1

Akavan työelämän tavoitteet

Ihmisen kokoistatyöelämää

2

SISÄLLYS

Ihmisen kokoista työelämää 3

1 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä 52 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa 113 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava 174 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa 205 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä 276 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi 31

ISBN 978-952-5628-70-8Hyväksytty Akavan hallituksessa 18.2.2014Painopaikka: Libris, Helsinki, 2014Kuvat: Ida Pimenoff

3

Ihmisen kokoista työelämää Akavan tavoitteena on, että Suomen työllisyysaste nousee 75 pro-senttiin vuoteen 2019 mennessä (nyt 68,8 prosenttia). Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, on välttämätöntä ottaa huomioon työelä-män muutokset ja työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Työmarkkinoi-den tulee toimia tavalla, joka kannustaa työnantajia työllistämään ja tarjoaa työntekijöille mahdollisimman pitkät ja katkottomat työurat vanhuuseläkkeeseen saakka.

Akavalle keskeisiä työelämän arvoja ovat työhyvinvointi, työnteon ja sosiaaliturvan kannustavuus sekä tasapaino työn ja yksityiselä-män välillä. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja luovuudelle, mikä osaltaan vaikuttaa myös työn tuottavuuteen. Lisäksi työhyvinvoinnilla voidaan pidentää työuria ja hillitä työkyvyt-tömyydestä aiheutuvia menoja. Nykyinen työelämän lainsäädäntö ja työpaikkojen käytännöt eivät aina turvaa näiden arvojen toteutumista.

Akava edellyttää, että työelämää uudistetaan korjaamalla nykyisiä puutteita ja epäkohtia sekä ennakoimalla tulevia työelämän tarpeita. Uudistusten toteuttamisessa kolmikantainen sopiminen on vah-vuus, jota työmarkkinaosapuolten ja maan hallituksen on vaalittava. Lainvalmisteluyhteistyön ohella on ylläpidettävä ja kehitettävä muita yhteistyön muotoja.

Suomen korkean elintason ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät, että korkean osaamisen työpaikat säilyvät ja kehittyvät Suomessa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että yksilöt ja organisaati-ot kykenevät jatkuvaan uusiutumiseen ja että työpaikoilla sitoudutaan yhteiseen päämäärään. Menestyvillä työpaikoilla henkilöstöä koske-vat suunnitelmat ja johtamista koskevat muut lainsäännökset ovat avainasemassa.

Ihmisen kokoista työelämää -ohjelmassa Akava ehdottaa keinoja modernin työelämän tarpeiden huomioon ottamiseksi.

Akavan työelämän tavoitteet

4

5

1 — Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä

6

Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttäTyöurien pidentäminen on yhteiskuntamme yhteinen päämäärä. Tähän pääsemiseksi työnantajien on huolehdittava työntekijöistään ja heidän osaamisestaan suunnitelmallisesti sekä tunnettava yhteis-kuntavastuunsa samalla, kun työntekijöiden haasteena on työskentely alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Työlainsäädännön on ohjat-tava työnantajia vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan ja sitoutumaan työntekijöihinsä nykyistä pitkäjänteisemmin. Kolmikantaisen yhteis-työn muotoja on kehitettävä niin, että aito yhteistoiminta työelämän toimijoiden kesken vahvistuu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Laittomuuksista ei saa tulla kilpailuetuaHarmaa talous aiheuttaa vuosittain yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset. Työnantajavelvoitteiden kiertämisellä tai rikkomisella hankitaan epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa laillisesti toimiviin yrityksiin. Lainvastaiseen toimintaan puuttuminen on työntekijälle taloudellisen riskin ja oikeudenkäyntiriskin vuoksi usein mahdotonta erityisesti lyhytaikaisissa työsuhteissa. Leimautuminen ja sen vaiku-tukset työllistymismahdollisuuksiin pelottavat.

• Säädetään laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto tai vastaava järjestö voi panna kanteen vireille henkilön puolesta. Samalla säädetään tarkoin myös siitä, millä edellytyksillä tehty ryhmäkanne otetaan käsittelyyn tuomioistuimessa.

Irtisanominen on liian helppoaIrtisanominen on työnantajalle liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi myös tilanteissa, joissa työnantajan liiketoiminta on voitollista ja joissa työ ei ole olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työllistymismahdol-lisuudet ovat heikentyneet, sillä korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärän jatkaessa nousuaan myös pitkäaikaistyöttömien korkea-koulutettujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Työurat uhkaavat jäädä eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta liian lyhyiksi, ellei ikääntyneiden työllisyysaste pysyvästi nouse.

Akava ehdottaa

Harmaa talous aiheuttaa vuosittainmiljardiluokan kustannukset.

