Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 10. toukokuuta | 7/2013

JOUHIKKO | Pekko Käppi tonkii esiin kansanmusiikin likaista puolta »12

MUUTTO | Tampereen yliopiston ylioppilaskunta jättää kesä­kuussa Yo­talon taakseen »4

MOOTTORIPYÖRÄKERHO | Tamperelainen Sons of Abraham on sataprosenttisesti syntisten miesten seurakunta. »8

KRISTUKSEN LIIVIMIEHET

2 Aviisi 10.5.2013

vag

an

za.f

i

12.-14.7.2013 • Joensuu • www.ilosaarirock.fi

MOTÖRHEAD (UK) • SIGUR RÓS (ISL) • NIGHTWISHHOT CHIP (UK) • SQUAREPUSHER (UK) • BETWEEN THE BURIED AND ME (USA) • PELICAN (USA)

LISSIE (USA) • ADEPT (SWE) • TARRUS RILEY (JAM/USA) • WITCHCRAFT (SWE) • DISCO ENSEMBLE

J. KARJALAINEN • PMMP • JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND • JÄTKÄJÄTKÄT

KARRI KOIRA & RUUDOLF • STELLA • MICHAEL MONROE • PÄÄ KII • MOKOMA

RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND • 22-PISTEPIRKKO WITH SUPER HORNS

ISMO ALANKO • MARISKA & PAHAT SUDET • LAURA NÄRHI • HALOO HELSINKI

WINTERSUN • JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA • HAAMU • FINNTROLL

EEVIL STÖÖ, KOKSUKOO & DJ KRIDLOKK • ETERNAL TEARS OF SORROW • HEXVESSEL

DOMOVOYD • NICOLE WILLIS & THE SOUL INVESTIGATORS • RUGER HAUER

PEARLY GATES • LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI • FREERAP RENTOSHOW

RYTMIHÄIRIÖ • THE SCENES • PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT • SATELLITE STORIES

XYSMA • ANAL THUNDER • VOIMARYHMÄ • MURMANSK • MAAILMANLOPPU

FAMINE YEAR • KUUDES SILMÄ • NIGHT LIVES + LUKUISIA MUITA!

Kaikki lipputyypit (10-85 euroa) myynnissä Tiketissä

Liput alk. 35 € / opisk. 25 € Tampere-talon Lipputoimisto 0600 94500 (1,40 €/min.+pvm) ja Lippu.fi. www.tampere.fi/filharmonia

TAMPERE FILHARMONIAKapellimestari JAAKKO KUUSISTOLAULUYHTYE RAJATONJari Nieminen, kitaraEeva Koivusalo, bassoSeppo Kantonen, pianoJaakko Lukkarinen, rummut

Queen-yhtyeen tunnetuimpia kappaleita suurelle sinfonia -orkesterille sovitettuna, mm. We Will Rock You, I Want It All, Who Wants to Live Forever, Friends Will Be Friends, The Show Must Go On.

To 23.5. klo 19 Tampere-talossa

Ilmoittaudu ehdolle syksynEDUSTAJISTOVAALEIHIN

A.E. Jänneksen rahaston

KIRJOITUS­KILPAILU

Tamyn ensi syksyn edustajistovaaleihin voi ilmoittautua ehdolle jo keväällä. Ilmoittautuminen alkoi 15. huhtikuuta

ja kestää syyskuun loppuun saakka.

Lisätietoa ehdokkaaksi asettumisesta ja vaaliasiakirjat löydät osoitteesta: www.tamy.fi/edustajistovaalit

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Elävän kirjallisuuden yhdistys ELKI ry

julistavat auki valtakunnallisen A. E. Jänneksen rahaston kirjoituskilpailun aiheella

”Oli(s)pa kerran perustulo” ajalle 3.5.–30.8.2013.

Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.tamy.fi kohdasta: A. E. Jänneksen

kirjoituskilpailu 2013.

facebook.com/aviisi

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Samuli Huttu­

nen 050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Kannen kuva Annina

Mannila • Ulkoasu Seppo Honkanen • Taitto Samuli Huttunen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota

yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Muuttopuuhia ja muutoksia

KIRJOITTAJA ON AVIISIN VT. PÄÄTOIMITTAJA

Näin on! Kirjoituksia Tamysta

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Vappua vietettiin jäl-leen Koskenrannas-sa juoden skumppaa ja

katsellen koskeen teepussi-liikkeitä tekevää koria, jossa fukseista tehtiin teekkareita. Tampereen eteläisen yliopis-ton edustajat ennättivät myös lakittamaan Suomen neito

-patsaan Hämeensillalla, ku-ten on tehty jo vuosikaudet. Molempia tapahtumia seuraa tuhansia silmäpareja.

Vapun alla pohdimme hal-lituksen kanssa, miksei Ta-mylla ole tällaisia perintei-tä. Päätimme siis kokeilla tä-nä vuonna jotain uutta. Teek-karikasteen keräämiä yleisö-

massoja ei tavoiteta vuoden eikä kahden aikana, mutta ei-vät perinteet myöskään syn-ny, ellei kukaan niitä aloita.

Lopputulemana reilu pa-rikymmenpäinen joukko ta-mylaisia kokoontui vappu-aattona Hämeenpuistoon kukittamaan Minna Cant-hin patsaan ja kuuntelemaan hallituksen puheenjohtajan vappupuhetta. Tämä katsot-tiin Tamylle sopivaksi perin-teeksi, sillä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat ylioppilas-kuntamme tärkeimpiä arvo-ja. Tästä osallistujat siirtyi-vät jatkamaan vapun viettoa Tamyn vappupiknikille, joka

on jo hieman pidemmän iän saavuttanut perinne.

Vappuperinteen lisäksi ku-luvan vuoden aikana yliop-pilaskunnallemme laaditaan merkkiohjesääntö, jonka myötä määritellään tarkem-min ansioituneiden toimijoi-den palkitsemiseen sekä yli-oppilaskunnan edustamiseen liittyvät käytännöt. Näyttä-villä tempauksilla ja yhteisön tunnuksilla saadaan herätet-tyä huomiota yliopistoyhtei-sön ulkopuolella, mutta tär-keintä tällaisissa perinteis-sä on oman yhteisön yhteen-kuuluvuuden tunteen kasvat-taminen. Perinteet kunniaan!

Perinteet kunniaan!

Tampereen yliopiston ylioppilaskun-ta muuttaa kesäkuun alussa vuodesta 1967 majapaikkanaan pitämästään Yo-talon yläkerrasta lähemmäs keskusta-kampusta Pienteollisuustalon toiseen

kerrokseen. Nyt lukemasi Aviisi on viimeinen Yo-talolla tehty lehti.

Aviisin toimintaan saattaa olla lähiaikoina tulos-sa muitakin muutoksia. Aviisin entisen toimitta-ja Hertta-Mari Kaukosen ja ylioppilaskunnan oi-keusjuttu on edelleen kesken ja odottaa päätöstä työtuomioistuimesta ja mahdollisesti hovioikeu-desta. Voi myös olla, että juttua puidaan vielä kor-keimmassa oikeudessa asti.

Oikeudenkäynnin tulos on ennakkopäätös, jo-ka vaikuttaa merkittävästi lähes kaikkien ylioppi-laslehtien toimintaan. Oikeudenkäynnissä ratkais-taan, kuuluuko ylioppilaslehden toimittajalle mak-saa Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Aviisin tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että lehden kustannukset nousisivat niin suuriksi, että jotain uudelleenjärjestelyä lehden toimintaan olisi luvassa kulujen vähentämiseksi.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että leh-den ilmestymiskerrat vähenevät. Yksi vaihtoehto on, että ylioppilaslehdet tekisivät valtakunnallista yhteistyötä, joka johtaisi sisältöjen kaventumiseen ja paikallisen näkökulman heikkenemiseen. Leh-destä voitaisiin tehdä myös pelkkä ylioppilaskun-nan tiedotuslehti, jolloin journalistinen sisältö eli toisin sanoen kiinnostavuus lehdestä katoaisi.

Lehti voisi siirtyä pelkästään verkkoon, jolloin säästettäisiin painokulut. Aviisi on kuitenkin luon-teeltaan enemmän lehti, joka napataan mukaan yliopiston ruokalaan kuin luetaan verkosta. Siirty-minen verkkoon myös todennäköisesti romahdut-taisi ilmoitustulot.

Ja tietysti lehti voitaisiin lakkauttaa kokonaan, mikä toivottavasti ei ole vaihtoehto. Aviisi on pe-rinteikäs, pian 50-vuotias lehti ja yksi ylioppilas-kunnan näkyvimpiä toimintoja. Lehti ei ole vain väline viestiä opiskelijoille ylioppilaskunnan asi-oista, vaan väylä, jolla opiskelijat voivat saada ää-nensä kuuluviin julkiseen keskusteluun. Aviisi pi-tää opiskelijoiden puolta yliopistoyhteisössä sil-loin, kun opiskelijoiden asemaa uhataan heiken-tää. Ja tietysti lehdessä pyritään tekemään tasokas-ta journalismia vähillä resursseilla.

Syksyn ajan allekirjoittanut jatkaa vastaavana pää-toimittajana ja ainakin sen aikaa Aviisi jatkaa en-nallaan. Kaksi kesän aikana ilmestyvää numeroa päätoimittaa Laura Myllykoski.

Mahdollisia suurempia muutoksia odotellessa, kun toimitus muuttaa ylioppilaskunnan mukana lähemmäs opiskelijoita, pyytäisin teiltä lukijoil-ta vinkkejä, miten lehti voisi sisällöltään lähestyä opiskelijoita.

Millaisia juttuja Aviisista haluaisitte lukea? Mitä opiskelijaelämän ilmiöitä lehdessä pitäisi käsitel-lä enemmän? Millaisia juttuja haluaisitte vähem-män? Mitä voisimme tehdä paremmin?

Kommentoida voitte tämän jutun alle Aviisin nettisivuilla aviisi.fi tai sähköpostitse osoitteeseen aviisi@uta.fi. Tehdään yhdessä lehdestä parempi!

Samuli Huttunen

Aarni Korpela

Ville Heinonen

4 Aviisi 10.5.2013

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

JUHO MÄKELÄ, TEKSTI

Tampereen yliopis-ton historian opiske-lijoiden ainejärjestö

Patina täytti aprillipäivä-nä kunnioitettavat 50 vuot-ta. Juhlan kunniaksi ilmes-tyi historian tohtoriopiske-lija Reetta Eirasen kirjoit-tama historiateos Rommis-ta Tommyyn. Patinan historia 1963–2003.

”Opiskelijajärjestö kokoaa yhteen saman alan opiske-lijoita, edesauttaa luomaan sosiaalisia suhteita ja tekee edunvalvontatyötä”, Eira-nen kiteyttää Patinan mer-kityksen.

Historiateoksen nimi ei aukene välttämättä muille kuin Patinan aktiiveille, jo-ten annetaan Eirasen valais-ta asiaa.

”Pirkko Rommi oli 1960-luvulla assistentti Tampereen yliopiston histo-rian laitoksella. Hän vaikut-ti suuresti Patinan perusta-miseen.”

Rommi oli ollut mukana Helsingin yliopiston histo-rianopiskelijoiden aineker-hon Kronoksen toiminnassa. Hän kannusti perustamaan samanlaisen kerhon Tam-pereelle, kun Yhteiskunnal-linen korkeakoulu muutti kaupunkiin.

”Rommin ja Patinan suh-teet olivat tiiviimmillään 1960-luvulla, mutta Rommi toimi Patinan retkien oppaa-na vielä 1990-luvun alussa.”

1970-luvulla Patina politi-soitui muun yliopiston mu-kana ja toiminta rakentui kansanrintamalle eli vasem-miston ja keskustan yhteis-työlle. Patina osallistui yli-opiston luentolakkoihin, ja ulkomaanmatkat suuntau-tuivat Itä-Eurooppaan.

”Voi kuitenkin kysyä, oliko aktiivisia ja sitoutuneita va-semmistolaisia niin paljon edes 1970-luvun Patinassa. Poliittisesti kiihkein vaihe kesti vain muutaman vuo-den.”

Eirasen mukaan 1980-lu-vulla tuli vastareaktio poliit-tiseen kauteen, kun opiske-lijat alkoivat kiinnostua ur-heilusta ja juhlien järjestä-misestä.

1990-luku oli Patinassa kansainvälistymisen aikaa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen perustettiin kan-sainvälinen historianopis-kelijoiden järjestö ja vaih-tomahdollisuudet lisääntyi-vät.

”Viroon syntyi kiinteät yh-teydet ja Tampere-Tartto-seura perustettiin historian-opiskelijoiden voimin. Pati-nalaiset kävivät myös Poh-joismaissa historian opiske-lijoiden konferensseissa.”

Nykyään Patina tunnetaan ehkä parhaiten Tommy Ta-bermann -runonlausunta-kilpailusta, josta tulee toi-nen osa historiateoksen ni-mestä. Idea Tabermann-bi-leisiin syntyi sisäpiirivitsis-tä Patinan Unkarin-matkal-la 1990-luvun alussa.

Televisiossa pyöri siihen aikaan sketsi, jossa Aake Kallialan esittämä poliisi vei Pirkka-Pekka Peteliuk-sen näyttelemää Taberman-nia putkaan. Hän yrittää to-distaa henkilöllisyyttään ho-kemalla jatkuvasti: ”Mutta kun minä olen Tommy Ta-bermann”.

Eirasen mukaan Taber-mann-bileet olivat 1990-lu-vun alussa pienen piirin ab-surdi juttu. Niissä pelattiin muun muassa pöytälätkää. Tapahtuma kehittyi enem-män runonlausuntakilpai-lun suuntaan 2000-luvul-le tultaessa ja yleisömäärä kasvoi. Nykyään Tommyt järjestetään Yo-talolla ruot-salaisuuden päivän tienoil-la.

”Tabermannia yritettiin saada monta kertaa mu-kaan pippaloihin, mutta hän ei koskaan päässyt paikalle. Patinalaiset kuitenkin tapa-sivat Tabermannin Ylen kes-kusteluohjelman kuvauksis-sa 2000-luvulla.”

