Aviisi 12/2012

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 19. lokakuuta | 12/2012

KUNTAVAALIVISA Aviisi testasi, mitä kunnallisvaali- ehdokkaat oikeasti tietävät »10

KAMPUKSEN TYYLIT Opiskelijat paljastavat, mitä heidän laukuissaan on »16

JÄTTIKAUPPA Tamy ostaa toimitilat ja muuttaa pois historiallisesta Yo-talosta »4

vapaa-muurari-professoria

SKEITTARIT Jussi Tuominen kuuluu talkooporukkaan, joka

rakentaa Vehmaisiin skeittihallia. Rullalautailu

saattaa olla parasta nuorten miesten

syrjäytymisen ehkäisyä. ”Se päättäjienkin

pitäisi ymmärtää”, Tuominen sanoo. »8

2 Aviisi 2.10.2012

Aito yhdenvertaisuus voi toteutua vain, jos sitä edistetään määrätietoisesti. Vähemmistöjen omakohtaisen kokemuksen tuoma asiantuntemus on tuotava päätöksenteon keskiöön.Yhdenvertaisuuskoulutus poliitikoille ja henkilöstölle.

Kevyt ja joukkoliikenne tekevät tilaa kaupunkielämälle, vähentävät melua ja saasteita, mutta myös luovat tasa-arvoa. Ekologisuus on asetettava kaupunkisuunnittelun, liikenneratkaisujen ja hankintojen perustaksi.Autoton keskusta ja ratikat raiteille.

Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus saada tietoa kaupungin päätöksistä ja niiden perusteista. Tärkeät asiat on saatava asukkaiden päätettäviksi ajoissa. Sitovat kansanäänestykset käyttöön.

Amu Urhonen 646“Tällaisia ihmisiä tarvitaan kunnallispolitiikassa.” -Pekka Haavisto, kansanedustaja

Tampere kuuluu kaikille. Nyt.I l m o i t u k s e n m a k s o i A m u U r h o s e n t u k i r y h m ä

Sofia Vikman palkittiin nuorisomyönteisimpänä kansanedustajana. Hän on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin Kultainen kypärä

-pistepörssin mukaan tehnyt vuoden aikana eniten töitä ja tekoja nuorten hyväksi.

Kansanedustaja, Kaupunginvaltuutettu, Suomen YK-liiton pj.

edustajana. en kypärä iten

.

Sofia

Vik

man

mak

saa

ilmoi

tuks

en.

Tehtävänä Tampere!

en YK-liiton pj

Sofia tekee eikä meinaa!

- kauppatieteiden ylioppilas

- Pirkanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja

- Tampereen Kokoomuksen Nuorten puheenjohtaja

työpaikat ja laadukas koulutus takaavat tulevaisuuden nuorille ja koko kaupungille

sujuva liikenne ja järkevä kaavoitus lisäävät Tampeen vetovoimaa:

opiskelija-asuntoja tarvitaan lisää hyvien liikenneyhteyksien päähän

ORAS TYNKKYNEN642PEHMEIDENARVOJEN KOVA PUOLUSTAJA

Kansanedustaja, YTM

facebook.com/orasttwitter.com/orastynkkynen

WWW.ORASTYNKKYNEN.FI

MAI

NOKS

EN M

AKSO

I ORA

S TY

NKKY

NEN

TampereIMPROFEST ´1231.10.-3.11.!

Katso syksyn kokoohjelmisto:

www.SNORKKELI.fi!

Tommi Silvennoinen

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 2.10.2012 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email [email protected] • Päätoimittaja: Seppo Honkanen

050 3612 853, [email protected] • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, [email protected] • Oikoluku Annastiina Airaksinen

• Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Osoitteenmuutokset opiskelijat: [email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota

yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Otsikot johtavat harhaan: tämäkin

kiRJoiTTAJA oN AviisiN PääToiMiTTAJA

Näin on! kirjoituksia Tamysta

kiRJoiTTAJA oN TAMyN PääsiHTeeRi

Mika Parkkari

Osallistuin viime viikolla Tampe-reen yliopiston henkilöstöyhdis-tyksen 60-vuotisjuhlallisuuksiin.

Yllätyksekseni juhlaseminaarin puhujat ottivat esiin uuden yliopistolain.

Olin lähes unohtanut koko lain, vaikka vuonna 2009 osallistuin Lapin yliopistos-sa sitä vastustaviin tilaisuuksiin. Valtion tilivirastojen asemasta irrotetut yliopistot saivat taloudellisen autonomiansa. 70-lu-vulla taas Tampereen yliopisto muutettiin valtion yliopistoksi. Molempia muutoksia vastustettiin aikanaan samoilla argumen-teilla.

Entinen valtion yliopisto näyttää kärsivän kroonisesta rahan puutteesta. Yliopistoin-deksi, jonka piti olla taattu mekanismi yli-opistojen rahoittamiseksi, on jäädytetty. Yllättäen opiskelijan vaikutusvalta on kui-tenkin parantunut.

Yliopistohallituksen roolin pönkittämi-

nen vaikuttaa myös hallituksen opiskelija-edustajien vaikutusmahdollisuuksiin. Uu-si yliopistolaki on kuin varkain pakottanut yliopistot harkitsemaan rakenteitaan.

Yliopiston ongelma ei sittenkään ollut opiskelijoiden laiskuus tai motivaation puutteesta kärsivä henkilökunta. Ongel-ma oli rakenteiden jäyhyys, jonka vuoksi vaihto-opiskelija harhaili käytävillä etsien luokkaa A234S, jossa järjestetään kurssi POL511 ja jonka kurssiaikataulumuutok-sista ilmoitetaan käytävän C3 varrella il-moitustaululla 34.

Yliopistohallituksen lisäksi muitakin demokraattisen vaikuttamisen mahdol-lisuuksia on lisättävä yliopistoissa. Halli-tuksen roolin hyvästä esimerkistä on otet-tava oppia, ja jatkettava avoimen ja osallis-tavan yliopiston kehittämistä sen kaikilla tasoilla.

Yliopistolakia toteutetaan huonosti

Lokakuun alussa tiedotusvälineet toistivat kuo-rossa otsikkoa, jonka mukaan D-vitamiini ei au-ta ehkäisemään flunssaa. Kyseessä on hyvä esi-merkki huonosta käytännöstä: uutiset kopioi-daan mediasta toiseen ilman minkäänlaista pe-rehtymistä asiaan.

Koska viime vuosina on usein uutisoitu D-vitamiinin positii-vista terveysvaikutuksista, nyt tiedotusvälineet kaipaavat vas-tapainoa. Tutkimuksella, jonka mukaan ”D-vitamiini ei auta flunssaan” on uutisarvoa, koska se ”tuo vastakkaisen näkö-kulman aiheeseen”.

Perehdytäänpä kiusallaankin asiaan. Lääketieteellisestä Pub-Med-tietokannasta löytyy yli 56 000 D-vitamiinia käsittelevää tutkimusta. Useimpien tutkimusten mukaan hyvä D-vitamii-nitaso ehkäisee flunssia, infektioita ja monia sairauksia.

Suomalaiset kärsivät pimeään vuoden aikaan D-vitamiinin puutteesta. Selitys on yksinkertainen: vitamiinia tuotetaan iholla auringon UVB-säteiden ansiosta. Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että D-vitamiinia muodostuu vain kesällä aurin-gon ollessa korkeimmillaan.

Pimeään vuodenaikaan esiintyvät flunssa-aallot johtuvat tutkijoiden mukaan siitä, että ilman D-vitamiinia immuniteet-tijärjestelmämme ei toimi täydellä teholla, joten taudinaiheut-tajat pääsevät leviämään.

Esimerkiksi japanilaistutkimuksen mukaan D-vitamiinili-sä puolittaa lasten riskin sairastua flunssaan. Brittitutkimuk-sen mukaan D-vitamiinitasot ja kausiflunssat ovat lineaarises-sa suhteessa. Yalen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan riski sairastua flunssaan vähenee puoleen, mikäli D-vitamii-nia on verenkierrossa riittävästi.

Korkeat D-vitamiinitasot liittyvät Yalen tutkimuksen mu-kaan myös nopeampaan toipumiseen. Niillä koehenkilöillä, joiden D-vitamiinitaso oli korkea, flunssa kesti keskimäärin kaksi päivää, muilla peräti yhdeksän päivää.

Suomalaisissa tiedotusvälineissä levinneet otsikot perustu-vat yhteen Uudessa-Seelannissa tehtyyn tutkimukseen, jossa koehenkilöille annettiin erittäin suuria annoksia D-vitamiinia kerran kuussa. Yleensä D-vitamiinipillereitä kehotetaan pop-simaan tasaisesti maltillisina annoksina.

Suuret kerta-annokset eivät kuitenkaan ole tutkimuksesta tehtyjen otsikoiden varsinainen ongelma. Uusi-Seelanti sijait-see yhtä lähellä päiväntasaajaa kuin Espanja. Helsingissä ke-sällä UVB-indeksi nousee korkeimmillaan kuuteen, Aucklan-dissa kolmeentoista.

Tutkimukseen osallistuneiden keskimääriset D-vitamiini-tasot olivat jo tutkimuksen alkaessa, ennen ensimmäistäkään vitamiinilisää, samalla tasolla kuin suomalaisilla korkeimmil-laan: keskikesällä. Siksi tutkimuksesta ei voi vetää järkeviä johtopäätöksiä D-vitamiinipillereiden popsimisen hyödyistä suomalaisessa kaamoksessa.

Pimeään vuodenaikaan D-vitamiinitasomme romahtavat al-le puoleen kesähuipusta, eli normaalista uusiseelantilaisesta tasosta. Silloin Suomi yskii ja pärskii. Ei Suomessakaan kesäl-lä pahoja flunssa-aaltoja esiinny.

Arvoisat Helsingin Sanomat, Yleisradio ja kumppanit, oikea ot-sikko uutisellenne olisi voinut olla: ”Ylimääräinen D-vitamiini ei anna lisäsuojaa flunssaa vastaan, jos D-vitamii-nitasot ovat valmiiksi riittävän korkeat”, mutta se tuskin olisi ylittänyt uutiskynnystä.

Ei kannata niellä kaikkea, mitä me toimit-tajat kiireessä kirjoitamme – edes tätä ko-lumnia. Siksi voitkin tarkistaa lähdeviitteet ihan itse osoitteesta:

HoNkANeN.woRdPRess.coM

Seppo Honkanen

Aarni Korpela

4 Aviisi 19.10.2012

Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Ylioppilaskunta muut-taa ensi kesänä Yo-ta-lon toisesta kerrok-sesta Pienteollisuus-talon toiseen kerrok-seen. Kauppakadul-la Tamy on toiminut vuodesta 1967. Uudet,

noin 500 neliön tilat Kalevantien var-relta hankitaan ostamalla tilat omista-van yrityksen (Karpek Oy) osakkeet.

”Kauppahintaa en voi edelleenkään paljastaa, koska nimiä ei ole vielä pa-perissa”, Tamyn hallituksen puheen-johtaja Veera Kaleva kertoo. Aviisin saamien tietojen mukaan kauppasum-ma on noin 800 000 euroa.

”Sopimus allekirjoitetaan tämän kuukauden loppuun mennessä”, hän toteaa.

Tiloissa on toistaiseksi vuokralaise-na Tampereen yliopisto, mutta huo-neet ovat tyhjillään. Aiemmin niissä

on ollut esimerkiksi humanistisen tie-dekunnan tiloja. Vuokrasopimuksessa on puolen vuoden irtisanomisaika.

”Tiloissa oli vielä 1980-luvulla kuto-mo. Me remontoimme tilat toimisto-käyttöön yliopiston omien piirustus-ten mukaan 1990-luvun alussa”, ker-too Pekka Kauppinen. Hän on toinen Karpek Oy:n perustajista.

Miksi opiskelijoiden rahoilla ostetaan uudet toimitilat, puheenjohtaja Veera Kaleva?

”Uudet tilat palvelevat paremmin opis-kelijaa kuin nykyiset. Moni opiskeli-ja käy toisella puolella kaupunkia (Yo-talolla) vain yhden kerran elämässään, vaikka tilat ovatkin ihan kivat ja hy-vät”, Kaleva sanoo.

Hän haaveilee siitä, että rivijäsenet tuntisivat Pienteollisuustalossa ole-van toimiston omaksi olohuoneek-seen. Uusiin tiloihin kaavaillaan esi-

merkiksi järjestöjen kaipaamaa säily-tystilaa, opintoihin ja muuhun aktivi-teetteihin liittyvää pienryhmätilaa ja kahvitarjoilua.

”Toinen keskeinen syy muuttaa on se, että uusi sijainti säästää todella paljon työntekijöidemme aikaa ja vaivaa, kos-ka heidän ei tarvitse ravata yliopiston ja Kauppakadun välillä”, hän jatkaa. Yo-talon kakkoskerroksesta muuttoa on perusteltu myös Kauppakadun ti-lojen huonolla kunnolla.

Viime keväällä Tamy suunnitteli muuttoa Atalpaan yliopiston vuokra-laiseksi. Vuosivuokra kyseisistä tilois-ta olisi ollut yli 100 000 euroa.

”Toimitilojen ostaminen on kannat-tavampaa kuin kalliilla vuokraami-nen”, Kaleva perustelee.

Paljonko Tamyn jäsenmaksu nousee?”Kyllä se jonkin verran nousee, aina-kin lyhyellä tähtäimellä. Uusien tilo-

jen jäsenmaksuvaikutuksen ei kuiten-kaan pitäisi olla kuin euron luokkaa vuodessa. Kun lainat on maksettu pois, uudet tilat ovat Tamylle edullisempia kuin nykyiset tilat.”

Jättikaupan Tamy rahoittaa paitsi syömällä vanhoja säästöjään, myös ot-tamalla 15 vuoden pankkilainan. Osa uusista tiloista aiotaan vuokrata ulko-puolisille vuokralaisille.

Mitä ravintola Yo-talon keikoille käy?”Se riippuu ravintola Yo-talon pääomis-tajasta Timo Isomäestä eikä meikäs-tä”, Kaleva naurahtaa.

Sekä Ylioppilastalon kellarikerrok-sessa toimiva ruokaravintola Tiilihol-vi että legendaarinen keikkapaikka Yo-talo ovat yksityisessä omistuksessa olevia osakeyhtiöitä, joten niiden toi-mintaan Tamyn toimiston muutto ta-lon toisesta kerroksesta ei vaikuta.

Seppo Honkanen

Ylioppilaskunta ostaa noin 800 000 eurolla toimitilat Kalevantien Pienteollisuustalosta

Tamy ostaa uudet toimitilat,Yo-talon kohtalo avoinna

AJAN HERMOLLA

Mitä tilalle Yo-taloon?

Pääsihteeri Mika Parkkari (oik.) ja yritysyhteistyö-koordinaattori Jukka-Sa-kari Springare poikkesi-vat ihmettelemään tiloja, joissa Tamyn toimisto sijaitsee tulevaisuudessa.

Kulmahuoneen ikkunasta näkee yliopiston Pääta-lon: utelias voi vaikkapa tarkkailla, milloin rehto-rin työhuoneessa palavat valot.

Kommentoi [email protected]



Tamy ostaa uudet toimitilat,Yo-talon kohtalo avoinna

Mitä vittua?

Tulostimet ovat tietoyhteiskun-nan peruskoneita. Työpäi-vä venyy helposti puoli tuntia,

kun tulostimen mustekasetti loppuu tai kone ei toimi ollenkaan. Yliopis-ton tulostimet vinoilevat epämääräi-sellä errorilla, ja usein ongelman syy on mahdoton selvittää. Vikailmoi-tustakaan ei enemmistö jaksa tehdä, vaan suurin osa painuu seuraavalle tulostimelle.

Tulostinpalveluja tarjoavan Xeroxin viestintäjohtaja Tove Zilliacus, miksi tulostimet ovat ikuisuusongelma?

Ihmiset tulostavat niin harvoin, et-tä viat jäävät mieleen. Vähän sama juttu kuin se, että mies on aina ajanut tankin tyhjäksi kun pitää lähteä Ike-aan. Todellisuudessa kovassa käy-tössä olevaa tulostinta varten joutuu hälyttämään korjaajan vain 2-3 ker-taa vuodessa.

Miksi tulostimien jumitus on yliopis-tollakin niin yleistä, Jyrki Nurmilahti Tietokonekeskuksesta?

Vikailmoitukset tulostimista me-nevät Tampereen Yliopistopainolle, jonne tulostinten huolto on ulkois-tettu. Meille asti tule edes viikoittain tietoa, että tulostimet toimisivat huo-nosti. Ulkoistaminen on kuitenkin ollut muuten toimiva ratkaisu.

Kuuluvatko paperinvaihdot ja muut pikku ylläpitotoimenpiteet tulosti-mia tuntemattomille opiskelijoille?

Periaatteessa vaikkapa väripat-ruunoiden vaihto ei ole opiskelijoi-den asia, mutta käytännössä on hy-vä osata korjata yksinkertaiset ongel-mat.

Aviisi on kuullut valituksia, että eri-tyisesti Alakuppilan vieressä olevan käytävän mikroluokkien tulostimet eivät toimi. Onko näin?

Muutama valitus on tullut. Luokat olivat remontissa pitkään. Pienten mikroluokkien tulostimet ovat ns. monitoimikoneita ja niiden paperi ja väri loppuvat helpommin kuin suu-ren luokkien tulostinten.

Tiina Heikkilä

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA [email protected] – oTAMMe seLvää!

?

KEKSI UUSIOKÄYTTÖÄ HISTORIALLISILLE TILOILLE!Kerro mitä opiskelijoita hyödyttävää toimintaa Yo-talon kakkoskerroksessa voitaisiin tulevaisuudessa järjestää.Kuka lystin maksaisi? Paljasta innovaatiosi: [email protected]

Miksi tulostimet ovat aina hajalla?

