Aviisi 06/2012

Tampereen ylioppilaslehti Aviisin vappunumero 20. huhtikuuta 6/2012

”En täyttäisi omaa koiraani”

PAKASTIMESSASTRUTSI JO 15 VUODEN AJAN

ILMAISTA RAHAA?»8

~

Askartele kätevä naamari:”Päivi Räsäsen voitehdä pahvista!”»14

Eläintentäyttäjä ei ehdi hoitaa omia projektejaan »16

VIINAPARANTAA LUOVUUTTA »7

SEKSI PUNKKARIEN SALAISETKOKOONTUMISPAIKAT!! »10

Raportti kaduilta paljastaa:Jallupiimä kiilasi testiykkö-

»24

OHHOH! SUPER-TUHTI VAPUN LUKUPAKETTI

2 Aviisi 20.4.2012

Näin on! Kirjoituksia Tamysta

Aarni Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Veera Kaleva

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ [email protected] | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Viime viikkoina on julkais-tu kaksi Tampereen yliopis-toa koskettaneen arvioin-

nin loppuraporttia: OKM:n selvi-tys yliopistolain uudistuksen vai-kutuksista ja KKA:n Tampereen yliopistolle määräämä uusinta-au-ditointi. Arviointeja voi kritisoida, mutta niiden samansuuntaiset tu-lokset on syytä silti huomioida.

Yliopistolain arvioinnissa tode-taan, että laki ja yliopistojen joh-tosäännöt ovat korostaneet strate-gista ja talousjohtamista yhteisön vaikutusmahdollisuuksien ja tyy-tyväisyyden kustannuksella. Au-ditoinnissa taas yliopistomme re-putti johtamisen laadunvarmistus-järjestelmän puutteiden ja läpinä-kymättömyyden vuoksi.

Yliopiston laajuinen ongelma on eri hallintoelinten välisten vas-tuiden määrittelemättömyys sekä kommentointi- ja palautemahdol-lisuuksien riittämättömyys. On-gelmia on myös viestinnässä ja

avoimuudessa. Yksiköissä kult-tuurien kirjo taas on valtava. Toi-saalla hyvän hallinnon alkeellisim-matkin käytännöt näyttävät unoh-tuneen. Toisaalla taas opiskelijat ja henkilökunta on otettu ennennä-kemättömällä tavalla mukaan pää-töksentekoon.

Muutos on vienyt yliopistoa lin-jaorganisaation suuntaan, keskit-tänyt valtaa sekä vähentänyt edus-tuksellisuutta. Nykyisessä yliopis-tossa johdon kasvanut valta edel-lyttää johtoportaalta peiliin kat-somista ja omien toimintatapojen kriittistä arviointia. Valta myös edellyttää erilaisten näkökulmien huomioimista ja suurempaa vas-tuuta yliopistoyhteisölle, sillä vain demokraattinen valmistelu ja pää-töksenteko takaavat yhteisön hy-vinvoinnin ja parhaan mahdolli-sen lopputuloksen.

Kysymykset linjaorganisaatioon siirtymisestä yliopistoissa ja mal-lin toimivuudesta yleensä ovatkin sitten toinen juttu.

Karua kieltä yliopistoista

3,90

coffeehouse.fi

Coffee House Hämeenkatu I Hämeenkatu 5, Tampere I puh. 010 767 2324 I coffeehouse.fiCoffee House Keskustori I Keskustori 5, Tampere I puh. 010 767 2330 I coffeehouse.fi

Kampanja voimassa toistaiseksi.

mango- tai

TYKKää AvIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.4.2012 3

Koska tilastot eivät valehtele, me tam-perelaiset asumme maailman par-haassa paikassa. Todisteketju on au-koton.

Huhtikuun alussa Tampere julistet-tiin jälleen Suomen parhaaksi asuin-paikaksi. Tällä kertaa kyseessä oli Taloustutkimuksen galluptulos.

Pari vuotta sitten Newsweekin asiantuntijaraati valit-si Suomen maailman parhaaksi maaksi. Kehitystä, hyvin-vointia ja pärjäämistä mittaavissa kansainvälisissä tutki-muksissa Suomi sijoittuu jatkuvasti kärkipäähän.

Erinomaisista tilastosijoituksistamme saamme kiittää korkeaa koulutusta. Ilman kahta yliopistoa Tampere oli-

si luultavasti muuttotappiosta kärsivä entinen teollisuuskaupunki. Ilman maailman parhaak-si kehuttua koulutusta Suomi olisi jäänyt kauas kärkikahinoista esimerkiksi amerikkalaisleh-den listalla.

Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Hel-singistä Tampereelle vuonna 1960, kaupunki oli noin puolet pienempi kosken ympärille kasva-nut teollisuuskeskittymä. Yliopiston edeltäjä oli kodikas alle tuhannen henkilön opinahjo.

Oppiarvoja kunnioitettiin 1960-luvun alku-puolen Tampereella niin paljon, että Yhteiskun-nallisen korkeakoulun palkkalistoilla olevat sai-vat keskustan liikkeissä erityiskohtelua. Olivat-han he sentään akateemisesti koulutettuja.

Vuosikymmenten kuluessa yliopisto ja koulu-tus ovat arkipäiväistyneet, mutta niiden merki-tys kaupungille ei ole ainakaan vähentynyt. Kun lasketaan yhteen yliopiston, teknillisen yliopis-ton ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, Tam-pereella on noin 35 000 korkeakouluopiskelijaa –

valtava joukko 200 000 asukkaan kaupungissa. Tuskin kukaan olisi uskonut 50 vuotta sitten, että Tam-

pereen suurimpien työnantajien listalla komeilee yliopisto. Perinteisestä tamperelaisesta suurteollisuudesta ovat jäl-jellä lähinnä Finlaysonin ja Tampellan punatiiliset tehdas-rakennukset, mutta yliopistossa työskentelee pari tuhatta tyyppiä.

Tampereen yliopistosta valmistuu joka vuosi noin tuhat maisteria ja yli sata tohtoria. Monet heistä joutuvat muutta-maan töiden perässä pääkaupunkiseudulle. Helsinkiin pa-kotetut saattavat käyttäytyä ylimielisesti Tampereelle jää-neitä kavereitaan kohtaan.

”Ai, oletko sinä vielä jäänyt Tampereelle?”Kysymyksestä ei kannata loukkaantua. Kyseessähän on

sellaisen henkilön puolustusmekanismi, jolle maailman tutkitusti parhaasta paikasta lähteminen on ollut henkises-ti liian rankka koettelemus.

Tuskin hekään kovin onnettomia silti ovat. Kansainväli-nen tutkijaryhmä julkaisi huhtikuun alussa Maailman on-nellisuusraportin. Tanskalaiset olivat 150 maan vertailussa ykkösiä, suomalaiset kakkosia.

Ruotsalaiset sijoittuivat tilastossa vasta sijalle seitsemän.

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ [email protected] | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email [email protected]

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, [email protected] • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@

aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola

• Osoitteenmuutokset opiskelijat: [email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin,

ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

KYLLÄ 17%Kello kolmen jälkei-sen juopottelun voi mielestäni vallan hyvin siirtää jat-koille, mikäli sillä vähennettäisiin väkivaltarikoksia,

kuten Sisäisen turvallisuuden oh-jelman alkoholityöryhmä väittää tutkimusten osoittavan. Samalla voitaisiin siirtää III-olut pois ruokakaupoista. Tällä voitaisiin osittain hyvittää ravintoloille uu-sista aukiolosäännöistä koituvia tulonmenetyksiä.

Antti Koikkalainen

Kannatan sisäministerin esitystä. Nykymenolla poliisin arvokasta työaikaa kuluu liikaa rattijuopu-muksen valvontaan, päihtynei-den talteenottoon ja kuljetuk-seen. Muutos olisi myös toivottu signaali överiksi mennyttä juopottelukulttuuria vastaan.

Jesse Räsänen

EI 83%Olisi parempi, että ihmiset kuluttai-sivat alkoho-linsa kotioloja turvallisemmissa ja paremmin valvo-tuissa ympäris-

töissä, kuten baareissa, joissa on joku sanomassa, milloin on juotu liikaa. Aukioloaikojen pidentä-minenkään tuskin vähentäisi jatkoilua, mutta ennemmin kallistuisin tähän suuntaan. Toi-

saalta etkoilukin pidentyisi, joten ehkä ryypiskelyn pitäisi baareissa vain kauppahintoja halvemmat juomat.

Aleksi Rantala

Nytkään en ehdi juoda olutta loppuun.

Annika Palomäki

Kysymystä on pyöritelty mones-sa työryhmässä ilman tulosta. Työryhmät tuntuvat olevan pihalla anniskelusta välillisesti johtuvien pahoinpitelyjen sosi-aalisesta todellisuudesta. Vaikka pahoinpitelyjä tapahtuu baari-nen sulkemisen jälkeen, korrelaa-tio ei ole kausaatio. Maltillinen liberalismi alkoholipolitiikassa olisi Suomen ilmapiirissä tervettä verrattuna kieltolakihenkiseen alkoholinkäytön mystifiointiin. Ongelmien aiheuttaja voi olla nimenomaan tiukat sulkemisajat, jotka aiheuttavat paniikkijuomis-ta ennen pilkkua.

Tiina Heikkilä

Sulkemisaika-asiaa ei ole tarpeen mutuilla: Saksassa, Ranskassa ja vaikka Tokiossa voi käydä tutustumassa vapaamman au-kiolon myönteisiin vaikutuksiin. Ilman horisontissa häämöttävää sulkemisaikaa jokainen voi olla ravintolassa niin pitkään kuin tykkää ilman painetta olla vielä se viimeinen tunti pilkkuun asti.

Olli Ruotsalainen

Ovet voisi sen sijaan avata aikaisemmin ja panostaa etkojen siirtymiseen suoraan ravintoloi-hin esimerkiksi oikeasti halvoilla

alkuillan juomilla. Tällöin myös naapurustoa häiritsevät etkoilut siirtyisivät baareihin ja jengi lähtisi muutoinkin aikaisemmin liikkeelle. Saataisiin Suomeenkin hiljalleen illanviettokulttuuri, jossa ei tarvitse odottaa keskiyön yli, jotta on sopiva aika lähteä baariin.

Terhi Meriläinen

Lyhyempi auki-oloaika ei ratkaise mitään. Bilekansa jatkaa bailujaan jossain muualla missä he saattavat närkästyttää muita ihmisiä krebailullaan. Ei mitään järkeä.

Vilhartti Hanhilahti

Anniskelulainsää-däntö on jo nykyi-sellään (liian) tiukka. Ymmärrän ajatuksen tämän katajaisen kansan viinanhimon kesyttämisestä, mutta onko se pakko toteuttaa ravintola- ja olutkulttuuria näivettämällä?

Jari Järvenpää

Nykyiset aukioloajat ovat riittä-vät useimmille. Aikaisemmassa sulkeutumisessa voi olla riskinä järjestyshäiriöiden ja turvatto-muuden lisääntyminen kaduilla.

Pekka Suhonen

Pääkirjoitus

Me harvat ja valitut

KIRJOITTAJA ON AvIISIN PääTOIMITTAJA

Valistuneet veikkaajatPALSTALLA SELvITETääN YlIOPPIlASKuNNAN TYYPPIEN KANTA POLTTAvIIN PUHEENAIHEISIIN.

Pitäisikö ravintolat määrätä sulkemaan ovensa aikaisemmin?Tästä on kysymys: Sisäisen turvallisuuden työryhmä haluaa, että ravintoloiden ovet laitetaan nykyistä aikaisemmin kiinni. Samaa on vaatinut esimerkiksi sisäministeri Päivi Räsänen (kd.). Toisaalta monet ovat sitä mieltä, että aukioloaikoja pitäisi jopa pidentää. Se ehkäisisi sitä, että kuluttajat siirtyvät ryypiskelemään jatkoille tai julkisille paikoille. Juopottelun siirtyminen kotei-hin aiheuttaisi väitteiden mukaan häiriötä, turvattomuutta ja lisäisi perheväkivaltaa.

MOITIMMEKIITÄMME

Koska tilastot eivät valehtele, tamperelaiset asuvat maailman parhaassa paikassa.

Tasavallan presidentin virallisen, kohutun muotokuvan ottanutta verkkosuunnitteli-ja Pasi Heiskasta on syytä kiittää. Hänen ansiostaan ammattikuvaajien merkitys on noussut huomion kohteeksi. Rahalla saa hienoja kameroita ja niiden oheis-vempeleitä, mutta visuaalista silmää ja ammattitaitoa ei voi ostaa kaupasta.

Tampereen kirjastojen tietojär-jestelmien toimittaja ansaitsee

raskaat moitteet. Verkkokirjastossa voi tehdä tiedonhakuja, mutta varausten te-ko ja omien lainojen uusiminen ei ole taas-kaan mahdollista. Kukaan ei tiedä, koska järjestelmä saadaan kursittua vakaaseen toimintakuntoon.

facebook.com/aviisi

Aivan kuin ajattelu olisi laiskempaa, mitä ylemmäs yhteiskunnallisessa hierarkiassa mennään. Olisiko

poliitikoilla, lehtien päätoimittajilla ja yritysjohtajilla tarjota vasta-argumentteja rumasti puhuville? Kai heillä

on? Kuinka kehdataan peräänkuuluttaa julkista keskustelua, jos väärinajatteleville käytännössä halutaan

vain lätkiä tuomioita? Pertti Jarla Suomen Kuvalehden blogissa 16.4.

Seppo Honkanen

vASTAUKSIA YHTEENSä 18.

4 Aviisi 20.4.2012

Ajan hermollaAVOIMET OVAT Yliopistolla on avointen ovien päivä opiskelusta kiinnostuneille 26. 4. kello 10–14.30.

AJAN HERMOLLA Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Kiistelty uusi yli-opistolaki tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Laki irrotti yliopistot valtiosta, lisäsi niiden vastuuta ja valtaa sekä vä-

lillisesti aiheutti monia yliopistokoh-taisia uudistuksia. Esimerkiksi Tam-pereen yliopistossa laitokset ja tiede-kunnat korvattiin tieteenalayksiköillä.

Pääasiassa yliopistojen työntekijöis-tä ja opiskelijoista koostunut kriitti-nen ääni pelkäsi yliopiston muuttu-van yritykseksi, jota elinkeinoelämä johtaisi yliopistojen hallituksen ulko-puolisten jäsenten äänellä. Kriitikoi-den mukaan tieteen vapaus olisi histo-riaa, kun yksityinen pääoma sekaan-tuu yliopistojen rahoitukseen ja yli-opistojen liiketoiminta sallitaan. En-nen kaikkea lainvalmistelijoiden ja kriitikoiden käsitykset lain mukana tuomasta uudesta autonomiasta olivat jyrkässä ristiriidassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jul-

kaisi kuun alussa lain ensimmäisen arviointiraportin. Arviointi tehtiin jo nyt, sillä eduskunta edellytti lain hy-väksyessään sen arvioimista vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Ministeri-ön kilpailutuksen perusteella arvioin-nin toteuttajiksi valittiin Gaia Consul-ting Oy:n ja Innovus Oy:n asiantunti-jaryhmä.

”Arviointi kilpailutettiin, koska han-kintalaki edellyttää yli 30 000 euron hankintojen kilpailuttamista ja puo-lueettomuus toteutuu parhaiten, kun ministeriö ei itse valitse arviointipa-neelia”, kertoo Ulla Mäkeläinen ope-tus- ja kulttuuriministeriöstä. Myös yliopistot olisivat voineet osallistua tarjouskilpailuun.

Arvioinnissa keskitytään lain yliopis-tojen johtamista parantaneeseen vai-kutukseen, eikä siinä oteta vahvaa kantaa lain oletettujen pitkän ajan vai-kutusten toteutumiseen.

Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli ei pidä arviointia lopullisena tai täydellisenä.

”Seuranta-aika on liian lyhyt, mutta tämäkin arviointi antaa riittäviä viit-teitä siitä, että asiat eivät ole menneet pieleen. Arvioinnista ei pidä tehdä lii-an pitkälle meneviä johtopäätöksiä.”

Hollin mielestä lakia voi tosissaan arvioida aikaisintaan, kun yksi tut-kintokausi eli viisi vuotta on kulunut lain voimaantulosta. Myös Ulla Mä-keläisen mukaan lain voimaantulos-

ta oli elokuussa 2011 aloitetun arvioin-nin toteuttamisvaiheessa kulunut ly-hyt aika.

Raportin mukaan yliopistojen johta-minen on parantunut, mutta henki-löstön tunne osallisuudesta ja päätök-senteon demokraattisuudesta todet-tiin heikoksi. Uuden yliopistolain po-sitiivisella mielellä vastaanottaneen Hollin mielestä laki on todella paran-tanut mahdollisuuksia johtaa yliopis-toa. Holli ei näe henkilökunnan osal-lisuuden kokemuksen puuttumista välttämättä laista johtuvana.

”Lain mahdollistamat uudistukset esimerkiksi vähensivät Tampereella professorien hallintoon kuuluvaa ai-kaa neljäsosaan entisestä. Se on hy-vä asia. Henkilöstön pitää luottaa, et-tä kaikkien ei tarvitse olla hallinnos-sa, ja luottaa, että siellä olevat hoitavat hommansa oikein. On muitakin tapo-ja osallistua keskusteluun kuin viralli-set työryhmät.”

Opetusministeriön mukaan yliopis-tojen hallituksiin on saatu rekrytoitua

Yliopistolain arvioinnin mukaan yliopistojen johtaminen on parantunut, mutta päätöksenteon demokraattisuus heikentynyt.

Arvioinnista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Kaija Holli

Uudella yliopistolailla ei vielä juurivaikutuksia

VUONNA 2009 Kolme vuotta sitten yliopisto-lakia vastustettiin ankarasti. Yliopistolaisten yleiskokous keräsi paikalle parisataa lakia vastustavaa opiskelijaa ja jokusen työntekijän. Tamyn nykyinen puheenjohtaja Veera Kaleva seisoo väkijoukon keskellä.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.4.2012 5

AVOIMET OVAT Yliopistolla on avointen ovien päivä opiskelusta kiinnostuneille 26. 4. kello 10–14.30. TOHTORIKSI? Neljän tieteenalayksikön haku tohtoriopintoihin päättyy ti 15.5. klo 15.45.

Mitä vittua? Mistä tiloja yhdistyksille?

Tamyn piirissä toimivat harras-teyhdistykset ovat jättäneet yli-opiston hallinnolle vetoomuk-

sen, jotta saisivat yliopistolta käyt-töönsä tiloja. Yliopistolla toimii 39 harrasteyhdistystä, joilla on satoja jäseniä. Yhdistykset tarvitsevat ti-laa kokousten pitämistä ja tavaroi-den säilyttämistä varten. Tällä het-

kellä kampusalueella ei ole harras-teyhdistyksille mitään tiloja.

Yliopiston hallintojohtaja Petri Lintu-nen, miksi yliopistolta ei löydy tiloja harrasteyhdistyksille?

Kun ei ole tilaa, niin ei ole tilaa – ai-nakaan tähän mennessä. Nyt on lu-vattu, että kun tehdään yliopiston ti-lajärjestelyjä, katsotaan löytyykö yh-distyksille tiloja. Ainejärjestöille ai-nakin pyritään etsimään tilat. Syk-syllä ollaan viisaampia. Siihen tus-kin päästään, että jokaisella harras-teyhdistyksellä olisi oma nimikko-tila. Samaan aikaan on yliopiston ti-lankäyttöän tiivistetään. Pyrimme etsimään jokaisen neliön käyttöön, jotta ei makseta turhasta.

Aikooko yliopisto antaa harrasteyh-distysten käyttöön tiloja?

En uskalla luvata mitään. Tilajär-jestelyjen yhteydessä katsotaan, löy-tyykö apua myös tila-asiaan. Kokouk-siin varmaan löytyy tiloja. Tavaroiden säilyttämiseen ja muuhun on myös ti-lantarvetta, ja sitä selvitetään.

