2

Jäsentutkimus 2012

3

ISBN 978-952-5628-59-3 ; pdfKannen kuva: Samuli Siirala

Jäsenkysely 2012

Taustaa ....................................................................4

1 Vastaajien demografiset tekijät .............................5

2 Opinnot ja syrjintä ...............................................15

3 Opiskelijat ja työelämä ........................................23

4 Tulevaisuuden työelämä ja odotukset

omalta työelämältä ............................................28

5 Työurien pidentäminen .......................................39

6 Järjestäytyminen ja akavalainen

opiskelijatoiminta ................................................41

Yhteenveto ............................................................53

Lähteet ..................................................................55

4

Akavan opiskelijoiden jäsentutkimus toteutettiin vuonna 2012 ensimmäistä kertaa. Tut-kimuksella kartoitettiin akavalaisten korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opiskeluun ja työelämään liittyvistä kysymyksistä.

Akavan opiskelijajäsenten jäsentutkimus on saanut alkunsa Akavan opiskelijavaltuus-kunnan (AOVA) kokouksessa 1/2011 hyväksytystä ponnesta. Sen mukaan korkeakou-luopiskelijoiden näkemykset erityisesti työelämäkysymyksistä on tarpeellista kartoittaa.

Raportti jakaantuu kuuteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee vastaajien demografi-sia tekijöitä. Toisen osion aiheina ovat omat opinnot ja syrjintä. Kolmas osio käsittelee opiskelijoita ja työelämää. Neljännen osion aiheena on opiskelijoiden käsitykset tulevai-suuden työelämästä. Viidennessä osassa käsitellään opiskelijoiden näkemyksiä työurien pidentämisestä ja suomalaisesta eläkejärjestelmästä. Kuudennessa osassa tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä Akavasta ja akavalaisten liittojen opiskelijatoiminnasta. Tutki-muksen kyselylomake on liitetty raportin loppuun.

Jäsenkyselyn vastaajat poimittiin satunnaisotannalla akavalaisten liittojen opiskelijajä-senrekistereistä. Joukosta tehtiin neljän prosentin otanta. Kysely toteutettiin verkkoky-selynä huhti–toukokuun vaihteessa 2012 reilun kahden viikon vastausajalla. Vastauksia kertyi 719 kappaletta. Vastausaste jäi kahdesta muistutuskierroksesta huolimatta mata-laksi, hieman alle 20 prosenttiin.

Aineiston kvantitatiivinen osuus käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.

Taustaa

Helsingissä 3.9.2012Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA

Ville KauppilaKorkeakouluharjoittelija

5

1 Vastaajien demografiset tekijätVastaajien sukupuolijakauma Vastaajien sukupuolijakauma on tasainen. Yliopistovastaajissa naisia oli suhteellisesti hieman suu-rempi osuus kuin miehiä. Vastaajien jakauma noudattelee hyvin Akavan jäsenkuntaa: Akavan jäse-nistä 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä.

Vastaajien sukupuolijakaumat

Vastaajien ikäjakaumaVastaajajoukko oli ikäjakaumaltaan19–56-vuotiaita. Ikäjakauma painottui odotusten mukaises-ti nuoriin, mutta mukana oli myös aikuisopiskelijoita. Mediaanivastaaja oli 24-vuotias (keskiarvo 24,9 vuotta). Keskiarvo on mediaania herkempi ääriarvoille. Aikuisopiskelijat nostivat keskiarvoja, joten on mielekkäintä tarkastella mediaaneihin pohjautuvia lukuja.

Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat keskimäärin hieman yliopisto-opiskelijoita nuorempia. Eron selittää osaltaan se, että yliopisto-opiskelijoiden keskimääräiset valmistumisajat ovat ammattikor-keakouluopiskelijoita pidempiä. Lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on ammattikorkeakouluopiskeli-joita useammin pohjalla jo yksi korkeakoulututkinto.

Opiskelijatutkimus 2010:n mukaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien opintojen aloitusiän mediaani on sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla 22 vuotta (Opiskeli-jatutkimus 2010).

6Vastaajien ikäjakauma korkeakoulun mukaan tarkasteltuna

Vastaajien korkeakoulut

Otantatavasta johtuen vastaajajakauma noudattelee Akavan opiskelijajäsenten suhteellisia osuuk-sia. Kyselyyn vastanneista 63 prosenttia opiskelee pääsääntöisesti yliopistossa ja 37 prosenttia am-mattikorkeakoulussa.

Vastaajien jakauma ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoihin

7Suurimmat vastaajamäärät kertyivät luonnollisesti opiskelijamääriltään suurista korkeakouluista. Eniten vastauksia kertyi Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Ammattikorkeakouluista eni-ten vastauksia saatiin Metropoliasta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Kuvataideakatemias-ta, teatterikorkeakoulusta tai poliisiammattikorkeakoulusta ei ollut vastaajia.

Vastaajien korkeakoulutKorkeakoulu Vastauksia kpl Vastauksien osuusHelsingin yliopisto 84 11,8 %Aalto-yliopisto 74 10,4 %Tampereen teknillinen yliopisto 55 7,7 %Turun yliopisto 41 5,8 %Oulun yliopisto 38 5,3 %Itä-Suomen yliopisto 37 5,2 %Metropolia ammattikorkeakoulu 36 5,0 %Tampereen ammattikorkeakoulu 35 4,9 %Turun ammattikorkeakoulu 29 4,1 %Jyväskylän yliopisto 27 3,8 %HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu 25 3,5 %Tampereen yliopisto 24 3,4 %Lappeenrannan teknillinen yliopisto 22 3,1 %Oulun seudun ammattikorkeakoulu 20 2,8 %Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5 2,1 %Vaasan yliopisto 13 1,8 %Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 12 1,7 %Satakunnan ammattikorkeakoulu 12 1,7 %Hämeen ammattikorkeakoulu 11 1,5 %Lapin yliopisto 10 1,4 %Svenska handelshögskolan 10 1,4 %Laurea-ammattikorkeakoulu 10 1,4 %Saimaan ammattikorkeakoulu 9 1,3 %Savonia-ammattikorkeakoulu 9 1,3 %Mikkelin ammattikorkeakoulu 7 1,0 %Åbo Akademi 6 0,8 %Seinäjoen ammattikorkeakoulu 6 0,8 %Diakonia-ammattikorkeakoulu 4 0,6 %Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4 0,6 %Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4 0,6 %Vaasan ammattikorkeakoulu 4 0,6 %Humanistinen ammattikorkeakoulu 3 0,4 %Kajaanin ammattikorkeakoulu 3 0,4 %Lahden ammattikorkeakoulu 3 0,4 %Maanpuolustuskorkeakoulu 2 0,3 %Sibelius-Akatemia 2 0,3 %Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 2 0,3 %Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2 0,3 %Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2 0,3 %Yrkeshögskolan Novia 1 0,1 %Kuvataideakatemia 0 0,0 %Teatterikorkeakoulu 0 0,0 %Poliisiammattikorkeakoulu 0 0,0 %Yhteensä 713 100,0 %

8Vastaajien koulutusalat

Eniten vastauksia kertyi suurimmilta koulutusaloilta, kuten tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja liiketalouden aloilta. Erityisesti ammattikorkeakouluvastaajat painottuivat tekniikan ja liikenteen aloille, heistä peräti puolet (49 %) opiskeli tekniikan ja liikenteen aloilla. Uuden Insinööriliiton (UIL) opiskelijajäsenet vastasivat selvästi muita ryhmiä aktiivisemmin. UIL:n aktiivista osallistu-mista saattaa osaltaan selittää se, että UIL oli ainoa liitto, joka lähetti itse sähköpostikyselyt suoraan opiskelijoille. Myös yliopistoista saatiin eniten vastauksia tekniikan ja liikenteen opiskelijoilta (33 %). Lisäksi kaupan ja liiketalouden alan opiskelijat olivat runsaasti edustettuina.

Muilta suurilta koulutusaloilta, kuten opetus- ja kasvatusalalta sekä humanistilta aloilta saatiin ver-rattain vähän vastauksia. Opetus - ja kasvatusalan opiskelijoita oli vastaajista kahdeksan prosenttia.

Vastaajien pääasialliset koulutusalat

9Vastaajien pohjakoulutus ennen nykyisin suoritettavaa tutkintoaYli 70 prosentilla vastaajista korkein tutkinto ennen nykyisin suoritettavaa tutkintoa on ylioppi-lastutkinto. Kandidaatintutkinto on pohjakoulutuksena 21 prosentilla yliopisto-opiskelijoista. Kyselylomakkeessa ei tarkemmin eroteltu, ovatko ”yliopistollinen kandidaatintutkinto” -kohdan valinneet suorittaneet kandidaatintutkinnon jollain muulla koulutusalalla vai suorittavatko he maisterivaiheen opintoja yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Ammattikor-keakouluvastaajilla toiseksi yleisin pohjakoulutus on ammatillinen perustutkinto (15 %). Ammat-tilukion on suorittanut viisi prosenttia vastanneista AMK-opiskelijoista. Muu tutkinto -kohtaan kuuluvat muun muassa kansainväliset tutkinnot, kuten IB-tutkinto.

Koulutusalojen ja tutkintoasteiden välillä on mielenkiintoisia eroja. Tutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa toisen asteen ammattitutkinnon jälkeen näyttäisi olevan tekniikan ja lii-kenteen alalla muita aloja yleisempää. Uuden Insinööriliiton opiskelijoista peräti 17 prosentilla ammattitutkinto pohjakoulutuksena, kun vastaava luku kaikilla korkeakouluopiskelijoilla on kuusi prosenttia. Tulosten tulkinnassa on hyvä muistaa kyselyyn vastanneiden ammattikorkea-kouluvastaajien insinööripainotteisuus.

Vastaajien pohjakoulutus ennen nykyistä tutkintoa

Välivuosien pitäminenKorkeakouluopiskelijoista keskimäärin lievä enemmistö (58 %) on viettänyt välivuoden toisen asteen opintojen jälkeen ennen siirtymistä korkeakouluopintoihin. Yliopisto- ja ammattikorkea-kouluopiskelijoiden välillä ei ole merkittävää eroa välivuosien pitämisessä, ero on vain prosenttiyk-sikön. Erot näyttäsivät olevankin enemmän sukupuoli- ja koulutusalasidonnaisia.

Sukupuolien välillä välivuosien pitämisessä on selvä ero. Miehistä 69 prosenttia ja naisista 49 pro-senttia on pitänyt yhden tai useamman välivuoden ennen siirtymistään nykyisiin korkeakoulu-opintoihin. Havaittu ero sukupuolien välillä selittyy pitkälti sillä, että miehet suorittavat usein va-rusmiespalveluksen ennen siirtymistä korkeakouluopintoihin.

Tutkinto Yliopisto-opiskelijat AMK-opiskelijat Kaikki opiskelijat

Ammatillinen perustutkinto 0 % 15 % 6 %

Lukio 69 % 74 % 71 %

Kaksoistutkinto (ammattilukio) 1 % 5 % 3 %

Opistoaste 1 % 3 % 2 %

Ammattikorkeakoulututkinto 5 % 2 % 3 %

Yliopistollinen kandidaatintutkinto 21 % 1 % 12,5 %

Yliopistollinen maisterintutkinto 3 % 1 % 2 %

Muu 0 % 0 % 0 %

10Piditkö välivuoden ennen nykyisten korkeakouluopintojen aloittamista?

Myös koulutusalojen välillä on eroja välivuosien viettämisessä. Opetus- ja kasvatusalalla (71 %) sekä humanistisilla aloilla (73 %) välivuosia pidetään selvästi muita useammin. Vähiten välivuosia pitävät sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan (33 %) sekä luonnontieteiden (48 %) opiskelijat. Tulkin-toja tehdessä on hyvä ottaa huomioon aineiston rajoittunut koko, joten tulokset ovat enemmänkin suuntaa-antavia kuin laajasti yleistettäviä.

Piditkö välivuoden ennen nykyisten korkeakouluopintojen aloittamista? Alakohtainen vertailu*

*Matkailu, ravintola ja talous, kulttuuri ja taide sekä ympäristö ja luonnonvara -aloilta ei ole luotettavia tilastoja alakohtaisten vastaajien (n < 20 ) vähyydestä johtuen.

Yli puolella vietettyjen välivuosien määrä jää yhteen. 55 prosenttia vastanneista on pitänyt vain yh-den välivuoden. Neljä viidestä siirtyy jatko-opiskeluihin viimeistään kahden välivuoden kuluttua ja noin joka kymmenes (8 %) pitää yli neljä välivuotta.

11

Vietettyjen välivuosien lukumäärä toisen asteen tutkinnon jälkeen

Useimmiten välivuosi vietettiin töissä (64 %) tai armeijassa (54 %). Muita yleisimpiä välivuoden viettämistapoja olivat matkustelu (13 %), opiskelu avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakou-lussa (13 %) sekä työttömänä oleminen (12 %). Tein jotain muuta -kohdan valinneet kertoivat ol-leensa muun muassa äitiys- tai isyyslomalla tai opiskelijavaihdossa. Vastaajat pystyivät valitsemaan halutessaan useamman vastausvaihtoehdon.

Mitä teit välivuosien aikana? Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon.

Vastaajien opintojen vaiheKyselyyn vastanneet opiskelijat arvioivat, missä opintojen vaiheessa he kyselyhetkellä ovat. Am-mattikorkeakoulututkinnot ovat tyypillisesti tavoiteajaltaan 3,5–4 vuotta ja yliopistotutkinnot 5–6 vuotta. Vastaajakunta on painottunut loppuvaiheen opiskelijoihin, noin joka toinen vastaa-ja on mielestään opintojensa loppuvaiheessa. Alkuvaiheen opiskelijoita on hieman alle viidennes. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistovastaajien opintojen vaiheissa ei ole merkittäviä eroja.

