Tekniikan alan ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden ... · opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus...

Marja Heinonen

Tekniikan alan ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016

1

Sisällys Tiivistelmä ................................................................................................................................................................. 1

Summary ..................................................................................................................................................................... 4

1. Tutkimuksen tavoite ....................................................................................................................................... 6

2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä ................................................................................................. 7

3. Vastaajat ................................................................................................................................................................ 8

Sukupuoli ..................................................................................................................................................................... 8

Ikärakenne ................................................................................................................................................................... 8

Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet ........................................................................................................... 9

Koulutusala .............................................................................................................................................................. 10

4. Aiempi työkokemus ...................................................................................................................................... 13

5. Työssäkäynti opiskelujen aikana ......................................................................................................... 15

Syyt opintojen aikaiseen työssäkäyntiin ...................................................................................................... 17

Työssäkäynti koulutuksen tukena .................................................................................................................. 19

6. Kesätyöt kesällä 2016 ................................................................................................................................. 21

Kesätöiden luonne ja kesto ................................................................................................................................ 23

Kesätyöpaikan sijainti.......................................................................................................................................... 24

7. Kesätyöpaikan haku ..................................................................................................................................... 26

8. Työnantajat kesällä 2016 .......................................................................................................................... 28

Työnantajien toimialat ........................................................................................................................................ 29

9. Kesätyön työtehtävät ja työaika ............................................................................................................ 32

Työharjoittelu ......................................................................................................................................................... 34

10. Kesätyön merkitys opinnoille ja töiden sisällön kehittyminen ........................................ 36

Työtehtävien sisällön kehittyminen .............................................................................................................. 38

11. Palkat kesällä 2016 .................................................................................................................................... 40

12. Avoin palaute ................................................................................................................................................ 44

Liitteet ....................................................................................................................................................................... 45

2

Tiivistelmä

Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT)

kartoittaa alan opiskelijoiden kesätöitä ja lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä.

Tutkimus toteutetaan vuosittain uuden lukuvuoden alussa kyselytutkimuksena.

Vuonna 2016 tutkimukseen osallistui 5550 opiskelijaa 28 eri oppilaitoksesta.

Lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin yleistyminen ja muiden kuin tekniikan alan

kesätöiden vähentyminen saattavat olla merkkejä muuttuvasta suhdannetilanteesta.

Muuttuvasta tilanteesta kertoo myös parantunut kesätyötilanne sekä se, että niin

lukuvuoden aikaiset työt kuin kesätyöt liittyivät nyt enemmän opintoihin kuin

edellisvuonna.

Tutkinnon tavoiteajan ylittäminen ei tämän tutkimuksen valossa kannata.

Esimerkiksi opintojen kannalta merkityksellistä työtä tekevien osuus niin

lukuvuoden kuin kesän aikana kääntyy laskuun neljännen vuosikurssin jälkeen. Myös

kesätöiden hakeminen ja saaminen hankaloituu. Tavoiteajan ylittäneillä kesätyöt

lisäksi liittyvät vähemmän tekniikan alaan kuin neljännellä vuosikurssilla

opiskelevilla.

Työskentely lukuvuoden aikana

Opiskelujen ohessa tapahtuva työssäkäynti näyttää yleistyneen viime vuosien laskun

jälkeen. Tekniikan alan opiskelijoista 43 prosenttia työskenteli lukukausien aikana

joko jatkuvasti tai satunnaisesti, keskimäärin 15 tuntia viikossa. Naiset työskentelivät

lukuvuoden aikana edelleen useammin kuin miehet. Vuosikursseja vertaillessa

lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin yleisyys ja viikkotyöaika kasvoivat siirryttäessä

kolmannelle vuosikurssille. Koulutusalakohtaisessa vertailussa havaitaan, että

rakennusalojen opiskelijat työskentelivät lukuvuoden aikana eniten, kun taas

tietotekniikan alojen opiskelijat työskentelivät vähiten. Pääkaupunkiseudulla ja

suurimpien kaupunkien alueilla työskenneltiin muita alueita enemmän: näillä alueilla

töitä on tarjolla eniten, mutta myös elinkustannukset ovat korkeat.

Valtaosa lukuvuoden aikana työssäkäyvistä opiskelijoista työskenteli taloudellisten

syiden takia. Reilu 40 prosenttia vastaajista ilmoitti työskentelyn syyksi lisätienestien

saamisen, kymmenesosalla vastaajista opintotuki ei riittänyt elinkustannusten

kattamiseen. Työkokemuksen työssäkäynnin syyksi ilmoitti noin viidesosa

vastaajista. Työskentelemättömyyden syyksi mainittiin useimmin halu keskittyä

opintoihin, mutta viidesosan syy oli se, ettei työpaikkaa ollut löytynyt. Esiin nousivat

myös jaksaminen ja ajanpuute.

Lukukauden aikainen työ kerrytti opintoja tukevaa työkokemusta reilun 40 prosentin

mielestä, kun taas täysin koulutukseen liittymätöntä työtä ilmoitti tehneensä noin

kolmasosa vastaajista. Miehet kokivat naisia useammin työnsä kerryttävän oman alan

kokemusta. Koulutusaloista rakennusalan opiskelijat kokivat tekevänsä opintoja

hyödyttävää työtä useimmin, tietotekniikan alojen opiskelijat harvimmin.

3

Kesätyöt

Kesällä 2016 vastaajista työskenteli 83 prosenttia, mikä on enemmän kuin aiempina

vuosina, mutta edelleen vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2008, jolloin jopa 93

prosenttia tekniikan alan opiskelijoista oli töissä. Naiset työskentelivät myös kesällä

hieman useammin kuin miehet. Vajaa kymmenen prosenttia vastaajista ei

hakemisesta huolimatta saanut töitä kesäksi. Viime vuosien tapaan rakennusalojen

opiskelijat työllistyivät parhaiten, kun taas tietotekniikan alojen opiskelijoiden

kesätöiden saaminen näyttää hankaloituneen entisestään. Saattaisi olla syytä pohtia,

miksi tietotekniikan alojen opiskelijat kokevat työnhaun hankalammaksi kuin

muiden alojen opiskelijat ja miksi he myös työllistyvät huonommin. Syyt saattavat

löytyä opiskelupaikkakunnasta, tutkintorakenteista tai työnantajien odotuksista.

Kesätöiden hakeminen koettiin vuonna 2016 helpommaksi kuin aiemmin. Noin

viidesosa kaikista koulutusaloista koki hakemisen selvästi helpommaksi kuin

edellisvuonna pois lukien tietotekniikan alat, joilla näin koki vain reilu kymmenesosa.

Kesätyöpaikan saaminen helpottui opintojen edetessä aina neljännelle vuosikurssille

asti, jolloin se taas kääntyi laskuun.

Kesätyöpaikan saamisessa omilla verkostoilla oli suuri merkitys, mutta työnsaanti

ilman suhteita ei ollut mahdotonta. Reilu kolmannes tekniikan alan opiskelijoista

pääsi kesätöihin suhteilla, mutta viidesosa otti itse yhteyttä työnantajaansa, kun taas

15 prosenttia vastasi näkemäänsä ilmoitukseen. Monet palasivat joko aiemmilta

kesiltä tai lukukausilta tuttuun työpaikkaan. Suhteiden merkitys työllistymisessä

vähenee opintojen edetessä, mutta vanhojen työpaikkojen merkitys kasvaa.

Kesän 2016 aikana 64 prosenttia vastaajista suoritti opintoihin liittyvän harjoittelun,

kymmenesosa heistä palkattomana. Kesällä 2016 kokopäivätöissä olleiden

mediaanipalkka koko aineistossa oli 1900 euroa, mikä ei ole muuttunut

edellisvuodesta.

Työnantajana oli useimmin rakennusliike, kun taas teknologiateollisuuden merkitys

oli jatkanut laskuaan. Tekniikan alaan kuulumattomien työtehtävien osuus oli

laskenut aiemmista vuosista, mutta edelleen neljännes opiskelijoista – erityisesti

tietotekniikan aloilta – teki muita kuin oman alansa töitä. Naiset työskentelivät

muissa kuin oman alan tehtävissä ja suunnittelutehtävissä miehiä useammin, kun taas

miehet olivat useammin työnjohdon tehtävissä kuin naiset. Reilu enemmistö

rakennusalojen opiskelijoista koki kesätyön liittyneen opintoihin vähintään hyvin,

mutta tietotekniikan alojen opiskelijoista näin ajatteli vain reilu 40 prosenttia.

Enemmistö vastanneista koki työtehtäviensä myös kehittyneen edelliskesästä;

kolmannes koki, etteivät tehtävät olleet kehittyneet lainkaan.

4

Summary

The survey of the employment of engineering students focuses on the amount and

quality of work of students during terms as well as during summer leave. The survey

was conducted at the beginning of the school year in the autumn of 2016 as a

questionnaire for the engineering students at the universities of applied sciences in

Finland. This year 5550 students from 28 institutions took part in the survey.

The decline in the amount of students working during school year that we have seen

in the past years seems to be slowing down. On top of this, the amount of summer jobs

that were non-technical had decreased from the previous year. These observations

might be signs of changing economic fluctuations. Furthermore, the fact that the

overall number of students working during summertime and that the tasks students

perform are connected to their fields of study, are additional signs of a change in the

economic situation.

In the light of this survey, studying more than the target of four years does not seem

to be a good choice. The amount of student working during term time and in the

summer in a position that is relevant to their studies decreases after the fourth year

of studying. It also looks like that applying for jobs and getting a summer job becomes

harder after the target year has been passed. For those respondents that were

studying for the fifth or higher year the amount of work that was not related to their

studies was higher than in the lower years.

Working during terms

In the past few years, working during term time has been decreasing steadily but it

seems the downward trend is now slowing down. Out of the engineering students, 43

percent worked during term time either continuously or occasionally, on average for

15 hours a week. Women worked more often than men. Working besides studying

became clearly more common when moving from the first year of studying to the third

year. The students of construction-related fields worked alongside their studies more

often than others while students of fields relating to information technology were

working the least. At the Helsinki metropolitan area and around the bigger cities

students work more often than elsewhere. This is due to higher living costs but also

due to the bigger amount of jobs on offer.

Majority of those who worked during term time worked because of financial reasons.

Over 40 percent of the respondents stated that they worked to earn some extra

income and a tenth declared that the study grant did not cover their living expenses.

Around a fifth of the respondents worked to get experience from their field of study.

Reason for not working was mainly to focus on studying, but a fifth of those who did

not work stated that they had not been able to get a job.

For 40 percent of the respondents, working during term time gained them experience

that was relevant to their field of study while a third were working in a position that

5

had no relevance whatsoever to their studies. More men than women felt that the

work they were doing gave them study-related experience at least to an extent. When

looking at the different fields of study, students of construction-related fields were

performing tasks related to their field most often and students of IT-related fields

most rarely.

Summer jobs

In the summer of 2016, 83 percent of the respondents worked. Women worked more

frequently than men also in the summer. A little less than ten percent of the

respondents did not get a job in spite of applying. In line with previous years, students

of construction-related fields were employed more often than others while for

students of IT-related fields getting a summer job had become harder than before.

Applying and achieving summer jobs was easier in 2016 than in the previous years

according to the survey. About a fifth of students in all but one of the fields of study

felt that getting a job for summer was easier than in the previous year. Among

students in IT-related fields, only a little more than tenth of the respondents felt this

way. Acquiring a position for the summer becomes easier as the years of studying

increase until it again becomes harder after the fourth year of studying. Four years is

the target time frame for acquiring an engineering degree at the universities of

applied sciences.

Getting a summer job depends a great deal on person’s own networks, but to be

employed without relevant connections is not impossible. Over a third of students of

technical fields were employed with the help of their own networks in the summer of

2016, but a fifth was employed by contacting the employer independently while 15

percent of the respondents applied by answering job offers which they found on the

Internet etc. Many students returned to their old place of work from previous

summers or from term time working. The importance of networks diminishes when

the years of studying increase, but the role of old employers rises at the same time.

During the summer of 2016, 64 percent of those who worked performed their

practical training as a summer job. Tenth of these interns were unpaid. Those who

worked full-time had an average pay of 1900 euros per month (median) which has

stayed unchanged from last year.

Students of technical fields were most frequently employed by construction

companies. The role of technology industry as an employer for students has continued

its decline. Compared to previous years, the portion of non-technical employers had

declined although a fourth of the respondents – especially from IT-related fields – still

worked in jobs unrelated to their studies. A clear majority of students of construction

fields felt that their summer job was related well to their studies, but in IT fields only

a little over 40 percent felt this way. A majority of the respondents also felt that their

tasks had become more demanding and developed from last summer while a third felt

that their tasks had not developed at all.

