Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 15. lokakuuta - 13/2010

SCHOOL-TOTUUDETKymmenen kysymystä ja vastausta uudistuksesta »8

Selvitimme, kuinka nikotiinia

voi nauttia savuttomassa Suomessa »22

Jussi Halla-aho ja Mari Puoskarikohtasivat väittelyillassa »12

HERRA HALLA-AHO

PUUTARHURITPAHOLAISEN

PORNOTYÖLÄINEN Miten Jaminan vanhemmat suhtautuvat seksityöhön? »14

KANNABIKSENkotikasvattajat

kertovat laittomasta puutarhanhoidosta »10

2 Aviisi 15.10. 2010

Professorit, kandit, merkonomit, ylioppilaat ja tietysti opiskelijat

Tullintori on avoinna ma-pe klo 7-21, la klo 9-18 ja su klo 12-18.

Parkkihallissa satoja parkkipaikkoja; sisäänajo Itsenäisyydenkadulta,

Åkerlundinkadulta tai Pinninkadulta!

www.tullintori.fi Kiinalainen ravintola Ly’s Garden, Pizzeria Lorenso, Viialan leipomo, Ompelukonepiste tmi Aili Salmikivi, Youcefin.

Palvelemme teitä kaikkia lähellä yliopistoa yli 30 liikkeen voimin. Saman katon alta löytyvät päivittäistavarat, vaatteet ja kengät,

kahvilat ja ravintolat, apteekki, kuntosali ja paljon muuta.

PS. Saavat meille muutkin tulla

Tervetuloa Tullintorille!

Tullintori

KahvilaLumo

Ajanvaraus ja tiedustelut

ma-pe 8-16 014 • puh 040 512 0042 • Biokatu 12, Tampere • www.ovumia.fi

Elämä voi alkaa luovuttamisesta!Sinä voit auttaa suuren ihmeen pienessä alussa

luovuttamalla sukusoluja lapsettomuushoitoja varten.

Maksamme tietenkin kulukorvauksen!

Aleksanterinkatu 31, 33100 Tampere, Puh. (03) 223 8887, www.pizzerianapoli.fi

Opiskelijakortilla-10%

kaikista normaalihintaisista ruuista.Myös runsaasti herkullisia

kasvisvaihtoehtoja.

Vuodesta -78

ma-to 10.45-23 pe 10.45-24 la 12-24 su 12-23

Olemme avoinna:

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 3

Perkele! Kirjoituksia Tamystä

Ajatelkaamme hetki sitä potentiaa-lia, joka jokaisessa ihmisessä on. Yksi ihminen voi elämässään saa-

da aikaan paljon, jos hänellä on mahdol-lisuus ja vapaus tehdä asioita, jotka hän kokee tarpeellisiksi, kiinnostaviksi ja hy-viksi.

Ajatelkaamme sitten ihmistä, joka to-teuttaa kaikkia yhteiskunnan kirjoitet-tuja ja kirjoittamattomia normeja kuu-liaisesti. Useat täysin ulkopuoliset ta-hot määrittelevät vaaditun työmäärän ja osallistumispanoksen riippumatta yksi-lön omista intresseistä tai potentiaalis-ta. Työtahti niin opiskelussa kuin työ-elämässäkin on niin kova, että nuoret ih-miset uupuvat ja masentuvat. On absurdi ajatus, että kaikki ihmiset ihmiset voisi-vat tai edes haluaisivat täyttää tämän sa-man valmiin muotin.

Olisiko näiden kahden vaihtoehdon välillä jotain mallia, joka takaisi yhteis-

kunnan toimivuuden lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Ensimmäisen vaihtoehdon huono puo-li lienee käytännössä se, että yhteiskun-nan kannalta tärkeisiin, ei niin kivoihin töihin, ei riittäisi tekijöitä. Toisen vaihto-ehdon tuloksia korjaillaan jo. On melkoi-sen naiivia puhua eläkeiän nostamises-ta samalla, kun kasvava osa työvoimasta uupuu jo alle kolmikymppisinä.

Olisiko mahdollista avata näitä normeja ja miettiä, voisiko yhteiskunnassamme olla jotain käyttöä myös ihmiselle, joka jaksaa tai haluaa tehdä täysillä töitä esi-merkiksi 20 tuntia viikossa?

Voisiko jollain tapaa olla hyväksyttä-vää löysätä välillä ja käyttää aikaansa luovasti, innovoiden tai tärkeäksi koke-maansa asiaan, joka ei välttämättä tuota rahassa mitattavia hyödykkeitä tai näytä hyvältä cv:ssä?

Kaikki tai ei mitään

PääkirjoitusSeppo HonkanenAarni Korpela

Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja

Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI

Tea Hoffrén

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, hertta-

mari.kaukonen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@aviisi.fi Kannen kuva Ville Ilkkala, Seppo Honkanen

Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020

7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiske-

lijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos haluaisit kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.www.aviisi.fi

facebook.com/aviisi

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Lakkautetaan Aviisi. Korvataan kaikkien kau-punkien ylioppilaslehdet Helsingissä tehtä-vällä suurella ja mahtavalla Suomen ylioppi-laslehdellä. Tehostetaan toimintaa. Säästetään rahaa.

Asiaa pohdittiin SYL:n järjestämässä puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisessa Helsingissä. Kun vilkaisee aiheesta tehtyä PowerPoint -esitystä, ehdotus saattaa vai-kuttaa jossain määrin järkevältä. Mutta sitä se ei ole.

Ylioppilaslehtien voima on juuri paikallisuudessa. Ne luovat yhteisöllisyyttä aikana, jolloin sosiaalinen pirsta-loituminen on kasvava ongelma. Oma ylioppilaslehti ker-too asioista, joista valtakunnallinen lehti ei kertoisi. Se ot-taa näkökulman, jota valtakunnallinen lehti ei ottaisi. Se puolustaa oman yliopistonsa opiskelijoita.

Lehdet toimivat ylioppilaskuntien tiedotuskanavina, mutta ne eivät ole tiedotuslehtiä: ylioppilaslehtiä tehdään journalistisin perustein. Eri puolilla maata ilmestyvät it-senäiset julkaisut tarkoittavat useita näkökulmia, avauk-sia ja huomioita myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomi ei ainakaan toistaiseksi ole pelkkää Helsinkiä.

Tampereen yliopistossa annetaan maamme arvoste-tuinta toimittajakoulutusta. It-senäinen Aviisi on toiminut har-joitusmaastona uusien toimitta-jakykyjen oivalluksille vuosi-kymmenten ajan. Ylioppilas-lehdet ovat villin, vapaan, ko-keilevan journalismin viimeisiä reservaatteja.

Se on jo arvo sinänsä.Vaikka Aviisi on nuori ja inno-

kas, lehdellä on ikää kypsät 50 vuotta. Tampereella vuodesta 1960 tehdyllä julkaisulla on ar-

vostettu nimi – vai pitäisikö sanoa brändi. Aviisi posti-tetaan pirkanmaalaiskansanedustajille, lehtien toimituk-siin ja muille vaikuttajille. Aviisia myös siteerataan medi-assa, joten tamperelaisääni kaikuu pitkälle.

On hyvä muistaa, että Aviisi on Tamyn ylivoimaisesti suosituin jäsenpalvelu. Ilman omaa lehteä ylioppilaskun-tatouhu jää pienen piirin hämyisäksi puuhasteluksi, jo-ka ei kosketa riviopiskelijaa muuta kuin pakollista jäsen-maksua maksettaessa. Aviisin osuus 93 euron jäsenmak-susta on noin seitsemän euroa.

Jos oma lehti halutaan sulauttaa osaksi kasvotonta kes-kusjohtoa, on ihan loogista ottaa askel eteenpäin. Yh-distetään kaikki ylioppilaskunnat Helsingistä johdetuk-si Suomen ylioppilaskunnaksi. Tehdään Tampereen yli-opistosta Helsingin yliopiston paikallisneuvosto.

Ai niin, ne kustannussäästöt. Tällä hetkellä Ylioppilaslehti maksaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle HYY:lle yli 300 tuhatta euroa vuodessa. Eikä siinä vielä kaikki. HYY ostaa lisäksi ilmoitustilaa omasta lehdestään 65 tu-hannella eurolla vuodessa. Aviisi koko komeudessaan maksaa Tamylle vain hiukan enemmän kuin HYY:n pelk-kään ilmoitustilaan upottama summa. Tuskin näkyvyys maanlaajuisessa ylioppilaslehdessä ilmaista olisi.

Ilman omaa lehteä Tamyn touhut jäisivät pienten piirienpuuhasteluksi.

AIHEESTA LISää SEuRAAvALLA AuKEAMALLA

Professorit, kandit, merkonomit, ylioppilaat ja tietysti opiskelijat

Tullintori on avoinna ma-pe klo 7-21, la klo 9-18 ja su klo 12-18.

Parkkihallissa satoja parkkipaikkoja; sisäänajo Itsenäisyydenkadulta,

Åkerlundinkadulta tai Pinninkadulta!

www.tullintori.fi Kiinalainen ravintola Ly’s Garden, Pizzeria Lorenso, Viialan leipomo, Ompelukonepiste tmi Aili Salmikivi, Youcefin.

Palvelemme teitä kaikkia lähellä yliopistoa yli 30 liikkeen voimin. Saman katon alta löytyvät päivittäistavarat, vaatteet ja kengät,

kahvilat ja ravintolat, apteekki, kuntosali ja paljon muuta.

PS. Saavat meille muutkin tulla

Tervetuloa Tullintorille!

Tullintori

KahvilaLumo

Ajan hermolla

4 Aviisi 15.10. 2010

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

HINNAT NOUSEVAT TOAS harkitsee kahden prosentin vuokrankorotusta ensi vuodeksi.

AJAN HERMOLLA

SYL:n tapaamisessa Helsingissä pohdittiin Aviisin ja muiden ylioppilaslehtien lakkauttamista. Tilalle voisi tulla Helsingistä johdettu Suomen ylioppilaslehti.

tarpeellisiaVerna Leinonen, teksti

Suomen ylioppilaskuntien kattojärjestö SYL:n semi-naarissa heitettiin ilmaan villi suunnitelma yhdes-tä yhteisestä Suomen yli-

oppilaslehdestä. Suomen ylioppilas-lehteen osallistuvat ylioppilaskunnat lakkauttaisivat omat ylioppilaslehten-sä. Lehdellä olisi kirjeenvaihtajia ym-päri maata, mutta pääosa jutuista teh-täisiin Helsingin keskustoimitukses-sa.

Nyt jokainen ylioppilaskunta kus-tantaa omaa ylioppilaslehteä. Aviisia kustantaa Tampereen yliopiston yli-oppilaskunta Tamy. Tamyn omat il-moitukset ja tiedotukset julkaistaan Aviisissa ilmaiseksi. Mainostilaa myy-dään ulkopuolisille yrityksille ja yh-teisöille. Uudessa mallissa ylioppilas-kunnat joutuisivat ostamaan ilmoitus-tilaa yhteisestä lehdestä.

Seminaarissa oli esillä myös kak-si muuta mallia. Niin kutsutussa ci-ty-mallissa ylioppilaskuntiin jäisi-vät pienet paikallistoimitukset, mut-ta keskustoimitus sijaitsisi Helsingis-sä. Lisäksi omistus keskitettäisiin yh-den yhtiön alle, johon ylioppilaskun-nat voisivat ostaa osuuksia.

Toisessa, niin kutsutussa paikallis-lehtimallissa, taitto ja paino keskitet-täisiin, mutta paikalliset toimitukset säilyisivät, joskin pienempinä. Juttu-jen vaihto lisääntyisi radikaalisti.

”Huolestuttavaa”, toteaa Juha Hon-konen, Aviisin päätoimittaja vuosina 2003 – 2006.

Honkonen kertoo, että ylioppilas-lehtien yhdistymisestä on puhuttu en-nenkin, niin 1990-luvulla kuin Hon-kosen päätoimittajakaudellakin, mut-tei koskaan kahvihuoneita pidemmäl-lä.

Honkonen spekuloi, että Suomen ylioppilaslehdestä saataisiin kustan-tajille edullisempi ja varmasti tyylikäs paketti, mutta samalla sata kertaa tyl-sempi.

”Lisäksi eri yliopistoihin ja yliop-pilaskuntiin kohdistuva kritiikki vä-henisi. Palstatilaa ei riittäisi kaikille”, Honkonen toteaa.

Honkosen mielestä ylioppilaslehdet ovat tärkeitä monella tavalla. Ne eivät vain tiedota vaan myös kritisoivat ja herättävät keskustelua omassa yhtei-sössään.

”Eikä pidä unohtaa viihdearvoa. Aviisin parissa myös rentoudutaan. Tampereen yliopiston opiskelijat ovat kiinnostuneita hieman eri asioista kuin vaikkapa Otaniemen teekkarit ”, Honkonen sanoo.

Honkosen mielestä ylioppilaslehdis-sä tehdään rohkeaa ja kokeilevaa jour-nalismia, joka ei valtalehdissä menisi läpi. ”Ylioppilaslehdet ovat nuoria ja innokkaita, ja ne rikkovat kaavoja.”

”Tiedotus on tärkeä osa edunvalvon-taa. Miten opiskelijat voivat aktivoitua,

jos he eivät saa tietää, mitä yliopistossa ja ylioppilas-kunnassa tapahtuu?”, pohtii Tamyn hallituk-sen koulutuspoliitti-nen ja kulttuurivasta-ava Tiina Heikkilä.

Hän näkee Aviisin merkityksen suurena.

”Aviisi voi kysyä epä-korrekteja kysymyksiä, puuttua ongelmiiin ja kertoa asioita, joista yliopisto haluaa vai-eta.”

Heikkilän mielestä oma lehti on tär-keä osa opiskelijakulttuuria.

”Se on sen ylläpitävä voima.”

Myös Tampereen yliopiston mediatut-kija Seppo Kangaspunta näkee yliop-pilaslehdet ennen kaikkea yhteisölli-syyden ylläpitäjinä.

”Yliopistolla on edelleen paljon eri-laisia rituaaleja, jotka välittyvät yliop-pilaslehden kautta. Lehti auttaa esi-merkiksi muualta tulevia opiskelijoita sopeutumaan”, Kangaspunta sanoo.

Jos lehteä alettaisiin tehdä Helsin-gistä käsin, paikallisten juttujen mää-rä vähenisi huomattavasti.

”Yleisluontoiset jutut eivät yhdis-tä, vaan hajauttavat. Ne ovat usein ha-juttomia, mauttomia. Yleismössöä, jo-ka ei tartu mihinkään”, Kangaspunta sanoo.

Lehdistössä yhteistyön lisääntymis-tä paikallisuuden kustannuksella ta-

pahtuu jatkuvasti. Valtaosa paikallislehdistä kuu-

luu mediakonserneihin. Esimerkiksi Alma Media omistaa toista-kymmentä paikallis-lehteä.

Juttuja, jopa sivuja, vaihdetaan, ja liitteitä

tehdään yhteisvoimin.”Toimiiko se, mikä toi-

mii Valkeakoskella, myös Ke-mijärvellä?”, Kangaspunta heittää.

Tampereen yliopiston ylioppilaskun-nan puheenjohtaja Aleksi Rantala sa-noo yhteisen ylioppilaslehden perus-tamisen olleen lähinnä ”heitto”, malli muiden joukossa.

”En pidä todennäköisenä, että men-täisiin yhteen yhteiseen lehteen”, Ran-tala sanoo.

Hänen mukaansa parin vuoden päästä voidaan miettiä yhteisen juttu-pankin perustamista tai mainostilan kilpailuttamista yhteisvoimin, mutta sen pidemmälle menevää yhdistymis-tä tuskin kukaan haluaa.

Tai ainakaan Tamy.”Aviisi on tiedotusta varten, mutta

toimii myös yliopiston opiskelijoiden välisenä yhdyssiteenä. Aviisin tietävät kaikki opiskelijat”, Rantala sanoo.

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

LisÄÄ aiHeesta

PÄÄkirJoitUksessa

eDeLLiseLLÄ siVULLa

Aviisia on tehty Tampereella 50 vuotta. Nimikilpailun tuloksena lehden nimi vaihtui Aviisiksi vuonna 1966. Sitä ennen lehti kulki nimellä Yykoo.

kUVa: sePPo Honkanen

Ylioppilaslehdet ovat

Mitä vittua? Miksi parkkiluvan ostanut ei mahdu parkkeeraamaan?

Sattuu ja tapahtuu Mistä kysymys?

?Yliopiston O- ja H-tunnuksel-

la varustettuja pysäköintilu-pia on myyty paljon enemmän,

kuin yliopistolta löytyy pysäköinti-luvallisille tarkoitettuja parkkipaik-koja. Tampereen yliopiston pysäköinnis-tä vastaava tilapalvelupäällikkö Tai-na Vimpari, montako pysäköintilu-paa opiskelijoille on myyty ja mon-tako parkkipaikkaa luvan haltijoille on osoitettu?

”En tiedä montako lupaa on myyty, se tieto pitäisi penkoa jostain. Kes-

kuskampuksella, Kaupin kampuksella ja Hämeen-linnassa käyvät samat O- ja H-luvat. Keskuskam-puksella on 79 lupapaik-kaa ja Atalpan laajennuk-sen jälkeen niitä saadaan arviolta 35 lisää. Ennen laajennusremonttia paikkoja oli 162.”

