Aviisi 15/2010

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 12. marraskuuta - 15/2010

OLEN SUOMALAINENTiina Elovaara on 23-vuotias yliopisto-opiskelija ja perussuomalainen »10

KEHITYSYHTEISTYÖOnko ylioppilaskuntien kehyhankkeissa järkeä? »12

Intialainen Vimek Kumar lähti

oppaaksi kotimaansa ruokakulttuuriin »22

Monikulttuurisuus on näkynytelokuvissa vasta vähän aikaa »14

MUSTA MIES FILMILLÄ

MENTORHELPSNana Imai came to Finland from Japan via USA and UK. Mentor Mari Saarela tells her what a manager really does »4

ALSO IN ENGLISH

ABIJAKELU

2 Aviisi 12.11.2010

KuninKaanKatu 22 , tampere WWW.amar iLLO . F i

ma - to 11:00 - 01:00 • pe 11:00 - 02:00l a 1 1 : 00 - 03 : 00 • su 12 : 00 - 0 1 : 00

16 .10. loRD est 23 .10. CottoN CluB - DJ Nuor i seppä

30.10. D J Juels6.11. D J Fyrre13 .1 1. d j Juels

20.11. CottoN CluB - DJ Nuor i seppä 27.1 1. Frant ic - Dj Fyrre & Dj p igeon dad

4.12 . COttOn CLuB - D J Nuor i seppä11.12 . D J Fyrre18 .12 . D J Juels

KUNINKAANKATU

PIRKANMAAN OK 1130 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

4318 7001 2345 6789

Free entrY!

Kolmas maailma on täälläLukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasa-arvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös otta-maan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta – me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.

LukutaitoisiLLe

www.maailmankuvalehti.fi

Maailmankuvalehti_Voima_125x167.indd 1 2010-04-30 13.08

– kankkulan kaivoon vai köyhyyden vähentämiseen?

€€€€€€€€€< €>pääomapako 800 mrd € kehitysapu 80 mrd €

alv rahoitusmarkkinavero

% %

miten veroparatiisit ja kehitysapu liittyvät toisiinsa? miten globaaleilla veroilla voidaan poistaa köyhyyttä? miten minä voin muuttaa köyhdyttäviä rakenteita?

Globbariverkostossa saat ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja köyhyyden syistä. Saat myös ideoita, miten voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan maanantaina 22.11. klo 17-18.30 Tampereen yliopiston keskustakampukselle, Pinni-rakennuksen RH B3112 (os. Kanslerinrinne 1, Tampere).

Globbarit on Kepan koordinoima valtakunnallinen vapaaehtoisten verkosto, joka vaikuttaa päättäjiin kehityskysymyksissä.

Lisätietoja: [email protected]

kehitysyhteistyön palvelukeskus www.globbarit.fi

Globbarit_yolehti_Tre_2010_124x185.indd 1 10/25/10 3:12 PM

Like Aviisi.At least

on Facebook.

@

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010 3

God damn! Writings from Tamy

Have you ever been to a count-ry with a language that you do not understand? Tried to ma-

ke something of signs with incompre-hensible text written in strange letters? Been pleased with short menus transla-ted poorly into English?

If you do not know the language, you will learn by spending time in the count-ry. But the problems do not disappear: even though it might not take long to learn how to order a pint, taking care of more complicated matters can be difficult for a long time. To an international stu-dent, the University, Student Union and Finnish society are as inaccessible as the Yo-talo building without a lift is to some-one with a physical disability.

The internationalisation of our insti-tutions of higher education is not just a crafty scheme created by the Ministry of Education to get the institutions into fan-cy university ranking lists. Future of the

world lies in internationalisation. The world has changed in such a way that it is no longer possible to nurse the age-old Nordic welfare state possessively within our borders.

Global problems – climate change, overpopulation, crises of capitalism – in-volve us, too, and they require global so-lutions. The weakening dependency ra-tio will soon leave us with a crying need of work force. Even our innovations me-an nothing significant without interna-tional cooperation.

A university or a student union aiming truly at being international cannot shut international students outside the deci-sion making. Participating in the super-vision of students’ interests must be ma-de much more accessible. Hopefully, the language strategy which Tamy’s Council of Representatives will decide on at the end of the year pushes internationalisa-tion forward.

Making Tamy more accessible

EditorialSeppo HonkanenAarni Korpela

She never went abroad

Korpela

THE COLUMNIST IS A MEMBER OF THE STUDENT UNION EXECUTIVE BOARD

Varpu Jutila

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email [email protected]

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, [email protected] • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, hertta-mari.

[email protected] • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, [email protected] • Kannen kuva Ville Ilkkala • Ulkoasu Seppo Honkanen

• Kääntäjä Minna Päivärinta • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020

7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat:

[email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.

www.aviisi.fifacebook.com/aviisi

When we tap on our smartphone’s touch screen to book a last minute flight to Hong Kong, we are living the third phase of globalisation which started half a mil-lennium ago. The costs for transferring,

managing and storing information have collapsed. Travel-ling is cheap – and intercontinental.

The first giant leap was ocean sailing. It made the global yet slow and troublesome interaction possible.

The second phase of globalisation started in the 19th cen-tury when steam ships and trains huffed and puffed both themselves and many new locations on the map. Tele-graphy made it possible to send short messages far.

A little over a century ago, landline telephone and com-bustion engine gradually started the efficient transfer-ring of information and goods. Jet planes have been taking people from one place to another since the 1960s.

During her long life, my great-grandmother Alma witnes-sed three wars and Finland’s independency. Even the Kai-

nuu province in Northern Finland got electricity, run-ning water, train connection, cars, tractors and other

gadgets. But when the over 90-year-old Alma ponde-red on the one thing that had changed the most, she stated that it was the position of women.

Alma never went abroad. I doubt that she ever even saw the sea, let alone anyone who was a foreigner.My grandparents did not travel much either. I think

that the most distant place my grandfather Nikke ever visited was the town of Vyborg. It belongs to Russia now but back then it was still a part of Finland.

”Our neighborhood is the best place to be”, he empha-sised.

Last summer, I travelled to South America on a whim. Yesterday, I discussed going to Australia with a friend and to St. Petersburg with another. I have friends working in Moscow, Madrid, New York and God knows where else. My uncle lives in Thailand. My aunt sends photos on my mobile from Egypt. My mother used to live in the United States. My sister went out with a Greek man.

I am not particularly international. But the world is. A massive change has taken place in an astonishingly short period of time. Finland is now a European country with people from all over the world.

It is likely that a child born in the 21st century will witness as great changes as my great-grandmother did.

Perhaps, in the future, old age will mean aching hips at the age of 200. Perhaps last minute flights to Moon will happen all the time. Perhaps the humankind will alienate socially after creating a too tempting artificial virtual rea-lity.

It is also possible that overpopulation, running out of na-tural resources and climate change along with bitter batt-les will lead to a complete economic collapse. Perhaps glo-balisation with its intercontinental flights and optical fib-re cable is merely a blink of an eye in history: perhaps hu-mankind will regress into a state in which it spent the pre-vious millennia.

But what if the one thing that changes the most is the po-sition of a human?

What do you think? Get your voice heard too at www.avii

si.fi

!

What do

you think?

www.aviisi.fi

[email protected]

Ajan hermolla

4 Aviisi 12.11.2010

Tip us about news [email protected] | 050 - 36 12 853

FINLAND was a grand duchy of Sweden until 1809 and then an autonomic area of Russia until 1917.

UP TO DATE

International students face difficulties in work life networking. Mentors help them in acquiring work.

A mentoring programme for connecting interna-tional degree students and work life veter-ans began in September.

Through the programme, students can get help and guidance for the first steps of their career path. Mentoring is a part of the WorkPlace Pirkanmaa project aimed at supporting students with an international background in acquiring work.

International students need support in finding work more than Finns since they usually do not have any existing networks in Finland. Even the con-tacts made during studies are often limited to the University. In addition to mentoring, support for network-ing is available at company events or-ganised by WorkPlace Pirkanmaa.

”Some of the international students face great difficulties even in acquiring an internship place. Some Finnish stu-dents also have trouble getting work but at least they know which compa-nies operate in the Pirkanmaa region and they know people who work here. Mentors may offer their own contacts for the international student’s use”,

Coordinator Marika Vanhatalo from WorkPlace Pirkanmaa says.

In addition to contacts, job hunting often requires Finnish language skills.

”Finnish language skills are requi-red in some working environments but not all. The Pirkanmaa region has international companies with Eng-lish as their working language. It pays to find out how much an internatio-nal student should focus on Finnish studies while they are still studying”, Vanhatalo states.

In the programme, the mentor and student form a discussion pair that meets approximately six times for 1,5–2 hours at a time. The programme has 17 mentoring pairs which include five students of the University of Tam-pere. The programme lasts until next April. Since mentoring is based on vol-untariness, the participants do not re-ceive any monetary compensation.

”Some of the mentors are foreigners and some are Finnish. Some Finns wanted to take part in the program-me because they have also studied ab-road and remember all the difficulties that international students may have to deal with. The students offer their

mentors information on their culture and the current University life”, Van-hatalo explains.

The mentors and students discuss, for instance, what the Finnish work li-fe is like, how one can apply for work and what students should concentra-te on in their studies from the work li-fe perspective. The University of Tam-pere career and recruitment service’s personnel also offer guidance in simi-lar matters.

”Earlier, all the international stu-dents were exchange students. During the past years, the situation has chan-ged so that we now have internatio-

nal degree students as well. We want to send a message to work life that in-ternational students often wish to stay in Finland instead of just visiting he-re”, Vanhatalo says.

Vanhatalo feels that employers do not yet know how to make good use of the multicultural work force that gra-duates from universities.

”A company does not have to make large changes in order to become mo-re international since they can simply hire international students. They have skills of their field and knowledge of their culture and language.”

One of the students in the mentor-ing programme is Nana Imai, a Japa-nese student who is now studying for the third year in the Bachelor’s Pro-gramme in Social Sciences. She has also studied in the United States and England before coming to Tampere.

”The University develops and crea-tes new know-how but is very uncon-nected with the society when it comes to work life. Since the University does not know where students end up wor-king at, it would require an unreaso-nable amount of time to teach the daily operations of a possible working pla-

Get help from a mentor

I have learned what being a manager truly means. It is not just being busy.

Nana Imai

Mari Saarela and Nana Imai have a mentorship where both gain and neither one loses.

WTF? No travel card discount for exchange students??In the beginning of June, the

terms for Tampere City Transport’s student discount

changed. Every student now needs a Finnish identity number and a Finnish place of domicile in order to receive student discount for their travel card. In practi-ce, this means that exchange stu-dents are not eligible for the dis-count anymore and internatio-nal degree students must register Tampere as their place of domicile at the Local Register Office.

Why is this the case, City of Tampere Product Designer Tanja Lehtonen?

”In the beginning of June, we

started using a public transport customer register, and student discount is now available only for a personal travel card. We feel that Population Information System is the right place to ensure that the information in our register is cor-rect, and the direction of costs bet-ween cities is always based on the customer’s place of domicile.

However, everyone under the age of 25 years is eligible for youth discount which equals the amount of student discount. You do not need a Finnish place of do-micile or a Finnish identity num-ber in order to receive youth dis-count. Student discount is a bene-

fit which the city may provide op-tionally and voluntarily, and our funds are limited.”

What do you think about the change, Tamy’s Secretary for In-ternational Affairs Katri Suhonen?

”International students have the same need for affordable bus tickets as Finnish students. Over 12% of our exchange students are not eligible for youth discount. On the whole, the number is so small that it probably does not have a significant effect on the economy of Tampere City Transport.”

Hertta-Mari Kaukonen



FINLAND was a grand duchy of Sweden until 1809 and then an autonomic area of Russia until 1917. INFORMATION about Finland in English: www.suomi.fi/suomifi/english/index.html

TOAS lost exchange student’s belongings by accident

WHAT’S THE PROBLEM IN THE UNIVERSITY? TELL US AND WE WILL FIND THE ANSWER! [email protected]

International students face difficulties in work life networking. Mentors help them in acquiring work.

Fabien Taverson, a French exchange student who was studying in the Tampere

University of Technology, got an extremely unpleasant surprise in August when he returned to his TOAS home after a week’s visit at a friend’s place. Everything he owned was gone because the flat had been accidentally cleaned up for the next tenant, even though his rental agreement was still va-lid for the next three weeks’ time.

Taverson went to TOAS’ office and demanded compensation but TOAS was ready to pay only EUR 500 since his belongings were old. He contacted the police, the Stu-dent Union and finally a lawyer, at which point TOAS agreed to pay compensation that covered the

price of every item lost. Taverson received help from the lawyer

free of charge since he had no income.

“The end is quite happy but I had to go to TOAS, the poli-

ce and a lawyer first! So I lost a lot of time. And I lost a lot of

things I will never get back, such as calculators, flash drives and my passport”, says Taverson.

The incident is particularly strange because the flat had alrea-dy been given to another student once before in the beginning of

August, even though the student’s rental agreement was valid un-til the end of August. The other tenant got another flat only after they complained that the first flat had someone else’s belongings in it.

How can these sort of things happen, TOAS’ Customer Service Manager Pia Ylimäki?

“We have made the kind of mis-

take which happens very rarely. Our rental agreements end on ti-me and there cannot be any over-lapping in the agreements. If any-one finds any of our conventions puzzling, they can contact us at TOAS. Our decisions can be alte-red if we receive additional infor-mation on a matter”, Ylimäki ex-plains.

Taverson’s friend, Margarita K., who studies in the English langu-age Master’s Programme for Jour-nalism and Mass Communication in the University of Tampere, feels that the compensation offered by TOAS is unreasonably low, espe-cially when compared with TOAS’ usual compensation practice.

TOAS asked Margarita to leave her flat in Kaukajärvi and move to Mi-kontalo, Hervanta, since the buil-ding in Kaukajärvi was going to be demolished. As she was travelling, she forgot to return the keys of her previous flat to TOAS.

“I thought that since they we-re going to demolish the building anyway, nobody was going to live there anymore. When I brought the key in a week later, they char-ged 100 euros for returning it late. I know for sure that TOAS did not need the key”, Margarita says.


The student received compensation only with the help of a lawyer

ce”, Imai says about the benefits of the programme.

Imai has been in the mentoring pro-gramme for two meetings only and yet she has already gained concrete kno-wledge from the programme.

”I have learned what being a ma-nager truly means. It is not just sor-ting the paperwork, using the compu-ter and phone and being busy. I have seen what sort of tasks, responsibili-ties and problems a manager really has to deal with”, Imai states and re-fers to the work desk of her mentor’s, Organisation Manager Mari Saarela of The Finnish Association for Per-sons with Intellectual Disabilities. Saarela also finds the mentoring pro-gramme useful and not just from the student’s point of view.

”In our association, the Finnish lan-guage is very important but we would still like to find a way in which we could operate with international stu-dents. This is mutually beneficial sin-ce we want to include international influences in our activities”, Saarela says.

Hertta-Mari Kaukonen, Ville Ilkkala

Problems in Finland

What do you think? Do international students need help

with

em

ploy

men

t?

Comment at

www.aviisi.fi

[email protected]

VILLE ILKKALA

Health care: The services of the Finnish Student Health Service (YTHS) do not include the possi-bility to see a specialist, giving birth or abortion. Many health insurance policies do not include chronic diseases or pregnancy.

Insurances: It is practically impossible for international students to get a Finnish health or accident insurance. Other in-surances are also difficult to get.

Housing: International students have to pay for the summer months’ rent retroactively even if they only live in Finland for the winter.

Invoices: Most banks do not grant netbank ID for internatio-nal students unless the student has regular income. Paying in-voices is especially difficult with payment ATMs that do not have instructions in English.

6 Aviisi 12.11.2010

Ajan hermolla Tip us about news [email protected] | 050 - 36 12 853

EVERYONE’S INVITED! Tamy Development cooperation and environment week 2010, 22.-26. 11.

UP TO DATE

Suurimmat ongelmat espe-ranton kielessä ovat, että juuri kukaan ei tiedä sen olemassaolosta. Ja ne, jotka tietävät, luulevat, että sitä ei

käytä enää kukaan”, yliopisto-opiske-lijoiden esperantoryhmää reilun vuo-den vetänyt Markus Sunela sanoo.