6

1. Tutkimuksen tavoite

Tämän Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen

(TOTT) tavoitteena on kerätä tietoa alan opiskelijoiden kesätöiden laadusta,

palkkauksesta ja työtehtävien kehityksestä sekä selvittää lukuvuoden aikaista

työssäkäyntiä ja työn ja opiskelun yhteensovittamista. Tutkimuksen kohteena ovat

ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opiskelijat, jotka ovat ehtineet opiskella

vähintään puoli vuotta. Samanlaista tutkimusta kesätöistä on tuotettu jo yli

kolmekymmentä vuotta ja viimeisenä yhdeksänä vuotena tutkimuksen kohteena on

ollut myös lukuvuoden aikainen työssäkäynti. Tutkimuksen pitkäikäisyyden vuoksi

on mahdollista tutkia pitkän aikavälin muutoksia vuosittaisen havainnoinnin lisäksi.

Opiskelijoiden on usein hyödyllistä työskennellä tekniikan alan töissä opintojen

edetessä, koska oman alan kokemus tukee vahvasti valmistumisen jälkeistä

työllistymistä. Työtehtävien vaativuuden olisi hyvä nousta asteittain koulutuksen

lisääntyessä. Käytännön kokemus oman alan töistä vaikuttaa positiivisesti myös

opintoihin: opittujen asioiden hyödyntäminen käytännössä lisää motivaatiota oppia

lisää ja helpottaa valinnaiskurssien valitsemista.

Käsillä olevan tutkimuksen tuloksia käytetään pohjana asetettaessa Insinööriliiton ja

Insinööriopiskelijaliiton tekniikan alan opiskelijoiden kesätöitä käsitteleviä

tavoitteita. Tutkimuksen tuloksia käytetään lisäksi apuna määriteltäessä liiton

suosituspalkkatasoja kesätöihin ja harjoitteluihin. Palkkasuosituksissa lähtökohtana

on opintoja tukeva työ.

7

2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä

Tutkimuksen aineiston kerääminen suoritettiin Insinööriliiton ja

Insinööriopiskelijaliiton yhteistyönä heti lukuvuoden alussa syksyllä 2016. Tutkimus

toteutettiin kyselytutkimuksena. Vastauksia kerättiin niin paperi- kuin

verkkolomakkeella. Liiton opiskelijatoimijat vastasivat kyselylomakkeiden

jakamisesta ja paperilomakkeiden keräämisestä yhdessä paikallisyhdistysten

aktiivien ja oppilaitosten kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tekniikan alan ammattikorkeakoulussa

opiskelevat henkilöt pois lukien opintonsa syksyllä 2016 aloittaneet opiskelijat.

Kyselyyn vastasi yhteensä 5550 opiskelijaa, joista valtaosa eli 84 prosenttia vastasi

paperilomakkeella. Sähköisten vastausten osuus laski huomattavasti viime vuodesta,

jolloin reilu viidesosa vastasi verkkolomakkeella. Ruotsinkielisiä vastaajia oli viime

vuotta vähemmän, vain puolitoista prosenttia vastaajista vastasi ruotsiksi, kun taas

englanninkielisten vastaajien määrä kasvoi viime vuoden kolmesta prosentista

vajaaseen viiteen prosenttiin. Eri kieliryhmien osuudet on esitelty taulukossa 1.

Taulukko 1. Tutkimuksen vastaajat kieliryhmien ja vastausmuodon mukaan.

Lukumäärä % vastaajista Paperilomake Verkkolomake Suomenkieliset vastaajat 5208

93,8 4421 787 Ruotsinkieliset vastaajat 81

1,5 22 59 Englanninkieliset vastaajat 261

4,7 218 43 Vastaajia yhteensä 5550

100 4661 889

Tänäkin vuonna eniten vastauksia tuli Metropolia ammattikorkeakoulusta, 769

vastaajaa, joka on noin 14 prosenttia kaikista vastanneista. Viime vuodesta poiketen

toiseksi eniten vastauksia tuli tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulusta

(462, 8 %) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (460, 8 %). Vastaajamäärissä oli

joidenkin oppilaitosten kohdalla suuriakin muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Liitteessä 1 on kuvattu kunkin oppilaitoksen vastaajamäärät sekä oppilaitoskohtaiset

tiedot lukuvuoden ja kesän aikana töissä olleiden osuuksista.

8

3. Vastaajat

Sukupuoli

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista läsnä olevista tekniikan alan opiskelijoista

naisia oli vuonna 2015 15 prosenttia, joten tänäkin vuonna naiset olivat aineistossa

hieman yliedustettuna. Tässä tutkimuksessa naisia oli noin 18 prosenttia vastaajista,

mikä ei eroa aiempien vuosien osuudesta.

Ikärakenne

Tutkimuksen vastaajien ikä vaihteli 18 ja 58 ikävuoden välillä. Keski-ikä vastaajien

keskuudessa oli keskiarvolla mitattuna 24 ja mediaanilla mitattuna 23, mitkä

vastaavat aiempien vuosien keski-ikiä. Selkeästi keskimääräistä iäkkäämpiä vastaajia,

yli 50-vuotiaita, oli aineistossa 21 kappaletta. Vastaajajoukosta noin 44 prosenttia oli

alle 23-vuotiaita, kun taas 23–25-vuotiaita oli noin 33 prosenttia vastaajista.

Kummankin nuorimman ikäluokan osuudet vastaajista olivat viime vuoteen

verrattuna hieman laskeneet: 23–24-vuotiaiden määrä laski noin kahdella

prosenttiyksiköllä. 26–28-vuotiaita ja yli 28-vuotiaita oli lähes yhtä paljon, noin 10

prosenttia vastaajista.

Naisia oli edelleen nuorimmassa ikäluokassa suhteellisesti miehiä hieman enemmän,

kun taas miehiä oli enemmän 23–25-vuotiaiden ryhmässä. Kummankin sukupuolen

keski-ikä mediaanilla tarkasteltuna oli 23 vuotta. Taulukossa 2 on esitelty vastaajien

jakautuminen ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan.

Taulukko 2. Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan (%).

Ikä Nainen Mies Kaikki vastaajat Alle 23 vuotta 46,5 43,7 44,2 23–25 vuotta 28,6 34,7 33,4 26–28 vuotta 11,7 9,6 10,0 Yli 28 vuotta 12,5 10,6 10,9

9

Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet

Kyselyssä vastaajilta kysyttiin opintojen aloitusaikaa vuoden ja kuukauden

tarkkuudella. Tämän kysymyksen perusteella vastaajat jaetiin kyselyhetken

vuosikursseihin niin, että ensimmäisen vuosikurssin muodostivat keväällä 2016

opintonsa aloittaneet, toisen vuonna 2015 aloittaneet ja niin edelleen. Tänä vuonna

ensimmäisen vuosikurssin osuus vastaajista oli reilu kaksi prosenttia, mikä oli sama

kuin edellisvuonna. Toisen (47 %) ja kolmannen (30 %) vuosikurssin osuus

vastaajista kasvoi kumpikin hieman viime vuodesta; neljännen vuosikurssin osuus

tippui vajaalla 200 henkilöllä (15 %). Vähintään viidennen vuoden opiskelijoita

vastaajista oli vajaa viisi prosenttia. Vuosikurssien osuuksissa tapahtuneet muutokset

on hyvä muistaa tuloksia tulkitessa ja niitä aiempiin tutkimuksiin vertaillessa.

Kuviossa 1 on esitetty eri vuosikurssien vastaajien lukumäärät.

Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden jakautuminen vuosikursseittain (lkm).

Koko aineiston perusteella tekniikan alan opiskelijalla oli opintopisteitä keskiarvolla

mitattuna 105 ja mediaanilla mitattuna 90. Keskimääräiset opintopisteet olivat

jälleen tippuneet edellisvuodesta: mediaanilla mitattuna 10 opintopisteellä ja

keskiarvolla kolmella. Nämä muutokset selittynevät alkupään vuosikurssien

vastaajien osuuden kasvulla ja vanhempien opiskelijoiden osuuden pienenemisellä,

mikä on ollut trendinä myös aiempina tutkimusvuosina.

Opiskeluvuosien kertyessä tulisi myös opintopisteiden määrän kasvaa, mikä

näkyykin kuviossa 2, jossa on esitetty kunkin vuosikurssin vastaajien

opintopistemäärien keskiarvo ja mediaani. Keskimääräiset opintopistemäärät eri

30

274

856

1654

2609

127

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Ei ilmoitettu

5. tai korkeampi vuosikurssi

4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

1. vuosikurssi (keväällä 2016 aloittaneet)

Lkm

10

vuosikursseilla olivat pysyneet lähes samoina kuin vuoden 2015 tutkimuksessa.

Insinööritutkintoon vaadittava opintopistemäärä on 240 ja valtaosa näyttää pysyvän

tavoiteajassa keskimääräisten opintopistemäärien kasvaessa noin

kuudellakymmenellä vuosittain.

Kuvio 2. Opintopistelukumäärien keskiarvot ja mediaanit kullakin vuosikurssilla.

Koulutusala

Tänä vuonna lomakkeella kysytyt tutkinto-ohjelmat jaettiin laajempiin

koulutusaloihin eri tavalla kuin aiemmissa liiton opiskelijoiden

työssäkäyntitutkimuksissa. Uusi jako on yhtenäinen Insinööriliiton

vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksessa ja työmarkkinatutkimuksessa

käytettävän jaon kanssa. Eniten vastauksia vuoden 2016 työssäkäyntitutkimuksessa

saatiin rakennusaloilta (29 %). Näihin aloihin kuuluivat maanmittaus-, rakennus- ja

talotekniikan opiskelijat, rakennusarkkitehtiopiskelijat ja rakennusalan työnjohdon

opiskelijat. Toiseksi suurimpana vastaajaryhmänä olivat konetekniikan alojen

opiskelijat (19 %), joihin laskettiin muun muassa auto- ja kuljetustekniikan,

energiatekniikan, konetekniikan sekä kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat.

Tietotekniikan alojen opiskelijat olivat kolmanneksi suurin vastaajaryhmä (18 %),

joihin lukeutuivat esimerkiksi informaatioteknologian, media-, ohjelmisto- ja

tietotekniikan sekä tietoja viestintätekniikan opiskelijat.

Sähkötekniikan alojen opiskelijat ja prosessi- ja materiaalitekniikan alojen opiskelijat

muodostivat yhtä suuret vastaajaryhmät (molemmat 13 %). Sähkötekniikan aloihin

191

179

123

64

37

200

185

120

60

30

0 50 100 150 200

5. tai korkeampi vuosikurssi (N=264)

4. vuosikurssi (N=831)



1. vuosikurssi (kevät 2016) (N=117)

Mediaani KeskiarvoOp lkm

11

kuuluivat sähkötekniikan, automaatiotekniikan, elektroniikan sekä sähkö- ja

automaatiotekniikan opiskelijat, kun taas prosessi- materiaalitekniikan aloihin

kuuluivat muun muassa bio- ja elintarvike-, kemian-, materiaali- ja pintakäsittely-,

sekä prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijat kuin myös ympäristöteknologian,

puutekniikan, muovitekniikan ja energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat. Muut

opintoalat muodostivat pienimmän ryhmän (7 %) sisältäen esimerkiksi

hyvinvointiteknologian, liikennealan, logistiikan, tuotantotalouden ja merenkulun.

Kuviossa 3 on esitelty eri koulutusalojen osuudet tutkimuksen aineistossa.

Kuvio 3. Vastaajien jakautuminen eri koulutusaloihin (%).

Edellisiin vuosiin verrattuna rakennusalojen ja konetekniikan alojen opiskelijoiden

osuus vastaajista oli suurempi kuin aiempina vuosina, mutta tämä saattaa johtua

ensisijaisesti uudesta tutkinto-ohjelmien luokittelusta koulutusaloihin. Aiempina

vuosina esimerkiksi talotekniikan ja auto- ja kuljetustekniikan opiskelijat ovat olleet

oma ryhmänsä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan läsnä olevia tekniikan alan opiskelijoita oli vuonna

2015 eniten tietotekniikan aloilla, rakennusaloilla ja konetekniikan aloilla.

Rakennusalojen opiskelijat ovat tässä tutkimuksessa hieman yliedustettuina ja

sähkötekniikan alojen opiskelijat aliedustettuina. Muut koulutusalat edustavat

todellisuutta melko hyvin.

Aineistossa tietyt tutkinto-ohjelmat nousivat esiin verratessa sukupuolten osuuksia.

Naiset ovat enemmistönä useissa englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa verrattuna

suomenkielisiin ohjelmiin, mutta on huomioitava, että näissä ohjelmissa on

29

1918

13

13

7Rakennusalat

Konetekniikan alat

Tietotekniikan alat

Sähkötekniikan alat

Prosessi- jamateriaalitekniikan alat

Muu opintoala

12

lähtökohtaisesti vähemmän opiskelijoita. Naisten osuus englanninkielisten tutkinto-

ohjelmien vastaajamäärästä oli 28 prosenttia. Taulukkoon 3 on kerätty niitä

suomenkielisiä tutkinto-ohjelmia, joissa naisten osuus vastanneista oli yli 30

prosenttia.