12Vastaajien opintojen vaihe

Opintojen aloitusvuosiKolme neljästä vastaajasta (76 %) on aloittanut opintonsa 2008 tai sen jälkeen. Vain noin prosentti on aloittanut opiskelunsa tammikuussa 2012. Vastaajajoukko on hyvin heterogeeninen: nykyisten opintojen aloitusajankohdat vaihtelivat vuosien 1980 ja 2012 välillä.

Nykyisten korkeakouluopintojen aloitusvuosi

13Liittokohtaiset vastaajamäärätJäsenkyselyn otantatavasta johtuen (4 % satunnaisotanta akavalaisten liittojen opiskelijajäsenre-kistereistä) vastaajien liittokohtaiset jakaumat noudattavat liittojen opiskelijajäsenten määrää. Tu-loksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että opiskelijajäsenten määrä suhteessa ”täysjäsenten” mää-rään vaihtelee akavalaisissa liitoissa.

Eniten saatiin vastauksia opiskelijajäseniltään suurimmista liitoista: Tekniikan akateemiset TEK, Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL ja Suomen Ekonomiliitto SEFE. Esimerkiksi yli joka kolmas vastaaja oli insinööri- tai diplomi-insinööriopiskelija. Jäsenmäärältään suurimman akavalaisen järjestön OAJ:n opiskelijajäseniä on vastanneista kuusi prosenttia. Pari prosenttia vas-taajista eivät ilmoittaneet mihin akavalaiseen liittoon kuuluvat.

Vastaajien liittokohtaiset osuudet

Liitto Vastaajia kpl OsuusTekniikan akateemiset TEK 141 20,6 %Uusi Insinööriliitto UIL 117 17,1 %Tradenomiliitto TRAL 87 12,7 %Suomen Ekonomiliitto SEFE 84 12,3 %Akavan Erityisalat 41 6,0 %Opetusalan Ammattijärjestö OAJ / Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 38 5,6 %Suomen Lakimiesliitto 26 3,8 %Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (entinen Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL) 15 2,2 %Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 15 2,2 %Suomen Lääkäriliitto 14 2,0 %Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 13 1,9 %Suomen Psykologiliitto 13 1,9 %Agronomiliitto 12 1,8 %Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 11 1,6 %Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 11 1,6 %Suomen Farmasialiitto 10 1,5 %Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 8 1 ,2 %Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 7 1,0 %Suomen Eläinlääkäriliitto 5 0,7 %Suomen Hammaslääkäriliitto 4 0,6 %Metsänhoitajaliitto 3 0,4 %Upseeriliitto 3 0,4 %Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 0,1 %Driftingenjörsförbundet i Finland 1 0,1 %Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 0,1 %Suomen Puheterapeuttiliitto 1 0,1 %Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 0,1 %Yhteensä 683 100,0 % Ei vastauksia seuraavista liitoista: Akavan Yleinen Ryhmä, KTK Tekniikan Asiantuntijat, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Professoriliitto, Päällystöliitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Tieteentekijöiden liitto ja YTY & Valmentajat.

14

Akavalaisten liittojen kokonais- ja opiskelijajäsenmäärät

Liitto Kokonaisjäsenmäärä Opiskelijajäsenet Osuus kaikista Akavan opiskelija- jäsenistäTekniikan akateemiset TEK 73 491 22 442 20,9 %Tradenomiliitto TRAL 28 377 16 515 15,4 %Uusi Insinööriliitto UIL 68 984 16 254 15,1 %Suomen Ekonomiliitto SEFE 48 562 15 597 14,5 %Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 118 967 7 488 7,0 %Akavan Erityisalat 26 589 4 480 4,2 %Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 22 226 3 961 3,7 %Suomen Lakimiesliitto 15 516 3 547 3,3 %Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 11 347 2 452 2,3 %Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 204 1 865 1,7 %Suomen Lääkäriliitto 23 694 1 534 1,4 %Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 7 590 1 452 1,4 %Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 1 261 1,2 %Suomen Farmasialiitto 8 647 1 131 1,1 %Suomen Psykologiliitto 6 274 1 074 1,0 %Agronomiliitto 5 917 1 029 1,0 %Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 518 1 000 0,9 %Suomen Hammaslääkäriliitto 6 810 876 0,8 %Driftingenjörsförbundet i Finlan 3 337 694 0,6 %Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 589 566 0,5 %Upseeriliitto 5 895 444 0,4 %Suomen Eläinlääkäriliitto 2 339 414 0,4 %Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 976 353 0,3 %Metsänhoitajaliitto 2 619 327 0,3 %Suomen Puheterapeuttiliitto 1 378 248 0,2 %Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 075 218 0,2 %Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 053 154 0,1 %YTY & Valmentajat 8 687 22 0,0 %KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 726 16 0,0 %Tieteentekijöiden liitto 6 608 6 0,0 %Akavan Yleinen Ryhmä 812 0 0,0 %Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ 26 212 0 0,0 %Professoriliitto 2 334 0 0,0 %Päällystöliitto 4 435 0 0,0 %Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 834 0 0,0 %Yhteensä 573 405 107 420 100,0 %

152 Opinnot ja syrjintäOpintojen eteneminenEnemmistön opinnot ovat sujuneet suunnitellusti aikataulussa. Kaikista vastanneista korkea-kouluopiskelijoista 64 prosentilla opinnot ovat sujuneet aikataulun mukaisesti. Ammattikor-keakouluopiskelijoilla (75 %) opinnot edistyvät suunnitelmien mukaisesti yliopisto-opiskeli-joita (57 %) useammin. Opintojen aikataulunmukainen eteneminen on sekä ammattikorkea-koulu- että yliopisto-opiskelijoilla sidonnaista opintojen vaiheeseen. Esimerkiksi alkuvaiheen yliopisto-opiskelijoista 76 prosentilla opinnot ovat edenneet aikataulussa, loppuvaiheen opiske-lijoilla vain 46 prosentilla.

Ovatko opintosi edenneet aikataulussa? Vertailu opintojen vaiheen mukaan

Syyt opintojen hitaaseen etenemiseen Vastaajilta, joiden opinnot eivät ole edenneet aikataulussa, kysyttiin syitä opintojen hitaaseen etenemiseen. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa.

Merkittävimmiksi opintoja hidastaviksi syiksi mainittiin työssäkäynti lukukausien aikana (47 %) ja henkilökohtainen elämäntilanne (40 %). Lukujen tulkinnassa on syytä pitää mielessä, että monet loppuvaiheen opiskelijat ovat useasti pikemminkin opintojaan loppuun saattavia työnte-kijöitä kuin varsinaisia opiskelijoita, kuten eräät vastaajat asian ilmaisevat:

Vakiduuni vähän hidastaa gradun tekoa, periaatteessa kohta ”Työssäkäynti lukukausien aikana”. • Taloudellinen tilanne: on pakko olla työelämässä välillä. •

Henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyviä opiskelua hidastavia tekijöitä oli monenlaisia.

16Syiksi mainittiin esimerkiksi oma laiskuus, keskittymisvaikeudet, opiskelua heikentävä sairaus tai halu pitää taukoa opiskeluista:

Halusin pitää välivuoden, koska tarvitsin tauon lukio-yliopisto-opiskeluputkessa • • Aionvaihtaapääainetta,jolloinenolelukenutomanpääaineenikurssejalähesollenkaan. • Keskittymisvaikeudet. • Diplomityöpaikkaaeimeinannutlöytyä.

Heikko opiskelumotivaatio (32 %) ja opintojen vaativuus/työläys (30 %) nousivat myös esiin. Eri-tyisesti tekniikan alan opiskelijat viittasivat opintojen suureen työmäärään opintopistemäärään nähden.

Muut syyt -kohtaan vastanneet kertoivat opintojen hidastuneen muun muassa perheen perustami-sen tai vaihto-opiskelun johdosta. Korkeakoulujen käytännöt hyväksyä vaihto-opiskelussa suoritet-tuja kursseja näyttävät olevan kovin vaihtelevia. Avoimissa vastauksissa huomattavan moni vastaaja kertoi vaihto-opiskelun ja koulutusohjelman vaihdon viivästyttäneen opintoja tavalla tai toisella.

Opintojani viivästytti vaihto-opiskelukaudet, joista ei juurikaan korvaavuuksia saanut. • Vaihto-opiskelu. Vaihdossa ei mm. pystynyt tekemään kandia. • Äitiyslomat ja hoitovapaat. • Vanhempainvapaa ja lapsen sairastelusta johtuvat poissaolot. • Jatko-opinnot keskeytyneet toistaiseksi perhelisäyksen ja työssäkäynnin takia. •

Osa vastaajista koki opiskelujen viivästyneen korkeakoulujen kurssi- tai tenttitarjonnasta ja ope-tushenkilökunnan tasosta johtuen:

Muutokset kurssien järjestämisessä (esim. kurssin siirtäminen syksyltä keväälle). • Opetuksen heikko taso hidasti opiskeluja. • Tenttimisen joustamattomuus. • Se, että kursseja ei järjestetty kaikkina vuosina, vaikka näin oli luvattu. • Vaihdoin pääainetta enkä saanut hyväksiluettua kursseja, mutta silti lasketaan kai että samaa tutkintoa. • Toimipiste vaihtui ja saatiin tosi surkeat opettajat jotka nyt onneksi jo eläkkeellä. • Huonot opettajat. •

Lavikaisen 2010 ammattikorkeakouluopiskelijoille tekemän kyselytutkimuksen tulokset ovat sa-mansuuntaisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla kaksi yleisintä opintoja hidastavaa tekijää ovat heikko opiskelumotivaatio ja työssäkäynti lukukausien aikana. (Lavikainen, 2010.)

Kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta on sitä mieltä, että opiskeluaikainen työssäkäynti on ollut toimeentulon kannalta välttämätöntä. Työssäkäynti tuo toimeentulon, kehittää ammattitaitoa ja lisää opiskelumotivaatiota. Huolimatta siitä, että opintojenaikainen työssäkäynti hidastaa ainakin jonkin verran opiskeluita, työssäkäynti hyödyttää opiskelijaa merkittävästi tulevan työuran kan-nalta. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin (Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset, 2012) mukaan opiskeluaikainen työkokemus helpottaa työelämään siirtymistä ja pienentää työt-tömyyden riskiä. Opiskeluaikaisen työnteon ”haitat” ovat kokonaisuudessaan hyötyjä pienemmät. Lisäksi runsaasti työkokemusta omaavat opiskelijat saavuttavat selvästi paremman tulotason aina-kin työuran alkuvaiheessa kuin vähemmän työkokemusta omaavat opiskelijat, opintomenestyk-sestä riippumatta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012.)

17Henkilöiltä, joiden opinnot eivät ole edenneet aikataulussa, kysyttiin syitä opintojen hitaaseen

etenemiseen. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa.

Keinot opintojen nopeuttamiseksiVastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, millaisten seikkojen he uskovat nopeuttavan korkea-kouluopintojen suorittamista.

Korkeakouluopiskelijoiden mielestä keskeisimmät keinot ovat riittävä opintotuki, korkea opiske-lumotivaatio ja joustavammat opiskelukäytännöt.

Vastaajat nostivat erityisesti esiin opintotukijärjestelmän riittämättömyyden. Opintotuen riittä-mättömyys aiheuttaa sen, että monet opiskelijat työskentelevät opintojaan vastaamattomissa töissä lukukausien aikana. Useat vastaajat kokivat resurssiensa menevän hukkaan, kun he joutuvat käyt-tämään enemmän aikaa ja energiaa työntekoon kuin opintojen edistämiseen.

Opintotukijärjestelmää kommentoitiin muun muassa seuraavasti:

Riittävä opintuki, ilman lainaa, jotta ei tarvitse tasapainoilla köyhyyden, opiskelujen, töiden tekemisen ja koulu • hommien, sosiaalisen elämän ja henkisen jaksamisen kesken.

18 Riittävä opintotuki takaisi sen, että opiskeluun voisi keskittyä kunnolla. Ei tarvitsisi kuluttaa kaikkea aikaa ja •

voimavaroja työntekoon. Opintotuen muuttuminen sellaiseksi, että se kannustaa opiskelemaan nopeammin. • Ainakin pääkaupunkiseudulla, missä elinkustannukset (erit. vuokat) ovat suhteellisen korkeat, apua toisi opinto •

tuen korottaminen, jottei olisi pakko tehdä töitä opintojen ohella. Sen lisäksi, että töiden tekeminen vie aikaa opinnoilta, vie työelämä helposti mennessään ja valmistuminen jää roikkumaan. Kyllä ne ovat taloudelliset syyt, jotka eniten ainakin tuttavapiirissäni ovat opintoja venyttäneet. On pakko •

käydä yleensä töissä, että saa katon pään päälle ja ruokaa pöytään opintojen aikana. Joustavat opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät helpottavat opintojen suorittamista ja yhteensovittamista, kurssitarjonta ja kurssiaikataulut, poikkitieteellisyys ja tieto muista oppiaineista helpottaa sivuaineiden valintaa ja sivuaineen suorittamista pääaineen rinnalla. Opintotukijärjestelmän uudistaminen siten, että täyspäiväinen opiskelu on mahdollista. • Käytännössä: opintorahan tulisi olla riittävä, sillä työskentely opintojen ohella tai sijaan hidastaa valmistumista. • Oma motivaatio ja ajankäyttö. Priorisoimalla asioita saa paljon aikaan, mutta perustarpeet elämässä on kuitenkin •

pidettävä kuosissa. Kun ei ole mahdollisuutta opintotukeen on tämän takia käytävä töissä. Tämä taas vie aikaa ja energiaa opiskelulta, jotta tutkinnon saisi suoritettua loppuun. Ristiriitaista.

