Akavan Erityisalat Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009

Akavan Erityisalat

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009

Tutkimuksen toteuttaminen

Perusjoukon muodostavat kaikki valtiosektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N=3 831).

Kyselylomake tavoitti 3 178 jäsentä.

Yhden uusintakyselyn jälkeen kyselyyn vastasi 1 392 jäsentä (vastausprosentti 43,8).

Kaikki laskelmat on tehty perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina.

Aineiston analysoinnista vastasi Real Stats Oy.


Perustietoa valtiosektorilla toimivista jäsenistä Naisia 74 %

Keski-ikä 44,9 vuotta, naisilla 43,9 ja miehillä 47,8 vuotta

Tutkinnon suorittamisesta keskimäärin 14,8 vuotta; naisilla 13,4 ja miehillä 18,9 vuotta

Vähintään alempi korkeakoulututkinto 90 %

91 % kokopäivätyössä

Joka neljäs (25 %) määräaikaisessa työsuhteessa

Työssä pääkaupunkiseudulla 50 %


Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan, %

JäsenyhdistysMiehet

(N=1 016)Naiset(2 815)

Kaikki(3 831)

AEL:n koulutushenkilöt 0,7 0,5 0,5

Arkistoalan ammattiyhdistys ry 5,6 4,1 4,5Hallintonotaarit ry 1,0 0,9 0,9

Kihlakunnanulosottomiehet 8,5 1,7 3,5Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys 0,7 2,2 1,8

Kuntien asiantuntijat KUMULA ry 0,3 1,2 1,0Kääntäjien ammattijärjestö ry 1,3 7,4 5,8

Museoalan ammattiliitto ry 6,8 6,4 6,5Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt 3,6 1,7 2,2

Pelastushallinnon Virkamiehet 1,6 0,2 0,6SPECIA -asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 25,9 37,9 34,7

Suomen restonomit ry 1,0 0,2 0,4Suomen toimintaterapeuttiliitto ry 0,3 0,9 0,8

Suomen Verotarkastajat SVT 32,2 10,6 16,3Suomen viittomakielen tulkit ry 0,0 0,4 0,3

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry 3,7 5,3 4,9Tiedotusalan ammattijärjestö ry 2,3 5,1 4,3

Tradenomi HSO sihteerit ry 0,0 8,0 5,8Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV 3,8 4,2 4,1

Muu yhdistys 0,6 0,5 0,5Tieto puuttuu 0,3 0,7 0,6Yhteensä 100,0 100,0 100,0


Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan

310 8

22

2827

29

3030

32

2326

159 11

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Mies Nainen Kaikki

60-

50-59

40-49

30-39

Alle 30


Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan

104 6

6

4 5

25

2122

5166 62

7 4 51 1 1

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Mies Nainen Kaikki

Ulkomailla suoritettu tutkinto /ei tietoa

Tutkijakoulutus

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

Alin korkea-aste

Keskiaste


Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan

3 3 3

13

26 23

72

6164

10 8 93 2 2

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Mies Nainen Kaikki

Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihlö

Muu, ei tietoa


Valtiosektorin jäsenet ikäryhmän ja toimiaseman mukaan

72 2 2 3 3

50

2919 17 12

23

39

64

65 6771

64

3 511 11 9

9

1 1 3 3 6 2

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Alle 30 30-39 40-49 50-59 60- Kaikki

Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihenkilö

Muu


Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja hallinnon alan mukaan, %

HallinnonalaMiehet(N=943)

Naiset(2 531)

Kaikki(3 473)

Valtioneuvoston kanslia 0,0 1,1 0,8

Ulkoasiainministeriö 1,0 0,9 0,9

Oikeusministeriö 8,9 3,8 5,2

Sisäasiainministriö 3,1 4,3 4,0

Puolustusministeriö 1,9 2,3 2,2

Valtiovarainministeriö 34,9 15,3 20,6

Opetusministeriö 19,9 24,0 22,9

Maa-ja metsätalousministeriö 2,0 1,8 1,8

Liikenne-ja viestintäministeriö 4,5 2,5 3,1

Sosiaali-ja terveysministeriö 2,0 4,6 3,9

Työ-ja elinkeinoministeriö 4,8 8,0 7,1

Ympäristöministeriö 0,7 1,7 1,4

Yliopisto 14,1 24,7 21,8

Muu, tuntematon 2,2 4,9 4,2

Yhteensä 100,0 100,0 100,0


Vastaako nykyinen työ koulutusta? Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi

11

18

34

18

17

11

10

2

9

40

13

24

16

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Mies

Nainen

Alle 30

30-39

40-49

50-59

60-

Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihenkilö

Pysyvä

Määräaikainen

Kaikki

%


Työsuhteiden määräaikaisuus

Joka neljäs (25 %) valtiolla toimiva jäsen oli määräaikaisessa palvelusuhteessa.

Reilu neljännes (28 %) oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan.

Määräaikaisuudet ketjuuntuvat: useammalla kuin joka toisella oli vähintään kolmas määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa.

28 % määräaikaisista ei tiedä mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen jälkeen.


