Aviisi 10/2010

Ilman yliopiston 50-vuotista vaikutusta Tampere olisi synkkä sisämaakaupunki »8

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 3. syyskuuta - 10/2010

100 000 KASVATTIA Kiira Korpi ja satatuhatta muutaovat Tampereen yliopistosta »4

TULEVAISUUS NYT Keinoelinsuunnittelu voi hyvin vuoden 2060 yliopistossa »20

Testasimme, millaista on paukuttaa

lehtijuttu kirjoituskoneella »30

Schooleja valmistellaansuljettujen ovien takana »3, 5, 26

SCHOOL-KAAOS

Jos yliopistoa ei olisiTampere kasvaisi pajukkoa, jos yliopisto ei olisi muuttanut tänne 50 vuotta sitten »8

Yritykset onnittelevatyliopistoa 50 vuoden taipaleesta Tampereella

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri onnittelee

50-vuotiasta Tampereen yliopistoa

Parhaat työpaikat valmistuville ja vähän varttuneim-millekin!

www.pshp.fi

2 Aviisi 3. 9. 2010

Tampereen yliopiston jaTampereen teknillisen

yliopiston ylioppilaskuntien jäsenenä olet yksi Juveneksen

omistajista.

Opiskelijoiden omistama.

Merkki hyvällä asialla.• Monipuoliset opiskelijaravintolapalvelut

• Ruokalistat netissä www.juvenes.fi

• Aidosti akateeminen Juvenes Kirjakauppa palvelee lähelläsi omalla kampuksellasi

• Tenttikirjat kätevästi Verkkokirjakaupasta

• Digikuvat paperille ja kuvakirjaksi www.kuvapaikka.fi

www.juvenes.fi

50-vuotiastaTampereen yliopistoaonnitellen

Yhteistyössä opiskelijan eduksi

Perkele! Kirjoituksia Tamystä

Yliopistolla on käyty koko vuosi neuvotteluja tulevista tiedekunnat ja laitokset korvaavista schooleis-

ta. Missä on ollut opiskelijoiden mahdol-lisuus vaikuttaa oman yksikön neuvotte-lutilanteeseen, vuorovaikutus neuvoston tai johtokunnan ja sen johtajan välillä?

Ei missään! Korkeintaan huhupuheita, nekin usein vasta, kun joku suunnitelma oli jo haudattu. Kaikki neuvottelut ovat tapahtuneet puhtaasti yksiköiden johta-jien välillä, ajoittain rehtoriston läsnäol-lessa.

Tiedekuntaneuvostojen ja laitosten joh-tokuntien tehtäviksi on johtosäännöis-sä ensimmäisenä määritelty yksikön toi-minnan kehittäminen muun muassa yli-opiston strategian mukaisesti. Miten tä-mä tehtävä voidaan täyttää, kun yksiköi-den johtajat eivät välitä neuvottelujen ti-lannetietoja neuvostoille tai johtokunnil-le, saati sitten opiskelijoille.

Tamy vaatii selkeää parannusta yksiköi-den sisäiseen viestintään, johtajilta sekä neuvostoille ja johtokunnille että henki-lökunnalle ja opiskelijoille. Nykytilanne on täysin sietämätön ja häpeäksi yliopis-ton sisäiselle tiedotukselle.

Strategiassa mainittu tasavertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa on vaarassa, jos tieto yksiköiden tilanteesta ei saavuta laajaa kuulijakuntaa edes yk-sikön sisällä.

Allekirjoittanut kiittää lämpimästi ai-nejärjestöjen puheenjohtajia esimerkil-lisestä aktiivisuudesta asian tuomiseksi Tamyn hallituksen tietoon ja on vakuut-tunut, että ylioppilaskunta ottaa asiaan kantaa nopeasti lähettämällä aiheeseen pureutuvan kirjeen yliopiston johdolle sekä uskoo kirjeellä olevan positiivista vaikutusta yliopiston tulevaan viestintä-kulttuuriin.

School-tiedotus retuperällä!

PääkirjoitusSeppo HonkanenAarni Korpela

Porilaisia emme ole

Korpela

Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 •

email [email protected] • Päätoimittaja: Seppo Honkanen

050 3612 853, [email protected] • Toimittaja Hertta-

Mari Kaukonen 050 3612 852, [email protected]

Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, [email protected]

Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen •

Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitus-

myynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila

(valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia

Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarin-

[email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia!

Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota

yhteyttä päätoimittajaan.

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN KOULUTUSPOLIITTINEN VASTAAVA

Timo Perälä

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010 3

Henkselit paukkumaan! Me tamperelaiset asumme maailman parhaassa paikassa, sillä tilastot eivät valehtele.

Keväällä Tampere valittiin Suomen par-haaksi kaupungiksi Taloustutkimuksen

gallupissa. Kesällä Newsweekin asiantuntijaraati valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi.

Tilastovoitot syntyivät korkean koulutuksen ansiosta.Ilman yliopistoa Tampere olisi Pori: keskisuuri enti-

nen teollisuuskaupunki, jossa vieraalta näyttävä tyyp-pi saa luuvitosen nekkuunsa sitä suuremmin pyytämättä. Paikka, josta kynnelle kykenevät nuoret lähtevät muual-le opiskelemaan.

Ilman maailman parhaaksi kehuttua koulutusta Suo-mi olisi jäänyt kauas kärkikahinoista amerikkalaisleh-den listalla.

Kun Yhteiskunnallinen Korkeakoulu – yliopiston edeltä-jä – muutti Helsingistä Tampereelle, kaupunki oli lähes puolet pienempi kosken ympärille kasvanut teollisuus- keskittymä. Korkeakoulu oli kodikas alle tuhannen tyy-pin opinahjo.

Yliopistolaisia arvostettiin 60-luvun Tampereella niin paljon, että työntekijät saivat keskustan liikkeistä alen-nusta. Olivathan he akateemisesti koulutettuja. Myös opiskelijoita kunnioitettiin korkeamman sivistyksen edustajina. Silmät tosin aukenivat äkkiä. Ylioppilaat sai-vat porttikiellon suosikkiravintolaansa Tillikkaan. Pro-fessorit saivat jäädä tanssimaan pöydille.

Vuosikymmenten kuluessa yliopisto on arkipäiväisty-nyt, mutta sen merkitys kaupungille ei ole ainakaan vä-hentynyt.

Kun lasketaan yhteen yliopiston, Teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, kaupungissa on noin 37 000 korkeakouluopiskelijaa. Se on valtava väkijoukko 200 000 asukkaan kaupungissa.

Opiskelijat tekevät Tampereesta Tampereen. Tuskin kukaan olisi uskonut 50 vuotta sitten, että kau-

pungin suurimpien työnantajien listalla komeilee yli-opisto. Perinteisestä tamperelaisesta suurteollisuudesta ovat jäljellä lähinnä Finlaysonin ja Tampellan punatiili-set tehdasrakennukset, mutta yliopistossa työskentelee pari tuhatta tyyppiä.

Tampereen yliopiston lonkerot ulottuvat seutukunnan lisäksi koko Suomeen. Lukemattomilla korkea-arvoisil-la palleilla istuu yliopistomme kasvatti. Neljä nykyisen hallituksen ministeriä ja 38 istuvaa kansanedustajaa on opiskellut Tampereen yliopistossa.

Joten katsele luennoilla ympärillesi. Se etummaisessa rivissä istuva suupaltti saattaa olla tuleva ministeri.

Ajan hermolla

4 Aviisi 3. 9. 2010

A-KERHO Koska sosiaalisesta mediasta on kohistu vasta muutama vuosi, olemme siirtyneet täyteen Facebook-aikaan. Tykkää Aviisista – edes Facebookissa!

KESKI-IKÄ Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, yliopiston edeltäjä, muutti Tampereelle syyskuussa 1960

AJAN HERMOLLA

Lähes puolet yliopistossa aloittaneista ei ole valmistunut. Nykyisistä ministereistä neljä ja kansanedustajista 38 on opiskellut Tampereen yliopistossa.

Yliopistomme kasvatteja on jo noin satatuhattaT

ampereen yliopistossa on opiskellut 85 vuodessa yh-teensä noin 99 300 opis-kelijaa. Luku ei ole täy-sin tarkka, sillä opiskelijat

on merkitty sähköiseen tietokantaan vasta vuodesta 1971 alkaen. Opiskeli-jarekisterin mukaan yli tuhat opiske-lijaa on opiskellut useampaa kuin yh-tä tutkintoa.

Riviopiskelijoista on tullut sittem-min yhteiskunnallisia vaikuttajia jo-kaiselle vuosikymmenelle. Esimer-kiksi 38 nykyistä kansanedustajaa on opiskellut Tampereen yliopistossa, kuten myös ministerit Jyrki Katainen, Sirkka-Liisa Anttila, Juha Rehula ja Paula Risikko.

”Muita vaikutusvaltaisia Tampereen yliopiston entisiä opiskelijoita ovat ol-leet muun muassa pääministeri Kale-vi Sorsa, Kansallisoopperan pääjohta-ja Päivi Kärkkäinen, Ylen pääjohtaja Reino Paasilinna, runoilija-kansan-edustaja Tommy Tabermann, Hel-singin Sanomien päätoimittaja Hele-na Savela, suunnistuksen maailman-mestari Liisa Veijalainen, koomikko Simo Frangén, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, maaherra Anneli Taina, laulaja Arja Koriseva ja kirjailija An-na-Leena Härkönen”, Tampereen yli-opiston alumnien puheenjohtaja Mat-ti Parjanen luettelee.

Parhaillaan Tampereen yliopistos-sa opiskelee esimerkiksi taitoluisteli-ja Kiira Korpi.

Yliopistomme satatuhatta opiskelijaa on suorittanut vuodesta 1925 alkaen yhteensä 59 137 tutkintoa, joista alem-pia korkeakoulututkintoja on 23 253, ylempiä korkeakoulututkintoja 29 881, lisensiaatin tutkintoja 1442, tohtorin tutkintoja 1994 ja erikoislääkäritutkin-toja 2567. Luvuissa on mukana kaikki

tutkinnot, joten jos joku on valmistu-nut sekä kandiksi että maisteriksi ja vielä tohtoriksi, hän on mukana ti-lastossa kolme kertaa.

”Iso linjaus on, että yli puolet opiskelijoista valmistuu meiltä”,

Tampereen yliopiston opintoasian päällikkö Mikko Markkola sanoo.

Tampereen yliopistossa oli aikai-semmin tiedekunnan rinnalla am-

mattikorkeakoululinjojen tyyp-pisiä opetusjaostoja, joten Tam-pereen yliopistosta on valmistu-nut paljon alempia korkeakou-

lututkintoja varsinkin korkea-koulun alkutaipaleella.

”Aiemmassa tutkintouudistuk-sessa alemmista korkeakoulutut-

kinnoista luovuttiin, koska ajateltiin että se nopeuttaa valmistumista. Uu-dessa tutkintouudistuksessa ne otet-tiin takaisin, koska nyt ajateltiin, että se nopeuttaa valmistumista”, Mark-kola muistelee.

Tampereen yliopisto perustettiin vuonna 1925 Kansalaiskorkeakouluna. Se muutti vuonna 1930 nimekseen Yh-teiskunnallinen Korkeakoulu ja muut-ti Helsingistä Tampereelle vasta vuon-

na 1960. Koko Helsingissä olon aikana korkeakoulussamme oli arviolta yh-teensä noin 2900 opiskelijaa.

”Sillä mistä Tampereen yliopisto lähti vuonna 1925 liikkeelle, ei ole mi-tään tekemistä yliopiston kanssa. Ilta-opiskelut aloitti muutama kymmenen opiskelijaa vuodessa”, Yhteiskunnal-lisen Korkeakoulun historiaa tutkinut Mervi Kaarninen sanoo.

Opinahjomme nimettiin vuon-na 1966 Tampereen yliopistoksi. Yli-opiston opiskelijamäärä kasvoi eni-ten kuusikymmentäluvulla, jolloin tu-li uusia tiedekuntia ja sisäänottoja.

Viime vuoden lopussa Tampereen yliopistossa oli 17 130 opiskelijaa, jois-ta 1 361 oli poissaolevia ja 234 keskeyt-täneitä. Vuoden 1994 jälkeen aloitta-neista opiskelijoista noin 7,5 prosent-tia ei ole tehnyt yhtään opintopistettä kahteen vuoteen.

Hertta-Mari Kaukonen

Yliopisto 50 vuotta- korkeakoulumme muutti Tampe-reelle vuonna 1960, jolloin opiskeli-joita oli yhteensä 933

- vakituisia opettajia oli 24, joista professoreja 10, lehtoreja 12 ja yliopettajia 2

- Päärakennus oli vielä kesken, mutta toimi silti opetustiloina

Siloposkinen valtion-varainministeri Jyrki Katainen valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1998.

Mitä vittua? Miksi opiskelijat on jätetty school-pimentoon??Opiskelijat kokevat olevan-

sa schooleista ihan pihal-la, koska kesällä pääte-

tyistä asioista on vaikea saada tie-toa. Edes kaikki dekaanit eivät osaa kertoa tiedekuntaneuvostois-sa, mitä uusimmat school-muutok-set ovat.

Miksi opiskelijat on jätetty syrjään tiedotuksesta ja päätöksenteosta, vararehtori Harri Melin?

”Ei pidä paikkaansa, että olisi jä-tetty pimentoon. Johdon foorumis-sa viime maanantaina rehtori ke-hotti yksiköiden johtajia tiedot-tamaan mahdollisimman laajasti. Voi olla, että kyseiset dekaanit eivät

ole olleet paikalla. Lisäksi 16. elo-kuuta hallituksella oli kokous, jos-sa oli kaksi Tamyn edustajaa. Siel-lä oli samat school-kalvot kuin joh-don foorumillakin. Asiaa voisi ky-syä laitoksien johtajilta, koska he olivat myös paikalla.”

Mikä school-jako sitten oikein on, jos se kerran ei ole pimennossa?

”Sitä en sano. Se on Kaijan (reh-tori Holli) asia tiedottaa.”

Mikä school-jako on tämänhetki-sen tiedon perusteella, rehtori Kai-ja Holli?

”Ei ole ennen maanantaita tämän- hetkistä tietoa, vaan 6. syyskuuta

hallituksen iltakoulussa käydään läpi eri vaihtoehtoja ja sitten on eh-kä jonkinlainen ehdotus. Hallitus päättää schooleista toivottavasti 29. syyskuuta. Rehtoraatilla ei ole täs-tä asiasta salaista tietoa, jota yksi-köiden johtajat eivät tietäisi. Nyt tuntuu oudolta se, että mistä tämä hätä yhtäkkiä, kun koko prosessi on ollut työn alla jo puoli vuotta ja rehtoraatti on koko ajan yllyttänyt kaikkia yksiköiden jäseniä osallis-tumaan siihen. Heti, kun jotain tie-dotettavaa on, siitä varmasti tiedo-tetaan.”


Sattuu ja tapahtuu


Opettajankoulutus siirtynee Tampereelle syksyllä 2012


KESKI-IKÄ Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, yliopiston edeltäjä, muutti Tampereelle syyskuussa 1960 BILEET Tamyn lukuvuoden avajaisbileitä juhlitaan Yo-talolla 8.–9. syyskuuta.

Opintorahaantiukennuksia?Esitys valtion budjetiksi lupaa tiu-kennuksia opintotukeen. Kuukau-sikohtainen opintopisteraja on muuttumassa 4,8:sta viiteen opin-topisteeseen opiskelukuukautta kohti ja pelkän asumistuen käyttö tulee kuluttamaan opintotukikuu-kausia. Lisäksi opintotuesta tu-lee kaksiportainen eli kandin tut-kinnon jälkeen haetaan uutta tu-kea. Pienen helpotuksen opiskeli-jan arkeen tuo puolestaan kymme-nen sentin lisä ateriatukeen, mutta opintotuen sitominen indeksiin on jätetty esityksestä kokonaan pois.

Sairauspäivä-rahaa saa nythelpomminOpiskelijan ei ole tarvinnut enää elokuusta lähtien lakkauttaa opin-totukeaan hakeakseen sairauspäi-värahaa. Lyhytaikaisissa sairauk-sissa opiskelija voi pysyä jatkossa-kin opintotuen saajana. Pidempi-kestoisessa sairaudessa ensisijai-nen etuus on sairauspäiväraha.

Aviisin kuulemien vahvojen käy-täväpuheiden mukaan tulevat schoolit ovat: kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden school, kaup-pa- ja hallintotieteiden school (mu-kana mahdollisesti politiikan tut-kimus), kasvatustieteiden school, informaatiotieteiden school, vies-tintäschool (tiedotusoppi, puhe-viestintä, logopedia, näty, teatte-ri & draama), yhteiskuntatieteiden school (sosiaalitieteet, historia, fi-losofia, psykologia, sosiaalityö), biotieteiden school, lääketieteen school ja terveys- ja hoitotieteiden school.

TTY vetäytyi johtajakorkea-koulustaSuunniteltu Tampereen yliopis-ton ja Tampereen teknillisen yli-opiston yhteinen johtamiskorke-akoulu on kariutunut teknillisen yliopiston professorien vastustuk-seen. Uudistuksessa yritettiin saa-da aikaan yliopistojen yhteinen yksikkö kauppa- ja hallintotietei-den alalle. Tampereen yliopisto jat-kaa johtamiskorkeakoulun perus-tamista yksin.

MIKÄ SINUA RASSAA YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA [email protected] – OTAMME SELVÄÄ!

Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen muutosta tehdään selvitys. Jos estettä ei löydy, uudet opiskelijat aloittavat Tampereella syksyllä 2012.

Kauan suunniteltu Hämeen-linnan opettajankoulutus-laitoksen siirto Tampereel-

le alkaa saada ensimmäisiä konk-reettisia toimia. Yliopiston hallitus on päättänyt tehdä selvityksen Hä-meenlinnan opettajankoulutuslai-toksen siirtämisestä Tampereelle.

”Ennen kuin päätöstä siirros-ta voidaan tehdä, pitää selvittää monta asiaa, kuten henkilöstöön ja opiskelijoiden oikeusturvaan liit-tyvät asiat sekä tilat, kustannuk-set, aikataulut ja miten mahdolli-nen muutosvaihe vietäisiin läpi”, Tampereen yliopiston rehtori Kai-ja Holli sanoo.

Selvitys on valmis ensi kevää-nä. Aikatauluun kuuluu, että 2012 voitaisiin käynnistää uudet tutkin-to-ohjelmat Tampereella. Rehtori on laskenut, että muutosta koituisi keskittämishyötyä kustannuksissa ja tiloissa, mikä voisi tietää lisäystä opetukseen ja tutkimukseen.

”Tampereella opiskelijat pääsevät laajempaan tiedeyhteisöön ja hei-dän sivuainetarjontansa on sama kuin muillakin yliopiston opiske-lijoilla. Samalla opettajat pääsevät monitieteiseen miljööseen”, Hol-li sanoo.

OKL:n muuttoa valmistellaan jo normaalikoulunkin osalta, sil-lä Hämeenlinnasta on käyty katso-massa Nekalan koulun soveltumis-

ta normaalikouluksi. ”Mutta mihin

opettajankoulu-tuslaitos sijoit-tuisi kampuksel-la? Ei meidän op-piaineille, kuten kuvataiteelle, lii-kunnalle ja käsitöil-le, ole siellä mitään tilo-ja. Henkilökunta onkin ih-meissään muuton kiireellisyydestä, vaikka osa kyllä kannattaa siirtoa. Itse kannatan muuttoa, kunhan se ei heikennä opetuksen laatua”, lii-kunnan didaktiikan lehtori Tiina Kujala sanoo.

Rehtori Holli ei keksi yhtäkään ne-gatiivista asiaa OKL:n muutossa. Kuitenkin suurin osa OKL:n opis-kelijoista vastustaa muuttoa. Siir-toa vastustavalla opiskelija Py-ry Urhosen keväällä perustamal-la adressilla on netissä 357 allekir-joitusta. Opiskelijat ovat pettyneitä siirtosuunnitelman tiedotukseen, sillä suunnitelmat ovat paljastu-neet opiskelijoille lehdistä. Urho-nen kirjoittaa adressissa, että sivu-ainemahdollisuuksien sijaan opis-kelijat menettävät omalle tutkin-nolleen elintärkeitä opintokoko-naisuuksia.

”Päätös tehdään, jotta kasvatus-tieteiden tiedekunnan asema vah-

vistuisi näennäisesti. Silloin keskeiselle si-jalle ei asetu se, että saisimme parem-pia tiloja tai opin-tomahdollisuuksia,

vaan ne syyt vain keksitään jälkeen-

päin. Esimerkiksi ai-neenopettajat ovat to-

della kämäisissä tiloissa, mi-kä ei lupaa hyvää sille, jos 300 ak-tiivista opiskelijaa laitetaan muut-tamaan todella pikaisella aikatau-lulla Tampereelle”, Urhonen sanoo.