Miksi pysäköintilupia on liikkeel-lä enemmän kuin paikkoja ja min-ne opiskelijan odotetaan pysäköi-vän, jos luvallisille tarkoitetut pai-

kat ovat jo aamulla kaikki täynnä?

”Tietenkin niitä on enem-män. Pysäköintilupa ai-noastaan mahdollistaa py-säköinnin, ei ole niin että

vain kahdellakymmenellä eurolla vuodessa opiskelijalle taataan park-kipaikka. Jos yliopistolta ei löydy parkkipaikkaa, niin siinä on mieli-kuvituksen käytön paikka. Maksul-lisia parkkihalleja on ainakin Tul-lintorilla.”

Ville Ilkkala

koMMentoi WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 5

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

HINNAT NOUSEVAT TOAS harkitsee kahden prosentin vuokrankorotusta ensi vuodeksi. PÄÄSIHTEERI Istuva puheenjohtaja Matti Parpala valittiin SYL:n uudeksi pääsihteeriksi.

”Kokoomus haluaa karsitun Yleisradion”

MikÄ sinUa rassaa YLioPiston kÄYtÄViLLÄ kULkiessasi? Vinkkaa AVIISI@uTA.FI – otaMMe seLVÄÄ!

SYL:n tapaamisessa Helsingissä pohdittiin Aviisin ja muiden ylioppilaslehtien lakkauttamista. Tilalle voisi tulla Helsingistä johdettu Suomen ylioppilaslehti.

facebook.com/aviisi

Aviisin korvaamista Suomen Ylioppilaslehdellä kommentoitiin Facebookissa:

Mika ”Mitä vittua?!”, tuli noin äkkiseltään mieleen.

Muusa Olen ihan järkyttynyt!!!

Miika Ei kun ei. Niin pitkään kuin yliopis-toilla on oma profiilinsa, niin pitkään niillä tulee omat ylioppilaslehtensä, eikä mitään himphamppuja aluetoimituksia

Tiina H SYL-vetoinen ylioppilaslehti kuulos-taa ainakin aika surkealta. Jos jotain yhteis-työtä ylioppilaslehtien suhteen tulisi joskus niin ehkä juttuvaihtoa? Tällainen keskitetty lehti palvelisi vain niiden ylioppilaskuntien etua, joilla on keskinkertainen lehti eli tam-perelaisena en ainakaan kannattaisi.

Mikko Eikö Aviisia kustanna Tamy, ja Tamyn toiminnasta päättää jäsenten valitsema eda-ri? Tuskinpa omaa lehteä nyt millään SYL-di-rektiivillä haudattaisiin samantien ainakaan ilman melkoista keskustelua aiheesta.

Oskari Olishan se hienoa, että jokaisessa lehdessä käsiteltäisiin vähintään 5 sivua pel-kästään Turun asioita.

Tuomas Tarvitaan paikallisuutta, paikalli-sia uutisia. Valtakunnallinen lehti ei pystyisi tähän.

Tiina T Paikalliset lehdet mielestäni palveli-sivat parhaiten opiskelijoiden tarpeita, siksi niiden lopettaminen olisi huono juttu.

Anne Herranalut Helsingissä taas huseeraa ja luulee, ettei maalaiset mitään lehtiä lue. Tehkööt Helsingissä kaikille sen kylän opis-kelijoille yhteistä lehteä, jos kerran haluavat volyymia. Seppo et co. tekee meille omaam-me!

Mira Helsingissä tehtävä ylioppilaslehti pyö-risi mielestäni lähes väistämättä Helsinki-tee-man ympärillä. Mitenkäs sitten muut yliopis-tokaupungit ja ylioppilaslehtien uudet ja oi-valtavat ideat? Lähtökohtaisesti opiskelijoita varmasti kiinnostaa eniten oman yliopistonsa kuviot ja kehitys, sekä kaikenlaiset niihin liit-tyvät ilmiöt omassa opiskelukaupungissaan. Kärjistettynä tilanne voisi olla se, että Tam-pereelle opiskelemaan muuttanut nuori saa käteensä lehden, josta lukea Helsingin meno-vinkit ja paikat joiden kautta kotiutua uuteen opiskelukaupunkiinsa. Mielestäni on hyvä, että ylioppilaslehtien kir-jo on useampi kuin yksi yhteinen lehti

Jorma Mitä ihmeen tarvetta palvelisi keskusjohtoinen ylioppilaslehti? Siis tamylaisesta näkökulmasta?

Ilkka Valtakunnallisella ylioppilasleh-dellä on kehno tulevaisuus, ainakin jos otetaan mallia lukiolaisille suunnatusta Improbatur-lehdestä. Sitä ei lue kukaan. Aviisi nyt on kuitenkin aina Aviisi.

Juho Ei mitään järkeä tuossa.

Juha Tätä on silloin tällöin väläytelty, milloin SYL:n, milloin HYY:n, milloin ilmoitusmyyjän taholta. Tähän asti idea on onnistuttu ampu-maan alas, toivottavasti nytkin. Mitkään pai-kallissivut tms. eivät korvaa Aviisin kaltaisia loistavia julkaisuja. Merkitys lyhyesti: 1.) tieto, jota valtalehti ei välitä 2.) keskustelun herät-täminen 3.) yhteisöä koossa pitävä ”liima”. Ilkka Valtakunnallisen lehden puoltajat perustelevat kantaa sillä, että lehdellä olisi enemmän yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kuin piskuisilla paikallisilla lehdillä. Tohdin epäillä.

Sanna-Kaisa Sairasta.

Pia Viitanen, istut Yleisradion hallintoneuvostossa ja olet kritisoinut Ylen nimitysten

poliittisuutta. Onko nimitettyjen poliittisella taustalla väliä?

”Toimia ei nimellisesti jaeta puo-luepoliittisin perustein. Kuitenkin Ylen toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmatoimin-nan johtaja ovat kokoomustaus-taisia. Myös asiasta vastaava mi-nisteri on kokoomuksen Suvi Lin-dén. Ylen johdossa on kokoomuk-sen värisuora.” Vuodesta 1970 vuoteen 2010 Yleis-radion pääjohtaja on ollut dema-ritaustainen. Miksi poliittisuus on ongelma juuri nyt?

”Kun Ylen hallintomalli uudistet-tiin, toimitusjohtajan valinta siir-rettiin hallintoneuvostolta ulko-puoliselle hallitukselle. Tätä pe-rusteltiin sillä, että politiikka ja virkanimitykset erotetaan toisis-taan. Kaikki kuitenkin tietävät, että kokoomuksella oli intresse-jä vaikuttaa pääjohtajan nimityk-seen. Mikael Jungnerista halut-tiin eroon. Tilalle valittiin henkilö, joka edustaa toisentyyppistä arvo-maailmaa.” Näkyykö poliittisuus Ylen toimin-nassa?

”Se näkyy eniten keskustelussa. Eduskunta on linjannut, että Ylen palvelutaso on säilytettävä. Vies-tintäministeri Suvi Lindén ei kui-tenkaan tehnyt yhtään konkreet-tista aloitetta siitä, miten Yleisra-dion rahoitus turvataan. Samaan

aikaan kokoomuslainen ministeri vihjasi Verkkouutisissa, että kana-vatarjonta ei välttämättä säily en-tisellään. Ideologia suppeammas-ta Ylestä kuuluu ministerin pu-heista.” Millä keinoilla Yleisradion rahoitus pitäisi turvata?

”Budjettirahoitus on ainoa järkevä vaihtoehto, sillä mediamaksu on haudattu ja kuopattu. Myös ny-kyinen järjestelmä on tullut tien-sä päähän. Emme voi loputtomiin nostaa tv-lupamaksua, jonka en-tistä harvempi maksaa. Mallin pi-täisi perustua rahastojärjestel-mään, jossa Yle ei ole budjettiesi-tysten armoilla. Hallituksen ja op-position asetelma ei saa vaikuttaa yleisradiopolitiikkaan.” Olet vastustanut julkisuudessa Ylen urheilutarjonnan supistamis-ta. Miksi lupamaksurahoilla tulisi rahoittaa isojen urheilutapahtu-mien näyttämistä?

”Perusurheilutarjonta pitää säilyt-tää. Urheilun lähettäminen on kal-lista, mutta Yleisradion säilyvyy-den kannalta tärkeää. Ylellä täy-tyy olla kansalaisten tuki.” Eikö kalliiden urheilutapahtumien sijasta tulisi panostaa esimerkiksi vähemmistöjen ohjelmistoon, jos-ta kaupallinen media ei ole kiin-nostunut?

”Vahva Yle takaa myös vähemmis-töjen palvelut.”

Mikko Gustafsson ja Ilmari Hiltunen

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Malawilaisetviljelijät yliopistollaReilun kaupanviikolla Tampereen yliopisto osallistuu valtakunnalliseen Reilun kaupan viikkoon lokakuun lopussa. Rei-lun kaupan korkeakouluksi valit-tu yliopisto saa vieraakseen kaksi malawilaista viljelijää, jotka ker-tovat sokerin viljelystä Malawissa.

”Lisäksi Reilun kaupan puoles-ta ry:n Waltteri Katajamäki ker-too kokemuksistaan banaanitilal-la Ecuadorissa”, kertoo kannatus-työryhmän jäsen Varpu Jutila.

Hän houkuttelee kaikkia aine-järjestöjä liittymään Reilun kau-pan hankkeesen, joka jatkuu tee-maviikon ulkopuolellakin.

”Se tarkoittaa, että ainejärjestön ostamat kahvit ja teet vaihdetaan reiluiksi. Lisätietoa saa esimer-kiksi yliopiston ympäristökoordi-naattori Saana Raatikaiselta.”

Reilun kaupan viikko näkyy ympäri maata. Esimerkiksi Toh-majärven seurakunta osallistuu Reilun kaupan viikkoon järjestä-mällä kirkkoherran haastekisan 100 banaania minuutissa. Tarkoi-tuksena on saada syötyä sata Rei-lun kaupan banaania yhden mi-nuutin aikana. Paikkakuntalaisia haastetaan marketin pihaan syö-mään omat banaaninsa.

tarinoita reiLUsta kaUPasta ke 27.10.

kLo 14–16 Linnan LUentosaLissa k103

reiLUn kaUPan Viikko 25. – 31. 10.

ALE

6 Aviisi 15.10. 2010

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

EHDOKAS Tiina Heikkilä marssi toimitukseen kertomaan olevansa edustajiston valitsema SYL-tyrkky.

AJAN HERMOLLA

Kahvilla on parasT

ammelantorin kyljessä si-jaitseva luomuravinto-la Kahvilla on nyt palkit-tu kahteen kertaan Tampe-reen parhaaksi. City-lehden

omavaltainen raati ojensi viime per-jantaina parhaan kahvilan palkinnon omistaja Hanna Järvenpäälle. Moro-lehden Tampereen paras paikka -ää-nestyksessä Kahvilla jyräsi muun mu-assa sellaiset kilpailijat kuin Näsin-neula ja Pyynikin näkötorni.

”Innokkaita ja toimeliaita asiakkai-tahan tässä pitää kiittää. Näsinneula on kuitenkin yksi Tampereen tunne-tuimmista paikoista, mutta ehkä meil-tä löytyy vähän parempi tunnelma”, Järvenpää virnistää.

Kahvilla ei suotta mainosta itseään luomuravintolana. Se pyörii tuulivoi-malla ja tarjoilee niin ruokansa kuin juomansakin luomuraaka-aineista valmistettuina.

”Yritämme näyttää muille ravinto-loille, että yritystä voi pyörittää ympä-ristöystävällisesti. Koko Kahvillan si-sustus on hankittu käytettynä, ja tuot-teemme ovat suurilta osin kotimaisia. Viinilistamme on luomua, ja raaka-ai-neet voi tilata myös luomutuottajalta”, Järvenpää lataa.

Kahvilla juhlii tässä kuussa ensim-mäistä vuosipäiväänsä ja jatkaa toi-mintaansa tuttuun tapaan. Uutena ide-ana on kierrättää vanhoja koulukirjo-ja Kahvillan kirjahyllyn kautta eteen-päin opiskelijalta toiselle. Opiskelija-

alennusten lisäksi pienen budjetin il-lan voi viettää Tammelassa osallistu-malla tapahtumiin.

”Meillä pyörii viikoittain bingo ja tie-tovisa ja joka kuukausi levyraati. Tuo-maristo ja kisojen voittajat palkitaan ainakin nestemäisillä palkinnoilla”, Järvenpää vinkkaa.

Kolmen hengen ydinporukalla pyö-rivä Kahvilla poimii ideoita myös asi-akkailtaan. Viime viikonloppuna ra-vintola täyttyi burleskihameista ja pu-naisten lyhtyjen loisteesta, kun asiak-kaan idea Little Amsterdamista toteu-tettiin. Tankotanssijat ja muusikot ve-tivät tuvan täyteen.

”Kaikki hyvät tempaukset toteute-taan varmasti jatkossakin”, Järvenpää lupaa.

Anni Tolonen, tekstiVille Koivisto, kuva

Opiskelijaystävällinen luomuravintola Kahvilla on valittu Tampereen parhaaksi jo kahteen kertaan

opiskelijakortti-

Yritykset kampaamoista kah-viloihin houkuttelevat opis-kelijoita alennuksillaan, ja

tuopin hinnasta viilautuu yli puo-let pois esimerkiksi Jäähovi- ja Mallashovi-ravintoloissa.

Irkkubaari O´Connels tarjoilee tiistaisin opiskelijalle kaikki hana-tuotteet 4,80 euron hintaan.

”Ei opiskelijankaan tarvitse pe-ruskolmosesta vain nauttia. Me ha-luamme antaa kaikille mahdolli-suuden kokeilla erikoisoluita bud-jetista riippumatta”, O´Connelsin ravintolapäällikkö Annamari Put-konen perustelee.

Uudistunut aasialaisten maku-jen ravintola Wok Wok lupaa opis-kelijalle kolme täytettä kahden hin-nalla, ja ravintola Zarillon hampu-

rilaisista pääsee tavallinenkin tal-laaja nauttimaan tiistaisin tasan vi-tosella.

Suosittua Beatles-näytelmää pyö-rittävä Tanssiteatteri Palatsi pääs-tää opiskelijan katsomoonsa esi-tyksestä riippumatta 20 eurolla. Nyt Palatsi panostaa täysiin katso-moihin, ja näytökseen pääsee kym-pillä, jos tuntia ennen esityksen al-kua ovella on vielä lippuja jaossa.

Korttia kannattaa näyttää aina, sillä tuntuvia alennuksia löytyy yl-lättävistäkin paikoista. Muun mu-assa Epe´s -levykaupasta albumin hinnasta lähtee opiskelijakortilla jo 10 prosenttia.

LisÄÄ etUJa osoitteessa

oPiskeLiJantaMPere.fi

Opiskelijakortilla juo edullisesti

Mallashovi: Olut 0,5 litraa 2 eAmadeus: Olut 3 eCafé Europa: Olut 0,4 litraa 3 e, siideri 3 eHovipoika: Olut 3 eKahvila Valo: Olut 0,5 litraa 3,90 eKustaa III: Olut 0,5 litraa 3,30 e

Loco: Olut 0,4 litraa 3,50 ePublic Corner: alennus hanatuotteista 15 prosenttiaTelakka: Olut 0,5 litraa 3,50 eTentti: Olut 0,4 litraa 3 eYo-talo: Olut 0,4 litraa 3,50 e

Ravintola Kahvilla täyttyi viime lauantaina naa-miaisväestä, kun burleskijuhlat pyörähtivät käyn-tiin. Kuvassa poseeraavat Mira Järvenpää (vas.), Niilo Gustafsson ja omistaja Hanna Järvenpää.

Yritämme näyttää muille ravintoloille, että yritystä voi pyörittää ympäristö-ystävällisesti.

Hanna Järvenpää

koMMentoi WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 7

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

EHDOKAS Tiina Heikkilä marssi toimitukseen kertomaan olevansa edustajiston valitsema SYL-tyrkky. ENERGIA Yliopisto on viettänyt energiansäästöviikkoa 11. – 17. lokakuuta lamppuja sammutellen.

Anton Santanen

Ihmisten lisäksi koiratkin voidaan jakaa optimisteihin ja pessimis-teihin, väittää Current Biology leh-dessä julkaistu tutkimus. Monet

koirat stressaantuvat, kun ne jätetään yksin kotiin. Ne osoittavat tämän haukku-

malla, rikkomalla esineitä tai tekemällä tarpeensa sisälle. Tällaista eroahdistusta ilmenee useimmiten koirilla, jotka ovat taipuvaisia arvioimaan muutkin tulkin-

nanvaraiset tapahtumat negatiivisesti. Aiheesta kertoi Suomessa Tiede.fi.