Taulukko 3. Tutkinto-ohjelmat, joissa vastaajista yli 30 % on naisia (%).

Tutkinto-ohjelma Naisia Miehiä Bio- ja elintarviketekniikka 61 39 Bio- ja kemiantekniikka 78 22 Energia- ja ympäristöteknologia 32 68 Liikenneala 32 68 Prosessi- ja materiaalitekniikka 35 65 Rakennusarkkitehti 67 33 Ympäristöteknologia 41 59

Kuviossa 4 on esitetty naisten ja miesten jakautuminen laajempiin koulutusaloihin.

Naisten osuus on huomattavasti muita aloja korkeampi prosessi- ja

materiaalitekniikan aloilla sekä rakennusaloilla ja muilla opintoaloilla.

Kuvio 4. Naisten osuus eri koulutusaloilla (%).

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen aineisto myötäilee aiempien vuosien aineistoja ainakin

sukupuolen, ikärakenteen ja vuosikurssijaon perusteella lukuun ottamatta neljännen

vuosikurssin vastaajamäärän vähentymistä.

24

40

21

13

7

9

76

60

79

87

93

91

0 20 40 60 80 100

Muut opintoalat

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

Naiset Miehet%

13

4. Aiempi työkokemus

Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneiden tekniikan alan opiskelijoiden kaiken

työkokemuksen määrä oli pysynyt suurin piirtein ennallaan viime vuodesta.

Keskimäärin työkokemusta oli nyt 42 kuukautta eli 3,5 vuotta keskiarvolla mitattuna

ja mediaanilla mitattuna 2,5 vuotta. Oman alan työkokemuksen määrä oli koko

aineistossa noussut viime vuodesta: keskiarvolla mitattuna oman alan työkokemusta

oli 2,5 vuotta ja mediaanilla mitattuna 19 kuukautta. Vuoden takaisessa

tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 1,7 vuotta ja 10 kuukautta. Muutos on

positiivinen, koska muun muassa Insinööriliiton aiemmat tutkimukset ovat

osoittaneet opiskelujen aikaisen työkokemuksen olevan merkittävä tekijä

myöhemmän työuran kannalta.

Aiempiin tutkimuksiin verrattaessa sukupuolten väliset erot oman alan

työkokemuksessa olivat tasaantuneet. Mediaanilla mitattuna sekä miehillä että

naisilla oli kaikkea työkokemusta keskimäärin 2,5 vuotta. Oman alan työkokemusta

naisilla oli miehiä hieman vähemmän: mediaani oli miehillä 20 kuukautta (1v 8kk) ja

naisilla 16 kuukautta (1v 4kk). Taulukossa 4 on esitetty sukupuolten

työkokemuskuukausien määrät.

Ikäluokkien kohdalla oman alan työkokemuksen määrä oli yli 28-vuotiailla säilynyt

kolmessa vuodessa, mutta alle 23-vuotiaiden kokemus omalta alalta oli noussut 1,5

vuoteen viime vuoden tutkimuksen seitsemästä kuukaudesta. Taulukossa 4 on

sukupuolien keskimääräisen kokemuksen lisäksi esitetty myös ikäluokkien

keskimääräiset kokemusmäärät.

Taulukko 4. Sukupuolten ja ikäluokkien työkokemusmäärät vuonna 2016.

Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk)

2016

Ikä Alle 23 v. 23–25 26–28 Yli 28 v. Alle 23 v. 23–25 26–28 Yli 28 v.

Mediaani 20 30 55 116 18 18 26 36

Sukupuoli Nainen Mies Nainen Mies

Mediaani 30 30 16 20

Työkokemus omalta alalta vaihteli koulutusaloittain, vaikka kaiken työkokemuksen

määrä onkin lähes sama kaikilla aloilla. Tietotekniikan alojen opiskelijoilla oli vähiten

oman alan kokemusta ja sähkötekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan alojen

opiskelijoilla kokemusta oli vain hieman enemmän. Eniten oman alan kokemusta

14

mainituista koulutusaloista oli rakennusalan opiskelijoilla, mikä on havaittu

aiemmissakin tutkimuksissa. Rakennusalojen opiskelijoiden oman alan

työkokemusta tarkasteltaessa on muistettava, että esimerkiksi rakennusalan

työnjohdon tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 12 prosenttia oli monimuoto-

opiskelijoita, jotka opiskelevat työn ohessa. Kaiken kaikkiaan työkokemus omalta

alalta vaikuttaa lähes poikkeuksetta lisääntyneen kaikilla koulutusaloilla verrattuna

viime vuoden tuloksiin. Kuviossa 5 on esitetty kaiken aiemmin työkokemuksen ja

oman alan kokemuksen mediaanit koulutusaloittain.

Kuvio 5. Kaiken ja oman alan työkokemuksen määrä koulutusaloittain (mediaani).

Alueellisesti työkokemuksen määrä vaihteli jonkin verran. Pääkaupunkiseudulla

asuvilla kaikkea työkokemusta oli mediaanilla mitattuna lähes poikkeuksetta yli 10

kuukautta enemmän kuin muilla alueilla, mikä johtunee alueen korkeammasta

hintatasosta ja tästä johtuvasta työssäkäynnin yleisyydestä. Pääkaupunkiseudun

erottuvaa kokemusmäärää selittää myös parempi työpaikkatarjonta. Oman alan

työkokemusta pääkaupunkiseudulla työskentely ei vaikuttanut kuitenkaan takaavan,

vaan oman alan kokemusta oli mediaanilla mitattuna eniten Vaasan alueella (2v 3kk)

ja Kaakkois-Suomessa (2v 1kk). Vähiten oman alan kokemusta oli aineiston mukaan

Hämeen, Lounais-Suomen ja Itä-Suomen alueilla työskentelevillä (mediaani 1,5v

kussakin).

30

18

22

15

18

20

30

29

30

30

27

30

0 5 10 15 20 25 30

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk)

15

5. Työssäkäynti opiskelujen aikana

Lukuvuoden aikaisen työskentely oli vähentynyt myös vuonna 2016, mutta ei yhtä

paljon kuin aiempina vuosina. Kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista 43

prosenttia oli ollut töissä jatkuvasti tai satunnaisesti kuluneen lukuvuoden aikana.

Tämä luku ei sisällä monimuoto-opiskelijoita, jotka opiskelevat työn ohessa.

Jatkuvasti työssäkäyvien osuus oli viime vuodesta laskenut 14 prosenttiin, kun taas

satunnaisesti työssäkäyvien osuus pysyi 30 prosentin tuntumassa. Viime vuosina

jatkunut opiskelujen aikaisen työssäkäynnin väheneminen näyttää kuitenkin

hidastuneen, mikä voi olla merkki muuttuvasta suhdannetilanteesta.

Naiset työskentelivät edelleen hieman useammin kuin miehet. Kyselyyn vastanneista

naisista 48 prosenttia työskenteli lukukausien aikana joko jatkuvasti tai

satunnaisesti. Miesten vastaava luku oli 43 prosenttia. Kuviossa 6 on esitetty

työssäkäyvien osuudet eri vuosikursseilla. Työskentelyn yleisyys kasvaa opintojen

edetessä: jatkuvasti ja satunnaisesti työskentelevien osuus kasvaa selkeästi

kolmannen vuosikurssin jälkeen.

Kuvio 6. Eri vuosikurssien työskentely opintojen aikana (%).

Lukukausien aikaisessa työskentelyssä oli jonkin verran koulutusalakohtaisia eroja,

kuten kuviossa 7 esitetyistä luvuista huomataan. Rakennusaloilla työskenneltiin

eniten erityisesti satunnaisesti, kun taas tietotekniikan aloilla vähiten. Myös prosessi-

14

31

19

12

13

7

29

33

35

27

28

23

55

33

44

58

57

65

2

3

2

2

2

5

0 20 40 60 80 100

Koko aineisto


4.vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


Työskentelee jatkuvasti Työskentelee satunnaisesti

Ei työskentele Monimuoto-opiskelija, opinnot työn ohessa

%

16

ja materiaalitekniikan alojen työssäkäynti opintojen ohella oli vähäistä. Muilla aloilla

opintojenaikainen työssäkäynti oli melko tasaista.

Kuvio 7. Työskentely opintojen aikana koulutusaloittain (%).

Alueelliset erot lukukausien aikaisen työssäkäynnin yleisyydessä olivat odotetusti

suuret. Pääkaupunkiseudulla töitä on tarjolla enemmän, mutta myös

asumiskustannukset ovat muita alueita korkeammat, mitkä lisäävät työssäkäynnin

yleisyyttä. Selkeästi yli puolet pääkaupunkiseudun opiskelijoista työskenteli

opintojen aikana, 29 prosenttia työskenteli jatkuvasti ja 33 prosenttia työskenteli

satunnaisesti. Myös Lounais-Suomen ja Hämeen alueella työskentely oli yleistä:

Lounais-Suomessa 20 ja Hämeessä 19 prosenttia vastaajista työskenteli jatkuvasti ja

satunnaisesti työskenteli Lounais-Suomessa 34 ja Hämeessä 38 prosenttia. Vähiten

työssäkäyviä opiskelijoita oli Kaakkois-Suomessa, jossa seitsemän prosenttia

vastaajista kävi jatkuvasti töissä ja 27 prosenttia työskenteli satunnaisesti. Kaakkois-

Suomen alueella on toisaalta myös vähemmän suuria kaupunkeja, joissa työskentely

opintojen ohessa on yleisempää.

Suurin osa lukukausien aikana työskentelevistä opiskelijoista työskenteli vain yhden

työnantajan palveluksessa. Kahden tai useamman työnantajan palveluksessa toimi 18

prosenttia työssäkäyvistä opiskelijoista. Vuokratyöfirman kautta työskenteli noin

joka kymmenes. Näissä luvuissa ei ollut tapahtunut muutosta viime vuoden

tutkimukseen verrattaessa. Opiskelijat työskentelivät keskimäärin 15 tuntia viikossa

(mediaani). Viime vuoden tuloksista poiketen miehet työskentelivät keskimäärin

enemmän kuin naiset eli 16 tuntia viikossa, naisten työaika oli keskimäärin 15 tuntia

14

17

13

15

16

12

13

29

31

25

34

21

31

32

0 10 20 30 40 50 60 70

Koko aineisto

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

Työskentelee jatkuvasti Työskentee satunnaisesti%

17

viikossa (mediaanit). Opintojen aikainen viikkotyöaika kasvaa opiskelujen edetessä:

ensimmäisinä vuosina työskenneltiin koko aineiston keskiarvon mukaisesti, mutta yli

viisi vuotta opiskelleiden työmäärä oli jo 25 tuntia viikossa (mediaani).

Syyt opintojen aikaiseen työssäkäyntiin

Valtaosa lukukausien aikana työssäkäyvistä opiskelijoista työskenteli taloudellisten

syiden takia. Työssäkäyvistä opiskelijoista 74 prosenttia ilmoitti työssäkäynnin

tärkeimmäksi syyksi taloudelliset syyt; työkokemuksen saamisen tärkeimmäksi

syyksi ilmoitti 19 prosenttia vastaajista. Tärkeimmät työssäkäynnin syyt on esitetty

kuviossa 8. Suurin osa vastanneista opiskelijoista mainitsi työssäkäynnin syyksi

lisätienestien saamisen ja yli kymmenesosa valitsi tärkeimmäksi syyksi opintotuen

riittämättömyyden. Avoimessa ”Jokin muu syy” -vaihtoehdossa korostuivat myös

taloudelliset syyt, esimerkiksi lainahaluttomuus. Lisäksi syinä mainittiin muun

muassa yrittäjyys, halu pysyä aktiivisena, kesätyöpaikan varmistelu, vakituinen

työsuhde, harjoittelun suorittaminen ja työnantajan tarpeet.

Kuvio 8. Tärkein syy opintojen aikaiselle työssäkäynnille (%).

Syyt työssäkäynnille muuttuivat hieman opintojen edetessä. Ensimmäisillä

vuosikursseilla taloudelliset syyt olivat useimmiten tärkeimmät syyt työskentelyyn,

mutta kolmannelle vuosikurssille tultaessa jo joka viides vastanneista mainitsi

työkokemuksen saamisen tärkeimmäksi motivaatiokseen. Koulutusalakohtaisessa

vertailussa rakennusaloilla kokemus mainittiin työskentelyn syyksi useammin kuin

muilla aloilla.

44

28

19

72

Halusin tienata ylimääräistä

Opintotuki ei olisi riittänytelämiseen

Halusin saada työkokemusta

Jokin muu syy

En saa enää opintotukea

18

Alueelliset erot työssäkäynnin syihin tulevat esiin kuviossa 9 esitetyssä

oppilaitosvertailussa, johon on koottu työskentelyn tärkeimmät syyt niistä

oppilaitoksista, joissa jatkuvasti työskenteleviä opiskelijoita oli noin 10 prosenttia

vastaajista. Opintotuen riittämättömyys elämiseen nousi tärkeimmäksi syyksi

erityisesti Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoilla. Tämän lisäksi opintotuki

koettiin liian pieneksi erityisesti Lahden ja Turun ammattikorkeakoulujen

opiskelijoiden keskuudessa. Työkokemuksen saaminen korostui Tampereen

ammattikorkeakoulun vastauksissa.

