vuodessa hallinnon opiskelijaedustajille tarkoitettujen sähköpostilisto-

2424242424

jen kautta ja hallintoleiri konsistorin ja tiedekuntaneuvoston opiskelija-edustajille.

“HYY:lle, että rahanjakosysteemeistä pitäisi olla joku ABC-tyyppinen lyhyehkö opas opis-kelijaedustajille. ettei tietämättömyyden vuoksi jää vaikuttamatta, nuo asiat kun ovataikamoista kapulakieltä aika monelle...” – tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen

7.5 Ylioppilaskunnan tuottama oheismateriaali

Ylioppilaskunnan tuottamaa materiaalia oli kautensa aikana käyttänyt taiseurannut valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijaedustajista. 83,4 pro-senttia (n=186) opiskelijaedustajista oli käyttänyt tai seurannut ylioppilas-kunnan tuottamaa materiaalia. 23 ilmoitti, ettei ole käyttänyt mitään ma-teriaalia ja 14 jätti kysymyksen kokonaan vastaamatta. Eniten vastaajatolivat seuranneet kautensa aikana kopo-kirjettä (n=150). Toiseksi suosi-tuin oli sähköpostilistat, joita oli käyttänyt 59,6 prosenttia (n=133). Hal-linto-opasta oli hyödyntänyt 64 vastaajaa. Muita oheismateriaaleja mainit-tiin muutaman kerran ylioppilaskunnan ohje itsearviointia varten (n=2),ylioppilaskunnan kannanotot ja lausunnot (n=4) sekä kerran opintovalio-kunnan tapaamisissa jaetut materiaalit sekä ylioppilaskunnan www-sivut.

Kysymykseen, jossa tiedusteltiin, oliko tästä ylioppilaskunnan tuotta-masta oheismateriaalista hyötyä, vastasi 165 opiskelijaedustajaa. Heistä73,3 prosentille (n=121) ylioppilaskunnan tuottamasta materiaalista olijonkin verran hyötyä. Kysymykseen vastanneista opiskelijaedustajista 13,9prosenttia (n=23) koki, että materiaalista oli paljon hyötyä ja materiaalis-ta ei ollut hyötyä ollenkaan 12,7 % (n=21). Kaikista kyselyyn vastanneis-ta opiskelijaedustajista (N=223) 64,6 prosenttia (n=144) piti ylioppilaskun-nan tuottamaa materiaalia jonkin verran tai erittäin paljon hyödyllisenä.

2525252525

8 Kauden sujuminen ja suhtautuminen opiskeli-jaedustajiin

8.1 Kokemukset kauden sujumisesta

Opiskelijaedustajat arvioivat kautensa hallinnossa sujuneen keskimäärinhyvin (x=3,52, Mo=4, n=218). Kysymyksen asteikko oli 1 = huonosti,2 = välttävästi, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin ja 5 = erinomaisesti. Noin puo-let (54,8 %, n=120) opiskelijaedustajista arvioi kautensa sujuneen koko-naisuudessaan hyvin tai erinomaisesti. Kohtalaisesti kausi oli mennyt 36,1prosentilla (n=79) vastanneista. Välttävästi tai huonosti kausi oli sujunutvain 9,1 prosentilla vastanneista (n=29).

Hallinnon eri tasoilla vaikuttavilla opiskelijaedustajilla oli suunnilleenyhtä hyvät kokemukset kauden sujumisesta (taulukko 7), eikä ryhmienvälillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0,05). Konsistorin opiskeli-jaedustajat kokivat kautensa sujuneen vähän muita ryhmiä paremmin.

Valtaosa opiskelijaedustajasta kertoi myös odotuksiensa ja toiveidensatäyttyneen kohtuullisen hyvin. Avoimeen kysymykseen vastasi 150 opis-kelijaedustajaa. Konsistoritasolla tyytyväisyyden aiheita olivat kokemuk-set siitä, että hallinnon suhtautuminen opiskelijoihin on parantunut jaopiskelijoiden työn merkitys kasvanut. Myös pyrkimys valvoa opiskelijoi-den etua oli konsistoritason opiskelijaedustajien kokemuksien mukaantoteutunut ja opiskelijaedustajien välinen yhteistyö toiminut.

Tiedekuntaneuvostossa vaikuttavista opiskelijaedustajista monet olivattyytyväisiä siihen, että he vaikuttamisen vaikeudesta huolimatta olivatpystyneet ottamaan kantaa joihinkin asioihin (n=12). Pari opiskelijaedus-tajaa oli tyytyväinen toimivaan yhteistyöhön opiskelijaedustajien välillä.Laitostasolla tyytyväisyyden syyt olivat suunnilleen samat kuin muilla ta-soilla. Moni oli tyytyväinen siihen, että oli saanut kuvan yliopiston hallin-nosta (n=20). Tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajista poiketen laitos-johtoryhmäläisistä parikymmentä mainitsi olleensa tyytyväinen hyvääntyöskentelyilmapiiriin johtoryhmässä (n=17) sekä siihen, miten opiskeli-jaedustajiin suhtaudutaan. Osa koki, että ovat pystyneet vaikuttamaanpäätöksentekoon, tuomaan esille opiskelijoiden mielipiteitä ja paranta-maan opiskelijoiden asemaa omalla laitoksellaan (n=24). Toimenpiteetopetuksen kehittämiseksi mainitsi muutama edustaja (n=9).


n157387

16218

Keskiarvo3,553,294,143,503,52

Keskihajonta0,780,930,690,630,80

Taulukko 7. Kauden sujuminen hallinnon eri tasoilla (asteikko 1-5)

2626262626

Tiedekuntatasolla oli muutama opiskelijaedustaja, joiden mielestä odo-tukset eivät toteutuneet. (n=4)“Odotukset eivät toteutuneet, en pystynyt nostamaan opiskelijoiden roolia päätöksente-ossa. Järjestelmä osoittautui liian suureksi ja kankeaksi. Järjestelmä on myös vanhoil-le herroille rakennettu, se hylkii opiskelijaedustajia (erityisesti nuoria tyttöjä). Välilläkokouksessa kaikkia muita kutsutaan sukunimellä ja minua—ainoaa nuorta naista—etunimellä :). Tdk:ssa edustaminen vaatisi myös kohtuuttoman työmäärän jos haluaisitodella tietää asioista ja ottaa niihin kantaa. On pakko rajoittua käsittelemään omanalansa asioita kuten kaikki muutkin. Tämäkin tuottaa pettymyksen: kuka sitten kat-soo koko tdk:n kannalta jos minä en siihen pysty? Eivät ainakaan omien laitostensaetuja ajavat professorit. En ole ainakaan heikentänyt seuraavan kauden opiskelijoidenlähtökohtia.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustaja

Myös laitosjohtoryhmissä oli opiskelijaedustajia, jotka eivät olleet tyy-tyväisiä kauteensa (n=14). Syyksi mainittiin muun muassa vähäinen mah-dollisuus vaikuttaa johtoryhmässä. Eräs opiskelijaedustaja koki, ettei pääs-sytkään käsiksi sellaisiin asioihin, mihin olisi halunnut päästä.

“Odotukseni eivät toteutuneet, koska en päässyt käsiksi niihin kysymyksiin, joita toivoinkäsiteltävän” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Mihin opiskelijaedustajat pettyivät kauden aikana? Opiskelijaedustajienkielteiset kokemukset liittyivät lähes samoihin asioihin kuin hallintokau-den tyytyväisyyden aiheet. Kokemukset olivat melko henkilökohtaisia.Kysymykseen vastasi 173 opiskelijaedustajaa.“Yliopistohallintoon liittyvään kankeuteen ja siihen, että useissa asioissa tärkeät pää-tökset oli tehty jo ylätasolla. Laitostasolla on vain tyydyttävä elämään muualla mää-rättyjen toimintaedellytysten rajoissa. Lisäksi on harmittavaa, että erityisesti virantäyt-töjen yhteydessä paljastuu ihmisen raadollisuus ja yliopistoyhteisön sisäiset ongelmat.”


