Vuosikertomus 2010

2

Sisältö

Puheenjohtajan katsaus ........................................................................ 4

Työmarkkina- ja talouspolitiikka ......................................................... 6Palkansaajien ostovoima kasvoi hyvin ......................................................... 6 Tulevaisuuden työmarkkinamalli nousi keskusteluihin ........................... 6 Heikko työllisyys vaarantaa julkisen sektorin rahoituksen kestävyyden ...6 Akavan verolinjaukset viestittiin tehokkaasti .......................................... 6 Sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistustyölle takaisku ....................... 7

Hallitusohjelmavaikuttaminen ............................................................. 7

Työurien pidentäminen ........................................................................ 7 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma pohjustaa tulevaa hallitusohjelmaa .......................................................... 7

Koulutuspolitiikka ............................................................................... 8 Esitys opiskelijavalintojen yhtenäistämisestä kannatettava ....................... 8 Perusopetuksen kehittäminen uuden tuntijaon pohjalta esillä ................. 8 Ammatillisten opettajien kelpoisuus tärkeä kysymys ............................... 9 Koulutustoimikunnille aiempaa enemmän osaamistarpeiden ennakointia ................................................................. 9

Työvoimapolitiikka............................................................................. 10 Hallitusohjelmatavoitteena korkeasti koulutettujen työvoimapalvelujen parantaminen ........................................................ 10 Yhteisprojekti kehittää korkeasti koulutettujen palveluja TE-toimistoissa ...................................................................... 10

Työelämän lainsäädäntö ..................................................................... 11 Yhdenvertaisuuden ja sopimusjärjestelmän suhdetta selvitetään kolmikantaisesti ................................................................... 11

Sosiaalipolitiikka ................................................................................ 12 Työsuojelu ........................................................................................... 12

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12.4.2011 Hyväksytty liittokokouksessa 25.5.2011

3

Elinkeinopolitiikka ............................................................................. 13 Akavan yrittäjyystutkimus valmistui ..................................................... 13 Julkiset hankinnat puhuttivat EU-politiikassa ...................................... 13

Opiskelijoiden edunvalvonta .............................................................. 14 Tietoutta opiskelijoille kiertueilla ........................................................ 15 Paras kesätyönantaja valittiin kolmatta kertaa ....................................... 16 Yhteistyötä kansainvälisellä tasolla ........................................................ 16

Kansainvälinen edunvalvonta ............................................................. 17Lähialueyhteistyö...................................................................................... 17 Pohjoismaat .................................................................................... 17Euroopan unioni ...................................................................................... 17 Maailmantaso ...................................................................................... 17 Maahanmuuttopolitiikka .................................................................... 18

Alueellinen edunvalvonta ................................................................... 18 Tehokkaampaa työllistymistä ja parempia työllistymispalveluita ........... 18 Panostusta työhyvinvointiin ja työurien pitenemiseen .......................... 19

Järjestötoiminta .................................................................................. 19Aluetoiminta ............................................................................................ 21Opiskelijatoiminta ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA ................... 21

Viestintä .............................................................................................. 22

Tiedon hankinta ja analysointi talouspoliittisessa yksikössä .............. 25 Työmarkkinailmasto ja akavalaisten eläkeasenteet tutkimuskohteina .... 25 Mittarit akavalaisten työttömyydestä ja ostovoimasta ........................... 25 Aktiivista yhteistyötä ja verkostoja ........................................................ 26

Talous ................................................................................................. 26

Hallinto .............................................................................................. 26

Liitteet ............................................................................................... 28

4

Puheenjohtajan katsaus

Akavan viimeaikainen kehitys on ollut vahvaa. Akaval-le luotiin vajaat neljä vuotta sitten kattava strategiaoh-jelma, jonka onnistuminen on ollut keskeinen tekijä Akavan toiminnan vahvistumisessa. Akavan toiminnan suuntaviivojen 2008–2011 puolivälitarkastelu tehtiin alkuvuonna. Akavan myönteinen jäsenmääräkehitys on viestinyt akavalaisen kulttuurin ja toimintapolitiikan hyväksymisestä. Jäsenmäärä on painava asia työmarkki-najärjestelmässä, joka perustuu voimapoliittiseen ajatte-luun. Tämän rinnalla myös Akavan vaikuttavuus ja yhte-näisyys ovat kehittyneet. Akava-yhteisön sitoutuneisuus on tehnyt harppauksen eteenpäin, kun avoimuutta on lisätty. Konkreettisena osoituksena yhteisöllisyydestä oli vilkas osallistuminen Akavan toiminnan 60-vuotisjuhlal-lisuuksiin 14.12.2010.

Ulkoisen vaikuttavuuden lujittaminen on luonnollisesti vaatinut aktiivista osallistumista ja näkyvyyttä. Muun muassa Akavan hallitusohjelmatavoitteiden määrittelyssä, viestinnässä ja siihen liittyvässä vaikuttamistyössä käytet-tiin vuonna 2010 tehokkaasti Akavan ja Akava-yhteisön asiantuntemusta ja voimavaroja. Laajalla yhteistyöllä on viety eteenpäin tavoitteita, joilla voidaan vaikuttaa yh-teiskunnan ja työelämän kehitykseen sekä palkansaajien asemaan.

Kun tulopolitiikan kausi on takana, nykymalli on laajalle hajautettu ja eriaikaisten neuvottelukierrosten rytmittä-mä. Tämä ei kuitenkaan ole kansantalouden kannalta paras mahdollinen malli. Sopimus- ja työrauhajärjestel-mien kehittämistyötä tehtiin vuonna 2010, mutta siihen tähdännyt keskusjärjestöjen neuvotteluprosessi pysähtyi kokonaan loppusyksyllä 2010. Akava oli valmis jatka-maan neuvotteluja järjestelmän kehittämiseksi, mutta ei rajoittamaan lakko-oikeutta.

Suomessa on suuria kehitystarpeita osaamisen varmista-misessa, mikä liittyy erityisesti ajankohtaiseen ja laajaan työurakeskusteluun. Haasteeseen on tartuttu ja työuriin liittyvä työskentely jatkui toimintavuonna useissa työ-ryhmissä, joiden ehdotukset koottiin syksyllä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaksi. Ohjelmaan kuului ehdotuksia tuottavuuden lisäämisestä, julkisen sektorin kehittämisestä, työttömyyden ehkäisystä, osto-voiman säilyttämisestä sekä työttömyysturvan rahoituk-sen turvaamisesta.

Koulutuspolitiikan hallinta on suuri kysymys koko Aka-va-yhteisölle. Ennätyskorkea korkeasti koulutettujen työttömyys nosti osaltaan koulutuspoliittiset kysymyk-set voimakkaasti julkiseen keskusteluun: vuonna 2010 korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä nousi ennätyslukuihin. Lisäksi koulutuspoliittista keskustelua leimasi työurien pidentäminen vaatimus: työurien pi-dentämisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työ-uran aloittamista varhaisemmin. Tämän edistämiseksi on uudistettava koulutuspolitiikkaa, joka nyt perustuu voimakkaasti aluepolitiikkaan. Nykyjärjestelmä oh-jaa monet nuoret hankkimaan useita tutkintoja, mikä lykkää työuran alkua. Jatkossa on nostettava työmark-kinoiden tarpeet ja työllistymismahdollisuudet koulu-tuspolitiikan lähtökohdaksi. Lisäksi on varmistettava,

5

että resurssit tulevat oikein hyödynnetyiksi laadukkaissa ja tehokkaissa koulutusyksiköissä, jotta kyetään luomaan huippuosaamista.

Työhyvinvoinnin edistäminen oli myös yksi keskeinen teema työurakeskustelussa. Muun muassa tuottavuuden pyöreä pöytä -yhteistoimintaelin on korostanut tuotta-vuuden ja työelämän laadun välistä yhteyttä ja niiden edistämistä. Tärkeitä työkaluja työhyvinvoinnin edis-tämiseen on saatu myös Masto-hankkeesta, joka jat-kui vuonna 2010. Hanke pyrki osaltaan vaikuttamaan työurien pidentämiseen ehkäisemällä ennenaikaista elä-köitymistä. On ensiarvoisen tärkeää, että Akavan jäsen-järjestöt ottavat kehitetyt toimenpiteet omikseen ja vie-vät niitä työyhteisöihin.

Akava aloitti strategiatyön pohjustamisen vuoden 2010 lopulla, sillä uudet strategialinjaukset määritetään vuonna 2011. Strategian tulee olla sellainen, että jokainen jäsen-järjestö voi siihen sitoutua. Strategiapohdintojen taustal-la on syytä muistaa Akavan ja sen jäsenliittojen vahvuu-det, merkitys ja erityispiirteet. Akavan sisällä on vahvoja ”omia” sopimusaloja, joista osaa voi luonnehtia pieniksi, mutta joilla akavalaisilla liitoilla on vahva ote. Esimerkik-si kirkon sektori on tällainen vahva sopimusalue, samoin kuntatekniikan ala. Akavalaista, yhteiskunnallisesti mer-kittävää kenttää ovat myös monet muut toimialat, kuten oikeuslaitos ja puolustusvoimat.

Perinteisiä vahvoja akavalaisia aloja unohtamatta on stra-tegiapohdinnoissa otettava huomioon lisäksi, että yh-teiskunnan ja työelämän muutokset korostavat useiden akavalaisten alojen merkitystä – esimerkiksi sosiaalialan ja työhyvinvointiin liittyvien ammattien ja tehtävien painoarvo kasvaa tulevina vuosina. Akavalaiset ovat kes-keisessä asemassa koulutusjärjestelmän ja opetustoimen kehityksessä. Lisäksi eri alojen liitot tuntevat alojensa erityiskysymykset, joten niiden on saatava mahdollisuus vaikuttaa strategian osana määriteltäviin koulutuspoliitti-siin linjauksiin. Tässä yhteydessä Akavassa on syytä käydä arvopohjainen keskustelu toiminnan linjauksista.

Tulevaisuuden haasteet edellyttävät vireää otetta Akavan toiminnan ja työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen. Tehtyjen linjausten tueksi on varmistettava resurssit. Tärkeä seikka toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä on aktiivinen opiskelijatoiminta, joka vaatii sekä Akavan että sen jäsenliittojen vahvaa otetta ja

riittäviä panostuksia. Akavan jäsenliittoineen pitää olla mukana vaikuttamassa vahvasti nuorten mahdollisuuk-siin kouluttautua ja työllistyä.

Kun tätä vuosikertomusta käsitellään toukokuussa 2011, olen jättämässä Akavan puheenjohtajan tehtävää. Tulin vuonna 1976 mukaan akavalaiseen järjestötoimintaan Insinööriliiton valtuuston puheenjohtajan tehtävässä. Kun Akava perusti muutamaa vuotta myöhemmin alue-toimikunnan Satakuntaan, toiminta vei entistä enem-män mukanaan. Pitkän taipaleen eri vaiheiden muistele-misessa on ripaus haikeutta, mutta ennen kaikkea paljon kiitollisuutta ja iloa akavalaisesta toiminnasta. Haluan tässä yhteydessä kiittää lämpimästi koko Akava-yhteisöä sekä Akavan henkilöstöä vahvasta yhteistyöstä menneinä vuosina.

Lisäksi haluan toivottaa menestystä sekä seuraajalleni että koko Akava-yhteisölle!

Matti Viljanen Puheenjohtaja

6

Työmarkkina- ja talouspolitiikka

Suomen talous on toipunut taantumasta. Vuoden 2010 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 3,2 pro-senttia joulukuussa 2010. Talous kasvaa vuosina 2011 ja 2012 laajapohjaisesti, kun kotimainen ja ulkomainen kysyntä vilkastuvat. Kotimaista kysyntää lisäävät sekä yk-sityinen kulutus että investoinnit.

Suurimmat riskit Suomen talouden myönteiselle kehityk-selle ovat euromaiden velkaongelmat sekä raaka-aineiden hintojen nousut.

Palkansaajien ostovoima kasvoi hyvinTyöllisyys säilyi laman aikana odotettua parempana, ja työttömyysaste jäi viime vuonna alle 8,5 prosentin. Vuonna 2011 työllisyyden odotetaan paranevan. Eläke-turvakeskuksen tietojen mukaan lama ei myöskään kat-kaissut myönteistä kehitystä eläkkeellesiirtymisiän nou-sussa. Keskeisenä huolena ovat työttömyyden voimakas nousu nuorison ja korkeasti koulutettujen keskuudessa sekä työttömyyden pitkittyminen.

Vaikka työllisyys laski vuosina 2009 ja 2010, työllisten palkansaajien ostovoiman erittäin hyvä kehitys piti yllä kotimaista kysyntää. Palkannousuvauhti vuonna 2010 oli keskimäärin alle 2 prosenttia ja hintataso laski noin prosentilla, joten työllinen ostovoima kasvoi noin 3 pro-senttia. Vuonna 2011 palkansaajien ostovoimaa sen si-jaan nostaa työllisyyden paraneminen. Työllisen palkan-saajan ostovoima ei kuitenkaan kasva.

Tulevaisuuden työmarkkinamalli nousi keskusteluihinKeskusjärjestö Akavalla ei ollut toimintavuoden aikana roolia työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelutoiminnas-sa. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen, tupojen, lop-pumisen jälkeen neuvottelujärjestöt ja jäsenliitot käyvät neuvotteluja, ja keskusjärjestön tehtävät liittyvät lähinnä yleiseen tietojenvaihtoon sekä palkkakehityksen seuran-taan.

Keskusteluja käytiin tulevaisuuden työmarkkinamallis-

ta, mutta mitään liikahduksia ei tapahtunut. Elinkeino-elämän keskusliitto EK jatkoi tiukkaa koordinaatiotaan ja yritti sitoa kaikkien alojen palkkakehityksen palkka-ankkurimalliin. Akavassa aloitettiin syksyllä oma sisäinen keskustelu sopimus- ja neuvottelutoiminnan tulevaisuu-den malleista. Loppuvuodesta asia päätettiin kytkeä osak-si Akavan strategian ja toiminnanohjausjärjestelmän uu-distamista sekä keskusjärjestön ja neuvottelujärjestöjen sekä jäsenliittojen työnjaon selvittämistyötä.

Heikko työllisyys vaarantaa julkisen sektorin rahoituksen kestävyydenHyvästä kasvusta ja hyvistä talousnäkymistä huolimatta julkisen sektorin, erityisesti valtion, rahoitustilanne pysyi kireänä.

Talouspolitiikassa Akavan lähtökohtana oli, että suurin riski julkisen sektorin rahoituksen kestävyydelle on pit-kään jatkuva heikko työllisyys. Korkeana pysyvä työt-tömyys ei rohkaise nuoria valmistumaan ja pyrkimään työelämään, eikä se kannusta ikääntyneitä pysymään työelämässä. Työllistävä kasvu on perusedellytys raken-teellisten muutosten – työurien pidentämisen ja julkisten palvelujen tuottavuuden lisäämisen – läpiviennille.

Akavalaisen talouspolitiikan keskeisin tavoite on ollut tukea kasvua ja työllisyyttä sekä lyhyellä että etenkin pitkällä aikavälillä. Työllisyyden ja kasvun edistämispyr-kimyksiä ei saa jarruttaa tarpeettoman suurilla ja väärin kohdennetuilla julkisen talouden leikkauksilla.

Akavan verolinjaukset viestittiin tehokkaasti Työllistävä kasvu edellyttää, että Suomessa tuotetaan jatkossa enemmän osaamisintensiivisiä, teollisuuteen liit-tyviä palveluita, kuten esimerkiksi tuotesuunnittelua ja testausta. Näissäkään palveluissa työn tuottavuus ei kasva niin nopeasti kuin perinteisessä teollisuustuotannossa, mutta tuotannon lisäarvo, palkat ja yleinen elintaso py-syvät korkeina ja veropohja vahvana.