7

• Rajoitetaan työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin perustein. Kollektiivisten irtisanomisperusteiden arvioinnissa painotusta siirretään taloudellisiin perusteisiin.

• Työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta lisätään tilan-teissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudelli-sin perustein.

• Työnantajan kannusteita työurien pidentämiseen ja ikääntyneiden

työllistämiseen tehostetaan työeläkejärjestelmää ja sen rahoitusta kehitettäessä.

• Työntekijän takaisin ottamiseen liittyvää työn tarjoamisvelvoitetta laajennetaan muuhun koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaan työhön.

Työurien nivelvaiheet sujuviksiTyöllistymisen nivelvaiheet erityisesti korkeakouluopiskelujen jälkeen ja työttömyyden yhteydessä vaarantavat työurien pidentymistä. Opintojen aikainen, omaan alaan liittyvä työkokemus ja työelämäkon-taktit edistävät vastavalmistuneiden työllistymistä. Korkeasti koulu-tetuille työttömille ja työttömyysuhan alaisille ei ole tarjolla kattavasti asiantuntevia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toisaalta työpaikan vaihto saattaa hankaloitua kilpailukieltosopimuksen tai vastaavan rajoituksen vuoksi.

• Opintojen aikaisen ja niihin liittyvän työkokemuksen hankinta on nivouduttava korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Tämä on otettava huomioon opetusmenetelmien ja oppimiskulttuurin kehittämisessä.

• Työssäoppimisen tavoitteet tulee muotoilla selkeästi tutkinto-tavoitteisiin. Tämä tehostaa opinnoista saatavaa osaamista ja lyhentää opintoaikoja.

• Työ- ja elinkeinotoimistojen tulee kyetä palvelemaan laadukkaasti myös korkeasti koulutettuja työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia. Heidän tarpeitaan vastaavia palveluja, koulutusta ja asian-tuntemusta on lisättävä julkisen työvoimahallinnon palveluproses-siin hyödyntäen samalla yksityisiä palveluntarjoajia. Samalla on varmistettava, että TE-toimistojen osaaminen korkeasti koulutettu-jen työmarkkinoista ja kouluttamisesta kehittyy. Korkeasti koulutet-tujen palveluihin on varattava riittävä rahoitus.

Akava ehdottaa

Työurat voivat jäädä liian lyhyiksi, ellei ikääntyneiden työllisyysaste nouse.

8

• Pitkäaikaistyöttömän työllistymistä edistetään säätämällä määräai-kainen laki mahdollisuudesta palkata hänet vähintään kymmenen kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ilman muuta perustetta määräaikaisuudelle. Kieltäytyminen tällaisesta työstä ei kuitenkaan johtaisi työttömyysetuuden karenssiin eikä sen vastaanottaminen etuuden heikennyksiin, mikäli työsuhdetta ei jatketa. Lain tavoitteiden toteutumista seurataan ja sen toimivuus arvioidaan huolellisesti.

• Kilpailukieltosopimuksen käyttömahdollisuus työ- ja virkasuhtei-den sekä niihin rinnastettavien palvelussuhteiden jälkeisenä aikana poistetaan lainsäädäntömuutoksella.

Pätkätöitä käytetään väärinPerusteettomia määräaikaisia työsuhteita käytetään irtisanomissuojan kiertämiseen. Ongelma korostuu erityisesti nuorilla, perheenperus-tamisiässä olevilla, korkeasti koulutetuilla naisilla. Määräaikaisuuden perusteluvelvollisuuden laiminlyönti on yleistä.

• Työntekijälle on säädettävä irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi

kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin.

• Määräaikaisuuden perusteiden ja käytön läpinäkyvyyttä lisätään täsmentämällä koulutus- ja henkilöstösuunnitelmia koskevaa lainsäädäntöä. Suunnitelmissa tarkastellaan säännöllisesti määrä-aikaisten määrää ja asemaa työpaikoilla ja mietitään keinoja, joilla määräaikaisuuksia voidaan vähentää.

• Määräaikaisuuden perusteen on oltava ajallisesti rajattavissa. Lain-säädäntöä täsmennetään siten, että määräaikaisuuden keston on vastattava sen perusteen kestoa.

Työn vaatimukset kasvavat – osaaminen ei pysy mukanaOsaamistarpeiden ennakointi on haasteellista muuttuvassa toimin-taympäristössä. Taloudellista hyötyä tavoitellessa saatetaan henkilös-tömäärä ja henkilöstön osaamisen kehittäminen supistaa liian pieniksi laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin nähden. Työpaikoilla ei riittävästi hyödynnetä eri-ikäisten vahvuuksia, kuten pitkän työuran tehneiden työntekijöiden kokemusta ja osaamista.