Laihduttajan kannattaa nukkua hyvin!Jos haluaa laihtua, kannattaa nukkua kunnolla. Riittämä-tön nukkuminen laihduttamisen aikana johtaa lihasten häviämiseen rasvan kustannuksella, osoittaa Yhdysval-loissa Chicagon yliopistossa tehty koe. Tiukasti valvotulla dieetillä olleet koehenkilöt laihtuivat saman verran, kol-me kiloa kahdessa viikossa, nukkumisesta riippumatta. Rasvaa hävisi kuitenkin yli puolet vähemmän, kun koe-henkilöt nukkuivat keskimäärin kaksi tuntia vähemmän yössä. Vähän nukkuneet laihduttajat olivat myös nälkäi-sempiä. Koehenkilöinä oli 10 aikuista, joiden painoindeksit olivat välillä 25–32. Aiheesta kertoi Annals of Internal Medici-ne, Suomessa Yle tiede.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Asioiden oikea laita

Lukiossa äidinkielenopettajani ihasteli tapaani vihata tietoisesti valittua typeryyttä. Siis sitä ihmisten va-paaehtoisesti omaksumaa taipumusta yksinkertais-

taa itsensä ja ympäröivä maailmansa. Niitä helppoja näke-myksiä, joilla ei erotu kansan kalvakkaasta konformismis-ta ja joita ei joudu perustelemaan.

Myohäisteini-ikäisellä arroganssilla toitottamani nok-keluus lunasti vuosien viiveellä todenpitävyytensä, sillä osoittamani toimintaperiaatteen valinneiden joukko näyt-tää kasvavan jatkuvasti.

Näen maailman absurdismin läpitunkemana spektaak-kelina. Tosin rajansa kaikella, mikäli julkiseen keskuste-luun osallistuvat ihmiset muistuttavat fiktiivisen Spring-fieldin asujaimistoa yksioikoisella järkivajantoisuudellaan ja vaahtosuisella lynkkausmielialallaan.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaiset monimutkai-set prosessit kiistetään sivulauseessa kyseenalaisin perus-tein ja älyllisillä naurettavuuksilla vailla mainittavampaa faktapohjaa tai tieteellistä uskottavuutta. Siinä ne ilmas-touskovaiset nielevät kakistelematta päästökaupustelijoi-den ja päättäjien salaliiton!

Puhumattakaan siitä, miten punavihreä suvaitsevaisto on automaattisesti syypää maahanmuuttoon liittyviin on-gelmiin. Sillä ei ole merkitystä, että todellisuudessa näitä värejä tunnustavat puolueet ovat vähiten vastuussa viralli-sesta maahanmuuttopolitiikasta. Mutta todellisuudesta er-kaantuneet kaupunkilaisvihreät ovatkin naiiveja tolloja ja syyllisiä kaikkeen turmelukseen ja ryhdittömyyteen.

Osataan sitä debatin toisellakin puolella, sillä pintapuoli-sesti sivistyneemmällä. Mitä sitä keskustelemaan harhaop-pisen rahvaan kanssa. Hysteerisiä rasisteja kaikki tyynni.

Ilmeisesti maailmasta on tullut liian monimutkainen paikka, jonka asiayhteydet ja problematiikat saavat ihmi-sen sortumaan karskiin yksinkertaistamiseen, ad homi-nem –argumentointiin ja monomaniaan. Näköjään tari-nankäänteet virtaavat niin nopeasti, ettei ihminen enää ky-kene – tai vaivaudu – paneutumaan monimutkaisiin, lu-kuisia lähestymiskulmia omaaviin asioihin. Helpommaksi vaihtoehdoksi jää pitää päänsä informaatiotulvan yläpuo-lella kailottamalla mahdollisimman kovaa omaa puolivil-laista uskomuskyhäelmäänsä.

Rakentavan, eriäviä mielipiteitä ja niiden esittäjiä huo-mioivan keskustelun käytyä mahdottomaksi olemme pa-lanneet henkisen keskiajan älylliseen ankeuteen. Onko lii-an myöhäistä vaatia jonkinlaista köyhän miehen haberma-silaista julkisen keskustelun kulttuuria?

Liian yksisilmäistä!

Opetusministeritahtoo vähentääopintopaikkojaOpetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan opiskelupaikkoja on varaa vähentää tuhansia, kertovat ko-koomusmediat Nykypäivä ja Verkko-uutiset. Ministerin mukaan opiskelu-paikkoja voisi karsia tuhansittain lä-hes kaikilta aloilta, jos opiskelijat val-mistuisivat nopeammin. Poikkeus on sosiaali- ja terveysala, jossa koulutus-ta pitäisi hänen mielestään lisätä. Täl-lä hetkellä korkeakouluissa on opiske-lupaikka 65 prosentille 19-vuotiaiden ikäluokasta.

Allianssi käytännössälakkautettuTampereen yliopisto, Tampereen tek-nillinen yliopisto ja Jyväskylän yli-opisto ovat allekirjoittaneet uuden al-lianssisopimuksen. Sopimus päättää Yliopistoallianssin hallituksen ja neu-vottelukunnan toiminnan. Jatkossa yliopistot aikovat tehdä strategista yh-teistyötä. Allianssi säilyy nimellisesti olemassa, mutta ilman rakenteita.

Osallistu Tamyn nettisivu- uudistukseenTamyn epäkäytännölliset nettisivut uudistetaan viimein. Ensi vuonna to-teutettavan uudistuksen käynnistää käyttäjien tarpeita ja toiveita syvä-luotaava työpaja. Se pidetään keski-viikkona 27. lokakuuta klo 17–20 Ta-myn kokoushuoneessa osoitteessa Kauppakatu 10. Käytettävyysasian-tuntija Suvi Melakoski-Vistbackan vetämässä työpajassa käydään lä-pi Tamyn nykyisen sivuston heikko-uksia ja pyritään kääntämään ne uu-sien sivujen vahvuuksiksi. Voit il-moittautua workshopiin suunnit-telemaan uutta lähettämällä postia jarjestosihteeri@tamy.fi.

Suuri osa Tamyn ikätovereista on vanhainkodissa, mutta ylioppilas-kunta porskuttaa hämmästyttävän

vetreästi: edessä ovat railakkaat 85-vuotis-juhlat. Niitä vietetetään ravintola Ziberi-assa 5. marraskuuta.

”Vuosijuhlat ovat vain kerran viidessä vuodessa, joten nyt on hyvä aika lähteä is-tumaan kanki perseessä akateemiset kun-niamerkit rintapielessä”, julistaa vuosi-juhlasirkuksen tirehtööri Tiina Heikkilä.

Virallinen iltaohjelma jatkuu astetta epä-virallisemmilla jatkoilla Yo-talolla, jossa esiintyy Olavi Uusivirta. Jatkojen jatko-ja vietetään keskustassa sijaitsevalla sau-natilalla.

Tamy perustettiin vuonna 1925 Helsin-gin yhteiskunnallisen korkeakoulun op-pislaskunnaksi. Nykyinen Tampereen yli-opiston ylioppilaskunta muutti Tampe-reelle vuonna 1960.

iLMoittaUDU taMYn 85-JUHLiin

22. LokakUUta MennessÄ osoitteessa

www.tamy.fi/vuosijuhlat

Tamylla suuret 85-vuotisjuhlat

kirJoittaJa tYÖskenteLee Yk:n PaLVeLUksessa

Tiina Heikkilä houkuttelee opiskelijoita osal-listumaan Tamyn kunniakkaaseen 85-vuo-tisjuhlaan. Ilmoittautua kannattaa heti, sillä aikaa on vain 22. lokakuuta saakka.

Myös koira voi olla pessimisti!?

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

SCHOOLIT Schoolien johtokuntavaali pidetään todennäköisesti marraskuun puolivälissä.

AJAN HERMOLLA

8 Aviisi 15.10. 2010

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Vastauksia school-kysymyksiin1) Mikä muuttuu

opiskelijan arjessa tammikuun 1. päivä 2011?”Vielä ei mikään muu kuin nimet” va-kuuttaa Tamyn koposihteeri ja yli-opiston hallituksen jäsen Johanna Roihuvuo.

”Nyt pannaan uusiksi hallinnon ra-kenteet, mutta schoolit eivät vielä vai-kuta opetukseen”, hän sanoo.

Ennallaan asiat eivät kauaa pysy, sil-lä tulossa on myös tutkintojärjestelmi-en iso uudistus.

”School-uudistus toimii pohjana opetuksen uudistamiselle, pedagogi-selle reformille”, Roihuvuo sanoo.

Reformi tuo schooleihin laaja-alai-set kandiohjelmat ja tarkemmin ra-jatut maisteriohjelmat. Reformi tulee voimaan syksyllä 2012.

Sitten ensimmäiset kolme vuotta voi lukea nykyistä vapaammin eri aineita ja miettiä suuntautumistaan. Erikois-tuminen tapahtuu maisterivaiheessa. Ensi kevät ja tuleva lukuvuosi kuiten-kin eletään välitilassa.

2) Muuttuvatko tutkinto-

nimikkeet? tuleeko meille media school -maistereita?”Ei tule, ainakaan ennen siirtymäai-kaa”, rauhoittelee opetus- ja kv-asioi-den osastopäällikkö Mikko Markko-la. ”Opiskelija, joka on otettu sisään tiettyyn tutkinto-ohjelmaan, tulee sieltä uloskin sillä nimikkeellä.”

Esimerkiksi kansainvälisen politii-kan opiskelijat valmistuvat vuoden vaihteen jälkeenkin yhteiskuntatie-teiden maistereiksi, vaikka politiikan tutkimuksen laitos siirtyy johtamis-tieteiden schooliin.

”Tiedekunnat muuttuvat nimeltään tieteenalayksiköiksi, jotka sitten kir-joittavat todistukset”, Markkola tote-aa.

”Todennäköisesti siirtymäaika tu-lee olemaan kaksi vuotta. Vanhan sys-teemin mukaiset opinnot loppuvat siis vasta vuonna 2014 ja sen jälkeenkin opiskelu jatkuu, korvaavuudet vain

täytyy katsoa”, Markkola kertoo tu-levaisuudesta. Vanhat opiskelijat voi-vat halutessaan siirtyä uusien tutkin-to-ohjelmien opiskelijoiksi heti luku-vuonna 2012–2013.

Edellinen iso opetusmullistus to-teutettiin 2005 – 2008, kun siirryttiin kaksiportaiseen tutkintomalliin. Suo-meksi sanottuna siis kun siirryttiin kandi- ja maisteriohjelmiin.

Markkolan mukaan tulevaisuus näyttää työläältä, mutta valoisal-ta. Edellinen uudistus nimittäin sujui varsin mallikkaasti.

”Uudistus on haaste suunnittelul-le, koska kahden opintosuunnitelman täytyy kulkea rinnakkain, ja uuden ja vanhan tutkinnon välille täytyy löy-tää joustavat korvaavuudet”, Mark-kola sanoo. ”Tarkoitus tietysti on, et-tei uudistus haittaisi opiskelijoita lai-sinkaan.”

3) Muuttavatko schoolit

fyysisesti samoihin paikkoihin?”Ei vielä, muuttaminen on kallista”, Markkola puuskahtaa.

”Se mikä on toiminnallisesti jär-kevää, tehdään pikku hiljaa, mutta muuttaminen ei missään nimessä ole ykkösprioriteetti.”

”Vanhat hommat täytyy hoitaa al-ta pois, esimerkiksi laitosten tilinpää-tökset”, hän sanoo.

4) Milloin nettisivut

muuttuvat?Yliopiston tiedottaja Riikka Venet-joki kertoo, että nettisivu-uudistusta suunnitellaan parhaillaan.

”Tarkoitus on, että ensimmäinen tammikuuta, kun hallintorakenne muuttuu, muuttuvat nettisivutkin. Silloin jokaisella schoolilla olisi jo oma sivunsa, jossa kerrotaan schoolin toi-minnasta”, Venetjoki sanoo.

”Millä aikataululla kaikki laitosten sivuilla oleva tieto saadaan linkitettyä, on auki.”

Samalla yliopiston nettisivujen ul-

koasua ja rakennetta uudistetaan. Kie-likeskuksen uudet sivut on toteutettu uuden mallin mukaisesti. Yhtäkkiä minkään yksikön sivu ei katoa, vaan uusille sivuille löytyvät linkit alkuvai-heessa varmasti, Venetjoki lohduttaa.

5) säilyykö vapaa

sivuaineoikeus?”Kyllä. Siitä on kirjaus yliopiston stra-tegiassa”, Roihuvuo sanoo.

”Kirjaus saatiin sinne, koska opiske-lijat olivat aktiivisia ja antoivat kiitosta vapaasta sivuaineoikeudesta. Sitä pi-detään Tampereen yliopiston erikois-vahvuutena. Sillä voi erottautua”, Roi-huvuo kertoo.

6) Miten käy ensi syksynä

aloittaville tyypeille?”Ensi syksynä otetaan opiskelijoita si-sään vielä ihan tavallisesti näihin van-hoihin tutkintoihin”, Markkola sanoo.

Hän selittää: ”Kun opiskelija hakee hakukohteeseen ja tulee valituksi, ei yliopisto voi eikä saa muuttaa opin-to-oikeutta matkalla. Lisäksi suunni-telmissa on kahden vuoden siirtymä-aika, jolloin voi vielä opiskella tuttu-jen kuvioiden mukaan. Tosin sitten on loikattava uusiin tutkinto-ohjelmiin ja katsottava jo tehtyjen opintojen yh-teensopivuus uusien tutkintovaati-musten kanssa.”

7) tulevatko schoolit

muihinkin yliopistoihin?”Schoolit on Tampereen yliopiston oma projekti, mutta rakenteellisia muu-toksia tehdään muuallakin. Aalto-yli-opistohan on tunnetuin tämän raken-teellisen kehittämisen hedelmä”, Roi-huvuo sanoo.

Kaikki tämä on lähtöisin opetusmi-nisteriöstä. Ministeriö patistaa kor-keakouluja yhdistymään ja profiloitu-

maan.Tampereen yliopistolta ei löytynyt

yhdistymishaluja Hervannan kanssa. Oli siis pantava asioita uuteen uskoon sisäisesti.

8) Voiko kevään lukujärjestyk-

sen tehdä opetus-ohjelman mukaan?

”Voi. Kevään voi vielä opiskella ihan rauhassa vanhojen opetussuunnitel-mien mukaan”, Markkola sanoo.

Myös opintosuoritukset kirjautuvat samoilla nimillä, koska opetussuun-nitelma ei muutu.

9) Miksi school-

uudistus tehtiin?Taustalla ovat uusi yliopistolaki ja ministeriöstä tulleet uudistuspaineet. Laki pakottaa yliopistot miettimään uudestaan rakennettaan.

Tosin näin massiivista uudistusta ei olisi tarvinnut tehdä, mutta Tampe-reen yliopisto halusi loikata kerralla pidemmälle.

”Schoolit ovat saaneet kiitosta ope-tusministeriössä”, Roihuvuo kertoo.

10) Jos school- uudistus

jurppii, niin mitä voi tehdä?”uudistusta suunnittelevilla työryh-millä on nyt valtaa”, Roihuvuo vink-kaa.

Uusien tutkinto-ohjelmien suunnit-telu on käynnissä, ja opiskelijat saavat osallistua siihen. Vaikuttaa voi oman ainejärjestön kautta. Roihuvuo muis-tuttaa, että Tamy valvoo opiskelijoi-den oikeusturvan toteutumista ja aut-taa pulmatilanteissa.

Jos siis tuntuu, että omalla laitok-sella tallotaan opiskelijoiden varpail-le uudistuksen pyörteissä, kannattaa olla yhteydessä ainejärjestön kopo-vastaavaan tai Tamyn koposihteeriin.

Tiedekunnat ja laitokset muuttuvat yhdeksäksi uudeksi tieteenalayksiköksi tammikuun ensimmäinen päivä. Selvitimme, mitä uudistus oikeasti tarkoittaa.

Verna Leinonen, teksti

Informaatiotieteiden school Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisenmedian laitosMatematiikan ja tilastotieteen laitosTietojenkäsittelytieteiden laitos

Johtamistieteiden school Johtamistieteiden laitosKauppa- jahallintotieteiden tiedekunta,kauppakorkeakouluOikeustieteiden laitosPolitiikan tutkimuksen laitosTaloustieteiden laitosYhdyskuntatieteiden laitos

Kieli- ja kirjallisuustieteiden school Kieli- ja käännöstieteiden laitosTaideaineiden laitos, pl. draaman tutkimus

Kasvatustieteiden school Kasvatustieteiden laitosPuheopin laitos, puheoppi/vokologiaTampereen yliopiston opettajankoulu-tuslaitosTampereen normaalikouluHämeenlinnan normaalikoulu

Lääketieteen school Lääketieteen laitos

Biolääketiet. teknologian school Lääketieteellisen teknologian instituuttiSoluja kudosteknologiakeskus

Terveystieteiden schoolHoitotieteen laitosTerveystieteen laitos

Media- ja viestintätieteiden school Näyttelijäntyön laitosPuheopin laitos, puheoppi/ -viestintä

Taideaineiden laitos, draaman tutkimusTiedotusopin laitos

Yhteiskunnan ja kulttuurien tutkimuksen schoolHistoriatieteen ja filosofian laitosMusiikintutkimuksen laitosPsykologian laitosPuheopin laitos, logopediaSosiaalitutkimuksen laitosSosiaalityön tutkimuksen laitosTampereen yliopiston Porin yksikköYhteiskuntatutkimuksen instituutista:rauhan ja konfliktintutkimuskeskustieteen, teknologian ja innovaatiotutki-muksen yksikkö, työelämäntutkimuskeskus

Erilliset yksikötKielikeskusKirjastoYht.kunt. tiet. tietoarkisto

Koulubussi kiitää niin lujaa, että hitaampia saattaa hirvittää.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

SCHOOLIT Schoolien johtokuntavaali pidetään todennäköisesti marraskuun puolivälissä. YKSITYINEN RAHA Yliopisto on kaksinkertaistanut keräystavoitteensa kahteen miljoonaan euroon.

koMMentoi WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 9

Vastauksia school-kysymyksiin

schoolit muodostuvat näin

Mitä mieltä olet school-uudistuksesta? Mitä ta

htois

it ti

etää

sch

ooleista lisää?