Esperanto kehitettiin 1800-luvun lo-pussa, jolloin englanti, ranska ja saksa olivat yhtä laajassa käytössä kansain-välisesti, eikä mikään kieli ollut saa-vuttanut toista merkittävämpää ase-maa. Esperantosta oli tarkoitus tul-la maailmankieli, jota puhumalla oli-si pärjännyt kaikissa kansainvälisis-sä tilanteissa. Esperanton sanasto on hyvin samantapainen kuin ranskas-sa, englannissa ja espanjassa. Kieliop-pi on erittäin helppo, koska siinä ei ole poikkeuksia.

”Ihmiset eivät yleensä usko, et-tä esperanto toimii ihmisten välises-sä kommunikoinnissa. Mutta kyllä se toimii! Itseäni oli häirinnyt pienestä asti kielten epäloogisuudet ja olin he-ti kiinnostunut esperantosta, koska se on niin loogista”, opiskelijoiden espe-rantoryhmäläinen Samuel Ranta sa-noo.

Esperantoa puhuu erilaisten arvioi-den mukaan sadastatuhannesta mil-jooniin ihmisiin. Saa kuitenkin hake-malla hakea, missä sitä käytetään työ-kielenä. Esperantistit osaavat mainita vain kaksi paikkaa: San Marinon kan-sainvälisessä tiedeakatemian ja yhden matkatoimiston.

Joillakin pareilla esperanto on ainut yhteinen kieli, joten esperantoa toise-

na äidinkielenään puhuvia lapsia syn-tyy välillä. Suomessa on tilastokes-kuksen mukaan ainakin yksi esperan-toa äidinkielenään puhuva ihminen.

Esperantosta oltiin Suomessa hy-vin kiinnostuneita solidaarisuusvuo-sikymmeninä 60–70-luvuilla, mutta kieli on kokenut uuden tulemisen in-ternetaikakaudella. Keskustelupals-toilla on helppo saada tuttuja pienen-kin kielen opettelun jälkeen. Nyt har-rastajissa on paljon myös nuoria, vaik-kei heitä yhdistyksissä juuri näykään.

Markus Sunela törmäsi itse ensim-mäistä kertaa esperanton tapaiseen keksittyyn kieleen volapükiin, kun lu-ki Aku Ankkaa lapsena. Kandintyötä tehdessään Sunela huomasi, että vo-lapük on oikeasti olemassa oleva kie-li, eikä pelkästään Akun harmiksi luo-tua mongerrusta. Pian tämän oival-luksen jälkeen Markus löysi volapü-kin seuraajan, esperanton.

“Esperantoyhdistyksessä ei ollut

juurikaan nuoria mukana, joten aloin koota yliopistoporukkaa mukaan. Teekkarina minua kiehtoo se, että es-peranto on insinööriratkaisu kielion-gelmaan”, Sunela sanoo.

”Olen tutustunut isän kautta espe-rantoon jo 6-vuotiaana. Olin iloinen, kun nyt on tullut nuorten toimintaa-kin. Aikaisemmin esperantoa piti har-rastaa papparaisten kanssa”, Sune-lan kerhossa mukana oleva opiskelija Miamaria Saastamoinen hymyilee.

Tullakseen mukaan opiskelijoiden kerhoon, ei tarvitse osata esperantoa tai olla esperantoyhdistyksen jäsen.

”Esperanto on helppo kieli oppia, koska sen kielioppi on täysin säännöl-linen ja sanoja johdetaan paljon toisis-ta sanoista. Voin luvata, että jos tän-ne tulee uusi opiskelija, hän osaa espe-rantoa ensimmäisen tapaamisen jäl-keen”, Sunela sanoo.

Opintokerhossa on mukana kym-menisen opiskelijaa Tampereen yli-opistosta ja teknilliseltä yliopistolta. Kerhossa on tapaamisia noin parin vii-kon välein. Kerhossa opiskellaan kiel-tä, mutta myös kuunnellaan esperan-tonkielistä musiikkia ja pelataan pele-jä. Joskus on katsottu elokuvia, kuten esperantonkielinen scifi-elokuva In-cubus, jota tähdittää Star Trekistä tuttu näyttelijä William Shatner.

”Jatkossa on tarkoitus monipuolis-taa toimintaa eli esimerkiksi käydä retkillä ja pitää kulttuuri- ja vaihtoeh-tokahviloissa luentoja kielestä”, Sune-la sanoo.

Helsinkiläiset opiskelijat saavat es-peranton alkeiskurssista opintopis-

teitä, toisin kuin Tampereella. Tam-pereen yliopiston kielikeskuksen tar-jonnassa ei ole mitään esperantoksi, ei edes itseopiskelupuolella. Esperan-tokurssista on kuitenkin tarkoitus ke-hittää kielikeskuksen kanssa sellai-nen, että siitä saisi opintopisteitä. Ai-nakin toistaiseksi opiskelijat ovat mu-kana toiminnassa silkasta harrasta-misen ilosta.

”Esperanto on mukava harrastus. Se tarjoaa paljon luettavaa, sillä kiinas-ta ja pienistä kielistä ei käännetä lä-heskään niin paljon kirjoja englannik-si kuin esperantoksi”, opiskelija Ilari Laitinen sanoo.


Yliopisto-opiskelijoiden esperantoryhmässä kokoontuu nuoria harrastajia

Esperantosta oli tarkoitus tulla maailmankieli, jota puhumalla olisi pärjännyt kaikissa kansainvälisissä tilanteissa.

Miljoonat puhuvatkeksittyä kieltä

Samuel Ranta, Markus Sunela, Ilari Laitinen ja Miamaria Saastamoinen opiskelevat esperanton-kielisten kirjojen ympäröiminä.

Esperanto haltuun

- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Esperanto

- Tule seuraavaan opiskelijatapaami-seen 24.11. klo 18 Nestoon (Satakun-nankatu 30 C 6) tai ota yhteyttä esperantoryhmään: Markus Sunela 040-7685165, [email protected], tai Miamaria Saastamoinen [email protected].

- Tampereen esperantoyhdistyksen päivystysajat ovat maanantaisin klo 16–17 Nestossa, jolloin joku on aina paikalla, mutta jäsenet ovat pääasiassa vanhempaa väkeä

- Esperanton ilmaista opetusmate-riaalia löytyy täältä: http://fi.lernu.net/



EVERYONE’S INVITED! Tamy Development cooperation and environment week 2010, 22.-26. 11. MIESTEN VUORO Documentary film about Finnish sauna in Niagara at www.elokuvakeskus.com

Niku Hooli

Flunssaan on ehkä keksitty parannuskeino! Brittitutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että ihmisen vastustusjärjestelmä voi tuhota flunssaviruksen sen jo tunkeuduttua ihmissolun sisälle. Aiemmin on luul-tu, että viruksia tappavat vasta-aineet toimivat vain solujen ulkopuolelta käsin.

Läpimurto voi johtaa siihen, että tavallinen flunssa voidaan parantaa lääkkeil-lä, mikä ei nykyisin ole mahdollista. Uudenlaiset lääkkeet parantaisivat tätä nyt löydettyä ihmisen luontaista kykyä tappaa viruksia. Lääkkeitä voitaisiin kehittää myös esimerkiksi oksentelua aiheuttavaa norovirusta ja ripulia aiheuttavaa rota-virusta vastaan.

Uusien viruslääkkeiden ensimmäiset kliiniset kokeet voidaan aloittaa tutkijoi-den arvion mukaan 2–5 vuoden kuluttua.

Asiasta kertoo muun muassa The Independent, Suomessa Uusisuomi.fi.

Ravintotieteilijä laihdutti 12 kiloa roskaruoalla Yhdysvaltalainen ravintotieteen professori Mark Haub pudotti painostaan 12 kiloa kymmenessä viikossa mutustamalla keksejä, sipsejä ja donitseja. Haub halusi todistaa, että laihtumisessa merkitsee enemmän kokonaiskalo-rimäärä kuin ravintoarvot. Laihtuminen onnistui, koska hän kulutti enem-män kaloreita kuin söi. Hänen päivittäinen kalorimäärä jäi 1800 kaloriin.

Haub söi kymmenen viikon ajan sokerisen herkun aina kolmen tunnin välein oikeiden aterioiden sijaan. Kaksi kolmannesta miehen kaikista syö-misistä koostui tänä aikana roskaruuasta. Hän myös nautti päivittäin prote-iinipirtelön ja monivitamiinitabletin sekä pienen määrän vihanneksia. Mie-hen terveys ei ainakaan lyhyellä tarkastelulla kärsinyt roskaruokadieetistä, päin vastoin. Haubin projektista uutisoi CNN, Suomessa Iltalehti.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Asioiden oikea laita

Lähi-idän tilanteesta kertovat uutiset ovat tylsää luettavaa. Konflikti Israelin ja palestiinalaisten välillä on jatkunut jo niin kauan, että suuri osa ihmisistä ei jaksa enää välittää. Joku miehittää, mutta ketä? Ja mitä väliä? Kyllähän maailmaan

sotia ja kurjuutta mahtuu.Välinpitämättömyyden tuntee Jerusalemissa. Kolmen

monoteistisen uskonnon pääkaupunki tulvii vierailijoita ympäri maailmaa. Vanhakaupunki, Via Dolorosa ja Pyhän haudan kirkko kuuluvat useimpien suomalaistenkin pakol-listen nähtävyyksien listalle. Kuitenkin vain kivenheiton päässä näistä pyhiinvaelluspaikoista on kurjuutta, jota on kivassa ketjuhotellissa yöpyessään hankala ymmärtää.

Jos joskus satut matkalle Jerusalemiin, ota kalenteriisi tu-ristikohteiden lisäksi myös päiväkävely Silwaniin, palestii-nalaisten asuttamaan kaupunginosaan vain vajaa kilometri Itkumuurista etelään. 45 000 asukkaan Silwan on köyhä, li-kainen ja turvaton. Tiheästi rakennettujen talojen pihoissa juoksentelevat omat ankat ja kanat. Yhdessä talossa saattaa asua neljän eri sukupolven edustajia.

Maaliskuussa Jerusalemin kaupunki julkisti aluetta kos-kevan suunnitelman, joka tunnetaan nimellä King’s Garden Plan. Silwanissa on nimittäin juoksennellut muutakin kuin siipikarjaa: Israelin kuningas Daavid rakensi perimätiedon mukaan palatsin alueelle noin tuhat vuotta ennen ajanlas-kun alkua.

Suunnitelmassa hahmotellaan Silwanin asuinalueen Al-Bustanin länsiosan muuttamista houkuttelevaksi histori-alliseksi turistikohteeksi. Kaupunki ilmoitti asukkaille, et-tä heidän talonsa tuhotaan uusien rakennelmien tieltä. Alu-een länsipuolella asuvien perheiden pitää löytää itselleen vastapari itäpuolelta ja muuttaa heidän luokseen. Jos itä-puolella asuva kieltäytyy ottamasta toista perhettä kotiinsa, tuhotaan hänenkin talonsa. Al-Bustanin asukkaita ei kuul-tu päätöstä tehdessä.

Silwan sijaitsee Itä-Jerusalemissa, joka on Israelin armei-jan miehittämä alue, ei virallisesti tunnustettu osa Israelia. Kansainvälisten lakien mukaan sen enempää Jerusalemin kaupungilla kuin millään muullakaan Israelin hallinnon osalla ei ole oikeutta häätää Itä-Jerusalemissa asuvia pales-tiinalaisia kodeistaan.

Jerusalem ja Länsiranta ovat edellä kuvatun kaltaisia räi-keitä ihmisoikeusrikkomuksia pullollaan. Oikeuksia polje-taan jatkossakin, koska kansainvälinen yhteisö – eli myös sinä ja minä – on liian laiska tehdäkseen mitään. Nyt ei vaan kiinnosta.

Ketä kiinnostaa?

?

170 persons took part in Tamy’s celebration Tamy’s 85th anniversary was celeb-rated 5 November. Approximately 180 admission cards were sold but since a few could not come, some 170 par-ticipants were there. During the for-mal dinner, the audience was enter-tained by Tampere University Singers, Torvikopla big band, Matti and Lii-sa Huhta and chanters Kaisa Myllylä and Teemu Suoniemi. The after party took place at the packed Yo-talo club with musician Olavi Uusivirta as the performer.

”You could tell that people enjoyed themselves”, Suvi Tossavainen, the project secretary for the anniversary celebration says.

New bicycle lanes planned to YliopistonkatuNew one-way bicycle lanes will be constructed on both sides of Yliopis-tonkatu. The two-metre wide bicycle lanes will be paved with red tarmac, and the separating lanes between bi-cycle lanes and pavement will be pa-ved with stone. The east side pave-ment of the street will be widened to four metres, and the centre islands in pedestrian crossings will be widened as well. The intersections from Läh-teenkatu and Sorsapuisto to Yliopis-tonkatu will be narrowed so that the pedestrian crossings will be shorter.

Tamy seeks a Secretary for International AffairsPresent secretary Katri Suhonen will be retiring from the office by the end of this year.

”It has been a great experience to work with the international students and like-minded people within the Student Union and the University”, Suhonen says.

This autumn has been remarkably restless in Lapinkaari, a TOAS buil-ding which is reserved for exchange

students only. During the past weekends, the police have had to visit the building on various occasions because of over the top partying.

“The behaviour has been extremely bad. The most unfortunate incident took pla-ce a few weeks ago when a 40-centimetre thick layer of light expanded clay aggrega-tes (LECA) was spread in the lift and, as a result, the lift was damaged. It also caus-ed a safety hazard because people got trap-ped in the lift”, TOAS Customer Service Manager Pia Ylimäki says.

Those guilty for the lift episode were found and they have agreed to pay for the damage. But this was not the only incident during that weekend:

“Someone had stolen caution tape from a construction site and taped the whole building with it. The tenants could not get out. We have filed a police report and the case is being investigated”, Ylimäki states.

Ylimäki is sorry for those students who have come to Tampere to actually study and not just party. Because of the distur-bances, some of the buildings reserved for exchange students have to be supervised by security guards.

“I would like to appeal to the students and point out that any cleaning and re-pair costs will increase the rents”, Ylimä-ki emphasises.


KIRJOITTAJA ON IHMISOIKEUSTARKKAILIJANA

JERUSALEMISSA JA LÄNSIRANNALLA

Restless autumn in Lapinkaari building

8 Aviisi 12.11.2010

Verna Leinonen, teksi

Muuan englantilai-nen insinööri, James Finlayson, saapui 1800-luvun alun Pie-tariin.

Englannin lait kielsivät koneiden viennin, mutta ovelat venäläiset kier-sivät pykälää kutsumalla insinööritai-toa teollistamaan maataan.

Finlaysonin eräs ryyppyilta Pietarin yössä kävi erityisen kohtalokkaaksi Tampereelle. Silloin Finlayson nimit-täin kuuli, että täällä on valjastamaton koski. Loppu on historiaa.

”Historiankirjoituksemme on pai-kallaanpysyvyyden historiaa. Tosiasi-assa avaintapahtumat tapahtuvat jos-sain muualla ja säteilevät vaikutuk-siaan meille”, professori Mikko Leh-tonen sanoo olohuoneensa sohval-la. Lehtonen vetää Liikkuva maailma

-tutkimusprojektia Tampereen yli-opistossa.

”Historiaa ei ole kirjoitettu suhtei-den ja liikenteen näkökulmasta, vaik-ka olemme aina olleet kansainvälisiä. Ihmisen ensisijainen olotila on aina ol-lut liike”, Lehtonen toteaa.

Homo sapiens on yli 100 000-vuoti-as, viljelytaito noin 10 000. Varsin ly-hyt aika on oltu paikallaan.

”Olemme viehtyneet ajattelemaan, että tämänhetkinen elämämme on eri-tyisen erityistä”, Lehtonen toteaa.

Samaa sanoo professori Pauli Ket-tunen Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta.

Pääasiassa Pohjanmaalta muutti liki 300 000 ihmistä Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, saman verran 1960-luvulla paremman elintason perässä Ruotsiin.

