1

Akavan hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015-2019

Työstä kasvua Suomeen

2

Hyväksytty Akavan hallituksessa 5.5.2014Piirrokset: Samuli SiiralaPainopaikka: Libris, 2014ISBN 978-952-5628-71-5

Työstä kasvua Suomeen 3

1 Julkinen talous tasapainoon ja verotus kannustavaksi 52 Työuriin pituutta työelämää kehittämällä 83 Työelämään lisää turvaa ja pysyvyyttä 114 Tasa-arvoa työpaikoille 125 Toimivat työmarkkinat ja tehokkaat työvoimapalvelut 146 Julkisen sektorin rakenteet uudistettava 177 Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste ennaltaehkäisyyn 198 Uskottava eläke- ja sosiaaliturva 209 Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka 2110 Elinkeinopolitiikalla uusia työpaikkoja 2311 Suomi Euroopassa ja maailmalla 29

SISÄLLYS

3

Työstä kasvua SuomeenAkavan keskeiset tavoitteet hallituskaudelle 2015–2019

Akavan mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja jul-kisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta uudistaa rakenteita sekä panostaa osaamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen vaatii lisää työpaikkoja, lisää veronmaksajia, lisää verotettavia työtunteja sekä lisää tuottavuutta. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät ovat haasteelliset Suomen taloudelle. Samalla väestön ikääntyminen ra-joittaa työvoiman tarjontaa ja väestön hyvinvointitarpeet kasvattavat voimakkaasti julkisen sektorin menoja.

Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 pro-senttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimen-piteitä työurien pidentämiseksi, työssä jaksamisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nuorten syrjäytymistä tulee ehkäistä ja erityisesti 55–65-vuotiaiden mahdollisuuksia jatkaa työssä pitää parantaa.

Työurat pidentyvät, jos panostetaan hyvään johtamiseen, työelämän laatuun, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten sekä osatyökykyisten työn arvostamiseen. Painopiste siirretään työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioi-daan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työn tekemi-sen kannusteista on huolehdittava ja on varmistettava, että verotus tukee työllistymistä ja elinkeinoelämän vahvistamista.

4

Suomen kilpailukyky rakentuu jatkossakin osaamisesta. Jokaisen suomalaisen on saatava tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja hyötyä osaamisestaan läpi työuran ja elämän. Suomen osaamistason on jatkuvasti noustava julkisen talouden tilanteeseen katsomatta.

Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja työelämän sosiaalivakuutukseen liittyvät linjaukset ja lainsäädäntö-muutosesitykset kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa.

1 Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talous kasvuun. 2 Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja.3 Suomalaisten osaamistason jatkuva parantuminen varmistetaan kaikilla tasoilla. Jatketaan

korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä.4 Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta,

jotta kansantalous voidaan tasapainottaa osaamispohjaisen viennin lisäyksellä.5 Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, yritystukijärjestelmää uudistetaan ja infrastruktuurin

toiminta turvataan.6 Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan ja kuntauudistusta jatketaan vähentämällä

kuntien määrää. Valtion aluehallinto uudistetaan. 7 Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia ja turvaamalla työterveyshuollon ja opis-

kelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset. Erityishuomiota kiinnitetään ennaltaehkäiseviin toimiin.

8 Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työelämäasioissa ja lisätään voitollisten yritysten vastuuta irtisanottavista.

Akavan keskeiset tavoitteet vuosille 2015–2019

Suomen kilpailukyky rakentuu osaamisesta.

5

Julkinen talous tasa- painoon ja verotus kannustavaksi Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talouskasvu vakaalle poh-jalle. Julkisen talouden sopeuttamista jatketaan tulevalla vaalikau-della tukemalla osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä turvaten julkisten palveluiden riittävä saavutettavuus ja laatu. Julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdään edelleen rakenteellisia uudis-tuksia. Julkisen talouden kestävyys varmistetaan kasvulla ja työlli-syydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla.

Kannustava verotus Verotusta kehitetään ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistami-seksi. Ansiotuloverotusta lasketaan asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa. Ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste laske-taan 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään in-flaatiotarkistuksia yleistä ansiokehitystä vastaavasti kaikissa tuloluokis-sa. Väliaikaiseksi tarkoitettu ns. solidaarisuusveroporras poistetaan vuonna 2016.

Jatketaan kannustinloukkujen purkamista. Asumistukea kehitetään yhdessä ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen kanssa tavoit-teena purkaa kannustinloukkuja nykyistä kustannustehokkaammin. Työtulovähennys valtion verotuksessa porrastetaan huollettavien lasten lukumäärän mukaan siten, että korotettua vähennystä saisi pienempituloinen puoliso. Näin lievennetään yksinhuoltajien kannus-tinloukkuja ja edistetään äitien työssäkäyntiä.

Yhteisöverotuksen kilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihim-me varmistetaan. Selvitetään mahdollisuudet kehittää yhteisövero-tusta siten, että jatkuvasti työllisten määrää lisäävien yritysten voittoja verotettaisiin kannustavasti verrattuna voiton nostamiseen ulos yrityk-sestä. Yritysten voittojen kanavoiminen työllistäviin investointeihin auttaisi rakentamaan uutta talouskasvua.

Kulutus- ja haittaveroja korotetaan tarvittaessa maltillisesti samalla kun ansiotuloverotusta kevennetään. Kulutusverojen korotukset koh-distetaan mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin.

Kotitalousvähennys palautetaan vuoden 2011 tasolle. Vähennyskel-poista olisi 60 prosenttia työkustannuksista ja vähennyksen enim-mäismäärä 3000 euroa. Kotitalousvähennystä kehitetään niin, että siivous-, hoito- ja hoivapalveluiden käyttö lisääntyy.