Nykyisen opintotukijärjestelmän kannustamattomuuteen vaaditaan muutoksia, esimerkiksi jon-kin rahallisen kannustimen avulla:

Tarvitaan kannustimia nopeasta valmistumisesta (esim. käyttämättä jääneet opintotuet saisi itselleen • valmistuessaan tavoiteaikaa nopeammin) Jos opiskelijalle olisi jokin porkkana tiedossa ajoissa tai etuajassa valmistumisesta, voisi opinnot edetä joillain •

vieläkin ripeämmin. Opintotukeen bonukset ajoissa valmistumisesta. • Rahallinen tilanne, opiskelun aikana on käytävä usein töissä ja sitten joutuu maksamaan tukia takaisin, mikä taas •

vie työnteon oravanpyörään. Ehkä jokin palkinto tai porkkana houkuttelisi nopeuttamaan opiskelua? •

Toisaalta vastaajat painottivat erityisesti oman motivaation tärkeyttä ja sen merkitystä opintojen etenemiseen. Keskeisimmiksi opiskelumotivaatioon vaikuttaviksi seikoiksi mainittiin opiskeluun kannustava opintotukijärjestelmä, valmistumisen jälkeinen työmarkkinatilanne sekä oman alan löytäminen.

Motivaatiotaso korreloi opintojen suorituksien saamiseen ainakin itselläni. • Motivaatio, motivaatio ja motivaatio. Opintojen ja järjestettyjen opintojaksojen mielekkyys pitäen mielessä se •

ammatti, johon tutkinnolla tähdätään. Varmuus valmistumisen jälkeisestä työpaikasta, johon vaikuttaa samalla se, että opintojen aikana saisi kokemusta •

juuri niiltä aloilta, joista on kiinnostunut. Opiskelumotivaatio ja se, että on itse varmasti selvillä alavalinnastaan; jos tietää/epäilee olevansa väärällä alalla, •

tuskin opiskelee kovin tehokkaasti. Opintoneuvontaa olisi siis hyvä olla enemmän. Oma motivaatio ja "draivi" päästä työelämään. Uskon, että suurin osa ongelmista on ihmisistä itsestään lähtöisin. •

Toki voidaan syytellä puutteellista opintojenohjausta lukiossa. Vaikeaahan se on löytää motivaatiota, jos ei ole varma kiinnostuksestaan.

Vastanneet opiskelijat toivoivat joustavuutta korkeakouluilta, jotta ne ottaisivat huomioon opis-kelijoiden erilaiset elämäntilanteet esimerkiksi kurssien järjestämiseen ja niiden suorittamiseen liittyvissä asioissa. Moni koki nykyiset järjestelmät liian tiukoiksi ja byrokraattisiksi.

Lisäksi useat opiskelijat kokivat, että opintojen suorittamismahdollisuuksia ja opintoneuvontaa pitäisi parantaa sekä tehdä nykyistä joustavammaksi.

Joustavampi kurssitarjonta, opetuksen ja vuorovaikutuksen lisääminen. Välillä tuntuu, että opiskelu on vain • yksinäistä kirjatentteihin lukemista, mikä ei ole ainakaan omasta mielestäni kovin motivoivaa. Valinnanmahdollisuuksien ja joustavan opintojen suunnittelun ja suorittamisen mahdollistaminen. Yksi tapa tai •

19 liian tiukka strukturoitu opintojärjestys ei ole paras kaikille, se voi hidastaa toisten suoriutumista. Kurssit tultava tarjontaan joka vuosi, muuten joutuu odottelemaan. Kurssien hyväksiluku toisella kurssilla. •

Joustavuus, etätentit on hyviä nopeuttamaan, kun ei tarvitse matkustaa niin paljoa Myös se, että kursseja tarjotaan useammin ja niiden tekemiseen annetaan joustavuutta, lisää suoritusnopeutta, •

sillä tällä hetkellä omien opintojeni kanssa meillä on valmiit lukujärjestykset, joihin ei oikeastaan voi vaikuttaa ja joustavuutta kurssien suhteen ei kyllä ole. Tässä tapauksessa, jos jokin kurssi, joka vaatii läsnäolopakon (mikä oikeastaan meillä aina on) on jäänyt jostain syystä kesken tai poissaoloja on sairauden vuoksi ollut liikaa, niin seuraava suorittamismahdollisuus saattaa olla vasta vuoden päästä. Kurssien riittävä tarjonta, opintojenohjaus, kesätentit/kesäopetus. • Kurssit menevät päällekkäin ja ei-järkeviin aikoihin. Selkeä opintoneuvonta, jotta tietää mitä kursseja kuulu •

käydä ja milloin. Erityisesti kurssien jakaminen pienempiin osiin ja niiden tarjoaminen useammin vuoden aikana nopeuttaisi •

varmasti opiskeluaikoja. Nykytilanteessa yksittäisen kurssin hylkäys saattaa viivästyttää opintoja vuodella.

Toisaalta koettiin, ettei korkeakouluopintojen suorittamista tarvitse tai tule nopeuttaa nykyisestään:

Mielestäni opiskelua ei tarvitse nopeuttaa. Mielummin tekee töitä samalla ja opiskelee omalla rauhallisella • tahdilla kaikki opinnot. En näe korkeakouluopintojen nopeaa suorittamista itsetarkoituksellisena. • Opiskelujen nopeutuminen ei kansallisista koulutuspoliittisista linjauksista huolimatta ole ensisijainen tavoite. • Ei opiskeluaikoja ole mitään järkeä nopeuttaa, sillä vastavalmistuneet työllistyvät huonosti tai he joutuvat •

tekemään koulutusta vastaamatonta työtä tai osa-aikatyötä. Itseäni ei juurikaan kiinnostanut valmistunko puoli vuotta ennemmin vai myöhemmin. Tein opintoja siinä •

tahdissa, kuin muu elämäntilanne salli/ itsellä oli motivaatiota ja jaksamista. Turha ottaa stressiä niin lyhyestä ajasta.

Opintojen antamat valmiudet työelämää vartenKorkeakouluopiskelijat arvioivat neliportaisella asteikolla, millaisia valmiuksia tähänastiset opin-not ovat antaneet työelämää varten.

Yleisesti korkeakoulututkinnon koetaan antavat hyvät valmiudet tiedot kriittiseen käsittelyyn, tie-donhakuun ja ryhmätyöskentelyyn. Vain neljä prosenttia vastanneista koki, etteivät nykyiset kor-keakouluopinnot ole antaneet lainkaan tietoteknisiä taitoja työelämää varten. Opintojen koetaan antaneen vähiten valmiuksia johtamistaitoihin, alaistaitoihin ja kansainväliseen toimintaan. Am-mattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa ei ole merkittäviä eroja.

Korkeakouluopiskelijat kokevat yleisesti vahvuuksikseen tiedonhakutaidot sekä kyvyn käsitellä tietoa kriittisesti. Toisaalta johtamis- ja alaistaidot sekä valmiudet kansainväliseen toimintaan arvi-oitiin matalammilla arvosanoilla.

20Opiskelijat arvioivat, minkälaisia valmiuksia opinnot ovat antaneet työelämää varten.

Korkeakouluopiskelijat arvioivat neliportaisella asteikolla (1=Ei lainkaan,... , 4=Erittäin paljon), minkä verran tähän astiset opinnot ovat antaneet valmiuksia työelämään varten. EOS-vastaukset poistettu.

21Valmistumisen jälkeistä työllistymistä haittaavat tekijätTyökokemuksen ja suhdeverkostojen merkitys valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä nou-si myös tässä tutkimuksessa esiin. Opiskelijat tuntuvat tiedostavan työkokemuksen merkityksen työllistymisen kannalta: työkokemuksen puute arvioitiin suurimmaksi uhkatekijäksi valmistumi-sen jälkeisen työllistymisen kannalta. 52 prosenttia arvioi työkokemuksen puutteen vaikeuttavan valmistumisen jälkeistä työllistymistä melko tai erittäin paljon. 56 prosenttia arvioi suhdeverkos-tojen puutteen vaikeuttavan työllistymistä melko tai erittäin paljon. Vastaajat eivät koe juurikaan sukupuolen, valmistumisajankohdan tai perhe- ja elämäntilanteeseen liittyvien tekijöiden vaikeut-tavan työllistymismahdollisuuksia.

Vastaajat arvioivat, miten eri tekijät saattavat vaikeuttaa työllistymistä valmistumisen jälkeen

Opinnoissa kohdattu syrjintäOpinnoissa kohdattu syrjintä näyttää olevan melko harvinaista. Alle joka kymmenes vastaaja on kokenut viimeisen vuoden aikana opinnoissaan minkäänasteista syrjintää. Sukupuolien välillä näyttäisi olevan hienoinen ero (2 prosenttiyksikköä), mutta ero on selvästi pienempi kuin työssä kohdattavassa syrjinnässä. Useimmiten syrjinnän on koettu liittyvät opiskelija-asemaan (4 %), sukupuoleen (2 %) tai ikään (2 %).

Avoimissa vastauksissa oli useampia suomenruotsalaisia, jotka kokivat tulleensa syrjityksi suomen-ruotsalaisuuden perusteella.

22Vastaajilta ei kysytty tarkemmin millaista syrjintä on käytännössä ollut, mutta oletettavasti syrjintä liittyi tavalla tai toisella palveluiden saamiseen äidinkielellä korkeakouluissa.

Perheellisyys tai raskaus, uskonto, vammaisuus, toiminta ay-liikkeessä tai etninen alkuperä eivät tuloksien perusteella altista syrjinnän kokemiselle opinnoissa.

Onko opiskelijoihin kohdistunut viimeisen vuoden aikana syrjintää opinnoissa

Syrjintä opiskelun ohella tehtävässä työssä Opiskelijat kokevat työelämässä syrjintää huomattavasti useammin kuin opiskeluissaan. Keski-määrin kaksi kymmenestä on kokenut joutuneensa viimeisen vuoden aikana opiskelujen ohessa tehtävässä työssä jollakin tavalla syrjityksi.

Tyypillisimmin syrjintä liittyy opiskelija-asemaan (11 %), määrä- tai osa-aikaisuuteen (8 %), ikään (6 %) tai sukupuoleen (3 %). Vastaajat pystyivät valitsemaan useammankin vaihtoehdon, mikäli he kokevat syrjinnän aiheutuvan useasta eri seikasta, esimerkiksi iästä ja sukupuolesta.

Sukupuolien välillä on merkitsevä ero: naiset kokevat syrjintää selvästi miehiä useammin. Ero miesten ja naisten välillä on keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä.

Ikäsyrjintää koetaan kaikissa ikäluokissa. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti työuran alkutaipaleella (vastaajien mediaani-ikä 24 v.), jolloin työsyrjintä ilmenee tyypillisesti osaamisen tai kykyjen ali-arviointina. Useat vastaajat toivat avoimissa vastauksissa esille, että nuorille pitäisi antaa haasteelli-sempia ja vastuullisempia työtehtäviä heti työuran alusta asti.

23Syrjinnän kokeminen opiskelujen ohessa tehtävässä työssä viimeisen vuoden aikana sukupuolen ja oman

alan työkokemuksen mukaan tarkasteltuna

3 Opiskelijat ja työelämäOman alan työkokemusSuurimmalla osalla kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista on ainakin jonkin verran oman alan työkokemusta. Vain reilulla 20 prosentilla vastaajista ei ole lainkaan opintoalaan liitty-vää työkokemusta. 31 prosentilla korkeakouluopiskelijoista työkokemusta on yli vuosi. Ammatti-korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilla on työkokemusta lähes yhtä paljon tutkintojen rakenteel-lisista eroista huolimatta. Pääsääntöisesti ammattikorkeakoulututkintojen tavoiteaika on 3,5–4 ja yliopistotutkinnoissa 5–6 vuotta.

Kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy pakollisena osana yksi tai useampi harjoittelu-jakso, joka takaa oman alan työtehtävissä työskentelyn jo opiskeluaikana (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluopinnoista 352/2003). Yliopistotutkinnoista vain osaan sisältyy pakollinen harjoittelujakso. Tämä selittää osaltaan, miksi Ei lainkaan oman alan työkokemusta -vastanneiden osuus on yliopistovastaajissa suurempi. Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin perusteella harjoittelu on pakollista noin 60 prosentilla yliopisto-opiskelijoista (Akavan opiskelijoiden har-joittelubarometri, 2012).

Kyselyssä ei sen tarkemmin määritelty, mitä oman alan työkokemuksella tarkoitetaan, vaan mää-rittely jäi vastaajan oman subjektiivisen tulkinnan varaan. Vastauksien jakaumasta voidaan pää-tellä, että oman alan työkokemus on määritelty melko laajasti ja mukaan on laskettu myös ennen korkeakouluopintoja suoritetut alaan liittyvät työtehtävät, vaikka ne eivät suoranaisesti koulutusta vastaisikaan.

24Oman alan työkokemuksen määrän vertailu ammattikorkeakoulu-

ja yliopisto-opiskelijoiden kesken

Opiskelijoiden työssäkäynnin yleisyysOpintojen aikainen työssäkäynti on Suomessa kansainvälisesti verrattuna yleistä (Kivinen, Nurmi & Kanervo 2002, 23–24).