Akavan verolinjauksena on työn verotuksen saattaminen EU-15 -tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylimmän rajave-roasteen alentaminen 50 prosenttiin. Työn verotuksen alentamisen vastapainona Akava voi hyväksyä muiden verojen, erityisesti kulutus- ja haittaverojen korotuksia.

7

Akavan vero- ja talouspoliittisia linjauksia tuotiin määrä-tietoisesti päättäjien ja yleisön tietoisuuteen. Ne otettiin hyvin huomioon kolmikantaisesti valmistellussa Kestä-vän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmassa. Verotuksen kehittämistyöryhmän (ns. Hetemäen työryhmän) loppu-raportin linjaukset palkkaverotuksen kehittämisestä vas-tasivat Akavan näkemyksiä.

Sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistustyölle takaiskuSopimus- ja työrauhajärjestelmien kehittämiseen tähdän-nyt keskusjärjestöjen neuvotteluprosessi pysähtyi koko-naan loppusyksyllä 2010. Kehittämistoimenpiteitä oli valmisteltu pitkään keskusjärjestöjen työryhmässä, joka sai valmiiksi yksimielisen neuvottelutuloksen kesäkuussa 2010. Järjestöt sopivat tuolloin osana sopimus- ja neu-vottelutoiminnan kehittämisen kokonaisuutta, että sekä laki työriitojen sovittelusta että virka- ja työehtosopimus-lait uusitaan.

Lakien uudistamisesta laadittiin yhteinen toimeksianto-teksti EK:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen neuvotteli-joiden välillä. SAK:n hallitus kuitenkin kaatoi neuvotte-lutuloksen, vaikka se perustui kesäkuussa hyväksyttyyn asiakirjaan. STTK seurasi SAK:ta. Akava sen sijaan olisi ollut valmis sopimus- ja työrauhajärjestelmien uudista-mistyöhön. Akavakaan ei ollut valmis lakko-oikeuden rajoittamiseen. Akava sen sijaan piti tärkeänä, että uu-distustyössä löydetään keinoja, joilla työrauhaongelmien syitä voidaan ehkäistä. Työn kariuduttua näihinkään on-gelmiin ei päästy käsiksi.

HallitusohjelmavaikuttaminenAkava ryhtyi valmistautumaan kevään 2011 eduskun-tavaaleihin ja niitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin jo vuoden 2009 lopussa, jolloin hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu alkoi. Laajan valmistelun jälkeen Akavan halli-tus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet toukokuussa 2010. Niistä valittiin seitsemän kärkitavoitetta, joiden viemi-seksi eteenpäin laadittiin erillinen viestintäsuunnitelma kuukausittaisine teemoineen. Hallitusohjelmatavoitteita lobattiin päättäjille aktiivisesti toukokuun lopusta lähti-en. Vaikuttamistyö suunnattiin kaikkiin puolueisiin.

Työurien pidentäminenAlkuvuonna 2009 käynnistynyt työurien pidentämi-

seen tähtäävä prosessi jatkui läpi koko toimintavuoden. Vuonna 2009 asetettiin kaksi työryhmää valmistelemaan työurien pidentämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuk-sia. Nämä olivat työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmä (ns. Ahtelan työryhmä) sekä kolmikantainen eläkeryhmä (ns. Rantalan työryhmä). Ryhmien tehtävänä oli val-mistella toimenpidekokonaisuus, joilla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä saadaan nousemaan 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025.

Ahtelan työryhmän työ valmistui 1.2.2010 ja se sisälsi kymmeniä ehdotuksia työurien pidentämiseksi. Toimen-pide-ehdotukset koskivat työurien alkupäätä, työhyvin-vointia sekä työkyvyn edistämistä. Työryhmä arvioi, että ehdotusten toteuttaminen pidentäisi työuria noin vuo-della. Rantalan eläkeryhmä sen sijaan jäi erimieliseksi, eikä lopputulosta saatu. Neuvottelut kilpistyivät siihen, ettei palkansaajapuoli katsonut vanhuuseläkeiän nosta-mista tehokkaaksi työurien pidentämiskeinoksi, vaan työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät toimet nähtiin tärkeämmiksi. Myöskään työttömyysputkesta ei pystyt-ty löytämään ratkaisua. Keskustelu eläkeiän nostamisesta jatkui neuvottelujen kariuduttua läpi koko vuoden, vaik-kakin palkansaajajärjestöt saivat neuvottelujen fokusta käännettyä kohti muita, työurien pidentämisen kannalta vaikuttavampia toimia. Akavan mielestä tehokkaimmat keinot pidentää työuria ovat vastavalmistuneiden työl-listymisen turvaaminen, työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehtiminen, työkyvyttömyyden vähen-täminen sekä ikääntyneiden ikäsyrjinnän lopettaminen.

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma pohjustaa tulevaa hallitusohjelmaaMaan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat maaliskuussa Ahtelan työryhmän esittämien toimien valmistelusta. Jatkotyötä varten asetettiin sosiaali- ja ter-veysministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön kol-me työryhmää, joiden määräajaksi sovittiin 31.1.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta Ahtelan työryh-män esitysten valmistelu jäi avoimeksi, eikä se edennyt toivotulla tavalla.

Lisäksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat keväällä 2010, että toimenpiteitä on laajennettava myös työllisyy-den parantamiseen ja tulevaisuuden kasvun edellytysten

8

turvaamiseen. Myös julkissektorin rakenteiden kehit-täminen on välttämätöntä, sillä työurien pidentämisen tarve johtuu ennen kaikkea verotulojen lisäämisen tar-peesta, ei eläkejärjestelmästä sinällään. Julkisen talouden kestävyysvaje oli osoittautunut vuonna 2009 arvioitua suuremmaksi ja sen katsottiin vaativan lisätoimenpiteitä. Toimenpiteitä valmistelemaan asetettiin viisi kolmikan-taista työryhmää valmistelemaan ehdotuksia tuottavuu-den lisäämisestä, julkisen sektorin kehittämisestä, työt-tömyyden ehkäisystä, ostovoiman säilyttämisestä sekä työttömyysturvan rahoituksen turvaamisesta. Ehdotukset koottiin syksyllä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaksi, jonka arvioitiin luovan hyvän pohjan myös seuraavaa hallitusohjelmaa ajatellen.

Työurien pidentämistä ja eläkepolitiikkaa koskevaa jat-kotyötä varten asetettiin kolmikantainen työuraryhmä, jonka vetäjänä toimi Eläketurvakeskuksen toimitusjoh-taja Jukka Rantala. Työryhmän toimeksianto sovittiin osana Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa, mutta työn aikataulu erotettiin muusta ohjelmasta. Työ-uraryhmän tehtäväksi tuli kartoittaa kehittämisehdo-tuksia, joilla eläkkeellesiirtymisikää voidaan myöhentää, eläketurvan taso turvata ja eläkemaksut pitää kohtuulli-sella tasolla. Selvitysten oli tarkoituksena toimia pohjana työeläkejärjestelmän uudistamistyölle. Työryhmän työ oli toimintavuoden lopussa vielä kesken. Tavoitteena oli saada työ valmiiksi alkuvuoden 2011 aikana. n

Koulutuspolitiikka

Koulutuspoliittista keskustelua leimasi tarve työurien pi-dentämiseen myös niiden alkupäästä. Nuorten nopeam-paa siirtymistä opintoihin ja opintojen nopeuttamista varten perustettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön joh-taja Anita Lehikoisen johtama työryhmä, joka luovutti raporttinsa keväällä opetusministerille. Ryhmä ehdotti mm. sekä koko korkeakoulukentän hakujärjestelmän yhtenäistämistä että korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista siten, että opiskelijat valittaisiin jatkossa pääosin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon arvosanojen perusteella. Työryhmä esitti myös, että haku korkeakouluihin tapahtuisi laajempiin kokonaisuuksiin kuin aiemmin. Lisäksi tuloksellisuutta ja tehokkuutta ha-luttiin korostaa korkeakoulujen rahoituksen perusteena ja opinto-ohjausta parantaa mm. tekemällä lukion jälkei-sestä jatko-opintosuunnitelmasta pakollinen.

Esitys opiskelijavalintojen yhtenäistämisestä kannatettavaAkava kannatti työryhmän ehdotuksia opiskelijavalin-tojen yhtenäistämisestä, mutta piti ylioppilastutkinnon laajamittaista käyttöä valintojen perusteena osittain on-gelmallisena. Ylioppilaskirjoitusten painoarvon nousu saattaa pitkittää lukio-opintoja, ja lisäksi eri aineiden yhteismitallisuuteen voi liittyä ongelmia. Akava piti kui-tenkin laajempia hakukokonaisuuksia ja suurempia ko-konaisuuksia sinänsä hyvänä kehityssuuntana.

Opintojen mitoittaminen siten, että ne ylipäätään on mahdollista suorittaa tavoiteajassa, nähtiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Samalla käytiin paljon keskustelua kandidaatin tutkinnon asemasta koulutuksessa. Akavan kanta oli, että kandidaatin tutkinnon olisi oltava nykyistä yleisempi, jotta joustava siirtyminen alojen välillä mah-dollistuisi. Työelämässä tarvittavan korkean osaamisen turvaamiseksi maisteritason yleisestä tutkintotasosta ja erityisesti koulutuksen laadusta on huolehdittava.

Puutteita nähtiin edelleen korkeakoulujen työelämäyh-teyksissä. Akava esitti, että työllisyyden laatu on otettava osaksi korkeakoulutuksen tuloksellisuusrahoituskritee-reitä. Koulutuksenohjauksessa on lisättävä työmarkki-noiden ja työllistymisen painoarvoa mm. resursoimalla korkeakouluharjoittelua nykyistä paremmin, paranta-

9

malla työelämävalmiuksia ja sisällyttämällä työelämätie-toutta osaksi tutkintojen osaamistavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaavaa roolia korostettiin toimin-nan onnistumisen kannalta.

Perusopetuksen kehittäminen uuden tuntijaon pohjalta esilläToimintavuonna tehtiin ehdotus uudeksi perusopetuk-sen tuntijaoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryh-mä ehdotti yleisesti valinnaisuuden voimakasta lisäämistä ja mm. draaman ottamista uudeksi oppiaineeksi. Lisäksi esitettiin, että kielten opetus alkaisi entistä aiemmin pe-rusopetuksen osana.

Akava korosti luovuutta, mielikuvitusta ja kädentaitoja kehittäviä opetusmenetelmiä kaikissa aineissa, muttei pitänyt erillisen oppiaineen perustamista tarpeellisena. Uudistamisen lähtökohtana tuli olla se, kuinka yksilön ja yhteiskunnan tarvitsemat valmiudet voidaan saavuttaa, minkä myötä eri oppiaineiden osaamistavoitteita oli tar-kasteltava kokonaisuutena. Esitetyn valinnaisuuden mää-rän toteuttamismahdollisuuksia pienissä kouluissa epäil-tiin ja valinnaisuuden epäiltiin resurssien niukkuuden takia myös kaventavan koulutuksen laatua. Opettajien pedagogista osaamista ja ammattitaitoa sekä osaamisen ylläpitoa korostettiin keskeisenä osana tavoitteiden to-teutumismahdollisuuksia. Resurssikysymykset jäivät esi-tyksessä avoimeksi ja loppuvuodesta kävi ilmi, että esitys jäänee tältä vaalikaudelta pöydälle.

Ammatillisten opettajien kelpoisuus tärkeä kysymysAmmatillisten opettajien kelpoisuusvaatimuksia esitet-tiin muutettavaksi siten, että mahdollisuus päästä aiem-paa alemmilla tutkinnoilla opettajaksi laajenisi. Esitetys-sä muodossa olisi mahdollista palkata epäpätevä opettaja kolmeksi vuodeksi aiemman vuoden palvelussuhteen sijasta. Akava piti erikoisena sitä, että samalla kun amma-tillisen koulutuksen toimintakentän muutosten myötä vaatimukset opettajien osaamiselle ovat kasvaneet ja opis-kelijakunnan heterogeenisempi rakenne kasvattaa opet-tajien osaamistarpeita, opettajien kelpoisuusvaatimuksia laajamittaisesti alennettaisiin.

Ammatillisen opettajan työn katsottiin keskeisesti sisäl-tävän vahvaa sisältöosaamista, opetettavien asioiden ym-

märtämistä opetussuunnitelman kokonaisuuden osina ja alalla vaadittavien suoritteiden teknistä ja teoreettista osaamista. Myös mahdollisuutta pedagogisiin opintoi-hin työn ohessa pidettiin tärkeänä. Tämä tarkoittaa, että opettajat sitoutetaan kyseisten opintojen suorittamiseen, eikä sitä, että kuka tahansa hakija palkataan opettajaksi ilman asianmukaista koulutusta.

Akavan mielestä hyvä lähtökohta kelpoisuudelle oli, että opettajalla on pääsääntöisesti opettamaansa tutkintoa vä-hintään yhtä tasoa korkeampi tutkinto. Tällöin ammatil-lisessa toisen asteen koulutuksessa yleinen kelpoisuuden tuottava tutkinto voisi olla soveltuva korkeakoulututkin-to. Tämän lisäksi opettajalla olisi oltava pedagoginen pä-tevyys, joka tarkoittaisi käytännössä pedagogisten opin-tojen suorittamista.

Koulutustoimikunnille aiempaa enemmän osaamistarpeiden ennakointiaKoulutustoimikuntajärjestelmää uudistanut, laajapohjai-nen työryhmä kehitti järjestelmää vuoden 2010 aikana toimikaudelle 1.1.2011–31.12.2013. Lopulta päätettiin uudistaa järjestelmä siten, että se koostuisi jatkossa oh-jausryhmästä, koulutustoimikunnista sekä mahdollisista toimialarajat ylittävistä asiantuntijaryhmistä. Toimikun-tien määrää vähennettiin samalla 34:stä 26:een, mitä jot-kut tahot pitivät riittämättömänä toiminnan tehostami-seksi.

Koulutustoimikuntien tehtäviä muutettiin enemmän osaamistarpeiden ennakoinnin suuntaan. Samalla tehtä-väkenttä laajeni jo aiemmalta asemaltaan vahvan toisen asteen ammatillisen koulutuksen lisäksi kattamaan aidos-ti myös korkeakoulutuksen. Toimikuntien tehtäväksi tuli seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä eri toimialoilla ja kaikilla koulutusasteilla. Vahvemman korkeakoulupainotuksen myötä Akavan suhteellinen edustus järjestelmässä lisään-tyi. n

10

Työvoimapolitiikka

Vuonna 2010 korkeasti koulutettujen työttömien luku-määrä nousi ennennäkemättömäksi. Työttömyyden kas-vu jatkui edellisvuodesta, vaikka lähtötaso oli jo valmiiksi korkea. Työttömyyden kasvu näkyi eniten teknis-talou-dellisilla aloilla sekä tradenomien, insinöörien, kauppa-tieteilijöiden ja diplomi-insinöörien joukossa. Varsinkin viime mainittujen työttömien lukumäärää lisäsi entises-tään se, että diplomi-insinööreiksi valmistuneita oli huo-mattavasti tavallista suurempi joukko, koska tutkinnon-uudistuksen siirtymäaika päättyi heinäkuun lopussa.

Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu päättyi ja kääntyi lievään laskuun aivan vuoden lopussa, joitakin kuukausia yleisen työttömyyskehityksen jäljessä. Tiedo-tusvälineissä korkeasti koulutettujen työttömyys oli run-saasti esillä.

Hallitusohjelmatavoitteena korkeasti koulutettujen työvoimapalvelujen parantaminenAkavan työvoimapoliittiset hallitusohjelmatavoitteet sisältävät keskeisinä työ- ja elinkeinotoimistojen ohja-us- ja neuvontapalvelujen laadun parantamisen, työllis-tämistoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisen sekä työvoimakoulutuksen tarjonnan kehittämisen yksilöl-lisempään ja laatua korostavampaan suuntaan. Lisäksi Akava korostaa julkisen työvoimapalvelun organisointia alueellisesti tasa-arvoisesti ja riittävää resursointia myös korkeasti koulutettujen palveluun.