Attilan kuudennessa kerroksessa on tila, jota orkesteri- ja teatteriyhdis-tykset ovat käyttäneet harjoitusti-lana. Aviisin tietojen mukaan yliopis-

to on luopumassa tilasta.Pitää paikkansa. Osana kustan-

nusten pienentämistä harkitaan si-täkin. Tilasta maksetaan vuositasol-la 79 000 euroa. Pohdimme, onko se tehokasta ja järkevää jatkossa. Osa-na kokonaistilajärjestelyä tutkitaan kaikki vaihtoehdot. Erillisellä vuok-rasopimuksella olevista tiloista käy-dään läpi jokainen neliö.

Kun harrasteyhdistyksiltä puuttuu tilat ja toisaalta Attilan 6. kerroksen tilasta aiotaan luopua, niin eikö At-tilan tilaa voisi antaa harrasteyhdis-tysten käyttöön?

Kustannuskysymys se on tietys-ti. Tilajärjestelyillä ja tiivistämisel-lä pyritään ensisijaisesti toiminnal-lisuuteen ja toissijaisesti taloudelli-suuteen. Tulevaisuudessa yliopistol-la on paljon haasteita talouden suh-teen. Tässä on pyrkimyksenä saada tilakustannuksista rahaa henkilöstö-puolelle, seinistä tutkijoihin.

Yliopiston strategiassa mainitaan opiskelijoiden hyvinvointia tukevi-en palvelujen kehittäminen yhdessä palvelujen tarjoajien kanssa. Eivät-kö harrasteyhdistykset juuri ole näi-tä hyvinvointia lisääviä toimijoita?

Kyllä, ja tämän vuoksi sanonkin, että tässä pyritään hakemaan ratkai-sua näihin asioihin osana tilojen ko-konaissuunnitelmaa. Totta kai har-rasteyhdistykset ovat tärkeitä ja teke-vät hyvin arvokasta työtä. Siitä ei ole kysymys, että yhdistyksiä ei osattaisi arvostaa yliopiston puolelta.

Samuli Huttunen

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA [email protected] – oTAMMe seLvää!

?

Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Yliopistolain arvioinnin mukaan yliopistojen johtaminen on parantunut, mutta päätöksenteon demokraattisuus heikentynyt.

[email protected]

Tampereen yliopisto reputti auditoinnissaUudella yliopistolailla

ei vielä juurivaikutuksia

ihmisiä laajasti yhteiskunnasta, ja reh-tori Holli on erityisen tyytyväinen joh-tokuntien ulkopuolisten jäsenten tuo-maan panokseen.

Uuden yliopistolain pelättiin tuovan irtisanomisia, mutta niiden määrä on pysynyt raportin mukaan maltillisena. Tampereella ei ole irtisanottu ketään, ja määräaikaisia työsuhteita muutetaan vakituisiksi. Holli kiittelee hyvää yh-teistyötä henkilöstöryhmien kanssa.

Arviointikyselyjen vastausprosentit oli-vat alle kahdenkymmenen. Sekä Hol-li että Mäkeläinen arvioivat, että epä-kohtia kokeneiden äänet saattavat yli-korostua vastauksissa. Vaikka arvioin-nin aineisto on laaja, alhainen vasta-usprosentti tekee otoksesta sen verran epäedustavan, että arviointi ei läpäisisi tiukinta tieteellistä seulaa.

Uuden yliopistolain pidempiaikaisia vaikutuksia aiotaan arvioida, mutta ar-viointia ei ole vielä suunniteltu tai aika-taulutettu.

Tiina Heikkilä

1. Lupaus: Valtion ohja-us vähenee.

Toteutunut: yliopistot irtosivat muodollisesti valtion ohjauksesta

2. Lupaus: Rahaa tulee muualtakin kuin valtiolta.

Toteutunut:Vaikka valtio antoi lisää rahaa ja useimmat yliopistot keräsivät rahaa ulkopuolelta, yliopistojen taloudellinen asema ei parantunut.

3. Lupaus: Yliopistojen johtaminen paranee.

Toteutunut: Strateginen johtaminen ja ylimmän johdon asema ovat vahvistuneet, muun henkilöstön osallisuus on heikkoa.

Lain lupaukset

Rehtori Hollin mielestä tapaus on hieman hupaisa

Tampereen yliopiston laatu-järjestelmä ei kelpaa Korkea-koulujen arviointineuvostolle

vieläkään. Ensimmäisen kerran yli-opisto reputti laatujärjestelmien arvi-oinnissa vuonna 2008.

”Yliopisto on uudistettu täysin vii-meisen kahden vuoden aikana ja jos odotettiin, että olisimme korjan-neet KKA:n toiveiden mukaan vuon-na 2008 havaitut puutteet, niin emme tehneet niin.”

”Eihän olisi ollut mitään älyä kor-jata asioita taaksepäin, kun olimme menneet valovuoden kehityksessä eteenpäin”, kommentoi rehtori Kai-ja Holli.

Arviointineuvoston mukaan uuden-lainen johtaminen on parantanut si-säistä tiedonkulkua, mutta vakuut-tavaa näyttöä ei saatu siitä, miten laa-

tujärjestelmä vaikuttaa yliopiston ke-hittämiseen.

”Kirjaamiskäytänteet meidän pitää tarkistaa. Tärkeää on myös, että tie-dot löytyvät helposti ja ovat muiden-kin kuin yliopistolaisten itsensä ym-märtämässä muodossa.”

Rehtoria auditoinnin epäonnistu-minen ei nolota: ”Ei tämä ole nolo-tusjuttu ollenkaan. Enemmän ehkä hupaisa. Ehkä on hyvä, että joku kaa-taa kylmää vettä niskaan, ettemme yl-pistyisi kaikesta tekemästämme.”

Lain määräämissä auditoinneissa ei oteta kantaa itse korkeakoulutuk-sen laatuun. Kysymys on siitä, miten laadunvarmistus on korkeakoulussa hoidettu ja miten se tukee koulutuk-sen, tutkimuksen ja muun toiminnan tasokkuutta.

Seppo Honkanen

6 Aviisi 20.4.2012

Kesä, eikä mitään tekemistä?

Opiskelijat kunnallispolitiikkaan

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

TITTELEITÄ Entinen kansleri ja rehtori, professori Jorma Sipilä on valittu Tiedeakatemian esimieheksi.

AJAN HERMOLLA

yliopistokursseja kesälläkin

Monia kursseja ja opintokoko-naisuuksia voi suorittaa ke-sällä, jos vain sopii asiasta

vastaavan opettajan kanssa. Kesäai-kana voi suorittaa kursseja esimerkik-si lukemalla kirjoja ja tekemällä niistä referaatteja tai esseitä.

Toinen mahdollisuus on suorittaa kursseja avoimessa yliopistossa, jos-sa on nettikurssien ja itsenäisen opis-kelun lisäksi tarjolla myös kontakti-opetusta. Opinnot ovat maksullisia, mutta opintoihin voi hakea opintotu-kea. Tarjolla on yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia ja kurssimak-su on 10 euroa per opintopiste.

Tampereen Kesäyliopisto puoles-taan on osa kaikille avointa yliopisto-opetusta, mutta tarjolla on myös am-matillista koulutusta ja abikursseja. Esimerkiksi sosiologian 25 opintopis-teen perusopinnot maksavat 310 eu-roa. Ilmoittautuminen kesän kursseil-le on käynnissä.

opintotukea kesäopintoihin

Kesäopintoihin voi hakea myös opintotukea. Kuten luku-kausienkin aikaan, myös ke-

sällä on suoritettava 5 opintopistet-tä tukikuukautta kohti. Koko kesälle haettaessa opintoja täytyy kertyä siis 15 opintopistettä. Kandidaatin ja gra-dun tekemiseen tosin voi saada tukea,

vaikka opinnot kirjataan rekisteriin myöhemmin.

Harjoitteluajalta ei edellytetä tiettyä opintopistemäärää, mutta koko luku-vuoden kertymän on oltava vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi. Jos siis et saa kesän harjoittelusta opinto-pisteitä, on niitä kerrytettävä varas-toon jo talven aikana.

Kesäajan opinnot voi suorittaa mil-loin tahansa kesäkuun alusta elokuun loppuun. Muista liittää opintotukiha-kemukseen opintosuunnitelma. Suun-nitelmassa täytyy mainita opintojak-sot ja niiden laajuudet sekä arvioitu suoritusaika. Päivämäärä voi olla ar-vio, koska sähköisiä tenttejä voi suo-rittaa joustavasti.

Toimeentulotuki on viimeinen oljenkorsi

Etkö saanut kesätöitä, ja kaik-ki opintotukikuukaudet on ku-lutettu? Ei hätää, päätoimine-

nopiskelija on oikeutettu saamaan toi-meentulotukea samoin perustein kuin muutkin toimeentulotuen hakijat.

”Kesän aikana monet opiskelijat jou-tuvat turvautumaan toimeentulotu-keen, mikäli kesätyöpaikkaa ei löydy, eikä oppilaitoksella ole tarjolla suo-ritettavia kursseja, jolloin voisi saa-da opintotukea myös kesän ajalle”, so-siaalityöntekijä Riikka Kimpanpää Tampereen sosiaaliasema Sarvikses-ta kertoo.

Toimeentulotukea voi siis saada

vaikka tukikuukausia olisi jäljellä, mutta kesällä ei ole tarjolla omaan tut-kintoon sopivaa suoritettavaa.

”Jos opintotukea ei saa riittämättö-mien opintosuoritusten vuoksi, tilan-netta selvitetään tarkemmin. Tarvit-taessa varataan aika sosiaalityönteki-jälle mahdollisen muun tuen tarpeen kartoittamiseksi”, Kimpanpää neuvoo.

Tampereen kaupunki on tarjonnut viime vuosina osalle toimeentulotu-kea hakeville nuorille työtä.

Toimeentulotukea saa, jos hakijal-la ei ole riittävästi muita tuloja. Toi-meentuloa haettaessa verrataan ha-kijan tuloja ja menoja. Hakemukseen pitää sen takia liittää kaikki tuloja ja varallisuutta koskevat tiedot, kuten kaikkien tilien tiliotteet ja verotustie-dot. Laskelma tehdään yleensä kuu-kaudelle kerrallaan.

Kimpanpää muistuttaa, että toi-meentulotuessa huomioidaan tuloksi myös avo- ja aviopuolison tulot ja me-not ja tällöin myös avo- tai aviopuoli-soa koskevat tositteet tulee esittää. Sa-moin esimerkiksi äidin lähettämät ra-ha-avustukset ja nettipelivoitot las-ketaan tuloksi, vaikkeivat ne olekaan palkkaa.

Mille luukulle?

Tampereella toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjal-lisella hakemuksella. Uudet asi-

akkaat hakevat toimeentulotukea So-siaaliasema Sarvikselta, Hatanpään-katu 3 B. Ne asiakkaat, joiden edelli-sestä hakemuksesta on kulunut alle kaksi vuotta, hakevat toimeentulotu-kea Toimeentulotuen yksiköstä, Ha-tanpäänkatu 3 F. Ohjausta ja neuvon-taa hakemuksen tekemiseen ja mui-hinkin sosiaalipalveluihin liittyen saa Sosiaalipalveluiden neuvonnas-ta, Aleksis Kiven katu 18. Myös Tam-pereen kaupungin internet-sivuilla on

Sosiaalipolitiikan opiskelija Riikka Hiltunen ja historian opiskelijat Tiia Tissari ja Jarkko Säkkinen olivat pysähtyneet aatetorille yliopiston päätalon aulaan. Hei-dän mukaansa yksi syy siihen, että opiskelijoita ei kiinnosta kunnallispolitiikka, voisi olla se, että opiskelijoille ei ole ehtinyt muodostua sidoksia paikkakunnalle, johon ovat muuttaneet opiskelemaan.

Tampereen yliopiston Päätalon ala-aulassa esiteltiin keskiviik-kona 4. huhtikuuta poliittisten

ja sitoutumattomien järjestöjen toi-mintaa. Tapahtuman tarkoituksena oli houkutella opiskelijoita osallistu-maan kunnallispolitiikkaan joko läh-temällä mukaan ehdolle tai äänestä-mällä kunnallisvaaleissa.

Torilla julkistettiin Tampereen kor-keakoulujen ylioppilas- ja opiskelija-kuntien perustaman Ryhmä 35 000:n yhteinen kunnallispoliittinen ohjel-ma. Ryhmä 35 000:n kunnallispoliit-tisessa ohjelmassa on linjattu asioita,

joihin opiskelijat vaativat parannusta Tampereella.

Kunnallispoliittisessa ohjelmassa ajetaan muun muassa kaupungin ja Tampereen korkeakoulujen yhteis-työtä työharjoittelun kehittämiseksi ja laadukkaiden harjoittelupaikkojen takaamiseksi. Kaupunkitilasta ja kes-kustasta ylioppilas- ja opiskelijakun-nat haluavat ihmisten kohtaamispai-kan.

Julkisen tilan monipuoliset käyttö-oikeudet ja -mahdollisuudet tulee tur-vata kaupunkilaisille. Joukkoliiken-teen hinnat on pidettävä mahdolli-

Jos et vielä tiedä mitä teet tulevana kesänä, ei hätää. Tekemistä ja mahdollisuuksia riittää ilman kesätöitäkin.

ANNAsTiiNA AiRAksiNeN

Toimeentulotukea voi saada vaikka opintotuki-kuukausia olisi jäljellä, jos kesällä ei ole tarjolla omaan tutkintoon sopivaa suoritettavaa.


tampereen yliopistoon haki vuoden 2012 yliopistojen yhteishaussa 15 833 hakijaa. Yhteishaku päättyi tiistaina 3. huhtikuuta. Edelliseen vuoteen verrattuna hakijamäärä laski 509 hakijan verran, koska tänä vuonna ei ollut sisäänottoa Nätyn teatteri-työhön, johon vuonna 2011 pyrki lä-hes tuhat hakijaa.

Kaikkiin Suomen yliopistoihin haki tänä keväänä 68 150 hakijaa. Viime keväänä hakijoita oli 66 400. Aloituspaikkoja yliopis-toissa on tarjolla noin 17 000.

Suosituimmat hakukohteet olivat Hämeenlinnasta syksyl-

lä Tampereelle siirtyvä luokan-opettajan koulutus, kauppatie-

teiden tutkinto-ohjelma, lääketiede, englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma sekä journalistiikan ja viestin-nän tutkinto-ohjelma.

Tampereen yliopistoon py-rittäessä haettiin nyt ensi ker-taa uusiin tutkinto-ohjelmiin. Tutkinto-ohjelmiin siirryttäessä päävalinnan hakukohteet vähenivät 28:aan, kun aiemmin haettiin yli 50 erilliseen oppiaineeseen tai koulu-tusohjelmaan.

Tampereen yliopistossa oli haet-tavana lähes 1300 opiskelupaikkaa. Erillisvalinnoissa opiskelupaikan saa lisäksi noin 600 hakijaa. Valin-takokeet alkavat toukokuussa, ja va-lintatulokset ovat selvillä 10. heinä-kuuta.

Kesä, eikä mitään tekemistä?

Opiskelijat kunnallispolitiikkaan

Tampereen yliopistoon hakilähes 16 000

Yliopistolle hylätyt pyörät kerätään pois

Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

TITTELEITÄ Entinen kansleri ja rehtori, professori Jorma Sipilä on valittu Tiedeakatemian esimieheksi. ERASMUS Opiskelijavaihtopaikkojen ja harjoitteluapurahojen haku käynnissä 3. toukokuuta asti!

Elina Venttola

tutkittu juttu Uusia asioita

Asioiden oikea laita

!

Yliopiston kampuksille keskustaan ja Kauppiin talven aikana kertyneet hylätyt pyörät kerätään talteen maa-nantain 30. huhtikuuta ja perjantain 4. toukokuuta välisenä aikana. Tal-teen otetut pyörät kootaan kahden viikon ajaksi Päätalon E-siiven pää-tyyn, jossa niitä säilytetään lukittui-na. Tänä aikana pyöriä voi tiedustel-la Päätalon vahtimestareilta. Maa-nantaina 21. toukokuuta alkavalla viikolla jäljelle jääneet pyörät toimi-tetaan pois yliopistolta.

Yliopistossa topos selitetään diskursiivise-na formulana, joka on kaavamaistunut ele-mentti ja kulttuurinen motiivi.

Moniko tajusi edellisestä virkkeestä, mistä topoksen käsitteessä on kyse?

Hyvä, en minäkään. Eikä ilmeisesti ko-vin moni muukaan, koska luennolla ta-kanani istuva opiskelija toteaa ytimek-

käästi: ”Puhukaa suomea, niin tätä voisi ymmärtääkin!”Ensimmäisenä syksynä ajattelin useinkin sitä, etten voi

olla ainoa, joka ei tajua luentojen yliopistohepreaa. Kieris-keltyäni kuvitellussa tyhmyydessäni päädyin lopulta sii-hen, että minunkaltaiseni keskivertoihmiset tarvitsisivat tulkit yliopistojen luennoille. Itse asiassa aika moni tarvit-see tulkin jo kotiinkin, kun postiluukusta kolahtelee byro-kraattisilla sanakiemuroilla kuorrutettuja Kelan kirjeitä ja lisäksi vielä sanomalehtiä, joiden uutisista katoaa punai-nen lanka heti ensimmäisen lauseen jälkeen.

Korkealla koulutuksella on tapana istuttaa opiskelijoiden mieliin paljon sellaisia sanamaailman kummajaisia, että it-se Agricolakin pyörittelisi päätään epäuskoisena. Kun ote-taan huomioon koulutus, jonka esimerkiksi suuri osa toi-mittajista käy läpi, ei tarvitse enää ihmetellä, mistä kum-malliset sivistyssanat ja monimutkaiset lauserakenteet tä-hänkin tekstiin ilmestyvät.

Tottahan minäkin tekstinhuollon tunneilla opin, että Finnair ei organisoi resurssejaan uudelleen, vaan harkit-see muun muassa työntekijöiden irtisanomista ja yhteis-työn tekemistä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Opit kato-avat kuitenkin pian seuraavalla luennolla toposten ja dis-kurssien viidakkoon.

Jopa edellä mainittu topos on mahdollista selittää niin, ettei sen ymmärtämiseen tarvita laajaa sivistyssanavaras-toa ja ymmärrystä tieteenalasta. Liian usein kuitenkin tun-tuu, että asiantuntijat eivät edes halua tai osaa selittää asi-oita yksinkertaisemmin.

Vika on tietenkin myös opiskelijoissa, jotka vain tyytyvät kopioimaan luentokalvot ymmärtämättä niistä sanaakaan. Odotan sitä päivää, kun todella pyydän luennoitsijaa selit-tämään asian ymmärrettävästi. En kuitenkaan usko, että niin tapahtuu, koska niin ei ole ennenkään tapahtunut.

Sitten valmistun ja siirryn työelämään ollenkaan taju-amatta, että saamelaisvaari Muoniosta ei ehkä ymmärrä-kään kirjoittamiani lauseita. Kyllähän nyt kaikkien pitäisi ymmärtää, mistä on kyse, kun puhutaan keskimääräisestä eloporomäärästä.

kiRjoiTTAjA hARkiTsee TAskU-

kokoiseN sivisTyssANAkiRjAN osTAMisTA

Kapulakielen mestarit

simman edullisina. Ryhmä 35 000 kan-nattaa raitiovaunuliikenteen rakenta-mista ja autotonta Hämeenkatua.

Lisäksi ohjelmassa on linjattu muun muassa laadukkaan opiskelijatervey-denhuollon takaaminen, tilan tarjoa-minen nuorten omaehtoisen toimin-nan tarpeisiin ja monipuolisten ja jous-tavien päivähoitopalvelujen tarjoami-nen, jotta perheellisten opiskelijoiden olisi helpompaa yhdistää opiskelu ja perhe-elämä.