Kuvio 9. Opintojen aikaisen työskentelyn syyt niissä oppilaitoksissa, joissa jatkuvasti työskenteleviä oli noin 10 prosenttia vastaajista (%). Huom. N on ne vastaajat, jotka vastasivat kysymykseen. Prosenttiosuudet kuvaavat siis syiden jakaantumista tässä joukossa, ei oppilaitoksen kokonaisvastaajamäärässä.

Vuonna 2016 reilu puolet vastaajista ei työskennellyt lukukausien aikana. Syyksi

työskentelemättömyyteen mainitaan useimmiten halu keskittyä opintoihin (68 %).

Vain 19 prosenttia vastaajista ilmoitti työskentelemättömyyden syyksi sen, että ei

ollut saanut työpaikkaa. Halu keskittyä opintoihin oli syynä erityisesti ensimmäisten

vuosikurssien opiskelijoiden keskuudessa. Noin 13 prosenttia vastaajista ilmoitti

työskentelemättömyyden syyksi jonkin muun syyn: avoimissa vastauksissa

13

14

23

13

19

17

20

19

11

17

20

59

43

39

50

46

45

48

34

47

52

51

3

2

3

2

3

4

2

2

3

3

24

35

30

28

28

29

23

36

36

19

19

4

4

6

6

5

6

5

9

4

8

7

0 20 40 60 80 100

Vaasan amk (N=95)

Turun amk (N=215)

Tampereen amk (N=239)

Seinäjoen amk (N=156)

Savonia amk, yhteensä (N=180)

Satakunnan amk, yhteensä (N=114)

Oulun amk (N=159)

Metropolia amk (N=465)

Lahden amk (N=53)

Jyväksylän amk (N=166)

Hämeen amk, yhteensä (N=123)

Halusin saada työkokemusta Halusin tienata ylimääräistä

En saa enää opintotukea Opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen

Jokin muu syy

%

19

korostuivat ajanpuute, jaksaminen, työnteon kannattamattomuus liittyen erilaisten

tukien rajoituksiin sekä harrastukset. Koulutusaloittain verrattuna keskittyminen

opintoihin oli selkeästi yleisin syy työskentelemättömyydelle kaikilla aloilla, mutta

muita aloja enemmän sähkötekniikan ja tietotekniikan aloilla mainittiin syyksi myös

se, että työpaikkaa ei ollut löytynyt.

Työssäkäynti koulutuksen tukena

Opintojen yhteydessä tehty työ kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta aineiston

perusteella enemmän kuin aiempina vuosina. Niistä vastaajista, jotka kävivät töissä

opintojen aikana, 44 prosenttia koki työn kerryttäneen koulutusta tukevaa

kokemusta paljon tai melko paljon. Täysin opintoihin liittymätöntä työtä koki

tehneensä 27 prosenttia työskennelleistä. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden

aikana opiskelujen aikainen työ on liittynyt joka vuosi vähemmän opintoihin, mutta

tämä trendi vaikuttaa nyt kääntyneen. Tämäkin tulos saattaa viitata muuttuvaan

suhdannetilanteeseen. Kuviossa 10 on esitetty vastaajien näkemykset lukukausien

aikaisen työn yhteydestä koulutukseen.

Kuvio 10. Lukuvuoden aikainen työ kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta (%).

Naiset työskentelivät lukukausien aikana miehiä useammin, mutta selkeästi

suurempi osa heistä ei kokenut työnsä kerryttävän koulutusta tukevaa työkokemusta.

Lähes puolet miehistä koki työn kerryttävän opintoja tukevaa kokemusta ainakin

melko paljon, kun naisista näin koki vain hieman reilu 30 prosenttia vastaajista, kuten

kuviossa 11 on esitetty. Tämä tulos on samansuuntainen viime vuoden tuloksen

kanssa. Sukupuolten väliset erot täysin koulutusta vastaamattomissa töissä olevien

osuuksissa olivat kasvaneet entisestään: Naiset olivat yhä useammin tehtävissä, jotka

21

23

15

14

27Paljon

Melko paljon

Melko vähän

Vähän

Ei lainkaan

20

eivät lainkaan kerryttäneet opintoja tukevaa kokemusta. Miesten osuus tässä

ryhmässä oli 20 prosenttiyksikköä naisia pienempi.

Kuvio 11. Lukuvuoden aikainen työ kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta sukupuolittain ja vuosikursseittain (%).

Opintoja tukevan työn osuus kaikesta lukukausien aikana tehdystä työstä kasvoi

huomattavasti siirryttäessä alemmilta vuosikursseilta kolmannelle vuosikurssille.

Neljännellä vuosikurssilla jo reilusti yli puolet koki työnsä kerryttävän koulutusta

tukevaa kokemusta. Viidennen vuosikurssin alkaessa työn hyödyllisyys opintojen

suhteen näytti kääntyvän jälleen pienoiseen laskuun.

Koulutusalakohtainen vertailu osoittaa, että erityisesti rakennusalojen opiskelijat

(55 %) ja sähkötekniikan alojen opiskelijat (47 %) kokevat lukukausien aikaisen työn

kerryttävän opintoja tukevaa kokemusta paljon tai melko paljon. Toisessa päässä

useimmin prosessi- ja materiaalitekniikan alojen opiskelijat (37 %) ja tietotekniikan

alojen opiskelijat (42 %) eivät kokeneet lukukausien aikaisen työn kerryttävän

koulutuksen liittyvää kokemusta lainkaan.

57

59

45

35

36

48

31

24

25

29

33

28

30

26

19

16

26

32

36

22

43

0 20 40 60 80 100

5. tai korkeampi vuosikurssi (N=172)




1. vuosikurssi (kevät 2016) (N=42)

Miehet (N=2004)

Naiset (N=498)

Paljon Vähän Ei lainkaan%

21

6. Kesätyöt kesällä 2016

Kaikista kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista kesällä 2016 työskenteli

83 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vajaa kymmenen

prosenttia vastaajista ei saanut töitä kesäksi 2016, mikä on hieman reilun

prosenttiyksikön vähemmän kuin viime vuonna. Neljä prosenttia vastaajista ei

halunnut töitä kesäksi, kun taas vajaa kolme prosenttia opiskeli kesän ajan. Kuviossa

12 on esitetty tekniikan alan opiskelijoiden työpaikkatiedot kesän 2016 osalta.

Sukupuolten välinen ero kesätöiden osalta hieman kasvoi viime vuodesta: naisista

töissä kesällä 2016 oli 84 prosenttia ja miehistä 81 prosenttia.

Kuvio 12. Työpaikkatiedot kesällä 2016 (%).

Kesätöissä olleiden tekniikan alan opiskelijoiden osuus oli hieman kasvanut viime

vuodesta, mutta on edelleen matalampi kuin vuosina 2007 ja 2008, jolloin jopa 93

prosenttia opiskelijoista oli kesätöissä. Kesän 2009 kovan notkahduksen jälkeen

kesätöissä olleiden tekniikan alan opiskelijoiden määrä nousi vuonna 2010, jonka

jälkeen trendi on ollut laskusuuntainen, kuten kuviosta 13 selviää. Suhdannevaihtelut

näyttävät vaikuttavan opiskelujen ohessa tapahtuvan työskentelyn lisäksi kesätöihin.

Kesätyötilanne oli pitkän laskun jälkeen vuonna 2016 jo hieman parempi kuin kesällä

2009, jota on pidetty aiemmin työllistymisen kannalta hankalimpana kesänä (82,5 %

työllistyi kesällä 2009).

83

9,8

4 2,80,5

Olin töissä kesällä 2016

En saanut työpaikkaa

En halunnut töihin kesäksi

Opiskelin

Olin vaihto-opiskelijana

22

Kuvio 13. Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988–2016 (%).

Koulutusalalla on merkitystä kesätöiden saamisen kannalta, kuten kuviosta 14

huomataan. Rakennusaloilla opiskelevat pääsivät kesätöihin parhaiten, kun taas

tietotekniikan alojen opiskelijat työllistyivät heikoiten. Tämä sama ilmiö on ollut

nähtävissä jo useampana aikaisempanakin vuonna ja tietotekniikan alojen

opiskelijoiden kesätöiden saaminen näyttää hankaloituneen entisestään.

Kuvio 14. Työllistyminen kesällä 2016 eri koulutusaloilla (%).

Kesätyöpaikan saaminen helpottui opintojen edetessä, mutta toisaalta työpaikan

saanti vaikeutui jälleen siirryttäessä viidennelle tai sitä korkeammalle vuosikurssille.

83

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

%

84

82

91

57

86

87

6

9

5

22

10

7

0 20 40 60 80 100

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

Olin töissä kesällä 2016 En saanut työpaikkaa%

23

Syksyllä 2016 toisella vuosikurssilla olleista opiskelijoista 80 prosenttia oli töissä

kesällä 2016, kuten kuviosta 15 nähdään. Neljännellä vuosikurssilla kesätöissä oli jo

88 prosenttia vastaajista. Ensimmäisellä ja viidennellä tai korkeammalla

vuosikurssilla oli eniten niitä, jotka hakemisesta huolimatta ei kesätyöpaikkaa saanut.

Kuvio 15. Työllistyminen kesällä 2016 vuosikursseittain (%).

Kesätöiden luonne ja kesto

Valtaosa kesällä 2016 työskennelleistä tekniikan alan opiskelijoista työskenteli

yhdellä työnantajalla. Vain joka kymmenes työskenteli kahden työnantajan

palveluksessa. Tätä useammalla työnantajalla työskenteli vajaa kaksi prosenttia

vastaajista. Useimmiten kesätyö oli kokopäivätyö: noin 70 prosenttia vastaajista

työskenteli säännöllisessä päivätyössä ja noin 21 prosenttia vuorotyössä.

Osapäivätöissä ja keikkatöissä tai vastaavissa oli vain harva opiskelija. Nämä luvut

ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Erilaisten työmallien osuudet on koottu

kuvioon 16.

Koulutusalojen vertailu tuottaa samanlaisia tuloksia kuin aiempina vuosina.

Rakennusalojen opiskelijoilla säännöllinen päivätyö oli yleisin (89 %), muut

työmuodot olivat harvinaisempia. Prosessi- ja materiaalitekniikan alojen

opiskelijoilla säännöllinen päivätyö ja vuorotyö muodostivat lähes yhtä suuret

osuudet (46 % ja 44 %). Tietotekniikan alojen opiskelijat työskentelivät

huomattavasti muiden alojen opiskelijoita useammin osapäivätöissä.

78

88

82

80

69

12

6

10

10

13

0 20 40 60 80 100


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


Olin töissä kesällä 2016 En saanut työpaikkaa%

24

Kuvio 16. Kokopäivätyön, osapäivätyön ja vuorotyön osuudet tekniikan alan opiskelijoiden kesätöistä kesällä 2016 (%).

Keskimääräinen kesätyöaika kesällä 2016 oli 14 viikkoa (mediaani) eli 3,5 kuukautta.

Tämä luku ei ole muuttunut vuoden takaisesta. Suurin osa vastanneista sijoittui

kahden ja viiden kuukauden työjaksojen välimaastoon, hieman vajaa viidesosa

vastanneista työskenteli neljä kuukautta. Osapäivätöissä olevat työskentelivät

keskimäärin 20 tuntia viikossa mediaanilla tarkasteltuna.

Kesätyöpaikan sijainti

Tekniikan alan opiskelijoista omalla koti- tai opiskelupaikkakunnallaan työskenteli

suurin osa vastaajista. Jollakin muulla kuin omalla koti- tai opiskelupaikkakunnallaan

työskenteli kesällä 2016 28 prosenttia vastaajista. Kuviossa 17 esitetyt luvut

kesätyöpaikan sijainnista ovat lähes identtiset viime vuoden tutkimuksessa

esiintyneisiin lukuihin verrattaessa.

Kuvio 17. Kesätyöpaikan sijainti kesällä 2016 (%).

71

21

5 3

Kokopäivätyö; säännöllinenpäivätyö

Kokopäivätyö; vuorotyö(kaksi- ta kolmivuorotyö)

Osapäivätyö

Muu järjestely

37

28

23

10

2 Sama kuin koti- jaopiskelupaikkakunta

Jokin muu kuin koti- taiopiskelupaikkakunta

Sama kuin kotipaikkakunta

Sama kuinopiskelupaikkakunta

Ulkomaat

25

Vuoden 2016 kesätöiden kannalta suurimmat työssäkäyntialueet olivat Häme,

pääkaupunkiseutu, Lounais-Suomi ja Pohjois-Suomi, kuten kuviossa 18 on esitetty.