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

kUVa: WikiMeDia CoMMons, kUVankÄsitteLY :sePPo Honkanen

School-uudistus

- Tampereen yliopisto uudis-taa koko organisaationsa ensi vuoden alussa.

- Uudistuksen jälkeen yliopis-tossa on 12 erillistä yksikköä nykyisten 38:n sijasta.

- Yliopisto siirtyy kolmiportai-sesta hallinnosta kaksipor-taiseen, muodostaa aiempaa suuremmat tulosvastuulliset tieteenalayksiköt ja organisoi yliopistopalvelut uudelleen.

- Uudistuksen tekijät sanovat, että malli ei ole suora kopio mistään, mutta siinä on vaikutteita Piilaakson ja kalifornialaisen Stanfordin yliopiston toiminnasta.

- Hallinnon keventämisen olisi tarkoitus jättää professo-reille, opettajille ja tutkijoille enemmän aikaa tutkimuk-seen ja opetukseen.

- Yliopiston strategian mu-kaan Tampereen yliopisto kouluttaa maailmaa ymmär-täviä maailman muuttajia.

- Tampereen yliopistossa opiskelee noin 15 000 tutkinto-opiskelijaa.

10 Aviisi 15.10. 2010

Kolmekymppinen tamperelais-mies Pyry ei vastaa perinteistä stereotypiaa kannabiksen ko-

tikasvattajasta, Suomen huumepolii-sin vaarallisesta vihollisesta, joka ter-rorisoi yhteiskuntaa olemalla laiska, häiriintynyt rastapää. Viimeksi vuon-na 2005 alkoholista päihtynyt yliopis-to-opiskelija on työskennellyt viimei-set vuodet IT-alalla koodaajana. Hän kokee kannabiksen auttavan keskit-tymään ja hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia.

Pyryllä on diagnosoitu ADHD, jo-hon hän saa laittomin keinoin apua kannabiksesta, mutta hän kantaa sa-maan aikaan repussaan myös laillis-ta apua: amfetamiinia reseptilääkkeen muodossa. Pyry on kasvattanut kan-nabista kotonaan 19-vuotiaasta asti.

Pääkaupunkiseudulla asuva Jus-si on myös IT-alalla. Hän työskente-lee johtavassa asemassa. Jussi käyttää kannabista viikottain pieninä annok-sina stressin hoitoon ja istumatyöstä saatuihin selkäkipuihin.

Jussi on kasvattanut kannabista muutamia vuosia ja korjannut monta satoa. Yleensä kasveja on kerrallaan kahdesta neljään. Ne riittävät omaan käyttöön. Grammaakaan Jussi ei ole koskaan myynyt.

Kannabis, eli hamppu on perinteinen viljelys- ja rohdoskasvi. Kannabiksen lääkinnällinen ja päihdyttävä käyt-tö perustuu erilaisten kannabinoidi-en, kuten THC:n, sitoutumiseen kan-nabinoideja tunnistaviin reseptorei-hin. Kannabiksella on sekä fyysisiä et-tä psyykkisiä vaikutuksia. Kannabis-kasvit jaetaan karkeasti kahteen eri lajikeryhmään, sativoihin ja indicoi-hin. Näiden erilaisia yhdistelmiä on suurin osa kotikasvatuksessa olevis-

ta kasveista. Pyry kasvattaa ja käyttää sativaa sen virkis-tävien ominaisuuksien takia, mutta kertoo indican olevan esi-merkiksi kipupotilaiden suosios-sa sen rauhoittavien ja hermostoa la-maannuttavien ominaisuuksien takia.

”Kerran minulta puhkesi viisauden-hammas, johon otin indicaa. Tulokse-na oli kyllä kipujen välitön poistumi-nen, mutta samalla sohva kutsui”, Py-ry kertoo.

Kannabiksen ympärillä käydään kovaa keskustelua erityisesti lääke-käytön osalta. Monet kokevat saavan-sa kannabiksesta apua erilaisiin vai-voihin ja sairauksiin, mutta byrokra-tia, ennakkoluulot ja huumausaineen leima jarruttavat kehitystä.

Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiaalityön yliassistentti Taru Ke-konin mukaan nykyinen suhtautumi-nen kannabikseen on jäänne Yhdys-valtojen Ronald Reaganin aikaises-ta huumesodasta ja sen virheellisestä huumevalistuksesta, jossa tarkoitus pyhitti keinot.

”Nykypäivänä on ryhdytty kiinnittä-mään enemmän huomiota huumeva-listuksen sisältöön, mutta uusi faktoi-hin pohjautuva valistus on suunnat-tu nuorille, eikä siis enää tavoita asi-oihin vaikuttavaa aikuista väestöä. Jos kyseessä on erittäin huumevastainen järjestö, niin värittyneisyyttä on edel-leen havaittavissa”, Kekoni kertoo.

Opetusneuvos Heidi Peltonen Ope-tushallituksesta huomauttaa, että va-listustyö ja opetussuunnitelmaan kuuluva päihdeopetus on erotettava toisistaan.

”Koulut voivat tehdä yhteistyötä jär-jestöjen kanssa. Pääsääntöisesti yh-teistyö on ollut laadukasta, valistuk-sessa saattaa olla laadullisia eroja. Koulussa kaiken pitää perustaa vallit-sevaan tietoon”, Peltonen kertoo.

Kekonin mielestä porttiteoria on räi-keimpiä esimerkkejä huumevalistuk-sen virheellisyydestä. Useat asiantun-tijat ja tutkimukset kiistävät porttiteo-rian todenperäisyyden.

Porttiteorian mukaan miedolla huu-meella aloittanut käyttäjä hakeutuu kovempiin aineisiin. Teoriaa on myös selitetty sillä, että samoilta rikollisilta välittäjiltä on mahdollista saada myös kovempia aineita.

Irti Huumeista Ry:n toiminnanjoh-taja Jukka Riipinen on huolestunut vallitsevasta asennemuutoksesta ja vannoo edelleen porttiteorian nimeen.

”Asenteet kannabista kohtaan ovat höltyneet. Sitä ei pidetä juuri muuta-maa olutpulloa vakavampana asiana. Kannabis on Suomen vaarallisin huu-me, sillä se toimii porttina vahvempiin huumeisiin. Käyttäjälle tulee pakon-omainen tarve saada kiksejä jostain vahvemmasta”, Riipinen toteaa.

Keskusrikospoliisi arvioi vuonna 2007, että kannabiksen kotiviljelmiä on Suo-messa noin kymmenentuhatta. Suo-men kannabisyhdistys arvioi saman luvun noin kaksinkertaiseksi. Polii-sin Pirkanmaan huumeyksikön tut-kinnanjohtaja, rikoskomisario Jari A. Luoto pitää molempia lukuja vanhen-tuneina.

”Kannabiksen kotikasvatus on vii-meaikoina yleistynyt räjähdysmäi-sesti. On sanottu, että huumausaine-rikollisuudesta jää vain viisi prosent-tia huumepoliisin haaviin ja loput 95 prosenttia pimentoon. Pelkästään Pir-kanmaalla tehdään onnistunut kan-nabiksen kotikasvatusratsia lähes päi-vittäin”.

Terveyden ja hyvin-voinninlaitoksen vuoden 2007 huumetilannetutki-muksen mukaan Suomes-sa välittömät kustannukset

Kotoisa kannabisHaastattelimme kolmea kannabiksen kotikasvattajaa. He ovat yhtä mieltä siitä, että kannabiksen suurin ongelma on sen laittomuus. Irti Huumeista ry:n Jukka Riipinen puolestaan väittää kannabista Suomen vaarallisimmaksi huumeeksi.

Ville ilkkala, teksti

Tampereen yliopiston dosentti Pekka Saarnio teki vuonna 2000 tutkimuksen, jossa hän vertaili alkoholin ja kannabiksen välisiä haittavaikutuksia tutkimus-tulosten valossa.

Kannabiksen ja alkoholin vaikutusten vertailua

Kuolleisuusalkoholi xxx kannabis x

Myrkytyksetalkoholi xxx kannabis X

Somaattisetsairaudet alkoholi xxxkannabis xx

Riippuvuus alkoholi xxxkannabis xxx

Kognitiivisethäiriöt alkoholi xxxkannabis xxx

Psykoositalkoholi xxxkannabis xx

Mielen-terveyshäiriötalkoholi xxx kannabis xx

Väkivaltaalkoholi xxx kannabis x

Onnettomuudetalkoholi xxxkannabis xx

XXX = selvä yhteys XX = epäselvä yhteys X = ei yhteyttä

kOMMeNtOi WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 11

Kommentti

Missä rikos?

Tiina hoivaa kotonaan muutamaa kasvia. Kuivatut kukinnot hän pössyttelee parin kaverinsa kanssa. Heille tulee hassu olo. Tii-na on omasta mielestään syvällinen, mutta oikeusjärjestelmän

mielestä huumerikollinen.Euroopan unionin teettämän laajan yhteenvedon mukaan kannabis

on vähemmän haitallinen päihde kuin tupakka tai alkoholi. Stakesin päihdetutkija Kristoffer Tigerstedt pitää raportin päätelmiä luotetta-vina, kertoo MTV3. Tigerstedt muistuttaa kuitenkin kannabiksen so-siaalisista riskeistä.

”Monet näistä johtuvat siitä, että kannabis on laitonta, toisin kuin al-koholi ja tupakka.”

Hetkinen. Suuri osa kannabiksen aiheuttamista haitoista ei johdu kannabiksesta, vaan lainsäädännöstä.

Kukkaruukussa kasvatettua hamppua käryttävän tyypin rahat eivät valu kansainvälisille rikollisjärjestöille vaan suomalaisille puutarha-tuotemyymälöille. Merkittävää on myös, että kotikasvattajan ei tarvit-se olla kontaktissa niiden hemmojen kanssa, joiden taskut pursuavat muitakin kemikaaleja.

On haastavaa perustella rationaalisesti, miksi yhteiskunnan kan-nattaa uhrata resursseja kotikasvatuksen kitkemiseen. Esimerkiksi EU:n jäsenvaltio Tsekki laillisti vuoden alussa enintään viiden kasvin viljelyn henkilökohtaiseen käyttöön.

Puutarhanhoito on terveellistä, pitkäjänteisyyttä vaativaa puuhaa.

Seppo Honkanen

huumausaineista ovat 200-300 miljoo-naa euroa ja välilliset jopa yli miljardi euroa.

Luoto suhtautuu varovaisesti väittei-siin siitä, että laillinen kotikasvatus vähentäisi rikollisuutta. Hän pitää lä-hes varmana kannabiksen käytön li-sääntymistä.

”Suomessa on aika päihdehakuinen kulttuuri. Arvioisin käytön määrän li-sääntyvän huomattavasti, jos kotikas-vatus laillistettaisiin. Laillistamisesta seuraisi kyllä se, että ammattimaises-ti myyntiin kasvattavien mahdollisuu-det toimia pienenisivät, kun aiemmin katukaupasta ja kavereilta huumeen-sa ostaneet siirtyisivät kasvattamaan itse”, Luoto kertoo.

Jukka Riipinen ei usko kotikasva-tuksen laillistamisen vaikuttavan jär-jestäytyneen rikollisuuden osallisuu-teen kannabiskaupassa.

Pyry on täysin eri mieltä.”Kotikasvatuksen laillistuessa nor-

maaleilta omaan käyttöön kasvattavil-ta lähtisi viimeinenkin tilaisuus myy-dä, sillä kaikki käyttäjät voisivat ris-kittä kasvattaa itse. Iso osa esimerkik-si kilon satoja myyntiin kasvattavis-ta ihmisistä taas ei ole verkostoitunut muiden huumeiden myyntiin, joten heillekin on iso kynnys siirtyä jonkin-laiseen muuhun rikollisuuteen.” Ri-kollisuus siis vähenisi.

”Paitsi pahimmassa tapauksessa, jossa kaikki myyntiin kasvattavat siir-tyisivät muun rikollisuuden pariin. Silloin määrä pysyisi samassa. Mie-lestäni ei kuitenkaan voida ajatella, et-tä jonkin asian laillistaminen saisi ih-miset ryhtymään rikollisiksi.”

Pohjanmaalainen Nebu käyttää kan-nabista, koska hän ei pidä alkoholin

vaikutuksista tai kra-pulasta ja kokee kan-nabiksen itselleen

paremmin sopivak-si päihteeksi. Nebu on ammatiltaan tradenomi. Hän on viihdekäyttäjä ja kasvattanut kannabista vuodesta 2008. Nebu pitää Pyryn lailla ongelmana kannabiksen laittomuutta, ei itse ainetta.

”Nykyisten käyttäjien mielenterve-ysongelmat vähentyisivät varmasti, jos kannabis ja sen kotikasvatus lail-listettaisiin. On todella ahdistavaa pe-lätä poliisia, vaikka poliisin tulisi olla se, johon kenen vaan tulisi voida tur-vautua”, Nebu kertoo.

Taru Kekonin näkemys on saman-suuntainen. Hän kirjoitti vuonna 2007 väitöskirjan kannabiksen käytöstä kannabisaktivistin näkökulmasta, jo-ten hän tiedostaa hyvin kotikasvattaji-en ajattelun. Rikolliseksi leimautumi-nen on Kekonin mukaan yksi kanna-biksen käyttäjien suurimpia ongelmia.

”Käyttäjät itse kertovat rikollislei-man ja pakkokytköksen rikollisuu-teen olevan suurin kannabikseen liit-tyvä ongelma. Ratkaisuna siihen toi-mii heidän näkökulmastaan juuri ko-tikasvatus, kun kontaktia rikollisiin tahoihin ei tarvitse käytön vuoksi luo-da”, Kekoni kertoo.

Pyry, Jussi ja Nebu ovat mielestään vastuuntuntoisia kannabiksen kas-vattajia. Kaikki kolme tiedostavat, et-tä kannabis on päihde, eivätkä he pidä sitä haitattomana. Heidän mielestään kannabislainsäädäntö pelaa järjestäy-tyneen rikollisuuden pussiin. Miesten on vaikea ymmärtää, miksi kannabik-sen lääkinnällisen tai viihdekäytön es-tämiseen ohjataan niin paljon huume-poliisin resursseja.

He eivät ole koskaan ajaneet au-toa kannabiksen käytön alaisena. Py-ry pystyy tekemään töitä kannabik-sen ansiosta. Jussi ja Nebu pitävät työ-aikana pössyttelyä ongelmana, ellei sillä ole lääkinnällistä perustetta.

Kotoisa kannabis Kannabiksen kotikasvatus on salatiedettä verrattuna tomaatin kasvatukseen maitopurkeissa. Kasvualustat, lannoitteet, tu-holaistentorjunta, valaisimet, kastelu, ja ennen kaikkea salas-

sapito tuottavat harmaita hiuksia harrastajalle.Kun muutamia vuosia kasvatelleelta Jussilta kysyy, miten hän on

varmistanut viljelyksensä piilossa pysymisen, vastaus on tyhjentä-vä.

”Erittäin huolellisesti. Jos laittomuudesta haluaisi hyviä puolia keksiä, niin ehkä sisustukselliseen luovuuteen on joutunut panosta-maan runsaalla kädellä.”

Jussin kalustoon kuuluu ulkomaisesta verkkokaupasta hankittu kasvatusteltta, huippuimuri, valaisimien lämmöntuottoa hillitsevä cooltube, eli viilennysputki ja kaksi keskitehoista kasvatuslamppua. Samat kalusteet voi ostaa pienemmissä osissa suomalaisesta rauta-kaupasta.

Kannabiksen elinkaari jakaantuu neljään osaan: idätykseen, nope-an kasvun vaiheeseen, kukkimiseen ja suvunjatkamisvaiheeseen. Kannabiskasveja, kuten muitakin kasveja on molempia sukupuolia. Päihdekäyttöön kasvatettaessa nämä pyritään tunnistamaan ja erot-tamaan toisistaan mahdollisimman aikaisin, ellei tarkoituksena ole tuottaa siemeniä.

Lopuksi kannabiskasvin kukinnot ja lehdet kuivataan ja käyte-tään esimerkiksi polttamalla, höyrystämällä tai leivoksissa.

Ville Ilkkala

Näin kasvattaja toimii

Nebu sai kaikki kasvatukseen tarvitsemansa tiedot kotimaisilta ja ulkomaisilta internet-foorumeilta. Myös ensimmäiset siemenet hän osti internetistä.

PYRYN, JUssiN Ja NeBUN NiMet ON MUUtettU.

12 Aviisi 15.10. 2010

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Voi jumalauta!” kiroaa nai-nen selkäni takana.