Mitä tilalle Yo-taloon?

Kaupunki luovutti omista-mansa Kauppakatu 10:n ra-kennuksen ”tamperelais-

ten oppilaskuntien käyttöön” vuon-na 1966 perustetun Yo-talosäätiön kautta. Tamy on maksanut talosää-tiölle vuokraa kiinteistön ylläpito-kuluja vastaavan summan.

”Säädekirjassa kiinteistö on luovu-tettu tamperelaisten opiskelijoiden käyttöön. Jos tila ei ole enää opis-keljoiden käytössä, kaupunki tutkii, purkautuuko säätiö”, kertoo Tampe-reen kaupungin tilaajapäällikkö, Yo-talosäätiön hallituksen jäsen Pekka Kivekäs.

”Mutta eihän säädekirjassa sanota, että tiloissa pitäisi olla nimenomaan Tamyn toimisto. Kyllä Yo-talolla voi olla myös muuta opiskelijoita hyö-dyttävää toimintaa.”

Rahat toimintaan opiskelijoiden pitää löytää itse, sillä kaupunki ei Ki-vekkään mukaan aio rahoittaa uusia aktiviteetteja. Tamyn puheenjohta-ja Veera Kaleva on tyytyväinen sii-tä, että tilat voivat säilyä opiskelija-käytössä. Maksavia vuokralaisia pi-täisi tosin löytyä.

”Olisi kauhean kiva, että tilat olisi-vat avoimia eri opiskelijajärjestöille ja ilmaiseksi käytössä kaikille. Mut-ta se ei ole taloudellisesti mahdollis-ta. Tarvitaan konsepti, jossa löytyy maksavia vuokralaisia.”

Kauppakatu 10:n historia on pitkä ja vaiherikas. Suomen Yhdyspank-kia varten suunniteltu talo valmistui Kauppakatu 10:een vuonna 1901. Sen suunnitteli arkkitehti Gustav Ny-ström, jota pidetään ennen kaikkea uusrenessanssin edustajana. Lei-mallisemmin Ylioppilastalo edustaa

kuitenkin jugendia. Yhdyspankin Tampereen kontto-

rin johtajana toimi Nils Idman, kuu-luisan pappissuvun musta lammas. Hän teki Pohjoismaiden suurim-man kavalluksen vohkimalla pank-kiholvista yli kymmenen miljoonaa markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se tekee miltei kolmekymmentä mil-joonaa euroa.

Kavallus paljastui vuonna 1910. Pankinjohtaja tuomittiin teoistaan 15 vuodeksi vankeuteen. Setelit oli-vat kuitenkin kadonneet taivaan tuuliin.

Rakennus toimi pankkina vuoteen 1938 saakka. Kavalluksen jälkeen pankin turvamääräyksiä tiukennet-tiin, eikä johtaja päässyt enää yksin käsiksi holvin rahoihin. Kolmekym-mentäluvulla rahalaitoksen toimin-ta laajeni ja toimitilat kävivät liian pieniksi. Tampereen kaupunki osti kiinteistön.

Maaliskuussa 1966 kaupunginval-tuusto päätti luovuttaa sosiaalihuol-totoimistona käytetyn rakennuksen ylioppilaskuntien käyttöön. Yliop-pilastalon virallisia avajaisia juhlit-tiin helmikuussa 1967. Tuolloin kiin-teistössä toimivat Tamy, oppilaskun-ta ja Aviisi.

Ylioppilastalon kellaritilat kek-sittiin pian mainioksi ravintolamil-jööksi. Vuonna 1968 avattu ravintola ristittiin Tiiliholviksi. Vuonna 1969 anniskeluoikeuksia laajennettiin koskemaan myös talon ensimmäis-tä kerrosta: nykyisiä ravintola Yo-ta-lon tiloja.

Sen jälkeen talon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on vietetty monta ikimuistoista hetkeä.

Ylioppilastalon kakkoskerros säilynee jatkossakin opiskelijoilla, jos tiloille keksitään opiskelijoita hyödyttävää käyttöä.

kaupunki ei aio ottaa yo-taloa opiskelijoilta väkisin

Ehdotuksia käytöstä

Kommentoi [email protected]

Yo-talolle kirppiksiä, vaihtobileitä, teemabileitä, ruokaa, lukupiirejä, keskusteluiltoja tai -päiviä ja vaikka jumppaa!

Piita Kiviaho

Yo-talo voisi toimia tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden yhteistyön mahdollistajana sekä opiskelijajärjes-töjen ”tukikohtana”. Esimerkiksi De-mola voisi olla hyvä osavuokralainen, joka yhdistäisi kaikkien korkeakoulujen opiskelijoita. Myös Opiskelijan Tampe-re voisi hyvinkin pitää majaa Yo-talolla ja laajentaa toimintaansa tilan tarjo-amien mahdollisuuksien mukaan.

Jouni Markkanen

Yo-talon tiloja tulisi antaa opiskelijajär-jestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen käyttöön pienellä vuokralla, mikä aut-taisi niiden mahdollisuuksia järjestää opiskelijoita kiinnostavaa ja tukevaa toimintaa.

Anne Soinsaari

Tilojen käyttö tulisi suunnitella siten, että niitä voisi muunnella käyttötar-peen mukaan. Esimerkiksi, galleria, bändikämppä, puutyöverstas, opis-kelijoiden oma kirjasto, minieloku-vateatteri jne. Talolle voisi järjestää kulkuoikeudet siten, että tilat olisivat opiskelijoiden käytettävissä 24/7. Pää-paino tulisi olla monipuolisten käyttö-mahdollisuuksien huomioimisessa.

Johannes Lehtinen

Yo-talo voisi toimia kerhojen talona sa-maan tapaan kuin Uusi ylioppilastalo Helsingissä eli tarjota tilaa järjestöil-leen markkinahintoja halvempaan hin-taan. Tampereella on paljon aktiivisia opiskelijatoimijoita ja heistä kumpu-avaa opiskelijakulttuuria, mutta vain vähän tilaa itse toiminnalle.

Jari Järvenpää

Yo-talon yäkerrassa voisi olla harraste- ja ainejärjestöjen käyttöön tiloja, sekä galleriatiloja taidealojen opiskelijoille.

Elina Miettola

6 Aviisi 19.10.2012

Vetreä nuorukainen Tamy juhlii 87-vuotissyntymäpäiviään la 2. marraskuuta. Teemana on suuri pankkikavallus. Lisätietoa: tamy.fi/syntymapaivat


87v.

AJAN HERMOLLA

eniten opiskelijoiden rahoja on niellyt Radio 957Tamyn bisneshistoria on täynnä hyviä tarkoituksia ja raskaita tappioita.

On hyvä välillä muistella, mi-hin kaikkiin taloudellises-ti epäonnis-tuneisiin pro-jekteihin Ta-my on hassan-

nut opiskelijoiden rahoja. Tutkija Ve-sa Vartiaisen kirjoittama Tamyn his-toriikki menee painoon tammikuussa ja kirja julkaistaan ensi keväänä. Ras-kaimmat tappiot Tamy on Vartiaisen mukaan tehnyt Ravintola Tiiliholvista ja Radio 957:n perustamisesta.

tiiliholvi-ravintola perustettiin vuon-na 1968. Vartiaisen mukaan opiske-lijoiden kesken oli ristivetoa, pitääkö Tamyn omistaa oma ravintola.

”Osa odotti, että Tiiliholvista tulee enemmän opiskelijoille suunnattu ruokapaikka.”

Tiiliholvi tuotti tappiota pitkin 1970-lukua, ja sen taloudellinen tilanne huononi vuosikymmenen loppupuo-lelle tultaessa. Edustajiston kokouk-sessa päätettiin esimerkiksi pakasti-men hankinnasta.

”Ravintolabisnes on suhdanneherk-kä ala. Tamyssä ei ollut riittävästi re-sursseja ja ravintola-alan asiantunte-musta”, Vartiainen muotoilee kohte-liaasti.

Tiiliholvi myytiin Hämeen Aleksi Oy:lle vuonna 1978, jolloin Tamy jou-tui irtisanomaan yhden työntekijän.

Vartiaisen mukaan Tiiliholvin ta-loudellinen tilanne parani sen jälkeen, kun Tamy ei ollut enää omistaja. Tiili-holvi-ravintola toimii edelleen samal-la paikalla YO-talon alakerrassa.

Tamy joutui hakemaan Tiilihol-vin velkojen takia pankkilainaa, mi-kä ei ollut Vartiaisen mukaan helppoa. Aviisi oli suututtanut pankit kriittisil-lä pilapiirroksilla ja kirjoituksilla.

”Kaikki pankit eivät suhtautuneet lainahakemuksiin myönteisesti, kos-

ka Aviisi edusti vahvasti poliittista ää-rivasemmistoa.”

Oli suuri yllätys, että Tamy sai toimi-luvan paikallisradiolle. ”Aviisi kirjoit-ti silloin, että kysymyksessä oli vies-tintäpoliittinen vahinko”, Vartiainen naurahtaa.

Tamy oli ainoa ylioppilaskunta, jo-ka sai toimiluvan. Lisäksi kysymyk-sessä oli ainoa lupa, joka myönnettiin Tampereelle. Radio 957 aloitti lähetys-toiminnan elokuussa 1985 kolmantena paikallisradiona koko Suomessa.

”Suhtautuminen radioon jakautui ylioppilaskunnassa. Toisten mielestä radio oli kultakaivos, mutta toiset oli-vat skeptisempiä”, Vartiainen toteaa.

Tamyn toimistonhoitaja Tuire Ja-laskoski muistaa hyvin Radio 957:n perustamisen, koska hän on työsken-nellyt ylioppilaskunnassa vuodesta 1975 asti.

”Kun Tamy hankki paikallisradio-oikeudet ensimmäisten joukossa, ra-haa piti kärrätä Kauppakadun toises-ta päästä hirveitä määriä Alueradion vanhoihin tiloihin.”

Radio 957 toimi Jalaskosken mukaan itsenäisesti ja siihen käytettiin rehvak-kaasti rahaa. Radio 957:n talous meni kuralle, koska mainoksia ei saatu tar-

peeksi. Velkojen takia Tamystä jou-duttiin lakkauttamaan kansliasihtee-rin virka ja irtisanomaan lisäksi kak-si vakituista työntekijää.

”Minä jäin yksin hommiin, kun vie-restä lähti työntekijöitä. Elin silloin sumussa, koska Tamyssa oli jatkuva rahapula ja joka pennistä pihistettiin”, Jalaskoski sanoo.

Ylioppilaskunta luopui Radio 957:n pääomistajuudesta vuonna 1992. Se pysyi kuitenkin radion vähemmis-töosakkaana 1990-luvun puoleenvä-liin saakka. Viimeisistä Radio 957:n osakkeista Tamy luopui 1990-luvun ja 2000-luvun taitteessa.

”Radio tuotti Tamylle yhteensä 4,3 miljoonaa markkaa tappiota, joka on nykyrahassa noin 700 000 euroa.”

Vartiainen näkee radiotoiminnassa jotain hyvääkin. Ohjelmia tehtiin hä-nen mielestään tosissaan ja ammatti-taidolla. Ylioppilaskunta toimi Radio 957:n pääomistajana seitsemän vuotta, mikä ei ole huono saavutus.

”Radioala on hyvin suhdanneherk-kää. Talouspuolella olisi kyllä tarvittu enemmän erityisosaamista.”

Vartiainen korostaa, että Radio 957 ja ravintola Tiiliholvi olivat kunnialli-sia päänavauksia Tamyltä. Hän ei ha-luaisi kutsua niitä ainoastaan epäon-nistuneiksi projekteiksi.

”Kysymys oli sentään rohkeasta yri-tystoiminnasta. Jonkun pitää toimia edelläkävijänä, vaikka se osa ei ole ai-na helpoin.”

1980-luvulla perustetussa Atalpan ra-kennusyhtiössäkin Tamy oli mukana tekemässä tappiota. Ylioppilaskun-nan oli tarkoitus muuttaa Atalpan ti-loihin.

”Tamy kuitenkin käänsi takkinsa, koska se ei halunnut luopua Kauppa-katu 10:n historiallisesta miljööstä”, Vartiainen kertoo.

Toimistonhoitaja Jalaskosken mu-kaan väkeä olisi jouduttu irtisano-

maan, koska kaikki eivät olisi mahtu-neet ahtaisiin ja pieniin koppeihin.

Vaikka Tamyn toimisto ei tiloihin lopulta muuttanutkaan, Atalpa tuot-ti Tamylle kustannuksia. Siksi päätet-tiin, että Aviisi muutti rakennukseen neljäksi vuodeksi 1990-luvun alussa. Myöhemmin Atalpan tilat saatiin ly-kättyä muiden osakkaiden käyttöön.

”Toimitiloihin kului rahaa ja resurs-seja. Juoksin siellä yhtenään viemässä ja tuomassa tavaraa YO-talolta Atal-paan.”

On tamy osallistunut asuntobisnek-senki, tietysti huonolla menestyksel-lä. Jalaskoski kertoo, että Tamy hank-ki aikanaan Nekalasta pari omaa puu-taloasuntoa, joilla haluttiin helpottaa opiskelijoiden heikkoa asuntotilan-netta.

”Puutaloista aiheutui hyödyn sijaan kuluja ja vaivaa, koska kahdella asun-nolla ei vielä hirveästi paranneta opis-kelijoiden asuntotilannetta.”

Tamy kartoitti myös Tampereen saunatarjontaa ja mietti oman yleisen saunan hankkimista.

”Hankkeeseen uhrattiin varoja puoli miljoonaa markkaa. Onneksi järki lo-pulta voitti ja ymmärrettiin, että Tam-pereella on tarpeeksi saunoja”, Jalas-koski nauraa.

Erityisesti Jalaskoskea huvittaa val-tava määrä Tamyn kustantamia ja teettämiä sarjakuvakirjoja ja paito-ja, jotka ovat jääneet myymättä varas-toon. Eikä siinä vielä kaikki. Läheltä piti, ettei Tamy ostanut Kuninkaan-kadulta kivitaloa opiskelija-asunnoik-si. Mikäli vanhat merkit olisivat pitä-neet paikkansa, se olisi tuottanut mil-joonatappiot.

Emeritustyöntekijä Jalaskoski on tyytyväinen, että 2000-luvulla Tamys-sä ei ole enää tuhlattu opiskelijoiden rahoja järjettömiin projekteihin.

Juho Mäkelä

”Radio 957 tuotti opiskelijoille yhteensä 4,3 miljoonaa markkaa tappiota. Se on nykyrahassa noin 700 000 euroa.”

Millaisiin liiketoimiin tamy on takavuosina hakannut rahaa?

SYL-TYRKKY Tamy esittää Niina Jurvaa SYL:n hallitukseen vuodelle 2013. Jurva on 27-vuotias sosiaalipolitiikan opiskelija, joka on kuluvana vuonna toiminut Tamyn hallituksessa.



1 351700Aviisin FB-tykkääjien määrä ylitti kunniakkaan 1 350:n rajapyykin. Kiitämme jokaistaluottamuksesta.facebook.com/aviisi

Noin 700 opiskelijaa eli yhdeksän prosenttia Tampereen yliopiston opinto- tuensaajista on saanut opintojen edisty-mistä koskevan selvityspyynnön. Kirje on lähetetty niille opiskelijoille, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Kirje on postitettu lokakuussa viikolla 40.

Tavoite: opiskelijakortilla enemmän halpaa olutta

Opiskelijan Tampere -järjes-tön toiminta on laajentu-nut viime aikoina. Kysees-

sä on Tamyn, Tampereen teknilli-sen yliopiston ylioppilaskunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan vuonna 2007 pe-rustama järjestö, jonka tarkoitus on tarjota palveluja Tampereen 34 000 opiskelijalle.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Mustakallio kertoo, että verkkosivustolle on koottu muun muassa opiskelualennuksia myön-täviä yrityksiä sekä asuntoja työ-paikkavälitys.

”Elokuun aikana verkkosivustol-la oli yhteensä 20 000 kävijää. Tä-mä on uniikki idea koko Suomessa ja se on levinnyt jo 11 muuhun kau-punkiin”, hän mainostaa.

Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja kauppakamari ovat liittyneet myö-hemmin järjestön kannattajajäse-niksi. Myös Tampereen kaupunki on lähdössä mukaan yhteistyöhön.

”Olemme saaneet muutettua tam-perelaisyritysten asennemaailmaa opiskelijamyönteisemmäksi. On yleinen harhaluulo, että opiskeli-joilla ei olisi rahaa. Opiskelijat asu-vat kuitenkin halvalla ja käyttävät kaikki tulonsa elämiseen”, Musta-kallio muistuttaa.

Merkittävin uusi palvelu on mo-biilisivut, jotka avattiin kaksi viik-koa sitten. Opiskelijan Tampereen verkkosivuilla on myös kauppa-paikka, jossa kuka tahansa voi myydä opiskelijoille suunnattua tavaraa.

”Opiskelijat tarvitsevat pikkura-halla pieniä asioita, joten sivustolla on myynnissä esimerkiksi teatteri-lippu ja matto. Sivuilla voi myös

lahjoittaa ilmaiseksi runkopatjan.”Asuntovälitys on Mustakallion

mielestä iso juttu. Yhdistys hank-kii yksityisiltä markkinoilta vuok-ra-asuntoja pelkästään opiskelijoi-den käyttöön. Tällä hetkellä tarjol-la on useita satoja asuntoja.

Eniten alennuksia tarjoavat ruo-karavintolat ja baarit. Sivustolla on myös alennuksia esimerkiksi kul-tasepänliikkeisiin ja partureihin.

