Akavan järjestötutkimus 2011

2

Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2011ISBN 978-952-5628-46-3


ISBN 978 952 5628 46 3Kannen kuva: Kuvatoimisto Comma

3

Akavan järjestötutkimus 2011j j

Sisältö: SivunumeroAkavan järjestötutkimuksen 2011 taustoja 4Akavan järjestötutkimuksen 2011 taustoja 4Etujärjestöjen onnistuminen edunvalvonnassa sekä arvio vaikutusvallan muutoksista lähivuosina 5Järjestäytymisperusteet 10Tiedon välittyminen keskusjärjestö Akavan toiminnasta 19Akavan työmarkkinapoliittisten tehtävien tärkeys 23Akavan koulutuspoliittisten tehtävien tärkeys 27Ak t l liitti t t htä i tä k 31Akavan talouspoliittisten tehtävien tärkeys 31Suomen julkisen talouden tasapainottaminen 35Työnantajien ja työntekijöiden väliset erimielisyydet ja luottamusmiehet työpaikoilla 39Akavan alueellisten painopisteiden tärkeys 43Akavan alueellisten painopisteiden tärkeys 43Yrittäjyys, ammatinharjoittaminen tai itsensä työllistäminen 45LiitteetVastaajien profiili (liitetaulukot 1 ja 2) 49j p ( j )


Akavan järjestötutkimuksen 2011 taustoja

4

j j j

Akava on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 34 jäsenliiton kautta 553 000 jäsentä. j j

Akava toimii jäsentensä edunvalvojana ja yhteiskunnallisena puolestapuhujana. Akava tekee neljän vuoden välein järjestötutkimuksen. Edellinen tutkimus on lokakuulta 2006. Tutkimustulokset auttavat Akavan edeltävien vuosien toiminnan arvioinnissa ja toisaalta ohjaavatTutkimustulokset auttavat Akavan edeltävien vuosien toiminnan arvioinnissa ja toisaalta ohjaavat

tulevan nelivuotiskauden suunnittelussa. Vuoden 2011 tutkimuksen kyselyajankohta oli tammikuu 2011. Järjestötutkimus koostui kahdesta erillisestä osittain samansisältöisestä kyselystä, joista toinen

suunnattiin Akava-yhteisössä aktiivisesti vaikuttaville ryhmille ja toinen liittojen jäsenille. Tähän julkaisuun on koottu tulokset ns. rivijäsenten vastauksista.

Sähköpostikysely lähetettiin yhdelle prosentille jäsenjärjestöjen työvoimaan kuuluvista jäsenistä. Kyselyn sai 3 800 akavalaista, vastausaste oli yhden muistutuskierroksen jälkeen 25 %.Kyselyn sai 3 800 akavalaista, vastausaste oli yhden muistutuskierroksen jälkeen 25 %. Vastausmahdollisuus oli suomeksi tai ruotsiksi. Vastaajien kesken arvottiin risteilylahjakortti.

Tulokset on painotettu liittojen jäsenten työvoimaan kuuluvien lukumäärillä. Vastaajien taustatietojen jakaumat vastaavat hyvin tiedossa olevia perusjoukon jakaumia.

Saatesanoissa vastaajia muistutettiin, että Akavalla tarkoitetaan koko Akava-yhteisöä, keskusjärjestön lisäksi myös jäsen- ja neuvottelujärjestöjä. Tämä pitää muistaa tulosten tulkinnassa.


Etujärjestöjen onnistuminen edunvalvonnassa

5

j j jsekä arvio vaikutusvallan muutoksista lähivuosina

Akavan onnistuminen jäsenkunnan edunvalvonnassa on parantunut verrattaessa aiempiin Akavan onnistuminen jäsenkunnan edunvalvonnassa on parantunut verrattaessa aiempiin tutkimuksiin.

Lähes puolet (46 %) akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi edunvalvonnassa. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka viides. Nuoret tai k it i llä kt ill t ötä t k ät t t t äi i iäyksityisellä sektorilla työtä tekevät ovat tyytyväisimpiä.

Rivijäsenten antama yleisarvosana Akavalle on hienokseltaan noussut ja oli vuonna 2011 tasan 7. Vuonna 2002 Akava sai jäsenkunnalta arvosanan 6,8 ja vuonna 2006 6,9.

Akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan lisääntymiseen on parantunut edellisiin Akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan lisääntymiseen on parantunut edellisiin tutkimuksiin nähden. Jäsenkunta luottaa Akavan vaikuttavuuden lisääntymiseen enemmän kuin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen.

Muista palkansaajajärjestöistä erityisesti SAK:n painoarvon ennustetaan vähenevän. Työnantajapuolella EK:n vallan uskotaan kasvavan. Suomen Yrittäjien lähitulevaisuus arvioidaan EK:n tavoin merkitykseltään kasvavana. Akavalaisten on vaikea ottaa kantaa eri etujärjestöjen vaikutusvallan kehittymiseen, 24–33 % on

vastannut ”ei osaa sanoa” tai jättänyt kokonaan vastaamattavastannut ei osaa sanoa tai jättänyt kokonaan vastaamatta.


Palkansaajakeskusjärjestöjen onnistuminen etujen ajamisessa

6

Heikosti Tyydyttävästi Kiitettävästi tai hyvin

j j j j j jviime vuosina akavalaisten mielestä; tilanteet 2002, 2006 ja 2011

11

32

44

49

46

19

Akavan onnistuminen*

2011

2006 32

34

49

48

19

18

2006

2002

SAK:n onnistuminen

8

7

4

32

31

25

60

62

71

2011

2006

2002

6 38 56

STTK:n onnistuminen

2011

2006 10

8

51

45

39

47

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2006

2002

%


”Ei osaa sanoa” -vaihtoehdon valinneet eivät ole laskennassa mukana.Vuosina 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa, vuonna 2011 tutkimuksen saatteessa kerrottiin, että Akavallatarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä.

7

Akavan onnistuminen etujen ajamisessa viime vuosinaj j

Heikosti Tyydyttävästi Hyvin Kiitettävästi

11 44 38 8Kaikki

14

8

44

44

33

42

9

6

Miehet

Naiset

Ikäryhmä

9

9

43

45

40

40

9

6

Ikäryhmä

Alle 35

35–50

15 42 34 9Yli 50

Työnantajasektori

12

8

47

42

35

41

6

9

Julkinen

Yksityinen


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kuinka Akavan vaikutusvalta kehittyy lähivuosina akavalaisten

8

Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy

Kuinka Akavan vaikutusvalta kehittyy lähivuosina akavalaisten mielestä. Vastaukset 2002, 2006 ja 2011

14 61 252011

20 62 182006

18 58 242002

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2002

%


Mukana mielipiteensä ilmoittaneet.

Arvio etujärjestöjen vaikutusvallan

9

j j jkehittymisestä lähivuosina

Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Eos/tunt.

11

26

52

38

21

13

15

24

Palkansaajien keskusjärjestöt

Akava

SAK 26

15

38

43

13

12

24

30

SAK

STTK

Työnantajien keskusjärjestöt

3

11

26

48

43

9

27

33

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Valtion Työmarkkinalaitos, VTML

14

30

44

34

14

3

28

33

KT Kuntatyönantajat

Kirkon työmarkkinalaitos; KiT

Muut

29

4

36

34

7

35

27

28

Muut

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto, MTK

Suomen yrittäjät, SY


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

Järjestäytymisperusteet

10

Järjestäytymisperusteet

Ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkka- ja työsuhdeturva ovat merkittävimmät tekijät siihen, että kuulutaan akavalaiseen liittoon. Noin yhdeksän kymmenestä nimeää nämä vähintäänkin jonkin y y jverran merkitykselliseksi syyksi järjestäytymiselleen. Kokemus siitä, että jäsenyys antaa yleistä turvaa on lähes yhtä tärkeä tekijä.

