Opiskelijoiden ideoita yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenteenperiaatteiksi ja laskentakriteerien kehittämiseksi

Atte Vieno, Aleksis Nokso-Koivisto

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. Työpaperi 1/2011Helsinki 2011

1

Sisällysluettelo

1. Kyselyn toteutus ja tulosten raportointi 2. Tiivistelmä kyselyn tuloksista 3. Yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenne ja rahoitusjärjestelmän kehittämisen periaatteet

3.1 Rahoittava taho ja rahoituksen käytöstä päättäminen 3.2 Laadullisen arvioinnin kehittäminen ja mitattavat tekijät 3.3 Opiskelijalähtöisyys ja opetustehtävän huomioiminen 3.4 Perus - ja muun rahoituksen suhde 3.5 Alemman korkeakoulututkinnon huomioiminen rahoituksessa

4. Ehdotuksia yliopistojen rahoitusmallin laskentakriteereiksi 4.1 Opiskelija - ja opetuslähtöisten laskentakriteerien kehittäminen

4.1.1 Valmistuneiden työllistyminen 4.1.2 Opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen 4.1.3 Opiskelijoiden tukipalvelut 4.1.4 Opiskelija - opettajasuhde 4.1.5 Opiskelijoiden hyvinvointi

4.2 Valmistumisaika ja läpäisyaste laskentakriteereinä 4.3 Tutkimuksen laskentakriteerit 4.4 Yhteiskunnallisen yhteistyön ja vaikuttavuuden laskentakriteerit

5. Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmän rakenteista ja laskentakriteereistä LIITE 1. Kyselylomake

2

1. Kyselyn toteutus ja tulosten raportointi

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs. kartoitti Opetus- ja kulttuuriministeriön(OKM) pyynnöstä opiskelijoiden näkemyksiä yliopistojen rahoitusjärjestelmästä joulukuussa2010 verkkopohjaisella kyselyllä. Kyselyn tavoitteena on taustoittaa OKM:ssä tehtäväärahoitusjärjestelmän kehitystyötä.

Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa avoimilla vastauksilla erilaisia ajatuksia aiheeseenliittyen - sillä ei siis tavoiteltu tilastollista kuvaa opiskelijoiden näkemyksistä.Verkkokyselyn linkki välitettiin opiskelijoiden sähköpostilistoille, Otuksen verkkosivuilla jaFacebook-ryhmässä sekä ylioppilaskunnille. Linkin saaneita kannustettiin levittämään linkkiämyös eteenpäin esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Vastaajiksi valikoituitodennäköisesti henkilöitä, jotka olivat aiheesta kiinnostuneita ja joilla oli sitä koskeviaajatuksia, mikä oli myös kyselyn tavoitteen ja käytetyn laadullisen menetelmän kannaltatarkoituksenmukaista.

Osallistujia pyydettiin vastaamaan yhteen taustatietokysymykseen sekä seuraaviinkysymyksiin:

1) Vapaita ideoita. Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteeritvoisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

2) Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmästä. Millainen rahoitusjärjestelmän muutoin tulisi olla?

Vastaajia oli yhteensä 41 henkeä. Näistä 28 ilmoitti olevansa ensi sijassa opiskelijoita, 10opiskelijajärjestöjen edustajia, 2 ilmoitti muun taustan ja yksi jätti vastaamatta tähäntaustatietokysymykseen. Muun taustan vastanneet täsmensivät vastaustaan avokentässä siten,että toinen on jatko-opiskelija ja toinen vastavalmistunut. Ensimmäiseen kysymykseen saatiin41 vastausta ja toiseen 36.

Usein toistuvien ja samoja aiheita käsitelleiden vastausten perusteella kyselyn tuloksista onmuodostettu teemoja, joita kutakin käsitellään raportissa omassa alaosiossaan. Osiossa 2 onesitetty tiivistelmä kyselyssä toistuvista teemoista. Osio 3 sisältää yliopistojen rahoitusmallinkokonaisrakenteen periaatteita käsitteleviä teemoja ja osio 4 puolestaan varsinaisia arvioinninsisällöllisiä laskentakriteerejä käsitteleviä teemoja. Osioon 5 on koottu sellaisia yksittäisiäehdotuksia sekä rahoitusjärjestelmän kokonaisrakenteesta että laskentakriteereistä, jotka eivätsuoraan sisälly aiempien osioiden luokitteluihin.

3

Koosteen osioiden alussa on raportoitu poimintoja kyselyvastauksista mahdollisimmanmonipuolisesti vastaajien omia sanoja käyttäen. Eri vastaajien näkemykset ovat useinkeskenään ristiriitaisia, ja tarkoituksena näissä kohdissa onkin tuoda esille vastausten kokokirjo. Kaikkia yksittäisiä vastauksia ei ole kirjattu erikseen, vaan keskenään hyvinsamankaltaiset näkemykset on kirjattu vain kerran. Esimerkiksi vastaukset “rahoituksen tulisitulla ennen kaikkea valtiolta” ja “rahoituksen pitäisi tulla ensisijaisesti valtion budjetista” onyhdistetty. Poimintoja seuraa pohdinta-osio, joka on kirjoitettu kyselyvastauksissa esitettyjenperustelujen pohjalta. Pohdinta-osioissa on korostettu niitä teemoja, jotka toistuivat useissavastauksissa ja joille on esitetty myös perusteluja.

Hankkeesta vastasi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen toiminnanjohtaja, OTMAleksis Nokso-Koivisto, joka myös laati kyselylomakkeen, toteutti kyselyn sekä ohjasianalyysin toteutusta. Aineiston analysoi sekä raportin toteutti MA Atte Vieno. Raportinoikoluki Suvi Hurme. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat kommentointiroolissa Otuksentutkijat Johanna Penttilä ja Elina Lavikainen. Tahdomme esittää suuret kiitokset kaikillehankkeen toteutuksessa auttaneille.