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä sallii hyvin opintojen ohessa työskentelemisen. Opiskelijoi-den verrattain matala ansiotuloverotus, opintotuen riittämättömyys sekä työnteon salliva opin-totukijärjestelmä mahdollistavat opintojen ohella tehtävän työnteon. Yhdeksän opintotukikuu-kautta vuodessa nostava korkeakouluopiskelija voi ansaita noin 12 000 euroa vuodessa joutumatta palauttamaan opintotukikuukausia.

Tilastokeskuksen aineiston perusteella 55 prosenttia kaikista opiskelijoista kävi töissä vuonna 2009. Yleisintä opiskelijoiden työssäkäynti on yliopisto-opiskelijoilla (60 %) ja harvinaisinta lu-kiolaisilla (28 %). Ikä vaikuttaa positiivisesti työssäkäynnin yleisyyteen. Vähintään 25-vuotiaista opiskelijoista 70 prosentilla oli työsuhde vuonna 2009. Naisopiskelijat käyvät miehiä useammin töissä. (Tilastokeskus, Opiskelijoiden työssäkäynti, 2009.)

Korkeakouluopiskelijoiden siirtyminen työelämään alkaa opintojen aikana. Suurin osa opiskeli-joista on saanut hankittua oman alan työkokemusta jo opiskelun aikana. Usein ensimmäinen kos-ketus oman alan työpaikkaan syntyy harjoittelun kautta.

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin yleisyysKorkeakouluopiskelijoiden pää- tai sivutoimisen työskentelyn yleisyys lukukausien aikana nousi tutkimuksessa esiin. Kyselyn toteutusajankohtana, kevätlukukaudella 2012, keskimäärin 45 pro-senttia korkeakouluopiskelijoista opiskelee päätoimisesti. 28 prosenttia pääasiassa opiskelee, mut-ta tekee töitä opintojen ohella ja vajaa viidennes (18 %) on pääasiassa töissä, mutta opiskelee siinä sivussa. Muihin tilanteisiin (9 %) lukeutuvat muun muassa äitiyslomalla olevat ja varusmiespalve-lusta suorittavat. Muutamat vastaajat kertoivat muun tilanteen johtuvan harjoittelusta. Ilmeisesti osa (palkatonta) harjoittelua suorittavista opiskelijoista kokivat harjoittelun olevan enemmänkin opiskelua kuin työntekoa.

Opintojen edetessä työn tekeminen opiskelujen ohessa lisääntyy. Työssäkäynnissä ilmenee pieniä eroja ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välillä lähinnä alkuvaiheen opiskelijoiden

25kohdalla. Yliopisto-opiskelijoista 67 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 prosenttia opiskelee päätoimisesti. Loppuvaiheen opiskelijoista vain kolmannes opiskelee päätoimisesti.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vain kevätlukukauden 2012 aikaista työskentelyä, eikä muul-loin, kuten kesällä, tapahtuvasta työstä kysytty.

Vastaajilta kysyttiin mikä opiskelun ja työnteon välinen

tilanne on kevätlukukaudella 2012

Muut suomalaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatut kyselytutkimukset osoittavat opiskelujen aikaisen palkkatyön tekemisen olevan verrattain yleistä. Palvelualojen ammattiliitto PAMin teet-tämän tutkimuksen mukaan yli puolet Helsingin yliopiston opiskelijoista (57 %) on työskennellyt opintojen ohessa koko ajan tai lähes koko ajan. Vajaa kolmannes on työskennellyt toisinaan. En-simmäisen vuoden opiskelijoista kaksi kolmesta on työskennellyt opintojen ohessa ja yli viidennen vuosikurssin opiskelijoista lähes kaikki ovat olleet palkkatyössä opiskelujensa aikana. Pääkaupun-kiseudun korkeat asumiskustannukset lisäävät työskentelyn yleisyyttä muuhun maahan verrattu-na. (Palvelualojen ammattiliitto PAM: Ristipaineessa – Tutkimus Helsingin yliopiston opiskeli-joiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytyneisyydestä, 2011.)

Työssäkäyntiluvuissa on kuitenkin huomattavia tiedekuntakohtaisia eroja: 24 prosenttia mate-maattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoista ei ole tehnyt ollenkaan töitä opiskelujen ohessa ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoista osuus on vain seitsemän prosenttia (OTUS, 2011, s. 16).

26Syyt opiskelijoiden työssäkäynnilleOpiskelijoiden siirtyminen työelämään alkaa vaiheittain opiskelujen aikana. Useimmilla opiskeli-joilla kertyy oman alan työkokemusta opiskeluaikana. Mitä pidemmällä opiskelut ovat, sitä enem-män osallistutaan työelämään. Opiskelijoiden keskeisimmät syyt työssäkäynnille ovat toimeentu-lon turvaamisen lisäksi työkokemuksen kartuttaminen. Opiskelijat tiedostavat työkokemuksen merkityksen valmistumisen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta, kuten eräät vastaajat kommen-toivat:

Teen töitä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi - tällä hetkellä töitä ei saa millään ellei ole opiskeluaikana • myös töissä, mikä hidastaa opintoja selvästi. Ilman oman alan työkokemusta ei nykyään pääse edes haastatteluun. •

Tärkeimmiksi syiksi korkeakouluopiskelijoiden opiskelujen aikaiselle työssäkäynnille mainitaan toimeentulon turvaaminen. Muut keskeisimmät syyt ovat mukavan elintason saavuttaminen sekä työkokemuksen hankkiminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan runsaasta opintojen aikaisesta oman alan työko-kemuksesta on huomattava etu sekä työllistymisen että alkuvaiheen ansiotason kannalta. Opin-tojen aikainen työkokemus nostaa ainakin alkuvaiheen ansiotasoa sekä pienentää työttömyyden riskiä. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012.)

Kyselyn tulokset ovat hyvin samansuuntaisia muiden tutkimusten kanssa. Lavikainen ja Nokso-Koivisto selvittivät Aalto-yliopistossa TKK:n opiskelijoiden syitä työssäkäynnille. Tärkeimmät syyt olivat opintojen rahoittaminen, työkokemus ja saadut kontaktit. Selvityksen mukaan keskei-sin syy korkeakouluopiskelijoiden opintolainan karttamiseen on se, että on tarjolla muitakin vaih-toehtoja rahoittaa opinnot kuin laina. (Lavikainen & Nokso-Koivisto, 2009.)

Opiskelijoilta saadut avovastaukset tukevat edellistä käsitystä: useat opiskelijat karsastavat jo peri-aatesyistä velaksi elämistä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräistä matalammasta työttömyysasteesta huolimatta epävarmuus työllistymisestä ja tulotasosta vähentää halukkuutta lainanottoon.

Opiskelijoilta kysyttiin asteikolla 1-4 (1=ei merkitystä …4=erittäin paljon merkitystä) mitkä syyt he kokevat tärkeiksi työssäkäynnille

27Koulutuksen hyödyntäminenHarhaluulot siitä, että korkeakouluopiskelijat tekevät työkseen vain koulutusta vastaamattomia hanttihommia, eivät saa vahvistusta kyselyn tuloksista ainakaan akavalaisten korkeakouluopiskeli-joiden osalta.

Työssäkäyvistä yliopisto-opiskelijoista noin puolet (52 %) pääsee hyödyntämään koulutustaan hy-vin tai erittäin hyvin nykyisessä opintojen aikaisessa työssään. Ammattikorkeakouluopiskelijoista vastaava osuus on hieman alle puolet (44 %). Yliopisto-opiskelijoista 19 prosenttia ja ammattikor-keakouluopiskelijoista 15 prosenttia eivät pääse hyödyntämään lainkaan koulutustaan nykyisessä työssään.

Vertailu ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kesken, kuinka hyvin he pystyvät hyödyntämään koulutustaan nykyisessä työssään

28

4 Tulevaisuuden työelämä ja odotukset omalta työelämältä

Tärkeimmät asiat työelämässäKorkeakouluopiskelijat arvostavat tulevaisuuden työelämässä eniten työpaikan hyvää ilmapiiriä sekä mahdollisuutta oman osaamisensa kehittämiseen. Varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta ja mahdollisuutta tehdä asioita, jotka kokee tärkeiksi, arvostetaan. Opiskelijat kokevat palkka-asiat tärkeiksi, mutta hyvä palkka ei ole aivan arvostuslistan kärkipäässä.

Vastauksien perusteella opiskelijat eivät erityisemmin karta, ainakaan vähäisissä määrin, ylitöiden tekemistä. Työnantajan suomalaisuutta tai kansainvälisyyttä ei koeta tärkeiksi. Korkeakouluopis-kelijat eivät myöskään erityisesti painota työnantajan positiivista imagoa tai mahdollisuutta johta-misvastuun saamiseen.

Opiskelijoilta arvioivat asteikolla 1-4 (1=ei lainkaan tärkeä …4=erittäin tärkeä), miten tärkeinä he pitävät seuraavia seikkoja tulevaisuuden työelämässä

29Odotukset valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudestaOpiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteensa: suurin osa sekä ammatti-korkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoista uskoo työllistyvänsä opiskelemalleen alalle ja löytävänsä pysyvän ja mielekkään työpaikan. Vain erittäin harva pitää alan vaihtoa tai pitkäaikaista työttö-myyttä todennäköisenä. Päätymistä täysin tutkintoa vastaamattomalle alalla ei myöskään koeta todennäköisenä.

Opiskelijat arvioivat asteikolla 1-4 (1=erittäin epätodennäköistä …. 4=erittäin todennäköistä), miten todennäköisenä he kokevat seuraavat asiat valmistumisen jälkeen

30Valmius ottaa vastaan koulutusta vastaamatonta työtä72 prosenttia vastaajista on täysin tai joissain määrin valmis ottamaan vastaan muita kuin oman alan töitä työttömäksi jäädessään. Vain viidennes vastaajista (19 %) ei ole juurikaan valmis otta-maan vastaan muita kuin oman alan töitä ja seitsemän prosenttia ei ole lainkaan valmis ottamaan muita kuin oman alan töitä vastaan. Kaksi prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Vasta-uksissa ei ole suuria eroja sukupuolten, korkeakoulujen ja eri opintojen vaiheessa olevien välillä.

Kuinka valmis olisit ottamaan valmistumisen jälkeen muita kuin oman alan töitä työttömäksi jäädessäsi? Tarkastelu sukupuolen, korkeakoulun ja opintojen vaiheen mukaan.

Sopiva aika työnantajan palveluksessaVastaajilta kysyttiin, mikä heidän mielestään on sopiva aika yhden työnantajan palveluksessa. 2000-luvun alati muuttuvassa työelämässä niin sanotut eläkevirat näyttävät olevan nykyisten kor-keakouluopiskelijoiden mielestä mennyttä aikaa. Akavalaisten korkeakouluopiskelijoiden mieles-tä sopiva aika yhden työnantajan palveluksessa on viisi vuotta (mediaani, keskiarvo 6,9 vuotta).

Haluttu työpaikan kokoKorkeakouluopiskelijoille työpaikan koolla ei näytä olevan suurta merkitystä. Joka kolmannelle työpaikan henkilöstön koolla ei ole lainkaan merkitystä. 34 prosenttia vastanneista haluaa työsken-nellä 11–50 henkilön yrityksessä. Ääripään kokoluokat eivät saa suurta kannatusta. Yli 250 tai alle 10 henkilön työpaikoissa haluaa työskennellä vain noin joka kahdeskymmenes vastaaja (6 %).

31Monenko hengen työpaikassa haluaisit työskennellä?

Korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä työolosuhteistaDownshiftaus kiinnostaa – ajatuksen tasolla”Downshifting eli Downshiftaus on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt aatesuuntaus sekä elä-mänasenne, jonka tarkoituksena on saavuttaa vähemmillä tuloilla mielekkäämpi elintaso. lmiö on ominainen Y-sukupolvelle eli vuosituhannen vaihteen jälkeen aikuistuvalle sukupolvelle, joka on varttunut vakaan taloustilanteen aikana. Sukupolvelle taloudellinen hyvinvointi on itsestään-selvyys ja avioerot ja burnoutit arkipäivää. Downshiftaaminen voidaan siis nähdä myös kapinana aikaisempaa sukupolvea (X-sukupolvi) vastaan tai vaihtoehtoisesti kiittämättömyytenä toimivaa yhteiskuntaa varten nähtyä työtä kohtaan.” (Wikipedia.fi)

Korkeakouluopiskelijat pitävät downshiftausta ideana tai aatteena hyvänä:

Downshiftaaminen on ajatus, jota haluaisin vaalia, mutten osaa enkä tiedä tulenko koskaan oppimaankaan. Olen • oppinut suorittajaksi.

”Elämän kohtuullistaminen” kiinnostaa akavalaisia opiskelijoita ainakin ajatuksen tasolla. Lähes puolet (47 %) vastanneista ilmoitti olevansa jollakin tasolla kiinnostanut downshiftaamisesta. Toi-saalta downshiftaaminen on useille kovin vieras tai jopa tuntematon asia. Noin viidennes ei osan-nut sanoa kantaansa downshiftaamisesta.

Downshifting on loistava periaate; vähemmälläkin pärjää - ainakin materialistisuuden kannalta. • Downshifting! Mihin sitä rahaa ja materiaalia tarvitsee niin paljoa, maapallo ei kuitenkaan kestä nykyisen •

kaltaista kulutusta. Sen verran että tulee toimeen niin kelpaa hyvin minulle. Pehmeät arvot - ajan viettäminen tulevan mahdollisen perheen kanssa, vapaa-aika ja harrastukset tärkeämpää kuin ura ja se mitä pomo vaatii. Downshiftaaminen mielummin kuin burnout. •

Kaikkia ei downshiftaus kuitenkaan kiinnosta:

Downshiftaaminen ei kiinnosta, koska pidän kiireisestä ja haastavasta elämästä. Olen parhaimmillani silloin. • En ole varma downshiftaamisesta, sillä haluan, että minulla on varaa välillä myös "ylellisyyksiin" ja esimerkiksi •

kivaan kämppään, autoon, matkoihin yms., mutta toisaalta en tietenkään halua stressatakaan liikaa ja tulla hulluksi.