Urhonen haluaa korjata Hollin esittämän virheellisen väittämän Aikalaisessa, jonka mukaan suurin osa henkilökunnasta ja opiskeli-joista asuu jo Tampereella. Todel-lisuudessa OKL:läisistä asuu Tam-pereella vain pieni joukko.


Mitä mieltä sinä olet? Ärsyttääkö muutto? Oletko tyyt

yväi

nen

suun

nitelmaan?

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

Hämeenlinnan OKL

Opettajien koulutus Hämeenlin-nassa on aloitettu vuonna 1919.

Hämeenlinnan seminaari liittyi Tampereen yliopistoon vuonna 1974.

Sisäpiiritietoa schooleista

6 Aviisi 3. 9. 2010

Ajan hermollaTOHTORIT Eräs rajapyykki rikkoutui, kun Kristiina Rajalasta tuli Tampereen yliopiston 2 000. tohtori.

AJAN HERMOLLA

Ilmaista lähiruokaa

Syksyn asuntotilanne yllättävän hyvä

Hätämajoitusta järjestetään näillä näkymin enintään syysuun loppuun asti, koska

syksyn asuntotilanne on tavanomais-ta parempi.

Tamperelaisten korkeakouluopiske-lijoiden tilapäismajoitusta on järjestet-ty 23. elokuuta alkaen. Ensimmäisen viikon majoitus oli Pellervon koululla, jonka jälkeen se siirtyi Teknillisen yli-opiston ylioppilaskunnan hätämajoi-tustilaan Hotelli Torniin pienempiin tiloihin.

”Asuntotilanne on siinä mieles-sä kauhean lohdullinen, että suurin

osa asunnottomista opiskelijoista sai asunnon syyskuun alussa. Asunnot-tomia opiskelijoita on myös paljon vähemmän kuin edellisinä vuosina”, Opiskelijan Tampereen asuntosihtee-ri Annamaija Rönkkö sanoo.

Hätämajoituksen alettua asunnotto-mia korkeakouluopiskelijoita oli Opis-kelijan Tampereen listoilla noin 50, joista 6 oli Tampereen yliopiston opis-kelijoita. Vähän yli kymmenellä heis-tä ei ollut vielä opintojen alettuakaan tietoa asunnosta, mutta lopuilla vuok-rasuhde alkaa viimeistään lokakuun alusta. Tornissa majoittujia oli syys-

kuun alussa 17, joista Tampereen yli-opiston opiskelijoita oli kuusi.

Pellervon koulun kirjasto oli jaettu kirjahyllyillä miesten ja naisten puo-leksi ja opiskelijat majoittuivat patjoil-la. Teekkareiden Torni on hostellimai-nen majoitustila, jonka kahdessa huo-neessa on kerrossängyt. Lisäksi ma-joittujilla on käytössä keittiö, vessat ja suihkut.

”Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut ko-ko ajaksi Koukkuniemen Jukola, mut-ta siinä olisi ollut ongelmana kodin-omainen ympäristö, joten sinne olisi

jämähtänyt helposti. Halusimme sel-keästi tilapäismajoituksen”, Rönkkö sanoo.

Elokuussa majoitus maksoi 15 euroa viikossa, syyskuun puoleen väliin 30 euroa viikossa, syyskuun loppua lä-hestyessä viikkovuokra kohoaa ensin 60 euroon ja sitten peräti 70 euroon viikolta. Jos majoittuu hätämajoituk-sessa sen alusta loppuun, majoituksen hinnaksi tulee siis noin 250 euroa.

”Pyrimme rohkaisemaan ihmi-siä maksuilla asunnon etsimiseen”, Rönkkö sanoo.


Päätalon C-siiven parkki-paikan taakse on ilmesty-nyt kesän aikana kahdek-sanmetrinen, värikäs vil-jelylaari. Tamyn ympäris-

töjaoston ja ympäristöjärjestö Dodon ympärille muodostunut kaupunkivil-jelijäporukka kasvattaa isossa laati-kossa muun muassa perunaa, ruco-laa, retiisiä, kehäkukkia, punajuurta, porkkanaa, tomaattia, salaattia, kesä-kurpitsaa, papuja, herneitä, raparpe-riä, sipulia ja chiliä. Useimmista kas-veista on saatu myös satoa.

”Kaupunkiviljelyn ideana on ottaa käyttämätöntä maata haltuun. Maa-ilmalla viljellään paljon joutomailla,

taloyhtiöiden pihoilla, katoilla ja jopa seinillä. Tämä yliopiston nurmikent-täkin on ollut ennen täysin käyttämä-tön”, opiskelija Pieta Hyvärinen sa-noo.

Viljelijät ovat itse rakentaneet ja maalanneet laarin. Multa ja siemenet on saatu lahjoituksina.

”Tässä on ollut parikymmentä ih-mistä aktiivisesti mukana, joten ei vil-jelyssä ole ollut loppujen lopuksi pal-jon hommaa. Edes rikkaruohot eivät ole kasvaneet, koska multa on uutta”, Hyvärinen sanoo.

Kampuspuutarhurit ovat tavanneet koko kesän joka torstai hengaillak-

seen yhdessä, vaikka aina ei ole ollut paljoakaan tekemistä.

”Jos viljelyksiä olisi paljon kaupun-geissa, ne voisivat tuoda yhteisölli-syyttä. Yhdessä tekemällä tapaa uu-sia ihmisiä”, opiskelija Jenni Raninen sanoo.

Kuka tahansa voi tulla mukaan kampusalueen viljelyporukkaan. Jo kasvatettuja kasveja saa käydä kerää-mässä, kunhan ei tyhjennä koko laa-ria. Kasvit kannattaa huuhdella pölys-tä. Muita epäpuhtauksia ei tarvitse pe-lätä, sillä mullassa ei ole käytetty tor-junta-aineita.

”Tämä on ollut kannustava projek-ti, koska suurin osa meistä ei ole viljel-

lyt aiemmin mitään. Kun tekee paljon asioita, jotka ei näy missään, on hyvä tehdä välillä jotain todella konkreet-tista”, Raninen sanoo.

”Vaikka olemmekin akateemisia ih-misiä, osaamme silti tehdä konkreet-tista työtä!” Hyvärinen jatkaa naura-en.

Viljelijät käyvät yliopiston kanssa neuvotteluita siitä, saako laari jäädä paikoilleen talveksi, jotta se olisi käy-tössä taas ensi kesänä.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti

Päätalon parkkipaikan takana kasvatetaan kurpitsoja ja perunoita laarissa

Hätämajoituksen hinta on kohonnut pilviin, vaikka osan aikaa majoituttiin patjoilla


Katso video www.aviisi.fi

Nyt liikkuu kuva!

AVIISI-TVJenni Raninen ojentaa kesäkurpit-san toimittajalle. Tiina Pitkänen ja Kristo Mela seuraavat vierestä.

Tutustu viljelyyn

Yliopistolaisille tarkoitettu esittely-tilaisuus kaupunkiviljelystä torstaina 9.9 klo 12–14 viljely-laareilla. Tarjolla kahvia.


TOHTORIT Eräs rajapyykki rikkoutui, kun Kristiina Rajalasta tuli Tampereen yliopiston 2 000. tohtori. KIERTOAJELU Tutustu ilmaiseksi Tampereeseen 30.9. Lisätietoja: www.tamy.fi/vapaailta

Emilia Savolainen

Nuorena kannattaa pullistella lihaksiaLihaksia kannattaa rasittaa ja kasvattaa nuorena monestakin syystä. Eräs hyvä syy on, että kerran treenatut lihakset pys-tyy myöhemmin kasvattamaan uudelleen nopeammin vaik-ka lihakset olisivat välillä vähäisen käytön johdosta kutis-tuneet, kertoo Oslon yliopiston tutkimus.

Lihasten harjoittelu kasvattaa lihassyiden kokoa ja lisää tumien määrää. Käyttämättömyys pienensi lihaksia mutta tutkimuksessa huomattiin, et-tä tumat eivät kadonneetkaan. Tähän as-ti on oletettu, että rasituksen loppues-sa tumat vähenevät samalla kuin li-hasmassakin.

Aiheesta kertoi Suomessa Yle Tiedeuutiset.

Nainen lohduttautuu suklaalla, mies hampurilaisellaKun naista masentaa, hän pistää poskeen esimerkiksi pullaa, keksiä,

karkkeja ynnä muuta makeaa. Naiset hoitavat miehiä useammin negatiivisia tunteitaan syömällä, kertoo Suomen akatemian tutki-mus.

Jos mies turvautuu lohtusyömiseen, hän valitsee usein suolai-sia herkkuja, kuten pitsaa, hampurilaisia, majoneesisalaatteja tai makkaraa. Lohturuoka eroaa muusta ruoasta siten, että se sisäl-

tää paljon energiaa. Lyhytkestoisten negatiivisten tunteiden lisäk-si myös masennus lisää lohturuoan syömistä. Pilkkomista ja kuori-

mista vaativat kasvikset ja hedelmät eivät maistu masennusoireista kärsiville yhtä hyvin kuin muille.

Suomalaisten lihavien naisten ja miesten määrä on kasvanut tasaisesti jo parikymmentä vuotta. Nyt heitä on reilut viidesosa kansasta. Vain jonkun verran ylipainoisia on vielä huomattavasti enemmän.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Asioiden oikea laita

Tiedän sohaisevani suomalaisen itsekriittisyy-den muurahaispesään sanoessani tämän ää-neen, mutta sanonpa silti: tajuatteko te yliopis-to-opiskelijat todella, miten hyvin asianne ovat, kun YTHS:n hammaslääkäri paikkaa kolme

reikää parillakympillä? Ymmärrättekö, että jenkit aivan to-sissaan nauravat epäuskoisina kuullessaan koulutusjärjes-telmästämme? Oletteko oivaltaneet, että Nova Group -käh-mintä ei monessa muussa yhteiskunnassa olisi koskaan he-rättänyt vastaavanlaista kohua, koska media olisi vaiennut tai kansa jo täysin paatunut?

Kotimaisessa keskustelussa Suomi on surkea paikka. Pisa-tutkimukset ovat kukkua, poliitikot pelaavat omaan pus-siinsa. Newsweekin raporttikin oli vain maksettu mainos-temppu, Sveitsillehän se voitto olisi oikeasti kuulunut.

Nettipalstoja vilkaisemalla kävi hetkessä selväksi, että olisimme jupisten saaneet surkutella kohtaloamme listan häntäpäässä, mikäli mittarina olisi käytetty kansallisen ja henkilökohtaisen itsetuntomme tasoa. Oman maan lynk-kays ja mollaus olivat juttukerhojen yleisin anti.

Suomessa – myös Suomessa – moni asia on pielessä tai kaipaisi kohennusta. Mutta Newsweekin maiden välisiä elin-olosuhteita kartoittanut tutkimus ei väittänytkään suoma-laisten elävän maanpäällisessä paratiisissa. Kyse oli suh-teellisesta vertailusta. Yhdysvaltalaislehti pisteytti valtioita arvioimalla niiden koulutusta, terveyttä, elämänlaatua, ta-louden dynaamisuutta ja poliittista ympäristöä.

Käykää vilkaisemassa ruohoa aidan toisella puolella, kiika-roikaa kotimaatanne vähän kauempaa. Riisukaa turistilak-ki, ryhtykää paperisotaan, asettautukaa asumaan, tunkeu-tukaa syvälle sisään vieraaseen kulttuuriin. Löytyy paljon kultaa – ja kilokaupalla katinkultaa.

Kliseet suomalaisesta rehellisyydestä, puhtaasta luon-nosta ja yleistiedon tasosta ovat täyttä totta. Suhteellisesti, toki. Jatkakaamme siis valituslaulua oikealla hetkellä, jot-ta parannustarpeet eivät unohdu. Tähänhän pohjoinen hy-vinvointi kai osin perustuu.

Mitä akilleenkantapäähämme tulee: Kyllä, Suomessa juodaan paljon viinaa ja humallutaan liikaa. Osaratkaisu-na tarjoilen niinkin yksinkertaista asiaa kuin tukeva, etelä-eurooppalaistyylinen illallinen. Täydellä vatsalla viihteelle vaihtanut ei valahda kontilleen useammastakaan viskipau-kusta.

Suomalaiset, meillä menee tosi hyvin. Jospa hieman ra-kastaisimme itseämme ja kannustaisimme toisiammekin samaan. Saattaisi mennä vieläkin paremmin.

Rinta rottingille!

?

uusi sosiaalipoliittinen sihteeri ja järjestösihteeri tulivat taloon

KIRJOITTAJA ASUU ESPANJASSA


SäilytyslokerottyhjennettiinkesälläPäätalon, Pinni A:n, Pinni B:n ja Lin-nan säilytyslokerot tyhjennettiin kesäl-lä. Lokeroista löytyneet tavarat on otet-tu talteen ja niitä voi tiedustella kiin-teistöjen vahtimestareilta joulukuun loppuun asti. Tämän jälkeen käyttö-kelpoiset löytötavarat toimitetaan yli-opiston kierrätyshuoneeseen. Kierrä-tyshuone on kaikille avoin ja sijaitsee Päätalon E-siiven ensimmäisessä ker-roksessa huoneessa 105.

Syyskuussayliopistonpyöräilypäivä Yliopiston pyöräilypäivää vietetään keskiviikkona 22. syyskuuta kello 12–16 Päätalon edustalla.

Tällöin pyörätohtori huoltaa pyöriä tarvikemaksun hinnalla. Huoltotöihin kuuluvat kumin paikkaukset, jarruvai-jereiden vaihdot ynnä muut pienet työt. Tapahtumassa on myös myynnissä käytettyjä ja kunnostettuja pyöriä ja ja-ossa Tampereen seudun pyöräkartto-ja. Ohjelma tarkentuu syyskuun alus-sa Ekokampuksen nettiin: www.uta.fi/ekokampus.

Opinto-ongelmaisilleapua ryhmästäOpintopsykologi alkaa syksyllä ohjata opiskelijoille tarkoitettua Otetta opin-toihin -ryhmää. Ryhmä on tarkoitet-tu perustutkinto-opiskelijoille, joil-la on vaikeuksia tarttua opiskeluun ja saada tehtyä opintosuorituksia lop-puun. Ryhmässä käsitellään motivaa-tiota, opiskelua yliopistossa, opiskelu-taitoja ja voimavaroja. Ryhmään voi ot-taa 12 opiskelijaa, jotka valitaan ilmoit-tautuneille lähetettävän ennakkotehtä-vän perusteella. Hakuaika päättyy 17. syyskuuta. Ilmoittautuminen: [email protected].

Yo-talonuudet kasvot

Tamyn toimistotuoleilla istuu kak-si uutta työntekijää. Tea Hoffren, 29, aloitti sosiaalipoliittisen sih-

teerin työt elokuun puolessa välissä. Maisteri Hoffren on työskennellyt ai-emmin kaupungin sosiaalitoimessa ja Kehitysvammaisten tukiliitossa.

”Tehtäväni on parantaa opiskelijoi-den hyvinvointia. Toimeentuloon, ter-veyteen ja asumiseen liittyvät asiat ovat keskeisiä.”

Hanna-Riikka Roine, 26, on työs-kennellyt järjestösihteerinä syyskuun alusta. Järjestökokemusta Roineelta löytyy, sillä hän on toiminut vihreän kulttuuriyhdistys Vastedes ry:n järjes-tösihteerinä ja ainejärjestönsä puheen-johtajana.

Roineella on edessä melkoinen syksy. Paitsi että hän sai vakituisen työpaikan Tamysta, hän aikoo valmistua ennen joulua. Eikä siinä vielä kaikki.

”Menen naimisiin!”Entinen soposihteeri Antti-Juk-

ka Huovila siirtyi työskentelemään SYL:oon, järjestösihteeri Kirsi Venho yliopiston kielten laitokselle.

Seppo Honkanen

8 Aviisi 3. 9. 2010

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Mitä jos yliopistoa ei olisi?

Sorsapuisto

Pin

nin

katu

Piirros pohjautuu 50-luvulta olevaan ilmakuvaan. Etualalla on nykyinen yliopiston kampusalue.


Mitä jos yliopistoa ei olisi?

IlKKa PErNu, TEKsTI & HaNNa NauHa, KuVITus

Missä kaikki oikein ovat?

Olemme juuri saapuneet junalla Tampereen rautatieasemalle. Vaik-ka on perjantai-iltapäivä, funk-kisasemalla ei kaiu puheensorina

ja kiireiset askeleet. Ei näy kotiseudulle matkaavia opiskelijoita, ei ulkomaalaisia reppureissaajia eikä pukumiehiä tai -naisia.

Olen tullut katsomaan, millainen paikka yliopis-toton Tampere oikein on. Mukaan kuvitteelliselle kävelykierrokselle ovat lupautuneet Suomen histo-rian professori Pertti Haapala ja aluetieteen profes-sori Markku Sotarauta.

Vaihtoehtoinen Tampere on kaupunki, jolla oli edessään loistava tulevaisuus. Se havitteli itselleen Yhteiskunnallista Korkeakoulua 1950-luvun lopulla. Muutama päättäjä – lähinnä kaupunginjohtaja Erk-ki Lindfors ja talousjohtaja Yrjö Silo – yritti kam-meta korkeakoulua Helsingistä Tampereelle.

Mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Vuonna 1960 kaupungissa oli asukkaita 125 495. Vuonna 2010 nii-tä ei ole juurikaan enempää. Väestönkasvu hidastui 1970- ja 80-luvuilla, ja 90-luvulla pysähtyi kokonaan. Tampere on nyt kahdeksanneksi suurin kunta – he-ti Jyväskylän ja Oulun perässä.

Toisin kävi Porille, joka yllättäen nappasi korkea-koulun itselleen Tampereen nenän edestä. Muuta-man vuoden kuluttua opinahjon nimi muutettiin Porin yliopistoksi. Nyt siellä opiskelee noin 15 000 ihmistä.

Kaupunki on tuplannut väkilukunsa 50 vuodes-sa ja on muutenkin vireä kulttuurikaupunki. Pori–Helsinki-junarata rakennettiin jo 1970-luvulla, mut-ta Tampereen rautatieasema on saanut rauhassa ränsistyä.

Nyt matkaan. Tampere odottaa.

Aviisi lähti kävelylle ihmettelemään kuvitteellista Tamperetta: kaupunkia, joka ei saanut yliopistoa vuonna 1960. Millainen Tampereesta olisi kasvanut ilman yliopiston vaikutusta?Sorsapuisto Kalevantie

Viinikankatu

10 Aviisi 3. 9. 2010

Yliopisto oli tarkoitus rakentaa Ka-levaan, Sorsapuiston ja eläintarhan viereen. Nyt paikka on joutomaata – muutamaa epämääräistä konttia lu-kuun ottamatta. Eläintarhastakin on jäljellä enää teurastamorakennus. Sen tilalle suunniteltiin 1980-luvun lopul-la isoa konsertti- ja kongressitaloa. Talolle oli jo keksitty mahtipontinen nimi: Tampere-talo.

Sekin jäi paperille. Miksi?”Tampere-talon kaltainen kongres-

sikeskus rakentuu vahvasti yliopis-tojen ja teollisuuden varaan. Tampe-re-taloa ei voinut olla ilman yliopisto-ja, ja konserttikäytölle se olisi ollut lii-an mahtipontinen”, Markku Sotarau-ta sanoo.

Siis: ei yliopistoa, ei kongresseja. Tässäkin asiassa ratkaisee kysynnän ja tarjonnan laki.

“Ei tullut sinfoniaorkesteriakaan. Kulttuuritoiminta vaatii tietyn ylei-sön”, Pertti Haapala jatkaa.

Akateeminen eliitti ja keskiluokka käyttävät paljon kulttuuripalveluita. Myös eliittikaupat uupuvat kaupun-gista ostovoiman puuttuessa. Ei Lasi-Koisoa eikä Marimekkoa. Stockmann sentään on, sillä se avattiin jo 1957.

Yleisön puutteesta toinen Tampe-reen suurista teattereista joutui lait-tamaan lapun luukulleen 1980-luvun puolivälissä. Jäljelle jääneessä teatte-rissa onkin viime vuodet pyörinyt iro-ninen Vuonna 85 -ivanäytelmä.

Nuorisokulttuurikin näivettyi. Lu-paavan oloinen manserock kuoli en-nen kuin pääsi vauhtiin. Ylöjärveläis-ten poikien Eppu Normaali -nimises-tä punk-yhtyeestä kohistiin 1970-lu-vun lopulla, mutta menestys ei kan-tanut Rockin SM-kisojen Tampereen-karsintaa pidemmälle. Kukaan ei ha-lunnut julkaista yhtyeen omalaatuista musiikkia eikä keikoille riittänyt vä-keä.