Akava ehdottaa

Etenkin nuoret koulutetut naiset tekevät perusteettomia pätkätöitä.

9

• Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöve-rotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi.

• Työnantajan maksaman, nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin liittyvän koulutuksen menot säädetään kokonaisuudessaan verottomiksi.

• Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulu-tukseen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta, kysyntälähtöi-syyttä tukevasta rahoitusmallista. Järjestelmän käytöstä sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa.

• Koulutussuunnitelmia laadittaessa tehdään myös suunnitelma työn organisoimisesta niin, että oppimiseen jää riittävästi aikaa ja hankittu lisäosaaminen jalkautetaan koko työyhteisön hyödyksi. Mentorointimalleilla hyödynnetään ikääntyvien työntekijöiden osaamista koko työyhteisön hyväksi.

Yhteistoimintaan asennoidutaan virheellisesti Yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääjänä ei aina ymmärretä tai osata hyödyntää. Puutteellinen yhteistoiminta voi johtua myös kielteisistä asenteista.

• Työelämä 2020 -hanketta jatketaan toimiala-, alue- ja työpaikka-kohtaisen työhyvinvointi-, johtamis- ja muun kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on, että työpaikkojen saatavilla on ajantasaisia ja mahdollisimman konkreettisia asiantuntijapalveluja.

• Käynnistetään valtakunnallinen Hyvä työnantaja -kampanja, jossa tuodaan esiin hyvän yhteistoimintakulttuurin ja -käytäntöjen työpaikkoja.

• Henkilöstöedustajille ja työnantajille järjestetään yhteistä käytän-nönläheistä henkilöstösuunnittelukoulutusta, joka valmistellaan ja toteutetaan kolmikantaisesti.

• Yhteistoiminta-asiamiehen toimivaltaa laajennetaan kattamaan julkinen sektori. Samalla huolehditaan viranomaisresurssien riittä-vyydestä.

• Edistetään pysyvien yhteistoimintaneuvottelukuntien perustamis-ta.

Akava ehdottaa

Akava ehdottaa

Työntekijöiden kokemusta ja osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi.

10

11

2 — Työhyvinvointi edellyttää työn

kuormittavuuden hallintaa

Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa Työntekijöiden terveyttä ja työkykyä uhkaavat työn kuormitustekijät ovat muuttuneet, eikä uudenlaisen kuormituksen hallintaan ole aina riittävästi keinoja tai osaamista. Asiantuntijatyön työsuojelu on usein vaatimatonta, vaikka työn kuormittavuus on lisääntynyt. Työnantaja ei aina ole selvillä henkilöstön tilasta tai ei hyödynnä olemassa olevia tietoja.

Psykososiaaliseen työsuojeluun tehokkaita keinojaLiiallinen työsidonnaisuus, informaatiotulva, kiire sekä jatkuvat kehit-tymis- ja muutospaineet uhkaavat työkykyä. Paineen sietäminen vaih-telee yksilöittäin ja vaikeuttaa tilanteen hallintaa. Kattavien keinojen löytäminen edellyttää lainsäädännöllisiä, työsuojeluvalvontaan liittyviä ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja, joiden tukena on riittävästi tutkittua tietoa.

• Psykososiaalisen kuormituksen ja sen ennaltaehkäisyn tutkimuk-seen on kohdennettava merkittävästi enemmän resursseja esi-merkiksi lisäämällä Työterveyslaitoksen pitkäkestoisia tutkimusoh-jelmia. Tutkimustietoa on hyödynnettävä työelämän lainsäädäntöä ja työsuojeluvalvontaa kehitettäessä.

• Työsuojeluviranomaisten valvontatoimivaltuudet, edellytykset ja

työsuojeluvalvonnan riippumattomuus on turvattava niin, että työsuojelu pystyy toimimaan valtakunnallisesti ja itsenäisesti.

• Kaikkien henkilöstöryhmien oikeus olla mukana työsuojeluyhteis-työssä ja valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu on turvattava laissa. Henkilöstöryhmien määrittelyn on tapahduttava työsuoje-luyhteistyössä vastaavalla tavalla kuin työpaikan muussa yhteistoi-minnassa.

• Työnantaja velvoitetaan varmistamaan, että työnantajan edus-tajilla, kuten työsuojelupäälliköillä on tarvittava koulutus sekä asianmukaiset toimintaedellytykset ja -valtuudet. Työnantajan on varmistettava se, että myös työsuojeluvaltuutetut saavat tarvitta-van koulutuksen, jonka ajantasaisuudesta työnantaja vastaa.