Yhteisprojekti kehittää korkeasti koulutettujen palveluja TE-toimistoissaKestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmaan kuuluva työllisyysasteen nostamista ja työttömyyden torjuntaa valmisteleva ryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi syys-kuussa. Akava oli mukana ryhmän työssä ja sai raporttiin mukaan tärkeitä linjauksia mm. työvoimapoliittisen kou-lutuksen laadun kehittämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Akavan jäsenliittojen ja keskusjärjestön sekä korkeakoulujen ura- ja rekrytoin-tipalvelujen yhteinen projekti korkeasti koulutettujen

palvelujen kehittämiseksi TE-toimistoissa järjesti vuoden alussa yhteistyötapaamisen sekä valmisteli ministeriölle luettelon toimenpiteistä, joilla palvelua voidaan parantaa. Yhteistyötä pidettiin hyvin onnistuneena, joten epäviral-lisesti kokoontunut ryhmä päätettiin virallistaa ja jatkaa sen toimintaa.

Työvoima- ja koulutustarpeen määrällisen ennakoinnin järjestelmä muuttui vuoden aikana. Uudistus oli varsin pitkälti Akavan näkemysten mukainen, mutta kehittä-misen varaa jäi vielä erityisesti laadullisen ennakoinnin puolelle.

Akava oli mukana osallistavat työmarkkinat -ryhmässä. Sen tehtävänä on etsiä keinoja ja ratkaisuja, joilla erityisiä työllistymisen esteitä kohtaavat ryhmät saataisiin parem-min osallisiksi työmarkkinoille. Akava osallistui myös Suomen työmarkkinoiden joustoturvamallin kehittämi-seen, jota tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla useassa työryhmässä. n

11

Työelämän lainsäädäntö

Työlainsäädännön uudistukset jäivät vähäisiksi, koska poliittisia paineita lakimuutoksiin ei ollut. Periaatteel-lisesti merkittävä uudistus oli kuitenkin määräaikaisten asemaa parantava työsopimuslain muutos, jonka valmis-telun työministeri käynnisti palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisestä vaatimuksesta.

Vaatimuksen taustalla oli Korkeimman oikeuden en-nakkopäätös, jossa määräaikaisuuksien ketjutustilanteita linjattiin vallinneen tulkintakäytännön vastaisesti. Laki-muutoksen tarkoituksena on estää uuden, työntekijöille vahingollisen tulkinnan leviäminen ja rajoittaa toistuvien tai perättäisten määräaikaisuuksien perusteetonta käyt-töä.

Työministeriössä valmisteltiin omaishoitajien hoitova-paata koskevan kansanedustajien lakialoitteen pohjalta esitys poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi. Ajatuk-sena oli, että työnantajalla olisi velvollisuus selvittää, voi-ko se myöntää vapaata työntekijän pyynnöstä. Esityksellä ei kuitenkaan ole työnantajan harkintavaltaa rajoittavaa vaikutusta. Tämä vuoksi Akava pitää vapaaoikeuden to-teuttamistapaa täysin riittämättömänä. Esitystä käsitel-tiin kolminkantaisesti, mutta esitys ei saanut työmarkki-naosapuolten tukea.

Yhdenvertaisuuden ja sopimusjärjestelmän suhdetta selvitetään kolmikantaisestiTyö- ja virkaehtosopimusjärjestelmän ja yksilön yhden-vertaisuuden välistä suhdetta jouduttiin pohtimaan va-kavasti, kun apulaisoikeuskansleri vaati työministeriöltä selvitystä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön mah-dollistaman ns. järjestöehdon pätevyydestä. Asian selvit-tämiseksi päädyttiin käynnistämään laaja kolmikantainen toimeksianto, jonka tarkoituksena on selvittää nykytilan-teen oikeudellinen asema. Lisäksi siinä on tarkoitus tehdä mahdolliset muutosesitykset yhdenvertaisuusvaatimuk-sen ja sopimusjärjestelmää koskevan lainsäädännön yh-teensovittamiseksi ja oikeussuojan parantamiseksi. Toi-meksiannossa ovat mukana myös valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin kansallinen voimaansaattaminen käynnistettiin kolmi-kantaisessa työryhmässä. Direktiivin tarkoituksena on selkeyttää ylikansalliseen konserniyhteistoimintaan liitty-vien tiedottamisen ja kuulemisen periaatteita sekä ylikan-sallisuuden määritelmää ja vauhdittaa yritysneuvostojen perustamista. Myös sanktioiden tehokkuutta tullaan lisäämään direktiivin vaatimusten mukaistesti. Vuoden lopussa näytti siltä, että direktiivin vaikutukset pystytään yhteisymmärryksessä ottamaan huomioon kansallisessa ns. konserniyhteistyölaissa, mutta lopullinen muotoilu jäi tehtäväksi vuoden 2011 alussa.

Oikeusministeriössä valmisteltiin turvallisuusselvityksistä annetun lainsäädännön kokonaisuudistusta työryhmässä, jossa Akava yksinään edusti kaikkia palkansaajakeskusjär-jestöjä. Työ oli vuoden lopussa vielä kesken. n

12

Sosiaalipolitiikka

Maaliskuussa 2010 hallitus ja työmarkkinajärjestöt päät-tivät yhdessä jatkovalmistelusta Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman laatimiseksi. Valmistelua var-ten perustetuista kuudesta kolmikantaisesta työryhmäs-tä kaksi käsitteli selvästi sosiaalipoliittisia kysymyksiä: työurien pidentämistä selvittävä työryhmä sekä Työttö-myysvakuutusrahaston taloutta selvittänyt työryhmä.

Työttömyysvakuutuksen rahoitusta selvittänyt työryhmä päätti työnsä heinäkuussa ja esitti mm. Työttömyysva-kuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärää ko-rotettavaksi 3,6 prosentista 5 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen määrään.

Lisäksi esitettiin, että vakuutusmaksu säädettäisiin valtio-neuvoston asetuksella, jos sen määrä ei ylitä vaihteluväliä 1,5–3,3 prosenttia. Muussa tapauksessa maksusta olisi säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, että maksun määräytyminen esitetyllä tavalla ei vastaa perustuslaissa veron määräämisen perusteita vaan jättää liikaa harkintavaltaa maksua määrättäessä. Lopputulok-sena esitystä muutettiin siten, että maksu määrätään vuo-sittain lailla Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen esityksestä.

Työttömyysturvan osalta jatkettiin määräaikaislakia kos-kien lähinnä teknologiateollisuuden lomautettujen poik-keavaa kohtelua verrattuna normaalia soviteltua päivära-haa saaviin henkilöihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Ahtelan työryhmän jatkotyötä varten maaliskuussa kolmikantaisen työhy-vinvointityöryhmän, jonka pääasiallisena tehtävänä oli kehittää ja tehdä ehdotukset varhaiseen puuttumiseen erityisesti pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa. Teh-tävänä oli myös selvittää tarve säädellä työeläkelaitosten harjoittamaa työhyvinvointitoimintaa. Sosiaali- ja ter-veysministeriöön asetettiin lisäksi toinen työryhmä val-mistelemaan Ahtelan työelämäryhmän työterveyshuol-toon liittyviä ehdotuksia. Molempien työryhmien työ eteni aikataulussa ja niiden oli määrä jättää raporttinsa vuoden 2011 alussa.

Toinen kolmikantainen ryhmä asetettiin marraskuussa 2010 selvittämään osatyökykyisten työllistymisen esteitä, ja sen oli määrä jättää raporttinsa vuoden 2011 alussa.

Eläkepoliittista valmistelua ja keskustelua käytiin ennen kaikkea työurien pidentämistä koskevien neuvottelujen yhteydessä. Eläkelainsäädännössä valmisteltiin lakiesi-tyksiä, joilla tehtiin lainsäädäntöön pienehköjä teknis-luonteisia korjauksia ilman mainittavia vaikutuksia eläk-keensaajaan etuihin. Useita SATA-komitean ehdotuksia valmisteltiin lakiesityksiksi eduskuntakäsittelyä varten.

Sosiaali- ja terveysministeriöön asetettu vanhempain-vapaatyöryhmä valmisteli linjauksia vanhempainvapaa-järjestelmän uudistamiseksi. Työn oli tarkoitus toimia pohjana seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Akava ajoi työryhmässä eteenpäin vanhempainvapaiden 6+6+6 -mallia, joka oli yksi Akavan keskeisiä hallitusohjelmata-voitteita. Työn oli määrä valmistua vuoden 2011 alussa.

TyösuojeluSosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja työ-markkinaosapuolet toteuttivat yhteistyössä koulutuskier-tueen ”Väkivallan uhka työpaikoilla”, jonka tavoitteena oli edistää väkivallan uhkaan varautumista työpaikoilla ja kerätä tietoa, jonka pohjalta voitaisiin arvioida lainmuu-tostarpeita.

Työmarkkinaosapuolten ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyönä toteutettiin koulutuskiertue ”Hyvä käytös sallittu”, jonka tavoitteena oli herättää tietoisuutta, jotta häirintää ja epäasiallista käytöstä työpaikoilla voidaan en-naltaehkäistä, sekä jakaa tietoa välineistä, joilla tällaisiin tilanteisiin voidaan puuttua. Kiertue oli osa kansallisia toimia, joilla toteutettiin EU- tason puitesopimus häirin-nästä ja väkivallasta työpaikoilla.

Työhyvinvointikorttia koskevan koulutuksen valmistelu toteutettiin nopealla aikataululla Työturvallisuuskeskuk-sessa, ja työ saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Asiasta oli sovittu Ahtelan työelämäryhmässä työurien pidentämiseen liittyen.

Masennuksen ja mielenterveysongelmien vähentämiseen tähtäävä Masto-hanke jatkui koko toimintavuoden. Lop-puraportin oli määrä valmistua maaliskuussa 2011. n

13

Elinkeinopolitiikka

Yrittäjyyteen liittyvässä edunvalvonnassa jatkettiin yrittä-jien sosiaaliturvaan, yrittäjäkoulutukseen ja verotukseen liittyvien asioiden esilletuomista. Yrittäjien sosiaalitur-vatyöryhmän ehdotusten toteutumista tuettiin siltä osin kuin ne vastasivat akavalaisia tavoitteita. Hetemäen ve-rotyöryhmän esityksiä arvioitiin myös akavalaisten yrit-täjien kannalta. Seurattiin Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia selvittävän työryhmän työskentelyä, ja julkisen sektorin jaosto antoi kyseistä yritysmuotoa koskevan kannanoton.

Akava osallistui aktiivisesti Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan työsken-telyyn. Akavalaisista linjauksista keskusteltiin elinkeino-poliittisessa toimikunnassa. Akava osallistui myös Työ- ja elinkeinoministeriön Aluestrategia 2020 -työryhmän työskentelyyn, ja työryhmä luovutti keväällä raporttinsa elinkeinoministerille. Yritysten hallinnollisen taakan vä-hentämistä koskeva valmistelutyö jatkui vuonna 2010 ja Akava osallistui siihen ohjausryhmän jäsenyyden kautta.

Akavan yrittäjyystutkimus valmistuiAkava järjesti elinkeinopoliittinen seminaarin syyskuussa teemalla ”Innovaatiopolitiikassa seuraava askel – mutta

Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa

mihin suuntaan?!”. Pääpuhujina olivat Suomen Akate-mian pääjohtaja Markku Mattila sekä Tekesin johtaja Jussi Kivikoski.

Yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa toteutettiin yrittäjyystutkimus ”Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa”. Tut-kimuksen tulosten mukaan akavalaiset yrittäjät ja am-matinharjoittajat ovat tyytyväisempiä sekä yksityis- että työelämäänsä kuin akavalaiset palkansaajat. Yrittäjyystut-kimuksen yhteydessä uudistettiin Akavan yrittäjäesite.

Akavan hallitus asetti yrittäjäpalkintotyöryhmän, joka aloitti Akavan ensimmäisen yrittäjäpalkinnon saajan et-simisen. Palkinnon jakaminen siirtyi kuitenkin aikatau-lusyistä vuodelle 2011.

Akavan ensimmäisen Kulttuuripoliittisen ohjelman val-mistelu aloitettiin keväällä järjestämällä kulttuuripoliit-tinen seminaari ”Luovuudella etumatkaa: työtä ja hy-vinvointia”. Tämä seminaari korvasi Akavan perinteisen yrittäjäseminaarin. Kulttuuripoliittinen ohjelma hyväk-syttiin Akavan hallituksen juhlakokouksessa 14.12.2010, mutta julkistaminen tapahtui vuoden 2011 puolella.

Julkiset hankinnat puhuttivat EU-politiikassaKansallisessa ja kansainvälisessä keskustelussa ilmaston-muutoksesta Akava ajoi päästöjen vähentämistä, ener-giaomavaraisuuden kohentamista ja energiatehokkuutta. YK:n ilmastokokouksessa Meksikossa ei valitettavasti päästy palkansaajien toivomiin tavoitteisiin. Energia- ja

14

ilmastopolitiikka oli vahvasti esillä eduskunnassa, jossa hyväksyttiin tulevaisuusselonteko, syöttötariffilaki sekä ydinvoiman lisärakentaminen.

EU-politiikassa seurattiin lähinnä sisämarkkinapaketin, patenttijärjestelmän ja paremman sääntelyn sekä julki-siin palveluihin liittyvän keskustelun etenemistä. Akava toimitti näkemyksensä myös EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön evaluointia varten.

Akava osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuotta-vuuden pyöreän pöydän (TPP) ja sen sihteeristön toimin-taan. TPP:llä on käynnissä Palje-ohjelma, joka täydentää muuta ohjelmallista työelämän kehittämistä. Ohjelma valmisteltiin vuoden 2010 aikana, mutta hankkeiden tu-loksia valmistuu vuoteen 2013 saakka. n

Opiskelijoiden edunvalvonta

Akavan opiskelijatoiminta piti vuonna 2010 tiiviisti yhteyttä ylioppilas- ja opiskelijakuntiin sekä poliittisiin opiskelija- ja nuorisojärjestöihin. Erityisesti yhteistyö-tä tehtiin Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL ry:n, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n sekä Suomen Lukiolaisten Liiton SLL:n kanssa.

Työurien pidentäminen oli tärkeä aihealue korkeakou-luopiskelijoiden edunvalvonnassa. Teemaa pohdittiin yhteistyössä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa muun muassa ns. Kreisiryhmässä, johon Akava kokosi Suomen suurimpia opiskelijajärjestöjä työstämään yhteisiä linja-uksia työurien pidentämiseksi. Helmikuussa 2010 ryh-mä julkaisi julkilausuman ”Välivuodet puoliksi ja muita hyviä keinoja työurien pidentämiseksi alkupäästä” sekä järjesti aiheesta seminaarisarjan. AOVA ja STTK-opis-kelijat järjestivät huhtikuussa avausseminaarin teemalla ”Tiedolla ja kokemuksella työelämään”. Loppuvuodesta Kreisiryhmä alkoi suunnitella yhteistä eduskuntavaalita-pahtumaa.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA nosti edunvalvon-tatyössään esille nuorisotyöttömyyden nousun sekä han-kalan kesätyötilanteen. Se julkaisi keväällä kannanoton vallitsevasta kesätyötilanteesta. Akavan opiskelijavaltuus-kunta oli myös mukana Opiskelijan kesä 2010 -semi-naarissa, joka järjestettiin yhdessä SYL:n, SAMOK:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS:n kanssa.

Akavan opiskelijatoiminta järjesti sidosryhmätilaisuuden teemalla Syyssiiderit 30.8. Akavatalon aulassa. Tilaisuus kokosi noin 60 yhteistyökumppania akavalaisista liitois-ta, valtakunnallisista opiskelijajärjestöistä sekä poliittisis-ta opiskelija- ja nuorisojärjestöistä.

