Osaajien Eurooppa Akavan EU-tavoitteet 2009–2014

Akava on edistänyt oman jäsenkuntansa etuja EU-tasolla

aina Suomen jäsenyyden valmistelusta asti. Se haluaa olla mukana vaikuttamassa myös tulevaisuudessa, ja

on siksi linjannut omat EU-tavoitteensa vuosiksi 2009–2014. Tieto, ymmärrys ja osaaminen

luovat perustan näiden tärkeiden tavoitteiden saavuttamiselle.

Sisältö

Esipuhe .......................................................................................31. Uusia pelisääntöjä työmarkkinoille .....................................4 Rahastoihin tehoa ....................................................................5 Laatua työsuojeluun .................................................................5 Tasa-arvosta voimavara ............................................................6 EU-tason kolmikantaa vahvistettava ........................................62. Osaaminen ja kestävä kehitys menestyksen avaimet .......7 Unionille uudet koulutustavoitteet ..........................................7 Viherkaulustyöpaikoista kilpailuvaltti ........................................83. Talous kuntoon .......................................................................9 Verokeinottelu kuriin ................................................................9 Elinkeinopolitiikkaan puhtia .................................................... 10 Yleishyödylliset palvelut turvattava ........................................ 10 Lissabonin strategia uudistettava .......................................... 114. Liikkuvuus korostuu .............................................................125. EU:sta ulkosuhteiden suunnannäyttäjä .............................136. Unionin kehittäminen .......................................................... 14

ISBN 978-952-5628-19-7

3

Rakennamme osaajien Eurooppaa

Toinen painopiste on eurooppalaisten osaamistason nostaminen. Se on avain sekä lamasta nousemiseen että työntekijöiden ja EU-maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Siksi tutkimukseen, koulu-tukseen ja innovaatiotoimintaan varattujen määrärahojen osuus tulisi vähintään kaksinkertaistaa EU:n budjetissa.

Kolmanneksi EU:n tulee edistää viherkaulustyömarkkinoiden kehitystä, sillä ilmasto- ja ympäristöongelmat kärjistyvät yhä voi-mallisemmin. Tämä edellyttää, että kaikki työpaikat perustuvat kestävään kehitykseen. Unionin on luotava oma toimenpidepa-ketti, joka huomioi kestävät lamaelvytyksen keinot, energiate-hokkaat työpaikat ja globaalit ilmastoratkaisut.

Neljänneksi unioni tarvitsee määrätietoisia talouden elvytystoi-mia lamasta selviytymiseen. Reilu ja kestävään kehitykseen pe-rustuva, mutta avoin talous on ehdoton edellytys työpaikoille. Unionin tulee myös tiivistää yhteistyötään vero- ja talouspolitii-kan kysymyksissä.

Akavan EU-tavoitteiden perustana on ajatus siitä, että unionin perimmäinen tavoite on yksittäisen ihmisen ja työntekijän hy-vinvoinnin parantaminen.

Matti ViljanenAkavan puheenjohtaja

Akava suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Euroopan unioni on Suomen tärkein viite-ryhmä, globalisaatioon vaikuttamiskanava ja yhteistyökumppa-ni. Unionin toiminta on ratkaisevaa Suomenkin menestymisel-le.

Euroopan parlamentin vaalit ovat seuraava tärkeä virstanpylväs unionin toiminnassa. Vuosien 2009–2014 vaalikaudesta on tu-lossa haastava. Ratkaisuja haetaan lamasta selviytymiseen, globa-lisaation hallintaan, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, väestön ikääntymisen haasteisiin ja osaamistason parantamiseen.

Jotta näistä haasteista selvitään, Akava vaatii EU:lta toimenpi-teitä neljällä rintamalla: työelämän laatua on parannettava, eu-rooppalaisten osaamistasoa on nostettava, uusien viherkaulus-työpaikkojen syntyä on edistettävä ja talous on saatava kestävälle kasvu-uralle.

Työelämän laadun parantamiseksi Akava haluaa työmarkkinoil-le lisää eurooppalaisia vähimmäistasoja luovia pelisääntöjä, jotka koskevat työoikeutta, työsuojelua ja työelämän tasa-arvoa. Vä-himmäistasot ovat välttämättömiä yhteisillä sisä- ja työmarkki-noilla, jotta kilpailu jäsenmaiden välillä ei vääristy esimerkiksi työehtoja polkemalla. EU:n luomat pelisäännöt takaavat sen, että myös työntekijät hyötyvät suoraan unionista.