Samuli Huttunen

ohjeita ja lomakkeita toimeentulotuen hakemiseen liittyen.

vai ottaisiko hatkat?

Työttömänä ja toimettomana ei tarvitse jäädä koskenrantaan murjottamaan, vaan voi etsiä

tekemistä vaikka kaukomailta. Tam-pereen yliopisto tarjoaa kesäkouluja aina Kiinassa asti, mutta suurimpaan osaan niistä hakuaika on jo umpeutu-nut. Kesäkouluissa on osallistumis-maksu, mutta oman yliopiston kautta haettaessa yliopisto yleensä maksaa tuon maksun, ja opiskelijan täytyy it-se kustantaa vain matkat ja eläminen.

Kesäkurssien opinnot saa yleensä hy-väksiluettua esimerkiksi projekti- tai vapaavalintaisiin opintoihin. Parhai-ten kursseista saa tietoa oman tieteen-alayksikön kv-vastaavien kautta.

Lukuisat järjestöt ja organisaatiot tarjoavat myös vapaaehtoistyötä ulko-mailla, joten pienen matkakassan tur-vin voi lähteä vaikka luomufarmille poimimaan viinirypäleitä.

Jos ulkomaanmatkat eivät nappaa, voi opintoja suorittaa ihan Tampereen kyljessäkin. Naapurikunnassa Orive-dellä voi suorittaa esimerkiksi kirjal-lisuuteen liittyviä kursseja. Oriveden opistolla kurssit maksavat noin 450 euroa. Kansanopisto-ja löytyy ympäri Suomea ja kursseihin sisältyy yleensä myös majoitus paikan päällä. [email protected]

Jos et vielä tiedä mitä teet tulevana kesänä, ei hätää. Tekemistä ja mahdollisuuksia riittää ilman kesätöitäkin.

Nousuhumalaiset ovat nokkelampia!Neuvoa antavat saattavat todella antaa neuvoa. Illinoisin yliopiston tutkimus osoittaa, että alkoholin nauttiminen maltillisina annok-sina saattaa parantaa ihmisen luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

Yliopiston kokeeseen osallistui 40 miestä, iältään 21 - 30 -vuoti-aita. Heistä puolet joi alkoholimäärän, joka vastasi kahta tuoppia olutta, eli veren alkoholipitoisuus nousi noin 0,75 promilleen. Vertai-luryhmä pysyi raittiina.

Koehenkilöille annettiin kielellisiä assosiaatiotehtäviä. Hiprakas-sa ollut ryhmä ratkaisi 40 prosenttia enemmän tehtäviä kuin raittiit. Lisäksi alkoholia nauttineet suoriutuivat tehtävistä nopeammin. Tutkijoiden mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun alkoholin luovuutta parantava vaikutus on todistettu laboratorio-olosuhteis-sa. Tutkijat muistuttavat, että koehenkilöt eivät olleet varsinaisesti humalassa.

Tutkimus on julkaistu Consciousness and Cognition -tiedelehdessä. Suomessa aiheella hekumoi esimerkiksi Yle.fi.

8 Aviisi 20.4.2012

Voisiko perustulo toimia? Perustulo olisi mahdollista toteuttaa, jos löytyisi laaja poliittinen tahto. Aviisin kyselyssä puolueet suhtautuvat perustuloon yllättävän myönteisesti.

JUHO-MATTI PAAVOlA, TEKSTI

Suomalainen sosiaa-liturvajärjestelmä kaipaa remonttia. Tästä vallitsee po-liittisella tasolla jon-kinasteinen yhteis-ymmärrys. Uudista-misen keinoista ol-

laankin sitten jo eri mieltä. Viime vuosina keskeiseksi ehdotuk-

seksi on noussut ajatus perustulos-ta. Keskustelussa äänekkäimpiä ovat olleet poliitikot, järjestöt ja kansalais-aktivistit. Myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta kannattaa perustuloa.

Mikä on perustuloon akateemises-ti tutustuneiden tutkijoiden näkemys asiasta? Entä mistä perustulosta kes-kusteltaessa on oikeastaan kysymys? Aviisi kysyi asiaa kolmelta asiantunti-jalta.

Perustulo. Kansalaispalkka. Yhteis-kunnallinen osinko. Rakkaalla lap-sella on monta nimeä. Käsitteellä on myös vähintään yhtä monta erilaista sisältöä.

”Malleja ja ideoita on erilaisia, mut-ta puhdas perustulo on systeemi, jos-sa kaikille kansalaisille, ainakin ai-kuisväestölle, maksetaan automaatti-sesti tasasuuri tulo, joka on riippuma-ton henkilön perheasemasta ja muista tuloista”, kertoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen.

Se onkin ainoa eri perustulomalleja yhdistävä tekijä. Tekniset seikat, ku-ten perustulon koko, muut mahdolli-set tukimuodot ja koko paketin rahoit-taminen vaihtelevat. Myös taustalla vaikuttavat aatteet ovat erilaisia.

Honkanen jakaa perustulomallit poliittisessa ja ideologisessa mielessä karkeasti kahteen ryhmään. Oikeiston suosimassa uusliberalistisessa ajatte-

lussa perustulo on yksinkertaisin ta-pa turvata kansalaisten elinmahdolli-suudet, vaikka markkinat hoitavat lä-hes kaiken muun. Muu julkinen sosi-aaliturva lakkautetaan ja työmarkki-noita uudistetaan esimerkiksi poista-malla minimipalkka.

Vasemmistolaisissa malleissa kes-keistä on halu parantaa sosiaaliturvaa. Nykysysteemi ei tarjoa riittävää tur-vaa kaikille, vaan syntyy väliinputo-

ajaryhmiä ja tuloloukkuja.”Perustulon ajatellaan helpottavan

näitä ongelmia. Vasemmistolaisissa malleissa muuta sosiaaliturvaa tai työ-markkinaturvaa ei romuteta”, Honka-nen sanoo.

Oikeistolaisten mallien tavoite on pienen pätkätyön kannattavuuden kasvaessa vapauttaa työntekoon. Va-semmistolaisissa malleissa taas usein puhutaan vapautuksesta työnteosta, kun perustulo turvaama toimeentulon antaa työntekijälle paremman aseman neuvotella ehdoista työmarkkinoilla.

Koska käsite on laaja, perustulon kan-nattajia löytyy poliittisten jakolinjojen molemmin puolin. Laajasta kannatuk-sesta huolimatta perustulo ei ole muu-tamaa pienimuotoista kokeilua lu-kuun ottamatta toteutunut meillä tai muualla.

”Monessa maassa asiasta keskus-tellaan paljon, ja joissain paikoissa se on jopa edennyt poliittiselle agendal-

le. Mutta jollain tavalla yritykset ai-na päättyvät epäonnistumiseen”, sosi-aalipolitiikan väitöskirjaa perustulon poliittisista mahdollisuuksista Tam-pereen yliopistolla tekevä Johanna Perkiö kertoo.

Perkiö on mukana käynnistämäs-sä eurooppalaista yhteistyöprojektia, jossa tutkitaan perustulon toteutta-misen ehtoja ja vaikutuksia. Eri mais-sa on erilaiset institutionaaliset perin-teet, jotka sallivat muutoksia vain omi-en rajojen puitteissa. Toisaalta tarvit-tavia poliittisia koalitioita ei ole muo-dostunut.

”Suomessa on sitouduttu kokoaika-työn ihanteeseen ja ansioperustaiseen sosiaalivakuutukseen. Myös perustu-loa ajavat tahot ovat olleet poliittisesti liian heikkoja”, Perkiö arvelee.

Yhtenä jarruna ovat toimineet työ-markkinajärjestöt, jotka pelkäävät pe-rustulon aiheuttavan pätkätyön yleis-tymistä, palkkojen alenemista ja jär-jestäytymisen vähenemistä.

Jos perustulo toteutettaisiin, mitkä olisivat seuraukset? Mahtavat, vastaavat kannattajat. Katastrofaaliset, puhkuvat vastustajat. Totuutta emme tiedä.

Olli Kärkkäinen,

KAnSAnTAlOUSTIETEEn

TOHTOrIKOUlUTETTAVA

Veropolitiikan ja sosiaaliturvan lähtökohtana pitäisi olla joka tilanteessa työn

merkitys ensisijaisena toimeentulon lähteenä sekä kaiken työnteon kannusta-vuus. Tässä suhteessa pe-rustulo on mielenkiintoinen malli. Harkinnanvaraisestasosiaalietuusjärjestelmästä poistuminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Siirtymis-tä uudenlaiseen sosiaalitur-vajärjestelmään on vaikea arvioida – kyseessä olisi täydellinen remontti, johon vaadittaisiin laaja yhteis-kunnallinen konsensus.

KOKMaailma on muuttunut ja siksi myös sosiaaliturva-järjestelmää on muutetta-va. Ny-

kyisellään se kohtelee ihmisiä eriarvoisesti. Työn tekemisen tulisi olla aina kannattavaa: esimerkiksi työttömyysturvan pitäisi olla helpommin sovitetta-vissa yhteen pätkätöiden kanssa. Ensimmäiset askeleet kohti perustuloa on jo otettu. Perustulo on aivan mahdollista toteut-taa ja nyt se on saamassa taakseen poliittista tahtoa yli puoluerajojen.

VIHRPerustulo sinetöi ihmis-ten jakautu-misen A- ja B-kansalaisiin. Miksi välittää

työllisyydestä, irtisano-missuojasta tai ihmisten välisistä perusteettomista eroista, jos kaikki tulevat toimeen perustulolla? Poh-jimmiltaan perustulo mer-kitsee vähimmäisetuuksien tason laskemista ja raakaa yhteiskuntapolitiikkaa.Konkreettisia kysymyksiä perustulon toteuttamises-ta ei nykykeskustelussa lainkaan käsitellä, vaan vain lämmintä sanaa ja siihen mentaalisesti kytkettyjä hyviä asioita.

SDPEi yksiselittei-sen torjuvaa kantaa, mutta ainoa kestävä hyvinvointi lähtee työnte-

osta. On iso asia, jos työn ja hyvinvoinnin välinen kytkös poistetaan. Ei kui-tenkaan ole hyvä, että sa-dat tuhannet ihmisiä ovat ilman työtä ja riippuvaisia sosiaaliturvasta eivätkä työllisty työmarkkinoilla. Jonkinlainen perustulo-malli voisi olla siis järkevä, mutta minkälainen, seon eri kysymys. Toteutu-minen on mallista riippuen mahdollista.

PSKeskustan tavoitteena on työhön ja työntekoon kannustava ja yksin-kertainen

sosiaaliturva, joka voidaan toteuttaa negatiivisen tuloveron tai perustulon keinoin. Nykyinen järjestel-mämme vaatii yksinker-taistamista ja selkiyttä-mistä. Me olemme valmiit osallistumaan valmisteluun ja työhön löytääksemme maahamme parhaiten soveltuvan ratkaisumallin. Tämä edellyttää muutosta niin ajattelutavoissa kuin lainsäädännössäkin.

KESKToimeen-tuloturvan kehittämisen turvallisin, joustavin ja oikeudenmu-kaisin tapa

on siirtyä asteittain kohti perustulojärjestelmää. Perustulo tarjoaa vision uudesta oikeudenmukai-sesta, tasa-arvoisesta ja yksilöllisyyttä kunni-oittavasta 2000-luvun hyvinvointivaltiosta. On myös mahdollista hakea kokeilun kautta reittiä perustulon edistämiselle, koska kattavalle perustu-lolle on myös vastustusta. Paljon riippuu siis myöspoliittisesta ilmapiiristä.

VAS

Puolueet vastaavat: Pitäisikö Suomen sosiaaliturvajärjestelmää kehittää perustulon suuntaan?

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.4.2012 9

Voisiko perustulo toimia? Argumentteja puolesta

Pohdittuja perustulomalleja

+

Argumentteja vastaan–

1. Tekee sosiaali- ja verojärjestelmästä läpinäkyvämmän, jolloin on helpompi nähdä oma tilanne ja kannustimet.

2. Poistaa työttömyysloukkuja ja tekee työnteosta kannattavampaa.

3. Vähentää kontrollin tarvetta ja nöyryyttävää byrokratiaa.

4. Edistää luovuutta, lisää yritteliäisyyttä, alentaa riskinoton kyn-

nystä sekä lisää luottamusta ja mahdollisuutta yhteistoimintaan.

5. Viranomaisten tarve sosiaalialalla vähenee, ja tämä tuo helpotus-

ta väestön ikääntymisen myötä uhkaavaan työvoimapulaan.

1. Perustulon rahoittaminen vaatii korkean veroasteen, ja kohottaa marginaaliveroastetta pienituloisilla, mikä vähentää työtuntien tarjontaa.

2.Edistää nuorten syrjäytymistä, jos perusturvan varassa voi elää ja puuhailla.

3. Työntekijöiden neuvotteluvoiman mureneminen, tuetaan matalapalkka-alojen syntymistä.

4.Maksaa keski- ja korkeatuloisille palkansaajille paljon.

5.Vaatisi toteutuakseen suuren järjestelmämuutoksen, johon järjestelmä ei helposti taivu.

Perustulo olisi mahdollista toteuttaa, jos löytyisi laaja poliittinen tahto. Aviisin kyselyssä puolueet suhtautuvat perustuloon yllättävän myönteisesti.

Suomalaisessa keskustelussa on esiintynyt erilaisia malleja perustulos-ta. Kaksi tällä hetkellä ajankohtaista mallia on tasapainotettu laskelmilla: vihreiden ja vasemmistoliiton mallit.

Vihreiden malli

Perustuloa maksettaisiin kuukausit-tain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Vuo-den 2007 mallissa perustulo oli 440 euroa. Nyt kun minimietuuksia on nostettu, tulisi perustulon tason olla noin 600 euroa kuukaudessa.

Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lu-kuun ottamatta kansaneläkettä. Toi-meentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan.

Verotus muuttuisi kaksiportaiseksi, jossa alle 60 000 euron vuosituloan-sioista (5 000 € / kk) maksettaisiin 39 % veroa ja sen ylittävistä ansioista 49 % (luvut vuoden 2007 laskelman mukaan, summa sisältää valtion- ja kunnallisverotuksen).

Perustulo kaventaisi työn ja pääoma-tulojen verotuksen välistä eroa.Yksityishenkilön pääomatulovero-tukseksi tulisi 32 %. Ympäristöve-rotustakorotetaan miljardilla eurolla (veroprosentit vuoden 2007 laskel-man mukaan). www.VIHrEAT.FI/PErUSTUlO

Vasemmistoliiton malli

620 euron perustulo, jonka päälle olisi mahdollista hakea 130 euronsuuruista syyperustaisesti määräy-tyvää etuutta (työttömyys, sairaus, opiskelu, vanhempainvapaa tai lasten kotihoito), jolloin perusturvan koko-naistaso olisi 750 euroa.

Koska perustulon päällä säilyisi ainakin alussa syyperustainen osuus (130 euroa), henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan tarvitsijat eivät putoaisi yllättäen kaiken viranomaiskontrollin ulkopuolelle.

Perustulon käyttöönotto mahdollis-

tuu esimerkiksi sellaisen tuloveron tuotoilla, joissa pienimmistä perustu-lon ylittävistä tuloista perittäisiin 30 prosentin vero ja suurimmista tuloista 57 prosentin vero (ensimmäinen por-ras 0–7 200 euroa vuositulona).

Perustulo ja perusturva yhdessä mer-kitsevät noin 3,6 miljardin tulojen siir-toa kotitalouksien välillä. Ensisijaisia voittajia olisivat perusturvan varassa elävät sekä osa-aikaista ja tilapäistä työtä tekevät ja pienten ansiotulojen saajat. Suurituloiset häviäisivät jonkin verran.

Lähde: Vasemmistoliitto, Keskustelu-asiakirja 1/2011, Työryhmän ehdotusperusturvan parantamisesta, työllisty-misen esteiden poistamisesta sekäsiirtymisestä perustuloon. läHdE: VASEMMISTOlIITTO, KESKUSTElUASIA-KIrJA 1/2011, TyöryHMän EHdOTUS

Muita malleja

Vasemmistolainen taloustutkija Jan Otto Andersson hahmotteli kansa-laistulon suhdetta keskituloon ja pää-tyi kansalaistuloon, joka olisi voinut olla vuoden 1988 tilanteessa 2000 mk/kuussa, jolloin bruttoveroasteeksi olisi tullut noin 50 %. Andersson laski vero-tuksen ja perustulon suhdetta myös muilla luvuilla. Nuorsuomalaisten mallissa vuodelta 1998 jokainen kansalainen saisi perus-tulon ja verovapauden 4000 markan kuukausituloihin asti (kaikki tulot huomioiden). Yli menevältä osalta maksettaisiin veroa esim. 47 %. Perus-tulon määrä olisi 1300mk/kk. Se olisi ikäporrastettu siten, että nuorilla summa kasvaa 0–16 ikävuoden välillä 25 % perustulos-ta täyteen perustuloon. Työikäiset saisivat täyden perustulon. Perustulo alkaisi nousta 60 ikävuodesta ylöspäin 140 %:iin (1820 mk/kk), joka olisi yli 70-vuotiaiden perustulo. Kokoomuslainen kansanedustaja Las-se Männistö on kertonut kannatta-vansa perustuloa, jonka suuruus olisi 300–500 euroa.

”Kysymys on myös valtapoliittinen, sillä perustulo söisi työmarkkinajär-jestöjen valta-asemaa ja heikentäisi ansiosidonnaisen turvan suhteellista tärkeyttä”, Honkanen arvelee.

”Jos poliittinen tahto löytyy ja perus-tulo toteutuu, mitkä ovat seuraukset? Mahtavat, vastaavat kannattajat. Ka-tastrofaaliset, puhkuvat vastustajat. Me emme tiedä”, sanoo kannustin-loukkuja tutkinut Tampereen yliopis-ton kansataloustieteen tohtorikoulu-tettava Olli Kärkkäinen.

”Kyseessä on radikaali reformi, joten tarvitsemme hyvät laskelmat ja arviot vaikutuksista.”

Ensimmäinen askel on otettu. Vih-reät ja vasemmistoliitto ovat julkais-seet taloudellisesti tasapainotetut las-kelmat perustulosta. Niitä on ollut te-kemässä myös Kelan Honkanen.

Seuraavaksi pitäisi arvioida talous-tieteellisen mikrosimulaation avul-la perustulon vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, eli työnteon kan-nustimiin ja työllistymiseen. Näitä laskelmia ei vielä Suomessa ole tehty.

”Ensin pitäisi tehdä laskelmat ja sit-ten ajaa lakialoitteita. Nyt täällä toimi-taan päinvastoin.”

Kärkkäinen itse suhtautuukin pe-rustuloon neutraalin kriittisesti.

”Perustulon kritiikkiä on ollut vali-tettavan vähän. Kaikki hyötyisivät sii-tä, jos käytäisiin neutraalimpaa kes-kustelua, eikä vain esitetä positiivisia puolia.”

Kärkkäisen mielestä perustulos-sa on paljon hyviä puolia, mutta se ei ole mikään ihmelääke, joka parantaa kaikki nykyisen sosiaaliturvajärjes-telmän ongelmakohdat.

Taloustieteilijöiden tutkimuksissa perustuloa tehokkaammaksi sosiaa-liturvan takaajaksi ja kannustinlouk-

kujen poistajaksi on havaittu erilaiset pientuloisille suunnatut tukimuodot.

”Perustulo on vain yksi, eikä välttä-mättä edes paras keino parantaa so-siaaliturvaa. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että se on ainoa esillä oleva keino, ja muut ehdotukset hukkuvat perustulokeskustelun alle.”