Akavan opiskelijavastaavien verkosto AOVV valmisteli ja teetti harjoittelubarometrin yhteistyössä Mediatalo Opis-kelupaikan kanssa. Tällä mittaristolla vertaillaan suoma-laisten korkeakoulujen harjoitteluolosuhteita kyselyllä, jonka kohderyhmänä ovat opiskelijat ja korkeakoulujen henkilöstö edustajat. Barometri valmistui vuoden 2010 loppupuolella.

15

Akavan opiskelijatoiminnassa pyrittiin tavoittamaan am-mattikorkeakoulujen opiskelijoita tehokkaammin. Opis-kelijatoimijat olivat aktiivisesti mukana ammattikorkea-koulujen AMK-päivillä toukokuun alussa Helsingissä. He järjestivät päiväohjelman yhteydessä paneelin aiheesta ”Mitä tehdä, kun urapolku ei ole valmis?” sekä iltaohjel-man yhteydessä kokoontumisen nimellä ”salakapakka”.

Tietoutta opiskelijoille kiertueilla Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työelämätietout-ta pyrittiin kohentamaan Työelämätalkoot-kiertueen ja Akava Camp -korkeakoulukiertueen avulla. Kiertueet olivat esillä korkeakouluissa yhteensä lähes 50 päivän

Kevätkiertueen Työelämätalkoot-nimellä pyrittiin haas-tamaan opiskelijat, järjestöt, yritykset ja valtio mukaan tekemään opiskelijan työelämästä parempi. Kiertue oli onnistui hyvin, ja sen visuaalinen ilme, esitteiden menek-ki ja medianäkyvyys saivat kiitosta.

Akava Camp kiersi syksyllä korkeakoulukampuksia neljättä ker-taa; kevätkiertue järjestettiin ensimmäistä kertaa Työelämätal-koot-nimisenä.

Akava Camp -korkeakoulukiertueessa oli mukana 21 akavalaista liittoa. Se järjestettiin syksyllä 2010 toista ker-taa ilman ohjelmatoimistoa, ja järjestelyistä vastasi kent-täasiamies. Kiertueen yhteistyökumppaneina toimivat If vahinkovakuutus ja TELA. Lisäksi Mediatalo Opiskelu-paikka teki Akava Campille viestintäkonseptin ja oli osit-tain myös toteuttamassa sitä.

Akava Camp välitti opiskelijoille tietoa työelämästä, aka-valaisista liitoista sekä järjestäytymisen merkityksestä 17 paikkakunnalla, 24 korkeakoulussa ja lähes 40 infopis-teessä. Kierroksen päätti kaksi messupäivää Studia-mes-suilla. Akava Camp -kiertueen viestintää ja markkinoin-tia kehitettiin vuonna 2010. Uutena kiertueella olivat Kreisiryhmän hengessä järjestetyt tapaamiset Kreisi-illat, jotka keräsivät illanviettoon eri organisaatioiden opiske-lijavaikuttajia. Työelämätalkoot kiertue maaliskuussa Viikissä

(Helsinki).

16

Opiskelijatoiminta osallistui järjestäydy.fi -palvelun ja Akavalaiset työmarkkinat -julkaisun kehittämistyöhön.

Paras kesätyönantaja valittiin kol-matta kertaaSuomen paras kesätyönantaja -kilpailun 2010 voittajaksi valittiin Asianajotoimisto Castrén & Snellman. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA teki valinnan yhdessä työ-ministeri Anni Sinnemäen kanssa korkeakouluopiskeli-joiden ja kesätyöantajien ehdotusten pohjalta. Voittaja-työpaikka sai kiitosta muun muassa yksilölähtöisestä ja joustavasta graduohjelmastaan, johon kesätyöntekijöillä oli mahdollisuus hakea. Raati myönsi myös kaksi kun-niamainintaa: Vaisala Oyj ja Neste Jacobs palkittiin roh-keudesta pitää yllä laadukkaita kesätyöohjelmia myös vaikeampina aikoina.

Yhteistyötä kansainvälisellä tasollaAkavan opiskelijatoiminta jatkoi aktiivista osallistumista kansainväliseen toimintaan. Opiskelijatoiminta osallistui Eurocadresin Start Pro -verkoston ”Intrapreneurship and Innovation” -projektin loppuunsaattamiseen muiden pohjoismaisten opiskelijatoimijoiden kanssa. Projektin päätöstilaisuus järjestettiin helmikuussa 2010. Keväällä Akavan opiskelijatoimijat lähettivät oman ehdotuksensa uuden projektin aiheista.

Akava, STTK ja SAK järjestivät Kunnon työn päivänä (World Day for Decent Work) 7.10. yhteisen tapahtu-

man, jonka toteuttajana toimi Mediatalo Opiskelupaik-ka. Tapahtumalle avattiin muun muassa Potkut huonolle duunille -Facebook-ryhmä, joka keräsi nopeasti yllättä-vän paljon faneja.

Akavan opiskelijatoiminnalla oli vuonna 2010 edustus ETUC Youthissa, Eurocadresin Start Prossa ja pohjois-maisessa NordVision-verkostossa. Akavan opiskelijatoi-mijat isännöivät NordVision-tapaamista huhtikuussa 2010. n

Akava Camp kiertueen materiaalia.

17

Kansainvälinen edunvalvonta

LähialueyhteistyöAkava osallistui aktiivisesti Itämeren ay-verkoston BAS-TUNin toimintaan. Se tuki Venäjän palkansaajakeskus-järjestöjen valitusta ay-oikeuksien loukkauksista kansain-väliseen työjärjestö ILO:on. Itämeren alueen Baltic Sea Labour Network -hanke eteni hyvin. Akava on partne-rina mukana tässä kolmivuotisessa EU-rahoitteisessa hankkeessa. Sen puolivälikonferenssissa, joka järjestettiin Vilnassa, suunniteltiin kolmikantafoorumin perustamis-ta Itämeren alueelle.

PohjoismaatPohjoismaiden korkeasti koulutettujen keskusjärjestöjen Akademikerforum-kokous pidettiin kesäkuussa 2010 Norjassa. Kokouksessa oli lukuisia edustajia Akavasta. Aiheina olivat laadullinen työllisyys, tietotyöntekijöiden johtaminen, palkanmuodostus ja korkeakoulujen roo-li yhteiskunnassa. Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestö PAY:n tulevaisuuden linjaukset hyväksyttiin syksyllä, mutta järjestön uudistaminen ei edelleenkään toteutu-nut. Jatkossa pohjoismaista yhteistyötä kehitetään, ja Itä-meriyhteistyön merkitys Pohjoismaille korostuu myös.

Euroopan unioniEuroopan unionissa keskusteluja hallitsivat talouskrii-si ja perinteiseen tapaan lukuisat direktiivi- ja vastaavat hankkeet. Akava on jo pitkään ajanut eurooppalaiset talouspolitiikan vahvistamista, joka kriisin myötä eteni-kin, vaikka alueella ollaan vasta alussa. Useilla mailla oli edessään pakkotilanne uudistusten tekemiseksi, mikä oli kuitenkin vaikeaa monille ay-järjestöille. Tämä ristiriita heijastui myös työhön Euroopan palkansaajajärjestöjen keskusjärjestö ETUC:issa. Se ei saanut määritettyä ta-loudellisesti kestävää ja uskottavaa vaihtoehtoista linjaa uudistuksille, vaan lähinnä keskittyi arvostelemaan EU:n esityksiä kriisin korjaamiseksi.

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden päätyttyä osin epäonnistumiseen unioni haki koko vuoden uutta suun-taa omille ilmastopoliittisille tavoitteilleen. Perustavaa

linjamuutosta ei kuitenkaan tehty eikä eurooppalainen ay-liike sellaista vaatinutkaan.

Sisämarkkinoiden uudistaminen lähti liikkeelle niin sanotun Monti-raportin pohjalta, joka sisälsi lukuisia ehdotuksia ammattipätevyyksistä, palveluista ja työn-tekijöiden oikeuksista. Akava piti raportin tasapanoista lähestymistapaa hyvänä: siinä nähdään sisämarkkinoilla yhtä painavina taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkö-kulmat.

Euroopan unionissa valmisteltiin useita liikkuvuuteen liittyviä direktiivejä, joihin Akava vaikutti aktiivisesti sekä kotimaassa että EU-tasolla. Vaikka komission ta-voitteet maahanmuuttosäädösten yksinkertaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi olivat kannatettavia, direktiivieh-dotuksissa oli monia ongelmia. Ns. puitedirektiivistä, joka koskee kolmansista maista tulevien perusoikeuksia, oli rajattu useita ryhmiä pois. Lisäksi erityisesti korkeasti koulutettuja koskeva esitys yritysten sisäisistä siirroista ei olisi turvannut yhtäläistä palkkaa tai työehtoja.

Koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelu-kunta Eurocadres laati kannanoton EU:n globalisaatio-politiikasta ensimmäisenä eurooppalaisena palkansaaja-järjestönä. Se korosti, että globalisaation yhä suurempi merkitys työntekijöille ja toisaalta unionin hiipuva vai-kutusvalta maailmalla edellyttävät EU:n uudelta ulkoasi-ainhallinnolta aktiivista toimintaa.

MaailmantasoAkava uudisti maailmantason tavoitteensa ja julkaisi keväällä globalisaatiolinjaukset palkansaajien maailman kattojärjestön ITUC:in kesäkuisen kongressin alla. Lin-jauksissa korostetaan maailmantalouden yhteisten, reilu-jen sääntöjen merkitystä ja kestävää kehitystä, sekä työn-tekijöiden oikeuksia ja osaamisen merkitystä.

ITUC:in kongressissa vaadittiin globaalin talouden sään-telemistä, jotta vastaavilta kriiseiltä vältyttäisiin. Akava korosti kongressissa osaamisen ja koulutuksen merki-tystä globalisaatiossa. ITUC:in tuleviksi painopisteiksi linjattiin terveydenhuolto ja laadukkaat julkiset palvelut, kunnon työ kaikille, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus työ-markkinoilla, säännellyt rahamarkkinat, kestävä matala-hiilinen talous, uusi kehitysmalli, globalisaation hallinta ja koulutus.

18

Akava osallistui Kansainvälinen työjärjestö ILO:n työ-konferenssiin kesäkuussa Genevessä. Siinä arvioitiin ILO:n keskeisten työllisyyssopimusten ja -suositusten toimivuutta ja kehitystarpeita globaalin työllisyyskriisin varjossa. Konferenssissa käsiteltiin 25 sopimusten rikko-mistapausta eri puolilta maailmaa, muun muassa järjes-täytymisvapauden rajoittaminen useilta korkeasti koulu-tetuilta ryhmiltä Kanadassa. Konferenssissa määriteltiin historiallisesti merkittävää kotitaloustyöntekijöitä koske-vaa yleissopimusta ja suositusta. Työkonferenssin lisäksi Akava osallistui säännöllisesti Suomen ILO-neuvottelu-kunnan toimintaan.

Kansainvälinen työjärjestö ILO pitää tärkeimmillä glo-baaleille foorumeilla esillä työpaikkojen ja niiden laadun merkitystä talouskriisistä toipumisessa. ILO:n työllisyys-sopimus on ollut laajalti esillä esimerkiksi G20-kokouk-sissa.

Akava osallistui palkansaajien kasvavaan yhteistyöhön reilun kaupan edistämiseksi sekä kotimaassa että ulko-mailla eri järjestöissä ja työryhmissä. EU:n kauppapoliit-tisissa neuvotteluissa olivat esillä laajasti myös korkeasti koulutettuja ryhmiä koskevat sopimukset Intian ja Ka-nadan kanssa. Tavoitteena on saada sopimukset, joissa myös palkansaajien intressit ja kestävä kehitys on otettu laajasti huomioon.

MaahanmuuttopolitiikkaAkava osallistui myös Etnisten suhteiden neuvottelukun-nan toimintaan sekä maahanmuuttoon liittyvien pro-jektien ohjausryhmiin. Akavalainen painopiste on ollut korkeasti koulutetuissa maahanmuuttajissa.

Useita tilaisuuksia ja hankkeita järjestettiin kotouttami-sesta, joihin Akava vaikutti aktiivisesti vuoden mittaan. Kehittämisehdotukset olivat usein hyviä, mutta ongel-mana toteutuksessa on resurssien puute ja kotouttamis-toimien hajanaisuus. Akava piti erityisesti esillä korkeasti koulutettujen tarvetta täsmällisempiin ammattikohtaisiin kielikoulutuksiin sekä neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspal-veluihin, joka on noussut esiin eri tutkimuksissakin. n

1

Enemmän, mutta parempaa globalisaatiota Akavan globalisaatiolinjaukset

19

Alueellinen edunvalvonta

Elinkeinoelämän jatkuvan rakennemuutoksen ja laman vuoksi korkeasti koulutettujenkin työttömyys on li-sääntynyt, myös pitkäaikaistyöttömyys. Keskusjärjestön alueellisen edunvalvontatoiminnan painopisteiksi on jo aiemmin – varsin osuvasti – valittu korkeasti koulutet-tujen työllistymisen edistäminen sekä työhyvinvoinnin parantaminen.

Tehokkaampaa työllistymistä ja parempia työllistymispalveluitaTyöllistymisen edistämiseksi sekä osaamisen kehittä-miseksi aluetoiminnassa keskityttiin muun muassa vai-kuttamaan aikuiskoulutusjärjestelmän parempaan hyö-dyntämiseen ja järjestelmän kehittämiseen palvelemaan tehokkaammin korkeasti koulutettuja. Yhteistyötä py-rittiin lisäämään työvoimapalveluita tarjoavien TE-toi-mistojen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten), yliopistojen ja niiden täydennyskoulu-tuskeskusten sekä ammattikorkeakoulujen välillä.

Alueilla eri puolilla Suomea kartoitettiin parhaita käytän-töjä ja levitettiin tietoa niistä maanlaajuisesti. Esimerkiksi ns. Lappeenrannan mallissa julkiset työvoimapalvelut ja yliopisto tarjoavat työttömyysturvalla opiskelumahdol-lisuuksia yliopistolla eripituisina kursseina. Uusi suo-malainen ”innovaatioaparaatti” Protomo mahdollistaa tuotteiden, palvelujen ja liikeideoiden prototyyppien kehittämisen ilman välitöntä yrittäjäriskiä. Mallia on to-teutettu Tampereella, Jyväskylässä, Salossa, Kouvolassa, Espoossa ja Turussa. Rahoittajina ovat SITRA, kaupun-git ja ELY-keskukset. Lisäksi OpinOvi-hankekokonai-suuden puitteissa toimii 30 alueellista projektia eri puo-lilla maata. Se kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan 3: ”Työmarkkinoiden toimintaa edistä-vien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehit-täminen”. Hankkeen tarkoituksena on tukea ja edistää aikuiskoulutuksen pariin hakeutumista.

Työvoimapoliittisen koulutuksen saaminen korkeasti koulutettujen ulottuville oli tärkeä osa vaikuttamistoi-mintaa. Lisäksi on vaikutettu siihen, että TE-toimistoihin saadaan tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat työllistymis-palvelut korkeasti koulutetuille ja tämän asiakasryhmän

palvelemiseen erikoistunutta henkilöstöä. Näitä teemoja tuotiin esille työskentelyssä yliopistojen, ammattikorkea-koulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä työlli-syyden edistämistoimikunnissa ja ELY-keskusten kolmi-kantaisissa yhteistyö- ja neuvotteluelimissä. Toistaiseksi tavoite on toteutunut muutamalla isoimmalla paikka-kunnalla.

Aluetoimikunnat järjestivät useita jäsentilaisuuksia. Niis-sä on käsitelty edellä mainittuja aiheita ja kerrottu aikuis-koulutusjärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista kor-keasti koulutetuille sekä rahoitusmuodoista.

Panostusta työhyvinvointiin ja työurien pitenemiseenTyöurien pidentämisen tavoitetta on edistetty alueil-la pyrkimällä kehittämään työelämää muutamilla toi-menpiteillä. Yksi näistä on ollut henkilöstön vaikutta-mismahdollisuuksien lisääminen työorganisaatioiden kehittämisessä, jotta työorganisaatiot ottavat henkilöstö-suunnitelmat aidoiksi organisaation kehittämistyökaluik-si ja osaksi organisaation strategiatyötä. Tavoitteena on ollut lisätä sekä johdon että akavalaisten työntekijöiden tietoisuutta työpaikoilla tästä organisaation toiminnan kehittämismahdollisuudesta.