1

6

Työssäkäyvän mahdollisuuksia järjestää alentuneen toimintakyvyn omaavan omaisen hoitoa parannetaan erityisellä omaishoitovähen-nyksellä verotuksessa. Vähennyksellä korvataan ostettua hoito- ja hoivatyötä, joka tehdään ikääntyneiden vanhempien, vaikeasti sairai-den lasten tai puolison hyväksi.

Harmaan talouden torjumiselle laaditaan jatko-ohjelma, jossa vuo-sittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisinsaatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä kaksinkertaistetaan nykyisestä tasosta (300–400 miljoonaa euroa). Resursseja lisätään sekä verotarkastuk-siin että harmaan talouden seurantayksikköön. Lisäksi luodaan ilmi-antajien suojelujärjestelmä ja kovennetaan sakkoja harmaan talouden toimijoille. Verotuksen toimeenpanoa parannetaan, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa. Korvauksettomia ylitöitä käsitel-lään jatkossa osana harmaata taloutta.

7

Vahva kasvu ja työllisyys luovat kestävän julkisen talouden.

8

Työuriin pituutta työelämää kehittämällä Työuria pidennetään monilla eri toimenpidekokonaisuuksilla. Ammat-titaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan koko työuran ajan.

Työaikojen vastattava työelämän tarpeitaKäynnistetään selvitys työaikalain toimivuudesta asiantuntijatyössä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joiden avulla kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö tulee samanarvoiseen ase-maan, siihen katsomatta, missä ja milloin työ fyysisesti tehdään. Lisäk-

2

9

si varmistetaan, että työntekijällä on riittävä palautumismahdollisuus kaikessa työnantajan lukuun tehtävässä työssä ja matkustamisessa.

Työaikajoustojen ehtojen ja edellytysten turvaamiseksi työaikapank-kijärjestelmän pääpiirteet, säästetyn vapaan käyttöoikeus ja siihen liittyvät muut työaikasuojelun vähimmäisehdot kirjataan lakiin. Lainsäädännöllä edistetään muidenkin joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa, toimivuutta ja seurantaa.

Työnantajan on vuosittain selvitettävä henkilöstölle, kuinka työajan seuranta on järjestetty ja varmistettava, että se kattaa kaikki työnteki-jät – katsomatta siihen, missä ja milloin työ tehdään.

10

Osittaisen työkyvyn hyödyntämiseksi ja työssä jaksamisen paranta-miseksi säädetään työntekijän oikeudesta osa-aikatyöhön terveydel-lisillä ja sosiaalisilla syillä. Kriteereissä huomioidaan työuran pituus ja mahdollisuudet muokata työtä.

Työterveyshuoltoa vahvistetaan ja psykososiaalisen työ-suojelun valvontaa parannetaanTyöterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon asema ja rahoitus turvataan sote-uudistuksessa. Opiskelijaterveydenhuolto nähdään osana työurien pidentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. YTHS-malli laajennetaan kattamaan ammattikorkeakouluopiskelijat. Opiskelu-terveydenhuollon rahoitus siirretään sairausvakuutuksen sairaanhoi-tovakuutuksesta työtulovakuutukseen.

Työkykyä uhkaaviin tekijöihin, kuten liiallinen työsidonnaisuus, infor-maatiotulva, kiire sekä jatkuvat kehittymis- ja muutospaineet, kehite-tään lainsäädännöllisiä, työsuojeluvalvontaan liittyviä ja työpaikkakoh-taisia ratkaisuja, joiden tukena on riittävästi tutkittua tietoa.

Psykososiaalisen kuormituksen ja sen ennaltaehkäisyn tutkimukseen kohdennetaan resursseja lisäämällä Työterveyslaitoksen pitkäkestoisia tutkimusohjelmia.

Kaikkien henkilöstöryhmien oikeus olla mukana työsuojeluyhteis-työssä ja valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu turvataan laissa. Henkilöstöryhmien määrittelyn on tapahduttava työsuojeluyhteistyös-sä vastaavalla tavalla kuin työpaikan muussa yhteistoiminnassa.

Työnantajan velvoitteita puuttua työssä kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan samoin kuin fyysiseen väkivaltaan täsmennetään lainsäädännössä. Sama koskee väkivaltatilanteiden tilastointia ja jälkihoitoa.

Työelämä 2020 -hanketta jatketaan toimiala-, alue- ja työpaikka-kohtaisen työhyvinvointi-, johtamis- ja muun kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on, että työpaikkojen saatavilla on ajantasaisia ja mahdol-lisimman konkreettisia asiantuntijapalveluja, erityisesti johtamisen ja esimiestyön tueksi.

Työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveysongelmat saatetaan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaissa säädetyn turvan piiriin. Kosteusvaurioista aiheutuvien terveyshaittojen tutkimusta ja hoitoa varten perustetaan yliopistosairaaloiden yhteyteen osaamis-keskuksia, jota vastaavat myös koulutuksesta.

Kaikilla henkilöstö-ryhmilläpitää ollaoikeus valita työsuojelu-valtuutettu,joka edustaa heitä.

11

Työelämään lisää turvaa ja pysyvyyttäLainsäädäntöä täydennetään siten, että työnantajan vastuu muutos-turvan rahoituksesta lisääntyy tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein. Irtisanominen on työn-antajalle nyt liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi.

Ammattiliitoille kanneoikeus työelämäasioihinHarmaaseen talouteen puuttumiseksi ja työntekijöiden taloudellisen ja oikeudenkäyntiriskin pienentämiseksi säädetään laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto voi laittaa kanteen vireille henki-lön puolesta.

Palkansaajan asemaa vahvistetaan kaikissa työsuhdemuodoissaSäädetään irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin, jotta työntekijällä on parempi mahdolli-suus rakentaa eheää työuraa ja tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa.