Sosiaalitieteilijöiden piirissä perus-tuloon on perinteisesti suhtauduttu myönteisemmin. Perkiö ei tutkimuk-sessaan halua ottaa kantaa perustu-lon puolesta tai vastaan, mutta henki-lökohtaisessa elämässään hän on mu-kana perustulon toteuttamista edistä-vässä BIEN-verkostossa.

Perkiö pitää perustuloa hyvänä ja kiinnostavana ideana sen moniulot-teisuuden takia. Osalle kannattajista perustuloon liittyy laajempia yhteis-kunnallisia visioita uusista tuotanto-muodoista ja degrowth-ajatuksesta.

”Joillekin tahoille perustulo näyttäy-tyy teknisenä sosiaaliturvan paranta-misena, kun taas toisille se on osa laa-jempaa muutosta kohti toisenlaista yhteiskuntajärjestelmää.”

Honkanen on nuoria kollegoitaan maltillisempi ja suhtautuu aiheeseen tutkijan viileydellä. Hän on kuitenkin hyvin kiinnostunut perustulon ym-pärillä käytävästä keskustelusta, sil-lä nykysysteemi synnyttää paljon tyy-tymättömyyttä ja viehätystä perustu-loideaan.

”Perustulo on mahdollista toteuttaa ja rahavirrat ovat hallittavissa, jos po-liittinen tahto löytyy. Se vain vaatii to-della suuren muutoksen systeemissä ja ajattelussa”, Honkanen tiivistää.

lISää näKEMyKSIä PErUSTUlOSTA

SIVUIllA 20 JA 23

Rkp ei tue ajatusta pe-rustulosta. Näkemyk-semme on, että

työnteon pitäisi aina olla kannattavaa, ja että tulot perustuvat työntekoon. Samalla olemme sitä miel-tä, että sosiaaliturvajärjes-telmän pitäisi toimia niin, että se turvaa kohtuullisen tulon, mutta ei johda tu-loloukkuihin. Emme osaa arvioida, mitä tapahtuu 15 vuoden päästä. Siihen vaikuttaa sekä Suomen taloudellinen tilanne että tulevaisuuden hallitusko-koonpanot.

RKPEi ole tarvetta, perustulo vähentäisi työn arvoa, ja sen riittä-

vä taso tulisi alituiseksiriidanaiheeksi, olisiko se 500-750 euroa. Vain työtä tekemällä voimme saada hyvinvointialisää. Sosiaaliturvaa tullaan todennäköisesti yhtenäistämään, kun valtion taloudellinentilanne paranee.

KRIST

PUOlUETOIMISTOJEn VASTAUKSET

lyHEnTäMäTTöMInä: www.AVIISI.FI

Puolueet vastaavat: Pitäisikö Suomen sosiaaliturvajärjestelmää kehittää perustulon suuntaan?

[email protected]

10 Aviisi 20.4.2012

TAMPERE PUNK CITY

Vastavirta-klubi. Vaihtoehtobändien keikkoja käytännössä joka ilta. Liput keikoille maksavat tavallisesti 3-6 euroa. Yläkerras-sa olohuonetta muistuttava baari, johon sisäänpääsy on yleensä ilmainen ja jossa musiikki on rauhallisempaa. Pispalan valtatie 39. www.vastavirta.net.

Hirvitalo. Pispalan nykytaiteen keskukses-sa voi tutustua kiinnostavien taiteilijoiden töihin. Täältä voit usein myös ostaa taidetta varsin huokeaan hintaan. Näyttelyiden lisäksi Hirvarilla järjestetään muun muassa vaatteiden vaihtotoria. Aukioloajat tiistaista sunnuntaihin klo 14-19. Bussi numero 21 tuo keskustasta käytännössä pihaan saakka. Hirvikatu 10. www.hirvikatu10.net.

Kulttuurikahvila Hertta. Punkkareita löytääkseen ei ole pakko mennä Pispalaan. Hertassa järjestetään live-musiikin lisäksi esimerkiksi elokuva-aiheisia iltoja. Vapauden ja yhteisöllisyyden hengessä voi tilassa järjestää myös itse tapahtumia. Hertan kellarissa toimii Tampere Hardcore Shop, jossa myydään muun muassa punk-levyjä, kirjoja ja sarjakuvia. Näsilinnankatu 22. www.kahvilahertta.org.

Musta Pispala -festivaali. Anarkistiseksi vastakulttuurifestivaaliksi itsensä profiloiva tapahtuma järjestetään tänä vuonna 12.–15. heinäkuuta. Sielua ravitaan muun muassa kirja- ja levymessuilla, fyysistä nälkää estetään ilmaisella vegaanisella ruoalla. Illat pogoillaan punk-musiikin tahdittamana Vastavirralla. Lisätietoa: www.takku.net.

The Havana Bananas -zine. Vanhan liiton leikkaa-liimaa -hengessä toimitettava punk-zine mainostaa itseään sloganilla “Meidän lehti on ihan tyhmä”. Silti se kertoo alan bän-deistä asiantuntevammin ja syvällisemmin, kuin mihin mikään valtamedia tulee koskaan pystymään. Zinea voi ostaa muutamasta levykaupasta eri puolilta Suomea tai tilata suoraan tekijöiltä. www.ramopunk.com/hb.

Puntala-rock. Legendaarinen lempääläläi-nen punk-festivaali täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Esiintyjäkaartiin kuuluu yhtyeitä niin kotimaasta kuin ympäri maailmaa. Tänä vuonna luvassa ulkomaan punk-runttausta ainakin Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Järjestetään 27.-28.7.2012. Lisätietoa: www.puntala-rock.com

Bongaa punkkari!


TAMPERE PUNK CITY

Mitä punk on? Ensimmäise-nä tulee mieleen epämää-räisiä käsitteitä: vapaus, elämäntapa, musiikki, tee se itse -ajattelu ja systeemiä vastaan taisteleminen.

Mutta mitä nämä asiat oi-keastaan tarkoittavat? Asi-

aa on kysyttävä punkkareilta itseltään. Siihen paras paikka lienee Vastavirta-klubi, joka laitettiin vuonna 2005 pystyyn talkoovoimin.

Ovella on ensimmäisenä vastassa ystävällisen nä-köinen portsari Kari Larmila. Hän sanoo pyörineensä Tampereen punk-piireissä vuodesta 1977. Kuulostaa lu-paavalta. Ilmeisesti täällä siis todella on punk-piirejä.

”Ilman muuta on, ja toiminta on Tampereella itseasi-assa aika vireää. Bändejä on paljon.”

Oven suussa istuu kaksi nuoren näköistä tyttöä, jot-ka myyvät lippuja illan keikalle. Larmila osoittaa toi-sen turkistarhausta vastustavaa kangasmerkkiä. Luen tekstin. “Yksikään ei ole vapaa, ennen kuin kaikki ovat vapaita”.

”Tuommoinen poliittisuus on lisääntynyt sitten alku-aikojen”, Larmila kertoo.

Kangasmerkkityttö vahvistaa asian. Hän kertoo, että paikalliset punkkarit ovat aktiivisesti mukana esimer-kiksi talonvaltauksissa. Juuri sen enempää hän ei ker-rokaan. Nimeään hän ei halua julkaistavan.

Huomio numero yksi: Larmilaa lukuunottamatta ih-miset vastaavat kysymyksiin nihkeästi. Punkia rakasta-vien ihmisten on helppoa määritellä punk vapaudeksi. Vapaus käsitteenä on kuitenkin niin moniulotteinen, et-tä joko viikonloppuillat ovat huono hetki käydä siihen käsiksi, tai sitten se on niin kokonaisvaltainen tunne, ettei sitä moni ole määritellyt yksityiskohtaisesti edes itselleen.

Punkin analysointi on niin yleistä, että klisee ei ole enää punk vaan sen selitysyritykset. Olen pohtinut punkin olemusta kymmenen vuotta. Vaikuttaa siltä, et-tä tuolla aatteella, ideologialla ja elämäntavalla ei ole yh-tä objektiivista ilmenemismuotoa.

Nykyään Vastavirralla järjestetään huhujen mukaan enemmän keikkoja kuin missään muualla Suomessa.

Punkkarimies ihmettelee mikä hänessä on niin kiinnostavaa. Sen jälkeen hän kysyy: ”Eikö me voitais olla vaan ystäviä?”

HEIKKI PölönEn, KUVAT & AInO SEPPOnEn, TEKSTI

Vastavirta-klubi hellii under-ground-musiikin ystäviä katta-valla keikkatarjonnallaan. Se ei suotta ole saanut mainetta punkkareiden baarina. Pukeu-tumiskoodeista ei kuitenkaan kannata olla huolissaan. Sisään pääsee ilman niittinahkatakki-akin.

12 Aviisi 20.4.2012

Suuri osa keikoista on punkia. Niin tänään-kin.

”Helsingissä on tietysti enemmän punk-toimintaa, mutta siellä homma on hajanai-sempaa kuin täällä. Tampereella toiminta on keskittynyttä ja kaikki tuntevat toisensa”, tamperelaisen Viharikos-yhtyeen laulaja Jo-nathan Roberts kertoo.

Tänään Vastavirralla soittaa monta har-dcore-punkbändiä. Illan aloittaa Viharikos. Tupa on täynnä ihmisiä.

Yrityksistä huolimatta haastateltavien saa-minen tuntuu vaikealta. Vaikutammeko lii-an virallisilta, ärsyttäviltä, ulkopuolisilta vai ovatko ihmiset vain niin humalassa?

Kameraan ja sen käyttäjään suunnataan epäileviä katseita. Epäselväksi jää, onko ky-se enemmän ennakkoluuloista toimittajia kohtaan vai halusta olla omassa piirissä il-man ulkopuolisia tilanteen taltioijia.

Tuntuu siltä, että ihmiset enemmän pel-käävät kameraa kuin halveksuvat sitä. Niin-hän on toisaalta lähes kaikkialla. Kame-ran kanssa on vaikeaa sukeltaa porukkaan. Vaikka itsetunto olisi kohdallaan, kamera saa myös punkkarin paljaaksi ja vaivautu-neeksi.

Illan edetessä tulen siihen tulokseen, et-tä on parempi luopua yrityksestä käydä vi-rallisia haastatteluja. Ilman toimittajalehtiö-tä käyn keskusteluja, jotka ovat pakottomia ja suunnittelemattomia. On pakko sukeltaa tilanteeseen – se on punkia.

Kysymykseen siitä, mitä punk on, tulee Vastavirrallakin ennalta-arvattuja vastak-sia. Yksi kertoo, että se on elämäntapa. Toi-nen määrittelee sen vapaudeksi. Kun tiedus-telen, millaisesta elämäntavasta siinä sitten on kyse tai mistä punkkarit ovat vapaita, en saa enää vastauksia.

Ehkä se onkin jokin määrittelemätön ylei-nen tunnetila, kuten flamencossa duende: selittämätön hurmos, joka ilmestyy yllättä-en eikä sitä voi pukea yhteen hahmoon.

Eräs ystäväni luonnehtii punkia rosoisuu-deksi ja viimeistelemättömyydeksi. Hiotun vastakohdaksi. Punk lienee siis edelleen ka-pinaa, mutta kapinan muodot muuttuvat.

Nykyään ulkomuoto ja rosoinen kielen-käyttö eivät shokeeraa tai muuta systeemiä, sillä punk ei ole Suomessa enää uhka systee-mille. Punkkarit elävät omassa maailmas-saan systeemin sisällä. En tiedä, onko se va-pautta. Onko se?

Ainakin punkkarit koodaavat itsensä ryh-män jäseniksi edelleen vahvasti ulkonä-ön perusteella ja meno on klassisen villiä ja vauhdikasta.

Nuori, puhelias nainen tupeeratussa tu-kassa kertoo, että he ovat tulleet isolla poru-kalla eri kaupungeista ainoastaan nähdäk-seen ystävänsä bändin keikan. Bändin lau-laja on tupeerannut naisen tukan.

”Mä pyysin, että tee mun tukalle jotain, jo-ten se tupeeras sen”, nainen virkkoo iloises-ti ja nauraa.

Ajatus yhteisöllisyydestä välittyy yleises-tä tunnelmasta, vaikka kaikki eivät tunnu-kaan haluavan päästää meitä ulkopuolisia osaksi tätä yhteisöä.

Viimein saan myös johtolangan, joka tuo lisää lämpöä mielikuviini punkista.

Pyytäessäni punkkarimiestä haastatelta-vaksi, hän ihmettelee ensin mikä hänessä on niin kiinnostavaa. Sen jälkeen hän kysyy minulta vastakysymyksen: ”Eikö me voitais olla vaan ystäviä?”.

KIrJOITTAJA On PAlJASJAlKAInEn PISPAlAlAInEn,

JOKA yläASTEIKäISEnä USKOI yMMärTäVänSä

KAIKEn AnArKISMISTA.

Nuori venezuelalais-suomalainen punkkaripariskunta harmitteli oluen korkeaa hintaa.

Ylivallan orjien laulaja Elizabeth.

Börje menee bussilla kotiin.

Howard Jacobsin mielestä tiedettä ja punkia yhdistää vallitsevien totuuksien haastaminen.

Itä-Suomesta Tampereelle muut-tanut Miika on aina kokenut olonsa kotoisaksi Tampereen idyllisissä punk-piireissä.


Howard Jacobs oli pa-rikymppinen Cam-bridgen yliopiston

opiskelija, kun punk-kulttuu-ri alkoi 1970-luvun loppupuo-lella levitä Lontoosta ympä-ri Isoa-Britanniaa. Mies ihas-tui välittömästi musiikin ka-pinallisuuteen.

Sen jälkeen punk tuntuu seuranneen Jacobsia, min-ne ikinä hän on mennytkin. 80-luvun alussa Jacobs jatkoi akateemista uraansa Los An-gelesissa. Samoihin aikoihin myös punk-skenen pääpaino siirtyi Yhdysvaltoihin.

Vuonna 1996 Sex Pistols te-ki paluun esiintymislavoille. Comeback-kiertueen avaus-keikka oli Hollolassa, ja hie-man aiemmin Suomeen muut-tanut Jacobs oli yleisössä.

”Mielestäni siitä alkoi pun-kin kukoistuskausi myös Suo-messa. Sen jälkeen ilmapii-ri koko maassa on muuttunut avoimemmaksi.”

Nyt Jacobs on kansainvä-lisesti arvostettu molekyyli-biologian professori Tampe-reen yliopistossa. Suomes-sa hän tuli koko kansalle tu-tuksi viimeistään astellessaan tyylilleen uskollisesti kiltissä ja maihareissa Linnan juhliin vuonna 2009.

Jacobs korostaa, ettei halua leikkiä mitään punk-kulttuu-rin puhemiestä. Mahdotonta-kin se hänen mielestään oli-si, koska liike on syntymänsä jälkeen muuttunut jatkuvasti ja jakautunut yhä pienempiin alakulttuureihin. Näitä ala-kulttuureja jakavat niin pu-keutuminen, musiikkityylit, poliittiset näkemykset kuin taidekin.

”Lech Kowalskin ohjaamas-sa 1970-luvun lopun punk-lii-kettä käsittelevässä D.O.A.

-dokumentissa punk määritel-tiin aika hyvin. Dokumentin mukaan punk on sitä, että on pokkaa kulkea kaduilla näyt-

täen mahdollisimman nauret-tavalta”, Jacobs kertoo.

Nyt Suomikin alkaa olla maa, jossa on vaikeaa shokeera-ta pukeutumisella. Jos kaikki saavat muutenkin olla sellai-sia kuin ovat, niin tarvitaanko punkia enää mihinkään?

”Pukeutuminen on yksi ta-pa näyttää olevansa punk-hei-mon jäsen ja että on vapaaeh-toisesti valinnut vaihtoehtoi-suuden. Moni punkkari on ai-na kokenut olevansa jollain ta-valla ulkopuolinen. Punk tar-joaa heille mahdollisuuden kuulua johonkin ja tulla hy-väksytyiksi”.

Itsekin Jacobs kokee olevan-sa monella tavalla ulkopuoli-nen – myös punk-skenessä.

Se on helppo uskoa. Suo-messa ei liene kovin monta ulkomaalaista akateemikko-punkkaria. Häntä itseään ul-kopuolisuus ei kuitenkaan haittaa.

”En ole koskaan ollut kiin-nostunut kuulumaan sisäpii-reihin. Olen sitä paitsi saavut-tanut jo tavoitteeni, koska har-va enää kritisoi minua pukeu-tumiseni perusteella”.

Hetkinen. Jos punkin tavoi-te on osoittaa muiden reakti-oiden kautta se, miten pinnal-lisin perustein muita ihmisiä tuomitaan, niin miksi punk-karit tuntuvat itse vierasta-van niitä, joiden takeissa ei ole niittejä eikä hihamerkkejä?

”Siinä mielessä uskon punk-kareiden olevan ihan saman-laisia kuin muutkin. Kuvit-telepa menneesi itse baariin kuuntelemaan hyvää keikkaa ja viettämään iltaa kavereide-si kanssa. Aika harvaa kiin-nostaa siinä vaiheessa alkaa avautua elämästään ja ajatuk-sistaan tuntemattomille uteli-joille”, Jacobs sanoo.

Ja on aivan oikeassa.

Heikki Pölönen

Professori Howard Jacobs on hihamerkitty mies

Illan opetus: Punkkareiden yhteisölli-syys tulee esiin, kun sitätarvitaan. Kyllä sateen yllättäessä aina joku tarjoaa katon pään päälle.

Jacobsin kuplavolkka- rissa on seepraraidat.

14 Aviisi 20.4.2012

Askartele

KASVOKUVA: www.PAIVIrASAnEn.FI

SEPPO HOnKAnEn, TEKSTI & grAFIIKKA


Vappu-PäiviAskarteleJOKATYTöN JA -POJAN PERUS-PäIVI 1. Irrota Päivi-aukeama hellävaroen.2. Liimaa Päivi jämäkälle kartongille.3. Päällystä koko komeus kontaktimuovilla.4. Leikkaa hänet irti katkoviivaa pitkin. 5. Puhkaise Päivin reunoihin kiinnitysreiät.5. Mittaa pääsi ympärille sopiva pätkä kuminauhaa.6. Kiinnitä se Päiviin puhkaistuihin reikiin.7. Kiinnitä Päivi naamallesi.8. Kaada taskumatti täyteen herukkamehua.9. Lähde juhlimaan vappua.

TUUNAA PERSOONAllISEMPI VAPPU-PäIVI1. Kun perus-Päivisi on valmis, on aika tuunata hänet. 2. Leikkaa kasvolisäkkeet 1–6 hellävaroen irti.3. Liimaa sinitarraa lisäkkeiden taustalle.4. Kiinnitä haluamasi koristeet Päivin kasvoihin.5. Onneksi olkoon! Olet valmistanut makusi mukaisen vappu-Päivin.

Kaiva sakset esiin ja kokeile, miltä tuntuu olla sisäasiainministeri Päivi Räsänen.

4. Äänestäjän antama suukko. Jos liimaa tämän Päivin otsaan, syntyy vaikutelma melkoisesta ääniharavasta.

5. Nasse-sedältä baaritiskille unohtu-nut nenä. Voidaan kiinnittää luomaan Päiviin humoristista säväystä.

3. Kalapuikkoviikset. Karvoitus tuo masku-liinista ryhtiä Päivin ylähuuleen. Päivihän on melkein kuin Ir-win!

1. Epäterveellinen savuke, jota Päivi fik-suna naisena ei kyllä sytyttäisi. Kiinnitet-tynä kasvattaa silti Päivin rock-uskotta-vuutta.

2. Lävistämällä Päivin voi lisätä hänen katu-uskottavuuttaan eri-tyisesti vaihtoehto-piireissä.

SEPPO HOnKAnEn, TEKSTI & grAFIIKKA

SIJOITA KASVOlISäKKEET NäIN.