Jussi Halla-aho on juu-ri kutsunut Somalian si-sällissotaa itse aiheutetuk-

si ongelmaksi. Hän kysyy, paljonko suomalaisten veronmaksajien rahoja on järkevää tuhlata humanitaarises-ta maahanmuutosta koituviin kustan-nuksiin.

Maahanmuuton kriitikkona tunnet-tu tutkija ja bloggaaja seisoo korok-keella pimeässä ravintolassa. Käyn-nissä on suuri väittelyilta Jyväsky-län ylioppilastalon mustana laatikko-na tunnetussa ravintolassa. Ikkunat-toman salin seinät ovat mustat, katto matalalla ja ravintola ääriään myöten täynnä.

Halla-ahon kanssa lavalla seisoo vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari, joka yrittää väittää vastaan. Heidän aiheekseen on annettu maa-hanmuutto.

”Sinä olet sanonut, että getot ovat on-gelma”, Puoskari haastaa Halla-ahoa, kun puhe kääntyy asuinalueiden kur-jistumiseen. Hänen mukaansa gettou-tumista ei ole täällä tapahtunut.

”Suomessa on onnistuttu sekoitta-vassa asuntopolitiikassa”, Puoskari sanoo.

Halla-aho on eri mieltä. Hänen mu-kaansa humanitaarisin perustein Suo-meen tulevat maahanmuuttajat kur-jistavat asuinalueita, joille he muut-tavat. Suomen ongelmat ovat toistai-seksi pieniä, koska niin ovat maahan-muuttajien määrätkin.

”Meillä on lupaavia proto-gettoja se-kä Turussa että Helsingissä”, Halla-aho heittää takaisin.

”Siellä asuvat ihmiset soittavat mi-nulle. He eivät soita vihreille.”

Yleisö taputtaa.

Sekä Halla-aho että Puoskari ovat Hel-singin kaupunginvaltuutettuja ja vä-hintäänkin puoliammattilaisia polii-tikkoja. Näppärä argumenteilla ja ti-lastotiedoilla pallottelu muistuttaa parhaimmillaan pöytätennistä.

Puoskari nostaa esiin tutkimuksen, joka todisti, ettei miljoonan itäeuroop-palaisen muutto Britanniaan heiken-tänyt kantaväestön työllisyyttä tai las-kenut palkkoja.

”Sen tutkimuksen haluaisin nähdä”, Halla-aho kuittaa.

”Voin lähettää meilitse”, Puoskari vastaa.

”Kiva”, Halla-aho sanoo, vaihtaa ai-hetta ja alkaa kertoa Oikeuspoliittisen instituutin maahanmuuttajien rikolli-suutta mittaavista tilastoista.

Puoskari syyttää Halla-ahoa ja mui-ta humanitaarista maahanmuuttoa kritisoivia tilastotietojen valikoinnista. Halla-ahon mukaan tilastoja puoles-taan salailee ministeri Astrid Thors.

Puhtaasti argumenttien tasolla väitte-ly vaikuttaa tasaväkiseltä. Molemmat perustelevat näkemyksiään tilastoil-la ja luvuilla, joista maallikon on aika ajoin vaikea saada otetta.

Lakonisen humoristista Halla-ahoa on kuitenkin hauskempi kuunnel-la. Hän ryydittää väitteitään heitoil-la muun muassa siitä, kuinka vihre-ät maahanmuuttokeskustelun sijasta napisevat siitä, miten muut keskuste-luvat maahanmuutosta väärällä taval-la.

”Teidän harmiksenne me emme elä sosialismissa”, hän sanoo asuntopoli-tiikasta puhuessaan.

Osa kuulijoista mu-tisee välillä ärtyneesti, mutta Halla-aho osaa ottaa yleisönsä selväs-ti paremmin. Puoskari joutuu useaan otteeseen puolustuskannalle.

Hän antaa hyvän vastuksen, mutta väittelyn puolessa välissä ta-pahtuu ratkaiseva käänne. Halla-aho pääsee ohittamaan Puoskarin puo-lustuksen ja saa hyvän iskun sisään korjatessaan tämän väitettä maahan-muuttajien määrän kontrolloimisesta.

”Me emme voi millään tavalla säädel-lä sitä, paljonko spontaaneja turvapai-kanhakijoita ajautuu Suomeen”, Hal-la-aho sanoo. ”Me voimme kontrolloi-da kiintiöpakolaisten määrää.”

Puoskari hiljenee niin pitkäksi ai-kaa, että juontaja Pekka Vahvanen puuttuu peliin. Yleisö villiintyy.

Myöhemmin Puoskari pääsee näpäyt-tämään takaisin Halla-ahon väitettyä, ettei rakennustöiden valumista Eu-roopan Unionin matalamman palk-katason maista tuleville työntekijöille voida välttää.

Katsojat ovat kuitenkin jo valinneet puolensa. Peli alkaa olla selvä.

”On ilahduttavaa, että väittelijöil-lä on paljon asiafaktoja. Se on tietys-ti eri asia, että miten relevantteja nä-

mä faktat ovat”, kommen-toi väittelyn kulkua väitte-

lyillan virallinen kommentaat-tori, sosiologian professori Terhi-An-na Wilska.

”Jussi Halla-ahon argumentit tuntu-vat purevan yleisöön paremmin.”

”Vai ovatko Halla-ahon kannattajat vain kovaäänisempiä?” juontaja Pek-ka Vahvanen kyselee.

Jyväskylässä vuodesta 2006 pyörineet väittelyillat ovat juuri Vahvasen ai-kaansaannosta. Huiman suosion saa-vuttaneet tapahtumat täyttävät ravin-tolan aina viimeistä paikkaa myöten.

”Suuressa väittelyillassa kuka ta-hansa voi väittää mitä tahansa”, Vah-vanen tiivistää alkujuonnossaan for-maatin perusidean.

Illan aikana puolen tunnin mittaisia väittelyitä nähdään kaikkiaan kolme kappaletta, kukin eri aiheesta. Halla-ahon ja Puoskarin jälkeen lavalle kii-peävät poliisi Marja Vuento ja kan-sanedustaja Susanna Huovinen, joi-den tehtävänä on kiistellä seksuaali-sen väkivallan ehkäisystä.

”Tämä on aivan ainutlaatuinen mah-

dollisuus päästä väittelemään suuren yleisön edessä”, Puoskari kehuu pääs-tyään lavalta alas.

”Meidän väittely oli hyvähenkinen. Jussi on asiallinen ja asiantunteva kes-kustelija.”

Maahanmuuttonäkemykset eivät kui-tenkaan väittelyn tuoksinassa muut-tuneet.

”Maahanmuutto itse asiassa tuo Suomeen verotuloja, ja työvoimapu-lan takia maahanmuuttajia tarvitaan”, Puoskari alleviivaa.

Hän tähdentää, että suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelupaikan tai perheen ta-kia. Muihin tulijaryhmiin verrattuna maahanmuuttokriitikoiden arvoste-lema humanitaarinen maahanmuutto on vähäistä.

”Humanitaarinen maahanmuut-to maksaa, mutta meillä on varaa. He ovat niitä, joilla menee maailmassa kaikkein heikoimmin.”

Jussi Halla-ahon päätä ei kuiten-kaan käännetä.

”Mikä se sitten on, että on varaa tai ei ole?” hän pohtii. ”Humanitaarisen maahanmuuton välittömät kulut ovat 300 miljoonaa euroa vuodessa.”

Halla-aho väittää myös, että huma-nitaarisen maahanmuuton todellisia kustannuksia peitellään tilastotekni-sesti.

”Perheenyhdistämisetkin ovat hu-manitaarista maahanmuuttoa, vaik-ka se laskettaisiin puolison perässä muuttamiseksi.”

Mielipide-eroista huolimatta Halla-aho kehaisee vastustajaansa vino hy-my suupielessään.

”Hän on järkevimmästä päästä eliöla-jia nimeltä vihreät naiset. Meillä ei ole erimielisyyksiä tosiasioista, vaan nii-den tulkinnasta. Minulla on painavat syyt suhtautua pessimistisesti tulevai-suuteen.”

Kun keskustelen Halla-ahon kanssa käytävällä väittelyn jälkeen, moni ohi-kulkija haluaa puristaa hänen kättään. Joku kertoo ruotsalaislähiöiden ongel-mista.

”Sä olet hyvä mies”, huikkaa toinen ohikulkija.

Halla-aho nyökkäilee. Hän kertoo, että monet ottavat häneen päivittäin yhteyttä kiittääkseen ja kertoakseen tapauksista, joissa ajattelevat maa-hanmuuton karanneen käsistä.

Halla-aho pääsee ohittamaan Puoskarin puolustuksen ja saa hyvän iskun sisään korjatessaan tämän väitettä maahanmuuttajien määrän kontrolloimisesta.

Väittelyillat ovat Jyväskylän ylioppilastalon suosituinta ohjelmaa. Ne vetävät tuvan täyteen.

Mitä mieltä olet? Pitäisikö väittelyiltoja järjestää myös Tam

pere

en Y

o-ta

lolla?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Halla-aho väitteli pimeässä

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 13

Väittely on sekä älyllisen pätemisen kuningaslaji että hyvin viihdyttävää”,

kuvailee Jyväskylän väittelyilto-jen järjestäjä Pekka Vahvanen.

Hän osuu naulan kantaan. Mi-kään ei ole niin hauskaa kuin kahden eri mieltä olevan ihmisen välienselvittelyn seuraaminen. Mitä pitemmälle mietittyjä heidän näkökantansa ovat, sen parempi.

Väittelyilta on kaikille opikelijoil-le hyvä muistutus siitä, ettei elämäs-sä selviä pelkällä asiantuntemuksella. Vähintäänkin yhtä tärkeää on osata esit-tää asiansa mielenkiintoisesti.

Tässä suhteessa yliopisto tarjoaa tutkijankam-mioihinsa fossiloituneine akateemikkoineen vain epäilyttäviä roolimalleja.

Väittelyiltojen suosio on hyvä osoitus niiden tarpeellisuudesta. Järjestään loppuunmyydyt tapahtumat ovat Jyväskylän ylioppilasta-lon ravintolan suosituinta ohjelmaa.

Formaatti on yksinkertainen. Ky-symys kuuluukin: milloin joku kek-sii järjestää jotain tällaista Tampe-reella?

Oskari Rantala

Vastakohdan kansansuosiolle tar-joaa puolestaan negatiivinen media-julkisuus. Halla-aho arvelee, että hä-nestä kirjoitetaan tarkoituksella de-monisoivaan sävyyn.

”Uutisoinnin henkilöitymisellä ha-lutaan häivyttää se, että samaa mieltä ovat monet muutkin”, hän sanoo.

”En ole persuissa erityisen radikaa-li. Monet muut ovat saaneet olla aika rauhassa.”

Toisaalta Halla-aho myöntää, et-tä mediahuomion keskittyminen on auttanut häntä saamaan omat mieli-piteensä esille.

Aviisiakin kohtaan Halla-aholla on omat ennakkoluulonsa.

”Olen lukenut Aviisia”, mies sanoo lähtiessään. ”En odota tältäkään ju-tulta paljoa.”

Huovisen ja Vuennon väittely on neutraalin asiallinen, eikä kumpi-kaan onnistu villitsemään yleisöä sa-malla tavalla kuin Halla-aho. Illan viimeisessä kaksintaistelussa ovat sen sijaan vastakkain jääkiekkole-genda Juhani Tamminen ja Diili-oh-jelmasta julkisuuteen ponnahtanut kiinteistönvälittäjä Jethro Rostedt.

Väittelyn aiheena on kysymys siitä, tekeekö raha onnelliseksi.

”Ihan muut asiat tekee onnellisek-si”, Aurinkokuningas jyrisee. ”Rahaa tarvitaan.”

Rostedtilla ei ole mitään jakoja ka-rismaattista Tammista vastaan, vaan tämä lakaisee nuoremmalla väitte-lijällä helposti lattiaa. Rostedt tyy-tyy lähinnä kertomaan kaksimielisiä nokkeluuksia vaimostaan.

Väittelyn lopputulos on kuitenkin sivuseikka. Viimeistään illan viimei-nen yhteenotto osoittaa, ettei väitte-lyn aiheella ole niin suurta väliä. Riit-tävän hyvät osallistujat tekevät väit-telystä kuin väittelystä mahtavaa viihdettä.

Rostedtin hoidettuaan Tamminen kääntyy yleisön puoleen ja antaa elä-mänohjeensa opiskelijoille:

”Satsatkaa hyvät ystävät tähän ai-kaan, koska se palkinto tulee myö-hemmin. Älkää jumalauta miettikö sitä Ferraria, vaan pistäkää sitä mus-taa sinne häkkiin”, hän sanoo levitel-len käsiään messiaanisesti.

”Siinä on syy-seuraus-suhde. Jos sä unohdat perusasiat ja haluat pal-kinnon jo tänään, niin Ferrari never comes.”

Kommentti

Väittelyillat ovat Jyväskylän ylioppilastalon suosituinta ohjelmaa. Ne vetävät tuvan täyteen.

Koska Tampereellaväitellään?

Halla-aho väitteli pimeässä

14 Aviisi 15.10. 2010

Mitä porno-työläinenajattelee?EVE RASKU, TEKSTI & HANNA NAUHA, KUVA

Taiteilijanimeä Jamina käyt-tävä 27-vuotias kuusankos-kelaisnainen on suoma-laisen pornon kärkinimiä. Nykyään Jamina esiintyy

eroottisena tanssijana erilaisissa ta-pahtumissa, tällä kertaa Turun ero-tiikkamessuilla Turun messukeskuk-sen päälavalla. Vaikka takana on pitkä päivä, nainen hymyilee ja nauraa pir-teänä myös lavan ulkopuolella.

Jamina hakeutui itse alalle jo 18-vuo-tiaana, jolloin hän myös esiintyi en-simmäisessä elokuvassaan Jamina & Friends. Päätös oli hänen omansa.

”Räpsin itse kuvia itsestäni ja lähet-telin niitä eri tuotantoyhtiöille. Enää en edes muista, mistä sain sen idean”, hän naurahtaa.

”Olen vain aina ollut aika räväkkä persoona. Olihan se pienellä paikka-kunnalla silloin aikamoinen kulttuu-rishokki.”

”Vanhemmille kerroin varovasti, ja kyl-lä äitiäkin ensin itketti. Loppujen lo-puksi he ovat silti suhtautuneet asiaan hyvin. Isä paukutteli henkseleitään ja nauroi että meidän tyttö on pornotäh-ti. Äidin kanssa me käytiin katsomas-sa Vares yhdessä. Se oli meille sellai-nen muurinmurtaja”.

Erotiikka-alalle ryhtyminen ei silti ole Jaminaa kaduttanut.

”Esiintyminen on aina hauskaa”, vakuuttaa Jamina, ja se näkyy laval-la. Erotiikka ei ole vain miesten juttu, ja mukaan mahtuu myös huumoria.

Yleisön joukossa on paljon myös nai-sia, joiden on helpompi lähestyä gen-reä vitsikkäästi.

”Pimpillä voi leikkiä vaikka käsinu-ken kanssa”, nauraa Jamina.

Luovuutta naisen esityksistä ei pää-se puuttumaan. Hän suunnittelee itse omat ohjelmansa. Tänään lavalle saa-vuttiin moottoripyörällä, ja tulevai-suudessa hän on kaavaillut tehosta-vansa showta led-valoilla.

”Olen leikitellyt ajatuksella, että ve-täisin valoja sisältäni ulos”, hän selit-tä ja nauraa.

”En vain ole vielä löytänyt sellai-sia, jotka eivät loistaisi mahan läpi. Se näyttää vähän liian häröltä.”

Jos tunnelma showssa onkin aito, ei elokuvilla ja yksityisellä seksillä ole paljoa tekemistä keskenään.

”Leffathan ovat ihan kokonaan näy-teltyjä”, sanoo Jamina suoraan.

”Kameran edessä ollaan epäluonnol-lisessa asennossa selkä notkolla. Sun-nuntaisin sängynpohjalla mä sen si-jaan olen aika lahna.”

Pakottamisesta ei pornossa selkäki-vuista huolimatta ole kysymys.

”Mihinkään ei ole pakko suostua, jos ei halua. Suomessa ei ole valmiita kä-sikirjoituksia, ja aina voi sanoa ’ei’”, selittää Jamina.

”Itse olen aina kieltäytynyt kaikis-ta hellyysjutuista, mun mielestä se ei kuulu pornoon.”

”Untuvikot voivat silti kuvitella, et-tä kaikkeen on pakko suostua. Kai se on jotain miellyttämisen halua”, hän pohtii.

”Jos tähän ryhtyy, on oltava sekä

määrätietoinen että kyettävä kestä-mään se leima. Mua ei enää palkattai-si mihinkään lastentarhaan”, kertoo alun perin lähihoitajaksi valmistunut Jamina.

”Enkä mä saanut sitä poikamies-täkään”, hän lisää. Jamina oli muka-na myös tosi-tv-sarja Unelmien poi-kamiehessä. Nykyään Jamina on pa-risuhteessa, mutta mies löytyi muu-alta ja on sinut hänen uransa kanssa.

Puheet siitä, että porno alistaisi nais-ta, eivät Jaminan mukaan pidä paik-kaansa. Bisnekses-sä on mukana niin miehiä kuin naisia sekä kameran ta-kana että sen edessä.