Kaikkein tärkeimmäksi nousee ansiosidonnainen työttömyysturva, jos on valittavana vain yksi syy. Näin on etenkin yksityisellä sektorilla työskentelevien tai alle 35 vuotiaiden mielestä Julkisen sekNäin on etenkin yksityisellä sektorilla työskentelevien tai alle 35-vuotiaiden mielestä. Julkisen sek-torin vastaajat tai yli 50-vuotiaat ovat valinneet palkka- ja työsuhdeturvan tärkeimmäksi syyksi järjes-täytyä. Järjestäytyminen nähdään vakuutusluonteisena tekijänä, jolla turvataan työ ja toimeentulo.

Joka toinen oli saanut tiedon nykyisestä liitostaan aktiivisen opiskelijatoiminnan seurauksena. Muita tärkeitä rekrytointikanavia olivat työtoverit sekä luottamusmiehet. Luottamusmiestoiminta oli julkisella sektorilla tässä mielessä aktiivisempaa kuin yksityisellä. Nuorten kohdalla nousivat liittojen nettisivut toiseksi tärkeimmäksi kanavaksi opiskelijatoiminnan jälkeen tavoittaa mahdolliset jäsenet.

Koulutus- ja ammattiperusteinen järjestäytyminen näyttäytyivät selvästi, kun kysyttiin millä j p j j y y y y y , y yperusteella vastaaja oli valinnut juuri nykyisen ammattiliittonsa. Vastaajista 71 % ilmoitti, että liitto oli koulutukseen sopivin ja 49 % ilmoitti, että liitto oli ammattiin sopivin. Vastaajalla oli mahdollisuus valita kolme tärkeintä syytä.

Nuorten kohdalla suoritettu tutkinto ohjaa omaan liittoon Heille merkitsee muita ikäryhmiä enem Nuorten kohdalla suoritettu tutkinto ohjaa omaan liittoon. Heille merkitsee muita ikäryhmiä enem-män myös se, että liitto antaa henkilökohtaista apua mahdollisissa työelämän ongelmatilanteissa.

Enemmistön mielestä ammattiliiton merkitys heidän elämässään tulee säilymään ennallaan. Näin ajattelee seitsemän kymmenestä. Alle 50-vuotiailla ammattiliiton merkitys tullee kasvamaan useam-


man kohdalla verrattuna siihen, että merkitys vähenisi.

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että

11

Merkitsee jonkin verran Merkitsee erittäin paljon

j ,kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön

17

28

73

61

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Palkka- ja työsuhdeturva

36 49Jäsenyys antaa yleistä turvaa

39

51

34

21

Koulutettujen on pidettävä yhtä

Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut

34

42

30

20

Järjestöön on tapana kuulua

Ammatillinen kehittyminen

34 11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Ammatillinen järjestötoiminta%


Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen merkittävyyttä asteikolla 1–3 siten, että 1=ei merkitystä, 2=merkitsee jonkin verran ja 3=merkitsee erittäin paljon (4=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 2 tai 3.

Tärkein syy siihen, että kuulutaan Akavan

12

35Ansiosidonnainen työttömyysturva

yy ,jäsenjärjestöön

31

10

Palkka- ja työsuhdeturva

Jä t l i tä t 10

8

Jäsenyys antaa yleistä turvaa

Ammatillinen kehittyminen

7

4

Järjestöön on tapana kuulua

Koulutettujen on pidettävä yhtä

3

2

Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut

Ammatillinen järjestötoiminta 2

1

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Ammatillinen järjestötoiminta

Muu syy

%


0 5 10 15 20 25 30 35 40 %

Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein.

13

Tärkein syy siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön

Sukupuoli Ikäryhmä Työnantajasektori

Kaikki Miehet Naiset Alle 35 35 50 Yli 50 Julkinen Yksityinen

yy , j j jsukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan

Kaikki Miehet Naiset Alle 35 35–50 Yli 50 Julkinen Yksityinen

Ansiosidonnainen työttömyysturva 35 % 36 % 34 % 48 % 33 % 27 % 23 % 45 %

Palkka- ja työsuhdeturva 31 % 27 % 34 % 21 % 32 % 36 % 38 % 25 %

Jäsenyys antaa yleistä turvaa 10 % 10 % 10 % 11 % 9 % 9 % 13 % 7 %

Ammatillinen kehittyminen 8 % 6 % 9 % 7 % 8 % 7 % 9 % 6 %

Järjestöön on tapana kuulua 7 % 8 % 6 % 4 % 6 % 10 % 9 % 5 %j p

Koulutettujen on pidettävä yhtä 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 4 % 3 % 3 %

Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut 3 % 4 % 3 % 3 % 4 % 3 % 3 % 4 %

Ammatillinen järjestötoiminta 2 % 3 % 1 % 0 % 2 % 3 % 1 % 3 %

Muu syy 1 % 2 % 1 % 1 % 2 % 1 % 1 % 2 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

N 377 800 181 500 196 300 92 700 167 500 117 400 171 700 183 100


Miten sai tietää nykyisestä ammattiliitostaan?

14

51Liitto esitteli itsensä aktiivisesti opiskeluaikana

y y

15

12

9

Työtoveri työpaikalla kertoi

Luottamusmies tai yhdistyksen edustaja työpaikalla kertoi

Tutustui oman alan ammattiliiton nettisivuihin 9

7

5

Tutustui oman alan ammattiliiton nettisivuihin

Liitosta otettiin yhteyttä heti valmistuttua

Perhe tai ystävät kertoivat

4

3

1

Tutustui oman alan ammattiliiton lehteen

Liitosta otettiin yhteyttä postitse

Työnantaja työpaikalla kertoi 1

1

1

Työnantaja työpaikalla kertoi

Liiton mediakampanja (tv, lehti tms.)

Liiton ura- ja rekrytointipalvelut

6

7

0 10 20 30 40 50 60

Muuten

Ei osaa sanoa

%


Vastaajilla oli mahdollisuus valita usea vaihtoehto.

15

Miten sai tietää nykyisestä ammattiliitostaan



y ysukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan

Liitto esitteli itsensä aktiivisesti opiskeluaikana 51 % 50 % 52 % 72 % 52 % 33 % 49 % 53 %

Työtoveri työpaikalla kertoi 15 % 14 % 16 % 7 % 17 % 18 % 13 % 17 %

Luottamusmies tai yhdistyksen edustaja työpaikalla kertoi 12 % 12 % 12 % 4 % 15 % 14 % 20 % 5 %

Tutustui oman alan ammattiliiton nettisivuihin 9 % 7 % 11 % 17 % 7 % 4 % 9 % 9 %

Liitosta otettiin yhteyttä heti valmistuttua 7 % 7 % 8 % 9 % 6 % 7 % 8 % 6 %

Perhe tai ystävät kertoivat 5 % 5 % 4 % 9 % 4 % 2 % 3 % 5 %

Tutustui oman alan ammattiliiton lehteen 4 % 4 % 4 % 5 % 2 % 5 % 5 % 2 %

Liitosta otettiin yhteyttä postitse 3 % 2 % 3 % 5 % 2 % 2 % 4 % 2 %

Työnantaja työpaikalla kertoi 1 % 2 % 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 %

Liiton mediakampanja (tv, lehti tms.) 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %

Liiton ura- ja rekrytointipalvelut 1 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 %

Muuten 6 % 6 % 6 % 4 % 3 % 10 % 4 % 8 %

Ei osaa sanoa 7 % 5 % 8 % 2 % 4 % 15 % 7 % 7 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

N 393 300 189 500 203 800 99 600 172 600 120 800 176 900 192 900


Vastaajilla oli mahdollisuus valita usea vaihtoehto.