2. Tiivistelmä kyselyn tuloksista

Kyselyvastausten pohjalta kuvaan 1 on koostettu tiivistelmä kyselyvastauksissa toistuvastiesiin nousseista teemoista ja niihin liittyvistä ehdotuksista. Teemat on jaettu toisaaltarahoitusjärjestelmän periaatteita koskeviin ja toisaalta sisällöllisiin. Tiivistelmään ei olesisällytetty kaikkia kyselyvastausten ehdotuksia. Periaatteita koskevia teemoja käydääntarkemmin läpi osiossa 3, sisällöllisiä puolestaan osiossa 4.

4

Kuva 1. Vastauksissa toistuvia näkemyksiä yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittämisestä

3. Yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenne ja rahoitusjärjestelmän kehittämisenperiaatteet

3.1 Rahoittava taho ja rahoituksen käytöstä päättäminen

Poimintoja vastauksista

5

Rahoittava taho

“Rahoituksessa on suosittava yksityistä rahaa.”

“Rahoituksen tulisi tulla ennen kaikkea valtiolta.”

“Valtiolta pitäisi saada tarvittava tuki.”

“Rahoituksen tulisi olla täysin riippumatonta.”

“Valtiorahoitteinen yliopistojärjestelmä on paras järjestely riippumattomansivistysyliopiston ja tutkimuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.”

“Rahoitusjärjestelmän tulisi olla monipuolinen julkisen rahoituksen ja yksityisenrahoituksen hybridi.”

“Yksityisen rahoituksen tulisi kohdentua yksityisen sektorin toiveiden mukaisesti yliopistonsisällä niille tahoille, jotka tuottavat yksityisille resursseja. Julkista rahoitusta voitaisiin sensijaan ohjata koulutuksen ja tieteiden monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmastakäsin.”

“Rahoitukselle ja rahoituksen keruulle kattojärjestö, jolle kaikki lahjoitukset osoitetaan.”

Rahoituksen käytöstä päättäminen

“Yliopistot voisivat ottaa vastaan myös ulkopuolisten rahoitusta, mutta tätä ei tulisikohdistaa tiettyyn yksikköön, vaan yliopiston kokonaisrahoitukseen.”

“Rahojen korvamerkitseminen pyrittävä estämään, tieteen vapaus ja tutkimuksen eettisyyseivät saa vaarantua.”

“Mahdollista olisi esimerkiksi luoda erillinen rahasto, johon yritykset ja muut halukkaatvoisivat tehdä lahjoituksia. Tästä rahastosta varat ohjattaisiin yliopistoille niiden (ei siisyritysten) tarpeiden mukaan.”

“Päätäntävallan tieteen ja tutkimuksen sisällöistä pitää pysyä autonomisilla yliopistoilla,rahoittajilla ei saa olla siihen sanomista.”

Pohdintaa

Vastaajien enemmistön näkökulmasta rahoituksen pääpainon tulisi olla valtionrahoituksessaperustutkimuksen, tieteellisen monipuolisuuden ja riippumattomuuden takaamiseksi.Yksityisen rahoituksen nykyistä suurempaa suosimista ehdottivat vain yksittäiset vastaajat.Valtionrahoitusta kannattavat vastaajat kokivat yliopiston olevan vastuussa laajasti

6

yhteiskunnan eri osille, ei pelkästään elinkeinoelämälle. Erityisen huolissaan oltiinperustutkimuksen rahoituksesta, jota yksityisen rahoituksen ei koettu takaavan. Samoinuskottiin valtionrahoituksen mahdollistavan parhaat edellytykset kriittiselle ja laadukkaalletutkimukselle. Yksityisen rahoituksen pelättiin kanavoituvan epäsuhtaisesti teknisille jakaupallisille aloille sekä suosivan tiettyjä alueita.

Yksityistä rahoitusta vastauksissaan pohtineet vastaajat huomauttivat, että mikäli yksityistärahoitusta halutaan hyödyntää, sen pitäisi kohdentua yliopistolle tai yliopistolaitoksellekokonaisuutena eikä tietyille aloille. Yliopistoille tehtyjen lahjoitusten pitäisi nykyisen tapaanolla verovapaita. Päätäntävallan rahoituksen käytöstä tulisi olla ensisijaisesti yliopistoillaitsellään. Toisena mahdollisena mallina esitettiin tieteellisen kattorahaston luomista, johonyksityiset yritykset ja ihmiset voisivat tehdä lahjoituksia. Tämän rahaston tuottoja jaettaisiinyliopistoille niiden tarpeiden mukaan. Rahaston varojen käytöstä voisivat päättää esimerkiksiyliopistomaailman ja OKM:n edustajat.

Yksi vastaaja huomautti, että julkista ja yksityistä rahoitusta voisi olla mahdollista ohjata erinäkökulmista: julkisella rahoituksella voitaisiin pyrkiä ylläpitämään tieteellistämonimuotoisuutta ja perustutkimusta, kun taas yksityinen rahoitus voisi seurata yksityisensektorin tarpeita.

3.2 Laadullisen arvioinnin kehittäminen ja mitattavat tekijät

Poimintoja vastauksista

“Tutkimuksen laatua, ei vaan määrää.”

“Opetuksen laatu.”

“Yliopistojen tulisi olla kiinnostuneita ensisijaisesti laadusta ja vaikuttavuudesta.”

“Gradujen laatu.”

“Laatua, eri asia taas miten tämä tehdään mitattavaksi.”