”Ajatellaan, että mennyt maailma oli suljettu, mutta silloinkin on ollut val-tavaa liikkuvuutta”, Kettunen sanoo

puhelimessa.Hetkinen, hetkinen, professorit. Ai-

na on liikuttu, mutta onhan tämä tah-ti nyt jotain vallatonta. Pakettimat-kat 1960-luvulla, interrail 1970-luvul-la ja kehityksen viimeistelevä Ryanair kumppaneineen 2000-luvulla. EU, Schengen!

Ihmiset ravaavat vaihdoissa, työ-harjoitteluissa, matkoilla. Ystävysty-vät, rakastuvat, tekevät lapsia pitkin poikin maailmaa.

”Kyllä tuon tuostakin tulee niitä, jot-ka sanovat suoraan, että esimerkiksi nyt kun Erasmus-vaihto-opiskelu lop-puu, haluaisin hakea Erasmus-har-joitteluun, kun espanjalainen tyttöys-tävä jäi sinne, ja takaisin pitäisi pääs-tä”, kertoo kansainvälisten asioiden koordinaattori Kaisa Kurki Tampe-reen yliopistosta.

Suomalaiset yliopisto-opiskelijat ovat voineet osallistua Erasmus-oh-jelmaan vuodesta 1992 alkaen. Sil-loin vain 14 opiskelijaa tuli Erasmuk-sen kautta Tampereelle, himppusen enemmän lähti.

Tänä vuonna luvut ovat ihan eri luokkaa. Kaikkien vaihto- ja harjoit-teluohjelmien kautta Tampereelle tu-li 508 opiskelijaa ja 454 lähti, valtaosa juuri Erasmuksen kautta.

”Noin 30 prosenttia Tampereen yli-opiston opiskelijoista lähtee ulkomail-le, kun verrataan sisäänottomääriä lähteneiden määrään”, Kurki sanoo.

Tosin osuus oli samaa luokkaa, 29 prosenttia, jo vuonna 1999.

Entä ammattikoululaiset? Elääkö aka-teeminen maailma kansainvälisyys-kuplassa kuvitellen kaikkien muiden-kin reissaavan?

Lehtonen allekirjoittaa väitteen. Akateemiset ovat hänen mukaansa etuoikeutettuja reissaajia.

”Akateemisilla ja duunareilla on eri-laiset toimintatilat, jotka tulevat erilai-

sesta kulttuuripääomasta. Yhteiskun-taluokka periytyy.”

”Akateemisissa piireissä kansainvä-lisyys on normi. Täytyy olla matkus-tussivistystä, muuten ei käy normaa-lista.”

Lehtonen heittääkin, että ihminen on jatkuvasti kahdessa työssä: palk-katyössä ja imagotyössä. Reissausnor-mia häiritsee nimittäin paine olla yhä ekologisempi. Akateemisen lentomat-kustajan tulee tuntea huonoa omaa-tuntoa ja hyvitellä sitä edes päästö-maksuilla.

”Ole avarakatseinen, mutta älä saas-tuta”, Lehtonen summaa.

Opetusministeriön korkeakoulujen kansinvälistymistrategia, joka ulottuu vuoteen 2015, kannustaa yhä enem-män kansainväliseen yhteistyöhön.

Korkeakouluista on tehtävä ”aidosti kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisö-jä” – kilpailukyvyn nimissä tietysti!

”Suomea brändätään houkuttele-vaksi paikaksi, jotta maantieteellisen paikan siteistä vapautuneet, innovatii-viset työntekijät haluaisivat tulla tän-ne suorittamaan työtään”, Kettunen sanoo.

Paikallistasolla brändäystä tekevät kunnat, kansainvälisellä tasolla koko Eurooppa.

Brändätessä kaivetaan esille positii-visia puolia: suomalaiset ovat tekniik-ka- ja keksintömyönteistä väkeä! Ol-laan, ollaan! Tämä on innovaatioiden luvattu maa!

Kilpailukyvyn nimiin on jauhettu 1970-luvulta asti. Sieltä alkaa myös nyky-muotoisen, yltiöglobaalin talouden ta-rina.

Öljykriisi ja Nixon olivat niin sa-notun valuuttakursseja säännelleen Bretton Woods -järjestelmän loppu. Sen jälkeen maa toisensa jälkeen pur-ki valuutan ja korkojen sääntelyjärjes-telmiään.

Internet ja suihkulentokone ovat kutistaneet maailman helpommin saavutettavaksi kuin koskaan aikaisemmin. Miten päädyttiin tilanteeseen, että thaimaalainen poimii puolukkamme ja kaikki ravaavat vaihdossa?

Pieni pallo

Akateemisissa piireissä kansainvälisyyson normi. Täytyy olla matkustus-sivistystä, muuten ei käy normaalista.

professori Mikko Lehtonen

Kulttuuriset ainekset ovat aina kiertäneet, ajatellaan vaikka romaania. Ei sitä ole Suomessa keksitty.

professori Mikko Lehtonen

kUVa: WikiM

eDia CoM

Mons

koMMentoi WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010 9

”Suomessa päätökset tehtiin hy-vin vähällä poliittisella keskustelulla. Päätökset nähtiin välttämättömyyk-sinä. Ne olivat lähinnä Suomen Pan-kin sanelemia”, Kettunen kertoo.

Kettusen mukaan sen jälkeen läpi puoluekentän on puhuttu kilpailuky-vystä. Vasemmistokin puolustaa kil-pailukykyä ja vannoo sen takaavan hyvinvointivaltion jatkumisen

Voisiko talouskasvun oravanpyö-rästä hypätä pois? Voisiko koko Suo-mi downshiftata? Kettusen mukaan se riippuu kansallisvaltion globaa-lista asemasta. Valtiot eivät ole kato-amassa, mutta toimintaympäristö on globaali.

Suomen on yksin paha alkaa huu-della. Globaalin talouden kulmilla notkuu paljon kovempiakin kundeja.

”Vaikka me olisimme paikallamme kuin tatit, olemme osa globaaleja työ-markkinoita”, Kettunen sanoo.

Paperitehtaat toisensa jälkeen sulke-vat ovensa. Selluloosa vatkataan nyt jossain muualla kuin Kemijärvellä ja Varkaudessa.

Samaan aikaan perussuomalai-set räsäyttävät kymmenen prosentin kannatuksen lasikaton rikki, ja poli-tiikantutkijoilta menee yöunet.

Lehtosen mielestä oikeistopopulis-min kannattajia ovat juuri globaaleil-la työmarkkinoilla häviäjän rooliin joutuneet.

”Miltä se nyt tuntuu, kun joku pro-fessori tulee jauhamaan suvaitsevai-suudesta, ja itse istut kotona työttö-mänä ja maahanmuuttaja ajaa entis-tä bussiasi”, Lehtonen heittää esimer-kin.

Työvoima ja pääoma ovat saaneet liikkua vapaasti viimeiset 40 vuotta. Tullanko tämä aikakausi muistamaan hurjan sääntelemättömyyden aikana,

villin lännen kapitalismina?”Globaali talouskriisi on saanut

suuntautumaan yhä enemmän kan-salliseen protektionismiin. Eikä esi-merkiksi Kööpenhaminan ilmastoko-kousfiasko paljon luottamusta kan-sainväliseen yhteistyöhön luonut-kaan”, Kettunen sanoo.

Kettusen mukaan talouskriisin jäl-keen on myös puhuttu paljon enem-män talouden sääntelystä ja esimer-kiksi Kansainvälisen valuuttarahas-ton IFM:n asemasta.

Florencio, Mario, Juan, Jimmy, Os-mán, José. Siinä kuusi ensimmäistä nostettua; chileläisten kaivosmiesten selviytymistarinaa seurasi koko maa-ilma.

Julkisuus käy yhä globaalimmaksi. Seuraako tästä tietoähky?

”Ehdottomasti”, Lehtonen huudah-taa.

Viime viikonloppuna valittiin Suo-men ensimmäisen Dancen voittaja. Tanssiohjelmaformaatti on Idols-Ful-lerin käsialaa ja ostettu 20 maahan.

Voittajasta, joensuulaisesta Sam Va-herlehdosta, tuli osa globaalia viihde-todellisuutta. Lehtonen ei kuitenkaan antaisi formaattikaupalle globalisaa-tion erityisleimaa.

”Kulttuuriset ainekset ovat aina kiertäneet, ajatellaan vaikka romaa-nia. Ei sitä ole Suomessa keksitty. To-sin näin kaupallinen ja teollinen hyö-dyntäminen, mitä formaatteihin liit-tyy, on uutta.”

Ensisijainen olotilamme on liike. Nyt meitä pitkälti liikuttaa raha, mut-ta myös vaikkapa Erasmus- rakkau-det.

Ajatuksessa superkansainvälises-tä 2010-luvusta on pientä leuhkinnan makua. On sitä ennenkin lähdetty.

Ja missä seuraava Finlaysonimme tällä hetkellä ryyppää, sitä ei kukaan voi ennustaa.

kUVa: WikiM

eDia CoM

Mons

10 Aviisi 12.11.2010

Akateeminenpersu

KaverikirjaNimi: Tiina Elovaara

Ikä: 23 vuotta

Ihmissuhde: Sinkku

Koti: Pyynikillä ”Olen vaihtanut Itä-Tampereelta varovasti lännen puolelle, mutta tämän kauemmaksi koskesta ei voi mennä.”

Koulutus: Ylioppilas, opiskelee aikuis-kasvatusta Tampereen yliopistossa.

Työ: Elisan myyjä ja sijaisopettaja ”Huomenna menen Sammon yläasteelle sijaiseksi.”

Vastuutehtävät: Kaupunginvaltuu-tettu ”Olen lasten- ja nuortenlautakun-nassa sekä sivistys- ja elämänlaatu-palveluiden lautakunnassa, jossa olen Veltto Virtasen varajäsen.”

Harrastukset: Koripallo ja lenkkeily ”Koripallo on minulle rakas laji. Enää en ehdi pelaamaan seurassa, mutta meillä on kaveriporukalla oma korisjengi.”

Musiikki: Sitä sun tätä ”Tänään aa-mulla fiilistelin Palefacen uutta Helsinki

– Shangri La –levyä. Siinä on yhteiskun-nallista sanomaa. Palefacen riimittely on huumoripitoista, mutta samalla tarkkanäköistä ja vaikuttavaa.”

Elokuva: Blow ja Avatar 3D ”Olisin voinut mennä katsomaan Avatarin toisenkin kerran, mutta olin ulkomailla kevättalvella.”

Poliittiset idolit: Timo Soini ja Sauli Niinistö ”Tähän olisi hieno sanoa joku menestynyt naispoliitikko, mutta nyt ei kyllä tule yhtään hyvää ehdokasta mieleen.”


Perussuomalaisten nousu ja uho

JUHo-Matti PaaVoLa, teksti & kUVa

Pyydän usein ihmisiä ar-vaamaan, mistä puoluees-ta olen. Toistaiseksi ensi yrittämällä ei ole osuttu oi-keaan kertaakaan”, Tiina

Elovaara naurahtaa.Hän opiskelee yliopistossa aikuis-

kasvatusta ja on yhteiskunnallisesti aktiivinen 23-vuotias nainen. Lisäk-si Elovaara on Tampereen kaupun-ginvaltuutettu ja kuuluu perussuo-malaiseen puolueeseen. Nuoret yli-opistonaiset eivät ole perussuoma-laisten vahvinta kannattajakuntaa, jo-ten Elovaara on joutunut usein selittä-mään puoluevalintaansa. Tätä selitys-tä olemme tulleet kuulemaan.

Elovaara asui lapsuutensa ja kävi peruskoulun Itä-Tampereella. Kauka-järvi ei ehkä vedä vertoja pääkaupun-kiseudun pahimmille alueille, mut-ta lähiötausta on vahva osa Elovaaran identiteettiä ja puoluevalintaa.

”Olen tällainen lähiön lapsi. Elämä kerrostalolähiössä ei aina ollut help-poa. Kyllä siellä tietyt epäkohdat nä-kyivät.”

Ylioppilaaksi Elovaara luki lähem-pänä keskustaa Kalevan lukiossa. Opinnot jatkuivat Pirkanmaan am-mattikorkeakoulussa kulttuuri- ja kongressipalveluiden tuottamisessa, mutta ala ei tuntunut oikealta.

”Koin noudattaneeni yhteiskunnan velvoitetta, että lukion jälkeen pitää lähteä opiskelemaan korkeakouluun”, Elovaara kertoo.

”Hain yliopistoon heti kirjoitusten jälkeen, mutta en päässyt. Toivon, että olisi ollut helpompaa päästä opiskele-maan yliopistoon, pääsykoemenettely nykyisellään on todella raskas.”

Koulutuspolitiikka onkin lähel-lä Elovaaran sydäntä. Hän haluaa ly-hentää opiskeluaikoja, mutta se tulisi tehdä houkuttimilla pakon sijasta. Jo-tain rajoituksia on oltava, mutta oma-kohtaisen alanvaihtokokemuksen ta-kia hän haluaa opintojenohjaukseen enemmän satsausta jo ylä-asteelta lähtien.

”Itsensä etsiminen ja hakeminen on sallittua. Myös oman osaamisen ke-hittäminen työelämässä opiskelun vä-lissä on oltava mahdollista.”

Politiikkaan Elovaara lähti mukaan vuonna 2007. Aktiiviselle naisel-le osallistumien päätöksentekoon oli luonnollinen valinta. Poliittinen koti löytyi perussuomalaisten riveistä, sil-lä Elovaara kaipasi vaihtoehtoa valta-puolueille.

”Olin kyllästynyt vallitsevaan poli-tiikkaan. Valtapuolue vaihtui halli-tuksessa, mutta meno ei muuttunut. Perussuomalaiset on eri tavalla kriit-tinen porukka.”

Elovaara kokeekin olevansa protes-tipoliitikko. Hän haluaa toimia kana-vana, jonka kautta heikompiosaiset ja syrjäytyneet voivat saada äänensä kuuluviin. Hän kaipaa suomalaisen politiikan kenttään enemmän keskus-telua ja aktiivista otetta.

”Se ei riitä, että huudetaan ja kriti-soidaan. On lähdettävä likaamaan kä-tensä.”

Perussuomalaiset on melkoisen se-kalainen seurakunta, mutta yleen-sä se mielletään oikeistopopulisti-seksi ja konservatiiviseksi puolueek-si. Elovaara ei allekirjoita tätä ajatus-ta, vaan hänen mielestä perussuoma-laiset kuuluvat enemmän puolueken-tän keskustaan. Sosiaalipolitiikassa-

kin puolue on enemmän vasemmal-la kuin oikealla. Hän itse edustaa libe-raalia ja nuorempaa linjaa.

”Tiedostan kyllä, että me olemme isänmaallinen konservatiivinen puo-lue. Minulla ei ole niin voimakkaita mielipiteitä mitä tulee esimerkiksi ho-moavioliittoon tai aborttiin, mitä jol-lain meidän porukassa on.”

Sopeutuminen ei ole aina helppoa. Asioista täytyy keskustella paljon ja jokainen joutuu joustamaan, jotta yh-teinen ääni saadaan muodostettua. Elovaara on joutunut jossain asioissa äänestämään myös erilailla kuin oma valtuustoryhmä. Se hänelle on sallit-tu.

”Politiikassa on paljon keski-ikäi-siä miehiä. Kun ajattelee, minkälainen on suomalainen mies, niin kyllä sieltä löytyy vahvoja mielipiteitä ja änkyrä-meininkiä. Sen kanssa taisteleminen tuottaa välillä tuskaa.”

Entä miten liberaali akateeminen pe-russuomalaisnainen suhtautuu maa-hanmuuttoon?

Aihetta on pidetty yhtenä tärkeä-nä syynä puolueen suosion kasvuun. Elovaara on hyvillään, että asiasta pu-hutaan.

”Maahanmuutto oli pitkään aihe, jo-ta pidettiin epäkorrektina, varsinkin jos esitti kritiikkiä sitä kohtaan. Täs-täkin aiheesta pitää pystyä puhumaan. Mikä meidän kantokyky on? Mikä maahanmuuton vaikutus tähän yh-teiskuntaan on? Pitää katsoa sitä kaik-kien eri osapuolten näkökulmasta.”