32Oma työhuone on mielekkäin työtilaAkavalaiset opiskelijat haluavat työskennellä omassa työhuoneessa tai jakaa työtilan lähimpien työtoverien kanssa. Yhä yleistyneet monikäyttöiset avokonttorit ja liikkuvat työpisteet eivät saa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa kannatusta. 71 prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä väitteen ”Työskentelen mieluiten avokonttorissa, jossa minulla ei ole omaa paikkaa” kanssa.

Kuusi kymmenestä vastaajasta (59 %) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Sähköi-nen työympäristö on minulle luonteva työtila”. Eikä ihme, korkeakouluopiskelijoille sähköinen työympäristö ja tietotekniikan hyödyntäminen sekä opinnoissa että työelämässä on arkipäivää jo opiskeluaikana.

Työajan ja -paikan tarkka määritteleminen jakaa vastaaajat. Osa haluaa noudattaa säännölli-siä toimistotyöaikoja, osa haluaa tehdä töitä silloin kun itselle sopii. Opiskelijat näyttävät ar-vostavan etätyömahdollisuutta, 58 prosenttia haluaa mahdollisuuden etätöiden tekemiseen.

Opiskelijat arvioivat asteikolla 1-4 (1=täysin samaa mieltä ... 4=täysin eri mieltä) mitä mieltä he ovat seuraavista väittämistä. EOS-vastaukset poistettu keskiarvoja laskettaessa.

33

Sukupolvien välisen tasa-arvon kehittäminenKorkeakouluopiskelijat pitävät sukupolvien välisen tasa-arvon kehittämisessä olennaisena molem-minpuolista luottamusta. Nuorille pitää antaa mahdollisuus näyttää kykynsä, vaikka kokemusta ei välttämättä olisikaan ja heitä tulee kohdella tasavertaisina työntekijöinä.

Lisäksi liiallista hierarkiaa – tai senioriteettia – ei pidetä toivottovana. Alla poimintoja vastaajien näkemyksistä:

Vastavalmistuneet tai valmistumassa olevat opiskelijat tulisi ottaa mukaan työyhteisöön tasavertaisina • työntekijöinä ja heidän ideoitaan pitäisi organisaatioissa olla valmiita kuuntelemaan. Sukupolvien välinen kuilu kasvaa, jos kaikkia työyhteisön jäseniä ei kuunnella tasavertaisesti ja oteta huomioon. Nuorilla vastavalmistuneil- la voi olla paljon uusia ideoita toteutettaviksi ja uutta tietoa, jota organisaatiot voivat hyödyntää. Turhautumista aiheuttaa, jos puhutaan vain työkokemuksen puutteesta ja koulutustaustan arvostus on vain sanahelinää tosi työelämässä. Vanhempien työntekijöiden ja johtajien kokemusta hyödyntämällä ja yhdistämällä nuorempien ideoihin ja ennakkoluulottomuuteen, voidaan saada huimia asioita aikaiseksi, jos siihen halutaan uskoa ja siihen annetaan työyhteisössä mahdollisuus. Asenteet voivat olla tiukassa, mutta niiden muuttamisesta kaikki lähtee. Ja tämä toimii molempiin suuntiin. •

Luottamuksen osoittaminen puolin ja toisin kannustaa yrittämään parhaansa eli on hyvä. Kokeneiden ja vanhemman sukupolven taitoja ja tietoja pitäisi osata arvostaa. Nuorille pitäisi antaa mahdollisuus •

näyttää omaa osaamistaan, sillä tavalla kokemus karttuu. Pitää oppia tuntemaan oma työyhteisö ja sen jäsenet. Turhan korkea hierarkia pitää asenteita yllä. •

Tasa-arvon kehittämiseksi ehdotetaan sukupolvien välisen yhteistyön lisäämistä. Hyvä työyhteisö koostuu kaiken ikäisistä työntekijöistä, kun kokemus ja nuoruus yhdistyvät. Sukupolvien väliset erot tulee nähdä hyötynä, ei taakkana. Työyhteisön monimuotoisuus ja yhteistyö nähdään myös välttämättömänä hiljaisen tietotaidon siirtymisen kannalta.

Pitää nähdä hyötynä eri sukupolvien erot. Hyödyntää vanhempien kokemusta ja työllistää nuoria, jotka voivat • ottaa lisää vastuuta sitä mukaa, kun mahdollisuuksia tarjoutuu. Vältetään vastakkainasettelua ja "leirien" muodostumista. Avointa keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa ja •

tarjotaan tilaisuus oppimiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen kaikilta työyhteisön jäseniltä. Työryhmiä, joissa kaikenikäisiä työntekijöitä -> kaikki voivat oppia toisistaan - Jaetaan vastuuta tasapuolisesti. • Luomalla keskinäistä eri ikäisten arvostusta (ryhmätyöt, mentorointi, yhteiset tapahtumat ym.). •

34 Tasa-arvokysymyksissä keskeistä on avoin dialogi työpaikoilla. Useimmiten tasa-arvokysymykset voidaan hoitaa •

tapauskohtaisesti, mutta kaikkeen syrjintään tulee puuttua tiukasti. Yhteisöllisyydessä ja sen ylläpidossa voi olla vastaus tähän kysymykseen. •

Sukupuolien välisen tasa-arvon kehittäminenVastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, miten sukupuolien välistä tasa-arvoa tulisi kehittää työelämässä. Saadut tasa-arvon kehittämisideat liittyivät pääasiassa sukupuolten välisiin palkka-eroihin, mutta myös vanhemmuuteen liittyvät tekijät – kuten vanhemmuuden kustannuksien ja-kaminen tasaisesti – nousivat esiin.

Vastaajat vaativat samaa palkkaa samasta työstä, sukupuoleen katsomatta. Palkkauksen perusteena pitää olla kompetenssi, ei sukupuoli. Perinteisesti palkkaerojen taustalla ovat rakenteelliset erot työpaikoilla, naiset työskentelevät esimerkiksi miehiä harvemmin johtotehtävissä. Rakenteellisten erojen vähentämiseksi ehdotettiin muun muassa sukupuolikiintiöitä.

Samasta työstä sama palkka, enemmän naisia johtotehtäviin. • Tasa-arvokysymyksissä keskeistä on avoin dialogi työpaikoilla. Useimmiten tasa-arvokysymykset voidaan hoitaa •

tapauskohtaisesti, mutta kaikkeen syrjintään tulee puuttua tiukasti. Tarvittaessa esim. kiintiöratkaisut voivat olla tarpeen rakenteellisen eriarvoisuuden purkamiseksi. Samat etenemismahdollisuudet, sama palkka samasta työstä. •

Toisaalta suuri joukko vastaajia katsoi tasa-arvon olevan riittävän hyvällä tasolla. Osa jopa kokee koko tasa-arvokeskustelun saaneen suhteettomat mittasuhteet. Näiden vastaajien mukaan suku-puolien välinen tasa-arvo toteutuu, eikä tarvitse edistämistoimenpiteitä. Tasa-arvokysymysten lii-allinen esilletuonti ei edistä tasa-arvon kehittymistä, vaan luo vastakkainasettelua.

Ei pidä tehdä mitään. Mielestäni tasa-arvo on kohdillaan. • Jättämällä kaikki kiintiöt ja muut teennäiset "tasa-arvon" kehittämiset pois. Palkkaus ja töihin ottaminen •

osaamisen puolesta, ei sukupuolen. Sukupuolikiintiöt pitää poistaa ja tarkastella kykeneväisyyksiä objektiivisesti taitojen kautta. Näkisin tasa-arvoon •

tähtäävien sukupuolisten korostustoimien lisäävän vastakkainasettelua. Naiset saisivat lopettaa turhanpäiväisen jauhamisen tasa-arvo ongelmasta, ongelmat heillä on päissään. Olisivat •

hiljaa ja tekisivät töitä välillä ni voisivat saada palkkaakin joskus. Ja tekniikan alalla naisten taidot ovat niin heikkoja välillä että turha yrittääkään kinuta korkeampaa asemaa tai palkankorotusta. Osaamistason tulee ratkaista. Ei mitään sukupuolikiintiöitä. • Oman kokemukseni mukaan en ole törmännyt koskaan tasa-arvo kysymyksiin, eikä kukaan tuttavapiiristäni ole •

törmännyt tai asiasta valittanut. Lopettamalla valittaminen ja keskittymällä omaan hyvään suoritukseen. Tietyillä aloilla kiintiöt ovat haitaksi. •

Eräs vastaaja oli huolissaan mahdollisesta sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä rekytointitilanteessa: Samat työllistymismahdollisuudet, ei palkattaisi mieshakijaa siksi, että nainen on hedelmällisessä iässä, saattaa •

jäädä äitiyslomalle pian. Sukupuolien välisen tasa-arvon kehittämiseksi ehdotettiin vanhemmuuden kustannuksien jaka-mista tasaisemmin:

Taloudellinen vastuu sekä lapsen isän että äidin työnantajille, parantaisi nuorten naisten tai • äitien tilannetta työelämässä. Yhtäläisyydet vanhempainvapaisiin. Palkkauksen tasaannuttaminen. Naisella pitäisi olla •

hiukan pienempi kynnys sanoa ei fyysiselle työlle, muttei kuitenkaa aliarvioimista jos tuntee itsensä päteväksi.

35Mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan

40 prosenttia vastanneista akavalaisista korkeakouluopiskelijoista on ainakin harkinnut ryhtymis-tä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi valmistumisen jälkeen. Yrittäjyyteen liittyvä mielenkiinto näyttää riippuvan sekä sukupuolesta että korkeakoulusta. Miehistä 46 prosenttia on harkinnut val-mistumisen jälkeistä yrittäjyyttä, naisista vain 34 prosenttia.

Yliopisto-opiskelijat (43 %) ovat harkinneet yrittäjyyttä ammattikorkeakouluopiskelijoita (33 %) merkittävästi useammin. Joka viides ei osannut sanoa kantaansa. Yrittäjyys tuntuu olevan osalle korkeakouluopiskelijoista kovin vierasta tai jopa tuntematon vaihtoehto.

Oletko harkinnut ryhtymistä valmistumisen jälkeen yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi? Prosenttiosuudet sukupuolen ja korkeakoulun mukaan tarkasteltuna

Yrittäjähenkisyys vaihtelee eri koulutusalojen välillä. Erot johtuvat pääosin eri alojen erilaisista luonteista, kuten eräät vastaajat toteavat:

Se (yrittäjyys) on normaalia eläinlääkärille. • Yrittäjys on freelancerille ainoa käytännöllinen ratkaisu. •

Tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja liiketalouden opiskelijat ovat harkinneet keskimääräistä useammin yrittäjyyttä. Luonnontieteiden opiskelijat puolestaan ovat harkinneet yrittäjyyttä kes-kimääräistä harvemmin.

36Oletko harkinnut ryhtymistä valmistumisen jälkeen yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi?

Prosenttiosuudet koulutusalan mukaan

Humanistinen, opetus ja kasvatus, ympäristö ja luonnovara sekä matkailu, ravintola ja talous -aloilta liian vähän vastauksia vertailun tekemiseksi.

Yrittäjyydessä kiinnostavat seikat Akavalaisilta korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin, mikä yrittäjyydessä kiinnostaa. Vastaajat pystyi-vät valitsemaan halutessaan useita vastausvaihtoehtoja.

Eniten yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ (41 %) sekä omien unelmien toteuttaminen (35 %). Toisaalta 39 prosenttia vastanneista ei ollut kiinnostunut yrittäjyydestä. Seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti yrittäjyyshenkisyyden taustalla olevan jonkun muun syyn. Syiksi mainittiin muun muassa itsensä haastaminen, mahdollisuus toteuttaa omaa luovuutta, vapaus työnkuvan sekä työaikojen suhteen ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Toisaalta eräät kokivat yrittäjyyden olevan ainoa vaihtoehto työllistymisen kannalta:

Yrittäjyys kiinnostaa jos ei ole muuta mahdollisuutta. • Jos mielekästä työtä ei löydy toisen palveluksessa, on otettava lusikka omaan käteen. • Saa töitä. • Olisi edes jotain työtä. •

37Mikä yrittäjyydessä kiinnostaa?

Vastaajat pystyivät valitsemaan halutessaan useamman vaihtoehdon.