Nykyisen ammattiliiton valintaperusteet

16

71Koulutukseen sopivin

y y p

49

19

Ammattiin sopivin

Vastaajaan soveltuvan työehtosopimuksen sopija

16

13

Henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteissa

Lehdet ja alan kirjallisuus

11

7

Työtoverit kuuluvat samaan liittoon

Sopivia vakuutuksia, ostoetuja ja alennuksia

6

0

3

Jäsenmaksun edullisuus

Liiton tarjoama palkinto liittymisen yhteydessä

Muu syy 3

2

0 10 20 30 40 50 60 70

Muu syy

Ei osaa sanoa

%


Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme tärkeintä perustetta.

17

Millä perusteella liittyi juuri nykyiseen ammattiliittoonsukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan


Kaikki Miehet Naiset Alle 35 35–50 Yli 50 Julkinen YksityinenKaikki Miehet Naiset Alle 35 35 50 Yli 50 Julkinen Yksityinen

Koulutukseen sopivin 71 % 69 % 73 % 80 % 70 % 64 % 70 % 72 %

Ammattiin sopivin 49 % 43 % 54 % 41 % 56 % 46 % 62 % 41 %

V t j lt t ö ht i k ij 19 % 17 % 20 % 13 % 19 % 23 % 27 % 12 %Vastaajaan soveltuvan työehtosopimuksen sopija 19 % 17 % 20 % 13 % 19 % 23 % 27 % 12 %

Henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteissa 16 % 12 % 20 % 22 % 15 % 12 % 16 % 16 %

Lehdet ja alan kirjallisuus 13 % 13 % 14 % 13 % 12 % 16 % 13 % 13 %

Työtoverit kuuluvat samaan liittoon 11 % 12 % 11 % 8 % 15 % 9 % 16 % 8 %

Sopivia vakuutuksia, ostoetuja ja alennuksia 7 % 8 % 6 % 6 % 7 % 8 % 6 % 7 %

Jäsenmaksun edullisuus 6 % 7 % 4 % 7 % 6 % 4 % 4 % 7 %

Liiton tarjoama palkinto liittymisen yhteydessä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Muu syy 3 % 4 % 2 % 2 % 3 % 4 % 3 % 3 %

Ei osaa sanoa 2 % 2 % 3 % 2 % 1 % 4 % 1 % 3 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

N 392 500 189 000 203 500 99 600 172 700 119 900 175 500 193 500


Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme tärkeintä perustetta.

Ammattiliiton merkitys itselle tulevaisuudessa

18

Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Eos/tunt.

y

12

10

69

67

15

21

3

3

Kaikki

Miehet

14

13

72

73

10

10

4

4

Naiset

Ikä

Alle 35 13

14

8

73

71

65

10

11

26

4

4

1

Alle 35

35–50

Yli 50 8

13

65

68

26

15

1

3

Yli 50

Työnantajasektori

Julkinen

11 72 14 3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yksityinen

%


Tiedon välittyminen keskusjärjestö Akavan toiminnasta

19

y j j

Jäsenkunnasta 42 % ilmoitti, että saa keskusjärjestö Akavaa koskevaa tietoa hyvin tai melko hyvin. Joka neljäs rivijäsen raportoi, että saa melko huonosti tai huonosti tietoa.y j j p ,

Rivijäsenet pitävät parhaana tietolähteenä oman liiton lehteä ja jatkossakin toivotaan tätä kautta tiedon kulkevan.

Mediaa, Akavan ja oman liiton verkkosivuja pidetään myös yleisinä tiedon kanavina rivijäsenien keskuudessa.

Verkkosivuihin kannattaa jatkossakin panostaa. Akavan uutiskirjettä haluttaisiin lukea ahkerammin.

Luottamusmiehiltä toivotaan nykyistä enemmän tietoa Akavasta Luottamusmiehiltä toivotaan nykyistä enemmän tietoa Akavasta. Akavan sisäinen tiedotus sai hyvää palautetta, sillä 76 % aktiivivastaajista kertoi, että saa

hyvin tai melko hyvin tietoa Akavasta. Akavan verkkosivut ja Akavalainen-lehti tavoittivat aktiivivastaajat kaikkein parhaiten. Akavan verkkosivut ja Akavalainen lehti tavoittivat aktiivivastaajat kaikkein parhaiten.


Miten saa tietoa keskusjärjestö Akavan toiminnasta?

20

j j

Hyvin tai melko hyviny42 %

Eos

Ei hyvin eikä huonosti

Huonosti tai melko huonosti

5 %

huonosti28 %

melko huonosti25 %


Mistä rivijäsenet saavat/haluaisivat saada

21

6059Oman liiton lehdestä

jkeskusjärjestöä koskevaa tietoa?

33

33

22

30

Mediasta (lehdet, radio, tv ja niiden verkkosivut)

Akavan verkkosivuilta

28

14

10

31

24

Oman liiton verkkosivuilta tai uutiskirjeistä

Akavan uutiskirjeestä

10

9

7

16

7

Työpaikan luottamusmieheltä

Akavan esitteistä ja muista julkaisuista

Työtovereilta

Mistä saa tietoaMistä haluaa saada tietoa

3

2

6

7

5

Työtovereilta

Tilaisuuksista ja seminaareista

Sosiaalisesta mediasta

1

3

5

4

2

Akavan aluetoimikunnilta

Muualta


0 10 20 30 40 50 60

%

Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.

Mistä rivijäsenet saavat/haluaisivat saada tietoa keskusjärjestö Akavasta

22

Tiedon lähteet: Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

iän mukaan?

Saa Haluaa Saa Haluaa Saa HaluaaOman liiton lehti 48 % 53 % 62 % 62 % 65 % 59 %Media (lehdet, radio, tv ja niiden verkkosivut)

30 % 26 % 33 % 20 % 34 % 21 %verkkosivut)Akavan verkkosivut 38 % 29 % 29 % 29 % 33 % 33 %

Oman liiton verkkosivut tai uutiskirje 29 % 29 % 27 % 32 % 29 % 32 %

Akavan uutiskirje 13 % 25 % 12 % 27 % 16 % 20 %Akavan uutiskirje 13 % 25 % 12 % 27 % 16 % 20 %

Työpaikan luottamusmies 7 % 18 % 12 % 15 % 10 % 16 %

Akavan esitteet ja muut julkaisut 10 % 6 % 8 % 7 % 10 % 9 %

Työtoverit 6 % 9 % 6 % 3 % 8 % 6 %Työtoverit 6 % 9 % 6 % 3 % 8 % 6 %

Tilaisuudet ja seminaarit 3 % 10 % 3 % 5 % 4 % 8 %

Sosiaalinen media 3 % 9 % 2 % 5 % 2 % 2 %

Akavan aluetoimikunnat 0 % 4 % 1 % 6 % 2 % 2 %

Muu lähde 2 % 1 % 3 % 1 % 3 % 3 %


Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.

Akavan työmarkkinapoliittisten tehtävien tärkeys

23

y p y

Vastaajat saivat arvioida, kuinka tärkeinä he pitivät 14 valittua Akavan työmarkkinapoliittista edunvalvontaan liittyvää tehtävää. Lisäksi heitä pyydettiin kertomaan, mikä vaihtoehdoista on y pyy ,heidän mielestään tärkein. Odotetusti kaikki annetut tehtävät koettiin tärkeiksi.