“Rahoituksen pitäisi tulla jostain muualta kuin valmistuneiden opiskelijoiden määrästä,sillä määrä ei kerro laadusta.”

“Ei missään nimessä sisäänottoa, vaan läpäisyä, työllistymistä, oppimistulosten laatua.”

“Mielestäni yliopiston rahoitukseen pitäisi vaikuttaa ainakin opetuksen laadun nykyistävoimakkaammin.”

7

“Myös tutkintojen laatua tulisi arvioida.”

“Yliopistossa opiskelevien mielipiteitä laadusta.”

“Laadukas ja laaja luentopohjainen opetustarjonta pitäisi olla kaikkein tärkein kriteeri.”

“Laatua ja oppimistuloksia on vaikea mitata, eikä rahoitusta voi sitoa myöskään"tyytyväisyyskyselyihin".”

“Itse asiassa laadun pitäisi olla ylin kriteeri.”

“Rahoituksessa pitäisi suosia laadullisia kriteereitä määrällisten sijaan.”

“Laadusta olisi syytä palkita nykyistä enemmän, mutta laaturahoituksen osuutta tulisikasvattaa vain, jos sitä pystytään arvioimaan ja mittaamaan nykyistä mallia paremmin.”

Pohdintaa

Kyselyyn vastanneet opiskelijat pääsääntöisesti kannattivat laadullisen arvioinninkehittämistä osana yliopistojen rahoitusjärjestelmää. Laadullisten laskentakriteerienmuodostamisessa on kuitenkin syytä huomata, että kaikilla aloilla laatua ei välttämättä voidaarvioida samoilla kriteereillä. Tutkimuksen laadunarvioinnin kehittämisen lisäksi useatkyselyyn vastanneet opiskelijat ilmaisivat toivovansa panostusta opetuksen laadulliseenarviointiin.

3.3 Opiskelijalähtöisyys ja opetustehtävän huomioiminen

Poimintoja vastauksista

“Mielestäni yliopiston rahoitukseen pitäisi vaikuttaa ainakin opetuksen laadun nykyistävoimakkaammin.”

“Rahoituksen tulisi ensisijaisesti turvata opetuksen laatu.”

“Opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin.”

“Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen.”

“Toivoisin, että tukipalvelujen taso sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointivaikuttaisi jotenkin rahoitukseen.”

“Opiskelija-opettaja-suhdelukua voisi ehkä käyttää yhtenä rahoituksen kriteerinä. Tuo

8

suhdeluku tosin ei sellaisenaan kerro siitä, minkä kokoisissa ryhmissä opiskelijatopiskelevat, joten ehkä yliopistojen sisällä voitaisiin katsoa myös kursseittain toteutuneitaopiskelijamääriä.”

Pohdintaa

Useiden vastaajien mielestä rahoitusmallissa olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmänhuomiota laadukkaan opetuksen ja opiskelijoiden kokemusten arviointiin. Opiskelija- jaopetuslähtöinen arviointi ottaisi huomioon muun muassa opiskelijoiden kokemuksenopetuksesta, opiskelija-opettajasuhteen, opiskelijoiden tukipalveluiden järjestämisen javalmistuneiden työllistymisen. Lisäksi rahoituksella voitaisiin kannustaa sellaistenopetusmuotojen järjestämiseen, joiden koetaan kirjatenttejä paremmin palvelevan laadukkaanopetuksen tavoitetta. Näitä mahdollisia laskentakriteerejä on esitelty tarkemmin osiossa 4.1.

3.4 Perus- ja muun rahoituksen suhde

Poimintoja vastauksista

“Opetuksen laatu, opintojen ohjauksen resurssit suhteessa opiskelijamäärään,opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin,tutkimuksen laatu, yliopiston vaikuttavuus alueellansa. Näissä onnistumisesta saisiperusrahoituksen päälle lisää hyvää.”

“Ei tulisi olla niin että rangaistaan huonoista tuloksista perusrahoituksessa, pikemminkinkorjataan ensin perusresurssit kuntoon ja sitten voi antaa bonareita hyvistä tuloksista, elimikäli jossakin yliopistossa on selvästi ongelmia, selvitetään ensin mistä nämä ongelmatjohtuvat (yleensä liian vähäisistä resursseista) ja korjataan ongelma.”

“Jos uusia hyviä mittareita, jotka mittaavat opetuksen ja tutkimuksen tasoavalmistumisvauhdin ja artikkelivolyymin sijaan ei keksitä, tulisi painopisteen olla nykyisellälailla tai nykyistä vahvemmin perusrahoituksessa.”

“Ensin on taattava riittävät resurssit opetukseen ja tutkimukseen, ja mikäli mittareitakäytetään, niillä tulee saada vain bonuksia. Ilman riittäviä perusresursseja ei voi kehittäätoimintaa, ja jos huonojen tulosten johdosta leikataan rahoitusta, ei tasoa saada koskaanparannettua.”

Pohdintaa

9

Useat vastaajat näkivät perus- ja lisärahoituksen suhteen keskeisenä ongelmana sen, että joshuonoista tuloksista rangaistaan, on vastuuyksikön hankala kehittää toimintaansa. Yksiköidentoiminnan edellytykset pitäisi täten taata perusrahoituksessa. Lisärahoituksella voidaan tokipalkita erityisen hyvin menestyneitä yksiköitä. Vaikeuksissa oleville yksiköille voisi ollatarjolla erityistä kehittämisrahaa ongelmien korjaamiseksi. Laadullisen arvioinnin osuuttasuhteessa määrälliseen olisi hyvä korostaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä parempienlaskentakriteerien luomista.