”Tulevaisuudessa yritämme saa-da lisää alennuksia urheilutapah-tumiin. Myös uimahallin kertalip-puun on toivottu opiskelija-alen-nusta.”

Mustakallio toivoo, että tulevai-suudessa keskikokoisiin teatterei-hin saadaan kymmenen euron hin-tainen kiinteä opiskelijalippu.

Opiskelijan torstai -konseptia kehi-tetään parhaillaan Tampereen yri-tysten kanssa. Torstai olisi jatkos-sa opiskelijoiden oma päivä, jolloin he voisivat pitää hauskaa kotikau-pungissaan.

”Torstaisin voisi päästä esimer-kiksi puoleen hintaan keilaamaan tai pelaamaan biljardia. Ravinto-loissa saisi kaksi oluttuoppia yh-den hinnalla.”

Kaikilla yhdistyksen jäsenjärjes-töillä on sama tavoite: ne haluavat saada opiskelijat aktivoitumaan, sosiaalistumaan ja juurtumaan Tampereelle.

”Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja Tampereen kaupun-ki pysyviä veronmaksajia. Opiske-lijajärjestöt haluavat tarjota opis-kelijoille mahdollisimman hyvän elämän.”

Juho Mäkelä

www.oPiskeLijANTAMPeRe.Fi

-Vähemmän Hämeenkadun nupukiviä

-Lisää töitä ja asuntoja opiskelijoille

yritysten ja rakentamisen

vauhdittamisen kautta

ILKKA SASI

- kaupungin- hallituksen jäsen

- TAMYn edustajiston jäsen

- kuntavaali- ehdokas Kokoomus-Tampere

-vaalit 28.10.2012, ennakko 17-23.10

WWW.ILKKASASI.FI

Opiskelijan tampere tahtoo torstaista opiskelijoiden ale- päivän. Yhdistys kokoaa alennuksia nyt myös mobiilisivuille.

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja

myös näppärinä näköislehtinä.

issuu.com/aviisi

8 Aviisi 19.10.2012

Juho-Matti Paavola, teksti

Höylä vinkuu ja sahanpu-ru lentää, kun talkootyöläi-set touhua-vat palkatta ja omaa aikaa säästämättä

yhteisen hyvän vuoksi.Tilanne on kuin suoraan siitä van-

hasta, myyttisestä yhteisöllisyyden Suomesta, jonka häviämistä kilpailu-talouden ja itsekeskeisyyden ristipai-neessa muistetaan surra kapakkakes-kusteluissa ja lehtikolumneissa.

Samoissa keskusteluissa ollaan huo-lissaan syrjäytyvistä nykynuorista, jo-ta yhdessä tekeminen ei kiinnosta. Ne haluavat vain skeitata.

Emme ole kuitenkaan vanhassa suomi-filmissä, vaan vuodessa 2012 ja Vehmaisen kaupunginosassa Tampe-reella. Syntymässä on uusi rullalauta-

halli käytöstä poistuneen TamSkate-Centerin tilalle.

Mikä ajaa skeittiharrastajat teke-mään tuntitolkulla palkatonta talkoo-työtä?

”Itse nämä on tehtävä, kun kukaan muukaan ei siihen suostu”, kertoo La-vetti ry:n puheenjohtaja Jussi Tuomi-nen.

Lavetti on vuonna 1991 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, jon-ka kautta hallin toimintaa pyöritetään. Tuominen on ollut mukana alusta as-ti.

Yhdistys toimii pääasiassa vapaaeh-toisvoimin. Vain kassalla on yksi pal-kallinen työntekijä.

Myös Tampereen kaupunki on läh-tenyt tukemaan toimintaa. Tuella ka-tetaan hallin vuokrakuluja. Toimin-nan, materiaalit ja ylläpidon yhdistys kustantaa itse, pääasiassa hallin käyt-tömaksuilla.

”Voimme joutua uudessa hallissa

nostamaan käyttömaksuja hieman. Mutta minusta kaikilla pitää olla mah-dollisuus harrastaa: yli neljän euron per ilta ei mennä”, Tuominen lupaa.

Hallin pitäminen ei ole taloudelli-sesti tuottoisaa, sillä kesäaikaan rul-lalautailijat ovat pihalla. Siksi Tuomi-nen on kiitollinen kaupungin tuesta. Se mahdollistaa käyttömaksujen py-symisen kohtuullisena.

”Se oli ensimmäinen kerta, kun pää-sin puhumaan sellaisten kaupungin ihmisten kanssa, jotka näkivät tar-peen ja ottivat asian vakavasti”, Tuo-minen kehuu onnistunutta yhteistyö-tä.

Aina toiminta kaupungin ja rullalau-tailijoiden välillä ei ole yhtä saumaton-ta. Varsinkin ulkona sijaitsevien rul-lalautapuistojen toteuttamien on kan-gerrellut.

Tampereen kaupungilla on laaja suunnitelma, jossa vuoteen 2014 men-nessä piti rakentaa 14 skeittiparkkia

ympäri kaupunkia. Näistä ei ole toteu-tunut yksikään.

Niissä harvoissa paikoissa, joissa puistoja on tehty, harrastajat eivät ole päässeet mukaan suunnitteluun.

”On kuin tekisi neliön muotoisen jal-kapallokentän. Kyllä sinne voi mennä potkimaan, mutta pelaamisessa ei ole mitään järkeä”, vertaa aktiiviskeittaa-ja ja taiteilija Kaija Papu.

Siksi aktiiviset harrastajat ovat al-kaneet rakentaa paikkoja itse.

Papu kuuluu ”luovista skeittareista” koostuvaan Skate and Rebuild -ryh-mään, joka rakensi Aspinniemeen suositun rullalautarampin. Ramppi on keskeinen osa Pirkanmaan Trien-naalissa esillä ollutta taideteosta, jo-ka käsittelee skeittaamisen mahdol-lisuuksia ja kaupunkitilan käyttöä Tampereella.

Harrastajavoimin on syntynyt myös uusi, betonista tehty skeittiparkki Pis-palan vanhan tulitikkutehtaan taakse.

”Vuonna 2010 huomasimme vanhan

OSA 3 Juttusarja kevyestä liikenteestä

Rullalautailijat rakentavat omat harrastuspaikkansa. Jos Tampereen kaupunki tarjoaisi materiaalit, talkooporukka rakentaisi mitä vaan.

SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN SKEITATEN

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012 9

betonihallin pohjan, jota lähdim-me kehittämään”, muistelee mo-lekyylibiologian maisteriopinto-ja Tampereen yliopistossa tekevä Teemu Grönlund.

Ensimmäisenä kesänä kaveri-porukka rakensi rampin ja pari pienempää estettä. Betoni sekoi-tettiin paikanpäällä, vesi kannet-tiin itse kotoa pulloissa. Rahat ke-rättiin kolehtina, pullopanteista ja omasta taskusta.

Pian aktiivinen porukka hank-ki yrityssponsoreita, joiden avul-la puistoa saatiin laajennettua. Lo-pulta perustettiin yhdistys Pir-kanmaan kaarikoirat.

”Ydinporukkaan kuuluu ehkä kymmenen henkeä, vierailevia tähtiä ja avustajia oli moninkertai-nen määrä”, Grönlund kertoo.

Yhdistykseen kuuluvat Miska Halén ja Marcus Aaltonen nyö-kyttelevät vieressä.

Valmiiksi puisto saatiin tänä ke-

sänä. Onnistunut operaatio on in-nostanut myös muita harrastajia.

”Meiltäkin kävi muutama yläas-teikäinen jannu kyselemässä, että mistä saa halvinta betonia”, Halén sanoo.

Rullalautailun harrastajat ovatkin useimmiten poikia ja nuoria mie-hiä. Juuri niitä, joiden syrjäytymi-sestä ollaan huolissaan.

Skeittaus on monissa työryh-missä peräänkuulutettua täsmä-lääkettä syrjäytymiseen: liikun-nallinen harrastus, johon kuuluu vahva yhteisöllisyys.

Rullalautapuistoja rakentamal-la kaupungilla olisi mahdollisuus konkreettisiin tekoihin syrjäyty-misen ehkäisemiseksi. Kokenutta talkootyövoimaakin olisi tarjolla.

”Jos kaupunki kustantaa mate-riaalin, niin olen valmis rakenta-maan mitä vaan”, Papu tiivistää kaikkien haastateltujen sanoman.

long-boardilla liikenteessä

Rullalauta ei ole pelkkä temppuiluväline. Se on myös varsin kätevä kulkupeli kaupunkialueella.

Erityisen sutjakkaasti matka taittuu, jos alla on kulkemi-seen suunniteltu longboard, eli kotoisemmin lonkkari.

”Kaupungissa lonkkarilla liikkuu yhtä kevyesti kuin pyörällä”, yli 15 vuotta longboardeilla liikkunut ja lautoja nykyään myyvä Juha Si-la kehuu.

Mistä tässä ihmevekottimessa oikein on kyse?

Skeittilauta syntyi 50-luvun lopulla, kun surffarit Hawajilla ja Ka-liforniassa halusivat liikkua laudoilla myös asfaltilla. Heidän suosi-mansa laudat olivat pitkiä ja liikkumiseen, eli kruisailuun, suunni-teltuja.

Lonkkarit ovat näiden alkuperäisten lautojen henkisiä jälkeläisiä.”Ennen laudat olivat kyllä pidempiä, mutta nykyään skeittailu-

lonkkarikulttuuriin kuuluu kuitenkin paljon sellaista, mitä 60-lu-vun skeittikulttuuriin ei kuulunut”, Sila kertoo.

Lonkkarilla kulkeminen on normirullalautaan verrattuna huo-mattavasti vauhdikkaampaa ja helpompaa. Renkaat ovat isommat, pehmeämmät ja rullaavat paremmin.

Nimensä mukaisesti longboard on myös pidempi. Renkaiden suu-rempi etäisyys tekee laudasta vakaamman.

Rullalautailun aloittaminen lonkkarilla onkin helpompaa. Myös naisia on longboard-harrastajissa enemmän kuin temppulautaili-joissa.

”Niistä, jotka ostavat laudan matkustamiseen, puolet on jo tyttöjä tai naisia”, Sila kertoo

Rullalauta on monipuolinen kulkuväline. Isorenkaisella lonkkaril-la potkii pyöräteillä vauhdilla. Liikenteessä rullalautailijoita koske-vat samat säännöt kuin jalankulkijoita, joten laudalla liikkuva ei ole sidottu pyörätieverkkoon.

”Lisäksi rullalaudalla pystyy yhdistämään joustavasti julkisen lii-kenteen ja kevyen liikenteen. Vastaavaan ei Suomessa pysty muilla kulkupeleillä”, Sila sanoo.

Lauta on kätevä kulkupeli myös matkustaessa. Silalla on aina rink-kaan mahtuva longboard reissussa mukana.

”Lonkkarilla näkee kaupungin ihan erilailla. Lautailu vie paikkoi-hin, joissa ei muuten päätyisi.”

Toisaalta lauta on pyörään verrattuna herkempi huonolle kelille. Myös ylämäkiin potkiminen on raskasta ja toisinaan laudan voi jou-tua ottamaan kantoon.

Longboardilla liikkuminen on kuitenkin ennen kaikkea hauskaa. Jopa siinä määrin, että vaikka Sila ei enää juurikaan liiku laudalla, käy hän laskemassa mäkiä ja temppuilemassa lonkkarilla.

”Tekniikat pitää olla hallussa ennen kuin lähtee mäkeen. Lonkka-rikulttuuriin kuulu myös kypärän käyttö”, Sila muistuttaa.

Juho-Matti Paavola

Rullalaudan päältä kaupunki näyttää erilaiselta

Rullalautailijat rakentavat omat harrastuspaikkansa. Jos Tampereen kaupunki tarjoaisi materiaalit, talkooporukka rakentaisi mitä vaan.

SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN SKEITATEN

kuv

a: s

ePPo

ho

nka

nen

Vehmaisiin rakennettavan skeit-tihallin talkooporukka poseeraa rakennustyömaalla. Kuvassa vasemmalta alhaalta Jukka-Pekka Jääskeläinen, Jussi Tuominen, Tommi Taittonen, Marcus Aaltonen, Miska Halén, Teemu Grönlund ja sylissä Eela Grönlund.

10 Aviisi 19.10.2012

Suuri kuntaviSa

SDPVihr.

Kok.

Vas.

Kesk.

Pir.Per.

KD

Etummaisessa rivissä Pyry Urhonen &Varpu Jutila(vas.), Iida Kalmanlehto & Anne Soinsaari (vihr.), Sanna Marin & Olavi Säkkinen (SDP). Taaemmassa rivissä Lauri Heikkilä (kesk.), Harri Kivistö & Olli Soppela (piraatit), Tony Leppäkoski & Tiina Elovaara (PS), Lauri Kangasniemi (KD), Petri Rajala & Riina-Eveliina Eskelinen (kok.)


Suuri kuntaviSa

Politiikassa mielipi-teillä on väliä. Us-kottavan ja perus-tellun mielipiteen taustalla on kuiten-kin hyvä olla vank-kaa tietoa. Sik-si päätimme ottaa

selvää, mitä opiskelijaehdokkaat to-della tietävät kaupungista, jonka asi-oita hoitamaan he hinkuvat.

Kuntavaalivisaa varten pyydettiin opiskelijaehdokkaista koostuvat kak-sihenkiset joukkueet kaikista puolu-eista, joiden listoilla on opiskelijoita.

Visassa oli neljä osiota, joissa jokai-sessa oli neljä kysymystä. Jokaises-ta oikeasta vastauksesta sai pisteen. Muutamiin kysymyksiin oli useampia vastauksia, joten maksimipistemäärä visassa oli 20.

Joukkueita kehotettiin myös kom-mentoimaan kysymyksiä ja niiden si-sältöä vastauslappuihin. Lisäksi kun-kin osion jälkeen kerrottiin oikeat vas-taukset ja käytiin keskustelua. Juttu perustuu kommentteihin ja käytyyn keskusteluun.

Historia

1. Minä vuonna ja kenen toimesta Tampereen kaupunki on perustettu?Vastaus: 1.10.1779 ja Ruotsin kuningas Kustaa III2. Minä vuonna Tampereella syttyi Poh-joismaiden ensimmäinen sähkövalo? Vastaus: 18823. Mikä oli nimeltään Finlaysonin kuto-mohalli, jossa valo syttyi?Vastaus: Plevna4. Minä vuonna Tampereen yliopisto, silloinen Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Tampereelle? Entä minä vuonna TTY aloitti toimintansa (aluksi TKK:n sivukorkeakouluna)?Vastaus: TAY 1960, TTY 1965

Aviisin suuri kuntavaalivisa aloi-tettiin lämmittelykysymyksillä Tampereen historiasta.

Vuosiluvut eivät olleet joukkueiden

vahvinta aluetta. Tosin näissä ei myös-kään annettu pelivaraa, ja muutama varsin lähelle osunut vastaus jäi pis-teittä.

Perustamisvuoden kohdalla hajon-ta oli suurta. SDP:llä ja Piraateilla vas-taus livahti 1600-luvun puolelle. Lisä-kehuja luvattiin oikeasta päivämää-rästä, ja vinkiksi muistutettiin synty-mäpäivää juhlitun vastikään Tampe-reen päivänä. Oikean päivän tiesivät SDP ja Team Kaksi askelta edellä.

Sähkövalon syttymisen kohdalla joukkueet olivat jo paljon paremmal-la hajulla ja suurin osa vastauksista oli oikealla vuosikymmenellä. Paikan paljastaminen aiheutti huokauksia ja

”olisihan se pitänyt arvata” -mutinoita.Teknillisen yliopiston synty sijoi-

tettiin useimmiten 70-luvulle, jolloin koulu itsenäistyi TKK:n alaisuudes-ta ja muutti keskustasta Hervantaan. Toiminta alkoi kuitenkin aikaisem-min.

”Ihan kivoja Manse-Pursuit kysy-myksiä, mutta palaisitteko tähän päi-vään piakkoin”, Kosmonautit kom-mentoivat.

dosentin poimintaVarsinainen valopilkku oli vasemmis-toliiton Kosmonauttien vastaus kol-manteen kysymykseen: Oma lamp-pumme on syttynyt Werstaalla ja ai-ka ajoin sammunut Plevnassa. ”Voi-ko opiskelijaelämän riemua parem-min kuvata”, pohtii kunnallispolitii-kan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko.

Hallinto

1. Ketkä kaksi täydentävät seuraavan lis-tan: Kaarle Nordlund, Sulo Typpö, Erkki Lindfors, Pekka Paavola?Vastaus: Jarmo Rantanen ja Timo P. Nie-minen (Tampereen kaupunginjohtajat, vuodesta 2007 eteenpäin pormestarit)2. Kuntauudistuksessa esitetään Tam-pereeseen liitettäväksi ainakin Ylöjärvi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Lempäälä ja Vesilahti. Mikä olisi näistä kunnista

muodostuvan Suur-Tampereen väkiluku (10 000:n tarkkuudella)?Vastaus: 354 0893. Kuinka suuri osa tamperelaisista on opiskelijoita (3 prosentin tarkkuudella)? Entä kuinka suuri prosentti kaupungin-valtuuston jäsenistä ilmoitti olevansa opiskelijoita (1 prosentin tarkkuudella)?Vastaus: tamperelaisista 16%, edustajis-ta 3%4. Tampereen kaupungilla työskenteli vuonna 2011 yhteensä 14 472 henkilöä. Kuinka moni heistä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa (500:n tarkkuudel-la)?Vastaus: 5 309

Hallinto oli ehdokkaiden vahvin alue. Opiskelijoiden osuuden tamperelaisis-ta tiesi jokainen joukkue. Nykyedusta-jista valtuuston nettisivuilla opiskeli-jaksi tunnustautuu vain kaksi, vaikka opiskelevia edustajia valtuustossa on tiettävästi useampiakin.

