Aviisi 4/2012

GRAFFITIMAALARILäänintaiteilija Tero Karvinen on maalannut

graffiteja jo 20 vuotta. Enää poliisit eivät jahtaa häntä, vaan yhteiskunta maksaa hänelle kuukausipalkkaa. Karvinen vei

Aviisin tutustumaan Tampereen graffiti-pyhäkköihin. »14

PELASTAKAAGRAFFITIT

YLIOPISTO-OPISKELU Villit opiskelukokemukset kasvattivat Rosa Meriläistä. »12

NAISET ROKKAAVAT Naiskulttuuripäivillä rokataan ja pyöritetään levyjä. »20

AJATUKSIA OPINNOISTA Kuusi opiskelijaa kertoo, miltä oman alan opinnot tuntuvat. »10

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 16. maaliskuuta - 4/2012

SUOMALAINEN

AMERIKKALAINEN

UNELMA VIRALLINEN VIHOLLINEN

ABIJAKELU

2 Aviisi 16.3.2012

Dekkarimaisesti etenevässä tarinassa Marlow jäljittää suurkaupungin ytimeen kätkeytyvää salaperäistä Kurtzia. Mutta miksi: haastatellakseen, pidättääkseen, tappakseen? Vai aikooko hän liittyä Kurtzin kannattajiin, joita väitetään olevan paljon.

Verkossa leviävä Raportti vihjeineen, valvontakameroiden kuvat ja gps-tiedot johdattavat Marlowea kabineteista katuojiin, yhä syvemmälle pimeyden sydämeen. Conradin alun perin Afrikkaan sijoittuvan klassikkoromaanin pohjalta on tehty mm. Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. -elokuva.

-----------------------------------------------Roolissa.............. Samuli MujeSovitus ja ohjaus..... Tiina PuumalainenLavastus.............. Teppo JärvinenPukusuunnittelu....... Marjaana MutanenValosuunnittelu....... Juha HaapasaloÄänisuunnittelu....... Timo J. Mäkinen

Kantaesitys 21.2.2012Kellariteatterissa

Isompia varten KORJATTU

pienempiä vartenkorjattu

Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333. ttt-teatteri.fiLiput 24/22/15 €. Lippupiste 0600 900 900 (1,97 €/min + pvm.)

Joseph Conrad - Tiina Puumalainen

Pimeyden Sydämessä

Kun kysyimme alle kolmekymppisten mielipiteitä opintolainasta, osa kertoi lainan ottamisen arveluttavan. Hyvähän se on, jos pystyy tienaamaan opiskelujen ohessa töitä tekemällä – aina ei kuitenkaan ole hommia tarjolla tai päivän tunnit eivät yksinkertaisesti vain riitä kaikkeen. Silloin opintolaina on järkevä ratkaisu: se on nuorille suunniteltu, edullinen lainavaihtoehto. Tule juttelemaan tai lue lisää osoitteesta op.fi/memo

Opintolaina?

Yhdessä hyvä tulee.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.3.2012 3

Aleksis Kiven katu 2633200 Tamperewww.yhkodit.fi

puh. 010 227 3000

ASUNTOJA OPISKELIJOILLE JA

NUORILLE TYÖSSÄKÄYVILLE

www.opintanner.net

Asuntovaihtoehtoina on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja

soluasuntoja.

Puh. hinta (sis. alv 23%):

lankap. 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkap. 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.

turun ylioppilaskyläsäätiöAsuntoja opiskelijoille.

Älä kärsi enää vanhempien nurkissa, sillä TYSillä asuminen on samanhenkistä,

laajakaistalla varustettua ja sikamaisen halpaa. Tervetuloa omaan kotiin: www.tys.fi

Routa porsaan

kotiin ajaa

omaan

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia

Aviiseja myös näppäränä näköislehtenä.

www.aviisi.fi facebook.com/aviisi

4 Aviisi 16.3.2012

Näin on! Kirjoituksia Tamysta

Aarni Korpela

kiRJoiTTAJA oN TAMPeReeN yLioPisToN yLioPPiLAskUNNAN HALLiTUkseN JäseN

Pirita Ruokonen

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ [email protected] | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Olen joskus ollut kateellinen heille, jotka jo ylioppilas-vuotenaan ovat tienneet,

mitä tulevaisuudeltaan haluavat. Opiskelujeni aikana olen kuiten-kin todennut, että en tuolloin edes tiennyt, mitä kaikkea on tarjolla.

Olen oppinut paitsi sen, että mie-lenkiintoisia opiskeltavia aloja on enemmän kuin ne, joista lukiossa kerrottiin, myös sen, että opiskelu-aikana oppiminen on paljon muu-takin kuin opintopisteiden kerää-mistä. Kursseilla ei opi kaikkea, mutta omaa osaamistaan voi kar-tuttaa yliopistomaailmassa muu-tenkin.

Opiskeluajasta kannattaa ottaa ir-ti kaikki, mitä saa. Lähtemällä mu-kaan opiskelijatoimintaan pääset pitämään hauskaa ja myös hank-kimaan hyödyllistä kokemusta tu-levaa varten. Aktiivinen opiske-lijayhteisön jäsenyys ja järjestö-

toiminta opettavat nimittäin pal-jon sellaista, mistä on myöhemmin hyötyä riippumatta siitä, minkä-laisissa tehtävissä tulevaisuudessa työskentelee. Järjestöaktiivina voi hankkia sellaista kokemusta, joka luentoja, seminaareja ja tenttikir-jallisuutta paremmin antaa yleisiä valmiuksia työelämään.

Mielekkään työn saamiseksi ei rii-tä, että on oman alansa asiantun-tija, vaan hallussa on oltava myös työelämätaitoja. Näitä ovat muun muassa tiimi- ja projektityövalmi-udet, joustavuus, yhteistyötaidot sekä kyky luoda ja ylläpitää yhte-yksiä. Oman tulevaisuuden täh-den näitä taitoja kannattaa pyrkiä hankkimaan jo opiskelujensa ai-kana.

Kirjaoppinut voi olla kuka vain, mutta rekrytoinnissa vaaditaan sellaisiakin valmiuksia, joita pel-kät opinnot eivät tuota.

Kursseilla et kaikkea opi

Aurinkolasit omilla voimakkuuksilla alk. 98 €.

Suomessa vain meiltä.

LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN.fennooptiikka.fi • linssiklinikka.fi

Tuomiokirkonkatu 15puh. 03 2610 181www.citykatse.fi

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia

Aviiseja myös näppäränä näköislehtenä.

www.aviisi.fi facebook.com/aviisi


Mene helvettiin siitä”, totesi kes-ki-ikäinen rouva. Seisoin kes-kellä parkkiruutua, johon hän olisi tahtonut pysäköidä uuden-karhean autonsa. Etuikkuna oli auki, joten kuulin kirosanat.

Ratin takaa on hienomman-kin rouvan helppo huudella, sil-

lä kuljettaja sijaitsee omassa henkilökohtaisessa kuplassaan. Hänen ja muiden kulkijoiden välissä on paitsi lasia ja terästä, myös psykologinen muuri.

Kasvotusten kohdattuna ihmiset ovat yleensä mukavia, fiksuja ja empaattisia. Jääkylmä yri-tysjohtaja on todennäköisesti lähipiiriään koh-taan herkkätunteinen ja suojeleva. Silti hän voi silmää räpäyttämättä irtisanoa satoja ih-misiä, siirtää tuotannon Kiinaan ja syöstä pie-nen paikkakunnan kriisiin. Riittävän suurina määrinä ihmiset ovat pelkkiä lukuja – kasvot-tomia kulueriä.

Verkkokeskusteluissa eivät kohtaa inhimilli-sesti elehtivät ihmiset, vaan tekstiryppäät. Kun toisen osapuolen tunteita ei havaitse, niistä ei tarvitse välittää. Mukavistakin ihmisistä saat-taa kuoriutua netissä ilkeitä huutelijoita, sillä anonyymina kirjoittavan ei tarvitse pelätä edes omien kasvojensa menettämistä.

Jos uutisissa kerrotaan tuhansien afrikkalais-ten kuolleen nälkään, kyseessä on ikävä, mutta etäinen asia. Se on helppo ohittaa olankohau-tuksella: kehitysmaissa nyt vaan on sellaista. Mutta jos avustusjärjestö nostaa esille yhden hätää kärsivän lapsen tarinan, lahjoituksia al-

kaa virrata. Hätä konkretisoituu, kun se saa kasvot. Yksilöt herättävät empatian ja auttamishalun, numerot eivät.

Tiedotusvälineet ovat tajunneet kasvojen arvon jo aikapäi-viä sitten. Media on täynnä ihmisten kuvia, sillä haluamme kyltymättömästi katsoa lajitovereitamme. Abstrakteillekin uutisille tahdotaan löytää paikalliset kasvot.

Mitä etäämmälle yksilöistä omistus ja päätöksenteko siirty-vät, sitä kohtuuttomampia päätökset voivat inhimillisel-lä tasolla olla. Kasvottomia omistajia eivät juuri kiin-nosta tuntemattomien ihmisten henkilökohtaiset kokemukset.

Jos kymmeniä vuosia palvellut työntekijä ir-tisanotaan ja hänen tehtävänsä ulkoistetaan alihankkijalle, saattaa taulukon viivan alle syntyä säästöjä. Mutta kun työntekijöiden, johdon ja omistajien väliltä katkeaa henki-lökohtainen yhteys, kukaan ei välitä enää ol-la lojaali kenellekään. Kasvottomuus tulee lo-pulta kalliiksi.

Seppo Honkanen

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ [email protected] | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email [email protected]

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, [email protected] • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@

aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola

• Osoitteenmuutokset opiskelijat: [email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin,

ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

EI 80%Yhdenvertaisuuden nimissä jokaista hakijaa tulisi kohdella tasa-vertaisesti.Sitäpaitsi syrjäytymisriskissä olevat ja välivuotta

pitävät opiskelijat on saatava takaisin koulunpenkille, ennen kuin koulumaailma katoaa heidän tavoittamattomiinsa ja opiskelurytmi häviää täysin.

Vilhartti Hanhilahti

Opiskelijavalintauudistus on selkeästi yhteydessä koulutuksen kaupallistumiseen, kun tutkin-non jälkeisestä koulutuksesta ha-lutaan tehdä enenevissä määrin maksullista. Uudistus on syrjivä ja täysin ristiriidassa esimerkiksi yhteiskuntatakuun kanssa. Mitä seuraavaksi: ikärajatko?

Niina Jurva

Ensimmäistä korkeakoulupaik-kaa hakevien suosinta on kaikki-en muiden syrjintää.

Daniel Helander

Kaikilla ihmisillä pitäisi olla ta-saveroinen oikeus kouluttautua henkilöhistoriasta riippumatta. Pääsykokeiden tarkoitus on seuloa opiskelijat paremmuus-järjestyksen, eikä sen mukaiseen järjestykseen, kuka ehtii tuotta-maan valtiolle eniten verovaroja ennen eläköitymistään. Lisäksi monialaosaajia tarvitaan aina.

Pyry Jylhä-Vuorio

Opiskelijavalinnan pitäisi olla kai-kille tasapuolinen. Jonkinlainen kiintiö jo tutkinnon suorittaneille voisi olla, mutta muutos ei sallisi ihmisen tulla toisiin aatoksiin tulevaisuutensa kanssa. En koe

tällaisen muutoksen palvelevan hyvinvointia.

Sofia Tuomola

Tällä keinolla tuskin nopeutetaan valmistumista, jos ensimmäinen opiskelupaikka osoittautuukin vääräksi valinnaksi. Itse olen hakenut kolmesti opiskelupaik-kaa ja vaihtanut sekä tieteenalaa että yliopistoa, joten tiedän henkilökohtaisesti, että näin voi hyvinkin käydä. Tärkeimmät kriteerit opiskelijavalinnassa ovat oman alan löytäminen ja soveltuvuus opiskeltavalle alalle. Kaikista rajoituksis-taan huolimatta pääsykokeet ovat yo-koetta parempi valintamenetelmä.

Johannes Lehtinen

Kiintiöimällä ei saada parhaita mahdollisia opiskelijoita. Samalla heikennetään myöhemmin yliopistoon haluavien mahdolli-suutta hakea. Kiire hakemisessa johtaa vain vääriin alavalintoihin. Tarkoituksenmukaisesti vietetty välivuosi on paljon hyödyllisempi kuin opintojen suuntaa arpoen vietetty opiskeluvuosi. Jälleen kerran tilastokaunistelua ja tehokkuusfantasiointia, joka johtaa ojasta allikkoon.

Tiina Heikkilä

Kiintiöiden sijaan pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen, jotta nuoret löytäisivät sujuvammin oman opintopol-kunsa. Kiintiöiden ja ylioppi-lastodistuksella yliopistoon hakemisen sijaan pitäisi lo-pettaa aikansa eläneet ylioppi-laskirjoitukset ja vapauttaa abit valmistautumaan pääsykokeisiin ja tuleviin opintoihinsa.

Anni Heinälä

Jos ensimmäistä korkeakou-lupaikkaa hakevat asetetaan ensisijalle, eivät nuoret enää us-kalla hakea (saati ottaa vastaan) muita opiskelupaikkoja kuin ensimmäistä vaihtoehtoa. Usein vaihtoehto B saattaa opintojen aikana osoittautua hyväksi vaih-toehdoksi.

Veera Ikkelä

EOS 16%Toisaalta nuorien pääsy opin-toihin kiinni ja pakonomaisten välivuosien välttäminen on

erittäin olennainen tekijä työurien pidentämisen kannalta, mutta uusien opiskelijoiden suosiminen vaikeuttaa jo opiskelupai-kan saaneiden virheva-lintojen korjaamista. Jos korjausliikkeet estetään, on tiedossa motivaation puutetta ja rajojen venyt-tämistä niin opinnoissa kuin työelämässäkin. Tus-kin tätäkään tehottomuut-ta valtiovalta haluaa?

Anonyymi

KYLLÄ 4%Mielestäni jon-kinlainen kiintiö ensimmäistä paik-kaa hakeville olisi hyvä uudistus, joka saattaisi hieman

vähentää välivuosien määrää, mutta kaikkien aloituspaikkojen varaaminen vain ensimmäistä kertaa sisään pyrkiville ei ole oikein, eikä kenenkään etu.

Terhi Meriläinen

Pääkirjoitus

Kasvokkain olemmeihan mukavia ihmisiä

kiRJoiTTAJA oN AviisiN PääToiMiTTAJA

Valistuneet veikkaajatPALsTALLA seLviTeTääN ylIOPPIlASKuNNAN tyyPPIEN kANTA PoLTTAviiN PUHeeNAiHeisiiN.

onko oikein asettaa tuoreet ylioppilaat etusijalle opiskelijavalinnoissa?tästä on kysymys: Korkeakoulujen opiskelijavalinnat muutetaan suosimaan ensimmäistä opiskelu-

paikkaa hakevia. Vuoden 2014 yhteishaussa otetaan käyttöön kiintiöt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa

hakeville. Myöhemmin yhteishaun opiskelupaikat on tarkoitus varata kokonaan ensimmäistä tutkintoon

johtavaa opiskelupaikkaa hakeville.

PELKÄÄMMETOIVOMME

Kun toisen osapuolen tunteita ei havaitse, niistä ei tarvitse välittää.

Torstaina 22. maaliskuuta on valtion budjetin kehysriihi, jossa leivotaan kasaan paketti leikkauksista ja veronkorotuksista, joilla valtiontaloutta sopeutetaan me-neillään olevan talouskriisin kurimukseen. Aviisi toivoo, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat säästy-vät uusilta leikkauksilta.

Torstaina 22. maaliskuuta on valtion budjetin kehysriihi. Siellä

päätettävät leikkaukset voivat olla mitä tahansa, radiohiljaisuus on lähes täydellinen. Pahimmassa tapauksessa saatetaan päättää lukukausimaksuista ja opintotuen leikka-uksista. Todennäköistä on ainakin se, että opintotuen indeksiin sitomisesta luovutaan.

facebook.com/aviisi

”Meidät on aivopesty uskomaan eteenpäinpyrkimisen olevan niin olennaista, ettemme edes tajua kyseenalaistaa sitä.

kilpailuriippuvuus jättää jälkeensä epäonnistuneita ihmissuhteita, sairaita vartaloita, turmeltuneita mieliä tai karsean

yhdistelmän kaikista näistä kolmesta edellä mainitusta.”

Ray Bennett, Alisuorittajan manifesti, Sammakko 2012

koskA TäLLä kiRJoiTUkseLLA oN kAsvoT,PääToiMiTTAJA koeTTAA oLLA AsiALLiNeN.

6 Aviisi 16.3.2012

Ajan hermollaOPISKELUPAIKAT Korkeakoulujen hakukaika on 5. maaliskuuta −3. huhtikuuta 2012.

AJAN HERMOLLA Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Juho-Matti Paavola

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus toimi torstaina 8.3. näyttämönä opiske-lijoiden amerikka-laisen jalkapallon SM-liigan otteluille. Tanner tömisi, kun

Tampereen korkeakoulujen amerik-kalaisen jalkapallon joukkue TCFA Rotwalli otti yhteen Jyväskylä Rene-gadesin ja Wasa Dogsien kanssa.

Paikan päälle oli saapunut satakun-ta henkeä kannustamaan kotijoukku-etta, ja kuuluttajan avustuksella saa-tiin välillä ihan kiitettävästi ääntä ai-kaiseksi. Rotwallin puuhamies Jukka Springare oli tyytyväinen järjestelyi-hin.