Kun sai valita vain yhden vaihtoehdon, tärkeimmiksi vastaajat rankkasivat ”palkkausjärjestelmien kehittämisen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia” sekä ”ostovoiman kasvattamista” edistävät y , j yedunvalvontatehtävät. Kysymyksessä muistutettiin, että ostovoima muodostuu palkoista, palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta.

Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvointi koettiin myös hyvin tärkeiksi Akavan edunvalvontatehtäviksi.

Vastaajien taustat vaikuttivat ymmärrettävästi tärkeysjärjestykseen. Naisten mielestä palkkausjärjestelmien kehittäminen, perusteettomien palkkaerojen

poistaminen ja tasa-arvon edistäminen työelämässä olivat tärkeämpiä kuin miehille.Yk it i llä kt ill t ötä t k ät lit i t t i k tt i tä k ä äk i k i Yksityisellä sektorilla työtä tekevät valitsivat ostovoiman kasvattamisen tärkeämmäksi kuin palkkausjärjestelmien kehittämisen.

Eri-ikäisten vastaukset eivät poikenneet suuresti toisistaan. Yli 50-vuotiaat pitivät eläke-etuuksien säilyttämistä tärkeämpänä kuin muut ikäryhmät.

Muistettakoon, että vastaajat ottivat kantaa koko Akavan, mukaan lukien järjestöjen ja neuvottelujärjestöjen, edunvalvontaan.


Akavan työmarkkinapoliittisten tehtävien tärkeys lähivuosina

24

34 48Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä

paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta

Jokseenkin tärkeä Erittäin tärkeä

y p y

Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia

31

33

37

51

46

39

Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen mm. parantamalla työympäristöä ja työoloja

Eläke-etuuksien säilyttäminen

Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen (ostovoima muodostuu palkoista,

p y y , j yTyökyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen mm. parantamalla

työympäristöä ja työoloja


Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen 37

26

41

39

49

32

palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta)

Miesten ja naisten välisten perusteettomien palkkaerojen poistaminen

Korkeasti koulutettujen työllisyyden edistäminen

Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen



36

42

37

37

27

32

Työttömyysturvaetuuksien säilyttäminen

Osaamisen kehittäminen työelämässä

Yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottavien työaika- ja vapaa-aikajärjestelyjen edistäminen




37

30

28

32

aikajärjestelyjen edistäminen

Ikääntyneiden aseman parantaminen irtisanomistilanteissa

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä

Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna

aikajärjestelyjen edistäminen



Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna 35

33

35

28

28

21

Määrä ja osa aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin

Määräaikaisuuksien perusteiden tiukentaminen

Palkansaajan oikeussuojan parantaminen esim. ryhmäkanne

vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin




0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 %

Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen tärkeyttä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5.

Akavan tärkein työmarkkinapoliittinen tehtävä lähivuosina

25

29Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta

P lk ji t i k tt i ( t i d t lk i t

y p

Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia

27

11

6

Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen (ostovoima muodostuu palkoista, palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta)



Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen



6

5

4



Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna vakituisiin



Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna 4

3

3

työ- ja virkasuhteisiin



vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin



2

1

1







1

0

1



Muu



Muu


1

0 5 10 15 20 25 30 35

Muu

%


Muu

26

Akavan tärkein työmarkkinapoliittinen tehtävä lähivuosina

Sukupuoli Ikäryhmä TyönantajasektoriKaikki Miehet Naiset Alle 35 35–50 Yli 50 Julkinen Yksityinen

Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten että palkkataso heijastaa

sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan

Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia 29 % 22 % 34 % 27 % 29 % 29 % 36 % 24 %

Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen 27 % 35 % 20 % 28 % 29 % 23 % 23 % 31 %

Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen mm. parantamalla työympäristöä ja -oloja 11 % 11 % 11 % 11 % 14 % 7 % 11 % 10 %parantamalla työympäristöä ja oloja

Eläke-etuuksien säilyttäminen 6 % 8 % 5 % 3 % 4 % 12 % 5 % 8 %

Yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottavien työaika- ja vapaa-aikajärjestelyjen edistäminen 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 6 %

Korkeasti koulutettujen työllisyyden edistäminen 5 % 5 % 5 % 7 % 4 % 4 % 5 % 5 %Korkeasti koulutettujen työllisyyden edistäminen 5 % 5 % 5 % 7 % 4 % 4 % 5 % 5 %

Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin 4 % 2 % 5 % 6 % 3 % 4 % 4 % 3 %

Työttömyysturvaetuuksien säilyttäminen 3 % 4 % 3 % 1 % 3 % 5 % 3 % 4 %

Miesten ja naisten välisten perusteettomien palkkaerojen poistaminen 3 % 2 % 5 % 6 % 3 % 2 % 2 % 5 %Miesten ja naisten välisten perusteettomien palkkaerojen poistaminen 3 % 2 % 5 % 6 % 3 % 2 % 2 % 5 %

Määräaikaisuuksien perusteiden tiukentaminen 2 % 2 % 3 % 3 % 3 % 1 % 4 % 1 %

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä 1 % 0 % 2 % 1 % 1 % 2 % 1 % 1 %

Ikääntyneiden aseman parantaminen irtisanomistilanteissa 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 3 % 0 % 1 %

Osaamisen kehittäminen työelämässä 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 %

Palkansaajan oikeussuojan parantaminen esim. ryhmäkanne 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 %

Muu 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % 2 % 1 % 1 %

Yht ä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %N 374 000 179 200 194 800 92 300 166 600 114 900 167 700 183 500


Akavan koulutuspoliittisten tehtävien tärkeys

27

a a ou utuspo tt ste te tä e tä eys

Vastaajilla oli arvioitavana kuusi koulutukseen liittyvää tehtävää, joita Akava haluaa edistää suomalaisessa koulutuspolitiikassa lähivuosina.suomalaisessa koulutuspolitiikassa lähivuosina.

Kysymystavasta riippuen koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen sekä suomalaisen koulutuk-sen laadun parantaminen ovat akavalaisten mielestä tärkeimmät koulutuspoliittiset tehtävät .

Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä pidetään myös tärkeänätärkeänä.

Kun vastaajilla oli valittavana vain yksi vaihtoehto, nousi suomalaisen koulutuksen laatu tärkeimmäksi koulutuspoliittiseksi edunvalvontatehtäväksi.

Laadun korostuminen kertoo työllisyystilanteen huononemisesta ja kiristyneestä kilpailusta työ-paikoista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Akavan edunvalvonnassa koulutuksen laadun parantaminen on keskeisellä sijalla. Sitä tavoitellaan monin eri tavoin mm. vaatimalla koulutuk-sen ennakointityön parantamista ja korkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittämistä siten, että se kannustaa korkeakouluja kehittämään laatuaan. Erityisesti Akava on vaatinut työllistymisen nostamista erääksi rahoituskriteeriksi, että se korostaisi korkeakoulujen vastuuta opiskelijoidensa työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti.

Lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien merkitys on akavalaisille erittäin tärkeä teema. Pitkät työurat edellyttävät oman ammatillisen osaamisen systemaattista kehittämistä läpi työuran. Se y y y p ytarkoittaa uran eri vaiheissa osaamisen päivittämistä, laajentamista, syventämistä ja välillä jopa kokonaan uudelleen suuntaamista. Korkeakoulutettujen osaamisen kehittäminen on myös edellytys, että Suomi pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa korkean osaamisen työpaikoista. Nyt korkeasti koulutetut ovat erittäin eriarvoisessa asemassa keskenään ja pitkälti riippuvaisia


j p pptyönantajansa ymmärryksestä ja maksukyvystä asian tärkeyden suhteen.