16 Aviisi 20.4.2012

Sisällöntuottaja

SAnnA-KAISA läHdEAHO

Kuinka sä voit viillellä eläi-miä”, on yleisimpiä Ka-ri Rantasen ammattiin liittyviä väärinkäsityk-siä. Hän täyttää työkseen

eläimiä.Eläinten viiltely on kuitenkin kau-

kana Rantasen tyypillisestä työpäi-västä. Omalla verstaalla päivittäin työskentelevän Rantasen mukaan tur-kin irrottaminen eläimestä muistuttaa enemmänkin villapuseron päältä rii-sumista. Ammatin sivutuotteena tosin syntyy niin paljon syötävää lihaa, ettei kaikkea millään ehdi käyttämään.

Metsästäjät, kalastajat, koulut ja museot työllistävät Rantasta eniten. Luonnollisen näköiset lopputulokset ovat lisänneet täytettyjen eläinten ky-syntää entisestään.

”Parissakymmenessä vuodessa täyt-tölaatu on parantunut hurjasti. Tänä päivänä, kun eläin viedään kenturalle ja kuvataan, niin kukaan ei tiedä onko kyseessä täytetty vai elävä yksilö.”

Oppipoikana aloittanut Rantanen ti-lasi aikanaan Amerikasta alaan liitty-viä lehtiä ja ymmärsi pian amerikka-laisten taas kerran ehtineen edelle:

”Ei jumalauta, me olimme niin pal-jon jäljessä amerikkalaisia!”

Pian Rantanen oli mukana Suo-men eläintäyttäjäyhdistyksen kans-sa kokoamassa ryhmää, jonka toimes-ta amerikkalaisia täyttäjiä kustannet-tiin Suomeen opettamaan alan saloja. Lapualle opettajiksi kelpuutettiin vain parhaimmat täyttäjät.

”Me otettiin sieltä joku maailman-mestari, joka oli voittanut omassa sar-jassaan linnut tai kalat, joka tuli näyt-tämään miten hommat siellä tehdään.

Se oli parasta oppia, kun huomasi nii-den työtekniikat ja käytetyt materiaa-lit.”

Jokaisen täyttäjän kädenjälki on yk-silöllistä. Rantanen pystyy tunnista-maan tuttujen täyttäjien työt pelkäs-tään katsomalla.

Kaikki omat työnsä hän sanoo tun-nistavansa, vaikka hän on ehtinyt jo täyttää monien afrikkalaisten ja eu-

rooppalaisten eläinten li-säksi lähes kaikki suoma-

laiset eläinlajit. Parhaillaan ilves odottaa täyttämistään verstaalla, vaikka Rantanen

mielisi jo kevätaurin-koon pilkille.

Omia metsästys-koiriaan Rantanen

ei silti ole valmis täyt-tämään. Paras muisto koirista jää

hänen mukaansa yhteisiltä metsä-reissuilta. Siitä huolimatta jotkut lem-mikinomistajat haluavat vaalia eläi-men muistoa täytättämällä sen vaik-kapa hyllyn reunalle.

Lemmikien täyttämisestä Rantanen on viime aikoina kieltäytynyt, koska omistajilta ei tunnu löytyvän tarvitta-van tarkkoja kuvia lemmikeistään.

”Ajattele, että olet kotikissaa katsel-lut 10 vuotta. Olet tottunut sen piirtei-siin ja ihoryppyihin, joten jos laitat sil-le pikkasenkin vääränväriset silmät, niin se on aivan eri kissa sen jälkeen.”

Rantasen kädenjälki näkyy myös erääseen pispalalaiskotiin tehdyssä taljassa. Koiran omistaja toivoi taljaa sänkynsä viereen muistoksi, jotta jalat painautuisivat aina noustessa ensim-mäisenä bokserin turkkiin.

Täyttäjäksi Rantanen ajautui sattu-malta. Tarvitiin rikkoutunut mopo, jo-ka johdatti Rantasen huoltoaseman ta-kahuoneeseen. Tulpan avaimen sijaan Rantasen katse osui takahuoneessa pöllöä täyttävään huoltamon pitäjään. Näystä lumoutunut Rantanen palasi katsomaan eläintentäyttäjää työssään viikosta toiseen.

Täyttäjä vakuuttui säännöllisesti huoltoasemalle palaavasta Rantases-ta niin, että otti hänet oppipojakseen. Sillä hetkellä 14-vuotias Rantanen tuli valinneeksi loppuelämänsä ammatin.

Strutsi on odottanut täyttövuoroa Kari Rantasen pakastimessa 15 vuotta. Asiakkaita riittää niin paljon, ettei häneltä tahdo jäädä aikaa omien

harrasteprojektien täyttämiseen.

Rantasen kädenjälki näkyy myös erääseen pispalaiskotiin tilatussa taljassa. Koiran omistaja toivoi taljaa sänkynsä viereen muistoksi, jotta jalat painautuisivat aina noustessa ensimmäisenä bokserin turkkiin.

Kuvan strut-si ei liity Kari Rantasen pa-kastimeen.

NäINKIN VOI Elää

JUTTUSArJASSA ESITTElEMME IHMISIä, JOTKA EläTTäVäT ITSEnSä TAVAllISUUdESTA POIKKEAVAllA TAVAllA.

KUV

A: w

IKIM

EdIA

cO

MM

On

S


Sisällöntuottaja

Dekkarimaisesti etenevässä tarinassa Marlow jäljittää suurkaupungin ytimeen kätkeytyvää salaperäistä Kurtzia. Mutta miksi: haastatellakseen, pidättääkseen, tappakseen? Vai aikooko hän liittyä Kurtzin kannattajiin, joita väitetään olevan paljon.

Verkossa leviävä Raportti vihjeineen, valvontakameroiden kuvat ja gps-tiedot johdattavat Marlowea kabineteista katuojiin, yhä syvemmälle pimeyden sydämeen. Conradin alun perin Afrikkaan sijoittuvan klassikkoromaanin pohjalta on tehty mm. Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. -elokuva.

-----------------------------------------------Roolissa.............. Samuli MujeSovitus ja ohjaus..... Tiina PuumalainenLavastus.............. Teppo JärvinenPukusuunnittelu....... Marjaana MutanenValosuunnittelu....... Juha HaapasaloÄänisuunnittelu....... Timo J. Mäkinen

Kantaesitys 21.2.2012Kellariteatterissa

Isompia varten KORJATTU

pienempiä vartenkorjattu

Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333. ttt-teatteri.fiLiput 24/22/15 €. Lippupiste 0600 900 900 (1,97 €/min + pvm.)

Joseph Conrad - Tiina Puumalainen

Pimeyden Sydämessä

VTS-kodit • Puutarhakatu 8 A • 33210 Tampere • puh. 0201 277 511 • www.vts.fi

Nysse noutaa kotiovelta.VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja, jonka asunnot sijaitsevat bussi-reittien varrella ja palveluiden läheisyydessä. Tulitpa koulusta, työstä tai aamuyöstä, kotisi on sopivasti hollilla. Akateemiseen varttiinkin tulee roima lisäys, kun opintielle ei tarvitse herätä kilpaa kukonlaulun kanssa; VTS-asukkaille luento on aina lähellä.Yli 8 000 asunnon valikoimasta löytyy aina sopiva koti. VTS-kotien vuokrataso on edullinen ja asunnot hyvässä kunnossa. Paljosta on helppo valita!

Uuden ajan kynnyksellä

OJENNA KÄTESI. Tampereen veripalvelutoimisto, Rautatienkatu 21 B, 7. krs, vanha pääpostin talo, ma, ti, to klo 11–18,

ke, pe klo 10–16 • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. • www.sovinkoluo-vuttajaksi.fi • Liikkuvan veripalvelun kalenteri ja ajanvarausmahdollisuus verenluovutukseen www.veripalvelu.fi

Jos haluat auttaa pelastamaan ihmishengen, käy luovuttamassa verta. Minä tahansa arkipäivänä, sillä tarve on aina todellinen.

Lahjoita jollekulle hänen elämänsä kevät.

Tiesitkö, että voit selata

vanhoja ja uusia Aviiseja myös

näppäränä näköislehtenä.

www.aviisi.fi

18 Aviisi 20.4.2012

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAINDIE-LEGENDA Maanantaina 7. toukokuuta The Lemonheads ja Meredith Sheldon Klubilla.

Taidekorkeakoulujen yhteistyötuotanto Italialainen murhenäytelmä Teatterimontussa. Esityksiä 2. toukokuuta asti.

Sarjakuvatutkija Harri Filppa haluaa ujuttaa huumoria tiedekirjoihin.

Suomalaisella sarja-kuvalla menee hy-vin. Tai kuten sarja-kuvantekijä ja -tut-kija Harri Filppa asian ilmaisee, se on ollut nosteessa vii-meiset kymmenen

vuotta. Tampereella sarjakuva pul-pahtaa toukokuussa ajankohtaiseksi viisipäiväisen Tampere Kuplii -tapah-tuma myötä.

Sarjakuva on löytänyt tiensä myös akateemiseen maailmaan. Väitöskir-jaansa kirjoittava, tai oikeastaan piir-tävä Filppa on tästä oiva esimerkki. Jo hänen pro gradunsa oli tehty koko-naan sarjakuvan muotoon.

Miten tieteelliselle yhteisölle voi pe-rustella sen, että sarjakuvan tutkimi-nen ylipäätään on akateemista?

Filppa muistuttaa, että aiheesta riip-pumatta kaikki tieteellinen tutkimus täytyy aina perustella.

”Sarjakuvassa on niin paljon tutki-mattomia alueita, että on helppoa löy-tää uusi aihe. Olisi paljon vaikeampaa perustella, miksi Pietarin kirkkoa täy-tyy taas tutkia”, hän naurahtaa.

Sarjakuvatutkijana Filppa ei ole kohdannut epäileviä katseita. Ennem-minkin ihmiset tieteenalasta riippu-matta ovat olleet kiinnostuneita tietä-mään, mistä on kyse.

Lapin yliopistosta taiteen maisterik-si valmistunut Filppa kannustaa yh-teiskuntatieteilijöitäkin tarttumaan aiheeseen. Sarjakuvalla ei ole akatee-misessa maailmassa yhtä nimettyä paikkaa.

”Useamman tutkijan eri aloilta pitäi-si uskaltaa ottaa aiheesta kiinni, jot-ta saisimme lisää näkökulmia. Riittää, että on rento tutkimusasenne. Tutki-musta varten saa myös lukea paljon sarjakuvia”, Filppa vinkkaa.

Nais- ja miestutkimuksessa voitai-siin syventyä Viivi ja Wagner -sarja-kuvien sukupuolirooleihin. Tampe-reen yliopiston erikoisalasta, media-kasvatuksesta Filppa innostuu toden teolla.

”Kuvallisen osuuden merkitys oppi-kirjoissa tulee olemaan yhä vahvempi, vaikka siirryttäisiinkin elektronisiin kirjoihin. Se tulee olemaan justiinsa eikä melkein sarjakuvan paikka!”

Myös kauppatieteilijät voisivat lä-hestyä sarjakuvaa. Juuri sarjakuvan kaupallinen arvo on aihe, josta Filp-pa mielellään näkisi enemmän tutki-musta. Ruutujen kaupalla -gradussaan hän syventyi mainonnassa käytettä-viin sarjakuviin.

”Sarjakuvaa käytetään melko vä-

hän kaupallisiin tarkoituksiin, vaik-ka se on todella tehokasta. Huumoril-la höystetyissä stripeissä markkinoin-tiviestin voi kääntää päälaelleen.”

Huumori ja vitsit tulevatkin monel-le sarjakuvista ensimmäisenä mieleen. Filpan mukaan hänen ainut painis-kelunsa akateemisen sarjakuvanteon kanssa oli juuri vakavuuden säilyttä-minen.

”Minun piirtämäni sarjakuvat ovat hyvin huumoripainotteisia, ja halu-sin tuoda samaa mukaan myös tiede-tekstiin.”

Aktiivisesta fanikunnasta huolimat-ta sarjakuvien harrastaminen ja teke-minen on Filpan mielestä loppujen lo-puksi aika yksinäistä puuhaa. Sen ta-kia Tampere Kuplii -tapahtuman kal-taisilla yhteenkokoontumisilla on eri-tyinen painoarvo.

”Vaikka sarjakuvaseurojen toimin-

ta onkin aktiivista ja harrastajat tapaavat toisiaan, on piirtä-jille usein tärkeää päästä esittelemään omia töitään laajem-malle yleisölle. Tam-pere Kupliin Pienleh-timarssi antaa mahdol-lisuuden myös omakustan-teisille sarjakuville tulla nähdyk-si”, tapahtuman toiminnanjohtaja Ka-roliina Leikomaa tietää.

Kuudetta kertaa järjestettävän sarja-kuvafestivaalin aikana avataan näyt-telyitä, julkistetaan sarjakuva-albu-meja ja julkistetaan Sarjakuva-Finlan-dian voittaja.

Filpan mukaan ennen ihmiset löy-sivät sarjakuvat Aku Ankan kaut-ta, mutta nyt moni päätyy joukkoon

mangan houkuttele-mana. Itämaisia vai-kutteita sisältävän sarjakuvan lisäk-si myös suomalai-

nen sarjakuva on ta-vallisen kaduntallaa-

jan näkökulmasta nos-teessa.

Leikomaa muistuttaa, että laadukasta ja hauskaa suomalais-

ta sarjakuvaa on julkaistu näyttäväs-ti jo vuosia. Hyvänä esimerkkinä hän heittää JP Ahosen Villimpi Pohjola

-sarjan, jota on julkaistu Aamulehdessä vuodesta 2003.

”Toivon, että suosittujen Pertti Jar-lan ja Milla Paloniemen jalanjäljissä myös muun suomalaisen sarjakuvan myynti kasvaa”, Leikomaa summaa.

Annastiina Airaksinen

Aviisi suosittelee käymään ainakin näissä Tampere Kuplii -sarjakuvafes-tivaalin tapahtumissa:

- Tampere Kupliin puoliepävirallinen avajaisklubi 4. toukokuuta kello 19-24. Esiintymässä Satan’s Fingers ja Grillin’ Willie and the Vegetarians. Huurupiilo, Nyyrikintie 4.

- Villimpi Pohjola: 10-vuotisjuhlanäyt-tely 2.–31. toukokuuta. Kahvila Valo, Puutarhakatu 11.

Suosittelemme

Puhekuplia gradussa

Tamperekuplii7.–11.toukokuuta

Kuvat Emmi Niemisen esikoisalbu-mista Keskiviikko, joka julkaistaan Tampere Kupliin yhteydessä.


INDIE-LEGENDA Maanantaina 7. toukokuuta The Lemonheads ja Meredith Sheldon Klubilla. TUPLAKEIKKA Torstaina 26. ja perjantaina 27. huhtikuuta Jukka Poika pistää parastaan Yo-talolla.

Klassikkoni

Taidekorkeakoulujen yhteistyötuotanto Italialainen murhenäytelmä Teatterimontussa. Esityksiä 2. toukokuuta asti.

Menehän tänne!

Menehän tänne!

elling, käsikiRJoiTUs: ingvAR AmbJøRnsen, oHJAUs: JAnne HAnnUlA

PoikAni kevin, oHJAAJA: lynne RAmsAy, PääosissA: TildA swinTon, JoHn c. Reilly, ezRA milleR

Tamy ja Uta Debate Society ry järjestävät tiistaina 24. huhtikuuta väittelyillan Yo-talolla. Ohjelmassa on kolme väittelyä. Ensimmäisessä väit-telyssä ovat vastakkain Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Tampereen yliopistoa puolustamassa on Tamyn edustajis-ton puheenjohtaja Jari Järvenpää. Seuraavaksi väitellään koulutuksen maksullisuudesta. Maksullisuutta puolustaa Helsingin yliopiston eme-rituskansleri Kari Raivio, maksut-tomuutta taas filosofian lisensiaatti Jussi Jalonen Tampereen yliopistosta. Kolmas väittely koskee ydinvoimaa, ja vastakkain ovat Ydinenergianuo-ret ry:n ja Greenpeacen edustajat. Lopuksi esiintyy stand-up-koomikko Antti Syrjä. Ovet aukeavat kello 18.30, ohjelma alkaa kello 19.00.

liPUT 4 / 5 eURoA.

Onneen ei tarvita montakaan asi-aa: puhdas lattia, kissa, sapus-kaa ja ehkä videonauhuri.

Näin tuumitaan Ingvar Ambjørnse-nin kirjoittamassa näytelmässä. Laitos-hoidosta kotiutetut ystävykset harjoit-televat arkiaskareita uudessa kodissaan. Aiheestaan huolimatta Janne Hannulan ohjaamassa esityksessä ei jämähdetä et-simään syyllisiä vaan keskitytään arki-päivän pienien asioiden tarkasteluun.

Esitys pysyy positiivisesti kiinni nyky-hetkessä. Päähenkilöiden sairaskerto-muksilla ei mässäillä, vaikka mennei-syys tulee esille. Kokonaisuus pysyy raikkaana, koska sairauden ahdistavuu-teen ei upota eikä päähenkilöiden yksin-kertaisuutta viedä äärimmäisyyksiin.

Santtu Pelkonen tekee kädenliikkeitä myöten tarkan tulkinnan neuroottises-ta Ellingistä. Ellingin yksinpuheluiden runsas käyttö toimii esityksessä, sillä

Pelkosen rytmitetty puhe soljuu miellyt-tävästi eteenpäin. Eikä yhtään hullum-maksi jää Teemu Mäkisen Kjell Bjarne täynnä tuijottavaa naisenkaipuuta.

Kaikkia teatterin keinoja ei ole osattu hyödyntää kohtauksesta toiseen siirryt-täessä. Kohtausten väliset vaihdot jää-vät kömpelöiksi tuolien kanteluksi, mi-kä olisi ollut syytä ottaa huomioon lavas-tusta suunnitellessa.

Henri Kapulaisen suomentama teks-ti antaisi tilaisuuden omalaatuisempaan-kin kerrontaa. Yksityiskohtia vilisevä teksti saattaisi olla parhaimmillaan liioi-tellun ylilyövänä.

Lähelle tosin päästään hetkittäin: esi-merkiksi, kun kaksi miestä istuu totise-na sängyn laidalla kuuntelemassa seksi-linjan nauhoitetta.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Mitä jos se on kusipää?”, pohti ystäväni ennen ensimmäisen lapsensa syntymää.

Äidinrakkaus on käsite, jota ei ole ko-vin usein uskallettu kyseenalaistaa. Viattoman lapsen ja äidin symbioottinen suhde on myytti, johon ei ole pahem-min kajottu. Lionel Shriverin romaa-niin pohjautuva elokuva uskaltaa esittää päinvastaisia kysymyksiä. Valmiita vas-tauksia ei Lynne Ramsayn ohjauksella ole tarjota, mutta näkökulma on yllättä-vän raikas trillerille.

Elokuvan onnistumiset ovat lähinnä päähenkilöä näyttelevän Tilda Swinto-nin ansiota.

Paikoin teennäiset kohtaukset pelas-tuvat Swintonin karisman ansiosta. Lä-hikuvat Swintonin kasvoista ovat paljon puhuvia.

Muut henkilöt jäävät sen sijaan yksi-ulotteisiksi. Kevinin isä (John C. Reil-ly) jää painotetusti yhden ominaisuuden hahmoksi. Rooli jää häiritsevän litteäk-si, vaikka ratkaisulla yritetään kenties korostaa äidin vastuuta isän poissaolles-sa. Myös Kevin (Ezra Miller) jää selittä-mättömällä pahuudellaan vain avamat-tomaksi, kauniiksi paketiksi.