3.5 Alemman korkeakoulututkinnon huomioiminen rahoituksessa

Poimintoja vastauksista

“Pitäisi saada valtiolta rahaa myös kandin tutkinnoista, sillä nythän on tavallaankaksiportaisuus.”

“Tutkinnoista saatava rahoitus pitäisi jakaa kahteen osaan siten että kandidaatintutkinnosta saisi puolet ja maisterin tutkinnosta saisi puolet. Tällöin yliopistoilla ei olisisyytä perustaa kv-maisteri ja muita maisteritason ohjelmia rahankeruun vuoksi. Lisäksitämä motivoisi yliopistoja tehostamaan kandien opinnonohjausta sekä tukemaanopiskelijoiden kandidaatiksi valmistumista.”

“Perustutkinnoksi pitäisi asettaa maisterin sijaan kandidaatintutkinto. Tämä kannustaisiselvempään kaksiportaisuuteen ja tekisi kandidaatin tutkinnosta vähitellen työelämänkannalta tarpeeksi relevantin.”

Pohdintaa

Kandidaatin tutkinnon asema rahoitusjärjestelmässä nousi esille vain kolmessa vastauksessa.Kaikissa niissä esiintyi sama ajatus siitä, että kandidaatin tutkinnosta on kaksiportaisuudenmyötä saatava rahoitusta. Kandidaatin tutkinnosta myönnettävän rahoituksen nähtiinkannustavan yliopistoja tehostamaan opinto-ohjausta ja tukemaan kandidaatiksivalmistumista. Samalla tarve perustaa maisteriohjelmia pelkän rahankeruun vuoksi vähenisi.

4. Ehdotuksia yliopistojen rahoitusmallin laskentakriteereiksi

4.1 Opiskelija- ja opetuslähtöisten laskentakriteerien kehittäminen

Opiskelijoiden vastauksista kävi ilmi, ettei opetuksen laadunarvioinnin koeta tällä hetkellävaikuttavan riittävän voimakkaasti rahoitukseen. Myös opiskelukokemuksen ja oppimisenlaatua koettiin tarpeelliseksi arvioida. Tähän osioon on koottu opiskelijoiden ehdotuksia siitä,

10

miten opetuksen, oppimisen ja opiskelukokemuksen laatua voitaisiin konkreettisesti arvioida.Nämä teemat esiintyivät useissa vastauksissa yhdessä, ja vastausten analyysin pohjalta ne ontässä ryhmitelty “opiskelija- ja opetuslähtöisten laskentakriteerien kehittämisen” ryhmäksi.Niihin on sisällytetty seuraavat ehdotetut laskentakriteerit: valmistuneiden työllistyminen,opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen, opiskelijoiden tukipalvelut, opiskelija-opettajasuhde ja opiskelijoiden hyvinvointi.

4.1.1 Valmistuneiden työllistyminen

Poimintoja vastauksista

“Opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin.”

“Valmistuneiden työllistyminen haluamalleen alle yliopiston ulkopuolelle, omallelaitokselle väitöskirjaa tekemään jäävät ja uuden tutkinnon suorittaja (toisessaoppilaitoksessa)t pitää poista osuudesta. Mitä suurempi prosentti työllistyy, sitä parempi jasitä enemmän rahaa kassaan.”

“Eri aloilla pitäisi mitata eri asioita: joiltakin aloilta on helpompi työllistyä kuin toisilta,joillakin opetus on väkisinkin tehokkaampaa ja väki valmistuu. Olisi tärkeää luodajoustavat mittarit, ei mitata kaikkia samalla tavalla.”

“Yliopistoilla on hyvin monipuoliset ja tärkeät tehtävät yhteiskunnassa. Siksi yliopistojentoimintaa ei voi eikä pitäisi mitata vain "yksinkertaisilla" kriteereillä kuten"tuottavuudella", valmistuneiden määrällä jne.”

“Työllisyysluvut ovat yksi keino mitata laatua.”

“Työllistymistä ei pidä ottaa rahoitusperusteeksi. Tähän syitä ovat: 1) yliopistojen tehtäväei ole "vastata" työelämän tarpeisiin 2) sisäänottoja muuttamalla ja tutkintosisältöjäkehittämällä ei voi reagoida tarpeeksi nopeasti muuttuviin tarpeisiin pelkästäänasettamalla eri yliopistoista valmistuneita markkinalliseen kilpailutilanteeseen 3)tutkintojen akateeminen sisältö kärsisi, kun yliopistoissa alettaisiin varmistellatyöllistymistä tavallaan "liikaa" 4) laadullinen työllistyminen ja "oman alan" työt ovat liianvaikeita määriteltäviä.”

Pohdintaa

Valmistuneiden työllistymisestä laadunarvioinnin keinona esitettiin vastakkaisia näkemyksiä.Vastustavia vastauksia oli muutamia, mutta noin joka kolmas kyselyyn vastannut opiskelijanosti esiin valmistuneiden työllistymisen tärkeänä yliopistojen toiminnan arvioinninkriteerinä. Arvioitavaksi toivottiin nimenomaan laadullista työllistymistä, mikä tässä

11

tarkoittaisi työllistymistä koulutusta vastaavaan työhön. Ongelmana valmistuneidentyöllistymisen käyttämisessä laskentakriteerinä nähtiin se, että oman alan työt eivät useinkaanmäärity yksiselitteisesti yliopistokoulutetuille. Lisäksi tämä kriteeri asettaisi alat keskenäänepätasa-arvoiseen asemaan, koska koulutusten erilaisten luonteiden johdosta toisistakoulutuksista on helpompi työllistyä omalle alalle kuin toisista. Joidenkin koulutusten(esimerkiksi klassiset kielet, yleinen kielitiede) arvon voidaan nähdä muodostuvanpikemminkin niiden tuesta muun tiedeyhteisön toiminnalle kuin niiden valmistuneilletuomista työllistymismahdollisuuksista.