Akava ehdottaa

Asian-tuntijatyön työsuojelu on vaatima-tonta, vaikka työn kuormitta-vuus on lisääntynyt.

12

13

• Työhyvinvointia ja työkykyä edistävää esimiestyötä ja johtamista tulee kehittää työpaikoilla. Esimiesasemassa oleville työntekijöille ja johtajille tarjotaan sekä koulutusta että ajankäyttömahdollisuuk-sia parantamaan esimiestyön edellytyksiä.

• Työnantajan tulee puuttua työssä kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan kuten fyysiseen väkivaltaan. Työ-suojeluvalvonnan, poliisitutkinnan ja tuomioistuinten osaamista on kehitettävä psyykkisen väkivallan tunnistamiseksi.

Jatkuva muutos vaarantaa jaksamisen Henkilöstömitoituksen ja resursoinnin onnistuminen on vaikeaa ky-synnän vaihdellessa ja toimialarakenteiden muuttuessa. Epävarmuus ja ennakoimattomuus heikentävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Riittävän ajoissa saatava tieto ja aito yhteistoiminta lieventävät tästä johtuvia haittoja.

• Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävien yhteistoimintaneuvotte-luiden määräaikoja pidennetään niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisen.

• Tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös, jossa kerrotaan henkilöstön määrä ja rakenne, henkilöstön tila sekä työnantajan investoinnit ja panostukset henkilöstöön.

• Henkilöstötilinpäätöksestä ja muusta henkilöstöraportoinnista saatavia tietoja hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa.

• Työpaikoilla otetaan käyttöön yksilöllinen työurasuunnittelu, johon viimeistään työuran keskivaiheilta lukien sisältyy suunnitelma toimista, jotka edistävät työuran jatkamista.

• Työilmapiirikartoituksissa ja vastaavissa selvityksissä kiinnitetään erityistä huomiota tulosten analysointiin ja ilmenevien epäkohtien korjaamiseen.

• Johdon palkitsemiskriteereissä otettava huomioon henkilöstön työtyytyväisyys ja -hyvinvointi.

Akava ehdottaa

Epävarmuus ja ennakoi-mattomuus heikentävät työhyvin-vointia ja tuottavuutta.

14

Asiantuntijatyön fyysiset kuormitusteki-jät ovat lisääntyneetIstumatyön lisääntyminen on lisännyt staattista fyysistä kuormitusta. Työpaikkojen sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot aiheuttavat tarpeet-tomia kustannuksia ja työkyvyn menetyksiä. Väkivalta ja sen uhka kuormittavat yhä useamman työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Myös tuleviin uhkiin, kuten nanoteknologian mahdollisiin haittatekijöi-hin, on varauduttava.

• Työn, työtilojen ja lepotaukojen suunnittelussa tulee varmistaa, että niistä ei aiheudu staattista fyysistä kuormitusta.

• Kosteusvauriomikrobien ja muiden työpaikkojen sisäilmaongelmia aiheuttavien riskien haltuunottoon ja poistamiseen on ryhdyttävä heti. Kosteusvaurioituneiden rakennusten korjaamiseen tai uusien rakentamiseen on varattava tarvittavat määrärahat.

• Työnantajan velvoitteita väkivallan torjumisessa ja työntekijöiden suojautumisessa uhkaavalta väkivallalta tulee tiukentaa lainsää-dännöllä. Samoin on säädettävä työnantajan velvollisuudesta huolehtia väkivaltatilanteiden jälkihoidosta työyhteisöissä. Lisäksi tulee kiristää työnantajan velvoitteita tilastoida väkivaltatilanteita ja niiden uhkia.

Sairastuminen johtaa liian usein pysyvään työkyvyttömyyteenTyöntekijän sairastuminen johtaa liian usein pitkittyneeseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen, eikä työstä johtuvia terveysriskejä en-naltaehkäistä riittävästi. Osatyökykyisten taitoja ja työhaluja ei osata riittävästi hyödyntää. Laadukas työterveyshuolto puolestaan ylläpitää työkykyä.

• Jokaiselle työssä olevalle tulee turvata työterveyshuoltona hyvin toimivat, moniammatilliset ja nykyaikaiset työterveyspalvelut, jotka tukevat ja edistävät terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä yksilölliset erityistarpeet huomioiden.

• Osatyökykyisten työ ja sen määrä on muokattava vastaamaan jäljellä olevaa työkykyä. Tämä voi edellyttää työajan lyhentämistä,

Akava ehdottaa

Akava ehdottaa

Laadukas työterveys- huolto ylläpitää työkykyä.