Muita kommentteja yrittäjyyden kiinnostavuuden syistä:

Mahdollisuus laajaan soveltamiseen tiettyjen "osaamisala"-rajojen yli. • Mielenkiintoinen ja vaihteleva työ. • Itsensä haastaminen. • Oman itsensä toteuttaminen, luovuus, oman itsensä esimies. • Asioihin vaikuttaminen. • Paremman maailman luominen . • Toimiminen jossain määrin nykytrendejä vastaan (ei siis lakeja...), toimiminen omien periaatteiden mukaisesti •

mahdollisimman paljon hyvää tehden. Vapaus . • Pääsisin vaikuttamaan koko työpaikan asioihin, enkä ainoastaan taistelemaan ruohonjuuritasolla... • Mahdollisuus tehdä uutta sekä tehdä monipuolisia ja luovia työtehtäviä • Saa tehdä töitä niin hyvin kuin itse haluaa. Julkisella sektorilla liian kiire, joten joutuu tekemään liikaa •

kompromisseja! Tehdä sitä, mitä on oikeasti haluaa/voi. • Saa itse päättää omista asioistaan eikä tarvitse tapella ja vängätä työnantajan kanssa eduistaan kuin pahainen •

kakara. Työllistyminen. • Paremmat mahdollisuudet tuotteistaa ja myydä omaa osaamista. • Luovuuden käytön mahdollistaminen. • Näkee konkreettisesti mihin toimillaan vaikuttaa. • Työpaikan voi itse luoda, jos ei muuten saakaan sellaista työtä, jota haluaa, sitä omaa unelmatyötään. • Vapaammat työajat. • Se on mahdollisuus muiden joukossa. • samanhenkisten ihmisten kanssa työskentely. • "Vakituinen työsuhde". • Mahdollisuus tehdä ajankäytöstä joustavaa. • Luovuuden toteuttaminen. • Olen jo yrittäjä ja pidän siitä koska se on luova ja vapaa tapa tuoda työtäni yhteisölle. • Vaikuttamismahdollisuudet. • Itsensä haastaminen. • Haaste ja riski. • Kehittyminen, liukuva työaika, osallisuus yhteiskunnassa, mahdollisuuksien tarjoaminen muille. •

38 Minulla on kaksoiskansalaisuus, voisin hyödyntää tietoani Suomesta ja Saksasta ja kehitellä siitä liiketoimintaa. • Ainoa mahdollisuus rikastua Suomessa. :) • Vaihtelevat työtehtävät. • Päätösvalta työn suhteen. • Paremmat vaikuttamismahdollisuudet omaantyöhön. • Tehdä sitä mikä itseä eniten kiinnostaa. • Pystyy itse päättämään, kuinka paljon tekee töitä ja milloin. • Työaikojen suhteuttaminen paremmin elämäntilanteeseen. • Saa tehdä sitä, mistä eniten pitää. • Suomen eteenpäin vieminen! • Joka päivä on erilainen, pääsee tekemään merkityksellisiä asioita. •

Yrittäjyyden kielteiset puolet

Vastaajilta, jotka eivät kokeneet yrittäjyyttä itselleen mahdollisena vaihtoehtona, kysyttiin pääasi-allisia syitä siihen, miksi yrittäjyys ei kiinnosta.

Pääasialliset syyt yrittäjähenkisyyden puutteeseen ovat taloudellisia. 49 prosenttia vastaajista kokee pelon taloudellisesta epäonnistumisesta keskeiseksi syyksi yrittäjyyden karttamiselle. Reilulla kol-manneksella syyt liittyivät epävarmaan tulotasoon ja perusturvaan. 38 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole kiinnostunut yrittäjänä toimimisesta. 28 prosenttia piti syynä sitä, että joutuu tekemään liikaa töitä ja vajaa viidennes (18 %), ettei ole saanut opinnoistaan riittäviä valmiuksia toimia yrit-täjänä. Vastauksien perusteella melko harvaa akavalaista korkeakouluopiskelijaa pelottaa itsenäisen työn haastavuus (11 %) tai tiedon puute siitä, kuinka yritys perustetaan käytännössä (10 %).

Miksi yrittäjyys ei kiinnosta? Vastaajat* saivat valita enintään kaksi

mielestään tärkeintä vaihtoehtoa

*Kysyttiin vain vastaajilta, jotka eivät kokeneet yrittäjyyttä itselleen mahdollisena vaihtoehtona.

39Valmistumisen jälkeinen tulevaisuus Kyselyssä selvitettiin, millaisena akavalaisten liittojen opiskelijajäsenet kokevat valmistumisen jäl-keisen tulevaisuuden. Korkeakouluopiskelijat kommentoivat yhdellä sanalla, mitä he ajattelevat valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudesta.

Vastaukset ovat odotusten mukaisesti kaksijakoisia: osa kokee tulevaisuuden epävarmana, toiset myönteisenä. Eniten toistuva sana on epävarma eri johdannaisineen, se esiintyi yhteensä 82 kertaa. 16 vastaajaa nimitti tulevaisuutta haastavaksi. Toisaalta moni koki valmistumisen jälkeisen tulevai-suuden positiivisena, yleisimpiä sanoja olivat valoisa (40 kertaa) ja mielenkiintoinen (20 kertaa).

Yleisimmät positiiviset sanat Yleisimmät negatiiviset sanatSana Frekvenssi Sana Frekvenssi

valoisa 40 epävarma, epäselvä, 82 epävarmuus, epätietoisuusmielenkiintoinen 20 haastava 16avoin 15 loistava 6 hyvä 6

5 Työurien pidentäminenKeinot työurien pidentämiseksi Akavalaisilta korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin, mitkä ovat ensisijaiset keinot työurien pidentä-miseksi. Vastaajat saivat valita enintään kaksi tärkeintä vaihtoehtoa.

Korkeakouluopiskelijat ovat keskimäärin varsin yhtä mieltä siitä, että keskeisin keino työurien pi-dentämiseksi on työhyvinvoinnin parantaminen (62 %) sekä nykyistä joustavammat mahdolli-suudet työ- ja perhe-elämän yhdistämiseksi (50 %). Noin kolmasosa pitää keskeisinä keinoina osa-aikaeläkemahdollisuuksia ja joustavuutta uran loppuvaiheessa (32 %) sekä nopeampaa siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen (28 %). Työhyvinvoinnin parantamisen nostaminen keskei-simmäksi työuria pidentäväksi keinoksi ei yllätä muiden tulosten perusteella; korkeakouluopiske-lijat arvostavat tulevaisuuden työpaikassaan eniten hyvää työilmapiiriä.

Viimeaikaisesta varsin vilkkaasta eläkekeskustelusta huolimatta vanhuseläkkeen ikärajan nostoa ei pidetä ensisijaisena keinona työurien pidentämiseksi. Vastanneista korkeakouluopiskelijoista vain seitsemän prosenttia näkee eläkeiän noston keskeisenä keinona.

Akavaaka 2011 mukaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneistä 32 prosenttia siirtyi työky-vyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52,0-vuotiaana. (Akavaa-ka 2011, s. 29). Suuresta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuudesta huolimatta ainoastaan kahdeksan prosenttia vastaajista pitää työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämistä ensisijaisena kei-nona työurien pidentämikseksi.

Akavalaiset korkeakouluopiskelijat eivät pidä nopeampia korkeakoulututkintojen suoritusaikoja (14 %) tai nopeampaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluopintoihin (13 %) kovin keskeisinä keinoina työurien pidentämiseksi. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistovastaajien kesken vastauksissa on pieniä eroja, joista lisää seuraa-vassa taulukossa.

40Ensisijaiset keinot työurien pidentämiseksi.

Vastaajat valitsivat mielestään kaksi tärkeintä keinoa

Suhtautuminen eläkeiän alaikärajan nostoon Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 ikävuoden välillä. Akavalaiset jäävät van-huuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana. Akavalaisten eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 59,6 vuotta (vanhuuseläkkeet, työttömyyseläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet). (Akavaaka 2011, s. 29.)

Korkeakouluopiskelijat suhtautuvat palkansaajajärjestöjen tavoin kriittisesti eläkeiän alaikärajan nostoon. On mielenkiintoista havaita selvä ero ammattikorkeakoulu- ja yliopistovastaajien välillä. Ammattikorkeakouluopiskelijoista vain noin kymmenes (9 %) ja yliopisto-opiskelijoista viidesosa (21 %) kokevat tarpeellisena nykyisen eläkeiän alaikärajan noston.

Toisaalta opiskelijat kokevat vastauksien perusteella eläkeasiat kovin vieraiksi tai kaukaisiksi, sillä yli 20 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa. Sukupuolien välillä ei ole merkittävää eroa elä-kenäkemyksissä.

41Vastaajilta kysyttiin, kokevatko he tarpeelliseksi, että eläkeiän alaikärajaa tulisi nostaa

Eläkeikärajan nostoa kannattaneilta kysyttiin mihin eläkeiän alaikäraja tulisi nostaa. Mediaanik-si muodostui 65 vuotta ja keskiarvoksi 66,0 vuotta. Joka neljäs vastaaja kokee, että alaraja pitäisi nostaa vähintään 66 vuoteen. Toisaalta joka kymmenes vaati vielä radikaalimpaa eläkeiän alarajan nostoa ehdottamalla alarajaksi vähintään 70 vuotta.

6 Järjestäytyminen ja akavalainen opiskelijatoimintaLiittymisen syytAkavalaisiin liittoihin liitytään usein siksi, että halutaan varautua mahdollisien työelämän ongel-matilanteiden, kuten työttömyyden, varalta. Opiskelijajäsenten näkemykset liittoon kuulumises-ta ovat hyvin samanlaiset kaikkien akavalaisten kanssa: Akavaa’an 2011 mukaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa pidettiin tärkeimpänä syynä kuulua akavalaiseen jäsenjärjestöön.

Akavalaisten liittojen opiskelijajäsenet kertovat keskeisimmiksi syiksi liittoon kuulumiselle ansi-osidonnaisen työttömyysturvan, avun ongelmatilanteissa ja jäsenyyden tuoman yleisen turvan. 23 prosenttia vastaajista kokee ansiosidonnaisen työttömyysturvan tärkeimpänä syynä liittoon kuu-lumiselle. 65 prosenttia vastanneista opiskelijajäsenistä kokee ansiosidonnaisen työttömyysturvan merkitsevän paljon tai erittäin paljon. Kansainvälisesti verrattunakin suomalainen vahva ay-järjes-täytyminen ilmenee vastauksissa: 16 prosenttia vastanneita piti tärkeimpänä syynä liittoon kuulu-miselle sitä, että ”liittoon on tapana kuulua”.

Muu syy -kohdan valinneet kertoivat useimmiten liittoon kuulumisen syiksi sen, että jäsenyys on opiskelijajäsenille ilmaista tai että on liittynyt jäseneksi automaattisesti samalla kun on liittynyt ai-nejärjestön tai killan jäseneksi. Liiton tarjoamista jäseneduista vastaajat mainitsivat erikseen muun muassa lehdet sekä alennetut vakuutusmaksut, kuten matkavakuutuksen.

42Kuinka merkityksellisenä opiskelijajäsenet kokevat eri tekijät liittoon kuulumiselle.

Suhteelliset osuudet prosentteina.

Tärkeimmät syyt kuulua akavalaiseen liittoon

43Tiedon saaminen liitoista

40 prosenttia vastaajista on kuullut nykyisestä liitostaan siten, että liiton edustaja on käynyt luen-noimassa korkeakoululla. Muita yleisempiä tapoja ovat korkeakoululla olleet tai hyväksymiskir-jeen mukana tulleet mainokset. 15 prosenttia on saanut tiedon korkeakoulun luennoitsijalta tai kaverin kautta.

Sähköpostilistoilla tapahtuva mainonta on ollut selkeästi nettiä tehokkaampi tapa tavoittaa nykyi-set opiskelijajäsenet.

Noin kolmella prosentilla vastanneista ensikontakti akavalaiseen liittoon on tapahtunut korkea-koulukiertueella (Työelämäkiertue, Akava Camp). Tulosten valossa näyttää siltä, että liittojen rek-rytointikanavat ja kenttätyö tavoittavat korkeakouluopiskelijat tehokkaasti.

Miten sait tietää nykyisestä liitostasi? Vastaajat pystyivät valitsemaan halutessaan useamman vaihtoehdon

44Ay-liikkeen merkitys tulevaisuudessaKaikista vastaajista lähes puolet (46 %) arvioi ammattiyhdistysliikkeen merkityksen pysyvän tule-vaisuudessa ennallaan. 21 prosenttia arvioi ay-liikkeen merkityksen kasvavan ja 14 prosenttia las-kevan. Osalle akavalaisten liittojen opiskelijajäsenistä ammattiyhdistysliikkeiden toiminta tuntuu vieraalta tai vaikealta arvioitavalta: noin viidennes (19 %) ei osaa sanoa kantaansa. Naiset ovat mie-hiä epävarmempia ottamaan kantaa (EOS-vastaajat), sukupuolien välillä on 10 prosenttiyksikön ero. Miehet arvioivat ay-liikkeen merkityksen vähenevän naisia useammin: miehistä 19 prosenttia ja naisista 9 prosenttia arvioivat merkityksen vähenevän. Yliopisto-opiskelijoista 28 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 17 prosenttia arvioi ay-liikkeen merkityksen lisääntyvän.

Yleisesti vastauksista ilmenee mielipide-ero siitä, miten ay-liikkeen tulevaisuus nähdään: osa uskoo ammattiyhdistysliikkeen merkityksen vähenevän ja osa taas uskoo roolin korostuvan erityisesti ta-loudellisen epävarmuuden aikana.

Ay-liikkeen tulevaisuuden merkityksen arviointi. Prosenttiosuudet sukupuolen ja korkeakoulun mukaan jaoteltuna

Avoimien kommenttien perusteella monet vastaajat uskovat, että työelämän muutokset aiheutta-vat ay-liikkeelle tulevaisuudessa muutospaineita. Ay-liikkeen sopeutumista työelämän muutok-siin pidetään olennaisena sen työmarkkinaroolin merkityksen säilyttämisen kannalta.