”Puitteet Pirkkahallissa ovat hienot, mutta se sijaitsee vähän kaukana kor-keakouluista. Kyllä porukka silti löysi hienosti tiensä paikalle.”

Kannustus tuotti tulosta ja Rotwal-li oli murskaavan ylivoimainen: Jyväs-kylä kaatui lukemin 33–0 ja ajoittain pirteästi pelannut Vaasa lopulta sel-keästi numeroin 49–12. Hyvää tulosta selittää kotikenttäedun lisäksi se, että molemmat vierasjoukkueet olivat liik-keellä vajaalla miehistöllä.

Amerikkalaisen jalkapallon korkea-koululiiga on poikkeuksellinen, sillä muissa lajeissa ei toistaiseksi erillisiä opiskelijaliigoja järjestetä. Sen sijaan opiskelijat kisaavat Suomen mesta-ruuksista turnausmuotoisissa OSM-kisoissa.

”Aikaisemmin nämä tunnettiin ni-mellä akateemiset mestaruuskisat, mutta silloin mukana oli vain pari hassua lajia. Määrä on kasvanut rä-jähdysmäisesti, tänä vuonna kisaka-

lenterissa on 19 lajia”, Opiskelijoiden liikuntaliiton palvelukoordinaattori Jenny Söderman kertoo.

Myös osallistujamäärät ovat kasva-neet tasaisesti. Suosituimpia ovat isot palloilulajit, joilla on paljon harrasta-jia, kuten jalkapallo ja futsal.

”Ultimate ja lentopallo ovat myös va-kiolajeja, joihin löytyy jengiä vuodesta toiseen”, Söderman kommentoi.

Tampereella maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettävien lentopallon OSM-kisojen kisapäällikkö Henna Korpiniemi on samaa mieltä.

”Järjestämme kisat Hervannassa kolmatta kertaa, ja joka kerralla kisat ovat kasvaneet. Viime vuonna muka-na oli 17 joukkuetta, nyt toivottavasti enemmän.”

Perinteisten pallopelien lisäksi opis-kelijoiden SM-kisoja järjestetään ek-soottisemmissakin urheilulajeissa.

Yksi mielenkiintoisimmista tutta-vuuksista on syyskuussa osana Lost in Kajaani -tapahtumaa järjestettävä seikkailu-urheilukilpailu. Kaksipäi-väisessä koitoksessa joukkueet suun-nistavat pääasiassa pyörillä rastilta toiselle ja suorittavat seikkailuhenki-siä tehtäviä. Aika ratkaisee voittajan ja virheellisistä rastisuorituksista tu-lee sakkoa.

”Tehtävissä liikutaan maalla, merel-lä ja ilmassa, kiipeillään ja liikutaan köysillä. Luvassa on myös joitakin yl-lätyksiä”, tapahtumakoordinaattori Teemu Takalo kertoo.

Kohtuullisen peruskunnon omaava pystyy suorittamaan kisan ilman ai-kaisempaa kokemusta.

Kahden hengen tiimein kilpailtavas-sa sarjassa otetaan rennommin, kun taas kolmen hengen joukkueiden ext-remely lost -sarjassa kisataan titteleis-tä tosissaan.

Samanlainen jako löytyy useimmis-ta opiskelijoiden SM-kisoista. Kilpa-sarjassa lajin harrastajat ottavat mit-taa toisistaan kovatasoisissakin otte-luissa, kun taas rentosarjaan voi osal-listua myös ilman aikaisempaa koke-musta. Useimmiten kisoihin kuuluu myös kisabileet ja muita oheistapah-tumia.

Vaikka tunnelma opiskelijaurheilijoi-den kesken on yleensä rento, kentällä kilpaillaan tosissaan. TCFA Rotwal-li lähtee maalis-huhtikuun vaihteessa Turkuun amerikkalaisen jalkapallon OSM-kisoihin haastamaan Turun pe-rinteikkäät jenkkifutisjoukkueet.

”Tavoite on murskata turkulaiset niin henkisesti kuin fyysisestikin”, Springare virnistää.

Amerikkalaisen jalkapallon lisäksi opiskelijoiden Suomen mestaruutta tavoitellaan 18 muussa lajissa.

Tavoite on murskata turkulaiset niin henkisesti kuin fyysisestikin

Jukka Springare

Opiskelijakisojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.3.2012 7

Tampereella on vaadittu vartijoiden palkkaamista puistoihin, jotta kaupun-

gin keskustan julkijuopottelu saataisiin kuriin. Nyt vaikuttaa siltä, että jopa valtuustoaloitteen pääpuuhamies on muuttamassa mieltään.

”En haluaisi kaupunkiin varti-jakulttuuria, mutta kaikki tun-tuvat olevan hampaattomia kes-kustan häiriköiden suhteen. Po-liisilla ei ole aikaa valvoa kosken-rantoja. Vartijapartiot olisivat vi-hoviimeinen hätäratkaisu”, kau-punginvaltuutettu Aila Dünder-Järvinen (sd) toteaa.

Dünder-Järvinen jätti viime ke-säkuussa muutaman muun val-tuutetun kanssa valtuustoaloit-teen julkijuopottelun ja häiritse-vän käyttäytymisen vähentämi-seksi kaupunkialueella.

Vartijasuunnitelmat ovat herät-täneet melkoista kritiikkiä. Dün-der-Järvinenkin myöntää, et-tei se olisi paras ratkaisu on-gelmiin.

”En minä ole mikään po-liisivaltion puolestapuhu-ja. Kesäkausi on lyhyt, enkä halua viedä kaupunkilaisten iloja pois. On hyväksyttävää juoda puistossa sivistynees-ti viiniä.”

Hän aikoo pitää huol-ta, ettei valtuustoaloite jou-du mappi ö:hön, vaan eten-

kin alaikäisten julkijuopotteluun puututaan.

Kaupunginvaltuutettu Mikko Aaltonen (vas) on alusta asti vas-tustanut puistovartijoita, sillä sii-nä ei hänen mielestään puututa ongelman ytimeen.

”Vartijoilla ja järjestyksenvalvo-

jilla ei ole poliisin valtuuksia, jo-ten he eivät voi käytännössä teh-dä mitään pahimmille rettelöitsi-jöille.”

Ongelmatapaukset eivät luul-tavasti lotkauta korvaansa puis-tovartijoille. Tällöin vartijat saat-tavat Aaltosen mukaan ottaa sil-mätikuiksi niitä puistossa aikaa viettäviä, jotka eivät edes ole var-sinainen ongelma.

Usein varsinkin puistoissa re-muavia nuoria paheksutaan. Dünder-Järvinen muistuttaa, et-tei aikuisilla ole varaa sanoa soo-soo, jos he itse käyttäytyvät huo-nosti esimerkiksi kaupunkita-pahtumien kaljateltoissa.

”Kesä ja ongelmat sen myötä ovat tulossa. Haluaisin saada asi-an ratkaistuksi ennen sitä”, Dün-der-Järvinen linjaa.

Vuonna 1999 Tampereen kes-kustassa toteutettiin nollatole-ranssi-projekti, jolla haluttiin vä-hentää julkijuopottelua ja sen on-gelmia. Poliisien partiointia ilta-

aikaan lisättiin ja poliisi puut-tui pieniinkin rikkeisiin. Kes-kusta rauhoittui, mutta kuten

Dünder-Järvisen ja muiden val-tuustoaloitteessa todetaan, lähi-öissä humalaisten määrä lisään-tyi selvästi. Voi olla, että vartijoi-den palkkaaminen vain siirtäisi ongelmat keskustasta muualle.

Annastiina Airaksinen

Tampereen puistoihin saattaa tulla juoppovahteja

OPISKELUPAIKAT Korkeakoulujen hakukaika on 5. maaliskuuta −3. huhtikuuta 2012. INTERNETKOULU Informaatiotieteiden yksikkö on hyväksytty iSchools-järjestön jäseneksi.

Mitä vittua? Miksi nikotiinipurkkaa saa mainostaa vapaasti?

Mikä siNua Rassaa ylioPistoN käytävillä kulkiessasi? viNkkaa [email protected] – otaMMe selvää!

?

Ehdotus vartijapartioista on herättänyt ankaraa vastustusta. Aloitteen kohtalo on vielä auki.

Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Amerikkalaisen jalkapallon lisäksi opiskelijoiden Suomen mestaruutta tavoitellaan 18 muussa lajissa.

[email protected]

Opiskelijakisoja

Eräitä tulossa olevia kilpailuja vuonna 2012

16.–18.3. Talviuinti, Nokia

31.3.–1.4. Amerikkalainen jalkapallo, Turku

31.3.–1.4. Lentopallo, Tampere

11.–12.4. Jääkiekko, Turku

14.4. Ultimate, Tampere

20.–22.4. Salibandy, Tampere

27.–29.4. Futsal, Jyväskylä 3.–4.5. Jalkapallo, Vierumäki

18.8. Maraton, Helsinki

Elo-syyskuu Pesäpallo, Seinäjoki

25.–26.8. Olympialuokan soutu (iso vene 2000m), Valkeakoski

25.8. Maastopyöräily

1.–2.9. Olympialuokan soutu (500m) Espoo

21.–22.9. Seikkailu-urheilu, Kajaani

lisätietoJa:

www.oPiskeliJaliikuNta.Fi

Opiskelijakisojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti

En ole mikäänpoliisivaltionpuolestapuhuja.

Puistovartija- aloitteen pääarkkitehti

Aila Dünder-Järvinen

Suomessa on tehty ansiokasta työtä taistelussa tupakointia vastaan. Kuitenkin Tampe-

reella on viime aikoina näkynyt ka-dun varsilla ja busseissa kirkkaan keltaoransseja mainoksia, joissa mainostetaan nikotiinipurkkaa.

Fimean yliproviisori Krisiina Pellas, kun tupakka-aski ei saa olla edes kaupassa näkyvillä, miksi nikotii-nipurkkaa saa mainostaa katuku-vassa?

Myyntiluvallisia lääkkeitä kos-kee lääkelaki ja siellä markkinoin-nin pykälät. Niitä markkinoidaan lääkelain mukaisesti.

Millaista harkintaa käytetään, kun määritellään, että jotain tuotetta pidetään lääkkeenä? Eihän tupa-

kointi ole sairaus?Siinä hoidetaan riippuvuutta.

Kun lääkkeelle annetaan myyn-tilupa, tarvitaan laaja tieteellinen dokumentaatio, jossa on todettu teho ilmoitettuun käyttöön. Lääk-keestä tehdään myös hyötyriski-arviointi. Valmisteen hyödyllisten vaikutusten suhde sen laatuun, turvallisuuteen ja tehoon liittyviin riskeihin tulee olla positiivinen.

Itsehoitolääkkeiden markki-nointi väestölle on sallittua. Yleen-sä lääkkeitä saa myydä vain aptee-kissa, mutta nikotiinia sisältäviä lääkevalmisteita voi luvalla myy-dä yli 18-vuotiaille.

Fimean toimivaltaan kuuluu valvoa markkinointia. Tietenkin markkinoinnissa luodaan mie-likuvia. Me arvioimme sitä, että

markkinointi ei ole harhaanjohta-vaa. Mitään kilpailuja, kylkiäisiä tai tarjouksia lääkkeistä ei voida tehdä. Lääkkeiden markkinoin-nille on normit, jotka ovat erilaisia kun muilla tuotteita.

Eikö nikotiinivalmisteita mainos-tamalla voida käänteisesti mai-nostaa tupakkaa, kun niissä kui-tenkin puhutaan tupakasta?

Nikotiinivalmisteiden siirtymi-sellä laajempaan myyntiin on yri-tetty edistää kansanterveyttä. Nyt kun tupakan mainonta on tiuken-tunut, meille on tullut aloitteita, joissa on esitetty huomioita siitä, että nikotiinivalmisteet saavat ol-la näkyvillä.

Samuli Huttunen

8 Aviisi 16.3.2012

Näillä aloilllatienaa eniten

Ajan hermollaAJAN HERMOLLA

Opiskelualaa valitessa tärkeintä on motivaatio ja oma mielenkiinto. Motivaatiota saattaa parantaa kummasti, kun tietää vaivan palkaksi saavansa lihavan palkkapussin.

Parhaat keskiansiot (e/kk)

Miehet: Naiset:Lääketieteen ja kirurgian tohtori 6 791 6 814Erikoislääkäri 6 703 6 036Kauppatieteiden tohtori 6 257 6 579Lääkäri (erikoistumiskoulutus) 6 690 5 958Oikeustieteen lisensiaatti 6 464 5 346

Huonoimmat keskiansiot (e/kk)

Suojelualan ammattitutkinto 2 055 1 931Palvelualojen ammattitutkinto 2 141 1 959Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 2 176 1 957

Vastavalmistuneiden parhaat keskiansiot

Omalääkäri terveyskeskuksessa 4 663Kauppatieteiden maisteri (rahoitus) 3 851Tekniikan maisterit ja kandidaatit 3 476DI (muut palvelualat kuin suunnittelu) 3 470Arkkitehti 3 266

Nousussa ja laskussa 2008–2025

lähteet: tilastokeskus, oPetusMiNisteRiö, talouseläMä, iltalehti

Työllisyys kasvaa enitenTerveydenhuoltopalvelutSosiaalipalvelutVähittäiskauppa

Työllisyys vähenee eniten:Metsätalous ja -teollisuusElektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistusLiike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut

Parhaille palkoille pääsee yksityisellä puolella lää-ketieteitä, kauppatietei-tä tai oikeustieteitä opis-kelemalla. Myös teknii-

kan alan opintoja kannattaa harki-ta, jos haluaa tienata.

Koulutusasteen kasvaessa lisään-tyvät myös tulot. Tohtorit tienaavat eniten. Vaikka kouluttautumisessa kestää, ovat keskiansiot kertaluok-kaa isommat kuin useimmilla am-matillisen tutkinnon suorittavilla.

Hyviä tuloja halajavan kannat-taa myös olla mies, sillä edes kor-keakoulutus ei takaa naiselle samaa palkkaa kuin miehelle.

Toisaalta hyvä keskiansio ei vält-tämättä lohduta, jos alalla ei ole työ-paikkoja. Eniten työtä löytyy tule-vaisuudessa hoitoaloilta.

”Tulevaisuuden yhteiskunta on hoiva-, hemmottelu- ja palveluyh-teisunta”, toteaa SAK:n erikoistut-kija Tapio Bergholm.

Nykyisellä sukupuolijaolla se tar-koittaa perinteisten naisammattien arvon nousemista, ja Bergholm toi-voo tämän näkyvän myös palkko-jen paranemisessa.

Auringonlaskun aloja ovat puo-lestaan maa- ja metsäteollisuus. Myös media-alalle koulutetaan yli tarpeen. Mikäli talouden kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, myös tuotantopuoli supistuu.

”Teollisuustuotanto tulee laske-maan Suomessa, ja logistiikan te-hostuessa sekin työllistää vähem-män”, Bergholm arvelee.

Juho-Matti Paavola

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.3.2012 9www.suomalainen.com

PÄÄSY- KOKEISIIN!

Hinnat voimassa 30.5.2012 saakka.

Kaikki pääsykoekirjat meiltä!

Matti Pohjola TALOUSTIETEEN OPPIKIRJAWSOYPro

Henrikki Tikkanen,Johanna Frösen STRATMARK 2Talentum

Markku Kallio, PekkaKorhonen, Seppo Salo JOHDATUS KVANTI-TATIIVISEEN ANALYYSIIN TALOUSTIETEISSÄTalentum

Janne Tienari, Susan Meriläinen JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI GLOBAALISSA TALOUDESSAWSOYPro

Kaikki oppikirjat kätevästi ja nopeasti myös verkosta osoitteesta www.suomalainen.com

JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI JOHTAMINEN JA

MUUTA

TARPEETTOMAT

LUKIOKIRJASI

RAHAKSI

LÄHIMMÄSSÄ

SUOMALAISESSA

KIRJAKAUPASSA!

TARJO

US

4995

TARJO

US

4395

Seppo Ikäheimo, Erkki K. Laitinen, Teija Laitinen, Vesa PuttonenLASKENTATOIMI JA RAHOITUSVaasan Yritys-informaatio Oy

TARJO

US

3495

TARJO

US

3395

TARJO

US

4900

KOKEISIIN!

www.suomalainen.com

PÄÄSY- KOKEISIIN!

Hinnat voimassa 30.5.2012 saakka.

Kaikki pääsykoekirjat meiltä!

Matti Pohjola TALOUSTIETEEN OPPIKIRJAWSOYPro

Henrikki Tikkanen,Johanna Frösen STRATMARK 2Talentum

Markku Kallio, PekkaKorhonen, Seppo Salo JOHDATUS KVANTI-TATIIVISEEN ANALYYSIIN TALOUSTIETEISSÄTalentum

Janne Tienari, Susan Meriläinen JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI GLOBAALISSA TALOUDESSAWSOYPro

Kaikki oppikirjat kätevästi ja nopeasti myös verkosta osoitteesta www.suomalainen.com

JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI JOHTAMINEN JA

MUUTA

TARPEETTOMAT

LUKIOKIRJASI

RAHAKSI

LÄHIMMÄSSÄ

SUOMALAISESSA

KIRJAKAUPASSA!

TARJO

US

4995

TARJO

US

4395

Seppo Ikäheimo, Erkki K. Laitinen, Teija Laitinen, Vesa PuttonenLASKENTATOIMI JA RAHOITUSVaasan Yritys-informaatio Oy

TARJO

US

3495

TARJO

US

3395

TARJO

US

4900

KOKEISIIN!