Illan ensimmäinen kunnon keskus-telu ja poliittinen eripura saatiin ai-kaan kuntaliitoksista.

Tiukan sananvaihdon tiimellykses-sä selvitettiin Suur-Tampereen kan-nattajia ja vastustajia käsiäänestyksel-lä. Vain perussuomalaisten ja keskus-tan joukkueet ilmoittivat ehdottomas-ti vastustavansa hanketta.

Muut joukkueet eivät toisaalta otta-neet myöskään selkeää puoltavaa kan-taa kuntaliitoksiin. Ylhäältä ohjattuja pakkoliitoksia ei kannattanut kukaan. Kysymyksen asettelu herätti paljon ar-vostelua.

”Naurettavaa, jos pääkeskustelun aihe on kyllä tai ei Suur-Tamperelle. Seuraavaksi varmaan puhutaan euro-kriisistä”, kommentoi Kosmonauttien Pyry Urhonen.

Bonuskysymyksenä tiedustelimme, mitkä kolme puoluetta ovat valtuus-ton suurimmat syksyn vaalien jälkeen. Vain Piraatit jättivät oman puolueen pois listalta.

”Suomen Keskusta, Keskustapuolue, Maalaisliitto”, Kepun Dream Team ar-veli.

dosentin poimintaSuuret Vihreät Naiset yllättivät tietä-mällä, että Lindfors, Paavola ja kump-panit olivat entisiä kaupunginjohta-jia, mutta kun listaa piti jatkaa kah-della nimellä, mieleen tulivat Kyllikki Koivusalo ja Jesse-Joonas Jörninkäi-nen. Hauskanpito maksoi tiimille yh-den pisteen.

Talous

1. Kuinka monta euroa lainaa per asukas Tampereella oli vuoden 2011 tilinpäätök-sessä (100 euron tarkuudella)?1502 euroa 2. Kuinka suuret olivat Tampereen kau-pungin menot vuoden 2011 tilinpäätök-sessä (100 miljoonan tarkuudella)?1 416 462 000 euroa3. Mikä on tuloveroprosentti Tampereella vuonna 2012 (yhden prosentin tarkkuu-della)?19 prosenttia4. Tampereelle suunnitellun Keskusaree-nan yhteiskustannuksiksi on arvioitu noin 400 miljoonaa. Kuinka suurella summalla Tampereen kaupunki on lu-vannut osallistua kannen rakentamiseen (kolmen miljoonan tarkkuudella)?22,7 miljoonalla

Tampereen talouden mittasuhteet oli-vat useimmilla joukkueilla varsin hy-vin hallussa. Oikean veroprosentin annetussa toleranssissa tiesivät kaik-ki.

Kaupungin menoja arvioitaessa ää-ripäät erottuivat. Kepun Dream Team veikkasi 690 miljoonaa, kun Suuret Vihreät Naiset arvelivat menojen ole-van peräti 4,5 miljardia. Muut vasta-ukset pyörivät muutaman sadan mil-joonan säteellä oikeasta.

Velan määrän suuruusluokan jouk-kueet hahmottivat hyvin, eikä suuria ylilyöntejä tullut. Eniten yläkanttiin meni Piraattien veikkaus, 3000 euroa.

Ehkä hieman yllättäen Keskusaree-na-hanketta koskevaan kysymykseen ei tullut juurikaan kommentointia. Vain SDP:n joukkue jätti vastaamatta

Kunnallisvaaliehdokkailta kysytään yleensä, mitä mieltä he ovat Tampereen asioista. Aviisi päätti kuitenkin kysyä, mitä he tietävät Tampereen asioista.

Juho-Matti Paavola, teksti & sePPo honkanen, kuva

12 Aviisi 19.10.2012

kysymykseen, koska piti sitä epäsel-vänä.

”Kustannukset eivät ole selvillä. Vie-lä ei ole edes varmaa, toteutuuko han-ke. Jos areenaa ei rakenneta, ei kau-pungin tule osallistua kannen kustan-nuksiin”, joukkue perusteli.

dosentin poimintaOikeastaan kaikki joukkueet, jotka saivat kohtuullisesti pisteitä, osasivat vastata hyvin nimenomaan hallintoa ja taloutta koskeviin kysymyksiin. Tä-mä näkyi selvästi parhaiten menesty-neiden Norsun, kokoomuksen ja per-sujen vastauksissa.

Liikenne ja asuminen

1. Euroopan epävirallisesta pyöräilypää-kaupungista Kööpenhaminasta löytyy noin 400 kilometriä pyöräteitä. Kuinka monta kilometriä pyöräteitä löytyy Tam-pereelta (50 kilometrin tarkkuudella)?Vastaus: 600 kilometriä2. Kuinka suureksi on arvioitu kaupun-kiraitiotien kustannukset Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi –välille (10 miljoonan tarkuudella)?Vastaus: 176 – 184 miljoonaa euroa3. Kuinka suuri prosenttiosuus Tampe-reen asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia vuoden 2011 lopussa (viiden prosentin tarkkuudella)?Vastaus: 48%4. Kuinka monta opiskelijoille tarkoitet-tua vuokra-asuntoa Tampereella on (500 tarkuudella)?Vastaus: 7500, 12 400 asuntopaikkaa (tilanne tammikuu 2010)

Asumisen ja liikenne oli selkeästi haas-teellisin osio. Vastauksissa esiintyi to-della paljon hajontaa.

Kaikki joukkueet nielaisivat pyörä-

tiekysymykseen sisältyneen syötin ja vastaukset olivat pahasti alakanttiin. Ongelma Tampereella ei ole niinkään pyöräteiden määrä, vaan niiden laatu ja sijainti.

SDP ei edes lähtenyt arvailemaan tarkkaa määrää.

”Liian vähän”, kuului joukkueen vastaus.

Myös Kosmonautit ja Suuret Vihre-ät Naiset halusivat lisää pyöräteitä.

Kaupunkiraitiotie oli toinen joukku-eita kommentointiin innostanut asia, vaikka arviot kustannuksista vaihte-livat paljon. Piraattien mielestä pika-ratikka on välttämätön ennemmin tai myöhemmin, ja myöhemmin se tulee todennäköisesti kalliimmaksi. Suuret Vihreät Naiset arvelivat ratikan mak-savan itseään takaisin.

Toisaalta SDP kyseenalaisti lähtee-nä toimineen Tampereen kaupungin selvityksen puolueettomuuden.

”Kaupungin sivuilla olevat arviot tu-levat todennäköisesti tuplaantumaan”, joukkue arveli.

Perussuomalaisille sattui kolman-nen kysymyksen kohdalla harmitta-va väärinkäsitys. Joukkue vastasi yh-den hengen asuntokuntien määräksi 55 000, joka prosenteiksi muutettuna olisi oikea vastaus. Niinpä voittopiste jäi saamatta.

dosentin poimintaPoliittiset viestit ujuttautuivat muka-vasti Kosomnauttien lisäksi Piraatti-en ja Suurten Vihreiden Naisten vas-tauksiin. Ratikkakysymykseen vih-reät lisäsivät osuvasti, kuinka ”ratik-ka maksaa, mutta se tulee edulliseksi ympäristölle”.

Aviisin kunta-visan jälkipelit

Suuressa kuntavaalivisassa an-nettiin tilaa myös selittelylle. Onhan kyse kuitenkin politii-

kasta. Niinpä rohkaisimme joukkuei-ta visan jälkeen kommentoimaan ky-symyksiä ja niiden sisältöä.

Ehdokkaat olivat ilmeisesti rankan suorituksen uuvuttamia, ja joukku-eista irtosi vain muutamia puolihuu-morilla heitettyjä kommentteja media-pelistä.

Vastauslappujen kommenteissa Suuret Vihreät Naiset jäivät kaipaa-maan ympäristöä koskevia faktakysy-

myksiä. Vasemmistoliiton Kosmonau-tit taas olisivat halunneet vastata ky-symykseen asunnottomuudesta.

Sanallinen Pandoran lipas aukesi vas-ta, kun esille nousi tämän hetken kuu-man peruna, nuorten syrjäytyminen. Seurasi tunnin mittainen jälkipeli, jo-ka polveili syrjäytymisestä perustu-loon, kaupunkilaisten osallistamiseen ja demokratiakasvatukseen kouluissa.

Välillä kiivashenkiseksikin ylty-neessä keskustelussa poliittiset jako-linjat tulivat esille. Yhteistä säveltä ko-etettiin hakea opiskelijan edun ajami-sesta.

”On paljon ajatuksia, jotka saavat tukea opiskelijoiden keskuudessa yli puoluerajojen”, piraattien Harri Ki-vistö arveli.

Lopulta yhteisen asian löytämi-nen osoittautui hankalaksi. Opiskeli-ja-asuntojen lisärakentamisen kaik-ki myönsivät tärkeäksi asiaksi, mut-ta toteuttamistavoista oltiinkin jo eri-mieltä.

SDP:n Sanna Marin muistuttikin, että ei ole olemassa mitään yhteistä opiskelijapuoluetta. Hän itse katsoi olevansa ensisijaisesti sosiaalidemo-kraattinen ehdokas.

”Suomessa äänestetään kuitenkin ai-na puoluetta, ei vain opiskelijaa.”

Kaikkiaan visan tulokset olivat varsin hyvät. Suurin osa vastauksista oli oi-kean suuntaisia ja suurusluokat oli-vat hallussa. Varsinkin talouden mit-tasuhteista joukkueilla oli peruskan-salaista parempi käsitys.

Näistä vaihtoehdoista on varmas-ti helppo löytää sanavalmis ja asioista perillä oleva ehdokas, jos arvomaail-mat kohtaavat. Tietämättömät ehdok-kaat eivät ole syy jäädä äänestyspäivä-nä kotiin.

Pistetaulukko

MaksiMiPisteMäärä: 20

Norsu (kristillisdemokraatit): 8

Perussuomalaisten joukkue (perussuomalaiset): 8

Team Kaksi askelta edellä (kokoomus): 8

Kepun Dream Team (keskusta): 6

Kosmonautit (vasemmistoliitto): 5

SDP (sosiaalidemokraatit): 5

Piraatit (piraattipuolue): 3

Suuret Vihreät Naiset (vihreät): 3

visailun eM-kultamitalisti ei olisi pärjännyt paremmin

Pyysimme Aviisin suuren kuntavaalivisan tekemiseen ja vastausten analysointiin

apua asiantuntijoilta.Kunta-asiantuntijana vastauk-

sia kommentoi dosentti Ari-Veik-ko Anttiroiko Tampereen yliopis-ton Johtamiskorkeakoulusta. Hän arvioi kysymykset varsin haasta-viksi.

”Muutamaan kysymykseen pys-tyi vastaamaan yleistiedon pohjal-ta, mutta suurin osa edellytti yk-

sinkertaisesti joko tarkkaa ajan-kohtaisten asioiden seuraamista tai nippelitiedon hallintaa. Siihen nähden muutamat joukkueet sai-vat itse asiassa kohtuullisen paljon pisteistä.”

Vinkkejä kysymysten laatimiseen antoi pohjoismaiden menestynein tietovisailija, tamperelainen Tero Kalliolevo.

”Mielestäni parhaat kysymykset ovat sellaisia, että vaikka itse vas-

tausta ei tietäisi, se kiinnostaisi kuulla”, visakonkari neuvoi.

Kansainvälisissä kisoissa kysy-mykset ovat usein monipolvisia ja vaikeita, mutta informatiivisia. Suomessa suositaan enemmän ly-hyitä, yhden lauseen kysymyksiä.

Aviisin kysymykset Kalliolevo ar-vioi kovin numeropainotteisiksi. Vain kahdessa kohdassa vastaus oli muuta kuin numeroita, ja kau-punginjohtajakysymyskin oli hä-nen itsensä ehdottama.

Myös Kalliolevon mielestä kysy-mykset olivat haastavia ja joukku-eet pärjäsivät varsin hyvin.

”En olisi itse ainakaan enempää pisteitä saanut kuin kärkijoukku-eet. Monessa numerokysymykses-sä olisi minulle tuottanut vaikeuk-sia arvioida vastauksen suuruus-aluetta kovin tarkasti.”

Iso kehu, kun se tulee visailun Euroopan joukkuemestaruuden voittaneelta tietäjältä.


”Uusia uria nuorille.”

”Make love - not CO2”

563 HANNA HAKKO, 24, KALEVA Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton

puheenjohtaja, suojeluasiantuntija

”Local is Global.”

IIDA KALMANLEHTO, 28, TAMMELA 581sosiaaliantropologian opiskelija, tulkki

”Monipuolista osaamista - rohkeaa uudistamista.”

594 JAAKKO MUSTAKALLIO, 25, KESKUSTA toiminnanjohtaja, kauppatieteiden opiskelija

VEIKKO PAJUNEN, 24, AMURI 605opiskelija

”Meni ja vihersi mennessään.”

622 JOHANNA ROIHUVUO, 31, TAMMELA LuK, Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri 2007-2012, äiti

”Päätöksenteko on parempaa valot päällä.”

HEIKKI SAIRANEN, 28, FINLAYSON 624projektitutkija

”Otetaan selvää, ei oleteta.”

554 PAULI BORODULIN, 30, TAMMELA järjestelmäasiantuntija, FM

”Sosiaalista kestävyyttä ja vapaata, yhteistä kaupunkitilaa.”

OLGA HAAPA-AHO, 24, KALEVA 560sosiaalipoliittinen sihteeri, Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtaja

www.hannahakko.fi

www.veikkopajunen.com

www.johannaroihuvuo.fi www.sairanen.org

olgahaapa-aho.netpauli.borodulin.fi

www.iidakalmanlehto.com

www.jaakkomustakallio.fi

www.virnu.net | www.vino.fi

www.jaakkostenhall.fi

”Avoimen ja vahvan kaupungin puolesta.”

”Yhdessä, yhdenvertaisesti, avoimesti. Parempi Tampere.”

628 JENNI SIMILÄ, 26, KALEVA suunnittelija, hallinto- ja kauppatieteiden opiskeli-ja

633 JAAKKO STENHÄLL, 28, KALEVA diplomi-insinööri, Kalevan vihreiden puheen-johtaja

”Terve metsä, terve nuori.”

PYRY TAPIO, 30, AMURI 639lääkäri

”Ekologinen ja asukkaidensa näköinen Tampere.”

ANNE SOINSAARI, 21, JUHANNUSKYLÄ 632yhteiskuntatieteiden opiskelija, Tamyn vihreän listan ryhmänjohtaja

”Kulttuurin, ratikan ja pyöräteiden puolesta.”

645 ANNA ULVINEN, 27, KALEVA tapahtumakoordinaattori, opiskelija

www.vihreatehdokkaat.fi/pyry.tapio

annesoinsaari.wordpress.comjennisimila.fi

KUNNALLISVAALIEHDOKKAATTAMPEREEN VIHREIDEN NUORTEN

Mainoksen maksoi Tampereen vihreät nuoret Virnu ry

www.facebook.com/AnnaUlvinenValtuustoon

Tampereen opiskelijarakkaat kuntavaaliehdokkaat

maksaja: Tampereen opiskelevat keskustalaiset

210 236 259253211

Yli 8000 asunnon valikoimasta löytyy aina sopiva koti.

VTS-kodit • Puutarhakatu 8 A • 33210 Tampere • puh. 0201 277 511 • www.vts.fi

Nysse noutaa kotiovelta.VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja, jonka asunnot sijaitsevat bussi-reittien varrella ja palveluiden läheisyydessä. Tulitpa koulusta, työstä tai aamuyöstä, kotisi on sopivasti hollilla. Akateemiseen varttiinkin tulee roima lisäys, kun opintielle ei tarvitse herätä kilpaa kukonlaulun kanssa; VTS-asukkaille luento on aina lähellä.Yli 8 000 asunnon valikoimasta löytyy aina sopiva koti. VTS-kotien vuokrataso on edullinen ja asunnot hyvässä kunnossa. Paljosta on helppo valita!

Uuden ajan kynnyksellä

14 Aviisi 19.10.2012

Fani vastaan faniJuho. Mäkelä, teksti & sePPo honkanen, kuva

Tappara on uskon-tomme, Hakametsä kirkkomme ja Jan-ne Ojanen Juma-lamme.” Näin uho-aa nimimerkki He-ro Member Tappa-ra-fanien keskuste-

lupalstalla internetissä. Ilveksen ja Tapparan kannattami-

nen vaikuttaa olevan monelle tampe-

relaiselle elämää suurempi asia. Mikä faneja oikein kiehtoo jääkiekossa?

24-vuotias vastavalmistunut in-sinööri Mikko Soipio on Share Ilves

-nimisen Ilveksen kannatustukiyhdis-tyksen puheenjohtaja. Ilveksen kan-nattaminen antaa hänelle ystäviä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Jääkiekko tuo elämään pysyvyyttä, koska pelit rytmittävät arkea.”

Jääkiekkofaniutta on vaikea selittää ihmiselle, jota urheilu ei kiinnosta. Soipio käy katsomassa myös Ilveksen

junioripelejä, analysoi otteluita, seu-raa pelitilastoja ja lukee jääkiekosta lehdistä.

”Kaverit ihmettelevät, että mitä hel-vettiä sä siellä hallilla teet. Kai ne pitä-vät minua hulluna.”

24-vuotias tamperelainen yliopis-to-opiskelija Petteri Systä on kannat-tanut Tapparaa syksystä 1999 lähtien. Jääkiekko on hänelle ykköspuheenai-he kotona ja kaveripiirissä.

Systän mielestä jääkiekkojoukku-een kannattaminen herättää mielipi-teitä ja tunteita.