Rikottu aikajärjestys pitää katsojan mielenkiinnon yllä, vaikka pieni tiivistä-minen ei olisi ollut pahitteeksi. Äänimai-

sema pitää kiristyvän tunnelman kasas-sa, väkisinkin mieleen tulee Roman Po-lanskin elokuva Rosemaryn painajainen (1968), jossa nainen odottaa paholaisen lasta. Kuvausjälki on vaikuttavaa kat-sottavaa, mutta lukuisat kuvataideviit-taukset saattavat tuntua tekotaiteellisel-ta kikkailulta.

Alussa mainittu ystäväni ei synnyttä-nyt kusipäätä, vaan sai pojan. Elokuvaa en silti suosittelisi raskaana olevalle. Sil-lä elokuvateatterista tuskin poistuu li-sääntymisintoisia katsojia.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Ellingissä ylistetään arkea ja ystävyyttä

Poikani Kevin -elokuvassatehdään surutyötä

Kirjana ja elokuvana menestynyt komedia viihdyttää Tukkateatterissa.

Äidin ja pojan suhde on alusta asti vaikea, mutta 15-vuotiaana Kevin tekee jotain anteeksiantamatonta.

Yo-talolla väitellään! Eikä väitellä!

Kansainvälistä työväen juhlapäivää eli suomalaisittain vappua voi juhlis-taa monin tavoin. Poimimme eräitä esimerkkejä.

Tamyn ainejärjestöt sekä harraste-yhdistykset järjestävät vappuviikolla Vappuna Ihan Pihalla -tapahtuman.

Vappuaattona Tivolissa järjestetään Summer Sound Festival 2012 -lämmittelytapahtuma, jossa esiintyvät muun muassa Alex Kunnari ja K-System.

Yo-talolla ja Klubilla soittavat Plaugen dj:t. Klubilla lisäksi livenä 1980-luvun freestyleltä ja diskolta soundaava Beverly Girls.

Telakalla Soul Power tarjoilee soul-musiikkia.

Vappupäivänä SAK:n ja vasemmiston yhteinen vappukulkue lähtee kello 11.30 Sorin aukiolta. Työväen Vappu -tapahtumas-sa kello 13 alkaen Vanhan kirjasto-talon edustalla kuullaan puheita ja livemusiikkia.

Perussuomalaisten perinteinen perusvappu järjestetään Kuninkaan-kadun ja Kauppakadun kulmassa kello 12-15.

Jeesus-marssin alkutilaisuudessa kello 11.30 Aleksanterin kirkkkopuis-tossa on mukana muun muassa saatananpalvonnan asiantuntija Riku Rinne. Jeesus-marssi lähtee kello 12.10 osoittamaan rakkautta ja kiitollisuutta Jumalalle.

Pispalanharjulla koko perheen Vappujuhlassa on bändejä ja ruokaa. Antti Rautainen pitää puheen anti-fasismista Venäjällä.

Yo-talolla Martti Servo & Napander soittaa kello 13.30 ja 15.30.

VAPPUNA TAPAHTUU

lisäTieToA sUomAlAisen Teknoskenen HisToRiAsTA:

phInnwEB.Org

Tanssit tehdas - hallissa

Detroitissa 1980-luvun alussa kolme mustaa nuorta, Juan Atkins,

Kevin Saunderson ja Derrick May, tarttui Kraftwerkin ja eu-rooppalaisen synapopin innoit-tamina rumpukoneisiin ja syn-tikoihin ja loi pohjan uuden ajan tanssimusiikille. Teknon kolkoissa rytmeissä soi sen syn-nyinkaupungin autotehtaiden tuotantolinjojen äänimaisema.

Suomessa teknokulttuurin nousu alkoi 1980-luvun lopul-la acid housen rantauduttua. 1990-luvulla bileitä järjestettiin ympäri Suomea.

Tekno ei ollut musiikkia vain Detroitin teollisuushalleille. Sen mekaaninen rytmi löysi kotin-sa myös Suomen hylätyistä teol-lisuushalleista ja varastoista, joissa tanssittiin luvattomasti järjestetyissä bileissä.

Teknomusiikin hienous ei pii-le siinä, että se on futuristista musiikkia, vaan siinä, että se on musiikkia tulevaisuudelle, jota ei koskaan tullut. Tulevaisuu-delle, joka meille luvattiin sci-fi-kirjoissa ja -elokuvissa, jois-sa matkustettiin kosmoksen ää-riin ja pohdittiin robotiikan la-keja. Niiden visiot olivat toisi-naan synkkiä, mutta ainakin ne olivat runollisia.

Sen sijaan saimme älypuheli-met ja Facebookin – tulevaisuu-den, joka on niin puuduttavan arkinen, että edes Volter Kilpi ei olisi vaivautunut kirjaamaan sitä muistiin.

Tekno on musiikkia puhtaan muodon maailmasta. Tekno-muusikot hylkäsivät musiikin narratiivisuuden ja perustivat äänen arkkitehtien killan. Pop-kappaleen kaaren sijaan musiik-ki rakentaa soonisen tilan sijoit-telemalla ääniä stereokuvaan.

Parhaimmillaan tekno luo paikan ja ajan ylittävän tilan, jossa analyyttinen mieli ja rati-onaalinen ajattelu väistyvät syr-jään Rolandin TR-909 -rumpu-koneen bassorummun tieltä.

Saattaa kuulostaa ylevältä, mutta resepti on lopulta hyvin yksinkertainen: kaksi levysoi-tinta ja mikseri, äänentoisto ja savukone, tasabiitti – ja tieten-kin tehdashalli.

Samuli Huttunen

20 Aviisi 20.4.2012

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen [email protected].

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Parkkitilaa kampukselle!YTHS:n vastaus kritiikkiin

NÄIN SEN NÄEN

Ihan naamat

Asioiden oikea laita

Pitäisikö III-olut laimentaa ruokakaupoissa 3,5 %:iin?

MIELIPITEET [email protected]

KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 MERKKIä, EllEI PITUUDESTA ERIKSEEN MUUTA SOvITA.

WWW.AVIISI.FI

Hyvä Emma Rautava, kiitos palautteestasi liittyen YTHS:n takaisinsoittopalveluun. Asia-

kastyytyväisyys on meille tärkeää, koska juuri yhteistyössä opiskelijoi-den kanssa voimme parhaiten paran-taa palveluitamme.

Muutama sana syystä, miksi YTHS on siirtynyt takaisinsoittopalveluun jonottamisen sijaan.

Ennen takaisinsoittopalvelua puhe-linpalvelumme ovat olleet hyvin ruuh-kaiset, ja meihin oli vaikea saada yh-teyttä. Lisäksi jonottaminen puheli-messa oli opiskelijalle maksullista.

Nykyinen käytäntö menee siten, että puhelu ohjautuu takaisinsoittoon, mi-käli palvelussa on ruuhkaa. Opiskeli-jalle pyritään aina soittamaan takaisin mahdollisimman pian. Takaisinsoit-tojärjestelmään jätettävässä viestissä voi myös halutessaan jättää toiveen, mihin aikaan päivästä opiskelijalla on mahdollisuus vastata jätettyyn soit-topyyntöön. Näin ollen opiskelija voi

ajoittaa soittoajan juuri sellaiseen het-keen, jolloin hän voi rauhassa puhua puhelimessa ja kertoa mahdollisia ar-kaluontoisiakin asioita.

Mikäli opiskelija ei syystä tai toises-ta pysty vastaamaan puhelimeen, hä-nelle soitetaan uudelleen sen päivän aikana vielä kaksi kertaa. Opiskelijan ei näin ollen tarvitse itse ottaa uudel-leen yhteyttä ja joutua jonon hännille.

Ennen palvelun käyttöönottoa pu-heluihin jäi vastaamatta noin kol-masosa. Uuden takaisinsoittopalve-lun myötä pystymme vastaamaan lä-hes kaikkiin yhteydenottoihin, mistä olemme saaneet paljon myös positii-vista palautetta.

Puhelinpalvelumme on kaiken kaik-kiaan vielä kokeilu- ja kehittelyvai-heessa, joten palautteesi otetaan huo-mioon, kun kehitämme palveluamme eteenpäin.

Sari Krappe, viestintäpäällikkö, YTHS

Opiskelijat jotka kulkevat lu-ennolle omalla ajoneuvollaan, ovat jokaikinen aamu on-

gelmissa paikan löytämisen suhteen. Kaikki opiskelijoille varatut päära-kennuksen parkkipaikat ovat täyn-nä jo seitsemän aikaan aamusta. Ei-kä tilannetta helpota se, että puolet paikoista on varattu henkilökunnan käyttöön.

Aiemmin alueella on ollut sanaton sopimus siitä, että parkkiruudun vie-reiseen tilaan voi parkkeerata, mikä-li kaikki paikat ovat täynnä. Autot mahtuvat helposti kulkemaan tämän alueen lävitse parkkeerauksesta huo-limatta. Tampereen kaupunki ei ole kuitenkaan opintojen menestykses-tä ja luennolle ehtimisestä niin kiin-nostunut, eikä toistuvista yh-teydenotoista huolimat-ta tunnusta tämän so-pimuksen legitemi-teettiä.

Kaupungin ra-

hatoimisto on nimittäin aloittanut tämän pysäköintitilan systemaatti-sen sakottamisen. Toiminta on ollut sen verran tehokasta, että useammat opiskelijat ovat ongelmissaan opinto-tuen budjetoinnin suhteen ruuan os-tamisen sekä Tampereen kaupungin sponsorointitoiminnan välillä.

Voisiko esimerkiksi Tamy tehdä jota-kin sen eteen, että parkkialueen vie-reinen tila saataisiin legitiimiksi park-kialueeksi myös kaupungin opinto-tuenverotusinstituutioiden silmis-sä? Mielellään siten, että uusia paik-koja ei varattaisi heti henkilökunnan käyttöön.

Voisitteko vaikkapa vaikuttaa leh-den voimin kansalaisliikkeen perus-

tamiseksi?

Janne Weander

Yhdelläkään aatteella ei ole monopolia perustuloon

Kuluneen viikon aikana on perus-tulo ollut näky-villä monissakin eri yhteyksissä. Opiskelijalle nä-kyvin tilaisuus oli Tamyn oma

perustulokonferenssi, johon loppu-jen lopuksi saatiin puhujia kiitettävän monelta eri tieteenalalta.

Poliittinen monimuotoisuus ei vali-tettavasti ollut läheskään samaa luok-kaa, aktiivipoliitikkojen edustus kun rajoittui Anna Kontulaan ja Thomas Wallgreniin. Vaikka olikin tietysti ki-va nähdä sellainen harvinaisuus kuin perustuloa kannattava demari, antoi-vat konferenssin puhujavalinnat koko-naisuutena kuvan perustulosta vasem-mistolaisten puuhasteluna. Ja se ei ole hyvä – jos nimittäin puuhastelun halu-taan joskus kehittyvän lainsäädäntö-työksi, tarvitaan siihen vähän vasem-mistoa isompi poliittinen viiteryhmä. Sen kasaaminen on sitä helpompaa, mitä vähemmän perustulo leimautuu jonkin tietyn poppoon ideaksi.

Aamulehti puolestaan luonnehti pää-kirjoitussivullaan perustuloa vihrei-den projektiksi. Tämä on aivan yhtä huono väite kuin edellinenkin (ei sil-lä, että olettaisinkaan Aamulehden kir-joituksen tai lehden yleensä tavoittee-

na olevan perustulon lobbaamisen). Oikein ei ole myöskään yhdistää edel-lä mainittuja teesejä ja puhua perustu-losta punavihreänä hapatuksena: puo-lueista kun tukensa on ilmaissut myös keskusta, joka päätti 2010 puolueko-kouksessaan asettua negatiivisen tulo-veron kannalle.

Kyseessä on malli, jossa tietyn sum-man alittavissa kuukausituloissa ve-roprosentti on negatiivinen eli palkan päälle saa lisätukea valtiolta. Loppu-tulos ei juurikaan eroa perustulosta, joskin sitä on vaikeampi väärinkäsit-tää tyyliin ”ei Suomella ole varaa mak-saa kaikille kansalaisilleen perustu-loa!” tai ”Nalle Wahlroos ei kyllä tar-vitse enää 500 euroa valtiolta tulojen-sa lisäksi!”

Myös oikeistosta löytyy tukea perus-tulolle: esimerkkeinä mainittakoon uusliberalismin oppi-isät nobelistit Friedrich Hayek ja Milton Friedman ja edellämainittujen maanantaikap-pale Halikosta. Maltillisemmasta oi-keistosta perustulomyönteisiä kanto-ja ovat ilmaisseet esimerkiksi Kokoo-muksen kansanedustajat Lasse Män-nistö ja Harri Jaskari.

Britanniassa David Cameronin hal-litus on lanseeraamassa Universal Cre-ditiksi kutsutun perusturvamallin. Se ei ole varsinainen perustulo, sillä tu-

en määrä ei ole kaikille saajille sama, mutta malli kuitenkin karsii eri tukien viidakon yhdeksi isoksi tueksi ja var-mistaa, että tuki vähenee aina hitaam-min kuin palkkatulot kasvavat – työn-teko on mallissa aina kannattavaa.

Tavoite voi kuulostaa itsestäänsel-vyydeltä, mutta Suomessa siitä ollaan kaukana. Eri tukimuotojen sekasot-ku kun johtaa monessa tilanteessa sii-hen, että efektiivinen marginaalivero-aste nousee yli sadan prosentin. Sa-ma selkokielellä: teet töitä sen verran enemmän, että palkkasi nousee sata-sen, mutta menetät veroina ja pudon-neina sosiaalietuuksia 110 euroa.

Järkevää tai työntekoon kannusta-vaa? Ai ei? No sitähän minäkin. Siksi asialle saisikin tehdä jotain. Min-kä puolueen toimesta sitä jotain tehdään tai mik-si sitä kutsutaan, on ainakin itselleni aika toisarvoista.

Ilkka Tiensuu

KIRJOITTAJA

KIINNOSTUI ERI

PERUSTUlOMAllEISTA

TOIMIESSAAN TAMYN

HAllITUKSESSA JA

PUHEENJOHTAJANA.

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

Perustulon muuttaminen puuhastelusta todellisuudeksi on sitä helpompaa, mitä vähemmän se leimautuu jonkin tietyn poppoon ideaksi. Perus-tulomyönteisiälöytyy myös kokoomuksesta ja keskustasta.

TYKKää AvIISISTA. EDES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.4.2012 21

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen [email protected].

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Johannes Murto, 24, historiaEn näe siinä mitään hyötyä. Jos vertaa

Euroopan maihin, joissa viiniä ja vahvoja viinoja myydään ruokakaupoissa, ei niissä ole samanlaisia ongelmia alkoholin kanssa.

Nea Kivistö, 23, pohjoismaiset kielet

Kyllä. Itse en ole hirveästi alkoholi-ihmisiä. En tiedä vaikuttaisiko laimen-taminen kovin radikaalisti haittoihin,

mutta pieni vaikutus sillä voisi olla.

Aki Kopra, 25, yhdyskuntarakentaminen

Itselläni oluen kulutus ei ole kovin massiivista, mutta ei siinä ole järkeä. Toisaalta kun katsoo meininkiä Her-vannassa niin monella opsikelijaka-

verilla menee keissi tai pari illassa. Jos olutta laimennettaisiin, sitten ostet-

taisiin enemmän tai vahvempaa.

Johanna Leinonen, 28, suomen kieliHenkilökohtaisesti en ole oluen juo-

ja, joten ei ole niin väliä. En usko, että lai-mentaminen hirveästi vähentäisi ongel-mia. Kyllä suomalainen juomat löytää.

Jonne Renvall, 26, tiedotusoppiEi. Se on nytkin jo sellaista litkua, et-

tä en usko, että sitä tarvitsee laimen-taa yhtään. Pikemminkin päinvastoin.

Lämmenneittenlämmittelyä

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Pitäisikö III-olut laimentaa ruokakaupoissa 3,5 %:iin?

Yliopistolle tarvitaan lisää ilmaisia oleskelu-tiloja opiskelijoille, joissa voi hengailla, lepuu-tella, keskustella, syödä omia eväitä ja käyttää tietokonetta niin, että voi puhua samalla.

Kaupista oleskelutiloja löytyy, mutta pää-kallopaikalta tilat puuttuvat. Hervantalai-sillakin on kuulemma tosi hyvät tilat. Eihän se sovi, että ”vastustajalla” on paremmat ti-lat. Kahviloita on, mutta niihin ei voi mennä vain oleskelemaan. Kirjastolla on tiloja, mut-ta niissä ei voi keskustella. Monet opiskelijat ovat sanoneet, että tarvittaisiin tila, jossa lu-entojen välissä pystyisi rentoutumaan.

Toni Ahvenainen, 35, sosiologia

WWW.AVIISI.FIKommentoi verkossa

Tamyn perustuloseminaarin ohjelma aiheutti poliittisen skandaalin, sil-lä se oli vasemmalle vääristynyt, kun

tarkoitus oli järjestää kansallisen tason kes-kusteluun osallistuva konferenssi sekä ava-ta perustuloa maallikoille ja epäilijöille. Oh-jelmaa yritettiin vielä viime hetkellä rukata neutraalimmaksi, mikä jäi kiireessä päälle-liimatuksi yritykseksi.

Konferenssissa puhuivat tunnetut ja tun-temattomat vasemmistopoliitikot. Asiantun-tijaäänet jäivät suhteessa vähäisiksi, puhu-mattakaan perustulon rautalangasta vään-tämisestä ja mummoillekin myymisestä. Po-liittisella yksipuolisuudella ei lämmitellä kuin jo perustulolle lämmenneitä.

Kiinnnostavaa on sekin, että vivalaiset pe-sivät kätensä vasemmistohenkisestä semi-naariohjelmasta ja olivat kriitikoiden kanssa samaa mieltä. Eikö Viva halua, että heidän agendansa näkyy ylioppilaskunnan toimin-nassa? Jos ohjelma olisi ollut maltillisempi, mutta ovelasti vasemmalle vivahtava, semi-naari olisi ollut tuhannen taalan paikka va-semmistolaisille markkinoida itseään hyvi-en sosiaalipoliittisten ideoiden lähteenä. Nyt ei mennyt haltuunotto ihan putkeen.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 20.04. Sólstafir (IS), Hexvessel (FI), 15 e* (ennakko Tiketti).

La 21.04. Tre339 & KC - ´HD hommia ensi-ilta Klo 21–23, 3 e.

La 21.04. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t! (+DJ LOVROC). Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 25.04. YksityistilaisuusTo 26.04. Jukka-Poika & Sound Explosion Band, 17 e / 15 e*.

Pe 27.04. Jukka-Poika & Sound Explosion Band, LOPPUUNMYYTY, Ei Vip!

La 28.04. TreSeta: LEIMARIT, 5 e / 3 e. Ei Vip!

Ti 01.05. Vappumatinea: Martti Servo & Napander. Klo 12–18, show klo 13.30 ja 15.30. 12 e / 10 e*.

Pe 04.05. Vappuperjantai Juju, Kalle Kinos, StroPhe, Waisted Flanders, Headcrab Infestation, Macdethix Dj’s, Blazing Sound Dj’s. Huom! Ovet klo 21, 5 e.

La 05.05. Notkea Rotta, 12 e / 10 e*.

Ti 08.05. TAMK:n bändi-ilta Sitä sun tätä ja jotain aivan muuta, 0 e.

Ke 09.05. Jex Toth (USA) + Fleshpress Ovet klo 20, show klo 21. 22 e / 18 e.

To 10.05. Airhead, Beyond The Dream, No Sign Of Life Ovet klo 20, show klo 21. 5 e.

Pe 11.05. Herra Ylppö & Ihmiset 17 e / 15 e*.

La 12.05. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Antti Haapala, Andes Helennius, Joni Koivuniemi, Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 12.05. Bigpop Dj:t Sami & Riku Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

22 Aviisi 20.4.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset

Lunta tulvillaan oli Tampere vielä muutama viikko sitten, kun maa-han satoi yllättäen kymmeniä sent-tejä talven taikaa. Onneksi kevät on kuitenkin saanut yliotteen: terasseja aukeaa vähitellen.