”Miehelle tämä työ on sitä paitsi raskaam-paa”.

Lopputulosta eli sitä parjattua pornoa Jamina ei myöskään pidä pahana asia-na. Päinvastoin, se voi olla jo-pa avain seksuaali-identiteetin löytämiseen.

”Eihän kukaan aluksi tie-dä mistä tykkää”, hän perus-telee.

”Porno ei ole realismia, mutta siitäkin voi oppia.”

Kameran edessä hän käyt-tää mielellään kumia esimerkkinä nuorille. Toki kyse on myös taudeista, vaikka kaikilla onkin oltava korkein-taan kuukauden vanha HIV-testi en-nen kuvauksia.

Jamina itse on testannut itsensä säännöllisesti, mutta tautien ja mui-den vaivojen suhteen alalla voisi sil-ti olla tarvetta neuvonnalle. Nykyään tukea antaa muutama vuosi sitten pe-rustettu Seksialan Liitto Salli Ry.

Elokuvissa esiintymisen Jamina it-se lopetti kaksi vuotta sitten. Sen si-jaan hän aikoo tuottaa tulevaisuudes-

sa oman elokuvan.”Haluan suomalaiseen tuo-

tantoon jotain, jonka laatua olen itse vahtinut”, hän

virnistää.Sen sijaan sitä mi-

tä hän tekee kahden-kymmenen vuoden kuluttua, hän ei ole suunnitellut.

”En murehdi niin pitkälle.”

Lavalla kaunis brunette hymyilee yleisölle. Hän tanssii ja kiemurtelee, riisuu vaatteensa, koskettelee rintojaan ja pesee itsensä sienellä ja ämpärillä – kyllä, myös sieltä.

Vanhemmille kerroin varovasti, ja kyllä äitiäkin ensin itketti. Loppujen lopuksi he ovat silti suhtautuneet asiaan hyvin.

Kolme lihaksikasta miestä tanssii Turun messukes-kuksen päälavalla, ja vaat-

teet saavat yksi kerrallaan luvan lähteä. Kun paidoista on päästy, miehet kumartavat ja katoavat la-valta.

”Tässäkö tämä nyt oli?” kysyy keski-ikäinen nainen tyrmistynee-nä jakkupukuiselta toveriltaan ja molemmat näyttävät pettyneiltä.

Ei toki. Porukka palaa lavalle ja hymy palaa naisten kasvoille. Mie-het jatkavat tanssia ja riisuvat lo-pulta paljon enemmän kuin pelkät paidat. Valkovenäläisen miestans-sijaryhmä Candymenin showssa riittää naurua ja erotiikkaa.

Turun Messukeskuksen hal-li täyttyi jälleen kerran siitä itses-tään – siis seksistä. Myyntipöydät notkuivat nahkavaatteista, hiero-masauvoista ja liukuvoiteista. Pää- ja sivulavoilla nähtiin tankotans-sia, erotiikkaa, tuliakrobatiaa ja

suoraa pornoa. Turkkusex-ero-tiikkamessut järjestettiin jo yhdek-sännen kerran.

Vaikka seksiä tihkuu joka raos-ta, ei tunnelma messuilla ole vai-vautunut tai limainen. Siinä missä seksituotteet ja eroottiset esitykset on tavallisesti totuttu sulkemaan visusti pornoluoliin pois kunnon ihmisten silmiltä, ovat erotiikka-messut näkyvästi markkinoitu ta-pahtuma.

Kävijäkunnan enemmistöön kuuluvat vanhojen setien sijasta nuoret aikuiset. Vuonna 2010 Tu-run Erotiikkamessuilla vierailleis-ta yli puolet oli naisia.

Muovitissien sijaan mukaan mahtuvat visuaalinen erotiikka, seksuaaliterveys, huumori ja ma-kuuhuoneen mausteet liukuvoi-teista eteenpäin. Messuilla erotiik-kabisnekseen on mahdollisuus tu-tustua avoimin mielin ja pilkettä silmäkulmassa.

Seksimessut kuhisevat jakku-pukunaisia ja nuoria aikuisia

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 15

Mitä porno-työläinenajattelee?

16 Aviisi 15.10. 2010

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAMUSIIKKI Lost in music -festivaali järjestetään Tampereella 20. – 23. lokakuuta.

Miesten vuoro Niagarassa 15. lokakuuta alkaen englanninkielisin tekstein!ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

JUhO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI & KUVA

Mansedanse latasi jäl-leen viikon mittaisen täyslaidallisen elekt-ronista kulttuuria lo-kakuun alkuun. Tar-

jolla oli tavaraa niin aktiivisen tanssi-lattian kuluttajan kuin tavallisen ka-duntallaajankin ihmeteltäväksi.

Loppuviikolle keskittyneet iltata-pahtumat Telakalla ja Klubilla tarjosi-vat elektronisen musiikin nimimiehiä maailmalta ryyditettynä suomalaisilla levynpyörittäjillä.

Hippaamisen lisäksi Mansedanseen kuului oleellisena osana erilaisia päi-vätapahtumia. Finlaysonin TR1 Taide-hallissa oli näytteillä elektronista tai-detta laajemmin, ja yleisöluentoja jär-jestettiin vaihtelevista aiheista. Työ-pajoissa pääsi itse tekemään ja koke-maan konekulttuuria.

Tuhdin kulttuurikattauksen taus-talta löytyy yhdistys nimeltä Ma-dAssRavir ry, tuttavallisemmin Mar-ry. Seitsenhenkisen kollektiivin tavoi-te on edistää elektronista musiikkia ja taidetta monipuolisesti.

”Järjestimme ennen yksittäisiä ilto-ja, mutta halu tarjota jotain ennenäke-mätöntä oli suuri. Löysimme poruk-kaan sattuman kautta taitavia ihmi-siä eri aloilta, ja syntyi ajatus Manse-dansen järjestämisestä,” kertoo Mar-ryn tiedottaja Hanna Klén tapahtu-man taustoista.

Mansedansen kokoisen tapahtuman järjestäminen on valtava urakka. Yh-distyksen jäsenet tekevät kukin päi-vätyötä tahoillansa, ja festivaalijärjes-telyt tehdään vapaa-ajalla ilman palk-kaa.

”Olemme voittoa tavoittelematon yh-distys. Tärkeintä tapahtumassa eivät ole kävijämäärät vaan hyvä meininki. Täysi tupa tietenkin auttaa tunnelman luomisessa”, virnistää Klén.

Vaikka osa yhdistyksen aktiiveista on joutunut muuttamaan muualle, on Tampere edelleen ehdoton valinta ta-pahtuman pitopaikaksi.

”Haluamme näyttää, että Tampereel-la järjestetään muitakin kuin manse-rokkibileitä”, julistaa myös tiedotuk-sesta vastaava Matias Manner.

Tamperelaiset tuntuivatkin ottaneen konemusiikin omakseen. Perjantaina alkuillasta Klubilta löytyi istumapaik-ka vielä helposti, mutta puolen yön ai-kaan tanssikansaa alkoi olla paikal-la tungokseksi asti. Paikalle oli saapu-nut myös glowstickein varustautunut pitkän linjan bilemaisteri Marko Le-pola ystävänsä Jaakko Mäntysaaren kanssa.

”Meidän piti rentoutua kotona X-Bo-xia pelaten, mutta päädyimmekin tän-ne. Tampereella on niin vähän elekt-ronisen musiikin tapahtumia, että nii-tä on käytettävä hyödyksi, silloin kun niitä on,” toteaa Lepola.

Perjantai-ilta oli varattu hieman rauhallisemmalle, bassovoittoisel-

le dubstep-henkiselle levynpyörityk-selle. Illan tähtiä olivat brittiläiset Ra-madanman ja Kuedo. Lauantaina la-servalojen loisteessa kylpeneen lavan valtasivat tiukempaa poljentoa tarjon-neet brittiläiset Ceephax Acid Crew ja DMX Crew loistavilla live-esiinty-misillään. Näiden lisäksi dj Rob Hall tarjosi tanssijalkaa liikuttavia rytme-jä. Ympäri maailmaa keikkailevat täh-det oli saatu Suomeen järjestäjien hy-vän verkoston avulla. DMX Crew len-si Tampereelle suoraan edelliseltä kei-kaltaan Amsterdamista.

”Suomeen on helppo tulla keikalle, täällä on lämmin ja mukava tunnelma. Näin ainakin toivon ja olen ymmärtä-nyt,” naurahtaa Klén.

Mansedansessa tapahtui kuitenkin myös tanssilattian ulkopuolella. Päi-vätapahtumat ovat olleet kiinteä osa nyt viidettä kertaa järjestettyä festi-

vaalia ensimmäistä vuotta lukuun ot-tamatta. TR1 Taidehalliin oli koot-tu viikon mittainen pääsymaksuton näyttely kansainvälisten taitelijoiden elektronisia töitä. Tänä vuonna tee-ma oli augmentoitu kulttuuri. Yhteis-tä teoksissa tuntui olevan vuorovai-kutteisuus. Muutamaa perinteisem-pää video- ja musiikki-installaatioita lukuun ottamatta kokija pääsi yleensä osallistumaan teoksiin tavalla tai toi-sella.

Osallistumaan pääsi myös yleisö-luennoilla ja erilaisissa työpajoissa. Luentojen aiheet vaihtelivat pelien ke-hittämisestä suomalaisen elektronisen musiikin historian kautta aina demo-kratian mahdollisuuksiin internetai-kana. Workshopeissa puuhasteltiin elektronisten piirilevyjen ja soitinten parissa. Varsinkin taidekasvatuspal-kintoja voittanut elektronisen musii-kin työpaja lapsille on ollut suosittu.

”Lapset tekevät itse musiikin ja läh-tevät äänite mukanaan kotiin. Kaikki ovat olleet erittäin innoissaan,” kertoo Manner.

Mansedanse 2010 oli elähdyttävä su-kellus elektronisen nykytaiteen syöve-reihin. Järjestäjät tarjosivat kuvia ku-martelemattoman ja laaja-alaisen pa-ketin augmentoitua kulttuuria, jos-ta pystyi valitsemaan itseään kiinnos-tavimmat vaihtoehdot. Suunnitelmat jatkoa varten ovat jo olemassa, ja Man-sedanse 2011:sta tulee entistä isompi ja kauniimpi. Kannattaa ehdottomasti olla paikalla.

Elektronistakulttuuria

Mansedanse tarjosi sähköistä tavaraa niin aktiivisen tanssilattian kuluttajan kuin tavallisen kaduntallaajankin ihmeteltäväksi

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Haluamme näyttää, että Tampereella järjestetään muitakin kuin manserokkibileitä.

Matias Manner

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 17

Menehän tänne!

MUSIIKKI Lost in music -festivaali järjestetään Tampereella 20. – 23. lokakuuta. TEATTERI Harmonian ensi-ilta Kellariteatterissa 19. lokakuuta.

KlassikkonihELEN FIELdINg: BRIdgET JONES

– ELäMä JATKUU. 1999, SUOM. OTAVA 2000. 462 S.

Sinkku-naisten idoli

Miesten vuoro Niagarassa 15. lokakuuta alkaen englanninkielisin tekstein!

CMX: IäTI. (EMI 2010)

Tappajan yksinäisyys

Dinosaurusten välipalarock

58,5 kg (hirveä läski), 1 mies-ystävä (Hurraa!), 3 kertaa seksiä (Hurraa!), 2100 ka-

loria, joista 600 kulutettu seksil-lä, jäljellä 1500 (esimerkillistä).

Kaikkien janoisten sinkku-naisten idoli, toimittaja Bridget Jones, laskee kiloja, kalorei-ta, poltettuja tupakoita ja alko-holiannoksia, sekoilee töissä ja vapaalla yrittäen löytää sen punaisen langan elämäänsä.

Tarinan kakkososassa hän lähtee etsimään henkistä va-laistumista Thaimaasta, mutta joutuukin huijatuksi salakul-jettamaan huumeita.

Vankilasta Bridgetin pelas-taa Mark, komea ihmisoike-usjuristi. Bridgetin ja Markin hyvin alkanut suhde on päät-tynyt aiemmin sekaannuksen vuoksi, mutta Bridgetin sydän pamppailee edelleen Markille. Lopun arvaattekin.

Sain kirjan joululahjaksi, kun olin kahdeksannella luokalla

– täysin keskenkasvuinen ka-kara siis ja apposen avoinna vaikutteille. Ahmaisin sen sa-mantien. Jokin liikahti sisällä-ni.

Bridget Jones oli uudenlai-nen naissankari. Hän ei ollut vahva eikä sees vaan ihan ta-vallinen tyttö. Bridget on no-lojen tilanteiden nainen, mutta samalla kovin inhimillinen.

Bridgetiä voisi kritisoida vaikka mistä: kirja on hömp-pää, jonka naiskuva on kar-maisevan yksioikoinen ja täy-sin alisteinen. Bridgetin elä-män punainen lanka on Mark.

Kaikkea ei aina kuitenkaan tarvitse ottaa niin vakavasti. Vaikka olisit nähnyt leffat, kir-ja tarjoaa sinulle monet nau-rut.

Ja osuu monessa asiassa yl-lättävän ytimeen.

Verna Leinonen

Vinokino näyttää lesbo- ja homo-elokuvia Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä näytetään lokakuun lopussa lesbo- ja homoelokuvia Vinokino-festivaaleilla. Tam-pereella elokuvanäytökset 27.–30. lokakuuta elokuvateatteri Niagarassa. Ohjelmistossa Ångrarna, The Four-Faced Liar ja Plan B. Lippujen hinta 6 euroa, Setan jäsenille 5 euroa. www.VINOKINO.FI

Valofonia-festivaaliTampereen filharmoniassaTampere Filharmoniassa vietetään vuotuista Valofonia-festivaalia. Avauskonsertti soitetaan perjantaina 15. lokakuuta kello 19 Tampere-ta-lossa, jolloin ohjelmassa on Mahlerin Blumine, Brahmsin viulukonsertto ja Zemlinskyn Me-renneito. Sunnuntaina 17. lokakuuta festivaali jatkuu Valofoniafauneilla. Valofonian päättää Tampere Filharmonian konsertti perjantaina 22. lokakuuta klo 19 Tampere-talossa. Valofonia-festivaalia on vietetty syksystä 2004 alkaen Tampereen Valoviikkojen aikaan. www.TAMPERE.FI/FILhARMONIA

Tukkateatterissaetsitään syyllistäTukkateatterin 14. lokakuuta ensi-iltansa saa-neessa näytelmässä Syyllinen on räjähtänyt pommi. Se on tappanut 11 ihmistä Tampereen ammattikoulun tietokoneluokassa. Menehty-neiden joukossa on jutun pääepäilty. Tapausta tutkii alansa huippuluokkaa oleva rikostutkija Tuomo. Syyllinen on psykologinen rikostarina rakkaudesta, menettämisestä ja luopumisesta. Esityksiä 24. marraskuuta saakka.

www.TUKKATEATTERI.FI

Nimestään huolimatta The Ame-rican ei ole tyypillinen amerik-kalainen trilleri. Anton Cor-

bijnin toisena ohjaustyönään tekemä jännäri ammentaa enemmän euroop-palaisen taide-elokuvan perinteestä kuin hollywoodilaisesta toimintary-mistelystä. Niin piinallisen verkkai-sesti elokuva liikkuu eteenpäin kau-niiden kuvien ja vähäisen dialogin avulla. Mutta juuri ilmapiirin rauhal-lisuus tekee The Americanista kiin-nostavan.

Corbijnin elokuva kertoo Geor-ge Clooneyn esittämästä Jack-nimel-lä kulkevasta palkkamurhaajasta, jol-le talvisessa Ruotsissa tapahtunut vä-likohtaus on liikaa. Niinpä hän mat-kustaessaan uutta keikkaa varten au-rinkoiseen italialaiseen pikkukau-punkiin alkaa miettiä elämäänsä uu-delta kantilta

Corbijnin elokuva on mielenkiintoi-nen kuvaus ammattitappajan arjesta. Siinä missä muissa vastaavissa eloku-vissa keskiössä on tappajan työ, The

Americanissa keskitytään keikkojen väliseen aikaan tappajan elämässä.

Näkemys tappajan vapaa-ajasta on kuitenkin lohduton: alituista varuil-la oloa ja jatkuvaa tunteiden kuolet-tamista. Varsinkin ilman jälkimmäis-tä kaikki tuntuu olevan täysin hyödy-töntä. Ennen kaikkea Corbijn on on-nistunut tekemään koskettavan elo-kuva ihmisestä, joka ammatinvalin-tansa vuoksi on syrjäytynyt täydelli-seen yksinäisyyteen.

George Clooney näyttelee vähäelei-sen hienosti kylmän tappajan roolin-sa. Sopivaa pohjoismaista koleutta elokuvaan tuovat Irina Björklund ja Samuli Vauramo muutaman minuu-tin tiiviillä roolisuorituksillaan.