”Se luo yhteisöllisyyttä, kun hallissa kannatetaan samaa joukkuetta.”

35-vuotias tamperelainen vahtimes-tari ja yliopisto-opiskelija Juha Kaup-pinen on kannattanut Ilvestä 1980-lu-vulta lähtien. Jääkiekko on hänel-le paineiden purkamiskanava, koska hallissa saa huutaa kurkkunsa kähe-äksi.

Kauppinen juttelee Ilveksen peleis-sä ihmisten kanssa, joita hän ei tunne edes nimeltä.

”Heille on paljon helpompi puhua aroista aiheista kuin kavereille, koska

Insinööriksi valmistuneen Mikko Soi-pion ja historiaa opiskelevan Petteri Systän elämästä jääkiekon seuraa-minen lohkaisee ison siivun. Tosielä-mässä he tulevat juttuun keskenään, vaikka kilpailevia seuroja kannatta-vatkin.

Toisesta tulee tupsukorva ja toisesta kirvesrinta, vaikka kaupunki on sama. Miksi?


urheilukatsomosta löytää me-hengenTilastokeskuksen tutkija Petri

Godenhjelm ja filosofian tohto-ri Harri Heinonen ovat tutki-

neet suomalaisia joukkueurheilun fa-neja.

Heinonen julkaisi vuonna 2005 lii-kuntasosiologian väitöskirjan suoma-laisista Everton-faneista. Godenhjelm on tutkinut muun muassa jääkiekon fanclubeja.

Fanum-sana juontaa juurensa An-tiikista ja se tarkoittaa pyhää paikkaa, keidasta tai temppeliä.

”Urheilukatsomo on eräänlainen nuoruudenlähde, jossa ihminen pa-rantuu hyvinvoivaksi”, Heinonen ku-vaa.

Godenhjelmin mielestä fanit välittä-vät todella, mitä heidän kannattamal-leen joukkueelle tapahtuu.

”Joukkue on heille merkityksellinen yhteisö ja tärkeä identiteetin osanen. Fanius liittyy ryhmään kuulumiseen ja sosiaalisiin kontakteihin.”

Hän tähdentää, että faniryhmät ovat osa jääkiekon ja jalkapallon katsomo-tapahtumaa. Parhaimmillaan heidän intonsa tempaa koko katsomon mu-

kaan kannustukseen.”Ilman ydinjoukon tukea ja heittäy-

tymistä ottelutunnelmasta jäisi paljon pois”, Godenhjelm sanoo.

Heinonen kertoo, että faniuteen liittyy äärimmäinen kilpailu siitä, kuka on joukkueen kovin kannattaja.

”Faniyhteisön arvostuksen saa tietä-mällä paljon lajista tai tekemällä kat-somossa jotain hullua.”

Uskottavan fanin täytyy olla kentän laidalla vähintään kotiotteluissa ja la-jia pitää olla seurannut tietyn aikaa.

”Ei kelpaa, että katsot pelejä passiivi-sesti televisiosta”, Heinonen sanoo.

Järjestäytyneet faniryhmät ovat Go-denhjelmin mukaan enemmän nuo-ren sukupolven juttu. Fanius ei sil-ti katoa iän myötä, vaan se muuttaa muotoaan.

Hänen mielestään jalkapallo on Suo-messa miehisempi laji kuin jääkiekko, sillä jäähalleissa on myös paljon tyttö-katsojia.

”Nuorille tytöille suosikkipelaa-jat merkitsevät enemmän kuin pojil-le. Suomessa jääkiekkoilijat voidaan

samaistaa rocktähtiin ja heihin tun-netaan kaukorakkautta”, Godenhjelm kertoo.

Fanius voi vaikuttaa Heinosen mu-kaan jopa kulutustottumuksiin. Fani ei esimerkiksi pysty ostamaan sinis-tä paitaa, jos hänen kannattamallaan joukkueella on punainen pelipaita.

Hän muistuttaa, että fani-identiteet-

tiä ei saada syntymässä kuten suoma-laisuutta tai tamperelaisuutta, vaan fanius on itse rakennettua.

”Kun perinteinen moderni järjestys on hajonnut, ihmisten täytyy miettiä, keitä he oikein ovat. Jalkapallojouk-kueen kautta voi rakentaa esimerkiksi paikallista ja alueellista identiteettiä.”

Faniuteen kuuluu Heinosen mieles-tä tietynlainen masokismi, koska oli-si tylsää, jos oma joukkue voittaisi ko-ko ajan.

”Unelmien toteutuminen on monelle kestämätön tilanne.”

Ihminen ihailee jotain toista, jos hän fanittaa jotain yksilöä kuten Antti Ruuskasta tai Britney Spearsia. Sen sijaan jalkapallo- ja jääkiekkokatso-mossa koetaan voimakasta me-hen-keä.

”Yksilöfanius menee usein överiksi. John Lennon-fani ampui idolinsa.”

Urheilutapahtumissa käydään yk-sinkertaisesti siksi, että se on hauskaa.

”Jokainen saa jostain kiksinsä. Yle järjesti esimerkiksi pari vuotta sitten tapaamisen Kotikatu-faneille.”

jäähallin tuttuja ei tapaa muualla.”Vuonna 1980 syntynyt tamperelai-

nen lentokonemekaanikko Mikko Lehtimäki on kannattanut Tappa-raa kahdeksanvuotiaasta saakka. Jää-kiekko-ottelu on hänelle sosiaalinen tapahtuma, jossa tapaa kavereita.

”Fanius on myötäelämistä voiton ja tappion hetkellä. Tapparan kannatta-minen antaa hyvän mielen.”

Miten fanit ovat päätyneet kannatta-maan Ilvestä tai Tapparaa? Vai tiede-täänkö Tampereella jo synnytyslaitok-sella, kenestä tulee Tapparan ja kenes-tä Ilveksen kannattaja?

Soipiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin Ilves, koska isä ja isoisä ovat tup-sukorvien kannattajia.

”Ilves on sukuvika.”Kauppinen rupesi kannattamaan

Ilvestä vastareaktiona, koska kaikki muut luokkakaverit tukivat Sahalah-den kyläkoulussa Tapparaa.

Lehtimäki valitsi seurakseen Tap-paran isosiskon innoittamana. Isove-li kannatti Ilvestä, mutta siskon kan-ta voitti.

Ilves olisi ollut Syställe rationaali-sempi valinta kuin Tappara, koska veljet ja useimmat koulukaverit olivat Ilveksen kannattajia.

”Ehkä valitsin Tapparan seuran tais-teluilmeen vuoksi.”

Mikä erottaa Tapparan ja Ilveksen toi-sistaan?

Soipion mukaan seurojen kanna-tuksessa on maantieteellisiä eroja. Koivistonkylä, Messukylä ja Viinikka ovat perinteisiä Ilveksen tukialueita Tampereella.

”Tapparalla on vahvaa kannatus-ta Lielahdessa, Lentävänniemessä ja Tampereen ulkopuolella, mikä johtuu 1980-luvun mestaruusvuosista.”

Tappara on Soipion mukaan al-

kujaan ruotsinkielinen seura, mutta Tampereella on nykyään hyvin vähän suomenruotsalaisia.

Hänestä Tapparan ja Ilveksen toi-mintakulttuurin eron voi kiteyttää kahteen kulttipelaajaan Raimo Helmi-seen ja Janne Ojaseen.

”Janne Ojanen iskee rannelaukauk-sella kiekon maaliin b-pisteen välistä, mutta Raimo Helminen syöttää vie-lä kaverille takatolpalta, vaikka maa-li olisi tyhjä”, Soipio tähdentää.

Lehtimäen mielestä Tappara ja Il-ves ovat molemmat perinteisiä seuro-ja. Tappara luottaa kuitenkin Ilvestä enemmän yhtenäiseen joukkuepeliin.

”Ilveksellä on ollut menestyessään taitavia yksilöitä, mutta Tappara on nojannut leveämpään joukkueeseen.”

Systän mielestä Ilves on enemmän taitokiekkojoukkue ja Tappara tunne-taan nöyrästä ja taistelevasta ilmeestä.

”Tapparaa voi pitää kepulaisena seu-rana, koska sillä on ympäristökunnis-sa enemmän kannattajia kuin Ilvek-sellä.”

Arposen mukaan Tapparalla ja Il-veksellä ei ole seuroina mitään eroa.

Kauppiselle jääkiekko-ottelu on pa-kopaikka naisten hallitsemasta maail-masta, jollainen esimerkiksi yliopisto vahvasti on.

”Jäähallilla saa olla oma itsensä ja juoda olutta ja syödä makkaraa”, Kauppinen lataa.

Soipion mukaan Share Ilveksen jä-senistä naisia on noin kymmenen pro-senttia.

”Naiset eivät seuraa jääkiekkoa, kos-ka lätkä on kontaktilaji ja katsomossa on tiivis tunnelma.”

Tamperelaisessa fanikulttuurissa on Soipion mielestä paljon kehitettä-vää. Hänestä Ilveksen Osasto 41 yrit-tää kiitettävästi luoda tunnelmaa pie-nellä porukalla, mutta valitettavasti he tappavat usein huudoillaan innos-

tuksen.”Hämäläiset syttyvät kannustamaan

vasta, kun joukkue menestyy. Uskon, että uudessa keskusareenassa mei-ninki on ihan eri luokkaa, kun pää-tyyn saadaan seisomakatsomot.”

Vaikka Tampere on perinteinen jää-kiekkokaupunki, tunnelma nousee Hakametsässä harvoin kattoon. Vii-konloppupeleissä on hyvin meteliä, mutta arkipeleissä on hiljaista.

Lehtimäki harmittelee, että Tappa-ran seisomakatsomon väki on jakau-tunut kahteen leiriin.

”Nuorempi väki kannustaa C1:ssä ja

vanhemmat C3:ssa. Se ei ole toimiva ratkaisu, että fanit ovat kahdessa eri porukassa.”

Systän mielestä pelissä saa elää tun-teella, mutta hän karsisi fanien huu-doista törkeydet ja henkilökohtaiset loukkaukset pois.

”Haistattelu kuulostaa teinimäisel-tä. Eläydyn itsekin äänekkäästi kat-somossa, mutta käytän mieluummin suomalaista perkelettä.”

Kauppinen on eri linjoilla. Hän ei halua määritellä, missä sovinnaisuu-den rajat menevät.

”Kaikkea saa huutaa, mikä ei ole Suomen laissa kiellettyä.”

Systä nostaa suosikkipelaajikseen Ville Niemisen ja Janne Ojasen. Niemi-nen symbolisoi hänelle Tapparan tah-tokiekkoa.

”Tappara-legenda Ojanen on hieno persoona sekä kentällä että kentän ul-kopuolella.”

Lehtimäen suosikkipelaajia ovat lapsuudesta tutut Timo Jutila, Timo Susi ja Janne Ojanen.

Jukka Tammi oli lapsena Soipion suurin Ilves-idoli. Maalivahtiin oli helppo samaistua, koska hän pela-si koko ajan. Tammen jälkeen Soipio on fanittanut Vesa Toskalaa ja Raimo Helmistä.

Kauppisen suosikkipelaajat ovat Il-veksen 1980-luvun tehomiehet Raimo Summanen ja Risto Siltanen.

Kiekkomiehet odottavat innolla Tam-pereen uuden jäähallin valmistumista. Soipio ennustaa, että jääkiekon suosio räjähtää kasvuun, kun keskusareena valmistuu vuonna 2016.

”Jäähalli sijaitsee ihan keskustassa. Se on auki käytännössä 24 tuntia vuo-rokaudessa ja siinä on ostoskeskus ja sportti-baareja vieressä. Saamme uu-den nosteen tamperelaiselle jääkiekol-le.”

Kauppiselle jääkiekko-ottelu on pakopaikka naisten hallitsemasta maailmasta, jollainen esimerkiksi yliopisto vahvasti on.

”Jäähallilla saa olla oma itsensä ja juoda olutta ja syödä makkaraa.”

Juha Kauppinen

Urheilukatsomo on monelle eräänlainennuoruudenlähde, jossa parantuu hyvinvoivaksi.

Harri Heinonen

16 Aviisi 19.10.2012

AKATEEMINEN MOZART-KONSERTTI Tampereen yliopiston laulajien (TYL) ja Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin (TASO) ensim-mäinen yhteiskonsertti Pyhäinpäivänä 3. marraskuuta klo 18 Tampereen Tuomiokirkossa. Kaksi suurta kokoonpanoa yhdessä kenties maailman tun-netuimman sielunmessun, W.A. Mozartin Requiem d-molli, KV 626:n, äärellä. Konserttiohjelmassa myös Mozartin Kyrie d-mollissa KV 341. Vapaa pääsy. (Käsiohjelma 15/10 euroa.) Lisätietoa: www.taso.fi ja www.tyl.fi

HARRASTAMME KULTTUURIA

Klassisen ihmepoikaSeppo Honkanen, tekSti

En ole ihmelapsi”, S a nt t u-M a t i a s Rouvali, 26, väit-tää. ”Joskus asi-at vaan tapahtu-vat nopeasti. Esi-merkiksi tyttöys-tävän kanssa ta-

pasimme juhannuksena, nyt meillä on jo oma maatila.”

Rouvali aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa viisi vuotta sitten. Syyskuussa hänet nimi-tettiin Tampere Filharmonian ylika-pellimestariksi. Nuoren miehen johta-massa sinfoniaorkesterissa soittaa 97 ammattimuusikkoa.

Jos Rouvali ei olisi kapellimestari, hän olisi luultavasti maanviljelijä. Lo-kakuun alussa hän muutti tyttöystä-vänsä kanssa Nurmijärven Klaukka-lasta ostamalleen maatilalle.

”Lämmitän saunaa, metsästän ja ka-lastan.”

Juoksevaa vettä maatilalle ei vie-lä tule, mutta se ei ylikapellimestaria haittaa.

”Olen aika erähenkinen.”

Tyttöystävä tosin on hieman näreis-sään veden puutteesta, koska hän ”pu-tosi juuri hevosen selästä” ja haavaa tarvitsisi pestä. Puhelinhaastattelua varten Rouvali joutui tulemaan sisälle tupaan: se tarkoitti hanhenmetsästyk-sen keskeyttämistä.

Suomalaiset kapellimestarit ovat maailman kärkeä. Vierailevana kapel-limestarina maailmalla jo paljon reis-sannut Santtu-Matias Rouvali seu-rannee Esa-Pekka Salosen, Jukka-Pekka Sarasteen ja Sakari Oramon jalanjälkiä.

”Vaikka suomalainen klassisen mu-siikin koulutus on maailman huip-pua, tavalliset suomalaiset kuvittele-vat usein, että kyseessä on tylsä elitis-tinen sukkahousuhissuttelu.”

Sen Rouvali kiistää jyrkästi. Hän lu-paa, että Tampere Filharmonian kon-serttiin saa tulla missä asussa tahan-sa.

”Vaikka munasillaan. Väliajalla saa myös bisseä.”

”No, ehkä housut on kumminkin hyvä laittaa. Vahtimestareilla saattaa muuten olla sanomista.”

Hän toivoo, että nuoret aikuiset

uskaltaisivat tulla klassisen musii-kin konserttiin kuin elokuvateatte-riin. Erona pari tuntia kestävään elo-kuvaan on, että elokuvissa on valmis tarina, johon musiikki luo tunnelmaa. Konsertissa tarina luodaan itse.

”Sinfoniaorkesterin konsertissa voi liikuttua, ajatella vaikka oman elä-mänsä dramatiikkaa. Se voi olla todel-la terapeuttinen hetki, relaxing mo-ment.”

Keski-Euroopassa klassiseen mu-siikkiin suhtaudutaan Rouvalin mu-kaan eri tavalla kuin Suomessa.

”Nuoret saattavat lähteä sinfonia-orkesterin konserttiin samalla taval-la kuin pubiin. Konsertin jälkeen juo-daan teepaidassa vinkkua.”

Yksi toivomus Rouvalilla yleisölle silti on.

”Koska muusikot tekevät vaativaa työtä, pitää yleisön olla hiljaa. Paitsi väliajalla. Se on kunnioitusta muusi-koita ja muita kuuntelijoita kohtaan.”

Kiinnitys Tampere Filharmonian yli-kapellimestarin tehtäviin tarkoittaa, että Rouvali on konserttien johtami-sen lisäksi vastuussa myös taiteellisis-ta linjauksista, musiikkikasvatukses-

ta, levytyksistä ja kiertueiden suun-nittelusta.

”Tavoitteeni on saada nuoret aikui-set nauttimaan mahtavasta klassises-ta musiikista”, hän kertoo.

Jos klassinen musiikki on vierasta, Rouvali neuvoo tutustumaan siihen esimerkiksi Spotifyn kautta.

”Herkästä, liikuttavasta musiikis-ta pitävää suosittelen kuuntelemaan esimerkiksi Rahmaninovin 2. piano-konserton tai Dvorakin 9. sinfonian 2. osan.”

”Kovemmasta musiikista nauttival-le suosittelen Richard Straussin Till Eulenpiegeliä tai Šostakovitšin Lening-rad-sinfonian. Myös Beethovenin klas-sikkosinfoniat ovat aina hyviä, esimer-kiksi Beethovenin 7. sinfonia.”

Ylikapellimestari Rouvali kertoo pi-tävänsä myös kevyestä muusikista: erityisesti hän nauttii soulista ja fifta-rirokista.

”Lahdessa on baari nimeltä Torvi. Siellä Irwinit ja muut ryyppäsivät, se on mun suosikki. Siellä on usein lois-tavat jamit.”

”Tampereen keikkapaikat ja baarit aion koluta läpi heti kun ehdin.”