27-vuotias Kari ”Epe” Helenius kiinnostui bändistä, ja hänen olikin tarkoitus perustaa Tampereelle oma levy-yhtiö. Poko Records ei kuiten-kaan saanut toimintaansa koskaan kunnolla käyntiin.

Tullikamarin pakkahuoneesta olisi ehkä saneerattu esittävän taiteen tila niin kuin Joensuussa, jos vain sellai-selle olisi ollut kysyntää.

“Yliopisto säteilee moneen asiaan – se vaikuttaa siihen, mitä mukulat har-rastavat, koulujen luonteeseen, nuori-sokulttuuriin ja niin edelleen. Opiske-lijakaupungeissa on paljon vaihtoeh-toista toimintaa”, Haapala toteaa.

Kaupungista puuttuvat opiskelijat. Okei. Mitä porukkaa Tampereella sit-ten liikkuu?

Nyt ikääntyneet entiset tehdastyö-läiset hallitsevat kaupunkia; kaduilla kuljetaan lähinnä kävelykeppien va-rassa. Melkein jokaisen kulman taka-na on Mummon kammari -ketjun toi-mipiste. Palvelubussit kolistelevat Hä-meenkadulla omaa kaistaa.

Ohitimme juuri Kyttälän pyörä- ja rollaattorihuolto -liikkeen.

Tampereelle on käynyt niin kuin monelle muulle keskikokoiselle maa-kuntakaupungille: nuori polvi pake-nee kaupunkeihin, joissa on korkea-kouluja ja elämää – paikkoihin, joilla

on tulevaisuutta.”Tampere oli 50 vuotta sitten nuor-

ten ihmisten kaupunki. Täällä oli noin 35 000 tehdastyöläistä”, Haapala tote-aa.

Saman verran täällä olisi nyt opis-kelijoita, jos meillä olisi korkeakoulu-ja. Nykyään Tampere on vanhusten ja työttömien kaupunki. Vielä 1960-lu-vulla Tampere oli tyypillinen – ehkä jopa kaikkein tyypillisin – suomalai-nen tehdaskaupunki.

“Asuin täällä jo pikkulapsena ja sil-loin oli vielä kymmeniä tehtaanpiip-puja pystyssä”, Haapala muistelee.

Tampereelta on kadonnut vuoden 1974 öljykriisin jälkeen 20 000 työ-paikkaa yhteiskunnan rakennemuu-tosten kautta. Ensin hävisi tekstiilite-ollisuus. Konerakennukselle ei käynyt ihan yhtä pahasti, mutta sekään ei on-nistunut uudistumaan, vaan surkas-tui.

Tampere taantui, koska se jäi yk-sin vanhan teollisuuden varaan. Kun se romahti lopullisesti 1990-luvun la-massa, Tampereesta tuli pelkkä ohi-kulkupaikka. Kaikki jatkoivat matkaa

– pääasiassa pääkaupunkiseudulle.Se näkyy Tampereen katukuvassa

karusti: lähes joka toinen Hämeen-kadun paraatipaikan näyteikkunois-ta on tyhjillään – on ollut jo jonkin ai-kaa.

Ilman Euroopan unionia Tampe-reelle olisi voinut käydä vieläkin huo-nommin. EU:n aluetuki on antanut seudulle tekohengitystä viimeiset 15 vuotta.

Laman jälkeen Suomessa alkoi it-buu-mi, mutta Tampere jäi siitäkin junas-ta.

Teknillisen korkeakoulun puute vaikutti siihen, ettei Nokia panosta-nut Tampereelle.

”Voin kohtuullisen kirkkain silmin

sanoa, että Pirkanmaan talouselämä on kehittynyt huomattavasti heikom-min ilman yliopistoja”, Sotarauta to-teaa.

Rahan lisäksi Tampereelta uupuu muutakin: hyviä ideoita.

”Täältä puuttuu ajattelun avaruus, moniäänisyys. Ilmapiiri on totinen ja yksiulotteinen. Se näkyy esimerkiksi kunnallishallinnon valmisteluproses-seissa”, Sotarauta jatkaa.

Tamperelaisesta päätöksenteon ar-kuudesta on olemassa oiva esimerkki. Kun Näsijärven rantaan alettiin vuon-na 1970 suunnitella suurella tohinalla näköalatornia, maamerkkiä, joka nä-kyisi naapurikuntiin saakka, viimeti-passa lyötiin jarrut päälle. Alun perin lähes 170 metrinen torni kutistui 80-metriseksi tolpaksi. Se ei näy kunnol-la edes Lielahteen asti.

Päätöksentekijöistä puuttuvat aka-teemiset kommentaattorit, jotka vaati-vat perusteluja ja jotka kykenevät nä-kemään omaa napaansa pidemmälle.

Tampere on joutunut ottamaan mal-lia Lahden kaupungin latteista slo-ganeista. Tampere the Business Ci-ty -kyltit Hatanpään valtatien varres-sa ovat noloja, mutta ei meillä ole pa-rempiakaan ideoita tarjota.

Harmi, sillä Tampere olisi ollut hy-vä paikka yliopistoille.

”Tampere voisi olla vaihtoehto Hel-singille. Kaupunki, jolla on isomman kaupungin tarjonta, mutta joka on kuitenkin vähän lähempänä Pohjan-maata ja Kainuuta – ei niin pelottava kuin iso Helsinki”, Sotarauta sanoo.

Mutta onhan täällä vielä se vanhan ja arvokkaan tehdaskaupungin maine ja imago. Haapala ja Sotarauta pudiste-levat päätään.

Ymmärrän asian, kun astelemme Hämeensillalle.

Tammerkosken varrella olevat ra-kennukset purettiin jo 1980-luvulla. Finlaysonin punatiilisen puuvillateh-taan tilalla kohoaa nyt puolityhjä be-tonimöhkäle. 1990-luvulla sinne havi-teltiin informaatioteknologian yrityk-

siä. Hetken aikaa se oli virkeää aluet-ta, mutta it-kuplan puhjettua on ollut hiljaista.

Kyse ei ole ollut siitä, etteikö van-haa Tamperetta olisi haluttu säilyttää vaan ongelma on ollut puhtaasti ra-han puute. Vanhan ylläpitäminen on aina kalliimpaa kuin uuden ja tehok-kaamman rakentaminen.

Vanhan rakennuskannan raivaa-misinto ei olisi ollut yhtä päätöntä, jos Tampereella olisi ollut tahoja, jot-ka olisivat osanneet arvostaa vanhan tehdasmiljöön kulttuuriarvoa.

”Vanhan keskustan suojeluksessa olisi yhdistynyt akateemisen ja kult-tuuriväen sekä vanhan väestön int-ressit”, Sotarauta sanoo.

Toisin sanoen poliittinen tahto puut-tui. Valtuustossa istuu lähinnä sosi-aalidemokraatteja ja kokoomuslaisia. Vanhan aseveliakselin tärkein tehtä-vä näyttäisi yhä 2010-luvulla olevan kommunistien vallannousun estämi-nen. Vihreät loistavat poissaolollaan toisin kuin yliopistokaupungeissa.

Nyt kun seisoo Hämeensillalla ja tuijottaa tasamittaisia siporex-kerros-taloja, voi vain kuvitella, miltä maise-ma näyttäisi, kun aurinko pääsisi las-kemaan Finlaysonin puuvillatehtai-den taakse. Eteen avautuisi sekä Tam-pereen historia että tulevaisuus.

On aika palata takaisin rautatiease-malle.

”Pikajuna Helsingistä Tampereel-le saapuu raiteelle yksi”, kuulutus ka-jahtaa.

Väkimassoja ei kuitenkaan vyöry sisään asemahalliin. Pysähtyneisyys symboloi koko kaupunkia. Kenellä-kään ei ole tänne mitään asiaa, eikä täältä lähde kukaan. Mikään ei virtaa paitsi vesi Näsijärvestä Pyhäjärveen.

”Aika väsähtänyt kaupunki”, Sota-rauta huokaa.

Moni asia olisi toisin, jos Tampe-reella olisi yliopistoja. Silti yksi asia olisi varmaa. Aivan varmasti Tampe-reella pelattaisiin jääkiekkoa – mutta taatusti vain yhdessä joukkueessa.

PErTTI HaaPala ON suOMEN HIsTOrIaN

PrOfEssOrI TaMPErEEN ylIOPIsTOssa

ja MarKKu sOTarauTa ON aluETIETEEN

PrOfEssOrI TaMPErEEN ylIOPIsTOssa.

Tammerkosken varrella olevat rakennukset purettiin jo 1980-luvulla. Finlaysonin punatiilisen puuvillatehtaan tilalla kohoaa nyt puolityhjä betonimöhkäle.

Kaduilla kuljetaan lähinnä kävelykeppien varassa. Melkein jokaisen kulman takana on Mummon kammari -ketjun toimipiste. Palvelubussit kolistelevat Hämeenkadulla omaa kaistaa.

Pysähtyneisyys symboloi koko kaupunkia. Kenelläkään ei ole tänne mitään asiaa, eikä täältä lähde kukaan.


jos Näsinneulaa ei olisi koskaan rakennettu

Särkänniemen kupeessa oleva Näsinneula on yksi Tampereen symbo-leista, joka pitää lätkäistä minkä tahansa kaupungin esitteen kanteen.

Vuosina 1970–71 rakennettu torni lähti silloisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin ajatuksesta. Hänen mielestään Tampereelle pitäisi saada oma ”Puijon torni”.

Olisiko Tampereen imago erilainen – tylsempi – ilman taivaalle kohoavaa tornia? Markku Sotarauta ajattelee Näsinneulaa ja Särkänniemeä yhdessä.

”Monen suomalaisen ensimmäinen kosketus Tampereeseen on Särkännie-mi. Siellä on aina hauskaa! Siksi mielikuva on, että Tampereella on aina haus-kaa.”

Hänen mukaansa ihmisillä on yleispositiivinen kuva Tampereesta nimen-omaan Särkänniemen takia.

”Sillä voi olla isompi merkitys kuin uskotaan.”

jos punakaarti olisi voittanut Tampereen taistelun

Tampereen taistelu käytiin maalis-huhtikuussa 1918, kun valkoiset val-loittivat Tampereen keskustan kansalaissodassa. Väitetään, että val-koisten voittamasta Tampereella käydystä verisestä taistelusta tuli si-

sällissodan käännekohta.Ratkaisiko se koko sodan? Olisiko Tampere ja Suomi erilainen paikka, jos

punakaartin valtaaman kaupungin puolustus olisi kestänyt ja Mannerhei-min johtamien valkoisten joukkojen olisi pitänyt perääntyä.

”Tuo on poliittisesti latautunut kysymys. Jos olisin vielä Turussa, vastaisin, että me olisimme kuin Puola, mutta vastaan nyt vain, että mielenkiintoinen kysymys”, Sotarauta naurahtaa.

Pertti Haapala uskoo, että eläisimme aivan nykyisennäköisessä maassa.“Sodan lopputulosta ei ratkaistu Tampereella.”

jos puu-amuria ei olisi jyrätty maan tasalle

Nykyisen Amuri-kaupunginosan tilalla oli puutalokortteleita vielä 50 vuotta sitten. 1800-luvulla rakennettu puu-kaupunginosa purettiin 1960- ja 70-luvuilla ja tilalle kohosi tamperelaisen tylsiä matalia ker-

rostaloja.Jäljellä vanhasta rakennuskannasta on yksi kortteli, joka toimii kesäaikaan

työläismuseona, mutta voisiko puu-Amuri toimia merkittävänä matkailu-valttina, jos se olisi säästetty?

”Olisi se – ja herrojen asuma-alue”, Haapala uskoo.Esimerkiksi Vanha Rauma ja Vanha Porvoo ovat tärkeitä kaupungin mat-

kailulle. Tampereella ei ole omaa ”Vanhaansa”. Vetäisikö alkuperäiseksi sa-neerattu puu-Amuri turisteja kaupunkiin? Tuskin, Markku Sotarauta sanoo.

”En usko, että portsa (Port Arthur) on Turulle suuri vetovoimatekijä, vaik-ka onhan se viehättävä.”

jos james finlayson ei olisi perustanut tehdasta Tampereelle

Skotlantilainen tehtailija James Finlayson (1771-1852) perusti Finlayso-nin puuvillatehtaan Tammerkosken varteen vuonna 1820.

Mutta mitä jos Finlayson ei olisi edellisenä vuonna vieraillut alueella ja kokenut paikkaa otolliseksi voimanlähteeksi teollisuudelle, olisiko Tampe-re jäänyt kokonaan syntymättä?

Tuskin, sillä voimakkaan kosken energia veti puoleensa muitakin yrittäjiä.”Finlayson on Tampereen teollistuneen alun symboli, mutta ei pidä unoh-

taa, että tänne tuli muutakin toimintaa muun muassa Pohjanmaalta ja Ruot-sista”, Markku Sotarauta sanoo.

”Paikka oli niin houkutteleva, että jos ei Finlaysonista ei olisi tullut lippulai-va, niin jostain muusta kyllä olisi.”

Pertti Haapalan mukaan James Finlaysonin roolia on jopa liioiteltu.“Jamesilla ei ollut yhtään rahaa – vain velkaa. Hänen nimensä jäi historiaan

tehtaan nimessä. Tehtaan todelliset perustajat olivat saksalaiset Nottbeck ja Rauch, Venäjän valtio ja kansainvälinen pääoma”, Pertti Haapala sanoo.

Jos 1970-luvulla maan tasalle jyrätty Puu-Amuri olisi edelleen pystyssä, se saattaisi olla paitsi taitelijoiden ja herrojen suosima kaupunginosa, myös melkoinen matkailuvaltti.

Mitä jos asiat olisivat menneet toisin?

12 Aviisi 3. 9. 2010

Silloin ennenOpiskelijat asuivat ahtaasti ja kirjoittivat gradunsa kirjoituskoneilla

1960Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Tampereelle. Toivo Korhosen suunnit-telema päätalo valmistui.

1964Humanistinen tiedekunta perustettiin

1965Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta perustettiin

1966Yhteiskunnallisesta korkeakou-lusta tuli Tampereen yliopisto

1968Tamy esti Tampereen yliopiston siirtämisen Hervantaan

Kynät ja kirjoituskoneet olivat yliopistolla kovassa käytössä

ennen tietokoneita.

Opintokirjaan kirjattiin käsin kaikki opintomerkinnät. Kyseinen opintokirja on jäänyt Tamyyn lainanpantiksi.

Jokainen opiskelija sai opinnot aloitettu-aan muistion, jossa oli tietoa yliopistosta ja Tamystä. Lisäksi muistiossa on kaikkien opiskelijoiden osoitteet ja puhelinnumerot!

Entisaikainen opiskelijakortti turvattiin väärennykseltä filmireunoilla.


ruoka: halpaakokkailtiin kotona

Opiskelijatuen (nyk. Juvenes)ruoka oli alusta asti melko halpaa. Esimerkiksi vuonna

1964 silli ja munakastike maksoivat markan, mikä tarkoittaa nykyrahas-sa noin 1,64 euroa. Silti köyhät opis-kelijat kokkasivat suureksi osaksi vie-lä ruokansa itse. Kela alkoi maksaa ateriatuen muodossa osan jokaisesta opiskelijalounaasta opiskelijaravinto-lalle vasta vuonna 1979, jolloin hinta-taso laki entisestään.

”Asiakasmäärät kymmenkertaistui-vat tuen ansioista”, Juveneksen toimi-tusjohtaja Pertti Liljeroos kertoo.

Vielä 1970-luvulla Opiskelijatuen ravintoloiden aterioiden tuoreita kas-viksia olivat ainoastaan porkkana- ja lantturaaste. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa kiinnostus terveellisem-pään ruokaan alkoi herätä, joten ruo-kalistalle tuli ensimmäistä kertaa tuo-reita raaste-sekoituksia.

”Opiskelijaruoka oli varsin moni-puolista ja ravitsevaa, sillä vihannek-siakin oli. Rahan arvo oli toinen, mut-ta lounas maksoi ehkä noin 6-8 mark-kaa. Opintorahaa ei ollut, eikä laina riittänyt elämiseen, joten kävin töis-sä”, tiedotusoppia vuodesta 1970 opis-kellut kansanedustaja Mikko Alatalo muistelee.

Hän teki iltaruoaksi yleensä talou-dellista ruokaa kuten makaronilaa-tikkoa, lasagnea, munakkaita tai liha-pullia opiskelijakämpässään Domuk-sella ja kokkaili välillä kämppiksen-sä kanssa. Pitsa ja hampurilaiset eivät olleet vielä suosittuja, vaikka einekset olivat tulleet kauppoihin.

1980-luvulla opiskelijalounas irtosi halvimmillaan alle kymmenellä mar-kalla. Toimittaja Gilbert Granholm tiivisti opiskelijalounaiden ominais-piirteet Aviisissa vuonna 1988: ”Ateria näyttää työssäkäyvän normaalilou-naalta. Tavallisesta lounaasta sen kui-tenkin erottaa pienempi energiamää-rä ja huomattavasti alhaisempi hinta.”

ainejärjestöt: monniaisia

Tampereen yliopiston vanhin ai-nejärjestö Hallat eli kunnallis-alan opiskelijoiden ainejärjes-

tö on perustettu vuonna 1928. Tuohon aikaan Tampereen yliopisto tunnet-tiin Kansalaiskorkeakouluna, joka si-jaitsi vielä Helsingissä. Historiansa ai-

kana Hallojen edustamat oppiaineet ovat muuttuneet monta kertaa, mut-ta toiminta on ollut alusta asti melko lailla nykyisen ainejärjestötoiminnan kaltaista eli se on sisältänyt kokouk-sia, illanviettoja ja vaikutustyötä opis-kelijoidensa työllistymiseksi. Alku-vuosina iltaa vietettiin keskusteluti-laisuuksissa ja teeilloissa.

Ensimmäinen maininta tuutoritoi-minnasta löytyy vuodelta 1947, jolloin toisen vuoden opiskelijoista nimettiin henkilökohtainen valvoja ensimmäi-sen vuoden opiskelijoille. Tosin kai-kissa ainejärjestöissä tuutoreita ei ol-lut vielä vuosikymmeniin. Fuksiaisil-lekin löytyy historiallinen vastineen-sa. 1950- ja 1960-luvuilla illanvietoista tärkeimmiksi mainitaan monniaiset ja potkiaiset.

”Monniaiset oli vanhemman vuo-sikurssin järjestämä tutustumisil-lanvietto ensimmäisen vuosikurs-sin opiskelijoille. Potkiaiset oli taas ensimmäisen vuosikurssin opiskeli-joiden järjestämä juhla opiskelunsa päättävien hallojen poispotkimiseksi”, ainejärjestölehti Hallavaaran historii-kissa kerrotaan.

Hallojen tapaan ainejärjestöt politi-soituivat 1970-luvulla. Politisoitumi-sen jälkeen ainejärjestöjen järjestö-toiminta passivoitui ja alkoi keskittyä yhä enemmän juhlimiseen.

Opiskelijat: naisia ja duunareita

Tampereen yliopisto perustet-tiin vuonna 1925 Kansalaiskor-keakoulu-nimisenä. Sen tarkoi-

tus oli toimia lahjakkaiden ei-ylioppi-laiden opinahjona. Nimi muuttui Yh-teiskunnallisen Korkeakoulun (YKK) kautta Tampereen yliopistoksi vasta vuonna 1966. Opinahjo muutti Tam-pereelle vuonna 1960, jolloin jo hiu-kan yli puolet opiskelijoista oli yliop-pilaita. Monet opiskelijat olivat edel-leen työläistaustaisia ja maalaisia.

Jo 1960-luvun alussa naisia oli lähes 54 prosenttia opiskelijoista, jonka jäl-keen naisopiskelijoiden määrä on vain kasvanut.

”Naisten suureen määrään vaikut-tivat humanistisen tiedekunnan pe-rustaminen sekä muut naisvaltaiset oppiaineet, kuten sosiaaliala. Naisten suurta määrää näillä aloilla ei ihme-telty”, sanoo historian lehtori Mervi Kaarninen.

Opiskelijat hakivat Tampereen yli-opiston ensimmäisinä vuosikymme-

ninä opiskelemaan tiedekuntaan, ei-vät suoraan pääaineeseen – mihin suunnitellaan paluuta school-uudis-tuksessa. Tiedekuntavalinnasta siir-ryttiin pääainevalintoihin 1960-luvun puolivälistä alkaen, jolloin opiskeluis-sa korostettiin kovasti tutkimusmeto-diikkaa.