Hallinnon hitaus ja monimutkaisuus olivat pettymyksen aiheena(n=22). Näennäiset vaikutusmahdollisuudet ja päätöksenteon rutiinin-omaisuus tiedekuntaneuvostossa oli pettymys muutamille edustajille. Lai-tosjohtoryhmän jäsenistä 26 kommentoi vähäisistä vaikutusmahdollisuuk-sista laitostasolla. Kaikilla tasoilla oli muutamia opiskelijaedustajia, jotkaolivat pettyneitä joihinkin kauden aikana tehtyihin yksittäisiin päätöksiin.“Todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen ja siihen, että vaikka nostin asianesiin toistuvasti johtoryhmässä, ei muutosta asioiden valmistelutapoihin tullut. Toisaal-ta petyin myös siihen, että monia laitoksen asioita ei tuotu lainkaan kokouksiin, vaanne päätettiin jossain muualla. Kun kyselin asioiden perään, vastaukset olivat ylimal-kaisia. Ilmeisesti harvoin pidettäviä kokouksia ei laitoksellakaan arvosteta päätösten-tekopaikkana, vaan asioita päätetään professorikunnan kesken tai henkilökunnankahvipöytäkeskusteluissa.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Myös suhtautuminen opiskelijaedustajiin hallinnossa oli pettymyksenaiheena ja mainittiin kaikilla tasoilla yhteensä 21 vastauksessa. Yhteistyöntoimimattomuus eri tahojen välillä aiheutti pettymyksiä. Tiedekuntatasollatoimimattomasta yhteistyöstä opiskelijajäsenten välillä kirjoitti viisi ja lai-tosjohtoryhmässä seitsemän opiskelijaedustajaa. Myös muiden opiskelijoi-den kiinnostuksen puute hallintoa kohtaan sekä ainejärjestön ja opiske-lijaedustajien välisen yhteistyön toimimattomuus mainittiin muutamankerran. Varsinaisen ja varajäsenen toimimattomasta tai niukasta yhteistyös-tä kirjoitti kuusi laitostasolla toimivaa opiskelijaedustajaa.

2727272727

“Vaikka opiskelijoille tiedottaa laitoksen kuulumisista, ei tietoa kukaan oikein tunnuomaksuvan! On vaikea saada aikaan laajaa kiinnostusta hallintoasioihin opiskelijoi-den aktiiviporukan ulkopuolella. Yliopiston keskustelukulttuuri on toistaiseksi vieläaika jäykkä—uudet innovatiiviset ideat on syytä tuoda keskusteluun varovasti ja hy-vin valmisteltuina.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Petyin eräänlaiseen passiivisuuteen opiskelijaedustajien keskuudessa sekä opiskelija-ryhmämme hajanaisuuteen. Mielipiteet olivat niin eroavia ja sen vuoksi vaikuttami-nen on vaikeaa, ellei edes omaa ryhmää kokonaisuudessaan saa ajatusten taakse.”


Laitosjohtoryhmässä myös talousasiat, lähinnä rahanjakomalli ja raho-jen niukkuus harmittivat. Muutamilla laitoksilla myös johtoryhmän ja lai-toksen johtajan toiminta aiheuttivat pettymyksiä. Lisäksi laitosjohtoryhmänopiskelijaedustajista muutamat olivat pettyneitä omaan toimintaansa opis-kelijaedustajana—enemmän olisi voinut tehdä ja vaikuttaa eikä aika oi-kein tahtonut riittää.“Siihen, että monet esille tulevat “päätettävät” asiat ovat lähes tulkoon pakkopäätöksiä,joihin laitoskaan ei juuri voi vaikuttaa. Pettynyt olen ollut myös huomatessani, ettäkaikessa, siis ihan kaikessa, raha aina ratkaisee. Oppimistulokset jäävät toissijaiseksiarvoksi. Laitoksen henkilökunnan muutosvastaisuus myös yllätti, vaikka onkin help-poa ymmärtää, etteivät muutokset, jotka tuovat lisää työtä, muttei lisää palkkaa, ko-vin innosta ketään.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Johtamistaitojen puutteeseen ja amatöörimäisyyteen, päätettävistä asioista saatavantiedon puutteeseen, muiden ryhmien asenteeseen opiskelijoita kohtaan: ´kuuntelemmeteitä ja on hienoa, että opiskelijat ovat mukana, mutta ei meitä oikeasti teidän mieli-pide kiinnosta.´´” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Meidän laitosta johdetaan kuin 1800-luvun loppupuolen luokkayhteiskunnan saha-laitosta, vaikka sitä pitäisi johtaa jälkiteollisen yhteiskunnan asiantuntijaorganisaa-tiona. Varsinkin laitoksen johtaja on ollut hyvin joustamaton toiminnassaan. Vaikkaasioista voi kyllä johtoryhmässä keskustella, niin ei se vaikuta kuitenkaan millään ta-valla lopputulokseen.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Siihen että laitosjohtoryhmä on kumileimasin eikä keskusteleva elin, jossa pohdittai-siin kokonaisvaltaisesti laitoksen linjauksia esim. opetusohjelmasta tai opetuksen kehit-tämisestä.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Muita tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien vastauksesta noussei-ta yksittäisiä pettymyksen aiheita olivat muutamat virantäyttöratkaisut jaajan puute. Virantäytöt mainittiin myös laitostasolla. Lisäksi laitosjohtoryh-män opiskelijaedustajista osa (n=12) koki tiedonkulun laitokselta opiske-lijaedustajille toimineen heikosti. Nämä opiskelijaedustajat eivät aina saa-neet tietoa kokouksista tai niiden sisällöstä ajoissa etukäteen ja lisäksi etu-käteisinformaatiota oli hankala saada.

8.2 Kokemukset muiden tahojen suhtautumisesta opiskelija-edustajiin

Opiskelijaedustajien kokemukset professorien suhtautumisesta opiskeli-jaedustajiin olivat keskimääriä hyviä (x=3,58, Mo=4, n=216). Kysymyksenasteikko oli: 1=huonosti, 2=välttävästi, 3=kohtalaisesti, 4=hyvin ja 5=erin-omaisesti. 59,5 prosenttia kysymykseen vastanneista (n=129) oli sitä miel-

2828282828

tä, että professorit suhtautuivat opiskelijaedustajiin hyvin tai erinomaisesti.Kohtalaisesti suhtautuvia oli professorikunnassa opiskelijaedustajien mie-lestä 27,2 prosenttia (n=44). Opiskelijaedustajista 13,3 prosenttia (n=29)koki, että professorit suhtautuivat opiskelijaedustajiin hallinnossa huonos-ti tai välttävästi. Kokemuksissa hallinnon opiskelijaedustajiin ryhmienvälillä on tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0,002). Laitosjohtoryhmänopiskelijaedustajat kokivat professorien suhtautuvan myönteisemmätopiskelijaedustajiin kuin tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajat(p=0,034). Konsistorin opiskelijaedustajat arvioivat professorien suhtautu-van opiskelijaedustajiin kohtalaisesti ja vähän muita tasoja huonommin,mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä (taulukko 8).

Opiskelijaedustajat arvioivat keskiryhmien suhtautuvan opiskelijaedus-tajiin keskimäärin hyvin (x=3,85, Mo=4, n=216). Jopa 75,1 prosenttia(n=163) vastanneista oli sitä mieltä, että keskiryhmien edustajat suhtau-tuivat opiskelijaedustajiin hallinnossa hyvin tai erinomaisesti ja vain 4,6prosentin (n=10) mielestä suhtautuminen on huonoa tai välttävää. Eri ta-soilla toimivien kokemuksissa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa(p=0,260), mutta konsistorin ja useammalla kuin yhdellä hallinnon tasol-la edustavat opiskelijaedustajat arvioivat keskiryhmän suhtautumisenopiskelijaedustajiin vähän muita ryhmiä myönteisimmin (taulukko 9).

Opiskelijaedustajat kokivat virkamiehien suhtautuvan opiskelijaedusta-jiin keskimäärin hyvin (x=3,63, Mo=4, n=200). 59 prosenttia vastanneis-ta (n=118) oli sitä mieltä että virkamiehet suhtautuivat opiskelijaedusta-jiin hallinnossa hyvin tai erinomaisesti. Kolmannes opiskelijaedustajista(33 %, n=66) koki, että virkamiehet suhtautuivat opiskelijaedustajiin hal-linnossa kohtalaisesti. Huonosti tai välttävästi opiskelijaedustajiin suhtau-tuvia oli heidän kokemuksensa mukaan kahdeksan prosenttia (n=16).

Hallinnon eri tasoilla toimivien opiskelijaedustajien kokemuksissa eiole tilastollisesti merkitsevää eroa p=0,084). Näyttää kuitenkin siltä, että


n155387

16216

Keskiarvo3,863,664,144,003,85

Keskihajonta0,800,780,380,520,77

Taulukko 9. Kokemukset keskiryhmien suhtautumisesta opiskelijaedustajiin (asteikko 1–5)


n155387

16216

Keskiarvo3,723,242,863,313,58

Keskihajonta0,881,000,900,870,92

Taulukko 8. Kokemukset professorien suhtautumisesta opiskelijaedustajiin (asteikko 1–5)

2929292929

konsistorin opiskelijaedustajat arvioivat virkamiesten suhtautuvat opiske-lijaedustajiin myönteisimmin ja laitosjohtoryhmien opiskelijaedustajat kiel-teisimmin (taulukko 10).

