Ryyppäämällä ryhmäksi?Opiskelijoiden juomisen sosiaalisia merkityksiä

JYY hyvinvointiviikko 20.11.2013Kiti Poikonen | Tiedottaja-asiantuntija

• Mikä EHYT ry?• Mitä on ehkäisevä päihdetyö?• Taustaa: opiskelijatoimijat, alkoholi ja yhteisöllisyys• Ryyppäämällä ryhmäksi? – Tuloksia ja tulkintoja• Opiskelija-aktiivien workshopit• Keskustelua• Tietolähteitä

Sisällys

‐ Henkilöstöä noin 60: keskustoimistossa 45, alueilla 15‐ Jäsenyhdistyksiä lähes 100‐ Toimintaa kouluissa ja oppilaitoksissa, sosiaalisessa mediassa, työpaikoilla…‐ Kohtaamispaikkaverkostossa 25 päihteetöntä kohtaamispaikkaa, joita

ylläpidetään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa

Kansalais- ja asiantuntijajärjestö

‐ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry ja Terveys ry yhdistyivät.

‐ Toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

‐ Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.

‐ Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää liikenneraittiutta.

Mikä EHYT ry?

” Jokainen meistä rakentaa suomalaista päihdekulttuuria päivittäisillä valinnoillaan ”

Ehkäisevän päihdetyön hahmotuksia

• Merkitsee yhdessäoloa ja arjesta irtautumista Yhteisöllisyys edistää hyvinvointia

• Runsas alkoholinkäyttö nähdään usein itsestäänselvyytenä ja opiskelijakulttuuriin kuuluvana perinteikkäänä toimintana

• → jos näin on, voiko alkoholia vähemmän käyttävien tai raittiiden olla vaikeampaa päästä sisälle opiskelijayhteisöön?

Opiskelijatoimijat, alkoholi ja yhteisöllisyys

KKOTT 2012: AUDIT-testin tuloksista

• Täysin raittiita yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoista oli 8 %. Osuus oli vastaavasti neljä vuotta sitten 7 %.

• Sekä itse arvioidun alkoholinkäytön että AUDIT-pisteiden perusteella korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö on vähentynyt vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Erityisesti miehet ovat vähentäneet alkoholinkäyttöään.

Muuta taustatietoa:

Ryyppäämällä ryhmäksi?Alkoholi on sosiaalinen olento.

Ehkäisevän päihdetyön tekijä on kasvattaja, saarnaaja, tulkki ja taistelija.

Juominen on nuorille ja nuorille aikuisille yhdessäolon rituaali. Juomalla ylitetään yhdessä arkea ja kirkastetaan niitä tekijöitä, jotka muodostavat erillisistä yksilöistä yhteisen ”meidät”.

Nuorten juomatavat ovat erilaisia, koska juomalla ritualisoidaan erilaisia sosiaalisia tapoja, ihanteita ja maailmankuvia.

Tilaukset: järjestösihteeri simo.miettinen(a)ehyt.fi | Posti- ja toimituskulut veloitetaan.

• Juomisella tavoitellaan ensi sijassa sosiaalisia emootioita, joita koetaan ja jaetaan yhdessä juovan, oman hyvän porukan kesken

• Juominen on ani harvoin yhdessä juovan ryhmän ainoa toiminto

• 2000-luvulla nuorille suunnattu ehkäisevä päihdetyö on siirtänyt painopistettä toimijuuden tuottamiseen nuorille ja kasvattajille tietoja, taitoja ja kykyjä toiminnan ja ryhmähengen luomiseen

Päihdekasvatus on kommunikaatiota

• Ehkäisevän päihdetyön tekijä ei voi mennä kädestä pitäen muuttamaan nuorten tosiasiallisia juomistilanteita, mutta hän voi tarjota nuorille horisontteja, näkökulmia ja välineitä vaikuttaa itse omaan juomiseensa

• Sama pätee päihdekasvatustilanteiden kehittämistä ”Ryyppäämällä ryhmäksi?” tarjoaa horisontteja, näkökulmia ja välineitä ehkäisevän päihdetyön laadun parantamiseksi

Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä

• Toimivan ehkäisevän päihdetyön lähtökohta on ymmärtää, että hyvän elämän sisällöt eivät ole vain yksilöiden omien päätösten varassa, vaan niiden perustana ovat aina ne laajemmat viiteryhmät, joihin yksilöt kuuluvat

• Hyvä päihdekasvatus- tai viestintä ottaa kantaa, ymmärtää ja kunnioittaa sekä on sensitiivinen eri kohderyhmien erityispiirteille

Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä

• Mitä asioita nuorten aikuisten erilaiset ryhmät juomisellaan tavoittelevat?