50 vuotta täyttänyt historian opiskelijoiden ainejärjestö Patina julkaisi historiateoksen Rommista Tommyyn.

| Ajan hermolla

Tommy ei koskaan tullut

Turnitin hyökkää vilppiä vastaan

JUHO MÄKELÄ, TEKSTI

Suomen yliopistot alka-vat tarkistaa tutkielmat sähköisesti plagioinnin

varalta. Tampereen yliopisto ottaa vuoden 2014 alusta alka-en käyttöön amerikkalaisen Turnitin-ohjelmiston, joka on maailman käytetyin plagioin-nin tunnistusjärjestelmä.

Tampereen yliopiston ope-tuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen kertoo, et-tä kaikkien väitöskirjojen on läpäistävä alkuperäisyystar-kastus ensimmäisen kerran vuoden 2014 tammikuussa.

”Arvioisin, että pro gradu -tutkielmat syötetään järjestel-mään 2014 maalis-huhtikuus-ta lähtien. Pienemmät tieteel-liset työt seuraavat myöhem-min perästä.”

Ihonen korostaa, että jär-jestelmä ei ole opiskelijoiden kyttäysväline. Opiskelija on täysi yliopistoyhteisön jäsen, mistä seuraa oikeuksia ja vel-vollisuuksia.

”Tarkoituksena ei ole osoit-taa opiskelijoiden syyllisyyttä, vaan opettaa hyvään tieteelli-seen käytäntöön ja etiikkaan.”

Turnitin-ohjelma yhdiste-tään oppimisalusta Moodleen, jonne opiskelija jättää opin-näytteensä ja harjoitustyönsä.

Kone lähettää muutamassa minuutissa opettajalle ja opis-kelijalle raportin siitä, monta-ko prosenttia tekstistä löytyi jostain muualta. Ohjelmisto näyttää löytyneet kohdat pu-naisella värikoodilla.

”Opettajan tehtävä on sel-vittää, onko lähteisiin viitattu asianmukaisesti. Jos lainatus-ta tekstistä puuttuvat alaviit-

teet, opettaja kehottaa Tur-nitinin kommenttityökalulla opiskelijaa korjaamaan asian.”

Monet yliopisto-opettajat pelkäävät, että uusi järjestel-mä lisää heidän työtaakkaan-sa. Ihosen mukaan asia on täysin päinvastoin.

Ohjelmisto helpottaa opet-tajien urakkaa, koska heidän ei tarvitse itse googlettaa tie-toja tai selata kirjasta, miltä sivulta lähde löytyy.

”Opiskelijat syöttävät työn järjestelmään, eivät opettajat. Opettaja ei ole enää kyttä, kos-ka häneltä poistuu poliisityö.”

Turnitin-ohjelman tieto-kannassa on lähes kolmekym-mentä miljardia sivua, jotka ovat kertyneet muun muas-sa sinne syötetyistä harjoitus-töistä, opinnäytteistä ja tutki-muksista. Ohjelmisto on vah-vin englannin kielellä, mut-ta se toimii kelvollisesti myös suomeksi.

Ihonen vakuuttaa, että Tur-nitin-järjestelmää on äärim-mäisen helppo käyttää. Tek-niikan oppii kymmenessä mi-nuutissa.

Plagioinnista ja vilpistä ei ole käytössä luotettavaa tilastoa, mutta kymmenkunta vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa jopa kymmeniä prosentteja Jo-ensuun yliopiston opiskelijois-ta kertoi suorittaneensa opin-tojaan vilpillisesti.

”Kaikki plagiointi on väärin, mutta suurella osalla opiskeli-joista kysymys on ajattelemat-tomuudesta. Moni hakee kii-reessä materiaalin verkosta.”

Valmiissa opinnäytteis-sä plagiointitapauksia tulee Suomessa esiin vain muuta-

mia kymmenessä vuodessa, ja näistä tapauksista saa yleensä lukea sanomalehtien sivuilta.

”Arvelen, että plagiointi on lisääntynyt huomattavasti vii-me vuosina, koska verkkoma-teriaalin saaminen on hirveän helppoa.”

Ihosen mielestä sosiaali-sen median kirjoitustapa lisää plagiointia. Toisin kuin tie-teellisessä tekstissä, sosiaali-sessa mediassa ei ole tärkeää, kuka on alun perin asian esit-tänyt. Ihonen lupaa, että har-maa alue kapenee uudistuk-sen myötä.

”Opiskelijat ovat todella har-missaan siitä, että joku kusi-pää on käyttänyt heidän teks-tiään. Se loukkaa sanomatto-masti, kun olet nähnyt vaivaa ja joku toinen saa kopioimalla paremman arvosanan”, Iho-nen tähdentää.

Tamyn hallituksen puheen-johtaja Jari Järvenpää suh-tautuu ohjelmistoon varovai-sen myönteisesti, jos sitä käy-tetään, kuten on luvattu.

”Tarkoituksena ei ole luo-da järjestelmää, jolla saadaan opiskelijoita kiinni vilpistä, vaan luoda yhteiset kansalli-set pelisäännöt plagiointita-pauksiin.”

Järvenpää on tyytyväinen, että opiskelijat on otettu mu-kaan hyvää tieteellistä käy-täntöä pohtivaan työryhmään.

TAMPEREEN YLIOPISTON

OPETUSNEUVOSTO JÄRJESTÄÄ

YLIOPISTOYHTEISÖLLE YHTEISEN

KESKUSTELUTILAISUUDEN TURNITIN-

JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA

KESKIVIIKKONA 15. TOUKOKUUTA

PINNI B:N LUENTOSALI 3116:SSA

KELLO 11 ALKAEN.

Tampereen yliopisto ottaa käyttöön sähköisen plagioinnin tunnistusjärjestelmän vuoden 2014 alussa.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 5

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Ylioppilaskunta jättää jäähyväiset Yo­talolle

JUHO MÄKELÄ, TEKSTI SAMULI HUTTUNEN, KUVA

Tamy muuttaa tou-kokuun lopus-sa Kauppakadun Yo-talolta Piente-ollisuustalon toi-

seen kerrokseen. Ylioppilas-kunnan uudet noin 500 neli-ön suuruiset tilat sijaitsevat Kalevantiellä yliopistoa vas-tapäätä.

Tamyn hallituksen puheen-johtajan Jari Järvenpään mu-kaan Pienteollisuustalossa on noin 100 neliötä enemmän ti-laa kuin Yo-talon kakkosker-roksessa. Lisäksi Kauppaka-dun Yo-talolla on paljon käy-

täväneliöitä.”Päällimmäinen syy muut-

toon on se, että Tamyn työn-tekijöillä kuluu jatkossa vä-hemmän aikaa yliopiston hal-linnon tapaamiseen. Työnte-kijöiden ei tarvitse enää ra-vata Kauppakadun ja yliopis-ton väliä. Uskon, että Tamyn suhteet yliopistoon lähenevät muuton myötä.”

Opiskelijoille ylioppilas-kunnan uudet tilat avataan heti syksyllä, kun Tamyn työntekijöiden lomat ovat päättyneet. Uudet opiskelijat pääsevät näillä näkymin tu-tustumaan taloon kampus-kierroksen yhteydessä syk-syllä.

”Uudet tilat palvelevat opis-kelijoita paremmin kuin ny-kyiset, koska Tamyn toimisto on jatkossa paljon lähempä-nä yliopistoa. Vaihto-opiskeli-jat saavat helpommin Starting kit -paketin, ja opiskelijat voi-vat lainata nopeasti mölkyn.”

Uuteen ylioppilastaloon on suunniteltu myös monikäyt-töistä tilaa, jossa opiskelijat voisivat tehdä työtä, oleskel-la ja juoda kahvia. Opiskelijat voivat myös vuokrata Pien-teollisuustalosta kokoustilan kuten Yo-talolla. Osa uusista tiloista vuokrataan ulkopuo-lisille.

Järvenpään mukaan muut-tokustannukset eivät nosta

Tamyn jäsenmaksua, koska rahat saatiin käteiskassasta.

”En silti lupaa, että jäsen-maksu pysyisi syksyllä nykyi-sellään. Inflaatio saattaa nos-taa työntekijöiden palkkoja.”

Tamy neuvottelee parhail-

laan TTY:n ylioppilaskunnan kanssa Yo-talon jatkokäytös-tä. Tiloihin suunnitellaan opiskelijoiden kulttuurikes-kusta, joka Järvenpään mu-kaan tarkoittaa monikäyttöi-siä juhla- ja kokoustiloja.

”Remontin hinta on ratkai-seva tekijä. Yo-talo ei kiinnos-tanut ulkopuolisia tahoja, ei-kä toimistohotellille ollut ky-syntää. Tamylla on Tampe-reen kaupungin omistamasta Yo-talosta kymmenen vuoden vuokrasopimus.”

Järvenpää painottaa, et-tä Tamyn muutto ei vaikuta Ravintola Yo-talon ja Ruoka-ravintola Tiiliholvin toimin-taan.

”Uudet tilat palvelevat opiskelijoita paremmin kuin nykyiset.”

Tamy muuttaa toukokuun lopussa Kauppakadun Yo-talolta Pienteollisuustalon toiseen kerrokseen. Muutto ei vaikuta Ravintola Yo-talon ja Tiiliholvin toimintaan.

Yo-talon yläkerran ikkunasta vilkuttavat Tamyn suhdekoordinaattori Jukka-Sakari Springare (vas. ylhäällä), kv-sihteeri Varpu Jutila, järjestösihteeri Virve Val-tonen, hallituksen jäsen Anne Soinsaari, toimistosihteeri Tuire Jalaskoski, hallituksen jäsenet Sanni Pietilä ja Ville Heinonen, koposihteeri Joachim Kratochvil ja hallituksen puheenjohtaja Jari Järvenpää (oik. ylhäällä).

6 Aviisi 10.5.2013

10 × Kauppakatu 101 Mikä on mielenpainuvin tai

hauskin muistosi Yo-talosta?

2 Mikä on ollut Yo-talon merkitys tamperelaisille opiskelijoille?

Matti ParjanenkamarineuvosYlioppilaskunnan erilaisissa johto-tehtävissä 1959–1969, Tamyn kun-niajäsen.

1 Monet Yo-talolle lahjoi-tetut tavarat huoneka-luista pienempiin esinei-

siin on historiattomasti hävi-tetty. Ylioppilaskunnan pöy-täkirjamapeista oli tehty ker-ran portaat vintille.

Muut ovat kertoneet, miten hauskaa minulla on ollut Yo-talolla, mutta en muista siitä mitään.

Vuonna 1969 Tamy järjesti kansainvälisen politiikan se-minaarin, jonka jälkeen Neu-vostoliiton KGB:n edustajat veivät meitä järjestäjiä hotel-liin. Siellä meitä yritettiin vär-vätä viinan, suklaan ja vir-vokkeiden avulla.

2 Silloin kun YKK eli myö-hemmin Ta-

my oli pienehkönä yo-kuntana ho-

mogeeninen,

myös tietyt kokoontumis-paikat olivat kaikille tuttuja. Vuosi vuodelta tällainen kiin-nittyminen heikkeni. Maiste-riksi onnistui pääsemään jou-tumatta mitenkään tekemi-siin Tamyn tai sen toiminta-paikkojen kanssa. Yo-talosta alkoi muodostua Tampereella melkein tunnetumpi muiden kuin opiskelijoiden parissa.

Pertti ”Veltto” Virtanenpunk­profeetta ja perussuoma­laisten kansanedustajaTamyn edustajiston jäsen 1970-lu-vulla, valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi vuonna 1979 Tampe-reen yliopistosta

1 Oma suhteeni Yo-ta-loon on lämmin ja muis-torikas. Yo-talo oli koko

1970-luvun keskeinen elämäs-säni. Jo ennen kuin sain opis-kelijakortin, olin vuodesta 1971 lähtien sekä bileissä että töissä.

Vuodesta 1973 lähtien Virta-nen esiintyi Yo-talolla useas-ti. Tein myös Yo-talosta Kaup-pakatu 10 Rokin, jota joskus itse rämpytin. “Kauppakatu 10 on määränpää, ja kun sinne pääs-tään, niin ei mitään määrää.”

Poliittinen urani alkoi muis-taakseni vuoden 1976 vaaleista, jolloin tulin valituksi anarkis-tisen Pirkkalaisen Nuijan lis-toilta Tamyn valtuuston. Ai-noana tarkoituksena oli valla-ta vaa’ankieliasema tyrmistyt-tävän Tampereen yliopiston marxilaisen ryhmän ja pata-mustan oikeiston välillä.

Mieleenpainuvin muisto lienee kannabiskokeilusäh-linki, joka johti jos minkälai-siin syytöksiin, että kuka pu-hui ja mitä. Tampereen huu-meyksiköllä oli säännöllisenä puuhana tarkkailla Yo-taloa koko 1970-luvun ja naamioi-tua opiskelijoiksi. Itse en polt-tanut maistiaisia lukuun otta-matta, enkä polta vieläkään edes tupakkaa.

2 Yo-talon merkitys on ollut valtava koko suo-malaiselle kulttuurielä-

mälle, koska siellä Pahkasika-hemmot pyörivät, Kaurismä-en kanssa ryypättiin ja Alival-tiosihteereihin myöhemmin vaikutettiin. Muualle Suo-meen levisi rockin uusi aalto nimenomaan Yo-talon kaut-ta. Keskeisenä tekijänä oli ly-hytikäinen ja oudon älyllinen Virtanen-yhtye. Tänäkin päi-vänä törmään jatkuvasti eri aloilla oleviin ihmisiin, jotka vannovat 1970- ja 1980-luvun tamperelaisen Yo-talolähtöi-sen kulttuurisiemennyksen pyhään nimeen.

Mikko Alatalokeskustan kansanedustaja ja muusikkoOpiskeli tiedotusoppia Tampereen yliopistossa, Tamyn kulttuurilau-takunnan jäsen

1 Yksi mieleenpainuvia muistoja oli Metallityö-väen lakon aikaan tilai-

suus, jossa muna neuvoi ka-naa. Taistolaiseksi kääntynyt porvarisnuoriso neuvoi työ-läisille, miten luokkataistelua käydään.