Opiskelijamäärät olivat Timo Vik-manin aloittaessa psykologian opin-tojaan 60-luvun lopussa noin kolme kertaa pienempiä kuin nykyisin. Mas-saluennot olivat silti arkipäivää. Uu-silla opiskelijoilla ei ollut tukenaan tuutoreita eikä opinto-ohjaajia.

”Koulussa oli jotenkin tottunut sii-hen, että opettaja varmisti, että koti-läksyt oli tehty. Yhtäkkiä yliopistos-sa ei. Ilmoitustaululta vain katsot-tiin, mikä arvosana tuli. Jos ei pärjän-nyt, täytyi tulla vain uudestaan yrittä-mään. Kukaan ei kysynyt, olitko pai-kalla tai miten meni.”

Kuitenkin pro gradu -työhön sai oh-jausta ja odotukset ryhmätyönä tehtä-vän opinnäytetyön tasosta olivat kor-kealla.

asuminen: opinto-menestys toiasuntopaikan

Vuonna 1959 perustetun Toasin 60-luvun kämpät olivat pää-osin kahden hengen kalustettu-

ja huoneita Domuksella. Pitkillä käy-tävillä sijaitsivat yhteiset keittiöt ja oleskelu- ja peseytymistilat. Alkujaan vuokraan sisältyi kalusteiden lisäk-si saunavuoro ja viikkosiivous. Opis-kelija-asuntojen vuokrat olivat aluksi melko kalliitta, eikä asumislisää tun-nettu.

60-luvun lopulla säätiö alkoi raken-taa myös solu- ja perheasuntoja, mutta kahden hengen huoneistakaan ei vie-lä luovuttu. Niitä rakennettiin esimer-kiksi vuosikymmenen lopulla Härmä-län opiskelijataloon, joka oli Peltolam-min opiskelija-asuntojen ohella käy-tössä jo 60-luvulla.

”Soluhuoneet nousivat vuosikym-menen lopulla selvästi suosituimmik-si, vaikka niissä olikin kimppahuo-netta kalliimpi vuokra”, kertoo Toa-sin historiaa tutkiva Vesa Vartiainen historiatieteen laitokselta.

60-luvulla säätiön asuntoihin haet-taessa etusijalle pääsivät ulkopaikka-kuntalaiset.

”Asuntopaikka irtosi keskimääräis-tä helpommin, jos hakija oli köyhä, oli menestynyt hyvin opinnoissa tai otti aktiivisesti osaa opiskelijajärjestöjen

toimintaan.”Vuoteen 1979 moni Toasin asunto

toimi kesähotellina, joten opiskelijat eivät saaneet viettää niissä kesiään.

rakennukset: yliopisto oli levällään

Tampereen yliopiston edeltäjä Yhteiskunnallinen Korkeakoulu (YKK) toimi ahtaissa ja mel-

ko rähjäisissä tiloissa Helsingin Kal-liossa. Kun YKK muutti Tampereelle vuonna 1960 valmistuneeseen yliopis-ton nykyiseen päätaloon, osa opiske-lijoista päätti jäädä kotoisaksi koke-maansa Kallioon.

”Moni oli kirjallisuustieteen ai-kuisopiskelijoita, jotka kävivät lähin-nä kuuntelemassa luentoja. He jäivät mieluummin Kallion hämäriin kuppi-loihin kuin lähtivät kauas Tampereel-le valoisiin tiloihin”, muistelee 50–60-lukujen taitteessa opiskellut kamari-neuvos Matti Parjanen.

1960-luvulta alkaen yliopistolla oli akuutti tilaongelma: yliopisto oli al-kujaan mitoitettu 2 000 opiskelijalle, mutta uusien tiedekuntien takia hei-dän määränsä kasvoi vuosikymme-nen lopussa 6 700:aan.

Vuonna 1967 valmistunut päätalon E-siipi ei tuonut suurta parannusta, joten uusia tiloja yritettiin haalia Pää-talon lähistöltä, kuten nykyisten Pin-nien, Tampere-talon ja hotelli Ilvek-sen tonteilta. Myös Hervantaan muu-tosta tehtiin tarkat suunnitelmat, mut-ta ne kaatuivat lopulta yliopistoväen vastustukseen.

Tilan puutteen vuoksi massaluento-ja jouduttiin pitämään muun muassa Sampolan työväenopistolla, vanhalla kauppaoppilaitoksella Satakunnan-kadulla ja elokuvateatteri Ilveksessä Itsenäisyydenkadulla, jossa toimii ny-kyisin Tampereen ylioppilasteatteri.

Paisuneita tiedekuntia ja laitoksia alettiin 1970-luvulla hajasijoittaa ym-päri kaupunkia. Esimerkiksi sosiolo-gian laitos siirtyi Hatanpään valtatien varteen vanhoihin tehdastiloihin, his-toriatieteen laitos muutti Stockman-nin naapurustoon ja suomen kieli sai tilat Keskustorin kupeesta.

Vuonna 1972 perustettu lääketieteel-linen tiedekunta joutui sekin toimi-maan aluksi varsin hajautetusti. Sen tiloja oli sekä ortodoksikirkon nurkil-la, Koukkuniemessä että Taysin van-hassa laitospesulassa.

Kasvatustieteiden tiedekunta perus-tettiin 1970-luvun puolivälissä Pyyni-

HErTTa-MarI KauKONEN, sEPPO HONKaNEN, juHO HaKKaraINEN ja OllI KOIKKalaINEN, TEKsTI & sEPPO HONKaNEN, KuVaT

1969Tampereen yliopistoon palkat-tiin opintosihteeri.

1972Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin

1974Tampereen yliopisto valtiol-listettiin. Kasvatustieteiden tiedekunta perustettiin.

1985Tamy perusti paikallisradio 957:n.

1993Pinni A-rakennus valmistui. Tamy oli mukana kumoamassa päätöstä lopettaa lääketieteelli-nen peruskoulutus Tampereella.

14 Aviisi 3. 9. 2010

kille entisen teknillisen oppilaitoksen tiloihin. Kun 1970-luvun lopulla Pyy-nikille sijoitettiin myös kieli- ja kään-nöstieteet, rakennus alkoi käydä ah-taaksi. Samoihin aikoihin yliopisto sai kuitenkin Attilan kenkätehtaasta uu-det tilat pääkirjastolle ja sosiaali- sekä kirjastotieteille.

1980-luvulla yliopisto pääsi sijoit-tamaan toimintojaan Päätalon ja At-tilan välisen Tullin alueen rakennuk-siin muun muassa Yliopiston- ja Pin-ninkaduille. Varsinaisesta keskusta-kampuksesta on voitu puhua vuodes-ta 1993, jolloin käyttöön otettuun Pin-ni A:han siirrettiin kauppa- ja hallin-totieteet.

Tuet: opettajan poika sai pärjätä tuetta

Yliopistot olivat sotien jäl-keen ensisi-

jaisesti toimihen-kilö- ja yrittäjä-perheiden las-ten koulutus-väyliä. Yhte-näistä opinto-tukea ei ollut, mutta har-kinnanvarai-sia stipende-jä ja tavallisia pankkilaino-ja oli mahdollista hakea. Tosin vuon-na 1947 vain joka sa-das korkeakouluopiske-lija opiskeli stipendin tur-vin, koska tukia oli hyvin ra-joitetusti.

”Opiskelin vanhempien tuella koko ajan, enkä hakenut koskaan mi-tään stipendiä tai lainaa. Monet joutui-vat käymään töissä, koska kotoa an-nettu tuki ei riittänyt. Opettajan poi-kana olin pikkuisen paremmassa ase-massa. Opiskellessani minun ei tar-vinnut tehdä töitä. Huvitukset olivat kyllä hyvin vaatimattomia”, 50-luvul-la opiskellut Veli-Matti Autio kertoo.

Hän on kirjoittanut opintotuen ke-hityksestä kirjan.

”Kyllä minä tietysti käytin opiske-lijoiden ruokapalveluja, mutta kävin vaihtelun vuoksi myöskin ihan taval-lisissa ravintoloissa syömässä. Rahat kuitenkin riittivät siihen”, hän lisää.

Opiskelijat asuivat tavallisesti ali-vuokra-asunnoissa tai opiskelija-asunnoissa. Kussakin huoneessa oli tyypillisesti ainakin kaksi opiskelijaa. Autiokin jakoi huoneensa yhden ja vä-lillä kahdenkin kaverinsa kanssa.

1950-luvun lopussa alettiin myön-tää valtion tukemia opintolainoja Hel-singin lisäksi koko maassa. 1960-lu-vun loppuun mennessä sosiaaliset erot korkeakoulujen opiskelijaraken-

teessa tasoittuivat, kun myös työläis-perheistä lähdettiin opiskelemaan yli-opistoihin.

”Vähävaraisista kodeista tuli entis-tä enemmän opiskelijoita, joten oli sel-vää, että vanha järjestelmä kävi van-hentuneeksi. Kyllähän siinä paineet kasvoivat hyvin nopeasti valtion opin-totukijärjestelmän luomiseen.”

1970-luvulla opintotukijärjestelmä laajentui kaikille oppivelvollisuus-koulun jälkeen opiskeleville ja opinto-tukeen tuli lainan lisäksi mukaan uu-tena opintoraha sekä vuosikymmenen loppupuolella asumislisä. Asumisli-sä oli periaatteessa kaikkien saatavilla, mutta opiskelijan tulot ja asumismuo-to vaikuttivat siihen. Esimerkiksi yk-sin asuville opiskelijoille asumislisää

a l e t t i i n

myöntää vasta vuodesta 1977. Opinto-tuen opintolainapainotteisuus loppui vasta lama-aikana vuonna 1992.

Tupakka: savua oli kaikkialla

Vielä parikymmentä vuotta sitten ylä- ja alakuppila olivat savu-pilven peitossa. Myös Päätalon

kakkoskerroksen aulassa sai polttaa.Vuonna 1983 opiskelunsa aloittanut

Reetta Ravi muistelee haikeana aikaa, jolloin kukaan ei huomautellut tupa-koinnista. Myös savuttomien opiske-lukavereiden kodeissa poltettiin su-rutta.

”Jos joku olisi kieltänyt tupakoinnin, en olisi mennyt enää uudestaan ky-lään”, hän nauraa.

Päätalossa sai tupakan lisäksi naut-tia olutta. Yliopistolla vallitsi Ravin mukaan kunnon baaritunnelma.

”Luentojen välissä istuttiin yläkup-pilassa tupakalla, kiskottiin kaljaa ja

parannettiin maailmaa.”Rentouden sisätupakoinnista poisti

vuonna 1995 voimaan astunut tupak-kalaki. Se kielsi tupakoinnin työpai-koilla ja julkisissa tiloissa. Yliopistolla sisätupakointia suitsittiin jo ennen la-kimuutosta. Kiellot astuivat voimaan asteittain.

”Tupakkapaikat alkoivat pienentyä ja vähentyä. Lopulta 90-luvun alussa enää alakuppilan vieressä oli tupak-kahuone.”

Kulttuuri: leffa-kerhojen kulta-aika

Opiskelijoiden elokuvakerho Monroen idea sai alkunsa Ta-myn kulttuurisektorilla, jo-

ka halusi luoda raikkaan vaihtoehdon taantumuksellisena pidetylle Tam-

pereen Elokuvakerholle. Aluk-si Monroen toimintaa pyöri-

tettiin Aviisin päätoimit-tajan Jouko Raivion

huoneesta Yo-talolta.”Heti alkuvaiheis-

sa syntyi idea Tam-pere Film Festiva-lista, joka on järjes-tetty vuodesta 1970 lähtien. Monroen jäsenillä oli näp-pejään pelissä niin ikään jazzkerho Breakissä, jonka pohjalta Tampere

Jazz Happening läh-ti liikkeelle.” elokuva-

kerho Monroen perusta-jiin kuuluva Raimo Silius

sanoo.Näytökset olivat tiistaisin, jol-

loin monilla iltaluennoilla kävi osal-listujakato. Eikä ihme, sillä 1970-lu-vun lopulla näytökset vetivät jopa 800 katsojaa. Kaikkiaan jäsenkortin osta-jia oli tuolloin yli 1 300, mikä teki Mon-roesta maamme suurimman alan ker-hon.

”Kun väki palasi näytösten jälkeen kohti keskustaa, välietappina oli Sal-hojankadun Pub. Se oli aina tiistaisin tupaten täynnä monroelaisia.”

Suuruuden vuosinaan 1970–80-lu-kujen vaihteessa Monroe järjesti suo-sittuja kabaree-iltoja Yo-talolla pari kertaa vuodessa. Niissä esitettiin fil-mien lisäksi itse kirjoitettuja ”näytel-mäelokuvaelmia”, joissa esiintyi ker-hoaktiivien ohella vierailevia tähtiä, kuten Martti Syrjä, Juice Leskinen ja Aki Kaurismäki.

1970-luvullaTampereenkin kulttuu-rielämä oli vahvasti politisoitunutta. Niinpä Monroe sai vuonna 1975 kil-pailijakseen porvarien suosiman Pris-man, jonka kanssa se kävi kiivaitakin väittelyitä lehdistössä. Vuotta myö-hemmin äärivasemmisto synnytti vie-lä Monroen suojissa oman kerhonsa, Solariksen.

Suurin kerho oli Monroe, joka jul-kaisi huippuvuosinaan myös lehteä ja avasi toimiston Yo-talolle. Kovan li-punmyynnin sekä kaupungin ja Ta-myn tukien ansiosta Monroella oli va-raa palkata Silius sinne työntekijäksi.

”Kun kausiliput tulivat myyntiin, ka-dulla oli kymmenien metrien jono. Ih-miset tiesivät, että 800-paikkainen sa-li myytiin loppuun ensimmäisenä päi-vänä.”

1980-luvunpuoliväliin mennessä Monroen jäsenmäärä kääntyi jyrk-kään laskuun ennen kaikkea kotivi-deonauhurien yleistyttyä.

Vaikuttaminen: politiikka näkyi

Opiskelijat olivat 1960-luvun lo-pulla niin aktiivisia opiskelija-politiikassa, että vaaleja pää-

tettiin sääntömuutoksella pitää joka vuosi. Ylioppilasliike politisoitui sa-maan aikaan voimakkaasti.

”Osa tiedekuntajärjestöjä oli tehnyt jo ennen vaaleja päätöksen olla aset-tamatta ehdokkaita ja kehottivat jäse-niään äänestämään poliittisten opis-kelijajärjestöjen ehdokkaita”, vuosien 1969-1970 Tamyn toimintakertomuk-sessa kerrotaan.

Vuonna 1970 edustajistovaaleissa ää-nestysprosentti oli jopa 67,5 prosent-tia. Ehdokkaiden määrä nousi tasai-sesti vuoteen 1970 asti, jolloin ehdok-kaita oli kaikkiaan 447.

Tampereen kaupungin yhteyspääl-likkö Jukka Rantanen aloitti opiske-lunsa vuonna 1968 Tampereen yliopis-ton opetusjaostossa, jolloin opiskelijat lakkoilivat lukukausimaksujen koro-tuksia vastaan. Samoihin aikoihin al-koivat laajat luentolakot opiskelijoi-den hallintopaikkojen puolesta.

”Ketkä olivat aktiivisia muutenkin, sotkeutuivat opiskelijapolitiikkaan, koska se oli kiinnostavaa.”

Edustajistovaalit näkyivät selkeästi yliopistolla.

”Ihmisillä oli erilaisia tukiryhmiä ja mainostettiin aika paljon yliopiston käytävillä. Laululiike alkoi myös nos-taa päätään. Näyttelijäkurssit olivat hyvin aktiivisia osallistumaan kaik-keen.”

Rantanen uskoo aktiivisen ylioppi-lasliikkeen nuukahtaneen keskusjoh-toiseen vasemmistolaisuuteen.

”Tampere oli hyvin pitkälle johtava hengen luoja koko maassa. Kun tais-tolaiset saivat vuonna 1971 vallan kan-sandemokraattisessa opiskelijaliik-keessä, päätettiin valita helsinkiläisen uuden ylioppilastalon kabinetista joh-to. Kun keskuskomitea alkoi antaa sel-keät ohjeet, mitä tehdä, yhteisrintama hajosi.”

1996Tamy ajoi paikallisbussialen-nuksen läpi vuosikymmenten väännön päätteeksi.

1997Tamy jakoi EU:n ruoka-apua.

2001Informaatiotieteiden tiedekun-ta perustettiin

2003Pinni B -rakennus valmistui.

2010 Tampereen yliopistoon haki vuoden yliopistojen yhteis-haussa 14 800 hakijaa.


Vahi

nkov

akuu

tuks

et m

yönt

ää P

ohjo

la V

akuu

tus

Oy ja

mat

kava

kuut

ukse

t Vak

uutu

sosa

keyh

tiö E

uroo

ppal

aine

n.ak

eyht

iö E

uroo

ppal

aine

n.Easy-vakuutuspakettiKattavaa turvaa 15-25-vuotiaille.

Easy-vakuutuspaketti sisältää matkustaja- ja matkatavaravakuutukset sekä koti- ja tapaturma-vakuutukset. Tule käymään, soita 010 254 6021 tai käy osoitteessa pohjola.fi/easy.

tus

Oy ja

mat

kav

Opiskelijatarjous: Saat opintolainan toimitusmaksunveloituksetta, kun otat Easy-vakuutuksen lainan myöntämisenyhteydessä.

Tarjous on voimassa vuoden 2010 loppuun.

Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Tykkää Aviisista– edes

Facebookissa

www.facebook.com/aviisi

@

16 Aviisi 3. 9. 2010

Tammerkoskessa on virrannut runsaasti vettä 50 vuoden aikana, mutta tietyt asiat eivät ole muuttuneet tippaakaan

Entiset nuoret

Tamyn hallitus vieraili vuonna 1971 Kiovassa. Ku-vassa poseeraavat Lasse Eskonen (vas.), Matti Enbaum, Heikki Salovaara, Marja-Leena Kanerva, Iikka Vehkalahti ja Jukka Rantanen.

KUVa: LaSSE ESKOSEN KOTIaLBUMI


Baarikierros 60-luvun malliin

JUHO-MaTTI PaaVOLa, TEKSTI & SEPPO HONKaNEN, KUVa

Kerran kävin siellä, ja is-tuin etupenkissä. Strip-pari heilutteli nenäni edessä tissejä. Muistan vaan, kun otin puoliksi

juodusta lasistani jääkuution ja laitoin sen tytön tissien väliin. Toista kertaa hän ei tullut syliini istumaan”, Matti Parjanen muistelee illan kulkua 60-luvulla ylioppilaskunnan pyörittä-mässä ravintola Myssyssä.

Vieressä tarinalle myhäilevät Heik-ki Pääkkönen ja Lasse Eskonen. Herraseurue on kutsuttu koolle tuo-pin ääreen muistelemaan 50 vuoden takaista tamperelaista opiskelijaelä-mää, erityisesti juhlintakulttuuria. Is-tumme legendaarisessa ravintola Til-likassa, ja miesten juttuja kuunnelles-sa ympärille piirtyy vahva kuva yhtei-söllisestä 60-luvun opiskelijakapakas-ta. Kädet viuhtovat ja näyttävät van-hat loossien paikat, joissa professorit istuivat ja joihin vain pidempään opis-kelleilla oli pääsy. Fuksit joutuivat is-tumaan sivummalla.

”Tässä istuimme kerran professori Urpo Harvan kanssa ja joimme vod-ka-samppanjoita”, muistelee Pääkkö-nen.

Parjanen innostuu tarinasta ja ker-too siitä kerrasta, kun he Pääkkösen kanssa ottivat juomakisan Tillikassa.

”Lopulta portsari tuli herättämään meidät pöydästä kehottaen maiste-ri Pääkköstä siirtymään kotiin”, hän nauraa.

Myös paikalle uusien oluttuoppi-en kanssa pyyhältävä tarjoilija Liisa Tammelin-Tahvanainen liittyy muis-telemaan menneitä. Hän on ollut ta-lossa vuodesta 1973 lähtien, ja akatee-miset piirit ovat tulleet tutuksi.

”Olen käynyt Tillikan yliopiston”, Tammelin-Tahvanainen kehaisee.

Myös koolle kutsutuilla herroilla on takanaan pitkä taival yliopistossa. Parjanen aloitti sosiologian opiskelut Helsingissä 1958, mutta muutti Tam-pereelle yhdessä Yhteiskuntatieteelli-sen Korkeakoulun kanssa 1960. Hän toimi ylioppilaskunnassa 10 vuotta, ja loi mittavan uran Tampereen yli-opistossa. Pääkkönen aloitti opiske-

lut 1963, valmistui maisteriksi 1968 ja on myös työskennellyt Tampereen yliopistossa. Eskonen puolestaan saa-pui 1968 tuoreena valtio-opin opiske-lijana suoraan maksulakon aiheutta-maan kuohuntaan, mutta sai kuiten-kin ilmoittauduttua. Opiskeluaikana hän toimi niin ainejärjestöissä kuin edustajistossakin, ja myöhemmin ai-na Tampereen apulaiskaupunginjoh-tajana. Kompetenssia seurueelta vil-lien kapakkatarinoiden kertomiseen siis löytyy.