Viime vuoden tutkimukseen verrattuna Lounais-Suomen osuus tippui selkeästi

Hämeen ja Vaasan alueen kasvattaessa osuuksiaan. Nämä vaihtelut saattavat

kuitenkin johtua vuodesta toiseen vaihtelevista oppilaitoskohtaisista

vastaajamääristä: esimerkiksi vuonna 2015 Turun ammattikorkeakoulusta tuli

aiempaa enemmän vastauksia. Kaiken kaikkiaan tekniikan alan opiskelijoiden

kesätyöt jakautuvat melko tasaisesti ympäri Suomea.

Kuvio 18. Työskentelyalue kesällä 2016 (%).

16 16

14 14

12 12

76

3

0

5

10

15

20

Häme Pääkaupunkiseutu Lounais-Suomi

Pohjois-Suomi Vaasan alue Itä-Suomi

Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Muu Uusimaa

%

26

7. Kesätyöpaikan haku

Koko aineiston perusteella kesätöiden hakeminen koettiin vuonna 2016

helpommaksi kuin edellisvuonna. Selvästi helpompana kesätyönhakua pitävien

määrä nousi kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta ja selvästi hankalammaksi

hakemisen kokevien määrä tippui noin neljällä prosenttiyksiköllä. Reilu puolet

vastaajista piti kesätyöpaikan hankintaa yhtä helppona tai hankalana kuin

edellisvuonnakin. Kokemukset kesätyöpaikan haun hankaluudesta verrattuna

edellisvuosiin on esitetty kuviossa 19.

Kuvio 19. Kokemus kesätyöpaikan hankinnan vaikeudesta vuosina 2007–2016 (%).

Naiset kokivat työnhaun selvästi hankalammaksi useammin kuin miehet

(18 % vs. 13 %). Miehet enemmistöltään kokivat työnhaun samanlaiseksi kuin

edellisvuonna; naisten vastaava luku oli 45 prosenttia. Koulutusaloittain vertailtaessa

noin viidesosa kaikilta aloilta koki työnhaun selvästi helpommaksi kuin edellisvuonna

pois lukien tietotekniikan alojen opiskelijat, joista selvästi helpommaksi työnhaun

vuonna 2016 koki vain 14 prosenttia vastaajista. Alueellisessa vertailussa lähes

viidesosa Kaakkois-Suomessa ja Vaasan alueella työskentelevistä koki työnhaun

selvästi hankalammaksi kuin edellisvuonna, kun taas noin 60 prosenttia Itä-Suomen

ja Keski-Suomen alueen vastaajista ei kokenut hakemisen muuttuneen viime

vuodesta.

Työpaikan saaminen usein helpottuu opiskelujen edetessä. Kuviossa 20 on esitetty

vuosikursseittain vastaajien kokemus kesätyöpaikan hausta. Opiskelijat kokevat

20

15

54

11

0

10

20

30

40

50

60

70

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa

Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

%

27

työnhaun helpommaksi toisesta vuosikurssista eteenpäin, mutta tultaessa viidennelle

ja sitä korkeammille vuosikursseille, haku jälleen koetaan vaikeammaksi. Tavoiteajan

ylittäneet opiskelijat jäivät myös useammin ilman kesätyöpaikkaa, kuten aiemmin

todettiin.

Kuvio 20. Kesätyöpaikan hankinnan vaikeus kesällä 2016 vuosikursseittain (%).

Vajaa kymmenen prosenttia tekniikan alan opiskelijoista jäi ilman kesätyöpaikkaa,

vaikka olisivat halunneetkin työskennellä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat

aktiivisesti hakeneet töitä: kesätyöpaikan saaneet vastaajat hakivat mediaanilla

tarkasteltuna keskimäärin neljää työpaikkaa, kun taas kesätöitä vaille jääneet hakivat

keskimäärin seitsemää työpaikkaa. Lähtökohtaisesti siis ne, jotka jäivät vaille

työpaikkaa, hakivat useampia tehtäviä.

Haettujen työpaikkojen määrä pysyi melko vakiona eri tarkasteluryhmissä niiden

osalta, jotka kesätyöpaikan lopulta saivat. Eroavuuksia ryhmien välillä oli ilman

työpaikkaa jääneiden keskimääräisissä hakemusmäärissä. Ilman työpaikkaa jääneet

naiset hakivat keskimäärin yhdeksää työpaikkaa, miesten vastaava luku oli kuusi.

Muulla Uudellamaalla kuin pääkaupunkiseudulla työtä vaille jääneet hakivat

keskimäärin 15 työpaikkaa, Hämeen ja Lounais-Suomen alueilla luku oli 10. Vähiten

paikkoja hakivat Itä-Suomessa ilman kesätöitä jääneet vastaajat, joiden

keskimääräinen haettujen paikkojen määrä oli viisi.

21

29

22

16

17

13

13

14

16

12

54

51

55

54

57

12

7

9

14

14

0 20 40 60 80 100


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa

Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

%

28

8. Työnantajat kesällä 2016

Omilla verkostoilla oli tärkeä rooli kesätyöpaikan saamisessa myös tekniikan alan

opiskelijoilla, kuten kuviosta 21 nähdään. Suurin osa vastaajista palasi aiempaan

työpaikkaansa, jonka olivat aikoinaan saaneet suhteilla ja noin kymmenesosa sai

uuden työpaikan suhteiden avulla. Monet opiskelijat luottivat aiempaan

työpaikkaansa myös kesätöissä: puolet vastaajista palasi joko aiempaan

kesätyöpaikkaansa tai samaan työpaikkaan, jossa olivat työskennelleet

lukukausienkin aikana. Toisaalta pelkkiin verkostoihinkaan ei tarvitse luottaa, vaan

oma-aloitteisuuskin toimii työnhaussa. Viidesosa vastaajista otti itse yhteyttä uuteen

työnantajaansa ja sai tätä kautta töitä, kun taas noin 15 prosenttia vastaajista vastasi

näkemäänsä ilmoitukseen ja työllistyi sitä kautta.

Suhteiden merkitys työpaikan saamisessa vaikutti vähenevän ikävuosien kertyessä.

Alle 23-vuotiaista vastaajista 32 prosenttia työllistyi suhteiden kautta, kun yli 28-

vuotiaista näin teki vain 14 prosenttia. Suhteiden merkitys vähenee näin ollen myös

vuosikurssien lisääntyessä, mutta vanhojen työpaikkojen merkitys työllistäjänä

kasvaa mitä pidemmälle opinnoissa etenee. Neljännen ja sitä korkeamman

vuosikurssin opiskelijoista 44 prosenttia työllistyi kesällä 2016 vanhaan

työpaikkaansa. Alueellisesti tarkasteltuna suhteilla oli työllistymisen kannalta eniten

merkitystä Lounais-Suomessa, muulla Uudellamaalla kuin pääkaupunkiseudulla ja

Kaakkois-Suomessa. Vanhalle työpaikalleen palasi opiskelijoista yli puolet Lounais-

Suomessa, Keski-Suomessa, Hämeessä, Vaasan alueella ja Kaakkois-Suomessa.

Koulutusalavertailussa suhteilla työllistyneitä ja myös vanhaan työpaikkaansa

palaavia oli eniten sähkötekniikan aloilla, kun taas tietotekniikan aloilla kummallakin

tavalla työllistyi koulutusaloista vähiten opiskelijoita: vain viidesosa tietotekniikan

alan opiskelijoista työllistyi suhteilla kesällä 2016. Yksityisen sektorin työnantajilla

suhteilla ja aiemmalla kokemuksella työnantajasta on enemmän merkitystä, kuin

julkisella sektorilla. Yksityiselle sektorille työllistyneistä lähes puolet vastanneista

palasi vanhaan työpaikkaansa.

29

Kuvio 21. Työpaikan saantitapa kesällä 2016 (%).

Työnantajien toimialat

Suurin osa tekniikan alan opiskelijoista työskenteli kesällä 2016 rakennusliikkeessä.

Viime vuoteen verrattuna rakennusliikkeessä työskentelevien osuus oli noussut

muutaman prosenttiyksikön; teknologiateollisuuden merkitys opiskelijoiden

työllistäjänä oli jatkanut laskuaan. Kuviossa 22 on esitetty eri työnantajien

toimialojen osuus opiskelijoiden työllistäjistä. Vain vajaa viisi prosenttia vastaajista

toimi vuokratyöyrityksessä. Muissa yksityisissä yrityksissä korostuivat kuljetusalan

ja logistiikan tehtävät sekä kiinteistöhuolto.

25

21

18

15

9

63 3

Olen ollut samassa paikassaaiemminkin, sain paikan aikanaansuhteilla

Otin itse yhteyttä uuteentyönantajaan

Olen ollut samassa paikassaaiemminkin, en saanut aikanaanpaikkaa suhteilla

Vastasin lehdessä/ Internetissäolleeseen työpaikkailmoitukseen(uusi työpaikka)

Suhteilla (uusi työpaikka)

Työskentelin samassa paikassalukukauden aikana

Muulla tavoin

Oppilaitoksen harjoitteluvälityksenkautta

30

Kuvio 22. Työnantajien toimialat kesällä 2016 (%).

Suurin osuus sekä naisista että miehistä työskenteli rakennusliikkeessä. Naiset

työskentelivät usein myös muussa palvelualan yrityksessä, kaupanalan yrityksessä ja

elintarviketeollisuudessa; miehet teknologiateollisuudessa. Naisista joka kymmenes

oli julkisen sektorin töissä, miehistä reilu kuusi prosenttia.

Konetekniikan alojen opiskelijoista 38 prosenttia ja sähkötekniikan alojen

opiskelijoista 29 prosenttia työskenteli teknologiateollisuuden palveluksessa.

Tietotekniikan alojen opiskelijoiden parissa suurimmat työllistäjät olivat

tietotekniikan palvelualan yritys (22 %) ja muu palvelualan yritys (18 %).

Rakennusalojen opiskelijoista 55 prosenttia työskenteli rakennusliikkeessä, kun taas

prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijat työskentelivät useimmin

elintarviketeollisuudessa (20 %). Muilla opintoaloilla yleisin työllistäjä oli

teknologiateollisuus (15 %).

Työsuhteesta sovittiin työnantajan kanssa useimmiten kirjallisesti (87 %). Hieman

reilu 11 prosenttia vastaajista sopi ehdoistaan suullisesti ja noin kaksi prosenttia ei

2

2

3

4

4

4

5

5

6

6

6

7

9

16

21

0 5 10 15 20 25 30

Valtio

Oma tai vanhempien yritys

Tietotekniikan palvelualan yritys

Energia-ala

Kemianteollisuus

Metsäteollisuus

Kunta, kuntayhtymä

Elintarviketeollisuus

Insinööri-, suunnittelutoimisto

Muu teollisuus

Muu yksityinen

Kaupanalan yritys

Muu palvelualan yritys

Teknologiateollisuus (metalli+elektroniikka)

Rakennusliike

%

31

sopinut lainkaan työsuhteensa ehdoista. Eniten suullisia sopimuksia tehtiin tai

työskenneltiin ilman sopimusta omassa tai vanhempien yrityksessä toimiessa. Reilu

kymmenesosa teki suullisen sopimuksen myös työskennellessään rakennusliikkeessä

(17 %), muussa yksityisessä yrityksessä (17 %), muussa palvelualan yrityksessä

(15 %), metsäteollisuudessa (11 %), kaupanalan yrityksessä (10 %) tai insinööri- tai

suunnittelutoimistossa (10 %). Täysin ilman työsopimusta jäätiin useimmiten

muussa palvelualan yrityksessä (3 %), muussa yksityisessä yrityksessä (3 %) ja

rakennusliikkeessä (2 %).

Erilaisia pienempiä vastaajaryhmiä tarkasteltaessa huomataan, että suullisia

työsopimuksia tehtiin eniten nuorten vastaajien keskuudessa, pääkaupunkiseudun

ulkopuolella ja erityisesti rakennusalojen opiskelijoiden kanssa.

32

9. Kesätyön työtehtävät ja työaika

Kesällä 2016 lähes neljännes tekniikan alan opiskelijoista teki muita kuin oman

alansa töitä. Tekniikan alaan kuulumattomia töitä tekevien osuus oli kuitenkin

laskenut kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta, mikä jatkaa näiden töiden osuuden

laskusuuntaista trendiä. Laskusuhdanteessa tekniikan alaan kuulumattomien töiden

osuus usein kasvaa, joten tämäkin tulos viittaisi suhdannetilanteen muuttumiseen.

Kuviossa 23 on esitetty erilaisten työtehtävien osuudet.

Kuvio 23. Työtehtävät kesällä 2016 (%).

Suurimpia työtehtäväjoukkoja opiskelijoiden keskuudessa olivat muut tekniikan alan

suoritustason tehtävät ja asennus-, laboratorio- ja valvomotyöt. Näiden tehtävien

osuudet ovat pysyneet samoina viime vuodesta. Suunnittelutyön ja työnjohdon

tehtävien osuudet olivat hieman kasvaneet viime vuoden luvuista.