Lisäksi on korostettu työn kuormituksen tasapainotta-mista, erityisesti henkisen kuormittavuuden vähentä-mistä. Se on pyritty saamaan alueellisten työsuojelu- ja työterveyshuollon viranomaisten vuosittaisiin toiminta-suunnitelmiin ja budjetteihin. Lisäksi tavoitteena on ol-lut saada psyykkisen ja fyysisen väkivallan ehkäiseminen osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa jokaisella työpaikal-la. Alueilla on vaikutettu siihen, että väkivallan ehkäisy kuuluisi alueellisten työsuojelu- ja työterveyshuollon viranomaisten vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Lisäksi on pyritty varmistamaan, että työ-aikalain noudattamisen valvonta pysyy alueellisten työ-suojeluviranomaisten toimintasuunnitelmissa riittävin resurssein. Myös työaikalain noudattamista on käsitelty useissa seminaareissa, joissa on samalla esitelty asiantun-tijatyöhön sopivia työaikajärjestelymalleja.Monissa alue-toimikuntien järjestämissä työhyvinvointiseminaareissa ja -tilaisuuksissa ympäri maata on esitelty lisäksi Työ-suojelurahaston ja TEKES:in TYKE-ohjelman työelä-män kehittämiseen liittyvien hankkeiden rahoitusmah-dollisuuksia, joita työpaikat voivat hakea. n

20

Järjestötoiminta

Vuoden alussa käynnistyi Akavan uuden hallituksen ja sen alaisten toimikuntien kaksivuotiskauden ensimmäi-nen toimintavuosi. Myös uudet aluetoimikunnat käyn-nistivät kolmivuotisen kautensa ensimmäisen toimin-tavuoden. Aluetoiminnan uuden ohjesäännön mukaan aluetoimikunnissa on 20 varsinaista jäsentä, joista kaksi on opiskelijajäseniä.

Helmikuussa järjestettiin uusien toimijoiden perehdyttä-mistilaisuutena järjestöjohdon seminaaripäivä. Seminaa-rissa esiteltiin Akavan strategiatavoitteet ja raportoitiin toiminnan suuntaviivojen 2008–2011 puolen välin tar-kastelu.

Hallitus piti seminaarin huhtikuussa Imatralla. Seminaa-rissa muun muassa valmisteltiin Akavan hallitusohjel-matavoitteita, jotka saatiin valmiiksi kesäkuussa. Akavan tavoitteiden lobbauksessa päästiin liikkeelle hyvissä ajoin. Kärkitavoitteiden lanseeraus aikataulutettiin eri kuukau-sille ja koko yhteisön viestintäkoneisto otettiin mukaan vaikuttamistyöhön. Tärkeiden sidosryhmien tapaami-seen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Akavan 60-vuotista toimintaa juhlistettiin syntymäpäi-vänä 14. joulukuuta, jolloin järjestettiin juhlaseminaari Kiasmassa sidosryhmille ja hallituksen juhlakokous Valo-pihalla. Kaikilla jäsenjärjestöillä oli mahdollisuus lähettää edustajansa puhe- ja läsnäolo-oikeudella juhlakokouk-seen. Lisäksi Akava-yhteisölle pidettiin vastaanotto Aka-vatalossa sekä yhteiset pikkujoulut ravintola Kaarle

Hallituksen juhlakokouksessa 14.12. nostettiin malja Akavan toiminnalle. Juhlakokouksessa oli läsnä väkeä kaikista Akavan jäsenliitosta.

XII:ssa. Vastaanotto ja pikkujoulut saavuttivat suuren suosion ja kokosivat Akavasta ja sen jäsenliitoista yli 500 osallistujaa. Juhlavuoden merkeissä koottiin myös histo-riatietoa Akavan toiminnasta. Tohtori Ilkka Levä teki ja tallensi 50 vaikuttajan haastattelut myöhempää historian kirjoitusta varten.

Palkansaajakeskusjärjestön yhteinen työmarkkinailmas-totutkimus toteutettiin keväällä. Tutkimus, joka se teh-dään kahden vuoden välein, tilattiin TNS Gallupilta. Val-taosa suomalaisista, 88 prosenttia, ja peräti 94 prosenttia akavalaisista, pitää ammatillista järjestäytymistä nykyai-kana vähintäänkin melko tarpeellisena. Tärkeimmät syyt ammattiliiton jäsenyyteen ovat ennallaan. Vastaajista 53

21

prosentille on tärkeintä palkka- ja työsuhdeturva, 26 pro-sentille ansiosidonnainen työttömyysturva ja 7 prosentil-le jäsenyyden tuoma yleinen turvallisuus elämässä.

Vastaajilta kysyttiin kantaa myös siihen, tulisiko palkan-saajien keskusjärjestöt yhdistää yhdeksi keskusjärjestöksi. Kaikista vastaajista 41 prosenttia kannatti sitä ainakin jossain määrin. Akavalaisista 76 prosenttia oli torjuvalla kannalla, kun vastaavat luvut SAK:n ja STTK:n jäsenis-tössä olivat 54 ja 53 prosenttia.

Jäsenhankkijoiden verkoston työpajaseminaareissa mää-ritettiin hyvän jäsensuhteen hoitomalli. Se perustuu liit-tojen jäsenkunnan segmentointiin ja näiden erilaisten palvelutarpeiden ymmärtämiselle. Syksyllä valmistui selvitys korkeasti koulutettujen järjestäytymisestä. Sillä tuetaan potentiaalisten jäsenten ja jäsenryhmien saamis-ta Akava-yhteisöön. Akavan kasvu jatkui vuonna 2010: henkilöjäsenten lukumäärä kasvoi noin 6000:lla.

Akava-akatemian ensimmäinen täysi toimintavuosi on-nistui hyvin. Peruskurssit ja syventävät kurssit löysivät paikkansa Akava-yhteisön toimijoiden osaamisen ke-hittämisessä. Osallistujamäärät ja palaute rohkaisevat jatkamaan tämäntyyppisen koulutuksen järjestämistä. Koulutusasioissa yhteistyö TJS Opintokeskuksen kans-sa on myös syventynyt. TJS Opintokeskuksen edustaja osallistuu esim. Akavan koulutusvastaavien verkoston tapaamisiin.

Uutena toimintamuotona käynnistyi senioriverkosto, joka kokoontui kaksi kertaa varsin kiitettävällä osallis-tujamäärällä. Sen kanssa tehtiin myös laajahko selvitys Akavan jäsenjärjestöjen senioritoiminnasta. Toiminnan-johtajille suunnattu TOP-verkosto jatkoi tapaamisiaan, mutta osallistujamäärät olivat laskussa. Akavan ammat-tikorkeakoulupohjaisten ns. amk-liittojen kanssa tiivis-tettiin yhteistyötä. Tavoitteen on tehostaa vaikuttamista ammattikorkeakoulujen päättäjien suuntaan sekä kasvat-taa akavalaisuuden painoarvoa ammattikorkeakoulusek-

22

torilla. Järjestöllistä yhteistyötä pankkien ja vakuutusyh-tiöiden kanssa jatkettiin.

AluetoimintaAkavan alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteiskunnalli-sesta vaikuttamisesta vastasivat aluetoimikunnat. Akavan 15 aluetoimikuntaa aloitti 1.1.2010 uuden kautensa. Alueellisessa toiminnassa oli kaikkiaan lähes 400 aktiivia, kun mukaan luetaan kaikki Akavaa edustaneet jäsenet sektoriministeriöiden sekä maakuntien kolmikantaisissa alueellisissa ja paikallisissa yhteistyöelimissä.

Tammi- ja helmikuun aikana Akava perehdytti järjes-täytymiskokousten yhteydessä uudet toimijat Akavan alueelliseen toimintaan. Lisäksi järjestettiin aluetoimi-kuntien puheenjohtajapäivät tammi- ja syyskuussa sekä loka-marraskuun vaihteessa. Teemoina oli keväällä uu-sien puheenjohtajien perehdytyksen lisäksi Akavan stra-tegian toteuttaminen alueellisessa toiminnassa ja syksyllä Akavan hallitusohjelmatavoitteet, verkkoviestintä sekä lobbaus- ja vuorovaikutustaidot. Lähes kaikki aluetoi-mikunnat lobbasivat Akavan tavoitteita maan hallitus-ohjelmaksi tapaamalla nykyisiä ja mahdollisesti tulevia kansaedustajia. Lisäksi Akavan hallitusohjelmatavoitteita tehtiin akavalaisille tutuiksi aluetoimikuntien tilaisuuk-sissa eri puolilla maata.

Opiskelijatoiminta ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Vuonna 2010 Akavan opiskelijatoiminnassa jatkettiin organisaation kehittämistä. Kehitystyön tavoitteena oli luoda nykyistä selkeämpi jako luottamustoimisten ja työ-suhteisten opiskelijatoimijoiden välille ja tehostaa luotta-mustoimisten osallistumista Akava-yhteisön toimintaan. Uudistuksen tavoitteena oli lisäksi antaa lisäresursseja opiskelijoiden edunvalvontaan ja opiskelijatoiminnan näkyvyyden kehittämiseen. Organisaatiorakenteen uu-distamisen vuoksi AOVAn ohjesääntöä muutettiin. Uusi ohjesääntö hyväksyttiin Akavan hallituksessa syksyllä 2010.

Vuoden 2010 alussa Akavalla oli noin 101 400 opiskeli-jajäsentä. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA edustaa akavalaisia opiskelijoita Akavassa ja yhteiskunnassa. Aka-van opiskelijavaltuuskunta AOVA kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa ja toimeenpaneva AOVAn työ-

jaosto 17 kertaa. Akavalaisten liittojen opiskelijatoimin-nasta vastaavien verkosto AOVV tapasi seitsemän kertaa. Kolme tapaamista oli Akava Camp -kiertueen koulutus- ja infotilaisuuksia.

Vuosi 2010 oli Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kaksivuotisen toimikauden toinen. Ensimmäisessä se-minaarikokouksessa hyväksyttiin uudistetut toiminnan painopisteet vuodelle 2010 ja AOVAn työelämäohjelma vuosille 2010–2011. Toukokuun seminaarissa pohdittiin muun muassa millainen vaikuttaja AOVA on ja miten viestinnällä voi vaikuttaa. Seminaari vei eteenpäin or-ganisaation kehittämistä sekä kokosi yhteiset tavoitteet eduskuntavaaleihin. Kolmas seminaarikokous paneu-tui opiskelijoiden kansainvälistymiseen sekä hyväksyi AOVAn sääntömuutoksen. Opiskelijavaltuuskunnan kauden 2009–2010 viimeinen seminaarikokous keskittyi siirtämään asioita seuraavalle valtuuskunnalle ja valmis-teli ehdotuksen toiminnan painopisteiksi vuodelle 2011. Kokouksessa annettiin kaksi pontta, joista toinen koski AOVAn ympäristöohjelman toteuttamista sekä toinen koulutuksen laatua osana korkeakoulujen rahoitusta.

Akavan aluetoimikuntien opiskelijaedustajat osallistui-vat Akavan opiskelijavaltuuskunnan seminaarin 1/2010 yhteydessä järjestettyyn koulutusseminaariin. Alueiden opiskelija toimijat päätettiin kevään seminaarikokoukses-sa kutsua kaikkiin AOVAn seminaarikokouksiin. Opis-kelijaedustajien vastuu kasvoi vuonna 2010 kun heistä tuli aluetoimikuntien varsinaisia jäseniä.

Akavan jäsenjärjestöt tekivät syksyn aikana esityksen edustajistaan Akavan opiskelijavaltuuskuntaan kaudelle 2011–2012, joka aloitti 1.1.2011. n

23

Viestintä

Akavan hallitusohjelmatavoitteiden edistämiseksi tehtiin lobbausviestintäsuunnitelma. Syyskuusta alkaen pidet-tiin kuukausittain esillä yhtä teemaa kuudesta hallitusoh-jelmatavoitteiden pääteemasta. Tavoitteiden viestinnässä käytettiin sisäisiä ja ulkoisia sähköisiä uutiskirjeitä, verk-kopalvelua, Akaverkkoa, Akavalainen-lehteä, tiedotusti-laisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia.

Akavalainen-lehtiAkavalainen-lehti ilmestyi vuoden aikana tavanomaiset viisi kertaa. Viestintäyksikön henkilöstö ja toimiston esittelijät kirjoittivat pääosin lehden artikkelit. Valokuvia ja muuta kuvitusta hankittiin ulkopuolisilta yhteistyö-kumppaneilta.

Toimitusneuvostoon kuuluivat viestintäyksikön lisäksi: viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemi, Akavan Erityis-alat; asiamies Seppo Järvenpää, Tekniikan Akateemis-ten Liitto TEK, YTN; neuvottelujohtaja Risto Kangas, JUKO; johtaja Risto Kauppinen, Akavan järjestöyksik-kö; lakimies Maria Löfgren, Akavan edunvalvontayksik-kö; järjestösihteeri Raili Pimiä, Vakava ja työvoimapo-liittinen asiamies Heikki Taulu, Akavan talouspoliittinen yksikkö. Toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Kus-sakin kokouksessa arvioitiin tuoreimman lehden sisältöä ja ulkoasua sekä ideoitiin tulevaa numeroa.

Akavalainen-lehden painosmäärä oli 11 000. Lehti pos-titettiin muun muassa luottamusmiehille, Akavan toimi-elinten jäsenille sekä liittojen valtuustojen ja hallitusten jäsenille. Lehden jakelu tapahtui Akavan rekisterien ja liittojen toimittamien osoitteiden pohjalta.

Lehden ilmestymisen välillä lähetettiin sähköistä uutis-kirjettä, jonka jakelu on pääosin sama kuin Akavalainen-lehdellä. Lisäksi uutiskirjeen voi tilata verkkopalvelun kautta. Viestintä julkaisi myös Akava-kalenterin ja pu-helinmuistion.

Jokaisesta hallituksen kokouksen yhteenvetona lähe-tettiin sähköinen uutiskirje Puheenjohtajan lastut. Sen avulla liittojen johdolle tiedotettiin ajankohtaisesta työ-markkinatilanteesta ja hallituksen päätöksistä. Liitto-lehdet saivat käyttöönsä Akavalta yli 50 kiertoartikkelia vuoden mittaan.

VerkostotAkavalaisten liittojen tiedottajien ja lehtien toimittajien aamiaistapaamisia järjestettiin kuukausittain kesää lu-kuun ottamatta. Tiedottajaverkosto toimii tiedonväli-tyskanavana ja tiedottajien vertaisryhmänä. Tapaamisin osallistuu noin 20 henkeä eri liitoista. Verkoston toimin-ta on vilkasta ja sitä pidetään tarpeellisena.

Tapaamisissa kuultiin esityksiä muun muassa sosiaali-sesta mediasta, jäsenhankinnasta ja nettivideoista. Leh-tiklinikalla jokainen sai kollegoiltaan palautetta omasta liittolehdestään. Verkosto vieraili Yleisradiossa ja työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n viestinnässä. Lisäksi ver-kostolle järjestettiin koulutus sosiaalisesta mediasta ja kielenhuollon tiiviskurssi. Tammikuussa kokoonnuttiin aamusaunan merkeissä.

1

Akavan hallitusohjelmatavoitteet

Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia

24

Verkkoviestintäväen verkosto kokoontui vielä erikseen useita kertoja vuoden aikana. Se käsitteli ajankohtaisia verkkoviestinnän asioita.