4

1. Uusia pelisääntöjä työmarkkinoille

Työelämän kysymyksissä tarvitaan vähimmäistason säätelyä EU:n yhteisten sisä- ja työmarkkinoiden vuoksi. Sääntelyn tavoitteena on oltava joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino.

Unionin on varmistettava, että työaikadirektiivi takaa työaika-suojelun kaikille työntekijöille, kaikki työtehtäviin liittyvä työ-aika luetaan työajaksi ja enimmäisviikkotyöajat säilyvät koh-tuullisina. Direktiivin toimeenpanossa on myös korostettava työehtosopimusten asemaa alakohtaisten erityispiirteiden huo-mioon ottamisessa.

Lisäksi työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemisdirektiivejä on yhtenäistettävä ja vahvistettava. Komission on myös tehtävä aloi-te, jolla luodaan puitteet ylikansalliselle työehtosopimustoimin-nalle.

Unionin on lisäksi huolehdittava siitä, että • ylikansallinen lakko-oikeus turvataan• vapaata liikkuvuutta estäviä ja suhteettomia työntekijöiden

kilpailurajoitussopimuksia rajoitetaan • lähetettyjen työntekijöiden direktiivi uudistetaan, jotta se ta-

kaa tasavertaiset työsuhteiden ehdot• työntekijöiden irtisanomissuojaa yhtenäistetään ja vahvis-

tetaan direktiivillä, jotta työntekijöitä ei irtisanota erilaisten säännösten vuoksi

• työntekijöiden yksityisyyden suojan vähimmäistaso turvataan työntekijöiden tietosuojaa koskevalla direktiivillä

• työntekijät ovat tasavertaisia työsuhteen muotoon katsomatta• ylikansallinen tilaajavastuu toteutuu.

EU:n oltava aktiivinen työelämän toimija!

5

Rahastoihin tehoa

EU voi myötävaikuttaa työttömyyden torjumiseen sosiaali- ja globalisaatiorahastoillaan. Niiden on huomioitava erityisesti vastavalmistuneiden ja ikääntyneiden työntekijöiden ongelmat. Päällekäisesti toimivat rahastot pitää yhdistää ja rahoitettavis-sa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon työntekijöiden kohoava koulutustaso.

Jotta EU:n työllisyystrategia toimisi tehokkaammin, on parhai-ta käytäntöjä hyödynnettävä ja levitettävä tehokkaammin muun muassa • työaikakysymyksissä, jotta työurat pitenevät ja työaikajousto-

jen käyttö helpottuu • työn tuottavuuden kasvattamiseksi osaamista ja työelämän

laatua parantamalla • työuupumuksen ehkäisemiseksi ja työssä jaksamisen edistämi-

seksi sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ikäjohtamisen tehostamiseksi

• ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymysten työmarkkinavaiku-tusten selvittämiseksi

• ammattitaitojen kehittämiseksi ja henkilöstön osaamisen pa-rantamiseksi niin, että työnantajan vastuu otetaan huomioon

• työmarkkinoiden muutosten ennakoimiseksi sosiaalisesti vas-tuullisella tavalla.

Laatua työsuojeluun

EU:n tulee myötävaikuttaa hyvään työsuojeluun. Viihtyisät ja vaarattomat työympäristöt ovat myös tuottavia ja kilpailukykyi-siä. Olemassa olevaa unionin työsuojelulainsäädäntöä on jatku-vasti päivitettävä jo teknisen kehityksen vuoksi.

Unionin tulee erityisesti• painottaa henkistä työsuojelua tapaturmien ehkäisyn lisäksi• käsitellä työsuojelukysymyksiä myös esimiesten näkökulmas-

ta• säätää työpaikkaväkivallan ja –häirinnän estävää EU-lainsää-

däntöä • valmistella työergonomiadirektiivi tuki- ja liikuntaelinten sai-

rauksien ehkäisemisestä • säätää tupakkatuotteiden käytön työpaikoilla kieltävä direktii-

vi• edesauttaa homeongelman poistamisessa• korostaa hyvän etukäteissuunnittelun merkitystä työhyvin-

voinnille ja –turvallisuudelle.