Työsuhteen määritelmää laajennetaan myös niihin, jotka työskentele-vät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Työpaikanvaihto ei saa hankaloitua kilpailukieltosopimuksen tai vastaavan rajoituksen vuoksi. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että kil-pailukieltosopimuksen käyttömahdollisuus työ- ja virkasuhteiden sekä niihin rinnastettavien palvelussuhteiden jälkeisenä aikana poistuu.Aloitetaan lainsäädäntöhanke, jossa tavoitteena on, että kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa siihen katsomatta, missä työ tehdään.

3

Kilpailukielto-sopimukset eivät saa hankaloittaa työpaikan vaihtoa.

12

Tasa-arvoa työpaikoilleVanhempainvapaajärjestelmää uudistetaan ottamalla käyttöön nk. 6+6+6 -malli. Vanhempien yhteinen 6 kuukauden jakso voidaan käyttää osa-aikaiseenkin työntekoon, myös jaksotetusti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lisäksi säädetään perhevapaalta palaavan työn-tekijän jälkisuojasta.

Täsmätoimia perusteettomien palkkaerojen kitkemiseksiTasa-arvolain perusteella kielletyn syrjinnän poistamiseksi tasa-arvo-valtuutetulle säädetään oikeus nostaa kanne syrjityn puolesta. Lisäksi otetaan käyttöön vapaaehtoinen sovittelumenettely.

Valmistellaan palkkaohjelma, joka parantaa koulutettujen, naisvaltaisil-la aloilla työskentelevien naisten palkkausta.

Samapalkkaohjelmaa jatketaan ja sen resursseja kohdennetaan uu-delleen. Aiempien ohjelmien rahoituksella toteutettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja niiden tuottamaa osaamista viedään työpaikoille luomalla yhden luukun palvelupiste, josta henkilöstön edustajat, työpaikat, palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt saavat maksutonta neuvontaa oman toimintansa kehittämiseksi.

Tasa-arvopolitiikan koordinaatiota vahvistetaan. Hajanaiset ja päällek-käiset toiminnot eri ministeriöissä ja laitoksissa kootaan yhteen tasa-arvoasioita koordinoivaksi kolmikantaiseksi neuvottelukunnaksi.

Pörssiyritysten hallitusten sukupuolikiintiöistä säädetään lailla, mikäli itsesääntely ei tuota tuloksia vuoteen 2018 mennessä.

4

13

Perhevapaiden 6+6+6-malli parantaa tasa-arvoa ja tuo joustavuutta perheiden arkeen.

14

Toimivat työmarkkinat ja tehokkaat työvoima- palvelut Nuorten syrjäytyminen estettäväNuorten putoaminen koulutuksesta perusasteen jälkeen ja syrjäyty-minen vaativat ennalta ehkäiseviä toimia. Nuorille tulee velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Varmistetaan riittävästi monipuolisia koulutuspaik-koja opintojen suorittamiseen sekä oppilaitoksen tarjoama riittävä pedagoginen tuki. Tuki- ja ohjaustoimille taataan riittävät resurssit. Nuoren tuki ja ohjaus yhden luukun periaatteella varmistetaan, jolloin päävastuutaho on määritelty selkeästi.

5

15

Ammatinvalinnan ohjausta kehitetään ja tehostetaan. Lisäksi varmis-tetaan, että nuoret saavat kesätyö- ja harjoittelupaikkoja.

Parempia työvoimapalveluita korkeakoulutetuilleVarmistetaan, että kaikissa TE-toimistoissa on nimetty vastuuhen-kilö, joka perehtyy korkeasti koulutettuun asiakaskuntaan ja heidän palvelutarpeisiinsa. Korkeakouluille taataan kattavat ja laadukkaat ura- ja rekrytointipalvelut, joiden avulla sujuvoitetaan nuorten siirty-mistä työelämään ja vahvistetaan ammatti-identiteettiä. Yhteistyötä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen ja muiden yhteistyökump-paneiden kanssa tiivistetään luomalla korkeakoulutettujen ohjaus- ja neuvontapalveluista vastaaville tiivis keskinäinen yhteydenpitofooru-mi ja hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Julkisissa työvoimapalveluissa lisätään korkeasti koulutetuille työt-tömille työnhakijoille tarjolla olevien laadukkaiden henkilökohtaisten palveluiden käyttöä työmahdollisuuksista tiedottamisessa, työnväli-

Korkeasti koulutettujen työttömien työvoima-palveluja tehostetaan.

16

tyksessä, valmennuksissa, koulutuksissa sekä osana palvelutarpeen arviointia. Palvelut voivat olla yksityisesti tai julkisesti tuotettuja. Os-topalveluilla tavoitellaan tuloksellisuutta, mikä on otettava huomioon myös hinnoittelussa.

Julkisten työvoimapalveluiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuut-ta parannetaan, varsinkin ostopalveluissa, esimerkiksi tulokseen eikä niinkään suorittamiseen perustuvalla palkitsemisella.

Laatua ja läpinäkyvyyttä ennakointityöhönNuorten ikäluokkien sekä aikuisväestön koulutuksen ennakointijärjes-telmistä muodostetaan yhteensopiva ja kokonaisuuden huomioonot-tava järjestelmä. Saatu ennakointitieto hyödynnetään tehokkaammin päätöksenteossa. Varmistetaan, että ennakointitiedon käyttö on läpinäkyvää koulutustarpeen määrittelyssä niin, että ulkopuoliset tahot pystyvät havainnoimaan täsmälliset syy- ja seuraussuhteet sekä ennakoinnin lopputulokseen vaikuttaneet tekijät. Ennakointijärjestel-mään vakiinnutetaan skenaariotyöskentelyn vaihe, jossa työvoimatar-vetta arvioidaan monipuolisesti toimialojen ja koulutuksen laadullisen kehittymisen, työmarkkinoiden kehittämisen ja koulutuspoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Työhön otetaan sidosryhmät laajasti mukaan.