Määräaikaisten työsuhteiden osuudet, %

18

27

20

10

22

35

72

46

18

7

4

6

10

20

29

32

25

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Mies

Nainen

Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihlö

Alle 30

30-39

40-49

50-59

60-

Keskiaste

Alin korkea-aste

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Tutkijakoulutus

Kaikki

%


Määräaikaisten työsuhteiden osuus hallinnonaloittain, %

5

7

8

9

13

16

21

22

23

26

28

53

58

25

0 10 20 30 40 50 60 70

Valtiovarainministeriö

Puolustusministeriö

Liikenne-ja viestintäministeriö

Oikeusministeriö

Sosiaali-ja terveysministeriö

Maa-ja metsätalousministeriö

Sisäasiainministriö

Ympäristöministeriö

Opetusministeriö

Työ-ja elinkeinoministeriö

Valtioneuvoston kanslia

Yliopisto

Ulkoasiainministeriö

Kaikki

%Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009

Määräaikaisten osuudet (%) eräillä jäsenyhdistysten jäsenillä

0

3

11

15

21

23

25

30

35

38

53

25

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Kihlakunnanulosottomiehet

Suomen Verotarkastajat SVT

Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt

Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV

Tradenomi HSO sihteerit ry

Kääntäjien ammattijärjestö ry

Tiedotusalan ammattijärjestö ry

Arkistoalan ammattiyhdistys ry

SPECIA -asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

Museoalan ammattiliitto ry

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Kaikki

%


Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle

22

33

30

37

22

23

31

28

13

16

14

19

19

16

45

50

50

46

56

47

49

5

4

4

3

3

12

4

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Miehet

Naiset

Alle 30

30-39

40-49

50-

Kaikki

Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti), mikä Perustetta ei ole ilmoitettu


Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %

40

37

41

36

40

32

38

13

12

14

7

15

24

12

9

10

14

12

4

4

10

16

9

5

11

14

12

10

2

3

7

2

0

0

2

20

30

19

32

27

28

28

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Miehet

Naiset

Alle 30

30-39

40-49

50-

Kaikki

Määräaikaisuutta jatketaan Vakinaistetaan Aloittaa uuden työn Työttömäksi Ei halua uutta työtä Ei tiedä vielä


Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät

Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 36,7 tuntia viikossa (Mediaani=36,25 / F10=36,0 / F90=37,5)

Toteutunut työaika keskimäärin 38,8 tuntia viikossa (Mediaani=38 / F10=36,15 / F90=43)

Pisin toteutunut työaika johdon (41,9 h/vko) ja keskijohdon tehtävissä (40,4 h/vko)

Asiantuntijat (38,6 h/vko) ja toimihenkilöt (38,5 h/vko) tekivät hieman tätä lyhyempää työviikkoa.


Ylityöt

Neljä kymmenestä (42 %) tekee ylitöitä ja lähes aina ylitöiden teko on oma-aloitteista.

Ylitöitä tehdään keskimäärin 12 tuntia kuukaudessa (Mediaani=10, F10=4, F90=25).

Oma-aloitteisia ylitöitä tehdään keskimäärin neljä tuntia viikossa (Mediaani=3, F10=1, F90=10).

Joka toisen (48 %) työpaikalla on käytössä työaikapankkijärjestelmä.

Ylityökorvauksia maksettiin 4 % kokoaikatyöntekijöistä, ja keskimääräinen korvaus oli 767 eur/kk (Mediaani=515, F10=76, F90=1600).


Muutos ylitöiden määrässä, %

10

21

54

10

5

0

10

20

30

40

50

60

70

Lisääntynyt selvästi Lisääntynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt jonkin verran Vähentynyt selvästi

%


Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %

2

14

14

27

43

0 10 20 30 40 50

Osittain rahana

Ei korvata

Täysimääräisesti rahana

Osittain vapaa-aikana

Täysimääräisesti vapaa-aikana

%


Ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %

46 4954

66

55

25

30

34

27

32

2920

137

13

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaikki

Vapaat jää pitämättä

Työaikapankin kautta

Kyllä, työajan tasoitusjärjestelmän mukaan


”Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden”

37

23

29

36

30

33

14

22

18

13

20

17

1

5

3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tekee ylitöitä

Ei tee ylitöitä

Kaikki

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä EOS Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä


Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain

15

18

10

14

18

21

20

31

17

13

19

13

18

42

49

43

48

49

46

53

50

48

43

48

46

47

41

30

43

33

31

32

27

19

33

40

32

37

33

3

2

4

4

2

1

0

0

2

5

2

5

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Mies

Nainen

-29

30-39

40-49

50-

Johto

Keskijohto

Asiantuntija

Toimihlö

Pysyvä

Määräaikainen

Kaikki

Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni


Arvio omasta työssä jaksamisesta, %

12

60

7

19

2

0

10

20

30

40

50

60

70

Erittäin hyvä Melko hyvä EOS Melko huono Erittäin huono

%


Palkkausjärjestelmät, %

Valtion palkkausjärjestelmä

85 %

Muu määräytymisperuste

8 %

Sopimuspalkka3 %

EOS, tieto puuttuu4 %


Säännöllisen työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan, €/kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

