Työelämän kehittämisstrategia
description
Transcript of Työelämän kehittämisstrategia
Työelämän kehittämisstrategia
Lauri Ihalainen
Seminaari17.4.2012
2
• Talouden globalisaatio• Elinkeinoelämän
rakennemuutos• Väestön ikääntyminen
Suomen päähaasteet
• Yritykset sopeuttavat tuotantonsa Suomessa olevaan työvoimaan
Osaavan työvoiman tarjonnan turvaaminen on avainasemassa (myös supistuvat alat tarvitsevat uutta työvoimaa!)
• Työn tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä
Työelämän laatu on avainasemassa
Suomen keskeiset haasteet
3
osana työpolitiikkaaeli miten varmistamme toimivat työmarkkinat, joilla riittävästi osaavaa työvoimaa
Työelämän kehittämineneli miten parannamme tuottavuutta
4
Lähivuosien keskeinen haaste
Työurien pidentäminen, työttömyysjaksojen lyhennys, erityisryhmien huomioiminen (maahanmuuttajat, osatyökykyiset!)• Työn tuottavuuden
kasvua• Työhön
osallistumisastetta
Työvoima vähene Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää:
• Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdol-lisuuksia jatkaa työelämässä ter-veinä ja moti-voituneina muita maita pidempäänHAASTE!
Työelämän kehittämisstrategia visioksi päätetty
5
Suomen työelämä
EUROOPAN PARAS
VUONNA 2020
Työelämän kehittämisstrategia
6
• Ministeriöitä, työmarkkina-järjestöjä, muita työelämätoimijoita
Valmistelussa mukana laaja joukko eri tahoja
• Strategian teemojen testaus ja ihanne-työpaikan hahmottelu
• 4 600 vastausta
Kansalaiskysely Parempaa elämää työllä!
• Lisää aineksia siihen, miten tieto hyvästä työelämästä tavoittaisi työpaikat ja yritykset
Sidosryhmä keskustelu
• Laaja kansallinen yhteistyöhanke työ-paikoille
• Tekesin työelämä-ohjelma suunnitteilla strategiaa tukien
• Työterveyslaitoksen johtamisen kehittämis-verkosto
Strategian toimeenpano
TEM ja työelämän laatu – mitä, miksi ja miten
7
Työelämän laatua ja tuottavuutta on mahdollista parantaa saman-aikaisesti ELI kyse on yritysten kokonaisvaltaisesta liiketoiminnan kehittämisestä.
Työurien pidentämiseksi on tärkeätä, että työelämän laadun parantamisen talou-dellinen merkitys tunnistetaan yhä useammassa työpaikassa/yrityksessä
• Välineistö = olemassa olevat yrityspalvelut
Työelämän keskeinen kehittäminen tehdään työpaikoilla yhteistyössä – pitkäjänteisen henki-löstön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys
VISIOSuomen työelämä
EUROOPAN PARAS 2020
TULEVAI-SUUDEN
TYÖPAIKAT
LUOTTA-MUS JA YHTEISTYÖ
TYÖHYVIN-VOINTI JA TERVEYS
OSAAVA TYÖVOIMA
INNO-VOINTI JA TUOTTA-VUUS
Työelämän kehittämisstrategian makrotaso
8
• Työllisyysastetta• Työelämän laatua• Työhyvinvointia• Työn tuottavuutta
Strategian tavoitteena on parantaa
TAVOITTEIDEN TOTETUMINEN EDELLYTTÄÄ
Työpaikat
9
• Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa1. Hyvä perustaso
• Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti2. Kehittäjät
• Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen3. Edelläkävijät
Kehittämisen lähdettävä työpaikan omista lähtökohdista
Toimintatapojen parantaminen on
mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla
Tuki työpaikoille
10
3. Palvelutarjoajien ja alueellisten
toimijoiden rooli
2. Toimi-alojen ja toimiala-liittojen rooli
1. Yhteiskunnan
ja kansallisten
toimijoiden rooli
Työpaikkojen uudistamisen ja kehittämisen edellytysten mahdollistaminen ja tuki!
Miten tästä eteenpäin
11
• Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma
• Työterveyslaitoksen johtamisen kehittämisverkosto
• Työhyvinvointifoorumi• Alueellisten toimijoiden
keskeinen rooli
Kansallinen yhteistyöhanke työpaikoille
• Raamisopimus• Työurasopimus
Työmarkkinajärjestöjen toimet
Hallitusohjelmaan liittyvät muut, työelämän laatuun ja työpaikkojen toimintatapojen kehittämiseen liittyvät toimenpide-esitykset
Tavoitteena Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä
Asiakkaina/kohteina ovat kaiken kokoiset työpaikat
• Osallistuvien työpaikkojen riittävä volyymi
• Kehittämisrahoituksen hyvä saatavuus
• Yhteistoiminnan ja rajoja ylit-tävän toiminnan onnistuminen eri alueilla ja eri toimialoilla
• Onnistunutta viestintää
Osallistuminen edellyttää
Kansallisia, mutta myös kansainvälisiä verkostoja
• Väliarviointi 2017• Loppuarviointi 2020
Seuranta- ja vaikuttavuus-mittareiden rakentaminen
12
Kansallinen YHTEISTYÖhanke