Muut opiskelijat suhtautuivat hallinnon opiskelijaedustajiin heidän ko-kemuksensa mukaan keskimäärin hyvin (x=3,75, Mo=4), n=217). Kysy-mykseen vastanneista (n=218) opiskelijaedustajista 69,3 prosenttia(n=151) koki, että muut opiskelijat suhtautuivat heihin hyvin tai erinomai-sesti. Huonosti tai välttävästi opiskelijaedustajiin suhtauduttiin vain 7,3prosentin (n=16) mielestä. Kaikilla hallinnon tasoilla opiskelijaedustajatkokivat opiskelijoiden suhtautuvat heihin hyvin, eikä opiskelijaedustaji-en kokemuksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0,289) (tauluk-ko 11).

Opiskelijoiden mielestä muut opiskelijat kuitenkin ottivat yhteyttä opis-kelijaedustajiin keskimäärin välttävästi (x=2,10, Mo=2, n=218). Opiskeli-jaedustajista 66,7 prosenttia (n=146) koki, että opiskelijat ottavat heihinyhteyttä huonosti tai välttävästi. Kohtalaisesti yhteyttä ottavia opiskelijoi-ta oli 26,0 (n=57) prosentin mielestä. Hyväksi tai erinomaiseksi muidenopiskelijoiden yhteydenpidon vain koki 7,3 prosenttia (n=16) vastanneis-ta. Kysymykseen vastasi 219 opiskelijaedustajaa.

Myös opiskelijoiden oikeusturvan tuntemuksessa olisi parantamisen va-raa. Vain 14,2 prosenttia (n=31) hallinnon opiskelijaedustajista koki, ettäopiskelijat tuntevat oikeusturvansa hyvin tai erinomaisesti. Kohtalaiseksiopiskelijoiden oikeusturvan tuntemisen arvioi 39,9 prosenttia (n=87) jahuonoksi tai välttäväksi 45,9 (n=100) prosenttia vastanneista. Opiskelija-edustajat arvioivat opiskelijoiden tietävän oikeusturvansa keskimäärinkohtalaisen hyvin (x=2,59, Mo=3, n=217).

Opiskelijat tietävät vaikutusmahdollisuutensa opiskelijaedustajien koke-muksen mukaan keskimäärin kohtalaisesti (x=2,86, Mo=3, n=219). Vas-tanneista (n=220) 43,5 prosenttia (n=97) arvioi opiskelijoiden tietävän


n157377

16217

Keskiarvo3,793,513,863,813,75

Keskihajonta0,770,930,690,910,81

Taulukko 11. Kokemukset opiskelijoiden suhtautumisesta opiskelijaedustajiin (asteikko 1–5)

Taulukko 10. Kokemukset virkamiesten suhtautumisesta opiskelijaedustajiin (asteikko 1–5)


n138387

16199

Keskiarvo3,563,794,293,633,63

Keskihajonta0,751,000,481,100,84

3030303030

vaikutusmahdollisuutensa kohtalaisesti. 23,6 prosenttia (n=52) opiskeli-jaedustajista koki, että opiskelijat tietävät vaikutusmahdollisuutensa hyvintai erinomaisesti, 7,7 prosenttia (n=17) huonosti ja 24,5 prosenttia (n=54)välttävästi.

8.3 Kokemukset aine- ja tiedekuntajärjestöjen roolista pää-töksenteossa

Monet opiskelijaedustajat ovat aktiivisia toimijoita aine- ja tiedekuntajär-jestössä. Aine- ja tiedekuntajärjestöjen rooli opiskelijoiden edunvalvojanaja näkökulman tuojana on myös tärkeä monilla laitoksilla.

Kysymyksiin vastanneista opiskelijaedustajista (n=219) 40,2 prosenttia(n=88) oli sitä mieltä, että ainejärjestöt osaavat vaikuttaa päätöksentekoonhyvin tai erinomaisesti. Kohtalaisen hyvin osaa opiskelijaedustajien koke-muksen mukaan vaikuttaa 33,8 prosenttia (n=74) ja välttävästi tai huonos-ti 26 prosenttia (n=57). Noin puolet (51,6 %, n=113) opiskelijaedustajis-ta koki, että ainejärjestöt tuntevat vaikutusmahdollisuutensa hyvin tai erin-omaisesti. Vajaan kolmasosan (29,2 %, n=64) mielestä vaikutusmahdolli-suudet tunnetaan ainejärjestöjen piirissä kohtalaisesti. Viidennes opiske-lijaedustajista (19,2 %, n=42) arvioi ainejärjestöjen tuntevan vaikutusmah-dollisuutensa huonosti tai välttävästi. Keskimäärin ainejärjestöt tuntevatvaikutusmahdollisuutensa opiskelijaedustajien mielestä hyvin (x=3,42,Mo=4) ja osaavat vaikuttaa päätöksentekoon (x=3,14, Mo=3) kohtalaisesti.

8.4 Hallinnossa toimiminen opettaa — vinkkejä tulevilleopiskelijaedustajille

“Olen oppinut, että perusteltu ja suoraan esitetty näkemys saa yleensä kannatusta.Opiskelijaedustus teettää jonkin verran työtä, kun pitää perehtyä kunnolla asioihin jaistua erilaisissa laitoksen ja tiedekunnan tilaisuuksissa sekä pysytellä mukana yliopis-ton tapahtumissa ylipäätään. Kaiken kaikkiaan kolmen vuoden kausi on kuitenkinollut erittäin opettavainen ja haastavakin.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

Hallintokausi oli oppimiskokemus opiskelijaedustajille. Niin tiedekun-taneuvostossa kuin laitosjohtoryhmissäkin toimivista opiskelijaedustajistaosa mainitsi, että kausi on ollut mielenkiintoinen ja opettava. Eräs tiede-kuntaneuvoston opiskelijaedustaja kirjoitti:“Kokemuksena hallintoon osallistuminen on ollut kasvattava ja avartava, huonoistakokemuksista on opittu ja hyvät on innostaneet eteenpäin.”

Kun opiskelijaedustajat pohtivat, mitä he ovat kauden aikana oppineet,yleisimmin mainittiin kokoustekniikan ja kokouskäytäntöjen oppiminen(n=48). Monet (n=30) mainitsivat oppineensa myös uusia tapoja vaikut-taa. Opiskelijaedustajana toimiessa oli opittu asioiden valmistelun tärke-ys, keskustelemaan epävirallisissakin yhteyksissä ja vaikuttamaan aktiivi-sesti kokouksissa. Myös yliopisto organisaationa oli tullut tutuksi (n=21).Monet sanoivat saaneensa kuvan yliopiston hallinnosta sekä päätöksen-tekoprosesseista yliopistossa (n=46). Myös vuorovaikutustaidot kehittyvät

3131313131

edustajakauden aikana (n=10). Käteen monelle opiskelijaedustajille jäilukuisten hyödyllisten taitojen lisäksi myös hyvät suhteet henkilökuntaan,opiskelijoihin ja toisiin opiskelijaedustajiin (n=21).“Opiskelijaedustajana toimiminen oli valaisevaa ja mukavaa ja tekisin sen uudestaanjos saisin valita.” – laitosjohtoryhmän opiskelijaedustaja

“Antoisa ja avartava, joskin myös hetkittäin turhauttava kokemus. Suosittelen jokaisel-le, joka on vähääkään kiinnostunut yliopiston toiminnasta ja sen kehittämisestä!”