4.1.2 Opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen

Poimintoja vastauksista

“Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen.”

“Laatua ja oppimistuloksia on vaikea mitata, eikä rahoitusta voi sitoa myöskään"tyytyväisyyskyselyihin".”

“Jos opiskelijat ovat tyytyväisiä lisää rahaa kirstuun, tosin tämä pitää mitata epäsuorasti,ei suoraa kysymällä, koska muuten opiskelijoilla on motiivi valehdella -> enemmän rahaakun kehuu omaansa. Ehkä voisi käytännössä mitata kurssien läpäisyprosentteja, tutkintojensuoritusaikaa jne.”

“Opiskelijoiden tyytyväisyys opetuksen järjestämiseen, onko riittävästi pienryhmä- jakontaktiopetusta.”

“Mielestäni yliopiston rahoitukseen pitäisi vaikuttaa ainakin opetuksen laadun nykyistävoimakkaammin. Siis vaikkapa niin, että kun kaikilta luennoilta ja kursseilta kerätäänopiskelijapalautetta, palautteessa pitäisi olla aina myös numeerinen arvio. Laitokset (taisiis kohta schoolit), jotka saavat opiskelijoilta keskimääräistä parempia numeroitapalautteista, saisivat palkkioksi yliopistolta rahaa hyvästä työstään.”

Pohdintaa

Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa koulutukseen nousi esiin mahdollisenalaskentakriteerinä lähes joka kolmannessa vastauksessa. Tyytyväisyyden käyttöä mittarinavastusti vain yksi vastaus, jossa kyseenalaistettiin rahoituksen sitominentyytyväisyyskyselyihin. Opiskelijoiden tyytyväisyyden saamaansa koulutukseen uskottiinkorreloivan hyvien oppimistulosten kanssa. Esimerkiksi tyytyväisyyttä opetuksen tasoon jakurssien sisältöön voitaisiin mitata näitä aiheita käsittelevillä kyselyillä. Tyytyväisyydenlisäksi voitaisiin myös arvioida opiskelijoiden hyvinvointia.

12

4.1.3 Opiskelijoiden tukipalvelut

Poimintoja vastauksista

“Toivoisin, että tukipalvelujen taso sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointivaikuttaisi jotenkin rahoitukseen.”

“Tukipalveluraha voisi tietysti olla myös koko potin päälle tulevaa rahaa, jollakannustettaisiin yliopistoja satsaamaan opiskelukyvyn eri osa-alueiden edistämiseen.”

“Opetuksen laadun ja tehokkuuden lisäksi opinto-ohjausta tulisi mitata. En tosin näe ettänäiden pitäisi vaikuttaa rahoituksen mutta tulosten julkisella arvioinnilla voisi saadakenties painostettua yliopistoja keskittymään myös näihin.”

“Opintojen ohjauksen resurssit suhteessa opiskelijamäärään.”

“Opintojen ohjauksen saatavuus ja positiiviset ohjauskokemukset.”

“Opintopsykologipalvelujen saatavuus ja tavoittavuus.”

“Opinto-ohjauksen saatavuutta, ura- ja rekrytointipalvelujen toimivuutta.”

“Yliopistot voisivat mitata aiempaa enemmän tukipalveluja, kuten kirjastohenkilökuntaa jaopintopsykologeja suhteessa opiskelijamäärään.”

“Opiskelijoiden ja henkilökunnan tukipalvelut ja opetusta ja tutkimusta kehittävät projektit(näihin panostaminen lisäisi rahoitusta).”

“Mikäli Suomessa halutaan tehdä huippututkimusta, täytyisi olla esimerkiksi laitteistollekorvamerkittyjä rahoja. Monissa yliopistoissa tietotekniikka on pahasti jälkeenjäänyttä,jopa huippututkimusyksiköissä. Vuonna 1994 valmistetulla tietokoneella ei vaan voi ajaasamoja analyyseja kuin sitä tuoreemmalla.”

Pohdintaa

Opiskelijoiden tukipalveluiden taso nousi esille yhtä usein kuin tyytyväisyys koulutukseen elilähes joka kolmannessa vastauksessa. Opinto-ohjausta, kirjastopalveluja, ura- jarekrytointipalveluja, opintopsykologipalveluja, liikuntapalveluja ja tietotekniikkapalvelujaehdotettiin kaikkia arvioinnin kohteiksi. Konkreettisena ehdotuksena esitettiin, että SYL:n jaOKM:n Kyky-hankkeen suositusten toteuttamiseen sitoutuvat yliopistot voisivat saadaerityistä kyky-rahaa opiskelun tukipalveluiden kehittämiseen.

13

4.1.4 Opiskelija-opettajasuhde

Poimintoja vastauksista

“Opiskelija-opettaja-suhdelukua voisi ehkä käyttää yhtenä rahoituksen kriteerinä. Tuosuhdeluku tosin ei sellaisenaan kerro siitä, minkä kokoisissa ryhmissä opiskelijat opiskelevat,joten ehkä yliopistojen sisällä voitaisiin katsoa myös kursseittain toteutuneitaopiskelijamääriä.”

“Opettaja-opiskelijasuhdelukua mitattaessa myös opettajat tulisi laskea FTE-luvuiksiopetusvelvollisuuden prosenttiosuuden kokonaistyöajasta mukaisesti. Jos opiskelijatsuhteutetaan kokonaisopiskelijoiksi, niin pitäisi kyllä opettajatkin suhteuttaa.”