Kun Santtu-Matias Rouvali, 26, ei metsästä, hän johtaa 97 hengen sinfoniaorkesteria.

tykkää aviiSiSta. edeS FacebookiSSa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 19.10.2012 17

AVIISI 1992

Kaverini kertoi minulle perhe-päivähoidossa, että televisi-osta tulee mahtava sarja, jon-

ka päähenkilöllä on oma kaivinkone. Suosituksesta innostuneensa katsoin seuraavan jakson ja minustakin tuli Metsoloiden fani.

Myöhemmin ahmin kaikki Metso-lat-romaanit ja lainasin sarjan kirjas-tosta VHS-kasetteina. Vihdoin vuon-na 2008 haaveeni toteutui, kun Metso-lat julkaistiin dvd:nä.

Carl Mestertonin ohjaama draama-sarja kuvaa kainuulaisen pienviljeli-jäperheen elämää juhannuksesta 1987 jouluun 1996 saakka.

Kari Hakala näyttelee sarjan päähen-kilöä Erkki Metsolaa, joka on alko-holisoitunut entinen huippuhiihtäjä. Erkki ei kuitenkaan luovuta, vaan hän perustaa Urjan rinteille laskettelukes-kuksen. Sarja motto on, että yrittämi-nen kannattaa aina.

Metsoloiden parasta antia on sen maanläheisyys ja hyväntuulisuus. Ah-ti Haljala ja Helinä Viitanen näyttele-vät Metsoloiden vanhaa pariskuntaa, ja he ovat aviopari myös oikeassa elä-mässä. Tämän vuoksi Antti ja Annik-ki Metsolan arkipäivän pieni nahiste-

lu ei tunnu yhtään teennäiseltä. Hyvässä draamassa ei tarvitse olla

tappoja, pettämistä ja ihmissuhdeko-huja. Tuntuu turvalliselta, kun Metso-loissa vain juodaan kahvia, veistetään puulusikoita ja jaanataan kunnallis-politiikkaa.

Tamperelaiset saavat Metsolois-ta paljon irti, koska sarjaa on kuvat-tu muun muassa Koskikeskuksessa ja Tampereen yliopistossa.

Eeva ja Stigu viettivät romanttisen illan ravintola Hämeensillassa ja Tu-ro vie bileiden jälkeisenä aamuna Lii-san Pyynikin näkötornille. Rasvainen munkki on nimittäin paras krapula-lääke.

Metsoloissa heikompaa ei jätetä pu-laan, vaan yhteisö ja suku tukevat vai-keuksiin joutunutta yksilöä. Metsoloi-den maaseutuhenkinen ydin on Urho Kekkosen viisaassa linjassa, että koko Suomi täytyy pitää asuttuna.

Metsoloiden viimeinen varsinai-nen jakso päättyy nuotiolla veisattuun Nälkämaan lauluun.”Kulkaa korpeim-me kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa! Meidän on uudesta luotava maa, raukat vain menköhöt merten taa!”

Juho Mäkelä

Järjettömässä maailmassa huumeiden käyttö on järkevää

kaikki on kaupan: liha ja sielu

Raukat menköhöt merten taa!

Made in banGkok, tt, kiRJ: antHony MinGHella, oHJauS: JoHanna FReundlicH

”On Suomi pieni, vaan pienempi on Paavo V, / Hän Suomen ulkoministerijuudas lie, mikä lie inha petturi”, runoili tam-perelainen historioitsija, mamukriittisyyden edelläkävijä ja isänmaan eeppisin trolli Seppo Lehto Aviisissa 26. hel-mikuuta 1992. Sen jälkeen Lehto on niittänyt kunniaa kun-nallisvaaliehdokkaana hakaristein koristellulla vaalikopilla sekä istumalla useista törkeistä kunnianloukkauksista yli kahden vuoden vankeustuomiota.

Jos haluat pissata naisen pääl-le, niin tämä on paikka missä se kannattaa tehdä”, vakuuttaa Ad-

rian (Mikko Kanninen).Paikka on Bangkok ja Adrian on lii-

kematkalla oleva vaateketjun omista-ja. Bangkokissa nähdään myös kou-rallinen muita keskiluokkaisia tu-risteja, jotka haluavat vähenevissä määrin olla turisteja saati keskiluok-kaisia.

Anthony Minghellan vuonna 1986 käsikirjoittamassa Made in Bangkok

-esityksessä länsimainen ja itämainen kultuuri katsovat hetken aikaa toisi-aan silmästä silmään. Moitteettomas-ti toimivassa tekstissä punnitaan niin sukupuolien eroja kuin myös moraa-lisia kysymyksiä.

Kiitettävää uskottavuutta lavalle tuo Kimmo Viskarin puvustus. Hienoa on, että matkaan ei ole lähetetty leijo-nakoruihin ja silkkipaitoihin sonnus-tautuneita kaljantissuttelijoita.

Erityinen ilo on katsella Lari Hal-meen ja Esa Latva-Äijön lahjakuut-ta. He tekevät yli-innokkaasta Ga-rystä (Halme) ja itseään huijaavas-ta Stephnistä (Latva-Äijö) realistisen tunnistettavat ilman sortumista ta-hattomaan komiikkaan. Heidän rin-nallaan Kanniston esittämä Adrian jää teennäisen jäykäksi.

Roolihahmojen keskinäiset suhteet

kehittyvät luonnollisesti: vaivaan-nuttavasta jutustelusta siihen pistee-seen asti, että kanssamatkustajaa on syytä haukkua perverssiksi.

Sivulauseissa suhahtelee ristirii-taisia ennakkoluuloja puolin ja toi-sin. Näyttelijät (Eeva Hakulinen, Il-po Hakala, Jerry Wahlforss) yhdis-tävät vakavan ja viihteellisen onnis-tuneesti.

Johanna Freundlichin ohjaus hei-jastelee turismin ympärillä olevaa to-dellisuutta. Freundlich ei eksy etsi-mään syyllisiä tai tarjoamaan ratkai-suja.

Esitys on lohduton kuva ihmisis-tä, mutta kokonaisuutena niin hyvin tehty, että sen mielellään katsoisi uu-demman kerran. Se on aika hyvin ih-miskauppaa sivuavalta esitykseltä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Koiranomistaja tietää, että pa-ras tapa saada koira syömään lääkkeensä on kääriä ne mak-

karaan. Samaa keinoa yrittää hyö-dyntää ohjaaja Oliver Stone uusim-man elokuvansa kohdalla. Raakalai-sissa lääkkeen hajun alleen peittävänä makkarana toimii melko perinteinen materiaali: kannabisbisnestä pyörit-tävät surffarimiehet ja kauniit naiset, marinoituna seksillä ja väkivallalla.

Stonen tyrkyttämän lääkkeen on tarkoitus parantaa kapitalistises-ta maailmasta niin monta epäkohtaa kerralla, että se menettää tehonsa jo ennen nielaisemista.

Don Winslowin samannimiseen kirjaan perustava käsikirjoitus on pe-riaatteessa oivaltava. Elokuva on sa-maan aikaan tasaisesti etenevää b-luokan räiskintää ja kriittistä suhtau-tumista niin b-luokan elokuviin kuin maailman menoon yleensä.

Käytännössä kriittinen ote menet-tää terävyytensä. Jäljelle jää vain var-sin tavallinen huume-elokuva. Mie-lekkäintä tätä elokuvaa on seurata pe-lin tavoin, haastaa itsensä löytämään kaikki piilotetut kulttuuriset viittauk-set.

Orwellmaisessa maailmassa, jos-sa kamerat asentaa ihminen itse, pää-parina seikkailee nuori sotaveteraani Chon (Taylor Kitsch) ja maailmanpa-rantaja Ben (Aaron Johnson).

Blake Lively sulautuu täydellisesti

sieluttoman, rikkaan tyttörukan roo-liin, mutta Livelyn käyttäminen kerto-jana on arveluttava valinta.

Rohkea veto on ohjaajalta aset-taa päärooleihin kokemattomammat näyttelijät, kun sivurooleissa häärää kokonainen tähtikaarti (John Travol-ta, Benicio Del Toro, Salma Hayek).

Lopulta Stonen pyrkimys kuvata ih-miselämän järjettömyyttä jää vain ha-taraksi yritykseksi. Hienoimmat het-ket elokuvassa jäävät yksittäisten lau-seiden tasolle.

Sanna-Kaisa Lähdeaho Klassikkoni teos, joka teki vaikutuksen

Huumebisnestä kuvaava, Oliver Stonen ohjaama, Raakalaiset-elokuva kompastuu omaan nokkeluuteensa.

Teatteri Frenckelissä hämmennytään Bangkokista.

RaakalaiSet (2012), oHJauS: oliveR Stone

aRvoSteluaSteikko 1–5 täHteä

caRl MeSteRton: MetSolat, tv-SaRJa, yle 1993-1995

18 Aviisi 2.10.2012

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Katri Alila, 20, kirjallisuustiede

Aion äänestää kunnallisvaaleissa, mut-ta en tiedä vielä ketä ehdokasta. Katson ensiksi sopivan puolueen ja sitten mietin henkilöä. Saatan äänestää puskaradion

suosittelemaa ehdokasta.

Emily Hallfast, 21, kirjallisuustiede

Äänestän fiksua ihmistä oman puolu-een sisältä. Kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vaalit, koska ne vaikuttavat eniten kotikau-

pungin asioihin ja ihmisten arkeen. Toisaalta presidentinvaalit ovat

symbolisesti arvokkaimmat vaalit.

Raine Lehtinen, 27, ranskan kieli

En jaksa katsella television vaalitent-tejä, koska en ole erityisen kiinnostunut politiikasta. Valitsen vaalikoneesta hen-

kilön, joka vaikuttaa hyvältä tyypiltä.

Marja Suurpalo, 24, pohjoismaiset kielet

Kuntavaalit kiinnostavat minua. Teen valinnan vaalitenttien ja -koneen perus-

teella. Tuttua ehdokasta on helpompi harkita äänestävänsä, kun tuntee jo

tämän ajatusmaailman.

Elina Hakala, 24, kansainvälinen politiikka

Kuntavaalit ovat äänestäjän kannalta tärkeimmät vaalit, koska niissä pystyy

vaikuttamaan oman alueen asioihin. Voin äänestää ehdokasta, jota

kaverit suosittelevat.

Edari dataa

Nokan kopautus

Alli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Olin vaihdossa Ranskassa viime lu-kuvuonna. Voin vakuuttaa, että suo-malainen yliopistoruoka on puh-

taampaa, monipuolisempaa ja laadukkaam-paa kuin ranskalainen.

Kaipaisin yliopistoon enemmän tieteenalat ylittävää kerhotoimintaa, joka keräisi kult-tuurista kiinnostuneita opiskelijoita yhteen. Utasport on hyvä projekti urheilun puolelta. Urheilu ei kuitenkaan tavoita kaikkia opis-kelijoita.

Alli on jo pidemmän aikaa kiinnittä-nyt huomiota edaattorien läppärei-den ruutuihin, joiden määrä on vuosi

vuodelta lisääntynyt.Viime viikolla edustajisto teki päätöksen

toimitilojen ostamisesta. Rahaa liikkui salai-nen suuri summa. Mutta mitä pyöri edaatto-rien näytöillä? Facebook, utamaili ja Hesari sekä uutuutena vaalikoneet. Osa selasi, osa oli täyttöpuuhissa. Erityisen keskittynei-tä läppäreihinsä ovat hallituksen jäsenet ja kuntavaaliehdokkaat.

Keskittyminen datailuun herpaantui aina välillä, kun pääsihteerin slideshowssa pyö-ri isompia talouslukuja. Ei liene kiitollinen tehtävä esitellä perehtymistä vaatinutta asi-aa flegmaattiselle näppäilijä-edarille. Ei aut-tanut, vaikka slideshowkin oli lähes psyke-deelisen vauhdikas.

Voi olla, että dataavat edaattorit istuvat ai-na iltakoulussa kuulemassa taustat, eikä heidän tarvitse seurata kokousta. Silti edus-tajiston puheenjohtajisto voisi joskus kysyä, pyöriikö ruudulla esityslista vai Farmville-sovellus, kun läppärin takana on monitul-kintainen virne.

Miten kiinnostunut olet kunnallisvaaleista?

Hannu Tolonen, 24,historia

NÄIN SEN NÄEN

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 19.10. Lost In Music-Festival: Backstage Alliance presents: The Flaming Sideburns, Barbe-Q-Barbies, Murmansk, Death Letters (NL), Black Twig. Ovet klo 20, show klo 20.30. 12 e / 10 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti). La 20.10.Lost In Music -Festival Basso presents: Nicole Willis & The Soul Investigators, Eevil Stöö, Dj Kridlokk & Koksukoo, Gorq Lana (EST), Levon Zoltar, Super Janne. Ovet klo 20, show klo 21. 15 e / 12 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti).

Ti 23.10. Arkkitehtikillan syyskauden avajaisetKe 24.10. Tampereen Vasemmistonuorten vaalibileet: Hannibal & Black Motor, Laineen Kasperi. Ovet klo 20, show klo 21. 5 e / 3 e (Vasemmistonuorten jäs.) Ei Vip!To 25.10. Triple Seven Club: Deuteronomium + 1. Ovet klo 20, show klo 21. 8 e.Pe 26.10. Small Axe – A tribute to Bob Marley & The Wailers, Ovet klo 22, show klo 23.30. 12 e / 10 e*.La 27.10. Kotiteollisuus, Ovet klo 22, show klo 23.30. 18 e / 16 e*.

Pe 2.11. Elonkerjuu Ovet klo 21.00, show klo 23.00. 20 e*. La 3.11. Pirkanmaan Seta: LEIMARIT, Ei Vip! Klo 22-04. 5 e / 3 e*.

Ti 6.11. Patinan Tommy Taberman – runonlausuntakilpailutTo 8.11. Elokuu Ovet klo 20, show klo 21.30. 14 e / 12 e*.Pe 9.11. Bass System & MethLab Presents HARD and DARK night CURRENT VALUE (DE) MethLab, TECH DIFF (UK) MethLab, C.A.2K (RUS) MethLab, RUJONIC (FIN) Kolina, SUBSENSE (FIN) Hustle Audio/VOID + Visuals. Klo 22-04. 15 e / 12,20 e (ennakko Tiketti). La 10.11. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Tony Jyvälä, Petri Hankonen, Antti Haapala, Joonas Korhonen. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.


www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 19.10. Lost In Music-Festival: Backstage Alliance presents: The Flaming Sideburns, Barbe-Q-Barbies, Murmansk, Death Letters (NL), Black Twig. Ovet klo 20, show klo 20.30. 12 e / 10 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti). La 20.10.Lost In Music -Festival Basso presents: Nicole Willis & The Soul Investigators, Eevil Stöö, Dj Kridlokk & Koksukoo, Gorq Lana (EST), Levon Zoltar, Super Janne. Ovet klo 20, show klo 21. 15 e / 12 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti).

Ti 23.10. Arkkitehtikillan syyskauden avajaisetKe 24.10. Tampereen Vasemmistonuorten vaalibileet: Hannibal & Black Motor, Laineen Kasperi. Ovet klo 20, show klo 21. 5 e / 3 e (Vasemmistonuorten jäs.) Ei Vip!To 25.10. Triple Seven Club: Deuteronomium + 1. Ovet klo 20, show klo 21. 8 e.Pe 26.10. Small Axe – A tribute to Bob Marley & The Wailers, Ovet klo 22, show klo 23.30. 12 e / 10 e*.La 27.10. Kotiteollisuus, Ovet klo 22, show klo 23.30. 18 e / 16 e*.

Pe 2.11. Elonkerjuu Ovet klo 21.00, show klo 23.00. 20 e*. La 3.11. Pirkanmaan Seta: LEIMARIT, Ei Vip! Klo 22-04. 5 e / 3 e*.

Ti 6.11. Patinan Tommy Taberman – runonlausuntakilpailutTo 8.11. Elokuu Ovet klo 20, show klo 21.30. 14 e / 12 e*.Pe 9.11. Bass System & MethLab Presents HARD and DARK night CURRENT VALUE (DE) MethLab, TECH DIFF (UK) MethLab, C.A.2K (RUS) MethLab, RUJONIC (FIN) Kolina, SUBSENSE (FIN) Hustle Audio/VOID + Visuals. Klo 22-04. 15 e / 12,20 e (ennakko Tiketti). La 10.11. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Tony Jyvälä, Petri Hankonen, Antti Haapala, Joonas Korhonen. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

Tervetuloa katsomaan mitä Voimalassa tapahtuu ja löytämään oma paikkasi aktiivisessa seurakuntayhteisössä!

20 Aviisi 2.10.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMyN TYÖNTEKIJÄT keRTovAT sekToRiNsA kUULUMisiA

TAMyN HALLITUS keRToo, Missä MeNNääN

PALsTALLA yLioPPiLAskUNNAN HALLiTUs keRToo Missä MeNNääN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! [email protected]

Kuten tämän Aviisin sivuilta on voinut lukea, edus-tajisto on päättänyt ostaa hallituksen valmistelun mukaisesti uudet tilat Linnan viereisestä kiinteis-töstä.

Päätös oli epäilemättä yksi historian suurimmista, eikä siihen suhtauduttu kepeästi missään valmis-telun vaiheessa. Edustajistossa päätös tehtiin ns. vaikeutetussa päätöksentekojärjestyksessä, koska kyseessä oli ”merkittävä taloudellinen riski”.

Käytännössä järjestely muistutti hieman Suomen perustuslain säätämisjärjestystä 2/3 määräenem-mistöineen ja päätöksen tekemistä kahdessa eril-

lisessä vähintään kahden viikon välein kokoontu-vassa edustajiston kokouksessa.