15

työmäärän vähentämistä tai työtehtävien muokkaamista siten, että työn kuormittavuus vähenee. Järjestelyt on sovittava työnan-tajan ja työntekijän kesken työterveyshuollon asiantuntemuksen tuella.

• Työterveyshuollon ryhmämuotoiset ennaltaehkäisevät ja työkykyä edistävät palvelut tulee saattaa verotuksessa ja korvausjärjestel-mässä samaan asemaan kuin terveyden- ja sairaanhoitopalvelut.

• Työterveyshuollossa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöi-den ja asiantuntijoiden laadullinen ja määrällinen saatavuus on tur-vattava. Työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden erikoistumis- ja pätevöitymiskoulutuksen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla nykyisten määräaikaisten ratkaisujen sijaan.

• Työterveyshoitajien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden päte-

vöitymiskoulutus on järjestettävä sisällöltään valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Ammatissa toimimisen edellytyksenä olevan pätevöitymiskoulutuksen on oltava korkeatasoista ja talou-dellisesti kestävällä pohjalla. Työterveyshuollon pätevöitymiskoulu-tuksen rahoitusongelmat on ratkaistava ja rahoitus on turvattava, jotta tulevaisuudessa on riittävästi työntekijöitä työterveyshuollon erityisosaamista vaativiin tehtäviin.

16

17

3 — Työaikoja jatyöntekijöiden

palautumista onseurattava

18

Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava Teknologian kehittyminen ja matkustamisen yleistyminen työpaikoilla ovat vapauttaneet työntekijät ylimääräisistä seinistä, työpöydistä ja johdoista. Työntekotapojen monipuolistuminen on johtanut erityisesti asiantuntija- ja esimiestyössä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymiseen työssä jaksamisen kustannuksella. Palautumiseen ei jää riittävästi aikaa, kun työ seuraa kaikkialle.

Henkilöstöresurssit on säästöjen tavoittelussa vedetty liian pieniksi. Asiantuntijoiden perustehtävän hoitamista haittaa usein myös tuki-toimintojen niukkuus. Liikaa töitä teetetään liian pienillä resursseilla, mistä seuraa yksipuolinen joustaminen työajoissa.

Muutokset edellyttävät ja mahdollistavat eri elämäntilanteisiin räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Työajan seurannan rinnalle tarvitaan myös työntekijän palautumis-mahdollisuuksien seurantaa.

Työaikajoustoista molemminpuolisia Työaikajoustojen toteuttaminen edellyttää työntekijän tasavertaista neuvotteluasemaa työnantajaan nähden ja haitallista työaikakuormi-tusta ehkäiseviä reunaehtoja. Työajoissa pitää paremmin ottaa huomi-oon osittaisen työkyvyn mahdollisuudet.

• Työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuo-jelun vähimmäisehdot kirjataan lakiin.

• Työaikapankin käyttöönotosta, yksityiskohdista ja tarkemmasta so-veltamisesta sovitaan alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa.

• Osittaisen työkyvyn hyödyntämiseksi ja työssä jaksamisen pa-rantamiseksi säädetään työntekijän oikeudesta osa-aikatyöhön terveydellisillä ja sosiaalisilla syillä. Kriteereissä otetaan huomioon työuran pituus ja mahdollisuudet muokata työtä.

• Säädetään henkilöstöedustajille aloiteoikeus joustavien työaika-järjestelyjen käyttöönottoa koskevien neuvottelujen käynnistämi-seksi.

Akava ehdottaa

Töitä teetetään liian pienillä resursseilla.

19

• Työaikasuunnittelusta sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopi-muksissa, myös esimiestehtävissä toimivien osalta.

• Työsuojeluvalvonnan tarkastuksia ja muita resursseja kohden-

netaan työaikojen ja niiden kuormittavuuden valvontaan ottaen huomioon eri henkilöstöryhmiin kohdistuvat riskitekijät.

• Velvoitetaan työnantaja varmistamaan työntekijöiden mahdolli-suus palautua kaikissa tilanteissa. Palautumismahdollisuus koskee kaikkea työnantajan lukuun tehtävää työtä, matkustamista ja työhön sidonnaista toimintaa ajankohdasta riippumatta.

Etätyö järkevään käyttöönEtätyö mahdollistaa monessa työtehtävässä kaivatun intensiivisen keskittymisen itselle soveltuvaan aikaan. Usein tämä mahdollisuus puuttuu varsinaiselta työpaikalta. Etätyö voi olla keino yhdistää työ ja yksityiselämä joustavasti. Etätyössä ei saa tinkiä työsuojelusta.

• Käynnistetään lainsäädäntöhanke etätyön käsitteen ja siinä sovel-lettavien työehtojen ja työsuojelun määrittelemiseksi.