Akava-akatemian ensimmäinen viestinnän jatkokurssi pidettiin maaliskuussa. Kurssin tavoitteena oli ymmär-ryksen lisääminen viestinnän roolista edunvalvonnassa ja jäsenpalvelussa. Kohderyhmänä oli etenkin liittojen johto ja asiamiehet sekä oman toimen ohella viestintätehtäviä tekevät. Suurin osa osallistujista kuitenkin oli viestinnän tekijöitä. Aamupäivän mittaisen kurssin kouluttajina toi-mivat Hannamaija Helander ja Ritva Siikamäki Akavasta sekä Anna Joutsenniemi Akavan Erityisaloista.

Ulkoinen viestintäVuonna 2010 julkisuudessa oli useita Akavan esiin nosta-mia aiheita, kuten akateeminen työttömyys, perhevapaat ja kuntauudistus. Tiedotusvälineet seurasivat tarkkaan myös eläke- ja työelämätyöryhmien työtä ja Kestävän ta-louskasvun ja työllisyyden ohjelman työstämistä.

Vuoden aikana julkaistiin viitisenkymmentä lehdistötie-dotetta. Ne käsittelivät muun muassa työrauhalainsää-däntöä, valtion tuottavuusohjelmaa ja järjestöjen kanne-oikeutta.

Työmarkkinatoimittajille järjestettiin seminaarimatka Tukholmaan syyskuun alussa juuri Ruotsin valtiopäivä-vaalien alla. Ruotsin korkeakoulutettujen keskusjärjestö Sacossa pidetyssä seminaarissa käsiteltiin vaalien lisäksi paikallista sopimista, palkkaneuvotteluja ja tasa-arvon edistämistä. Toimittajille esiteltiin Akavan hallitusohjel-matavoitteiden tasa-arvotavoitteet. Seminaarimatka oli ensimmäinen toimittajille tarkoitettu ulkomaanmatka sitten vuoden 2004.

Koulutustoimittajat tavattiin kahdessa tilaisuudessa, ker-ran keväällä ja toistamiseen lokakuussa, jolloin koulu-tustoimittajat kutsuttiin Aalto-yliopiston taideteolliseen korkeakouluun kuulemaan Akavan koulutuspoliittisia hallitusohjelmatavoitteita.

Varsinaisten lehdistötilaisuuksien lisäksi toimittajille ja toimituksille järjestettiin myös lukuisia muita taustatilai-suuksia ja tapaamisia.

Akavan asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisartikkeleja, kolumneja ja mielipidekirjoituksia eri lehtiin, kuten Hel

singin Sanomiin, Kalevaan ja Kauppalehteen sekä liitto-lehtiin.

Akavan verkkopalvelussa julkaistiin mediaseurantaa, joka tilattiin M-Brain Oy:ltä. Laajempi mediaseuranta lähetettiin sähköpostitse hallinnossa toimiville ja liitto-jen viestintäihmisille. Lisäksi Akavan viestintä seuraa liittolehtien ja muutamien aikakauslehtien kirjoittelua ja kokoaa kiinnostavat artikkelit monisteeksi noin kerran viikossa. STT:n uutisvirtaa seurattiin päivittäin.

Viestintä oli aktiivisesti mukana myös Flooran päivän tilaisuuden sekä Akavan 60-vuotisjuhlien järjestelyissä. Akavalle teetettiin uusi lippu, jonka suunnitteli graafik-ko Aija Aalto. Se oli ensimmäistä kertaa käytössä 14.12. 60-vuotisjuhlapäivänä.

1

AkavaRautatieläisenkatu 6

00520 Helsinkipuh. 020 7489 400

www.akava.fi

Turvaa ja tasapainoa työhön

Akavan työelämän tavoitteet

Akavan työelämän tavoitteet -asiakirja julkistettiin tammikuussa lehdistötilaisuudessa.

25

Viestintäyhteistyö Viestintäyhteistyö jatkui työmarkkinakeskusjärjestöjen ja palkansaajakeskusjärjestöjen kesken. Työmarkkina-keskusjärjestöt ja palkansaajajärjestöt julkaisivat toista-kymmentä yhteistä tiedotetta. Akava, EK, SAK ja STTK lähettivät yhteisen tiedotteen muun muassa savuttomien työpaikkojen puolesta, nuorten kesätöiden ja harjoitte-lupaikkojen järjestämisestä ja harmaan talouden torjun-nasta.

Tuottavuusyhteistyöseminaarin yhteydessä pidettiin työ-markkinakeskusjärjestöjen yhteinen lehdistölounas.

Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät yhteisen tiedotus-tilaisuuden työmarkkinailmasto-tutkimuksesta. Palkan-saajakeskusjärjestöjen yhteinen tiedote julkaistiin muun muassa hallituksen budjettiriihen ja Cancúnin ilmasto-kokouksen alla.

Akavan viestintä vastasi syyskuussa pidetyn Työmarkki-na-akatemian järjestelyistä. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen, järjestyksessä toinen kurssi oli tarkoitettu hiljat-tain alalle tulleille toimittajille, jotka seuraavat politiik-kaa, taloutta tai työmarkkinoita. Koulutus järjestettiin Haikon kartanossa kaksipäiväisenä ja siihen osallistui 17 toimittajaa. Kurssi sai osallistujilta erinomaiset arviot. Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät yhteiset pikkujoulut työmarkkinatoimittajille.

Akavan viestintäyksikön henkilöstö osallistui alansa yhteistyöverkostoihin ja -hankkeisiin, esimerkiksi TJS Opintokeskuksen Pärjätään pätkätyössä -julkaisuhank-keen ohjausryhmässä ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka selvitti yleissitovien työehtosopimus-ten ruotsintamista.

Verkkoviestintä Akavan verkkopalveluun kuuluu julkinen verkkopal-velu, opiskelijasivut ja extranet-osio Akaverkko. Osaksi Akaverkkoa rakennettiin Akavan toimiston intranet-osio toimintavuoden aikana. Akava Camp -kiertueen alisivus-to uudistettiin kesällä rakenteeltaan, ulkoasultaan ja si-sällöltään. Verkkopalvelun kehittämistä jatkettiin muun muassa lisäämällä blogi-toiminto osaksi järjestelmää. Esitteet, Akavalainen-lehti ja muita asiakirjoja julkaistiin verkkojulkaisuina.

Akavan verkkoviestintästrategia hyväksyttiin alkuvuonna. Se täydentää Akavan viestintästrategiaa verkkoviestinnän näkökulmasta. Verkkotiedottaja teki myös suosituksen sosiaalisessa mediassa toimimisesta Akavan henkilökun-nalle ja Akava-yhteisössä toimiville. Lisäksi hän koulutti aluetoimikuntien verkkoviestintävastaavia ja puheen-johtajia sekä hoiti järjestäydy.fi-palvelun päivittämistä ja osallistui palvelun kehitystyöhön.

Akavalle perustettiin loppuvuodesta Facebook-yhtei-sösivu, jonka päivittäminen ja johon osallistuminen jäi toistaiseksi verkkotiedottajan varaan. Akavan toimiston väelle järjestettiin Facebook-koulutusta. n

26

Tiedon hankinta ja analysointi talouspoliitti-sessa yksikössä

Akavan talouspoliittinen yksikkö hankki tietoa yhteis-kunnan kaikilta keskeisiltä osa-alueilta, joilla on merki-tystä akavalaisessa edunvalvonnassa. Yksikkö hyödynsi tiedonhallinnassa ja analysoinnissa mahdollisimman pal-jon eri tahojen keräämiä valmiita aineistoja ja sovelluk-sia. Yhteistyötä jatkettiin Tilastokeskuksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Talouspoliittisen yksikön tuottamien tutkimusten ja sel-vitysten pohjalta järjestettiin tiedotustilaisuuksia Akava-yhteisölle ja ulkoiselle medialle sekä laadittiin artikkeleita sanoma- ja jäsenjärjestölehtiin. Yksikön tuottamaa tutki-musmateriaalia esiteltiin lukuisissa luottamusmiehille ja alueellisen toiminnan edustajille suunnatuissa koulutus-tilaisuuksissa sekä jäsenjärjestöjen ja ulkopuolisten taho-jen järjestämissä seminaareissa.

Tilastokeskuksen tuoreimmista aineistoista selvitettiin akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkausta, työ-elämään sijoittumista, työaikoja, ylitöitä, etätöitä sekä työhyvinvointia. Eläkepoliittisten neuvottelujen tueksi selvitettiin akavalaisten ja muiden palkansaajien työurien pituutta ja eläköitymissuunnitelmia. Tässä hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen tutkimusaineistoja.

Talouspoliittinen yksikkö vertaili eri maissa yksityisellä sektorilla työtä tekevien palkkoja ja niiden ostovoimaa vuonna 2010.

Talouspoliittinen yksikkö laati laskelmia palkanmuodos-tuksen, verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvai-kutuksista talouskasvuun, työllisyyteen ja julkistalouteen JUTTA-simulaatiomallin ja Tilastokeskuksen tulonjako-tilaston palveluaineiston avulla.

Yhteistyötä Turun yliopiston kanssa jatkettiin ja toteu-tettiin tutkimus akavalaisista yrittäjistä ja palkansaajista. Raportti ”Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulu-tettujen keskuudessa” julkistettiin vuoden 2011 alussa.

Tilastokeskuksen ja omien aineistojen pohjalta päivi-

tettiin selvitys ”Järjestäytyminen akavalaisessa kentässä 2009”.

Työmarkkinailmasto ja akavalaisten eläkeasenteet tutkimuskohteinaPalkansaajakeskusjärjestöt teettivät yhteistyönä TNS Gallup Oy:n toteuttaman tutkimuksen ”Työmarkkina-poliittinen mielipideilmasto 2010”, joka tarkasteli kansa-laisten näkemyksiä työmarkkinakysymyksistä.

Lisäksi TNS Gallup Oy toteutti Akavan toimeksiannosta kyselyn akavalaisten eläkeasenteista. Yhteistyöhankkeena Työeläkevakuuttajat TELAn kanssa tehdyssä kyselyssä kysymysten asettelu oli osittain sama kuin TELAn omas-sa tutkimuksessa ”Työeläkeasenteet 2010”.

Yksikön tuottamista tuoreimmista ja ajankohtaisimmis-ta tiedoista laadittiin keväällä ja syksyllä painotuotteet ”Akavaaka - tietoa akavalaisista työelämässä”, jota myös jatkossa päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Akavaaka-julkaisusta käännätettiin valikoima tilastoja englanniksi, joka julkaistiin painotuotteena ”A Glance at Akava – Representing the highly educated in the Finnish labour market”.

Akava valmistautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin työstämällä tavoitteitaan seuraavaa hallitusohjelmaa var-ten. Valmistautuminen aloitettiin loppuvuodesta 2009 teettämällä TNS Gallupilla nettikysely akavalaiselle jä-senkunnalle. Kyselyssä tiedusteltiin mm. julkishallinnon keinoja selviytyä nykyisestä taloudellisesta tilanteesta. Osittain samansisältöinen kysely tehtiin Akavan aktiivijä-senille vuoden 2010 alussa. Hallitusohjelmabarometrissa tiedusteltiin lisäksi mielipiteitä mm. korkeakoulujärjes-telmästä, työvoimapolitiikasta, tasa-arvosta, työsuojelus-ta, maahanmuuttajien kouluttamisesta ja ammatinhar-joittajien edunvalvonnasta.

Mittarit akavalaisten työttömyydestä ja ostovoimastaAkavalaisten ryhmien työttömyyttä kartoitettiin moni-puolisesti, ja tiedot päivitettiin Akavan kotisivuille kuu-kausittain. Tiedot perustuvat pääosin työ- ja elinkeinomi-nisteriön työttömyystilastoihin. Avoimien työpaikkojen lukumäärän tilastollista seurantaa jatkettiin. Selvitettiin myös työttömyyden kohdistuminen eri ikäryhmiin sekä työttömyyden kestot koulutusasteittain.

27

Akavalaisten ryhmien ansiotasoindeksi (AKAVA ATI 2000–2009) päivitettiin työnantajasektoreittain vuoden 2009 brutto- ja nettopalkkatiedoilla ja jaettiin neuvotte-lujärjestöjen käyttöön.

Talouspoliittisessa yksikössä seurattiin ostovoiman muu-toksia, jotka johtuivat palkankorotuksista, palkansaajien verotuksessa tapahtuneista muutoksista sekä kuluttaja-hintojen noususta. Yksikössä arvioitiin mm. Hetemäen työryhmän esitysten vaikutuksia akavalaisten verotuk-seen ja ostovoimaan.

Tutkimustiedolla tukea työelämän edunvalvontaanTyöelämän tutkimuksella tuettiin työelämän kehittämi-seen liittyvää edunvalvontaa asiakirjojen ”Akavan toimin-nan suuntaviivat 2008–2011” sekä ”Akavan työelämän tavoitteet” mukaisesti. Tutkimuksen painopisteitä olivat korkeasti koulutettujen työolot, työurien pituus, työajat, työhyvinvointi sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Tutkimustietoa hyödynnettiin laadittaessa Akavan hal-litusohjelmatavoitteita. Tutkimustietoa käytettiin myös Akavan aluetoiminnan työelämän työryhmien työskente-lyn tukena. Tilastoja ja tutkimustietoja esiteltiin lukuisis-sa Akavan omissa ja ulkopuolisten tahojen järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa.

Aktiivista yhteistyötä ja verkostojaAkavan työelämän toimikunnan asettama tutkimusjaos käsitteli ja koordinoi keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen tutkimustoimintaa. Akavan työelämän tutkimusjaos, ekonomistiryhmä ja talouspoliittinen yksikkö järjestivät koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, joihin osallistui myös ulkopuolisia luennoitsijoita. Akavalaisten tutkimusvas-taavien ja ekonomistien perinteinen tutkimusseminaari pidettiin syyskuussa 2010.

Talouspoliittinen yksikkö osallistui moniin Tilasto-keskuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Työterve-yslaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla käynnissä olevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ohjausryhmiin.

Pohjoismaista yhteistyötä työelämän kysymyksissä edis-tettiin osallistumalla Nordiska Akademikerforumin konferenssiin ja sitä valmistelleeseen noin vuoden kes-täneeseen työryhmätyöskentelyyn. Työelämätyöryhmän

teemana oli akateemisesti koulutettujen asiantuntijoiden johtaminen.

Panostusta työelämän laadun, tuottavuuden ja innovatiivisten työyhteisöjen kehittämiseenTyöelämän laadun, työn tuottavuuden ja innovatiivi-suuden samanaikainen kehittäminen oli esillä monilla foorumeilla. Talouspoliittinen yksikkö osallistui muun muassa hallitusohjelmaan sisältyvän Työn, yrittämisen ja työelämän laadun poikkihallinnolliseen ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän Joustoturva-hankkeen Työelämän laatu -työryhmän työhön.

Yksikkö panosti myös työelämän kehittämisohjelman (Tyke) kehittämiseen Tekesin puitteissa. Samoin ko-rostettiin rahoituksen suuntaamisen tärkeyttä erityisesti korkeasti koulutettujen ammattiryhmien työolojen ja työterveyden ja työhyvinvoinnin tutkimukseen Työ-suojelurahaston puitteissa. Talouspoliittinen yksikkö lähti myös mukaan syksyllä 2010 käynnistyneen EU:n Talous- ja sosiaalikomitean puitteissa toimivan työryh-män ”Innovative Workplaces” työskentelyyn. n

28

TalousVuoden 2010 tilinpäätös osoittaa tilikauden ylijäämää 460 841,74 euroa. Kaluston ja muiden pitkävaikutteis-ten menojen poistoja on tehty yhteensä 40 593,27 eu-roa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä alitti budjetin 363 171,26 eurolla. Kulujäämä kasvoi vuoteen 2009 verrat-tuna 69 645,43 eurolla.

Jäsenmaksutuottoja kertyi 5 313 933,43 euroa eli 103 929,43 euroa yli budjetoidun. Kasvua oli edelliseen vuo-teen verrattuna 229 644,50 euroa. Sijoitustoiminnan tuotto alitti budjetoidun 6 258,95 eurolla. Taseen loppu-summa kasvoi 493 468,29 eurolla 4 790 946,29 euroon. Pitkäaikaista velkaa Akavalla ei ole. Lyhytaikainen velka koostuu normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Maksuval-mius on hyvä.