€/kk

% Keskipalkka F10 F50 F90

Kaikki (N=3 412) 100 3 333 2 316 3 240 4 404

Miehet 27 3 685 2 700 3 660 4 800Naiset 73 3 203 2 230 3 150 4 200

-29 7 2 507 1 940 2 436 3 19430-39 26 2 954 2 170 2 900 3 73540-49 31 3 437 2 500 3 300 4 50050-59 26 3 619 2 700 3 500 4 60160- 10 3 852 2 780 3 800 4 897

Vakituinen 75 3 504 2 507 3 400 4 500Määräaikainen 25 2 827 2 042 2 700 3 700

Pääkaupunkiseutu 49 3 327 2 300 3 200 4 522Muu Suomi 49 3 317 2 338 3 300 4 283

Johto 3 4 776 3 350 4 855 6 200Keskijohto 9 4 199 3 174 4 283 5 350Asiantuntija 64 3 415 2 619 3 347 4 285Toimihlö 23 2 659 2 036 2 530 3 400

0-1 9 2 739 1 940 2 600 3 6372-5 17 2 880 2 150 2 800 3 7006-10 18 3 268 2 380 3 200 4 20011-15 13 3 353 2 400 3 243 4 40016-20 11 3 447 2 500 3 400 4 40021-25 8 3 794 2 805 3 700 5 20026-30 7 3 566 2 556 3 500 4 500yli 30 13 3 844 2 780 3 710 4 991Ei tietoa 4 3 474 2 400 3 400 4 774


Mikä on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2008 lokakuuhun 2009?

1

1

4

12

13

16

26

50

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

Lisäkoulutus / pätevyys

Omat toimenpiteet (esim. opiskelu, muutto)

Tulospalkkio

Muu syy

Uusi työnantaja

Uusi asema / tehtävä

Tehtäväkohtainen palkanosan muutos

Henkilökohtainen palkanosan muutos

%


Keskipalkkojen muutos vuosina 2000-2009

2000€/kk

2006€/kk

2008€/kk

2009€/kk

2000-2009%

2008-2009%

Palkansaajat - kaikki 2 061 2 605 2 911 3 004 45,8 3,2Palkansaajat - valtio 2 206 2 810 3 164 3 313 50,2 4,7

Akavan erityisalat - painotettu data 2 167 2 720 3 093 3 333 53,8 7,8 - painottamaton data 2 167 2 720 3 068 3 303 52,4 7,7


Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen?

2

7

16

34

44

15

28

49

54

44

75

59

28

11

11

8

6

7

2

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ryhmän / työyksikön tulos

Työn määrä

Työn laatu

Henkilökohtainen osaaminen

Työn vaativuus

Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan EOS


Muutokset työssä, %

10

12

38

46

51

0 10 20 30 40 50 60

Ei muutoksia virastossa

Työpaikan alueellistaminen

Yhdistäminen toisen organisaation kanssa

Tuottavuusohjelman aiheuttamat henkilöstön vähennykset

Sisäisen toiminnan uudelleen organisointi

%


Taantuman tai hallinnollisten uudistusten vaikutukset työpaikalla

1

6

18

23

49

30

0 10 20 30 40 50 60

Lomautuksia

Taloudellis-tuotannollisia irtisanomisia

Muita muutoksia

Painostusta lomarahan vaihtamiseen vapaaksi

Määräaikaisuuksien uudistamatta jättämisiä

Ei muutoksia


Omaa työpaikkaa ja työtä koskevat väittämät

27

44

45

47

54

55

63

67

68

70

47

39

37

44

33

35

18

22

19

21

26

17

19

9

13

11

19

12

13

9

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa

Työpaikan ilmapiiri on huonontunut

Työpaikallani on rakennettu muutosilmapiiriä

Työssä jaksamiseni on huonontunut

Työpaikallani on tiedotettu hyvin muutoksista

Työmääräni on lisääntynyt

Valtion tuottavuusohjelma heijastuu työhöni

Viraston uudelleen organisointi koskettaa minua

Työpaikallani vaaditaan enemmän kuin aiemmin

Työpaikallani tehdään työilmapiirikartoituksia

Kyllä Ei Eos


Onko kokenut tai havainnut kiusaamista työpaikalla kuluneen vuoden aikana?

Kokenut itse: 11 % miehet 10 % naiset 11 %

Havainnut työpaikalla 24 % miehet 19 % naiset 26 %

Lähes joka kolmas (30 %) ilmoitti, että kiusaamiseen on myös puututtu (esim. puhuttelu, työjärjestelyn muutos)


Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma?

Vain 4 % uskoi tasa-arvosuunnitelman kaventaneen sukupuolten välistä palkkaeroa.

74 % ei osannut sanoa, onko suunnitelma kaventanut palkkaeroja työpaikalla

Joka neljäs (23 %) oli sitä mieltä, että tasa-arvosuunnitelmalla ei ole pystytty kaventamaan palkkaeroja

44

13

3

48

0

10

20

30

40

50

60

Kyllä Ei On tekeillä EOS

%


Akavan Erityisalat Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009

Documents

Transcript of Akavan Erityisalat Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009