Yliopiston saapumiseen suhtaudut-tiin Tampereella innolla, myös ravit-semusliikkeiden puolella. Sivistynyt-tä akateemista nuorisoa odotettiin keskustelemaan hillityn älykkäästi. Toisin kävi. Ensimmäiset porttikiellot Tillikkaan jaettiin jo 60-luvun alus-sa, kun opiskelijat oksentelivat ja lau-loivat pöydillä seisten. Eräs professo-ri sai porttikiellon Hämeensiltaan lyö-tyään portsaria.

”Olutkulttuuri oli vasta tulossa Suo-meen 1960-luvulla. Siihen aikaan oli piilopullot mukana, ja juotiin lähinnä väkeviä. Siksi se meininki oli niin ra-jua”, arvelee Parjanen.

Akateemisiin juhlintatapoihin to-tuttiin kuitenkin pian, ja opiskelijat otettiin osaksi Tampereen yöelämää.

60-luvun alussa ei kapakoita ollut pal-jon, Tillikan lisäksi opiskelijoita kävi myös Hämeensillassa ja Pirkon hovis-sa. Pian opiskelijat alkoivat pyörittää myös omia paikkojaan. Ankkuri oli Länsi-Suomalaisen osakunnan suo-sittu illanviettopaikka, Boomi-klu-bi saatiin pystyyn jo 60-luvun lopulla, Aquariusta pyörittivät teekkarit ja In-sinööreillä oli I-Klubi.

”Poliisit tekivät ratsioita näihin opis-kelijapaikkoihin usein tarkistaakseen, että kaikilla oli opiskelijakortti. Myös huumeongelman saapuminen 60-lu-vun lopulla aiheutti ratsioita”, kertoo Eskonen

Ylioppilaskunnalla oli myös omat ravintolansa, Tiiliholvi ja Yo-talo. Näi-den lisäksi opiskelijat pyörittivät Do-muksella pariakin paikkaa. Myssy oli kaikille avoin yökerho, jossa oli myös strippari, kun taas Civis-kella-riin mentiin yleensä jatkoille. Kossut sai haettua kätevästi matkan varrelta rautatieaseman lankarullakioskilta.

”Se olikin sitten hinnaltaan ihan eri luokkaa, kun silmien asennosta näki-vät, että tuo maksaa ihan mitä vaan”, nauraa Parjanen.

Kuten hyvän kapakkaillan kulkuun kuuluu, juttu rönsyilee myös ihan muihin aiheisiin. Käymme läpi alum-

nitoiminnan tehostamista ja opettajan uran aikana tulleita ehdotuksia ten-tinläpäisykeinoista. Kaikesta paistaa läpi yliopistopiirien vahva yhteisölli-syys. Sen katoamisesta putkitutkinto-jen aikana miehet ovat huolissaan.

”Minä inhoan tätä mallia, että pitää opiskella aina vain nopeammin. Ei-hän se paperi työntekijää tee, kyllä yli-opisto on oppimista varten, ei pelkkää tutkintotodistusta”, Parjanen häm-mästelee.

”Tamyn toimintakin on vaisua, ei enää vaikuteta tai yritetä samalla ta-valla kuin ennen”, jatkaa Eskonen ja arvelee, että ylioppilaskunnasta on tullut liian etäinen nykyopiskelijalle.

Jäämme pohtimaan, onko syynä kasvanut yksilöllisyyden korostami-sen tarve, vai onko asiat nykyopiskeli-joilla niin mallillaan, että tarvetta toi-minnalle ei ole.

Valomerkin aikaan tarjoilijat ohjaavat seurueemme ulos. Päätämme päätoi-mittajan kanssa kuitenkin vielä pii-pahtaa Kustaa III:ssa oluella mutuste-lemassa illan keskusteluita. Baari on täynnä juuri opiskelunsa aloittaneita teekkarifukseja, jotka heiluvat päih-tyneinä tuoleilla ilman paitoja lauluja hoilaten. Jotkut asiat eivät ole 50 vuo-dessa juurikaan muuttuneet.

Tammerkoskessa on virrannut runsaasti vettä 50 vuoden aikana, mutta tietyt asiat eivät ole muuttuneet tippaakaan

Harva paikka pysyy kiihkeäs-ti kilpailulla ravintola-alalla pystyssä muutama vuotta pi-

dempään. Mutta muutama 60-luvun opiskelijoille tuttu paikka vielä löytyy. Aviisi laati oppaan baarikierrokselle haistelemaan vanhojen aikojen opis-kelijameininkiä.

Kierros aloitetaan vanhalta Domuk-sen alueelta. Täältä useimmat 60-lu-vun opiskelijatkin suunnistivat kau-punkiin. Domuksen opiskelijabaareis-ta ei ole jäljellä kuin muisto, mutta vie-restä löytyy Ravintola Domari –nimel-lä kulkeva paikka. Kyseessä on taval-

lista lähiöräkälää hieman tasokkaam-pi kuppila, josta löytyy toisinaan myös live-musiikkia. Lounastakin on tarjol-la päiväseltään.

Parin tuopposen jälkeen reipas opis-kelija suuntaa kohti keskustaa. Puoli-matkassa on hyvä käydä istahtamas-sa Salhojankadun pubissa. Kuuluisa kapakka on perustettu 1969 ja tuli pe-rustamisensa jälkeen suosituksi myös opiskelijapiireissä. Siellä on miellyt-tävä englantilainen tunnelma ja laaja olutvalikoima.

Matka jatkuu keskustaan ravinto-

la Hämeensiltaan. Opiskelijoista tääl-lä ei ole enää kuin muisto. Paikka on muuttunut vanhemman väen tanssi-ravintolaksi, mutta näkymät ovat eit-tämättä Tampereen baariskenen par-haat. Ruotsinlaivamainen sisustus luo mukavaa kasaritunnelmaa.

Seuraavaksi sujahdetaan sillan yli Tillikkaan. Tämä on todellinen van-han liiton opiskelijaravintola. 60-lu-vulla opiskelijat ja professorit istuivat sulassa sovussa luomassa akateemista diskurssia Tillikan loosseissa. Nyky-ään talosta löytyy baaripuoli sekä mu-kava lasitettu terassi, mutta myös van-

han ja arvokkaan oloinen ravintola, jossa tarjoillaan ohrapirtelön lisäksi varsin maistuvia ruokia. Tillikan pyt-tipannu on klassikko.

Ilta päättyy Yo-t-alon tanssilattial-le. Vaikka Tamy onkin enää paikan vähemmistöosakas, talo tarjoaa myös nykypäivän opiskelijoille laadukkaita bändi-iltoja ja klubimeininkiä. Opis-kelijakortilla saa vielä ilmaiset nari-kat ja juomista alennusta, joten tänne on ilo tulla tunnelmoimaan menneitä vuosikymmeniä.

Juho-Matti Paavola

”Me olemme niin vanhoja, että juomme nelosta!” Entiset nuoret Lasse Eskonen, Heikki Pääkkönen ja Matti Parja-nen muistelevat vuosikymmenten takaisia seikkailuja yliopistoväen kantakuppilaksi muodostuneessa Tillikassa.

18 Aviisi 3. 9. 2010


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Saat RAVINTOLA.FI -kampanjakoodin Tamy-kirjekuoressa Yo-talon yleistoimistosta tai Aktuaarinkansliasta. Se kannattaa hakea!

20 Aviisi 3. 9. 2010


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

VErNa LEINONEN, TEKSTI & SEPPO HONKaNEN, KUVa

Dynaaminen. Kiinnosta-va. Positiivisia yllätyksiä tuottava. Nämä kolme asiaa tulevaisuudentut-kija Hanna-Kaisa Aalto

liittää vuonna 2060 sata vuotta täyttä-vään Tampereen yliopistoon.

Tai oikaistaanpa yksi asia heti al-kuun. Tampereen yliopisto on ollut olemassa jo vuodesta 1925. Tampereel-le korkeakoulu muutti vuonna 1960, eli tänä syksynä juhlitaan oikeastaan sitä, että yliopisto on ollut Tampereel-la 50 vuotta.

Mitä tapahtuu seuraavan 50 vuoden aikana?

Aviisi tiedusteli yliopiston tulevai-suutta kolmelta tulevaisuudentutki-jalta ja sai pääosin positiivisia visioita.

Aalto ennustaa, että yliopisto joutuu melkoiseen kriisiin, mutta keksii sit-ten itsensä uudestaan.

”Yliopisto löytää roolinsa, mutta sii-tä tulee hyvin eri näköinen, mitä se nyt on”, Aalto sanoo.

Millä lailla eri näköinen?

Unohda massaluennot Lapsenlapsesi eivät tule käymään niillä.

Pääsyy luento-opetuksen loppumi-seen on internet ja teknologinen ke-hitys. Aallon mukaan kauhuskenaa-rio on se, että vain etuoikeutettu eliit-ti pääsee opettajan lähiopetukseen. Massat opettaa robotti tai avatar.

”Jo nyt haikaillaan pienryhmiin”, Aalto toteaa.

Massaluentoihin ei usko myöskään professori Markku Sotarauta.

Villi visio on, että yliopisto siirtyi-si kokonaan internetiin. Sotaraudan mielestä perusopetus voi siirtyä verk-koon, mutta maisteriopinnot eivät koskaan.

”Ajatuksista on pakko keskustella. Ne on pakko prosessoida tiiviissä yh-teisössä”, Sotarauta perustelee.

Hän uskoo, että käymme läpi mel-koisen teknologiahuuman, uskomme sosiaalisen median ratkaisevan kai-ken, mutta palaamme sitten perusasi-oiden äärelle.

”Huuman jälkeen huomataan, että se onkin aika hyvä systeemi, että yk-si opettaa ja 20 on mukana keskustele-massa, ja sitä kautta tapahtuu oppimi-nen”, Sotarauta sanoo.

Myös filosofi, tutkija Aleksi Neuvo-nen povaa pienryhmäopetukselle me-nestystä. Hän uskoo, että yliopistol-la ei ole 50 vuoden päästä isoja luen-tosaleja vaan tiloja, kohtaamispaikko-ja. Niihin tullaan seuraamaan yhteis-kuntaa, keskustelemaan ja oppimaan sitä kautta.

Unohda viiden vuoden valmistumisaika

Lapsenlapsesi opiskelevat läpi elä-mänsä, sykleissä.

Aalto maalailee kuvaa vuodenkier-rosta, jossa töiden ja lomien ohella vie-tetään kaksi kuukautta opiskelemas-sa.

Työ ja vapaa-aika katoavat ja se-koittuvat. Palkka ei tule enää olemaan korvaus työpaikalla vietetystä ajas-ta. Myös Sotarauta uskoo tähän, sil-lä merkit ovat jo nyt näkyvissä. Tässä suhteessa yliopisto on edelläkävijä.

”Ei lasketa työtunteja, vaan katso-taan, hoitaako hommansa. Mikä mer-kitsee, on aito kiinnostus asiaan”, So-tarauta sanoo.

Myös oppimispolut katoavat. Enää ei mennä yläasteen jälkeen lukioon ja pitkän matikan lukeneena teknilli-seen korkeakouluun.

Elämä tulee olemaan oppimis-ta. Partiosta innostunut yhteiskunta-tieteilijä viettää aikaa partiossa. Hän pääsee käsiksi mielenkiintoisiin ihmi-siin ja paikkoihin partion kautta ja op-pii niin.

”Joskus itkettiin maatalouden pe-rään, nyt itketään teollisuuden. Jos-kus tulemme itkemään tietotyön pe-

YliopistoseikkailuKun yliopisto on ollut Tampereella sata vuotta, massaluentoja ei enää ole, keinoelinten suunnittelijoilla riittää töitä jakaikki käyvät koulua kaksi kuukautta vuodesta.


Yliopistoseikkailu

VVO-kotikeskusKyllikinkatu 15 b33500 TampereAvoinna ma-pe 8.30-15.30Puh. 020 508 4404

Peruskorjattuja yksiöitäUusia vastaavia, täysin peruskorjattuja vuokra-asuntoja valmistuu lokakuun lopussa Nekalankulma 5:een.

1 h+kk 23,5 m2 vuokra 399 - 452 €/kk

Vesimaksu, käyttösähkö ja pesutuvan käyttö sisältyvät vuokraan.

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Vakuusmaksu on vain 250 €. Ei varallisuusrajoja. Asuntohakemuksen voit täyttää: www.vvo.fi. Tutustu nettisivuillamme myös muihin vapaisiin asuntoihin!

Yrit

yspu

helin

num

eroo

n so

itto

mak

saa

mat

kapu

helim

esta

so

itettu

na 8

,28

snt/p

uhel

u+17

snt/m

in (a

lv 2

3 %

) ja

lank

a-pu

helim

esta

8,2

8 sn

t/puh

elu+

7snt

/min

(alv

23

%).

Aleksanterinkatu 31, 33100 Tampere, Puh. (03) 223 8887, www.pizzerianapoli.fi

Opiskelijakortilla-10%

kaikista normaalihintaisista ruuista.Myös runsaasti herkullisia

kasvisvaihtoehtoja.

Vuodesta -78

ma-to 10.45-23 pe 10.45-24 la 12-24 su 12-23

Olemme avoinna:

rään, kun koneet tai aasialaiset teke-vät kaiken puolestamme.”

”Keskitymme olemaan ihmisiä”, Aalto kiteyttää.

Unohda laitokset

Ne muuttuvat schooleiksi jo nyt, mutta vielä radikaalimpia muutoksia on luvassa. Nykyisin puhumme poik-kitieteellisyydestä, mutta 50 vuoden päästä kaikki tieteenalat lähtevät tee-moista, jos Neuvosen ennusteita on uskominen.

”Väestölaitos, hyvinvoinnin laitos, ilmastoa tutkiva laitos”, antaa Neuvo-nen esimerkkejä.

Hänen mukaansa viitteitä tästä on jo Yhdysvalloissa. Tätä myötä kato-aa nollatutkimus ja liukuhihnamais-terit. Jokainen tutkimus on tärkeä, ei-kä tulevaisuuden opiskelija voi tuhla-ta vuotta elämästään tutkimukseen, joka ei ole kiinnostava ja relevantti.

Gradunsa voi kuitenkin tehdä suo-meksi. Tieteen lingua franca, englanti, ei syö pikkuista äidinkieltämme. Päin vastoin, Aalto ennustaa, että suomi puhkeaa kukkaan.

Unohda filologia

Sori, kielitieteilijät, mutta Aalto po-vaa ammatillenne pientä kuolemaa.

Hän ennustaa, että tulevaisuuden käännöskoneet oppivat ymmärtä-mään ja auttamaan käyttäjiään niin hyvin, että kielialueet eivät enää tule olemaan esteinä kommunikaatiolle.

Roppakaupalla uusia ammatteja syntyy.

”Mihin kaikkeen voidaankaan liitt-tää virtuaali-etuliite”, Aalto kysyy.

Tekoälyn konsultti, bioinformaa-tikko, keinoelinten suunnittelija, hy-pekonsultti, joka ”jäsentää bullshit-tiä”, Aalto kuvailee.

Jo nyt on huutava tarve kyberluokit-telijoista.

”Yritykset maksaisivat mitä vain, et-tä joku jäsentäisi internetiä. Jo nyt ko-neet tuottavat raakadataa, mutta eivät kerro merkitystä”, Aalto sanoo.

Ainakin tamperelaisilla keinoelin-ten suunnittelijoilla menee hyvin. So-taraudalla on kaksi visiota: Tampe-re on vuonna 2060 Suomen ihmisten varaosakeskus tai ainakin hyvinvoin-tihautomo.

Yliopiston, ammattikorkean ja tek-nillisen yliopiston yhteislaboratorios-sa on jo nyt onnistuttu kasvattamaan yhdestä kantasolusta uusia osasia, jo-pa yläleuka. Jos kaikki menee put-keen, tehdään täällä varaosia koko kansalle.

Tai ainakin pohditaan uusia malle-ja tuottaa hyvinvointipalveluita. Ny-kyiseen malliin kun eivät Sotarau-dan mukaan rahat riitä edes 20 vuo-den päästä.

Unohda Tampereen yliopistoAalto uskoo, että Suomessa on yk-si yliopisto, Suomen yliopisto. Sillä voi olla toimipaikkoja ympäri maata, mutta itsenäistä Tampereen yliopis-toa ei 50 vuoden päästä ole.

”Nyt saan kyllä huutia, meidän tut-kimusjohtaja on sieltä Tampereelta”, Aalto nauraa.

Sotarauta taas, Tampereen yliopis-ton kasvattina, uskoo, että Tampe-reen yliopistolla on vahva asema tu-levaisuudessa. Hän uskoo, että Tam-pereesta kehittyy vieläkin selkeämpi Suomen kakkoskeskus, osa Suomen taloudellista selkärankaa.

Tampere-metropolissa asuu jopa puoli miljoonaa asukasta. Junat pää-kaupunkiseudulle, Turkuun, Lah-teen ja Pietariin suihkivat tasaisin väliajoin tehden työmatkustamises-ta helppoa. Rintamamiestalounelma särkyy lopullisesti. Kaupungissa kas-vaneet eivät palaa maalle.

Paljon muuttuu, mutta yksi asia So-taraudan mielestä pysyy ennallaan maailman tappiin asti.

Sotaraudan äänessä on virnistystä.”Meillä tulee olemaan edelleen Il-

ves ja Tappara sekä Tampereen yli-opisto ja Tampereen teknillinen kor-keakoulu, erillään, kun niin erilaisia ovat.”

2060

22 Aviisi 3. 9. 2010


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

TulevaisuusViisikymmentä opiskelijaa pisteyttivät oman ja maailman tulevaisuuden asteikolle 1–10. Tulokset kertovat totuuden: Tampereen yliopisto on muuta maailmaa parempi paikka.

5,7maailman

tulevaisuusoma

tulevaisuus

8,9

Mari Kuusela, 20, suomen kieli, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 8

”Ei kai tässä huonompaankaan voi mennä maailman osalta, mutta olen optimisti oman elämäni suhteen”.

Artem Bogomolov, 22kansainväliset suhteet, vaihtariMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 9

”Seiska on lempinumero ja omasta tulevai-suudesta yhdeksän, koska mikään ei ole täydellistä”.

Immo Metsberg, 24, historia, 3. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 9

”Kai ihmisten on pakko tulla järkiinsä. Oma tulevaisuus näyttää hyvältä. Opiskelut on hyvässä vaiheessa ja töitäkin saan”.

Petteri Systä, 22, historia, 5. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Kehitysmaiden tulevaisuus ei ole positiivi-nen, kun 25 000 ihmistä kuolee päivässä nälkään. Opiskelen, mitä haluan, ja minul-la on läheiset ihmissuhteet. Ei ulkoisia eikä henkisiä ongelmia”.

Lasse Tanhuanpää, 23, historia, 5. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Varallisuuden epätasapainoinen jakau-tuminen. On selviydytty vaikeistakin tilanteista. Suomessa on ihmisellä tietty perusturva eli huonomminkin voisi olla”.

Helka Rissanen, 28teatterin ja draaman tutkimus, n. vuosiMaailman tulevaisuus: 2Oma tulevaisuus: 6

”Kyllä ihminen on itselleen sellaisen ak-vaarion tehnyt, että ei täältä enää paljon valtamerille lähdetä. Puhtaasti opintojen kannalta alkaa valo pilkottaa”.

Laura Tulehmo, 25teatterin ja draaman tutkimus, 8. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 5

”Vitonen on agnostikon vastaus ja sama omalle tulevaisuudelle, koska elän tassä maailmassa”.

Heli Tuominen, 26, historia, 8. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 8

”Osa maailman asioista on tosi huonos-ti, osa korjattavissa ja osa hyvin. Olen pikkuhiljaa valmistumassa ja perhe-elämä on hyvin”.

Sanna Poikelus, 24sosiaalipsykologia, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 9

”Kuusi, koska ollaan sellaisia tuhlareita. Kun pääsin kouluun, niin ehkä tästä ura urkenee”.

Pauli Härkönen, 22, suomen kieli, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 6

”Annan maailmalle demokraattisen vitosen, omaa tulevaisuuttani en ole vielä mietti-nyt”.

Olli Kuparinen, 19, suomen kieli, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 3Oma tulevaisuus: 7

”Ei hirveän hyvältä näytä maailman tulevai-suus. Omassa ei ole suurempia ongelmia”.

Iida Haavisto, 19, suomen kieli, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Katastrofit lisääntyvät ja ihmiset voi huo-nosti. Oma tulevaisuuteni on turvattu ja minulla on voimavaroja”.