Maahanmuuttajien osallistamiseen panostuksiaMaassa pysyväisluontoisesti asuvien maahanmuuttajien osaamis- ja koulutustasoa nostetaan nykyistä järjestelmällisemmin. Heidän työl-listymistään edistetään ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen esteitä raivataan. Kiinnitetään huomio niihin ryhmiin, joilla on suurin riski jäädä koulutusta vaille. Tuetaan maahanmuuttaji-en tasa-arvoisen kohtelun lisääntymistä ja varmistetaan, että heillä on samat työsuhteen ehdot kuin muilla.

Koulutuksen ennakointi-järjestelmän laatua ja läpi-näkyvyyttäkehitetään.

17

Julkisen sektorin raken- teet uudistettavaKuntauudistusta jatkettavaMeneillään olevaa kuntauudistusta jatketaan ja tehostetaan. Kuntien määrää vähennetään edelleen. Laadukkaammat koulutus-, kaavoitus-, ja elinkeinopalvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, jotka selviyty-vät pitkäjänteisesti velvoitteistaan. Kunnan on selvitettävä kuntien yhdistymistä, jos kasvatus- ja opetuspalveluiden saavutettavuus jää kunnassa alle maan keskiarvon. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja mukanaoloa lisätään muutosprosesseissa.

Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää vähennetään, jotta tulevai-suudessa voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. Sosiaa-li- ja terveydenhuollon lähipalveluiden palvelukokonaisuus ja niiden saavutettavuus määritellään lainsäädännössä. Samalla määritellään taso- ja laatukriteerit. Myös palveluiden toteuttamistapoja ja vastuu-kysymyksiä arvioidaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutus varmiste-taanSosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan viiden sote-alueen mallin pohjalta, jossa yhdistetään perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Palveluiden järjes-täminen, rahoittaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan niin, että sama organisaatio vastaa sekä palveluiden rahoituksesta että niiden laadullisesta ja tehokkaasta järjestämisestä koko vastuuväestölle. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio.

Uudistuksessa parannetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiak-kaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta vaikuttavammin kuin nykyjärjestelmässä. Vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kokonaisetu esimer-kiksi verokertymän ja toimintavarmuuden osalta. Rakenneuudistus kytketään rahoituksen uudistamiseen niin, että rahoituslähteet säilyte-tään edelleen monikanavaisina, jolloin rahoitus tulee jatkossakin verotuloina, työnantajilta, työntekijöiltä, opiskelijoilta sekä asiakasmak-suina. Kuntien ja valtion rahoitusvastuut selkeytetään. Uudistuksen yhteydessä selvitetään muitakin vastuunsiirtoja sote-alueille, kuten esimerkiksi matkakorvausten ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta.

Valtionhallintoa ja aluehallintoa uudistetaanMinisteriöt yhdistetään yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Henkilöstöä ei saa kuitenkaan siirtää vasten tahtoaan ja palkkausjärjestelmästä tehdään oikeudenmukainen.

6

Henkilöstö otetaan mukaan julkisen sektorin rakenteiden uudistamiseen.

18

Valtionhallinnossa otetaan käyttöön päätösten vaikutusten arviointi eri lähtökohdista. Näin saadaan eri uudistusten ja päätösten todelliset vaikutukset esille. Tavoitteena on laadukkaampi valmistelu ja päätök-senteko.

Maakuntajaosta tehdään perusjako aluehallinnolle. Elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksia ja aluehallintovirastoja yhdistetään. Kaikista ELY:istä tehdään täyden palvelujen ELY:jä ja niiden määrää vähen-netään. Valtionhallinnon palvelujen keskittämisessä huolehditaan saatavuudesta ja kattavuudesta.

Aluehallintoa uudistetaan asiakkaan ja palvelujen kehittämisen näkö-kulmasta. Kansalaisen kannalta on selkeintä, että valtion aluehallinto noudattaisi eri palveluissaan samoja rajoja, esimerkiksi jaottelu turval-lisuuteen liittyviin sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluihin.

Suomeen perustetaan Euroopan neuvoston suosituksen mukai-nen riippumaton tuomioistuinvirasto, joka vastaa tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta. Tavoitteena on turvata tuomioistuinten riippumattomuus ja saattaa tilanne muiden Pohjoismaiden tasolle. Tuomioistuimet ovat ainoa oikeuslaitoksen osa-alue, jolla ei ole itse-näistä keskushallintoviranomaista.

Oikeudenhoidon uudistamista varten asetetaan laajapohjainen par-lamentaarinen komitea suunnittelemaan oikeusvaltion tulevaisuutta ja siihen vaadittavia uudistuksia. Parlamentaarisen komitean avulla saadaan suunnitelmallisuutta sekä vaali- ja hallintokausien ylittävää jatkuvuutta oikeudenhoitoon tarvittaviin määrärahoihin.

Valtion aluehallinnon rakenteita uudistetaan.

19

Sosiaali- ja terveys- palvelujen painopiste ennaltaehkäisyyn Terveyspolitiikan painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Tavoitteeksi asetetaan, että Suomesta tulee ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa. Tarvittavat resurssit saadaan nostamalla koko terveydenhuollon tuottavuutta sekä ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kautta.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, erityisesti huomioiden tervey-den sosiaalisen epätasa-arvon poistaminen, otetaan osaksi yhteiskun-tapolitiikan päätöksentekokulttuuria kaikilla hallinnonaloilla ja pää-töksenteon tasoilla. Potilaan pääsy hoitoon ilman aiheetonta viivettä edistää terveyden palautumista, toimintakykyä ja hyvinvointia. Koko väestölle turvataan yhdenvertainen mahdollisuus sosiaalista hy-vinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeviin ja sosiaalisia ongelmia ja sairauksia ehkäiseviin palveluihin.

Ikääntyvän väestön palvelujen painotus siirretään laitoshoidosta avohuollon palveluihin kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja palveluohjausta.