Tehty päätös ei kuitenkaan itsessään ratkaise kaikkia tilahankkeelle asetettuja odotuksia. Nyt tarvitsemme kaikkien teidän ideoita ja unelmia siitä, mihin kaikkeen uusia ja toisaalta tyhjäksi jääviä Yo-talon tiloja voitaisiin käyttää. Tee siitä edustajistolle aloite!

Jari Järvenpää, edustajiston pj.

Campus Conexus -hankkeessa on järjestetty yh-dessä opintopsykologin kanssa jaksamiskoulutus opiskelijajärjestötoimijoille. Koulutuksen tarkoi-tuksena on että osallistujat saavat välineitä pohtia omaa jaksamistaan sekä oppivat tunnistamaan ja ehkäisemään uupumuksen oireita ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Pilotti pidettiin Tamyn hallitukselle ja tarkoituksena on tarjota koulutusta niin ainejärjestö- kuin harrasteyhdistystoimijoille siten että järjestötoimijat voivat myös itse vetää koulutuksia jäsenilleen.

Opinnoista tauolla olleille opiskelijoille olemme suunnitelleet ryhmätoimintaa yhteistyössä YTHS:n sekä TAY:n opintopsykologin kanssa.Tauolta palaa-villa voi olla vaikeuksia orientoitua takaisin opin-

toihin ja yliopistoyhteisöön. Eri syistä johtuvat tauot voivat kasvattaa kynnystä aloittaa opinnot uudelleen. Kynnyksen madaltamiseksi on suunni-teltu myös tietopakettia verkkosivuille siitä miten tauolta paluu onnistuisi helpoimmin.

Mikäli haluat seurata opiskelukyky aiheisia uutisia voit tykätä Kyky-sivusta osoitteessa: www.facebook.com/opiskelukykyLinkkaamme sivujen kautta opiskelukykyyn liitty-viä juttuja ja uutisia.

Ann-Marie Norrgrann,Campus Conexus -suunnittelija

Syksy on kiireistä aikaa, se on huomattu Tamyn toi-mistolla tänäkin vuonna. Viimeiset viikot hallitus on työskennellyt tiiviisti toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden parissa. Ensin olivat lausuntokier-rosvuorossa Opiskelijoiden liikuntaliiton liittoko-kousmateriaalit ja sitten Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousmateriaalit.

Viimeisimpänä hallitus on valmistellut oman pohjansa esitykseksi Tamyn ensi vuoden toimin-tasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Takana on paljon työtunteja ja harmaantuneita hiuksia, mutta myös suunnatonta iloa etenkin siitä, että toimintasuunnitelmaa laatiessa olemme saaneet huomioida tulevan Tamyn toimitilojen muuton uu-siin tiloihin. Hallitus kiittää edustajistoa viisaasta päätöksestä.

Syksyyn on mahtunut tekemistä myös tulevien kuntavaalien parissa. Haluamme muistuttaa kaik-kia tamylaisia siitä, että äänestämällä vaikutat siihen, minkälaisia päätöksiä sinun kaupungissasi tulevaisuudessa tehdään.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

PääTösLUeTTeLoT: www.TAMy.Fi/sivU/

HALLiTUkseN-PääTökseT

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213Anni Heinälä, 045-7750 5210

Niina Jurva, 045-7750 5211Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

TAMyN EDUSTAJISTO keRToo, Missä MeNNääN

www.TAMY.FI/TApAHTUMAKALENTErI

Aiesec Tampere tarjoaa Local Aiesec Seminaarin lauantaista sunnuntaihin 20.-21. lokakuuta.Local Aiesec Seminaarissa saat tietää enemmän Aiesecista ja mitä kaikkea Aiesec voi tarjota. Viikon-loppu uusien kavereiden kanssa juhlien ja järvisaunalla saunoen! Tapahtuma on ilmainen kaikille Aiesec jäsenille. Jos et ole Aiesecin jäsen voit maksaa 10e jäsenmak-sun koko vuodelle bussissa. Järjestetty kyyti nappaa osallistu-jat kyytiin Tampereen yliopistolta ja Tampereen teknilliseltä yliopis-tolta, joten kyydeistä ei tarvitse murehtia. Kaikki mitä tarvitsee tehdä on ilmoittautua tapahtu-maan osoitteessa http://tinyurl.com/aiesectampere Deadline rekisteröitymiselle: 18.10.2012 23.59. Ole siis nopea! Ota yhteyttä mikäli haluat lisä-tietoa: Pratik Joshi ([email protected] 0447510003) Facebook event: http://www.face-book.com/events/475722279114551/ Website:www.aiesectampere.fi

HLBTI (homo, lesbo, bi, trans, inter) -opiskelijaryhmä Sekava tapaa keskiviikkona 31.10. Mi-

xeissä (Itsenäisyydenkatu 7-9) alkaen kello 19.30. Tervetuloa! Liity myös listalle, ohjeet webbisivuilla: www.uta.fi/jarjestot/sekava.

Mozartin Requiem ja Kyrie py-häinpäivänä 3.11. TampereellaTampereen akateeminen sinfo-niaorkesteri (TASO) ja Tampereen yliopiston laulajat (TYL) yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa marraskuussa. Akateemisten kokoonpanojen yhteisproduktio kutsuu hiljentymään pyhäinpäivän tunnelmaan suurten klassikko-teosten parissa. W. A. Mozartin Requiem (KV 626) ja Kyrie (KV 341) kuullaan pyhäinpäivänä 3.11.2012 klo 18 Tampereen tuomiokirkossa. Konsertti uusitaan sunnuntaina 4.11.2012 klo 15 Hämeenlinnan kir-kossa. Kuoron ja orkesterin lisäksi lavalle nousee korkeatasoinen so-listikaarti: sopraano Mia Heikkinen, altto Jeni Packalén, tenori Jussi Sa-lonen sekä basso Kristjan Mõisnik. Konsertin johtavat Kimmo Tullila ja Päivi Liimola. Käsiohjelmat 15/10 euroa ovelta sekä ennakkoon orkesterin ja kuoron jäseniltä Lisätietoja: www.taso.fi, www.tyl.fi

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.comYLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Tamyn 87-vuotisjuhlissa kavalletaan!

Tamyn 87-vuotis syntymäpäiväjuhlat - Suuri pankkikavallus 1912, pankkiirit ja varkaat lauantaina 3.11.2012 Ravintola Bricksissä (Hämeenkatu 18) klo 20.30 alkaen. Juhliin on esteetön pääsy.

Illan huippuesiintyjänä stand up -koomikko Antti Syrjä (showti-me klo 21). Syntymäpäivien teemana toimii Pohjoismaiden suurin pankkikavallus. Historiallinen kavallus tapahtui 100 vuotta sitten Suomen Yhdyspankin Tampereen konttorissa, Kauppakatu 10:ssä, joka nykyään tunnetaan legendaarisena Ylioppilastalona. Juhlijoi-den toivotaan pukeutuvan teeman mukaisesti 1900-luvun alun vuo-sikymmenien malliin tai pankkiireiksi ja varkaiksi. Bileiden parhaalle pukeutujalle on luvassa huikea palkinto!

Liput syntymäpäiville voit hankkia 22.10.-2.11. Tamyn yleistoimistosta tai Juveneksen kampuskaupasta Tampereen yliopiston päätalolta (vain käteinen) ennakkoon vain 5€:n hintaan. Ovelta liput maksavat 7€. Hinnat sisältävät 2,5€ narikan. Älä missaa vuoden huikeimpia kavallusbileitä! Lue lisää synttäreistä ja pankkikavalluksesta Tamyn nettisivuilta:

ww.TAMY.FI/SYNTYMApAIVAT

Kauppakatu 15, 33500 Tre. Puh. (03) 223 1397

Hiusten leikkaus 25,-(sis. pesu + föönaus)

Raidat + leikkaus alk. 68,-Ripsien ja kulmien

kestovärjäys 15,-

Kuponki on voimassa toukokuun loppuun.


Keskiviikkona vietettiin vuosittaista asunnottomien yötä ja myös Tampe-reella järjestettiin erilaisia tapahtu-mia. Vaikka opiskelijoiden asuntopu-la ja hätämajoitus ovat otsikoissa lä-hes poikkeuksetta syksyisin uusien opiskelijoiden saapuessa kaupunkiin, opiskelijoita ei yleensä mielletä asun-

nottomiksi. Se, ettei opiskelijoiden asunnottomuus tyypil-lisesti näy katukuvassa ei kuitenkaan vähennä asunnon puuttumisen merkitystä.

Tamy on nostanut esille pienten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteeseen liittyviä ongelmia esille jo pitkään. Koska edullisempia opiskelija-asuntoja ei riitä lä-heskään kaikille opiskelijoille, yleinen vuokra-asuntojen tarjonta ja hintataso vaikuttavat yhtä lailla opiskelijoiden kuin muidenkin ryhmien asumistilanteeseen.

Asunnottomia yhdistää tyypillisesti heikko toimeentulo. Opiskelijat eivät ole tässä mielessä poikkeus. Opintotuen asumislisä ei ota huomioon yli 252 euron suuruisia vuokra-kustannuksia, joten vuokra nielaisee usein opiskelijan käy-tössä olevista tuloista leijonanosan. Tämä rajoittaa siis huo-mattavasti sitä, millaisia asuntoja on ylipäätään mahdollis-ta hakea.

Kaupungilla on paljon keinoja helpottaa asunnottomi-en tilannetta. Ilmaisia ne eivät ole, mutta pitkällä aikavälil-lä asunnottomuuden torjuminen vähentää myös muita so-siaalisia ongelmia ja parantaa Tampereen houkuttelevuut-ta opiskelukaupunkina.

Sosiaalista asunnontuotannon tukeminen mahdollistaa vuokratason pitämisen kohtuullisena. On esitetty, että kau-punki perisi ensi vuonna aiemmasta poiketen sosiaalisen asunnontuotannon yhteisöltä kiinteistöveroa, mikä nostai-si suoraan muun muassa TOAS:n vuokria. Tamy vaatii, et-tä opiskelija-asuntojen tuotantoa tuetaan ja vuokra-asunto-jen riittävästä saatavuudesta pidetään huolta.

Asunnot eivät kuitenkaan ole ainoa avain asun-nottomuuden torjuntaan. Asuminen ja

toimeentulo nivoutuvat voimak-kaasti yhteen ja kaupungilla on tärkeä rooli kaikkein pienitu-

loisimpien toimeentulon var-mistamisessa. Monen opis-kelijan tulot eivät riitä katta-maan välttämättömiä me-

noja, koska opintotuki on kokonaisuudessaan niin pieni. Toimeentulotuel-la on siis suuri merkitys opiskelijoiden toimeen-

tulon täydentäjänä.Riittävän sosiaalisen

asunnontuotannon lisäk-si tarvitaan toimivat ja selke-

ät sosiaalipalvelut, joissa asi-akasta neuvotaan hänen oi-keuksistaan ja hänen tilannet-

taan käsitellään kokonais-valtaisesti. Toimeentuloa ja asumista tulee käsitellä yhdessä tilanteen ratkaise-miseksi.

Anni Heinilä

kiRJoiTTAJA oN TAmyN

hAlliTUkSEN

JäSEN

Kulmahuone

Koti on perusoikeus

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.com

22 Aviisi 19.10.2012

Stubb: teräsmieskisanjälkeen poltin ja join

”Tässä duunissa illalla juodaan pullo punkkua tai treenataan tunti”, toteaa ulkomaan-kauppaministeri Alexander Stubb Aviisille. Useimmiten hän valitsee liikunnan.

Juho-Matti Paavola, teksti & sePPo honkanen, kuva

Mitä ihmiset haluavat kysyä eurooppa- ja ulkomaankauppa-ministeri, filosofian tohtori ja EU-asian-

tuntija Alexander Stubbilta? Pika-gallup tuttavapiirissä nosti yhden ai-heen ylitse muiden.

”Miten se oikein jaksaa olla niin te-hokas?”

”Ryyppääks se ikinä?””Relaaks se koskaan? Sano sille, että

sen pitää relaa, tai sen pää poksahtaa!”Kansa halusi tietää, ja Aviisi kysyi.

Saimme hypermobiilin ministerin is-tahtamaan alas vartiksi, kun Stubb oli syyskuussa vierailemassa euroop-patutkijoiden konferenssissa Tampe-reen yliopistolla.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaminis-terin työ on kiireistä. Vuodessa tu-lee 120 matkustusvuorokautta ja ko-timaassakin riittää tekemistä. Silti Stubb juoksee maratoneja ja osallis-tuu teräsmieskisoihin.

Kuinka hän jaksaa urheilla rankan

työn lisäksi?Nimenomaan jaksaakseen. Liikunta

on kovakuntoisen ministerin intohi-mo ja tärkein rentoutumismuoto.

”Minut tekee onnelliseksi kolme ker-taa kahdentuhannen intervallit Ota-niemen radalla. Siitä saa hyvän endor-fiiniruiskun ja nousuhumalaa vastaa-van tunteen.”

Myös ulkomaanmatkoilla Stubb kuntoilee. Tulevan Kazakstaniin suuntautuvan vienninedistämismat-kan kohokohdaksi hän mainitsee ve-lodromipyöräilyn olympiavoittaja Alexander Vinokurovin kanssa.

”Jotkut voivat pitää vähän sportti-dorkana. Saattavat olla oikeassakin”, ministeri nauraa.

Pelkkä Stubbin viikon liikuntaohjel-man läpikäynti hengästyttää heikom-pikuntoista.

Maanantai oli lepopäivä, tiistai-na aamulenkki Strasbourgissa, kes-kiviikkona sekä torstaina töiden jäl-keen intervalliharjoitukset radalla ja perjantaina tunnin punttitreeni ennen Tampereen konferenssimatkaa. Vii-konloppuna oli vielä tiedossa pitkä ja lyhyt lenkki. Tämä kaikki siis minis-terin työn ja perhe-elämän lisäksi.

”Tässä duunissa se on pullo punk-kua tai tunti treeniä illassa”, Stubb kertoo rentoutumisvaihtoehdoista.

”Faija sanoi ensimmäisen puolik-kaan teräsmieskisani vedettyäni, että parempi puoli teräsmiestä kuin puoli pulloa kossua päivässä.”

Valitseeko Stubb sitten ikinä sitä punk-kupulloa?

”Treenikaudella en käytännössä koskaan. Kun ikää tulee, krapulatkin ovat niin kovia, ettei sitä uskalla ottaa. Jossain vaiheessa vain huomaa, ettei kunto kestä kupittamista.”

Ironman-kisan jälkeen ministeri-kin hölläsi hetkeksi. Uituaan 3,8 kilo-metriä, pyöräiltyään 180 kilometriä ja juostuaan 42,2 kilometriä Stubb otti suorituksen kunniaksi muutaman la-sillisen laatuviskiä ja poltti pari sika-ria.

”Parin viikon päästä on Berliinin maraton, joka on ensimmäinen juok-semani maraton kahteen vuoteen. Jos se menee hyvin, suon itselleni vapaa-päivän.”

Stubb myöntää toisinaan myös nos-tavansa jalat pöydälle ja laiskottele-vansa. Yltiösosiaalinen ammatti vaa-

tii vastapainoksi myös rauhoittumista. Tosin sekin tapahtuu usein urheilun parissa katsomalla Eurosportia.

Kotimaassa ollessaan paljon mat-kustava ministeri varaa kuitenkin illat ja viikonloput perheelle ja liikunnalle.

”On erittäin harvinaista, että olen arkisin missään tilaisuuksissa kel-lo 17 jälkeen, varsinkaan perjantaina”, Stubb kertoo perjantai-iltana kuudel-ta Tampereen yliopiston luentosalissa, jonne hänet oli tuonut lupaus osallis-tua EU-tilaisuuteen.

”Ulkomaanmatkoilla joutuu sitten pakostakin edustamaan enemmän”, hän kertoo.

Oman jaksamisen kanssa painival-le opiskelijalle ei Stubbilla ole tarjol-la mitään ihmekonsteja. Hänelle ener-giaa antaa, kun nukkuu hyvin, syö oi-kein ja liikkuu paljon.

Ministeri ei halua lähteä moralisoi-maan kenenkään valintoja. Liikun-nalliseen elämäntyylin merkitys vain kasvaa ajan myötä, ja kalenterista al-kaa löytyä aikaa myös kuntoilulle.

”Kun jossain vaiheessa liikuntaan tulee riippuvuussuhde, ei aika todel-lakaan ole este. Monesti päivän koho-kohta on, kun pääsee treenaamaan.”

”Aviisihan vaikuttaa olevan to-della laadukas lehti”, kehaisee Alexander Stubb. Hän nostaa jalat pöydälle odottaessaan Eu-rooppatutkijoiden konferenssin alkamista. Uimaan halliin

Kalevan uintikeskus suljetaan remontin vuoksi keväällä.Nyt on hyvä aika sukeltaa uusiin uimahalleihin.

Hervannan uimahalliTorisevanraitti 7Sisäänpääsyajat:ti - pe klo 6.00 - 19.45la klo 12.00 - 16.45su klo 10.00 - 16.45Bussit Keskustorilta: 23, 30, 5, 39Rakennettu 1978, peruskorjattu 2006Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, laste-nallasKävijöitä syyskuussa 2012 oli 7 131.

Kertamaksu kaikissa Tampereen uimahalleissa opiskelijoille 3,30 euroa. Alennuksen saa vain henkilökohtaisella matkakortilla maksettaessa. Muuten mak-su on 6,50 euroa.

Tussia ei ole säästelty Hervannan ui-mahalliin johtavassa rapussa. Karu ensivaikutelma syntyy omatoimisten taiteilijoiden jättämistä puumerkeistä, sotkuiksikin kutsutuista jäljistä sei-nillä. Noin 30 metrin syvyydessä ole-vassa luolassa kuitenkin odottaa pieni, varsin tavallinen uimahalli.