Toinen muisto on opiskeli-jabändimme Coitus Intin eka keikka Yo-talolla. Paikalla oli täysi kaaos, ja jono venyi pit-källe Kauppakadulle.

Koska järjestysmiehet eivät tunteneet Juice Leskistä, Har-ri Rinnettä ja minua, emme päässeet ohi jonon. Niinpä jo-nottaessamme omalle keikalle pidimme akustisen a cappella

-konsertin jo Yo-talon eteises-sä. Se huvitti yleisöä kovasti. Keikka oli valtava succès.

2 Yo-talo on ollut vuosi-kymmenet tamperelais-ten opiskelijoiden kult-

tuurikeskus aikana, jolloin ei ollut paljon muita klubeja ku-ten Tullikamaria.

Yo-talo oli maan ykkösbän-dien kuten Wigwamin ja Hur-riganesin esiintymispaikka. Myös monia vaihtoehtobände-jä kuuli usein Yo-talolla. Niistä elämään jäi ainakin Virtanen.

Matti Niiranen hallintotieteiden maisteriTamyn hallituksen puheenjohta-jana 1976–1977 ja edustajiston pu-heenjohtaja 1977–78.

1 Hallituksen kokoukset kestivät Yo-talolla pit-kään, kun junnasimme

tuntikausia kannanottojen sananmuodoista. Kaikki ei ol-lut niin tiukkapipoista kuin voisi kuvitella umpipoliitti-sesta ajasta. Välillä irroteltiin Juice Leskisen, Mikko Alata-lon ja kumppaneiden tahdit-tamana.

2 Yo-talo oli ja on yh-tä kuin Tamy, ja Tamy yhtä kuin Yo-talo. Ajat

muuttuvat, ja opiskelijoiden toiminta ajan riennossa. Toi-vottavasti Yo-talo voi jatkos-sakin ilmentää opiskelijoiden elämää Tampereella, vaikka ylioppilaskunnan toiminnot siirtyvät steriiliin tiilibunkke-riin. Onko niin, että opiskeli-jat vielä kerran joutuvat barri-kadeille puolustamaan Yo-ta-lon henkeä?

Timo Laaninenkeskustan puoluesihteeriTamyn hallituksen varapuheenjoh-taja 1977 ja pääsihteeri 1978

1 Yo-talo oli illanvietto-paikka, ruokapaikka, kokouspaikka ja työ-

paikka. Hauskin muisto oli

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 7

Juice Leskisen kohtaaminen Tiiliholvin narikkajonossa.

Huolimattomuuttani olin vähällä ottaa hänen takkin-sa, kun poistuimme samaan aikaan ravintolasta. Juice sa-noi, että älä ota minun takki-ani. Tämä oli ainoa kohtaami-seni Juicen kanssa.

Juicen kuoleman aikaan olin pääministeri Matti Van-hasen erityisavustaja ja luon-nostelin Vanhasen muistoad-ressin tekstin Juicen hautajai-siin.

2 Yo-talolla on ollut suuri merkitys tamperelaisil-le opiskelijoille. Alaker-

ran bileissä solmittiin monia ihmissuhteita ja yläkerrassa tehtiin opiskelijapolitiikkaa. Jotkut yhdistivät vielä nämä kaksi elementtiä.

Heikki Mäki-Kulmalakasvatustieteen lehtoriAviisin päätoimittaja ja Tamyn hallituksen jäsen 1970- ja 1980-lu-vulla

1 Yo-talon kakkoskerrok-sessa piti Tamyn ohel-la majaansa edesmennyt

Pahkasika-lehti. Sen ja Aviisin väen välillä oli monenlaista ystävyys-, yhteistyö- ja avun-antotoimintaa. Minun täytyi toimia välillä valokuvamal-lina. Näin myös silloin, kun pojat tekivät kuvitusta jut-tuun, joka kertoi Lee Harvey

Oswaldin suomalaisesta pik-kuserkusta, joka terrorisoi ih-misiä heittelemällä heitä ka-nanmunilla.

Minulle puettiin päälle epä-määräinen palttoo, kananmu-nakoteloista kyhätty panos-vyö ja mustunut kattila kypä-räksi päähän. Sitten yritimme mennä Yo-talon sisäpihalle kuvaushommiin. Mutta em-me päässeetkään, koska työ-maan vastaava mestari mel-kein heitti meidät sieltä pois.

Mestari kertoi Tamyn pää-sihteerille, että hän oli jou-tunut häätämään sisäpihalle tunkeutuneen narkomaani-porukan.

2 Aina tulee olemaan opiskelijoita, joiden mielestä ylioppilaskun-

ta ja toimet sen talossa ovat etäällä tavallisesta opiskeli-jasta. Olen varma, että myös ne tavalliset opiskelijat huo-maisivat pian elämänsä tul-leen entistäkin köyhemmäk-si, mikäli ei olisi niitä erityisiä opiskelijoita eikä heillä olisi taloa, jossa tehdä niitä erikoi-sia juttujaan.

Satu Hassivihreiden europarlamentaarikkoOpiskeli Tampereella tekniikan li-sensiaatiksi

1 Abiturienttivuoteni jou-luaattoiltana 1969 lähdin Yo-talolla järjestettyyn

kodittomien jouluun. Oli hä-kellyttävää nähdä sali täynnä hiljaisia asunnottomia miehiä, joista iso osa vaikutti pultsa-reilta. Yksi antoi minulle kau-niilla käsialalla kirjoitetun ru-non, se tuntui liikuttavalta. Sitten huomasin, että hän an-toi samaa runoa niin monel-le muullekin paikalle tulleelle nuorelle tytölle kuin ehti.

2 Yo-talon merkitys tam-perelaisille opiskelijoil-le on ollut varmaan val-

taisa. Opiskeluvuosinani is-tuin Tampereella käydessäni enemmän Tiiliholvissa, jossa 1960-luvulta 1980-luvulle ta-pasivat kaikki vasemmistolai-set, vihreät, homot, lesbot ja ay-aktiivit.

Rosa Meriläinenkirjailija ja vihreiden entinen kansanedustajaTamyn hallituksen jäsen 1996-1997

1 Tamyn tiloista takaovel-le vievä portaikko toi-mi 1990-luvulla tupak-

kapaikkana. Siellä oli kivoin-ta tissutella ja röyhytellä epä-määräisissä seurueissa ja lau-laa työväenlauluja. Lämmin muisto on myös kopiohuo-neen sohvasta, jossa pidin sai-rastupaa kärsiessäni korva-tulehduskierteestä ja korvaa-mattomuusharhasta. Työka-verit siirsivät palaverit sairas-vuoteeni ääreen kopiohuonee-

seen. Siitä tuli lämmin ja pör-röinen olo: saa olla ihmisten ympäröimänä ja aina otetaan mukaan, vaikka olisi kipeäkin.

2 Oma talo on ollut paik-ka, jossa voi järjestää se-minaareja, kulttuuri-il-

toja ja bileitä. Se, että ei tar-vitse vuokrata tiloja ulkoa on korvaamaton tuki. On muuten hauskaa huomata, että ei tar-vitse odottaa muiden järjestä-vän mielekästä puuhaa, vaan voi itse tehdä kaiken alusta pi-täen.

Juha HonkonenVihreän langan päätoimittajaAviisin päätoimittaja 2003–2006

1 Hauskimpia muistoja Yo-talosta olivat työnte-kijöiden spontaanit bi-

leet ja muut tempaukset. Olen tanssinut Yo-talon pöydällä. Kerran vuorasimme kulttuu-risihteeri Matti Huhdan ik-kunan lumella ja rakensimme katolle ison tekopeniksen.

2 Yo-talon ansiosta yliop-pilaskunta on profiloi-tunut myös ydinkeskus-

tassa. Rakennus on historialli-nen ja hieno, mikä on varmas-ti kohottanut Tamyn imagoa. Lisäksi Yo-talo on ollut vuosi-kymmenet suosittu bilemes-ta, jossa ylioppilaskuntakin on voinut järjestää edullisesti ta-pahtumiaan.

Seppo Honkanen Museoliiton viestintäpäällikköAviisin päätoimittaja 2008–2012

1 Kymmenen vuotta sitten olin pitämässä Kikkai-lijoiden kaupunkisuun-

nistusrastia seitsemän kravat-tia kaulassa. Palkitsimme voit-tajajoukkueen WC-pöntöllä, jonka ujutimme sisään Yo-ta-lon palkintojenjakotilaisuu-teen silloisen kulttuurisihtee-rin Matti Huhdan ohi.

Epäilen, että kovin mo-ni muu ei ole istunut kravat-teihin pukeutuneena pöntöl-lä Yo-talon lavalla. Ikimuis-toisia ovat myös hetket Aviisin päätoimittajana Yo-talon kak-koskerroksessa. Pisimmillään olin töissä yhtä soittoa yli vuo-rokauden lehteä tekemässä.

2 Yo-talon merkitys tam-perelaisille opiskelijoil-le on valtava. Talo on

46-vuotisen historiansa aika-na toiminut lukuisille ikäpol-ville opiskelijaelämän rakkaa-na kehtona.

Siellä on myös alkanut ja päättynyt lukemattoman monta ihmissuhdetta ja tehty merkittävää tuhoa opiskeli-joiden maksoille.

Kymmenen Kauppakatu 10:n konkaria muistelee menneitä. Yo-talolla on tehty Pahkasikaa kattila päässä, rakennettu katolle tekopenis ja istuttu lavalla seitsemän kravattia kaulassa pöntöllä. JUHO MÄKELÄ, TEKSTI

SAMULI HUTTUNEN, KUVA

Ylioppilastalo oli alun perin vuonna 1901 valmistunut Poh­joismaiden Yhdyspankki, jonka suunnitteli arkkitehti Gustav Nyström. Uusrenessanssityy­linen kivitalo toimi 1930­luvun lopulle saakka pankkitalona.Yhdyspankin Tampereen konttorin johtaja Nils Idman teki talossa Pohjoismaiden suurimman kavalluksen vohkimalla pankkiholvista yli kymmenen miljoonaa mark­kaa. Idman tuomittiin vuonna 1910 viideksitoista vuodeksi vankeuteen.Tampereen kaupunki osti talon vuonna 1938 noin 2,4 mil­

joonalla markalla. Kiinteistö muuttui kaupungin taksoitus-, passi­ ja huoltotoimistoksi.Ylioppilaskunnassa nousi Tampereelle muuton jälkeen toistuvasti kysymys omasta Yo­talosta, jonka tarvetta lisäsi kasvava opiskelijamäärä.1966 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa Kauppakatu 10­kiinteistön tamperelaisten opiskelijajärjestöjen toimisto­ ja harrastustilaksi. Yo-kunta, oppilaskunta ja Avii­si muuttivat tammikuussa 1967 Yo­talolle. Viralliset avajaiset pidettiin helmikuussa 1967.Kellariravintola Tiiliholvi

aloitti toimintansa Yo­talolla 1968. Remontin suunnitteluvai­heessa Tiiliholvista hahmotel­tiin opiskelijaravintolaa.Vuonna 1969 anniskeluoike­uksia laajennettiin myös talon ensimmäiseen kerrokseen eli nykyisen Yo­talon tiloihin.Yo-talosta alkoi muodostua yksi tamperelaisopiskelijoiden illanviettopaikoista, jossa oli kaksi kertaa viikossa tansseja.Yo-talon 1970-luvun kovimpi­en rock-esiintyjien joukkoon kuuluivat muun muassa Wigwam, Hurriganes ja Hector.Tamy myi syyskuussa 1978 vaikean taloustilanteen sane­

lemana Tiiliholvin ja keskiker­roksen ravintolatoiminnan Hämeen Aleksi Oy:lle.Tampereen kaupunki aloitti rapistuneen Yo­talon remontin vuonna 1988. Tamyn työntekijät joutuivat korjaustöiden vuoksi puoleksi vuodeksi evakkoon.1991 Tamy alkoi taas Yo­talon ravintoloitsijaksi.1997 Yo­talon ravintolatoimin­ta osakeyhtiöitettiin. Tamy omisti yhtiöstä 90 prosenttia.2008 Tamy päätti luopua ravintolayhtiön osake­enem­mistöstä. Vuodesta 2009 lähtien Tamyn osuus on ollut 15 prosenttia yhtiöstä.

Yo-talon historiaa

Haastattelut tehtiin sähköpostitse.

8 Aviisi 10.5.2013

SAMULI HUTTUNEN, TEKSTI ANNINA MANNILA, KUVAT

Kalevankankaan hautaus-maan takana, kaksikerrok-sisen kerrostalon pihalla nahkaliiviin sonnustautu-nut mies, jonka käsivarret

ovat täynnä tatuointeja, toivottaa mei-dät tervetulleiksi. Talon alakerrassa on moottoripyöräkerho Sons of Abrahamin talli. Sisään käydään ovista, joiden mus-taksi maalattua sisäpuolta koristavat kärjellään seisovat suorakulmiot ja nii-den sisällä teksti: ”100% sinner”.

Synkähköstä ensivaikutelmasta huoli-matta tämä ei ole sellainen liivijengi, josta media ja Päivi Räsänen ovat huolissaan. Sons of Abraham on tamperelainen kris-tillinen moottoripyöräkerho.

Sisällä Christer Moilanen kaataa vie-raille kahvia. Moilanen on ollut kerhon toiminnassa mukana muutaman vuoden, ensin hang-aroundina, sitten prospecti-na ja nyt täysjäsenenä.

Tallin yläkerrassa olevan kerrostalon asukkaita nurkissa pyörivät liivimiehet eivät huoleta. Päinvastoin, asukkaat ovat tarjonneet talon yhteisiä tiloja kerhon käyttöön. Sons of Abrahamin presiden-tin Ari Santaharjun mukaan kerho halu-aa murtaa ennakkoluuloja, joita ihmisillä on moottoripyöräkerhoja kohtaan.

”Median antama kuva on osittain har-hainen”, Santaharju sanoo. ”Tietysti on

ymmärrettävää, että jotkin asiat näyt-tävät pelottavilta. Moottoripyöräkerho-jen kanssa on aika helppoa tulla juttuun, kun tietää logiikan ja perusajatuksen, miten niissä toimitaan.”