Naiset työskentelivät miehiä useammin muissa kuin tekniikan alan tehtävissä: 35

prosenttia naisista työskenteli näissä tehtävissä, kun miehistä vain 19 prosenttia teki

niin. Miehet olivat naisia useammin työnjohdon tehtävissä, muissa tekniikan alan

suoritustason tehtävissä ja asennus-, laboratorio- ja valvomotöissä, kun taas naiset

olivat useammin suunnittelutehtävissä ja muissa tekniikan alan tehtävissä. Muut

tekniikan alan työt sisälsivät muun muassa rakennusmiehen, kunnossapidon ja

1

2

4

5

7

12

12

17

18

22

0 5 10 15 20 25 30

Opinnäytetyön teko

Teknisen alan kaupallinen tehtävä

Insinöörin kesälomasijaisuus

IT-alan työ (esim.järjestelmän hallinta,ohjelmointi, testaus, mikrotuki)

Suunnittelutyö

Työnjohto

Muu tekniikan alan työ

Asennus-, laboratorio- ja valvomotyö

Muu tekniikan alan suoritustason tehtävä

Ei tekniikan alaan kuuluva työ

%

33

logistiikan tehtäviä, kun taas ei tekniikan alan töissä korostuivat myyntityöt,

siivoustehtävät, kuljetustehtävät, asiakaspalvelutehtävät ja varastotyöt.

Työtehtävät usein muuttuvat opintojen edetessä. Ensimmäisellä vuosikurssilla

muiden kuin tekniikan alaan kuuluvia työtehtäviä oli tehnyt puolet vastanneista, kun

neljännellä vuosikurssilla osuus oli enää kymmenesosa. Kuten aiemminkin on

huomattu, alkaa neljännen opintovuoden jälkeen muiden työtehtävien osuus kasvaa

uudelleen.

Kuvio 24. Työtehtävien laatu kesällä 2016 vuosikursseittain (%).

Koulutusaloittain tarkasteltuna voidaan todeta, että vähiten insinöörin

kesälomasijaisuuksia tekivät tietotekniikan koulutusalojen opiskelijat. Eniten

työnjohdon tehtäviä ja suunnittelutehtäviä tekivät rakennusalojen opiskelijat.

Vähiten muita kuin tekniikan alaan liittyviä työtehtäviä tekivät rakennusalojen

opiskelijat ja eniten tietotekniikan alojen opiskelijat.

Työnjohdon tehtäviä tehtiin alueellisesti tarkasteltuna eniten pääkaupunkiseudulla

(21 %) ja muulla Uudellamaalla, kun taas asennus-, laboratorio- ja valvomotöitä

tehtiin selkeästi vähiten Keski-Suomessa (11 %). Eniten muita kuin tekniikan alaan

liittyviä työtehtäviä tehtiin Keski-Suomessa (29 %).

38

48

54

42

29

14

5

12

7

6

3

4

35

24

29

35

39

32

22

16

10

17

29

50

0 20 40 60 80 100

Koko aineisto


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi


Tekniikan alan työt (pl. IT-ala) IT-alan työt

Tekniikan alan suoritustason tehtävät Ei tekniikan alaan kuuluvat työt

%

34

Tekniikan alan opiskelijat toimivat kesätöissään hyvin moninaisilla

tehtävänimikkeillä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä olivat kesällä 2016 muun muassa

erilaiset asentajatittelit, harjoittelija, huoltomies, kirvesmies, kokoonpanija,

koneistaja, kuljettaja, kunnossapitoasentaja, operaattori, pakkaaja, prosessinhoitaja,

rakennusmies, suunnittelija, tuotantotyöntekijä ja työnjohtaja.

Työtehtävät vastasivat valtaosan vastaajista mielestä erittäin hyvin (69 %) tai melko

hyvin (29 %) sitä mitä oli luvattu. Miehet hieman naisia useammin kokivat

tehtäviensä vastanneen sovittua erittäin hyvin, mutta erot olivat pieniä.

Vuosikurssien, koulutusalojen, työnantajan toimialojen tai työskentelyalueiden

välillä ei ollut suuria eroja sen suhteen, miten tehtävät vastasivat sovittua.

Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka monta tuntia opiskelijat todellisuudessa

työskentelivät viikossa. Koko aineistossa keskimääräiseksi viikkotyömääräksi tuli

keskiarvolla mitattuna 39 tuntia ja mediaanilla mitattuna 40 tuntia viikossa.

Tuntimäärät näyttävät pysyvän samoina lähes joka vuosi. Noin kymmenesosa

vastaajista työskenteli enemmän kuin 40 tuntia viikossa ja vajaa neljännes noin 37

tuntia viikossa. Insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskennelleistä lähes puolen

työaika oli 37,5 tuntia viikossa, kun taas yli puolella eri teollisuuden aloilla ja

rakennusliikkeissä työskennelleistä työaika oli 40 tuntia viikossa.

Työharjoittelu

Opintoihin liittyvää harjoittelua suoritti kesän 2016 aikana 64 prosenttia vastaajista,

mikä on suurin piirtein samanlainen osuus kuin aiempinakin vuosina. Palkattomana

harjoitteluaan suoritti kymmenesosa niistä, jotka olivat harjoittelussa.

Työharjoittelun suorittajien osuus kasvaa vuosikurssilta toiselle siirryttäessä:

syksyllä 2016 kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla olleista opiskelijoista yli 70

prosenttia suoritti harjoittelun edellisenä kesänä, kun toisen vuoden opiskelijoista

niin teki vajaa 60 prosenttia. Viidennellä tai korkeammalla vuosikurssilla olevista

vain noin 42 prosenttia suoritti harjoittelun kesällä 2016. Vuosikurssien välillä ei ollut

eroja siinä, maksettiinko harjoittelusta palkkaa.

Kuviossa 25 on esitetty harjoittelun kesällä 2016 suorittaneiden määrä

koulutusaloittain. Rakennusaloilla opiskelevilla kesätyö oli muita aloja useammin

harjoittelu, kun taas tietotekniikan aloilla vain vajaa 40 prosenttia suoritti

35

harjoittelun ja niistä, jotka harjoittelun tekivät, kolmasosa suoritti sen palkattomana.

Palkattomat harjoittelut eivät muilla aloilla olleet kovin yleisiä, kuten kuviosta 26

nähdään. Alueellisesti tarkasteltuna palkattomia harjoitteluita tehtiin vähiten

pääkaupunkiseudulla (2 %) ja eniten Lounais-Suomessa ja Itä-Suomessa, joissa

kummassakin noin 15 prosenttia harjoittelun suorittaneista työskenteli palkatta.

Kuvio 25. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun kesällä 2016 suorittaneiden osuus

koulutusaloittain (%).

Kuvio 26. Palkattoman harjoittelun suorittaneiden osuus koulutusaloittain (%). Huom. Kuviossa 26 esitetyt luvut kuvaavat prosenttiosuutta niistä, ketkä suorittivat harjoittelun kesällä 2016, ei

kokonaisvastaajamäärästä.

68

53

78

39

61

66

0 20 40 60 80 100

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

12

13

8

34

8

8

0 10 20 30 40 50

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

%

%

36

10. Kesätyön merkitys opinnoille ja töiden sisällön kehittyminen

Opiskelijoilta on jo useampana vuonna kysytty, kuinka hyvin kesätyö liittyi

opiskeluihin. Suhdanteet ovat vaikuttaneet siihen, miten merkitykselliseksi kesätyö

opintojen kannalta koetaan, mikä näkyy myös kuviossa 27 esitetyissä luvuissa.

Vuoden 2009 huono työllistymisvuosi näkyy myös tämän kysymyksen kohdalla.

Kesätyöpaikat vuonna 2016 liittyivät tekniikan alan opiskelijoilla hieman paremmin

opintoihin kuin aiempina vuosina.

Kuvio 27. Kesätyön merkitys opinnoille vuosina 2007–2016 (%).

Koulutusalojen välillä oli eroa siinä, miten hyvin kesätyöt tukivat opintoja. Eri

koulutusalojen opiskelijoiden näkemykset kesätöiden merkityksestä opinnoille on

esitetty kuviossa 28. Rakennusalojen opiskelijoista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että

kesätyöt liittyivät opintoihin vähintään hyvin. Tietotekniikan aloilla näin ajatteli vain

reilu 40 prosenttia vastaajista ja lähes samankokoinen joukko oli sitä mieltä, etteivät

kesätyöt liittyneet lainkaan opintoihin. Prosessi- ja materiaalitekniikan alojen

opiskelijat jakautuivat kysymyksen suhteen melko tasaisiin osuuksiin eri

vaihtoehtojen kesken.

30

32

26

27

30

29

31

31

31

32

35

34

27

30

32

30

29

29

29

29

0 10 20 30 40 50 60 70

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun%

37

Kuvio 28. Kesätöiden liittyminen opintoihin eri koulutusaloilla (%).

Kesätöiden liittyminen opintoihin paranee yleensä opiskeluvuosien lisääntyessä.

Kuviossa 29 on esitetty vastanneiden kokemukset kesätyön liittymisestä opintoihin

vuosikursseittain. Kuten aiemminkin vuosikursseja vertailtaessa, lisääntyi oman alan

töiden määrä aina viidenteen vuosikurssiin asti, jolloin opintoihin liittyvien töiden

tekeminen kääntyi laskuun. Kolmannella vuosikurssilla syksyllä 2016 olleista yli 60

prosenttia vastaajista koki edellisen kesän työnsä liittyneen vähintään hyvin omiin

opintoihinsa, luku oli jo vajaa 80 prosenttia siirryttäessä neljännelle vuosikurssille.

Tulokset ovat olleet aiempinakin tutkimusvuosina samankaltaisia.

Kuvio 29. Kesätöiden liittyminen opintoihin eri vuosikursseilla (%).

Alueellisessa vertailussa pääkaupunkiseudulla työskennelleet kokivat useiten työnsä

liittyneen erittäin hyvin opintoihinsa (41 %), kun taas Keski-Suomessa koettiin

useimmin, ettei työ liittynyt opintoihin lainkaan (26 %).

24

24

46

25

30

24

33

28

32

18

30

31

32

23

14

15

24

30

11

25

8

42

16

15

0 20 40 60 80 100

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun

Liittyi vähän opiskeluun Ei liittynyt opintoihin lainkaan

46

46

34

26

26

30

32

28

0 20 40 60 80 100


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun

%

%

38

Työtehtävien sisällön kehittyminen

Tärkeää tulevan työuran kannalta olisi, että insinööriopintojen yhteydessä tehtävien

töiden sisältö kehittyisi osaamisen lisääntyessä. Kyselyyn vastanneista tekniikan alan

opiskelijoista yli 60 prosenttia koki työtehtäviensä kehittyneen sisällöltään ainakin

jonkin verran. Silti yli kolmasosa oli sitä mieltä, etteivät työtehtävät olleet kehittyneet

lainkaan. Nämä osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina viime vuoden

tutkimuksesta.

Kokemus työtehtävien kehittymisestä vaihtelee opintojen edetessä. Kuviossa 30 on

esitetty näkemykset työtehtävien kehittymisestä vuosikursseittain. Toisella

vuosikurssilla huomattavaa kehitystä koki vain 13 prosenttia vastaajista, kun

neljännellä vuosikurssilla näin koki jo noin 35 prosenttia vastaajista. Siirryttäessä

viidennelle ja sitä korkeammille vuosikursseille työtehtävien kehittyminen kääntyy

pieneen laskuun.

Kuvio 30. Työtehtävien sisällön kehittyminen vuosikursseittain (%).

Työtehtävien kehittyminen vaihtelee myös koulutusaloittain, mikä näkyy kuvioon 31

kootuista osuuksista. Lähes 80 prosenttia rakennusalojen opiskelijoista koki

tehtäviensä kehittyneen ainakin jonkun verran, kun tietotekniikan alan opiskelijoista

näin koki vain reilu puolet vastaajista. Myös prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla

vajaa puolet koki, etteivät työtehtävät olleet kehittyneet lainkaan.

29

35

23

13

46

45

46

44

25

20

31

43

0 20 40 60 80 100


4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

Ovat kehittyneet huomattavasti Ovat kehittyneet jonkin verran Eivät ole kehittyneet lainkaan

%

39

Kuvio 31. Työtehtävien sisällön kehittyminen koulutusaloittain (%).

Keski-Suomessa työskennelleet kokivat useimmin, etteivät työtehtävät olleet

kehittyneet lainkaan (43 %). Pääkaupunkiseudulla ja muulla Uudellamaalla

työskennelleistä noin 26 prosentin osuudet kokivat työtehtäviensä kehittyneen

huomattavasti. Naisista 41 prosenttia koki, ettei kehitystä ollut työtehtävien osalta

tapahtunut lainkaan, kun miehistä näin koki 34 prosenttia.