Johanna Yrjänäinen, 19suomen kieli, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 8

”Ihmiset alkaa voida huonosti ja yhteys ko-neistoon kasvaa. Minulla on hyvät puitteet jatkaa eteenpäin”.

Anni Kotiniemi, 20, suomen kieli, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 8

”Maailman puolesta haluan uskoa, että ihminen on hyvä olento. Minulla on uusi opiskelupaikka ja hyvät tulevaisuudennä-kymät”.

Kustaa Kivelä, 25kanantaloustiede, 5. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 9

”Pitää olla positiivinen, eikä kannata ma-sentua. Pitää luottaa siihen, mitä tekee ja uskoa, että onnistuu”.

Essi, 19, yleinen kirjallisuustiede, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 6

”Ei voi tietää. 5 maailmalle on hyvä keskiarvo. Itse tulen pärjäämään hiukan paremmin kuin maailma”.

Jenni Kuuliala, 30, historia,jatko-opiskelijaMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 8

”Ihmisoikeusasioissa mennään parempaan, luontoasioissa huonompaan suuntaan. En kommentoi omaa tulevaisuuttani”.

Maria Puronen, 22, historia, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 4Oma tulevaisuus: 8

”Ilmastonmuutos ja muut. Tuskin isot valtiot kuten Kiina tai Yhdysvallat tekee mitään. Paskasti menee. Omalle tulevai-suudelle voin tehdä jotakin”.

Sanna Vesala, 25, suomen kieli,1000. vuosiMaailman tulevaisuus: 3Oma tulevaisuus: 8

”Kolmonenkin on maailmalle aika opti-mistinen. Omaan ei vaadita yhtä paljon. Pärjään pienemmällä panoksella”.

Pepe Tajada Cepero, 20,kauppa- ja hallintotieteet, vaihtariMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 8

”Saasteet, poliitikot ja muut ongelmat pahentavat tilannetta, mutta teknologia ja oikeudet parantuvat”.

Jarkko Louhelainen, 21kauppatieteet, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 8

”Radikaaleja muutoksia ei tapahdu, mutta kehitystä silti. Minulla on optimistinen elämänasenne”.

Ville ilkkala, TeksTi & kuVaT

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10LoistavaKatastrofaalinen

kOMMeNTOi WWW.AVIISI.FI Aviisi 3. 9. 2010 23

Tulevaisuus

Angelia Hétmanskia, 22venäläinen filologia, vaihtariMaailman tulevaisuus: 2Oma tulevaisuus: 10

”On sotaa ja katastrofeja ympärillämme. Uskon, että oma tulevaisuuteni tulee olemaan hyvä, koska minulla on hyvä koulutus”.

Jaana Rauhavirta, 21suomen kieli, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 7

”Maailman tulevaisuus näyttää huonolta, mutta yritystä on. Se ei kuitenkaan vält-tämättä riitä. Omani puolestaan näyttää valoisalta töiden kannalta”.

Tiina Kärki, 20venäjän kieli ja kulttuuri, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 3Oma tulevaisuus: 7

”Melko huonolta näyttää maailman meno. Tunnen itseni”.

Tuoma Lahti, 21, kauppatieteet, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 9

”Olen toiveikas maailman suhteen ja omaan tulevaisuuteeni pystyn vaikutta-maan sen verran hyvin”.

Nina Moilanen, 24, hallintotiede, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 7,25Oma tulevaisuus: 8,25

”Olen peruspositiivinen ihminen. Meidän sukupolvi voi viedä maailmaa parempaan suuntaan. Työtilanteeni on hyvä, kandi pitäisi saada syksyllä valmiiksi ja olen pysynyt terveenä”.

Karoliina, 22, logopedia, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 8

”Tällä hetkellä on kaikki suhteellisen hyvin, mutta monet eivät ajattele asioita pitkälle. Opintoni ovat hyvässä vaiheessa ja luulta-vasti löytyy töitä, kun valmistun”.

Tea Mustajärvi, 19pohjoismaiset kielet, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Ei toivoa ole menetetty mutta ei kovin va-loisaltakaan näytä. Nyt on ratkaisun ajat. Ei maailma kuitenkaan minun elinaikanani tuhoudu”.

Sakari Kestinen, 23kunnallisoikeus, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 5

”Tekniikka kehittyy, mutta ympäristö tuhoutuu. En tiedä yhtään omasta tulevai-suudestani”.

Violet Stefanska, 23venäläinen filologia, vaihtariMaailman tulevaisuus: 2Oma tulevaisuus: 10

”Puolalaiset poliitikot ovat katastrofi. Us-kon omaan tulevaisuuteeni”.

Jukka Vieri, 24, historia, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 7,5

”Uskon, että nyt alkaa ihmisten mielipiteet kääntymään säätävämpään suuntaan. Olen valmistumassa opettajaksi, mutta en tiedä, saanko töitä omalta alalta tai paikasta, jossa tahdon elämäni asua”.

Tuomo Salonen, 22, historia, 3. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 5

”Maailma on siinä pisteessä, että taloudel-linen kasvu ja ekologinen tilanne ovat risti-riidassa. Vaikka opiskelut sujuvat hyvin, en ole valmistumassa mihinkään ammattiin”.

Emma Korhonen, 18pohjoismaiset kielet, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 9

”Maailman tulevaisuus näyttää huonolta, mutta saattaa olla vielä mahdollista muut-taa asenteita. Olen hyvässä koulussa”.

Anna Tunkkari, 19pohjoismaiset kielet, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 7,5Oma tulevaisuus: 9

”Ikinä mikään ei ole täydellistä, mutta kyllä me pystytään. Minulla on mielenkiintoi-nen opiskelupaikka ja tiedän, mitä teen seuraavat vuodet”.

Marc-Antoine Le Page, 25taloustiede, kirjoittaa väitöstäMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 7

”Emme voi olla varmoja tulevaisuudesta. Edessä on monia vaihtoehtoisia teitä. Olen optimistinen oman tulevaisuuteni suhteen”.

Timo Mäkelä, 29,englannin filologia, x. vuosiMaailman tulevaisuus: 4Oma tulevaisuus: 5

”Perustuen ilmastonmuutokseen, ylettö-mään kulutukseen ja eksponentiaaliseen ihmismäärän kasvuun. Henkilökohtainen tulevaisuus ei pelota”.

Katariina Mustasilta, 21kansainvälinen politiikka, 3. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 8

”Vastuu puuttuu globaaleista markkinoista, mutta heräämistä tapahtuu myös länsi-maissa. Pidän opiskeluista ja asiat ovat mallillaan”.

Annika Hakala, 21sosiaalipsykologia, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 9

”Maailman tulevaisuus on kiikun kaakun, mutta hyvää edistystä on nähtävillä. Oma tulevaisuuteni on menossa, minne haluan”.

Meiju Koivisto, 23, suomen kieli, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 7

”Haluan uskoa, että saadaan tehtyä hyviä päätöksiä, mutta ihminen ei opi virheis-tään. Oma tulevaisuus näyttää hyvältä, opiskelen, mitä haluan, ja minulla on läheisiä ihmisiä”.

Ilkka Niemi-Nikkola, 25matematiikka, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 8Oma tulevaisuus: 8

”Kyllä ihmiset ovat hyviä. Matematiikan-opettaja saa töitä”.

Fran Belluz, 24tietojenkäsittelytiede, vaihtariMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Ihmiset tuhoavat maailman, mutta teen itselleni hyvän tulevaisuuden”.

Maria Sagasser, 21, suomen kieli jakauppatieteet, vaihtariMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 9

”Yritetään kyllä parantaa asioita. Olen hy-vässä tilanteessa opiskeluiden suhteen”.

Anni Pesonen, 18yrityksen hallinto, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 8

”Ei ole pahimmasta päästä, mutta paran-nettavaakin löytyy. Oma tulevaisuus on vielä auki ja kaikkea voi vielä tapahtua”.

Miina Salokangas, 20pohjoismaiset kielet, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 9

”Ilmastonmuutos pääasiassa huolettaa. Omasta tulevaisuudestani ajattelen valoisasti”.

Mikko Gustafsson, 24tiedotusoppi, 1. vuosiMaailman tulevaisuus: 3Oma tulevaisuus: 8

”Kolmonen tulevaisuudelle, koska vain kaikki kiva näkyy, -7 kaikesta muusta. Omalle tulevaisuudelle -2 tietotekniikan peruskurssista, mutta muuten on hyvä fiilis”.Saku Pihko, 21, historia, 2. vuosiMaailman tulevaisuus: 7Oma tulevaisuus: 10

”Opinnot sujuu, ja kaikki näyttää hyvältä, joten oma tulevaisuus on kymppi”.

Anja Keränen, 25teatterintutkimus, 6. vuosiMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Pakostakin jotkut asiat paranee. Oma tu-levaisuuteni on hyvässä tilanteessa. Teen gradua, teen töitä, olen saanut koulun päätökseen ja olen terve”.

Olli Marjalaakso, 24kunnallispolitiikka, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 8,25Oma tulevaisuus: 9,5

”Uskon ihmisiin, että osataan yhdessä rat-kaista tulevat ongelmat. Minulla on hyvä graduaihe ja työtilanne on hyvä. Elämä paistaa muutenkin”.

Heidi Myöhänen, 26hallintotiede, 4. vuosiMaailman tulevaisuus: 6Oma tulevaisuus: 7

”Huolestuttaa ympäristö ja maailman ka-tastrofit. Ihmisille tapahtuu paljon pahaa. Minulla on opiskeluiden taitekohta, kun pi-täisi löytää viimeinen ponnistus graduun”.

Barbara Tristram, 24, suomen kieli, saksa vieraana kielenä, vaihtariMaailman tulevaisuus: 5Oma tulevaisuus: 8

”Maailman suhteen jatketaan samaan malliin. Yritän olla optimistinen omasta tulevaisuudestani”.

”Kyllä ihminen on itselleen sellaisen akvaarion tehnyt, että ei täältä enää paljon valtamerille lähdetä”

Helka Rissanen, 28 teatterin ja

draaman tutkimus

24 Aviisi 3. 9. 2010

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIATEATTERI Aatos ensemble esittää la 11.9. alkaen mustaa komediaa Ruokahissi Teatteri Tapiossa.

Noora Geagean valokuvasarja Old Walls 5. lokakuuta saakka Galleria KellariassaARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

hERTTA-MARI KAUKONEN

Eteisessä saattoi horjahdel-la vastaan Kauko Röyhkä, basisti Pekka Pohjola, fi-losofi Esa Saarinen tai jo-ku outo kadun mies”, Kuo-

pion Kaupunginteatterin ohjaaja Olli-Matti Oinonen muistelee Tampereen Ylioppilasteatterin historiakatsauk-sessa 80-luvun alun Tampereen Yli-oppilasteatteria ja sen yhteydessä toi-minutta kommuunia.

Tampereen Ylioppilasteatteri täyt-tää lokakuun lopussa 50 vuotta, mi-tä juhlitaan 30. lokakuuta jäsenten ja kutsuvieraiden juhlilla. Paikalle on saapumassa todennäköisesti hyvin nimekästä väkeä, sillä ylioppilasteat-terilla on pyörinyt vuosikymmenten saatossa kymmeniä orastavia ammat-titaiteilijoita, muun muassa muusikko Juice Leskinen, kirjailijat Eeva-Lii-sa Manner ja Johanna Sinisalo sekä Snoopi Siren, jonka ohjaama Popcorn pyörii parhaillaan Tampereen Teatte-rissa.

Ylioppilasteatteri on kasvanut yli-opiston draamastudion opettajien joh-tamasta kiertolaisteatterista opiske-lijoiden omaksi teatteriksi, joka on ja pysyy Itsenäisyydenkadulla, muttei halua laitostua.

”Olemme saaneet 50 vuodessa jalan-sijan harrastajateatterikentällä, mi-kä näkyy esimerkiksi siinä, että mei-

dät tunnetaan ja meillä on tällä het-kellä hyvä taloudellinen tilanne. Mut-ta olemme edelleen nuori teatteri siinä mielessä, että luomme koko ajan uut-ta”, teatterin hallituksen sihteeri Hel-ka Rissanen sanoo.

Tampereen Ylioppilasteatterilla on värikäs historia, johon kuuluu mo-nia yhteistuotantoja muiden teatte-reiden kanssa. Menestystarinoiden li-säksi joukkoon mahtuu Ahaa Teatte-rin kanssa tehty Elvis-musikaali, jo-ka keräsi historialliset miljoonatappi-ot 80-luvulla.

Tampereen Ylioppilasteatteri oli yli-opiston tapaan voimakkaan yhteis-kunnallinen 60–70-luvuilla. Teatterin linjasta riideltiin välillä niin paljon, et-tä esitykset kärsivät. 80-luvulta eteen-päin YT:ssä on keskitytty vain teatte-rin tekemiseen – ja yhdessä juhlimi-seen.

”Nykyisin ylioppilasteatterin lin-ja on, että teemme uusia, haastavia ja kokeellisia esityksiä ja vanhoja klas-sikoita uudella tavalla. Linja päivittyy aina, kun tulee uusia jäseniä”, Rissa-nen sanoo.

Syksyllä ylioppilasteatterin ainut ensi-ilta on työryhmälähtöinen esitys, jossa on koreografina tanssija Elina Pirinen. Muuten ohjelmisto täytetään vierailuesityksillä ja keväältä jatkaval-la Kovan onnen lapsilla.

Vuosikymmenten varrella 50-vuotias teatteri on tehnyt miljoonatappioita, rillutellut ja kasvattanut uusia ammattilaisia


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Ylioppilasteatteri on yhä vaihtoehtoteatteri

YT tanssii kuin humalassa

Tampereen Ylioppilasteatterin Kovan onnen lap-sia on alkuun hämmentävää katsottavaa, sillä alku on puuduttavan hidas ja täyn-

nä huutoa. Melko pian näyttelijöiden loista-va liikekieli alkaa kuitenkin voittaa mielen-kiinnon puolelleen.

Näyttelijät näyttelevät humalaisia ja vai-vaisia tanssimalla nykytanssin liikkein eli ryömimällä ja kaatuilemalla pitkin rä-symatoin peitettyä lattiaa. Luova ratkaisu toimii aivan loistavasti ja tuo huumoria va-kavaan aiheeseen. Lavalla ei näy vain työnsä menettäneiden, nälkäisten, köyhien ja kipei-den polojen ihmiskohtaloita, vaan myös uuden-laista komiikkaa. Näyttelijäntyö on ensiluokkaista ja äänenkäyttö varsinkin päärooleissa ammattimaista.

Ainakin kevään ensi-illassa yleisö taputti ja nauroi pitkin esitystä. Kyy-neleitä näkyi vähemmän. Itseäni esitys ei koskettanut kovinkaan syväl-tä, koska alati muuttuviin hahmoihin oli vaikea samaistua. Katsojan vie-raannuttaminen näytti tarkoitukselliselta, mutta en silti täysin ymmär-tänyt esityksen toisteista rytmiä. Vaikka Tampereen Ylioppilasteatterin Kovan onnen lapsia ei varmasti ole kaikkein syvällisin versio näytelmästä, hauskin se voi hyvinkin olla – ja taatusti katsomisen arvoinen.


KOVAN ONNEN LApSIA TAMpEREEN YLIOppILASTEATTERISSA

KäSIKIRjOITUS: MINNA CANTh, OhjAUS: KERTTU-LIISA pIRINEN

ROOLEISSA: hARRI AhOLA, NUNU AhTIAINEN, MIRjAMI hEIKKINEN, MAIA häKLI,

AKI KORhONEN, jOhANNA LESKELä, TEEMU MäKINEN, TARjA SAhLSTEdT, SATU

VIRTALA, LIpUT: 12/6E, ESITYKSIä: 25.9 ASTI

Ylioppilasteatterin pääsykokeet 4.–5.9. klo 10–17OhjEET: www.TAMpEREENYLIOppILASTEATTERI.NET

Tampereen Ylioppi-lasteatterin vuoden 1974 Kappas kettusia

-lastennäytelmässä näyttelivät Pertti Hokkanen, Esa Saarelainen ja Riitta Lampelto.

TIMO MäKINEN


TEATTERI Aatos ensemble esittää la 11.9. alkaen mustaa komediaa Ruokahissi Teatteri Tapiossa. KIRJALLISUUS 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää

Klassikkoni

Brittiläinenesanssi

Noora Geagean valokuvasarja Old Walls 5. lokakuuta saakka Galleria Kellariassa

Menehän tänne!

Luehan tämä!

TUKKATEATTERI, TAMMELAN pUISTOKATU 29, TYöRYhMä: KATRI KEKäLäINEN,

jUTTA VALKEINEN, MARIKA RIIKONEN jA MERI KAILANTO, KESTO: N. 1,5h +

KESKUSTELU

Mitä Jussi Halla-ahotarkoittaa?

Ruokaa vatsalle ja sielulle

Parhaaksi valitustanäytelmästä nytlisäesityksiä

Olen tv-sarjojen maraton-katsoja. Kun ei ole aikaa olla joka ilta samaan ai-

kaan television ääressä, on sar-jat hankittava vähintään yhden tuotantokauden erissä ja katsot-tava sitten kerralla putkeen. Vii-meinen tällainen maraton mi-nulla oli Hugh Laurien tähdittä-mä House.

Kun 131 jakson verran olin eh-tinyt samaistua maailmaa ja alai-siaan vihaavaan lääkäriin, tuli 15 vuotta vanhempi komediasarja A Bit of Fry and Laurie melkoisena shokkina.

Stephen Fryn ja Hugh Lauri-en yhteinen sketsisarja mässäi-lee brittiläisyydellä. Haastatte-lumaisissa sketseissä muun mu-assa poliisi, taksikuski, liikemies, pappi, punkkari ja vanhempi rouva kertovat kokemuksistaan aksenttia ja täytesanoja sääste-lemättä. Studiossa uniikit sket-sit ottavat kantaa päivän poltta-viin aiheisiin ja uhkaavat joskus mennä niin pitkälle, että konser-vatiivisimpia katsojia hirvittää. Sketsi Fascion paneutuu fasisti Kevinin musiikkimakuun.

A Bit of Fry and Laurie vääntää itsestään brittihuumoristakin huumoria. Kun brittihuumoris-sa revitellään kunnolla, puetaan mies naiseksi. Fry ja Laurie puo-lestaan viettävät reilusti yli puo-let lähetysajastaan paremman puoliskon tamineisiin pukeutu-neina.

Jos Housen katsojat ovat naut-tineet Hugh Laurien pianonsoi-tosta jaksojen lopussa, ei muusi-kon lahjoja heitetty hukkaan 80-luvullakaan. Lähes joka jaksoon on saatu mahdutettua joko Lau-rien omaa tuotantoa tai överiksi koveroituja klassikoita.

A Bit of Fry and Laurie on saa-tavana ainakin Amazonista nel-jän kauden DVD-boksina ja se on ehdottomasti maratonin ar-voinen.

Ville Ilkkala

Hyvät, pahat, hauskatKeskiviikkona 8.9. kello 19 Tampere-talon valtaa kolme täysin erilaista, mutta tahollaan mainei-kasta komiikan ammattilaista. Simo Frangén, JP Kangas ja Arimo Mustonen nähdään Hy-vät, pahat ja hauskat – stand up -kiertueella. Liput 16/21 E

Helminauha avaa maailmantangotMaailmantango-festivaalin ennakko-ohjel-misto starttaa 10.9. kello 21 ravintola Artturis-sa tangolla, valssilla ja foxtrotilla, esiintyjänä Helminauha. Festivaalit jatkuvat 19. päivään asti ja ovat riittävän poikkitaiteelliset jokaisella mittarilla. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, näyt-telyitä, tansseja, runoesityksiä ja viinikursseja. Ennakkotapahtumiin 10.-16.9. on lähes kaikkiin vapaa pääsy. Lisätietoa ja koko festivaaliohjel-ma: www.maailmantango.net

Tukkateatterin viimesyksyinen monologinäytelmä Meillä on kaikilla sama tarina on aivan loistavaa teatteria! Ei ole siis mi-kään ihme, että se valittiin viime vuonna harrastajateatteri-

en Kaamosthalia festivaaleilla parhaaksi näytelmäksi. Lisäksi se oli mukana Mikkelissä Työväen näyttämöpäivillä tammikuussa 2010. Monologinäytelmä saa syksyllä lisäesityksiä, joten jos missasi sen viime vuonna, nyt kannattaa varata liput.