Santaharju on Sons of Abrahamin pe-rustajajäseniä. Vuonna 2010 kerho hy-väksyttiin virallisesti Hell’s Angelsin isännöimässä Biker Meetingissä Helsin-gissä.

”Olemassa olevat kerhot eivät olleet ihan sitä, mitä itse olisin tarvinnut se-kä kristillisellä että sekulaarilla puolel-la. Näin, että minulla oli omia painotuk-sia, joita pidän tärkeinä. Siitä tuli ajatus, että perustetaan oma kerho, jossa ne pai-notukset näkyvät.”

Täysjäseniä Sons of Abrahamissa on yhdeksän, mutta kerhon toiminnassa on mukana kannattajia eli supporteja noin sata. Naisia jäseniksi ei oteta, sen ker-too jo kerhon nimikin, Abrahamin pojat. Supporteina naisia on paljonkin.

Kerholla on joka keskiviikko avoimet

ovet ja sunnuntaisin family day, johon vanhemmat voivat tuoda lapsensa katso-maan moottoripyöriä ja ihmettelemään. Kerho järjestää myös bikereiden joulu-kirkon ja Elvis-konsertteja Aleksanterin kirkossa Tapahtumien yönä. Lisäksi ker-ho tekee työtä nuorten parissa: esimer-kiksi vappuna päivystystä ja kahvitarjoi-lua kerhotilalla.

Ja tietenkin kerholaiset harrastavat myös moottoripyöriä. Pyörät vievät suu-ren osan tallin pinta-alasta. Kesällä pyö-riä ei tallilla niinkään näy, sillä ne ovat tien päällä, kun ajokausi alkaa. Santa-harju ja Moilanen ajavat 900-kuutioisilla Harley Davidson Sportstereilla.

Uskolle on varattu oma tilansa. Tallin perällä on juhlavien mustien verhojen ra-jaama pieni kirkko, jossa on pari jykeväs-tä puusta tehtyä vanhaa kirkonpenkkiä. Seinältä katselee alas Jeesus Kristus kru-sifiksillä. Jalkojen juuressa lepää vuoden 1938 painos Raamatusta, jonka nahkaisiin

Liivijengi Jumalan armosta

”Jos et itse kunnioita itseäsi, ei sinua kunnioita kukaan muukaan.”

Ari Santaharju esittelee rintaansa koristavaa tatu-ointia, jollainen on lähes jokaisella Sons of Abraham

-kerhon jäsenellä. Lati-nankielinen lause ”simul iustus et peccator” toistuu kerhotilojen kirkossa. Se tarkoittaa “samanaikaises-ti vanhurskas ja syntinen”. Taustalla Christer Moila-nen.

Tamperelainen kristillinen moottoripyörä-kerho Sons of Abraham haluaa murtaa ennakkoluuloja liivijengejä kohtaan

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 9

kansiin on painettu kerhon tunnus, Sons of Abraham Tampere -tekstin reunusta-ma Vapahtajan kuva.

”Kun menemme vierailulle muihin ker-hoihin, annamme usein tällaisen lahjak-si”, Santaharju sanoo. ”Tämä on meidän tapamme saarnata. Kunnioitamme mui-ta kerhoja ja niiden juttuja, emme tupu-ta mitään. Jos kerholla on jokin juhla, an-namme tämän, kättelemme ja laitamme tämän lahjapöydälle. Niin kuin rististä näkee, tämä on arvokkainta, mitä meil-lä on.”

Oleellista moottoripyöräkerhopiireis-sä on se, että seisoo omien väriensä ja ar-vojensa takana.

”Jos menisimme anteeksipyydellen omaa kristillisyyttämme, meitä ei kunni-oittaisi kukaan. Jos et itse kunnioita itse-äsi, ei sinua kunnioita kukaan muukaan.”

Kristityt liivimiehet herättävät enem-män ihmettelyä kristillisissä piireissä kuin moottoripyöräpiireissä.

”Ihmiset katsovat asioita erilaisista läh-tökohdista. Ymmärrän, että kun on tatu-ointeja ja liivit ja näytämme, miltä näy-tämme, jossain yhteydessä se tuntuu ou-dolta. Täytyy osata katsoa asioita laajem-min.”

Onko Sons of Abraham sitten ensisijai-sesti kristillinen kerho vai moottoripyö-räkerho? Santaharju nauraa kysymyk-selle.

Hän siteeraa Matteuksen evankeliumin kohtaa, jossa fariseukset lähettävät ope-tuslapsensa kysymään Jeesukselta, on-ko luvallista maksaa keisarille veroa vai ei. Jeesus vastaa: ”Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Ju-malan on”.

”Sanotaan tässä, että antakaa moottori-pyöräkerholle, mikä moottoripyöräker-hon on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.”

Sons of Abraham on Santaharjun mu-kaan oikea moottoripyöräkerho, jonka jäsenille kirkon ja kristilliset asiat ovat

Kerho luovuttaa usein vierailuillaan

muihin kerhoihin Sons of Abraham

-tunnuksella varustetun Raamatun.

10 Aviisi 10.5.2013

tärkeitä.”Tuolla on Harley Davidson, täällä Je-

sus David’s son”, Santaharju naurahtaa. ”Kyllä tässä kirkon tuntu tulee, vaikka tä-mä on hyvin ahdas. Joskus täällä rukoil-laan. Rukous on meille itsestään selvä asia, se ei ole mikään show.”

Santaharju vertaa rukoilemista ennen ajoreissulle lähtöä muusikon valmistautu-miseen keikalle. Kyse on keskittymisestä.

”Kun ajaa moottoripyörällä, tuntee tuu-len kasvoilla. Me käytämme paljon avo-kypärää. Siinä on läsnä ajamisen rytmis-sä. Olet mukana elämisen sykkeessä.”

Sitten hänen äänensä vakavoituu.

”Tänäkin kesänä on moottoripyöräili-jöitä, jotka kulkevat tuolla, eivätkä tiedä, että tämä on heidän viimeinen kesänsä. Se ei ole synkistelyä, vaan realismia.”

Christer Moilanen kertoo tulleensa ker-hoon rajusta päihdetaustasta. Parikym-mentä vuotta meni lujaa. 2000-luvun alussa hän hakeutui Pieksämäelle päih-dekuntoutukseen, ja kovat aineet jäivät. Tilalle tuli alkoholi. Muutama vuosi sit-ten hän oli tilanteessa, jossa vaihtoehto-na oli joko se, että perhe ja kaikki muu lähtee alta, tai juomisen lopettaminen ko-konaan.

”Ensin lopetin päihteiden käytön, ja sen jälkeen tuli takaisin muutaman vuo-den tauolla ollut moottoripyöräharras-tus. Löysin tämän kerhon ja ajattelin, et-tä täällä ei ainakaan kilpailla siitä, kuka jaksaa juoda eniten kaljaa.”

Hän löysi lapsuudenuskonsa uudelleen.”Silloin aikanaankin, kun meni lujaa

ja touhuttiin, mitä touhuttiin, mielessä pyörivät aina uskonasiat. Vaiensin pääni sisällä olevan äänen, mutta sieltä se nou-si pintaan takaisin.”

Santaharju sanoo, että Christer on hy-vä esimerkki siitä, miten Sons of Abra-ham -kerho toimii.

”Tarjoamme kristillisen yhteisön kave-reille, jotka eivät istu perusseurakunnan kirkonpenkkiin. Kerhossa on toiminnal-lisuutta ja hierarkia, joka osaltaan suojaa. Tässä on veljespiiri, joka kontrolloi ja pi-tää kiinni.”

Tallin oviin maalatuilla 100% sinner -merkeillä on oma merkityksensä. Ne viittaavat toisenlaiseen prosenttimerk-kiin, jossa on pelkkä ykkönen, sekä joi-denkin uskovaisten käyttämiin 100% be-liever -merkkeihin.

”Ajattelimme, että me olemme niin huo-noja uskovaisia ja ihmisiä muutenkin, et-tä olemme sataprosenttisesti syntisiä”, Santaharju naurahtaa.

Merkki liittyy Roomalaiskirjeen kol-mannen luvun kohtaan ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkaut-ta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskau-den”.

”Meidän kerhossamme ei ole täydelli-siä ihmisiä. Täydellistä seurakuntaa ei ole – ja jos on, niin ei meitä sinne huo-littaisi.”

”Meidän kerhossamme ei ole täydellisiä ihmisiä.”

Moottoripyörien rassauksen lomassa kuluu kahvia ja pullaa. Välillä kahvihetkien lomassa käydyt keskustelut saattavat saada syvällisen luonteen. Perustajajäsen Timo Peltonen kertoo kerhon pysyneen alkuajoista lähtien samanhenkisenä, vaikka toiminta on muutamassa vuodessa laajentunut. Christer Moilanen on ollut kerhon jäsenenä muutaman vuoden.

Henkisyys on tärkeä osa kerhon henkeä. Tallin oviin maalattu 100% sinner -merkki on kerhon vastine “prosenttikerhojen” merkille. Merkki viestittää, ettei kukaan ihmi-nen ei ole täydellinen vaan jokaisessa meissä on omat vikamme.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 11

Nokkimis järjestys kuuluu kerhon perinteisiin

Sons of Abrahamin nahkaliivisiä miehiä naurattaa, kun tulee puhet-ta päihteiden käytöstä. Moottori-

pyöräkerhot mielletään usein rosvokop-liksi, joiden päämääränä on ryypätä ja rällätä. Tämän kerhon jäsenet juovat li-mua ja käyttäytyvät kunnolla.

Vaikka Sons of Abrahamilla on kristil-linen arvomaailma, jakaa moottoripyö-räkerho samat perinteet lukuisien mui-den kerhojen kanssa. Pääsääntönä on, että MC-kerho esittelee toimintansa ja tunnuksensa muille kerhoille ennen jul-kista toimintaa. Muista kerhoista poike-ten vain MC-kerhot voivat käyttää kolmi-osaista selkätunnusta.

Kerhon jäsenyys ei irtoa jäsenmaksua maksamalla, vaan jäseneksi pääsee käy-mällä läpi monivaiheisen prosessin, jolla osoitetaan halu sitoutua klubin toimin-taan. Aluksi kerhon toimintaan osallis-tutaan hang-aroundina, minkä jälkeen alkaa virallinen pyrkiminen jäseneksi. Koejäsenyydelle eli niin sanotulle pros-pect-ajalle ei ole tarkasti määriteltyä ai-kaa, vaan täysivaltaiseksi member-jäse-neksi pääsee osoitettuaan luotettavuu-tensa kerhossa.

Pikkupojasta saakka mopojen kanssa puuhastelleen Jukka Markkasen pros-pect-aika kesti vuoden. Prospectina on lupa kantaa kerhon tunnuksia, mutta koeaikaan kuuluu jämähommien teke-minen ja jäsenten määräämien tehtävien suorittaminen. Vahva hierakia voi kuu-lostaa ulkopuolisesta armeijamaiselta simputukselta, mutta se on vakiintunut osa moottoripyöräkerhojen kulttuuria.

”Kyllä sen tiesi kerhoon pyrkiessä, mitä tuleman pitää. Tyhjennänhän minä vie-läkin roskiksia viikottain”, Markkanen naurahtaa.

Protokollan ja normien tiukkuus vaih-telee ympäri maailmaa. Tärkeintä on kuitenkin oma porukka ja moottoripyö-rät, jollainen jokaisella kerholaisella tu-lee olla.

”Kerhon myötä kaveripiiri on laajentu-nut. Ja onhan porukassa mukava ajella”, kerhon perustajajäsen Timo Peltonen sanoo.

Kerhotilan ovien raottuessa auringon-säteet heijastuvat kiiltävistä pinnoista. Tiet ovat viimein ajokelpoisia, ja kerho-laiset ovat kunnostaneet tallissa talvehti-neita pyöriään.

”Mulle tuli ihan yllärinä, et sä vedit noi punaisella. Näyttää tosi hyvältä nyt!”, kuuluu moottoripyörien lomasta. Sons of Abrahamin viikottaiseen kokoontu-miseen virtaa lisää klubilaisia. Kuhi-na moottoripyörien ympärillä tiivistyy. Moottoripyöräkausi voi taas alkaa.

Susanna Vilpponen

”Antakaa moottoripyörä-kerholle, mikä moottoripyörä-kerhon on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.”

Kerhotilan takaosasta löytyy pieni kirkko, jonne voi mennä hiljentymään alkuperäisillä kirkonpenkeillä istuen.

Moottoripyöräkerhon jäsenellä tulee olla moottoripyörä, ja pyörien rassailu ja niillä ajaminen on jutun juju. Jukka Markkasen 1970-luvun Harley Davidsonista hajosi akku, jota Timo Peltonen satulan yli ihmettelee.

Sons of Abrahamin tunnus on muunnelma

Sons of Anarchy -televisio-sarjan tunnuksesta. Pros-

pectiuden viimeisessä vai-heessa kokelas saa liiviin Tampere-alamerkin. Siitä

tietää, että prospect on lähellä kerhon jäsenyyttä.

12 Aviisi 10.5.2013

| Kulttuuri

SAMULI HUTTUNEN TEKSTI & KUVA

Rammat jumalat

-levyn kannessa tuijottaa tuiman-näköinen tatu-oitu mies aurin-

kolasit päässä, kummassakin kädessä jouhikkoa pidellen. Niin, jouhikkoa.

Pekko Käppi liikkuu luon-tevasti kahden maailman, kan-sanmusiikin ja rockin, välillä.

”1990-luvun lopulla minulla oli kansankynttilöintiprojek-teja”, Käppi sanoo. ”Mielestä-ni oli tärkeää, että perinnemu-siikkia pystyi esittämään Yo-talolla tai Doriksessa.”

Käppi on venyttänyt kan-sanmusiikin rajoja levyttä-mällä soitinrakentaja Juha-na Nyrhisen kanssa vanho-ja Suomi-punk-covereita Mun paras ystävä -albumille.

”Lähiaikoina olen soittanut jouhikkoa vahvistimen läpi niin lujaa kuin mahdollista. Lujaa pitää soittaa.”

Lukion jälkeen Käppi oli

kyllästynyt silloisiin laulaja-lauluntekijätyyliisiin musiik-kiprojekteihinsa. Hän asui pienessä Paraisten kaupun-gissa Turun kupeessa. Turus-sa hän kävi open stage -folk-klubilla, jossa esiintyi suo-malaiseen kansanmusiikkiin vihkiytyneitä soittajia.