Elovaara ei halua sulkea rajoja ko-konaan, sillä ihmisten liikkumises-ta ja globalisaatiosta on tullut pysy-vä osa maailmaa. Ehtivä nuori nainen on myös työskennellyt kouluavustaja-na maahanmuuttajalasten parissa ei-kä siedä ihmisvihaa missään muodos-sa. Hän haluaisi lisää resursseja integ-rointiin, kuten kielenopetukseen.

Perustoimeentulo on turvattava, mutta muuten Elovaara haluaisi pa-rantaa mahdollisuuksia omatoimi-seen toimeentuloon.

”Tänne otetaan ihmisiä ja sullotaan heidät keskuksiin odottamaan oleske-lulupia vuosikausiksi ilman mahdol-lisuutta edes käydä töissä. Haluaisin vetää huomion pois, oletko sinä rasis-ti vai etkö ole –tyyppisestä väännöstä siihen, että miten käytännönasiat hoi-detaan: Kun ihmisiä tulee, niin miten heidät saadaan integroitua tänne.”

Perussuomalaisten noste on täl-lä hetkellä vahva. Sen kannatusluvut kolkuttelevat jo kolmen suurimman puolueen lukuja. Keväällä nähdään, kantaako gallupsuosio vaaliuurnille saakka, ja jos kantaa, kuinka perus-suomalaiset vastaavat kasvaneen vas-tuun haasteeseen. Silloin pelkkä kri-tiikki ja huutelu eivät enää riitä. Elo-vaara ainakin luottaa omaan poruk-kaansa.

”Perussuomalaiset kyllä kasvavat vastuuseen. Halua kantaa vastuuta löytyy”

Perussuomalaisten tähti on ol-lut kovassa nousussa politiikan pelikentillä viime aikoina. Tuo-

reet mielipidemittaukset kertovat to-della suuresta, 14,6 prosentin kanna-tuksesta. Näillä lukemilla perussuo-malaiset kipuaa Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Valtio-opin professori Heikki Paloheimo Tampe-reen yliopiston politiikan tutkimuk-sen laitokselta pitää ilmiötä poikkeuk-sellisena.

”Suomessa on eurooppalaisittain erittäin vakaat puolueolot. Kannatus ei yleensä muutu dramaattisesti vaa-

likauden aikana. Siihen nähden mie-lipidemittauksissa on nyt huima muu-tos”, Paloheimo kertoo.

Kannatuksen kattokaan ei välttä-mättä ole tullut vielä vastaan. SDP:n teettämän kyselyn mukaan perussuo-malaisia voisi mahdollisesti äänestää jopa 32 prosenttia ihmisistä.

Keskeinen tekijä perussuomalaisten suosioon on Paloheimon mielestä tyy-tymättömyys suuriin puolueisiin.

”Vaalirahoituskohu on synnyttänyt epäluottamusta suuriin puolueisiin, joka kanavoituu nyt perussuomalai-sille protestiääninä. Myös asiakysy-

mykset ovat luoneet perussuomalai-sille kannatusta.”

Maahanmuuttoon epäilevästi tai kielteisesti suhtautuvat, arvokonser-vatiivit ja maaseudun palveluiden ka-toamista ja jätevesiasetusta vastusta-vat ihmiset ovat siirtyneet perinteisten suurpuolueiden riveistä perussuoma-laisiin.

Entä kantaako gallupmenestys vaa-leihin asti? Paloheimo epäilee:

”Äänestysvarmuus kyselyissä on pe-russuomalaisten kohdalla huomatta-vasti muita puolueita alhaisempi. Osa suosiosta selittyy myös Timo Soinin

valovoimaisella persoonalla, mutta häntä voi äänestää vain Uudellamaal-la.”

Entä jos hallituspaikka kuitenkin napsahtaa kohdalle? Pystyykö perus-suomalaiset pitämään protesti-ima-gonsa voitokkaiden vaalien jälkeen?

”Soini on jo nyt alkanut korostamaan realistista linjaa: Moniin asioihin ei löydy helppoja ratkaisuja. Mutta kan-nattajakunta on varsin kirjava jouk-ko protestoijia, joiden käyttäytyminen vaalien jälkeen on epävarmaa. Riski kannatuksen laskemiseen on suuri”, Paloheimo analysoi.

Tiina Elovaara on 23-vuotias yliopisto-opiskelija, joka ihailee Timo Soinia.

Olen tälläinenlähiön lapsi. Elämä kerrostalo- lähiössä ei ollut aina helppoa.

12 Aviisi 12.11.2010

JUHLAVUOSI Tänä vuonna Tamyn kehitysyhteistyöviikko järjestetään kymmenennen kerran!

KEHITYSYHTEISTYÖ

Kuuluuko kehitys-yhteistyö yo-kunnille?Ylioppilaskuntien tekemä kehitysyhteistyö ei ole itsestäänselvyys.

KATArIINA KycKlINg

Yl i o p p i l a s -kuntien ei pidä hallin-noida kehy-hankkeita.

Ylioppilaskunnat ovat vääriä tahoja toteuttamaan kehi-tysyhteistyötä, kos-

ka se ei kuulu yliop-pilaskuntien ydin-

tehtäviin. Lisäksi ke-hitysyhteistyöhön tar-

vitaan eritysosaamista, jota ylioppilaskunnilla ei ole. Tämän takia niillä ei pitäisi olla omia kehy-hankkeita.

Mielestäni kehitysyhteistyö on erittäin kannatettava asia ja tärkeä

kysymys yhteiskunnassa ylipäätään, ja se tulisikin maassamme keskittää muutamalle osaavalle toimijalle. Ai-heeseen linkittyvien tietojen ja taito-jen sekä muiden resurssien keskittä-misellä ja ammattimaisen hallinnoin-nin kautta kehitysyhteistyöhankkeil-

la saataisiin enemmän aikaan niiden kohdemaissa.

Kehy-hankkeissa tarvitaan erityi-sesti hallinto-osaamista: muun muas-sa kohdemaiden tuntemusta, ymmär-rystä kehitysyhteistyön toimintape-riaatteista, budjetointitaitoja ja muita hankkeen ohjaukseen tarvittavia re-sursseja. Eri ylioppilaskunnilla on ol-lut kielteisiä kokemuksia liittyen ni-menomaan hankkeiden hallinnoinnin vaikeuksiin.

Esimerkiksi Ky:llä oli ongelmia kump-panin varojen käytön seurannassa Brasiliassa, eikä varmuutta rahoituk-sen oikeasta käytöstä loppujen lopuk-si saatu. Myös muilla ylioppilaskun-nilla ja SYL:lla on ollut hankaluuksia hankehallinnossa. Paremmalla osaa-misella ja toiminnan pitkäjänteisyy-dellä ongelmat oltaisiin voitu välttää - tai vähintäänkin minimoida haastei-den vakavuus, jos ongelmiin oltaisiin osattu puuttua ajoissa.

Se, että toimijat saavat opetella ke-hitysyhteistyöhankkeiden tekemistä, ei nähdäkseni ole riittävä peruste yli-

oppilaskuntien omille kehy-hankkeil-le. Oppiminen sinällään on kannatet-tavaa, mutta sen tulisi tapahtua mui-den organisaatioiden, esimerkiksi Ke-pan kautta.

Kehitysyhteistyöhön ei missään ni-messä saisi käyttää opiskelijoiden jä-senmaksuvaroja. Ensinnäkin yliop-pilaskunnat saavat kerätä jäsenmak-sua julkisoikeudellisten tehtävien hoi-tamista varten, eikä kehitysyhteistyö kuulu niihin. Tämän lisäksi jäsenen pitäisi saada itse päättää, käytetäänkö hänen varojaan kehitysyhteistyöhön vai ei. Yksi hyvä tapa voisi olla se, et-tä ylioppilaskunnat voivat jäsenmak-sunsa yhteydessä kerätä vapaaehtois-ta maksua jollekin tietylle, muun toi-mijan vetämälle kehitysyhteistyöpro-jektille. Näin jäsenet saisivat vapau-den valita itse.

ylioppilaskunnilla voi toki olla pie-nimuotoista kehitysyhteistyötoimin-taa. Tämä ei mielestäni kuitenkaan missään tilanteessa voi sisältää omia hankkeita, vaan esimerkiksi muiden toimijoiden hankkeiden ja projektien

tukemista, kummilapsitoimintaa se-kä viestintää kehitysyhteistyöhön liit-tyvistä asioista.

Viimeistään yliopistolaista kumpu-aa peruste sille, miksi ylioppilaskun-tien ei pitäisi tehdä kehitysyhteistyötä: sitä ei voi tulkita yliopistolain mukai-seksi tehtäväksi. Kehy ei siis ole yli-oppilaskuntien ydintoimintaa. Kehy-hankkeiden sijaan ylioppilaskuntien pitäisikin keskittyä varsinaisten teh-täviensä hoitamiseen.

Hädässä olevien auttaminen on tie-tysti erittäin tärkeää, mutta ylioppilas-kuntien yleensä vähäisten taloudellis-ten resurssien kohdistaminen siihen ei ole oikein. Taloudellinen tuki ei ole ainoa keino toimia hädässä olevien tukena, vaan ylioppilaskunta voi esi-merkiksi kannustaa jäseniään vapaa-ehtoistoimintaan muiden organisaati-oiden kautta.

katariina kyCkLing on kaUPPatieteiDen

kanDiDaatti, Joka on oLLUt MUkana

ky:n keHyJaoston toiMinnassa.

lAUrA OllIKAINEN

Kehitysyh-t e i s t y ö n tarkoitus on lisätä tasa-arvoa

ja hyvinvointia maa-ilmassa, joka on epä-tasaisesti jakautunut -

meillä täällä pohjoises-sa asiat kun ovat erittäin

hyvin. Ylioppilasliikekin on kautta aikain perustellut

toimintaansa solidaarisuuden ja tasa-arvon ajatuksilla. Ajatte-

lemme yhä, että on oikein auttaa hä-dässä olevia ihmisiä.

Ylioppilaskunnan ei pidä ajaa vain opiskelijoidensa etuja, ja ylioppilas-kunnan arvot, kuten vastuullisuus ja tasa-arvo, yltävät myös globaalisti jä-senistön ulkopuolelle. Yliopistola-ki määrittelee, että yhtenä ylioppilas-kunnan tarkoituksista on edistää jä-sentensä yhteiskunnallisia pyrkimyk-

siä, ja mielestäni ylioppilaskunnan te-kemä kehitysyhteistyö on juuri tällai-nen pyrkimys.

Ohjaamalla budjetistaan 0,7 prosent-tia kehitysyhteistyöhön HYY halu-aa kannustaa myös Suomen valtiota nostamaan omia määrärahojaan YK:n suosituksen mukaisiksi. Suurin osa HYY:n kehy-rahoituksesta tulee kui-tenkin Suomen ulkoasiainministeriöl-tä, jonka hyväksyntä tarvitaan jokai-selle hankkeelle ja jolle toiminnasta säännöllisesti raportoidaan. Ylioppi-laskunta siis sekä auttaa Suomen val-tiota kehitysyhteistyön toteuttamises-sa että toimii esimerkkinä valtiolle.

HYY:n kehy-varojen käyttöä oh-jaavan kehyvaliokunnan toiminta on avointa kaikille ylioppilaskunnan jä-senille eli kuka tahansa voi tulla mu-kaan päättämään varojen käytöstä. Jäsenmaksut eivät ole opiskelijan ai-noa tapa osallistua rahallisesti, sillä varoja kerätään myös vapaaehtoisilla kehy-maksuilla ja niin kutsutulla ke-

hy-aterialla.Suuri osa aktiiveista on kehitysmaa-

tutkimuksen opiskelijoita, jotka saa-vat lisää käytännön kokemusta se-kä kehitysyhteistyöstä että hanketoi-minnasta. Hankkeen hyvä hallinnoin-ti ei ole nopeaa ”rahat tilille” -toimin-taa, vaan vaatii selvitystyötä, osaamis-ta ja yhteydenpitoa eri osapuolten vä-lillä. Halpaa tai ilmaista koulutusta on kuitenkin hyvin saatavilla esimerkik-si Kepan järjestämänä. Eri hankkei-den tiimoilta ollaan myös koko ajan yhteydessä yhteistyöjärjestöihin se-kä ulkoministeriöön. Kun toiminta on vapaaehtoista, rahaa ei kulu esimer-kiksi konsulttiyhtiöiden palkkioihin ja resurssit voidaan suunnata suoraan kohteeseen.

ylioppilaskunnan kehy-toiminta an-taa hyvin yhteyden paikallistasoon, ja apua saavat ruohonjuuritasolla yksit-täiset ihmiset. Rahaa ei vain anneta johonkin epämääräiseen kohteeseen, vaan toteutetaan aktiivisesti hankkei-

ta, joita pystytään hallinnoimaan itse. Kehitysyhteistyön kautta ylioppilas-kunta voi myös luoda kansainvälisiä verkostoja, tehdä yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja auttaa opiskelijoita kehitysmaassa.

Kehitysyhteistyö ei ole ainoastaan konkreettisen elämänlaatua paranta-van asian toteuttamista kehitysmaas-sa, vaan siihen kuuluu muun muas-sa kansainvälisyyskasvatusta, tiedot-tamista ja viestintää sekä itse kohde-maassa että Suomessa. Yliopisto-opis-kelijat toimivat tulevaisuudessa asian-tuntija- ja johtotehtävissä, joissa heil-lä on mahdollisuus vaikuttaa kehitys-maiden asioihin monella tavalla. Opis-kelijoiden kehitysmaa-tiedoissa on kuitenkin puutteita, ja kehy-toimintaa tarvitaankin myös lisäämään ylioppi-laskunnan jäsenten tietoa maailmassa vallitsevasta eriarvoisuudesta.

LaUra oLLikainen on fiLosofian

yLioPPiLas, Joka on toiMinUt Hyy:n

keHy-VaLiokUnnan tieDottaJana.

MirVa HeLeniUs, teksti


JUHLAVUOSI Tänä vuonna Tamyn kehitysyhteistyöviikko järjestetään kymmenennen kerran! VERKKOSIVUT Lisätietoa löydät osoitteesta ww.tamy.fi/kehyviikko/2010

Kehy- ja ympäristöviikkoa vietetään 22.–26. marraskuuta Tampereen yliopistossa.

corner cabinet

Nuoriso on kehityksessä vaiettu ryhmä, vaik-ka maailman väestöstä puolet on alle 30-vuo-tiaita ja pelkästään 15-24 vuotiaita nuoria on liki viidennes. Vammaisten, naisten, lasten ja vanhusten oikeudet tunnustetaan, mutta mitä

oikeastaan tiedämme maailman nuorista ja heidän toiveis-taan?

Nuorisotyöttömyys kivunnee tänä vuonna korkeimmil-leen sitten toisen maailmansodan. Suuri osa nuorista asuu maissa, joissa väestö on runsas ja työllistyminen haastavaa. Muodostamme laskennallisesti noin neljänneksen maail-man työvoimasta, mutta yli 40 prosenttia työttömien mää-rästä. Vuoden 2009 lopussa työttömiä nuoria oli virallisissa tilastoissa 81,2 miljoonaa – ja sekin on kaunisteltu totuus.

Tulevaisuudessa maailma pystyy työllistämään kenties vain neljänneksen nuoristaan. Jo nyt monet ovat vail-

la työtä ja elävät köyhyysrajan alapuolella. Viralli-sesti työttöminä ovat tosin vain he, joilla on siihen varaa: muiden on otettava vastaan mitä työtä ta-hansa. Kansainvälinen työjärjestö ILO:n mukaan yli 150 miljoonaa nuorta aikuista joutui tulemaan

toimeen alle euron päiväpalkalla vuonna 2008. ILO puhuukin jo menetetystä sukupolvesta. Vuo-

teen 2020 mennessä työmarkkinoille tulee arviolta 1,3 miljardia nuorta, mutta uusia työpaikkoja syntyy ehkä

vain 300 miljoonaa. Ulkoministeriössä konflikti- ja yhteis-kuntakysymyksissä neuvonantajana toiminut Olli Ruoho-mäki on ennustanut, että tulossa on darwinilainen eloon-jäämistaistelu. Vuonna 2050 meitä on kenties jopa yhdek-sän miljardia pakkautuneena liitoksistaan natiseviin suur-kaupunkeihin. Työtä ei riitä kaikille.