Lapsiperheille tarkoitetut moniammatillisen tuen ja lastensuojelun ehkäisevät palvelut koordinoidaan nykyistä tehokkaammin. Näitä ovat esimerkiksi neuvolapalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolapsykologin ja neuvolan perhe-työntekijän palvelut ja aikuisten päihdehoitopalvelut.

Turvataan kuntien lapsi- ja nuorisotyön resurssit ja kehitetään kol-mannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen täydentäviä palveluita. Nyt sijoitetut resurssit vähentävät sosiaalisten ongelmien kustannuksia tulevaisuudessa.

Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle turvataan alueellisesti kattava ja yhdenvertainen opiskeluterveydenhuolto.

7

Suomesta tehdään ennalta-ehkäisevän terveyden-huollon mallimaa.

20

Uskottava eläke- ja sosiaaliturvaEläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Valmistelussa kiinnitetään huomiota säännösten ja eläkejärjestelmän pitkäjänteisyyteen.

Huolehditaan siitä, että työeläkkeitä varten kerättyjä varoja käytetään ainoastaan työeläkelainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin. Työeläkevarat tulee edelleen sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti myös valmisteltavana olevassa työeläkelaitosten vakavaraisuusuudistukses-sa.

Eläkelaitosten tehokkuuden lisäämiseksi kehitetään järkevää kilpailua eläkelaitosten välillä. Kilpailu ei kuitenkaan saa haitata eläkejärjestel-män ydintehtävien hoitamista vakuutettujen kannalta. Kilpailun tarkoi-tuksena ei myöskään saa olla hajautetun järjestelmämme toimijoiden vähentäminen.

Yhdistetään vakuutuskassa- ja eläkesäätiölaki yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Sosiaaliturvaa kehitetäänPainopiste siirretään pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttö-myyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryh-män kanssa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin osaamista.

Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa. Sosiaaliturva takaa riittävän toimeentulon työnteon katkoksissa ja yhdessä sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä työvoimapalvelujen kanssa tukee työhön paluuta. Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina olla sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna taloudellisesti kannattavampaa.

Työttömyysturvan rahoitus ylläpidetään etuudet turvaavalla tasolla ja nykyinen kassajärjestelmä säilytetään.

Työttömyysturvaa kehitetään edelleen aktiivisuutta suosivaan suun-taan. Erityisesti tulee tarkastella omaehtoisen kouluttautumisen vaiku-tusta työttömyysetuuteen. Järjestelmässä tulee karsia elementit, jotka turhaan aiheuttavat etuuden menetyksen tilanteissa, joissa vakuutet-tu pyrkii kouluttautumalla parantamaan työmarkkina-asemaansa.

8

Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa.

21

Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikkaKoulutus ja tutkimus nähdään keskeisenä investointina Suomen tulevaisuuteen. Laadukkaasta koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta alkaen on huolehdittava. Koulutusjärjestelmän kehittämistä koske-vissa ratkaisuissa varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus nostaa omaa koulutustasoaan ja osaamistaan läpi työuran ja elämän – asuin-paikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä kannustaa parantamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Käynnistetään kehittämis- ja tutkimushanke digitalisaation vaati-musten huomioimiseksi koulutusjärjestelmässä, tutkimuksessa sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Suomalaisten työmarkkinoiden jakoa miesten ja naisten aloihin puretaan koulutuspolitiikan keinoin. Lapsille on annettava tasa-arvokasvatusta jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä edellyttää muun muassa opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaikutusten kehittämistä.

Lukiokoulutuksen kehittämisessä varmistetaan sekä laaja että syvä yleissivistävyys keskeisimmissä aineissa. Lukiokoulutuksen osaamista-voitteita ja pedagogiikkaa kehitetään sen omista lähtökohdista. Toisen asteen sisäistä yhteistyötä lisätään mahdollisuuksien mukaan edellä mainittujen reunaehtojen puitteissa.

Laatua ja vaikuttavuutta korkeakoulutukseenKorkeakouluopintoja varten luodaan osa-aikaisen opiskelijan status, jonka opintososiaaliset edut poikkeavat kokopäiväisen opiskelijan eduista. Tavoitteena on taata joustavat opiskelumahdollisuudet erilai-sissa elämäntilanteissa oleville. Muutos huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa ja toimintaedellytyksissä.

Tavoitteeksi asetetaan, että, vuonna 2019 kaikista korkeakouluopiske-lijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon. Jokaisella kandidaattitut-kinnon suorittaneella on oikeus palata suorittamaan ylempi korkea-koulututkinto 2–4 vuoden kuluessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Korkeakoulutuksen rahoitus palautetaan viime vuosina tehtyjä leik-kauksia edeltävälle tasolle ja rahoitusindeksit toteutetaan jatkossa täysmääräisinä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteellisesti. Korkeakoulutuksen tehokkuuden lisäämisestä säästy-vät varat käytetään koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkea-

9Koulutus on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen.

22

kouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ja lisäämällä täydennyskoulutuksen myyntiä. Hallituskauden aikana tarkastellaan kokonaisvaltaisesti koulutuksen rahoituspohjan kestävyyttä ja tehdään selvitys, miten voidaan turvata koulutusjärjes-telmän kestävä rahoitus kasvavien osaamistarpeiden toimintaympä-ristössä.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen duaalimallirakenne säily-tetään nykyisellään. Yhteistyötä lisätään sekä korkeakoulusektorien si-sällä että niiden välillä nykyisen korkeakoululainsäädännön puitteissa. Yhteistyötä tiivistetään alueilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tukipalveluissa. Hyödynnetään tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiotyön infrastruktuurien yhteiskäyttöä ja yhteistyömahdollisuuksia. Yksittäisiä lainsäädännöllisiä ja esimerkiksi verotukseen liittyviä yhteis-työn esteitä selvitetään ja poistetaan. Yliopistot jatkavat toimintansa voimakasta profilointia.