Kansanmusiikki alkoi kiin-nostaa. Jouhikossa Käppiä viehätti minimalismi. Jouhi-kossa on yleensä vain kaksi tai kolme kieltä, ja siitä saa viides-tä kuuteen säveltä.

”Selkeät rajat ovat huojen-tavat. Kitarassa on hirveästi vaihtoehtoja. Tulee sellainen ahdistus, että siinä on liikaa.”

Käppi aloitti jouhikon soi-ton Ala-Könni-opistossa 1997 ja muutti Tampereelle opis-kelemaan etnomusikologi-aa 1998. Hän on soittanut jou-hikkoa kuusitoista vuotta, jul-kaissut kolme sooloalbumia ja vaikuttanut useissa kokoonpa-noissa. Jouhikon ilmaisu ei sil-ti ole käynyt ahtaaksi.

”Kun on soittanut pitkään, huomaa, että jouhikossa on-

kin paljon enemmän mahdol-lisuuksia. Ajattelen niin kuin monet suuret rytmimusiikin gurut, että olennainen on jos-sain muussa kuin siinä, kuin-ka paljon ääniä soittimessa on.”

Rammat jumalat -levyn ää-nimaisema on rujo ja paikoin raskas, hyvin toisenlainen kuin suomalaisesta kansan-musiikista mieleen tuleva ku-va kanteleen näppäilystä kan-sallispuvuissa.

Käppi epäilee, että kansan-musiikkiin liitetty sisäsiisti ku-va juontaa juurensa kansakou-lusta ja laajemmin kansanvalis-tusprojektista.

Opiskellessaan Tampereel-la Käppi keksi aina tekosyitä päästäkseen kansanperinteen laitoksen äänitearkistoon kuuntelemaan arkistolevyjä.

”Todellisuus oli hyvin eri-lainen”, hän sanoo. ”Laulajis-sa ja soittajissa on ollut gangs-tereita, pahoja ihmisiä ja hy-viä ihmisiä. Olen tonkinut kansanmusiikin likaisempaa puolta esiin.”

Mitä perinnemusiikin likai-selta puolelta sitten löytyy? Lauluja kuolemasta, murha-balladeja, eroottispainotteisia lauluja. Arkistoissa on paljon materiaalia, jota on sensuroitu syystä tai toisesta, useimmiten rivouden takia.

”Kyllä kansanmusiikki on ollut ihan yhtä pahaa kuin ny-kyinen musiikki.”

Lauluilla on aikanaan ollut enemmän funktiota kuin ny-kyään. Metsätyömiehillä, me-rimiehillä ja paimenilla on ol-lut omat laulustonsa.

”Merimiehillä ja metsätyö-miehillä on aika rajut laulut. Lähinnä he laulavat pillusta.”

Suuri osa levyn sanoituk-sista perustuu kansanlaului-hin. Kahteen kappaleeseen sanat kirjoitti Kauko Röyhkä.

Käpiltä puuttuivat tekstit

kahteen lauluun. Hän oli me-nossa lämppäämään Röyhkää Vastavirralle. Ville Leino-nen, jonka kanssa Käppi ja-kaa työhuoneen, ehdotti, että hän pyytäisi Röyhkää sanoit-tamaan biisit.

”Se oli hyvä idea, mutta mie-tin, uskaltaakohan sitä. Us-kalsin sitten kysyä, ja parin viikon päästä Röyhkä lähetti tekstit.”

Rammat jumalat -levyn al-kuajatuksena oli kidutuksen historia.

”Kun tongin sitä, se rupesi ahdistamaan minua niin pal-jon, että en halunnut laulaa siitä suoraan.”

Levyn teemat ovat silti syn-kähköjä: paholaiskäsitys eri aikoina, kuolema, rakkaus, irstaus.

”Voi laulaa surullisia kap-paleita, mutta niiden ei tarvit-se olla mollissa. Ruma voi olla kaunista.”

PEKKO KÄPIN RAMMAT JUMALAT

-LEVYN JULKAISUKEIKKA TELAKALLA

TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA

Jouhikon likainen puoliPekko Käppi on kaivanut perinnemusiikin pimeältä puolelta esiin murhaballadeja ja rivoja lauluja

Tämän jouhikon Pekko Käppi on rakentanut itse 1970-luvulta asti jouhikoita tutkineen ja rakentaneen Rauno Niemisen opastuksella. Soitinrakentamiseen Käpillä ei ole seikkalunhalua. ”Se on liian työlästä. Jotkut muut ovat siinä paljon parempia.”

”Lujaa pitää soittaa.”

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 13

Veikko Lavin musiik-ki tuli elämääni ju-hannuksena 1996,

kun olin kymmenen vanha pojankoltiainen. Vietimme suven juhlaa mummolas-sa Muhoksella, ja kaikki oli maailmassa vielä suloisen rikkumatonta. Poltimme kokkoa, paistoimme mak-karaa, juhannuskoivut oli pystytetty tuvan eteen, ja siniristilippu liehui salossa.

Kotkalainen laulunteki-jä Veikko Lavi oli kuollut aiemmin keväällä, ja tele-visiossa esitettiin mestarin muistoksi Ota löysin ran-tein -hitti. Laulun elämän-myönteinen sanoma jäi soi-maan päähäni, koska tein 15 vuotta myöhemmin pro graduni Lavin sanoituk-sista.

Lavi on jäänyt syyttä tunnetumpien kotimais-ten kupletistien Reino He-lismaan ja Juha Vainion varjoon, vaikka hän teki kymmeniä syvällisen ajat-tomia ja humoristisia lau-luja kansan elämästä. La-vi oli aina pienen ihmisen puolella herroja ja nappi-byrokraatteja vastaan. Eh-kä tunnetuimmassa lau-lussaan hän toteaa, että jo-kainen ihminen on lau-lun arvoinen. Limperin Hil-ma -kappaleessa Lavi vaa-tii valtiomiehien sijaan pat-sasta köyhälle pienviljelijä-naiselle.

Vuoden 1918 sisällisso-dan kauhut kokeneesta ja jatkosodan vankileirillä is-tuneesta Lavista tuli van-hemmalla iällä humaani pasifisti. Lavin kosketta-vin rauhanlaulu on Balla-di Willy Heintzista, joka ker-too nuoren saksalaisen so-tilaan traagisen tarinan.

Yksi hienoimmista La-vin lauluista on koskettava Isän kädet. Isänrakkauden ohella Lavi osoittaa kun-nioituksensa suomalaisel-le työväenliikkeelle, joka on taistellut meille eläkkeet ja lomat. Kaikenkarvaisten optio-öykkärien ja histo-riattoman nykyvasemmis-ton kannattaisi kuunnella tarkalla korvalla Lavin lau-lun sanat.

Juho Mäkelä

Huge L:n ja Pyhimyksen muodostaman Steve iVan-derin Olen musta -levy on hämmentävä pakkaus. Le-vyn kannet suunnitellut graafikko on joko nero tai totaalisen pihalla, mahdolli-sesti molempia. Käppäises-ti photoshopatut meemiku-vat eivät naurata, mutta se ei liene tarkoituskaan. Eh-kä kannet jotenkin kuvaa-vat 2010-luvun leikkaa-lii-maa-mediakulttuuria, jossa mikään ei ole aitoa. Hämärät intertekstuaaliset viittauk-set muodostavat hämmen-tävän disasso siatiivisen sok-kelon, kuin heräisi eksyksis-sä vieraan suurkaupungin kadulta. Huge L:n orgaani-set taustat lainaavat vanhas-ta soulista. Huge L:n ja Pyhi-myksen flow on rentoa ja ly-riikat väistävät ilmeisimmät räppikliseet.

Nimensä näyttelijä Bela Lu-gosin ja Boris Karloffin etu-nimistä napannut 1980-lu-vun alun tyttöviisikko Bela-boris oli outolintu. Yhtyeen levyillä soittaa todellisuu-dessa Tyhjät patterit -nimi-nen uuden aallon punk-bändi. Yhtyeen tytöistä vain kolme laulaa levyillä. Bela-boris oli osa 1970- ja 1980-lu-vun taitteen postpunk- ja synthpop-liikettä, joka vei punkin tanssittavammille ja elektronisemmille vesil-le. Suomessa tätä musiikkia kutsuttiin futuksi. Organ ja Musta Paraati näyttivät tie-tä. Belaboris yhdisti synkät sävyt purkkapoppiin rum-pukoneiden ja syntetisaat-toreiden soidessa taustalla. Se kietoi postpunkin syn-kistelyn vaaleanpunaiseen hattaraan. Levyltä löytyy muutamia helmiä, kuten Kuolleet peilit.

Samuli Huttunen

Jos mainoskatko ei ikinä loppuisikaan

Suomalaisista tehty havaintoja metsissä

Vepa höykytti herroja ja byrokraatteja

Hämmentävää mutta totta

Kotimaista synapoppia

DIETER HERMANN SCHMITZ:

TÄÄLLÄ POHJOISNAVAN ALLA.

MATKANI SAUNANKESTÄVÄKSI

SUOMALAISEKSI. 300 SIVUA.

ATENA KUSTANNUS OY, 2013

Tampereen yliopiston saksan kielen lehto-ri Dieter Hermann

Schmitz tietää, miten suoma-lainen vaimo ärsytetään ää-rirajoille ja mikä mättää suo-malaisten kauppojen tavara-järjestyksessä. Mutta tullak-seen ”saunankestäväksi suo-malaiseksi” on vielä hallitta-va muun muassa tangon tans-siminen, kiroileminen, hirves-tys, hernekeiton syönti ja osat-tava nauttia laivaristeilyistä.

Matkakertomuksen, oma-elämänkerran ja fiktion yh-distävässä Täällä pohjoisnavan alla -teoksessa lehtori nimel-tä Hermann pyrkii tulemaan suomalaiseksi. Hermann laa-tii listan, jonka avulla saavut-taa uuden kansallisen iden-titeetin. Listan toteutuksesta syntyy teoksen kömpelö mut-ta sympaattinen juoni.

Matkakertomus ei sulau-du kaunokirjalliseen tekstiin luontevasti.

Parhaimmillaan Schmitz on lauseissa, joissa hän kuin ohi-mennen havainnoi esimer-kiksi päähenkilön työkave-rin esikoulumaista hiustyyliä tai vaimon kamerankäyttöä:

”Tämä näky on Eilalle jo seit-semäntoista kuvan väärti.”

Henkilöhahmojen rakenta-misessa Schmitz onnistuu hy-vin. Palmusunnuntaina Faus-tiksi pukeutuva poika ja mai-totölkkien lehmänkuvia ke-räävä päähenkilö ovat kut-kuttavan omituisia hahmoja.

Kun perinteinen viinan-juonti, puhumattomuus ja saunominen on käyty läpi, havannoi Schmitz osuvasti suomalaisia. Aidon suomalai-sen tavoittaa parhaiten mene-mällä hiukan metsään.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

TO THE WONDER (2012)

DRAAMA, ROMANTIIKKA

OHJAAJA: TERRENCE MALICK

KESTO: 1H 53 MIN

Mikäli hiukan lapsel-linen proosaruno ja taidepostikortti li-

sääntyisivät keskenään, lop-putulos saattaisi hyvin näyttää To the wonder -elokuvalta. Siis jos lapsesta kasvaisi vanhem-piaan parempi yksilö. Koural-lisesta moneen kertaan käytet-tyjä raaka-aineita, kuten us-kossaan horjuvasta papista, rakoilevasta ihmissuhteesta ja kulttuurieroista, Terrance Malick pystyy taikomaan tuo-reen kokonaisuuden.

Amerikkalainen Neil (Ben Affleck) ja eurooppalainen Ma-rina (Olga Kurylenko) rakas-tuvat Pariisissa. Rakkaus ku-

koistaa ihmeellisessä Norman-diassa, mutta kun ympäristök-si vaihtuu Oklahoman keino-tekoinen asuinalue, jokin suh-teessa muuttuu. Samaan ai-kaan seurataan papin (Javier Bardem) jumalaa kohtaan tun-teman rakkauden hiipumista.

Pääpaino on henkilöiden si-jaan kuvissa. Kuvaaja Emma-nuel Lubezkin viipyilevät ku-vat ja voice-overilla kuulta-vat yhden sanan lauseet ovat mainoksista niin tuttuja, että hiekkarannalla kirmaavien ih-misten jälkeen katsoja odottaa ruutuun pamahtavan hajuve-den tai matkatoimiston nimen.

Kuvamaailmaan totut tuaan ymmärtää, miten Malick ra-kentaa kerrontaa toiston kautta. Mainosmaisen täydel-liset kuvat muuttuvat kertaa-misen kautta vähitellen ah-

distaviksi. Kun alkumetreil-lä toivoo samanlaisen onnen kohtaavan itseä, puolivälissä ojentaisi käsiaseen pariskun-nan toiselle osapuolelle.

Häiritsevintä on katsoa en-tistä balleriinaa esittävän Kurylenkon jatkuvaa lapsen-omaista tanssimista. Miltä näyttäisi, jos Marissan lajina olisi ratsastus tai jääkiekko? Malick on mieltynyt keijumai-siin naisiin. Sen tähden toi-nenkin naistähti Rachel McA-dams nähdään viljapellol-la raatamassa helmikorvako-ruissa. Olemuksen lisäksi nai-sia yhdistää usko avioliittoon, joka taikajuoman tavoin saat-taisi pelastaa heidät elämältä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni Levyt

To the wonderin kuvavirta toimii parhaiten valkokankaalta

Saksan kielen lehtori kirjoitti romaanin suomalaiseksi tulemisesta

VEIKKO LAVIN KOKO LEVYTUOTANTO

STEVE IVANDER:

OLEN MUSTA (MONSP

RECORDS 2013)

BELABORIS: ONCE UPON

A TIME (DARK ENTRIES

2013/POKO REKORDS 1984)

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TÄHTEÄ

Olga Kurylenkon ja Ben Affleckin rakkaus joutuu koetukselle, kun Pariisi vaihtuu Oklahomaan.