Esitys on hyvin pelkistetty. Piiriksi asetetun katsomon keskellä on vain sänky ja yksi näyttelijä kerrallaan. Kukin naisista kertoo tarinansa ja poistuu. Mutta minkä tarinan! Dario Fon vaimolleen Franca Ramelle kirjoittamat monologit ovat hyvin koskettavia ja täynnä elämää. Aihepiirit liikkuvat vankilassa, naiseudessa, väki-vallassa, mielisairauksissa, prostituutiossa, seksissä, toivottomuu-dessa, räävittömyyksiä puhuvissa nukeissa ja ennen kaikkea epä-todennäköisessä huumorissa.

Näyttelijätyö on ensiluokkaista, vaikkei produktiossa olekaan ohjaajaa, vaan kukin näyttelijöistä on ohjannut itseään. Varsinkin todella taitava Jutta Valkeinen antaa lavalla kaikkensa – varpaiden liikkeitä myöten.

Kun katsoin esityksen viime syksynä, olin mykistynyt siitä, mi-ten hyvää harrastajateatteria onkaan olemassa. Uusissa esityksissä ihmetystä ei tarvitse jakaa yksin. Jokaisen esityksen jälkeen järjes-tetään keskustelutilaisuus.


Ylioppilasteatterin pääsykokeet 4.–5.9. klo 10–17OhjEET: www.TAMpEREENYLIOppILASTEATTERI.NET

Kielitieteilijä Jussi Halla-aho on noussut yhdek-si 2000-luvun maahanmuuttokeskustelun kiis-tellyimmistä hahmoista. Hänen kirjoituksensa ovat synnyttäneet vankan kannattajajoukon, joka puhuttelee Halla-ahoa mestarinaan.Sa-maan aikaan Halla-ahoa on syytetty rasistisis-ta lausunnoista, vihapuheesta, jumalanpilkasta, sovinismista ja seksuaalivähemmistöjen uhkai-lusta. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? selvittää yhdeksän kirjoittajan voimin Halla-ahon väit-teitä, motiiveja, kieltä ja häntä mediailmiönä. Kirjoittajat ovat Arja Alho, Jukka Hankamäki, Timo Hännikäinen, Jukka Mallinen, Husein Muhammed, Katja Kettu, Jussi K. Niemelä, Sirpa Pietikäinen ja Mike Pohjola.

Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? (toim. Ville Hytö-nen), 232 sivua, Savukeidas 2010

A BIT of FRY ANd LAURIE

TV-SARjA(1987 – 1995, 4

TUOTANTOKAUTTA)KäSIKIRjOITTAjAT:

STEphEN FRY, hUgh LAURIE, OhjAAjAT: ROgER ORdISh (13 jAKSOA, 1987-1990),

BOB SpIERS (7 jAKSOA, 1995), KEVIN BIShOp

(6 jAKSOA, 1992).

Vanhan vitsin mukaan yksi maa-ilman ohuimmista kirjoista on

”Saksalainen huumori kautta ai-kojen”. Kuka tahansa kaskun onkaan keksinyt, hänen tulisi tarkistaa näkö-kantansa. Saksanturkkilaisen ohjaa-ja-käsikirjoittaja Fatih Akinin uusin elokuva Soul Kitchen on nimittäin yk-si vuoden kutkuttavimmista komedi-oista.

Soul Kitchen kertoo vanhassa ham-

purilaisessa tehdasrakennuksessa ra-vintolaa pitävästä Zinos Kazantsa-kisista (Adam Bousdoukos), jota tun-tuu seuraavan ikuinen epäonni asias-sa kuin asiassa. Tyttöystävä muuttaa työn perässä toiselle puolelle maapal-loa. Ravintolan uuden kokin gourmet-ruokalista pelästyttää pois wienen-leikkeisiin tottuneet kanta-asiakkaat. Kaiken lisäksi Zinosin selkä menee si-joiltaan tiskikonetta nostaessa.

Akinin aikaisempiin elokuviin, mo-nisäikeisesti kirjoitettuihin draamoi-hin Suoraan seinään (2004) ja Taivaan reunalla (2007) verrattuna Soul Kitche-nin juoni on hyvin löyhä. Ja se vähä, mitä juonesta on jäljellä, etenee verk-kaisesti. Mutta ei se mitään. Soul Kit-chenin pääpaino onkin henkilöhah-moissa, tiivissä miljöökuvauksessa ja harmaan kauniissa saksalaisessa syk-syssä. Meno on holtittoman rempse-ää, aivan kuin perisaksalainen järjes-telmällisyys olisi elokuvan henkilöille täysin tuntematon käsite.

Soul Kitchen tarjoaa piristävän vaih-toehdon Hollywoodin tähtitehtaassa taotuille teennäisille ihmissuhdedraa-moille.

Henri Waltter Rehnström

SOUL KITChEN

SAKSA 2009 , OhjAUS: FATIh AKIN,

pääOSISSA: AdAM BOUSdOUKOS,

MORITz BLEIBTREU, UdO KIER

Dario Fon ja Franca Ramen monologit ovat laatudraamaa

Saksalainen huumori naurattaa sittenkin!

26 Aviisi 3. 9. 2010

NÄIN SEN NÄEN

Missä olet 50 vuoden päästä?

Aviisi pilkkaa kristillisiä arvoja!

Lähetä MIeLIPIDekIrjoItuksesI osoItteeseen [email protected] otsIkoLLA MiELiPiDE. kIrjoItuksen MAksIMIPItuus on noIn 2 000 MerkkIä.

Mielipiteet [email protected]

Aloitin opiskeluni yliopistos-sa viime torstaina, sain käsii-ni Aviisi-lehden, joka on ilmes-

tynyt 23.heinäkuuta - 9/10 Ensin olin, et jee, kiva juttu että tälläinenkin leh-ti on olemassa, mutta kun luin lehteä olin järkyttynyt. Kielenkäytössä ja jut-tujen tasossa ei paljoa ollut kehumista.

viimeisen aukeaman sarjakuva on mielestäni täysin ala-arvoinen ja loukkaava. Mielestäni teiltä lehden-toimituksessa pitäisi löytyä edes vä-hän kunnioitusta meitä uskovia koh-taan. Olen itse kyllä sitä mieltä, että jo-ka paikassa tyrkytetään homoutta ja tämä aika tuhoaa yhteiskuntaa, arvo-jamme jne. On kuitenkin väärin hauk-kua meitä oikeisto junteiksi, ja piirtää sarjakuva, jossa pahasti vääristellään Jumalan sanomisia. Ja laittaa uskovai-nen jakamaan Jallu-lehteä. Ei me niin toimita.

Kristinuskon ydinsanoma on, että Ra-kasta Herraa sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mieles-täsi ja koko voimallasi. Ja Rakasta lä-himmäistäsi niin kuin itseäsi. Lähim-mäisellä tarkoitetaan kaikkia niitä ih-misiä, joita on ympärillämme.

Minä henkilökohtaisesti ha-luan rakastaa jokaista ihmistä, ihan sama onko se venäläinen, homo, ke-hitysvammainen, luontoaktivisti jne. Teen kaikkeni, että voisin kohdella ihmisiä tasapuolisesti. Niinpä toivoi-sin myös, että meitä uskovia voitaisiin kunnioittaa. On kyseessä kuitenkin koko yliopiston lehti, ja yliopistolla on paljon opiskelijoita, jotka elävät kris-tillisten arvojen mukaan.

On eri asia vihata homoutta synti-nä kuin homoja ihmisinä. Meidän tu-lee rakastaa kaikkia ihmisiä samal-lalailla, mutta ei meidän tarvi hyväk-syä kaikkien tekoja. Esim. Halaun ra-kastaa ihmistä, joka on vaikka va-ras, mutta ei mun tarvi hyväksyä hä-nen tekojaan. Meidän tulee rakastaa ihmistä, joka valehtee, mutta ei se ole oikein, että hän valehtelee jne. Myön-nän, että asian voi ilmaista monella ta-valla, ja homojakaan ei olla aina osattu

rakastaa oikealla tavalla vaan ol-laan vaan osoiteltu sormella. Jokainen ihminen on kuitenkin ainutlaatuinen ja upea yksilö.

Jumalan rakastaminen yli kaiken tarkoittaa sitä, että noudattaa Hänen käskyjään ja Hänen käskyt on ihmi-selle parhaaksi.

tässä pieni esimerkki: Tampereen suurin viikoittain säännölinnen nuo-risotapahtuma on joka lauantain klo 19.00 Helluntaiseurakunnassa, sinne kokoontuu joka lauantain 400 nuor-ta. Tervetuloa tutustumaan! Me ollaan ihan normaaleja ihmisiä.

Ja mielestäni ei ole liikaa vaadittu, jos, ette halua meistä mitään positii-vista kertoa, niin jättäkää edes se ne-gatiivinen kirjoittelu pois.

Karoliina Kolu

Maanantaina 30. elo-kuuta pidettiin hal-linnon opiskelija-edustajien ja ainejär-jestöaktiivien kool-

le kutsuma kokous Tamyn tilois-sa, johon osallistui kaikista tiedekun-nasta yli kolmekymmentä opiskeli-jaa mukaan lukien kaksi Tamyn hal-lituksen jäsentä. Keskustelun aiheena oli yliopiston rakennemuutos ja tule-vat schoolit, joita valmisteltaessa yli-opiston ylimmän johdon sekä monien yksiköiden johtajien tiedotus on ollut usein luokatonta.

Tällä hetkellä suurimmat neuvot-telut laitosten ja rehtoraatin välillä on käyty, ja tilanne on epäselvä enää muutaman laitoksen osalta. Päätökset uusista schooleista tehdään yliopiston hallituksessa syyskuun lopulla. Tästä huolimatta niin opiskelijoiden kuin ri-vihenkilökunnankin mahdollisuudet osallistua valmisteluun tai edes saada tietoa muutoksesta ovat olleet usein lähes olemattomat. Opiskelijat toivat esimerkiksi esiin, että viime maanan-

tain johdon foorumin asiakirjat on ju-listettu salaisiksi, vaikka niiden tulisi olla julkisia.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan si-vuuttaminen uudistuksen suunnit-teluprosessissa on hämmästyttävää, koska tämä on nimenomaan asia, jos-sa paljon tietämystä ja osaamista on juuri kentällä. Schoolien sisälle kun tullaan tulevaisuudessa rakentamaan uusia laaja-alaisia kandivaiheen tut-kinto-ohjelmia, ja rakenteet tulevat vaikuttamaan niin tutkimuksen pai-nopisteisiin kuin mahdollisten yhteis-ten kurssien järjestämiseen.

Mielestämme sekä opiskelijat että henkilökunta tulisikin ottaa aktiivi-sesti mukaan keskustelemaan yhteis-tä yliopistoamme koskevista merkit-tävistä päätöksistä ja valmistelemaan niitä. Yliopisto ei voi olla strategias-sakin peräänkuuluttamansa aidos-ti ”avoin toimija”, jollei se takaa omil-le jäsenilleen mahdollisuutta osallis-tua meneillään olevien uudistusten suunnitteluun tai vähintäänkin tiedo-

ta käynnissä olevista muutosproses-seista jo valmisteluvaiheesta lähtien.

Opiskelijoiden asema tiedonhan-kinnassa ja valmisteluun osallistumi-sessa on erityisen hankala, sillä opis-kelijaedustajat vaihtuvat tiuhaan ja opiskelijaedustus perustuu puhtaas-ti vapaaehtoisesti omalla ajalla toimi-vien ihmisten aktiivisuuteen. Ei voida vaatia, että lähes vuosittain vaihtuvat opiskelijaedustajat tästedeskin käyt-tävät vain omia resurssejaan tiedon hankkimiseen. Päinvastoin yliopiston ja laitosten johdon tulisi kehittää stra-tegiansa mukaista avointa toimintaa, ja parantaa viestintäänsä.

Positiiviseksi esimerkiksi voisi nostaa kauppa- ja hallintotieteiden tiedekun-nan pyrkimyksen taata tiedonsaan-ti ja mahdollisuus osallistua valmiste-luprosessiin tiedekunnan eri ryhmil-le. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteis-tä johtamiskorkeakoulua valmistelleessa työryh-mässä oli opiskelijajä-

sen molemmista yliopistoista, mikä loi myös opiskelijoille aidon vaikuttamis-kanavan ja teki tiedonkulusta sujuvaa.

Haluamme opiskelijoina olla muka-na tekemässä yliopiston tulevaisuutta, mutta ilman mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja saada tietoa, tämä on mahdotonta. Tämän mahdollisuu-den vaatiminen ei ole muutosvasta-rintaa, vaan terveeseen järkeen perus-tuvaa kritiikkiä johtavien tahojen tie-dotuspolitiikkaa kohtaan. Mielestäm-me päätöksenteon legitimiteetti syn-tyy silloin, kun päätöksenteon kohteet kokevat tulleensa kuulluiksi ja huomi-oiduiksi prosessissa. Näin ei ole vali-tettavasti käynyt rakennemuutosky-symyksessä.

Olli Herranen, tdk-neuvoston jäsen, Kaisa Immonen, tdk-neuvoston jäsen,

Veera Kaleva, kollegion varajäsen ja opsu-työryhmän opiskelijajäsen,Jouni Markkanen, Tampereen yli-

opiston kauppakorkeakoulun johtoryhmän jäsen ja Boo-

min puheenjohtaja


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

www.aviisi.fi,

[email protected]

Kommentoi

opiskelijat unohdettuschool-valmistelussa

allekirjoita adressi!Politiikan tutkimus on säilytettävä osanayhteiskuntatieteitä.

https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/3714/lomake.html

koMMentoI WWW.aviisi.fi Aviisi 3. 9. 2010 27

GALLUP Amerikkalaisista 18 prosenttia uskoo Barack Obaman olevan muslimi, paljasti Pew Research

Aviisin verkkosivuilla keskustelu käy kuumana – www.aviisi.fi – Käy sinäkin.

Haluanpa sanoa Kulmahuone [email protected] ihan naamat

Emmi Penttilä, 25,markkinointi

Eläkkeellä.

Tuomas Männistö, 26,kansantaloustiede

JääkiekkoammattilainenSingaporessa.

Olli Tähtinen, 25,markkinointi

Vankilassa.

Kaisa Jokinen, 35,vapaamuotoinen

portugalin opiskelija

En edes tiedä, missä olenensi viikolla.

Hasardit

Nokan kopautusALLI nokkA kIukutteLee eDustAjIston kuLIsseIssA

Vaikka syksy on jo alussaan, ei ole edus-tajiston kokouskutsuja putoillut laati-kosta, Kauppakatu kympissä ei ole

tehty omavaltaisia linjauksia Allin kommen-toitavaksi eikä ensi vuoden hallituskähmin-nästä ole kuulunut. Sillä alkaa olla jo kiire!

Alli on huomannut edustajiston mokel-luksen puutteessa, että yhtä pahat hölmöilyt löytyvät yliopistolta. Siellä väännetään yhä schooleja, joiden piti olla tiedossa kesällä. Vieläkin tehdään uusia avauksia, eikä schoo-lien nimikään ole selvillä lupauksista huoli-matta. Schoolien pitäisi aloittaa vuoden alus-ta. Tämä antaa vakuuttavan kuvan uudista-jien käsityksestä omista tekemisistään.

Onkohan johto luvannut liikaa ministeri-ölle, ja nyt pitää pahemmin valmistelematta hoitaa paketti kasaan, ettei ministeriö suutu uudelle mallioppilaalleen?

alli pohtii, onkohan kukaan miettinyt esi-merkiksi uusien schoolien nettisivujen to-teutusta tai johtajia? Koska schoolien ko-koonpanoja ei tiedetä vieläkään, ei voida käydä edes johtajanvaaleja edeltäviä käytä-väkähmintöjä. Alli tuntee myötähäpeän vä-ristyksen ajatellessaan tilannetta, jossa hu-manistisen tiedekunnan yhdeksänkymmen-lukulainen sivusto aukeaa uuden humanis-tisen schoolin väliaikaissivuna ja johtajak-si on valittu väliaikaisesti joku vanha tiede-kunnan diktaattoriprofessori. Mikään ei ole muuttunut. Toisaalta, mitä se haittaa, sillä yliopiston hallinnolliset uudistukset on teh-ty peruttaviksi. Allin mielestä kannattaisi miettiä jo hyvissä ajoin, miten schoolit voi-daan purkaa, kun ne tajutaan huonoksi ide-aksi. Ehkä joku vääntää tästä edes hassun sitsilaulun?

Missä olet 50 vuoden päästä?

Tommi Ingelsuo, 42,portugalin opettaja

Vietän eläkepäiviäAlgarvessa.

Suuret onnittelut yliopistolle, joka on ollut Tam-pereella jo 50 vuotta. Yliopiston lisäksi juhla-vuottaan viettää ylioppilaskunta, joka juhlii 5.11. 85-vuotisiaan. Nyt onkin sopiva hetki katsoa tu-levaisuuteen ja spekuloida sillä, miltä nämä kak-

si voisivat näyttää 50 vuoden päästä. Koitan olla ottamatta kantaa kehityskulkuihin sinänsä; jokainen saa itse arvottaa spekulaationi parhaaksi katsomallaan tavalla.

Yliopistojen tulevaisuuden ennustaminen on sikäli help-poa, että suomalaisessa korkeakoulukentässä samat ilmiöt toistuvat suht säännöllisesti. Otanta on toki kohtalaisen ly-hyt. 1970-luvulla yliopistot valtiollistettiin, ja nyt yliopistoja ollaan taas viemässä säätiöiden ja oman talouden suuntaan. Samaan ”ikuiseen paluuseen” liittyy pyrkimykset vesittää maksuttoman koulutuksen perusteet, jotka on maksutto-muuden tultua todettu hyviksi ja sosiaalisesti oikeudenmu-kaisiksi. Nykytrendeillä taistelu maksuttomasta koulutuk-sesta ei ole enää puolustustaistelua vuonna 2060. Hintakil-pailussa opiskelijoista Suomi voi pärjätäkin, mutta laadul-la ei aivan yhtä helposti, mikä johtaa siihen, että täällä syn-tyneitä siirtyy yhä kasvavassa määrin muualle maailmaan laadukkaampien opintojen perässä.

vuoteen 2060 mennessä Tampereen yliopisto on menettä-nyt laaja-alaisista kandiohjelmista saamansa etulyöntiase-man muihin yliopistoihin nähden muiden yliopistojen siir-ryttyä samanlaisiin kandeihin. Vahva profiili opetusyliopis-tona toki vetää opiskelijoita edelleen hyvin, mutta onko jo-tain uutta houkutinta keksitty tilalle riippuu pitkälti niistä, jotka yliopiston työsuhteita tulevaisuudessa täyttävät.

Entä ylioppilaskunnan puolella sitten? Ylioppilaskuntien painoarvo kunnallispolitiikassa kasvaa, koska yhä useampi toimija tulee olemaan yliopistotaustainen ja kaupunki alkaa vähitellen ymmärtämään opiskelijoiden merkityksen Tam-pereen taloudelle, tulevaisuudelle ja katunäkymälle. Paino-arvon kasvu toki vaatii myös nykyistäkin suurempaa re-surssien kohdistamista kunnallispolitiikan seuraamiseen.

Ylioppilaskuntien on tähän mennessä täytynyt petrata myös työllisyysasioissa. Suomessa ma-talapalkkaisenkin työnteon kan-nattavuuden varmistamisek-si käyttöönotettu perustu-lo toki vähentää painetta tällä puolella, mutta joka-tapauksessa ylioppilas-kunnat ovat vihdoin löy-täneet paikkansa ja roo-linsa monitoimijaisella kentällä.

Mikä ikinä yliopistom-me tulevaisuus lienee-kään, on hyvä muistaa, että minkäänlainen tu-levaisuus ei toteudu it-sestään. Me nykyiset opiskelijat vastaam-me isolta osin tä-män yliopiston, kau-pungin ja maan tu-levaisuudesta. Passiivisuus on paras keino varmistaa, et-tei se ole toiveidesi mukainen.

Aleksi Rantala

kIrjoIttAjA on tAMYn

hALLItuksen PuheenjohtAjA

Seuraavat 50 vuotta


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Mielestäni yhteiskuntarakennetta pi-täisi muuttaa siten, että se ei suo-si yksityisautoilua. Julkisen lii-

kenteen pitäisi olla oikeasti edullisempaa kuin yksityisautoilun. Tällä hetkellä VR:lle ei makseta palvelusta vaan omastatunnosta eikä junan käytössä ole mitään järkeä, kun omalla autolla pääsee halvemmalla.