Tutkimuksissa on havaittu, että maiden, jossa nuoria on poikkeuksellisen paljon, konfliktiherkkyys lisääntyy. Nuo-risopullistumaksi kutsuttu väestöilmiö lisää nuorten työttö-myyttä ja syrjäytymistä. Toimettomilla nuorilla ei ole tuloja eivätkä he kykene säästämään. He eivät luo valtioille vero-tettavaa eivätkä synnytä tuotteiden tai palvelujen kysyntää. Myös heidän koulutukseensa käytetyt re-surssit valuvat hukkaan.

Nuoret ovat yhteiskunnallisen kehityksen moottoreita. Sen po-tentiaalin menettäminen maa-ilmanlaajuisesti on mittava uhraus. Tämän päivän nuo-riso on se joukko, jonka tu-lee löytää ratkaisut edeltä-neiden sukupolvien syn-nyttämiin yhteiskunnalli-siin ongelmiin. Saamamme perintö on haastava ja haa-voittuva – emme voi väit-tää vastaanottaneemme vä-häistä tehtävää. Millä voi-mavaroilla ja valmiuksil-la käymme mahdollista-maan tulevaa?

Katri Suhonen

kirJoittaJa on taMyn

kansainVäListen asiain

siHteeri, Joka Jättää HyVästit

yLioPPiLaskUntatoiMinnaLLe

VUoDenVaiHteessa.

Menetetyt sukupolvet

Kolumni

kasvun rajat 2010 - kehitysyhteistyötä ja ympäristöä

Ylioppilaskunnan kehitysyhteistyö-aiheista tee-maviikkoa on järjestety vuosittain vuodesta 2001 lähtien. Kymmenettä kertaa järjestettävän

viikon teemana on tänä vuonna talouskasvun, kehi-tyksen ja ympäristön keskinäissuhde. Vuonna 1972 Rooman Klubin tilaama raportti Kasvun rajat esitti, että väestö ja talous eivät kasva samaa vauhtia, ja sel-vitäkseen tulevaisuudesta ihmiskunnan on muutet-tava kehityksen suuntaa. Problematiikka on entistä ajankohtaisempi tänä päivänä.

Kehitysajatteluun perinteisesti kuulunut usko ta-louskasvuun ja yhteiskunalliseen kehitykseen on vii-me vuosina joutunut niin ilmasto-, ruoka- kuin fi-nanssikriisin kyseenalaistamaksi. Miten ympäristö-ongelmien ehkäisy ja kehitysmaiden nousu köyhyy-destä ovat sovittavissa yhteen? Kärjistääkö talous-kasvu sosiaalisia ja ympäristöongelmia, vai on-ko se avain niiden ratkaisemiseksi?

Keskusteluissa puhuttaa ilmastorahoitus, talouskriisin vaikutukset kehitysmaissa ja nouseva degrowth-ajattelu. Jos luennot puuduttavat, tarjoaa kehy- ja ympäristö-viikko myös koulutuksia, taide-elämyksiä ja illanviettoja. Tule kuulolle – kokemaan ja keskustelemaan!

Kuuluuko kehitys-yhteistyö yo-kunnille?

Mitä mieltä sinä olet? Onko kehitysapu rahan heit

täm

istä

kan

kkul

an kaivoon?

[email protected]

Poimintoja viikon ohjelmasta:

Tiistai 23.11 Ympäristötori klo 10-14 päätalon aulaYmpäristötorilla kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjes-töt sekä yritykset esittelevät toimintaansa.

Keskiviikko 24.11 Seminaari: Talouskasvu – hyvinvoinnin elinehto? klo 12-16 Väinö Linna -saliSeminarissa tarkastellaan kriittisesti kehitysajat-teluun liittyvää talouskasvuihannetta ja pohditaan vaihtoehtoisia kehityksen ja hyvinvoinnin malleja.

Torstai 25.11 klo 15.15 – 17 Paneeli: Puolueet puntarissa, Pinni B 1097. Paneelissa keskustellaan Suomen ilmas-toja kehitysyhteistyöpolitiikan risteyskohdista

Torstai 25.11 Kierrätyssoitintyöpaja, klo 17 Attila, 6 krs. Oletko aina miettinyt miten romuista saisi luotua soittimia, tai miltä muropaketista luotu kitara voisi kuulostaa? Voit tulla joko luomaan soittimia kierrättä-mällä, tai sitten vain tulla mukaan soittamaan luotuja aikaansaannoksia. Omat romut mukaan – paikaltakin materiaalia löytyy!

Perjantai 26.11 Ekskursio Olkiluotoon Ennakkoilmoit-tautuminenNyt Sinulla on mahdollisuus lähteä omin silmin katsomaan, miten energiaa Suomessa tuotetaan. Ekskursiollamme tutustutaan sekä ydinvoiman että tuulivoiman tuotantoon Olkiluodossa. Tervetuloa!

Perjantai 26.11 päätösbileet, NUTS AND BANANAS, Kahvila Valo (Puutarhakatu 11) show time klo 23. Afrik-kalaista ja afrokaribialaista musiikkia esittää SWEET JAM. Luvassa myös kehyaiheinen visa loistavilla pal-kinnoilla. Vapaa pääsy!

14 Aviisi 12.11.2010

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAMETALLIMUSIIKKI Raskasta joulua -kiertue Tampereen Pakkahuoneella perjantaina 26.11.2010.

Rajatilassa on 19.11.2010 klo 19-22 esillä kaksi yhteisöllistä animaatioprojektia, joihin voi osallistua.ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

hEnRI WALTTER REhnSTRöm, TEKSTI

Parhaillaan teattereissa pyö-rivää Harjunpää ja pahan pappi -elokuvaa mainoste-taan ensimmäisenä Suo-messa tehtynä puhdasve-

risenä trillerinä. Mutta elokuvalla on myös muitakin ansioita. Yksi jännä-rin sivujuonista kertoo väkivaltaisesti miehensä menettäneestä musliminai-sesta. Naisen uskontoa ei kuitenkaan millään tavalla alleviivata. Islam esite-tään elokuvassa luonnollisena osana suurkaupunkimaisesti sykkivän Hel-singin monikulttuurisuutta.

Harjunpää ja pahan pappi on tuorein osoitus siitä, miten suomalainen elo-kuva on muuttumassa entistä moni-kulttuurisemmaksi ja suvaitsevaisem-maksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uskottavasti kirjoitettuja etni-sesti ei-suomalaisia henkilöhahmoja on esiintynyt kotimaisessa elokuvassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Toisin oli vielä viisikymmentä vuotta sitten. Tästä hyvänä esimerkkinä toi-mii Aarne Tarkaksen elokuva Pekka ja Pätkä neekereinä (1960). Siinä höp-sähtäneen tiedemiehen keksimä laite ennustaa, että Pekalla ja Pätkällä olisi edessään loistavaa tulevaisuutta ”nee-kereinä”. Yksinkertaiset toverukset eivät kuitenkaan ymmärrä sitaattien

merkitystä vaan naamioituvat kenkä-lankin avulla aidoiksi Afrikan immei-siksi. Tämän jälkeen heitä luullaan muun muassa ihmissyöjiksi.

Ensimmäinen vakavasti maahan-muuttajateemaa käsitellyt suoma-lainen elokuva oli nuorena kuolleen Matti Sokan ainoaksi pitkäksi oh-jaustyöksi jäänyt Musta Lumikki (1971). Elokuva kertoo suomalaisesta sai-raanhoitajanaisesta, joka rakastuu Suomessa lääkärinä työskentelevään somalimieheen. Alun vaikeuksien jäl-keen pari saa kuitenkin osakseen ym-märrystä eri tahoilta. Elokuvan loppu on tosin onneton.

Seuraavan kerran tummaihoinen hen-kilöhahmo esiintyi keskeisessä osassa suomalaisessa elokuvassa vasta Mik-ko Niskasen nuorisokuvauksessa Mo-na ja palavan rakkauden aika (1983). Elokuvan keskiössä on nuorisojengi, jonka yksi jäsen on afrikkalaista syn-typerää oleva tyttö. Mielenkiintoisen elokuvasta tekee se, että jengi tuntuu suhtautuvan tytön ihonväriin paljon suvaitsevaisemmin kuin Anna-Leena Härkösen esittämän jengiläisen us-konnolliseen heräämiseen.

Niskasen elokuvan jälkeen etnisesti ei-suomalaiset henkilöhahmot pysyt-telivät pitkään poissa kotimaisista elo-kuvista, pieniä sivurooleja lukuun ot-tamatta. Harvoina poikkeuksina toi-mivat Spede Pasasen tuottama Tupla-

Uuno (1988) ja Ere Kokkosen ohjaama Vääpeli Körmy – taisteluni (1994), jois-sa kummassakin jamaikalaista synty-perää oleva Caron Barnes esittää ek-soottista tummaihoista naista. Mo-lemmissa elokuvissa tumma nainen nähdään kuitenkin lähes yksinomaan suomalaisen miehen seksuaalisten fantasioiden kohteena.

Seuraavan kerran etnisesti ei-suo-malaisia hahmoja nähtiin keskeisis-sä rooleissa kotimaisessa elokuvassa vasta 2000-luvulla. Elokuvassa Maata meren alla (2009) Amira Khalifa esit-tää Suomeen kolmivuotinaa adoptoi-tua afrikkalaistaustaista naista. Myös musikaalin Jos rakastat (2010) toise-

na päähahmona nähdään maahan-muuttajataustainen poika. Kummas-sakin elokuvassa hahmojen etnisyys on kuitenkin niin yhdentekevä seik-ka, että elokuvien juoni ei olisi juuri-kaan muuttunut, jos pääosien näytte-lijöinä olisi ollut etnisesti suomalainen näyttelijä.

Sen sijaan romaneita kuvanneet suo-malaiset elokuvat ovat lähes aina ol-leet kaikkea muuta kuin suvaitse-vaisia. Romanikulttuuria on harvoin edes yritetty ymmärtää muiden kuin stereotyyppien kautta.

Vanhoissa Suomi-filmeissä romaa-nit kuvattiin kyllä hyvin iloisina ja musikaalisina ihmisinä, mutta samal-la varsin väkivaltaisina ja epärehellisi-nä. Muun muassa T.J. Särkän ohjaa-massa Kulkurin valssissa (1941) Regina Linnanheimon näyttelemä romani-nainen Rosinka on otettu siitä, miten mustasukkainen romaninuorukainen on valmis tappamaan häntä liehittele-vän, Tauno Palon esittämän kulku-rin. Armas Jokio näytteli puolestaan useissa Suomi-filmeissa Mustalais-Aleksi -nimistä hahmoa, jolle varaste-lu tuntui olevan luonteenpiirre.

Eikä muutosta tunnu olevan tapah-tumassa. Esimerkiksi vielä vuonna 2007 valmistuneen V2 – jäätynyt enkeli

-elokuvan kaikkein väkivaltaisin hah-mo on niin ikään romanimies.

Kuka? Mitä?

2000-luvulla suomalainen elokuva on muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Tervetuloa, vieraat kulttuurit!

Harjunpää ja pahan pappi -elokuvassa Helsinki esitetään monikultuurisena suurkaupunkina.

Kuvassa Peter Franzen.

Puoli vuosisataa sitten Pekka ja Pätkä laittoivat kenkälank-kia naamaan.

KOmmEnTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010 15

METALLIMUSIIKKI Raskasta joulua -kiertue Tampereen Pakkahuoneella perjantaina 26.11.2010. KUVATAIDE Laila Pullisen Piirustuksia ja pienoisveistoksia Sara Hildénin taidemuseossa 3.12. alkaen

KlassikkonimARjAnE SATRApI:

pERSEpOLIS 2 ¬– KOTIInpALUU (LIKE 2007), 160 S.

Persepolis 2

Rajatilassa on 19.11.2010 klo 19-22 esillä kaksi yhteisöllistä animaatioprojektia, joihin voi osallistua.

Menehän tänne! jAnI SAxELL: UnEnpääSTäjä FLORIAn. AVAIn 2010. 209 S.

mAgEnTA SKycOdE: RELIEF. (SOLInA / SOny 2010.)

Onnistunut musiikillinen kuva

Eurooppalainenpainajainen

Kun luin ensiker-ran Per-

sepoliksen, itkin ja nauroin paljon. Sama on toistu-nut myöhemmin-kin. Ensimmäinen koskaan ilmestynyt iranilainen sarjaku-varomaani on lyö-mätön.

Persepoliksen ensim-mäisessä osassa sarja-kuvataiteilija Marjane Satrapi kuvaa omaa lapsuuttaan Teheranissa, joka muuttui radi-kaalisti, kun islamilaiset funda-mentalistit pääsivät valtaan. Per-sepolis 2 – Kotiinpaluu jatkaa sii-tä, kun itävaltalaiseen sisäoppi-laitokseen sotaa pakoon lähetet-ty Marjane yrittää sopeutua län-simaiseen elämään. Teinityötön elämä on hyvin yksinäistä ja ir-rallista maanpaossa, jossa ku-kaan ei pidä hänestä huolta. Ko-tiinpaluu perheen luokse Iraniin-kin on sitäkin vaikeampi, sillä fundamentalistiseen maahan on hyvin vaikea sopeutua huume- ja seksikokeilujen jälkeen.

Lopulta Marjane löytää saman-henkisiä ystäviä ja poikaystäviä ja pääsee opiskelemaan taideai-neita yliopistoon. Marjane ei hy-väksy uskonnolliseen fundamen-talismiin perustuvaa naisten sor-tamista, mutta hän ei jää toimet-tomana valittamaan vääryyksis-tä. Marjanen ystävät käyttävät huiveja vain julkisilla paikoilla ja pitävät railakkaita bileitä poliise-ja pakoillen. Marjane suunnitte-lee naisopiskelijoille uuden kou-lupuvun, jossa on helpompi maa-lata. Uudessa puvussa hame on hiukan lyhyempi, joten puvus-sa pystyy liikkumaan paremmin. Rehtorin taivuttelun jälkeen Mar-janen puvut otetaan käyttöön ko-ko yliopistossa. Konkreettiset muutokset luovat toivoa!

Vaikka Satrapi keskittyykin sarjakuvissaan pääasiassa arjen pikkutilanteisiin, hän tulee sa-malla kuvanneeksi, miten yhteis-kunnalliset muutokset vaikutta-vat tavallisten ihmisten elämään. Persepolis on kurkistus iranilais-ten nuorten arkeen, josta on muu-ten vaikea saada kokemuksellis-ta tietoa. Persepolis-sarjakuvista on tehty myös animaatioelokuva, jonka Satrapi on ohjannut.


Valoa Festival Yo-talolla ja ArtturissaMuun muassa Stereo Total ja Barbara Panther Saksasta, Liekki ja Magenda Skycode sekä lukuisat muut artistit ja dj:t ottavat Yo-talon ja Artturin haltuun perjantaina ja lauantaina 19. – 20. marras-kuuta. Luvassa on rockia, poppia, elektronista ja monta muuta lokeroinnin kanssa hankaluuksissa olevaa musiikkityyliä. 2 päIVää 19. – 20.11., FESTIVAALIpASSI 30E/36E,TIKETTI jA yO-TALOn LIppUKAUppA

Tahmainen lattia jo 24-vuotiasAinakin tiedotusopin opiskelijoiden kantapaikkana toimiva Doris täyttää 24 vuotta ja synttäribileet pidetään sunnuntaina 14. marraskuuta. Silloin li-vemusiikista vastaa Janne Laurila ja tuhlaajapojat. Juhlinnan voi kuitenkin aloittaa jo aikaisemmin, sil-lä 12. marraskuuta Cosmobile ja Radical Ninja teke-vät varaslähdön synttäriviikonlopun viettoon.

jAnnE LAURILA jA TUhLAAjApOjAT, LIpUT 2EcOSmObILE jA RAdIcAL nInjA, LIpUT 5E, OVET KLO 22

Sakara-tour tuo metallimiehet TampereelleTorstaina 18. marraskuuta vuosittainen Sakara-tour varmistaa, että ainakaan Klubin tai Pakka-huoneen ympäristössä ei kukaan tunne oloaan kevyeksi. Tapahtumassa esiintyvät Teräsbetoni, Stam1na, Rytmihäiriö, Mokoma ja FM2000 ovat suomalaisia raskaan musiikin ikoneita kukin taval-laan ja historiallaan.