“Opettaja-opiskelijasuhde jollakin tavalla yhteismitallisesti koko valtakunnassa.”

“Opettaja-opiskelijasuhde on selkeä kriteeri joka kertoo siitä, miten paljon yksittäiseenopiskelijaan voidaan panostaa. Tämän kautta voidaan lähestyä todellisia laatukriteereitä.”

“Opettaja-opiskelija-suhdeluvun heikkeneminen on yksi ongelma, joka tosin osittain johtuuSuomen koulutuspolitiikan tavoitteesta saada korkeakoulututkinto puolelle kansalle (mikä siison huono tavoite).”

Pohdintaa

Useat vastaavat pitivät opiskelija-opettajasuhdetta hyvänä indikaattorina koulutuksenlaadusta. Suhdeluvun tarkastelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös opetuksessa todellatoteutuneet ryhmäkoot ja opettajien määrä pitäisi laskea sen perusteella, kuinka suuren osantyöajastaan he käyttävät nimenomaan opetukseen liittyviin tehtäviin.

4.1.5 Opiskelijoiden hyvinvointi

Poimintoja vastauksista

“Esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden rinnalla voisi palkita yliopistojaopiskelijoiden hyvinvoinnista - kytkeä siihen vaikkapa tuleva yo-pala tai olemassa olevaterveystutkimus.”

“Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia: mielenterveyspotilaiden prosentuaalistaosuutta ja sairastuvuutta.”

“Huomiota tulisi kiinnittää myös opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin,

14

jaksamiseen ja tyytyväisyyteen - ei vain tuloksiin.”

“Jos opiskelijat masentuvat tai palavat loppuun, niin yliopistoja pitäisi sakottaa siltä osinkun ne ovat siitä vastuussa.”

Pohdintaa

Opiskelijoiden hyvinvoinnin käyttäminen rahoituksen laskentakriteerinä nousi esillekuudessa vastauksessa. Kahdessa vastauksessa mainittiin yliopistojen yhteisenpalautejärjestelmän (YOPALA-hanke) hyödyntäminen hyvinvoinnin arvioimisessa.

4.2 Valmistumisaika ja läpäisyaste laskentakriteereinä

Poimintoja vastauksista

“Ehkä voisi käytännössä mitata kurssien läpäisyprosentteja, tutkintojen suoritusaikaa jne.”

“Laatua ja oppimistuloksia on vaikea mitata, eikä rahoitusta voi sitoa myöskään"tyytyväisyyskyselyihin". Siksi ehdotankin, että yliopistojen rahoitus sidotaan määräajassasuoritettujen tutkintojen määrään.”

“Myös läpäisyprosenttia (kuten sitä varmasti jo mitataankin). Läpäisseen opiskelijanopiskeluvuosien määrällä ei tulisi kuitenkaan olla vaikutusta tähän mittaukseen vaanvalmistumisen tulisi olla se kriittinen tekijä. Läpäisseistä opiskelijoista rahaa, muutoinkehotetaan laitosta pienentämään sisäänottoa joka nykyisellään on liian suuri.”

“Valmistumisaikojen ja valmistumisen mittaaminenkin on ihan ok, kunhan se ottaahuomioon myös sivuaineopetuksen tärkeyden eli kokonaisista sivuainekokonaisuuksistakinpitäisi palkita schooleja.”

“Läpäisyasteesta pitäisi palkita porrastetusti, eikä kertarysäyksellä seitsemän vuodenperusteella. Voitaisiin palkita tavoiteajassa valmistuneista ja sitten hieman vähemmänpoikkeuksista molempiin suuntiin. Huonolaatuisten tutkintojen tehtailun välttämiseksi olisisyytä maksaa vähemmän alle tavoiteajassa valmistuneista kuin tavoitteen verranopiskelleista.”

“Tällä hetkellä koen, että liian iso osa rahoituksesta tulee läpivirtauksen perusteella. Onkestämätöntä, miten yliopistolaitoksen tehtävänä on tuottaa maistereita ennemmin nopeastikuin päteviksi. Tätäkö se huippuus oikeasti on?”

“Tärkeää olisi, että tutkintojen relevanttiuteen (esim. valmistuneiden sijoittuminentyöelämään) kiinnitettäisiin huomiota, ei niinkään määriin eikä varsinkaan opiskeluaikojenpituuteen.”

15

“Yliopistojen sisällä läpivirtaus eli kääntäen keskeyttämisprosentti olisi suure, jotakannattaisi käyttää.”

“Maisterin tutkinnoissa määrää ja sen lisäksi läpäisyastetta. Tutkintojen määrä antaisiperustiedot yliopiston kokoluokasta. Kuitenkin tätä tärkeämpi rahoitukseen vaikuttavatekijä olisi läpäisyaste. Yliopiston "tulokseen" perustuvaa rahoitusta ohjattaisiinpikemminkin korkean läpäisyasteen kuin tutkintojen määrän mukaan. Korkea läpäisyastekertoo sekä koulutuksen ja opinto-ohjauksen tehokkuudesta että opiskelijoidenmotivaatiosta.”

Pohdintaa

Tutkintojen suoritusajan käyttämistä laskentakriteerinä kannatettiin muutamassa mutta myöskritisoitiin useassa vastauksessa. Useassa vastauksessa nostettiin esiin läpäisyprosenttilaskentakriteerinä. Läpäisyprosenttia käyttämällä voitaisiin ehkäistä tutkintojen määrän javalmistumisaikojen mittaamisen ongelmia, joiksi nähtiin opiskelijoiden sisäänottojenpaisuminen ja panostaminen tutkintojen suoritusnopeuteen laadun kustannuksella.