MAGNOLIA PICTURES

14 Aviisi 10.5.2013

| Menot

Tuore elektronisen musii-kin klubi Sähköä esittelee kesän mittaan elektroa, in-dietä ja hiphopia yhdistele-viä artisteja. Ensimmäises-sä kattauksessa perjantai-na 24. toukokuuta Yo-talolla nähdään äänenmuuntimen läpi räppäävä Eevil Stöö ja Kaucaksesta tuttu Aztra se-kä Ameeba. Perjantaina 28. kesäkuuta piinallisen ysäri LCMDF, Zebra And Snake ja elektropop-yhtye Streak And The Raven tarjoilevat kevyempää tanssimusiik-kia. Lauantaina 17. elokuuta esiintyvät syntikkasankarit Jesse, trooppista chillwavea soittava Aves ja Ninni Fore-ver Band.

Perinteiset Pispalan Kar-nevaalit on hyvä tilaisuus tutustua kaupunginosaan, jos se on jäänyt tuntematto-maksi. Karnevaaleilla Hirvi-talon viereisellä tontilla Tah-melassa esiintyvät kello 13 alkaen Janne Laurila, Jun-nu Ikonen Folks, Muutto-haukat, Niko Inkiläinen, Hannibal ja Getsemane. Ku-jakollin pihatansseissa soit-tavat Rantavahdit, Katwin Heimo Plays Beatles ja Surf-fiveikot. Paikalle pääsee kes-kustasta bussilla numero 25. Ohjelma jatkuu Kujakollissa ja Vastavirta-klubilla.

PISPALAN KARNEVAALIT

LAUANTAINA 18.5.

Floran-päivänä maa-nantaina 13. touko-kuuta voi tutustua

keskustakampuksen kas-villisuuteen ja aloittaa kam-pusviljelykesän.

Tampereen yliopiston yli-oppilaskunnan ympäristö-valiokunta ja Tampereen yliopiston ympäristökoor-dinaattori järjestävät kes-kustakampuksen kasvilli-suuskierroksen. Kierrok-sella voit katsoa, mitä kaik-kea kampuksellamme kas-vaa. Lähdöt kello 12.30 ja kello 13.30 Päätalon edes-tä. Oppaana on ympäristö-koordinaattori Saana Raa-tikainen.

Kolmas kampusviljelyke-sä startataan tyhjentämällä ja purkamalla vanhat vilje-lylaarit uusien tieltä. Kello 14–16 kampuslaareilla Pää-talon itäpuolella C-siiven piha-alueella voi tutustua muihin viherpeukaloihin ja puuhailla talkoohengessä. Työkaluja on, mutta autta-via käsiä tarvitaan. Tapah-tuman järjestävät Tamyn ympäristövaliokunta ja Do-do Ry. Lisätietoja saa Leeni Herralalta osoitteesta leeni.herrala@uta.fi.

Onko Tampereen keskus-ta-alue tuttu vain kauppo-jen ja baarien osalta? Halu-atko tutustua kaupungin vi-heralueisiin? Tamyn ympä-ristövaliokunnan järjestä-mällä kaupunkivaelluksel-la pääset tutustumaan kes-kustan länsipuolen puistoi-hin sekä Pyynikin luonnon-suojelualueeseen. Vaellus lähtee yliopiston Päätalon ulko-oven edestä kello 17 ja päättyy Keskustorille. Vael-lus kestää noin kolme tuntia. Pyynikin näkötornilla on mahdollisuus tankata her-kullisilla munkeilla. Reit-ti on helppo, joten erityisen kovaa kuntoa ei tarvita. Li-sätietoja antaa retken vetäjä Anna-Leena Koukkari (an-na-leena.koukkari@uta.fi).

Runofestivaali palaa takaisin Annikille

Kitaran huiput esiintyvät Tampereella

Sähköä-klubittanssittavat

Pispalan karnevaalit

Kasvikierros ja viljelyä kampuksella

Tampere Guitar Fes-tival tuo Tampereel-le kansainvälisiä kita-

ran huippunimiä Espanjasta, Chilestä, Ranskasta ja Thai-maasta. Tyylilajit ulottuvat klassisesta flamencoon. Ta-pahtumassa esiintyvät muun muassa chileläinen Renato Serrano, espanjalainen Mar-co Socías, ranskalainen Trio Brady Winterstein ja espan-jalainen Vicente Amigo Quar-tet. Ohjelmaan kuuluu myös kirkkokonserttien sarja.

IX TAMPERE GUITAR FESTIVAL

1.–9. KESÄKUUTA

Kymmenen vuotta täyt-tävä Annikin runofes-tivaali palaa lauantai-

na 8. kesäkuuta takaisin al-kuperäiseen tapahtumapaik-kaansa yli satavuotiaaseen Annikin puutalokortteliin. Vuosina 2011 ja 2012 festivaali järjestettiin Väinö Linnan au-kiolla Annikin puutalokortte-lin remontin vuoksi.

Tapahtuma on laajentunut musiikin ja kuvataiteen suun-taan. Annikin Runofestivaa-lin ympärille on kasvanut oma off-ohjelmisto Annikki OFF 5.–7. kesäkuuta.

Tapahtumassa esiintyy yh-dysvaltalainen Anne Wald-

man, jota on kutsuttu nuo-rimmaksi beat-runoilijaksi. Ensimmäistä kertaa Suomes-sa vieraileva Shuri Kido on yksi Japanin johtavista nyky-runoilijoista. Hollantilainen Habiba on laulaja-laulunteki-jä ja harppuvirtuoosi.

Lukemattomien klassikko-laulujen säveltäjä Kaj Chyde-nius esiintyy yhdessä laulaja Taru Nymanin kanssa. Nuori pohjoissaamelainen runoili-ja ja laulaja-lauluntekijä Niil-las Holmberg esiintyy sellisti Roope Mäenpään kanssa.

Rosa Liksomin videoteok-sista ja valokuvista koostuva Finlandia-trilogia saa ensiesi-

tyksensä festivaaleilla. Pitkän elämäntyön suomalaisen ru-nouden eturivissä tehnyt Kai Nieminen esiintyy kitaristi Kai Niemisen kanssa.

Lisäksi tapahtumassa esiin-tyvät Eira Stenberg, Ar-chie Ahola, Anni Sinnemäki, Martin Enckell, Veera Antsa-lo ja Hannibal & Black Motor. Runoesitysten välillä voi pitää proosatauon. Proosataukojen esiintyjät ovat Hassan Blasim, Jarno Mällinen, Aki Ollikai-nen ja Johanna Sinisalo.

Lapsille on ohjelmaa Runo-pesulassa, jossa muun muas-sa kalastellaan runoja.

ANNIKIN RUNOFESTIVAALI 8.6.

Tamy Keikat

Annikin runofestivaali palaa takaisin yli satavuotiaan puutalokorttelin pihalle.

Espanjalainen Vicente Amigo on yksi maailman arvostetuim-mista flamenco-kitaristeista.

KUVATAIDE | Tamkin kuvataiteen linjalta valmistuneen Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valitun Jarnon Vesalan näyttely avautuu Tampereen taidemuseossa 25. toukokuuta

SPUGEDELIA | Suomisound Mega-Spring-Kicks esittelee psyketrancen kotimaista kärkikastia Yo­talolla lauantaina 18. toukokuuta, esiintyjinä muun muassa Tekniset ja Huopatossu Mononen

JUSSI VIERIMAA

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 15

Haluanpa sanoa

Fatalisti-edari

Nokan kopautusALLI NOKKA KIUKUTTELEEEDUSTAJISTON KULISSEISSA

Tutkijana minulla ei ole selkeää kesälomaa. Esimerkiksi apurahatutkijan kesäloma on määrittelemätön. Jos yliopistolla on rahaa, olen todennäköisesti kesän töissä. Minä en ai-nakaan mökkeile kesällä, koska en ole yhtään ulkoilmaihminen. Mieluummin vietän kesän kaupungissa.

Kauppakadun Yo-talon kohtalo on nyt käsillä. Toteuttamiskelpoisia ja ko-konaisia suunnitelmia ei ole kuulu-

nut Allin korviin asti, vaikka niitä pitäisi jo olla. Muuten ei oikein jää aikaa tapella, mikä on paras.

Mutta mitäs edari vanhoista, kun on uut-takin. Edari on keskittynyt kuitenkin work-shoppaamaan uusien tilojen käyttöä. Se on tietenkin tärkeää. Allin mielestä olisi ollut kuitenkin viisasta miettiä vanhan Yo-talon käyttö loppuun ennen kuin kaikki energia menee uuden pohdintaan.

On aika ylivoimainen tehtävä miettiä sa-manaikaisesti käyttöä kahdelle eri rakennuk-selle, joista toiseen liittyy taloudellinen riski. Siksi Alli ehdottaakin, että nyt joku edariryh-mä ottaa asiakseen kunnon ehdotuksen teke-misen. Se saattaa voittaa vain, koska kilpai-lua ei ole. Hauskinta olisi tietenkin jos lopul-ta äänestettäisiin Vivan vapaan kaupunkiti-lan avoimen kulttuurikeskuksen ja Boomin yritysyhteistyöllä rahoitetun kongressitilan-yrityshautomon väliltä.

Toivon mukaan edari ei ole painanut hiljaa Kauppakadun Yo-talon kohtaloa vaihtoeh-dottomuuden suohon, koska kukaan ei vaan tiedä, mikä olisi realistista. Toisaalta, kertoo-ko keskustelun realismikeskeisyys ylioppi-laskunnasta jotain (tylsää)?

Pasi Valtonen, 36, filosofian tohtoriopiskelija

| Mielipidewww.yo-talo.com

Kauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 10.05. Dreamtale + Burning Winter, 10 e / 9 e*.

La 11.05. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Antti Haapala, Mika Eirtovaara, Jape Grönroos, Risto K. Järvinen. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 11.05. Pirkanmaan Seta: LEIMARIT Klo 22–04. 5 e / 3 e. Ei Vip!

Ke 15.05. Kuolemanlaakso + Jess and the Ancient Ones, 12 e / 10 e*.

To 16.05. Carmen Gray + Genre, 8 e*.

Pe 17.05. Noste-Fest: Euronbändit Livekeikkaa burgerin hinnalla. 6 esiintyjää 6 e:lla. Mushmouthed Talk, Ninni Forever Band, Alexander In Paris, Polartones, Boga, Kille Kuuleri, 6 e.

La 18.05. Suomisound Mega-Spring-Kicks: Tekniset (live), Egosentrifug (live), Huopatossu Mononen (live), Dj Androgas b2b Blu Frog. Klo 22–04. 10 e.

To 23.05. TMP + Nuorkostam, 8 e.

Pe 24.05. Sähköä-klubi: Eevil Stöö + Aztra, Ameeba, 12 e / 10 e*.

La 25.05. M.A. Numminen & P. Hietanen - August Saarinen & Vuolas Virta - Heikki Salo. 10 e / 8 e.

To 30.05. The Jasser Arafats, Kameleontti, Drawn Awake, 6 e.

Pe 31.05. Ylexpop-klubi: Stockers! + Idiomatic, 7 e / 6 e*.

La 01.06. T.T. Hassel’s 50th Twirl: Burlesque Birthday Party, 22 e / 19 e*. Ei Vip!

La 01.06. Bigpop Dj:t Sami & Riku, klo 23–04, 5 e.

Ke 05.06. Popeda, 18 / 16 e.

To 06.06. AnnikkiOFF: Tarinoiden tarinat -klubi Symposium, Musta Köksä, Kaksoispiste. Laululyriikka-tietovisa. Hannu Niemisen lyhytelokuvia. Klo 19. 5 e.

Ida Kurki, 24, englantilainen filologia

Olen koko kesän töissä. Jos rahat riit­tävät, aion mennä kesäfestivaaleille. Ha­luaisin päästä ainakin Turun Ruisrockiin.

Aki Sihvonen, 18, Sammon lukioOlen kesätöissä kaupassa. Aion men­

nä kesällä Pori Jazzeille ja Helsingin Wee­kend­festivaaleille. Matkustan opiskelija­porukan kanssa Kreikkaan kesän lopussa. Kävimme lukiosta tutustumassa yliopis­

ton saksan kielen simulaattoriin.

Joose Järvenkylä, 29, filosofian tohtoriopiskelija

Kesäloman ajankohta on arvoitus. To­dennäköisesti lomaa on juhannuksesta heinäkuun loppuun. Suomessa ei tapah­du silloin mitään, joten kesä menee var­maan perusmökkeilyn ja oleilun parissa.

Niilo Hautala, 17, Sammon lukioTöitä ei ole tiedossa, joten lomailen

koko kesän. Aion suunnistaa elokuun lo­pussa Weekend­festivaaleille Helsinkiin.

Tiia Hytönen, 23, sosiologiaOlen koko kesän töissä siivousfirmas­

sa, joten minulla ei ole valitettavasti viik­koakaan kesälomaa. Aion mennä aina­

kin yksille festivaaleille Helsinkiin, mutta muita kesäsuunnitelmia ei ole vielä.

Onko sinulla jo kesäsuunnitelmia?

Ihan naamat

16 Aviisi 10.5.2013

Hallituksen kuulumiset

Päivystävä sihteeri

TAMYN HALLITUS KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

Aurinkoinen terveh-dys Kauppakadulta!

Kevään viimeiset esseet jäävät pian taakse, ja seuraavaksi opiskelija voi suunnata tarmonsa perus-tuloaiheiseen kirjoituskil-pailuun. Tamy ja Elävän kir-jallisuuden yhdistys ELKI ry avasivat toukokuussa A.E. Jänneksen valtakunnallisen kirjoituskilpailun teemalla

”Oli(s)pa kerran perustulo”. Kilpailu jatkuu elokuun lop-puun, ja kolme parasta teks-tiä palkitaan loppuvuodesta. Tarkemmat kilpailuohjeet löytyvät Tamyn nettisivuilta.