6

Tasa-arvosta voimavara

• EU:n pitää edistää miesten ja naisten tasa-arvoa sekä syrjimät-tömyyttä. Tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat paitsi oikeuksia, myös voimavaroja yhteiskunnille ja työpaikoille. Unionin on toimeenpantava miesten ja naisten tasa-arvoa edistävää lain-säädäntöä nykyistä tehokkaammin.

Unionin on myös• luotava direktiivi, joka parantaa vanhempainlomaoikeuksia • puututtava työmarkkinoiden lohkoutumiseen miesten ja nais-

ten töihin• nostettava yhdeksi painopisteeksi miesten tasa-arvokysymyk-

set ja –ongelmat sekä laadittava EU:n ensimmäinen miesten tasa-arvo-ohjelma

• edistettävä samapalkkaisuutta – sama palkka samanarvoisesta työstä – ja kiinnitettävä huomiota koulutukseensa nähden ali-palkattuihin ryhmiin

• tehostettava syrjimättömyysdirektiivien toimeenpanoa ja seu-rantaa

EU-tason kolmikantaa vahvistettava

Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelulla ja EU-tason kolmikan-nalla on tärkeä rooli erityisesti työelämän kysymyksissä. Yhteis-työn takaamiseksi komission tulee antaa järjestöjen neuvotelta-vaksi lisää työelämää koskevia aiheita.

Tämän lisäksi• komission on automaattisesti tehtävä lainsäädäntöaloite, mi-

käli työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun kulloisestakin kä-siteltävästä asiasta

• työmarkkinajärjestöjen kaksikantaisten sopimusten tulee olla sitovia, itse sopimusmenettelyä on selkiinnytettävä sekä on luotava riitojenratkaisumenettely työmarkkinajärjestöjen EU-tason sopimusten tulkintaa varten

• Euroopan keskuspankin ja työmarkkinajärjestöjen makrotalou- dellista vuoropuhelua on tiivistettävä.

Työelämästä tasa-arvoisempaa myös miehille!

7

Osaaminen sekä luovuuden ja innovaatioiden edistäminen ovat tärkeimmät keinot parantaa työllisyyttä ja unionin kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Ne ovat myös ratkaisevia lamasta toipu-miselle.

Tiedon ja huippuosaamisen takaamiseksi • tutkimus-, koulutus- ja innovaatiomäärärahat on ainakin kak-

sinkertaistettava. Nykyisin niiden osuus on vain 10 % koko unionin budjetista.

• tutkimuksen osuus jäsenmaiden bruttokansantuotteesta on nostettava kolmesta prosentista neljään

• rakennerahastoja pitää suunnata aikaisempaa osaamispainot-teisimmiksi ja myös yrittäjyyttä tukeviksi

• unionin on turvattava Euroopan teknologia- ja innovaatioins-tituutille riittävät voimavarat ja perustettava tulevaisuudes-sa sen kaltaisia osaamisen verkostoitumiskeskuksia muillekin aloille, kuten lääketieteeseen.

Luovuuden ja innovaatioiden edistämiseksi on myös parannetta-va tekijänoikeuden, lähioikeuksien ja muun henkisen omaisuu-den suojaa ja tekijän oikeutta teokseensa.

Unionille uudet koulutustavoitteet

EU:n on asetettava uudet koulutustavoitteet vuodelle 2020. Vaa-timuksena tulee olla, että jäsenmaat käyttävät vähintään kaksi prosenttia BKT:sta korkeakoulutukseen, ja vähintään 80 % op-pilaista opiskelee ainakin kahta vierasta kieltä. Myös opettajien koulutustasoa on parannettava. Lisäksi on edistettävä elinikäistä oppimista sekä kehitettävä ammatillista osaamista.

Jos EU-tasoiseen korkeakoulujen ranking-listaukseen päädytään, tulee arvioinnin kohteiden olla monipuolisia. Mittareina on käy-tettävä esimerkiksi oppimistulosten arviointia ja laadullista työl-listymistä. Indikaattoreiden laatimisessa on toimittava yhteis-työssä OECD:n korkeakoulutusta arvioivan AHELO-hankkeen kanssa.

Lisäksi unionin on ennakoitava uusia osaamistarpeita ja mahdol-lisia osaamisvajeita.