Pukuhuoneessa aika on ehtinyt jo kuluttaa pintoja siinä määrin, että yleisvaikutelma on nuhjuinen. Ei Her-vannan hallissa sen likaisempaa luul-tavasti ole kuin muissakaan halleis-sa, mutta meidän nirsoimpien kohdal-la ajan patina syö kokonaistunnelmaa. Puhtausilluusion puuttuessa kävijä ruveta uskomaan, ettei ole oikein ”ui-mahalli-ihmisiä”.

Pieni halli ruuhkautuu arkisin vii-den jälkeen, jolloin uimaseurat ottavat oman ratatilansa.

Testikerralla keskellä päivää vesi-jumpan on juuri pitänyt ”se kivannä-köinen nuorimies”. Pukuhuoneessa vallitsee leppoisa tunnelma, kun iäk-käämpien rouvien puhe täyttää tilan.

Erikoisuutena muihin Tampereen halleihin verrattuna on vain naisille varattu uimavuoro maanantaisin klo 16.00 - 18.45 (20.00).

Tesoman uimahalliTuomarinkatu 7Sisäänpääsyajat:ma, ke, to, pe klo 6.00 - 19.45ti klo 13.00 - 19.45la, su klo 10.00 - 16.45Bussit Keskustorilta: 13, 18Rakennettu: 1998Altaat: 6-ratainen 25 metrin kuntoallas, las-tenallas, poreallas, kylmävesiallas, erillinen hyppyallas, jossa on 3m:n hyppytaso, 1m:n ponnahduslautaKävijöitä syyskuussa 2012 oli 12 237.

Ensikertalaista hämmentää pukuhuo-neessa, sillä miesten ja naisten puku-kopit ovat samassa tilassa. Vaatteet voi sentään vaihtaa lukittavissa puku-kopeissa. Ajatus kaipaa totuttelua ai-nakin sellaisen uimarin kohdalla, joka on tottunut riisuutumaan kelteisilleen

heti pukukaapin nähdessään.Tesoman hallissa ei tarvitse kroola-

ta väärällä tekniikalla, jotta saisi uin-titilaa. Jopa pahimpaan ruuhka-ai-kaan, neljän jälkeen, tilaa riittää edel-leen. Lapsiperheet näyttävät viihty-vän lasten- ja poreammeen puolella siinä määrin, että kuntoaltaassa mah-tuu uimaan rauhassa.

Tesoman hallista tilaa eivät vie ui-maseurojen ratavaraukset. Syykin sel-viää pian: 25 m:n allas on 40 cm vajaa täydestä pituudestaan. Sen sijaan ui-makoulujen ja vesijumppia pidetään ahkerasti.

Erillinen hyppyallas takaa, että hyp-päämään pääsee lähes koko ajan. Vii-meiset puolituntia ennen allasosaston sulkemista hyppyallas on tosin pyhi-tetty sukeltajille.

Altaan reunalle on mahdollista na-pata mukaan laminoitu harjoitusoh-jelma, mikäli kaipaa uusia haasteita harjoitteluun.

Tampereen uintikeskusJoukahaisenkatu 7ma, ti, ke, pe klo 6.00 - 19.45to klo 13.00 - 19.45la, su klo 10.00 – 16.45Bussit Keskustorilta: 25, 27, 17, 37Rakennettu:1979, laajennettu 2007, touko-kuussa 2013 alkaa remonttiAltaat: 8-ratainen 50 m:n kuntoallas, 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, lastenallas, opetusallas,hyppyallas, 1m:n ja 3 m:n pon-nahduslaudat, 3 ja 5 m:n hyppytasotKävijöitä syyskuussa 2012 oli 35 201.

Lienee tarpeetonta kertoa, että Tam-pereen pisin allas löytyy Kalevasta. Arki-iltojen ruuhkista päätellen kaik-ki tuntuvat tietävän sen. Iltaisin lu-kuisten uimaseurojen polskutellessa altaissa yleisöuimarit saavat taistella löytääkseen omaa uintitilaa.

Toisinaan hallilla saattaa törmä-tä klooriveden pehmentämään vakio-kävijään, joka omien muistikuvien-sa mukaan omistaa hallin, eikä kiel-tokylttien teho yllä hänen toimintaan-sa asti.

Paras hetki suunnata Kalevaan on päivällä. Päiväsaikaan hyppyallasta-kin pääsee käyttämään kaikessa rau-hassa: iltaisin se on lähes mahdotonta.

Hallin 50 metrin mittaista allasta osaa arvostaa viimeistään silloin, kun on pari viikkoa sahannut puolet pie-nempää allasta päästä päähän. Silloin ruuhka-aikakaan ei tunnu niin ahdis-tavalta.

Huhupuheiden mukaan jonakin sunnuntai-iltapäivänä, kun ulkona on ollut täydellinen aurinkoinen ulkoi-luilma, joku on saanut radan hetkek-si vain omaan käyttöönsä. Aviisi epäi-lee väitettä.

Pyynikin uimahalliKortelahdenkatu 26Sisäänpääsyajat:ma, ti, to, pe klo 06.00 - 19.45ke klo 13.00 - 19.45la, su klo 10.00 – 16.45Bussit Keskustorilta: jalkaisin, Pispalaan päin menevät bussitRakennettu: 1956, suljettu 2007, avattu uudelleen 2012 /elokuuAltaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, kylmä-vesiallas, poreallas,muuntoallas, hyppytor-ni, 1 m:n ponnahduslautaKävijöitä syyskuussa 2012 oli 13 377.

Pyynikin juuri remontoitu halli kiiltää uutuuttaan. Elokuussa avattu halli on osuvalla paikalla, lähellä keskustaa.

Vaikka uimaseurojen harjoituksia ei Pyynikillä nähdä, niin pieni halli ruuhkautuu helposti jo yleisöuinnin myötä. Nähtäväksi jää millainen mää-rä uimareita polskuttaa Pyynikillä en-si toukokuusta eteenpäin, kun Tampe-reen uintikeskus sulkeutuu remontin ajaksi. Uimavalvojan mukaan ruuh-ka-aikoja on vaikea ennustaa. Toisi-naan arki-iltaisinkin voi olla hiljaista.

Muuntoallas takaa paikan uida niil-le lapsille, jotka ovat liian suuria laste-naltaaseen ja liian mielikuvituksellisia kuntoaltaan ravaamiseen. Radoilla on tämän takia vähemmän häslinkiä.

Kuntoaltaan yläpuolella seisoo hyp-pytorni houkuttelevana. Torniin ei ole silti mitään asiaa, sillä hyppykäytössä sitä ei enää pidetä. Se on pelkkä nos-talginen koriste alkuperäisestä uima-hallista.

Kuntoaltaan reunassa jököttävältä metrin ponnahduslaudalta sen sijaan pääsee hyppäämään lähes poikkeuk-setta.

Saunojan kannattaa pakata mukaan istuinalunen, sillä uuden karheas-sa saunassa lauteet ovat laatoitettu ja pirullisen kuumat istuttavaksi ilman alustaa.

Nokian uimahalliVälikatu 24Sisäänpääsyajat: ma 6-21, ti 9-15, 16-21, ke 6-21, to 9-21, pe 6-21, la-su 10-16Bussit Keskustorilta: 70,71 (Nokialle)Rakennettu: 1976, peruskorjattu 2002Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, lastenallas, kylmävesiallas, terapia-allas, kahluuallas, poreallas, hyppytorniKävijöitä syyskuussa 2012 oli 16 058.Kertamaksu, opiskelijat 2,30

Testipäivänä Nokialla uimahallilla on vain kourallinen ihmisiä uimassa. Suurin osa heistä näyttää uskovan ve-sijuoksun voimaan. Juoksijoille onkin ainakin testipäivänä varattu 2/3-osaa kuntoaltaan radoista.

Aina Nokialla ei ole yhtä väljää: Ylö-järven uimahallin ollessa remontissa

uimareita tulee Nokialle. Arki-iltoja ruuhkauttavat myös uimaseuran har-joitukset.

Pirkanmaan uimahallien suurin kylmävesiallas löytyy Nokialta. Kil-pailevat hallit luottavat kastautumis-pisteisiin, mutta Nokialla pystyy kyl-mävesialtaassa tekemään jopa yhden uimavedon.

Hyppytorniin pääsy jää Nokialla vain haaveeksi, sillä torni kohoaa ison altaan päälle, missä vesijuoksijat pin-kovat. Ainoastaan lauantaisin allas on pyhitetty hyppytornia käyttäville.

Nokian halli on perusmukava, hie-man kuin se alakoulun hiljainen poi-ka, jota aikuisena kukaan ei muista kutsua luokkakokoukseen.

Kangasalan uimahalliKirkkojärventie 4Sisäänpääsyajat:Ma, ti, to, pe 6-21,ke 13-21,la-su 10-18Bussit Keskustorilta: 70 (Kangasalle)Rakennettu: 2009Altaat: 6-ratainen 25 m:n kuntoallas, kylmä-allas, monitoimiallas, lastenallas, opetusal-las, 3 m:n hyppytaso, 1m:n ponnahduslautaKertamaksu, opiskelijat 4,60 euroa

Kettu-karkin väreihin sonnustau-tunut uimavalvoja kannustaa uimi-sen ja juoksemisen lisäksi kokeile-maan muutakin treenaamista vedes-sä. Vesijumpan ei Kangasalla tarvit-se olla ohjattua ryhmäliikuntaa, vaan oman harjoituksen voi tehdä itse, lai-naamaalla vedessä vastuksina toimi-via painoja.

Marraskuussa hallilla järjestettä-vässä Kuutamouinti-tapahtumassa pääsee uimisen ohessa kuuntelemaan elävää musiikkia ja katsomaan har-rasteteatterin esityksiä. Nämä lienevät syitä, joiden ansiosta Kangasalan ui-mahalli on valittu vuoden 2012 uima-halliksi.

Liukumäki ja kuntoaltaan reunas-sa sijaitsevat hyppypaikat kilpailevat nuorempien uimareiden suosiosta sii-nä määrin, ettei ahdistavaa tungosta pääsee altaassa syntymään.

Uutena asiana Kangasalan hallissa vastaan tulee jalkojen desinfiointipis-teet. Heti pesutiloihin astuttaessa jal-koja pääsee suihkuttamaan ensimmäi-sen kerran. Vaikea sanoa, missä mää-rin toimenpide vaikuttaa alueen puh-tauteen. Mielikuvaa puhtaudesta se ai-nakin parantaa: desinfiointipaikka vie pois ajatukset siitä, että joku saattaa juuri pissata uimaveteen.

Sanna-Kaisa Lähdeaho


Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi Otso Höglund

Sarjakuvat ja pila- piirrokset nyt myös:www.flickr.com/photos/aviisi/

Uimaan halliin

24 Aviisi 19.10.2012

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

Uskokaa tai älkää, mutta hevosilla-kin on unelmia. Ja koska voin, ai-on jakaa omani teidän kanssanne. Unelmassani on jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain hyvin sinistä: ha-luaisin lukea Aamulehden seniilin arvokkaasta pääkirjoituksesta, et-tä äänestämättömyyskin on yksi ta-

pa vaikuttaa kuntavaaleissa. Niin tuoretta näkökulmaa ei maakunnan ykkösmediaan kuunaan päästettäisi.

Äänestämättömyyskin on vaikuttamista: parhaassa ta-pauksessa se johtaa maltilliseen vallankumoukseen, ja de-mokratiavajetta on täytettävä uusilla vaikuttamisen muo-doilla. Kansalaisen yhteiskunnallisen vallan ei pitäisi ty-pistyä vain äänestyspäätökseksi, vaan suoraa demokrati-aa on lisättävä.

Jos kaikki osallistuvat nykyiseen järjestelmään joko ujut-tautumalla edustajapaikoille puolueiden kautta tai ylläpi-tämällä sitä äänestämällä, on vaikea perustella uusien de-mokratiamallien ja vaikutuskanavien tarvetta.

Kun kansa opetettiin yli sata vuotta sitten äänestämään, puolet suomalaisista ei edes kirjoittanut sujuvasti äidin-kieltään. Kansakuntamme sivistyksen taso on mennyt huimasti eteenpäin, mutta poliittinen järjestelmä on jä-mähtänyt paikoilleen.

Siihen on syynsä, miksi toimittajat laulavat kaksiäänis-tä itkuvirttä poliitikkojen kanssa ja patistelevat kansalai-sia äänestyskoppiin. Syy on raha ja markkinoiden ehdoil-la toimiva media. Vaatisi hyvin pitkälle kehittyneitä moto-risia taitoja kerätä toisella kädellä poliitikoilta eurot vaali-mainoksista ja kirjoittaa toisella lauseita, jotka tervehtivät ilolla edustuksellisen demokratian legitimiteettikriisiä.

Raha tuo valtaa ja valta rahaa. Rahoittajien ja poliitik-kojen liepeillä parveilee parasiittien lauma, joka on kääri-mässä voittoja mediataloille. Poliitikot ovat lyp-säviä lehmiä, joita voi vähän pajunoksal-la huiskia, mutta kuoliaaksi niitä ei kannata potkia. Tässä tuotan-toketjussa ainoastaan meille

äänestäjille ei myydä poliitikkoja, vaan myös meidät myy-dään heille – kansansuosio saa lehmän herumaan, ja lais-kasti äänestävä kansa tietää paskaa bisnestä.

Poliitikot vonkaavat kansalta suosiota vaalimarkkinoil-la, ja vääjäämättä poliittiselle kulttuurille käy niin sano-tusti massakulttuurit. Frankfurtin koulukunnan vanha teoria on tässäkin kelpo: massakulttuuri muokkaa ihmiset kapitalismin välikappaleiksi ja vapaa kilpailu johtaa tuot-teiden standardisoitumiseen. Poliitikot ovat tuotteita, joi-den värit haalistuvat ja lopulta sävyerotkin katoavat.

Parhaiten kaupaksi käy poliitikko, joka on vakuuttava ja hyvä. Poliittiset tavoitteet ovat kiistaisen monimutkaisia ja niitä on vaikea myydä, joten moralismi ottaa vallan poli-tiikassa. Julkisessa keskustelussa mennään etiikka edellä uutisiin ja tunteet nousevat asioiden sijaan agendalle.

Poliittista kulttuuria kritisoidaan pääkirjoituksissa tuon tuostakin, mutta äänestämistä ylistävä virsi ei säry rii-tasointuun. Yhteiskuntatietoisen kansalaisen oletetaan osallistuvan edustuksellisen demokratian satavuotiseen teatteriin; vain laiskuus, tyhmyys ja tietämättömyys voi-vat selittää äänestämättömyyttä. On älykästä äänestää.

Ilmeisesti useampi kuin kaksi viidestä tamperelaisesta on kerrassaan typeriä, ja nuoret ne vasta typeriä ovatkin: vain 38,3 prosenttia 18–24-vuotiaista äänesti viime kunta-vaaleissa. Äänestysinto ja sanomalehtien lukeminen kor-reloivat keskenään. Hassun hauskasti sekä mediataloilla että edustuksellisella demokratialla näyttää olevan yhtei-nen kriisi.

Onneksi hevosten ei tarvitse välittää vaaleista, vaan voin rauhassa nukkua. Unelmoin legitimiteettikriisin käyvän niin syväksi, että Aamulehdenkin on vielä jonain päivänä nähtävä siinä mahdollisuus eikä vain uhka – edes puhu-

tellakseen vaihteen vuoksi muitakin kuin vanhuuteen kuolevia lukijoita.

Myös äänestämättömyys on vaikuttamista

Äänestysinto ja sanomalehtien lukeminen korreloivat keskenään. Hassun hauskasti sekä mediataloilla että edustuksellisella demokratialla näyttää olevan yhteinen kriisi.

[email protected]

Tykkää Aviisista. Edes Facebookissa.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

VEERA HIDAS-ELINAKirjoittaja on monella tittelillä

varustettu internet-persoona

www.fAcEbook.com/AVIISI | www.AVIISI.fI

pe 19.10. ...la 20.10.Lost In Music -festivaalisu 21.10. Pakkahuone (-S-) ja Klubi: BILLY TALENT (CAN)............35/30 e

(ennakko Tiketti & Lippupalvelu)ma 22.10. Klubin musavisa (klo 18-20)...................................................0 eti 23.10. DocLounge (klo 18.30-22): Wille Hyvönen - KUMMISETÄNI

THAIMORSIAN (Suomi 2012)..................................................4 eTiistaitummat (klo 22-04), dj Eetu...........................................2 e

ke 24.10. klo 22 SPARZANZA (Swe)...........................................17/15 e (E*)to 25.10. Dancehall Reggae Fever (klo 22-04)......................................2 epe 26.10. klo 23 DISCO ENSEMBLE...........................................17/15 e (E*)la 27.10. Horror & Tease Show (klo 20-04) Anna Fur Laxis (UK), Lola van

Dyke (SWE), Holy Curves!, Mechanical Demon ft. Payaso AdamWest, Rudie Ruthless & Lucie Goodness, Cherrie A. Dorable, Mimi de Froufrou, Olivia Rouge, dj John Wayne...............25/22 e

ma 29.10. Klubin musavisa (klo 18-20)...................................................0 eti 30.10. Tiistaitummat (klo 22-04): dj Darth.........................................2 eke 31.10. klo 22 ACID MOTHERS TEMPLE (Jap), klo 21 NUNNAUUNI,

klo 20 ZERO ABSOLU (Fra), dj Luke...........................16/14 e (E*)JA SITTEN ALKAA TAMPERE JAZZ HAPPENING!

TIISTAINA 4.12.

CMX20/17 e ( E*)

Aviisi 12/2012

Documents

Transcript of Aviisi 12/2012