EnnAKKOLIpUT 29E, TIKETTI, OVET 19:30

Magenta Skycoden mainiosta esikois-levystä on vierähtä-

nyt lähes viisi vuotta. Tänä ai-kana muut projektit ovat pitä-neet PMMP-säveltäjänä ja mo-nipuolisena tuottajavelhona-kin tunnetun Magenta-nokka-miehen Jori Sjöroosin kiireise-nä. Bändin uutukaiselta on lupa odottaa paljon.

Sjöroos tunnetaan perfektio-nistina, joka hioo kappaleitaan loputtomasti. Reliefiä kuunnel-lessa välillä tuntuu, että biise-jä on työstetty liikaakin ja loppu-tulos on hieman tukkoinen. Ajan kanssa uuden levyn maailma kui-tenkin avautuu paremmin. Par-haimmillaan kappaleissa on kerrok-sia kuin onnistuneessa kohokuvassa, johon albumin nimikin viittaa. Lau-luissa riittää kuunneltavaa pidem-mäksi aikaa, eivätkä ne tyhjene yhdel-lä kuuntelukerralla.

Relief on tunnelmaltaan vapautu-

neempi kuin esikoislevy. Monitulkin-tainen albuminnimi voisi viitata myös tähän suuntaan. Akustiset kitarat ja banjot tuovat täyteen äänimaailmaan kotoisuutta ja väljyyttä, ja sävy on lohdullisempi ja pehmeämpi kuin IIIII-albumilla.

Äänimaisemista voi löytää Beach

Boysin mestariteoksen Pet Sound-sin kaikuja. Toki Relief on soinnil-taan monin kerroin modernim-pi, mutta tietyissä ratkaisuis-sa on selviä yhtäläisyyksiä. Esi-merkiksi kelpaa vaikkapa King Of Abstract Painters, jonka ensim-mäiset sekunnit ovat kuin suo-raan neljänkymmenenneljän vuoden takaiselta klassikolta.

Kaiken kaikkiaan Relief on hieno levy, joka vain paranee kulutuksessa. Levyn hienoim-pia hetkiä ovat esimerkiksi ri-kollisen kaunis Trains Are Lea-ving The Yard sekä harrastun-nelmainen, raivokasta rum-

putyöskentelyä sisältävä Night Falls On The Rifle. Aivan dynaamisen IIIII

-levyn tasolle Relief ei kuitenkaan yllä.

Juho Hakkarainen

Relief sisältää kymmenen kappaleen verran entistä vapautuneempaa Magenta Skycodea

Jani Saxellin uuden romaanin asetelma on merkillinen: Euroopasta on katoamassa unen-näkemisen taito. Siksi tarvitaan unenpäästäji-

en ammattiryhmä, johon kirjan päähenkilö Flori-an Timár kuuluu. Florian on taustaltaan Roma-nian romani, joiden joukosta unenpäästäjiä löytyy erityisen paljon.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa nykyaikaan. Keskeisin tapahtumapaikka on kotoinen Helsinki, mutta seikkailussa liiku-taan myös 1990-luvun Euroopassa, muun muassa kommunismin-raunioilla Romaniassa, josta Florian on paennut Suomeen.

Florian on kokenut kotimaassaan Nicolae Ceaucescun kauhut. Elämä nykyaikaisessa valvontayhteiskunnassakaan ei ole helppoa

– etenkään toisen luokan kansalaiseksi luokiteltavalla romanilla.

Unenpäästäjä Florianissa nykyaikainen vaino henkilöityy ovelaan rikosylikomisario Nuortamaan, jonka haaveissa on lopettaa pako-laisten auttaminen kokonaan. Kirjan karussa maailmassa poliisi ei todellakaan ole ystävä.

Saxell ottaa ponnekkaasti kantaa alati vellovaan pakolaiskes-kusteluun, mutta mikään pamfletti teos ei ole. Saxell ei julista, vaan kirjoittaa toimivaa fiktiota, jossa on surrealistisista piirteis-tä huolimatta toden tuntu.

Unenpäästäjä Florian on runsas ja rönsyilevä kirja. Siihen on upotettu paljon teemoja, historiaa ja fiktiota. Välillä vaikutelma on sekava kuin unen ja valveen rajamailla. Kirjan edetessä pala-set loksahtavat kuitenkin paikalleen. Saxell osaa kuljettaa moni-mutkaistakin tarinaa.

Lajityypiltään kirja häilyy maagisen realismin, scifin ja dekka-rin rajamailla. Unenpäästäjä Florian on myös Romanian romanin ja suomalaisnaisen rakkaustarina. Sen kylmästä ja lohduttomasta maailmasta on löydettävissä arvokas hyppysellinen toivoa.

Juho Hakkarainen

16 Aviisi 12.11.2010

HOW I SEE IT

International student associations presented

Why did you come to Finland?

Tasapuolisuutta kannabiskeskusteluun!

AIESEC and ESN – the inside scoop

send your opinions to [email protected] w

ith headline MiELiPiDE. maximum lenght of the text is aprox. 2 000 characters.

Opinions [email protected]

Maanantaina 1.11. jul-kaistiin Aamulehdes-sä Matti Mörttisen kirjoitus kannabik-sen laillistamises-

ta. Samaa henkeä oli nähtävissä Avii-sin 13/2010 Kotoisa kannabis -artikke-lissa. Molemmista jutuista paistaa lä-pi vähintäänkin lievä asenteellisuus tai sitten linjaa selittää tietämättö-myys. Kannabis -teema on ollut muu-toinkin esillä lukuisissa yhteyksissä viimeisen puolen vuoden aikana, jon-ka vuoksi haluamme tuoda näkökul-mamme keskusteluun.

Mörttinen kuvaa Suomalaista huu-mepolitiikkaa ”kieltojen ja myyteillä pelottelun linjaksi”. Lisäksi hän toteaa, että ”vuosikymmenet pelottelu on ol-lut tärkein huumeiden torjuntakeino”. Väite voi hyvinkin päteä 70-80-luvul-la syntyneiden saamaan päihdekasva-tukseen. Sen sijaan ajantasaisesta laa-dukkaasta ehkäisevästä päihdetyöstä se ei kerro mitään, vaan pikemminkin ylläpitää myyttistä mielikuvaa ”vää-rintehdystä” päihdekasvatuksesta.

Sekä AL:n että Aviisin jutuissa oli ohitettu se seikka, että päihteen hai-

tat suhteessa laajempaan päihdekult-tuuriin ovat kokonaisuutta tarkastel-len aina enemmän kuin pelkkä osien-sa summa. Jutuissa on haluttu selväs-ti pelata vastakkainasettelujen kautta. Myös ainainen porttiteoriasta kiistely näyttää hyvin hedelmättömältä. Kan-nabiksen käyttö voi aiheuttaa riskin ajautua, lukuisista eri syistä, muihin huumaus- tai lääkeaineisiin, mutta ei ole vääjäämätön tie kohti narkomani-aa. Useimmat kannabiksen kokeilijat lopettavatkin muutamaan käyttöker-taan.

On täysin totta, että kannabis ei ai-heuta myrkytyskuolemia, ja että sen haittavaikutukset eivät ole niin ilmei-siä, kuin joidenkin muiden päihteiden kohdalla. Eri päihteiden haitat ja vai-kutukset ovat hyvin erilaisia ja niihin vaikuttavat mm. yksilölliset tekijät, siksi niitä on vaikea tasapuolisesti sa-moilla mittareilla vertailla. Pitää myös muistaa, että alaikäisille nuorille hai-tat ovat moninkertaisia aikuisiin näh-den. Harvoin mikään päihde erityises-ti lisää käyttäjänsä elämänlaatua. Val-vottu lääkekäyttö on asia erikseen ja

siihenkin liittyy omat riskinsä. Mielestämme kiinnostavaa on poh-

tia miksi mediassa halutaan niin voi-makkaasti ottaa kantaa kannabikseen ja tuoda esiin sitä puoltavia näkökul-mia? Tilanne olisi toinen, jos riskejä ja laillistamisen mahdollisia etuja ja hait-toja käsiteltäisiin tasapuolisesti ja riit-tävän laajasti, mikä on toki hankalaa näin monisyisen aihepiirin kohdalla.

Näyttää siltä, että kannabiksen puo-lestapuhujat ovat sortuneet juuri sii-hen, mistä ovat päihdevalistusta kri-tisoineet; propagandaan, yksisilmäi-syyteen ja riittämättömältä pohjal-ta tehtyihin yleistyksiin. Kannabik-sen käytön kieltäminen koetaan indi-vidualismin ja yksilönvapauden louk-kauksena. Kumpi sitten on eettisesti enemmän oikein; ajaa tietyn vähem-mistön oikeutta käyttää ja viljellä lem-pipäihdettään vai pyrkiä enemmistöä suojaavaan kriittiseen ja vastuulliseen päihdekulttuuriin?

Alkoholi ja humalahakuinen juominen aiheuttavat todellisia ongelmia. Suo-messa. Mutta oikeuttaako alkoholin ja tupakan ongelmat uuden laillisen

päihteen? Ei ole näyttöä myöskään sii-tä, että kannabis olisi tullut korvaa-maan alkoholia. Miksi kannabis halu-taan vapauttaa samaan aikaan kun ki-ristetään tupakkaan ja alkoholiin liit-tyvää sääntelyä? Milloin on minkään päihteen saannin ja käytön helpotta-minen vähentänyt käyttöä ja käytöstä johtuvia haittoja?

YAD Youth Against Drugs ry ei kan-nata kannabiksen vapauttamista. Ko-konaisuutena arvioiden näyttää yhä siltä, että kannabiksen vapauttami-sen haitat ylittävät hyödyt. Mielestäm-me kaikkiin päihteisiin tulisi suhtau-tua vastuullisesti, asiallisesti riskeis-tä tiedottaen, mutta ilman aineen tai sen käyttäjien demonisointia. YAD ry kannattaa vapaata, mutta tasapuolista päihdekeskustelua, jossa prioriteetti-nä on ihmisten hyvinvointi ja elämän-laatu eikä taistelu siitä keiden suosik-kipäihteet tulisi milloinkin vapauttaa.

Rosita Juurinen Janne Paananen Petra Pohjonen

YAD Youth Against Drugs ry

Gabriel Herrera Petteri Hiltunen

International associations may seem scary and distant, particu-larly to local students. Yet very few truly understand the scope of activities of the associations

and what they can offer students of all nationalities, local and foreign ali-ke. The two internationally networked student associations functioning wit-hin the University of Tampere are AI-ESEC (Association Internationale des Etudiants en Science Economique et Commerciale) and ESN (Erasmus Stu-dent Network). What lies behind these scary acronyms?

ESN may appear to be just a local party organiser, but that is only the tip of the iceberg. In the late 1980’s, EEC started ESN to support the Erasmus exchan-ge programme, but it quickly expan-

ded to support international exchan-ge from all over the world. ESN is or-ganised on three levels (local, natio-nal and international), giving students a chance to get involved in all of them. Interestingly enough, most of the acti-ve members in ESN are usually local students who want to be a part of a fast growing international network.

The range of ESN’s activities is as di-verse as the people that it is composed of, but the basic function of the ESN sections is social. The aim is to impro-ve the integration of students by orga-nising cultural and social events, ne-gotiating deals and offering a platform for active student participation.

However, ESN also collects informa-tion from students that, once analysed, can be used to make exchanges simp-ler and more gratifying.

AIESEC’s image is partly quite the op-posite of that of ESN. People who do not really know AIESEC but know a bit would probably describe the orga-nisation as an almost overly professio-nal-like group of serious people wor-king way too much all the time. This comes from the organisation’s core ac-tivities which are in fact more profes-sional than social.

AIESEC was founded mainly to provide students of specific fields op-portunities to work abroad in those fields. Both the scope of activities and the amount of students from different fields have since grown significantly. AIESEC is the world’s largest student-run organisation. In addition to provi-ding over 10,000 internships around the world yearly, it also offers all kinds of leadership positions and self-deve-

lopment opportunities within the or-ganisation (on three levels like ESN) and its different projects.

The huge number of members in AI-ESEC these days has also forced it to develop lots of supporting and simply additional activities. Good parties are certainly not a rarity.

Despite two different fields of acti-vity, both AIESEC and ESN share a common goal: to allow students to ma-ke the best of going international. Why not get involved and help us?

Gabriel HerreraPresident - ESN FINT, esn.tamy.fi

Petteri HiltunenVice President – AIESEC Tampere

www.aiesectampere.fi


GALLUP 57 percent of Finns are interested in scientific news, says the Finnish scientific barometer.

The conversation is strorming at www.aviisi.fi. Get your voice heard too!

I would like to say Corner cabinetTotally faced

Maria Caterine Donatelli, 22, Italy,

I met some Finnish friends and they told me that Finland would be

different, so I applied for Erasmus exchange.

Arleen Lopez, 22, UruguayI heard that Finland provides good

education. I also want to learn about Scandinavian countries,

as I study tourism.

Chris Hanington, 25, USAI like snow and cold weather.

Finland takes care of the students.

Matthew Berglund, 25, USAOn the one hand, Finland has a great quality of education and on the other hand, it is free. I

also have good Finnish friends.

International poppycock

Beaks knockalli nokka crowing in the university’s backstage

The buzzword of the day in our Universi-ty is internationalisation. Alli, though, sees the ”internationality” happening

in a world of its own. For example, why does TOAS try to segregate international students to Lapinkaari? How does this help in integ-rating them to the Finnish society or in enti-cing them, in the long term, to stay?

Alli supposes that the state of affairs is ca-refully planned. For with the dismal sur-roundings and whatnot, the policy is desig-ned to instill Finnish core values into inter-national students. Out-of-control boozing, disinterest in foreign culture and sticking to one’s own bunch: in this case, to other inter-national students. This is what it’s all about.

In the Student Union, Alli has seen a similar phenomenon rear its farcical head. Here the

”international” side seems to take the form of Finns talking in semi-comprehensible Eng-lish and looking extremely uneasy. The link to any international context seems far-fet-ched. Alli ponders, is this not merely indoct-rination to the Finnish way of socialising?

Internationalisation is used as a smokesc-reen concealing the reproduction of being Finnish, it seems. Alli finds this business so-mewhat queer. But fear not, even if life seems a tad dreary in the Lapinkaari ghetto, for Alli knows: Enough kossu, and everyone sees, yet does not mind, that the internationalisation is pure twaddle. Cheers!

Alli Nokka

Why did you come to Finland?

I moved to Finland one and a half years ago, because I got married to a half Fin-nish girl. Now I’m studying Finnish.

There are lots of opportunities here. In Se-negal, you can’t study in a private school, if you don’t pay. In public school you can’t ta-ke the same course twice, so you have to do good.

Jean Baptiste Faye, Senegal

Maik Pietschmann, 25, Germany

I have only heard good things about the Finnish education sys-

tem. I had to make a decision about going abroad and I thought,

why not Finland?

Tampere is my third “home city” in Finland and af-ter living here for more than one year, I already feel that the city is partly mine. However, only he-re in Tampere could I experience something I ha-ve never experienced before in Finland: someti-

mes in the bank, some offices or even shops, I have felt sus-piciousness suddenly lowering between me and my interlo-cutor like a transparent wall.

Courtesy phrases sound rather offensive when they are said quickly to deal with me as rapidly and with as less bot-her as possible. “I am really sorry … but I am just following the procedure, and since you are a continental European …”. Yeah, I always forget that Finland is an island on the edge of civilisation and the rest of the world is somewhere there, beyond the seas. My accent, my darker aspect often betray me as ‘outlandish’ and thus suspicious.