10 Aviisi 16.3.2012

Lääketieteenopiskelija

Filosofianopiskelija

Kunta- ja aluejohtamisenopiskelija

Miten päädyit opiskelemaan lääketiedettä?Lääketieteessä yhdistyy ihmisläheisyys ja

kiinnostus luonnontieteisiin. On kiinnosta-vaa tietää, miten jokin luonnontieteellinen juttu vaikuttaa, miten se aiheuttaa sairauksia ja vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään.

Onko opiskelu ollut sellaista, kuin kuvittelit se olevan?

Kyllä aika lailla. Minulla ei ollut kovin tark-kaa käsitystä siitä, mitä opiskelun arki oli-si. Luetaan kirjasta ja katsotaan vähän käy-tännössä. Ensimmäiset vuodet ovat aika teo-riapainotteisia. Ihan ekoista viikoista lähtien harjoitellaan kyllä jonkinlaisia kliinisiä taito-ja ja potilaan kohtaamista, perusensiaputaitoja, haavan ompelua ja laskimoverinäytteen ottoa.

Tampereella on vähän erikoisempi Prob-lem Based Learning -systeemi. Kaksi kertaa viikossa kokoonnutaan pienryhmissä poh-timaan ongelmia ja niistä muodostetaan op-pimistavoitteet, jotka opiskellaan seuraavaa kertaa varten.

Lääketieteen opiskelu ei ole niin rankkaa, kuin mitä moni luulee. Itse olen aika laiska ih-minen ja olen silti pärjännyt.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Valitsisin lääketieteellisen – vielä helpom-min, jos ei tarvitsisi miettiä pääsykokeita. Se-hän siinä on vaikeinta. Lääketiede on moni-puolinen ala, peruskoulutuksen jälkeen voi erikoistua vaikka mihin.

Miten päädyit opiskelemaan filosofiaa?Aloitin opiskelun yleinen kirjallisuustiede

pääaineena vuonna 2008 ja vaihdoin filosofi-aan syksyllä 2011. Vapaan sivuaineoikeuden ansiosta olin jo vuoden opiskellut täyspäiväi-sesti filosofiaa. Tykkäsin aivan älyttömästi opiskella kirjallisuutta, mutta voisi sanoa, et-tä urahaaveet muuttuivat.

Kun aloitin yliopistolla, ajattelin, että mi-nusta tulisi äidinkielen ja kirjallisuuden opet-taja. Mutta sitten totesin, että ei tämä ole sel-lainen asia, jota haluan opiskella tai opettaa muille. Mietin asiat uudelleen, ja nyt on täh-täimessä filosofian ja historian opettaminen.

Filosofiassa kiinnostaa pelottomuus olen-naisia, mutta vaikeita käsitteitä kohtaan. Voi-daan puhua sellaisista asioista kuin hyvyys, totuus tai kauneus ilman, että todettaisiin vain, että nuo ovat tuollaista relativistista ha-patusta ja kukin ajatelkoot, mitä ajattelee.


Se on toki itsestäkin kiinni, mutta kaipai-sin enemmän kontaktiopetusta ja seminaa-rinomaista opetusta. Sitä kuuluisaa filosofis-ta keskustelua.


Jos ei tarvitsisi miettiä urahaaveita, opiske-lisin kirjallisuutta pääaineena ja filosofiaa si-vuaineena. Mutta tässä maailmassa ymmär-rän, että sillä yhdistelmällä ei juuri työtä saa.

Miten päädyit opiskelemaan kunta- ja alue-johtamista?

Olin lukenut hallintotieteitä avoimessa yli-opistossa. Ammattikorkeakoulussa olen opis-kellut palvelujen tuottamista ja johtamista. Johtaminen kiinnostaa ja ylipäätään kuntien toiminta on mielenkiintoista. Olen ollut aikai-semmin kunnalla töissä. Sitä kautta on vähän käytännön kokemusta.


Kyllä hyvin pitkälti on. Se on vapaata, saa it-se määrätä mihin menee ja mihin tulee, ja it-se täytyy kantaa vastuu. Osittain tämä on hy-vin teoriapainotteista, mutta toisaalta tulee myös paljon käytännön asioita, että mitä ihan oikeasti tapahtuu kunnissa. En tiedä, mihin ammattiin haluaisin, mutta politiikkapuoli ei niinkään kiinnosta minua. Ehkä olen joku virkamies joskus jossain.


Hallintotiede minua kiinnostaa. Nyt olen johtamiskorkeakoulussa, ja pysyisin myös siellä. Mutta jos tekisin jonkun ihan radikaa-lin hyppäyksen, niin historia kiinnostaa. Eh-kä hypähtäisin sinne.

Kristiina Sippola, 22, lääketiede2. vuoden opiskelija

Antti Kilpijärvi, 23, filosofia1. vuoden opiskelija

Jenni Lehtola, 29, kunta- ja aluejohtaminen3. vuoden opiskelija

Tampereen yliopisto, Kauppi Tampereen yliopisto, keskusta

TEKSTI & KUVAT: SAMULI HUTTUNEN

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbooKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.3.2012 11

Vesi- ja jäte-huoltotekniikanopiskelija

Arkkitehtuurin opiskelija

Kuvataiteenopiskelija

Miten päädyit opiskelemaan vesi- ja jäte-huoltotekniikkaa?

Olin kiinnostunut ympäristöasioista. Tyy-liin, että haluaa pelastaa maailman. Ympäris-tötekniikka vaikutti alalta, jossa oikeasti voi vaikuttaa siihen, mitä ympäristössä tapah-tuu ja miten saasteet leviävät. Olen vaihtanut pääainetta kerran: aiemmin opiskelin ympä-ristöbiotekniikkaa. Ajattelin, että vesi- ja jä-tehuoltotekniikassa on paremmat työllisty-mismahdollisuudet. Vähän ajauduin tänne.

Onko opiskelu ollut sellaista kuin kuvittelit sen olevan?

Aluksi ei ihan. Meillä pari ensimmäistä vuotta on aika paljon kaikkea muuta kuin pääainetta, kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Aluksi tuntui vähän sekavalta, mutta sitten kun saa päättää oman erikoistu-misalansa, se tuntuu järkevämmältä. Kun lai-tos on pieni, niin välillä huomaa, että on re-surssipulaa, mutta opetus on hyvää.


Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisin voi-nut mennä rakennustekniikan puolelle ja sieltä valita ympäristötekniikan kursseja. Ve-sihuolto on kuitenkin osa yhdyskunnan inf-rastruktuuria, joten sieltä voisi saada enem-män eväitä vesijohtojen suunnitteluun ja ra-kentamiseen.

Miten päädyit opiskelemaan arkkitehtuuria?Pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan. Mi-

nusta olisi vähän typerää sanoa, että olisin aina halunnut arkkitehdiksi. En ole vielä ta-vannut ihmistä, joka olisi ollut niin varma omasta alastaan, että olisi koko elämänsä aja-tellut sitä.

Tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta ja ajattelin, että lähden tekniselle alalle. Olen piirtänyt koko ikäni. Olennaista on se, että pystyy esittämään oman ideansa, että pystyy kertomaan toiselle ihmiselle, mikä suunnitel-massa on idea. Piirustustaito helpottaa kum-masti prosessia, mutta ei se ole välttämätöntä.


Nyt kun on neljä vuotta opiskellut, niin ei tämä ole niin hohdokasta kuin mitä voisi ku-vitella. Yksi sadasta suunnittelee oopperata-lon. Loppujen lopuksi suunnittelu ja piirus-tusten piirtäminen on aika pitkälti raakaa työtä. Tämä on sellainen ala, että täällä ei ole oikeata ja väärää vastausta. Jos vertaa mate-matiikkaan ja fysiikkaan, niin siellä on lai-nalaisuudet, joiden mukaan asiat menevät. Täällä pääsee kokeilemaan uusia ideoita, joi-ta ei vielä ole tehty.


Jos saisin valita, niin naputtelisin puuse-pän hommia neljä tuntia päivässä ja neljä päi-vää viikossa. Mutta sitten iskevät elämän rea-liteetit, se ei ole mahdollista.

Miten päädyit opiskelemaan kuvataidetta?Tällaisella alalla se lähtee aika nuoresta.

Olen pikkulapsesta asti tykännyt piirtämi-sestä ja ollut kaiken maailman kuvataideker-hoissa. Lukiossa rupesin ajattelemaan, että pitäisi joku ammattikin itselleen hoitaa. Ku-vataide on sillä tavalla monipuolista, että voi ryhtyä opettajaksi tai vapaaksi taiteilijaksi.

Kuvataide on tärkeä osa yhteiskuntaa ja keino vaikuttaa asioihin. Kuvataiteilijoita tar-vitaan siinä missä sähkömiehiäkin.


Täällä on aika käytännönläheistä. Meistä koulutetaan enemmän kuvataiteilijoita kuin teoreetikkoja. Täällä oppii tekemään ja te-kemiselleen saa tukea. Joidenkin opettajien kanssa synkkaa paremmin ja saa enemmän irti, mutta sellaista kai on kaikissa opinah-joissa.

Kiinnostus kuvataiteisiin on varmaan syn-nynnäistä, mutta kuvataiteilijaksi tullaan te-kemällä. Pitää vain tehdä ja tehdä ja tutkia maailmaa omasta näkökulmasta. Ei kai si-tä oikein muuta voikaan, pitää vain luottaa omaan näkemykseensä.

Pitää muistaa, kuka on. Tässä koulussa ja tällä alalla sen voi hukata helposti, koska on niin paljon ympäriltä tulevaa painetta ja toi-veita, mihin suuntaan pitäisi mennä.


Edelleen alkaisin opiskella kuvataidetta.

Johanna Castrén, 25, vesi- ja jätehuoltotekniikka7. vuoden opiskelija

Kalle Tuomola, 25, arkkitehtuuri4. vuoden opiskelija

Veera Luoto, 23, kuvataide2. vuoden opiskelija

Tampereen Teknillinen yliopisto, Hervanta TAMK Taide ja viestintä, Finlayson

TEKSTI & KUVAT: SAMULI HUTTUNEN

12 Aviisi 16.3.2012

Keskity siihen, mikä kiinnostaa

Villit opiskeluvuodet rakensivat hänestä Rosa Meriläisen

Rosa Meriläinen löysi yliopiston parhaat puolet vapaata sivuaineoikeutta käyttäen ja omaa kiinnos-tustaan seuraten.


TIINA HEIKKILä, TEKSTI & KUVA

Rosa Meriläi-nen tunne-taan mediasta ja politiikasta. Entinen kan-sanedustaja ja nykyinen yh-t e i s k u n n a l -

linen keskustelija on taustaltaan valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistosta. Meriläiselle yliopis-to oli tärkeä identiteetin rakentu-mispaikka, jonka piiriin hän palaa usein milloin missäkin yhteydessä.

Ylioppilaana Meriläinen halu-si näyttelijäksi, mutta hän päätyi kuitenkin hakemaan Tampereen yliopistoon. Meriläinen haki mo-neen aineeseen ja pääsi opiskele-maan valtio-oppia. Hän luonneh-tii opiskelu-uraansa ajopuuteorian mukaiseksi. Hän ei tiennyt, minne oli menossa, mutta on tyytyväinen lopputulokseen.

”Kirjallisuustieteen pääsykoe jäi väliin, koska olin kännissä. Se oli niin myöhään keväällä, ettei kalen-teri enää pitänyt”.

Yliopiston ovien auettua Meriläi-selle ei muodostunut valtio-oppi-laisen pääaineidentiteettiä. Hän ei viettänyt aikaa oman alansa opis-kelijoiden kanssa ja löysi yliopisto-yhteisönsä ylioppilaskunnasta.

”Olen Tampereella syntynyt, jo-ten minun ei tarvinnut etsiä yhtei-söä. Olin erikoishippi salkku kä-dessä syntyneiden kepulaisten kes-kellä. Ne eivät olleet tyyppejä, jotka olisin kutsunut bileisiini.”

Ylioppilaskuntaan Meriläinen pää-tyi samanhenkisten ihmisten ja rakkaudenkin kautta. Hän oli Ta-mylla töissä tasa-arvoprojektisih-teerinä, ja 1995 hänet valittiin Ta-myn edustajistoon. Edustajiston kautta hän meni Tamyn hallituk-seen. Ylioppilaskunta opetti Meri-läiselle valtavasti.

”Tamyssa olivat punavihreät voi-tolla ja meininki hyvä. Hoidimme silti hommat järjestöbyrokratian mukaan. Kaikki järjestöhommien

ja politiikan perusasiat olen oppi-nut Tamysta. Se oli hyvä koulu.”

Yliopisto ja erityisesti tutkimuk-sen teon maailma oli Rosa Meriläi-selle luonteva, sillä hänen lähipii-rissään oli yliopistolaisia. Hän oppi nopeasti, millä luennoilla kannat-taa käydä ja millä ei. Luennolle hän meni, jos opettaja oli hyvä. Mieles-tään huonojen opettajien kurssit Meriläinen teki kirjatenteillä. Opis-kelijoihin Meriläinen pettyi, sillä suurin osa ei jakanut samassa laa-juudessa hänen kiinnostustaan yh-teiskuntaan. Moni tuntui haluavan vain paperit ja putkesta ulos.

Yliopistossa kannattaa Meriläi-sen mielestä uskaltaa keskittyä sii-hen, mikä oikeasti kiinnostaa. Yli-opisto avartui Meriläiselle poikki-tieteellisyyden, sivuaineiden ja va-paan oppimisen kautta. Parasta an-tia olivat naistutkimuksen ja filoso-fian opintopiirit, joista hän ei vält-tämättä saanut edes opintopisteitä.

”Vapaata sivuaineoikeutta kan-nattaa käyttää hyödyksi. Ei tullut sellaista opintoputkea kuin suun-nittelin, ja hyvä niin. Menin sen mukaan, missä oli hyvät opetta-jat ja mielenkiintoiset tyypit. Ei ai-kuisten maailmassa kukaan kat-so ensimmäisenä, mitä sivuaineita siellä tutkintotodistuksessa on.”

Yliopisto oli keskeinen tekijä Rosa Meriläisen identiteetille. Hän op-pi yliopistossa perehtymään huo-lellisesti ja ajattelemaan kriittisesti. Ikuinen opiskelumoodi on jäänyt Meriläisellä päälle hyvässä mie-lessä. Vilpitön rakkaus tieteeseen ja kriittiseen ajatteluun ja niiden kautta syntynyt tiedonjano ovat it-sekin tutkijana työskennelleelle Meriläiselle yhä keskeisiä arvoja ja työvälineitä. Hän oppi yliopistossa kysymään ja hyödyntämään ympä-rillään olevaa tietoa.

”Perusasenne on, etten katso Googlesta vaan kirjastosta ja soitte-len asiantuntijoille. Olen se ärsyttä-vä tyyppi, joka koko ajan soittelee tutkijoille ja kyselee kaikenlaista.”

Meriläinen oppi myös nykyises-sä vapaan kirjoittajan työssään tar-vitsemaansa asennetta. Hän oppi luottamaan, että kaikki, missä on

sisällöllistä mieltä, koituu hyödyk-si, vaikka siitä ei rahaa saisikaan.Hän sanoo, että tärkeää on kerätä pääoma omaan päähän, ja että asi-oiden mieli on rakkaudessa tietee-seen. Omassa päässä olevaa sovel-taen pärjää parhaiten muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yliopisto loikin rakkauden hitaa-seen ja pitkäjännitteiseen tietoon. Yliopistomaailmassa koko ajan kiihtyvää tahtia Meriläinen kriti-soi.

”Kiire on naurettavaa. Ei ole mi-tään järkeä paheksua, kun ihmiset tekee mielekkäitä duuneja opinto-jen aikana. On ihan sama, miten nopeasti valmistuu.”

”Poissaoleva opiskelija ei kulu-ta mitään penkkiä yliopistolla. Mi-tään opintoaikojen rajauksien mu-kaista suorittamista ei kannata mu-rehtia. Tosin jos menee kokonaan työelämään kesken opintojen, niin voi olla vaikeaa hypätä opintokelk-kaan takaisin.”

Meriläinen kertookin pahimman ajantuhlauksensa yliopistossa ol-leen, kun hän opiskeli intensiivi-sesti ensimmäisen puoli vuotta.

”En edes muista niitä kirjoja enää, vaikka suoritin ne pätevin arvosa-noin. Onneksi sain pian muuta aja-teltavaa! ”

Parhaillaan Meriläinen lukee Ruotsin historiaa, sillä hän kirjoit-taa syksyllä ilmestyvää sotaromaa-nia. Romaanin teossa hän käyttää apuna historiantutkijoita ja Maan-puolustuskorkeakoulun tietäjiä, joiden avuliaisuutta hän ylistää.

Yliopisto antoi paljon Rosa Meri-läiselle, ja hän toivoo yliopistolai-toksen pystyvän jatkossakin tarjo-amaan nuorille vahvoja identiteetin rakennusaineita. Tampereen yli-opiston strategiassa lukee, että yli-opisto kasvattaa maailmaa ymmär-täviä maailman muuttajia. Meriläi-sen mielestä yliopiston idealistinen pyrkimys kuulostaa aidosti hyväl-tä.

”Niin sen pitääkin olla, että anne-taan välineitä ymmärtää maailmaa ja muokata sitä. En halua alistuvia ja sopeutuvia yksilöitä!”