Monen edustajiston jäsenen mieltä lämmittää jo lähestyvä kesä. Sitä ennen on kuitenkin vielä monta asiaa, joiden toteutumista demokratia vaatii opiskelijoilta. Ylin päättävin elin, edustajis-to, laittaa viime vuoden pakettiin käsittelemällä

tilinpäätöksen.Yksi kevään merkittävimmistä päätöksistä teh-dään 26.4., kun valitaan pääsihteerin sijainen. Valittavalta henkilöltä odotetaan paljon, ja hänen roolinsa ylioppilaskunnassa on keskeinen. Siksi jo-kaisen valitsijan on pidettävä silmät ja korvat auki. Perästä kuuluu.

Jouni Ovaska, edustajiston varapj.

Järjestösektoria on työllistänyt suurimman osan keväästä Tamyn piirissä toimivien yhdistysten toi-minta-avustushaku. Haun organisoi järjestövaliokunta, jossa toimii kah-deksan opiskelijajärjestötoiminnan asiantuntijaa. Koko maaliskuu sujui-kin 63 toiminta-avustushakemuksen lukemisen ja pisteytyksen parissa. Va-

liokunnan työhön voit tutustua osoitteessa tamy.fi/jarjestovaliokunta.

Valiokunta on työstänyt myös järjestöpoliittista lin-japaperia, jossa linjataan Tamyn järjestötoiminnan arvot ja tavoitteet vuosille 2013–2016. Tavoitteisiin lukeutuvat yhteydenpidon parantaminen Tamyn ja

järjestöjen välillä, järjestöjen rooli Tamyn tehtävi-en toteuttamisessa, ylioppilaskunnan tuen entistä tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen sekä jär-jestöpalvelujen arvioiminen.

Ehdit vielä mainiosti vaikuttaa linjapaperin sisäl-töön joko kommentoimalla luonnosta GoogleDoc-sissa viimeistään 22.4.2012 (osoitteessa http://tinyurl.com/cc25z9w) tai osallistumalla järjestö-valiokunnan kevään viimeiseen kokoukseen, joka pidetään 23.4.2012 klo 16.30 alkaen Tamyn ainejär-jestötilassa.

Hanna-Riikka Roine,järjestösihteeri

Koulutuspoliittinen sektori on saanut päätökseen kierroksen, jossa se tapasi eri yksiköiden hallopede-ja sekä ainejärjestöjen puheenjohtajia. Koulutuspo-

liittiset edunvalvonta-asiat olivat niin-ikään esillä 3.4. pidetyssä Viestintä ja vaikuttaminen -koulutuksessa, jossa käsiteltiin vaikuttamisen keinoja yli-opistolla, ja joka järjestettiin yhdessä viestintäsektorin kanssa.

Merkittävä käynnissä oleva proses-si on pääsihteerin sijaisen rekrytointi. Viikolla 15 haastattelimme paikkaa hakeneita ja päätimme, ketkä lähetämme soveltuvuustesteihin, jotka pi-dettiin tällä viikolla. Lopullisen päätöksen asiasta tekee edustajisto 26.4., mutta hallitus päätti eilen oman esityksensä edustajistolle siitä, kuka meidän

näkemystemme mukaan olisi paras valinta pääsih-teerin sijaiseksi.

Lähiaikoina hallitusta voi tulla moikkaamaan pää-kampuksella Avoimien ovien päivänä 26.4. sekä 27.4. Tamyn ja Tatten yhteisessä kevätjuhlassa, jossa tar-joilemme simaa ja munkkeja, ja voit viimeistään ostaa ylioppilaslakkiisi Tamy-lyyran, jos sellainen sinulta vielä puuttuu.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

PÄÄTöSLUETTELOT: www.TAmY.fI/sIvU/HALLITUKsEN-pÄÄTÖKsET

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213

Anni Heinälä, 045-7750 5210Niina Jurva, 045-7750 5211Jarkko Louhelainen, 044-3610 213Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Tapahtuu nyt! [email protected]

TamyssaEhdota vuoden 2012 Hyvää Opettajaa 22.4. mennessä!Kevät on koittanut, ja Tamy etsii jälleen ehdokkaita vuosittaisen Hyvä Opettaja -palkinnon saajaksi. Yliopiston tukisäätiö palkitsee vuoden Hyvän Opettajan val-mistuneiden juhlassa maineella, kunnialla ja rahalla. Arvokkaan palkinnon tarkoituksena on positiivisen palautteen antamisen lisäksi kiinnittää huomiota ope-tuksen tärkeyteen ja ylläpitää kes-kustelua siitä. Esityksiä Hyväksi

Opettajaksi voivat tehdä erilaiset opiskelijaryhmät ja -järjestöt.Lue lisää Tamyn sivuilta: www.tamy.fi/artikkeli/ehdota-vuoden-2012-hyvaa-opettajaa.

Tamy hakee kolmea opiskelija-edustajaa ja heille kolmea vara-edustajaa opintotukilautakun-taan kaudelle 1.8.2012–31.7.2014. Hakuaika päättyy 4.5.2012. Lue lisää: www.tamy.fi/artikkeli/ haetaan-opiskelijaedustajia- opintotukilautakuntaan.

Järjestöissä ja yliopistollaVappunaIhanPihalla 24.4.–1.5.2012Tamyn ainejärjestöt ja harraste-yhdistykset järjestävät yhdessä kaikille tamylaisille ohjelmaa vappuviikoksi – ole siis Vappuna Ihan Pihalla. Viikkoon mahtuu niin pesistä kuin vappuisaa road tripiä eivätkä tapahtumat jätä ketään kylmäksi. Tee vapusta omalta osaltasi ikimuistoinen ja osallistu! Lue lisää Facebook-

tapahtumasta: www.facebook.com/events/360070237369352.

Lääkiksen näytelmäkerho esittää: Paholainen pukeutuu Montesantoon 24.–28.4.Glamouria hehkuva Pseudon kevään 2012 näytelmä Paholai-nen pukeutuu Montesantoon vie keskelle Italian kuuminta muoti-maailmaa. Mario Montesanto on onnellinen ja vaatimaton mies. Tai niin hän on kuvitellut olevan-sa. Muotitalo Montesanto on maailmanlaajuista mainetta niit-tänyt vaatealan menestys, jonka

ohjaksia käsissään pitelee Marion oikukas vaimo Elena. Mistä syystä kaikkien tuntema, itsevarmuutta uhkuva Model Manager Hugo Von Stock yhtäkkiä lyöttäytyy Marion seuraan? Entä mitä kummaa ta-lossa tekee kaukaisesta Ruotsista saapunut, spartalaisia arvoja uhkuva, armeijan kasvatti Sven? Näytökset Tampereella Teatteri Tapiossa 24.–28.4.2012. Liput 8 euroa netistä ja ovelta. Tervetuloa nauttimaan musiikista, tanssista, dramatiikasta ja hersyvästä huumorista! Lue lisää: /tampe-reenkandit.fi/pseudo.

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi

facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta

Liity Tamyn Facebook-ryhmään!

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. fACEBOOK.COm/AvIIsI Aviisi 20.4.2012 23

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Perustulo eli kaikille automaattisesti jaettava perusturva on viime aikoina noussut yhä enemmän julkiseen keskusteluun, ja se on saanut kannatusta eri puolilta puoluekent-tää. Sen ideana on korvata suurin osa ny-kyisistä lukuisista sosiaaliturvaetuuksista yhdellä järjestelmällä ja vähentää samalla byrokratiaa sekä kannustinloukkuja. Tam-

pereen yliopiston ylioppilaskunta kannattaa perustuloa opis-kelijoiden toimeentuloa parantavana uudistuksena. Tamyn li-säksi muun muassa HYY ja JYY ovat ottaneet kantaa perus-tulon puolesta.

Miksi opiskelijoiden sitten kannattaa edistää perustuloa? Nykyinen opintotuki on huonosti yhteensovitettavissa mui-den etuuksien ja erilaisten elämäntilanteiden kanssa. Esimer-kiksi perheelliset opiskelijat ja mielenterveyskuntoutujat jou-tuvat nyt taistelemaan monimutkaisessa tukiviidakossa, jota perustulo selvittäisi merkittävästi.

perustulo vapauttaa opiskelijat päättämään itse siitä, miten he haluavat opiskella. Se antaa mahdollisuuden opiskella ko-kopäiväisesti ilman pakkoa osa-aikatöihin elämisen turvaami-seksi. Sen myötä voi paneutua opiskeluun ja vaikkapa oman tietotaidon kehittämiseen järjestötoiminnassa ilman tarvet-ta nostaa lainaa ruokaa varten. Perustulo antaa myös mah-dollisuuden ottaa vastaan kiinnostavia ja omia opintoja tuke-via työtilaisuuksia ilman tulorajojen riittävyyden laskeskelua. Ennen kaikkea se tuo opiskeluun joustavuutta ja helpottaa eri-laisissa tilanteissa olevien opiskelijoiden opiskelua.

Tamy kannattaa 600 euron suuruista perustuloa, jonka li-säksi asumista tuetaan tarvittaessa. Kuluttajatutkimuskes-kuksen mukaan 600 euroa on minimisumma, jolla yksin asu-va ihminen voi tulla toimeen ilman asumis- ja joukkoliiken-nekustannuksia. Perustulon tulee olla vastikkeetonta ja vero-tonta sekä elinkustannusindeksiin sidottua. Useimmissa pe-rustulomalleissa uusi järjestelmä rahoite-taan verotuksen rakenteen muutok-sella, joka pitää verotuksen tason suurin piirtein nykyisellä tasol-la tai kiristää sen progressiota jonkin verran.

Kuulostaako liian hyvältä? Perustulo ei ole vain sosi-aalipoliittinen unelma. Si-tä on mahdollista tutkia lisää sekä kokeilla sen toi-mimista käytännössä. Pe-rustulon käyttöönoton val-mistelemiseksi on vireil-lä kansalaisaloite. Jos aloite saa taakseen 50 000 nimeä, se pääsee eduskunnan kä-sittelyyn ja perustulo on taas yhden askeleen lähempänä to-dellisuutta. Tamy on mukana kansalaisaloitekampanjassa ja suosittelee lämpimästi jokaiselle opiskelijalle perustuloaloitteen alle-kirjoittamista.

LISÄTIETOjA ALOITTEESTA LöYTYY

OSOITTEESTA

pErUsTULO.Org.

Anni Heinälä

Kulmahuone

Miksi ylioppilaskunta kannattaa perustuloa?

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

Tervetuloa laulamaan tutuimpia riparilauluja wappupäivänä

1.5. klo 12 ja klo 13 Vanhaan kirkkoon (Keskustori).

Wappuinen tapulikahvila auki kirkon kupeessa

Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö & krist. opiskelijajärjestöt

Do you want to achieve a high-level position with an international enterprise?Or gain the all-round skills needed to become an entrepreneur yourself? We can help you fullfil your ambitions!

Jyväskylä University School of Business and Economics is launching a new

under the auspices of the newly established JSBE Institute of Strategy and Entrepreneurship starting 1st September.

To be able to apply, you should : 1. Have a Bachelor’s Degree (in any relevant field) by the end of 20122. Have an excellent knowledge of English3. Be higly motivated and committed to study in the programme

Applications to be submitted to JSBE by 15th May 2012.For further instructions see www.jyu.fi/jsbe/ibe

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITYSCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS

24 Aviisi 20.4.2012

Valtion vii-natehtaan Altian 80-vuotispäi-vien kunni-aksi Alkos-sa myytiin erä kahden

tähden Jaloviinaa. Edellisen kerran kyseinen tuote on ollut markkinoilla vuonna 1942.

Aviisin viinaraati päätti tart-tua harvinaislaatuiseen tilai-suuteen. Päätimme testata kaikkia Jaloviinoja ja löytää niille optimaalisen lantringin.

Ensimmäinen haaste oli tun-nistaa sokkotestissä yhden, kahden ja kolmen tähden Jal-lu. Vaikka joukossa oli ko-keneitakin viinanmaistajia, osoittautui tehtävä hanka-laksi. Kaikki olivat aivan yh-tä hyviä: viidestä koemaista-jasta vain kaksi tunnisti kol-men tähden Jaloviinan, ja yksi kahden tähden sekoituksen.

Jaloviina, lempinimeltään Jallu, on ollut osa suomalais-ta juomakulttuuria jo pitkään. Sitä alettiin valmistaa heti kieltolain päätyttyä vuonna 1932. Kyseessä on ainutlaatui-nen juoma, sillä muualla maa-ilmassa ei tiettävästi valmis-teta konjakin ja viinan sekoi-tusta.

Jallun kuuluisin ominaisuus on konjakkipitoisuutta mer-kitsevät tähdet. Yhden täh-den Jallussa konjakkia on nel-jäsosa, kahden tähden versi-ossa puolet. Kolmen tähden Jaloviinassa oli aiemmin kon-jakkia kolme neljäsosaa, mut-ta nykyisin suhde on liikesa-laisuus. Sodan jälkeen myy-tiin myös tähdetöntä Jallua, johon lisättiin konjakkia vain antamaan väriä.

Testi aloitettiin etukäteen helpom-maksi epäillyllä juomalla. Drinkki on saanut nimensä Pispalan kuuluisal-la Vastavirta-klubilla sitä siemailevan herrasmiehen mukaan, mutta se kehi-tettiin jo vuoden 1952 Helsingin olym-piakisoihin.

Vapun kunniaksi teimme myös toi-sen version, johon Pommacin sijasta li-rautettin simaa.

Mitään suuria yllätyksiä ei testiryh-mä näiden juomien kanssa kohdannut. Jallun kullankelmeä väri sopi hyvin molempien lantrinkien sekaan. Myös maku hävisi juomaan lähes tunnista-

mattomaksi. Jallusimaa pidettiin ylei-sesti varsin hyvänä vappujuomana.

”Tämä voisi olla jalludrinkki naisil-le, sillä naiset harvoin tykkäävät jallun mausta ja se peittyy hyvin tässä”, arve-li raadin naisjäsen.

”Kesällä puistossa jäiden kanssa tä-mä voisi olla loistavaa”, kommentoi toinen testiryhmän jäsen.

Läski-Pete on varma perusjuoma ja simaversio on hyvä vaihtoehto ainai-selle siiderinlipittämiselle vappupäi-vän piknikillä.

Läski-Pete: varma vaihtoehto vapun juhlijalle

Testiryhmän ennakko-odotukset eivät olleet korkealla Jallupiimän maistelu-tehtävään lähdettäessä. Tekovaihees-sa kerrostuvan drinkin ulkonäkökään ei houkutellut maistamaan. Siksipä yl-lätys oli suuri, kun Jallupiimä osoittau-tui varsin maukkaaksi pakkauk seksi.

Lime antoi hyvää hapokkuutta juo-malle, ja juoman maku oli tasapainoi-nen. Tosin eräs testiryhmän jäsen oli sitä mieltä, että Jallun herkkä maku hävisi liiaksikin.

”Äärimmäisen paljon parempaa kuin kuvittelisi”, totesi testaaja yllättyneenä

ensimmäisen siemauksen jälkeen.”Todellinen vappuaamun startteri:

rauhoittaa vatsaa ja ylevöittää miel-tä”, tiivisti toinen koehenkilö ryhmän ajatukset.

Jallupiimä oli todellinen yllättäjä, jolle on helppo löytää käyttökohteita, nautittiin sitä sitten illalla tai aamulla. Ainoa juoma, jota testiryhmä teki toi-senkin kannullisen.

.

Jallupiimä: raikas suuryllättäjä TESTIVOITTAJA!!!!!

Tässä drinkissä oli tarkoitus muut-taa Jallun nestemäistä olomuotoa kiin-teämmäksi. Operaatio vaati hieman käsivoimia, mutta lopulta kuohuker-masta saatiin aikaan kaunis vaahto.

Muiden ainesten lisääminen muut-ti vaahdon värin ja maun tunkkaisem-paan suuntaan. Erikoisen happaman maun syyksi testiryhmä epäili ananas-mehua. Moni jäsen jäikin kaipaamaan happaman vaahdon rinnalle jotain makeaa, esimerkiksi mansikoita.

Hieman vaahtoa maisteltuaan tes-tiryhmä kuitenkin innostui vaahdon

tarjoamista mahdollisuuksista tilan-teissa, joissa Jallun juominen saattaisi herättää paheksuntaa.

”Yksi tähti mahdollisuuksista, joita tämä avaa”, arvosteli eräs testaaja.

”Viinan syönti vain on luonnotonta”, parahti toinen.

Jalluvaahto toimii mummojen ja las-ten salajuottamisessa rippijuhlissa, mutta sellaisenaan se ei ollut kovin hy-vää.

Jalluvaahto: vain mummojen päihdyttämiseen

Resepti: Jallu, Pommac (tai sima)

Resepti: Jallu, gefiluspiimä, lime

Resepti: Jallu, vaahdotettu kuohu-kerma, sokeri, ananasmehu

Aviisin arvovaltainen viinaraati kokoontui etsimään parhaan kumppanin Jaloviinalle. Hernekeitto ei pärjännyt testissä, mutta piimä yllätti positiivisesti.

VIIDEN TÄHDEN VIINAELÄMYKSET

Juho-Matti Paavola & SePPo honkanen & SaMuli huttunen

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.4.2012 25

Ei pidä ryypätä ka-verin kanssa, jos huomaa, että vii-na aiheuttaa hä-nelle ongelmia”,

toteaa päihdelääketieteen eri-koislääkäri Reijo Kulmala A-klinikalta. Se on vähintä, mitä alkoholiongelmaisen auttami-seksi voi tehdä.

”Kerro minulle, kenen seu-rassa viihdyt, niin minä ker-ron millainen olet. Vanha sa-nonta pitää juomatouhuissa-kin paikkansa.”

YTHS:n ylilääkäri Aira Vir-tala korostaa varhaisen puut-tumisen tärkeyttä. Jos huo-maa, että jollakulla on mopo karkaamassa hallinnasta, täy-tyy kaveriporukalla olla roh-keutta huomauttaa asiasta.

”Ymmärrän, ettei se ole helppoa. On kuitenkin tärke-ää, että asia otetaan avoimesti puheeksi. Suomessa on omi-tuinen ilmapiiri, jossa kännis-sä tehdyille typeryyksille vain naureskellaan ja niillä ylpeil-lään.”

Mielenterveysongelmat ovat tapaturmien ohella yleisimpiä nuorten holtittoman alkoho-linkäytön haittoja. Virtala ja Kulmala korostavat juopotte-lun negatiivista vaikusta mie-lialaan.

”Ahdistuneisuus, masennus, unettomuus ja keskittymisky-vyn puute ovat usein seura-usta alkoholin käytöstä. Juo-misen merkitystä vähätellään. Asenteiden pitäisi muuttua.”

Lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että asennemuutosta pi-täisi tukea alkoholiveron ko-rottamisella.

”Juomisen määrään vaikut-tavat asenteiden lisäksi vain saatavuus ja hinta.”

Italiassa ja Ranskassa alko-holin käyttö on romahtanut puoleen 30 vuoden aikana. Mahdollista se siis on.

”On totta, että opiskelijata-pahtumiin kuuluu usein alko-holi. Viimeistään pitää herätä, jos juo korjatakseen uniongel-mia tai alakuloa. Pitkällä täh-täimellä viinasta on pelkkää haittaa”, neuvoo Virtala.

Hän myöntää itse juoneen-sa opiskeluiässä, mutta vain vähän. Reijo Kulmala tunnus-taa:

”Join opiskeluaikana liikaa.”

Seppo Honkanen

kännissä on kivaa, mutta

Kolme eri Jallua sekoittuivat hyvin keskenään. Ensipuraisu oli tutusti ki-pakka. Testiryhmä iloitsi, että Jallu ei peittänyt liikaa Jallun makua. Eräs tes-tiryhmän jäsen arveli maun hieman pehmenneen ja ilmoitti nauttivansa kahden ja puolen tähden jallua.