• Mitä muuta eri ryhmien edustajat elämältään tavoittelevat ja kuinka tämä liittyy tai ei liity heidän juomiseensa?

• Kuinka nuoret /nuoret aikuiset kommunikoivat juomisaiheista omissa ryhmissään?

Tutkimuskysymykset

Opiskelijaryhmiä pyydettiin ryhmähaastattelutilanteessa kehittämään suomalainen elokuvakäsikirjoitus aiheista:

• Hauskin mahdollinen juomistilanne• Inhottavin mahdollinen juomistilanne

Aineistonkeruu

Yhteensä 48 ryhmäkeskustelua

• Aineisto ei varsinaisesti kuvaa sitä, kuinka nuoret aikuiset todellisuudessa juovat. Kertomukset eivät ole dokumentti heidän elämästään.

• Aineisto kertoo siitä, mikä tuottaa ja ohjaa heidän juomistaan. Taustalla on aina motiiveja, toiveita, haaveita

• Laadullinen aineisto ei kerro, kuinka erilaiset mielikuvat, toiveet tai käsitykset hyvistä ja huonoista juomistilanteista jakautuvat väestötasolla

• Selvittää tutkitun ilmiön laadullisia ulottuvuuksia: sisäistä logiikkaa, variaatioita, johdonmukaisuutta, rajoja

Ryhmähaastatteluiden tuottama tieto

Juomisen peruskoordinaatit

• Hauska juominen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunteita: perinteinen sosiaalinen tekniikka

• Jonkin verran myös yksilöllisiä kasvukertomuksia

• Inhottava juominen kääntää nurin hyvän sosiaalisuuden ja/ tai rikkoo arjen puitteet ja rakenteet

Hauskimmat juomistilanteet

1. Mökki- tai telttareissu, absurdi reissu, festari- tai keikkareissu, ulkomaanmatka

2. Kotibileet, bileilta muualla (esim. baarissa), päättäjäiset

sijoittuvat pääasiassa arjen ulkopuolisiin erityistilanteisiin

arjen harmauden yli korkeampiin tunnelmiin intensiivinen yhteys toisiin ihmisiin ja erityisesti omiin

kavereihin ei ole rajua, uhmakasta heittäytymistä, vaan pikemminkin

jaettujen parhaiden piirteiden viemistä suojapaikkaan

Hauskan juomisen ryhmäerot: sukupuoli• Itse sosiaalisuuden laadussa – mitä toimintaa / tunnelmaa

irtiotoilla tavoitellaan, ei sukupuolieroja ole

• Kertomuksissa naisten juominen enemmän arjen rinnalla; enemmän vauhdikkaita bileitä tai rauhallisempia illanistujaisia kotona toimijuus täydentää puitteita tai täydentyy niistä

• Miesten kertomuksissa kulkeudutaan kauas arjesta; karnevalistiset, absurdit reissut ja ulkomaanmatkat toimijuus rakentuu arjen puitteita ylittäväksi

• Jälkimmäiset erot eivät ole kategorisia, vaan aineistosta löytyviä painotus- tai aste-eroja

Hauskan juomisen ryhmäerot: koulutusala

• Koulutusala ei erottele ratkaisevasti (sote-ala vs. lita-ala), mutta painotuseroja löytyy

• SOTE-alan ryhmissä enemmän yksilöllisiä kasvukertomuksia ja ihmissuhteiden parantumiskuvauksia suhteet toisiin ja maailmaan jäsentävä ja motivoiva tekijä, sisäisten maailmojen avaaminen

• LITA-alan kertomuksissa toiminnallisuus otetaan annettuna yhteenkuuluvuus pikemminkin seuraus yhteisestä toiminnasta, yksilön autonomian kunnioittaminen

• Koulutusala liittyy ihmissuhdeorientaatioon vahvemmin kuin sukupuoli

Ammattiin opiskelevat

• Maailma avautuu valmiina asemina ja rooleina, joita yksilöt täyttävät.