Myös hallituksen kesätau-ko tekee tuloaan, mutta ak-tiivinen edunvalvonta jatkuu vielä muutaman viikon. Eräs merkittävä ja mielenkiin-toinen vaikuttamisen paik-ka koettiin tällä viikolla, kun joukko opetus- ja kulttuuri-ministeriön edustajia vierai-li yliopistolla. Tamylle oli va-rattu erillinen tunnin mittai-nen tapaamisaika. OKM vie-railee kevään aikana useassa

korkeakoulussa, ja ainakin Tampereella virkahenkilöt kyselivät kiinnostuneina yli-opiston tarjoamasta opinto-ohjauksesta. Ohjaus on yk-sikkökohtaista, mutta liikaa sitä tuskin on tarjolla mis-sään. Toivottavasti Tamyn ja muiden ylioppilaskuntien terveiset kantavat hedelmää päätöksentekoon asti.

Hallitus toivottaa kaikille hauskaa kesän odotusta!

Anni Granat,viestintävastaava

PÄÄTÖSLUETTELOT:

WWW.TAMY.FI/

SIVU/HALLITUKSEN-PÄÄTÖKSET

Suurin muutos yritys-sektorilla tänä vuonna on ollut työaikani pi-

dentäminen. Alkuvuodesta minulla on ollut melkein riit-tävästi aikaa tehdä kaikki ta-voitteisiin ja suunnitelmiin kirjatut asiat. Isoimpia pro-jekteja ovat olleet ainejärjes-töjen koulutukset, historiate-oksen onnittelumyynti ja Eka-vuotisen oppaan mainosmyyn-ti. Sektorin kokonaisvaltai-nen kehittäminen on ollut toi-meni tärkeimpiä tehtäviä.

Yritystoimikuntaa ei al-kuvuodesta saatu kasattua. Tämä johti uusien ratkaisu-jen keksimiseen. Sain muu-tamassa myyntiprojektista apua ainejärjestöiltä! Tämä oli erittäin tervetullutta. Kii-tos heille vielä kerran. Tätä vaihtoehtoa tullaan mietti-mään myös tulevaisuudessa.

Olen huomannut, että mo-ni ainejärjestö ja harraste-

yhdistys painii rahoituksen kanssa. Toimintatuen ja jä-senmaksujen lisäksi tuloja ei juuri ole. Mahdollisuuk-sia on kuitenkin monia. Suo-ra sponsoriraha, talkoot ja erilaiset myytävät asiat ovat vaihtoehtoja. Myös täysin uusia ratkaisuja kannattaa miettiä. Apua saa, jos sitä ymmärtää pyytää. Aihees-ta kiinnostuneiden kannat-taakin ottaa allekirjoittanee-seen rohkeasti yhteyttä.

Jukka-Sakari Springaresuhdetoiminta@tamy.fi

044 3610 204

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 ­ 22 30 215Lea Kontoniemi 044 ­ 36 10 212

SihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 ­ 36 12 854Varpu Jutila, kv­sihteeri, 050 ­ 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 ­ 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusJari Järvenpää, pj, 050­3612 845Ville Heinonen, 045-7750 5213Anni Granat, 045-7750 5210

Julia Johansson, 045-7750 5215Lauri Koponen, 045-7750 5214Veikko Mäkelä, 045-7750 5212Sanni Pietilä, 045-7750 5211Anne Soinsaari 044­3610 213

PalvelutLakineuvonta, 044­36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16 (Yo-talon 2.krs.)

Tamyssa

Perheellisten kevättapaaminen

Tamy järjestää toukokuun lo-pulla kevättapaamisen per-heellisille opiskelijoille tors-taina 23. toukokuuta kello 16–18 Attilan 6. kerroksessa osoitteessa Yliopistonkatu 38.

Tapaaminen on tarkoitettu erityisesti Tampereen yliopis-ton perheellisille opiskelijoille. Myös muiden korkeakoulujen perheelliset opiskelijat, puoli-sot ja tietenkin lapset ovat ter-vetulleita!

Tamy tarjoaa pientä syötä-vää, ja paikalla on myös hie-man leluja lapsille. Tapaami-sessa pohditaan perheellis-ten opiskelijoiden verkostojen ja yhteistyön kehittämistä se-kä kerätään palautetta muun muassa Tampereen päivähoi-topalveluista ja opintojen yh-teensovittamisesta perheen kanssa. Attilan tila on estee-tön.

Lisätietoja tilaisuudesta an-tavat Tamyn hallituksen jä-sen Julia Johansson (julia.jo-hansson@tamy.fi) ja sosiaali-poliittinen sihteeri Olga Haa-pa-aho (soposihteeri@tamy.fi). Tervetuloa!

Järjestöissä

ImproGround

Tervetuloa toukokuun Imp-roGroundiin perjantaina 10.

toukokuuta! Tampereen Ylioppilasteat-

terin ImproGroundissa kak-si joukkuetta ottaa mittaa toi-sistaan MC:n ja muusikon kera.

Tässä rennossa klubi-il-lassa on luvassa iloa, naurua, herkkyyttä ja hetkeen heittäy-tymistä – sekä tietysti impro-visoituja kohtauksia ja laulu-ja. Lavalla tällä kertaa itsen-sä likoon laittavat Toni Jyvälä, Disa Kamula, Meeri Kokko, Melissa Heininen, Enni Har-tikainen sekä Sanni Nauk-karinen. Muusikkona toimii Tiia Sorjonen ja MC:nä hää-rii Jenna Teinilä.

Ovet auki kello 19, showti-me kello 20. Liput 5 €. Baari-tiski palvelee (K-18).

Ei ennakkovarauksia, paitsi yli 6 hengen ryhmille.

Lipun hinta ennakkoon va-ranneille ryhmille 4 €/kpl.

Varaukset: varaukset@tam-pereenylioppilasteatteri.net.

Nähdään Ylioppilasteatte-rilla!

Tekstejä tavallaan

Tekstejä tavallaan – Tampe-reen yliopiston laulajien kon-sertti keskiviikkona 15. touko-kuuta kello 19 Tampereen yli-opiston juhlasalissa.

Tampereen yliopiston lau-lajien toukokuinen konsert-ti vie tekstien ja unien maa-ilmaan. Suomalaisten ja ul-komaisten säveltäjien teokset maalaavat erilaisten tekstien avulla tunnelmia, jotka vaih-televat hilpeistä tummempiin

tuntoihin, joskus pilke silmä-kulmassa, joskus hyvinkin sydänverellä.

Liput 12/8 euroa, ennakkoli-put 11/7 euroa kuorolaisilta tai osoitteesta liput@tyl.fi.

Tilaan on esteetön pääsy. Li-sätietoja www.tyl.fi. Tervetu-loa!

Eurovision 2013

Eurovision 2013 Final, May 18, Mixei, 9 pm.

It’s that musical time of the year again – yes, the Eurovisi-on Song Contest that this year takes place in Malmö, in our neighbour Sweden!

If you don’t feel like going all the way there, you can join ISOT in Mixei (Itsenäi-syydenkatu 7–9) on May 18 for the grand final and find out what Europe voted as best song of the year 2013 (and where the Contest will travel next year!), while en-joying good drinks and gre-at company!

Staabi ry:n kokous

Staabi ry:n ylimääräinen yh-distyksen kokous tiistai-na 22.5.2013 kello 16.00 Ka-sino Kabinetissa yliopistolla (Kanslerinrinne 1, 33100 Tam-pere).

Kokouksessa päätetään Staabi ry:n jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suu-ruudesta.

Lisätietoja: puheenjohtaja@staabi.fi tai 044-3415246. Ter-vetuloa!

YLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

A.E. Jänneksen rahaston kirjoitus-kilpailu nyt auki

Tampereen yliopiston yliop-pilaskunta ja Elävän kirjalli-suuden yhdistys ELKI ry ju-listavat auki valtakunnalli-sen A. E. Jänneksen rahas-ton kirjoituskilpailun aiheella

”Oli(s)pa kerran perustulo” ajalle 3.5.–30.8.2013.

Lue lisää ja osallistu osoit-teessa www.tamy.fi kohdasta: A. E. Jänneksen kirjoituskil-pailu 2013.

Kehyviikolle haetaan viestintäavustajia ja vapaaehtoisia

Tamyn perinteinen kehitys-yhteistyöviikko järjestetään jälleen 7.–11. lokakuuta. Lisä-käsiparit ja uudet ideat ovat tervetulleita viikon toteutta-miseksi, joten olemme avan-neet haun viestintäavustajiksi ja vapaaehtoisiksi haluaville. Lue lisää täältä: http://www.tamy.fi/kehy/?p=691.

Haun deadline on 9.5.Viikon teemana on tänä

vuonna Kehitys ja työllisyys. Lisätietoa viikosta antaa koor-dinaattori Alma Peltola, ke-hykoordinaattori@tamy.fi tai 045-6348324.

Tamyn kv-valiokunta järjes-tää maanantaina 13. touko-kuuta kello 10–14 kirpputorin Tampereen yliopiston Pääta-lon aulassa, jossa Suomesta lähtevät vaihto-oppilaat myy-vät tarpeettomaksi käyneitä tavaroitaan, kuten vaatteita, lamppuja, astioita ym.

Tervetuloa tekemään löytö-jä!

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy tamyblogi.wordpress.com| Ylioppilaskunta

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 17

Palasin muutama viikko sitten hankematkalta Luo-teis-Intiasta. Tuolta Rajasthanista, Tharin aavikol-ta voi löytää ylioppilaskuntamme kehitysyhteistyö-hankkeen. Tamylla on ollut oma hanke jo varhai-simmista ysärihiteistä lähtien, ja vankkana tarkoi-

tuksena on, että työ jatkuu Intiassa saman pitkäaikaisen kump-panijärjestön kanssa. Nykyinen hanke päättyy tänä vuonna, mutta uuden kolmivuotisen hankkeen suunnitelma on lähdös-sä hyväksyttäväksi ulkoministeriölle tämän kuun lopussa.

Kehitysyhteistyö on hieno perinne ylioppilasliikkeessä. Suo-men ylioppilaskuntien liitto on tehnyt kehitysyhteistyötä jo 1950-luvulta lähtien, jolloin Suomi vielä vastaanotti itsekin apua. Mistään perinteistä ei kuitenkaan pidä pitää kiinni ole-tusarvoisesti muuttumattomina, vaan niitä kannattaa aina ta-saisin väliajoin tarkastella kriittisesti. Kehitysyhteistyö on juu-ri sellainen ala, johon kuuluu jokahetkinen varpaillaan olo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehitysyhteistyö olisi yli-oppilaskunnissa uhanalainen laji, vaan varpaillaan oleminen on jokaisen kehitysyhteistyöhön liittyvän valinnan kyseenalaista-mista ja punnitsemista. On äärimmäisen monimutkaista edes-auttaa kehitystä toisessa valtiossa – ja sen tuleekin olla moni-mutkaista, sillä vain silloin jokainen seikka tulee huomioiduk-si. Kestävään kehitykseen pyrittäessä hankkeita suunniteltaessa täytyy huomioida alueelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset reunaeh-dot, hankkeen sopivuus paikallisiin ja valtiollisiin kehityssuun-nitelmiin, yhteistyömaiden poliittiset linjaukset sekä varmistaa, että hankkeen omistajuus on kestävästi paikallisella tasolla.

On myös mietittävä, mitä tapahtuu, jos hanke ei enää saa jat-korahoitusta. Jos jokaista valintaa ei syynätä, voidaan kehitys-yhteistyöllä tehdä jopa haittaa esimerkiksi tukemalla sellais-ta kehitystä, joka on määritelty ulkoapäin. Vastuullinen kehi-tysyhteistyö on ennen kaikkea avunsaajien etu, mutta samalla myös teidän etunne, jotka mahdollistatte hankkeen Tamyn va-paaehtoisella kehy-maksulla. Tamylla on molempiin suuntiin tilivelvollisuus tehdä oma osuutensa moitteettomasti.

Mielestäni ylioppilaskunnan kehitysyhteistyötoiminnasta ei koskaan pidäkään tulla uhanalaista. On mahtavaa, että yliopis-to-opiskelijat vapaaehtoisesti kantavat globaalia vastuuta. Ke-hitysyhteistyö on myös luonteva osa ylioppilaskuntaa, jonka pyrkimyksenä on olla aktiivinen ja vastuullinen kansalaisyh-teiskunnan toimija. Hankkeella voisi entistä enemmän tuoda esiin sitä, että kehitysyhteistyö ei ole lässynlää-maailmanpa-rannusta, jolla länkkäri ostaa hyvän omantunnon.

Hyvin tehtynä kehityksen mahdollistaminen lähtee paikal-liselta tasolta ja toteutetaan aina paikallisella tasolla. Me em-me ole omakätisesti parantaneet maailmaa Rajasthanissa, työn ovat tehneet kumppanijärjestömme ja kylien asukkaat itse. Se on omakohtaisesti koettuna kaukana lässynläästä, sillä mei-dän mahdollistamanamme he ovat pystyneet pelastamaan lu-kemattomia ihmishenkiä.

Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu samana hetkenä, jona lah-joitus kilahtaa tilille. Koska kyseessä on monimutkainen tehtävä, on kehitys joskus hidasta ja myös epäonnis-tumiset kuuluvat kehitysyhteis-työhön. Tärkeintä onkin olla pitkäjänteinen ja johdonmu-kainen. Kun kehitys takku-aa, on pidettävä maali kirk-kaana mielessä ja tavoitel-tava sitä mutkista huolimat-ta. Ja paljon tämän maailman kehityksen epätasaisesta ja-kautumisesta kertoo, että noita maaleja tarvitaan vielä kipeästi – myös Intian rajaseu-duilla.

Sanni Pietilä

Kulmahuone

Kehitysyhteistyö mutkittelee maaliin

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy tamyblogi.wordpress.com

Älä hinaa tykkiä.Hae Aviisiin sivariksi!Suorita siviilipalveluksesi kaupungin parhaassa paikassa ylioppilaslehti Aviisin toimittajana!

Tehtävään etsitään sanavalmista, kir-joitustaitoista ja

huumorintajuista tyyp-piä.

Valokuvaus- ja taitto-kokemus, juttunäytteet aiemmin julkaistuista artikkeleista ja yliopisto-tausta ovat plussaa. Tär-keintä on silti into toi-mittajan hommiin.

Siviilipalvelusmies on käytännössä Aviisin toi-mittaja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kir-joittaa juttuja, kuvaa, ku-vittaa ja taittaa. Aviisin toimittajana pääset to-teuttamaan omia juttui-deoitasi ja kirjoittamaan aiheista, jotka ovat si-nulle tärkeitä. Saat hyvää työkokemusta alalta.