Kannustetaan osaamisen kehittämiseenSuunnitteilla olevat erikoistumiskoulutukset toteutetaan kaikilla aloilla. Kohtuuhintaiset koulutukset perustuvat työelämän tarpeisiin. Kon-sortioiden kokoonpanot laaditaan niin, että varmistetaan työelämän tarpeiden välittyminen.

Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilö-verotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työntekijä voi vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset. Myöskään työantajan kustantamaa osaamisen kehittämistä ei lasketa työntekijälle verotettavaksi tuloksi.

Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulutuk-seen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta rahoitusmallista, joka tukee koulutuksen kehittämistä kysynnän mukaan.

Sivistykselliset palvelut kuuluvat kaikilleVapaan sivistystyön tehtävää vahvistetaan erityisesti työelämän ulko-puolella olevien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksel-listen ja sivistyksellisten tarpeiden hoitamisessa.

Aloitetaan valtakunnallinen kirjastojen kehittämishanke, jonka avulla varmistetaan kirjastojen kehittyminen ajan vaatimusten mukaiseksi. Kirjastojen ja museoiden palvelut päivitetään digitaaliselle aikakaudel-le kaikkialla Suomessa. Taiteen perusopetuksen ja kulttuurikasvatuk-sen saatavuus taataan koko maassa. Kulttuuriosaaminen hyödynne-tään paremmin vahvistamaan liiketoimintaosaamista, tuotteistamista ja osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä.

Työntekijöitä kannustetaan kehittämään osaamistaan myös omaehtoisesti.

23

Elinkeinopolitiikalla uusia työpaikkojaVahvistetaan tutkimusinfrastruktuuria ja t&k-panostuksiaKansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta niin, että yksityisen sektorin osuus säilyy vä-hintään nykytasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi innovaatiopolitiikkaa uudistetaan entistä markkinaehtoisempaan suuntaan kohdentamalla julkiset t&k-panostukset uudella tavalla. Uudistetaan tutkimusjärjestel-män rakenteita siten, että parannetaan vaikuttavuutta ja luodaan uu-sia siltoja tutkimustulosten siirtämiseksi tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Aluepolitiikka ei saa olla kriteeri innovaatiopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä.

Julkisten t&k-panostusten määrällinen osuus saatetaan takaisin tavoi-tetasolle eli yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elinkeinorakenteen muutosta tukeviin koh-teisiin. Kehitetään tutkimusinfrastruktuuria pitkäjänteisesti.

Kasvatetaan erityisesti Tekesin t&k-tukien myöntämisvaltuuksien määrää. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimin-taedellytykset turvataan. Elinkeinorakenteen uudistamisen vauhditta-miseksi ja osaamisintensiivisen kasvun tukemiseksi otetaan käyttöön aineettomien oikeuksien verokannustin. Tehdään pk-yritysten imma-teriaalioikeuksien hakemisesta aiheutuvien kustannusten tukijärjestel-mästä mahdollisimman yksinkertainen. Selvitetään määräaikaisen t&k verokannustimen vaikutukset ja varaudutaan jatkamaan sen voimas-saoloa.

Yritystukijärjestelmää uudistetaan siten, että osaamisperustaiseen kasvuun ja työllisyyteen heikosti vaikuttavia tukia karsitaan ja paino-pistettä siirretään tukemaan yritysten investointeja, innovaatioiden tuotteistamista, kasvua, uudistumista sekä tervettä kansainvälistymis-tä. Lisätään tukea innovaatioiden markkinointipanostuksille kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Suomalaisten yritysten palveluliiketoi-minnan kansainvälistymiskehitystä tuetaan entistä voimakkaammin. Markkinointiosaamisen kehittämiseksi luodaan laaja toimenpideohjel-ma.

Korkeakoulujen uudistaminen tukee elinkeinopolitiikkaaKorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia edelleen painottamalla toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja strategista kehittämistä käsittäen muun muassa tutkimustulosten kaupallistami-sen, sekä yrittäjyyden, laadullisen työllistymisen ja elinkeinoelämän yhteydet. Kaikkiin korkeakoulujen koulutusohjelmiin on lisättävä mah-dollisuus osallistua yrittäjäkoulutukseen tai valmennukseen. Lisätään

10Suomen tutkimus- ja kehitys-panostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansan-tuotteesta.

24

korkeakoulujen yhteydessä toimivien yrityshautomoiden määrää ja lisätään yrityshautomoiden ulkopuolista rahoitusta.

Yrittäjyys ja yrittäjyyden kannusteetVahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia perusopetuksessa ja toisella asteella. Korkeakouluissa yrittäjyysopintoja tarjotaan kaikissa koulu-tusohjelmissa.

Yrittäjien kokonaisverorasitusta alennetaan. Listaamattomien osa-keyhtiöiden nettovarallisuuden laskentaa muutetaan siten, että se pitää sisällään myös henkilöstön palkkaukseen kohdistuneet inves-toinnit tilikaudella.

Pienyrittäjän työttömyysturva saatetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa ma-dalletaan. Työttömyysturvaa kehitetään niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä, jotta sosiaaliturva ei katkea aseman muuttuessa.

Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä uudistetaan muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan. Yrittäjän ylivelkaantumistilanteita helpo-tetaan kehittämällä maksukyvyttömyyssääntelyä niin, että yrittäjät saatetaan tasavertaiseen asemaan muiden velallisten kanssa.

Työllisyys kasvuun uudella teollisuuspolitiikallaUudella teollisuuspolitiikalla vahvistetaan kauppatasetta, monipuo-listetaan elinkeinorakennetta ja kehitetään teollisuutta ja palveluita. Talousmallia uudistetaan kestäväksi, sosiaaliseksi, tietoperusteiseksi ja tehokkaaksi. Tavoitteena on teollisten työpaikkojen synnyttäminen ja hyvän yritysympäristön luominen, jotta Suomeen houkutellaan uusia investointeja ja parannetaan suomalaisten yritysten toimintaedelly-tyksiä.