HallintoAkavan päätösvaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa ko-koontuva liittokokous ja toiminnasta vastaa hallitus.

Hallitus toteuttaa vastuutaan valitsemansa toimieline-linorganisaation avulla. Täten ohjataan toimintaa kan-sainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Kevään varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin toukokuun 26. päivänä, käsiteltiin sääntömääräisenä asiana edellisen vuoden tilinpäätös. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jorma Rihto (Akavan Erityisalat). Syksyn varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin marraskuun 22. päivä-nä, päätettiin vuoden 2011 toiminnan päälinjat ja vah-vistettiin talousarvio. Kokouksen puheenjohtajan toimi Erkki Kangasniemi (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ).

HenkilöstöAkavan palveluksessaViljanen Matti puheenjohtaja Aitta Ulla tutkija

Arkio Tarja hoitovapaalla

Asikainen Sini toimistovirkailija

Folkersma Liisa kansainvälisten asioiden asiamiehen sijainen, 1.4.2010 lähtien kansainvälisten asioiden asiamies

Fyhrberg Merja järjestösihteeri

Halonen Ulla pääkirjanpitäjä

Havu Elina projektiopiskelija-asiamies

Heinänen Salla kansainvälisten asioiden asiamies 31.3.2010 asti

Helander Hannamaija johtaja, viestintäyksikön esimies

Helle Minna johtaja (puheenjohtajan varamies) edunvalvontayksikön esimies

Hytönen Synnöve toimistosihteeri (aluetoimintasihteeri) Ilveskivi Paula lakimies

Immeli Pekka johtaja, talouspoliittisen yksikön esimies

Joivio Arja edunvalvontayksikön sihteeri

Kallinen Helena talouspoliittisen yksikön sihteeri

Katajainen Jussi talouspäällikkö, talousyksikön esimies

Kauppinen Risto johtaja, järjestöyksikön esimies

Koev Eugen tutkimuspäällikkö

Lapilainen Solja järjestöyksikön sihteeri

Lehmusoksa Ritva toimistosihteeri

Luhtalampi Susanna taloussihteeri

Löfgren Maria lakimies

Malm Leena yksikö sihteeri

Meklin Jaana lakimies

Meriniemi Tuomas AOVA:n puheenjohtaja

Mäkinen Arja puheenjohtajan assistentti, toimistopalveluyksikön esimies

Nyman Mats elinkeinopoliittinen asiamies

Paajonen Tarja viestintäyksikön sihteeri

Penttinen Markus kansainvälisten asioiden päällikkö (yksikön johtajan varamies)

Piekka Risto, pj 29.5.2007 asti, työvelvoitteellinen 1.12.2007 eteenpäin -

Pätäri Jarmo lakimies

Pöyhönen Simo koulutuspoliittinen asiamies 30.11.2010 asti

Ranta Maria opiskelija–asiamies

Salminen Maria tiedottajan äitiyslomasijainen

Siikamäki Ritva verkkotiedottaja

Soikkeli Päivi tutkija

Taulu Heikki työvoimapoliittinen asiamies

Yhteensä 37 henkilöä 1.1.2010

Akavan tilintarkastajat Sirpa Eriksson KHT ja varalla ekonomi Mikko Laitinen KHT.

29

Hallituksen ja valmisteluelinten kokoonpanoHallinnon kokousten lukumäärätLiittokokoukset 2

Puheenjohtajisto 13

Hallitus 12

Työvaliokunta 9

Järjestötoimikunta 7

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta 10

Työelämän toimikunta 10

Sosiaalipoliittinen toimikunta 9

Elinkeinopoliittinen toimikunta 4

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto 5

Julkisen sektorin jaosto 3

Akavan opiskelijavaltuustakunta 3

Akavan opiskelijavaltuukunnan työjaosto 12

Akalex 1

Eläketyöryhmä 5

Työelämän tutkimusjaos 2

HallitusPuheenjohtaja insinöörineuvos Matti Viljanen

Varapuheenjohtajat

Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Opetusalan Ammattijärjestö 26.8. saakka

Puheenjohtaja Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestö 26.8. alkaen

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisalat

Puheenjohtaja Pertti Porokari, Uusi Insinööriliitto UIL

Toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitto

JäsenetPuheenjohtaja Niko Aaltonen varalla asiamies Nuutti Pursiainen

Neuvottelujohtaja Sture Fjäder varalla asiamies Lotta Savinko

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen varalla toiminnanjohtaja Vesa Jussila 26.5. saakka yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 26.5. alkaen

Neuvottelupäällikkö Juha Jäske varalla puheenjohtaja Tuula Hirvonen

Liitteet Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 22.11. saakka Järjestöpäällikkö Petri Lindroos 22.11. alkaen varalla lehtori Pekka Lempiäinen

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi varalla yksikönjohtaja Ralf Forsén

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko varalla johtaja Hannu Saarikangas

Luokanopettaja, rehtori Anne Kolehmainen 22.11. saakka, Erityisluokanopettaja Kari Kinnunen 22.11. alkaen, varalla vanhempi lehtori Jarmo Juupaluoma 22.11. saakka, lehtori Anne Lehtinen 22.11. alkaen Lehtori Päivi Koppanen varalla lehtori Tuija Salminen

Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki varalla toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki varalla lakimies Helena Lamponen 22.11. saakka edunvalvontapäällikkö Kari Eskola 22.11. alkaen

Puheenjohtaja Olli Luukkainen varalla järjestöpäällikkö Petri Lindroos 22.11. saakka työmarkkinalakimies Nina Lahtinen 22.11. alkaen

Puheenjohtaja Pertti Porokari varalla johtaja Ari Impivaara

Toiminnanjohtaja Heikki Pälve varalla varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen

Toiminnanjohtaja Eeva Rantala varalla toiminnanjohtaja Jari Lehto

Puheenjohtaja Tero Ristimäki varalla puheenjohtaja Anne Liimola

Neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen varalla yksikönjohtaja Joel Salminen

Toiminnanjohtaja Jorma Tilander varalla toimitusjohtaja Leena Tervonen

Ekonomi Veli-Matti Töyrylä varalla toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 22.11. saakka, KTM Maria Bäck 22.11. alkaen

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin varalla puheenjohtaja Tuomo Tikkanen

Puhe- ja läsnäolo-oikeusNeuvottelujohtaja Risto Kangas (JUKO) Puheenjohtaja Tuomas Meriniemi (AOVA) Puheenjohtaja Keijo Houhala (KTN)

Sihteerit: johtaja Minna Helle, johtaja Risto Kauppinen

30

Akavan valiokunnat, neuvottelukun-nat ja jaostot

PuheenjohtajistoPuheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen

puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 26.8. saakka

puheenjohtaja Olli Luukkainen 26.8. alkaen

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki

puheenjohtaja Pertti Porokari

toiminnanjohtaja Eeva Rantala

Sihteeri: johtaja Minna Helle

TyövaliokuntaPuheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen

Varsinaiset jäsenet:

neuvottelujohtaja Sture Fjäder, neuvottelupäällikkö Juha Jäske, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 26.8. saakka, puheenjohtaja Olli Luukkainen 26.8. alkaen, toiminnanjohtaja Heikki Kaup-pi, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja Eeva Rantala, puheenjohtaja Tero Ristimäki, puheenjohtaja Pertti Porokari, toiminnanjohtaja Heikki Pälve

Yleisvarajäsenet:

puheenjohtaja Olli Luukkainen 26.8. saakka, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 26.8. alkaen 14.12. saakka, järjestöpääl-likkö Petri Lindroos 14.12. alkaen, asiamies Nuutti Pursiai-nen, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin

Puhe- ja läsnäolo-oikeus: puheenjohtaja Keijo Houhala (KTN)

Sihteeri: johtaja Minna Helle

JärjestötoimikuntaPuheenjohtaja: johtaja Ari Impivaara

Varsinaiset jäsenet:

järjestöpäällikkö Kari Haapanen, johtaja Ari Impivaara, toi-minnanjohtaja Vesa Jussila, alue- ja koulutusvastaava Seija Ku-ronen 16.2. saakka, kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander 16.2. alkaen, asiamies Ira Laitakari-Svärd, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, Järjestöpäällikkö Petri Lindroos, asiamies Aki Reinimäki, yksikönjohtaja Joel Salminen, yhteyspäällikkö Jan-ne Seppälä, Järjestöasiamies Pekka Silkosuo

Varajäsenet:

asiamies Raija Pyykkö, asiamies Erik Sartorisio, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä, asiamies Ville-Veikko Ran-tamaula, asiamies Kosti Hyyppä, järjestöpäällikkö Riitta Kes-kitalo, opiskelija-asiamies Pasi Pesonen, järjestöpäällikkö Olli Niemi, asiamies Seppo Järvenpää, järjestöasiantuntija Leena Kemppainen, järjestöasiamies Ulla Siimes

Läsnäolo-oikeus: Ulla-Mari Pasala 8.5. saakka, Vesa Engström 8.5. alkaen (AOVA), varalla Vesa Engström 8.5. saakka, Marjo Nykänen 8.5. alkaen (AOVA)

Sihteeri: johtaja Risto Kauppinen

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikuntaPuheenjohtaja: puheenjohtaja Olli Luukkainen 14.12. saakka,

koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka 14.12. alkaen

Varsinaiset jäsenet:

koulutusjohtaja Hannu Halila, toiminnanjohtaja Tapio Han-kala, viestintäpäällikkö Aleksi Kalenius 14.12. saakka, vies-tintäpäällikkö Juhana Harju 14.12. alkaen, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, erityisasiantuntija Hannele Louhiainen, puheenjohtaja Olli Luukkainen 14.12. saakka, koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka 14.12. alkaen, johtaja Hannu Saarikangas, asiamies Eeva Salmenpohja, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, asiamies Jouni Pitkänen 21.9. saakka, asiamies Johanna Tuovinen 21.9. alkaen

Varajäsenet:

tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, asiamies Riku Matilainen, asiamies Aki Reinimäki, erityisasiantuntija Inkeri Toikka 14.12. saakka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen 14.12. alka-en, projektiasiamies Ida Mielityinen, työmarkkina-asiamies Kai Kullaa 15.6. saakka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen 15.6. alkaen 14.12. saakka, erityisasiantuntija Nina Lahtinen 14.12. alkaen, erityisasiantuntija Olavi Arra 15.6. saakka, erityisasi-antuntija Nina Lahtinen 15.6. alkaen 14.12.saakka, työmark-kina-asiamies Hanna Tanskanen 14.12. alkaen, työmarkkina-asiamies Anu Kaasalainen, koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, erityisasiantuntija Marjo Varsa, opiskelija-asiamies Minna Ahola

Läsnäolo-oikeus: Anna Pitkäkoski (AOVA), varalla Elina Halkola (AOVA)

Sihteerit: koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, työ-voimapoliittinen asiamies Heikki Taulu

Sosiaalipoliittinen toimikuntaPuheenjohtaja: toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 14.12. saakka,

puheenjohtaja Tero Ristimäki 14. 12. alkaen

Varsinaiset jäsenet:

työmarkkinalakimies Kaisu Ahtola 18.3. saakka, työmarkkina-lakimies Tuulikki Vainio 18.3. alkaen 14.12. saakka, työmark-kinalakimies Krista Kalske 14.12. alkaen, johtava lakimies Kati Hallikainen, toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 14.12. saakka, asiamies Johanna Hämäläinen 14.12. alkaen, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, toiminnanjohtaja Jaak-ko Kiiski, työmarkkina-asiamies Kai Kullaa, apulaisosasto-päällikkö Eija Mali, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen 14.12. saakka, puheenjohtaja Tero Ristimäki 14. 12. alkaen, asiamies Nuutti Pursiainen, asiamies Riikka Tella, asiamies Mia Weck-man

Varajäsenet:

edunvalvontapäällikkö Kari Eskola, asiamies Juha Särkkä, asia-mies Johanna Hämäläinen 14.12. saakka, asiamies Johanna Lähteenmäki 14.12. alkaen, varatoiminnanjohtaja Anja Eero-la, lakimies, lakimies Heikki Meskanen, työmarkkina-asiamies

31

Nina Lahtinen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, erityis-asiantuntija Marja Varsa 14.12. saakka, erityisasiantuntija Päi-vi Mäkinen 14.12. alkaen, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, yksikönjohtaja Joel Salminen, järjestösihteeri Eva Tilander

Läsnäolo-oikeus: Kirsi Nurme (AOVA), varalla Tanja Haapasalo 25.9.saakka, Katri Haakana 25.9.alkaen (AOVA)

Sihteerit: lakimies Paula Ilveskivi, lakimies Jarmo Pätäri

Työelämän toimikuntaPuheenjohtaja: neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen

Varsinaiset jäsenet:

toimialajohtaja Jari Järvi, edunvalvontajohtaja Markku Kojo, neuvottelujohtaja Ismo Kokko, lakimies Helena Lamponen 26.8. saakka, edunvalvontapäällikkö Kari Eskola 26.8. alkaen, asiamies Suvi Liikkanen, lakimies Heikki Meskanen, työmark-kina-asiamies Erkki Mustonen, työelämäasiamies Marjatta Pit-känen, asiamies Lotta Savinko, neuvottelujohtaja Yrjö Taivai-nen, asiamies Taru Turunen

Varajäsenet:

koulutuspäällikkö Kyösti Käki, neuvottelupäällikkö Ritva Ahti, työsuhdelakimies Hanne Salonen 15.6. saakka, lakimies Juha Teerimäki 15.6. alkaen, neuvottelupäällikkö Mika Varjonen, puheenjohtaja Tuula Natunen, toiminnanjohtaja Jaakko Kiis-ki, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, työmarkkina-asiamies Eija Mali, työsuhdelakimies Anna Lavikkala, yksikön-johtaja Ralf Forsén, työmarkkinalakimies Kaisu Ahtola 18.3. saakka, lakimies Petri Toiviainen 18.3. alkaen

Läsnäolo-oikeus: Kari Hankia (AOVA), varalla Elina Halkola (AOVA)

Sihteeri: lakimies Maria Löfgren

Elinkeinopoliittinen toimikuntaPuheenjohtaja: puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen

Varsinaiset jäsenet:

teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, pu-heenjohtaja Jarmo Hyvärinen, kulttuuritutkija / yrittäjä Merja Isotalo, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, erityisasian-tuntija Tuovi Manninen, asiamies Riikka Mykkänen 15.6. saakka, asiamies Elina Das Bhowmik 15.6. alkaen, puheen-johtaja Tuula Natunen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, asia-mies Jouni Pitkänen 21.9. saakka, asiamies Johanna Tuovinen 21.9.alkaen, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin

Varajäsenet:

verksamhetsledare Kristina Moberg, toiminnanjohtaja Vesa Jussila, toimitusjohtaja Leena Tervonen, erityisasiantunti-ja Inkeri Toikka, kehittämispäällikkö Olli Luukkainen 15.6. saakka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen 15.6. alkaen, verk-kosuunnittelija Jaakko Haikonen, järjestöpäällikkö Jukka Sip-pola, asiamies Martti Kivioja, toiminnanjohtaja Jorma Tilan-der, lakimies Kati Lehtonen, puheenjohtaja Mikael Jern

Läsnäolo-oikeus: Matti Mononen (AYJ) asianajaja Timo Salminen (AYJ), pu-heenjohtaja Keijo Houhala (JSJ), erityisasiantuntija Mervi To-lonen (JSJ), Eero Blåfield (AOVA), Kari Hankia (AOVA)

Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaostoPuheenjohtaja: Matti Mononen, varapuheenjohtaja: asianajaja Timo Salminen

Varsinaiset jäsenet:

Timo Alatalo, toiminnanjohtaja Maarit Huhtaniemi-Avellan 15.9. saakka, toiminnanjohtaja Katri Ignatius 15.9. alkaen, yksityissektorin lakimies Iivari Järvinen, Jukka Kokkonen, la-kimies Heikki Kuusela, lakimies Kati Lehtonen, Matti Mono-nen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, pääsihteeri Riitta Saikko-nen-Heinonen, asianajaja Timo Salminen, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, lakimies Tuire Torvela

Varajäsenet:

lakimies Anneli Nieminen, puheenjohtaja Elisa Heikkinen, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, Matti Metso, lakimies Hannele Pöyry, lakimies Satu Tähkäpää, puheenjohtaja Tuo-mo Tikkanen, asiamies Taru Turunen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen, kulttuuritutkija / yrittäjä Merja Isotalo, työsuhdela-kimies Riku Salokannel

Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Julkisen sektorin jaostoPuheenjohtaja: puheenjohtaja Keijo Houhala, varapuheenjoh-taja: erityisasiantuntija Mervi Tolonen

Varsinaiset jäsenet:

puheenjohtaja Keijo Houhala, varapuheenjohtaja Aulis Huik-ko, toiminnanjohtaja Maarit Huhtaniemi-Avellan 15.9. saakka, toiminnanjohtaja Katri Ignatius 15.9. alkaen, yksityissektorin lakimies Iivari Järvinen, lakimies Kati Lehtonen, erityisasian-tuntija Hannele Louhelainen, toiminnanjohtaja Leila Mäkelä, lakimies Anneli Nieminen, varapuheenjohtaja Timo Saranpää, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, erityisasiantuntija Mervi Tolonen

Varajäsenet:

puheenjohtaja Elisa Heikkinen, eläinlääkäri Maarit Luukkai-nen-Soilu, lakimies Hannele Pöyry, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, toimintaterapeutti Tarja Nieminen, asiamies Mari Raininko, yrittäjä Petri Manu, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen

Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Vuonna 2010 Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAssa toimivat

Puheenjohtaja: Tuomas Meriniemi

Sihteeri: opiskelija-asiamies Maria Ranta

Agronomiliitto Veera Alanen, varalla Nea Leinonen

Akavan Erityisalat Ahola Minna, varalla Mikko Lehtonen

Akavan kirkolliset ammattiliitot Marcus Lundqvist, varalla Vesa Engström

32

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Heli Tenhunen, varalla Sanna Laaksonen

Driftingenjörsförbundet i Finland Jonas Rautelius, varalla Emil Raappana

Luonnontieteiden akateemisten liitto Hannu Jaakkola, varalla Jason McKee

Metsänhoitajaliitto Satu Leppänen, varalla Johanna Haapala

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Antti Rantakokko, varalla Jussi Nikamaa

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Risto-Matti Alanko, Minna Oksa, Iina Myllymäki, Anna-Kaisa Huotatri, Anna Pitkäkoski, varalla Anna-Maria Fischer, Petra Junno

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Kirsi Nurme, varalla Tiina Lehto, Petra Salovaara

Suomen Ekonomiliitto Tanja Haapasalo, Katariina Kyckling, Lauri Vaisto, Ilkka Meriläinen, Katriina Haakana, Sini Jokinen, Eetu Simpanen, varalla Viivi Haonperä

Suomen Eläinlääkäriliitto Tomas Häggvik, varalla Maria Polso

Suomen Farmasialiitto Ulla Niskala, varalla Anna Grigs, Disa Långström

Suomen Hammaslääkäriliitto Maiju Welling, varalla Antti Koskenranta

Suomen Lakimiesliitto Eero Blåfield, varalla Kiti Karvinen

Suomen Lääkäriliitto Kari Heinonen, varalla Henni Tamminen

Suomen Psykologiliitto Teemu Pauha, varalla Jarno Tuominen

Suomen Puheterapeuttiliitto Elsa Horila

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Elina Havu, Heini Wiik, varalla Markus Siltanen

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Leeni Knight, Tuomas Telkkä, Tuomas Meriniemi, Kari Hankia, varalla Kimmo O. Virtanen

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat TAJA Eva Tilander

Tieteentekijöiden liitto Jani Koskela

Tradenomiliitto Veikka Kuusisto, Elina Halkola, Jouni Korhonen, varalla Milla Hokkila

Upseeriliitto Mikko Salminen, varalla Henry Rautio

Uusi Insinööriliitto Joona Haavisto, Tero Rinne, Jenni Huhtapelto, Ulla-Mari Pasala, Marjo Nykänen, varalla Marjo Nykänen, Ville Välimäki

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Tero Toivonen, varalla Teemu Halttunen

Akavan aluetoimikunnatAkava Uusimaa Puheenjohtaja Otso Nykänen, Suomen Lakimiesliitto varapuheenjohtaja Timo Mäkilä, Uusi Insinööriliitto UIL

Akava Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Heimo Valkama, Suomen Lääkäriliitto varapuheenjohtaja Sirpa Suomi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Akava Satakunta Puheenjohtaja Paavo Valtanen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Ari Anttila, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Akava Häme Puheenjohtaja Markku Pelkkikangas, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK varapuheenjohtaja Kirsti Suoranta, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Akava Pirkanmaa Puheenjohtaja Sirkka Saarikoski, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Petri Partanen, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Akava Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Tuomas Riikonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Urpo Moisio, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Akava Etelä-Savo Puheenjohtaja Esa Tuupanen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto

Akava Pohjois-Savo Puheenjohtaja Kimmo Koskinen, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK varapuheenjohtaja Timo Auvinen, Uusi Insinööriliitto UIL

Akava Pohjois-Karjala Puheenjohtaja Katja Tanskanen, Suomen Farmasialiitto varapuheenjohtaja Hannu Laukkanen, Metsänhoitajaliitto

Akava Keski-Suomi Puheenjohtaja Tuula Peltonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Olli Backman, Uusi Insinööriliitto UIL

33

Akava Pohjanmaa Puheenjohtaja Jouko Nurmi, Suomen Lakimiesliitto varapuheenjohtaja Tarja Hautamäki, Akavan Erityisalat

Akava Pohjois-Pohjanmaa Puheenjohtaja Auli Satokangas, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Jukka Orava, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Akava Lappi Puheenjohtaja Jaana Koskela, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Varapuheenjohtaja – alkaen 1.12.2010 Aarre Aapaoja, Uusi Insinööriliitto UIL varapuheenjohtaja – 30.11.2010 saakka Kimmo Hannukainen, Uusi Insinööriliitto UIL

Akava Kainuu Puheenjohtaja Esko Pääskylä, Akavan Erityisalat varapuheenjohtaja Timo Vierto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Akava Etelä-Pohjanmaa Puheenjohtaja Seppo Pihlaja, Uusi Insinööriliitto UIL varapuheenjohtaja Katriina Honkala, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Akavan antamat lausunnot

15.1.2010. Oikeusministeriö Ehdotus HE lahjontaa koskevan Euroopan Neuvoston rikos-oikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimuk-seen tehtyjen varaumien peruttamisen hyväksymisestä jne

2.2.2010. Opetusministeriö Opintotuen rakenteen kehittäminen –muistio

5.2.2010. Oikeusministeriö Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta; lausunto-pyyntö työryhmämietinnöstä 8.2.2010 mennessä

28.2.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejär-jestelmän välillä annetun lain muuttamisesta.

11.3.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän kehittämistä koskeva loppumietintö

19.3.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ryhmälomautusmenettelyn kehittäminen tai siitä luopumi-nen

26.3.2010. Opetusministeriö Kulttuuri - tulevaisuuden voima

29.3.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE laiksi sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muut-tamisesta (ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaustaso)

29.3.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutus-lain muuttamisesta

31.3.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Syöttötariffia koskeva hallituksen esitys

31.3.2010. Opetusministeriö Ammatillisten opintojen opettajien ja rehtoreiden kelpoisuus-vaatimustyöryhmän esitys

9.4.2010 Keskusjärjestöt antaneet yhteisen lausunnon Oikeusministeriö Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimi-kunnan mietintö

15.4.2010. Oikeusministeriö Syytteestä sopiminen

16.4.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Draft International basic standards for protection against ionizing radiation and for the safety of radiation sources

28.4.2010. Opetusministeriö Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohti-neen työryhmän muistio ”Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep”

28.4.2010. Opetusministeriö Luonnos HE eräiden koulutusta koskevien lakien ja rikosre-kisterilain 6 §:n muuttamisesta; lausuntopyyntö 28.4.2010 mennessä

30.4.2010. Opetusministeriö Tekijänoikeustoimikunnan mietintö - Tekijänoikeuslain 3.

34

luvun muutostarpeiden kartoittaminen ja Luonnos tekijänoi-keuslain tekniseksi uudistamiseksi

5.5.2010. Verohallitus Pitkäaikaissäästämisen ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotus

19.5.2010 PSKJ antanut yhteisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriö Vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntija-työryhmän selvitys

8.6.2010.Opetus- ja kulttuuriministeriö HE Eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viite-kehyksestä

17.6.2010. Oikeusministeriö Sovitteludirektiivin täytäntöönpanoa koskeva työryhmämie-tintö

18.6.2010.Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvan energian tuotantotukia koskeva hallituksen esitys

24.6.2010. Sisäasiainministeriö HE eduskunnalle kotouttamislain uudistamiseksi

24.6.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuslain 2 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen korvaustaksojen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvun muuttaminen

30.6.2010.Oikeusministeriö Lasten suojeleminen seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä; työryhmämietintö

2.7.2010 PSKJ antanut yhteisen lausunnon yleissopimuksista 81 ja 187.

5.7.2010 Akava antanut lausunnon Työ- ja elinkeinoministe-riö TEM

ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit ratifioitujen yleisso-pimusten soveltamisesta

9.8.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapaeh-dotukset - työryhmän ehdotukset

30.8.2010 Akava yhtyy Suomen Psykologiliiton lausuntoon Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Henkilö- ja henkilöstöpalveluiden toteuttaminen; arvioinnin käytännöt ja menetelmät työ- ja organisaatioympäristössä. Osa 1 vaatimukset palveluntuottajille ja osa 2 vaatimukset toimeksiantajalle.

3.9.2010.Oikeusministeriö Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen

15.9.2010.Valtiovarainministeriö/VATT Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti

17.9.2010.Oikeusministeriö Säätiölainsäädännön kehittämistä koskeva arviomuistio

6.10.2010. Valtiovarainministeriö HE Eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

15.10.2010.Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11

luvun muuttamisesta (SATA-komitean tekemä ehdotus työt-tömyysetuushakemusten käsittelytakuusta

20.10.2010.Verohallinto Vuonna 2011 ennakkoverotuksessa käytettävät tulot ja vähen-nykset

1.11.2010.Työ- ja elinkeinoministeriö Decent work for domestic workers; lausuntopyyntö ILO:n raportista

8.11.2010 Oikeusministeriö Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskeva selvitys

11.11.2010 Verohallinto Luonnos verohallinnon päätökseksi matkakuluvähennysten määrästä vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa

19.11.2010 Sisäasiainministeriö Luonnos valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta

22.11.2010 Akava lähettänyt lausuntonaan SMKJ:n lausun-non

Verohallinto Luonnos verohallinnon päätökseksi vuodelta 2011 toimitetta-vassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentape-rusteista

26.11.2010.Ulkoasiainministeriö Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta teh-dyn yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryh-män mietintö

10.12.2010 Akava viittaa lausuntonaan Suomen Psykologilii-ton ja Suomen Lääkäriliiton lausuntoihin Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston asetus kuntoutuspsykoterapian korvaustasos-ta

13.12.2010 PSKJ antanut yhteisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriö Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän vakavaraisuussäänte-lyn uudistamista selvittäneen asiantuntijatyöryhmän selvitys (STM 2010:14)

16.12.2010. Verohallinto Luonnos Verohallinnon päätökseksi ilmoittamisvelvollisuu-desta ja muistiinpanoista

35

Myönnetyt Akavan ansiomerkit

Pronssinen ansiomerkki Myönnetty järjestötoimikunnassa 16.3.2010

Tarja Antila Uusi Insinööriliitto UIL Aarre Anttila Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Virpi Aralinna Akavan Erityisalat Päivi Ekholm Tieteentekijöiden liitto Jorma Harju Opetusalan Ammattijärjestö OAJ EeroHuolman Uusi Insinööriliitto UIL Tapani Kaakkuriniemi Tieteentekijöiden liitto Sirkka Kettunen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Hannu Kormi Suomen Hammaslääkäriliitto Jari Kultanen Uusi Insinööriliitto UIL Jukka Kuosma Tradenomiliitto Pälvi Laine Akavan Erityisalat Kaija Leisma Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Päivi Linnansaari Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Keijo Metso Suomen Hammaslääkäriliitto Merja Oja-Aaltonen Suomen Hammaslääkäriliitto Eila Palojärvi KTK Tekniikan Asiantuntijat Inka Puumalainen Suomen Farmasialiitto Jukka Rönkä Suomen Lääkäriliitto Hanna Saarinen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Jukka Sirén Suomen Lääkäriliitto Helena Sundberg Akavan Erityisalat Jaana Tyynelä Suomen Farmasialiitto Aulis Töyli Suomen Ekonomiliitto SEFE Heta Vilén Tradenomiliitto Veli Vähämäki Tradenomiliitto Heino Vänskä Tieteentekijöiden liitto

Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin

Myönnetty järjestötoimikunnassa 16.3.2010

Armi Ahola Suomen Hammaslääkäriliitto Tellervo Alanärä Uusi Insinööriliitto UIL Tommi Grönholm Uusi Insinööriliitto UIL Vesa Harju Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Sirpa Jukarainen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Riitta Kahra Suomen Hammaslääkäriliitto KimmoKaihovaara Suomen Hammaslääkäriliitto Jarmo Kangas KTK Tekniikan Asiantuntijat Hannu Kivivuori Suomen Hammaslääkäriliitto Hannu Laukkanen Metsänhoitajaliitto Markku Lettoranta Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Sinikka Malmiaho Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Markku Mattila Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Tapio Mikkola Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Aarne Palin Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY

Asko Palin Uusi Insinööriliitto UIL Terhi Palomäki Suomen Hammaslääkäriliitto Mervi Pihakari Suomen Hammaslääkäriliitto Timo Rajaniemi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Seppo Repo Metsänhoitajaliitto Jarmo Rihtniemi Suomen Hammaslääkäriliitto Antero Teittinen Uusi Insinööriliitto UIL Raija Vartiainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sirkka Veijonaho Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Heikki Vuorinen Metsänhoitajaliitto Unto Äijö KTK Tekniikan Asiantuntijat

Hopeinen ansiomerkki

Myönnetty Akavan hallituksessa 14.4.2010

Keijo Houhala KTK Tekniikan Asiantuntijat Mauri Hyytiä Metsänhoitajaliitto Kati Korhonen-Yrjänheikki Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

36

AKAVA / 29.4.2011

Akava 29.4.2011

Akavan jäsenjärjestöt 31.12.2010

Agronomiliitto 5 933

Akavan Erityisalat 25 761

Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 686

Akavan Yleinen Ryhmä AYR 837

Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL 1 905

Driftingenjörsförbundet i Finland 3 220

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 030

KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 929

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 397

Metsänhoitajaliitto 2 621

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ 26 202

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 119 564

Professoriliitto 2 306

Päällystöliitto 4 566

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 21 657

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 692

Suomen Ekonomiliitto SEFE 47 200

Suomen Eläinlääkäriliitto 2 251

Suomen Farmasialiitto 8 524

Suomen Hammaslääkäriliitto 6 732

Suomen Lakimiesliitto 15 423

Suomen Lääkäriliitto 23 154

Suomen Psykologiliitto 6 105

Suomen Puheterapeuttiliitto 1 332

Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 882

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL 10 843

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 73 438

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 024

Tieteentekijöiden Liitto 6 755

Tradenomiliitto TRAL 26 394

Upseeriliitto 5 838

Uusi Insinööriliitto UIL 61 810

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 531YTY & Valmentajat 8 271Yhteensä 552 813

37

38

2

AKAVARautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 faksi 09 142 595 www.akava.fi