• Etätyön käytöstä sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksis-sa ja niiden nojalla tehdyissä työpaikkakohtaisissa sopimuksissa.

• Pitkällä aikavälillä lainsäädäntöä uudistetaan siten, että kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa, riippumatta siitä missä työ fyysisesti tehdään. Nykyinen työlain-säädäntö ei ota huomioon uusien työskentelymuotojen yleistymis-tä kiihtyvällä vauhdilla.

Akava ehdottaa

Etätyössä ei saa tinkiä työsuojelusta.

20

4 — Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa

21

22

Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa Sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet laadukkaaseen ja pitkään työuraan ovat edellytyksenä sille, että työllisyysaste nou-see. Suomalaiset työmarkkinat jakautuvat voimakkaasti miesten ja naisten aloihin. Korkeasti koulutettujen naisten työmarkkina-asema on edelleen miehiä heikompi. Sen korjaaminen edellyttää muutok-sia koulutusvalinnoissa, perhevapaajärjestelmän rakenteissa sekä palkkapolitiikassa.

Perhevapaiden on jakauduttava tasaisemmin Perhevapaiden kasautuminen naisille johtaa siihen, että naisten on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada pysyvää työtä ja edetä ural-laan, vaikka he kouluttautuvat usein miehiä pidemmälle.

• Vanhempainvapaaoikeutta on uudistettava ottamalla käyttöön nk. 6+6+6 -malli niin, että äidille ja isälle on molemmille korvamerkitty 6 kuukauden vapaa yhteisen 6 kuukauden vapaan lisäksi.

• Yhteinen 6 kuukauden jakso on voitava käyttää myös osa-aikai-seen työntekoon, esimerkiksi 20–80 prosenttia alalla sovellettavas-ta enimmäistyöajasta. Lisäksi yhteinen jakso pitää voida jaksottaa nykyistä joustavammin kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

• Vanhempainrahaoikeutta muutetaan siten, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksetaan osittaista vanhempainrahaa ajallisesti merkittävästi nykyistä pidempään.

• Työntekijän oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen vahvistetaan lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia päättää työajan pituudesta tilanteissa, joissa siitä ei päästä sopimukseen. Tällöin työntekijä voisi valita joko 60 tai 80-prosenttisen työajan.

• Säädetään perhevapaalta palaavan työntekijän jälkisuojasta.

• Perhevastuun tasaisempaa jakautumista on edistettävä neuvolois-sa. Neuvolatoiminnassa on huomioitava koko perheen terveys ja hyvinvointi sekä tasa-vertainen vanhemmuus. Isille tulee mahdol-lisuuksien mukaan järjestää omaa isäryhmätoimintaa osana perhe-valmennusta ja oma isäkäynti neuvolaan.

Akava ehdottaa

Työmarkkinat jakautuvat voimakkaasti miesten ja naisten aloihin.

23

• Selvitetään, voidaanko äitiysvapaan aloittamista myöhentää nykyisestä vaarantamatta äidin tai lapsen turvallisuutta. Äitiysva-paan tulisi kuitenkin yhä äidin päätöksellä olla mahdollista aloittaa aikaisintaan 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Perusteettomille palkkaeroille nollatoleranssi Korkea koulutus ei ole miehille ja naisille yhtä kannattava investointi. Sukupuolten välinen palkkaero on yhä merkittävä. Osittain sen taus-talla on sijoittuminen eri sektoreille, aloille ja toimiasemiin. Perusteet-tomat palkkaerot näiden sisällä on kitkettävä.

• Koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palk-kausta on parannettava erillisillä palkkaohjelmilla. Esimerkeiksi käyvät aikanaan toteutetut kuntien Kunpas ja valtion Valpas, jotka nostivat myös korkeasti koulutettujen naisten palkkatasoa.

• Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittava työehtojen sukupuo-livaikutusten arvioinnista, kuten palkanlisien vaikutuksista suku-puolten väliseen palkkatasa-arvoon, sijoittumiseen eri tehtävissä ja organisaatiotasoilla sekä urakehitysmahdollisuuksiin. Samalla on sovittava henkilöstön edustajien ja työnantajan yhteisestä tasa-arvokoulutuksesta.

• Työ- ja virkaehtosopimuksissa tai työpaikoilla muutoin on otettava käyttöön tehtävän vaativuuteen ja suorituksen arviointiin perustu-va palkkausjärjestelmä.

• Pörssiyritysten hallituksiin on säädettävä lakisääteiset sukupuoli-kiintiöt, mikäli itsesääntely ei tuota tuloksia vuoteen 2018 mennes-sä.

• Tasa-arvolain perusteella kielletyn syrjinnän kitkemiseksi tasa-arvo-valtuutetulle on säädettävä oikeus nostaa kanne syrjityn puolesta.