Valtion omistajapolitiikka on aktiivista, mikä tarkoittaa, että omistuksia myydään ja ostetaan markkinatilanteen niin salliessa. Omaisuuden myyntitulot käytetään uusien kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrki-vien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Valtiolla on myös strategisia omistuksia, joista ei pidä luopua.

Pääomamarkkinoista tukea kasvullePääomasijoitustoimintaa kehitetään niin, että yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verovapautta laajennetaan muun muassa laske-malla verovapauteen oikeuttavan sijoituksen alarajaa ja parantamalla yksityishenkilöiden mahdollisuuksia sijoitustoimintaan. Vahvistetaan Tekesin yhteyteen perustetun pääomasijoitusohjelman resursseja ja vahvistetaan Teollisuussijoitus Oy:n pääomaa ja toimintamahdolli-suuksia. Madalletaan listautumiskynnystä pörssiin, erityisesti monen-keskiselle kauppapaikalle.

Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan.

25

Selvitetään mahdollisuudet markkinaehtoisesti löytää uusia rahoitus-välineitä ja viime kädessä julkisen vallan toimin taataan toimiva rahoi-tus pk-yritysten kasvulle. Suurimpia kasvun esteitä on tällä hetkellä pk-yritysten korkeat rahoituskustannukset ja vaadittavat vakuudet.

Julkisilla hankinnoilla parannetaan tuottavuuttaKilpailua kotimarkkinoilla lisätään parantamalla kilpailulainsäädännön toimivuutta ja purkamalla kilpailun esteitä. Lisätään kilpailua julkis-ten palvelujen tuottamisessa parantamalla yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon. Kehitetään julkisia hankintoja, niin että ne tukevat pienten yritysten osallistumista mm. siten, että vähennetään pakollisten viranomaisto-distusten ja -ilmoitusten määrää sekä korotetaan selvästi hankintojen kansallisia kynnysarvoja. Julkisen sektorin roolia osaamispohjaisen kasvun vauhdittamisessa tehostetaan lisäämällä olennaisesti innovaa-tioiden painoarvoa julkisissa hankinnoissa.

Kuluttajien oikeusturvan varmistamiseksi käynnistetään ryhmäkanne-lainsäädännön uudistus, jonka tavoitteena on soveltamisalaltaan laaja ryhmäkannemahdollisuus. Kanneoikeus on viranomaisten ja vahinkoa kärsineiden lisäksi oltava myös järjestöillä ja muilla edunvalvonta-organisaatioilla.

Toimiva infrastruktuuri turvaa elinkeinoelämän toiminta-edellytyksetVarmistetaan toimiva infrastruktuuri niin, että kansalaisille ja elinkei-noelämälle tärkeät logistiikkaketjut ja tietoverkot toimivat tehokkaasti, turvallisesti ja luotettavasti. Varmistetaan toimivat logistiikkaketjut tietoverkoissa, maalla, merellä ja ilmassa. Parannetaan liikenneinfra-struktuurin suunnitelmallisuutta luomalla uusia toimintamalleja liikenteen perusinfrastruktuurin kehittämiseksi vastaamaan kansain-välistyvän teollisuuden tarpeita, erityisesti liikenteen solmukohdissa. Julkisen infraomaisuuden korjausvelkaan puututaan riittävän aikaisella kunnossapidolla, jolla pidennetään infrarakenteiden ikää kustannus-tehokkaasti. Huolehditaan olemassa olevasta ja kasvun kannalta tar-vittavasta infrastruktuurista riittävällä rahoituksella. Digitaalitalouden kasvun alustaksi julkinen sektori vauhdittaa yhtenäisen kansallisen IT-palveluarkkitehtuurin rakentamista organisaatiorajojen yli tapahtu-van palvelutuotannon helpottamiseksi.

Luodaan pienille yrityksille mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin.

26

Energiantuotannon monipuolisuus ja ilmastotoimet ovat kilpailukykytekijäPerusenergian tuotannossa tavoitellaan omavaraisuutta ja energian-tuotannon monipuolisuutta ja huolehditaan energian kohtuullisesta hintatasosta. Energiatehokkuuden lisäämiseen kannustetaan poikki-hallinnollisella ohjelmalla. Luodaan toimenpideohjelma vähähiilisten energiaratkaisujen lisäämiseksi. Metsäpohjaisen biomassan käyttöä lisätään ja korvataan sillä etenkin kivihiilen käyttöä. Vaikutetaan siihen, että Euroopan unionin hyväksyttävyyskriteerit puupohjaiselle biomas-salle ovat Suomelle suotuisat. Edistetään toisen sukupolven biopolt-toaineiden lisäämistä kansallisesti ja EU:ssa. Käynnistetään kehittämis-ohjelma hiilen talteenoton ja varastoinnin tekniikoiden kehittämiseksi.

Suomi toimii aktiivisesti osana Euroopan unionia edistääkseen katta-van ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotte-luissa. Suomi sitoutuu omalta osaltaan ilmastonmuutosta pysäyttäviin

27

toimiin, kuten EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pääs-tökauppaa markkinaehtoisena mekanismina tulee vahvistaa tavoit-teiden saavuttamiseksi. Päästökaupan huutokauppatulojen käyttö voi olla hyvä instrumentti ilmastotutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseksi.

Mikäli EU luopuu sitovista maakohtaisista tavoitteista uusiutuvan energian lisäämisessä, Suomi pyrkii kansallisesti nostamaan omien uusiutuvien energiamuotojen osuuttaan. Suomalaista energiasta riippuvaista teollisuutta tuetaan kehittämällä teollisuuden energiate-hokkuutta tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla sekä varmistamalla kohtuullinen ja kilpailukykyinen energian hintataso.

Suomi sitoutuu ilmaston-muutosta pysäyttäviin toimiin.