4.3 Tutkimuksen laskentakriteerit

Poimintoja vastauksista

“Julkaisujen määrää.”

“Mitataan saavatko opiskelijat nimeään tieteellisiin julkaisuihin opiskelujen aikana, joennen valmistumista.”

“Tutkimuksen laatu (esim. artikkelit kansainvälisissä journaleissa).”

“Väitöskirjojen korkeista arvosanoista, ulkopuolisten tahojen myöntämistäväitöskirjapalkinnoista sekä jatko-opintojen aikana julkaistuista referee-artikkeleista jatieteellisistä monografioista tulisi myöntää tulokseen perustuvaa rahoitusta.”

“Tieteellisten mittarien puolella julkaisujen määrä ja laatu ovat säilyttämisen arvoisiamittareita, mutta väitöskirjojen suoltamisen tahti on minun kirjoissani jopa täysinhylättävien kriteerien joukossa.”

“Tutkimus ja opetushenkilökunnan tutkimukseen ja opetukseen käyttämä aika.”

“Poikkitieteellistä tutkimusta voisi mitata, sekä laatua että määrää.”

16

“Tutkimukseen laatu, jota mitataan vertaisarvioilla.”

Pohdintaa

Tutkimuksen laskentakriteerien kehittämisessä oli havaittavissa toivomuksia hyödyntääentistä enemmän laadullisia kriteerejä. Määrällisistä mittareista erityisesti tohtorin tutkintojenmäärän käyttämistä mittarina kritisoitiin. Tohtorikoulutuksessa laatu koettiin määräätärkeämmäksi tavoitteeksi.

Laadunarvioinnin perusteeksi esitettiin muun muassa henkilökunnan tutkimukseen käyttämänajan huomioimista. Ajatuksena tässä oli se, että mitä enemmän henkilökunnalla on aikaakäytettävänä perustehtäviinsä sen parempi. Laatua voisi arvioida myös selvittämällä, missämäärin opiskelijat osallistuvat tutkimukseen jo opiskeluaikana esimerkiksi tekemällä progradu -työnsä osana tutkimushanketta. Säännöllistä ulkopuolista vertaisarviointia esitettiinyhdeksi tavaksi arvioida tutkimuksen laatua kokonaisuudessaan.

Tutkimuksen määrällisiksi mittareiksi toivottiin muita kuin tohtorintutkintojen tuotantoonperustuvia mittareita. Tieteellisten julkaisujen määrän käyttäminen mittarina sai jonkin verransuosiota vastauksissa. Myös ulkopuolisten tahojen myöntämiä kunnianosoituksia japalkintoja voitaisiin huomioida rahoituksessa.

4.4 Yhteiskunnallisen yhteistyön ja vaikuttavuuden laskentakriteerit

Poimintoja vastauksista

“Yliopiston alumnien perustamat yritykset: * yritysten työllistämien ihmisten lukumäärä *liikevaihto / -voitto (paljonko yritykset tuovat lisää verotuloja, etc.).”

“Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yliopistojärjestelmän kehitystä yhteiskunnan mukana -yliopiston on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan sille asettamiin vaatimuksiin, muttasamalla akateemisesta vapaudesta tai tutkimuksen ja opetuksen laadusta ei saa tinkiä.”

“Valtio tarvitsee työntekijöitä ja yliopisto huolehtikoon valtion tarpeista.”

“Osa ylipiston tehtävää on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetusta ja tutkimustavähäisemmässä määrin voitaisiin arvioida hankkeita, joissa yliopisto tekee yhteistyötäulkopuolisten tahojen kanssa esim. tieteen popularisoinnissa tai ympäröivän alueenkehittämisessä.”

“Yliopistojen on oltava jatkossakin sivistyksen ja edistyksen hyveellinen esikuva ja Suomen

17

tulisi olla laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen esimerkkimaa.”

Pohdintaa

Yliopistojen yhteiskunnallinen yhteistyö ja vaikuttaminen nousivat esille mahdollisinalaskentakriteereinä joissakin vastauksissa. Tieteen popularisointia ja alueellista kehittämistäesitettiin mahdollisina laskentakriteereinä yhdessä vastauksessa, samoin yliopistoalumnienperustamien yritysten työllistämien ihmisten määrää. Mikään konkreettinen laskentakriteeriei kuitenkaan noussut esille useassa vastauksessa. Vastausten perusteella yliopistojen koetaanolevan laajasti vastuussa yhteiskunnalle, mutta toisaalta yhteiskunnallisten paineiden koetaanvoivan vaarantaa akateemisen vapauden ja tutkimuksen sekä opetuksen laadun.

5. Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmän rakenteista ja laskentakriteereistä

Tähän osioon on koottu sellaisia opiskelijoiden kyselyssä esittämiä yksittäisiä ehdotuksiarahoitusjärjestelmän laskentakriteereiksi, jotka eivät sisälly aiemmissa osioissa esitettyihinluokitteluihin. Tässä osiossa esitetyt näkemykset on syytä nähdä vielä aiempiakin enemmänyksittäisten opiskelijoiden rohkeina avauksina kuin opiskelijoiden laajasti kannattaminanäkemyksinä.

Mittariton rahoitus luovan ja autonomisen tieteen mahdollistajana

“Luovaa ja autonomista tiedettä ei yksinkertaisesti voi mitata. Rahoitusjärjestelmässätulee olla osio vapaalle rahalle, joka ei ole riippuvainen mistään tuloksista tai sitä eiole korvamerkitty mihinkään, vaan sitä voidaan käyttää joustavasti rahoittamaantutkimusta kohti ei-mitään. Talouskielellä tämän voinee ymmärtää pienenäriskinottona, jonakin hallitsemattomana, mikä voi olla alku jollekin uudelle, jollekinmitä ei ole keksitty mitata. Mittariton rahoitus on alku vaikka sille kovasti kaivatulleuudelle Nokialle.”