Kolmivuotisen kauden aikana opiskelijaedustaja kohtaa monenlaisia ti-lanteita. Valmistelevia kokouksia, työryhmiä, muistioita ja kannanotto riit-tää, ja hetkittäin opiskelijaedustaja voi turhautua vaikuttamisen työläyteen,byrokratiaan ja hallinnon hitauteen. Toisaalta samalla opiskelijaedustajatulee monta kokemusta rikkaammaksi ja oppii asioita, joista ei todennä-köisesti muuten olisi kuullut mitään. Hallintokausi opettaa kokouskäytän-töjä ja päätöksenteon kiemuroita, muistioiden ja mietintöjen lukemista,muotoilemaan ajatukset ja ottamaan kantaa kirjoittamalla. Myös monettermit kuten strategia, kannanotto, eriävä mielipide, valmistelu, esittely-menettely, budjetointi ja rahanjakomalli tulevat tutuiksi. Opitut tiedot jataidot eivät varmasti jää käyttämättä, kun yliopistomaailma jää taakse jaopiskelijaedustaja siirtyy työelämään. Käytännön taitojen lisäksi joukkoerilaisia ihmisiä eri puolilta yliopistoa tulee tutuksi. Elämässä kaikilla alu-eilla arvokkaat vuorovaikutustaidot saavat harjoitusta ja samalla kuin huo-maamatta edustajakauden aikana muodostuu kontaktien verkosto, mistävoi olla iloa ja hyötyä tulevaisuudessa.“Kärsivällisyyttä ja asioihin perehtymisen tärkeyden. Kaudesta jäi käteen monta uuttaystävää ja tuttua. Monta pitkää lausunnon tai kannanoton vääntämissessiota VanhanBeercafessa. Tietous siitä, että humanistitkin saavat aikaan paljon ja nopeassa ajas-sa—jos vain haluavat. “Minussa on roimaa humanistin voimaa, jätä meidät rauhaanhallintomies!” Parhaimpana muistona ehkä kuitenkin jäi mieleen Matti Klinge puhu-massa megafoniin yliopiston päärakennuksen portailla ylioppilaslakki päässä tiede-kunnan jakoa vastustavassa mielenosoituksessa.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen

“Huhhuh. Kaikenlaista tullut opittua, hallintotehtävistä yleensä, yliopistosta, tiedekun-nasta, yliopistolaista, vuorovaikutuksesta... Kaudesta jäi käteen vaikka mitä, ties vaik-ka tulevaan ammattiin olisi vaikuttanut radikaalistikin :) “– tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen

“Ei ne professorit ja isot ihmiset niin kamalan pelottavia lopulta ole. Pitää vaan uskal-taa aukaista suunsa ja pitää opiskelijoiden puolta. Kaudesta jäi käteen hyvät suhteetlaitoksen henkilökuntaan ja kohtalainen tietopohja siitä, miten laitostamme pyörite-tään. Opiskelijaedustajana toimiminen oli kaikin puolin antoisa kokemus.”

– laitosjohtoryhmän opiskelijajäsen

Opiskelijaedustajan kannattaa aktiivisesti läsnä kokouksissa ja hereilläasioita valmisteltaessa. Vaikka hallinnon kiemuroita ei välillä kykene mil-lään ymmärtämään, eikä kokouksissa aina ole tarjolla kahvia ja pullaa,tehtävään kannattaa suhtautua innostuneesti ja kuten eräs tiedekuntaneu-voston opiskelijaedustaja toteaa:“Sen että kaikki isommat prosessit vievät valtavasti aikaa, niihin on syytä varautua...Opiskelijaedustajuutta ei kannata pitää vain velvollisuutena, vaan se kannattaa näh-dä mahdollisuutena oppia itsekin jotain uutta.” – tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen

3232323232

9 Johtopäätökset ja pohdinta

Opiskelijaedustajien kokemukset hallinnossa työskentelystä olivat pää-sääntöisesti myönteisiä ja kulunut kausi on kokemusten mukaan sujunutkeskimäärin hyvin. Vaikka osa opiskelijaedustajista ei ollut tyytyväinenkauteensa ja pettymyksiäkin oli ollut, näyttäisi siltä, että valtaosa opiske-lijoista oli tyytyväinen työhönsä opiskelijaedustajana. Opiskelijaedustajatkokivat professorien, keskiryhmien, virkamiesten ja toisten opiskelijoidensuhtautuvan opiskelijaedustajiin keskimäärin hyvin. Keskiryhmien, mui-den opiskelijaedustajien ja virkamiesten koettiin suhtautuvan vähän pro-fessoreja myönteisemmin.

Kyselyyn vastanneiden opiskelijaedustajien kokemukset ovat tuottaneetpaljon hyödyllistä tietoa. Kuitenkin voidaan kysyä, millaisia kokemuksiakyselyyn vastaamatta jättäneillä opiskelijaedustajilla olisi ollut. On mah-dollista, että kyselyyn vastanneet opiskelijaedustajat ovat aktiivisimpia jahallinnosta enemmän kiinnostuneita, jolloin kuva kauden sujumisesta onmyönteisempi.

9.1 Kokemukset vaikutusmahdollisuuksista

Opiskelijaedustajat pitivät tärkeimpänä tehtävänään opiskelijoiden edunajamista hallinnossa. Puolet opiskelijaedustajista (n=143) nosti tärkeim-mäksi tehtäväkseen pitää esillä opiskelijoiden etua ja näkökulmaa sekätuoda opiskelijan ääni kuuluville päätöksiä tehtäessä. Opiskelijoiden nä-kökulman tuominen hallintoon on todella tärkeää, mutta päätöksiä teh-täessä pitäisi pyrkiä tarkastelemaan asioita myös laajemmin koko yliopis-toyhteisön kannalta.

Opiskelijoiden asema päätöksenteossa Helsingin yliopiston hallinnos-sa on muodollisesti hyvä. Opiskelijoilla on edustus kaikilla hallinnon ta-soilla ja opiskelijoita toimii myös erilaisissa työryhmissä. Pääsääntöisestiopiskelijaedustajat kokivat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan kohtuulli-set kaikilla hallinnon tasoilla. Konsistorin opiskelijaedustajat kokivat vai-kutusmahdollisuutensa myönteisemmin kuin laitosjohtoryhmien, tiede-kuntaneuvostojen ja laitosjohtoryhmien opiskelijaedustajat. Pystyäkseentodella vaikuttamaan, opiskelijaedustajan täytyy olla aktiivinen ja valmis-tella asioita yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Opiskelijoiden mielipi-dettä kuunnellaan erityisesti opiskelua ja opetusta koskevissa asioissa.Konkreettiset asiat, joihin opiskelijaedustajat kokivat kautensa aikana voi-neensa vaikuttaa, liittyivätkin useimmin juuri opetuksen kehittämiseen jaopetusjärjestelyihin.

Opiskelijaedustajilla oli myös kielteisiä kokemuksia ja osan mielestävaikutusmahdollisuuksia hallinnossa ei ole tai ne ovat näennäiset. Vähäi-siksi vaikutusmahdollisuudet arvioitiin asioissa, joilla ei ole suoraan teke-mistä opetuksen tai opiskelun kanssa. Laitostasolla harvat opiskelijaedus-tajat kokivat voineensa vaikuttaa strategiaan, määrärahojen käyttöön taikampusrakenneprosessiin. Tiedekuntatasolla vaikutusmahdollisuudet

3333333333

koettiin vähäisimmiksi yliopiston strategiaa, henkilöstöpolitiikkaa, budjet-tia ja opinnäytteiden arviointia käsiteltäessä. Selvityksessä ei ole haluttueritellä kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia eri tiedekunnissa ja laitok-silla. Kuitenkin avoimia kysymyksiä analysoitaessa ilmeni, että suhtautu-minen opiskelijaedustajiin vaihtelee jonkin verran. Useilla laitoksilla opis-kelija on täysivaltainen ryhmän jäsen, mutta yliopistossamme on yksiköi-tä, joissa erään laitosjohtoryhmän opiskelijaedustajan sanoin “opiskelijanmielipidettä pidetään laitoshallinnossa monien mielestä lähinnä ärsyttä-vänä hiekkana silmässä.”

Tämän selvityksen perusteella ei voida päätellä, millä hallinnon tasol-la opiskelijaedustajien vaikutusmahdollisuudet ovat parhaimmat. Hallin-tojohtosäännössä hallintoelimien tehtävät määritellään erilaisiksi ja hallin-non eri tasoilla käsitellään erilaisia asioita. Laitosjohtoryhmässä eteen tu-lee paljon opiskelijan arkipäivää koskevia asioita, joten aktiivinen opis-kelijaedustaja voi laitosjohtoryhmässä työskennellessään päästä vaikutta-maan moniin opiskelijan arkipäivän sujumisen kannalta keskeisiin asioi-hin. Tiedekuntaneuvostossa ja konsistorissa käsitellään suurempia strate-gisia linjoja ja myös asioita, joiden yhteyttä opiskelijan arkeen on välillävaikea nähdä. Esittelymenettelyn seurauksena tiedekuntaneuvostoissa jakonsistorissa päätökset on yleensä valmisteltu huolella, joten vaikuttami-nen edellyttää valmistelutyöhön osallistumista. Opiskelijoiden mielipiteenkuuleminen asioiden valmisteluvaiheessa vaihtelee, eikä kaikissa yksi-köissä opiskelijoita oteta automaattisesti mukaan asioiden valmisteluun taivirantäyttötoimikuntiin. Yhtenä ongelmana on myös aktiivisten ihmistenlöytäminen, sillä vaikuttaminen hallinnossa vaatii aikaa ja kiinnostusta.