21

14

12

30

19

17

15

44

47

43

46

35

48

45

35

39

45

23

46

35

40

0 20 40 60 80 100

Kaikki

Muut opintoalat


Rakennusalat

Tietotekniikan alat


Konetekniikan alat

Ovat kehittyneet huomattavasti Ovat kehittyneet jonkin verran Eivät ole kehittyneet lainkaan

%

40

11. Palkat kesällä 2016

Kesällä 2016 kokopäivätyössä olleiden keskiarvopalkka ilman lisiä oli 1967 euroa

kuukaudessa, mikä on 25 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Nousua kesän 2016 ja

kesän 2015 välillä oli 10 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Mediaanipalkka on

pysynyt samana jo kolmena vuonna peräkkäin. Palkkataulukoita tutkiessa on hyvä

muistaa, että tärkein palkkaan vaikuttava tekijä on aina tehtävän vaativuus ja siihen

liittyvä vastuu.

Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kasvaneet verrattuna vuoden takaisiin

palkkoihin. Naisten keskiarvopalkka kesällä 2016 oli 1743 euroa kuussa, kun miesten

keskiarvopalkka oli 2015 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka laski naisilla ja nousi

miehillä verrattuna viime vuoteen. Mediaanipalkkoja tarkasteltaessa sekä naisten

että miesten palkka nousi, mutta naisilla vain 14 euroa; miesten palkka nousi 50

eurolla kuukaudessa. Naisten ja miesten mediaanipalkkojen ero oli nyt jo 200 euroa.

Palkkaeroa selittävät osaltaan sukupuolten väliset erot eri koulutusaloille

jakautumisessa sekä naisten suurempi osuus julkisen sektorin työtehtävissä. Myös

sukupuolten väliset erot työtehtävien laadussa vaikuttavat palkkaeroihin: naiset

työskentelivät miehiä useammin muissa kuin tekniikan alan työtehtävissä.

Taulukossa 5 on esitetty kaikkien kokopäivätoimisesti työskennelleiden palkat

vuosien 2016 ja 2015 kesinä sekä naisten ja miesten keskiarvo- ja mediaanipalkat

samoilta kesiltä.

Taulukko 5. Kokopäiväisesti työskennelleiden palkat vuosien 2015 ja 2016 kesinä (€/kk).

Kesä 2015 Kesä 2016

Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet

Keskiarvo 1942 1782 1963 1967 1743 2015

Mediaani 1900 1786 1950 1900 1800 2000

Kesätyöpalkka nousee sitä mukaa kun opinnot etenee. Keskiarvopalkka nousi

syksyllä 2016 kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla. Syksyllä 2016 neljännellä

vuosikurssilla olleilla oli kesällä 2016 yli sata euroa parempi keskiarvopalkka kuin

kolmannen vuoden opiskelijoilla. Kesän 2016 palkat on esitetty vuosikursseittain

taulukossa 6.

41

Taulukko 6. Kuukausipalkka (€/kk ilman lisiä) vuosikursseittain (vuosikurssi syksyllä -16).

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

1. vuosikurssi (kevät 2016) 59 2088 1400 1600 1900 2400 2950

2. vuosikurssi 1686 1923 1426 1600 1866 2100 2500

3. vuosikurssi 1095 1938 1400 1700 1900 2200 2500

4. vuosikurssi 634 2076 1600 1800 2000 2300 2640

5. tai korkeampi vuosikurssi 170 2127 1510 1800 2000 2400 2800

Koulutusalojen välillä oli eroja keskimääräisessä palkassa. Rakennusalojen ja

konetekniikan alojen opiskelijoiden kesätyöpalkat olivat keskiarvolla ja mediaanilla

mitattuna korkeimmat: mediaani oli kummallakin 2000 euroa kuukaudessa. Alhaisin

keskiarvopalkka oli tietotekniikan alojen opiskelijoilla, mutta heidän

mediaanipalkkansa ei jäänyt kauas prosessi- ja materiaalitekniikan alojen

opiskelijoiden vastaavasta. Koulutusalakohtaiset palkat on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7. Palkka eri koulutusalojen opiskelijoilla (€/kk ilman lisiä).

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Konetekniikan alat 779 2011 1500 1700 2000 2200 2600

Sähkötekniikan alat 525 1997 1500 1700 1920 2200 2600

Tietotekniikan alat 342 1728 1000 1500 1799 2000 2300

Rakennusalat 1288 2031 1500 1750 2000 2200 2600

Prosessi- ja

materiaalitekniikan alat 463 1879 1400 1600 1800 2000 2424

Muut opintoalat 242 1921 1370 1600 1870 2200 2600

Työnantajan toimiala vaikuttaa tekniikan alan opiskelijan palkkaan. Kesällä 2016

korkein palkkataso oli metsäteollisuudessa, jonka mediaanipalkka oli 2200 euroa

kuukaudessa. Metsäteollisuus on ollut paras palkanmaksaja useampana aiempanakin

vuonna, mutta viimeisinä vuosina mediaanipalkan nousu on pysähtynyt.

Mediaanipalkka nousi 2000 euroon myös rakennusliikkeissä, insinööri- ja

suunnittelutoimistoissa, omassa tai vanhempien yrityksessä ja muussa yksityisessä

yrityksessä. Insinööri- ja suunnittelutoimistojen keskimääräiset palkat nousivat

viime vuoden tutkimuksen tuloksista lähes 200 eurolla kuussa. Mediaanipalkka nousi

valtiolla ja laski energia-alalla. Heikoimmat palkat ovat edelleen kuntien ja

kaupanalan yritysten palveluksessa. Työnantajan toimialan mukaiset keskimääräiset

palkat kesältä 2016 on esitetty taulukossa 8.

42

Taulukko 8. Palkka työnantajan toimialan mukaan (€/kk ilman lisiä).

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Teknologiateollisuus (metalli +

elektroniikka) 645 1955 1550 1700 1900 2150 2500

Metsäteollisuus 161 2223 1600 1900 2200 2500 3000

Kemianteollisuus 138 1958 1600 1730 1900 2100 2498

Elintarviketeollisuus 206 1935 1500 1610 1900 2200 2600

Muu teollisuus 222 1928 1400 1600 1897 2200 2500

Energia-ala 139 1928 1550 1700 1900 2100 2450

Insinööri-, suunnittelutoimisto 220 2020 1500 1800 2000 2200 2500

Rakennusliike 833 2134 1684 1800 2000 2300 2720

Tietotekniikan palvelualan yritys 82 1860 1200 1600 1925 2100 2400

Kaupanalan yritys 182 1680 1200 1400 1700 1860 2100

Muu palvelualan yritys 256 1817 1300 1500 1800 2027 2400

Oma tai vanhempien yritys 49 1992 1000 1500 2000 2400 2900

Muu yksityinen 194 1980 1365 1800 2000 2300 2700

Valtio 68 1787 1200 1500 1770 1911 2500

Kunta, kuntayhtymä 197 1724 1200 1500 1700 1950 2200

Aiempien vuosien tapaan parhaiten tienasivat työnjohdon tehtävissä työskennelleet.

Työnjohtotehtävien mediaanipalkka pysyi 2100 eurossa kuukaudessa edellisvuoden

tapaan. Verrattuna aiempaan vuoteen, kesällä 2016 mediaanipalkat nousivat muun

muassa suunnittelutöissä, kun taas huonompia mediaanipalkkoja saatiin

opinnäytetöiden tekemisestä ja IT-alan töistä. Tehtäväkohtaiset kuukausipalkat

kesältä 2016 on esitetty taulukossa 9.

43

Taulukko 9. Kuukausipalkat työtehtävittäin kesällä 2016 (€/kk ilman lisiä).

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Insinöörin kesälomasijaisuus 168 2048 1569 1800 2000 2300 2600

Opinnäytetyön teko 22 1695 650 1600 1800 2200 2300

Työnjohto 452 2223 1800 1900 2100 2400 2980

Teknisen alan kaupallinen

tehtävä 62 1899 1456 1600 1870 2150 2500

Suunnittelutyö 256 2027 1500 1800 2000 2200 2600

IT-alan työt 136 1791 1100 1585 1800 2095 2400

Asennus-, laboratorio-,

valvomotyöt 623 2065 1600 1750 2000 2300 2702

Muu tekniikan alan suoritustason

tehtävä 698 1925 1500 1650 1855 2100 2500

Muu tekniikan alan työ 453 1960 1500 1700 1900 2112 2600

Ei tekniikan alaan kuuluva työ 667 1763 1200 1500 1780 2000 2400

Alueellisesti tarkasteltuna parhaimmat mediaanipalkat löytyivät

pääkaupunkiseudulta, muulta Uudeltamaalta, Kaakkois-Suomesta ja Pohjois-

Suomesta, jonka keskipalkkoja nostaa Oulun alueen korkeammat palkat. Heikoimmat

palkat olivat Vaasan alueella. Tekniikan alan opiskelijoiden palkat alueittain on

esitetty taulukossa 10.

Taulukko 10. Kuukausipalkat kesältä 2016 alueittain (€/kk ilman lisiä).

Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %

Pääkaupunkiseutu 532 2041 1600 1800 2000 2200 2550

Muu Uusimaa 116 2074 1600 1793 2000 2247 2720

Häme 546 1901 1400 1602 1900 2100 2500

Lounais-Suomi 470 1945 1500 1670 1900 2100 2500

Kaakkois-Suomi 210 2074 1500 1760 2000 2322 2800

Itä-Suomi 389 1911 1400 1600 1900 2100 2500

Keski-Suomi 186 1966 1400 1700 1920 2200 2600

Vaasan alue 431 1880 1400 1600 1817 2020 2350

Pohjois-Suomi 450 2050 1500 1700 2000 2300 2800

44

12. Avoin palaute

Tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen kyselyn

nettilomakeversiossa oli mahdollisuus kertoa omin sanoin lisää työstään, työnhausta,

Insinööriopiskelijaliiton toiminnasta tai muusta askarruttaneesta asiasta. Noin sata

vastaajaa käytti tämän mahdollisuuden hyödykseen. Monet kertoivat kokemistaan

ongelmista niin työelämässä kuin työnhaussakin.

Hankalina asioina mainittiin muun muassa opintoihin sopivien iltatöiden saaminen ja

työnsaantia vaikeuttavat nimeen tai ulkonäköön perustuvat ennakkoluulot. Monilla

oli hankaluuksia löytää kesätöitä ylipäätään, vaikka hakeminen oli ollut aktiivista.

Toisissa vastauksissa myös todettiin oman työuran olevan jumissa muissa kuin oman

alan tehtävissä. IT-alan työmarkkinoita kuvattiin yhdessä vastauksessa villiksi

länneksi, jossa työnantajatkaan eivät tarkkaan tiedä mitä hakevat ja odottavat

työnhakijoilta epärealistisen paljon kokemusta. Näiden lisäksi mainittiin

lukiopohjalta opiskelevien vaikeudet työnhaussa aiemman työkokemuksen

puuttuessa.

Eräs vastaaja kommentoi iltatöiden hakemista näin: ”Työnhakusivuja selaillessa kaikki

paikat haluavat jonkinlaista pitkäaikaista sitoutumista työajoilla jotka eivät sovi

opintoihin. Missä ovat pientyöpaikat, joista muutamaa tuntia vastaan saa taskurahaa

ilman, että se haittaa opintoja?”

Avointen vastausten joukosta löytyi myös positiivisia kokemuksia. Eräs kertoi

harjoittelupaikan johtaneen pidempään työsuhteeseen ja palkankorotukseen. Toinen

kertoi saaneensa kesätyöpaikan vain omalla aktiivisuudella paikasta, joka ei hakenut

työntekijää: ”Oma suositukseni kesätöitä etsiville opiskelijoille: Hakekaa kesätöitä

yrityksistä, joissa haluaisitte olla töissä. Kaikilla pk-yrityksillä ei ole aikaa/resursseja

käydä läpi julkisen kesätyönhaun tuomaa cv-läjää ja haastatteluja.”

Avoimista vastauksista tuli ilmi, että opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi kaikista liiton

palveluista. Nettisivuille esimerkiksi toivottiin listausta insinöörien avoinna olevista

kesätyöpaikoista, mikä löytyy jo nyt liiton sivuilta nimellä Työpaikkatori. Tämän

lisäksi Insinööriopiskelijaliitolta toivottiin vuoden ympäri mahdollisuuksia

työnantajien ja harjoittelupaikkojen kontaktointiin.

45

Liitteet

Liite 1. Vastaajamäärät ja työssäkäyntitietoja oppilaitoksittain.