Ilari Reuhkala, 28informaatiotutkimus

Aviisi harrastaa kulttuu-YLIOPPILASKUNTAKAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritTuure Pitkänen, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Katri Suhonen, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Tea Hoffren , sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

HallitusAleksi Rantala, puheenjohtaja 050 - 36 12 845Timo Perälä, vara-pj, 050 - 35 99 806Mirva Tossavainen, 044 - 35 96 693Olga Haapa-aho, 050 - 30 30 437

Tiina Heikkilä, 050 - 544 21 80Varpu Jutila, 044 - 35 92 960Jaakko Mustakallio, 045 - 65 20 589Ilkka Tiensuu, 040 - 52 71 189

PalvelutLainopillinen neuvonta, 044-36 10 300

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15

Plan Suomi hakee yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita Mitä?-verkoston Johto- ja Suunnitteluryhmään (JoS)

Vaikuttamistyön kanavana toimiva nuorten aikuisten Mitä?-verkosto hakee JoS-ryhmäänsä uusia jäseniä. Ryhmä ideoi, suunnittelee, kehittää ja koordinoi verkoston toimintaa yhdessä taustaorganisaatio Planin kanssa.

Ryhmässä pääset mm.> ideoimaan uutta, innovatiivista, valtakunnallista toimintaa > saamaan kokemusta järjestötyöstä > oppimaan lisää vaikuttamistyöstä ja globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä.

Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteeseen [email protected]. Kerro hakemuksessa motivaatiostasi ja edellytyksistäsi toimia verkoston JoS-ryhmässä sekä mahdollisesta aikaisemmasta vapaaehtoistyö- tai vaikuttamistyökokemuksestasi. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 17.9.2010.

Lisätietoja: Verkostokoordinaattori Anna Peltoniemi, [email protected], 09-68698011.Tutustu verkoston muuhun toimintaan osoitteessa www.mitaverkosto.fi.

Oletko kiinnostunut globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä

ja aktiivisesta vaikuttamisesta maailman tilaan?

28 Aviisi 3. 9. 2010

Anni Arela & Maija Arela

Antti Asplund

Maria Jokela

Taina Laaksonen

Anna Mattelmäki

Mirkka Metsola

Jaakko Selin

Tiia Vanhatapio

Liisa Urrila

Terhi Pölkki

Outi Aho

Sunna Kangas

Milla Laitinen

Oona Tikkaoja

Tapaa tekijät!la 11.9. klo 15.00

Tekstiilitaiteilija Maija Arela, TaM Anni Arela

ja Fashion Designer Maria Jokela

TR1 Taidehalli Väinö Linnan aukio 13, Tampere www.tampere.fi/tr1 Avoinna ti-pe 9-17, la-su 11-18

Tampereen Liikesivistyssäätiö myöntää vuosittain apurahoja tamperelaistaustai-sille opiskelijoille kaupallisten opintojen tukemiseksi. Perusopintoja rahoitetaan 800 - 1.500 euron suuruisin ja jatko-opin-toja jonkin verran suuremminkin erin. Vii-me vuonna apurahan saajia oli 39.

Tämänvuotiset hakemukset pyydetään lähettämään syyskuun 30. päivään 2010

mennessä osoitteeseen kauppat.maist. Niilo Järkäs / Tampereen Liikesivistyssää-tiö, Pispalan valtatie 96, 33270 Tampere. Vapaamuotoisessa hakemuksessa pyyde-tään ilmoittamaan hakijan henkilötiedot, yhteystiedot puhelin- ja sähköpostiyh-teyksineen, tiedot hakijan taloudellisesta asemasta, opintomenestyksestä sekä apu-rahan käyttösuunnitelmasta. Hakemuksia ei palauteta. Säätiön päätöksestä ilmoite-

taan kirjallisesti vain niille hakijoille, joille apuraha myönnetään.

Lisätietoja säätiöstä on verkko-osoitteessa www.tampereenliikesivistyssaatio.fi

Rahoitusta kaupallisiin opintoihin

Edustajiston terveiset

Tapahtuu - mene, näe, tee, koe!Lähetä tapahtumatietosi oTsikolla puffi osoitteeseen jarjEsTosihTEEri @Tamy.fi. ainoastaan opisKeLiJatoimintaan Liittyvät menovinKit JuLKaistaan. aviisi pidättää oiKeuden muutoKsiin.

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä

WELCOME OPEN LATE -04A-LICENSE

Tampere Finlayson

TORSTAI 22-04ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY

OLD SCHOOL - DISCOAVOINNA PE-LA 21-04

K-18

www.rodeonight.fi

Kommentoi WWW.aViisi.fi Aviisi 3. 9. 2010 29

Syyskauden Avajaisbileet 8.-9.9.Tamyn perinteiset Syyskauden Avajaiset Yo-talolla 8.-9.9. Ta-myn jäsenille ILMAINEN sisään-pääsy opiskelijakortilla, muille liput 5 euroa. Keskiviikkona juhlakansaa tanssittaa Bigpop Dj:t Sami & Riku ja torstaina on luvassa Beginners guide to Off The Hook: Plauge Dj´s Dalion, Herman Prime, Nikola Tesla. Ovet avataan klo 20, luvassa myös arvontoja! Kaupunkisuunnistus14.-15.9.Uusille opiskelijoille suunnattu Kaupunkisuunnistus järjeste-tään 14.-15.9. Sekä rastinpitäji-en että suunnistusjoukkueiden ilmoittautuminen on alkanut, tarkemmat ohjeet ja ilmoit-tautumislomake osoittees-sawww.tamy.fi. Loppubileet ja palkintojenjako molempina iltoina Yo-talolla. Ilmainen si-säänpääsy! TYLTampereen yliopiston laulaji-en koelaulut järjestetään. ke 8.9. ja to 9.9. kello 19. Koelau-lut pidetään yliopistolla Pinni B:n viidennessä kerroksessa. Koelauluun kuuluu yksi omava-lintainen laulu ilman säestystä sekä yksinkertaisia äänialaa ja tasoa testaavia tehtäviä. Li-sätietoja www.tyl.fi, [email protected] tai puh. 050 358 7521. Boomin Poikkitieteelliset Haalaribileet torstaina9.9.2010Tampereen himotuimmat opis-kelijabileet ovat täällä taas! Uusille opiskelijoille tämä on loistava tilaisuus nähdä, miten opiskeliijat juhlivat haalareis-saan sekä ottaa ilo irti kaupun-gin alkuperäisissä haalaribileis-sä. Vanhemmille opiskelijoille tämä on puolestaan loistava

tilaisuus tulla tarkastamaan kaupungin uusi tarjonta ja heit-tää haalarit taas jalkaan kesän jälkeen. Nämä bileet aloittavat opiskelijan syksyn, joten ethän missaa näitä ja hankit ennak-kolippusi Juveneksen kirja-kaupasta huokeaan 3 euron hintaan. Tervetuloa niin uu-det kuin vanhat Love Hoteliin torstaina 9.9. kello 21 alkaen!” KultturijaostoTamyn kulttuurijaston syksyn ensimmäinen kokoontuminen on maanantaina 13.9. klo 17 Ala-kuppilassa. Ideoidaan ja suun-nitellaan syksyn toimintaa, ja-oston tapaamiset ovat kaikille kulttuurista kiinnostuneille avoimia, tervetuloa mukaan! SPEKTRESpektre (Spekulatiivinen fiktio Tampereella) kokoontuu kuu-kauden toisina tiistaina keskus-telemaan scifistä ja fantasiasta Pub Kaksien kasvojen (Kauppa-katu 14) alakertaan. Syyskuus-sa tapaamme tiistaina 14.9. kel-lo 18.30. aiheena tällä kertaa Klassikot vs hitit. Tervetuloa! TYRTyr (Tampereen yliopiston roo-lipelaajat) aloittaa syyskauden torstaina 16.9. kello 17 yliopiston Alakuppilassa/Aulabaarissa. Ohjelmassa Tyrin esittelyä uu-sille ihmisille ja syksyn tapahtu-mien suunnittelua. Kuuden jäl-keen siirrytään O’Connell’siin. UTA Debate SocietyTampereen yliopiston väittely-seuran ensimmäinen kokoon-tuminen on tiistaina 14.9. kello 17.00 Kielikeskuksen huonees-sa E301. Kokoontumisia jatke-taan viikoittain, ja mukaan voi tulla koska tahansa. Toimin-taan ovat tervetulleita kaikki.Syksyn kokoontumisissa aloi-tetaan perusasioista eikä aiem-

paa väittelykokemusta tarvita. Koska väittelemme englannik-si, myös kielitaito kehittyy. Tule mukaan kehittämään itseäsi ja pitämään hauskaa hyvässä seurassa! Lisää tietoa: http://www.utadebatesociety.org Dario Fon voitokkais-ta monologeista lisä-esityksiä 18.9.-2.10.2010 Pirkanmaan teatterikatselmus Kaamosthalian voittajasta ja Mikkelissä Työväen näyttä-möpäivillä mukana olleesta Meillä on kaikilla sama tarina

-monologiesityksestä näh-dään lisäesityksiä la 18.9., to 23.9., la 25.9., ke 29.9., la 2.10. Kaikki esitykset alkavat klo 19. Lippuja voi varata osoitteesta: lippuvaraukset(ät)tukkateat-teri.fi. Monologeja tulkitsemassa nähdään Katri Kekäläinen, Jutta Valkeinen, Marika Rii-konen ja Meri Kailanto. Li-sätietoa esityksestä löytyy osoitteesta tukkateatteri.fi Debate Workshop 26.9.-27.9. Syksyllä pidetään kaikille avoin työpajakoulutus, jonka UTA Debate Society järjestää yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa. Koulutukseen voi tul-la mukaan kuka vain, vaikka ei järjestön toimintaan muuten osallistuisi, mutta se toimii myös hyvänä tukena väitte-lyharrastukselle tai sen aloit-tamiselle. Tapahtuman vetää professori Alfred Snider Ver-montin yliopistosta. Työpajas-sa opitaan väittelyssä oleellisia puhe- ja argumentaatiotaitoja erilaisten harjoitusten avulla. Ilmoittautuminen alkaa 30.8.. Lisää tietoa ja ilmoittautumi-nen: http://www.utadebateso-ciety.org

Syyskausi alkaa ja edustajisto jatkaa kesäloman jälkeen toimintaansa. Syksyn aikana kokoustamme ja tapaamme kokousten välillä sekä edustajistoryhmien johtajien kanssa että iltakouluissa. Syksyn kokouksissa päätämme mm. uudesta edustajiston varapuheenjohtajasta sekä Suomen yliop-pilaskuntien liiton (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) liittokokousedustajista. SYL:n ja OLL:n liittokokouksissa päätetään niiden toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle sekä linjauksista. Myös edustajiston syksyn merkittävimmät päätökset tehdään Tamyn vuoden 2011 toimintasuunni-telmasta ja talousarviosta. Syksy huipentuu uuden hallituksen valintaan, johon myös edustajiston ulkopuolinen Tamyn jäsen voi asettua ehdolle. Syksyn iltakoulut ja kokoukset ovat avoimia edustajiston ulkopuolisille jäsenille, joten tervetuloa ottamaan selvää edustajistosta ja esim. siitä, mistä ylioppilaskunnan jäsenmaksu koostuu.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

Pe 03.09. PRESSURE14 – drum´n´bass w/DEFENCE (Rock The Dub/Midnight Sun/LAOS, Fin), Resound (Renegade Hardware), Escher (iDJ rec), Mineral (iDJ Rec), DBLJ (Cut) & Trito (Kongocrew), 7 eLa 04.09. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t! Dj Muggsy, Dj Jersey Smooth, Dj Shorty Green & Dj Aku-Setä, 5 e / 2 e (opiskelijakortilla)**

Ti 07.09. The Train – musikaalin musiikkia elÄmÄstÄ... ja kuolemasta 5 eKe 08.09. Syyskauden avajaiset osa I: Bigpop Dj:t Sami & Riku, 5 e, Tamyn kortilla 0 eTo 09.09. Syyskauden avajaiset osa II: Beginners guide to Off The Hook Plauge Dj s Dalion, Herman Prime, Nikola Tesla 5 e, Tamyn kortilla 0 ePe 10.09. Jukka-Poika & Sound Explotion Band 14 e / 13 e*La 11.09. TreSeta: LEIMARIT klo 21-04, 5 e / 3 e, Ei Vip!

Ma 13.09. BluesLovers ylpeänä esittää: “Amazing One-Man Band Jam”-ilta Homer Henderson (ex. Eve & The Exiles etc.) Austin, Texas. Jo´ Buddy. Ovet klo 19, show klo 20, 8 e / 7 e jäsenet ja opiskelijat.Ti 14.09. Kaupunkisuunnistusbileet Dj Sami, 0 eKe 15.09. Kaupunkisuunnistusbileet Dj Sami, 0 eTo 16.09. Metallia perkele –tour 2010 Status Minor, Grendel, Anger Cell, Hammerhead, 6 ePe 17.09. Count Raven (Swe) 20 e / 15 e (ennakko www.synkkis.org/dor/)

Avoinna: pe, la 22-04, viikolla 20-02Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja** sisään ilmaiseksi ennen klo 23.00

Suomi aloittelijoille Viimeinen iltahuuto


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

30 Aviisi 3. 9. 2010

Trenditietoisten lähteiden mukaan sushiboomi alkaa olla ohi. HK:n sininen ja Lauantaimakkara ovat saapuneet viileimpiin hipster-pöytiin.VAIHDE VAPAALLEKUSINEN PAIKKA Itsenäisyyspuolueen kunnanvaltuutettu vakuuttaa Ilta-Sanomissa 18. elokuuta, ettei varmasti ole kussut kahvipannuun Karkkilassa. Aviisi selvittää asiaa.


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Kirjoituskone lauloiEi siitä niin kauaa ole, kun lehtijututkin kirjoitettiin kirjoituskoneella. Aviisi testasi, kykeneekö tietokoneriippuvainen toimittaja moiseen.

Otso Höglund

Syyskuussa 2008 Putin pysäytti hyök-käävän siperiantiikerinaaraan tain-nutusaseella. Itse ampumistapahtu-maa ei videokuvissa näytetty, mutta paikalla olleet venäläistoimittajat va-kuuttivat jälkikäteen, että Putin oli jopa pelastanut heidän henkensä.

Seuraavana kesänä maailmalle levisivät kuvat ur-heilullisesta Putinista muun muassa ratsastamas-sa paidattomana Siperiassa. Viime vuoden elokuus-sa Putin sukelsi sukellusveneellä Baikal-järven poh-jaan.

Huhtikuussa Putin asensi seurantapannan jääkar-hulle. Heinäkuussa Putin bongattiin Ukrainassa Harley Davidson -moottoripyörän selästä.

Elokuussa Putin ehti ampumaan harmaavalaan na-hasta näytepalan tieteellistä tutkimusta varten se-kä sammuttamaan metsäpaloja itse ohjaamallaan sammutuslentokoneella.

Iltalehti 30. elokuuta kertoo suuren ja mahtavan itänaapurin

pienestä ja mahtavasta presidentistä

Vuonna 1990 Aviisissa mainostettiin Apple Macintoshia,jonka kovalevy oli kokonaista 40 megatavua.

In the heat of ´90

Vieraisiin pöytiin

Otso Höglund

Zumba


Trenditietoisten lähteiden mukaan sushiboomi alkaa olla ohi. HK:n sininen ja Lauantaimakkara ovat saapuneet viileimpiin hipster-pöytiin.

KUSINEN PAIKKA Itsenäisyyspuolueen kunnanvaltuutettu vakuuttaa Ilta-Sanomissa 18. elokuuta, ettei varmasti ole kussut kahvipannuun Karkkilassa. Aviisi selvittää asiaa.

Kirjoituskone lauloiEi siitä niin kauaa ole, kun lehtijututkin kirjoitettiin kirjoituskoneella. Aviisi testasi, kykeneekö tietokoneriippuvainen toimittaja moiseen.

JuhO-MaTTI PaaVOla, TEKsTI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

KAARLE NORDENSTRENG työskenteli tiedotusopin professorina 1971-2009

WWW.AVIISI.FI

Tampereen yliopis-ton strategian mukaan olemme omaleimainen yli-opisto: ”aktiivinen

yhteiskunnallinen osallistuja, perinteensä tunteva yliopis-to. Yhteiskuntatieteissä tun-nettuna yliopistona sen toi-minnassa painottuvat yhteis-kunnan ja terveyden monia-lainen tutkimus ja opetus.” Strategiassa ilmaistaan tahto ja tavoitteet kahdella lauseel-la: ”Tampereen yliopisto on

yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maail-man muuttajia. Kriittisellä tie-dolla ja koulutuksella yliopisto auttaa ihmisiä ja yhteiskuntaa parantamaan sivistyksellistä,

terveydellistä, sosiaalista ja ta-loudellista hyvinvointia.”Hyvin kirjattu. Aktiivinen vai-

kuttaminen, sivistys ja kriittisyys kaiken keskellä, muutos ja perinteet

tasapainossa – ja yhteiskunta jo-ka lauseessa.

Entä käytännössä? Ettei vain olisi helisevä vaski ja kilisevä kulta, kuten stra-tegioille useasti tuppaa käymään. Epäilyä herät-tää jo se, että meneillään olevassa tiedekunta- ja laitosrakenteen uudistuk-sessa yhteiskuntatieteelli-nen tiedekunta on hajoamas-sa – se ainoa, joka Yhteiskunnal-lisessa Korkeakoulussa oli sen muut-taessa Helsingistä Tampereelle vuonna 1960.

Olisi helppoa ryhtyä mässäilemään epä-luuloilla ja ruikutuksella strategian ulko-kultaisuudesta – samalla tavalla kuin on helppoa siunailla politiikan likaisuutta. Viisaampaa on kuitenkin ottaa strategian maalaama brändi vakavasti. Niin kuin se olisi lopullinen totuus.

Miltä siis näyttäisi strategian määrittele-mä yhteiskunnallinen sivistysyliopisto?

Sen jokaisen tutkinto-ohjelman kan-didaattiopinnoissa olisi filosofiaan ja so-siologiaan perustuva osio, jossa tuetaan opiskleijan kriittisestä ajattelua sekä oh-jataan häntä laaja-alaisuuteen ja syvälli-syyteen. Lääketieteestä kieliin olisi tar-jolla opintojakso, jossa kyseinen ala sijoi-tetaan yhteiskuntaan (”X ja yhteiskun-

ta”, ”X yhteiskunnassa”). Eikä se oli-si pakkopullaa ja alennusmyyntiä,

kuten kävi aikaisempien tutkin-nonuudistusten yleisopinnoille, vaan se olisi huolellisesti räätä-

löity kullekin tutkinto-ohjel-malle ja sen opettajat alan-

sa valioita. Opiskelijalle se olisi innostava ja unohtu-maton osa perusopintoja

– maailmankuvaa raken-tava keidas.

Myös maisteri- ja tohto-riopinnoissa varmistettai-

siin samat yhteiskunnallisen sivistysyliopiston elementit. Jat-

kokoulutuksessa Tampereen yliopis-to olisi valtakunnallinen tiennäyttäjä sil-le, miten vihdoin toteutetaan tutkintoase-tuksen kaikille tohtoritutkinnolle asetta-ma tavoite, että opiskelija ”perehtyy sy-vällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa pii-rissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tie-teellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo-da uutta tieteellistä tietoa”.

Tämän kaiken toteuttaminen on mah-dollista ja välttämätöntä, kun alussa sitee-rattu strategian tahto ja tavoitteet otetaan vakavasti. Siirretään tahtotila tutkinto-vaatimuksiin ja osoitetaan sille rahat. Re-surssien pääosa sijoittuu luontevasti Yh-teiskuntatieteiden instituuttiin, mistä ne tasapuolisesti palvelevat kaikkia tutkin-toja. Samalla instituuttiin istutetaan tut-kimuksen lisäksi opetusta, joka muuten jäisi tutkijakollegiumin ja tutkimuskes-kuksen ulkopuolelle.

On täysin mahdollista tehdä Tampe-reen yliopistosta omaleimainen, yhteis-kunnallinen sivistysyliopisto!

GorillaImpro, Impromestarit ja Koko illan improvisoidut näytelmät

Teatteri Tapiossa, Improklubit ravintola Teerenpelissä.

Syksyn huvikausi käynnistyy nyt!

Katso esitysaikataulu www.snorkkeli.fi

17e37e50e

32 Aviisi 3. 9. 2010

Tehdään yliopiston brändistä totta!Mitä mieltä sinä olet? O

ta rohkeasti kantaa! Kiitä, k

iuku

ttel

e, p

auha

a, päivittele!

Kommentoi

www.aviisi.fi,

[email protected]

Rukous- ja ehtoollishetki yliopistonkampuskappelissa (Pinni B, 5.krs) lukukausien aikana keskiviikkoisin klo 12-12.15, alkaen 8.9.

Tervetuloa!Toivotamme samalla siunattua lukuvuotta 2010-2011

Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyöwww.uusiverso.fi/oppilaitostyo.php

Hengähdä hetkeksi, pidä tauko ja nauti

ARJEN EVÄSTÄ

Aviisi 10/2010

Documents

Transcript of Aviisi 10/2010