On ihan sama, miten nopeasti valmistuu. Poissaoleva opiskelija ei kuluta mitään penkkiä yliopistolla. Mitään opintoaikojen rajauksien mukaista suorittamista ei kannata murehtia.

Villit opiskeluvuodet rakensivat hänestä Rosa Meriläisen

Rosa Meriläinen

Syntynyt 1975.

YTM Tampereen yliopistosta, pääai-ne valtio-oppi.

Entinen vihreiden kansanedustaja, nykyinen vapaa kirjoittaja.

Meriläisellä ja Simo Frangénilla on yhteinen lapsi Frans Jekku Artturi Frangén (s. 2006)

14 Aviisi 16.3.2012

PELASTAKAA GRAFFITIT

Pispalan Fame ja vanha huopateh-das löytyvät Rajaportin saunan kohdalta Pispalan Näsijärven puolei-sesta rinteestä. Osoite on Tikkuteh-taanrinne 1. Paikalle pääsee pujahta-maan epävirallista (ja vaaralllista) reittiä Ratakadulta junaradan yli tai kiertämällä Rantatien kautta.

Pätkä Pispalan Famea, joka jatkuu satojen metrien verran junaradan viertä seuraillen.


JUHo-MATTI PAAVoLA, TEKSTI & SEPPo HoNKANEN, KUVAT

Pienillä päätöksillä on joskus isoja seura-uksia. Tero Karvinen ei 11-vuotiaana var-masti tiennyt mihin aikanaan päätyisi, kun hän kavereidensa kanssa oli menos-sa elokuviin 80-luvun Turussa.

”Meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Indiana Jonesia, mutta olimme liian nuo-ria. Leffaan piti silti päästä ja päädyimme

katsomaan hip hop -kulttuurista ja graffiteista kertovaa Beat Streetiä. Kun kävelin ulos teatterista, kelasin, että haluan jo-nain päivänä tehdä samaa.”

Nykyään Karvinen, 38, on Pirkanmaan läänintaiteilija, joka maalaa, edistää graffitikulttuuria ja ohjaa nuoria työpajoissa kuukausipalkalla. Väliin mahtuu yli 20 vuotta spraypurkki kädessä, kohtaamisia poliisin kanssa ja taideopintoja.

Graffititaituri lupautui oppaaksi esittelemään Aviisille Tampereen näyttävimpiä seiniä ja kertomaan graffitikult-tuurista sekä siitä, miten pienen pojan unelmasta tuli julki-sen sektorin virallistama työ.

Ensimmäinen vierailupaikka löytyy Hatanpään verotoimis-ton lähettyviltä, toimistotalojen takaa, ratapihan reunalta. Käytöstä poistetun sivuraiteen tunnelin seinät on koristeltu värikkäin maalauksin. Paikka on katseilta piilossa, eikä sa-tunnainen kulkija sinne eksy.

”Paikan tietää vain kourallinen maalareita, niiden kaverit ja poliisi”, Karvinen kertoo.

Huolimatta syrjäisestä sijainnista jo vuosia graffititaiteili-joiden tyyssijana toimineen tunnelin seinät puhdistettiin ja rapattiin 2000-luvun alkupuolella.

”Kyllä siinä meinasi itku päästä. Aivan käsittämätön juttu, jota ei oikein voi perustella millään”, Karvinen muistelee tun-nelmia puhdistuksen jälkeen.

Tapaus kuvaa hyvin yleistä suhtautumista graffiteihin. Yh-teiskunta on valmis käyttämään suuria summia estääkseen katutaiteen tekemisen. Kuuluisin esimerkki on Helsingin kymmenen vuotta kestänyt Stop töhryille -kampanja, jonka aikana kaupunki käytti yli 23 miljoonaa euroa pääasiassa sii-vous- ja vartiointipalveluihin.

Samaan aikaan vahingonkorvaustuomiot graffitien maa-laamisesta kasvoivat kymmeniin tuhansiin euroihin ja teki-jöitä tuomittiin jopa ehdottomaan vankeuteen.

PELASTAKAA GRAFFITITLäänintaiteilija Tero Karvinen on valmis kahlitsemaan itsensä seinään, jos jopa Euroopan mitta-kaavassa merkittävä graffiti-pyhäkkö Pispalasta hävitetään.

Tero Karvinen esitteli Aviisille käytöstä pois-tetun rautatietunne-lin, jonka seinät on koristeltu värikkäin maalauksin.

16 Aviisi 16.3.2012

”Pahimmillaan kavereita on istu-nut linnassa puolitoista vuotta. Jos si-tä vertaa vaikkapa rangaistuksiin pa-hoinpitelyistä, on ihmisen arvo pieni materian rinnalla.”

Myös Karvinen on ollut poliisin kanssa tekemisissä ja joutunut mak-samaan pieniä korvauksia.

”Kuulusteluissa poliisi yritti kuu-mottaa minua lopettamaan maalaami-sen, mutta se vain innosti jatkamaan. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, kun saan palkkaa touhusta ja voin jo nauraa tilanteelle.”

Karvisen ystäväpiiristä on tullut mui-takin kulttuurivaikuttajia. Vaikka ra-tapihoilla juoksentelu on vanhemmal-la iällä vähentynyt, moni kaveri on päätynyt taiteilijaksi, graafikoksi tai galleristiksi. Joukkoon mahtuu myös kulttuuriministeri.

”Arhinmäen Paavon kanssa olem-me naureskelleet, että meistä olisi pi-tänyt ottaa luokkakuva. Nyt siitä voi-si katsoa, että kuka on läänintaiteili-ja ja kuka kulttuuriministeri. Jos joku olisi ehdottanut viisi vuotta sitten, että näin käy, olisin pitänyt hulluna.”

Nykyään asenneilmastossa onkin havaittavissa muutoksia. Siitä kertoo jo Karvisen valinta läänintaiteilijaksi. Uudessa asemassa iso osa toimenku-vaa on kertoa graffitikulttuurista ul-kopuolisille.

”Nollatoleranssin vallitessa Hesaris-sa ei saanut toimituksen päätöksen mukaan kirjoittaa graffiteista myön-teisesti. On hyvä, että pääsee vihdoin oikomaan sinä aikana syntyneitä en-nakkoluuloja, väärinkäsityksiä ja hal-lusinaatioita, joita ihmisten päihin on välillä aika tiukkaankin jäänyt.”

Karvinen korostaa, että graffitien maalaaminen ei ole sattumanvaraista töhrimistä, vaan tekijöillä on oma si-säinen koodistonsa. Teoksia tehdään

vain julkisille seinille.”Yksityisen talon seinille ei sovi maa-

lata, mutta vieressä oleva sähkökaap-pi on vapaata riistaa.”

Kierroksemme toisessa kohtees-sa Pispalassa sääntö konkretisoituu. Vanhan ja hylätyn kattohuopatehtaan seinät ovat kauttaaltaan maalatut niin ulkoa kuin sisältäkin, mutta vieressä sijaitsevan yksityisasunnon seinään on eksynyt vain yksinäinen tagi.

Sosiaalinen paine pitää vakavam-min alaa harrastavien teokset julkisil-la seinillä, mutta isosta joukosta löy-tyy aina joitain sooloilijoita.

”Jos minä tuohon olisin maalannut, niin kyllä tulisi kavereilta sanomis-ta”, Karvinen toteaa, kun katselemme asunnon seinää.

Vilkkaasta kulttuurielämästä tunnet-tu Pispala on poikkeuksellinen alue myös graffitien suhteen. Rantatien ja junaradan välistä löytyy alue, jota alan piireissä kutsutaan Pispalan Fa-meksi. Nimitys tulee englanninkieli-sestä termistä Hall of Fame, kuului-suuksien sali.

Hylätyissä tehdasrakennuksissa on maalattu puolilaillisesti: virallista lu-paa ei ole, mutta aluetta ei myöskään valvota. Vanhimmat maalikerrokset ovat yli kaksikymmentä vuotta van-hoja, eikä seiniä ole pesty koskaan.

”Joskus olisi mahtava katsella Pispa-lan seiniä samanlaisella röntgenlait-teella, jolla tutkitaan vanhojen maa-lausten alempia kerrostumia”, Karvi-nen haaveilee.

Alueen merkittävin kohde on juna-radan vieressä oleva muuri. Tehdasra-kennusten sisällä töiden taso vaihtelee, mutta puoli kilometriä pitkän muurin laidasta laitaan täyttävät graffitit ovat näyttäviä.

”Vastaavanlaista paikkaa ei enää löydy Suomesta, ne kaikki on puret-tu tai puhdisettu. Euroopankin mit-takaavassa feimi on poikkeuksellinen paikka.”

Nyt purkutraktori uhkaa myös Pis-palan tehdasrakennuksia. Alueelle kaavaillaan kerrostaloja, sillä Näsijär-vinäkymiä tarjoava tonttimaa on ar-vokasta.

Radanvierustan muuria ei voi purkaa, mutta Karvinen pelkää, että Pispalan Fame halutaan pestä uudisrakenta-misen myötä. Ajatukseen rakennus-ten purkamisesta hän yrittää sopeu-tua, mutta feimin vuoksi Karvinen on valmis taistelemaan.

”Tämä on kulttuuriympäristö, johon on tehty käsittämätön määrä taidetta. Ei kaikkea ihmisten tekemää pidä hä-vittää. Kahlitsen itseni vaikka ratakis-

koon, jos se meinataan tuhota”, hän julistaa esitellessään muuria.

Graffititaide on kuitenkin luonteel-taan katoavaista. Seiniä puretaan ja pestään jatkuvasti, ja Pispalan kaltai-set maalauspaikat ovat harvassa. Van-hojen teosten päälle syntyykin nope-asti uusia graffiteja. Päälle maalaamis-ta säätelevät sisäiset normit. Uuden teoksen on oltava alle jäävää parempi. Piireissä käytetään termiä burn rule.

”Ei voi mennä tekemään ihan mitä tahansa paskaa toisten töiden päälle. Burn rule on opettanut vapauden li-säksi vastuusta ja ajanut kehittymään taiteilijana.”

Karvinen haluaisi taltioida katoa-vaa katutaidetta myös muiden ihastel-tavaksi. Hän onkin perustamassa mu-seokeskus Vapriikin kanssa graffitiar-kistoa. Tarkoitus on valokuvata teok-sia ja tallettaa kuvat arkistoon.

”Graffititaidetta häviää jatkuvasti. Jos sitä ei taltioida mihinkään, se pois-sa ikuisesti.”

Läänintaiteilijan pesti on tuonut Kar-viselle paljon julkisuutta, ja hänen töi-tään on ollut esillä Tampereen taide-museota myöten.

Aiemmin vapaana taiteilijana itsen-sä elättäneen miehen tekeminen tai asenteet eivät kuitenkaan ole muut-tuneet. Karvisen mielestä graffitit ovat edelleen tapa ottaa kaupunkitila hal-tuun, eikä hän sulje pois laittomille seinille tehtäviä maalauksia.

”Tässä oli pari hiljaisempaa vuotta, mutta nyt graffitien tekeminen kiin-nostaa jälleen. Pispalan kaltaisiin paikkoihin on hienoa maalata, se on paljon vapaampaa kuin tilaustöiden tekeminen.”

Yksi asia on kuitenkin muuttunut.”Enne tuli sanomista, jos maalasi,

mutta nykyään saa kuulla, jos ei maa-laa.”

Toista Pispalan Famen kaltaista paikkaa ei löydy Suomesta.Euroopankin mittakaavassa kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä kohde.

”Huopatehtaan seutu on valtava ilmainen nykytaidegalleria”, kehuu Tero Karvinen. ”Mitä useammat tästä tietävät, sitä todennäköisempää on, että kaikkea taidetta ei tuhota pus-kutraktoreilla.”


OPISKELE YHTEISKUNTATIETEITÄ PORISSA

Tampereen yliopiston Porin yksikkö on yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö Porin yliopistokeskuksessa. Tampereen yliopisto tarjoaa Porin yksikössä tutkintokoulutusta seuraavissa tutkinto-ohjelmissa:

• Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori • Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori (sosiaalipolitiikka ja sosiologia)

YHTEISHAKU

Hakuaika: 5.3.2012-3.4.2012 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi

• Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori, valintakoe ti 29.5.2012 klo 10.00-14.00 ks. yhteisvalinnan verkkosivut: www.yhteiskuntatieteet-yhteisvalinnat.fi.• Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori, valintakoe ke 30.5.2012 klo 12.00-16.00

PO

RIN

YLI

OP

IST

OK

ES

KU

S

Lisätietoja valintaperusteista:www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/stp.htmlwww.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/sop.html

Lisätietoja:[email protected] tai [email protected] valintaopasta voi tilata: www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.html

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:www.tampereenkesayliopisto.fi puh. (03) 223 8433

Kesän abi- ja lukiolaiskurssit Tampereen kesäyliopistossa

Matematiikka:Lukion lyhyen matematiikan kertauskurssi 23.-27.7.2012 klo 8-13, 120 € Lukion pitkän matematiikan kertauskurssi 23.7.-3.8.2012 klo 10-16, 150 € Reaaliaineiden kertauskurssit alk. 24.7.-1.8.2012, 140 €:• Biologia • Historia • Psykologia • Terveystieto • Yhteiskuntaoppi • Historia • ks. tarkemmat tiedot nettisivuiltamme!Englanti:Englannin tehokertaus abeille kurssi I: 4.-8.6. Kurssi II: 30.7.-3.8. Kurssi III: 6.-10.8., 95 € Englannin kielen kertauskurssi abivuotta ja ylioppilaskirjoituksia varten kurssi I: 4.-15.6. kurssi II: 30.7.-10.8., 130 €Englannin kertauskurssi vuoden lukiota käyneille 23.-27.7.2012 klo 9-12, 95 € Ruotsi:Ruotsin kielen kertauskurssi lukiolaisille ja abiturienteille Kurssi 1:4.-15.6. Kurssi II: 23.7.-3.8., 130 € Ruotsin kielen ainekirjoitus ja rakenneharjoituskurssi 16.-27.7., 115 € Ruotsin kertauskurssi vuoden lukiota käyneille 30.7.-3.8., 95 € Muut kielet:Saksan kielen kertauskurssi lukiolaisille ja abiturienteille 24.7.-3.8., 130 € Ranskan kielen kertauskurssi lukiol. ja abeille 30.7.-10.8. klo 16.30-19.45, 130 €Muut kurssit ja avoin yliopisto-opetus:English Conversation Course for Senior High School Students and Young Adults 4.-8.6. klo 14.00-17.15, 75 € Kasvatustieteen perusopinnot 25 op (TaY) alk. 4.6. 325 € Sosiaalipsykologian ja sosiologian perusopinnot 25 op (TaY) alk. 28.5., 310 € Tiedotusopin perusopinnot 25 op (TaY) alk. 4.6., 350 €

Hakuaika 5.3.–3.4.2012www.tut.fi/hakuinfo

Kysy teekkarilta!Koko hakuajan ma-ti

online teekkarichat

KIRKKAASTI PARAS VALINTA

Nya tider kräverannorlunda lösningar. Kom och studera vid Åbo Akademi.

www.abo.fi/sok

UTANFÖR TÄNK LADAN

KATSO MYÖS BLOGItransitionhall14.tumblr.com

18 Aviisi 16.3.2012

Klikkaaucpori.fi/hakuja lue lisää.

Aalto-yliopisto | Tampereen teknillinen yliopisto | Tampereen yliopisto | Turun yliopisto

Opiskele yksilöllinen tutkinto aurinkoisessa tapahtumakaupungissa

HAEOPISKELEMAANHAKUAIKA

1.3.-20.5.www.suomenteatteriopisto.fi

Koulutuksen kesto 9 kk.

Peruslinja on ammattiin ohjaavaa koulutusta näyttelijän

uralle aikoville. Opetus kattaa näyttelijäntyön kaikki osa-alueet.

Koulutus on hyväksyttyvaltion opintotukilain piiriin.

SUOMEN TEATTERIOPISTO | Lapintie 3 a, TAMPERE | p. 0207 288 388

VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA

Taideohjelmat Taide, kuvataide ja taidekäsityö *) Valokuvataide Perinteinen ja digitaalinen *) Sarjakuvataide ja graa� nen suunnittelu *) WWW-suunnittelu ja graa� nen tuotanto Sisustaminen ja huonesuunnittelu *) Tapahtumatuotanto Tanssitaide Teatteri

Kielet ja tieteelliset aineet Ruotsia suomenkielisille Kielet ja matkailu Finska för svenskspråkiga Around the world in 8 months Luonnontieteet ja lääketiede Oikeustieteet*) Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla

Englannissa. University for the Creative Arts.

PANOSTA ITSEESI!Monet suomenkieliset ylioppilaat ovat jo löytäneet tiensä opistoomme. Hyppääsinäkin kielikylpyyn – opiskele lukuvuosi 2012–2013 ruotsinkielisessä ympäristössä!

Kuva

: San

dra

Vaih

ela

VNF on ruotsinkielinen kansanopisto Karjaalla, Raaseporissa. Opistomme kampus-alueineen sijaitsee vain kilometrin päässä rautatieasemalta, junayhteydet sekä Hel-singistä että Turusta päin ovat mainiot. SUORAHAKU 11.6. ja 6.8.2012. Lue lisää kotisivuiltamme tai ota yhteyttä!