Akavan koulutuspoliittisten tehtävien tärkeys lähivuosina

28


Akavan koulutuspoliittisten tehtävien tärkeys lähivuosina

41

44

30

23

Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen

Koulutuksen laadun parantaminen


Koulutuksen laadun parantaminen 44

38

23

21

Koulutuksen laadun parantaminen

Korkeastikoulutettujen koulutusmahd. kehittäminen

p

Korkeasti koulutettujen koulutusmahdollisuuksien kehittäminen

36 20Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminenKoulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen

35

33

18

15

Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti koulutetuille

Korkeakouluverkon rakenteen kehittäminen


K k k l k k t k hittä i 33 15

0 10 20 30 40 50 60 70 80


%




Akavan tärkein koulutuspoliittinen tehtävä

29

27Suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen


Suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen 27

24

p


Suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen


22Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoul.mahdollisuuksien keh.Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennys-

koulutusmahdollisuuksien kehittäminen

13

7

Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen


Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen


5Korkeakouluverkon rakenteen kehittäminen

heikosti koulutetuille


1

0 5 10 15 20 25 30 35

Muu

%

Muu



30




sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan


Suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen 27 % 37 % 19 % 26 % 28 % 27 % 27 % 28 %

Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen 24 % 21 % 27 % 24 % 25 % 23 % 25 % 23 %p

Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennys-koulutusmahdollisuuksien kehittäminen 22 % 18 % 26 % 24 % 19 % 25 % 23 % 22 %

Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen 13 % 10 % 15 % 18 % 10 % 13 % 13 % 13 %Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen 13 % 10 % 15 % 18 % 10 % 13 % 13 % 13 %

Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti koulutetuille 7 % 7 % 7 % 3 % 11 % 5 % 5 % 8 %

Korkeakouluverkon rakenteen kehittäminen 5 % 5 % 5 % 4 % 5 % 6 % 6 % 4 %

Muu 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 1 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %N 363 100 173 700 189 300 89 200 162 800 110 900 162 600 177 900



Akavan talouspoliittisten tehtävien tärkeys

31

a a ta ouspo tt ste te tä e tä eys

Vastaajille annettiin arvioitavaksi kuusi Akavan tulevien vuosien talouspoliittista tehtävää. Koetaanko kyseiset tavoitteet tärkeiksi ja mikä vaihtoehdoista olisi tärkein.

Kaikkia annettuja vaihtoehtoja pidettiin tärkeinä edunvalvontatehtävinä. Joka toinen akavalainen arvioi tehtävät vähintäänkin jokseenkin tärkeiksi.

Vastaukset tärkeimmän tehtävän suhteen eivät keskittyneet tiettyyn yhteen vaihtoehtoon vaan tavoitteista neljä sai kannatusta riippuen vastaajan taustastatavoitteista neljä sai kannatusta riippuen vastaajan taustasta.

Tärkeimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi valikoitui julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen. Rivijäsenistä 28 % oli tätä mieltä.

Keskenään yhtä tärkeiksi valittiin palkansaajien tuloverotuksen kiristämisen estäminen (22 %) es e ää y ä ä e s a pa a saaj e u o e o u se s ä se es ä e ( %)sekä talouden kasvun sekä työllisyyden nopea nousu (22 %).

Vastaajista 16 prosenttia oli sitä mieltä, että Akavan tärkein talouspoliittinen tehtävä on vaikuttaa siihen, että palkansaajien tuloverotus kevenee vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa Tämän toteutuminen pitäisi sisällään ylimmän marginaaliveronmyös ylemmissä tuloluokissa. Tämän toteutuminen pitäisi sisällään ylimmän marginaaliveron rajaamisen 50 prosenttiin.

Miehille talouskasvu ja työllisyys olivat tärkeimpiä, naisille julkiset palvelut. Nuoret akavalaiset eivät halua palkansaajien tuloverotuksen kiristämistä. Julkisen sektorinNuoret akavalaiset eivät halua palkansaajien tuloverotuksen kiristämistä. Julkisen sektorin

työntekijät vaalivat luonnollisesti julkisia palveluja, kuten myös vanhemmat vastaajat. Yksityisellä sektorilla työtä tekevät korostavat talouden ja työllisyyden nopeaa nousua. He

edellyttävät muita vastaajaryhmiä useammin myös verotuksen keventämistä ylemmissä tuloluokissa


tuloluokissa.

Akavan talouspoliittisten tehtävien tärkeys

32

p y


34 34Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminenJulkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen

varmistaminen

32

38

35

25

Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus ei kiristy

Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta


Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta

33 23

j y yy p

Julkisen sektorin velanhallinta

j y yy p


28 21Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa

Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa

32 17

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Talous- ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen

%




0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Akavan tärkein talouspoliittinen tehtävä

33


28Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminenJulkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä

22Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus ei kiristy

rahoituksen varmistaminen


22Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta nousustaHuolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta

16

6





5Talous- ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen



1

0 5 10 15 20 25 30 35

Muu

%

Muu



34




psukupuolen, iän ja työnantajan mukaan


Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen 28 % 19 % 36 % 23 % 27 % 33 % 36 % 21 %

Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus ei kiristy 22 % 20 % 25 % 25 % 22 % 21 % 26 % 21 %Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus ei kiristy 22 % 20 % 25 % 25 % 22 % 21 % 26 % 21 %

Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta 22 % 29 % 16 % 23 % 22 % 21 % 14 % 28 %

Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maidenPalkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa

16 % 20 % 12 % 13 % 19 % 13 % 11 % 20 %

Julkisen sektorin velanhallinta 6 % 7 % 4 % 9 % 4 % 6 % 6 % 5 %

Talous- ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen 5 % 3 % 7 % 5 % 5 % 4 % 4 % 4 %

Muu 1 % 2 % 1 % 2 % 1 % 1 % 2 % 1 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %N 362 700 175 600 187 100 90 100 161 900 110 500 162 900 177 500



Suomen julkisen talouden tasapainottaminen

35

Suo e ju se ta oude tasapa otta e

Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka Suomen julkista taloutta voitaisiin tasapainottaa. Julkisella taloudella tarkoitettiin valtiota kuntia ja eläkejärjestelmäätaloudella tarkoitettiin valtiota, kuntia ja eläkejärjestelmää.

Vastaajille annettiin viisi keinoa, joista piti valita mikä vaihtoehto olisi vastaajille sopivin ja mikä vaihtoehto huonoin. Kasvun ja työllisyyden parantaminen oli tarkoituksella jätetty vaihtoehdoista pois.

Vaihtoehdot eivät olleet helppoja:1. lakisääteistä alinta eläkeikää nostetaan kahdella vuodella2. maksettaisiin huomattavasti enemmän veroja 3 lakisääteinen eläke pienenisi3. lakisääteinen eläke pienenisi4. julkisten palvelujen tasossa ja laadussa tingittäisiin5. julkisten palveluiden käyttämisestä perittäisiin korkeampia omavastuumaksuja.

Huonoimman vaihtoehdon valinta oli haasteellista ja vastaukset jakautuivat melko tasaisesti. Huonoimman vaihtoehdon valinta oli haasteellista ja vastaukset jakautuivat melko tasaisesti. Kuitenkin tinkimistä julkisten palvelujen laadusta ja tasosta vastustettiin eniten.

Omavastuumaksujen periminen julkisista palveluista nousi ykköseksi, kun piti valita sopivin keino. Joka toinen oli tätä mieltä.


Keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi

36

j j p

Akavalaisten mielestä sopisi parhaiten: Huonoin keino:

4Julkisista palveluista peritään korkeampia omavastuumaksuja50Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään

korkeampia omavastuumaksujaJulkisista palveluista peritään

korkeampia omavastuumaksuja

18Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa korotetaan kahdella vuodella25Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa (pääsääntöisesti

63 vuotta) korotetaan kahdella vuodellaLakisääteistä alinta eläkeikärajaa

korotetaan kahdella vuodella

27Maksettaisiin huomattavasti enemmän erilaisia veroja15Maksettaisiin huomattavasti enemmän erilaisia

verojaMaksettaisiin huomattavasti

enemmän erilaisia veroja

32Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään6Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitäänJulkisten palveluiden tasossa ja

laadussa tingitään

19

0 10 20 30 40 50

Lakisääteinen eläke pienenisi

%

3

0 10 20 30 40 50


%



Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista sopivin ja huonoin vaihtoehto.

Julkisen talouden tasapainottaminen.

37

pMikä olisi sopivin vaihtoehto sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan

Ikäryhmä TyönantajasektoriKaikki Miehet Naiset Alle 35 35–50 Yli 50 Julkinen YksityinenKaikki Miehet Naiset Alle 35 35–50 Yli 50 Julkinen Yksityinen

Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja

50 % 47 % 54 % 45 % 53 % 50 % 49 % 51 %

L ki äät i tä li t läk ikä j k t tLakisääteistä alinta eläkeikärajaa korotetaan kahdella vuodella

25 % 26 % 25 % 27 % 26 % 23 % 27 % 24 %

Maksettaisiin huomattavasti enemmän erilaisia veroja

15 % 14 % 17 % 20 % 12 % 16 % 16 % 15 %j

Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään

6 % 10 % 3 % 6 % 5 % 8 % 5 % 8 %

Lakisääteinen eläke pienenisi 3 % 4 % 2 % 1 % 4 % 3 % 3 % 3 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista vain yksi.

38

Julkisen talouden tasapainottaminen.

Ikäryhmä TyönantajasektoriKaikki Miehet Naiset Alle 35 35–50 Yli 50 Julkinen Yksityinen

pMikä olisi huonoin vaihtoehto sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan


Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään

32 % 26 % 38 % 41 % 30 % 28 % 36 % 28 %

Maksettaisiin h omatta asti enemmänMaksettaisiin huomattavasti enemmän erilaisia veroja

27 % 35 % 19 % 30 % 31 % 19 % 21 % 31 %

Lakisääteinen eläke pienenisi 19 % 15 % 22 % 17 % 15 % 25 % 19 % 19 %

Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa korotetaan kahdella vuodella

18 % 20 % 17 % 8 % 19 % 26 % 21 % 18 %

Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja

4 % 4 % 4 % 4 % 5 % 3 % 3 % 5 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista vain yksi.

Työnantajien ja työntekijöiden väliset i i li d t j l tt i h t t ö ik ill

39

erimielisyydet ja luottamusmiehet työpaikoilla

Kaksi kolmesta rivijäsenestä luottaa siihen, että työntekijöiden ja työnantajan väliset erimielisyydet ratkaistaan työpaikoilla neuvotellen.y p

Joka viides lisäisi ammattiliittojen valvontaa. Tuomioistuimeen lähtisi vain yksi sadasta, vaikka oikeudellisten keinojen uhka lisää työnantajan

neuvotteluhalukkuutta. Nykyiset oikeudelliset keinot eivät ole toimivia.

Toisaalta reilu neljännes (27 %) vastaajista raportoi, että työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa

henkilöstön edustajaa. Joka kymmenennellä ei ollut tietoa asiasta. j y Osuudet ovat suunnilleen samat kuin vuonna 2006. Yksityisen sektorin palvelualoilla tilanne on huonoin. Siellä joka toisen (54%) vastaajan työpaikalla

ei ollut luottamusmiestä. Mitä pienemmästä työpaikasta henkilömäärällä mitattuna oli kyse, sitä harvemmin siellä oli

akavalaisia edustava oma luottamusmies tai vastaava. Joka viides alle 35-vuotiaista ei tiedä onko työpaikalla luottamusmiestä. Ristiriitatilanteiden selvittelyn tai paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että kaikilla akavalaisilla

on oma edustaja ja kattava työehtosopimus työpaikalla. Ilman näitä ei ammattiliittojen valvontaa voida lisätä.

Työehtosopimusten ulkopuolisten neuvottelumahdollisuuksien parantamiseksi on lisättävä


Työehtosopimusten ulkopuolisten neuvottelumahdollisuuksien parantamiseksi on lisättävä ammattiliittojen keinoja puuttua lainrikkomuksista johtuviin erimielisyyksiin.

Tehokkain keino ratkaista työpaikalla työnantajan ja

40

y p y j jtyöntekijöiden väliset erimielisyydet

64Työpaikkatason neuvottelut 64

19

Työpaikkatason neuvottelut

Ammattiliittojen valvontakeinojen lisääminen

7Viranomaisvalvonnan lisääminen (esim. työsuojelupiirit)

3

1

Joukkovoiman käyttö esim. ulosmarssit

Oikeudelliset keinot (oikeusprosessi)

1Jokin muu keino

5

0 10 20 30 40 50 60 70

Ei osaa sanoa

%


Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista mielestään tehokkain.

41

Tehokkain keino ratkaista työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden väliset

Ikäryhmä Työnantajasektori

y p y j j y jerimielisyydet sukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan


Työpaikkatason neuvottelut 64 % 69 % 60 % 63 % 63 % 67 % 63 % 64 %

A ttiliitt j l t k i j li ää i 19 % 18 % 20 % 19 % 20 % 18 % 21 % 17 %Ammattiliittojen valvontakeinojen lisääminen 19 % 18 % 20 % 19 % 20 % 18 % 21 % 17 %

Viranomaisvalvonnan lisääminen (esim. työsuojelupiirit) 7 % 3 % 12 % 7 % 10 % 5 % 7 % 8 %

Joukkovoiman käyttö esim ulosmarssit tai muutJoukkovoiman käyttö esim. ulosmarssit tai muut mielenilmaukset 3 % 4 % 2 % 4 % 3 % 2 % 3 % 3 %

Oikeudelliset keinot (oikeusprosessi) 1 % 2 % 0 % 2 % 0 % 1 % 0 % 1 %

Jokin muu keino 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % 1 %

Ei osaa sanoa 5 % 4 % 5 % 4 % 4 % 5 % 5 % 5 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

N 394 500 190 100 204 400 99 600 173 200 121 300 177 400 193 500


Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista mielestään tehokkain.

Onko työpaikalla luottamusmies

42

Kyllä Ei Ei tiedä

y ptai vastaava henkilöstön edustaja?

61

63

75

27

26

17

11

10

8

Kaikki 2011Kaikki 2006

Julkinen sektori 2011 75

73

53

17

18

34

8

9

13

Julkinen sektori 2011Julkinen sektori 2006

Yksityinen sektori 201152

36

34

55

14

9

Yksityinen sektori 2006

Henkilöstön lukumäärä 2011Alle 30

63

68

73

82

26

26

16

12

10

6

12

6

30–4950–99

100–249250 499 82

76

84

63

12

12

7

16

6

12

9

21

250–499500–999

1000–2999Yli 3000


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Akavan alueellisten painopisteiden tärkeys

43

p p y

Akava pyrkii alueellisella toiminnallaan edistämään jäsenkuntansa hyvää työllisyyttä sekä työhyvinvointia. Akavan valitsemat alueelliset toimikunnat ja toimijat hoitavat näitä tehtäviä.y y j j

Akavan järjestötutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan yllä mainittuihin asiakokonaisuuksiin liittyviä painopisteitä ja niiden tärkeyttä alueellisessa edunvalvonnassa.