Henri Waltter Rehnström

ThE AMERICAN, OhJ. ANTON CORBIJN

The American kertoo ammattitappajasta, jolle Ruotsissa tapahtunut välikohtaus on liikaa

Timanttikansikuvasta huolimatta CMX:n 13. studioalbumi ei ole täyttä jalokiveä

Ei heviä, ei progea, ei kompres-sointia. Nämä olivat tärkeim-mät dogmat CMX:n uudelle Iä-

ti-levylle. Tällä kertaa esillä onkin po-pimpi CMX. Koukeroiset kuviot on oi-ottu ja kitaravalleja purettu, mutta sil-ti yhtye onnistuu kuulostamaan itsel-tään. Iäti sisältää monia tarttuvia ker-tosäebiisejä, mutta täysipainoisen Tal-vikuninkaan jälkeen se tuntuu liiankin

kepeältä välipalalta. Mukaan on lipsahtanut turhan paljon keskinkertaista materiaa-

lia, eivätkä uudet kertosäevetoiset biisit ole riittävän hyviä kestohi-teiksi. Pahimmillaan yksinkertaistetun ilmaisun tuloksena on vai-su ja väljähtänyt junttirock.

Esimerkiksi Taistele on tunkkaisessa junnaavuudessaan jopa ra-sittava kappale. Mukana on kuitenkin hyviäkin hetkiä. Levyn hie-noimmiksi lauluiksi nousevat rauhallinen nimikappale sekä hau-ras Kättenpäällepanijat. Voimakaskomppinen Manisola tuo sointiin mukavaa kontrastia.

Rytmiryhmän työskentely on Iäti-levyllä tasaisen vankkaa, mut-ta pääosaan nousevat Janne Halmkronan ja Timo Rasion heleät kitarat. A.W. Yrjänän sanoitukset ovat perinteisesti vaatineet aue-takseen vähintään filosofian yliopistollisia opintoja sekä kattavan sivistyssanakirjan.

Vaikeaselkoisuus on välillä haiskahtanut tarkoitukselliselta. Täl-lä kertaa myös lyriikoissa on pyritty yksinkertaisempaan ja väl-jempään ilmaisuun.

Juho Hakkarainen

18 Aviisi 15.10. 2010

NÄIN SEN NÄEN

Käytätkö Reilun kaupan tuotteita?

Vääryyttä koetaan oikeasti

Aluepuolustusta ei saa väheksyä

Lähetä MIeLIPIDekIrjoItuksesI osoItteeseen aviisi@uta.fi otsIkoLLA MiELiPiDE. kIrjoItuksen MAksIMIPItuus on noIn 2 000 MerkkIä.

Mielipiteet aviisi@uta.fi

oLLI herrAnen VAstAA AVIIsIn

PääkIrjoItukseen 12/2010, jossA sePPo

honkAnen kuMMAsteLI VIrALLIsten

VALItusten räjähDYsMäIsestI

kAsVAnuttA Määrää.

Hyvä teksti Seppo Hon-kanen. Tietysti, jos ha-luaisi saivarrella, voi-si tämänkin lausunnon nähdä kritiikin kohtee-

na olevaksi moraalista ylemmyyttä huokuvaksi prinsiipiksi.

Tässä tekstissä tulee analyyttises-ti esille parikin tapaa käsittää ”valit-taminen”. Ensimmäinen on (julkisiin) organisaatioihin usein kiinnittyvä vi-rallinen valitusprosessi. Tämä yleen-sä on se, kuten Honkanen tuo ilmi, jo-ka aktualisoituu kun koetaan, että ol-laan oltu vääryyden kohteena. Toinen vaihtoehto on se, että koetetaan saada jotain hyötyä irti siitä periaatteella ”jos ei se ota niin ei se annakaan”. Vaikka Honkasen näkökulma on terävä, toi-sin silti vaihtoehtoisen perspektiivin mukaan ajatukseen, joka itse asiassa hieman välittyykin tekstistä.

Jos asiaa ajattelee yhteiskunnallises-ta näkökulmasta, voi tämän kantelui-den ja valitusten määrän nähdä myös oireellisena yleistyneelle asiakkuus-ajattelulle. Nähdäkseni kansalaisuus tuotetaan kasvavassa määrin syno-nyymiksi toimijuuksille kuluttaja-asi-akas-tilaaja. Voiko näin ollen ihmetel-lä, jos ihmisten kokemus ja ymmärrys myös kasvavassa määrin rakentuu sii-hen kuvioon, jossa he katsovat olevan-sa näissä edellä mainituissa asemissa oikeutettuja lähes mihin tahansa pää-hänpistoon vääryyden kokemuksen seurauksena, joka nyt vaan sattuu tu-lemaan mieleen? Asiakashan on aina oikeassa, vai?

Toinen suunta, mihin tämä ajatus repeää, on tosiaan ”aina kannattaa ko-keilla” -puoli. Se, että ihmiset tietävät byrokratian olevan vajavaista ja että aina on mahdollisuus pienellä valituk-sen tekemisellä saada ehkä jotain lisä-arvoa, kannustaa luonnollisesti valit-tamaan. Se tietty, mikä jää siinä aina sitten varjoon, on se julmettu määrä töitä, joka näiden valitusten käsittely-prosesseissa aktualisoituu. Tämä siis vain huomiona, joka tulee jo yliopisto-byrokratiassa esille.

tietenkään ei pidä kuitenkaan unoh-taa sitä, että ihmiset myös ihan oikeas-ti kokevat vääryyttä ja ihan oikeasti kokevat sitä kautta tul-leensa kohdelluik-si huonosti ja epä-oikeudenmukai-sesti. Tästä pää-

semmekin toiseen puoleen. Monenlainen valittaminen on var-

masti yleistynyt, mutta niin on myös vastaavasti yleistyneet erilaiset yhtä rasittavat puhetavat haasteista ongel-mien sijaan ja muut vastaavat ilmai-semisen tavat. Siis ikään kuin maail-massa ei olisi mitään muita kuin asen-neongelmia. Tämän kaiken anti-va-litusmentaliteetin vallitessa on myös onnistuttu (poliittisesti) imaisemaan iso osa kritiikistä mukaan tämän yk-sinkertaisen valitus-käsitteen alle. Tä-män on saanut esimerkiksi yliopisto-liikkeessä tuta nahoissaan. Vastaky-symyksenä Honkasen kysymykseen

”Suurimpana älykkönä pidetään tyyp-piä, joka esittää negatiivisimman nä-kemyksen maailman menosta. Mik-si?” kysyisin, että jos joku näkee täs-sä nykyisessä tsemppitsemppijeejee-puheilmastossa jotain epäilyttävää ja outoa, on sekin välittömästi mennei-syyteen katsomista, vihervasemmis-tolaista aivovammaa, ymmärtämät-tömyyttä, asenneongelmaa, negatii-vista maailmankuvaa, turhaa valitta-mista jne. Miksi? Kuitenkin kyseessä on monta kertaa yritys nostaa joitain aiheita leveästä virrasta esille, jonka suuntaa määrittelee pääasiallisesti hy-vin erityyppisillä voimavaroilla varus-tetut tahot.

Olen kuitenkin ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaiken maailman tur-ha valittaminen ei edistä mitään. Oli-si myös aina suotavaa, että mahdolli-suuksien rajoissa tehtäisiin rakentavia ehdotuksia ongelmien poistamisek-si, mikä ei kyllä ole aina kovin help-poa, viitaten esim. keskustelevien ta-

hojen mittakaavaeroihin. Kuitenkin suhtautuminen omiin elämän

olosuhteisiin myönteisemmäl-lä ja vähemmän herkkänah-kaisella tavalla tai miettimäl-

lä itselleen jotain mielekästä tekemis-tä, voisi olla parempi tapa hoitaa oras-tavaa masennusta tai syrjäytymistä kuin esim. terapia tai lääkitys.

Koska itse tunnustaudun änkyräk-si, valittajaksi, ankeuttajaksi tai ihan mihin tahansa negatiiviseksi leimat-tuun viiteryhmään kuuluvaksi (ja si-tä kautta jokainen voi sitten kuitata tämän puheenvuoron sillä), niin ha-luan heittää haasteen ilmoille. Viit-taan tässä yliopistolakiuudistukseen ja siihen negatiivisten ankeuttaja-va-littajien joukkoon, joka sen seurauk-sena syntyi. Jos käy läpi julkista kes-kustelua aiheen tiimoilta, johon yli-opiston johto on osallistunut (kirjoi-tetut jutut, rehtoriblogi, keskusteluti-laisuudet, jne), niin kuinka monta viit-tausta johdolta on tullut siihen suun-taan missään vaiheessa, että tässä uu-distuksessa (sekä lakiuudistukset et-tä yliopiston sisäiset) olisi ollut mitään kritisoitavaa?

Tähän emme laske retorista huo-mautusta ”ainahan muutokseen liittyy haasteita” tai vastaavia. Olen vilpittö-män kiinnostunut, jos joku löytää täl-laisia viitteitä. Toisaalta voi siis myös kysyä, että onko varmasti niin, että yliopistolaki ja muun muutoksen tuo-dot ovat niin briljantteja, että niiden kohdalla ainoa järkevä tapa reagoida niihin on vain lopettaa valitus ja lait-taa hihat heilumaan? Tähän suuntaan viittavia lausuntoja on ainakin rehto-riblogissa pilvin pimein.

En oikeasti halua vähätellä Honka-sen pointteja, mutta toisaalta sitäkin virttä on kyllä kuultu aika paljon jo-ka puolelta. Olisiko ehkä syytä miettiä, mistä tällainen käytös on seurausta, eikä vain nuijia sitä? Tämän tapainen ajattelu on ainakin joskus ollut suosit-tua yliopistossa.

Olli Herranen

Maamme lehdet julkaisevat nykyisin miltei päivittäin kirjoituksia, joissa tahalli-

sesti taikka tahattomasti aseteollisuu-den asialla olevat ”asiantuntijat” esit-tävät miten Puolustusvoimain mies-vahvuutta tulisi supistaa ja asejärjes-telmiä lisätä.

Ilmailutoimittaja Hannu Vallas kir-joitti Aamulehdessä (11.10) seuraavasti:

” Nykyisen suuruisen reservin ylläpi-to ja varustaminen on ollut puolustus-voimienkin tulevaisuuskeskustalelus-

sa aivan liian maavoimakeskeistä. So-dankäynti on muuttunut. Suuren re-servin säilyttäminen yhdessä nykyi-sen varuskuntaverkkomme kanssa on jo pidempään ollut vain poliitikkojem-me aluepolitiikkaa.

Satakunnan Kansan entinen päätoi-mittaja Erkki Teikari puolestaan ki-teyttää (SK. 12.10) miten ”Moderni so-timinen vaatii ammattitaitoa.” Edel-leen, että ”Ammattiarmeija olisi kallis, mutta ilmeisen tehokas yhdessä Naton ydinsateenvarjon kanssa.”

Vietnam ja Afganistan osoittavat mi-ten kouluttamaton pelkillä käsiaseilla varustettu kansanarmeija saattaa pys-tyä torjumaan maailman suurimman ja nykyaikaisimman armeijan hyök-käykset. On helppo pommittaa jokin valtio maan tasalle, mutta sen miehit-täminen onkin sitten eri asia. Nykyai-kaiset armeijat ovat erikoistuneet lä-hinnä rakenteiden tuhoamiseen, ei-vätkä ole kiinnostuneita jahtaamaan maavoimia metsissä ja soilla. Jalka-väen ja laajan reservin merkitys alue-

puolustukselle on suuri. On käsittämätöntä, miten usein

puhutaan lähinnä vain suurten kes-kusten suojaamisesta. Koko maan puolustaminen vaatii laajaa aluepuo-lustusjärjestelmää, joka edellyttää myös varuskuntia eri puolilla maata.

Naton varaan ei kyllä kannattaisi laskea mitään, sillä eihän se pysty nu-jertamaan edes kouluttamattomia af-gaaneja.

Yrjö SarastesotAVeterAAnI

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärsy

ttää?

Mit

ä pi

täisi

m

uuttaa?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Monenlainen valittaminen on varmasti yleistynyt, mutta niin on myös yleistynyt puhetapa haasteista ongelmien sijaan

– ikään kuin maailmassa ei olisi mitään muita kuin asenneongelmia.

koMMentoI WWW.aviisi.fi Aviisi15.10. 2010 19

GALLUP Pääomaveron korotusta kannatti 57 prosenttia vastaajista SDP:n teettämässä tutkimuksessa.

Aviisin verkkosivuilla keskustelu käy kuumana www.aviisi.fi. Käy sinäkin.

Haluanpa sanoa Kulmahuone puheenjohtaja@tamy.fi ihan naamat

Ella Paija, 20, Suomen kirjallisuus

En käytä. Käyttäisin mielelläni, mutta ei ole varaa.

Tua Välke, 25, kansantaloustiede

Käytän, mutta en aina. Kahvia ja suklaata ainakin.

Joonas Häyhä, 24,kansantaloustiede

En tietääkseni. Muut ovat halvempia.

Jaakko Rämö, 24,kansantaloustiede

Tietysti nyt jotain käytän. Kahvia ja banaaneja.

Apinatarha

Nokan kopautusALLI nokkA kIukutteLee eDustAjIston kuLIsseIssA

Alli on taas elementissään. Edustajis-to on kokoontunut kaksi kertaa rei-lun viikon sisään ja kumpikin kokous

on ollut yllättävän lyhyt, pisteet puheenjoh-tajalle. Annettu on eroja edaattoreille, joita Alli ei ole ikinä nähnytkään ja jauhettu jaos-touudistuksesta, jolle ei tule ikinä loppua tai varsinkaan lopputulosta. Jaostouudistus tai-taa olla uusi UtaSport – ikuisuusaihe, jota ei esittelijäkään tajua.

Tamy on sijoittanut varojaan joukkovelka-kirjoihin, mikä selvisi Allille kun pankin se-tä kävi esittelemässä salkkua. Lienee parem-pi kuin sadan tonnin makuuttaminen vippi-kassassa. Sijoitusten eettisyys nousi tieten-kin jälleen puheenaiheeksi, eikä pankin se-tä tietenkään osannut siitä mitään sanoa, ei-kä vastata, kun hallituksen jäsen kysyi, mille firmoille rahat on lainattu. Suomalaisia pörs-siyhtiöitä vai kiinalaisia futuureja, who ca-res?

Edari myös roudataan poliittisen korrek-tiuden nimissä Hämeenlinnan kampukselle ensi kerralla. Jotta se saataisiin päätösvaltai-seksi, hallituksen puheenjohtaja lupasi epä-toivoissaan porkkanaksi, että Hämeenlin-nassa keskustellaan mahdollisesta Suomen ylioppilaslehdestä ja edari pääsee kerrankin linjaamaan muustakin kuin omien varajä-sentensä eronpyyntöjen hyväksymisestä. Al-li ei tiedä mitä ajatella - eihän mene työpaik-ka alta, vai pääsisikö Alli jollain kähminnällä Helsingin herraksi asti? Hallituksen puheen-johtajan juoni toimi ja opportunisti Allissa menee Hämeenlinnaan katsomaan.

Käytätkö Reilun kaupan tuotteita?

Luennoitsijoiden ulosanti kaipaisi hio-mista. Liittyy tähän opettajien pedago-giikkataitoon, että mielenkiintoisista-

kin asioista saadaan tylsiä.

Toimi Rajala, 24, hallintotieteet

Mikko Junttila, 25,kansantaloustiede

Satunnaisesti ja mahdolli-suuksien mukaan. Kauppojen

valikoima rajoittaa.

Vääryyttä koetaan oikeastiV

iime aikoina Tamyn hallitus on paininut Suo-men ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous-materiaalien parissa. Liittokokouksessa linja-taan yliopisto-opiskelijoiden valtakunnallisen kattojärjestön toimintaa seuraavaksi vuodeksi

ja pitemmällekin, joten on hyvä, että päätöksenteon pohja-na oleviin asiakirjoihin pääsee vaikuttamaan jo valmistelu-vaiheessa.

SYL:n hallituksen pohjaesityksen perusteella näyttää sil-tä, että liitto on ottamassa yhä vahvempaa roolia työurien pidentämiskeskustelussa ja opiskelijoiden työelämäedun-valvonnassa. Tämä on pelkästään tervetullutta ja toivon mukaan antaa myös yksittäisille ylioppilaskunnille eväitä löytää oma roolinsa työelämäkentällä. Toinen läpileikkaa-va teema SYL:n ensi vuoden toiminnassa on luonnollises-ti hallitusohjelmavaikuttaminen. Tamy esitti sen osalta ta-voitteiden tärkeysjärjestykseksi tärkeimmästä lukien: mak-suttoman koulutuksen turvaaminen, että työurien pidentä-minen ei heikennä opiskelijoiden hyvinvointia ja opintotu-en sitominen indeksiin. Lisäksi ehdotimme, että eduskun-tavaalivaikuttamisensa ohessa SYL tukisi Polttava Kysy-mys -kampanjaa tavoitteissaan.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmassaan, mikäli liittokoko-us niin päättää, SYL edistää työllisyysasioita mm. ajamal-la opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja akateemisen yrit-täjyyden kehittämistä. Samoin on tarkoitus selvittää, mi-ten yhä selkeämpi kaksiportaisuus tutkinnoissa vaikuttaa opiskeluun ja työelämään. Useammassakin työryhmässä valtion suunnalta on koetettu tuoda ajatusta, että kandin jälkeen mentäisiin työelämään. Tässä ei välttämättä tulla miettineeksi sitä, että riippumatta siitä ovatko opiskelijoi-den valmiudet työelämään jo kandin jälkeen kunnossa, työ-antajat eivät välttämättä sopeudu ajatukseen, että palkata voi muitakin kuin maistereita.