Akava ehdottaa

Perustettomat palkkaerot kitkettävä.

24

Tasa-arvoasenteisiin vaikutettava järjestelmällisestiSukupuolisidonnaisia uravalintarajoitteita on vain asenteissa. Niihin on vaikutettava varhaiskasvatuksesta työuran loppuun.

• Sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistamiseksi lapsille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen annettava tasa-arvokasvatusta. Tämä edellyttää opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaiku-tusten arviointia.

• Opintojen ohjauksessa on kannustettava tutustumaan avarakat-

seisesti sukupuolille ns. epätyypillisiin aloihin lisäämällä työelä-mäyhteyksiä. Opiskelualojen sisällä on tarjottava nuorille naisille ja miehille tietoa, miten eri ainevalinnat vaikuttavat työelämään sijoit-tumiseen ja urakehityksen mahdollisuuksiin. Kummankin sukupuo-len valikoitumisesta opintoihin ja pääsykokeisiin on huolehdittava riittävän tehokkain keinoin.

• Rekrytoinneissa on otettava laajemmin käyttöön anonyymi työnhaku. Tällä edistetään yhdenvertaisuutta myös muutoin kuin sukupuolten välillä.

Varusmiespalvelus ei saa kohtuuttomasti heikentää työuriaVarusmiespalvelus ja siviilipalvelus voivat hidastaa miesten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Naisten on mahdollista suorittaa va-paaehtoinen asepalvelus. Sukupuolten väliset erot palvelustilanteissa eivät saa heijastua työmarkkina-asemaan.

• Asepalvelukseen astumista tulee voida siirtää, jos opiskelupaikka on jäänyt saamatta. Samalla tulisi parantaa mahdollisuuksia osal-listua pääsykokeisiin joihinkin korkeakoulujen koulutusohjelmiin myös syksyisin.

• Varusmiespalveluun tulee aina keväisin sisällyttää yhteistyössä oppilaitosten kanssa pakollinen ura- ja opintosuunnittelu, jossa varusmies kävisi opinto-ohjaajan kanssa läpi, miten koulutukseen ja pääsykokeisiin haetaan.

Akava ehdottaa

Akava ehdottaa

Sukupuoli-sidonnaisiauravalinta-rajoitteita on vain asenteissa.

25

Tasa-arvopolitiikkaa koordinoitavaTasa-arvopolitiikkaa toteuttavat lukuisat eri toimijat ministeriöissä ja laitoksissa. Hajanaiset ja päällekkäiset rakenteet vaikeuttavat resurssi-en järkevää koordinaatiota.

• Perustetaan tasa-arvoasioita koordinoiva kolmikantainen elin (työsuojeluneuvottelukunnan tms. kaltainen), jossa ovat edustet-tuina työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi kaikki tasa-arvoasioita toimeenpanevat ministeriöt ja laitokset.

Akava ehdottaa

26

27

5 — Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä

28

Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä Työnteon monimuotoisuus ja yrittäjämääritelmän vaihtelut eri järjes-telmissä haastavat perinteisen yrittäjiin ja palkansaajiin jakautuvan lainsäädäntö- ja sosiaaliturvamallin. Ilmiö palkansaajiin rinnastuvistayrittäjistä jatkaa kasvuaan. Toimeksiannon muodosta riippumatta asema ja alisteisuus toimeksiantajaan nähden vastaavat palkansaajaa, mutta turvaverkko on huonompi kuin palkansaajalla.

Lainsäädännön on suojeltava heikompaa Työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, jonka turvaksi sää-detyistä pykälistä ei saa edes sopimuksella poiketa. Palkansaajaan rinnastuvien yrittäjien alisteisesta asemasta huolimatta tämä suoja puuttuu heiltä täysin. Heidän neuvotteluasemansa on niin heikko, että sopimalla ei kyetä hankkimaan parempaa turvaa.

• Työsuhteen määritelmää laajennetaan perinteisen palkkatyön

ohella palkansaajiin rinnastettaviin yrittäjiin ja muihin toimeksian-non suorittajiin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Määritelmän tulee kattaa myös useammalle toimeksiantajalle työskentelevät, palkansaajaan rinnastettavat yrittäjät.

Vakuutusturvasta katveetontaMoni itsensä työllistäjä joutuu valitsemaan, vakuuttaako itsensä pal-kansaajan vai yrittäjän työttömyyskassassa. Valinta ei takaa turvaverk-koa. Alivakuuttaminen on yleistä. Usein syynä on tiedonpuute. Toisille tulot eivät yksinkertaisesti mahdollista kattavampaa turvaa, joka kustannetaan pääosin itse. Vakuuttaminen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja työttömyysturvan työtulon vähimmäismäärällä tuo vain vaati-mattoman toimeentulon etuutta käytettäessä, mutta maksaa paljon. Itsensä työllistäjän vakuutusmaksu sisältää laskennallisesti sekä työn-antajan että palkansaajan osuuden.

• YEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävä, työn suorittajan ja toimeksian-tajan solmimaan sopimukseen perustuva työ tuodaan työntekijän eläkevakuutuksen (TyEL) soveltamispiiriin.

Akava ehdottaa

Akava ehdottaa

Palkansaajiin rinnastuvien yrittäjien määrä kasvaa yhä.

29

• Työttömyysturvajärjestelmään luodaan selkeä kanava itsensä vakuuttamiseen myös sivutoimisena yrittäjänä.

• Selvitetään työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen käyttöön-otto tilanteissa, joissa työtä tehdään vuoroin yrittäjänä, vuoroin palkansaajana.

• Yrittäjille tarjottavassa neuvonnassa panostetaan siihen, että yrittäjät saavat riittävästi tietoa vakuutusturvastaan. Osana viran-omaisten verkkopalveluiden kehittämistä (esimerkiksi valtiovarain-ministeriön koordinoima palveluväylä-hanke) selvitetään mahdolli-suus kehittää vero.fi-palvelua tähän suuntaan.

30

31

6 — Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi

32

Sosiaaliturvan tarve väliai-kaiseksi Työn tulee eri elämäntilanteissa parantaa yksilön taloudellista asemaa myös silloin, kun hän on tulojen pienuuden vuoksi asumis- tai toi-meentulotuen piirissä.

Toimeentuloturvaa tulee kehittää siten, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä tai osallistumaan sellaisiin toimiin, jotka edistävät työllis-tymisedellytyksiä ja vähentävät riippuvuutta sosiaaliturvasta. Asumis-tuen edellytyksissä on nykyistä pysyvämmin ja paremmin otettava huomioon perheen rakenne ja asumisen kalleus.

• Toimeentuloturva väliaikaisena tukena Asiakkaan riippuvuus toimeentulotuesta ei saa muodostua pitkäaikaiseksi. Tämä edellyttää toimeentuloriippuvuuden syiden selvittämistä riittävän ajoissa ja selvityksen perusteella laaditta-vaa suunnitelmaa toimeentulotuen tarpeen poistamiseksi tai sen vähentämiseksi. Työvoimapolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden lisäksi selvityksessä ja suunnitelmassa tulee arvioida sosiaali- ja terveyspalveluiden tar-ve sekä muita mahdollisia seikkoja, jotka vaikuttavat pitkäaikaiseen riippuvuuteen toimeentulotuesta. Osallistavan toimeentuloturvan toimeenpano tulee järjestää moniammatillisena yhteistyönä yli hallinnonalojen rajojen sosiaali-toimen koordinoimana ja ensisijaisena vastuutahona. Osallisuutta edistävän järjestelmän tulee olla sellainen, että asettaessaan tuen saajille velvoitteita se tarjoaa samalla niiden vastapainoksi kan-nustavia ja tehokkaita elämänhallintaa ja työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia oikeussuojakeinoineen. Pitkittynyt riippuvuus toimeentulotuesta on otettava huomioon sosiaalisen asuntotuotannon asukasvalinnoissa.

• Asumistuen kannustavuuden parantaminen Verotuksen kannustavuuden parantamiseksi työtulovähennys pitää porrastaa huollettavien lasten lukumäärän mukaan ja koh-dentaa se pienituloisemmalle puolisolle. Yksinhuoltajien kotita-lousvähennystä pitää korottaa ja porrastaa se lasten lukumäärän mukaan.

Akava ehdottaa

Työn tulee parantaayksilön taloudellista asemaa.

33

Työllistymiskynnyksen madaltaminen pelkästään työtulo- ja ansiotulovähennyksen avulla ei ole riittävä. Painopistettä tulee siirtää asumistuen ansiotulosidonnaisuuden lieventämiseen, sillä asumistuessa voi ottaa tarkemmin huomioon perheen rakenteen ja asumiskulut. Hallituksen esittämän asumistuen suojaosan 400 euroa tulee ehdottomasti kohdistua vain palkka- ja yrittäjätuloihin. Asumistuen suojaosan rakennetta (kiinteä euromäärä ja/tai osuus palkkatuloista) ja sen pysyvyyttä tulee arvioida ja kehittää yhdessä ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen kanssa tavoitteena purkaa kannustinloukkuja nykyistä kustannustehokkaammin.

34

35

36

www.akava.fi