Akavalaisten mielestä työhyvinvointiin liittyviä asioita pidettiin tärkeimpänä. Joka toinen vastaaja piti erittäin tärkeänä työn henkisen kuormittavuuden vähentämistä. Lähes puolet vastaajista raportoi myös, että psyykkisen ja fyysisen väkivallan poistaminen työpaikoilta on erittäin tärkeää. Työaikalain noudattaminen on niinikään erittäin tärkeää. Myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-sien lisäämistä työorganisaation toiminnan kehittämiseksi pidettiin tärkeänä.

Keskeisiä keinoja yllä olevien tavoitteiden edistämiseksi alueellisessa työssä on vaikuttaminen työsuojelu- ja työterveyshuollon viranomaisten kautta näiden lakisääteisissä toimielimissä, jotta asiat saavat riittävän painoarvon viranomaistyössä ja jalkautuvat myös sitä kautta työpaikoille. Tärkeätä on myös tiedon jakaminen ja levittäminen akavalaisten ja heidän työnantajiensa y j j j y jkeskuuteen.

Tärkeänä vastaajat pitivät myös korkeasti koulutetuille suunnattavia aikuiskoulutusmahdolli-suuksia ja niiden kehittämistä. Näin turvataan jäsenille hyvä ja laadukas työllistyminen työuran aikanaaikana.

Keskeisiä keinoja hyvän ja laadukkaan työllistyvyyden saavuttamisessa on vaikuttaminen päätök-sentekoon lakisääteisissä alueellisissa ja paikallisissa toimielimissä elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristö(ELY)-keskuksissa, työ- ja elinkeino(TE)-toimistoissa ja maakuntaliitoissa, joissa Akavalla on


edustus muiden työmarkkinajärjestöjen tapaan. Olennaista on myös yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Alueellisten painopisteiden tärkeys

44

32 51Työn henkistä kuormittavuutta tulee vähentää siten, että työt ja niiden resurssointi ovat tasapainossa

Jokseenkin tärkeää Erittäin tärkeää

p p y

Työn henkistä kuormittavuutta tulee vähentää siten, että työt ja niiden resurssointi ovat tasapainossa

29

34

47

40

Psyykkinen ja fyysinen väkivalta tulee poistaa työpaikoilta

Työaikalakia tulee noudattaa niiden akavalaisten ammattiryhmien kohdalla, joita laki

niiden resurssointi ovat tasapainossa

Psyykkinen ja fyysinen väkivalta tulee poistaa työpaikoilta

Työaikalakia tulee noudattaa niiden akavalaisten 34

42

40

28

Työaikalakia tulee noudattaa niiden akavalaisten ammattiryhmien kohdalla, joita laki koskee

nkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia työorganisaatioiden kehittämisessä tulee parantaa

yöa a a a uee ouda aa de a a a a s eammattiryhmien kohdalla, joita laki koskee

Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia työorganisaatioiden kehittämisessä tulee parantaa

Ak l i t t ö ä i j t ö t l i t41

35

21

21

Akavalaisten työssä pysyminen ja työura tulee varmistaa korkeasti koulutettujen tarpeita vastaavalla täydennys- ym. aikuiskoulutuksella

Työvoimapoliittinen koulutus on tehtävä käytännössä mahdollliseksi myös korkeasti koulutetuille

Akavalaisten työssä pysyminen ja työura tulee varmistaa korkeasti koulutettujen tarpeita vastaavalla täydennys- ym.

aikuiskoulutuksellaTyövoimapoliittinen koulutus on tehtävä käytännössä

mahdollliseksi myös korkeasti koulutetuille

34

32

21

20

TE-toimistoihin on alueilla saatava tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat työllistymispalvelut korkeasti koulutetuille

k ti k l t tt j t öttö ik t l l h tää kittä ä ti k i tt

mahdollliseksi myös korkeasti koulutetuille

TE-toimistoihin on alueilla saatava tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat työllistymispalvelut korkeasti koulutetuille

Korkeasti koulutettujen työttömyysaikaa tulee lyhentää 32

27

20

9

orkeasti koulutettujen työttömyysaikaa tulee lyhentää merkittävästi nykyiseen verrattuna

Työllisyystoimenpiteiden rahoitusta tulee alueilla ohjata korkeasti koulutettujen hyväksi

Korkeasti koulutettujen työttömyysaikaa tulee lyhentää merkittävästi nykyiseen verrattuna

Työllisyystoimenpiteiden rahoitusta tulee alueilla ohjata korkeasti koulutettujen hyväksi


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 %


Yrittäjyys, ammatinharjoittaminen tai itsensä

45

jyy , jtyöllistäminen

Akavalaisista kuusi prosenttia ilmoitti olevansa kyselyhetkellä joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä Akavalaisista kuusi prosenttia ilmoitti olevansa kyselyhetkellä joko pää tai sivutoiminen yrittäjä. Tämä vastaa noin 24 000 akavalaista. Viimeisen vuoden aikana 29 % on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä.

Eniten ”yrittäjyyttä” ovat harkinneet alle 50-vuotiaat (34–37 %) tai yksityisellä sektorilla työtä t k ät (38 %)tekevät (38 %).

Lähes puolet asiaa harkinneista ryhtyisi yrittäjäksi päätoimisesti. Sivutoimista yrittäjyyttä harkitsee 37 % ja loput 17 % eivät osanneet kertoa.

Yrittäjyydessä kiinnostaisi eniten itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen Naisille Yrittäjyydessä kiinnostaisi eniten itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Naisille merkitsee hiukan enemmän unelmien toteutuminen kuin miehille, miehille merkitsevät paremmat tulomahdollisuudet enemmän kuin naisille.

Miksei yrittäjyys ole omalla kohdalla mahdollista? Suurimmat syyt ovat taloudelliseen t i t l liitt iä k t h ikk t kä lk t l d lli t ä i t i ttoimeentuloon liittyviä, kuten heikko perusturva sekä pelko taloudellisesta epäonnistumisesta. Eikä juuri vähempiä mainintoja saaneet vaihtoehdot ”yritysidean puuttuminen” tai ”oman työn myymisen vaikeus”.

Naisille kaikki annetut syyt merkitsivät enemmän kuin miehille.yy Annetut vaihtoehdot korostuvat kun tarkastellaan vastaajan ikää. Nuoret kertovat muita

useammin, että heiltä ”puuttuu yritysidea”, ”joutuu tekemään liikaa töitä” tai ”ei tiedä kuinka yritys perustetaan”. Keski-ikäisillä (35–50-vuotiailla) talouteen liittyvät tekijät ovat merkityksellisimpiä.


Onko harkinnut ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi

46

Kyllä Ei Tuntematon On nykyisin pää- tai sivutoiminen

y y y j j jviimeisen viiden vuoden aikana?

29

35

24

64

56

70

6

8

4

1

1

1

Kaikki

Miehet

Naiset 24

37

34

70

60

59

4

4

5

1

0

1

Naiset

Ikäryhmä

Alle 35

35–50 34

16

20

59

74

74

5

8

5

1

1

1

35–50

Yli 50

Työnantaja

Julkinen 20

38

34

74

57

62

5

3

4

1

1

1

Julkinen

Yksityinen

Toimiasema

Johto ja esimiestehtävät 34

34

17

62

58

76

4

7

7

1

1

1

Johto- ja esimiestehtävät

Asiantuntijatehtävät

Opetus- ja kasvatustehtävät

M t t htä ät


25 70 32

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Muut tehtävät%

Mikä yrittäjyydessä kiinnostaa?