28

AsuntopolitiikkaLisätään toimia, joilla asumisesta tehdään kohtuuhintaista. Järkeis-tetään sekä suoria asumisen ja rakentamisen tukia että välillisiä verotuksen kautta annettavia tukia. Asumisen verotuksen rakennetta kehitetään asteittain työvoimaliikkuvuuden näkökulmasta. Asunto-kaupasta kerätty varainsiirtovero voidaan korvata muilla asumiseen kohdistuvilla veromuodoilla.

Asunnottomuus poistetaan Suomesta. Nostetaan rakentamattoman maan kiinteistöveroa kannustimena saada asuntotuotantoa vauhtiin. Sidotaan pääkaupunkiseudun suuret raideratkaisut maankäytön tiivis-tämiseen ja asuntotuotannon lisäämiseen raideliikenteen varrella.

29

Suomi Euroopassa ja maailmallaEuroopassaEuroopan unioni on tarpeellinen Suomelle, mutta sen toimintaa tulee parantaa. EU:sta on tehtävä nykyistä aloitteellisempi työelämän kysymyksissä, vahvempi taloudeltaan ja läheisempi kansalaisille. EU:n sääntöjä ja päätöksiä on noudatettava.

EU:n tulee olla aktiivinen työelämän toimija. Jäsenvaltioiden tulee olla aktiivisia työelämätoimijoita EU:n suuntaan. Työaikadirektiivi on uudistettava siten, että se antaa kaikille työntekijöille työaikasuojan ja niin, ettei se luo työ- ja vapaa-ajan väliin harmaata vyöhykettä aktiivi-sen työajan käsitteellä. Ammattijärjestöjen kanneoikeudesta tulee saada direktiivi. Tarvitaan työsuojelustrategia, jossa on mukana muun muassa henkinen työsuojelu ja työergonomiadirektiivi. EU:n tulee valmistella vanhempainvapaadirektiivi 6+6+6 -mallin mukaiseksi. EU:n tulee toimia vahvasti kansainvälisten pääomamarkkinoiden toimivuu-den edistämiseksi ja spekulatiivisten pääomansiirtojen rajoittamiseksi.

Vahva, toimiva ja kestävä eurooppalainen talous edellyttää monia toi-menpiteitä. Suomi edesauttaa verounionin kehittämistä, jossa vero-paratiisit kielletään, luodaan sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin verotusmuotoihin vähimmäistasoja ja toteutetaan kattava verotieto-jen vaihto. EU:n budjetin koulutus- ja tutkimusmäärärahojen osuutta on nostettava olennaisesti ml. panostukset puhtaaseen teknologiaan. Eurooppa 2020-strategia on toteutettava, sisämarkkinoita kehitettävä muun muassa digitalisoinnilla. Euroalueen toimivuuden varmistami-seksi kunkin maan on vastattava omista veloistaan ja toteutettava uudistuksia, pankkiunioni tulee viedä loppuun ja EU:n talouspoliittista yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteiskuntavastuun seurannan vahvista-miseksi tulee saada sitovat säännöt henkilöstö- ja ympäristötietojen julkaisemisesta vuosikertomuksissa

Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomi keskittyy kansalaisia koskettaviin käytännön kysymyksiin, kuten työntekijöiden liikkuvuuden helpotta-miseen. Suomen Venäjä-suhteissa nojaudutaan EU:n yhteisiin, muun muassa kansainvälistä oikeutta kunnioittaviin linjauksiin, vaikkakin ylläpidetään myös toimivaa kahdenvälistä yhteistyötä.

MaailmallaGlobalisaation hallintaa tulee vahvistaa sopimuksin, vankentamalla kansainvälisten järjestö-jen asemaa ja ulottamalla yhteistyötä uusille alueille. Vapaakaupasta tulee tehdä nykyistä yhteiskuntavastuullisem-pi ja työelämän perusoikeuksia kunnioittava. Sekä monenkeskisten et-tä EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten tulee korostaa Kansainvä-lisen työjärjestön ILO:n asemaa ja luoda kauppasopimuksiin kestävän

Euroopan unioni on aktiivinen työelämän toimija.

11

30

kehityksen seurantajärjestelmä. Investointisuojasopimusjärjestelmä on uusittava.

Suomi tukee ILO:n toimintaa, jotta kaikille työntekijöille taataan vähim-mäistason työehdot sekä vapaa neuvottelu- ja järjestäytymisoikeus. Näitä tarvitaan tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi, mutta myös työehtojen polkemisen aiheuttaman kilpailun vääristymisen vuok-si, joka on Suomelle haitallista. Suomi edistää ILO-sopimusten kansallis-ta ratifiointia. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen pitää vahvistaa ILO:n ja sen sopimusten asemaa.

Suomen kehitysyhteistyövaroista käytetään jatkossakin osa demo-kratian ja ammattiyhdistysoikeuksien parantamiseen sekä työelämän kehittämiseen, kuten lapsityövoiman poistamisen puolesta tehtävään työhön.

31

1 Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talous kasvuun. 2 Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja.3 Suomalaisten osaamistason jatkuva parantuminen varmistetaan kaikilla tasoilla. Jatketaan

korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä.4 Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta,

jotta kansantalous voidaan tasapainottaa osaamispohjaisen viennin lisäyksellä.5 Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, yritystukijärjestelmää uudistetaan ja infrastruktuurin

toiminta turvataan.6 Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan ja kuntauudistusta jatketaan vähentämällä

kuntien määrää. Valtion aluehallinto uudistetaan. 7 Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia ja turvaamalla työterveyshuollon ja opis-

kelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset. Erityishuomiota kiinnitetään ennaltaehkäiseviin toimiin.

8 Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työelämäasioissa ja lisätään voitollisten yritysten vastuuta irtisanottavista.

Akavan keskeiset tavoitteet vuosille 2015–2019

32

www.akava.fi