• Juomisella juhlitaan enemmän olemassa olevia, tilanteen ulkopuolelta määrittyviä sosiaalisia asemia ja suhteita

• Mentaliteetti pesukone – arvokkaina pidettyjä asioita pyöritetään kierros kierrokselta kohti hyvää elämää

Absurdi reissu

• Seuraava sitaatti kuvastaa absurdia, karnevalistista kertomusta, joita aineistosta löytyy vain ammattiin opiskelevien ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskusteluista.

• Kertomus tuotettiin hauskimman mahdollisen juomistilanteen käsikirjoitukseksi.

Meijän päähenkilö on Eetu ja sivuhenkilöinä toimimme me muut [ryhmän jäsenet ]. [-] Olemme Energy bileristeilyllä siis [-] ja tää alkaa siitä että ku Eetu päättää viuhahtaa. Sitte me muut nauramme sille räkäisesti [-] ja sitten käy niin että kun Eetu on siel viuhahtamassa niin me lähetäänkin diskoon ja Eetu jää [hytin] ulkopuolelle. Se joutuu avaimet [-] infopisteestä [-], ne soittaa sielt poliisille ja Eetu joutuu arestii eli ei saa poistuu hytistä enää.

Mutta sitten yhtäkkii ku me ollaa siel tanssilattialla ni Eetu saapuu semmosen suihkuverhoviitan kans ja lasit päässä ja tennissukat vedetty sillee ylös, eli hän on niinku nakuna. Ja Mark yrittää epätoivoisesti saada itselleen yöseuraa.

Ja sitte ku mun [kertoja-tytön] meno alkaa vähän hiipuu ja mä olen matkalla hyttiin niin mä oksennan siihen matkalla ja sammun ja mun ilta päättyy lyhyeen. Sitte Jenna katoo jonnekin, ja aamulla kun pitäis laivasta lähtee ni sitä ei vieläkään näy. Mark löytyy jonkun plus viiskyt vee naisen vierestä, ja Eetu löytää itsensä, he hee, [-] ruotsalaisen [-] ”naisen”, joka onkin oikeasti mies, vierestä. [-]

Sit meijän pitäs poistuu niinku laivasta ja todennkäisesti kuolemaan [pahaan krapulaan]. [-] Ja sit mä kuulutan [kadonneen] Jennan ja sit se löytyy ja sit me lähetää pois. [- ] Joo… sit vaan taksii himaa ja se oli siinnä. (AO, SOTE-ala, sekaryhmä, pääkaupunkiseutu)

Karnevalismi

• Kauas arjen konventioista

• Yhteinen hulluttelu luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, keskusteluun osallistuneilla jo valmiiksi hyvä yhteishenki

• Kertomuksessa porukka hajoaa ja toisten epäonnistumisille nauretaan. Kertomus kuitenkin alkaa yhdessäolosta ja päätyy yhdessäoloon

• Samanarvoisuus, yhteinen kohtalo

• Yliopisto-opiskelijoiden kertomuksissa ruotsinlaivat olivat inhottavimpien juomistilanteiden näyttämöitä

Ammattikorkeakouluopiskelijat

• Yksilöllinen vapaus ja pyrkimykset yhdistyvät rehelliseen oman paikkansa täyttämiseen

• Mentaliteettina sakset – terävät ja aikaansaavat tyypit, jotka eivät pyöritä valmiita ohjelmia, toiminnalla myös suoraa käytännön merkitystä

Sit porukka lähtee omalla pakulla [mökille] ja tunnelma on alusta asti hauska ja rento. Jotkut korkkailee jo autossa ja osa ei, ja sitte mukana on tietenkin ruuat ja juomat eli on olutta ja siideriä ja viiniä ja grilliherkkuja eli vartaita ja herkkusieniä ja makkaraa ja... Paikalla sitten tietenkin grillataan, ja sitten saunotaan ja uidaan koska siinä on järvi vieressä ja osa käy vähän soutelemassa. Sitten [-] tehdään ruokaa ja pelataan ja soitetaan ja lauletaan kovaa ja korkealta suomipoppia ja iskelmää ja tietenkin tanssitaan.