Sivarin toivotaan aloit-tavan palveluksensa elo-kuun 2013 aikana. Tar-vittaessa aloitusajasta voidaan hiukan joustaa.

Lapinjärven perus-koulutusjakson pitää ol-la suoritettu ennen pes-tin alkamista. Kesän koulutusjaksoilla on vie-lä tilaa.

Ota rohkeasti yhteyttä Aviisin toimi-tukseen!

Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaamuotoinen hakemus mieluiten heti.

Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta sivari­toimittajaksi.

Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä.

Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen paatoimittaja.aviisi @gmail.com

Näin haet

18 Aviisi 10.5.2013

Silmänkääntäjä vaakalaudalla

MINNA OHTAMAA, TEKSTI

Teatterin ja draa-man tutkimuksen opiskelijoiden Sil-mänkääntäjä-teat-terin tulevaisuus

näyttää huonolta, jos se ei saa toiminnalleen rahoitusta. Sil-mänkääntäjät on sekä aine-järjestö että Tampereen toi-nen ylioppilasteatteri.

Silmänkääntäjälle ei tänä vuonna myönnetty enää pro-jektiavustusta. Tamy muut-ti vuoden alusta projektiavus-tuksen saamisen ehtoja. Tu-kea ei myönnetä Silmänkään-täjän teatterin toimintaan, jonka on katsottu olevan ko-kovuotista. Myös yhdistyksen toiminta-avustus laski, vaik-ka Silmänkääntäjässä sen luultiin nousevan.

Silmänkääntäjän puheen-johtaja Anne Karema sanoo, että teatteria tehdään nimen-omaan produktioina eli pro-jekteina. Jokaista esitystä var-ten perustetaan uusi työryh-

mä. Tilavuokra on Silmän-kääntäjän esitysten suurin kustannus, sillä teatterilla ei ole omia tiloja. Opiskelijat ovat perinteisesti tehneet te-atteriesityksiä soveltaakseen oppimaansa.

”Jos rahat eivät riitä tiloihin, emme voi myöskään tehdä esityksiä. Miksi opintomatko-ja tuetaan, mutta teatteria ei?”

Tamyn järjestövastaava Lauri Koponen kertoo, että projektiavustuksen kriteeri-en muututtua toiminta-avus-tuksen kokonaissumma nou-sikin tänä vuonna, kuten Sil-mänkääntäjässä toivottiin.

”Tamyyn liittyi kuitenkin yllättäen kolme keskivertoa suurempaa yhdistystä, jotka vaikuttivat kokonaispotin ja-kamiseen. Nyt muut saivatkin suunniteltua vähemmän. En-si vuonna hallitus tekee edus-tajistolle uuden esityksen toi-minta-avustuksen kokonais-summasta”, Koponen sanoo.

Hän korostaa toiminta-avustushakemuksen huolel-

lista laatimista, sillä tukea myönnetään pelkästään ha-kemuksien perusteella. Tänä vuonna yhdistykset ovat saa-neet esimerkiksi tapahtumi-en järjestämisestä pisteitä, joi-den mukaan tukea annetaan.

”Kohtelemme kaikkia yh-distyksiä samalla tavalla, ja tietyn avustussumman saa-miseksi on täytettävä tietyt kriteerit.”

Anne Karema on huolissaan teatteriperinteen jatkumisesta, jos Silmänkääntäjä ei saa tu-kea toiminnalleen. Myös uu-sia jäseniä kaivattaisiin. Moni ei tiedä, että Silmänkääntäjään voivat liittyä kaikki teatterista kiinnostuneet.

”Tapahtumien järjestämi-nen ei ole meille ominta toi-mintaa vaan teatterin teke-minen. Olemme harrastajate-atteri, mutta haluamme teh-dä esityksiä soveltaaksemme tutkimaamme alaa. Nyt tun-tuu siltä, että Tamy ei halua tukea teatteria”, Karema sa-noo.

Tampereen toisen ylioppilasteatterin Silmänkääntäjän tulevaisuus näyttää huonolta, jos se ei saa rahoitusta

Silmänkääntäjän ohjelmistossa on keväällä nähty muun muassa Raw–Medium–Well Done, joka pohtii mediavälitteis-tä todellisuutta.

Silmänkääntäjän puheenjohtaja Anne Karema on huolissaan teatteriperinteen jatkumiseseta, jos Silmänkääntäjä ei saa tukea toiminnalleen.

MINNA OHTAMAA

KAISU OJANSIVU

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.5.2013 19

Vieraisiin pöytiin Aviisissa 5. toukokuuta 1993

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi Otso Höglund

Aviisi haastatteli poikkeuksellisen urapolun valinnutta Maria Härkki-Santa-laa. 33-vuotias nainen siirtyi suoraan maatalon emännästä opiskelijaksi. 12 vuotta kului lehmien parissa Hämeenkyrössä ja sitten Härkki-Santala ryhtyi opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. ”Lihakarja ei puhu kulttuurista eikä yh-teiskunnallisista asioista. Yliopistossa olen tavannut mielenkiintoisia, ihania ihmisiä jatkuvasti. Katsantokanta on kyllä laajentunut. Sitä lähdinkin täältä etsimään”, Härkki-Santala sanoo.

AVIISI POIMII UUTISVIRRASTA TÄRKEIMMÄT SATTUMAT.

Majava, luonnon vihollinen numero 1”Talvivaara syyttää kohonneista pH-arvoista majavapatoa”

– kaleva.fi, maanantai 29.4.2013

Narkkarit hirteen ja maailmanrauhaa”Missi-Maija lataa: Sossusta hirttoköysiä narkkareille!”

– seiska.fi, tiistai 7.5.2013

Miss Suomen ensimmäiseksi perintöprinsessaksi kruunattu Maija Kerisalmi järkyttää Suomen kansaa Facebook-kirjoituksellaan: ”Minun mielestäni olisi yhteiskunnalle paljon hyödyllisempää jakaa siellä sossun luukulla hirttoköy-siä kuin lapata jokaiselle narkkarille se kaksi tonnia kouraan per kuukausi”. Ennen missit tyytyivät toivomaan maailmanrauhaa, nyt he haluavat... Hetki-nen, siis Miss Suomen ensimmäinen perintöprinsessa kirjoittaa Facebookis-sa? Ketä kiinnostaa? Ehkä internet-yhteyksien mukana voisi jakaa syanidi-kapseleita, jotta uutisia lukiessaan uskonsa ihmiskuntaan menettäneet voisi-vat päättää kärsimyksensä.

Aviisin saamien varmojen tietojen mukaan kuvan majava suunnittelee ydinjätteiden upottamista Itämereen.

Talvivaaran kaivososakeyhtiö syytti Talvivaaran eteläpuolisten lähivesistöjen Lu-mijoen ja Kivijoen kohonneista pH-arvoista majavien ra-kentamaa patoa, joka ei vuotanut. Talvivaara olisi voi-nut säästyä monelta harmilta, kun olisi palkannut majavat rakentamaan kipsisakka-altaansa.

Tampereen ammat-t i ko r ke a ko u l u n kuvataiteen koulu-tusohjelmaa ei saa lopettaa. Tämä on

ollut viesti tuttavieni joukos-sa viimeisen viikon ajan. Se on totta, sitä ei saa lopettaa.

Kuvataiteen opetusta ei tu-le kuitenkaan jatkaa, koska Tamkista valmistunut kuva-taitelija Jarno Vesala sai Vuo-den nuori taitelija -palkinnon eikä koska Rajataide ry, jonka toiminnassa olevista taitelijois-ta suurin osa on Tamkista val-mistuneita, sai kuvataiteen val-tion palkinnon. Sitä ei tule jat-kaa, koska kuvataiteen opiske-lijoiden järjestämässä Y-festi-vaalissa Näsilinnassa kävi vii-me vuonna 3 500 ihmistä eikä-koska kuvataiteen koulutus-ohjelma tekee Tamkin sosi-aalipuolen kanssa yhteistyös-sä projektia, jossa ehkäistään nuorten syrjäytymistä.

Nämä taiteen autonomia-keskustelussa nopeasti vil-kaistuna vastakkaisille laidoil-le sijoittuvat tavat perustella kuvataiteen ja sen koulutuk-sen tarpeellisuutta eivät vielä aivan riitä perusteluiksi, vaik-ka niitä toitotetaan medioissa ja niiden sosiaalisissa versios-sa. Kun perustellaan taidekou-lutuksen olennaisuutta taiteen

autonomian tärkeydellä tai sen yhteiskunnallisella hyö-dyllisyydellä, ollaan samas-sa ansassa, oli kyseessä sitten koulutus tai itse taide.

Taiteen autonomia redusoi-tuu usein mahdollisuuteen menestyä itsenäisenä tekijänä taidemarkkinoilla ja taiteen institutionaalisissa rakenteis-sa. Sosiaalityön osana yhtei-söllisestä nykytaiteesta tulee osa julkista hallinta- ja sorto-rakennetta.

Kuvataiteen koulutuksen henkilökunnalta tai linjalta valmistuneilta opiskelijoilta ei ole mediassa kuultu koulu-tuksen säilyttämiselle perus-teluina Tamkin kuvataidekou-lutuksen niitä meriittejä, jotka lasketaan taiteen poliittisen ja välineellisen käytön piiriin.

Tällainen meriittejä on One Love -ryhmän tekemä paljon keskustelua julkises-ta tilasta herättänyt One Love

-teos Pirkanmaan triennaa-lissa viime kesänä. Juho Vii-talan Suomen ja Israelin ase-kauppaa vastustava teos sen-suroitiin, ja se herätti julkis-ta keskustelua syksyllä 2011. Teemu Takatalon Tullinto-rin ostoskeskuksen yrityksiä kritisoiva Valistuneen kulut-tajan synninpäästö -teos koki saman kohtalon. Kaikki nä-

mä tekijät ovat Tamkin ku-vataiteen koulutusohjelman käyneitä.

Yksi Facebookista lukema-ni kommentti kertoo olennai-sen: Tampereelle on kertynyt häiriöainesta, ja nyt se halu-taan siivota pois.

Tampereen taidekoulutuk-sen tarpeellisuutta voidaan perustella yhdistämällä nä-mä kaikki perustelut. Samalla puolustetaan taidekoulutusta, jossa ymmärretään Bruno La-touria mukaillen, että taide ei koskaan ole ollut autonomista. Se ei myöskään tule olemaan koskaan pelkkä hallinnan ei-kä vastarinnan väline.

Tamkin hyvätasoisen tai-dekoulutuksen säilymistä tu-lee perustella sillä, että opis-

kelijat oppivat punnitse-maan ja ajattelemaan

jo ammattikorkea-kolutasolla, mi-ten taide on au-tonomista, väli-

neellistä ja poliittista. He op-pivat löytämään taiteelliset strategiat näiden autonomioi-den, välineiden ja poliittisuu-den hyödyntämiseen. Häiriö-aineksesta ei aiheudu häiriö-tä, ellei sen edustaja ymmärrä, miten ja minkälaisissa raken-teissa hän toimii.

Nykytaiteen media on tai-teellinen strategia, ei pelkkä teos, taiteilijan ammattitaito tai sosiaalinen lahjakkuus. Ny-kyinen taiteilija on strategises-ti läsnä erilaisissa asemissa il-maisten suhdettaan eri ajatuk-siin, teoksiin ja yhteiskunnal-lisiin kysymyksiin eri medioil-la tuottaen tietoa ja symboleita. Näillä samoilla taidoilla tieto-kapitalismissa vaikutetaan ja kerätään vaurautta sekä luo-daan vastarintaa.

Tampereen kuvataiteen koulutus opettaa näitä taitoja. Siksi koulutusta ei tule lopet-taa, ja toisaalta juuri siksi se halutaan lopettaa.

Vaarallinen argumentti”Häiriö-aineksesta ei aiheudu häiriötä, ellei sen edustaja ymmärrä, miten ja minkälaisissa rakenteissa hän toimii.”

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Jussi KoitelaKirjoittaja on Helsingissä

asuva kuvataitelija ja kuraattori, joka valmistui Tampereen ammattikorkea­

koulun kuvataiteen koulutuksesta keväällä 2010

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

pe 10.5. klo 23 ANTERO LINDGREN, klo 22 DYLAN.................10/8 e (E*)la 11.5. Hang The DJ! (klo 22-04)....6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 22-23)to 16.5. klo 22 ANSSI KELA, klo 21 VILMA LÄHTEENMÄKI...15/13 e (E*)pe 17.5. klo 23 AVATAR (Swe), klo 22 ENGEL (Swe)................17/15 e (E*)la 18.5. Random Access Memories........5 e (ilm. sisäänpääsy klo 22-23)ti 21.5. Stand Up -klubi (klo 20-22): mm. JONI "Pro" KOIVUNIEMI, TOMMI

MUJUNEN, ARIMO MUSTONEN..................................6/4 e (opisk.)ke 22.5. klo 23 POUTATORVI, klo 22 WEIRD SHIP,

klo 21 TENTACLE PILLOW, Keissi-dj's...............................7 e (E*)pe 24.5. Voltti Reggae Night (klo 22-04): NESTORI, JAHVICE etc.....7 ela 25.5. Kansainvälisen kantelekilpailun jatkoklubi: klo 21 EVA (Essi

Wuorela, Vesa Norilo, Anna-Karin Korhonen), dj Eetu.............2 epe 31.5. klo 23 EURO CRACK, klo 22 TUUTTIMÖRKÖ & DJ KRIDLOKK,

dj Tiskijukka...................................................................12/10 e (E*)la 1.6. Funky Buddha Festival (klo 20-04)

klo 23 YOUNGBLOOD BRASS BAND (USA), klo 22 EARL 16 (Jam/UK) & FUNKY KINGSTON, klo 21 O.M.T. (Spa), dj Petro Far-I...............................................................................25/20 e (E*)

JUHANNUS-VALTTERI: SMG, YONA, DUMARI, EVA & MANU etc etc etc

Juhannus Tampereella!

ValtteriFestival

www.valtterifestival.fi

facebook.com/aviisi