Pumppulahti 3, 10300 Karjaa 019 222 6025 [email protected] www.vnf.fi


TULKKAA ITSELLESI TULEVAISUUS!Viittomakielentulkki (AMK)

Hakuaika: 5.3.–3.4.2012www.amkhaku.fi

Lisätietoja: 020 690 431 tai [email protected]

facebook.com/diakamk

Monta tapaaMonta tapaaMonta tapaaparantaa maailmaa.

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Diak Länsi, Ruukinkatu 2–4, 20540 TurkuLiis

a, 2

3 v.

“Mun toiveissa on ammatti, jolla ylitetään kulttuurirajoja.”

.fi

Talven linjat 2012 - 2013ORIVEDEN OPISTON TALVEN LINJAT 20.8.2012 - 17.5.2013JA KIRJOITTAJALUKIO 8.8.2012 - 31.6.2013

• Sanataiteen linja

• Käsikirjoituskoulu

• Journalismin linja

• Suomen kielen ja kirjallisuuden linja

• Kuvataidelinja

• Avoin Ateljee

• Sarjakuvalinja

• Taidepainotteinen kasvatustieteen linja

• Musiikkilinja

• Oriveden Opiston Kirjoittajalukio

Oriveden Opisto, Koulutie 5 puh. 0207 511 511 35300 Orivesi www.orivedenopisto.fi

Oriveden Opistoavoin, innostava, rohkeaavoin, innostava, rohkea

Löydä oma juttusi Kalliosta.Kulttuuria

MediaaYliopistoon

www.heo.fi

KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTAKauppatieteiden kandidaatin ja

maisterin tutkinnotHakuaika 5.3.-3.4.2012

Valintakoe 12.6.2012

Opiskele kauppatieteitä Porissa! Hakutiedot www.tse.utu.fi/pori

Oletko ylioppilas? Tulevaisuus avoinna?

Hae opiskelemaan monipuoliseksi osaajaksi!

20 Aviisi 16.3.2012

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAKOKEELLISTA Mental Alaska -illassa to 22. maaliskuuta Hertassa esiintyvät Avarus ja Panssarijuna

Balkan Fever -klubilla vastustetaan syrjintää Klubilla lauantaina 24. maaliskuutaARvosTeLUAsTeikko 1–5 TähTeä

ROKITUS ROHKAISEE OSALLISTUMAANNaiskulttuuripäivillä houkutellaan naisia musiikin miesvaltaiselle alalle.

Rock ja naiset on edelleenkin mo-nelle yhtälö, jo-ta pitää korostaa eriko isuutena. Kun musiikillis-ta osaamistaan joutuu todistele-

maan, voi joillekin naispuolisille rok-kareille pintaan nousta vitutus. Sen si-jaan Naiskulttuuripäiviä järjestäneet rokkimimmit valitsivat teemaksi sa-nan Rokitus.

Nelipäiväiseksi laajentunut tapah-tuma sisältää keskustelua sukupuo-lesta, tasa-arvosta ja naisten roolis-ta musiikkimaailmassa. Tärkeintä ei kuitenkaan ole istua ja puida asioi-ta, vaan toimia. Rokitus haluaa saa-da naiset mukaan miesvaltaiseen mu-siikkibisnekseen.

”Halusimme, että luentojen kuun-telemisen lisäksi ihmiset voivat myös osallistua. Tee se itse -työpajat ovat myös hyvä tapa päästä kokeilemaan sellaista, mitä ei aiemmin ole uskalta-nut yrittää”, tapahtuman toinen pro-jektisihteeri Maija Repo kertoo.

Tarjolla on neuvoja tapahtumien tuottamiseen ja tiskijukan uralle. Mo-lemmat alat ovat vahvasti miesten kä-sissä, vaikkei Revon mukaan näin tar-vitsisi olla.

”Dj-työpajassa opitaan perusju-tut levyjen soittamisessa tarvittavas-

ta tekniikasta. Monille juuri tekniik-ka saattaa olla kynnyskysymys, vaik-ka tärkeintä on kuitenkin kiinnostus musiikkiin” , itsekin dj-keikkoja teke-vä Repo rohkaisee.

Ramppikuumeen voi voittaa myös lauantaina kahvila Hertassa järjes-tettävässä avoimessa keskustelutilai-suudessa. Sinne voi tulla pitämään puheenvuoron omista musiikillisista kiinnostuksenkohteistaan.

Repo järjestää Tamyn Naiskult-tuuripäiviä yhdessä Pieta Hyväri-sen kanssa. Myös elokuvakerho Mon-roe, Tampereen Amnesty sekä nais- ja miestutkimuksen ainejärjestö NaMi ovat olleet mukana luomassa tapah-tumia. Ohjelmalehtinen onkin täyn-nä menoa keskiviikkoaamusta lauan-tai-iltaan. Päivä voi alkaa vegaanisel-la brunssilla ja jatkua kansantanssi-tunnilla tai kirjailtamassa. Tarjolla on myös musiikkidokumentteja, jotka kertovat naistoimijoiden kautta niin punkin kuin hiphopinkin historiaa.

Kaiken kulttuuritarjonnan keskellä ei sovi unohtaa pientä politisoitumis-ta. Naiskulttuuripäivien pääseminaa-rissa keskiviikkona puretaan myyt-tiä musiikin sukupuolettomuudesta ja torstaisessa paneelikeskustelussa paneudutaan naisten rooliin arabike-vään vallankumouksissa.

Mitä ikinä neljän päivän tapahtu-

man aikana tehdäänkin, se liittyy mu-siikkiin. Viisaasti valittu yläotsikko, sillä harvemmin naiseuteen ankku-roituvilla teemapäivillä on nähty teke-mistä aina levynvaihtotorista musiik-kivisailuun. Nyt 31. kertaa järjestettä-vä perinteikäs tapahtuma saa uutta väriä.

”Musiikki on aihe, joka koskettaa monenlaisia ihmisiä sukupuoleen kat-somatta. Mainitaanhan tapahtuman nimessäkin jo kulttuuri, joten halu-simme panostaa nimenomaan moni-puoliseen kulttuuriohjelmaan”, Repo perustelee.

Tietysti tarkoituksena on myös nostaa esiin naisten tekemää kulttuuria. Yksi Naiskulttuu-ripäivien päätapahtumista on torstaina Telakalla järjestettävä Rokitus-klubi. Tuolloin lavan val-taavat vaihtoehtoista rokkia soit-tava Euforia ja garagepunkille us-kollinen The Splits!

Naiskulttuuripäivien esiinty-jiksi on haluttu nostaa naisia. Repo muistuttaa, että naissu-kupuolen korostamisella on kaksi puolta. Se saattaa olla ka-tegorisoivaa ja toiseuttavaa – on olemassa erikseen bände-jä ja tyttöbändejä. Toisaalta naissukupuolen korosta-minen voi myös olla tar-

peellista, sillä naiset ovat edelleen mu-siikkimaailmassa vähemmistössä.

”Haluamme tämän tapahtuman avulla luoda näkyvyyttä naismuusi-koille sekä inspiroida ihmisiä musii-kin tekemiseen itse. On eri asia, tu-leeko tytöttely ylhäältäpäin, vai onko kyse siitä, että tuodaan ylpeänä esiin naisten tekemää musiikkia.”

Annastiina Airaksinen

Maija Repo valitsi Naiskulttuuripäi-ville teeman, joka inspiroi häntä itse-äänkin – musiikin.

Suosittelemme!

Tamyn Naiskult-

tuuripäivät 28.–31.

maaliskuuta ympäri

Tamperetta.

Aviisi suosittelee

Keskiviikkoisin

kaikki on sallittu –

erityisesti naisille!

Anything Goes

Wednesday w/ Eki

Vilén. Open stage,

performance, blues

ja jopa jamit.

28.3. kello 21–23, Bar

Alanya, Satakun-

nankatu 26

ROKITUS-klubi: La-

valle astuvat Euforia

ja The Splits! 29.3.

kello 21–02, Telakka,

Tullikamarin aukio 3

Vallatonta

musiikkia-luento,

30.3. kello 11-12 , ls

109, Virta, Åkerlun-

dinkatu 5

Say My Name (Hol-

lanti 2009). Elokuva

kertoo naisista, joil-

le räp on elämä.

31.3. kello 15–17:30,

Kulttuurikahvila

Hertta, Näsilinnan-

katu 22


KOKEELLISTA Mental Alaska -illassa to 22. maaliskuuta Hertassa esiintyvät Avarus ja Panssarijuna INDIE Doriksessa perjantaina 23. maaliskuuta Avasaxa ja ylistäviä arvioita saanut Burning Hearts

Klassikkoni

eURodAncen kULTA-AikA noin 1991-1994

Eurodance, ensirakkauteni

Balkan Fever -klubilla vastustetaan syrjintää Klubilla lauantaina 24. maaliskuuta

Luehan tämä!

Menehän tänne!

neiTi JULie, TUkkATeATTeRi, ohJAUs kATRi kekäLäinen

Leninki, TTT-kLUbi, PääosAssA iLkkA heiskAnen, ohJAUs vesA vieRikko

Lauantaina 17. maaliskuuta vietetään Pyhän Patrickin päivää, joka on myös Irlannin kansallispäivä. Juhlaperinteisiin kuuluu muun muassa vihreään pukeutuminen. Legendan mukaan maan suojeluspyhimys Pyhä Patrick havainnollisti irlantilaisille kristinuskon kolminaisuusoppia apilanlehden avulla. Tampereella irlantilaiseen kansanperinteeseen voi tutustua ainakin O’Harasissa ja O’Connellsissa kolmostuopin avulla.

Sanotaan, että lahjakkaat lainaavat, nerot varasta-vat. Lainaus ruumiillistui

1990-luvun eurodancessa.Eurodance varasti häpeilemät-

tä edellisten vuosikymmenten hiteistä. Esimerkiksi Leila K ot-ti Electricin bassolinjan Donna Summerin I Feel Lovesta ja ker-tosäkeen Shannonin Give Me To-nightista. Puhumattakaan 1990-lu-vulla tehtailluista covereista.

Populäärimusiikin aitoudelle eurodance oli viimeinen kuolinis-ku. Artistit olivat tuotteita, ja hei-dän narujaan vetelivät kasvotto-mat tuottajat ja levy-yhtiön mie-het. Yksinkertaiset melodiat ja hal-vat syntetisaattorisoundit sulatet-tiin vaahtokarkkimaisen makeak-si massaksi, jonka ainoa tarkoitus oli myydä levyjä. Eurodance ei ol-lut muuta kuin kiiltävää pintaa.

Samaan aikaan eurodance oli myös hillitöntä hedonismia ja vapautu-mista kaikista arjen – usein myös järjen – kahleista. Ei liene sattu-maa, että eurodance vetosi ala-as-teikäisen tajuntaan. Sen maailma oli neonväreissä kylpevä satumaa, jossa mikä tahansa oli mahdollista.

Mikään konsepti ei ollut liian omituinen: änkyttävä jazz-mies, ruotsalaiset teknokarjapaimenet, intialainen taksikuski. Tuskin mikään musiikin genre on mars-sittanut estradille sellaista friikki-en kavalkadia kuin eurodance. Ja musiikkivideoilla heitä palvottiin sankareina.

Viimeistään yläasteella kuva eu-rodancen viattomuudesta särkyi. Sen korvasi vastenmielisyyden tunne tuota läpeensä kaupallis-ta, sielutonta musiikkia kohtaan. Vasta viime vuosina olen alkanut katsoa lämmöllä takaisin euro-dancen kulta-aikaan.

Todellisuudessa eurodan-ce ei koskaan mennyt mihin-

kään. Sen pitivät elossa tämän jalon musiikinlajin todel-

liset asiantuntijat, jot-ka säilöivät hellästi

eurodancen perin-töä hansikasloke-

roissa naarmui-silla kokoel-

m a- c d : i l l ä hakkaavan b a s s o n täyttäessä Toyota Co-

rollan huu-maavalla volyymilla.

Samuli Huttunen

Harvoin esitystilan pienuutta voi sanoa vahvuudeksi. Katri Ke-käläisen ohjaamassa Neiti Juli-

essa tunnelma on niin intensiivinen, et-tä samanlaista tunnelmaa tuskin olisi ta-voitettu isolla lavalla.

Niukan lavastuksen (Piia Mäkinen) keskellä pureudutaan luokka- ja suku-puolieroihin kolmea eri maailmankuvaa edustavan henkilön kautta. Murhenäy-telmässä henkilöiden kierous paljastuu puheiden ja ajatuksien kautta, ei tekojen. Keskustelujen kuluessa valta siirtyy ove-lasti henkilöltä toiselle.

Kekäläinen on ollut uskollinen August Strindbergin alkuperäistekstille. Yllä-tyksiä ei nähdä, mikä pitää yksinäytök-sisen esityksen kokonaisena, mutta jät-tää ohjaajan oman äänen pimentoon.

Hieman lisää uskottavuutta esitykseen toisi yhtenäisempi linja puvustuksessa. 1800-luvulle sijoittuvaan tekstiin näh-den näyttelijöiden puvustus on liian ny-

kyaikainen. Valinta vaikuttaa sattumal-ta, sillä vain osalla näyttelijöistä vaatteet poikkeavat ajankuvasta.

Useampien taustaäänien käyttö olisi tuonut lisää syvyyttä esitykseen. Vierei-sessä huoneessa käynnissä olevat juhan-nustanssit ja linnun paljain käsin tappa-minen ovat äänettömiä toimintoja esi-tyksen äänimaailmassa.

Neiti Juliessa roolitus on kohdillaan. Näyttelijät (Noora Karjalainen, Antti Kankainen ja Karoliina Ailasmaa) siir-tyvät uskottavasti tunnetilasta toiseen. Hemmotellun ja lapsellisen Neiti Julien roolissa Karjalainen muuntuu taitavas-ti saamattoman epätoivoiseksi ihmisrau-nioksi. Tunnelman tiivistyminen loppua kohden on juuri pienieleisen, mutta us-kottavan näyttelijäntyön ansiota.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Minä juomaan ratkenneena olen yksinäinen ja onneton”, perus-teli aikanaan laulun minä Lee-

vi and the Leavingsin kappaleessa Mi-tä kuuluu Marja-Leena yöllisiä puhelin-soittojaan. Samasta lähtökohdasta am-mentaa Matti-Juhani Karilan kirjoitta-ma näytelmä Leninki. Karilan teksti on terävää tykitystä, jossa taitavasti eksy-tään aiheesta tuon tuosta. Ilkka Heiska-nen tulkitsee tekstiä luontevasti. Nopea-tempoinen, rönsyilevä käsikirjoitus py-syy takeltelematta kasassa.

Vesa Vierikon ohjauksessa ei nähdä paljoakaan liikettä, joten hetkittäin tun-tee seuraavansa kuunnelman äänityk-siä. Lisäksi esitystä vaivaa sama ongel-ma kuin muitakin TTT-klubin esityk-siä: katsomo on puolikaaren muotoinen, mutta esitys esitetään suoraan eteenpäin. Reunapaikan katsoja näkee Heiskasen kasvot ensimmäistä kertaa hänen ku-martaessaan aplodeille.

Ajoittain Usko Haverisen (Heiskanen) henkilöhahmo ja teksti tuntuvat risti-riitaisilta. Haverisen iltapäivälehdistä hankkima lukeneisuus vaihtuu jaaritte-lusta oman puheen tehokeinojen tarkas-

teluksi, mikä syö hahmon uskottavuutta. Korvaan särähtävät myös ajankuvalliset ristiriidat, kun kuusikymppinen mies muistelee nuoruuden rakkautensa tatu-oituja rintoja.

Esitystä vaivaa yllätyksettömyys, vaikka Heiskasen soljuvaa su-juvuutta onkin miellyttävä seurata. Tragikoominen esi-tys tasapainoilee osaavasti ilon ja surun välillä niin, et-tä lopputulos on koskettava. Ennen kaikkea kyse on mie-hestä, joka sydänsurujen ta-kia olisi ollut valmis juoksemaan ju-nan alle, mikäli rata olisi ehdit-ty vetää kyläl-le asti.

Sanna-Kaisa

Lähdeaho

Neiti Juliessa sydän ei syki pelkästä rakkaudesta

TTT-Klubilla yksinäisyys on arpi sydämessä

ROKITUS ROHKAISEE OSALLISTUMAAN

Ilkka Heiskasen esittämässä monologissa jätetyn miehen kaipaus helpottuu, kun hän valehtelee oman elämänsä makeaksi.

Tukkateatterin klassikonäytelmässä kreivin tytär ja palvelijat pelaavat valtapeliä kartannon keittiössä.

Pyhän Patrickin kunniaksi oluttuoppeja

Kokeellinen mielenosoitus-työpaja

Seattlelainen lääkäri Ray Bennett on toipuva ylisuorit-taja. Alisuorittajan manifestissa hän opettaa, että pyrkimys keskin-kertaisuuteen on avain onneen töissä,

kotona, rakkaudessa, ruokavaliossa, liikunnassa ja jopa ruuhkaliikenteessä. Taskukokoinen teos opettaa nauttimaan alisuo-rittamisen mukanaan tuomista iloista. Lukija saa kosolti helppoja vinkkejä siihen, miten voi olla on-nellinen vähemmästä.

Aviisi vaatii teosta lisättäväksi pakolliseksi kurssikirjaksi kaikkien alojen ensimmäisen vuosikurssin opetusohjelmaan.

RAy benneT, ALisUoRiTTAJAn

mAniFesTi, AmmAkko 2012, 96 s.

Keskin-kertaisuuteenpyrkiminenkannattaa!