Sitten ihmisten välillä tulee vähän paljastuksia illan hämärtyessä eli noin puolen yön aikoihin, ja voi tulla vähän pieniä riitoja mutta ei mitään semmosia pahoja. [-] Nuotion ääressä käydään sitten syvällisiä keskusteluja, muistellaan menneitä, koska on kyseessä semmonen vanha porukka. Seuraavana päivänä syödään vielä uudestaan hyvin ja saunotaan ja uidaan ja puhutaan edellisen päivän ja illan tapahtumista ja nauretaan niille. [-]

Henkilöhahmoista nyt sen verran että osa tulee sinne mökkivaatteissa ja osa on laittanut sitten itsensä hyvinkin hienoks, koska on juhannus eli juhlapäivä ja [-] ne persoonat tuo sitten sillä pukeutumisellaan väriä ja vaihtelua sinne. (AMK, SOTE-ala, sekaryhmä)

Tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijat

• Maailma rakentuu yksilöllisten voimavarojen ja pyrkimysten varaan. Valintojen teatteri, jokaisella oma käsikirjoitus

• Mentaliteetti rakentuu mosaiikkina – yksittäisistä elementeistä kasvava kuvio, johon halutaan paljon värejä ja sävyjä

Sit täst tulee tää draama, et minkä takii Uuno on pyytäny Paulan sinne [juhliin] alun perin mukaan, nii siin on tällanen piilevä kiinnostus Paulaa kohtaan. Niil on ollu yhteinen menneisyys, yhteinen lapsuus kun ne on asunu siel Pohjois-Karjalassa, mut niiden elämänsuunnat on jo erkaantunu kauan sitten. Ehkä ne on yhessä suunnitellu siellä lehmätilaa, mut nyt Paula on tajunnut et se sopii urbaaniin maisemaan, se ei enää haluukaan sitä [lehmätilaa]. Mut Uuno olis hirveesti halunnu sen yhteisen talon ja sen yhteisen elämän siel maaseudulla. [-]

Ja sit tää alkoholi johtaa siihen, et Uuno ymmärtää sen et se ei ookkaan oikeesti ollu rakastunu Paulaan, tähän hyvään ystäväänsä, vaan et se on tavallaan kohdistanu Paulaan vaan ne tunteet, mitä se on kohdistanu siihen maaseutuun. [-]

No, sitten alkoholin voimalla riita puretaan Uunon ja Paulan välillä, ja ne ymmärtää, mistä nää niiden menneisyyden riidat on johtunu, et ne onki niist just sosiaalisten ympyröiden erkaantumisista ja muuta… (YO, SOTE-ala, sekaryhmä.)

Inhottavimmat juomistilanteet

• Kuvaavat paljolti hauskan juomisen loogisia vastapuolia, joissa hyvistä sosiaalisista kokemuksista tulee irvikuvia

• Pitkäkestoisia terveydellisiä haittavaikutuksia ei mainita. Äkillisiä uhkia ovat oksentelu, alkoholimyrkytykset ja onnettomuudet

• Tapahtumakulut: 1. sosiaalinen kaaos (mökillä, kotona, risteilyllä, reissussa, baarissa, työpaikalla tms.) 2. rattijuoppous, 3. ”suruperseet”, 4. perhehelvetti

Inhottavimmat juomistilanteet

• Ammattiin opiskelevat: vieraiden ihmisten tunkeminen omiin bileisiin, kaaos

• Yliopisto-opiskelijat: yksilön tekemät virhevalinnat, väärään seuraan ajautuminen

• Ammattikorkeakouluopiskelijat: Kaaos alkaa kuokkavieraiden mukana, mutta siihen sekoittuu oma kyvyttömyys vaikuttaa asioiden kulkuun

Luokkakulttuureista

• Edelliset havainnot eivät tarkoita, että kasvuympäristö naulaa kiinni tiettyihin lähtökohtiin

• Sosiokulttuurinen luokkaretki mahdollinen; ihmiset voivat omaksua erilaisia elämäntapoja ja mentaliteetteja

• Kaikki eivät kuitenkaan yhtä ja samaa keskiluokkaa

Seuraukset ehkäisevälle päihdetyölle

• Kaikille sosiaalinen paikka omassa lähiyhteisössä

• Kohderyhmäherkkyys: On tiedettävä, millainen toiminta puhuttelee – millaisille ihanteille ja tavoille kunkin ryhmän yhteisöllisyys rakentuu