9.2 Yhteistyö ja tiedonkulku

Opiskelijaedustajien mielestä yhteistyö ja tiedonkulku muiden ryhmienkanssa toimivat keskimäärin hyvin. Hallintoelimien muut jäsenet olivatmyös tärkeä lisätiedon lähde päätettäviä asioita käsiteltäessä. Kuitenkin 29prosenttia (n=63) koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa hallintoelimissäkäsiteltävistä asioista. Jotta opiskelijaedustajat pystyvät toimimaan hallin-nossa ja tekemään hyviä päätöksiä, tiedonkulussa ei saisi olla ongelmia.Avoimissa vastauksissa ilmeni, että muutamilla laitoksilla on ongelmia tie-donkulussa laitokselta opiskelijaedustajille, eivätkä he saa ajoissa esimer-kiksi kutsua kokouksiin saati esityslistoja tai liitteitä. Jotta opiskelijaedus-taja voisi toimia täysivaltaisena johtoryhmän tai tiedekuntaneuvoston jä-senenä, hän tarvitsee tietoa käsiteltävistä asioista jo ennen kokousta pää-töksenteon tueksi. Helsingin yliopiston konsistorin hyväksymissä esitte-ly- ja kokousmenettelyohjeissa suositellaan, että kokouskutsu tulee lähet-tää ajoissa ja sen tulee olla kaikkien jäsenten saatavilla viimeistään kaksiarkipäivää ennen kokousta. (ks. Helsingin yliopiston esittely- ja kokous-menettelyohjeet, luku 4.) Laitosten johtajien ja tiedekuntien dekaanientulisi pitää huoli siitä, että esityslistat ja tarvittavat liitteet ehtivät ajoissamyös opiskelijaedustajille esimerkiksi sähköisessä muodossa. Sujuvan hal-

3434343434

lintotyöskentelyn vuoksi olisi tärkeää, että kaikilla laitoksilla ja kaikissatiedekunnissa sitouduttaisiin sovittuihin periaatteisiin.

Opiskelijaedustajien välinen yhteistyö ja tiedonkulku toimivat pääsään-töisesti hyvin. Vain pienellä joukolla (n=20) opiskelijaedustajista ei ollutyhteistyötä muiden opiskelijaedustajien kanssa. Yhteistyö opiskelijaedus-tajien välillä on ensiarvoisen tärkeää, sillä parhaat mahdollisuudet vaikut-taa syntyvät silloin, kun opiskelijat ottavat kantaa tärkeiksi kokemiensaasioiden puolesta yhtenä rintamana. Varsinaisten ja varajäsenten välises-sä yhteistyötä ja myös tiedonkulkua varsinaisten ja varajäsenten välillätulisi kehittää. Lisäämällä yhteistyötä varsinaisten ja varajäsenten välillesaataisiin hallintoon lisää voimavaroja ja enemmän asiantuntemusta. Va-rajäsenten integrointi hallintoelinten jäseniksi on olennaista, sillä toimima-ton yhteistyö voi johtaa tilanteeseen, ettei varajäsen tarvittaessa pystyhoitamaan eikä ole paikalla hoitamassa tehtäväänsä.

Yliopistomme yhdeksän tiedekuntaa ja kaikki niiden laitokset ovat suh-teellisen itsenäisiä yksiköitä, joilla on omat toimintatapansa. Myös opis-kelijaedustajien kohtaamat haasteet ja vaikutusmahdollisuudet ovat vähänerilaisia eri yksiköissä. Opiskelijaedustajan tehtävään kasvaa ja hallinnonkiemurat tulevat kauden aikana valtaosalle hyvinkin tutuiksi, mutta olisitärkeää, että hallintoelimessä vanhojen, kokeneiden opiskelijaedustajientietotaito ja käytännön neuvot voitaisiin saattaa uusien opiskelijaedusta-jien tietoon. Kokemuksien jakamisessa ja tiedon välittämisessä uusilleopiskelijaedustajille on monia tapoja. Yksi vaihtoehto voisi olla tuutorijär-jestelmän kehittäminen. Vähemmän työläs vaihtoehto olisi “opiskelija-edustajan testamentti”. Jotkut opiskelijaedustajat kertoivat kokoavansahallintokauden aikana käsitellyt paperit yhteen ja antavansa kansion seu-raajalleen. Mikäli hallintoelimessä ei ole toiminut opiskelijaedustajia tai heovat olleet vähemmän aktiivisia, uusi opiskelijaedustaja voi saada tietoahallinnossa toimimisesta esimerkiksi hallintovaalivastaavilta, järjestöiltä taiylioppilaskunnalta. Uusien ja vanhojen opiskelijaedustajien tapaamistenorganisointi vaatii aktiivisuutta opiskelijaedustajilta itseltään tai aine- ja tie-dekuntajärjestöiltä. Yhteydenpito aine- tai tiedekuntajärjestöihin ja muihinopiskelijoihin on tärkeä myös siksi, että opiskelijaedustaja pystyy otta-maan kantaa asioihin laajemmasta näkökulmasta.

Opiskelijaedustajien mielestä muut opiskelijat suhtautuivat hallinnonopiskelijaedustajiin keskimäärin hyvin mutta ottivat huonosti yhteyttäopiskelijaedustajiin. Hyväksi tai erinomaiseksi muiden opiskelijoiden yh-teydenpidon koki vain 7,3 prosenttia (n=16) vastanneista. Yhtenä, jatku-vana haasteena onkin hallinnon opiskelijaedustajien yhteydenpito muihinopiskelijoihin. Muutamat opiskelijaedustajat kommentoivat, etteivät opis-kelijat ole kiinnostuneita hallinnossa käsiteltävistä asioita ja tiedotus ko-ettiin turhaksi. Hallintoelimissä käsitellään välillä asioita, jotka voivat tun-tua vierailta, opiskelijoiden arjesta irrallisilta. Opiskelijaedustajien täytyyharkita, mikä tieto on muille opiskelijoille olennaista ja mikä ei. Haastee-seen on vastattu tiedottamalla päätöksistä ainejärjestöjen kautta tai keski-tetysti yhden opiskelijaedustajan toimesta.

3535353535

9.3 Opiskelijaedustajien tukeminen ja koulutus

Opiskelijaedustajien kokemukset tuen riittävyydestä ja koulutustarpeistavaihtelivat. Valtaosa koki saaneensa riittävästi tukea eri tahoilta tehtävien-sä hoitamiseen. Toisten opiskelijaedustajien ja järjestöjen tuki koettiin riit-täväksi. Ylioppilaskunnan ja virkamiesten tukea tehtävien hoitamisessa eikoettu yhtä tärkeäksi kuin muiden opiskelijaedustajien ja järjestöjen, sil-lä opiskelijaedustajista noin puolet ei kokenut tarvitsevansa tukea yliop-pilaskunnalta ja kolmannes oli sitä mieltä, etteivät he ole tarvinneet vir-kamiesten tukea. Kuitenkin osa opiskelijaedustajista oli sitä mieltä, etteitukea ole saanut riittävästi.

Opiskelijaedustajista 66,8 prosenttia on saanut koulutusta tehtäväänsäjoltakin taholta. Vanhoilla opiskelijaedustajilla on tärkeä merkitys uusienopiskelijaedustajien rekrytoinnissa ja koulutuksessa. Opiskelijaedustajatolivat myös saaneet useimmiten tietoa tehtävistään vanhoilta opiskelija-edustajilta ja aine- tai tiedekuntajärjestöltä.

Lisäkoulutusta ja tukea tehtäviensä hoitamiseen kaivattiin jonkin verran.Keskeinen tarve on peruskoulutuksella, jossa käydään läpi opiskelija-edustajien tehtäviä, vaikutusmahdollisuuksia ja vaikuttamisen tapoja.Koulutusta pitäisi järjestää säännöllisesti koko kauden ajan ja myös kes-ken kauden tehtäviin siirtyvät tarvitsevat tietoa tehtävistä. Koulutuksenohella opiskelijaedustajat kaipasivat lisää tukimateriaalia, kuten tietopa-ketteja budjetista ja rahanjakomallista ja lisätietoja käsiteltävistä ajankoh-taisista asioista. Mielenkiintoista oli se, että noin puolet opiskelijaedusta-jista oli sitä mieltä, ettei hallintoelimissä käsiteltävistä asioista ole järjes-tetty erillisiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Tiedotus näistä kauden ai-kana järjestetyistä tilaisuuksista ei ilmeisesti ole tavoittanut kaikkia opis-kelijaedustajia. Kuitenkin 79,3 prosenttia (n=90) kysymykseen vastanneis-ta (N=126) opiskelijaedustajista arvioi tilaisuuksista olleen jonkin verrantai paljon hyötyä päätöksenteossa. Kaikkien koulutus- ja tiedotustilaisuuk-sia järjestävien tahojen kannattaisikin kiinnittää huomiota opiskelijaedus-tajille suunnattuun tiedotukseen.