Sosiaaliturvakysymysten puolella pidimme tärkeimpä-nä tavoitteena opiskelijoiden asumistukijärjestelmän toi-mivuuden takaamista. Nykyisellään tuki ei vastaa opiske-lijoiden todellisia asumiskustannuksia, ja sosiaali- ja ter-veysministeriössä palloteltu ajatus opiskelijoiden siirtämi-sestä nykymalliselle yleiselle asumistuelle huonontaisi kor-keakouluopiskelijoiden tilannetta enti-sestään. Sen sijaan periaatteellises-ti tämä olisi hyvä ja tarpeettoman monimutkaista sosiaaliturva-järjestelmäämme yksinkertais-tava muutos, ja toivoimmekin SYL:n olevan aktiivisesti mu-kana kehittämässä tukijärjes-telmien välimallia tai yhdistel-mää.

Tärkeitä tavoitteita ovat myös mahdollisuus opiskella sairauspäivärahalla osa-aikai-sesti ja opiskelijoiden mahdolli-suuksien parantaminen käyt-tää yhtä aikaa kotihoidon tuen kanssa osittaista kun-nallista päivähoitoa. Näistä asumistuki toki koskettaa huomatta-vasti suurinta määrää opiskelijoita.

Aleksi Rantala

kIrjoIttAjA on tAMYn hALLItuksen

PuheenjohtAjA

Tätä mieltä me olemme

Suomi aloittelijoille Töiden saaminen tuottaa outoja ajatuksia

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Ville ilKKAlA & Seppo HonKAnen, teKSti

22 Aviisi 15.10. 2010

Toimittaja Kimmo Wilska heilutteli olutpulloa Ylen uutislähetyksessä. Tempauksesta seurasi pikapotkut – ja kansanliike Facebookissa.VAIHDE VAPAALLE

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Näin nautit nikotiinia savuttomasti

It’s not a Cigarette, It’s SIMILAR”, julis-taa testiä varten saamani tupakka-askia muistuttava laatikko. Kyseessä on put-

kimainen, savukkeen kokoinen ja näköinen, mutta ei palava esine. Yksi pötkylä pitää sisäl-lään 0,8 mg nikotiinia, joka on peräti enem-män kuin normaalisti polttamassani sinises-sä savukelaadussa. Esinettä imettäessä tar-koituksena on ilmeisesti se, että läpi kulkeva ilma irrottaa putken huokoisesta sisäpinnas-ta sinne varastoitua nikotiinia.

Similarin käyttö tuntuu typerältä. Henkeen vetäessä ei tule mitään sisään eikä puhaltaes-sa ulos, joten pitää vain sokeasti luottaa, et-tä nikotiini vaihtaa paikkaa pötkylästä käyt-täjään. Paketin mainostama mentholin maku tuntuu lähinnä pienenä raikkautena huulilla, mutta ei yletä makuhermoihin asti.

Similar ei lyhene käytettäessä. Käyttäjä ei voi siis mitenkään tietää, koska nikotiini on loppunut.

Similarin avulla pystyin pysyttelemään erossa oikeasta tupakasta yhden tunnin ja 49 minuuttia. Tuote sopii siis hetken sinnitte-lyyn vaikka lentokoneessa. Ei lopettamiseen.

Baarit ovat olleet savuttomia jo jonkun ai-kaa. Pian savukkeita ei näe edes kaupan kassalla, sillä tupakkalakia kiristettiin lo-kakuun alussa. Myyntipisteiden on pak-ko kätkeä savukeaskit tiskin alle vuodes-

ta 2012 alkaen. Uuden tupakkalain sanotaan olevan maailman tiukin, sillä siihen on kirjattu myös tavoi-te tupakan käytön loppumisesta kokonaan. Muiden EU-maiden uskotaan seuraavan Suomen esimerkkiä.

Siispä trendikkään nikotinistin on syytä siirtyä muihin tuotteisiin.

Aviisin testihenkilö, siviilipalvelusmies Ville Ilkka-la polttaa normaalisti yli askin päivässä. Hän koekäyt-ti tarjolla olevat korvikkeet. Mielenkiintoisin niistä on sähkötupakka. Se tuottaa aidon savun näköistä niko-tiinihöyryä, joka ei tuoksu miltään. Höyrystä puut-tuvat savussa olevat syöpävaaralliset karsinogeenit. Ikävä kyllä sähkösavukkeita ei saa myydä Suomes-sa. Tulli on takavarikoinut lukuisia brittiläisistä netti-kaupoista tilattuja sähkösavukelähetyksiä.

”Jos tupakointi vähenee, sen arvo väistämättä nousee joidenkin silmissä. Voi käydä niin, että tupakasta tu-lee entistä houkuttelevampi itsemääräämisoikeuden merkki sekä hyväosaisille että syrjäytyneille”, Terve-yden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Matti Piispa pohtii Iltalehdessä.

Hän uskoo, ettei tupakointia onnistuta lopettamaan Suomesta koskaan, mutta tupakoitsijoiden osuus vä-estöstä saattaa pudota viiden prosentin tasolle.

Nikotiinipurukumi on perinteisin ja eniten markkinoitu tupakoinnin lo-pettamisen apuväline. Sillä on taka-

naan valtion täysi tuki. Purukumi on erin-omainen apuväline, koska se ei muistuta pe-rinteisiä savukkeita millään tavoin. Silti se tarjoaa helpotusta nikotiinihimoon. Näin tu-pakoinnista vieraantuu paremmin.

Jauhaminen tarjoaa tekemistä ja lukuisat makuvaihtoehdot vaihtelua. Purukumia jau-hetaan ensin pari minuuttia, jonka jälkeen suussa tuntuu pistävä maku. Ensimmäisillä kerroilla maku saattaa jopa sattua kurkussa. Kun maku syntyy, pistetään purukumi pos-keen, josta nikotiini imeytyy vereen limakal-von läpi.

Pystyin olemaan tupakoimatta purkan avul-la yli viikon ja siksi se on kokeilemistani tuot-teista paras. Todellinen lopettaminen vaatii aikaa keskittymiseen ja rauhallisesti ottami-seen. Stressaava elämäntilanne tarjoaa vartin välein syyn tupakoida. Nikotiinipurukumil-la tupakoinnin lopettaminen varmaankin on-nistuisi, jos kaupanpäälle saisi viikon lomaa.

Suomesta tahdotaan tehdä savuton vuoteen 2040 mennessä. Testasimme, miten nikotiinia voi käyttää polttamatta tupakkaa.

Nikotiini on myös hyönteismyrkky

Nikotiinipurukumion jo pitkään

markkinoilla ollutsavuton nikotiinituote.

Similar-savukkeen-korvikkeita myydäänesimerkiksi Ryanairin

lentokoneissa.

Nikotiinia käytetään päihteenä, hyönteismyrkkynä ja oksennuslääkkeenä.

Nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, mutta suurin osa tupakan fyysisistä haitoista aiheutuu muista tupakan savussa olevista kemiallisista yhdisteistä.

Otso Höglund

Kauniit ja vahvat yrittäjänaiset ovat yksinäisiä, toi-sin kuin vaatimattoman näköiset naiset pääsevät rikkaisiinkin naimisiin ja jäävät kotiin lasten kans-sa. Toki osa heistä on missejä, jotka ovat näyttä-viä naisia. Mutta misseihin liitetään aina ns. puh-toisuus ja kiltteys. Jos on ns. skandaaliblondi tai ns. pornahtavan näköinen nainen niin tulee olo, että miehet eivät halua. Mistä tämä johtuu?Olen hämilläni, huolissani ja pelästynyt. Haluan perheen ja lapsia tulevaisuudessa, en tanssia ikui-sesti niinkuin soittorasian pinkki ballerina nuk-ke ”Lumikuningatar” elokuvassa. Suomalainen lef-fa, joka on yksi ehdottomia suosikkejani! Älkää kui-tenkaan loukkaantuko, ns. tavisnaiset Suomessa. Minusta vain myös kauniilla ja näyttävillä naisilla on oikeus upeaan elämään, perheeseen ja seestei-seen kotiin.

Johanna Tukiainen ilmaisee Seiska.fi:n blogissa huolestuneisuutensa kaltaistensa

”kauniiden ja näyttävien” naisten asemasta.

Olen feministi monessakin mielessä, kuitenkin pe-riaatteessa hyvässä. Haluan että mies on perheen pää ja hallitseva osapuoli, miehen pitää olla minun yläpuolella. Jos hän rupeaa ns. orjaksi, niin mielen-kiintoni katoaa ihan kokonaan.

Johanna Tukiainen kuvailee Seiska.fi:n blogissafeminististä aatemaailmaansa.

Aviisissa ihmeteltiin lokakuussa 1990 siivoamisensuunnatonta ihanuutta.

In the heat of ´90

Vieraisiin pöytiin

Otso Höglund

Zumba

KoMMentoi WWW.AVIISI.FI Aviisi15.10. 2010 23

Toimittaja Kimmo Wilska heilutteli olutpulloa Ylen uutislähetyksessä. Tempauksesta seurasi pikapotkut – ja kansanliike Facebookissa.

Näin nautit nikotiinia savuttomasti

Sähkösavuke on Suomessa harvi-nainen näky. Se ei ole laiton, mut-ta nikotiinia sisältävän version pat-

ruunat ja täyttöneste luokitellaan Suo-messa lääkeaineiksi.

Elektroninen savuke koostuu kolmes-ta osasta: akusta, atomisoijasta ja patruu-nasta. Akku antaa virtaa atomisoijalle. Se sisältää myös LED-valon, joka imitoi sa-vukkeen hehkuvaa tulipäätä. Valon avul-la tietää, milloin laite toimii. Patruuna on joko valmiiksi nikotiinia sisältävä kerta-käyttöinen, tai pumpulilla täytetty itsetäy-tettävä malli. Molemmat sisältävät nikotii-niuutetta, toisin sanoen e-nestettä. Se höy-rystyy atomisoijan vaikutuksesta. Savu-ke käynnistyy parilla imaisulla ja sen jäl-keen atomisoija höyrystää e-nestettä aina imaistaessa.

Sähköinen savuke ei lyhene käytössä,

mutta toisin kuin Similarissa, savua muo-dostuu. Tämä tuo laitteen käyttötuntu-man moninkertaisesti lähemmäs oikeita savukkeita. Savusta on olemassa lukemat-tomia erilaisia makuvaihtoehtoja erilaisia tupakkamerkkejä muistuttavista mauis-ta vaikkapa kookospähkinään tai energia-juomaan.

Koska savu on oikeasti vesihöyryä, tu-pakointikokemus muistuttaa vesipiipulla poltettavia makutupakoita.

En usko, että sähköinen savuke on hyvä keino tupakoinnin lopettamiseen, sillä se sen käyttäminen muistuttaa tavallisten savukkeiden polttamista erittäin paljon. Siitä saatava nikotiinin määrä voi helposti nousta suureksi. Kun aine loppuu tai säh-kötupakka hajoaa, on helppo siirtyä takai-sin perinteisiiin savukkeisiin.

Suomesta tahdotaan tehdä savuton vuoteen 2040 mennessä. Testasimme, miten nikotiinia voi käyttää polttamatta tupakkaa.

Sepp

o H

on

KAn

en, K

uV

At

Sähkötupakanhöyry muistuttaaerehdyttävästitupakan savua,mutta ei haisemillekään.

Sähkösavuke höyryää, mutta ei savua.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

EERO VARJE on poissaoleva yliopisto-opiskelija ja tuleva elektroniikka-asentaja

WWW.AVIISI.FI

Viime vuosikymmenen alku-puolella sai kuulla jatkuvasti valtiovallan pähkäilystä on-gelman parissa, joka vaikut-ti muodostavan uhan koko

kansakunnan tulevaisuudelle. Ongelma oli yliopisto-opiskelijoiden valmistumis-aikojen venyminen. Pähkäily johti lopul-ta ratkaisuun, opiskeluoikeuden rajoit-tamiseen, jota monet pitivät kapeakat-seisena ja oppimisen laadun kannalta tuhoisana päätöksenä.

Ratkaisun vaikutukset ovat vasta lähi-vuosina tulossa kunnolla näkyviin, mut-ta en yllättyisi, jos yhä usemman yliopis-toon otetun opiskelijan tie päättyisi kes-keytykseen. Opiskelupaikan menettä-minen seitsemän vuoden hitaasti eden-neen opiskelun jälkeen voi toimia tehok-kaana herätyksenä elämän valintoihin

joillekin, mutta toisilta se saattaa lennät-tää arvokkaan uurastuksen ja kokemuk-sen tuhkana tuuleen. Voisiko jotain olla nähtävissä ja tehtävissä jo tätä ennen?

Saavuin itse Helsingin yliopistoon syk-syllä 1999 fysiikkaa opiskelemaan. Riit-tämätön matemaattinen pohjani tuli pian vastaan, ja aloin keskittyä vapaasti suo-ritettaviin filosofian kursseihin. Jossain

vaiheessa kiinnostukseni fi-losofiaan muuttui turhautu-miseksi alan teoreettisuut-ta kohtaan, ja kurssit jäivät suorittamatta. Viimeistään opintotuen katketessa oli vaihdettava pääasialliseksi ajanviettotavaksi työnteko.

Parin vuoden tienausjak-son jälkeen ajattelin, että opis-kelut olisi saatettava loppuun. Löin kuitenkin vain pääni seinään. Vieläkään en ollut löytänyt itselleni sopivinta op-piainetta, yliopiston kurssitarjonnasta oli tuskastuttavan vaikeaa valita jonkin-laista kokonaisuutta tukevia kursseja, ei-kä minulla ollut juurikaan käsitystä siitä, minkälaista työtä vaikkapa filosofiasta valmistumalla saisi. Yliopistolla liikku-essa oli muutenkin melko ulkopuolinen olo, koska en ollut pääaineopiskelija mil-lään osallistumallani kurssilla.

Varojeni huvetessa ja opintosuoritusten jäädessä vähäisiksi päädyin vuokratyö-läiseksi rakennus- ja varastotöihin. Elin monilta lyhyiltä keikoilta saaduilla tu-loilla ja murehdin ajoittain epätoivoise-na opiskelujani. Jotkut yliopistotuttava-ni valmistuivat ja työllistyivät kukin jok-seenkin omille aloilleen samaan aikaan, kun juurrutin itseäni käytännöllisiin työtehtäviin. Vuosien kuluessa aloin pik-ku hiljaa nähdä, ettei akateeminen kou-lutus välttämättä toisi minulle elämänti-

lannetta, jossa olisin tyy-tyväinen. Koko korkea-

koulutuksen ylistys al-koi näyttää suurelta huijaukselta.

Aikani eri mahdol-lisuuksia tutkittuani

törmäsin ilmoitukseen helsinkiläisen aikuiskou-

lutuskeskuksen hausta säh-köalan perustutkintoa suoritta-

maan. Kiinnostuin, hain ja pääsin onnek-seni sisään. Nyt tiiviissä ryhmässä opis-kelu on sujunut mukavasti, ja tällä het-kellä odotan mielenkiinnolla pian alka-vaa työharjoittelujaksoa kodinkonehuol-toliikkeessä. Tunnen löytäneeni vakaan suunnan vuosikymmenen haparoinnin jälkeen.

Yliopisto-opiskelijoiden turhautunei-suus ja pahoinvointi ei ole mikään har-vinainen vitsaus, ja opiskeluaikojen ra-jaaminenkaan tuskin sitä poistaa. Ei ole myöskään suuri salaisuus se, että Suo-messa korkeakoulutettujen ja ammat-tiosaajien jakauma on pahasti epätasa-painossa. Yliopistoihin ajautuu motivoi-tumattomia opiskelijoita kortistoa odot-tamaan samalla, kun käytännön aloilla vallitsee työvoimapula. Silti lukion päät-tävällä nuorella ihmisellä on usein mie-lessään kuva korkeakoulupaikasta port-tina autuuteen, koska kukaan ei ole ker-tonut hänelle, että muutkin vaihtoehdot voivat silloinkin olla ihan järkeviä.

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

24 Aviisi 15.10. 2010

Yliopistosta lähteminen toi suunnan elämälle

pe 15.10. klo 23 SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT,dj Laurila.........15 e (E*)

la 16.10. Valoklubi klo 23 DISCO ENSEMBLE..............15 e (E*)

ke 20.10. An Evening with EINSTÜR-ZENDE NEUBAUTEN (Ger),...................................20 e (E*)

to 21.10. FATBOY (Swe), LAST CALLS, RELENTLESS,Last Calls dj's............10 e (E*)Pakkahuone: EINSTÜRZEN-DE NEUBAUTEN (Ger)...................................39 e (E*)

pe 22.10. Pakkahuone ja Klubi: www.lostinmusic.fi

la 23.10. Pakkahuone ja Klubi: www.lostinmusic.fi

ti 26.10. klo 19-22 DocLounge......4 eke 27.10. klo 22 JANNE LAURILA JA

TUHLAAJAPOJAT, klo 21 TERO-PETRI, dj Sami,.....................................8 e (E*)

to 28.10. klo 22 The SHOESHINERS (Dave Lindholm, Marjo Leinonen, Rane Raitsikka),dj Laurila...............12/10 e (E*)