Pispalan nykytaiteen keskus Hirvi-talo ja porilainen T.E.H.D.A.S. luovat 17. maaliskuuta alkaen Galleria Rajatilaan teoskokonaisuuden, joka pyrkii kyntämään ideologisen maaperän avoimeksi mielipiteen muodostuksen ja ilmaisun tilaksi. Installaatio tuo esille erilaisia mahdollisuuksia nähdä epäkohtia maailmassa. Teos laajenee myös galleriassa yleisön kanssa käytävän keskus-telun pohjalta julkiseen kaupun-kitilaan erilaisten interventioiden muodossa, jotka heijastuvat takaisin näyttelytilassa esitettä-vään videomateriaaliin. Mielenosoi-tukset tapahtuvat kolmesti viikossa lähtien aina Galleria Rajatilalta lauantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 15. Aiheita mielenosoituksille voi ehdottaa myös itse.

Ilkka Heiskanenon luontevaUsko Haverinen.

22 Aviisi 16.3.2012

TuohipilliJuuria

etsimässä

Munniharpusta se alkoi. Nyt perinnesoitinten rakentaminen on Juhana Nyrhiselle päivätyö. Vanhojen soitinten soundissa viehättää brutaalius.

Juhana Nyrhinen pitelee kä-dessään Varloin kanteletta ja rytmisoittimena käytettäviä rapapalleja.


TuohipilliJuuria

etsimässäsAmULi hUTTUnen, TeksTi & kUvA

Soitinrakentaja Juhana Nyr-hinen näppäilee muutaman sävelen haapapuusta veiste-tyllä 12-kielisellä kanteleel-la. Kantele on hieman epävi-

reessä, mutta sen sointi on syvä ja läm-min.

”Tämä on Varloin kantele”, Nyrhinen selittää. ”Varloi on kylä Karjalassa, jos-ta on joskus tuotu Jyväskylän kantele-museoon alkuperäinen kantele, josta olen tehnyt tämän kopion.”

Nyrhinen rakentaa Kurussa sijaitse-valla pajallaan vanhoja suomalaisia pe-rinnesoittimia perustamalleen Metsän ääni -tuotemerkille, joka toimii osana kulttuuriosuuskunta Uulua. Yksi työn osa-alue on kopioiden rakentaminen museosoittimista.

”Museon soittimia ei pääse kokeile-maan. Niistä pitää ottaa mitat ja raken-taa kopio”, kertoo Nyrhinen. ”Soun-din samankaltaisuudesta ei ole takeita, se on sitten astraalitason juttuja. Se on kyllä varmaa, että äänensävy on erilai-nen kuin uudemmassa kanteleessa.”

Tampereen Pispalassa majaansa pitävä kulttuuriosuuskunta Uulu on 2003 pe-rustettu kuuden etnomusikologin ja pe-rinnesoitinrakentaja Nyrhisen muodos-tama yritys, joka tuottaa erilaisia mu-siikkipalveluja, kuten musiikkityöpajo-ja, ohjelmapalveluja ja koulutuksia.

Etnomusikologiaa Tampereen yliopis-tolla opiskeleva Joonas Keskinen on ol-lut Uulun toiminnassa mukana vuodes-ta 2007. Keskinen aloitti työharjoittelija-na ja lopulta osti osuuden osuuskunnas-ta. Siitä lähtien hän on työskennellyt lä-hes täyspäiväisesti Uululle.

”Olin aktiivinen musiikinharrastaja, ja kun pääsin lukiosta, selailin hakuop-paita ja etnomusikologia pisti sieltä sil-mään”, Keskinen kertoo. ”Hain opiske-lemaan etnomusikologiaa 2003 ja sillä tiellä ollaan. Opiskelun aikana innos-tuin alasta ja erilaisista musiikkikult-tuureista.”

Juhana Nyrhisen Metsän ääni -tuote-merkki keskittyy suomalaisiin perin-nesoittimiin. Uulun toimintaan kuulu-vat myös maailman eri musiikkikult-tuurit.

”Viimeisen vuoden tai puolentoista vuoden aikana Uulun toiminnan spekt-ri on laajentunut. Paino ei ole niin selke-ästi yhdellä musiikin osa-alueella”, et-nomusikologian opiskelija ja Uulun jä-sen Antero Mentu toteaa.

Parin viime vuoden aikana Uulu on myös julkaissut levyjä. Tuorein julkai-su on Aalto-nimisen yhtyeen Tuulilaby-rintit, joka ottaa vaikutteita musiikki-kulttuureista ympäri maapalloa.

Suurin osa Uulun jäsenistä on etnomu-sikologeja, mutta Juhana Nyrhinen ei oppinut rakentamaan perinnesoittimia luennoilla istumalla. Nyrhisellä on kon-takteja muutamiin suomalaisiin perin-nesoitinten rakentajiin, mutta mitään varsinaista opetusta hän ei ole saanut.

”Eihän yliopistolla opeteta soitinra-kennusta”, Nyrhinen sanoo. ”Tekemäl-lä olen oppinut.”

Nyrhinen on kaivanut itse tietoa soi-tinten rakentamisesta ja edennyt kokeile-malla. Munniharppu oli yksi ensimmäi-siä hänen rakentamistaan soittimista.

”En ollut ikinä nähnytkään koko soi-tinta. Sitten yksi engelsmanni soitti sel-laista ja hämmennyin, ehkä jopa ihas-tuin siihen soittimeen ja soundiin. Olin silloin eräopaskoulussa. Meillä oli siellä käytössä sepän paja. Luonnollisesti piti heti kokeilla tehdä munniharppu. Siitä on nyt kolmetoista vuotta.”

Soitinten rakentelu oli aluksi Nyrhi-selle harrastus. Sitten uululaiset ostivat niin paljon Nyrhisen soittimia, että lo-pulta hän liittyi osuuskunnan jäsenek-si. Nykyään perinnesoitinten rakenta-minen on hänelle päivätyö.

”Tällä elättää itsensä juuri ja juuri. Viime vuonna myin noin 300 soitinta”, Nyrhinen laskee.

Materiaaleista tärkeimmät ovat puu ja rauta, josta esimerkiksi munniharput ja teräskielet tehdään. Sen lisäksi Nyrhi-nen tekee pronssivalua, kulkusia, torvia sarvesta, luuhuiluja ja rumpuja nahasta.

”Eilen soitin poromiehille ja pitäi-si käydä hakemassa poronnahkoja La-pista. Huomenna Porin museoon men-nessä haen sarvia yhdeltä teurastamol-ta Ulvilasta.”

Nyrhisen käsissään pitämän Varloin kanteleen noin 12 senttiä korkea ja pari-kymmentä senttiä leveä koppa on veis-tetty yhdestä puusta.

”Puusta ei voi ikinä käyttää puun ydintä, koska se halkeaa. Ei kaupasta saa ostettua näin vahvaa lankkua, saa-

tikka että se olisi halkeamatonta. Pitää tehdä tuoreesta puusta, veistää suurin-piirtein valmiiksi ja antaa kuivua vä-hän. Se on ainut mahdollisuus, että sen saa halkeamattomana soittimeksi.”

Soitinrakentajan ammatti on Suo-messa kohtuullisen nuori. Nyrhisen mukaan vasta 1900-luvun alussa maas-samme on ollut ammattimaista kante-leen rakennusta. Paimenet ovat itse teh-neet paimensoittimia ja jotkut sepät ja puusepät ovat tehneet muutamia soit-timia tarpeen vaatiessa. 1980-luvul-la kanteleesta tuli suosittu soitin kou-luissa ja musiikkileikkikouluissa. Sa-malla kanteleiden valmistamisesta tuli tehdasmaista ja kielten määrä vakiintui viiteen tai kymmeneen.

”Se näkyy museossa, kun käy katso-massa vanhoja soittimia, niin jokainen soitin on erilainen, kielten määrä ja ma-teriaalit vaihtelevat. Mitään standar-disoitunutta rakentamista ei ole ollut näissä soittimissa.”

Perinnesoitinten rakentajia ei Suomes-sa ole monta, mutta Nyrhisen mielestä kyseessä ei silti ole kadonnut perinne.

”Eihän se vielä ole kadonnut, kun mi-näkin istun tässä”, hän nauraa. ”Mut-ta jos kansanmusiikki on marginaalista, niin kyllä perinnesoitinten rakennus on kansanmusiikinkin marginaalissa.”

Metsän äänen katalogiin kuuluu noin 30 erilaista soitinta. Niiden joukossa on kanteleita, jouhikoita, rumpuja, puhal-linsoittimia, huiluja, tuohitorvia ja leh-dykällisiä klarinetin esiasteita, ja tuo-hesta punottuja rapapalleja, joita käyte-tään rytmisoittimena. Vanhojen perin-nesoitinten lisäksi Nyrhinen rakentaa soittimia myös tilauksesta. Syksyllä on luvassa yhteistyössä skeittimerkki Me-lodican kanssa tehtyjä tuotteita.

”Vanhuus ei ole minulle mikään itseis-arvo, että kaikkien pitäisi tehdä pelkäs-täään vanhoja soittimia. Tykkään siitä, että soittimen voi tehdä kirveellä. Sii-nä on paljon enemmän munaa kuin jos-sain konehöylän jäljessä.”

Nyrhistä ei motivoi niinkään halu säi-lyttää vanhaa perinnettä kuin se, et-tä vanhat soittimet näyttävät hyväl-tä ja kuulostavat hyvältä. Varloin kan-teleen kopan syvyys on kaksinkertai-nen uudempaan kanteleeseen verrattu-na. Pronssikielet tuottavat kirkonholvi-maisen soundin.

”Vanhojen soitinten soundissa viehät-tää brutaalius”, hän sanoo. ”Se on jol-lain tavalla primitiivistä. Rupesin jos-kus soittamaan rokkibändeissä, mutta sitten oli pakko ruveta kaivamaan, et-tä mistä tämä musiikki ja ääni ovat ko-toisin. Rupesi askarruttamaan, että kyllä tässä täytyy olla joku pohja. Sillä pohjan etsimisellä tässä ollaan vieläkin matkassa.”

Tykkään siitä, että soittimen voi tehdä kirveellä. Siinä on enemmän munaa kuin kone höylän jäljessä.

24 Aviisi 16.3.2012

Aika kouluttautua?

Meillä on mistä valita.

HAMKissa on jälleen tarjolla joukko hyviä opiskelumahdollisuuksia

– mikä on sinun valintasi?

HAMKissa opiskelet arvostetun ammattikorkeakoulututkinnon joko päätoimisesti tai joustavasti työn ohessa. Valittavanasi on lähes 30 koulutusohjelmaa kuudella eri alalla. HAMKissa opiskelet AMK-tutkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opis-kelijayhteisössä. HAMKilainen opiskelijayhteisö kannustaa jo-kaista jäsentään eteenpäin ja tuo opiskeluun ison annoksen iloa ja positiivisuutta. Yhteishaun aikana 5.3. – 3.4.2012 voit hakea

- päätoimisesti suoritettaviin opintoihin- työn ohessa suoritettaviin opintoihin tai- ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

www.hamk.fi/koulutus

Tervetuloa HAMKiin!

Lisätietoa hakemisesta:[email protected], puh. (03) 646 4501

Yhteishaku5.3.-3.4.www.amkhaku.fi

Me tiedämme mistä opiskelijat pitävät ja siksi opiskelijat pitävät meistä. Hae siis Mikkelin ammattikorkeakouluun, joka tarjoaa

opintoja moneen makuun. Meiltä voit valmistua:

yhteisöpedagogiksi, sosionomiksi, sairaanhoitajaksi,terveydenhoitajaksi, fysioterapeutiksi, jalkaterapeutiksi,metsätalousinsinööriksi, insinööriksi, tradenomiksi tai

restonomiksi.

Ja tottakai, tarjolla on myös opiskelijaelämän ilot kaikilla mausteilla.

HAPPY DEAL - myös aikuiseen makuun.

Sopii erityisesti skarppaajille!

Tutustu tarjontaan:www.mamk.fi


Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Ekonomitutkinnolla menestyksekkäälle työuralle!Talouselämä tarvitsee asiantuntijoita, joilla on laadukas koulutus sekä tuoreita ideoita.

Hae opiskelemaan kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistoon ja koe huippuilmapiirimme itse!

Hakuaika 5.3.–3.4.2012www.uwasa.fi/kauppatieteet

www.uwasa.fi/hakeminen

26 Aviisi 16.3.2012

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen [email protected].

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Perustulo toisi työmarkkinoillekokonaan uusia ihmisryhmiä

NÄIN SEN NÄEN

Ihan naamat

Verkosta poimittua Kommentit www.aviisi.fi

Minkä vinkin antaisit uudelle opiskelijalle?

MIELIPITEET [email protected]

kiRJoiTUkseN MAksiMiPiTUUs oN NoiN 2 000 MeRkkiä, ellei PiTUUdesTA eRikseeN MUUTA soviTA.

WWW.AVIISI.FI

Olli Kärkkäi-nen pohdis-keli Aviisissa (3/2012) per-ustulon vaiku-tusta työvoi-man tarjon-taan ja arve-

li sen johtavan kotiäitiyhteiskuntaan. Terävä kirjoitus ansaitsee muutaman kommentin.

Olemme Kärkkäisen kanssa samaa mieltä siitä, että perustuloa tulee tut-kia enemmän. Esimerkiksi perustulon vaikutusta työvoiman tarjontaan ei Suomessa ole tiettävästi mallinnettu.

Aika paljon silti jo tiedetään. Esi-merkiksi vuonna 2007 selvitettiin Ke-lan mikrosimulaatiomallilla vihreiden perustuloesityksen vaikutuksia tulon-jakoon.

Simulaation perusteella käteen jää-vät tulot kasvavat pienituloisilla, py-syvät ennallaan keskituloisilla ja hie-man laskevat rikkaimmilla.

Tutkimusten mukaan käteen jäävi-en tulojen kasvu lisää työvoiman tar-jontaa erityisesti pienituloisilla.

Perustulo voi toki johtaa siihen, että osa työssäkäyvistä vähentää työtun-tejaan esimerkiksi opiskellakseen tai viettääkseen enemmän aikaa perheen parissa.

Toisaalta sen avulla saadaan työ-elämään ihmisiä, jotka nyt syrjäyty-

vät työmarkkinoilta ja laajemmin yh-teiskunnasta. Ainakin me rakennam-me mielellämme yhteiskuntaa, jossa nykyistä useampi pääsee töihin, mut-ta henkilöä kohti töitä paiskitaan hive-nen vähemmän.

Kärkkäinen on oikeassa siinä, että perustulo ei poistaisi kaikkia nykyisen sosiaaliturva- ja veroviidakon kannus-tinloukkuja. Monia kuitenkin.

Perustulo karsisi myös byrokratia-loukkuja eli hallinnollisten esteiden aiheuttamia ongelmia. Nykyään mo-net heikoimmin pärjäävät eivät osaa tai jaksa hakea heille kuuluvia etuja, mikä voi suistaa heidät köyhyyteen.

Byrokratialoukut myös hankaloitta-vat töiden vastaanottamista, koska ly-hytkin keikkaduuni voi johtaa sosiaa-liturvan katkeamiseen ja viivästymi-seen. Tässäkin suhteessa perustulo li-säisi työvoiman tarjontaa.

Perustulolla voidaan siis ratkaista iso tukku ongelmia, mutta savottaa riittää sen jälkeenkin. Tuloloukkuja aiheut-tavat myös asumistuki ja harkinnan-varainen toimeentulotuki. Perustulo ja muun sosiaaliturvan remontti eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisi-aan täydentäviä ratkaisuja.

Perustulomallia hiottaessa pitää miettiä tarkoin ihmisiä, joilla on erityi-sen suuri riski ajautua työelämän ul-kopuolelle.

Voisiko perustulon porrastaa sen

mukaan, pyrkiikö ihminen pysyttele-mään työelämässä? Tai sama toisin-päin: ehkä aktiivisesti työtä hakeva voisi saada perustulon päälle lisäkan-nustimen.

Kärkkäinen pelkää perustulon joh-tavan kotiäitiyhteiskuntaan, mutta ei mainitse, että itse asiassa elämme sel-laisessa jo nyt.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa hoidetaan kotona paljon erityisesti alle 3-vuotiaita lapsia. Vas-taavasti kolmekymppiset naiset käy-vät meillä vähemmän töissä.

Henkilökohtaisena ratkaisuna las-ten kotihoito on kelpo valinta niin isil-le kuin äideille. On silti ongelmallista, jos naiset sosiaaliturvan tai perheva-paiden takia ajautuvat ja lopulta juut-tuvat kotiin.

Äitien vieraantumista työelämästä voi ehkäistä esimerkiksi uudistamalla perhevapaita niin, että isien kannattaa käyttää niistä nykyistä suurempi osa. Perustulo helpottaisi osa-aikatöiden tekemistä, mikä osaltaan auttaisi mo-nia äitejä pysymään työelämän syrjäs-sä kiinni.

Hanna HakkoyMPäRisTöPoliTiikAN oPiskeliJA

TAMyN edAATToRi, vihReä lisTA

Oras TynkkynenTAyN AlUMNi (TiedoTUsoPPi)

kANsANedUsTAJA (vihR.)

Perustulolla on vankkoja puolustajia – ja vastustajiaPoimintoja verkkokommenteista Ol-li Kärkkäisen (Aviisi 24. helmikuuta) kolumniin ”Perustulo johtaisi kotiäitiyh-teiskuntaan”.

Välillä Aviisissa tältäkin puolen pöytää kuulee perusteluita, ja tähän mennessä parhaat argumentit, mitä olen tässä lehdessä lukenut. Lisää vain hyvää kes-kustelua, vaikkakin itse perustuloidea on ikävästi kaatunut jo synnyinsijoilleen omaan mahdottomuuteensa.

Johanna Tali

Miten tahansa suomalaista sosiaalitur-vajärjestelmää kehitetäänkään, järjestel-män toimintakuluja pitäisi saada pienen-

nettyä. Esimerkiksi Kelan verkkosivujen mukaan 3 % Kelan 13 miljardin euron vuotuisista kuluista on niin sanottuja toimintakuluja. Euroina summa on noin 400 miljoonaa euroa.

Olli Pöyry

Perustulon vastustajat vaativat paljon suurempaa todistustaakkaa sen puolta-jille kuin monessa muussa sosiopoliitti-sessa päätöksessä ja järjestelyssä, mitä Suomeen on tähän asti tehty. Julkisia palveluita on muunneltu ja rakennettu vaihtelevalla menestyksellä pohjaten visioihin ideaalitilanteesta, mutta siihen on syy: mikään laskelma ei voi kuin

stetson-harrisonilla arvioida uuden järjestelmän tai esimerkiksi perustulo-mallin kauaskantoisia kokonaisvaikutuk-sia. Siksi minusta oikea tie on käytännön kokeilu.

Lilja Tamminen

Sosiaalipoliittiset kysymykset ovat mie-lestäni epärelevantteja siihen oikeudel-liseen näkökulmaan, että mielestäni (ja tässä Suomen perustuslaki on samaa mieltä kanssani) jokaisella kansalaisel-la on oikeus elämään ja perusturvaan, VAIKKA hän ei syystä tai toisesta ole (säännöllisessä) palkkatyössä. Mieles-täni se, että ihmisen perustoimeentulo

EI ole automaattista nykyään, on suuri skandaali maalle, joka on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeusjulistukset.

Otto Lehto

En ymmärrä, kuka kannattaa sellaista mallia, jossa toimeentulotuki poistettai-siin. Ihan sama millainen perustulomalli olisi, niin minusta se viimeinen oljenkorsi täytyy olla sosiaaliturvajärjestelmässä olemassa. Perustulon avulla sen toi-meentulotuen voisi vain palauttaa sellai-seksi, mihin se on alunperin tarkoitettu, eli viimeiseksi oljenkorreksi poikkeuksel-lisia elämäntilanteita varten.

Tero Uuttana

Perustulolla voidaan ratkaista iso tukku ongelmia, mutta savottaa riittää sen jälkeenkin.Perustulo ja muun sosiaali-turvan remontti ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]


Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen [email protected].

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Hanna-Kaisa Kilpeläinen, 28, suomen kieli.

Kannattaa tutustua ihmisiin aina, kun se on mahdollista. Ainakin ainejärjestö-jen tapahtumissa voi tutustua ihmisiin.

Santtu Kuivamäki, 26, etnomusikologia.

Muistuttaisin siitä, että yliopisto on edelleen sivistyslaitos.

Pitäkää se sellaisena!

Inkeri Sandberg, 24, kauppatieteet.

Kannattaa mennä luennolle, vaik-ka ei aina huvittaisikaan. Myös vapaa-ajan riennoissa kannattaa käydä, eri-

tyisesti ensimmäisen vuoden syksyllä.

Sakari Huttunen, 26, kasvatustiede.Tampereen yliopiston ollessa kyseessä

kannattaa nauttia siitä, että täällä on va-paa sivuaineoikeus. Ottakaa siitä

kaikki hyöty irti.

Tiina Koskinen, 26, etnomusikologia.

Lähtisin siitä, että kannattaa olla suunnitelmallinen. Päätöksiä kannat-taa tehdä heti opintojen alussa. Kan-nattaa kuitenkin olla avoin sille, että

elämä ei aina suju niin kuin oli ajatellut.

Paperit järjestykseeen

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Minkä vinkin antaisit uudelle opiskelijalle?

Minulla olisi vaikka kuinka hirveästi asioi-ta, joista haluaisin sanoa mielipiteeni, mutta Aviisin Haluanpa sanoa -palstan hirveä kas-vokuva pelottaa minut hiljaiseksi. Asioita jää sanomatta, koska pärstä ei kestä kuvaa. Kuva on hyvä olla, mutta olisi kiva, jos saisi vähän etäisyyttä kameraan.

Eero Laitila, markkinointi, 23.

eTäisyyTTä kAMeRAAN

ei sUoTU TälläkääN keRTAA.

ysT. TeRv. AviisiN kUvAToiMiTUs

WWW.AVIISI.FIKommentoi verkossa

Tamyn edustajisto on vihdoin keksinyt tarkoituksen kaikille tekemilleen lin-japapereille. Se aikoo laittaa ne järjes-

tykseen.On hyvä, että paperit organiseerataan, sil-

lä linjapapereita on tehtailtu melkoinen pi-no. On liikuntapoliittista linjausta ja nyt luo-daan uudet poliittiset linjapaperit koulutus-poltiikasta, sosiaalipolitiikasta ja muista.

Linjapapereiden kaaos herättää kysymyk-sen, tietääkö Tamy itsekään, mitä kaikkea se on linjannut ja mistä asiasta. Kuinka mo-ni edaattori on oikeasti lukenut kaikki vuo-sien saatossa laaditut asiakirjat? Kannattaa-ko linjata enää siinä vaihessa lisää, kun lin-jausten hierarkia ei ole selvä? Papereita pe-rustellaan sillä, että pitää kirjata ylös yli hal-lituskausien meneviä poliittisia linjauksia. Ajatellaan, että sihteerit sitten lukevat pape-rit ja linjaavat hallitusti niiden pohjalta. Alli ei usko tällaisen järkevän ajatuksen toteutu-van käytännön kaaoksessa.

Tamy on palkannut informaatikon järjes-tämään arkistonsa. Ehkä linjapapereitakin on kohta niin monta, että dadan järjestämi-seen pitää palkata toinen informaatikko, jot-ta prosessi on varmasti hallinnassa?

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 16.03. Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up –festivaali: Joni Koivuniemi MC, J-P Kangas, Riku Suokas. Ovet klo 18, show 19. 14 e / 12 e* (ennakko Tiketti).

Pe 16.03. Pariisin Kevät 14 e / 12 e*.

La 17.03. Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up –festivaali: Riku Sottinen MC, Krisse Salminen, Colin Murphy. Ovet klo 18, show 19. 14 e / 12 e* (ennakko Tiketti).

La 17.03. Mega Pop Dj:t Riku (Big pop) & Kimik (Ruma), klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 21.03. Kitkerät Neitsyet Huom! Ovet klo 21, show 22. 12 e / 10 e*.

To 22.03. Tour de Roadness: Kairon;IRSE, Julia’s Window. Extraspecialguest: Streak And The Raven, 2 e.

Pe 23.03. NKM Metalfest: Dreamtale, Force Majeure, Cardiant, Crow’s Flight. Huom! Ovet klo 20, show klo 21. 13 e / 10 e*.

La 24.03. Liittobileet: The Valkyrians, Tapani Kansalainen, Tale & Butkus, 4 e / 2 e ammattiliittojen kortilla.

To 29.03. Popeda, 18 e / 16 e*.

Pe 30.03. TBA La 31.03. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Tomi Walamies, Arimo Mustonen, JP Kangas. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 31.03. STUNTS, BLUNTS & HIP HOP Presents: GRACIAS LIVE! Uusi Räppi-klubi, klo 23–04, 7 e.

28 Aviisi 16.3.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! [email protected]

Edustajiston osalta alkuvuosi on kulunut pitkälti oman toiminnan kehittämisessä ja lähestyttävyyttäparantaessa. Edellisessä kokouk-sessaan edustajisto käsitteli muun muassa sähköisiä jäsenäänestyk-siä ja selkeämpiä dokumentointi-

käytäntöjä. Lisäksi runsasta keskustelua herätti valmistautuminen kuntavaalivaikuttamiseen.

Monet uudet avaukset, kuten edustajiston kokouksista luotavat Facebook-tapahtumat ovat varteenotettavia ideoita, kun Tamy pyrkii lähestymään jäsenistöään. Välineistä ja viestin-täkanavista ei ole puutetta, mutta toiminta ei

saa jäädä kehityksen kehittämiseksi. Hallituk-sella ja sihteeristöllä on kädet täynnä jatkuvan toiminnan pyörittämisessä. Edustajisto ei saa jähmettyä kumileimasininstituutioksi, jonka päätehtävä on oman nurkan vartiointi.

Kuntavaalien yhteydessä avauksena voisi olla vaikkapa yhteistoiminta muiden pienituloisten kanssa asuntoja liikennepolitiikassa. Edunval-vonnan ei pidä olla vain omien etujen valvontaa.

Johannes Lehtinen, edustajiston varapj.

Tervehdys kaikille! Uusi naama päivys-tää tästä lähtien Tamyn kopo-luolassa. Viimeisten viikkojen ajan minua ovat hioneet piinkovaksi edunvalvojaksi kaksi edellistä Tamyn koposihteeriä, joiden tietotaidon omaksuminen on hyvällä mallilla ja kyvyt kasvavat jatkuvasti. Olenkin jo päässyt tapaa-maan eri tieteenalayksikköjen opiske-

lijoita ja kuulemaan, mitkä asiat heillä on hyvin ja missä löytyisi vielä kehitettävää.

Olen todella suurella mielenkiinnolla seurannut ja osallistunut yleiseen keskusteluun koulutusuu-distuksesta ja sen erilaisista piirteistä. Hyvin ajan-kohtaisena asiana hallituksen kopot ovat saaneet

muokattua koulutuspoliittisen linjapaperin, jota muun muassa edustajisto pääsee kommentoimaan. Muutoin maaliskuu koostuu monilla sektoreilla sii-tä, että käymme tapaamassa myös kollegoita SYL:n eri koulutuksissa. Tuolloin kuulemme ajankohtai-simmat tiedot siitä, mihin suuntaan kansallisessa yliopistopolitiikassa ollaan menossa.

Joachim Kratochvil, koulutuspoliittinen sihteeri

Tamyn toiminnan erityispainopis-teistä merkittävin vuonna 2012 on kuntavaalivaikuttaminen. Kun-nallispoliittinen ryhmä on yhdessä Tamkon ja TTYY:n kanssa laatinut kunnallispoliittisen ohjelman, jon-ka mukaisia tavoitteita lähdetään

aktiivisesti ajamaan.Vuoden 2012 toimintasuunnitelmaan kuuluu

myös, että laaditaan sektorikohtaiset pidemmän aikavälin poliittiset tavoiteohjelmat, joissa linja-taan ylioppilaskunnan edunvalvonnalliset tavoit-teet seuraavalle neljälle vuodelle. Näitä linjapape-reita on kukin hallituksen jäsen omalla vastuualu-

eellaan päässyt viime viikkoina työstämään.On myös käyty tapaamassa Aamulehteä opiskeli-

joita koskevan uutisoinnin kehittämiseksi ja tavat-tu yliopiston uusi viestintäpäällikkö. Hallitusta ovat lisäksi pitäneet kiireisenä mm. koulutukset uusille järjestötoimijoille, mutta katseita on käännetty jo myös ensi syksyyn, kun on ideoitu Ekavuotisen opasta, kalenterin sisältöä sekä oltu yhteydessä yliopistoon tuutorointikysymyksissä.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto / Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto / Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213

Anni Heinälä, 045-7750 5210Niina Jurva, 045-7750 5211Jarkko Louhelainen, 044-3610 213Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

www.TAmY.fI/TApAHTUmAKALENTErI

TamyssaWanted! Kv-tuutoreita auttamaan kv-opiskelijoita opintojen alkuru-tiineissa ja kiperissä käytännön asioissa sekä tutustuttamaan ainejärjestöön ja tamperelaiseen opiskelijaelämään. Kansainvälisty kotona ja tee hyvä työ! Lue lisää: www.tamy.fi/artikkeli/ wanted-kv-tuutoreita.

Tamy hakee pääsihteerin sijaista pääsihteerin äitiys- ja vanhem-painvapaan ajaksi! Sijaisuus alkaa sopimuksen mukaan mielellään toukokuun aikana, kuitenkin niin, että työsuhde alkaa viimeistään 1.8.2012. Perehdytys tehtävään järjestetään toukokuun alussa. Ha-kuaika päättyy 29.3.2012 klo 16.00. Lue lisää: www.tamy.fi/ artikkeli/tamy-hakee- paasihteerin-sijaista

Ehdota vuoden 2012 Hyvää Opet-tajaa! Kevät on koittanut, ja Tamy etsii jälleen ehdokkaita vuosit-taisen Hyvä Opettaja -palkinnon saajaksi. Yliopiston tukisäätiö palkitsee vuoden Hyvän Opettajan valmistuneiden juhlassa maineella, kunnialla ja rahalla. Arvokkaan palkinnon tarkoituksena on positii-visen palautteen antamisen lisäksi kiinnittää huomiota opetuksen tärkeyteen ja ylläpitää keskustelua siitä. Esityksiä Hyväksi Opettajaksi voivat tehdä erilaiset opiskelijaryh-mät ja -järjestöt. Lue lisää Tamyn sivuilta: www.tamy.fi/artikkeli/ehdota-vuoden-2012-hyvaa-opettajaa.

Maaliskuun Approilta: ”Perkele! - Ilta elokuvissa” 22.3. Maaliskuussa Kulttuuriappro tarjoaa yhteistyössä Elokuvakerho Monroen kanssa leffa-aiheisen tapahtuman: ”Perkele! - Ilta eloku-vissa”. Illan elokuva esitetään Art-house Cinema Niagarassa, jonka jälkeen ilta jatkuu ravintola 931:ssä kulttuurivisan ja DJ:n parissa. Sekä

Niagara että 931 sijaitsevat Kehrä-saaressa B-talossa. Illan ohjelma: klo 16.30 Jörn Donner: Perkele! Kuvia Suomesta; klo 18.15 Kulttuu-rivisa Ravintola 931:ssä ja klo 19.30 DJ soittaa suomirockia. Ilmoittau-tuminen ja lisätietoja tapahtu-masta sekä illan elokuvasta löytyy osoitteesta tamy.fi/kulttuuriappro.

Nyytin hengailuilta 23.3.Nyytin hengailuilta on taas täällä! Tule mukaan viettämään rentoa iltaa hengailun ja lautapelien pe-lailun merkeissä. Ilta järjestetään 23.3. Tamyn toimistolla osoitteessa Kauppakatu 10, 2. krs klo 18–21. Hengailuillat ovat maksuttomia ja alkoholittomia tapahtumia, joihin ovat tervetulleita kaikki pelailusta ja hengailusta kiinnostuneet. Paikalla on lähes aina myös uusia opiskelijoita, joten rohkeasti vain mukaan vaikket aiemmin olisi paikalle eksynytkään! Tarjolla on pientä purtavaa ja juotavaa. Terve-tuloa mukaan!

JärjestöissäSOS ry:n kevätkokousSOS ry:n sääntömääräinen ke-vätkokous järjestetään tiistaina 20.3. klo 17 Linnan 6. kerroksessa. Kokouksessa käsitellään muun muassa viime vuoden toimintaker-tomus ja tilinpäätös. Tervetuloa kokoukseen!

Transla ry:n kevätkokous 26.3.Transla pitää kevätkokouksensa maanantaina 26.3. klo 16 AJ-tilan kokoushuoneessa. Sääntömääräi-sen papatuksen lisäksi tarjolla pik-kupurtavaa sekä kuivaa ja kuplivaa, toisin sanoen limsaa. Tervetuloa!

Hallat ry:n kevätkokous 28.3.Kunnallisalan ainejärjestö Hallat ry:n sääntömääräinen kevätkoko-us pidetään keskiviikkona 28.3.2012 klo 18 alkaen Tamyn kokoushuo-neessa, Kauppakatu 10.

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn verkkosivut palvelevat osoitteessa www.tamy.fi

Tampereen yliopistoon tulee joka vuosi useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita, osa vaihtoon, osa suorittamaan tutkintoa. Etsimmekin nyt innokkaita tuutorointiin si-toutuvia opiskelijoita auttamaan vieraaseen maahan sopeutumisessa. Samalla voit itse kohentaa kieli- ja vuorovaikutustaitojasi ja tutustua uusiin ihmisiin eri puolilta maail-maa!

Kv-tuutoreiden tehtävänä on auttaa ul-komaisia opiskelijoita yliopistoon ilmoit-tautumisessa ja muissa alkurutiineissa sekä tamperelaiseen opiskelijaelämään orientoi-tumisessa. Mitään erityistaitoja ei vaadita,

ainoastaan avointa mieltä ja innostusta. Kv-tuutoroinnista saa pienen palkkion, kaksi opintopistettä ja pyynnöstä myös kirjallisen todistuksen.

Kv-opiskelijoiden tuutoroinnin ruuhka-huippu on elo–syyskuun vaihde, jolloin tuu-toreita tarvitaan eniten. Halukkaat voivat jatkaa tuutoreina myös tammikuussa. Kyl-miltään ei tarvitse hommaan ryhtyä, vaan yliopisto ja Tamy järjestävät uusille kv-tuuto-reille koulutuksen 16.4.2012. Elokuussa pide-tään vielä ajankohtaisinfo viikolla 34.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu 23.3. mennes-sä oman ainejärjestösi kv-tuutorivastaavalle.