Ylioppilaskunta on suurin yksittäinen koulutusta järjestävä organisaa-tio. Selvityksen mukaan vain murto-osa opiskelijaedustajista on saanutkoulutusta tehtäväänsä laitoksilta, tiedekunnilta tai keskushallinnosta.Kyselyyn vastanneista opiskelijaedustajista 27,8 % (n=62) ilmoitti, ettei olesaanut ollenkaan koulutusta tehtäväänsä. Mikä on yliopiston keskushal-linnon rooli hallintoelimien jäsenten koulutuksessa? Hyvän hallinnon to-teutuminen vaatii osaavat päättäjät, jotka tietävät velvollisuutensa, vas-tuunsa ja oikeutensa. Hallintokauden vaihtuessa valtaosa hallintoelimenjäsenistä voi olla uusia tehtävässään ja myös hallintoelimen johtaja voivaihtua. Tällöin hallintoelimen jäsenet opettelevat hallinnossa toimimistaja opettelu voi viedä tehokasta aikaa päätöksenteolta. Yliopiston keskus-hallinnon organisoimat, kullekin hallinnon tasolle ja hallintoelinten kai-kille jäsenille tarkoitetut koulutus- ja perehdytystilaisuudet olisivat tar-peen.

3636363636

9.4 Ylioppilaskunta opiskelijaedustajan tukena

Ylioppilaskunta on hallintokauden aikana kouluttanut noin neljäsosankaikista opiskelijaedustajia. Valtaosa (89,5 %) ylioppilaskunnan koulutuk-siin osallistuneista arvioi koulutuksesta olleen hyötyä tehtävien hoitami-sessa. Opiskelijaedustajalla on ollut mahdollisuus osallistua viiteen erilli-seen koulutustilaisuuteen ja tapaamiseen kauden aikana. Yhteensä kou-lutustilaisuuksia ja tapaamisia on järjestetty 17 kappaletta. Ylioppilaskun-nalla on keskeinen rooli opiskelijaedustajien yhteen saattajana, tiedotta-jana ja kouluttajana siitäkin huolimatta, että 44,8 prosenttia kyselyyn vas-tanneista koki, etteivät he ole tarvinneet ylioppilaskunnan tukea tehtävi-en hoitamiseen kauden aikana.

Ylioppilaskunnan tuottama oheismateriaali koettiin hyödylliseksi, jotentukimateriaalia kannatta kehittää edelleen. Jotakin ylioppilaskunnan tuot-tamaa materiaalia oli käyttänyt tai seurannut kautensa aikana valtaosa ky-selyyn vastanneista opiskelijaedustajista. Käytetyin materiaali oli kopo-kirje, jota oli kautensa aikana seurannut 150 opiskelijaedustajaa. Myössähköpostilistat tavoittavat opiskelijaedustajat kohtuullisen hyvin. Sähkö-postilistoja kannattaa käyttää tärkeiden ja ajankohtaisten asioiden tiedot-tamiseen. Toisaalta tulee myös välttää turhien sähköpostiviestien lähettä-mistä, sillä opiskelijat turtuvat sähköpostin määrään. Vanha hallinto-opas,“kahvia ja esityslistoja” ei sen sijaan ollut tavoittanut kovinkaan montaopiskelijaedustajaa todennäköisesti siksi, ettei sitä ole ollut kovin runsaastisaatavilla. Tuore hallinto-opas lunastaa varmasti paikkansa ja hallinto-oppaan olemassaolosta on hyvä muistuttaa myös kauden aikana. Tukima-teriaalin tuottaminen on tärkeää, sillä koulutukset eivät todennäköisestitavoita kaikkia opiskelijaedustajia. Ilman tietoa tehtävistä, mahdollisuuk-sista, velvollisuuksista ja vastuustaan opiskelijaedustaja ei pysty toimi-maan ja vaikuttamaan. Kauden alussa voisi lähettää koulutuksessa käy-tettävät materiaalit kaikille hallinnon opiskelijaedustajille ja pyrkiä siihen,että jäsenten vaihtuessa hallintoelimissä myös uudet jäsenet saisivat tie-toa tehtävästään jossakin muodossa.

9.5 Kohti uutta kautta

Yliopiston hallinnossa katsotaan jo kohti uutta hallintokautta. Valtaosakolmivuotisen opiskelijaedustajana toimineista lopettaa tehtävässään jauudet, toivottavasti innokkaat ja aktiiviset opiskelijaedustajat jatkavat vai-kuttamista hallinnossa. Kauden 2001–2003 aikana on toteutettu monia uu-distuksia. Uusia tiedekuntia on syntynyt ja kauden aikana on toteutettumyös hallinnonuudistus. Päätöksenteko- ja hallintorakenteiden kehittämi-sen konsistorin hyväksymänä periaatteena on muun muassa taata mah-dollisuus tutkimuksen ja opetuksen yhteydelle, luoda edellytykset kor-keatasoiselle päätöksenteko- ja hallintokulttuurille, edistää tasavertaisuut-ta päätöksenteossa ja ylläpitää yliopiston yhteisöllisyyttä sekä huolehtiatyöntekijöiden ja opiskelijoiden motivaatiosta. Myös monijäsenisten hal-

3737373737

lintoelinten edellytyksiä strategiseen ja tieteelliseen asiantuntemukseenperustuvaan päätöksentekoon ja johtajien edellytyksiä strategisia päätök-siä toteuttavaan operatiiviseen päätöksentekoon parannetaan (konsisto-rin päätös 15.5.2002, 11§). Myös opetuksen ja tutkimuksen arviointipro-sessi voi näkyä laitosten ja tiedekuntien toiminnassa. Näiden uudistustentoimivuus testataan seuraavan hallintokauden aikana ja nähtäväksi jää,muuttavatko uudistukset jollakin tavalla opiskelijaedustajien vaikutusmah-dollisuuksia tai toimintaa hallintoelimissä.

Yhden hallintokauden aikana opiskelijaedustajat ovat mukana monen-laisessa toiminnassa yliopistossa ja oppivat samalla paljon hyödyllisiä asi-oita, kuten kokoustekniikkaa ja taitoa vaikuttaa asioihin. Tätä kautta yli-opisto toteuttaa tärkeää yliopistolain säätämää viimeistä tehtäväänsä, si-vistää ja kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa,kouluttaa opiskelijoista päteviä toimijoita hallinnollisiin tehtäviin erilaisissaorganisaatioissa myös yliopistomaailman ulkopuolella.

Tämän selvityksen tulokset ovat samansuuntaiset vuonna 2000 tehdynselvityksen kanssa. Uudet hallinnon opiskelijaedustajat voivat siis jälleenhallintokauden vaihtuessa suunnata luottavaisin mielin kohti tulevaa, sil-lä opiskelijaedustajat ovat lunastaneet paikkansa yhtenä ryhmänä hallin-nossa. Opiskelijaedustajiin suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti,heitä arvostetaan ja heillä on vaikutusmahdollisuuksia, mutta ilman työ-tä vaikuttaminen ei onnistu. Opiskelijaedustajan tehtävien velvollisuuksi-en, vastuun ja toiminnan edellytysten omaksuminen ei myöskään tapah-du hetkessä. Viimekädessä vain opiskelijaedustaja itse on vastuussa siitä,että hän lukee tarjotun materiaalin ja perehtyy tehtäväänsä. Hänen tuke-naan ovat ylioppilaskunta, monet aine- ja tiedekuntajärjestöt sekä vanhatopiskelijaedustajat. Myös muilta yliopiston hallinnossa toimivilta tarvitaantukea ja ymmärrystä uuden opiskelijaedustajan opetellessa tehtäväänsäopiskelijoiden äänitorvena.

Lähteet ja kirjallisuusAlkula, T. Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset mene-

telmät. WSOY: Helsinki.

Heikkilä, T. 2001. Tilastollinen tutkimus. Edita: Helsinki.