EU:n koulutus- ja tutkimusvarat tuplattava!

2. Osaaminen ja kestävä kehitys menestyksen avaimet

8

Viherkaulustyöpaikoista kilpailuvaltti

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja ympäristökysymyksissä EU:n on oltava edelläkävijä. Sen on toimillaan vahvistettava kestävää kehitystä, johon kuuluvat ekologinen, sosiaalinen ja taloudelli-nen kestävyys. Toimimattomuus koituu kalliiksi ja haitalliseksi ihmisille ja ympäristölle.

Tavoitteeksi on asetettava EU:n työmarkkinoiden muuttaminen kestävän kehityksen periaatteita noudattavaksi viherkaulustyö-paikkojen alueeksi.

Tämä edellyttää, että • energiansäästöä ja energiatehokkuutta parannetaan siten, että

vuonna 2020 kulutus on vähintään 20 % nykyistä pienempää• EU tekee kaikkensa, jotta USA, Kiina ja Intia saadaan mukaan

Kioton ilmastosopimukseen

• Kööpenhaminan ilmastokokouksessa saavutetaan kunnian- himoiset tavoitteet

• ilmasto-, ympäristö- ja energia-alojen tutkimus- ja innovoin-titoiminta moninkertaistetaan ja hyödynnetään teknologian luomat mahdollisuudet täysimittaisesti

• talouden elvytystoimenpiteet suunnataan kestävää kasvua tu-kevasti

• ilmastoratkaisuissa otetaan huomioon maiden erityisolosuh-teet, puun käytön lisääminen kestävällä tavalla ja se, ettei saas-tuttavia työpaikkoja vain siirretä unionin ulkopuolisiin mai-hin

• Kestävän kehityksen periaatteet nivotaan nykyistä paremmin osaksi EU:n talous-, teollisuus- ja muita politiikka-alueita.

Kierrätys, energiansäästö ja ympäristöystävälliset toimintatavat työpaikoille!

9

3. Talous kuntoon

Unionin talous- ja rahapolitiikka on osoittanut laman yhteydes-sä vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa. Esimerkiksi eurova-luutta on suojannut Euroalueen maiden talouksia taantuman keskellä. Toisaalta jäsenmaiden talouspolitiikan ja lamantorjun-tatoimenpiteiden yhteensovittaminen on ollut puutteellista. Ta-loudellista yhteistyötä on tiivistettävä.

Tämä edellyttää, että • elvytyspaketit sovitetaan yhteen nykyistä paremmin• vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä kunnioitetaan, jo sen

vuoksi että talouden pitkäaikainen kestävyys turvataan• Euroopan keskuspankin itsenäisyyttä ei vaaranneta ja sille an-

netaan oikeudet pankkivalvontaan • eurovaluutan liittymisehdot pidetään nykyisellään eikä niitä

löysennetä, ja uusimpia itäisiä EU:n jäsenvaltioita autetaan muilla tavoin

• EU luo johdon palkitsemisjärjestelmille säännöt, jotka kan-nustavat yrityksen pitkäaikaiseen kehittämistoimintaan, eivät kvartaalikapitalismiin

• EU tunnustaa yleiseurooppalaisen palkkajäädytyksen ja pal-kanalennusten vaarat. Makrotaloudellisesti ei ole järkevää, jos kehitys Euroopassa putoaa keskimäärin alle inflaatiotavoit-teen.

Verokeinottelu kuriin

EU:lla on oma, asiakohtaisesti merkittävä rooli ja toimivaltaa ve-rotuskysymyksissä. Jo kilpailun vääristymisen poistamiseksi on vahvistettava unionin roolia sisämarkkinoihin liittyvissä verotus-kysymyksissä.

Tällä alalla on• luotava lisää vähimmäistasoja etenkin energia- ja ympäristöve-

rotukseen • määriteltävä vähimmäistaso yritysverotukselle, jonka pohjaa

on yhtenäistettävä• kiellettävä veroparatiisitoiminta EU:n alueella ja ryhdyttävä

tehokkaisiin painostustoimiin alueensa ulkopuolisia veropara-tiiseja vastaan

• estettävä veronkierto mm. säästödirektiiviä tehostamalla.

Ei kvartaalikapitalismille!