Tästä seurasi matemaattinen poh-dinta sekoituksen tähtimääristä, jonka keskeytti vasta hiljentyminen kuunte-lemaan klassisen Jallu-lehden kontak-tipalstaa. Ilmoituksia lukiessa testi-ryhmä hämmästeli, löytääkö joku vie-lä näinä netin aikoina seuraa alan leh-ti-ilmoitusten kautta.

”Taattu loistava lähitulevaisuus”, tes-tiryhmän jäsen iloitsi saadessaan mu-kin käteensä.

”Nämä seuranhakuilmoitukset ovat riipaisevia”, tunnelmoi toinen testaaja.

Neljän tähden Jallu sai testiryhmältä ristiriitaisen vastaanoton. Yleisesti si-tä pidettiin varsin onnistuneena, par-haimmillaan nautittuna yhdessä ystä-vien kanssa nostalgiankaipuuseen.

Neljän tähden Jallu: all in -vaihtoehto

Drinkkiä sekoittaessa ulkonäkö ei teh-nyt testiryhmään vaikutusta, vaikka juoma-astiat oli koristeltu näyttäväs-ti. Eräs raadin jäsen piti väriä kuvotta-van kelmeänä. Perinteisen vaalea juo-ma olikin ottanut Jallusta hieman tum-memman vivahteen.

Maussa testiryhmä ei tätä vivahdetta enää huomannut, kookosmaito piti sii-tä huolen. Muutama ryhmäläinen arve-li, että Jallua olisi voinut olla enemmän-kin, toisaalta erään maistajan mielestä makeutta ja makua oli juuri sopivassa suhteessa. Yleisesti testiryhmä oli kui-tenkin positiivisesti yllättynyt.

”Jos saisin baarissa tämän, en oli-si yhtään pettynyt”, testiryhmäläinen tunnelmoi.

”Ei tätä toista lasia pysty juomaa, on sen verran makeaa”, arveli toinen ryh-män jäsen.

Jallucolada on erinomainen alkuillan tunnelman kohottaja. Myöhemmäs-sä vaiheessa testiryhmä kehottaa jät-tämään kookosmaidon, ananaksen ja turhan säätämisen välistä.

Jallucolada: lasillinen eteläisiä tuulahduksia

Tämän drinkin takana oli mainio idea yhdistää ruoka ja juoma samaan toimi-vaan pakettiin, jotta vappuyöllä kotiin horjuessa ei tarvitsisi käydä kebabia jo-nottamassa. Kuitenkin jo sekoitusvai-heessa kävi ilmeiseksi, että kaksi hy-vää yhdistämällä ei saada välttämättä aikaan vielä parempaa. Äärimmäisen epäesteettinen ulkomuoto ei houkutel-lut maistamaan drinkkiä.

Kaksi testiryhmän jäsentä väitti ki-venkovaan olevansa vegaaneja ja kiel-täytyi makuelämyksestä. Juomaa mais-tellessa jäi epäselväksi, pilasiko keit-

to Jallun maun vai toisinpäin. Pahaa se kuitenkin oli.

”Niin epäesteettisen näköistä, että kä-visi taiteesta”, hihkui eräs raatilainen.

”Kolme tähteä ihmisten reaktioista, kun he juovat tätä”, iloitsi testistä kiel-täytynyt ryhmäläinen.

Yhdistelmä oli toimi ainoastaan si-vusta seuraajien viihdyttämisessä. Jal-lu ja hernekeitto kannattaa vastedeskin nauttia eri astioista.

Lounasjallu: tarjoilija, jallussani on hernekeittoa!

Resepti: Yhden, kahden ja kolmen tähden Jallu. Tarjoillaan käyttäen klassista Jallu-ehteä lasinalusena.

Resepti: Jallu, kookosmaito, ananasmehu, ananasviipale

Resepti: Jallu, Jalostajan hernekeitto, 1 min. mikroaaltouunia

Aviisin arvovaltainen viinaraati kokoontui etsimään parhaan kumppanin Jaloviinalle. Hernekeitto ei pärjännyt testissä, mutta piimä yllätti positiivisesti. aRvoSteluaSteikko 0 - 3 tähteä.

26 Aviisi 20.4.2012

Iron Sky ei ollutkaan autenttinen dokumentti! YouTubesta löytyy Nazis at the Center of the Earth -elokuvan traileri.VAIHDE VAPAALLE

Suomi aloittelijoille Lagom är bäst Otso Höglund

TAKSI ”Vappu ei merkitse mi-nulle sen kummempaa juhlaa kuin muutkaan aatot tai pyhät. Yleensä se menee työn merkeissä”, kertoo taksiautoilija Petri Viteli.

Vappuna autosta saa siivota taval-lista enemmän serpentiininpätkiä, mutta Viteli ei valita kohtaloaan.

”Vappuasiakkaat ovat yleensä iloisella mielellä, koska ovat nautti-neet hieman miestä väkevämpää .”

Vappuna kuskattavia riittää huo-mattavasti normaalia viikonloppua enemmän. Viteli toivookin juhli-joilta malttia, koska etenkin aamu-yöstä jonot ovat pitkät.

ALKO Jonoja muodostuu myös viinakauppaan. Tampereen Stock-mannin Alkon myymälästä neuvo-taankin asioimaan pitkäripaisessa jo hyvissä ajoin ennen vapun aat-toa.

Kevään tulo näkyy juomavalin-noissakin. Stockmannin Alkos-ta kerrotaan, että vapun kestosuo-sikkeja ovat maustamaton viina ja kuohuviini, mutta moni nappaa vappupiknikille mukaan esimer-kiksi roseeviinejä.

Vappuna viinakaupassa asioi ta-vallista enemmän opiskelijoita. Moni pukeutuu juhlan mukaisesti, mutta Stockmannin Alkosta kerro-taan, että naamaria pitäisi kassal-la raottaa ainakin sen verran, että

asiakkaan ostokelpoisuus voidaan todeta.

RAVINTOLAT Tillikan tarjoilija Liisa Tammelin-Tolo-nen on nähnyt työssään kymmeniä vappuja. Moni asia on vuosien var-rella muuttunut, mutta vappu on sälyttänyt merkityksensä.

”Se on iloinen, vähän koominen-kin juhla. Koskaan ei tiedä tarkaan, mitä tulee tapahtumaan.”

Yllätyksellisyydestä huolimatta vakavampia häiriöitä on sattunut Tillikassa harvoin. Tammelin-To-lonen arvelee ihmisten olevan vap-puna niin hyvällä tuulella, että on-gelmista selvitään puhumalla.

POLIISI Kun puhe ei auta, tar-vitaan poliisia. Komisario Ismo Ny-kopp Pirkanmaan poliisilaitokselta on hillinnyt liian riehakkaita juhli-joita poliisin ominaisuudessa lähes kahtenakymmenenä vappuna.

”Usein puhutaan poliisin van-hoista tutuista, mutta kyllä vappu-na tehdään paljon uusiakin tutta-vuuksia”, Nykopp kertoo.

Komisarion mukaan ihmisiä on vappuna liikkeellä niin paljon, et-tei häiriöiden ennaltaehkäisyyn ai-na ehditä. Joinakin vappuina kurja sää on hillinnyt hurjinta juhlimista.

”Leikillään me toivotaan, että vet-tä tulisi kovaa ja mielellään vie-

lä pakkanen siihen päälle, mut-ta silloin olisi ikävä tehdä töi-tä. Sanotaan nyt näin, että toivo-taan virkistävää aamusadetta.”

PUTKA Satoi tai paistoi, jo-kunen juhlija päätyy lopulta Sorin putkaan. Vartija Henry Aleniuk-sen mukaan työn juhla näkyy kor-keina säilöönottomäärinä ja yleise-nä hulinana.

”Vappu ja uusi vuosi ovat kiirei-simmät kekkerit meidän kannalta. Komean auringonpaisteen sattues-sa ojan pientareilta saa keräillä pal-jon ihmisiä säilöön.”

Alenius arvioi, että vappuna asi-akkaita saattaa olla puolet enem-män kuin perusperjantaina. Nor-maaleina viikonloppuina putkat täyttyvät vakioasiakkaista, mutta vappuna asiakaskunta sekoittuu.

SUIHKULÄHTEET Monille vappuna käynnistettävät suihkulähteet ovat kesän merkki. Valitettavan usein pulppuavan ve-den joukkoon lorautetaan tiskiai-netta vaahdon aikaansaamiseksi.

”Minusta se on huono vitsi. Ei naurata yhtään”, rakennuttajahor-tonomi Teemu Kylmäkoski kertoo.

Ilkivaltaan yritetään vappuna va-rautua, mutta aina piloihin ei eh-ditä puuttua. Tempun jälkeen al-las joudutaan tyhjentämään ja pe-

semään. Pahimmillaan suihkuläh-teen pumppu voi rikkoutua.

Suihkulähteisiin ei pelkästään lorauteta pesuainetta, vaan niissä myös kylvetään. Sitäkäään Kylmä-koski ei suosittele.

”Siinäkin on se vaara, että jota-kin rikkoutuu. Voi tulla iso las-ku. Altaat on katsomista var-ten ja uimarannat uimista varten.”

PÄIVYSTYS Terveyskes-kuksissa paikkaillaan ahkerasti vappujuhlinnan ruhjeita. Päivys-tyksessä työskentelevän ylilääkä-rin mukaan vappuna veri lentää, lainausmerkeissä ja oikeastikin.

Päivystykseen tulijoilla on yli-lääkärin mukaan haavaa haavan päällä, nyrjähdyksiä ja katkenneita jalkoja. Lasia etsitään kehosta, kun pulloja on rikottu. Vappuna huma-laisia päivystysasiakkaita on huo-mattavasti enemmän kuin muul-loin. Ainoastaan uusi vuosi vetää vertoja kevään juhlalle.

Ylilääkäri ohjeistaa juhlijoita ot-tamana iisimmin ja juomaan välil-lä pelkkää vissyä.

A-KLINIKKA ”Meil-lä näkyy periaatteessa kak-si ryhmää: amatöörit asial-la ja ne, joilla on jo taustal-la vankkaa asian har-rastusta”, kertoo so-

Moni joutuu olemaan vappuna töissä, jotta muut voivat juhlia. Juhlimisen jälkiä korjataan pitkään.

Työn juhla teettää töitä

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.4.2012 27

Otso Höglund

Esimerkiksi puistoihin on laitettava yhden istutta-via tuoleja penkkien sijaan, koska jos laitetaan penkki, niin sen valtaa ryyppyremmi.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuun-nittelija Elina Kotovirta esittää mielipiteen Uudessa Suomessa 4. huhtikuuta.

Magical Kalakukko Touria mainostettiin Aviisin kannessa 22. huhtikuuta 1992. Oli-ko kyseessä vain ta-vallinen Hard Day’s Night vai siivittikö matkaa Lucy in the Sky with Diamonds – mitä tahansa maagis-ta kevään salaperäi-sellä huipennuksella tapahtuikaan, sitä Aviisi ei jälkipolville paljastanut. Voim-me vain olettaa että mursu ja munamies (ei se ärsyttävä pii-pittävä kyykistelijä) olivat paikalla. Goo goo g’joob!

Otso Höglund

Iron Sky ei ollutkaan autenttinen dokumentti! YouTubesta löytyy Nazis at the Center of the Earth -elokuvan traileri.

Vieraisiin pöytiin

In the heat of 1992

Lagom är bäst

siaaliterapeutti Aki Luoma A-klinikkasää-

tiöltä. Amatöörit ohjataan nuo-

risoasemalle yleen-sä vanhempien toimesta. Lap-set kärähtävät

vanhemmilleen viinan käytöstä, ja

vanhemmat huoles-tuvat.

”Moni nuori saattaa ajatella, että ainakin

vappuna on pakko ottaa, ja homma saattaa karata

lapasesta”, Luoma kertoo. Kokeneemmat harrastajat päätyvät

nuorisoasemalle useimmiten itse.”Vappuna saatetaan ryypätä useam-

pi päivä, jonka jälkeen tulee ongelmia katkaisun kanssa.”

Juho Hakkarainen

Moni joutuu olemaan vappuna töissä, jotta muut voivat juhlia. Juhlimisen jälkiä korjataan pitkään.

Paitsi ammattimainen vappujuhliminen, myös juhlijoiden jälkien korjaa-minen käy työstä.

En lähde... En pysty muistamaan mi-tään valheenomaista asetelmaa. Jos sallitte, niin tuosta poikki.

Itse tiedän sydämessäni, ettei siellä ole rikoksen muruakaan.

Ajankohtaisessa kakkosessa vuonna 1981 tiedusteltiin, onko Ilkka Kanerva koskaan törmännyt poliittiseen valheeseen.

Ilkka Kanerva radio Novan haastattelussa 18. huhtikuuta 2012 saatuaan ehdollisen vankeustuomion törkeästä lahjusrikoksesta.

Työn juhla teettää töitä

28 Aviisi 20.4.2012 tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI

WWW.AVIISI.FI

Otteita tutkimustuloksista ja ti-lastoista: ”Alkoholi on työikäis-ten yleisin kuolinsyy”, ”Päihteiden käyttö liittyi 27 prosenttiin päivys-tyspoliklinikan käynneistä”, ”Al-koholi myötävaikutti noin puoleen 15–69-vuotiaiden miesten ja noin neljännekseen naisten tapaturmai-

sista kuolemista”, ” Noin 70 % pahoinpitelyrikoksiin syylli-siksi epäillyistä on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena”.

Kaikkiaan tilastojen ja tutkimusten perusteella on vastaansanomatonta, että alkoholinkäytöstä seuraa ny-ky-Suomessa mittavia ongelmia kansanterveydelle ja hyvinvoinnille.

Ihmisten kokemusmaailma ei useinkaan vastaa tilasto-jen antamaa kuvaa. Melko usein alkoholihaittoja vähen-tävät toimenpiteet tuomitaan moralisointina ja holhouk-sena: ”Kukkahattutädit haluavat holhota / moralisoida / es-tää hauskanpidon”, ”Työmies on kopsunsa ansainnut”, ”Al-koholinkäytön haitat koskevat vain juoppoja”, ” Haittoja on turha yrittää estää: juopot hakee rahat viinaan vaikka lasten säästöpossuista”.

Ihmiset käyttävät alkoholia, koska siitä koetaan ole-van monenlaista hyötyä. Se juhlistaa tapahtuman, aut-taa piristämään tylsyyttä tai sujuvoittaa kankeaa sosiaa-lisuutta; se lievittää stressiä tai surua; se maistuu hyväl-tä, sammuttaa janon tai sopii ruokaan. Hyödyt alkoho-lin käytöstä ovat välittömiä, ja niiden osalta jokainen on itse paras asiantuntija, sillä hyöty on subjektiivinen ko-kemus.

Suomi Juo -tutkimuksen mukaan maassamme on vii-koittain noin neljä miljoonaa alkoholin käyttöker-taa, mistä vuositasolla kertyy noin 200 miljoonaa

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

juomistilannetta. On todella pieni todennäköisyys, että yksittäisellä juomiskerralla sattuisi hälyttävää onnetto-muutta. Tämä vastaa ihmisten kokemusmaailmaa.

Rankastakaan juomisesta ei yleensä seuraa välittömiä vakavia haittoja – ja jos seuraa, oli huono tuuri. Haitat il-menevät selvemmin tilastoissa ja mediassa, eivät yksit-täisissä juomistilanteissa.

Toinen syy koko väestön haittojen ja yksilöiden koke-musmaailman kohtaamattomuuteen liittyy aikajäntee-seen. Alkoholinkäytöstä seuraavat vakavammat hai-tat liittyvät usein pitkään – jopa vuosikymmeniä – jat-kuneeseen alkoholin riskikäyttöön. Nuoruuden minä ei osaa ennakoida, millaisia haittoja hänelle myöhemmäl-lä iällä saattaa koetusta ongelmattomasta alkoholinkäy-töstä seurata.

Riskin käsite on abstrakti, ja se konkretisoituu vas-ta riskin realisoituessa. Omaa kulutusta ja riskejä myös aliarvioidaan: työterveyslaitoksen kyselyssä kolme nel-jästä alkoholin riskikäyttäjästä piti itseään kohtuukäyt-täjänä. Alkoholinkäytön haitat eivät koske ”meitä” vaan

”muita”.Lisäsyy sille, että tilastojen kuva mittavista alkoholin-

käytön haitoista jää vieraaksi suurkuluttajillekin on, et-tä haitoista kärsijä ei suinkaan aina ole juoja itse vaan jo-ku toinen: väkivalta, rattijuopon kolarointi tai seksuaa-linen häiriköinti; naapuruston hereillä pitäminen ja ohi-kulkijoiden turvallisuudentunteen uhkaaminen; per-heen elämän sekoittaminen; krapulaiset sairaspäivät ja maanantaikappaleet; sairaalakäyntien, oikeuslaitok-sen tai sosiaaliturvan kautta veronmaksajan kukkarol-la käyminen – nämä kaikki ovat haittoja, joissa yksilön juomisesta kärsii lähipiiri tai koko yhteiskunta.

Mutta onneksi minun juomiseni ei kuulu kenellekään muulle. Vai kuuluuko sittenkin?

Pia Mäkelä on alkoholin kansanterveysvaikutuksiin perehtynyt THL:n erikoistutkija ja dosentti

ALKOHOLI ON (pahasti) ALIARVIOITU ONGELMA

Suomessa on viikoittain noin neljä miljoonaa alkoholin käyttökertaa, mistä vuositasolla kertyy noin 200 miljoonaa juomistilannetta.

pe 20.4. Pakkahuone & Klubi: klo 23 FRANK ZAPPA MEMORIAL PAN-CAKE BREAKFAST, klo 21 PEKKA POHJOLA GROUP 15/12 e

la 21.4. klo 24 NORTHERN GOVERNORS, klo 22.30 PIPOKA feat.SAM HUBER, dj Eetu...................................................15/12 e (E*)

ti 24.4. klo 19 TEEKKARIKUORO goes Pop....................................8/5 eke 25.4. klo 22 BUZZCOCKS (UK), klo 21 CONTROL plays The CLASH,

dj Samuel Epäilyttävä....................................................25/23 e (E*)to 26.4. klo 22 WEEPING WILLOWS (Swe)..............................22/18 e (E*)pe 27.4. klo 23 KOTITEOLLISUUS, klo 22 MONSTERISER.....18/16 e (E*)ma 30.4. Plauge esittää - Vapputimantti MMXXII klo 21-04: klo 24 BEVERLY

GIRLS, dj's Herman Prime & Jukola........................................6 eti 1.5. Vapun Tummat Tunnit klo 22-04: dj Eetu...............................2 eke 2.5. Stay up late (klo 18-22): PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT, ROCK-

WALLI, EILA & ARMOTTOMAT, VÄINÖLÄ, dj Laurila.........7/5 epe 4.5. klo 22 FREUD, MARX, ENGELS & JUNG plays Rintaan pistää,

sukat haisee, enkä pidä Jeesuksesta, dj Luke.............14/12 e (E*)la 5.5. klo 23 REBELHEAD, klo 21 VULTURE CLUB......................10 ema 7.5. klo 22 The LEMONHEADS (USA), klo 21 MEREDITH SHELDON

(USA)............................................................................25/20 e (E*)

KESKIVIIKKONA 25.4.

BUZZCOCKS (UK)

CONTROLplays CLASH

- 25/23 e ( E*) -

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

TÄLLÄ KUPONGILLA TÄLLÄ KUPONGILLA

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Hana-tuotteet aina alk.

Hana-tuotteet aina alk.

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

2,502,50facebook.com/aviisi

Aviisi 06/2012

Documents

Transcript of Aviisi 06/2012