Helsingin yliopiston konsistorin kokous 05/2002, 15.5.2002. pöytäkirja. Www-lähde:http://savotta.helsinki.fi/halvi/hallinto/Konsisto.nsf/ 27.8.2003.

Helsingin yliopiston esittely- ja kokousmenettelyohjeet. Konsistorin suosituksena hy-väksymä 12.4.2000.

Helsingin yliopiston hallintojohtosääntö. Kanslerin 14.2.2003 vahvistama.

Kolbe, L. 1996. Eliitti, traditio, murros. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1960–1990.Otava: Helsinki.

Kujanpää, L. 2000. Opiskelijat hallinnossa. Selvitys Helsingin yliopiston hallinnon opis-kelijaedustajien kokemuksista hallinnossa työskentelystä kaudella 1998–2000. Hel-singin yliopiston ylioppilaskunta. Limes: Helsinki.

3838383838

Helsin

gin yli

opisto

n yliop

pilasku

ntaKy

sely ha

llinnon

opisk

elijaed

ustajil

leSel

vitykse

n onni

stumis

en kan

nalta o

n tärke

ää, ett

ä täytä

tlom

akkeen

huole

llisesti

ja pai

nat lop

uksi ky

selyn lo

pussa

olevaa

lähetä

-painik

etta. Lo

makke

en tied

ot käsi

tellään

ehdot

toman

luottam

ukselli

sesti.

Tausta

tietoja

1. Ikä

______

2. Suku

puolim

miesm

nainen

3. Olen

m per

ustutk

into-op

iskelij

am

jatko-o

piskel

ija4. O

pintoje

n aloit

usvuos

i___

___5. O

len toi

minut k

audella

2001-

2003 y

liopisto

hallinn

ossa

q lait

osjoht

oryhm

än var

sinaise

na jäse

nenä

q lait

osjoht

oryhm

än var

ajäsen

enäM i

nkä lai

toksen

?____

______

______

______

______

q tied

ekunta

neuvos

ton va

rsinaise

na jäse

nenä

q tied

ekunta

neuvos

ton va

rajäsen

enäMi

nkä tie

dekunn

an?m

teolog

inen

m oik

eustiet

eelline

nm

lääket

ieteelli

nenm

humani

stinen

m ma

temaat

tis-luo

nnontie

teellin

enm

kasvat

ustiete

ellinen

m val

tiotiete

ellinen

m ma

atalou

s-metsä

tieteel

linen

m elä

inlääke

tieteel

linen

q kon

sistorin

varsin

aisena

jäsenen

äq

konsist

orin va

rajäsen

enäq

muun

hallint

o- tai v

almiste

luelim

en opi

skelija

jäsenen

ämis

sä elim

issä?

______

______

______

______

_____

6. Vasta

a tähän

kysym

ykseen

vain,

mikäli

et olet

toiminu

t koko

kautta

nykyis

essä te

htäväs

säsi

m ole

n aloit

tanut o

piskel

ijaedus

tajana

kesken

kaude

nmil

loin? _

_____

m ole

n lopet

tanut o

piskel

ijaedus

tajana

kesken

kaude

nmil

loin?

______

__mik

si lope

tit?___

______

______

_7. O

len oll

ut halli

nnon o

piskel

ijaedus

tajana

jo edel

lisellä

kaudel

la vuos

ina 19

98-200

0m

kyllä,

missä t

ehtävä

ssä?

______

______

______

______

m en

8. Miten

lähdin

hallin

non op

iskelij

aedust

ajaksi

? Valit

se sopi

vinvai

htoeht

o.m

ilmoiti

n itse h

alukku

uteni

m opi

skelija

järjestö

pyysi

m aik

aisemp

i hallin

non op

iskelij

aedust

aja py

ysim

tiedeku

nnan d

ekaani

pyysi

m jok

in muu

tapa, m

ikä?

______

______

______

______

_9. M

itkä oli

vat od

otukse

si ja to

iveesi

aloitta

essasi

hallinn

onopi

skelija

edustaj

ana?

10. M

iksi lä

hdit op

iskelij

aedust

ajaksi

?Ko

kemuks

ia halli

nnossa

työske

ntelys

tä11.

Mikä

on mi

elestäs

i tärke

in teht

äväsi h

allinno

n opis

kelija-

edustaj

ana?

12. Yh

teistyö

on mi

elestän

i sujun

utpro

ffien k

anssa

m hyv

inm

kohtala

isestim

huonos

tikes

kiryhm

ien ka

nssa

m hyv

inm

kohtala

isestim

huonos

timu

iden o

piskel

ijaedus

tajien

kanssa

m hyv

inm

kohtala

isestim

huonos

ti13.

Olen

mielest

äni saa

nut rii

ttävästi

tietoa

, jotta

olen p

ystyny

tpää

ttämään

asiois

ta koko

uksissa

olless

anim

kyllä

m en

14. Ke

neltä o

let saa

nut lis

ätietoa

pääte

ttävistä

asiois

ta? Va

litse

sopiva

t vaihto

ehdot.

q virk

amieh

iltäq

muilta

opisk

elijaed

ustaja

lta / va

rsinaise

lta jäse

neltän

iq

hallint

oelime

n muilt

a jäsen

iltä (pr

ofesso

rit, kes

kiryhm

ät)q

tahoilt

a, joita

tehtäv

ä päät

ös kos

keeq

joltaki

n muul

ta taho

lta, mi

ltä?15.

Tiedon

kulku

ja yhte

istyö m

uiden

opiske

lijaedu

stajien

kanss

aon

hoidet

tu seur

aavin t

avoin:

Valitse

sopiv

at vaih

toehdo

t.q

alustav

issa ko

kouksi

ssa en

nen va

rsinaist

a koko

usta

q säh

köpost

ilistall

aq

aine- t

ai tied

ekunta

järjestö

järjest

i tapaa

misia

q satu

nnaiset

yhtey

denoto

t muih

in opis

kelijae

dustaji

inq

ylioppi

laskunn

an kau

ttaq

ei ole o

llut tie

donkul

kua ja

yhteist

yötä m

uiden

opiske

li-jae

dustaji

en kan

ssaq

jokin m

uu tap

a, mikä

?___

______

______

______

___

Helsin

gin yli

opisto

n yliop

pilasku

nta (H

YY)

Keväi

nen ter

vehdys

, Helsi

ngin y

liopisto

n halli

nnon

opiske

lijaedu

staja!

Kaute

si yliop

iston h

allinno

n opis

kelijae

dustaja

na pää

ttyyviim

eistään

kuluv

an vuo

den lop

ussa ja

marras

kuussa

valita

anhal

lintova

aleissa

uudet

edust

ajat. U

skomm

e, että

sinulla

ontärk

eää tie

toa op

iskelij

aedust

ajana

toimimi

sesta,

minkä

tähden

teemm

e selvit

yksen

opiske

lijaedu

stajien

kokem

uksis-

ta yliop

istohal

linnoss

a. Sinu

n koke

mukse

stasi on

paljon

hyötyä

ja tuk

ea tule

ville h

allinno

n opis

kelijae

dustaji

lle.Toi

vomme

, että e

nnätät

vasta

ta kyse

lyyn w

ww-siv

uilla

osoitte

essa

http://y

okunta

.hyy.h

elsinki

.fi/kys

elyt/ha

lloped/

perjan

taihin 6

.6. me

nnessä

. Kyse

lyyn v

astaam

inen v

ienoi

n kym

menen

minuu

ttia.

Kysely

yn vas

tannei

den ke

sken a

rvotaa

n Kilro

y Trav

elsin

100 eu

ron ar

voinen

matka

lahjak

or tti.

Kokoa

mme v

astauks

ista jul

kaisun

, jota k

äytetä

än uus

ien,

kaudel

le 2004

–2005

valitta

vien o

piskel

ijaedus

tajien

koulutu

ksessa

ja opi

skelija

n asem

an par

antam

isessa

yliopis

tohalli

nnossa

. Vastau

ksesi o

n meill

e arvo

kas.