Yliopisto-opiskelijat opettamaan ammattikorkeakouluihin

“Rahoitusmallina yliopistoille voisi olla jotain seuraavanlaista: Yliopisto-opiskelijatvoisivat käydä opettamassa ammattikorkeakouluissa opiskeluaikanansa. Koskaammattikorkeakoulut ovat hyödyllisiä ja tuottavia vallitsevan ideologian mukaan, einiiden rahoitusmalliin tarvitse tässä sotkeentua. Ammattikorkeakoulut maksaisivattästä yliopisto-opiskelijoiden antamasta opetuksesta sitten yliopistoille. Opiskelijatsaisivat työelämävalmiuksia, työkokemusta ja yliopistorahoituksen kuntoon. Tämäolisi siis jonkinlainen taksvärkkisysteemi. Opetustyö voisi palvella molempia, sillä

18

ammattikorkeakoulujen opiskelijat voisivat mahdollisesti saada ajankohtaistatieteellistä tietoa.”

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen, vaihtoehtoisen “vastavirta” -tutkimuksenhuomioiminen

“Voitaisiin mitata esim. tasa-arvon toteutumista yliopiston eri puolilla. Opiskelijoistasuurin osa on naisia, mutta johtotehtävistä heitä ei löydy, sen sijaan toimistojenpuolella he työskentelevät alipalkattuina. Rahoitukseen tämä voisi vaikuttaa esim. niin,että johtavassa asemassa olevilta miehiltä perittäisiin ns. munavero, jonka tuottosiirrettäisiin alimmin palkatuille naisille tai sillä rahoitettaisiin tasa-arvotutkimusta.Jos naisen euro on n. 80 senttiä, munavero voisi olla 10 s jokaisesta hankitustaeurosta. Pitäisi myös mitata vaihtoehtoisen, valtavirtaa vastaan tehtävän tutkimuksenosuutta. "Vastavirta"-tutkimus voisi tuottaa uusia innovaatioita ja sen avulla voidaanarvioida valtavirtatutkimuksen laatua. Lopetetaan herrojen kumartelu ja samaa mieltäoleminen ja kehitetään aidosti keskusteleva ja jopa väittelevä yliopisto. Rahoitukseentämä voisi tuoda uutta sähäkkyyttä ja väittelytilaisuudet voisi avata pelimaailmalle.‘Satasesta vetoa, että haastaja voittaa.’”

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus symmetriseksi

“Rahoitusjärjestelmän tulisi olla symmetrinen duaalimallin molemmin puolin.Nykyisellään on kestämätöntä, että kunnat ottavat ammattikorkeakoulutuksen rahaavälistä ja AMK:it panostavat markkinointiin OKM-rahoituksen kriteerien vuoksi.Tärkeää olisi, että tutkintojen relevanttiuteen (esim. valmistuneiden sijoittuminentyöelämään) kiinnitettäisiin huomiota, ei niinkään määriin eikä varsinkaanopiskeluaikojen pituuteen.”

19

LIITE 1. Kyselylomake

Yliopistojen rahoituskriteerit

Tämä kysely kartoittaa opiskelijoiden ja opiskelijavaikuttajien ajatuksia ja ideoitakorkeakoulujen rahoituskriteerien kehittämiseen.

Yliopistolain (558/2009) 49 § kolme momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntääyliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein, ottaen huomioon toiminnan laajuus,laatu ja vaikuttavuus, sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella.Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää yliopistojen rahoitusmallia toimintaympäristönmuutoksiin ja rahoitusmallin kehittämishaasteisiin vastaamiseksi. Uusi malli astuu voimaanvuodesta 2013. Yliopistot voivat sisäisesti jakaa rahaa samoilla tai muilla perusteillaverrattuna kansallisiin rahoituskriteereihin. Rahoituksella on ohjausvaikutuksia, jarahoituskriteerit ovatkin myös ohjaamisen väline.

Tällä kyselyllä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus kerää opiskelijoiden jaopiskelijajärjestöjen ideoita ja ajatuksia yliopistojen rahoituksesta. Kysely on avoin kaikille, jasen linkkiä saa välittää eteenpäin. Tärkeintä ovat ideat, jotka saavat olla vapaita ja hullujakin.Halutessasi voit tutustua lisätietoihin aiheesta esim. internetistä hakusanoilla yliopistojenrahoitus uudistus 2013. Taustatiedon lukeminen ei kuitenkaan ole mitenkään pakollista, vaanpäinvastoin on hyvä, jos ideat kumpuavat esim. yliopistojen käytännöistä ja arkipäivästä.Kirjoita muutama idea - vääriä vastauksia ei ole!

Palkinnoksi ajastasi pääset vaikuttamaan yliopistojen rahoitukseen - vastaukset kootaan janiitä käytetään Opetus- ja kulttuuriministeriön työssä rahoituskriteerien kehittämiseksi.Lisäksi vastaajien kesken arvotaan elokuvalippuja.

Olen ensisijaisesti● Opiskelija● Opiskelijajärjestön edustaja● Muu tausta, mikä

20

Vapaita ideoita: millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämäkriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmästä. Millainen rahoitusjärjestelmän muutoin tulisiolla?

Tämä on kyselyn ainoa varsinainen sivu, seuraavalla sivulla voit halutessasi jättääyhteystietosi arvontaa ja jatkokyselyitä varten. Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin.

21