I understand it. It is not racism. Not yet, at least. It is a sort of natural ‘intolerance’ which comes with the unknown and unexpected. Unlike Helsinki and its metropolitan area which experienced this earlier, Tampere is the biggest Fin-nish city to face this sudden internationalisation of society.

Most of the people did not expect us but here we are, for many reasons. One of the reasons is studying, since Finland and Tampere have good and renown universities. I know that we foreigners can be a nuisance: we are outside the sys-tem. Finland is a very organised society, we do not know how it works and we often clash with its mechanisms. Yet, we just need some time and people patient enough to help us with the first shocks. And do not put us all into the same lot! We are all ndividuals with specific needs: many people like me come to study and learn the most from Finland to return the favour now and in the future.

The internationalisation of society is always praised as beneficial and pre-ferable. I fully agree: it is enriching! Yet it also needs action, otherwise it remains just a word. Tamy has al-ready taken a few steps towards this goal, translating bulletins, news and documents in order to make them available for foreign students who al-ready represent 1/10 of its members.

I know some student associations are doing the same to include inter-national students in their activities. In my opinion, communicati-on, interaction, partaking and sharing are the best ways to express the best of all of us and to not seclude us from each other. It is deman-ding both for the host and the guests but in the long term, it will make us feel as a part of the same com-munity, starting from the University.

Stefano de Luca

the columnist is a member

of tamy’s council of

representatives

Challenging the island syndrome

18 Aviisi 12.11.2010

Hallituksen päätökset Edustajiston terveiset

HALLITUS 43/TILIKAUSI 2010 4. marraskuuta 2010

- valitsi Maiju Kohosen opiskelijaedustajaksi matematii-kan ja tilastotieteen laitoksen johtokuntaan.

- myönsi sosiaalipoliittisen jaoston puheenjohtaja Mira Hirvoselle ero puheenjohtajan tehtävästä.

- myönsi Cortex ry:lle projektitukea 150 EUR.- myönsi NaMi ry:lle projektitukea 66 EUR.- päätti lähettää Turun yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlaan Tamyn edustajina Varpu Jutilan ja Tiina Heikkilän.

- päätti lähettää Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlaan Tamyn edustajina Mirva Tossavainen ja Varpu Jutila.

- hyväksyi liitteen mukaiset ylioppilaskunnan kommen-tit yliopiston henkilöstöjohtosäännöstä.

HALLITUS 42/TILIKAUSI 2010 28. lokakuuta 2010

- hyväksyi Tamyn kehy- ja ympäristöviikon budjetin ja ohjelman.

- päätti jatkaa hakua matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtokuntaan siten, että jatkettu hakuaika päättyy 31.10.2010. klo 23:59.

- avasi naiskulttuuripäivien projektisihteerihaun ajalle 29.10.-12.11.2010 ja päätti käyttää yhden ensi vuoden projektisihteeripalkkioista Naiskulttuuripäivien toteu-tukseen.

- päätti kriteerit kansainvälisten asiain sihteerille ja avasi kansainvälisten asiain sihteerin tehtävän haun ajalle 29.10.-12.11. kello 16. Työ alkaa viimeistään 10.1.2011 tai sopimuksen mukaan. Tehtävästä maksetaan yli-oppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaista perus-palkkaa (1799,33 € /kk) mahdollisine tutkinto- ja koke-muslisineen. Työsuhteen alussa on neljän kuukauden koeaika.

- päätti luovuttaa kunniajäseniksi kutsuttaville (edusta-jiston niin päättäessä),Tenho Takalolle ja Pekka Mark-kulalle standaarin. Lisäksi hallitus päätti luovuttaa standaarin Touko Berrylle ja Heikki Soiniselle.

- vaihtoi järjestöstrategiatyöryhmän puheenjohtajaksi Salla Heikkisen ja täydensi työryhmää Kirsi Venholla. Lisäksi hallitus nimesi työryhmän sihteeriksi pääsih-teerin.

- päätti muistaa Sibelius-Akatemian ylioppilaskuntaa kortilla vuosijuhlan johdosta.

Aviisi harrastaa kulttuu-YLIOPPILASKUNTAKAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Katri Suhonen, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Henna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Tea Hoffren, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

HallitusAleksi Rantala, puheenjohtaja 050 - 36 12 845Timo Perälä, vara-pj, 050 - 35 99 806Mirva Tossavainen, 044 - 35 96 693Olga Haapa-aho, 050 - 30 30 437

Tiina Heikkilä, 050 - 544 21 80Varpu Jutila, 044 - 35 92 960Jaakko Mustakallio, 045 - 65 20 589Ilkka Tiensuu, 040 - 52 71 189

PalvelutLainopillinen neuvonta, 044-36 10 300

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15

Edustajisto kokousti 1.11. Hämeenlinnassa opettajankou-lutuslaitoksella. Päivitimme ohjesäännön yliopistohallin-non opiskelijaedustajien valintatavasta, valitsimme OLL:n liittokokoukseen Tamyn edustajat sekä päätimme kutsua Tamyn kunniajäseniksi Tenho Takalon ja Pekka Markkulan. Keskustelimme myös ylioppilaslehdestä sekä perustulosta. Puheenjohtaja lanseerasi edustajiston itsearvioinnin, jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva edustajiston toimin-nasta ja jonka pohjalta edustajiston toiminnan kehittämistä jatketaan.

Seuraavaksi edustajisto kokoontuu kahteen iltakouluun 16. ja 22.11. ennen kokousta 24.11. Iltakouluissa keskustelemme vielä tänä vuonna päätettävästä Tamyn kielistrategiasta sekä käsittelemme järjestyksessä talousarviota sekä toi-mintasuunnitelmaa vuodelle 2011. Ensimmäisen iltakoulun jälkeen aloitamme hallitusneuvottelut vuodelle 2011. Jos hallituksen toimintaan mielii mukaan, nyt on aika asettua ehdolle. Ehdolle hallituslaiseksi voi asettua kuka tahansa Tamyn jäsen.

Vielä tähän loppuun kiitos ja kumarrus onnistuneista vuosijuhlista kaikille mukana olleille!

Virve Valtonen, edustajiston pj.

kolmen vuoden määräaikaiseen työsuh-teeseen alkaen 10.1.2011 tai sopimuksen mukaan. Määräaikaisuuden perusteena on määräaikainen ESR-rahoitteinen hanke.

Campus Conexus II -opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluihin -hank-keessa on yhteensä neljä osaprojektia: 1) Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittä-minen 2) Osallisuutta luova opetussuun-nitelmatyö 3) Ohjaus ja neuvonta opiske-lupolulla 4) Verkkopalvelujen integrointi.

Suunnittelijan työn pääpaino on Yhteisö-jen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen

-osaprojektissa. Projektin tavoitteena on vakiinnuttaa opiskelukyvyn edistämistyö yliopistoyhteisöjen toimintaan sekä edis-tää opiskelijoiden integroitumista, osal-listamista ja järjestötoimintaa. Projekti tuottaa tietoa, osaamista, yhteistyömal-

leja ja välineitä opiskelukyvyn edistä-miseksi. Projektia koordinoi Suomen ylioppilaskuntien liitto, toteuttamiseen osallistuvat myös Tampereen yliopisto se-kä Aalto-yliopisto ja sen ylioppilaskunta. Lisäksi suunnittelija osallistuu asiantun-tijana kolmeen muuhun osaprojektiin, jotka toteutetaan eri yhteistyötahojen kanssa.

Suunnittelija osallistuu opiskelukyvyn, opiskelijoiden integroitumisen ja osallis-tamisen edistämisen sekä opiskelijajärjes-tötoiminnan kehittämis- ja tutkimuspro-sesseihin. Suunnittelija myös valmistelee, esittelee ja toimeenpanee ylioppilas-kunnassa hankkeeseen kuuluvat asiat ja vastaa niihin liittyvien tapahtumien tai koulutusten organisoimisesta. Tehtävään sisältyy esimerkiksi pilottien toteutta-mista, kehittämistoimintaa tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä, toimintamalli-

en ja materiaalin tuottamista, hanketie-dotuksen ja -viestinnän hoitamista sekä yhteydenpitoa sidosryhmiin.

Valittavalta henkilöltä edellytetään sovel-tuvia yliopisto-opintoja sekä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn eri projekteissa. Tehtävässä tarvitaan myös kehittämistoi-mintaan liittyvää osaamista, tutkimuksel-lista otetta sekä monipuolista yliopisto- ja opiskelijajärjestökentän sekä opiskelu- tai työkykyyn liittyvien asioiden tuntemusta. Hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot katsotaan eduksi.

Tamy tarjoaa työntekijälle nuorekkaan työympäristön, mahdollisuuden jousta-vaan työskentelyyn sekä mielenkiintoisen, itsenäisen ja haastavan tehtävänkuvan.

Tehtävästä maksetaan ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaista perus-

palkkaa (1799,33 euroa/kk) mahdollisine tutkinto- ja kokemuslisineen. Hake-mukset osoitetaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle viimeistään 25.11.2010 klo 16.00 mennessä ylioppi-laskunnan yleistoimistoon osoitteeseen Kauppakatu 10, 33210 Tampere tai sähköi-sesti osoitteeseen [email protected]. Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut pi-detään Tampereella 3.12.2010. Tehtävään sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa. Tehtävä täytetään, jos Tamylle myönne-tään hanketta varten haettu rahoitus.

Lisätietoja:

Koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo: [email protected], 050 361 2847Kyky-hankkeen suunnittelija Johanna Kujala: [email protected], 044 7800 229

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta hakee

SUUNNITTELIJAA

Tamy on noin 12 000 yliopisto-opiskelijan julkisyhteisö, joka toimii jäsentensä palvelu- ja edunvalvontajärjestönä.Ylioppilaskunnalla on 10 hengen toimisto ja noin 1,2 milj. euron vuosittainen budjetti.

@www.facebook.com/aviisi


Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI KERTOO, MITÄ ylIOppIlaSKuNNaSSa TapaHTuu.

lÄHETÄ TapaHTuMaTIETOSI oTSIkollA puFFI OSOITTEESEEN jArjESToSIHTEErI @TAmy.FI. aINOaSTaaN OpISKElIJaTOIMINTaaN lIITTyvÄT MENOvINKIT JulKaISTaaN. avIISI pIdÄTTÄÄ OIKEudEN MuuTOKSIIN.

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

Hallat ry pitää sääntömää-räisen syyskokouksensa maanantaina 22.11 klo 18:30 alkaen YO-talolla sijaitsevas-sa Tamyn kokoushuoneessa. Kokouksessa päätetään mm. hallituksesta kaudelle 2011.

Tamyn kehitysyhteis-työ- ja ympäristöviik-ko 22.- 26.11.2010 Tänä vuonna kehitysyhteistyö- ja ympäristöviikon otsikko-na on ”Kasvun rajat 2010

- talouskasvu,ympäristö ja kehitys”. Viikolla pureudutaan kehityksen ja ympäristön tematiikkoihin talouskasvun näkökulmasta. Teemoina ovat esimerkiksi ilmasto-rahoitus. Kehy- ja ympä-ristöviikko tarjoaa myös koulutuksia, taide-elämyksiä ja illanviettoja. Käy tutus-tumassa viikon ohjelmaan osoitteessa http://www.tamy.fi/kehyviikko/2010. Lisätietoja projektisihteeri Ulla Immosel-ta: [email protected].

Tavaranvaihtotori Tamyn ympäristöjaosto järjestää

perinteisen Vaihtotorin Pää-talon ala-aulassa perjantaina 26.11. klo 10-16. Tori toimii täy-sin ilman rahaa. Ota sinäkin osaa Älä osta mitään -päivään ja tuo itsellesi tarpeetto-mat, hyväkuntoiset tavarasi kiertoon! Torilta voit myös vapaasti ottaa tavaraa.

Lexica ry pitää sääntömää-räisen syyskokouksensa keskiviikkona 1.12. klo 18.00 Näsin saunalla osoitteessa Hämeenkatu 28. Kokouk-sessa valitaan vuoden 2011 hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajat ja tarkastajien varamiehet. Päätetään myös ensi vuoden toimintasuun-nitelma ja talousarvio. Ilta jatkuu virallisen osuuden jäl-keen pikkujoulujen merkeissä, joissa on ohjelmaa ja jouluista tarjottavaa.

Transla ry pitää sääntömää-räisen syyskokouksensa 2.12. Artturin saunalla klo 18.00. Asialistalla mm. sääntömää-räiset asiat ja uuden hallituk-

sen muodostaminen.

Patina ry järjestää syysko-kouksensa torstaina 25.11 klo 19.00 Tamyn kokoushuonees-sa. Kokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä valitaan uusi hallitus.

Staabi ry järjestää sääntö-määräisen vuosikokouksen 2.12.2010 osoitteessa Yliopis-tonkatu 60 A 7. krs klo 18.00 alkaen. Vuosikokouksessa valitaan seuraavan vuoden hallitus sekä käsitellään yh-distyksen sääntömuutoksia.

Vapaaillan pikkujouluja juhlitaan torstaina 25.11. klo 19.00 Glooria-salissa (Kyttä-länkatu 1). Vietämme iltaa pikkujouluisissa tunnelmissa Tampereen seurakunnan opiskelijatyön järjestämänä. Ohjelmassa askartelua, jou-luista iltatee- ja glögitarjoi-lua, musiikkia ja leppoisaa yhdessäoloa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.tamy.fi/vapaailta.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja** sisään ilmaiseksi ennen klo 23.00

Pe 12.11. Uniklubi

12 e / 10 e*.

La 13.11. Bigpop Dj:t Sami & Riku, 5 e.

Ti 16.11. Heikki Silvennoinen Band 7 e*, Ovet klo 20, show n. klo 21.30.

Ke 17.11. Moby Disc Presents: Ei ja Kyllä -kiertue: Hamilton Groove, Pikku Paha, 3 e.

Valoa Festival 19.-20.11. Ennakot www.yo-talo.com ja Tiketti

Pe 19.11. Stereo Total (GER), Konev feat. Eva Alkula, French Films, Yona, Sheikki Sheikki Dj’s. 15 e / 13 e* Ovet klo 20, show klo 21.

La 20.11. Barbara Panther (GER), Magenta Skycode, Liekki, TV-Resistori, Dj’s Sami (Bigpop/HTDJ!) & Tiskijukka (HTDJ!) 15 e / 13 e* Ovet klo 20, show klo 21.

Ke 24.11. Naurunpaikka Stand Up -klubi nousevat tähdet: MC Antti Syrjä, Raila Hänninen, Olli Siiki, Zoë Zhandler (eng), Henric Chezek (eng), Phillip Schwarzmann (eng), HL Anitta Ahonen 4 e*. Ovet klo 18, show klo 19.

Pe 26.11. Jenni Vartiainen (LOPPUUNVARATTU) 16 e / 14 e*. Ei vip!

Avoinna: pe, la 22-04, viikolla 20-02Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

Valmennuskurssit

Alkuruokia tehtiin sarjatyönä.

20 Aviisi 12.11.2010

Vuosijuhlien jatkot olivat yleisömenestys: Yo-talon jono kiemurteli kuin takavuosina.VAIHDE VAPAALLEKOHUKYLTTI Järjestösihteeri Hanna-Riikka Roineen nimi muuttui mystisesti

xijia cao, kuvat & ville ilkkala, teksti

Tamyn vuosijuhlat olivat monivaiheinen tilaisuus, josta jokaiselle jäi käteen jotakin. Tamyn kansain-välisten asioiden sihteeri

Katri Suhonen ihastui ennenkaik-kea ilmaisen viinan määrään.

”Cocktail-tilaisuus oli hiton tylsä, mutta varsinaiset ruokabileet olivat jo paljon hauskemmat. Tästä on kii-tos moraalisesti ja eettisesti epäilyt-täville juomalauluille. Juotiin myös saapumatta jättäneiden snapsit”, Suhonen kertoo.

Olen todella tyytyväinen uuteen ni-meeni”, kertoo järjestösihteeri Han-na-Riikka Roine, jonka työhuoneen nimikyltin oli salainen palindro-miharrastaja järjestänyt uudelleen muotoon Hieron Arin-Nakkia.

Tamyn vuosijuhlia vietetään vain kerran viidessä vuodessa. Etkot, bileet, jatkot ja jatkojen jatkot viihdyttivät juhlakansaa aamuun saakka.