Poimintoja ay-liikkeiden merkityksen laskua arvioivien kommenteista:

Nykyisellä toiminnalla nuoret eivät ole kiinnostuneita ay-toiminnasta. Ay-liikkeiden pitää mukautua • nykyaikaan eikä 60-90-luvuille. AY-liikkeet ovat naurettavaa sosialismia ja 1900-lukulaisuutta. Kukin huolehtii itse itsestään, toki oikeusturvaa •

voi hakea liitolta, tai sitten palkata yksityisen lakimiehen. Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi monella tapaa modernisoitua. Moni liitto voisi kehittyä rakentavampaan •

45 suuntaa äkäilyn ja lakkokorttien heiluttelun suhteen. Ei ole yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa esimerkiksi laittaa satamat lakkoon matalasuhdanteessa ja vaarantaa muiden työpaikkoja vientiyrityksissä oman ahneuden suhteen. Tällä hetkellä toiminta usein hyvinkin itsekästä ja lyhytnäköistä sen sijaan, että pidettäisiin huolta hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon jatkumisesta. Moni työntekijäliitto on jäänyt menneisyyteen, eikä esimerkiksi eri vasemman siiven puolueille annettavat tuet oikeasti vastaa jäsenistön poliittisia näkemyksiä. AY-liikkeen asema suomalaisessa yhteiskunnassa muuttuu laajemminkin. Mielestäni huolestuttavaa kehitystä •

on tilanne, jossa menestyvien yksityisalojen liitot keskittyvät kasvavissa määrin turvaamaan omia etujaan esim. matalapalkkaisten yksityisalan liittojen ja julkisen alan liittojen kustannuksella. Tällainen kehitys saattaa vesittää AY-liikkeen mahdollisuudet toimia aktiivisena työntekijöiden kokonaisetua ajavana yhteiskunnallisena toimijana. En näe syytä, miksi ammattiyhdistysliikkeiden merkitys kasvaisi tulevaisuuden Suomessa, sillä niillä on jo nyt •

kohtuullisen vahva asema yhteiskunnassa. Uskon yleisen järjestäytymisasteen pienenevän, koska monet haluavat liitolta ensisijaisesti työttömyysturvan. •

Poimintoja ay-liikkeen merkityksen kasvua arvioineiden kommenteista:

Työelämä muuttuu jatkuvasti yhä haasteellisemmaksi ja kovemmaksi ja ammattiyhdistysliikkeiden rooli • varmasti kasvaa kaikissa työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Tulevat hankalat ajat korostavat joukkovoiman tarvetta hankalissa tilanteissa. Niin sanottu paikallinen sopiminen on vahvemman (työnantajan) vallankäyttöä heikompaa (työntekijä) vastaan. •

Ilman ammattiyhdistysliittoja tilanne olisi paljon nykyistä pahempi. Omista kokemuksistani oppineena en tule enää ikinä tekemään sekuntiakaan palkkatöitä ilman ammattiyhdistysliiton jäsenyyttä. Epävarmuus ja jatkuvuuden puute työelämässä lisää tarvetta verkostoitumiselle ja ajankohtaisen tiedon saannille. •

Työmarkkinatoiminnan arviointi

Akavalaisten liittojen opiskelijajäsenten suhtautuminen ja osallistumishalukkuus liiton järjestä-miin painostustoimenpiteisiin, kuten lakkoihin tai ylitöistä kieltäytymiseen vaihtelee. Puolet vas-tanneista on ainakin jollakin tavalla valmiita osallistumaan ja 28 prosenttia ei. 22 prosenttia vas-taajista ei osaa sanoa olisivatko valmiita osallistumaan painostustoimenpiteisiin. Osallistuminen näyttää riippuvan useasta tekijästä, kuten siitä millaisia painostustoimenpiteet käytännössä ovat ja mitkä ovat mahdolliset seuraukset.

Osallistuminen riippuu siitä, miksi painostetaan. • Lakkoa tuetaan jos itse on töissä silleen että ei saa potkuja lakkoilun takia/ vaikuta jatkossa työllistymiseen. • Laillisiin mielenilmauksiin kyllä JOS niille on hyvä ja perusteltu syy. Tukilakkoihin tuskin lähtisin ellei ole •

pakko. Painostustoimenpiteisiin osallistuminen riippuu käsiteltävästä kysymyksestä. • Lakkoilu riippuu tilanteesta. Oma mielipiteeni on että lakkoilua käytetään liian herkästi nykyään. • Olen sen verran yrittäjähenkinen etten usko lakkoihin kuin siinä tapauksessa jos työpaikan virheet ovat •

hengenvaarallisia. Kaikki muu on neuvoteltavissa. En haluaisi lakkoilla, mutta en myöskään olla lakkorikkuri. Kunnioitan esivaltaa jne. • Olen valmis osallistumaan painostustoimiin jos koen ne kohtuullisiksi ja ehdottoman välttämättömiksi ja ne •

kohdistuvat räikeää epäkohtaa vastaan. Lakot aiheuttavat pitemmän päälle vain ongelmia yhteiskunnassa ja eivät mielestäni ole oikea tapa kun pyritään •

pitämään teollisuutta ja korkeasti koulutettujen työpaikkoja Suomessa.

Akavalaiset opiskelijajäsenet ovat varsin tietämättömiä siitä, miten Akava ajaa nuorten työnteki-jöiden etua. Jopa 45 prosenttia ei osaa sanoa, ajaako Akava hyvin nuorten työntekijöiden etua. Tulos on osaltaan sidoksissa Akavan opiskelijatoiminnan heikkoon tunnettavuuteen. Huomat-tavalla osalla opiskelijajäsenistä ei ole tietoa, miten Akava edistää nuoren työntekijöiden etuja tai mitä Akavan opiskelijatoiminta on käytännössä. 28 prosenttia vastaajista on melko tai täysin samaa mieltä siitä, että Akava ajaa hyvin nuorten työntekijöiden etua. Toisaalta samansuuruinen ryhmä (27 %) on melko tai täysin eri mieltä.

46Opiskelijajäsenet toivat esille nuorille työntekijöille tyypilliset määräaikaiset työsuhteet ja niihin liittyvän edunvalvonnan. Useat vastaajat kokevat, että ay-liike ajaa pääasiassa vanhemman suku-polven sekä vakituisessa työsuhteesssa olevien etuja:

Akava on pedannut vakituisessa ansiotyössä oleville hyvät työehdot. Minun sukupolvelleni, joka tekee • paljon pätkä- ja silpputyötä ei ole neuvoteltu lähimainkaan yhtä hyviä etuja. Ammattiliitot ajavat pääasiassa virkasuhteessa olevien etuja kun käytännössä kaikki nuoret työntekijät ovat •

määräaikaisessa suhteessa. Liittojen tulisi pitää huoli, että eduista kuten viime vuodenvaihteen yleisistä palkankorotuksista ja korvauksista pääsisivät nauttimaan myös ne, joille niillä on kaikkein eniten merkitystä. En tunne liiton toimintaa vaikka arvostankin sen olemassaoloa. • Olen ollut pitkään toisen liiton jäsen, ja sieltä minulle on tuttua se, ettei liitto ole täysin ajan tasalla nykyisen •

työelämän kanssa. Esim. pätkätyöt ovat nykyään yleinen työmuoto, ja monille täysin toivottava sellainen. Akavasta en vielä ole niin selvillä, mutta pidän tärkeänä sitä, että joustoa ja ketteryyttä löytyy eikä jäsenistä tunnu siltä, että vain vakituisten ja kokopäiväisten työntekijöiden asiat ovat tärkeitä. Asiat tuntuvat vielä kovin vierailta, vaikea kommentoida. Työkokemukseni ovat olleet onnistuneita, minkä takia en ole kokenu tarpeelliseksi / kiinnostavaksi seurata •

aktiivisesti liiton toimia, jonka vuoksi en tunne toimintaa hyvin. En osaa sanoa millainen liitto on noissa asioissa kun en ole itse hyödyntänyt, rima ottaa yhteyttä on aika •

korkea. En osaa sanoa, koska liittoon kuulumisesta ei ole vielä ollut mitään hyötyä tahi haittaa, koska en täytä •

työssäoloehtoa jne. Akavan alla toimii myös oman alani liittoja, jotka ajavat täysin päinvastaisia asioita, jotka vaikuttavat tulevaan työelämääni. AK/SVAL/SVOL on tuttu mutta Akava on etujärjestönä opiskelijalle kovin, kovin kaukainen. Eikö Akavan •

tulisi ajaa kaikkien työntekijöiden, niin vanhojen kuin nuorien etuja? Miten opiskelija saa tästä tietoa? Akavalla - kuten ammattiyhdistysliitoilla yleensäkin - on suureksi ongelmaksi muodostunut suhtautuminen •

pätkätyöläisiin. 1980-luvulta lähtien kun "epätyypilliset työsuhteet" alkoivat vallata työmarkkinoita, ammatti yhdistysliittoja ei pätkääkään kiinnostanut koko asia. Nyt kun "epätyypilliset työsuhteet" näyttävät muodostuneen maan tavaksi, ammattiyhdistysliitot ihmettelevät miksi niihin suhtaudutaan niin kielteisesti. Sitä saa mitä tilaa, sanotaan.

62 prosenttia vastaajista luottaa siihen, että liitto neuvottelee jäsenilleen parhaat työehtosopimuk-set. Toisaalta 32 prosenttia on väitteestä ainakin osittain eri mieltä. Kuusi prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Samoin suhtautuminen siihen, haluavatko opiskelijajäsenet neuvotella itse työsuhteensa ehdoista, vaihtelee. 55 prosenttia haluaa neuvotella työsuhteensa ehdoista ainakin osittain itse. 8 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Vastaajien kommentteja liittyen työehdoista sopimiseen:

Luotan että liitto neuvottelee parhaat työehtosopimukset, mutta toivon että niissä on myös • henkilökohtaista neuvotteluvaraa. Te ette tiedä mitä tarvitsen yksilönä. Harva on onnellisessa asemassani ja ymmärtää edes tässä määrin mitä •

tarvitsevat elämältä. Ehkä voisitte keskittyä enemmän itsetuntemuksen valistamiseen ja opettamiseen. En anna teille koskaan anteeksi ahtaajalakkoa. Se todisti että ammattiyhdistyksien tarpeellisuuden aika on ohitettu. Kyvyttömyytenne ja vanhentuneet metodinne aiheuttivat pysyvää vahinkoa koko maalle. Helposti vaaditaan liikoja kun ei tiedetä mitä edes halutaan saati tarvitaan. Työehtosopimustoiminta on kuollut. • En ole täysin varma, neuvottelisiko Talentia minulle parhaita työehtosopimuksia, koska se tuntuu ajavan •

enemmän sosionomien (amk) asiaa kuin meidän sosiaalityöntekijöiden. Vaikka liitto olisi neuvotellut hyvän työehtosopimuksen, ei se tarkoita että sitä ei voisi vielä parantaa. •

47Vastaajat arvioivat työmarkkinatoimintaan liittyviä väittämiä, prosenttiosuudet

Vastaajat arvioivat työmarkkinatoimintaan liittyviä väittämiä asteikolla 1-4 (1=täysin eri mieltä .... 4=täysin samaa mieltä). EOS-vastaukset poistettu keskiarvoja laskettaessa

48Akavan opiskelijatoiminnan tunnettavuus Akavan opiskelijatoiminta tunnetaan huonosti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskeli-joiden keskuudessa. Kolme neljästä (74 %) korkeakouluopiskelijasta tuntee Akavan opiskelijatoi-minnan huonosti tai melko huonosti. Viidennes (19 %) vastaajista ei tunne hyvin, eikä huonosti. Vain viisi prosenttia tuntee keskusjärjestö Akavan opiskelijatoimintaa hyvin tai melko hyvin.

49AOVAn tehtävien tärkeysAkavan opiskelijat ovat noin 108 000 korkeakouluopiskelijan yhteisö, jonka äänenä Akavan opis-kelijavaltuuskunta AOVA toimii. AOVA on korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työelämän asiantuntija, joka toimii aktiivisena ja aloitteellisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Vastaajat arvioivat AOVAn eri tehtävien tärkeyttä.

Akavalaisten opiskelijajäsenien mielestä AOVAn tärkeimmät tehtävät ovat koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistymisen tukeminen ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien edistäminen. Tärkeimpinä tehtävinä pidetään myös korkeakouluopiskelijoiden työelämätietouden lisäämistä sekä työhyvinvointiin ja opiskelukykyyn vaikuttamista.

Ammatti-identiteetin tukemista, opiskelijan oikeutta lomaan, tasa-arvokysymyksiä sekä järjestäy-tymisen edistämistä pidetään melko tärkeänä, mutta listan kärkipäähän nämä eivät sijoitu.

AOVAn eri tehtävien tärkeys

50AOVAn eri tehtävien tärkeys asteikolla 1-4 (1=ei lainkaan tärkeä ... 4=erittäin tärkeä)

Opiskelijat pitävät AOVAn tärkeimpinä tehtävinä vastavalmistuneiden työllistymistä koulutusta vastaavin tehtäviin (37 %) sekä opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien edistämistä (22 %). 13 prosenttia katsoi työhyvinvoinnin ja opiskelukyvyn olevan tärkein tehtävä ja yksi kymmenestä korkeakouluopiskelijoiden työelämätietoisuuden lisäämisen. Muut vaihtoehdot (eläkeasiat, opis-kelijan oikeus lomaan, sukupolvien ja sukupuolten väliset tasa-arvokysymykset) eivät keränneet merkittävää kannatusta.

AOVAn tärkein tehtävä

51Opiskelijatoimintaan osallistuminenAkavan tai oman liiton opiskelijatoiminta on valtaosalle opiskelijoista kovin tuntematonta. Am-mattikorkeakouluopiskelijoista 90 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 81 prosenttia ei osallistu Akavan tai oman liiton opiskelijatoimintaan. Useimmiten liiton toimintaan osallistutaan käymäl-lä liiton järjestämillä messuillta, tapahtumissa tai luennoilla.

Osallistutko liittosi tai Akavan opiskelijatoimintaan?