Tavoitteena on, että ulkomaiset opiskelijat saisivat samaa ainetta opiskelevan kv-tuu-torin.

Eikö pääaineeseesi tule ainuttakaan kv-opiskelijaa? Ei hätää, ilmoittaudu kv-toimistoon ja voit päästä kv-tuutoriksi. Ilmoita nimesi, opiskelijanumerosi ja luku-kaudet, joina olet sitoutunut toimimaan kv-tuutorina, osoitteeseen [email protected] 30.3. mennessä.

Lisätietoja: kv-sihteeri Varpu Jutila, [email protected]

KANSAINVÄLISTY KOTONA – RYHdY KV-TUUTORIKSI!

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. fACEBOOK.COm/AVIIsI Aviisi 16.3.2012 29

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Tämän hetken lukiolaisten on syytä syynätä tarkoin eduskuntaan keväällä tulevaa esitys-tä opiskelijavalintojen uudistamisesta. Uu-distuksen ensimmäisessä vaiheessa tehdään päävalintaan kiintiö, jossa ensimmäistä ker-taa korkeakoulupaikkaa hakevat (kiintiö A) ovat etusijalla muihin nähden (kiintiö B). Toisessa vaiheessa todennäköisesti vuonna

2015 päävalinta varataan pelkästään ensimmäistä korkeakou-lupaikkaa hakeville.

Uudistuksen ensimmäiselle vaiheelle on hyviä perustelu-ja: ei ole mitään järkeä, että kaikki alanvaihtajat sekä täyden-nys- ja aikuiskouluttautuvat kulkevat samojen valintamenet-telyiden kautta kuin uuden uutukaiset abit. Ongelma on kui-tenkin se, ettei opiskelija voi edes opiskelupaikasta luopumalla päästä uudessa järjestelmässä takaisin kiintiöön A. Yhdistetty-nä niin sanottuun pakkohakuun, joka velvoittaa nuoren hake-maan syksyn yhteishaussa ja ottamaan paikan vastaan, uudis-tus saattaa jättää nuorelle ainoiksi vaihtoehdoiksi väärälle alal-le päätymisen tai toimeentulon tyrehtymisen.

Ongelma uudistuksessa, etenkin toisessa vaiheessa, on myös se, että tällä hetkellä aikuis- ja täydennyskoulutus sekä erillis-valinnat eivät missään määrin vastaa mahdollisen muutoksen vaatimiin tarpeisiin. Mitään kehitysehdotuksia siirtymien hel-pottamiseksi ei ole esitetty yliopistojen eikä ministeriön taholta, vaikka uudistuksen toteutuessa tarvittaisiin totaalista muutos-ta sekä yliopistojen politiikassa että keinoissa. Joissain paikois-sa käyttöön otetut laaja-alaiset tutkinnot helpottavat alan vaih-toa lähitieteissä korkeakoulujen sisällä, mutta uudistus hanka-loittaisi huomattavasti alan vaihtamista eri tieteenalojen ja kor-keakoulujen välillä sekä sulkisi jo nykyisellään sulkeutuineita erityisaloja kuten lääke- ja oikeustiede.

Tulevaisuuttaan miettivälle abille uudistus tarkoittaa melkoi-sia paineita: oman alan on löydyttävä kerralla. Nuorten mah-dollisuus itsensä ja oman alansa etsimiseen vähentyy radikaa-listi. Opetus- ja kulttuuriministeriön odottamaa opintojen no-peutumista ja välivuosien vähenemistä uudistus tuskin tuo tul-lessaan. Jos olisin abiturientti, ottaisin todennäköisemmin vä-livuoden tai pari, jotta olisin varma siitä, mitä todella haluan. Opiskelutahtikaan tuskin nopeutuisi, jos ensimmäisen vuoden jälkeen huomaisi ollevansa väärällä alalla; saattaisivatpa opin-not pahimmassa tapauksessa jäädä keskenkin.

Valintauudistus myös asettaa eri puolilla Suomea opiskele-vat ja erilaisista taustoista tulevat opiskelijat eriarvoiseen ase-maan koulutusvalintoja tehtäessä. Erilaisista taustoista tulevilla abeilla on täysin erilai-set mahdollisuudet saada perheeltään tai tuttaviltaan apua, tukea ja neuvo-ja omaa tulevaisuuden opiskelu-paikkaa miettiessä. Opinto-oh-jauksen taso ja määrä vaihtelee lukioiden välillä niin huimasti, ettei auttavaa kättä välttämät-tä löydy omasta koulustakaan.

Ylioppilaskuntien puolesta asiaa on pidetty esillä ja kri-tisoitu niin julkisuudessa kuin ministeriön kanssa neuvoteltaes-sakin. Valitettavasti ministeriötä ei nuorten itsensä etsiminen ja sopivan alan löytyminen tunnu paljoa kiin-nostavan. Tässä olisi selvästi paril-le aktiiviselle abillekin paikka nousta barrikadeille.

Veera Kaleva

Kulmahuone

Lukiolaiset, metelöikääopiskelijavalinnoista

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

Ajattelitko oikeasti hakea insinöörikoulutukseen?

Olisiko se viisasta?Vai naurettavaa?

Jos kuitenkin haet, niinpääsykokeissa pärjäät kun

hankit pääsyoppaan!

Se sisältää aikaisemmatpääsykokeet

sekä teoriaosuuden.

Sitä saa mm verkkokaupasta.www.tammertekniikka.fi

Ovh 44,00 €

30 Aviisi 16.3.2012

Presidentti Niinistön kunniaksi tehtiin kappale Kuuden vuoden kuuliaisuus, mutta Timo Räty tyytyy kolmen vuoden puhumattomuuteen. VAIHDE VAPAALLE

Huiputa omaa mieltäsi

Suomi aloittelijoille

Aivot ovat uskomattoman monimutkainen koneisto, mutta niitä voi harhauttaa tietoisesti.

1. Tee itsesi iloiseksi

kynän avullaAseta kynä hampaittesi väliin niin syvälle, että se venyttää molempia suupieliä voi-makkaasti taaksepäin. Hetken kuluttua tunnet itsesi iloisemmaksi.

Hyväntuulisuuden lisääntyminen joh-tuu siitä, että kynä aktivoi mekaanisesti hymyillessä käytettävät lihakset. Tunteet ovat niin syvästi kytköksissä aivojen mui-naista alkuperää olevaan motoriseen jär-jestelmään, että pelkät lihasten asennois-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat mie-lialaan.

Kynän vaikutusta voi vahvistaa tuijotta-malla kuvaa hymyilevistä kasvoista. Tut-kimuksissa on havaittu, että koehenki-löiden kasvoille muodostuu automaatti-sesti kuvassa näkyvää tunnetta vastaavia mikroilmeitä. Onnellisia kasvoja katso-van poskilihakset aktivoituvat. Mitä voi-makkaampi kuvassa (tai vastaantulijan

kasvoilla!) näkyvä ilme on, sitä vahvem-pi on katsojan oma tunnevaste.

Kykemme havaitsemaan kasvot helpos-ti esimerkiksi hymiöistä :-). Olemme niin taitavia erottamaan ihmikasvoja, että nä-emme niitä jopa siellä missä niitä ei ole. Se kertoo, miten tärkeää kasvojen tunnista-minen on kehityshistoriassamme ollut.

Tunteet tarttuvat äärimmäisen helposti, joten joukossa myös tyhmyys tiivistyy.

Kuva: wiKimedia

commons

sePPo HonKanen

TyKKää aviisisTa. edes FacebooKissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.3.2012 31

Otso Höglund

”Suomalainen rakastaa maatilkkua talonsa ympärillä, katua, jonka varrella talo on, kaupunkia, missä katu on, sekä maata, missä tämä kaupunki on. Ja lisäksi kaikkialla pitää olla järjestys. Kaikki-na vuodenaikoina kaikki paikat pidetään puhtaana. Talvella tehdään lumityöt, syksyllä haravoidaan lehdet ja keväällä istu-tetaan rakkaudella kukkasia, lisäksi hoidetaan kuntoon lasten leikkipaikka ja tehdään pihalle mukava paikka grilliä varten. ”

”Suomalainen on harvinaisen itsepäinen ja siinä piirteessä on hän uskomattoman luja. Sellaiseksi hänet on varmaankin muo-kannut luonto, josta hän on kaiken hyvän saanut sinnikkäällä työllään kasketen metsät, nujertaen kannot ja vyöryttäen syr-jään kivenjärkäleet hedelmällisiltä laidunmailta sekä jatkuvasti taistellen huonoja ilmoja vastaan.”

”Suomalainen on hitaanpuoleinen, mutta hän on hoksaavainen minkä tahansa asian hyödyn suhteen, siksi hän tuskin tulee jäämään missään häviölle.”

”Työelämässä suomalainen nainen toteuttaa hyvin usein itse-ään omana persoonanaan. Taloudellisesti hän on riippumaton. Nainen ei yksin vastaa lasten kasvatuksesta, vaan siihen osal-listuu osittain myös työtön mies.”

Maahanmuuttajien kotouttamisopas, venäläisen kirjoittajan näkemyksiä suomalaisista,

www2.kotka.fi/kotouttamisavaimet

Irakin vastainen sota ja biologinen sodankäynti puhuttivat Aviisissa 11. maaliskuuta 1992.

Presidentti Niinistön kunniaksi tehtiin kappale Kuuden vuoden kuuliaisuus, mutta Timo Räty tyytyy kolmen vuoden puhumattomuuteen.

Huiputa omaa mieltäsi

Vieraisiin pöytiin

In the heat of 1992

Aivot ovat uskomattoman monimutkainen koneisto, mutta niitä voi harhauttaa tietoisesti.

Otso Höglund

2. manipuloi itsestäsi

innokas opiskelijaIhmismieltä on niin helppo johdatel-la sanoilla, että myös itseään voi mani-puloida sopivaan mielentilaan. Viisi mi-nuuttia johdattelevien sanojen hokemis-ta saa tutkimusten mukaan aikaan nä-kyvän vaikutuksen käyttäytymisessä.

Tohtori Emmet Veltenin 1960-luvulla kehittämässä tekniikassa käytetään po-sitiivisten tai negatiivisten väitteiden lu-etteloita. Positiivisen luettelen tulisi si-sältää sellaisia väittämiä kuin ”Olen ar-vokas ihminen”, ”Pidän itsestäni” ja ”Ih-miset pitävät minusta”. (Googlettamalla Velten technique löytää hyvän esimerk-kilistan.)

Kun väitteitä lukee viiden minuu-tin ajan, tuntee itsensä selvästi onnelli-semmaksi. Vaikutusta voi vahvistaa lu-kemalla Veltenin listaa yhdessä muiden kanssa, sillä ryhmän tarjoamalla sosi-aalisella palautteella on suuri merkitys mielialojen syntymisessä ja vahvistumi-sessa.

Opiskelija voi hyödyntää Veltenin tek-niikan muunnelmaa luomalla itselleen ikioman listan. Se voi sisältää esimer-kiksi toteamukset ”Pidän tenttikirjasta”,

”Keskittymiskykyni on tänään loistava”, ”Kertaaminen on mukavaa”ja ”Opin no-peasti”.

Eikö tunnukin jo paremmalta?

3. Harhauta itsesi parem-

maksi visailijaksiProfessorien ajatteleminen auttaa saa-maan paremmat pisteet yleistietoa mittaa-vassa tietokilpailussa, ainakin jos on us-kominen herroja Ap Dijskerhuis ja Ad Knippenberg. He järjestivät kokeen, jos-sa osallistujien tuli ensin viiden minuutin ajan kuvailla joko professoreita tai sihtee-rejä. Seuraavassa vaiheessa koehenkilöt vastasivat Trivial Pursuitin kysymyksiin.

Tapahtui jotakin lähes uskomatonta. Ne kohdehenkilöt, jotka olivat kuvailleet älykkyydestään tunnettuja professoreita, vastasivat oikein noin 60 prosenttiin kysy-myksistä. Sihteerejä kuvailleet vastasivat oikein vain 46 prosenttiin kysymyksistä.

Eräs mahdollinen selitys ilmiölle on se, että professorin stereotyyppiä ajatelleet olivat taipuvaisempia luottamaan omiin aivoihinsa. Mielenkiintoista on myös sih-teerejä ajatelleiden vastausnopeus. He oli-vat huomattavasti professoreita ajatelleita nopeampia.

Vastaava ilmiö on kyseessä, kun nai-set menestyvät miehiä huonommin mate-maattisissa testeissä – mutta vain jos hei-dän ”huonompaan” ryhmään kuulumi-sensa otetaan esille ennen testejä. Jos nai-sille sen sijaan kerrotaan, että molemmat sukupuolet pärjäävät testissä keskimää-rin yhtä hyvin, ennuste toteuttaa itsensä.

LäH

Teen

ä K

äyTe

TTy

Tom

sTa

FFo

rd

in j

a m

aTT

web

bin

Teo

sTa

aja

Tus.

(rea

dm

e 20

05)

32 Aviisi 16.3.2012 TyKKää aviisisTa. edes FacebooKissa. FACEBOOK.COM/AVIISI

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, Kasvatustieteiden

tutkinto-ohjelma Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen

tutkinto-ohjelma Filosofian tutkinto-ohjelma Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Historian tutkinto-ohjelma Hoitotiede, Terveystieteiden tutkinto-ohjelma Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median

tutkinto-ohjelma Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma Kansanterveystiede, Terveystieteiden tutkinto-ohjel-

ma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma Luokanopettaja, Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelma Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma Psykologian tutkinto-ohjelma Ranskan kielen tutkinto-ohjelma Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-

ohjelma Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Tampere/Pori Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Tampere/Pori Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Varhaiskasvatus, Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-

ohjelma

Päävalinnan hakukohteet 5.3.-3.4.2012 www.yliopistohaku.fi

OPISKELIJAKSI TAMPEREEN YLIOPISTOON 2012

Avoimiin yliopisto-opintoihinKaikki suoritetut opinnot voi liittää tuleviin tutkinto-opintoihin.Opetustarjonta www.uta.fi/avoinyliopisto

Tutkinto-opiskelijaksiUudistuneissa tutkinto-ohjelmissa opiskelijalla on entistäkin enemmän valinnan mahdollisuuksia.

Lisätietoa www.uta.fi/opiskelijaksi

Tampereen yliopistosta valmistutaan hyviin töihin!Valmistuneiden uraseurantatietoawww.uta.fi/rekry

pe 16.3. Pakkahuone & Klubi: klo 23 STAM1NA, klo 22 BARREN EARTH,klo 21 ELÄKELÄISET...................................................25/22 e (E*)

la 17.3. Hang The DJ -indiedisko klo 22-04: klo 23 BLACK TWIG,dj's Sami & Tiskijukka...............................................................6 e

ma 19.3. Musavisa klo 18-20.................................................................0 eti 20.3. DocLounge klo 18.30-22: klo 19 Jukka Kärkkäinen & Jani-Petteri

Passi - Kovasikajuttu (Suomi, 2012)........................................4 ePopLeaks loves Tiistaitummat klo 22-04: dj Darth................2 e

ke 21.3. klo 22 ISOVELI, klo 21 PETRI JUHANI, dj Sami................8 e (E*)to 22.3. Dancehall Reggae Fever klo 22-04........................................2 epe 23.3. klo 23 PAIN OF SALVATION (Swe), klo 22 CRYPTEX (Ger),

dj Tomi...........................................................................20/18 e (E*)la 24.3. Balkan Fever - Syrjintää vastaan! klo 21-04: FINNGIPS,

dj's Soma & Annushka + more!................................................8 eti 27.3. Kikkerikisat klo 18-22.............................................................0 e

Tiistaitummat klo 22-04: dj Luke.............................................2 eke 28.3. Klubi-ilta klo 22-04: dj Lars Bögel...........................................2 eto 29.3. klo 22 POUTATORVI, klo 21 TORVIKOPLA, dj Eetu..........7 e (E*)la 31.3. klo 23 MOKOMA, klo 22 JUKKA RUOSTILA..............17/15 e (E*)

KESKIVIIKKONA 25.4.BUZZCOCKS (UK)

CONTROLplays CLASH

- 25/23 e ( E*) -

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

TÄLLÄ KUPONGILLA TÄLLÄ KUPONGILLA

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Hana-tuotteet aina alk.

Hana-tuotteet aina alk.

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

2,502,50Juhla-asut tilauksestakengät

korjausompelu

Hämeenpuisto 39 33200 Tampere

03 2120180

www.twizt-shop.com

TO-PE 12-18 / LA 10-15

Älä tyydy pelkkiin haaveisiin, vaan

TOTEUTA UNELMASI ARTIKLAN

VALMENNUSKURSSIN AVULLA!

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry

järjestää keväällä 2012 jo 20. kerran val-

mennusta Lapin yliopiston oikeustieteiden

tiedekunnan valintakoetta varten.

Kurssipaikkakuntiamme keväällä 2012 ovat perin-teisten Helsingin, Rovaniemen sekä Oulun lisäksi uutuutena Tampere.

Valmennuskurssi ei takaa opiskelupaikkaa, mutta tarjoaa erinomaiset valmiudet hyvään pääsykoemenestykseen sekä tukee omatoimista lukemista. Sisäänpääsy kurssilta jopa 74 %*.

Katso lisää: www.artikla.com/artikla/valmennuskurssit

Unelmoitko lakimiehen urasta? Haluaisitko opiskella oikeustiedettä?

*Helsingin intensiivikurssi 1, 2011

WWW.AVIISI.FI

Aviisi 4/2012

Documents

Transcript of Aviisi 4/2012