• Puolueettoman tutkimustiedon käyttö virikkeenä

Opiskeluyhteisöjen valmiudet hyvät

Tulosten pohjalta pidetyt workshopit 1/2

• Juominen läpäisee opiskelijajärjestöjen toimintaa, vaikka varsinaisia ryyppyjuhlia olisikin vähän

• Korvaavaa tai muunnettua toimintaa vaikea keksiä, koska juomisen ”muisti” niin vahva• Paras vaihtoehto aktiivinen, hyvin järjestetty ja/ tai

uudentyyppinen toiminta, jossa ei ”ole pakotettu” juomaan• Tapahtumien markkinointi avainasemassa

• Tieto omien opiskelijoiden tilanteesta motivoi• Opiskelijakulttuuria luovat ensi sijassa ainejärjestöt/ killat ja

tutorit

Tulosten pohjalta pidetyt workshopit 1/2

• Ylioppilas- /opiskelijakuntien mahdollisuuksia• Viestintä päihteiden, sosiaalisuuden ja hyvinvoinnin

yhteyksistä• Tiedon siirto vaihtuville toimijoille sekä ylätasolta alatasolle• Workshoppeja, ei tiedotteita. Verkon mahdollisuudet• Viestien selkeyttäminen ja konkretisointi• Resurssit: rahaa ja tiloja. Järjestötuen osittainen sitominen

hyvinvointiohjelmaan tms. toimintaan?

Keskustelua

Mitä luennon aiheista jäi päällimmäisenä mieleen?Mistä olisit halunnut kuulla lisää?

• Päätearkistona Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.• Opinnäytetyöt, gradut, väitöskirjat, muut

tutkimukset mahdollisia• Ammattiin opiskelevien juomisen tuloksia työstetään

edelleen: EHYT ry:n AMIS – Arjen Ammattilaiset 2011 – 2015. www.ammattilainen.fi

Tutkimusaineiston muu tuleva käyttö

Blogitekstejä

• Sosiaalisuuden jano ja ehkäisevä päihdetyö: http://laadukas.wordpress.com/2012/03/05/post35/

• Yhteisöllisyys – juomisongelmien syy ja ratkaisu: http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/blogi/?itemid=774&a=viewItem

• Helpot ja vaikeat keinot: https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/blogi/helpot-ja-vaikeat-keinot/

Tutkimuskirjallisuutta• Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten

aikuisten juomiskulttuureihin (2012): www.ehyt.fi Julkaisut • Miksi Jesse ja Jenna juovat? Nuoret aikuiset ehkäisevän päihdetyön kohderyhmänä

(2012). S. 88-96 teoksessa Selvää synergiaa – eettisesti kantavaa päihdekasvatusta: http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak_selvaa_synergiaa_verkko.pdf

• Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit (2013). Yhteiskuntapolitiikka 3/2013. http://www.julkari.fi/handle/10024/110554

• Riskinä toisten tahto? Laadullinen analyysi yhdeksäsluokkalaisten alkoholiin liittyvistä riskiymmärryksistä (2012). Yhteiskuntapolitiikka 6/2012, 656−669. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104456/lehto.pdf?sequence=1

• Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten juomisen motiivit ja koetut juomisen haitat (2011): www.ehyt.fi Julkaisut

• Miksi [Suomessa] juodaan? Nuoret, humala ja sosiaalisuus (2010). S. 85-98 teoksessa Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80301/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c.pdf?sequence=1

Tilastoja• Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi (2012) Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön

tutkimuksia 47. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. YTHS. (s. 68-69)

• Opiskeluterveys. Kunttu & al. Duodecim 2011. • Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli (2010) Suomi juo. Karlsson, Thomas & Esa

Österberg. Artikkeli: Mitä tilastot kertovat suomalaisten alkoholinkäytöstä?• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2013). Alkoholijuomien kulutus 2012. http://

www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien_kulutus

• THL:n tilastot päihteittäin: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet

• Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102893/hakkarainen.pdf?sequence=1

• Huumeiden käyttö ja asenteet: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80296/056141f2-7af0-469a-98fe-36ab805a3f68.pdf?sequence=1

• Lataa tai tilaa Ryyppäämällä ryhmäksi -raportti osoitteesta www.ehyt.fi Julkaisut

• Tiedottaja-asiantuntija Kiti Poikonen, kiti.poikonen(a)ehyt.fi, p. 040 451 4199

Kiitos!

Lisätietoja