Halutut osallistumistavatAvovastauksissa erittäin useat vastaajat kertoivat, että eivät tiedä miten haluaisivat – tai voisivat – osallistua.

Suurin osa vastaajista, jotka eivät osallistu liiton tai Akavan opiskelijatoimintaan, toivat esille, että heillä ei ole aikaa, kiinnostusta tai tarvetta osallistua. Oman ainejärjestön tai killan järjestämä toi-minta ja aktiviteetit koettiin riittäviksi.

Poimintoja avovastauksista:

En osaa sanoa. Tunnen tekeväni tällä hetkellä tarpeeksi vapaaehtoistoimintaa joten en ole ajatellut asiaa. • En osaa sanoa kun en tiedä mitä kaikkea tekevät ja järjestävät. • En osaa sanoa. Kuulun paperilla liittoonkin, mutta pidän sitä organisaationa hieman sisäänpäin •

lämpenevänä. En koe tarpeelliseksi osallistua. Tilanne on hyvä näin. Jos vuorokaudessa ois enempi tunteja taikka viikossa päiviä. Aika ei ole riittänyt, tai sitten en ole yksin •

uskaltanut lähteä. -- opintojen ohessa töitä tekevällä teekkarilla ei juuri jää aikaa mihinkään muuhun. En siis tässä tilanteessa •

haluaisi osallistua mitenkään. Luulen, ettei minulla ole aikaa moiseen. • Haluan karsia kaiken vähänkään ylimääräisen toiminnan, että olisi edes joskus vähän vapaa-aikaa... • En ole kaivannut opiskelijatoimintaa. •

52Vastaajien kommenttaja siitä, millaista opiskelijatoimintaa haluttaisiin:

--Voisin harkita yliopistolla järjestettäviin työelämätapahtumiin menemistä ehkä. • Ensiksikin haluaisin lisää tietoa mahdollisuuksista osallistua ja toivoisin matalampaa kynnystä astua toimintaan •

mukaan. Haluaisin, mutta valitettavasti paikkakunnallani tai sen välittömässä läheisyydessä ei järjestetä tapahtumia. Kiltayhdyshenkilöiden kautta järjestettyjä tapahtumia, joissa voisi olla yleistä tietoa liitosta ja jotain hauskaa •

samalla. Seminaareihin, joissa voitaisiin esitellä ajankohtaisia työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta muutoksia. •

Toisaalta seminaareissa voitaisiin käsitellä sitä, miten opiskelujen aikana on parasta valmistautua työelämään. Käymällä ekskursioilla. • Kussakin koulussa voisi olla oma Akavan edustaja, joka kertoisi kaikki tulevat tapahtumat yms. • Koulutus- ja hyvinvointitapahtumiin. • Rekrytointimessut etc. • Jotain kevyttä hengailua ja hauskanpitoa. • Suurin osa toiminnoista on jotenkin juhlimiseen, alkoholinkäyttöön ym liittyviä, perheellisenä en ole •

kiinnostunut näistä. Joku kurssitoiminta, liikuntatapahtumat yms voisivat kiinnostaa. Luennoille, mutta opiskelijan on vaikea osallistua, jos ne pidetään esim. pääkaupunkiseudulla • Jos jotain mielenkiintoista työelämään siirtymiseen tai harjoitteluolosuhteiden parantamiseen liittyvää toimintaa •

olisi suuremmassa mittakaavassa, voisin olla kiinnostunut tällaisesta toiminnasta. Mahdollisiin tilaisuuksiin jossa kerrotaan työmahdollisuuksista ja työtekijän eduista. • Info-tilaisuudet. • Kaipaisin enemmän Akavan omia seminaareja ja mahdollisuuksien mukaan suoria kontakteja potentiaalisiin •

työnantajiin. Luentotilaisuudet koulumaailmaan liittyvistä eri teemoista. • Saada mahdollisesti vielä enemmän tietoa työelämästä ja uravalinnoista. • Alkoholittomaan virkistystoimintaan. Risteilyihin, matkoille. •

53

YhteenvetoEnsimmäistä kertaa toteutettuun Akavan opiskelijoiden jäsenkyselyyn 2012 vastasi reilu 700 sa-tunnaisesti valittua akavalaista korkeakouluopiskelijaa. Vastaajista ammattikorkeakouluopiskeli-joita oli 37 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoita 63 prosenttia. Vastaajien sukupuolijakauma oli hyvin tasainen ja keski-iäksi muodostui 24,9 vuotta mediaanin ollessa 24 vuotta. Suurimmat vas-taajamäärät kertyivät opiskelijajäsenmääräisesti suurimmista akavalaisista liitoista: Tekniikan aka-teemiset TEK (21 %), Uusi insinööriliitto UIL (17 %), Tradenomiliitto TRAL (13 %), Suomen Ekonomiliitto SEFE (12 %).

Akavalaisilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla opinnot etenevät suunnitellusti hieman yliopisto-opiskelijoita useammin. Korkeakouluopiskelijoilla opinnot viivästyvät tyypillisesti vasta opintojen loppuvaiheessa. Yleisin syy opintojen viivästymiseen on työskentely lukukausien ohessa, toiseksi yleisin syy on henkilökohtainen elämäntilanne. Muita tyypillisiä syitä opintojen viivästymiseen ovat heikko opiskelumotivaatio sekä opintojen vaativuus tai työläys. Korkeakouluopiskelijoiden mielestä keskeisimmät keinot opintojen nopeuttamiseksi olisivat riittävä opintotuki, korkea opis-kelumotivaatio sekä joustavammat opiskelukäytännöt. Toisaalta moni kokee, ettei opintojen no-peuttamiseen ole tarvetta.

Akavalaiset korkeakouluopiskelijat vahvistavat aiempia käsityksiä korkeakouluopintojen antamis-ta työelämävalmiuksista. Opiskelijat katsovat nykyisten korkeakouluopintojen antavan hyvät val-miudet hakea tietoa ja käsitellä tietoa kriittisesti – koulutusalaan katsomatta.

Siitä huolimatta, että opintojen aikainen työnteko saattaa aiheuttaa opintojen viivästymisestä, kor-keakouluopiskelijat tiedostavat työkokemuksen merkityksen valmistumisen jälkeisen työllistymi-sen kannalta. Yli puolet vastaajista arvioi mahdollisen työkokemuksen puutteen vaikeuttavan val-mistumisen jälkeistä työllistymistä melko tai erittäin paljon, suhdeverkoston puutteen ohella.

Korkeakouluopiskelijoista naiset (25 %) kohtaavat opintojen ohella tehtävässä työssä syrjintää sel-västi miehiä (14 %) useammin. Opinnoissa syrjintää ei juurikaan koeta.

Suurimalla osalla vastanneista korkeakouluopiskelijoista on ainakin jonkin verran oman alan työ-kokemusta. Työkokemuksen määrässä on eri alojen välillä eroja, esimerkiksi pakollisten harjoitte-lujaksojen takia. Noin viidenneksellä ei ole lainkaan omaan alaan liittyvää työkokemusta ja noin kolmanneksella työkokemusta on kertynyt yli vuosi. Vastauksien tulkinnassa on hyvä huomioi-da, että oman alan työkokemus on voinut kertyä myös ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Etenkin generalistisilla aloilla oman alan töiden määritteleminen ei ole aina yksiselitteistä.

Akavalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukauden aikainen työsssäkäynti on yleistä. Kyselyn toteutusajankohtana, kevätlukukaudella 2012, keskimäärin 45 prosenttia yliopisto-opiskelijoista opiskelee päätoimisesti. 28 prosenttia pääasiassa opiskelee, mutta tekee töitä opintojen ohella ja vajaa viidennes (18 %) on pääasiassa töissä, mutta opiskelee siinä sivussa. Muihin tilanteisiin (9 %) lukeutuvat muun muassa äitiysloma sekä varusmiespalveluksen suorittaminen. Ammattikorkea-kouluopiskelijoiden kohdalla työnteon ja opiskelujen välinen tilanne erittäin saman suuntainen, ainoastaan alkuvaiheen opiskelijoiden kohdalla on pientä eroa. Työnteon yleisyys lukukaudella kasvaa opintojen edetessä. Keskeisimmät syyt korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnille ovat ta-loudellisen toimeentulon turvaaminen sekä työkokemuksen kartuttaminen.

Korkeakouluopiskelijat arvostavat tulevaisuuden työelämässä eniten työpaikan hyvää ilmapiiriä sekä mahdollisuutta oman osaamisensa kehittämiseen. Muita arvostettuja seikkoja tulevaisuuden työelämässä ovat varmuus työsuhteen jatkuvuudesta ja mahdollisuus tehdä asioita, jotka kokee tär-keiksi.

54Akavalaiset korkeakoulupiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudestaan: suurin osa sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista uskoo työllistyvänsä opiskelemal-leen alalle ja löytävän sekä pysyvän että mielekkään työpaikan. Vain erittäin harvat pitävät alan vaihtoa tai pitkäaikaista työttömyyttä todennäköisenä. Päätymistä täysin tutkintoa vastaamatto-malle alalle ei koeta todennäköisenä. Selvästi suurin osa korkeakouluopiskelijoista on valmiita ot-tamaan vastaan myös muita kuin oman alan töitä työttömyysjakson pitkittyessä.

40 prosenttia akavalaisista korkeakouluopiskelijoista on ainakin ajatuksen tasolla harkinnut yrit-täjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä valmistumisen jälkeen. Yrittäjyyteen liittyvä mielen-kiinto näyttää riippuvan sekä sukupuolesta että korkeakoulusta. Miehet ovat keskimäärin naisia kiinnostuneempia ja yliopisto-opiskelijat ammattikorkeakouluopiskelijoita kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Yrittäjähenkisyys on myös vahvasti koulutusalasidonnaista. Keskeisimmät syyt yrit-täjähenkisyydelle ovat yrittäjyyden tarjoama itsenäinen työ sekä mahdollisuus omien unelmien toteuttamiseen. Vastaavasti pelko taloudellisesta epäonnistumisesta ja kiinnostuksen puute yrittä-jyyteen ovat pääsyyt siihen, miksi yrittäjyyttä ei koeta itselle sopivana vaihtoehtona.

Akavalaisten korkeakouluopiskelijoiden mielestä keskeisimmät keinot työurien pidentämisek-si ovat työhyvinvoinnin parantaminen sekä joustavammat mahdollisuudet työ- ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Myös osa-aikaeläkemahdollisuuksia ja joustavuutta uran loppuvaiheessa sekä no-peampaa siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen kannatetaan. Vain harva pitää eläkeiän nostoa ensisijaisena keinona työurien pidentämikseksi.

Korkeakouluopiskelijat suhtautuva palkansaajajärjestöjen tavoin kriittisesti eläkeiän alaikärajan nostoon. 17 prosenttia vastanneista pitää nykyisen eläkeiän alaikärajan nostamista tarpeellisena. Toisaalta opiskelijat kokevat vastauksien perusteella eläkeasiat kovin vieraiksi tai kaukaisiksi, sillä yli 20 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa eläkeiän nostosta.

Akavalaisiin liittoihin liitytään usein siksi, että halutaan varautua mahdollisien työelämän ongel-matilanteiden, kuten työttömyyden, varalta. Opiskelijajäsenet kertovat keskeisimmiksi syiksi liit-toon kuulumiselle ansiosidonnaisen työttömyysturvan, avun ongelmatilanteissa sekä jäsenyyden tuoman yleisen turvan. 23 prosenttia vastaajista pitää ansiosidonnaista työttömyysturvaa tärkeim-pänä syynä kuulua liittoon.

Akavalaisten liittojen kenttätyö näyttää tavoittavan jäsenet tehokkaasti. Selvä enemmistö nykyisis-tä opiskelijajäsenistä on kuullut nykyisestä liitostaan siten, että liiton edustaja on käynyt luennoi-massa korkeakoululla. Muita yleisempiä tapoja ovat korkeakoululla olleet tai hyväksymiskirjeen mukana tulleet mainokset.

Tulosten perusteella keskusjärjestö Akavan opiskelijatoiminta on suhteellisen tuntematonta akavalaisille opiskelijajäsenille.

55LähteetAkavaaka 2011 – Tietoa akavalaisista työelämässä, 2011, saatavilla: http://www.akava.fi/fi-les/6474/AKAVAAKA_syksy2011_Akavapohja.pdf

Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri 2012, osakooste saatavilla: http://www.akava.fi/opis-kelijat/akavan_opiskelijat/ajankohtaista/akavan_opiskelijoiden_harjoittelubarometri_harjoitte-lussa_usein_palkatta.html

Elina Lavikainen ja Aleksis Nokso-Koivisto: "Pitää vain yrittää pärjätä." Selvitys Helsingin yliopis-ton opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista keväällä 2009, saatavilla: http://www.otus.fi/images/julkaisut/toimeentuloselvitys_2009_web.pdf

Opiskelun aikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja – Työ ja yrittäjyys 26/2012, saatavilla: http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=4829

Opiskelijan Ammattikorkeakoulu 2010, OTUS Ry, saatavilla: http://www.samok.fi/uplo-ads/2011/03/opiskelijan_amk2010.pdf

Palvelualojen Ammattiliitto (PAM): Ristipaineessa – Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoi-den työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytyneisyydestä, 2011, saatavilla: http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/PAM%20Opiskelijatutkimus%20LR.pdf

Tilastokeskus – Opiskelijoiden työssäkäynti, 2009, saatavilla: http://www.stat.fi/til/opty/2009/opty_2009_2011-03-15_fi.pdf

Wikipedia.fi tietosanakirja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting

56

57

www.akava.fi/opiskelijat