47

Mikä yrittäjyydessä kiinnostaa?Ne, jotka ovat harkinneet yrittäjyyttä (31% akavalaisista palkansaajista):

Kiinnostaa jonkin verran Kiinnostaa erittäin paljon

27 56Itsenäinen työ

22 50Omien unelmien toteutuminen

27 29P t t l hd lli d t 27 29Paremmat tulomahdollisuudet

22 21

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Ura-askel eteenpäin

%


Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen kiinnostavuutta asteikolla 1-5 siten, että 1=ei merkitystä, 5=kiinnostaa erittäin paljon (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 %

Miksei yrittäjyys ole mahdollinen vaihtoehto?

48

Merkitsee jonkin verran Merkitsee erittäin paljon

y jyy(68 % akavalaisista palkansaajista ei ollut harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä)

25

27

48

46

Epävarma perusturva

Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta

17

34

52

34

Puuttuu hyvä yritysidea

Oman työn myymisen vaikeus

24

25

34

25

Ei ole yrittäjähenkinen

Tulot heikkenisivät alussa verrattuna nykyiseen tulotasoon

21

25

22

16

y y

Joutuu tekemään liikaa töitä

Hyvien työntekijöiden löytäminen voi olla hankalaa 25

16

16

13

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Hyvien työntekijöiden löytäminen voi olla hankalaa

Ei tiedä kuinka yritys perustetaan käytännössä

%


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen merkitystä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei merkitystä, 5=merkitsee erittäin paljon (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5.

Vastaajien profiili (liitteet 1 ja 2)

49

astaaj e p o ( tteet ja )

Tutkimukseen vastanneista 52 % on naisia, 48 % miehiä. Vastaajat ovat keskimäärin 43 6-vuotiaita Joka neljäs oli alle 34-vuotias ja joka neljäs oli yli 53- Vastaajat ovat keskimäärin 43,6 vuotiaita. Joka neljäs oli alle 34 vuotias ja joka neljäs oli yli 53

vuotias. Reilusti joka kolmas (37 %) asui Uudellamaalla. Kolme neljästä oli pysyvässä kokoaikatyössä, joka kymmenes määräaikaisessa kokoaikatyössä.

O ik t ötä t ki 5 % t ji t T öttö ä ä li k l h tk llä 3 % V h t liitt älläOsa-aikatyötä teki 5 % vastaajista. Työttömänä oli kyselyhetkellä 3 %. Vanhemmuuteen liittyvällä vapaalla tai vuorotteluvapaalla oli 4 % vastaajista.

Puolet tähän kyselyyn vastanneista akavalaisista teki työtä yksityisen sektorin palveluksessa, 45 prosenttia julkisella sektorilla ja 2 prosenttia oli ammatinharjoittajia tai yrittäjiä.

Puolet vastaajista ilmoitti, että oman toimipaikan henkilöstön määrä oli alle 100 työntekijää. Asiantuntijatehtävissä teki töitä 44 % vastaajista. Johto- tai esimiestehtävissä toimi 23 % ja

opetus- ja kasvatustehtävissä 22 %. Akavan jäsenjärjestön jäseninä vastaajat olivat olleet keskimäärin 15 vuotta Akavan jäsenjärjestön jäseninä vastaajat olivat olleet keskimäärin 15 vuotta. Yllä olevat tiedot perustuvat jäsenjärjestöjen työvoimaan kuuluvien jäsenten määrillä

painotettuihin tuloksiin. Tulokset vastaavat hyvin tiedossa olevia perusjoukon vastaavia tietoja.


Liite 1

50

Taustatietoja Akavan järjestötutkimukseen vastanneista työvoimaan kuuluvista

Vastaajien Arvio perus- Jaukauma,lukumäärä ei painotettu joukosta, järjestö-paino % (painotettu)

Kaikki 830 394 455 100 %

j j j yjäsenistä tammikuussa 2011

SukupuoliMiehet 387 190 061 48 %Naiset 443 204 394 52 %Ikä (keskimäärin 43,6 vuotta)Alle 35 242 99 645 25 %Alle 35 242 99 645 25 %35–50 345 173 232 44 %Yli 50 239 121 341 31 %Tunt. 4 237 0 %Jäsenyysaika (keskimäärin 15 vuotta)Alle 5 142 61273 16 %5–9 227 101096 26 %10–19 172 87353 22 %20- 266 134275 34 %Tunt. 14 6756 2 %Tunt. 14 6756 2 %PäätoimiPysyvä kokoaikatyö 603 291 308 74 %Määräaikainen/tilapäinen kokoaikatyö 109 44 499 11 %Osa-aikatyö (osa-aikaeläke, ositt. hoitovapaa tms.) 40 21 366 5 %Yrittäjä 12 5 937 2 %Työtön, työvoimapoliittinen koulutus tms., lomautettu 26 13 395 3 %Muu (vanhemmuuteen liittyvä vapaa, vuorottelu tms.) 31 14 059 4 %Tunt. 9 3 893 1 %


51

Liite 2Taustatietoja Akavan järjestötutkimukseen vastanneista työvoimaan

Vastaajien Arvio perus- Jaukauma,lukumäärä ei painotettu joukosta, järjestö-paino % (painotettu)

TyönantajaJulkinen yhteensä 401 177 415 45 %

j j j ykuuluvista jäsenistä tammikuussa 2011

Julkinen yhteensä 401 177 415 45 %Kunta 253 117 073 30 %Valtio 128 53 503 14 %

Seurakunta 20 6 840 2 %Yksityinen yhteensä 381 193 528 49 %

Yksityinen teollisuus 150 79 371 20 %Yksityinen, teollisuus 150 79 371 20 %Yksityinen, palvelut 136 68 219 17 %

Yliopisto 49 24 632 6 %Muu yksityinen 46 21 306 5 %

Ammatinharjoittaja 13 7 958 2 %Muu/tuntematon 35 15 554 4 %Muu/tuntematon 35 15 554 4 %Työpaikan kokoAlle 30 200 103 407 26 %30–49 91 42 107 11 %50–99 105 47 827 12 %100–249 122 63 508 16 %100–249 122 63 508 16 %250–499 70 32 228 8 %500–999 71 29 839 8 %1000–2999 67 29 094 7 %Yli 3000 46 19 956 5 %Tunt 55 25 056 6 %Tunt 55 25 056 6 %ToimiasemaAsiantuntijatehtävät 374 174 986 44 %Johto- ja esimiestehtävät 184 88 836 23 %Opetus-ja kasvatustehtävät 182 88 408 22 %Muut tehtävät 76 37 232 9 %


Muut tehtävät 76 37 232 9 %Tuntematon 14 4 993 1 %

52

Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenmäärät 1 1 2011

Agronomiliitto 5 933 Suomen Eläinlääkäriliitto 2 251

Ak E it i l t 25 761 S F i liitt 8 524

Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenmäärät 1.1.2011

Akavan Erityisalat 25 761 Suomen Farmasialiitto 8 524

Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 686 Suomen Hammaslääkäriliitto 6 732

Akavan Yleinen Ryhmä AYR 837 Suomen Lakimiesliitto 15 423

Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL 1 905 Suomen Lääkäriliitto 23 154

Driftingenjörsförbundet i Finland 3 220 Suomen Psykologiliitto 6 105

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 030 Suomen Puheterapeuttiliitto 1 332

KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 929 Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 882

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 397 Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL 10 843

Metsänhoitajaliitto 2 621 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 73 438

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ 26 202 Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 024

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 119 564 Tieteentekijöiden Liitto 6 755

Professoriliitto 2 306 Tradenomiliitto TRAL 26 394

Päällystöliitto 4 566 Upseeriliitto 5 838

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 21 657 Uusi Insinööriliitto UIL 61 810

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 692 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 531


Suomen Ekonomiliitto SEFE 47 200 YTY & Valmentajat 8 271

Yhteensä 552 81318.2.2011

Akavan järjestötutkimus 2011

Documents

Transcript of Akavan järjestötutkimus 2011