Jos Sin

ulla on

jotain

kysyt

tävää

selvityk

sestä,

vastaa

nmie

lelläni

kysym

yksiisi

.Kii

tos jo

etukät

een va

staukse

stasi ja

aurink

oista k

esää

Sinulle

!Ter

veisin

,Me

rja Jun

tunen

kasvat

ustiete

en ylio

ppilas

selvityk

sen tek

ijäme

rja.jun

tunen@

helsin

ki.fi

LIITE

1: S

aate

kirje

LIITE

2: K

ysel

ylom

ake

3939393939

Kokem

ukset v

aikutu

smahd

ollisuu

ksista

16. Va

litse li

stasta n

e asiat

, joihin

olet ko

kenut v

oinees

ivai

kuttaa

opisk

elijaed

ustaja

na kau

den aik

anaq

yliopis

ton str

ategia

q tied

ekuntie

n ja lai

tosten

strate

giaq

virantä

yttöq

dosent

tinimit

ykset

q bud

jetti ja

määrä

rahoje

n käyt

töq

henkilö

stöpol

itiikka

ja henk

ilöstös

uunnite

lmaq

opiske

lijaval

innat

q tutk

intovaa

timuks

etq

opetus

ohjelm

aq

opetuk

sen ke

hittäm

inen

q opi

nnäytte

iden a

rvostel

uq

kampus

rakenn

eprose

ssi (es

im. lai

tos- ja

tdkrak

enteet

,kam

puspal

velut)

q ope

tuksen

ja tutk

intojen

arvioin

tiprose

ssi17.

Missä

muissa

asiois

sa olet

kokenu

t voiva

si vaik

uttaa

päätök

sentek

oon?

18. M

itä ole

t saanu

t aikaa

n? M i

ten ole

t vaiku

ttanut?

19. M

illaisis

sa tilan

teissa o

let kok

enut, e

ttei mi

elipide

ttäsi ol

ekuu

ltu? Tie

dätkö,

mistä

se joht

uu?20.

Milla

isiset v

aikutu

smahd

ollisuu

det op

iskelij

alla mi

elestäs

ion

sillä h

allinno

n tasol

la (lait

os, tdk

, konsi

stori),

jolla

toimit?

Yhteis

työ21.

Onko

hallint

oelime

ssä kä

siteltäv

istä asi

oista j

ärjestet

tytied

otus- t

ai koul

utustil

aisuuks

ia?m

kyllä,

mitkä

tahot t

ilaisuu

det on

järjest

änyt?

______

_m

ei22.

Onko

tilaisu

uksista

ollut h

yötyä

päätök

senteo

ssa?

m pal

jonm

jonkin

verran

m ei o

llenkaa

n23.

Oletk

o miele

stäsi sa

anut ri

ittäväs

ti tukea

tehtäv

äsi hoi

tami-

seen h

allinno

ssamu

ilta op

iskelij

aedust

ajilta

m kyl

läm

enm

en ole

tarvin

nut tuk

eaain

e- ja ti

edekun

tajärjes

töltä

m kyl

läm

enm

en ole

tarvin

nut tuk

eaylio

ppilask

unnalta

m kyl

läm

enm

en ole

tarvin

nut tuk

eaylio

piston

virkam

iehiltä

m kyl

läm

enm

en ole

tarvin

nut tuk

ea24.

Milla

ista tuk

ea olis

it tarvin

nut en

emmä

n ja mi

ltä tah

oilta?

25. M

iten ole

t välittä

nyt tie

toa kä

siteltäv

istä asi

oita ja

tehdyi

stäpää

töksist

ä muill

e opis

kelijoi

lle?Ko

ulutus

26. M

istä ole

t saanu

t tietoa

hallin

non op

iskelij

aedust

ajien

tehtäv

istä?

q ylio

ppilask

unnalta

q ain

e- tai t

iedeku

ntajärj

estöltä

q lait

okselta

/tiedek

unnasta

q ylio

piston

hallin

tovaal

eja ko

skevas

ta tied

otukse

staq

muual

ta, mis

tä?___

______

______

______

______

___27.

Olen

saanut

koulu

tusta t

ehtävi

ini seu

raavilt

a tahoi

ltaq

vanhat

, koken

eemma

t hallin

non op

iskelij

aedust

ajat

q ylio

ppilask

unta

q ain

e- tai t

iedeku

ntajärj

estöq

laitos

q tied

ekunta

q ylio

piston

kesku

shallin

toq

jokin m

uu tah

o, mikä

?q

en ole

saanut

koulu

tusta t

ehtävä

äni28.

Mihin

yliopp

ilaskun

nan an

tamiin

koulutu

ksiin o

let osa

llistu-

nut? kev

äällä 2

001q

tiedeku

ntakoh

taiseen

koulu

tustila

isuute

enq

vaikut

tamisk

oulutu

kseen

q hal

lintosp

eksiin

syksyl

lä 2001

q opi

skelijo

iden k

eskust

elutila

isuute

en kam

pusrak

en-neu

udistu

ksista

vuoden

2002

aikana

q tied

ekunta

kohtais

een ko

ulutus

tilaisu

uteen

q en

ole os

allistu

nut yli

oppilas

kunnan

antam

aan ko

ulutuk

-see

n29.

Mikä

li olet

osallis

tunut y

lioppila

skunna

n koul

utukse

en,olik

o saam

asi kou

lutus te

htävää

si ajate

llenm

erittäin

hyödy

llinenm

hyödyl

linenm

turhaa

30. M

itä ylio

ppilask

unnan

tuottam

aa ohe

ismate

riaalia

olet

käyttän

yt tai s

eurann

ut kaut

esi aik

anaq

hallint

o-opas

: kahvi

a ja esi

tyslist

oja + p

äivitys

monis

teq

kopo-k

irjeq

sähköp

ostilis

tatq

muu, m

ikä?

______

______

______

______

______

___q

en mit

ään

31. Jo

s olet

käyttän

yt HYY

n tuotta

maa m

ateriaa

lia, on

ko siit

äollu

t sinul

le hyöt

yä?m

paljon

m jon

kin ve

rranm

ei ollen

kaan

32. M

iten yli

oppilas

kunta v

oisi m

ielestäs

i parem

min tuk

ea ja

koulutt

aa hal

linnon

opiske

lijaedu

stajia?

Opisk

elijaed

ustaja

n tehtä

vän me

rkitys

ja toim

inta ha

llinnos

saAst

eikolla

1 =huo

nosti, 2

= vältt

ävästi,

3 =koh

talaises

ti,4 =

hyvin,

5 =erin

omais

esti33.

Kaute

ni opis

kelijae

dustaja

na on

kokona

isuude

ssaan

menny

t34.

Opisk

elijat t

ietävät

vaiku

tusma

hdollis

uutens

a35.

Opisk

elijat t

ietävät

oikeus

turvans

a36.

Opisk

elijat o

ttavat y

hteyttä

opisk

elijaed

ustajii

n37.

Opisk

elijat s

uhtaut

uvat op

iskelij

aedust

ajiin h

allinno

ssa38.

Keski

ryhmä

t suhta

utuvat

opisk

elijaed

ustajii

n halli

nnossa

39. Pr

ofesso

rit suh

tautuv

at opis

kelijae

dustaji

in halli

nnossa

40. Vi

rkamie

het su

htautu

vat op

iskelij

aedust

ajiin h

allinno

ssa41.

Ainej

ärjestö

t tunte

vat ha

llinnon

vaiku

tusma

hdollis

uudet

42. Ai

nejärje

stöt os

aavat v

aikutta

a päät

öksent

ekoon

hallinn

onopi

skelija

edustaj

ien ka

utta43.

Mihin

asioih

in olet

kaudes

sasi ha

llinnon

opisk

elijaed

ustaja

-na

erityis

en tyy

tyväin

en? Ov

atko o

dotuks

esi ja t

oivees

itote

utunee

t?44.

Mihin

kentie

s pety

it kaud

en aik

ana?

45. M

itä ole

t oppin

ut halli

nnossa

työske

ntelys

tä? M

itä kau

desta

jäi kät

een? O

nko sin

ulla mu

uta ko

mment

oitavaa

opisk

elija-

edustaj

ana toi

mimises

ta?Osa

llistu p

alkinn

on arv

ontaan

, arvo

100e.

Kirjoit

a tähän

yhtey

stietos

i (nimi

, osoite

, puhel

in/sähk

öposti)

.Yh

teystie

tojasi e

i voida

yhdis

tää an

tamiisi

vastau

ksiin.

Paljon

kiitok

sia vas

taukse

stasi.

ISBN 951-97337-6-0Julkaisija: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Opiskelijoiden äänitorvena -selvityksessä kartoitettiin Helsingin yliopistonlaitosjohtoryhmissä, tiedekuntaneuvostoissa ja konsistorissa toimivien opis-kelijaedustajien kokemuksia hallinnossa työskentelystä hallintokaudella2001–2003. Tämä raportti on kooste opiskelijaedustajille tehdyn kyselyntuloksista.

2003 opiskelijoiden äänitorvena

Documents

Transcript of 2003 opiskelijoiden äänitorvena