Tampereen yliopiston laulajatherkistivät.

Kaisa Myllylä ja Teemu Suoniemi kannustivatyleisön yhteislauluun.

Synkät pellet Kerstin von Tjäreborg jaDiana A. La Pesu viihdyttivät Nenäpäivän teeman mukaisesti.

Varpu Jutila ja Ilkka Tiensuupistävät jalalla koreasti.

Jaakko Mustakallio, Ilkka Tiensuu ja Tuomas Vanhanensuorittavat salattua akateemista rituaalia.

Tamy täytti 85

koMMeNtoi WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010 21

...kuten monipuolista nuoriso- ja vapaa-ajan koulutusta

www.salpaus.fiTeinintie 4, 15200 Lahti

NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJAnuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoKoulutus alkaa elokuussa 2010Yhteishaku 1. - 19.3.2010

Lisätietojaopinto-ohjaaja Krista Velling, puh. 050 538 2379,[email protected]

Tutustu www.salpaus.fi/nuoriso_ja_vapaa-aika/koulutusmahdollisuudet

Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset tekevät vuosittain. Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta.

Vuosijuhlien jatkot olivat yleisömenestys: Yo-talon jono kiemurteli kuin takavuosina.

KOHUKYLTTI Järjestösihteeri Hanna-Riikka Roineen nimi muuttui mystisesti

Pyynikintori, Tamperewww.autokoulupirkka.fi

10 kerran- ja kk-kortit löytyy meiltä

“Murretut värit”Mustarastas -yhtyeen konsertti

lauantaina 20.11. klo 19Finlaysonin kirkossa

Konserttiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö & UusiVerso -nuorten aikuisten verkosto

Tamy täytti 85

Tykkää Aviisista – edes Facebookissa

@www.facebook.com/aviisi

Suomi aloittelijoille Valitse vapaasti


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

juHo Matti Paavola, teksti & kuvat

22 Aviisi 12.11.2010

Ravintotieteen professori Mark Haub laihdutti 12 kiloa 10 viikossa syömällä pelkkää roskaruokaa, mutta pieninä annoksina, kertoo Iltalehti.VAIHDE VAPAALLE


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Tandooriporoa pöytään ja heti!Suomalaiset häpeävät Kanarialle joulukinkkuja kanniskelevia maanmiehiään, mutta omia ruokiaan maailmalle kuljettavat myös intialaiset

Suuret marketit tarjoavat nykyään kohtuullisen laa-jan valikoiman erilaisia et-nisiä tuotteita, mutta jos todella haluaa sukeltaa si-

sään eksoottisten ruokien maailmaan, kannattaa vierailla etnisiin ruokiin erikoistuneissa kaupoissa. Näitä Tam-pereella riittää. Itämaisiin ruokiin eri-koistuneita oriental shopeja on usei-ta, myös kiinalaisille ja thaimaalaisille ruoka-aineille on omat kaupat.

Oppaakseni lupautunut Tampereel-la kohta vuoden asunut intialainen tutkija ja ahkera kotikokki Vivek Ku-mar kehuu Tampereen valikoimia.

”Toin kaikki mausteet Intiasta mu-kanani, mutta olisin löytänyt täältä kaiken tarvitsemani. Tai no, melkein kaiken.”

Myös kosmopoliitti maailmanmat-kaaja Gabriel Herrera kehuu suoma-laisten kauppojen valikoimaa.

”Harvassa maassa on tarjolla yh-tä monipuolista valikoimaa tuotteita eri ruokakulttuureista. Suomessa jo-pa marketeista löytää hyvää tavaraa”, hän kehaisee.

Intialaiset erikoisuudet hän käy yleen-sä hakemassa Tammelantorin laidal-la sijaitsevasta Shan Food Marketis-sa. Kauppa on itse asiassa pakistani-lainen, mutta raaka-aineet ja maus-teet ovat samoja kuin Intiassa käytet-tävät. Myöskään valtioiden välinen toisinaan varsin kireä kansainvälis-poliittinen ilmasto ei vaikuta ostosten tekemiseen. Ruokakulttuuri todella-

kin kurkottaa yli valtiorajojen aidon transnationaalilla tavalla.

Tammelantorille matkatessamme Kumar valistaa intialaisen ruuan hie-nouksista. Valtavassa maassa eri alu-eilla on omat ruokatottumuksensa. Ruuat ovat hyvin mausteisia ja kasvis-ruokia on hindukulttuurin ansiosta paljon. Kaupassa Kumar esittelee lem-piruokiaan. Maustejauheet, linssit ja säilykkeet vilahtavat miehen käsissä.

Tuoretuotteita ei Shan Food Marke-tissa kuitenkaan pakastelihojen lisäk-si juurikaan ole.

Myyjä ja omistaja Shoaib Muham-mad kertoo syyksi tarkat elintarvike-määräykset.

”Moni virasto valvoo lihan tuontia Suomeen erittäin tarkasti. Pienellä yrityksellä ei ole mahdollisuuksia sel-vitä kaikesta byrokratiasta”, Muham-mad harmittelee.

”EU:n myötä tilanne kuivatuotteissa helpottui. Nyt voin tilata suoraan suu-relta tukkurilta Ruotsista, Tanskasta tai Englannista. Heillä on paljon pa-remmat resurssit selvitä tarvittavasta paperityöstä.”

Muhammad on alan konkari, sillä hä-nellä on ollut etninen kauppa Tampe-reella jo vuodesta 1994 asti. Vaimo pi-tää keskustatiloja isompaa kauppaa Hervannassa.

Asiakaskunnassa on tapahtunut sel-viä muutoksia vuosien varrella.

”Viimeisen kymmenen vuoden sisäl-lä tilanne on muuttunut dramaattises-ti. Nykyään asiakkaat tuntevat jo tuot-

Vivek Kumarin herkkuruokaa on Paw Baji Masala, joka on murskatuista vihanneksista tehty pataruoka.

Otso Höglund

Yhdysvaltalainen tietoturvayhtiö on ryhtynyt tar-joamaan virtuaalista alkolukkoa sosiaaliseen medi-aan. Ilmainen ohjelma on tarkoitettu ehkäisemään yön pikkutunneilla tehtyjä harkitsemattomia kirjoi-tuksia Facebookissa, Twitterissä ja muissa yhteisö-medioissa. Coloradolaisen Webroot-yhtiön luomas-sa ”kännitestissä” käyttäjä joutuu joko seuraamaan kursorilla liikkuvaa palloa tai tunnistamaan valo-pallosarjoja ennen kirjautumistaan yhteisöpalvelui-hin.

Yleisradio kertoo tekniikan edistyksestä 8. marraskuuta

Harry Potter -kirjoista tuttu näkymättömyysviitta on askeleen lähempänä toteutumista

Helsingin Sanomat kertoo tekniikan edistyksestä 3. marraskuuta

BBC: Kymmenvuotias synnytti Espanjassa

Helsingin Sanomat kertoo synnytyksistä 4. marraskuuta

Kuningasboa synnytti neitseellisesti yli kaksikymmentä poikasta

Helsingin Sanomat jatkaa samalla aiheella, mutta vaihtaa lajia 4. marraskuuta

Marraskuussa vuonna 1990 Aviisissa esitettiin näkemyksiä kansainvaelluksesta.

In the heat of ´90

Vieraisiin pöytiin

Otso Höglund

koMMeNtoi WWW.AVIISI.FI Aviisi 12.11.2010 23

Ravintotieteen professori Mark Haub laihdutti 12 kiloa 10 viikossa syömällä pelkkää roskaruokaa, mutta pieninä annoksina, kertoo Iltalehti.

Tandooriporoa pöytään ja heti!Suomalaiset häpeävät Kanarialle joulukinkkuja kanniskelevia maanmiehiään, mutta omia ruokiaan maailmalle kuljettavat myös intialaiset

teet. Lisäksi maahanmuuttajien mää-rä on kasvanut”, Muhammad kertoo.

Intialaiset suhtautuvat ylpeydellä kotimaansa ruokakulttuuriin.

”Jos kysyy intialaiselta hänen lem-piruokaansa, on vastaus yleensä, että intialainen”, Kumar sanoo.

Myös Shan Food Marketin nimen Kumar kertoo tarkoittavan ylpeyttä.

Meidän suomalaistenkin voisi olla syytä lopettaa naureskelu ruisleipää ja joulukinkkuja maailmalle muka-naan raahaaville junteille ja olla aidos-

ti ylpeitä omasta ruokakulttuuristam-me, ainakin Kumarin mielestä.

”Tykkään suomalaisesta ruoas-ta, vaikka se ei ole kovin mausteista. Täältä löytyy loistavia raaka-aineita, joita ei muualta saa, kuten lohta, hir-veä tai poroa”, hän valistaa.

Alammekin välittömästi suunnitte-lemaan keittiöiden parhaiden puolien yhdistämistä yhteen ruokalajiin, tan-dooriporoon. Se olisi todellinen moni-kulttuurinen ruoka-annos.

Ja varmasti herkullinen.

valmista itse vivekin voiporo1kg luutonta ja nahatonta poroa kuutioituna (poron puuttuessa voit korvata sen kanalla)150 ml juoksettunutta maitoa50g murskattuja manteleita¼ teelusikallinen murskattua kanelia¼ teelusikallinen murskattua mausteneilikkaa¼ teelusikallinen murskattua laakerinlehteä4 vihreää kardemummaa1 teelusikallinen inkiväärimurskaa1 teelusikallinen valkosipulimurskaa400g pilkottua tomaattia2 pilkottua sipulia2 ruokalusikallista tuoretta pilkottua koriateria4 ruokalusikallista kermaa1 ½ teelusikallista chilijauhetta1 teelusikallinen Garam Masala –jauhetta

1 ruokalusikallinen maissiöljyä75 grammaa voitaSuolaa maun mukaan

Sekoita juoksettunut maito, kaikki kui-vat mausteet, inkivääri, valkosipuli, to-maatit, jauhetut mantelit ja suola kul-hossa. Laita poronpalat isoon kulhoon ja kaada seos niiden päälle. Lämmitä voi ja öljy yhdessä pannulla. Paista sipulia noin kolme minuutta ja lisää poro. Kuul-lota 7-10 minuutta. Lisää noin puolet ko-rianterista ja sekoita hyvin.

Lisää kerma, sekoita ja anna hautua. Kun poro on valmista, käytä loput kori-anterista koristeluun juuri ennen tarjoi-lua. Ruoka on parhaimmillaan tarjoiltu-na partahas- tai chappatis –leivän kans-sa, mutta hätätapauksessa riisikin toi-mii kyytipoikana.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

MILLA NYYSSÖNEN on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka asuu Uudessa-Seelannissa

WWW.AVIISI.FI

WWW.AVIISI.FI

Kun keskitalven kaunii-na aamuna lähden käve-lylle kukkamekko pääl-lä ja miltei jokainen vas-taantulija toivottaa hy-

vät huomenet, tiedän olevani kauka-na Suomesta. Olen Uudessa-Seelannis-

sa, Suomeen nähden maailman kaukai-simmassa kolkassa.

Tänne muutettuani ihastuin ihmisten ystävällisyyteen. Suomessa tuntematto-mille eivät juttele kuin hullut ja humalai-set, täällä olet itse hieman outo, jos et ru-

pattele tuntemattomille. Puistonpen-killä vierellesi saattaa istahtaa lukioi-käinen poika ihastelemaan vauvaasi,

matkustajat huutavat bussikuskil-le hyvää päivän toivotukset kyy-distä pois jäädessään ja naapurit tuovat kotiovellesi oman pihan-

sa kasviksia ja jouluaattona viinipullon. Se tuntuu mu-

kavalta. Suomalaisetkin voisivat rohkeasti kokeilla, miltä

tuntuu, jos naapureilleen-sanoisi väkinäisen ter-

vehdyksen lisäksi myös jotain muuta.

Suomesta käsin u u s i s e e l a n t i l a i -nen ilmasto vai-kutti täydellisel-

tä: Lämmintä hamekeliä lo-

kakuulta ai-

na toukokuulle saakka. Läm-pö on kuitenkin suhteellista. Suomessa jäädytään pauk-kupakkasilla bussipysä-keillä, Uudessa-Seelannis-sa palellaan talvisin sisäti-loissa. Paikalliset kodit ovat homeisia paperitaloja, ovis-sa on etanoiden mentäviä ra-koja ja tuulisella säällä ikkuna-verhot heiluvat sisällä.

Pahimmassa tapauksessa sisällä oleillaan toppatakki päällä, ennen ruokailua kylmät astiat lämmitetään mikrossa ja nukkuessa pidetään sähköinen patjanlämmitin pääl-lä. Kylmyydestä huolimatta harva ihminen lämmittää kotiaan, sen sijaan ikkunoita pi-detään yöt päivät auki, ja siitä huolimatta huonekalut ja vaatteet homehtuvat. Onnek-si keväisin kauppoihin ilmestyy homeen-poistoaineet – ja ikkunaverhot ovat taas ai-van kuin uudet.

Saavuin tänne vastavalmistuneena maiste-rina, ylpeänä opintotaipaleestani. Onnitte-luiden sijaan täkäläiset kysyivät, miksi uh-rasin miltei kuusi vuotta elämästäni opiske-luun, eikö vähempikin olisi riittänyt?

Suomalaisnuorille akateeminen ura näyt-täytyy porttina hyvään elämään. Moni käy-tännön työ nähdään välitilana, josta täytyy pyrkiä pois. Täällä hyvän elämän imagoa ei ole kiinnitetty yhtä vahvasti mihinkään am-mattiin: niin leipuri kuin lakimieskin voi ol-la elämäänsä ja työhönsä tyytyväisiä. Ne, jotka valitsevat yliopistouran, siirtyvät työ-elämään miltei aina jo kandintutkinnon jäl-

keen. Maisterinopintoihin ha-keutuvat vain tutkijanalut ja

ne onnettomat, jotka yrittä-vät paikkailla huonosti men-nyttä perustutkintoa jatko-opinnoilla.

Suomessa ollaan huolestu-neita opiskeluaikojen venymi-

sestä. Sen sijaan, että yritettäi-siin puristaa jokaisesta yliopisto-

opiskelijasta ennätysvauhdilla mais-teri, voisi auttaa, jos ymmärrettäisiin, että monilla aloilla jo kandintutkinto olisi riittä-vä pohjakoulutus alkavalle työuralle.

Oman alan töihin siirtyvä kandidaatti on yhteiskunnalle huomattavan paljon tuot-toisampi kuin useita vuosia gradua vaille oleva kaupankassa.

Asunnot ovat täällä usein kuin kulisseja: näyttävät ulkoapäin kodeilta, mutta sisäti-lan kosteuden ja kylmyyden vuoksi ovat to-dellisia terveysuhkia. Sama ongelma vai-vaa hieman ihmissuhteita. Ihmiset ovat kyl-lä ystävällisiä, mutta pidempään täällä asu-essa huomaa, että ihmisten syvempi luonne näyttäytyy valitettavan usein hieman täkä-läisten asuntojen kaltaisena.

Ystävällisyys ja kohteliaisuus ovat vain pintaa, sen sijaan lupausten ja sopimusten pitäminen ei aina ole erityisen tärkeää. Naa-puri, joka on juuri edellispäivänä jättänyt hoitamatta yhteisesti sovitun, itselleni tär-keän asian, saattaa aamulla kävellä vastaan, hymyillä ja toivottaa vain hyvät huomenet.

Silloin tiedän olevani kaukana Suomesta, eikä kotiin paluu tunnu yhtään pahalta.

24 Aviisi 12.11.2010

Uudessa-Seelannissa ystävällisyys on pintaaMitä mieltä sinä olet? M

ikä sinua rassaa? Kuinka asia

t pit

äisi

oik

easti

hoitaa?

[email protected]

Pitkän matematiikan ”loppusilaus”

AbikurssiTampereella

28.2. - 4.3.2011yht. 30 ot.

FM Raimo Alppiranta

p. 02-569811 ja 040-5605811 www.matematiikkapaja.com

17e37e50e

Aviisi 15/2010

Documents

Transcript of Aviisi 15/2010