10

Elinkeinopolitiikkaan puhtia

Lamasta nouseminen, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja työpaikko-jen lisääminen edellyttää unionilta tehokasta elinkeinopolitiik-kaa ja yrittäjyyden edistämistä. Tärkein toimi elinkeinopolitii-kan saralla on nykyisten saavutusten puolustaminen. Uusiakin aloitteita tarvitaan.

Toimissaan unionin on varmistettava, että protektionismin uhka niin sisämarkkinoilla kuin kauppapolitiikassa torjutaan. Koti-maisten tuotteiden suosiminen unionimaissa tyrehdyttää ulko-maisten tuotteiden kysyntää. Unionin tulee toimia avoimuuden puolesta rajamuurien pysyttämistä vastaan.

Lisäksi EU:n on • säilytettävä kilpailupolitiikka vahvana niin, että se tukee yh-

denvertaisia toimintaolosuhteita• vähennettävä voimakkaasti kilpailupolitiikan määritelmien

mukaisia valtiontukia.

Yleishyödylliset palvelut turvattava

Yleishyödyllisten yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen tur-vaamiseksi tarvitaan lainsäädäntöä. Palvelujen turvaamisesta voi-daan tehdä joko puitelaki tai alakohtaisia ratkaisuja. Kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikan sekä toisaalta yleishyödyllisten palvelujen suhdetta tulee selventää.

EU:n tulee• selvittää yleishyödyllisten palvelujen puitedirektiivin tai ala-

kohtaisten ratkaisujen paremmuus ja vastauksen perusteella komission on laadittava asiassa aloite

• selventää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä toisaalta sisämarkkina- ja kilpailupolitiikan rajakysymyksiä.

Protektionismi uhka työpaikoille!

11

Lissabonin strategia uudistettava

Lissabonin kilpailukykystrategia on osoittautunut puutteistaan huolimatta hyödylliseksi. Se tulee uudistaa, mutta säilyttää en-tinen perustavoite, jonka mukaan EU on osaamiseen perustuva maailman kilpailukykyisin talous.

Uudistuksessa on huomioitava, että • tasapaino sosiaalisen, ympäristö- ja kilpailukykynäkökulmien

välillä säilyy, näkökulmat pitää sovittaa yhteen • jäsenmaiden tavoitesuorituksia seurataan tehokkaasti ja valti-

oista laaditaan julkisia paremmuuslistoja• Suomen kansalliseen Lissabonin strategian maaraporttiin si-

sältyy uusia poliittisia avauksia eikä se ole hallinnollinen tilan-nekatsaus, kuten tähän asti.

EU= osaamiseen perustuva maailman kilpailukykyisin talous

12

4. Liikkuvuus korostuu

Vapaa liikkuvuus on yksi kansalaisten perusoikeuksista, jotka EU on luonut. Käytännön tasolla maasta toiseen liikkuvat työnteki-jät, opiskelijat, tutkijat ja muut vastaavat ryhmät kohtaavat kui-tenkin edelleen esteitä ja ongelmia.

Unionin tulisi • edistää ammattipätevyyksien tunnustamista ja kehittää niitä

koskevaa puitedirektiiviä sisällyttäen siihen tarvittaessa uusia ammatteja

• panostaa osaamisen liikkumisvapauden edistämiseen• lisätä tutkija-, opettaja-, opiskelija-, harjoittelijavaihto-ohjel-

mien rahoitusta sekä näiden ryhmien verkostoitumismahdol-lisuuksia

• hyväksyä potilasliikkuvuusdirektiivi potilasturvallisuuden ja –oikeuksien parantamiseksi.

Maahanmuuttajien ja monikulttuuristen työyhteisöjen mää-rä kasvaa. EU:n on edistettävä maahanmuuttajien tasavertaista kohtelua.

Tämän vuoksi unionin pitää edistää• yhdenvertaisia työolosuhteita• syrjimättömyyttä• rotusyrjinnän torjumista • käytännön toimenpiteitä monikulttuuristen työyhteisöjen hy-

väksi• kotouttamistoimenpiteiden tärkeyttä erityisesti koulutuksessa

ja työllisyydessä sekä rakennerahastojen apua kotouttamiselle.

Lisäksi EU:n on selvitettävä, mitä hyötyä YK:n siirtolaisuussopi-mukseen liittyminen toisi. On myös arvioitava, pitääkö kolman-sien maiden kansalaisten oikeuksista EU:ssa säätää direktiivi.

Opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille aidot mahdollisuudet liikkua unionissa!

13

5. EU:sta ulkosuhteiden suunnannäyttäjä

EU:n on otettava suunnannäyttäjän asema maailmantason ky-symyksissä. Sen on ajettava globalisaation hallinnan olennaista vahvistamista.

Tähän kuuluu muun muassa• YK:n vahvistaminen ja talousneuvoston perustaminen sen

osaksi • tuki kansainväliselle työjärjestö ILO:lle ja EU:n liittyminen

sen yleissopimuksiin• kansainvälisten rahamarkkinoiden riittävä sääntely ja niiden

toiminnan avoimuuden turvaaminen • maailman tärkeimpien keskuspankkien yhteistyön kehittämi-

nen ja maailmantason rahoituslaitosten uudistaminen• suuntaa näyttävän lainsäädännön laatiminen mm. sisämarkki-

na- ja työelämän kysymyksissä• kunnon työn (decent work), yhteiskuntavastuun ja perusoi-

keuksien edistäminen; EU:n on tuettava myös palkansaajajär-jestöjen ja työnantajien välisiä raamisopimuksia perusoikeuk-sista

• monenkeskisen kauppajärjestelmän ja WTO:n aseman vahvis-taminen; ILO:n saatava neuvoa antava asema WTO:ssa.

Venäjän ja EU:n suhteita on lähennettävä ja yhteistyötä lisättävä. Tavoitteena on oltava yhteiset sisämarkkinat, syvennetty yhteis-työ mm. tutkimuksen alueella sekä työmarkkina-asioissa.

EU:n tulevasta Itämeristrategiasta on luotava esikuva unionin uudelle makroaluepolitiikalle. Itämeren alueesta on tehtävä to-dellinen sisämeri, jossa työntekijät, osaaminen ja taloustoimijat liikkuvat vapaasti ja ongelmitta. Tavoitteena tulee olla kukoista-va, sivistynyt ja puhdas merialue. Itämeren maiden palkansaaja-verkosto BASTUN toimii esikuvana muiden järjestöjen verkos-toitumiselle tällä alueella.

Unionista hallitun globalisaation veturi!

14

6. Unionin kehittäminen

Uusi perustamissopimus eli Lissabonin sopimus on edistysaskel, joka voimaan tullessaan tehostaa unionin toimintaa, lisää kansa-laisten valitseman Euroopan parlamentin valtaa ja muuttaa pe-rusoikeudet oikeudellisesti sitoviksi. Sopimuksen hyväksyminen ansaitsee täyden tuen ja on ehdottomasti parempi kuin nykytila.

Pitkällä tähtäimellä Lissabonin sopimus ei kuitenkaan takaa EU:lle parhaita mahdollisia toimintaedellytyksiä. Siksi• yksimielisestä päätöksenteosta on siirryttävä laajasti määrä-

enemmistöpäätöksiin etenkin työelämän ja verotuksen kysy-myksissä

• sopimusta on yksinkertaistettava, koska se on edelleen liian monimutkainen

• unionin toimivaltaa on lisättävä esimerkiksi talouspolitiikassa, rajat ylittävissä terveyskysymyksissä ja energia-asioissa

• Euroopan parlamentin valtaa suhteessa neuvostoon on kasva-tettava edelleen

• työmarkkinajärjestöille on annettava vähintään lausunnon-anto-oikeus Euroopan yhteisön tuomioistuimessa käsittelyssä oleviin tapauksiin

• demokratian ja avoimuuden edistämiseksi komissaarit ja neu-voston puheenjohtaja eli EU:n presidentti on valittava vaaleil-la Euroopan parlamentin jäsenten lisäksi.

Lisäksi unionin on varmistettava, että yhteisiä päätöksiä myös toimeenpannaan ja noudatetaan tehokkaasti. Mikäli jokin jäsen-maa ei noudata yhteisiä päätöksiä, on unionin oltava valmis ryh-tymään toimenpiteisiin.

Komissaarit ja EU-presidentti valittava vaaleilla!

15

Hyväksytty Akavan hallituksessa 14.4.2009.

AkavaRautatieläisenkatu 6

00520 Helsinkipuh. 020 7489 400

www.akava.fi