Oppilaitos Lukumäärä %-osuus

vastanneista

Työskenteli jatkuvasti

lukuvuonna 2015–2016

(%)*

Töissä kesällä 2016

(%)

Centria amk, yht 183 3 5 79

Centria, Kokkola 133 2 6 77

Centria, Ylivieska 50 1 2 84

Hämeen amk, yht 296 5 13 77

Häme, Forssa 4 0,1 25 100

Häme, Hämeenlinna 131 2 9 89

Häme, Riihimäki 148 3 17 69

Häme, Valkeakoski 13 0,2 8 46

Jyväskylän amk 460 8 13 72

Kajaanin amk 109 2 6 58

Karelia amk 122 2 8 77

Kymenlaakson amk 171 3 8 76

Lahden amk 124 2 14 77

Lapin amk, yht 290 5 7 84

Lappi, Kemi-Tornio 98 2 4 90

Lappi, Rovaniemi 192 4 9 81

Metropolia amk 769 14 29 86

Mikkelin amk 205 4 5 87

Oulun amk, Oulu 352 6 10 88

Saimaan amk 197 4 8 89

Satakunnan amk, yht 281 5 12 89

Satakunta, Pori 159 3 10 90

Satakunta, Rauma 122 2 14 88

Savonia amk, yht 453 8 10 83

Savonia, Kuopio 414 8 10 82

Savonia, Varkaus 39 1 5 92

Seinäjoen amk 321 6 11 88

Tampereen amk 462 8 20 85

Turun amk 398 7 22 86

Vaasan amk 238 4 10 89

Arcada, Helsingfors 33 1 9 81

Novia, yht 48 1 11 98

Novia, Raseborg 6 0,1 17 100

Novia, Vasa 42 1 10 98

Oppilaitostieto puuttuu 38 1

Kaikki 5550 100 14 83 * Jatkuvasti työskennelleiden osuus kysymyksestä ”Työskenteletkö lukukausien aikana”.

Nämä luvut eivät sisällä työnohessa opiskelevia monimuoto-opiskelijoita.

Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016

2. Opintojen kesto ja suoritetut opintopisteet

Aloitin opinnot vuonna ________ ja aloituskuukausi oli ________ kuu

Olen tähän mennessä suorittanut ______ opintopistettä

Olen monimuoto-opiskelija

3. Sukupuoli1 mies2 nainen

4. Ikä __________ vuotta

5. Tutkintohjelma01 Auto- ja kuljetustekniikka02 Automaatiotekniikka03 Bio- ja elintarviketekniikka04 Bio- ja kemiantekniikka05 Biotuote- ja prosessitekniikka06 Elektroniikka07 Energiatekniikka08 Energia- ja ympäristöteknologia09 Hyvinvointiteknologia10 Kemiantekniikka11 Konetekniikka12 Kone- ja tuotantotekniikka13 Liikenneala14 Logistiikka15 Maanmittaustekniikka16 Materiaalitekniikka17 Materiaali- ja pintakäsittelytekn.18 Mediatekniikka19 Merenkulku

20 Ohjelmistotekniikka21 Prosessi- ja materiaalitekniikka22 Rakennusalan työnjohto23 Rakennustekniikka24 Rakennusarkkitehti25 Sähkö- ja automaatiotekniikka26 Sähkötekniikka27 Talotekniikka28 Tietotekniikka29 Tieto- ja viestintätekniikka30 Tuotantotalous31 Ympäristöteknologia32 Muu, mikä ___________________ ______________________________

OPINTOJEN AIKAINEN TYÖSSÄKÄYNTI

6. Työskenteletkö lukukausien aikana1 jatkuvasti2 satunnaisesti3 en työskentele4 olen monimuoto-opiskelija ja opiskelen työn ohessa

7. Jos työskentelet lukukauden aikana jatkuvasti, kuinkamonta tuntia viikossa työskentelet keskimäärin?__________h/vko

8. Jos et työskentele lukukausien aikana, mikä on tärkeinsyy tähän?Valitse yksi vaihtoehto seuraavista1 haluan keskittyä opintoihin2 en ole löytänyt itselleni työpaikkaa3 jokin muu syy, mikä __________________________

9. Jos työskentelit viime lukuvuoden (syksy 2015-kevät 2016) aikana, kuinka monen eri työnantajan palve-luksessa työskentelit (=olit työsopimussuhteessa)?1 yhden2 kahden3 useamman

10. Oliko työnantajasi vuokratyöfirma?1 kyllä2 ei

11. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, kertyikötyöskentelystä koulutusta tukevaa työkokemusta?1 paljon2 melko paljon3 melko vähän4 vähän5 ei lainkaan

12. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, mikä olitärkein syy työssäkäyntiin?Valitse yksi vaihtoehto seuraavista.1 halusin saada työkokemusta2 halusin tienata ylimääräistä3 en saa enää opintotukea4 opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen5 jokin muu syy, mikä __________________________

13. Työkokemus, merkitse vain täydet kuukaudet1. Kaikki työkokemuksesi

koko työurasi aikana _____ v ______ kk2. Työkokemuksesi

omalta opintoalaltasi _____ v ______ kk

1. Oppilaitos / opiskelupaikkakunta01 Centria amk, Kokkola02 Centria amk, Ylivieska03 Hämeen amk, Forssa04 Hämeen amk, Hämeenlinna05 Hämeen amk, Riihimäki06 Hämeen amk, Valkeakoski07 Jyväskylän amk08 Kajaanin amk09 Karelia amk10 Kymenlaakson amk11 Lahden amk12 Lapin amk, Kemi-Tornio13 Lapin amk, Rovaniemi

14 Metropolia amk15 Mikkelin amk16 Oulun seudun amk17 Saimaan amk18 Satakunnan amk, Pori19 Satakunnan amk, Rauma20 Savonia amk, Kuopio21 Savonia amk, Varkaus22 Seinäjoen amk23 Tampereen amk24 Turun amk25 Vaasan amk33 Muu, mikä _________________

Käännä

Työssäkäyntitutkimuksen avulla kartoitamme tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Tulosten pohjalta Insinööriliitto ja Insinööriopiskelija-liitto selvittävät työssäkäynnin kehittymistä opiskelujen edetessä ja muodostavat palkkasuositukset ensi kesän kesäharjoittelulle ja kesätöille.

Meille on yhtä arvokasta saada tietoa työskentelystäsi kuin saada tieto siitä, että et ole ollut työssä, vastaa siis kyselyyn, vaikka et olisi ollut kesällä töissä. Tietoja käytämme apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten kanssa. Tavoitteenamme on saada opiskelijoiden harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tuke-maan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Voit vastata täyttämällä ja palauttamalla tämän lomakkeen luokkasi yhteyshenkilölle 7.10.2016 mennessä. Hän toimittaa lomakkeen edelleen Insinööriliittoon. Voit vastata myös netissä osoitteessa:

www.iol.fi/kyselytTietoja tutkimuksen tuloksista saat niiden valmistuttua mm. Insinööriliiton nettisivuilta. Lisätietoja tutkimukses-ta antavat Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan asiamies Heini Ristell puh. 0201 801 858 tai sähköpostitse [email protected] sekä tutkimusasiamies Jenni Larjomaa puh. 0201 801 870 tai sähköpostitse [email protected].

Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016_ lomake.indd 1 20.6.2016 15:07:54

Liite 2.

25. TyönantajaYksityissektori01 teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)02 metsäteollisuus03 kemianteollisuus04 elintarviketeollisuus05 muu teollisuus06 energia-ala07 insinööri-, suunnittelutoimisto08 rakennusliike09 tietotekniikan palvelualan yritys10 kaupanalan yritys11 muu palvelualan yritys12 oma tai vanhempien yritys13 muu yksityinen, mikä toimiala ________________________Julkinen sektori14 valtio15 kunta, kuntayhtymä

tein töitä vuokratyöyrityksen kautta

26. Työtehtävän laatu kesällä 2016 Rengasta vain yksi vaihtoehto.01 insinöörin kesälomasijaisuus02 opinnäytetyön teko03 työnjohto04 teknisen alan kaupallinen tehtävä05 suunnittelutyö06 it-alan työt (esim. järjestelmän hallinta, ohjelmointi, testaus, mikrotuki)07 asennus-, laboratorio-, valvomotyö08 muut tekniikan alan suoritustason tehtävä09 muu tekniikan alan työ, mikä __________________________10 ei tekniikan alaan kuuluva työ, mikä ____________________

27. Mikä oli tehtävänimikkeesi? ________________________

28. Työn merkitys opiskelulle1 liittyi erittäin hyvin opiskeluun2 liittyi hyvin opiskeluun3 liittyi vähän opiskeluun4 ei liittynyt lainkaan opiskeluun

29. Työtehtävien sisällön kehittyminen Insinööriopintojen edistyessä saamani työtehtävät (esim. työntekijätehtävät-suunnittelu-ins.sijaisuus)1 ovat kehittyneet huomattavasti2 ovat kehittyneet jonkin verran3 eivät ole kehittyneet lainkaan

30. Suorititko opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän aikana?1 kyllä2 en

31. Jos olit kesän aikana työharjoitteluksi laskettavassatyösuhteessa, saitko työstäsi palkkaa?1 minulle maksettiin työharjoittelusta palkkaa2 olin palkattomassa työharjoittelussa

32. Palkka kesällä 2016

Jos olit kesätöissä/työharjoittelussa, mikä oli peruspalkkasi yhdessä kuukaudessa ennen veroja?Huom! Älä laske koko kesän ansioita yhteen.

Palkka KUUKAUDESSA _________ euroa / kk

Jos sait peruspalkan lisäksi vuorolisiä, ylityökorvauksia ym., arvioi niiden suuruus keskimäärin yhdessä kuukaudessa. Huom! Älä laske näitä lisiä yhteen kuukausipalkan kanssa, vaan merkitse pelkät lisät.

Lisät KUUKAUDESSA _________ euroa / kk

33. Oletko työttömyyskassan 34. Oletko jäsen? Insinööriopiskelijaliiton jäsen?1 kyllä 1 kyllä2 en ole 2 en ole

KESÄTYÖT KESÄLLÄ 2016

14. Työpaikkatiedot1 olin töissä kesällä 20162 en saanut työpaikkaa3 en halunnut töihin kesäksi4 olin vaihto-opiskelijana5 opiskelin, mitä ____________________________________

15. Haettujen työpaikkojen lukumäärä1 hain _____ työpaikkaa, joista löysin itselleni työpaikan2 hain _____ työpaikkaa mutta tuloksetta3 en ole hakenut työpaikkaa

16. Oliko kesätyöpaikan hankinta tänä vuonna viimevuotista?1 selvästi helpompaa2 selvästi hankalampaa3 ei muutosta edellisvuoteen4 en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä

Jos et ollut kesätöissä, siirry kysymykseen 33.

17. Työsuhteiden määrä ja kesto Kuinka monessa eri työpaikassa olit kesän aikana?_________ Olin kesätöissä yhteensä _______ viikkoa

Huom! Vastaa seuraaviin kysymyksiin vain yhden työpai-kan osalta (tärkein, pitkäkestoisin). Vastaa siten, että kaikki vastaukset koskevat samaa työpaikkaa.

18. Työpaikan saantitapa. Valitse yksi vaihtoehto.1 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sain paikan aikanaan suhteilla2 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanut aikanaan paikkaa suhteilla3 työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana4 vastasin lehdessä/Internetissä olleeseen työpaikka- ilmoitukseen (uusi työpaikka)5 otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan6 oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta7 suhteilla (uusi työpaikka)8 muulla tavoin, miten ________________________________

19. TyösopimusSovitko työsuhteesi ehdoista?1 kirjallisesti2 suullisesti3 en sopinut lainkaan

20. Oliko työskentelypaikkakuntasi?1 sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta2 sama kuin kotipaikkakunta3 sama kuin opiskelupaikkakunta4 jokin muu kuin koti- tai opiskelupaikkakunta5 olin töissä ulkomailla; maa, jossa olit ___________________ tehtävä ________________________ kesto _____ kk ______ vkoa

21. Työskentelypaikkakunnan postinumeroMerkitse työssäkäyntipaikkakuntasi postinumerosta kolme ensimmäistä numeroa alla olevaan ruudukkoon.

22. Valitse työtäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto1 kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö2 kokopäivätyö; vuorotyö (kaksi- tai kolmivuorotyö)3 osapäivätyö ______ tuntia viikossa4 muu, mikä ________________________________________

23. Mikä oli TODELLINEN keskimääräinen viikkotyöaikasi _________ h/viikko

24. Vastasiko työ sitä mitä luvattiin?1 vastasi erittäin hyvin2 vastasi melko hyvin3 vastasi vain vähän4 ei vastannut lainkaan

Kiitämme vastauksestasi!

Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016_ lomake.indd 2 20.6.2016 15:07:55

Insinööriliitto IL

Ratavartijankatu 200520 Helsinkipuh. 0201 801 [email protected]

Tutkimustoiminta www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner puh. 0201 801 828

Tutkimusasiamies Jenni Larjomaa puh. 0201 801 870

Työmarkkinatutkija Varpu Multisiltapuh. 0201 801 877

Tutkimusassistentti Marja Heinonenpuh. 0201 801 841

Tekniikan alan ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden ... · opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus...

Documents

Transcript of Tekniikan alan ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden ... · opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus...