Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 8. helmikuuta | 2/2013

Yliopiston kissat | Ken on mirreistä naukuisin? Katso kuvat! »28

kirjailija | Juhani Karilan absurdeissa novelleissa kanakin voi tappaa »22

lukukausimaksut | Englannissa opiskelu maksaa maltaita »6

lÄHiÖt | Keskustan ulkopuolella avautuu toinen Tampere. Aviisi kävi tutustumassa Pikku Kakkosen juontajan Veera Degerholmin, arkkitehtiopiskelija Kalle Tuomolan ja rap-artisti Hannibalin opastamana Pispalaan, Hervantaan ja Nekalaan. »12

kaupunGin toisEt kasVot

aBijakElu

2 Aviisi 8.2.2013

O V V A S U N T O P A L V E L U T

H a l l i t u s k a t u 1 5 , a v o i n n a m a - p e k l o 1 0 - 1 7p u h 0 3 - 2 2 3 3 1 8 8 , e m a i l t a m p e r e @ o v v . c o m

w w w . o v v . c o m

Muutto mielessä?!Katso vapaita asuntoja! Soluja Yksiöitä Kaksioita Kolmioita Pysy ajan tasalla ja tee maksuton hakuvahti www.ovv.com!

TAKUUVALMENNUS

TAKUULLA KAUPPAKORKEAAN!

www.takuuvalmennus.fi - (03) 356 1033

ILMOITTAUDU NETISSÄ TAI PUHELIMITSE. PAIKKOJA RAJOITETUSTI.

KURSSIT ALKAVAT PIAN:•TAMPERE AAMU 26.3.•TAMPERE ILTA 26.3.•LAHTI 28.3.

Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa Suomessa! Viestinnän, median ja teatterin yksikön (CMT) kaksivuotiseen maisterin tutkintoon valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet (alemman) korkea-koulututkinnon sopivalta alalta.

Vaihtoehtoina ovat

Maisteriopintoihin haetaan erillisvalinnassa, jonka hakuaika päättyy 28.2.2013. Lisätietoja maisteriopinnoista: http://www.uta.�/opiskelijaksi/valintaperusteet/cmt/erillisvalinta/index.html

HALUATKO MAISTERIKSI?

Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen, laaja-alaisen ja innostavan opis-keluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12 , opettajia ja tutkijoita useita kymmeniä. Lisäksi opetuksessa käytetään lukui-sia ulkopuolisia asiantuntijoita. CMT:ssä koulutetaan muun muassa toimittajia sekä monipuolisia viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoita.

maisteriopinnot

visuaalisen journalisminmediakasvatuksen teatterin ja draaman tutkimuksen

journalistiikan mediakulttuurinpuheviestinnän

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: aviisi@uta.fi • Päätoimittaja Samuli Huttu-

nen 050 3612 853, paatoimittaja.aviisi@gmail.com • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Kannen kuva Samuli

Huttunen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Taitto Samuli Huttunen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola •

Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota

yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Sinun maasi ei ole sinun

kiRJoiTTAJA oN AviisiN vT. PääToiMiTTAJA

Näin on! kirjoituksia Tamysta

kiRJoiTTAJA oN TAMyN HALLiTUkseN JäseN

Keskustelu lukukausi-maksuista on käynyt kuumana loppiaises-

ta asti, jolloin yli sadan kan-sanedustajan allekirjoitta-ma lakialoite maksujen käyt-töönotosta EU- ja ETA-mai-den ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tuli kansan tie-toon. Tamyn alkuvuotta on-kin leimannut maksuja vas-taan suunnattu vaikutus-työ, jota on tehty ottamal-la yhteyttä kansanedustajiin ja järjestämällä yhteistyössä yliopiston kanssa lukukausi-maksujen vaikutuksia käsit-televä seminaari.

Seminaari keräsi tammi-

kuun lopussa Tampereel-le kattavan joukon maksui-hin perehtyneitä ja eri kanto-ja edustavia vaikuttajia. Mie-lenkiintoisen puheenvuoron piti esimerkiksi Tukholman yliopiston professori Hans Adolfsson. Hänellä oli esi-teltävänä suhteellisen ka-rut tilastot siitä, kuinka EU- ja ETA-maiden ulkopuolis-ten opiskelijoiden määrä ro-mahti Ruotsissa maksujen myötä. Omassa esitykses-sään OKM:n ylijohtaja Anita Lehikoinen kuitenkin kom-mentoi, että tämä oli Ruotsin nimenomainen tavoite.

Ulkomaalaisten opiskeli-

joiden määrän romahdutta-minen ei ole ainakaan julki-lausuttu tavoite Suomessa, joten miksi seurata Ruotsin esimerkkiä? Lukukausimak-sujen käyttöönoton tavoit-teet tulisi kristallisoida. Jos-ne ovat esimerkiksi taloudel-lisia, hallinnollisia tai vero-rahojen suuntaamiseen liit-tyviä, maksujen puolustajien viestin pitää selkiytyä. Mak-sut ovat poliittisten päättäji-en käsissä muutamien viik-kojen päästä, ja tätä päätös-tä tehdessä tulee olla sekä selkeät että faktoihin perus-tuvat tavoitteet siitä, mihin maksuilla tähdätään.

Selkeyttä kehiin lukukausimaksujen tavoitteisiin

Tammikuun 30. päivänä kolme kirjanpolt-tajia ihannoivaa nuorta miestä pyrki si-sälle äärioikeistoa käsittelevään keskus-telutilaisuuteen Jyväskylän kaupungin-kirjastoon. Kirjaston luentosalin ovella

syntyneessä kahakassa yksi miehistä löi yhtä tilai-suuden järjestäjistä puukolla.

Luentosalissa oli menossa keskustelutilaisuus Va-semmistonuorten puheenjohtaja Li Anderssonin, Vasemmistoliiton kunnallisvaltuutettu Dan Koivu-laakson ja toimittaja Mikael Brunilan kirjasta Ääri-oikeisto Suomessa – vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa. Selkkauksesta virinnyt keskustelu on keskittynyt kaikkeen muuhun paitsi olennaiseen: puukotukseen kirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Samana iltana Eurooppa- ja ulkomaankauppami-nisteri Alexander Stubb (kok.) tiedusteli Twitteris-sä, mitä eroa on äärioikeistolla ja äärivasemmistolla on nykyään. Perussuomalaisten toinen varapuheen-johtaja, kansanedustaja Juho Eerola epäili STT:n haastattelussa välikohtauksen olleen mainostemp-pu. Tätä kirjoittaessa puukotuksesta on vangittuna äärioikeistolaisen Suomen vastarintaliikkeen jäsen.

Ranskalainen filosofi Jean-François Lyotard kir-joitti, että postmodernilla aikakaudella suuret ker-tomukset ovat kuolleet. Lyotard oli väärässä, sillä jotkut kaipaavat edelleen suuria kertomuksia. He kaipaavat sitä, että heille sanotaan, että on olemassa vain mustaa ja valkoista, ja nuo harmaan sävyt, joita kuvittelette näkevänne, ovat todellisuudessa pelk-kää valhetta. Ja kun tarpeeksi moni uskoo, että se on totta, tulee kaikesta mustaa.

Tieteellisen tiedon kiusallinen puoli on se, että se kaivaa maailmasta esiin juuri näitä harmaan sävyjä ja paljastaa maailman sellaisena sotkuisena ja vaikeas-ti ymmärrettävänä valtasuhteiden ja vuorovaikutus-ten verkostona kuin se on. Silti todellisen palveluksen isänmaalleen tekevät ne, jotka tutkivat maansa histo-riaa, kulttuuria ja kansanperinnettä, eivätkä epäröi ot-taa esille sen ongelmia ja paljastaa epämiellyttäviäkin totuuksia sen sijaan, että rakentaisivat haavekuvaa, joka on ylväs ja kaunis, mutta sisältä kylmä ja kuollut niin kuin Samothraken Nike Louvren portaikossa.

Äärioikeiston politiikka on erontekojen politiik-kaa. Sitä, että osoitetaan, että nuo eivät kuulu mei-hin, koska ne ovat erilaisia. Mutta mitä on se suoma-laisuus, jonka äärioikeisto kokee olevan uhan alla? Mikä yhdistää utsjokelaista poromiestä ja punavuo-relaista graafikkoa, pohjoiskarjalaista lesboa it-työ-läistä ja lakeudella maataan viljelevää perheenisää?

Onko se myytti verenperinnöstä, mitätön poikkea-ma ihmisrodun DNA-ketjun kaksoiskierteessä? On-ko se illuusio suuresta yhteisöstä, jaetusta yhtenäis-kulttuurista, jota ei koskaan ollut? Vai jakoivatko torpparit ja aateliset, tehtaanomistajat ja tukkijätkät, punaiset ja valkoiset saman maailmankuvan?

Yhdistävätkö meitä 1700-luvulta alkaen rakenne-tun kansallisvaltion rajat, jotka historiankirjojen suurmiehet vetivät nimettömiksi alaviitteiksi jää-neiden miesten ja naisten verellä kartalle, ja jotka jostain historian oikusta saattaisivat kulkea täysin toisessa kohtaa?

Viime kädessä ainoa asia, joka meille suomalaisil-le sanan laajassa merkityksessä on yhteistä, on luon-to – järvet, metsät ja suot.

Ne eivät kysy keneltäkään, mistä sinä olet tullut ja mitä sinä täällä teet.

Samuli Huttunen

Aarni Korpela

Sanni Pietilä

4 Aviisi 8.2.2013

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Tiina Heikkilä TeksTi & kuva

Yliopistoon hake-van kannattaa nyt miettiä, millaisen opiskelupaikan ottaa vastaan.

Opetus- ja kulttuuriminis-teriössä suunnitellaan opis-kelijavalintauudistusta, joka veisi alanvaihtajilta mahdol-lisuuden hakea yhteishaussa. Uudistus pakottaisi yliopis-tot kehittämään muita alan-vaihtokanaviaan kuten mais-teriohjelmia sekä täydennys-koulutusta. Uudistuksen po-liittinen motiivi löytyy työuri-en pidentämisestä ja valmis-tumisiän alentamisesta.

Yhteishaku on tarkoitus suunnata vain niille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa. Jatkossakin yhteishaussa sai-sivat hakea myös muut kuin uudet ylioppilaat, mikäli opis-kelupaikkaa ei vielä ole.

Yliopistoon luoviminen hel-pomman oppialan kautta kui-tenkin loppuisi. Kun on ker-ran päässyt sisään korkea-

koulujärjestelmään, tulee uu-si paikka hakea sen sisäisillä väylillä. Myös yliopistojen vä-lisiä vaihtoväyliä on tarkoitus kehittää uudistuksessa.

Aluksi yliopistot saisivat ot-taa käyttöön kiintiöt ensim-mäistä paikkaansa hakeville, minkä jälkeen yhteishaku ra-jattaisiin lopullisesti noviiseille.

Ylitarkastaja Ilmari Hyvö-nen ministeriöstä rauhoitte-lee alanvaihtoa harkitsevia ja lupaa pääsykoetta tarkoi-tuksenmukaisempia keinoja vaihtaa alaa.

”Itse asiassa alan vaihtamis-ta on tarkoitus helpottaa, kun uudistuksen yhteydessä tuo-daan paremmin esille yhteis-haun ulkopuoliset mahdolli-suudet alan vaihtoon.”

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sih-teeri Jarmo Kallunki sanoo, että toimimattomat alanvaih-tokanavat ovat syy siihen, et-tä alaa vaihdetaan yhteishaun kautta. Kallungin mielestä uudistuksesta on hyötyä alan-vaihtajille vain, jos se pakot-

Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee yhteishaun rajaamista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville.

Alaa ei kohta vaihdeta pääsy­kokeilla

| ajan hermolla

18.-22.2. KirjAmyyjäiset | Humanikassa järjestetään kirjamyyjäiset 18.-22. helmikuuta. Myytävien kirjojen aihealueita ovat historia, kielet ja kielitiede, kasvatustiede sekä kirjallisuus-tiede. Mukana on myös runsaasti kaunokirjallisuutta.

Perustulo pelastaa byrokratialta

Lukukausi­maksuista ei syntynyt konsensusta

Perustulon puolesta kerätään kansalais-aloitetta, johon vaa-

ditaan 50 000 kansalaisen allekirjoitus. Myös Tamy on mukana perustulover-kostossa. Tamyn sosiaali-poliittisen sihteerin Olga Haapa-ahon mukaan per-ustulon pitäisi olla vähin-tään nykyisten sosiaalitur-vaetuuksien suuruinen.

”Perustuloa tarvitaan, koska nykyinen sosiaalitur-vajärjestelmä on niin mo-nimutkainen. Esimerkiksi opintotuen ja sairauspäivä-rahan yhteensovittaminen on erittäin hankalaa.”

Tamyn linjauksen mu-kaan perustulon pitää olla vähintään 600 euroa kuu-kaudessa. Lisäksi päälle maksettaisiin vielä asumis-tuki. Paperisten allekirjoi-tusten lisäksi nimiä kerä-tään netissä ministeriön kansalaisaloitepalvelussa.

Tamyn tammikuun lo-pulla järjestämä lu-kukausimaksusemi-

naari keräsi yliopistolle yli 150 kuulijaa. Paikalla oli kolme kansanedustajaa.

Tukholman yliopiston professori Hans Adolf-son piti yhden seminaarin mielenkiintoisimmista pu-heenvuoroista. Hänen mu-kaansa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoi-den määrä romahti Ruot-sissa lukukausimaksujen seurauksena.

Yhteistä konsensusta lu-kukausimaksuista ei semi-naarissa syntynyt. Opiske-lijat vastustivat ja yliopis-ton henkilökunta lähinnä kannatti lukukausimaksuja. Osallistujat olivat yhtä miel-tä vain siitä, että lukukausi-maksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opis-kelijoille epäonnistui.

Opiskelijavalinnat muut-tuvat alanvaihtajien näkö-kulmasta. Alanvaihto siir-tyy korkeakoulujärjestel-män sisälle, ja yhteishaku varataan uusille hakijoille. Historiasta valmistunut tiedotusopin opiskelija Juha Kaita-aho ei usko uudistuksen olevan täysin tarkoituksenmukainen.

taa yliopistot parantamaan alanvaihtojärjestelmiä.

Hän on kuitenkin skeptinen, sillä yliopistoilla ei tällä het-kellä ole toimivia alanvaihto-väyliä. Koko uudistus on Kal-lungin mielestä tarpeeton, jos alanvaihtoväylät todella aio-taan laittaa kuntoon.

Mutkikkaammaksi uudis-tus tekee niiden opintien, jot-ka päättävät hylätä kokonaan kerran vastaanottamansa koulutuspaikan. Paikan vas-taanottaneet, mutta siitä luo-puneet eivät pääse takaisin yhteishakuun.

Esimerkiksi ammattikor-keakoulusta liiketalouden opiskelupaikan vastaanotta-nut ja vuoden opiskellut ei jat-kossa pääse yliopiston kaup-patieteellisen yhteishakuun

Tykkää aviisisTa. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 5

edustAjisto | Tamyn edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Terhi Meriläinen. Puheenjohtajana toiminut Jari Järvenpää siirtyy Tamyn hallituksen puheenjohtajaksi.

LuKuPiiri | Lukuja luonnosta -lukupiiri pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta tiistaisin Kirjakauppa Tulenkantajissa. Helmikuussa luettavana on Yrjö Kokon Pessi ja Illusia.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050-36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

2014 Ensimmäises-sä vaiheessa

yliopistoilla olisi mahdollisuus varata paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Vaihe tulisi voimaan kevään yhteis-haussa 2014.

2015 Toisessa vaihees-sa opiskelupaikan

vastaanottaneella ei olisi mah-dollisuutta hakea yhteishaussa. Vaihe tulisi voimaan syksyllä 2015. Ensimmäisen vaiheen aika-na yliopistojen on tarkoitus pa-rantaa yhteishaun ulkopuolisia alanvaihtomahdollisuuksiaan.

Haku-uudistus

Tampereen yliopiston Pinni A ja Pinni B -rakennuksiin ei pää-

se viikonloppuisin opis-kelijan kulkukortilla. Pin-neissä on Tamyn ainejär-jestöjen ja harrastusyhdis-tysten tiloja ja varastoja.

Tampereen yliopiston ti-lapalvelupäällikkö Taina Vimpari, miksi opiskelijat eivät pääse Pinneihin vii-konloppuisin?

Yliopistolla oleskelu ta-pahtuu pääasiassa kiinteis-tön aukioloaikoina, koska vahtimestarin pitää olla pai-kalla valvomassa järjestys-tä. Kuka voisi taata, että ti-loihin ei tulisi viikonloppu-na ulkopuolisia henkilöitä? Mikroluokat ovat auki ym-päri vuorokauden seitse-mänä päivänä viikossa.

Yliopistolla on paljon tur-vakameroita, eikö niiden avulla voisi valvoa järjes-tystä viikonloppuna?

Kameroilla ei voi lain mu-kaan valvoa yksittäisiä tilo-ja ja valvonta on muuten-kin aina jälkikäteistä. Jos yliopiston ovet olisivat auki, se olisi sama kuin päästäi-sit kotiisi ventovieraita ih-misiä.

Ovatko opiskelijat valitta-neet asiasta?

Asiasta on valitettu aika vähän. Minulle ei ole jää-nyt mieleen yhtään tapa-usta. Pinni B on auki sil-loin tällöin viikonloppui-sin, jos tiloissa on opetus-ta tai tapahtumia. Yleises-ti ottaen Pinni B on kuiten-kin kiinni viikonloppuisin, eikä käytäntöä olla muut-tamassa. Päätalo on auki lauantaisin.

Ainejärjestötiloissa voi järjestää tapahtumia vain kiinteistön aukioloaikoina. Opiskelijoilla pitää olla sen verran järjestelmällisyyttä, että he tietävät perjantai-iltana, mitä tarvitsevat va-rastoista viikonloppuna.

Juho Mäkelä

Mitä vittua?

miksi Pinnit ovat kiinni viikonloppuna?

Hän ei myöskään koe hyöty-neensä aiemmista opinnois-taan hakutilanteessa, sillä his-torian opinnoissa vaaditta-va kirjoitustyyli on erilainen kuin tiedotusopin opinnoissa.

”Alanvaihtajat ovat motivoi-tuneempia suorittamaan tut-kinnon nopeasti, koska ovat varmoja valinnastaan. Vaikut-taa myös siltä, että kun tulee pääsykokeen kautta, niin pää-see paremmin sisään opinto-alaan”, hän kommentoi.

Yhden selkeän etenemisvai-keuksia aiheuttavan ongel-man Kaita-aho löytää.

”Opinto-ohjaus yliopistos-sa on naurettavaa, koska se on ulkoistettu tutkijoille, joita ei kiinnosta ja joilla ei ole kou-lutusta.”

Tiina Heikkilä

mukaan edes AMK-paikas-taan luopumalla.

Tampereen yliopiston tut-kinto-ohjelmauudistus teh-tiin sillä taka-ajatuksella, et-tä alanvaihto helpottuisi ja lopullinen koulutussuunnan valinta siirtyisi myöhemmäk-si. Uudistus myös ennakoi tu-levaa, sillä yliopistolla oli tie-dossa, millaisia paineita ha-kujärjestelmän muutokset tuovat yliopistoille.

Yhteishaku on ollut opiske-lijoille perinteinen ja selkeä alanvaihtoväylä. Juha Kaita-aho valmistui historia pääai-neenaan filosofian maisterik-si syksyllä 2012 ja aloitti sa-maan aikaan opinnot journa-listiikan tutkinto-ohjelmas-sa. Hän kokee historian opis-kelusta olleen hyötyä, sillä toi-

mittajilla pitää olla erikoisala. Kaita-aho ei ole erityisen in-

nostunut maisteriohjelmista. ”Ei niitä ainakaan liikaa mai-

nosteta. Lisäksi olen skepti-nen, millä perusteilla opiskeli-javalinnat suoritetaan. Kerran hain opiskelemaan museolo-giaa, mutta en päässyt, vaik-ka etuoikeus piti olla histori-an opiskelijoilla. Kämppikse-ni kuitenkin valittiin, vaikka hänen pääaineensa oli yleinen kirjallisuustiede. Valinnois-sa painotettiin eri asioita kuin valintaperusteissa.”

Kaita-aho olisi voinut ottaa täydennyskoulutuspaketin, jos se olisi ollut riittävän laa-ja ja käytännön journalistiik-kaa sisältävä.

Kaita-aho ei koe vieneensä kenenkään opiskelupaikkaa.

6 Aviisi 8.2.2013

Punnatpöytään

Mitä sinä tekisit 50 000 eurolla? Ostaisit huip-puauton? Maksai-sit omakotitalon käsi-rahan? Lähtisit maail-

manympärimatkalle? Englantilaisen opiskelijan ei tarvitse

miettiä, sillä hän laittaa rahat kandidaa-tin tutkintoon. Tänä vuonna kolminker-taistuneet lukukausimaksut kerryttävät opiskelijoille järjettömiä velkasummia. Paineet menestyä kasvavat velkataakan mukana.

”Maksan vuodesta yliopistossa 9 000 puntaa”, 18-vuotias politiikan opiskeli-ja Chloe Doheny toteaa ja puistelee pää-tään. Doheny istuu englantilaisen yli-opiston kampuskahvilassa ja näyttää vä-syneeltä. Nuorella naisella on edessään viisi tenttiä, joista jokaisesta pitäisi saa-da kiitettävä arvosana. Essexistä kotoi-sin oleva Doheny opiskelee ensimmäis-tä vuottaan Loughborough’n yliopistos-sa keski-Englannissa.

Doheny on niiden ensimmäisten epä-onnekkaiden joukossa, jotka joutu-vat maksamaan korotettua lukukausi-maksua. Englannin hallitus päätti viime vuonna kolminkertaistaa yliopistotut-

kinnon hinnan. Doheny on päätöksestä edelleen vihainen.

”Tunnen, että minut on petetty. En-nen vaaleja poliitikot lupasivat helpottaa opiskelijan rahallista taakkaa, mutta he-ti hallituspaikan ratkettua he käänsivät takkinsa.”

Asumiskulut mukaan laskettuna yli-opisto-opiskelu kustantaa yhteensä noin 15 000 puntaa eli 17 500 euroa vuodessa. Rahaa menee myös ruokaan, sillä Dohe-ny asuu asuntolassa, jonka vuokraan ei kuulu aterioita.

”Rakas hallituksemme toki myöntää meille mielellään lainaa opiskelua var-ten”, Doheny sanoo ja naurahtaa her-mostuneesti.

”Lainaa, jonka joudumme maksamaan takaisin heti, kun alamme saada koh-tuullista palkkaa.”

Dohenyn mielestä lukukausimaksut sinällään ovat hyvä asia. Opiskelijat ot-tavat opintonsa vakavasti ja tähtäävät huipputuloksiin. Opinnot eivät veny, ja järjestelmä tuottaa tasaiseen tahtiin uut-ta työvoimaa. Doheny ei kuitenkaan voi käsittää sitä, miksi maksut kolminker-taistettiin.

”Mielestäni entinen lukukausimaksu-

Malla MurToMäki, TeksTi & kuvaT

Loughborough’n yliopiston fuksi Chloe Doheny maksaa opinnoistaan 9000 puntaa vuodessa.Englannin hallitus korotti vuodesta 2012 alkaen lukukausimaksut kolminkertaisiksi.

järjestelmä oli suhteellisen toimiva. Nyt opiskelija valmistuu sellaisen velkasum-man kanssa, jota hän maksaa takaisin ko-ko elämänsä. Siinä ei ole mitään järkeä.”

Doheny nappaa kasan kirjoja syliinsä, ja lähtee takaisin yliopiston kirjastoon.

”Eihän näin kallista koulutusta sovi heittää hukkaan”, hän sanoo ja katoaa kirjahyllyjen väliin.

Sisällä kirjastossa uupunut nuorimies nojaa käteensä ja tuijottaa papereitaan. George Lole, 21, on saapunut kirjastolle opiskelemaan yhdeksältä aamulla, ja hän poistuu kotiinsa nukkumaan illalla kym-menen jälkeen. Sama tahti on jatkunut joka päivä kolmen viikon ajan.

”Minun pitää saada näistä tenteistä huippuarvosanat, jotta minulla on mah-dollisuudet löytää valmistuttuani töitä”,

”Tunnen, että minut on petetty.”

Tenttiviikot aiheuttavat Chloe Dohenylle valtavia

paineita. Hän viettää päivät kirjastossa päntäten. Doheny

on niiden ensimmäisten joukossa, jotka maksavat tutkinnostaan kolminker-

taisen summan aiempaan verrattuna.

Tykkää aviisisTa. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 7

Lole sanoo ja raapii hermostuneesti pää-tään.

Lole opiskelee kolmatta ja viimeistä vuottaan rakennustekniikkaa. Kevääl-lä hänen täytyisi joko löytää töitä tai ha-kea maisterintutkintoon. Tilanne näyt-tää huonolta.

”Ensimmäinen vuosi meni opintoje-ni suhteen täysin pieleen, ja tällä hetkel-lä arvosanani eivät riitä maisterintutkin-toon”, Lole sanoo.

Englantilaiset työnantajat ovat erittäin kiinnostuneita hakijoidensa koulume-nestyksestä. Lole tuntee jo valmiiksi epä-toivoa työnhaun suhteen.

”Töitä on tarjolla vähän, joten kilpailu on kovaa. Täytyy vain toivoa parasta.”

Lole aloitti opiskelunsa ennen luku-kausimaksujen korottamista, joten hän maksaa vuodesta yliopistossa ainoas-

Loughborough’n yliopiston kampusalue on

perinteisen englantilainen. Kuvassa Hazlerigg, joka on

yksi päärakennuksista.

8 Aviisi 8.2.2013

taan 3 000 puntaa. Pienempikin maksu tuntuu miehestä melkoiselta taakalta.

”Minulla on hirveät paineet löytää töi-tä, jotta voin alkaa maksamaan velkoja-ni takaisin. Voin vain kuvitella, millais-ta stressiä 9 000 punnan lukukausimak-su aiheuttaa”, Lole toteaa.

Lole jatkaa laskimensa raivokasta na-putusta. Arvosanojen on oltava huip-puluokkaa, sillä muutoin sekä työpaik-ka että maisterintutkinto saattavat jäädä haaveiksi.

Tenttikaudella Loughborough’n keskus-ta on hiljainen. Normaalisti opiskelijoi-ta täynnä oleva Varsity-niminen baari on lähes tyhjillään yhdeksältä illalla. Baari-tiskin takana häärii Hannah Robinson.

”Enpä olisi valmistuessani uskonut, et-tä työskentelen kolme vuotta myöhem-min baaritiskin takana.”

24-vuotias Robinson valmistui Loughborough’n yliopistosta vuonna 2009 pääaineinaan englanti ja urheilutie-de. Tutkinnon jälkeen nuori nainen läh-ti toiveikkaana takaisin kotikaupunkiin-sa Lontooseen töiden perässä.

”Työskentelin muun muasssa baari-mikkona, myyntiassistenttina ja vakuu-tusmyyjänä. Ainoat oman alani työt oli-vat lyhyitä harjoitteluita, joista ei mak-settu palkkaa”, Robinson kertoo.

Robinsonilla on yhteensä 27 000 pun-taa velkaa kandidaatin tutkinnosta. Pal-kattomat harjoittelut kerryttivät velka-summaa 5 000 punnalla. Robinson ei ole

mielestään saanut rahalle minkäänlaista vastinetta.

”Sain ensimmäisen oman alani työn vasta viime huhtikuussa, mutta palkka on huono ja sopimus määräaikainen. En ole varma, jatkuvatko työni maaliskuun jälkeen.”

Jos työt loppuvat, Robinson joutuu muuttamaan takaisin vanhempiensa luo. Rahatilanne on nytkin niin huono, että Robinsonin on pakko tehdä iltavuoroja baarissa maksaakseen vuokransa.

”Yliopistotutkinto ei ole minkään ar-voinen. Ystäväni, jotka aloittivat työt he-ti koulun jälkeen, menestyvät paljon pa-remmin kuin minä. Kadun sitä, että me-nin yliopistoon.”

Lukukausimaksujen nostaminen saa Robinsonin veren kiehumaan. Hänen mielestään korotusta ei ole perusteltu mitenkään.

”Kun itse aloitin yliopiston, lukukausi-maksu nousi 1 200 punnasta 3 000 pun-taan. Jo se tuntui naurettavalta. Nykyi-nen 9 000 puntaa on vitsi.”

Robinson ei ymmärrä, mihin rahat käytetään. Opetuksen laatu ja määrä

ovat hänen mielestään vain huonontu-neet vuosien varrella.

”Minulla oli keskimäärin 12 tuntia ope-tusta viikossa, joista suurin osa oli pelk-kiä massaluentoja. Henkilökohtaista tuu-torointia ei ollut oikeastaan ollenkaan.”

Robinsonia harmittaa eniten se, ettei yliopisto järjestänyt minkäänlaisia kon-takteja mahdollisiin työnantajiin. Tär-keintä oli saada opiskelija aikataulussa ulos tutkintopaperit kourassa.

”Kun saat tutkintopaperit kouraan, jäät täysin yksin. Yliopistoa ei kiinnosta se, miten opiskelijat työllistyvät valmis-tuttuaan. Arvosanat ja valmistuneiden määrät ovat tärkeimpiä.”

Robinson ei ole alkanut maksaa opin-tolainaansa takaisin, sillä hän tienaa vain 13 000 puntaa vuodessa. Lainaa täytyy lyhentää vasta, kun tulot ovat yli 15 000 puntaa. Omakin velka on ahdistava, mut-ta Robinsonia suorastaan kammoksuttaa ajatus siitä, kuinka suuri hänen velkansa olisi korotetulla lukukausimaksulla.

”Luulen, etteivät opiskelijat saa kos-kaan maksettua lainaansa takaisin. En usko, että selviän edes omastani.”

Sulkemisaika lähestyy, ja Robinson al-kaa siistiä paikkoja. Hän haluaa päästä mahdollisimman nopeasti kotiin, sillä aa-mulla on aikainen herätys töihin. Ennen lähtöään Robinson näyttää surulliselta.

”Olen tehnyt kovasti töitä urani eteen, enkä ole siltikään päässyt eteenpäin. Tu-levaisuus pelottaa minua. Voisin pyyh-kiä tutkintopaperillani tätä baaritiskiä.”

9 000 puntaa Lukukausimaksut kolmin-kertaistuivat lukuvuodesta 2012–2013 eteenpäin. Aiem-min opintonsa aloittaneet maksavat edelleen pienem-män summan.Vuosimaksu nousi 3 000 punnasta 9 000 puntaan. Perusteluna pienentyneet opetusbudjetit.Rahoituksena opintolaina. Valmistuneen palkasta ote-taan 9% takaisinmaksuun, kun palkka on yli 21 000 puntaa vuodessa. Ennen maksujen nousua raja oli 15 000 puntaa.Opiskelija saa lainaa myös elinkustannuksiin, kuten vuokraan ja ruokaan.Laina mitätöidään 30 vuo-den kuluttua valmistumises-ta, mikäli sitä on jäljellä.Hallitus myöntää apurahaa, joka riippuu vanhempien tu-loista. Apurahaa ei tarvitse maksaa takaisin.Maksujen nostamisen seurauksena yliopistoihin haki 7,7% vähemmän eng-lantilaisia opiskelijoita ja 21% vähemmän kansainvälisiä opiskelijoita.

George Lole on viettänyt kirjastolla kolme viikkoa. Hän on käynyt kotonaan ainoastaan nukkumassa. Lolen on pakko onnistua viimeisissä tenteissä. Muuten työ-paikka ja maisterinkoulutus jäävät haaveiksi.

”Kadun sitä, että menin yliopistoon.”

Tykkää aviisisTa. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 9

suomalainen lellipentu

Tää on kyllä niin per-seestä. Miks opintotuki ei oo sidottu indeksiin?

Meitä opiskelijoita kyllä sor-retaan tässä maassa aina kun mahdollista. Ja ne Kelan laput on niin monimutkaisia. Mä en jaksa enää kituuttaa.

Edellä oleva teksti on poi-minta keskusteluista, joita olen käynyt useaan otteeseen opiskelutovereideni kanssa. Keskustelu on virinnyt mil-loin missäkin, mutta sen sä-vy on aina ollut yhtä negatii-vinen. Olemme haukkuneet suomalaisen korkeakoulujär-jestelmän alimpaan helvet-tiin.

Olen viettänyt viisi kuu-kautta englantilaisessa yli-opistossa vaihto-oppilaana. Ensimmäisellä viikolla ajau-duin samankaltaiseen kes-kusteluun paikallisten opis-kelijoiden kanssa. Jossain kohtaa haukkujen välissä tu-lin ilmeisesti maininneek-si, että suomalainen yliopisto on ilmainen. Keskustelu tau-kosi, ja englantilaiset tuijotti-vat minua epäuskoisina. So-persin jotakin liian pienestä opintotuesta, ja sitten tajusin vaieta.

Englantilaiset opiskelijat ei-vät olleet uskoa korviaan. Il-maista? Miten? Ja hallitus maksaa opiskelusta? Samal-la, kun vastailin kysymyksiin, tunsin punan nousevan pos-killeni. Minua hävetti.

Kotiin päästyäni aloin miettiä omaa opiskeluhisto-riaani. Olen opiskellut kol-messa korkeakoulussa, en-kä ole vielä valmistunut yh-destäkään. Kuusi vuotta kor-keakoulutusta takana ilman tarkkaa suunnitelmaa tule-vaisuudesta.

Harhapolut osoittautuivat kuitenkin tarpeellisiksi, sillä niiden kautta löysin alan, jos-ta oikeasti pidän. Englannis-sa harhailuni olisi tullut mak-samaan minulle yli 60 000 eu-roa. Oikea ala olisi jäänyt löy-tämättä.

Suomalaiset opiskelijat ovat kuin pilalle hemmoteltuja lel-lipentuja. Olemme niin tottu-neet saamaan kaiken ilmai-seksi, että emme tajua onnek-kuuttamme. Seuraavan ker-ran, kun kuulen suomalaisen opiskelijan valittavan rahasta, nauran hänelle päin naamaa.

Voi toista, eikö ilmainen tik-kari maistu?

Malla Murtomäki

Hannah Robinson on valmistunut yliopistosta vuonna 2009. Silti hän joutuu työskentelemään osa-aikaisena baarissa, jotta saisi vuokran maksettua.

Loughborough’n yliopiston sydän on Student’s Union. Paikka on päivisin kahvila, mutta iltaisin se muuttuu jättimäiseksi yö-kerhoksi.

10 Aviisi 8.2.2013

Tykkää aviisisTa. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 11

Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.fi/angrybirds

Angr

y Bi

rds

is a

trad

emar

k of

Rov

io E

nter

tain

men

t Ltd

. Co

pyrig

ht 2

009-

2013

Rov

io E

nter

tain

men

t Ltd

. All

right

s re

serv

ed.

Bongaa Osuuspankinuudet maksukortit.

TOAS Koteja kokoopiskelun ajaksi.

>toas.�

>Kodin tekijä>Vastuunkantaja>Edelläkävijä

Bussilla liikkuminen on entistä helpompaa, kun voit ladata>>

Nella Nettilataus:nella.tampere.�

joukkoliikenne.tampere.�

Huom. Opiskelija-alennukseen oikeutetun lipun voi ostaa verkkokaupasta, jos kortille on päivitetty voimassaoleva opiskelijalippuoikeus. (Opiskelijat yli 25 v., alle 25-vuotiaat matkustavat nuorten lipuilla.)

Lippuostos maksetaan verkkopankkitunnuksia käyttäen. Liput ovat ladattavissa matkakortille aikai-sintaan 2 tunnin kuluttua ja 14 kalenteripäivän ajan ostoksen tekemisestä Tampereen joukkoliikenteen busseissa (linjat 1-39 ja 90-92).

Käytä kortti normaalisti kortinlukijassa, johon ilmestyy teksti: Nettilataus, odota hetkinen. Matkan veloitus tapahtuu samalla leimauksella.

Lue lisää:

Lataa bussikorttisi nyt netissä!

12 Aviisi 8.2.2013

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 13

Rakas lähiöni

Kaupungin keskustan ulkopuolella avautuu toinen maailma. Lähiöt ovat joskus pahamaineisia, mutta asukkaidensa silmissä myös yhteisöllisiä ja rakastettuja. Arkkitehtiopiskelija Kalle Tuomola, rap-artisti Hannibal Stark ja Pikku Kakkosen juontaja Veera Degerholm esittelevät Hervannan, Nekalan ja Pispalan.

AnninA MAnnilA, kuvA

Etelä-Tampereella sijaitseva Hervanta on Suomen tunnetuimpia ja suurimpia lähiöitä. Hervannan maamerk-kejä ovat massiiviset kerrostalot sekä Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Duo-kauppakeskus.

14 Aviisi 8.2.2013

Juho Mäkelä, TeksTi AnninA MAnnilA, kuvAT

Tampereen teknilli-sen yliopiston ark-k i t e h t i o p i s ke l i -ja Kalle Tuomo-la kertoo olevansa

poikkeus, koska hän viihtyy Hervannassa. Monet opiskeli-jakaverit haluaisivat muuttaa lähiöstä keskustan humuun.

”Hervannassa on hyvä asua, koska täältä saa kaiken, mitä ihminen tarvitsee.”

Vuodesta 2008 Hervannas-sa asunut Tuomola käy nyky-ään harvoin Tampereen kes-kustassa. Kaupunkiin on pak-ko mennä vain vaateostoksille. Ensimmäisinä opiskeluvuosi-na veri veti bilettämään kes-kustan yökerhoihin. Muuten Hervanta on omavarainen.

”En silti halua viettää täällä koko loppuelämääni.”

Tuomola on tehnyt teekka-rien Wappuradiota vuodesta 2010 lähtien ja ollut ylioppilas-kunnan edustajiston jäsenenä.

”Teekkareilla ei ole edusta-jistossa poliittisia ristiriitoja toisin kuin yliopistolla. Teem-me politiikkaa, mutta emme puoluepolitiikkaa.”

Ikuisen teekkarin hauta-muistomerkki jököttää lumes-sa päärakennuksen edessä. Laulu ikuiselle teekkarille vei-sataan seisten bileiden päät-teeksi. Viimeinen säe päättyy riipaisevaan riimiin: ”Ikuisen teekkarin haudalle oluttynny-ri lasketaan.”

Tapaamme TTY:n ylioppi-laskunnan kahvilassa sosiaa-lipoliittisen sihteerin Sanna Toropaisen ja arkkitehtuu-rin opiskelijan Tanja Blomin. Hervanta on molempien mie-lestä turvallinen asuinpaikka.

”En ole koskaan pelän-nyt Hervannassa toisin kuin Tampereen keskustassa, jossa on jatkuvasti tappeluja”, To-ropainen toteaa.

Blomin mielestä Hervan-ta on täyden palvelun itsenäi-nen kaupunki, josta ei tarvit-se lähteä erikseen keskustaan.

Hän antaa erityiskiitokset uu-delle kuntosalille.

”Talvella täällä on todella kaunista. Hervanta ei ole niin paha paikka kuin kaikki ku-vittelevat”, Blom tähdentää.

Tuomolan mielestä teekka-reilla on paremmat bileet kuin yliopisto-opiskelijoilla.

”Teekkareilla on esimerkik-si puoli vuotta wappuun -bi-leet, jossa käydään läpi pika-kelauksella wapun tapahtu-mat. Keksimme typeriä juttu-ja, että saamme juoda viinaa.”

Partiota harrastanut Tuo-mola kehuu Hervannan vael-lus- ja luontoreittejä. Hän-tä harmittaa, että aika ei tah-do nykyään riittää luonnossa liikkumiseen.

”En harrasta liikuntaa, vaik-ka tyttöystävä patistaa minua jatkuvasti lenkille.”

1960-luvun lopulla raken-netussa Hervannan lähiös-sä asuu nykyään noin 23 000 ihmistä. Ennen rakentamista koko alue oli pelkkää metsää.

”Alkuvaiheessa yliopiston keskusnurmikolla laidunsi jo-pa lehmiä.”

Tuomolan mukaan Hervan-nassa asuu tavallista enem-män maahanmuuttajia, van-huksia ja vammaisia. Hänestä maahanmuuttajat ovat sopeu-tuneet hyvin Hervantaan, ei-kä lähiössä ilmene rasismia.

”Vanhan sanonnan mukaan Hervannassa asuu teekkarei-ta ja Hervannan hurjia eli lä-hiön alkuperäisasukkaita.”

Hervannan uimahalli on saanut lehdissä moitteita epä-siisteydestä, mutta torstaina paikan miljöössä ei ole valit-tamista. Uimarit polskivat pe-räti 30–35 metrin syvyydessä maanpinnasta, koska Hervan-nan uimahalli on rakennettu vanhaan väestönsuojaan.

”Uimahallin syvyys vastaa 10–12-kerroksista taloa. Her-vannassa on myös Suomen pienin jäähalli, joka on raken-nettu pommisuojaan.”

Kaljasieppo ei kuole Her-vannassa janoon, sillä lähiös-

sä on useita baareja. Tuomo-lan suosikkipubi on keskieu-rooppalaishenkinen Kultai-nen Apina, jossa on erinomai-nen valikoima erikoisoluita.

”Kapina on ainoa lähiöbaari, joka on täynnä keskiviikkoil-taisin.”

Jos Hervannan baarikier-roksen jälkeen iskee nälkä, Tuomola kehottaa menemään Herwood-grillille. Hän nostaa grillin ulkomaalaisille omis-tajille hattua, koska ravinto-lassa ei myydä kebabia, vaan rehellistä suomalaista grilli-ruokaa kuten hampurilaisia ja makkaraperunoita.

”Vakioannokseni on tripla-juustohampurilainen. Aa-mulla ei iske krapula ja suo-listossa painaa.”

Hervannan kierroksem-me päättyy Duo-kauppakes-kukseen. Tuomola ihmettelee, miksi Duon yläkertaan ei ole perustettu uutta baaria ravin-tola Hermannin tilalle.

”Tyhjiin tiloihin saisi Her-vannan parhaan terassin.”

edes ikuinen teekkari ei kuole janoon hervannassa

TTY:n betoniportailla istuva arkkitehtuurin opiskelija Kalle Tuomola toimi Aviisin oppaana.

Hervannan uimahalli on rakennettu entiseen väestönsuojaan.TTY:n opiskelijoiden Sanni Toropaisen (vas.) ja Tanja Blomin mielestä Hervanta on mainettaan parempi asuinpaikka.

Herwood-grilliltä saa hampurilaisia ja makkaraperunoita.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 15

kotiin­paluu, jotenkin

Pispalayliopisto

Hervanta

Nekala

sAMuli huTTunen, TeksTi PAuliinA leikAs, kuvAT

Nekalalaisen ra-vintola Wanhan Tapin avatessa ovensa tarjoilija toivottaa terve-

tulleeksi sisälle helmikuises-ta tuiskusta kysymällä häm-mentävästi, mikä meillä on hätänä. Osoituksena nekala-laisten vieraanvaraisuudes-ta talo tarjoaa kahvit. Sisälle valuu pikkuhiljaa työmiehiä haalareissa lounaalle ja pari kanta-asiakasta pitämään tis-kiä pystyssä.

Paikka on tuttu myös Han-nibal Starkille, joka on soit-tanut täällä lähes kymmenen keikkaa eri kokoonpanois-sa. Runeberginpäivä on sopi-va aika jututtaa rap-artistia. Hannibal on viettänyt viimei-sen vuoden hiljaiseloa, mut-ta suunnittelee syksyksi le-vyä Black Motor -freejazz-tri-on kanssa.

Vuonna 2009 Hannibal jul-kaisi Streets of Nekala -levyn, joka on tribuutti paitsi kau-punginosalle, myös Tampe-reelle yleensä.

”Alun perin sen piti olla is-kelmälevyn nimi Absoluutti-sen Nollapisteen entisen per-kussionistin Teemu Eskeli-sen yhtyeelle Raimo Lahti & Laserlinnut. Se on myös viit-taus Bruce Springsteenin Streets of Philadelphiaan.”

Vaikka kaupunginosalla on huono maine, Hannibalin Nekala on mukava ja kaunis paikka. Kaupunginosalla on selkeä ja yhtenäinen ulkonä-kö, jonka tunnistaa valoku-vista heti Nekalaksi.

”Toki täällä on paljon vuok-rataloja ja täällä asuu ihmi-siä, joiden tulotaso ei ole kor-kea, mutta ei se tarkoita, että he olisivat muita huonompia. Kaikki ovat samalla viivalla. Sama henkinen ahdinko löy- GRAFiikkA: sAMuli huTTunen

Vapaa Nekala -ilmaistapahtuma on tehnyt kaupunginosan nimeä tunnetuksi.

Tämän rakennuksen kes-kiosa paloi maan tasalle

tulipalossa lokakuussa 2011. Hannibal Stark oli samana

iltana keikalla Nekalan Wanhassa Tapissa. ”Kun kävelin keikalle, niin talo

oli vielä tuossa”, hän muis-telee. ”Kun kävelin keikalta takaisin kotiin, talon keski-

osaa ei enää ollut.”

16 Aviisi 8.2.2013

tyy myös niin sanotusta ylem-mästä luokasta.”

Taloudellisesti paremmin menestyvien ahdinko on Han-nibalin mukaan vain verhottu muottien taakse. Monilla on illuusio siitä, että auto, kaksi lasta ja asuntolaina määritte-levät ihmisen statuksen.

”Tekeekö ihmisen onnelli-seksi asuntolaina vai 350 eu-ron vuokrakämppä ja se, että on perjantaiksi kaljarahat?”

Kävelemme pitkän kaksiker-roksisen puutalon ohitse, jon-ka keskiosaa rakennetaan uu-delleen tulipalon jäljiltä. Lo-kakuussa 2011 syttynees-sä palossa tuhoutui 12 asun-toa. Vahvat palomuurit esti-vät paloa leviämästä koko ra-kennukseen. Talossa asunut mielenterveysongelmista kär-sinyt mies tunnusti sytyttä-neensä palon.

Hannibal oli keikalla Wan-hassa Tapissa samana iltana, kun palo syttyi.

”Kun kävelin keikalle, niin talo oli vielä tuossa”, hän muistelee. ”Kun kävelin kei-kalta takaisin kotiin Iidesran-taan, talon keskiosaa ei enää ollut. Savua nousi vieläkin.”

MTV3 uutisoi toukokuus-sa 2009, että Nekala on Suo-men neljänneksi väkivaltaisin kaupunginosa. Hannibalin mukaan media pitää yllä lähi-öiden huonoa mainetta.

”Saastalehdistö antaa kuvan, että lähiöissä on vaarallista. Tänne on pitkä matka Brasili-an faveloista, joissa on oikeas-ti vaarallista. En ole koskaan nähnyt täällä väkivaltaa.”

Enemmän kulttuuria Neka-la hänestä silti kaipaisi. Live-tarjontaa on jonkin verran, ja Nekalassa on pari vuotta jär-jestetty Vapaa Nekala -ilmais-tapahtumaa. Legioonateatte-ri pitää majaansa Mäntyhaan-tiellä. Moni bändi käy soitta-massa Nekalan treenikämpis-sä. Myös Hannibalin ja Joku Roti Mafian treenikämppä oli aikanaan Legioonateatterin ta-kana, kunnes vettä vuoti käm-pän ikkunoista sisään.

”Tarvittaisiin enemmän ta-pahtumia, jotta Nekala pääsi-si loistamaan.”

Hannibal muutti Rovanie-meltä Tampereelle vuonna 2000. Nekalassa hän asui vuo-desta 2007 vuoteen 2009. Ny-kyään hän asuu Iidesjärven toisella puolen Iidesrannassa.

”Näen vieläkin parvekkeel-tani Nekalan, että yhä se on pystyssä”, hän naurahtaa.

Hannibal on vakuuttunut siitä, että haluaa asua Tampe-reella lopun elämäänsä. Iides-järven molemmat rannat ovat tuntuneet eniten kodilta.

”Nekala oli ensimmäinen paikka Rovaniemen jälkeen, jossa tuntui siltä, että olin tul-lut kotiin.”

Nekalan katukuvalle ovat tyypillisiä matalat puukerrostalot, joista suuressa osassa on vuokra-asuntoja.

”Kaikki ovat samalla viivalla. Sama henkinen ahdinko löytyy myös niin sanotusta ylemmästä luokasta.”

Hannibal Stark on esiintynyt Nekalan Wanhassa Tapissa lähes kymmenen kertaa eri kokoon-panojen kanssa.

Omistajansa hylkäämät kengät roikkuvat sähkölinjalla.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 17

Pispalanharjulla lentää lyriikkahiukkasiaAnnAsTiinA AiRAksinen, TeksTi sAMuli huTTunen, kuvAT

Ul k o p u o l i n e n osaa nimetä Tampereelta ai-nakin lastenoh-jelma Pikku Kak-

kosen sekä taiteilijoiden kan-soittaman Pispalanharjun. Mikäpä olisi siis tamperelai-sempaa kuin antaa Pikku Kak-kosta seitsemän vuotta käkir-joittaneen ja juontaneen näyt-telijä Veera Degerholmin esi-tellä asuinseutunsa Pispalan parhaat palat.

”Olin noin 12-vuotias, kun näin Pispalasta kuvan ja pää-tin, että tuonne haluan muut-taa. Kai ne olivat värikkäät ta-lot, vaihteleva maasto ja vapa-us, mitkä vetivät puoleensa.”

Haastattelua sovittaessa Degerholm naurahtaa ihme-tellen, miksi hän on valikoi-tunut kertomaan kaupungin-osasta, joka on täynnä taitei-lijoita ja opiskelijoita. Joku muu kun osaisi kertoa enem-män Näsijärven puoleisesta harjusta. Siellä ovat Tampe-reen punkpyhättö Vastavirta-klubi, korkealle maamerkiksi kohoava haulitorni ja graffiti-maalareiden valtaama vanha tulitikkutehdas.

Tahmelanrannan vanha kynäjalava on nähnyt Pispalan muutoksen työläiskaupunginosasta yhdeksi Tampereen arvostetuim-mista kaupunginosista.

Näyttelijä Veera Degerholm tuntee Pispalanharjun taiteellisen ilmapiirin leijuvan ympärillään.Nekalan katukuvalle ovat tyypillisiä matalat puukerrostalot, joista suuressa osassa on vuokra-asuntoja.

18 Aviisi 8.2.2013

”Pispalassa tunnen kuuluvani johonkin. On aina paikka, jossa olen olemassa.”

Auringonlaskun aikaan Pispalanharjun talojen voi kuvitella olevan kuin Välimeren rannikkokaupungin postikorttimaisemasta.

Veera Degerholm huokailee, kuinka harju

on täynnä historiaa. Pispan koulun katolta on

sota-aikaan tähystetty vihollista.

Näyttelijä Veera Degerholm nauttii Pispalan luonnossa etenkin järvestä, joka toimii hänelle meren korvikkeena.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 19

Päätämme kuitenkin jättää ne sekä Rajaportin saunan kaltaiset Pispalan ilmisel-vimmät vetonaulat väliin ja keskittyä etsimään kaupun-ginosan henkeä muualta.

Degerholm kaivaa taskus-taan muistilapun, johon hän on listannut suosikkipaik-kojaan. Hän tiivistää Pispa-lan ytimen muutamaan asi-aan. Taiteen lisäksi täällä läsnä ovat luonto, yhteisölli-syys, historia ja ajan kulku. Aloitetaan ensimmäisestä.

A-killan talon takana olisi pieni ja suojaisa uimaranta, mutta jäisten alamäkien ta-kia sinne on vaikea kulkea. Tahmelanranta saa kelvata.

”Tämä Pyhäjärven ranta on minulle pieni merenkor-vike”, vuodesta 1999 Pispa-lassa asunut entinen turku-lainen hymyilee.

Hän tervehtii ohikulkevaa koiranulkoiluttajaa ja ker-too itsekin käyvänsä perheen Ilona-koiran kanssa täällä usein. Ylös harjulle katsoes-sa maisema muistuttaa väli-meren rannikkokaupunkien kallioilla kohoavaa postikort-timaisemaa.

Kesäisin Tahmelanranta toimii Pispala Folk -tapah-tuman päänäyttämönä. Vie-reisellä Hirvikadulla nuor-ten taiteilijoiden valtaama Hirvitalo on myös aktiivinen vaihtoehtokulttuurin ylläpi-täjä. Moni Tampereen yhtei-söllisistä ja omaehtoisista ta-pahtumista järjestetään juu-ri Pispalassa. Pihakirppik-sistä ilmoitellaan liimaamal-la julisteita sähkötolppiin.

”Naapurusto kokoontuu yhteen ja yhtäkkiä huoma-taan, että perheiden miehet ovat kadonneet Pub Kujakol-liin”, Degerholm naurahtaa.

Kujakolli on yksi kaupun-gin tunnetuimmista lähiö-pubeista, jossa raikavat vuo-rotellen niin blues kuin jou-lulaulut.

Viereinen pieni ruoka-kauppa on kahden koulu-ikäisen tytön äidille nyky-ään tutumpi. Siellä yhteisöl-lisyys näkyy arkipäivässä.

”Kauppias tuntee asiak-kaansa ja häneltä voi kysyä, onko meidän perheestä joku muistanut jo ostaa hedelmiä kauppareissullaan”, Deger-holm kuvailee.

Jatkamme matkaa kii-peämällä Pispalan kuuluisia puuportaita ylöspäin harjul-le. Kapeilla, jyrkillä ja mut-kaisilla teillä näkyy vain muutamia autoja.

”Tämä ei ole autojen kau-punginosa. Kävellen pääsee parhaiten. Itseltäni on men-nyt kahdesta pyörästä runko rikki, kun ne ovat täällä ylä-mäissä niin kovalla koetuk-sella.”

Ohitamme harjun pääl-lä jykevänä seisovan Pispa-lan koulun, joka näkyy pit-källe järvelle saakka. Tämän koulun katolta Degerholmin käsikirjoittamassa sarjassa avaruusolento Termos läh-ti takaisin kotiinsa Neptu-nukseen. Naapuruston lap-sien leikeistä ja Pispalan sa-tumaisesta ympäristöstä De-gerholm saakin monia ideoi-ta työhönsä.

Freelancer-näyttelijänä Degerholm tekee töitä usein muuallakin kuin kotikau-pungissaan ja joutuu ajoittain hyppäämään uusiin työyhtei-söihin.

”Vierailijanäyttelijänä en aina ehdi täysin sulautu-maan yhteisöön. Siksi on hy-vä, että kotona Pispalassa tunnen kuuluvani johonkin. On aina paikka, jossa olen olemassa.”

Eläväinen näyttelijä käyt-tää usein ilmaisua olla ole-massa. Hän nauttii siitä, et-tä Pispalassa erilaiset ihmi-set elävät rinnakkain. Täällä on asuntoja alkoholisteille ja rikkaan herrasväen hieno-ja järvimaisemakoteja. Opis-kelijat ja lapsiperheet viettä-vät aikaa samoilla kujilla.

Runoilija Lauri Viidan mukaan nimetylle tielle saa-puessamme Degerholm ki-teyttää sen, miksi Pispala on inspiraationlähde monelle taiteilijalle: ”Ilmassa oikein lentää lyriikkahiukkasia!”

Ohitamme pastellinväri-siä, monikerroksisia puuta-loja ja päädymme reissum-me päätepisteeseen, Pispa-lan Pyykkipuistoon. Pienes-tä puistosta on komea maise-ma alas Pyhäjärvelle ja Nä-sijärvikin pilkahtaa talojen välissä toisella puolella. Kes-kellä puistoa on 1918-vuoden sodan muistomerkki.

”Historia on Pispalassa läs-nä kaikkialla.”

Aleksis Kiven katu 2633200 Tamperewww.yhkodit.fi

puh. 010 227 3000

ASUNTOJA OPISKELIJOILLE JA

NUORILLE TYÖSSÄKÄYVILLE

www.opintanner.net

Asuntovaihtoehtoina on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja

soluasuntoja.

Puh. hinta (sis. alv 23%):

lankap. 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkap. 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.

Liikenneopetusta, myös englannin kielellä, kaikille teille! Courses also in English!

Teiskontie 8, 33540 Tampere

20 Aviisi 8.2.2013

Georgian viininviljelijät hylkäsivät Venäjän

Venäjä on painostanut Georgiaa jo vuosia georgialaisen viinin tuontikiellolla. Viininviljelijät ovat kuitenkin iloisia: kiellon myötä Georgian viinin oli pakko löytää maailmanmarkkinat.

Viininviljelijä Par-nos kävelee rau-hallisena viinipel-lollaan Kakhetin alueella Georgian

itäosassa. Edellinen satokau-si on päättynyt jo jonkin aikaa sitten, ja viinit ovat käymässä isoissa savisammioissa.

Parnos voisi olla huolissaan, mutta hiljaa pysyvä mies my-häilee vain tyytyväisenä.

Vielä 2000-luvun alussa suurin osa georgialaisesta vii-nistä vietiin Venäjälle, mut-ta Venäjän ja Georgian tuleh-tuneet välit panivat touhul-le stopin: vuonna 2006, sa-moihin aikoihin kun kysymys Georgian alueella sijaitsevan Etelä-Ossetian autonomiasta alkoi kasvattaa Venäjän ja Ge-orgian välistä jännitettä, Ve-näjä asetti tuontikiellon Ge-orgian viineille.

Kieltoa perusteltiin terveys-syillä, vaikka sen uskottiin olevankin pitkälti poliittinen painostustoimi. Kielto oli va-kava isku Georgian toimivalle viinibisnekselle, jonka perus-tana on vuosituhansia vanhat perinteet – koko viinintuotan-non historian kun uskotaan alkaneen juuri Kakhetista.

Nyt Parnos on kuitenkin yk-si niistä lukuisista viljelijöistä,

joilla on varaa hymyyn: Ge-orgian viinejä viedään menes-tyneesti yli neljäänkymme-neen eri maahan ympäri maa-ilman. Jälleenkasvaneesta vii-nintuotannosta kaksi kol-masosaa menee vientiin, eikä vienti ole enää riippuvainen Venäjästä.

Georgiassa asuva amerik-kalainen viinintuottaja John Wurdeman, joka on toiminut georgialaisen viinibisneksen keskiössä jo useita vuosia, us-koo vahvasti, että viennin kas-vu on nimenomaan Venäjän kiellon ansiota.

Kielto on loppujen lopuksi toiminut itseään vastaan.

”Se on johtanut tilantee-seen, jossa georgialaisten vii-nintuottajien on ollut pakko miettiä markkinoita. Massa-tuotanto on hävinnyt, ja vain parhaimmat viinit ovat selvin-neet”, Wurdeman sanoo.

Georgiassa kiellon usko-taan saavan viimein päätök-sensä, kun viime lokakuisissa parlamenttivaaleissa valtaan astui Bizdani Ivanišvilin joh-tama venäläismielinen halli-tus vastapainoksi Euroopan suuntaan kurkottelevalle pre-sidentti Mikail Saakašvilille.

Venäjän apulaisulkominis-teri Andrej Denisov väläyt-ti julkisesti ilmoille mahdolli-

suuden, että georgialaiset vii-nit ”voisivat pian olla taas ve-näläisten markettien hyllyil-lä”.

Monet georgialaiset viinin-tuottajat ovat kuitenkin ehti-neet jo asettua koko asian ul-kopuolelle, eikä heitä kiinnos-ta, poistuuko kielto vai ei.

”Vihaan politiikkaa. Toki moskovalaiset ystäväni oli-sivat iloisia, jos saisivat os-taa georgialaista viiniä, mut-ta mielestäni koko asia ei ole edes tärkeä”, viinintuottaja Nikolaz Antadze toteaa tbili-siläisessä viinibaarissa.

Antadze on tyypillinen esi-merkki georgialaisesta viinin pientuottajasta, joka on tuon-tikiellon jälkeen etsinyt mark-kinansa muualta, kuten esi-merkiksi Euroopasta.

Pientuottajien viinit ovatkin saaneet jalansijaa esimerkiksi Keski-Euroopassa. Nämä vii-nit ovat kysyttyjä muun mu-assa monissa Pariisin, Lon-toon ja Tokion huippuravin-toloissa, ja toisaalta myös esi-merkiksi modernin kulinaris-min nousumaissa kuten Nor-jassa ja Tanskassa.

Samaan aikaan kun georgia-laisen viinin suosio on kasva-nut Euroopassa ja muualla maailmassa, myös viinimat-

kailu etenkin itäisen Georgian Kakhetin alueelle on lisäänty-nyt. Tällä hetkellä kymmenet georgialaiset pienet matka-toimistot järjestävät turisteil-le kilvan arvokkaita matkoja alueelle.

Georgialaiset ovat alkaneet viimein hyödyntää arvokasta pääomaansa, viinin historian juuria.

Ja se onkin yksi syy, miksi Venäjä ei georgialaisia viinin-tuottajia enää kiinnosta.

”Venäjällä on kahdet mark-kinat: halpaa bulkkiviiniä massoille ja laatuviiniä har-valle joukolle. Toki isoille teollisille viinintuottajille Ve-näjä olisi elintärkeä kohde, mutta tuontikiellon päätty-minen johtaisi keskinkertai-sen georgialaisen viinin vyö-rymiseen markkinoille”, John Wurdeman toteaa.

kAlle heino, TeksTi & kuvAT

Viininviljelijät haluavat pysyä Ge-orgian ja Venäjän välisen viinipoli-tiikan ulkopuolella. Kakhetilainen

Parnos seisoo viinitiluksillaan itä-Georgiassa, jossa edellinen

satokausi on päättynyt.

Tuontikielto

Ennen Venäjän vuonna 2006 asettamaa viinin tuontikiel-toa Georgiassa tuotettiin viiniä vuosittain noin 50 mil-joonaa pulloa. Vientiviinistä 80 prosenttia suuntautui Venäjälle.Kiellon jälkeen vuosituotan-to putosi rajusti ja ja kipusi sittemmin reilun 15 miljoo-nan pullon tuntumaan.Vuonna 2011 georgialais-ta viiniä vietiin ulkomaan markkinoille yli 10 miljoonaa pulloa, reiluun neljäänkym-meneen eri maahan.Georgialaisen viinin tuonti Venäjän markkinoille on edelleen kielletty.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 21

”luonnonmukaisuuden pitäisi olla oletusarvo”

Ylösalaisin kääntynees-sä markkinatilanteessa niin kutsutut luonnolli-

set viinit ovat nousseet olen-naiseen rooliin Georgian vii-niympyröissä.

Ne on toteutettu luonnon-mukaisin menetelmin, mutta oleellista georgialaisten luon-nollisten viinien filosofiassa on se, että niille ei haeta viral-lista luomusertifikaattia. Tällä halutaan esimerkiksi välttää niin kutsutun ”viranomais-luomun” standardisoivaa si-vuvaikutusta.

”Kaiken viinin pitäisi ole-tusarvoisesti olla luonnollis-ta viiniä”, viinintuottaja Solo-mon Tsaiskhvili toteaa.

Georgialaiset viinintuotta-jat korostavat, että luonnol-lisissa viineissä on oleellista viinin ominaisuuksien syn-tyminen luonnonmukaisessa, käsityönä hoidetussa viinitar-hauksessa.

Esimerkiksi sateet ja kuivat kaudet vaikuttavat viinirypä-leiden sokerimäärään ja näin ollen lopullisen viinin alkoho-liprosenttiin.

”Luonnollisiin viineihin ei lisätä mitään, eikä niistä oteta mitään pois. Jos työ viinitar-hassa on tehty hyvin, viinin-valmistamoon ei pitäisi jäädä juurikaan tekemistä”, Tsais-khvili sanoo.

Kalle Heino

”Teollinen viini ei saa ihmisiä laulamaan, vaan tappelemaan ja riitelemään”, uskoo georgialai-nen viinintuottaja Solomon Tsaiskhvili, joka vannoo luonnollisten viinien nimeen. Luonnolli-set viinit ovat saaneet ison jalansijan georgialaisten viinien rajusti muuttuneessa markkina-tilanteessa.

22 Aviisi 8.2.2013

Juho Mäkel ä, teksti

Juhani Karilan mukaan novellien tekeminen on hidasta kihnuttamis-ta. Hän vertaa kirjoitta-mista timanttien hiou-tumiseen. Pikku hippu-

ja tulee esiin kerran viikossa.”Olen iloinen, jos saan kir-

joitettua kaksi hyvää virkettä päivässä.”

Kirjallisuuden suurlupauk-seksi nostettu Karila popsii Tampereen yliopiston ruoka-lassa nakkeja ja kertoo Goril-la-nimisestä esikoisnovelliko-koelmastaan. Karilaa on ver-rattu venäläiseen absurdis-min neroon Danil Harmsiin.

”Olen tyytyväinen, että no-velleistani ei pysty jäljentä-mään kirjallista traditiota. Yl-lätyin, että ainoa vertailu teh-tiin Harmsiin.”

Gorilla on hyvin moniainek-sinen novellikokoelma. Karila ei ajatellut kirjoittaessa koko-naisuutta.

”Novellien yhteinen nimittä-jä on vaaratilanteet, joita ei voi ennustaa.”

Gorillan tarinat kertovat

murhaavasta kanasta, Utsjo-en rumien ihmisten yhteisöstä ja humanoidista Seinäjoen ju-nassa. Karila sanoo, että novel-lit eivät kerro hänen omista ko-kemuksistaan, vaan tarinat on keksitty päästä.

”Se olisi aika laiskaa, jos ju-tut pyörisivät vain omassa it-sessä.”

Karila kertoo pääsevänsä inspiraatioon musiikin, ener-giajuoman ja irtokarkkien avulla. Hän hamstrasi kaupas-ta kotiinsa tölkkikaupalla kah-vi-Batterya ennen kuin juoma vedettiin pois markkinoilta.

”Pääsen energiajuomalla ja karkeilla tärinäoloon, jolloin ideoita pulppuaa puoleksi tun-niksi. Hurmostilassa on help-po jyystää tekstiä. Tuntuu, et-tä nyt lähtee jumalauta!”

Karilan lappilainen tausta nä-kyy siinä, että luonnon ja ih-misen suhde on kirjassa tär-keässä osassa. Novelleissa harrastetaan metsästystä ja uistelua.

”Novellini eivät ole ainakaan kovin urbaania tekstiä, vaan meininki on maanläheistä.”

Karila on haaveillut kirjaili-jan urasta pikkupojasta saak-ka. Hän kirjoitti konsonantte-ja ja vokaaleja peräkkäin sini-seen vihkoon jo ennen kuin osasi muodostaa sanoja.

”Olen kasvanut kirjailijak-si kieli ja tekniikka edellä. Mi-nulla ei ollut näkemystä asi-oista, halusin vain kirjoittaa.”

Karilan kirjoittamat aineet luettiin aina äidinkielen tun-nilla ääneen.

”Lukeminen oli noloa, koska nauroin omille jutuilleni.”

Karila ei saanut yleensä kymppiä äidinkielestä, kos-ka hän ei viitannut tunneilla. Vanhemmat eivät kannusta-neet poikaansa kirjailijan ural-le. Isä luki vain Kalle Pääta-lon kirjoja ja erälehtiä. Hänes-tä poika sai tehdä, mitä lystää.

”Äiti kysyi, millä aiot elät-tää itsesi? Hän patisti hankki-maan oikean ammatin.”

Nuori mies otti äitinsä neu-vosta vaarin ja lähti opiske-lemaan toimittajaksi Tampe-reen yliopistoon.

”Olin hirveän ujo, mutta haas-tattelujen tekeminen ja ihmis-ten tapaaminen oli hauskaa.”

Muutto Lapin pikkukylästä Tampereelle oli Karilalle häm-mentävä kokemus. Junasta ulos astuessaan hän ihasteli pitkään kaupungin korkeita kerrostaloja.

”Otin Tampereella sen asen-teen, että menen pää edellä kohti uusia seikkailuja.”

Toimittajan työ on opetta-nut Karilalle kirjailijan am-matissa tarvittavaa tiivistä-mistä. Hän satsaa novelleissa

eniten vetävään otsikkoon ja alkuun kuten lehtijutuissa.

Karilan mukaan kukaan ei kirjoita Suomessa novelleja rahan vuoksi, koska työmää-rä on älytön tuloihin nähden.

”Novellien kirjoittamisella ei pääse edes siivoojan palkal-le. Kirjoittaminen on vaan yk-sinkertaisesti niin hauskaa.”

J. H. Erkon kirjallisuuspal-kinnon voiton varmistuttua Karila tajusi, että kirjailijan haaveesta voi tulla totta. Vii-si kustantajaa tarjosi julkaisu-sopimusta novellikokoelmalle. Otava veti pisimmän korren.

”Sain soiton Erkon kirjalli-suuspalkinnosta Tansaniaan, jossa olin juttumatkalla tyt-töystäväni kanssa. En meinan-nut uskoa voittoa todeksi ja menin ihan onnesta sekaisin.”

Karilalla ei ole yhtä selkeää esikuvaa, mutta hän pitää Ar-to Paasilinnan ja Risto Ah-din kirjoista. Esikoisnovellis-tia kiehtovat oman tiensä kul-kijat kuten Michael Jackson, Kanye West ja Quentin Ta-rantino.

”Jos Michael Jackson olisi novelli, se olisi hyvä novelli.”

Novelli syntyy energiajuoman voimallaKirjallisuuden suurlupauksen Juhani Karilan esikoisnovellikokoelma Gorilla on hengästyttävää huh-proosaa

Arktinen sää muistuttaa Juhani Karilaa kotiseudusta Lapin Pelkosenniemellä. Novellikokoelma Gorilla tuskin jää Karilan viimeiseksi työksi, sillä hänellä on kir-joitettuna jo 300 sivua valmista romaania.

| kulttuuri

Syntynyt 1985.Kotoisin Lapin Pelkosennie-meltä.Opiskelee tiedotusoppia Tam-pereen yliopistossa.Voitti J.H. Erkon kirjallisuuspal-kinnon vuonna 2010.Otava julkaisi Karilan Gorilla-nimisen esikoisnovellikokoel-man alkuvuodesta.Työskennellyt toimittajana Helsingin Sanomissa, Aamuleh-dessä ja Lapin Kansassa.Footbagin MM-pronssimitalisti intermediate-sarjassa vuonna 2011.

Juhani Karila

saMuli huttunen

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 23

On kuuma heinäkuun ilta festareilla. Ylei-sö on pakkautunut

päälavan eteen nähdäkseen vilauksen Sueden kukkoile-vasta keulahahmosta Brett Andersonista. Tytöt kilju-vat ja pojat miettivät, miten voisivat olla yhtä aikaa noin vaarallisia ja kiehtovia.

Tuosta on yli kymmenen vuotta aikaa, mutta muis-tot ovat eläviä. Ne heräsi-vät henkiin taas, kun Sue-de lupasi julkaista uutta sa-mettisenpehmeää ja heku-mallista anarkiaa pursua-vaa brittirockia. Odotukset maaliskuussa julkaistaval-le Bloodsports-albumille ovat korkealla. Ajoitus on täydel-linen, sillä tekeehän myös heimoveli Blur paluuta.

Blurin tavoin Suede ei kohkaa, vaan tekee jopa kappaleita, jotka sopivat tähtitaivaan alla makoiluun. Niitä sekä meneviä ralleja löytyy vuonna 1996 julkais-tult Coming Up -albumilta. Se oli Sueden läpimurtolevy, joka vei yhtyeen kiertueil-le ympäri maailmaa. Se on täynnä hittejä filmitähdis-tä, nuoruudesta ja laiskois-ta lauantai-illoista. Levyn mukana ihmiset voivat vuo-ron perään hoilata olevansa Trash tai Beautiful Ones.

Andersonin flegmaatti-nen laulutyyli, keikkuva lantio ja yhteiskunnan nor-meille nyrpistely sai eten-kin nuorison innostumaan. Emme mekään halua kas-vaa vielä aikuisiksi! Oi oli-sipa aina letkeä kesäpäivä.

Coming Up on paras levy aloittaa tutustuminen Su-edeen. Se on ehjä kokonai-suus ja sisältää paljon radio-hittejä. Silti se pitää pintan-sa vielä lähes kaksi vuosi-kymmentä ilmestymisensä jälkeenkin. Tämän albumin parhaimmistoa Suede ei voi olla soittamatta tulevilla comeback-kiertueillaan.

Annastiina Airaksinen

Näin levyjä pitäisikin teh-dä. Tamperelaisen Avaruus-korpraali Pahan Hirven Yö-hoitajan maailmasta äänitet-tiin ja miksattiin kahtena päivänä tammikuussa 2009. Kolmantena päivänä levy oli jo myynnissä cd-r:nä yh-tyeen keikalla Vastavirta-klubilla. Tasan neljä vuotta myöhemmin Solmu julkai-see levyn vinyylinä.

Intron oudot äänimai-semat ja häiritsevä puhe-sample johdattelevat tunnel-maan. Jumittava instrumen-taalimusiikki seuraa kraut-rockin jalanjäljissä. Kappa-leet muodostavat pitkiä kaa-ria. Haahuilevat syntetisaat-torit leijailevat tiukasti groo-vaavan rytmiryhmän yllä. Levy ei sorru itsetarkoituk-selliseen häröilyyn, kaikki turha on karsittu pois.

Avaruuskorpraalin kei-koista tekee mieleenpainu-via yhtyeen viehtymys puo-lipukeissa esiintymiseen.

Pispalalaisen Timo Bluesin debyytin alku hämää. Mä tiedän miksi on blues -intro väittää, että ”ei jaksa kuun-nella monia sointuja” ja Ju-malattaren pilkkaa on hak-kaavaan rytmiin soitettua shoegaze-kitaravallia. Soin-tukulut ovat kuitenkin pol-veilevia ja loput kappa-leet lähempänä metsäfolkia kuin My Bloody Valentinea.

Sävellysten monimutkai-suudesta ja paikoin hanka-lista rytmityksistä huolimat-ta musiikki soljuu vaivatto-masti, samaan tapaan kuin brittiläisen Nick Draken kappaleissa. Houre sekoittaa levyn pääosin akustiseen äänimaisemaan elektroni-sia rytmejä. Herkkiä huip-puhetkiä ovat Ainut, ainut ja Ei tanssita pedon luona.

Samuli Huttunen

Jännityksen mestari nyt kameran edessä

taide muuttaa ihmistä

aika kaivaa suede kaapista

hirvittävää jumitusta

Polveilevaa folkia harjulta

taide, Frenckell-näyttäMö.

kesto: 1 h 40 Min

käsikirJoitus: yasMina reza suoMennos: arto aF hällströM Ja inkeri kivirikko ohJaus: toMMi auvinen lavastus: Mikko saastaMoinen Puvut: Mari PaJularooleissa: taneli Mäkelä, esa latva-äiJö, ville MaJaMaa

Avioliitto, lapset ja kuo-lema. Yvan (Ville Ma-jamaa) on juuri alka-

massa kulkea kunnollisen elä-män kaavaa, kun hänen ystä-vänsä Serge (Taneli Mäkelä) pulittaa keskustakaksion hin-nan valkoisesta taulusta. Tau-lu, jossa on valkoisia viivoja valkoisella pohjalla, näyttää Marcin (Esa Latva-Äijö) mie-lestä keisarin uusilta vaatteil-ta. Puhumattomat asiat pärs-kähtävät pintaan kolmen ys-tävyksen välillä kuin maalina

valkoiselle taululle.Majamaan esittämän Yvanin

avuttomuus nousee esille par-haiten. En ole ajatuksineni yk-sin, sillä esityksen jälkeen na-rikka on täynnä ylistyssano-ja Majamaasta. Mäkelän yli-mielisyys ja Latva-Äijön kate-us ovat myös kutkuttavaa kat-sottavaa. Erinomaisen näytte-lijäntyön ansiosta pienten ny-anssien, esimerkiksi kuinka joku nauroi, ruodinnasta syn-tyy kiintoisaa draamaa.

Julma komedia on käsikir-joittaja Yasmina Rezan omin-ta lajia. Sovinnaisuuden rajat ylitetään, hyväkäytöksisyy-destä siirrytään melko nope-asti haukkumaan toisen puo-lisoa rumaksi. Taide-esityk-sessä se käy nopeasti, ovathan kyseessä vanhat ystävät.

Ohjaaja Tommi Auvinen kuljettaa taiteeseen, terapiaan

ja homeopatiaan uskovaa kol-mikkoa täydellisellä ajoituk-sella. Majamaa tuntuu mutus-tuvan oliiviakin juuri sopivan kauan, niin että katsojan mie-lenkiinto säilyy.

Mikko Saastamoinen on lavastuksessaan luottannut massiivisiin kasvopatsaisiin, mutta teksti kantaisi vähem-mälläkin. Joissakin teattereis-sa Taide on lavastettu pelk-kään valkoiseen tilaan. Sama olisi saattanut toimia myös Frenckell-näyttämöllä.

Lopulta miesten ystävyys muistuttaa ennen kaikkea valkoista taulua: suorassa päi-vänvalossa se ei pääse oikeuk-siinsa oikein missään kohtaa huonetta.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

hitchcock (2012) ohJaaJa: sacha Gervasi Pääosissa: anthony hoPkins, helen Mirren, scarlett Johansson, toni collette, danny huston, Jessica biel, JaMes d’arcy ensi-ilta: 1.2.2013 kesto: 1h 39 Min

Elokuvan nähtyäni jätin suihkuverhon vetämät-tä, vaikka lattia kastui

kauttaaltaan. Psykon suihku-kohtauksella on edelleen voi-makas vaikutus, vaikka elo-kuvassa Hitchcock siitä näyte-tään vain vilaus. Romantisoi-tu kuva taiteilijanerosta pe-rustuu Stephen Rebellon kir-jaan Alfred Hitchcock and the Making of Psycho.

Elokuva on onnistunees-ti rajattu käsittelemään vain Psykon (1960) tekoprosessia, eikä ole lähdetty tiivistämään Hitchcockin koko elämänker-taa. Alfred Hitchcock (Antho-ny Hopkins) kuvataan vaa-tivana persoonana. Oikutte-lusta joutuu kärsimään eniten suuren taiteilijan vaimo Alma Reville (Helen Mirren). Elo-kuvantekoa enemmän paino on pääparin avioliitossa.

Elokuva jännityksen mesta-rista on mukava idea: hieman kuin moottoritiellä ohittami-nen. Valitettavasti se myös tuntuu yhtä tarpeettomalta.

Ohjaaja Sacha Gervasi kes-kittyy tarjoilemaan jo entuu-destaan tuttuja faktoja ohjaa-jasta. Ei tarvitse olla suuri-kaan Hitchcock-fani tietääk-seen ohjaajan pakkomieltees-tä blondeja kohtaan. Yllätyk-siä ei siis ole katsojalle luvas-sa. Jotain käsikirjoittaja John J. McLaughlin yrittänee sa-noa tekijän ja teoksen suh-teesta, mutta hämäräksi sano-ma jää.

Ajankuvan rekvisiitta on kohdallaan, samoin kuin Hop-kinsin puhetapa ja liikekieli. Liiassa määrin turvaudutaan ohjaajan siluetin käyttämi-seen. Ainoa tuore näkökulma, joka elokuvalla on tarjota, on syömishäiriöisen miehen tuo-minen valkokankaalle.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni Levyt

Hitchcock-elokuva jää ohjaajan siluetin kaltaiseksi ääriviivaksi.

Valkoinen taulu on pääosassa Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämön Taide-esityksessä.

suede: coMinG uP (nude records 1996)

avaruus-korPraali

Paha hirvi: yöhoitaJan MaailMasta (solMu 2012)

tiMo blues: MaGneetti-

Myrsky(rikka ruoho records 2012)

arvosteluasteikko 1–5 tähteä

Alfred Hitchcokin (Anthony Hopkins) elämästä kertova elokuva ei tarjoa tuoreita näkökulmia legendaarisen ohjaajan elämään.

24 Aviisi 8.2.2013

Ihan naamat

Tehtävään etsitään sa-navalmista, kirjoi-tustaitoista ja huu-

morintajuista tyyppiä. Va-lokuvaus- ja taittokokemus, juttunäytteet aiemmin jul-kaistuista artikkeleista ja yliopistotausta ovat plus-saa. Tärkeintä on silti in-to toimittajan hommiin. Si-viilipalvelusmies on käy-tännössä Aviisin toimittaja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kirjoittaa juttuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa.

Sivarin toivotaan aloitta-van palveluksensa elokuun 2013 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiu-kan joustaa. Lapinjärven peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pes-tin alkamista.

Älä hinaa tykkiä.

Toimita Aviisia!

On jälleen se aika vuodesta, kun Aviisiin voi hakea sivariksi.

Anna kuulua itsestäsi!

Lähetä vapaamuotoinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä.

Usein nopeat syövät hitaat!Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta siva-ritoimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä.

Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen paatoimittaja.aviisi @gmail.com

Näin haet

Ennakkotilaa Tamyn historiateos ja ikuista itsesi tabula gratulatoria -osioon!

Tamy on koostanut pitkästä historiastaan teoksen, joka ilmestyy keväällä 2013. Nyt sinulla on mahdol-lisuus tilata teos ennakkoon ja samalla varmistaa

nimesi painaminen teoksen onnitteluosioon.Historiateoksen voi ennakkotilata tabula gratulatoria

-onnittelun yhteydessä lähettämällä sähköpostiviestin Tamyn suhdetoimintakoordinaattorille osoitteeseen: suhdetoiminta@tamy.fi otsikolla ”Historiateoksen ti-laus ja gratulatoria”.

Sähköpostitilaus tulee lähettää 28.2.2013 mennessä. Hinta: 70€ (sis. kirjan 45€).

Lisätietoa: Jukka-Sakari Springare suhdetoimintakoordinaattori

Tampereen yliopiston ylioppilaskuntasuhdetoiminta@tamy.fi 044 361 0204

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 25

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Ylioppilaslehden paskabileet

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Olen asunut koko ikäni Tampereella, joten lempipaikkaa on vaikea valita. Pispala olisi tietysti vakiovastaus, mutta pidän myös ny-kyisestä kotipaikastani Järvensivusta. Olen asunut siellä vasta vähän aikaa, mutta Järven-sivussa on ihana kyläfiilis. Kaikki tuntevat toi-sensa ja ihmiset rupattelevat bussipysäkillä henkilökohtaisista asioista. Järvensivussa on vanhoja hylättyjä taloja ja historian havinaa.

Alli uskoi kirjoittaneensa ylioppilas-lehdistön turhimmat törkyjutut, mut-ta helsinkiläinen Ylioppilaslehti onnis-

tui paremmin. Ylkkärin toimitus päätti ryh-tyä halventamaan alaamme paskomalla hou-suun bussissa ja tekemällä siitä reportaasin vailla näkökulmaa ja kontekstia.

Helsinkiläiset ylioppilaat tarvitsisivat Al-lin kaltaisen yliedunvalvojan, koska huhujen mukaan HYY:n puheenjohtaja Koskentaus-ta tai HYY:n edustajisto eivät aio tehdä asi-alle mitään. Alli kuitenkin tarjoutuu kerto-maan, mitä edari oikeasti ajattelee.

HYY:n edari huokaa syvään, sillä Yliop-pilaslehti ei osaa toimia sille suodun journa-listisen vapauden mukaisesti. Jos edari teki-si jotain, sitä syytettäisiin journalistiseen va-pauteen puuttumisesta. Koskentaustaa ottaa päähän, kun hän joutuu vastaamaan päätoi-mittajan puolesta lehtien kysymyksiin. Pää-toimittaja Kaarenoja kun päätti olla kom-mentoimatta taideteostaan, koska hän ei nä-emmä tunne journalistin vapauden ohella il-menevää päätoimittajan vastuuta. Populistit, jotka haaveilevat jäsenmaksun alentamises-ta ylioppilaslehdet lahtaamalla, ovat onnes-saan. He saivat yleisöön uppoavan argumen-tin. Kohta muutkin kuin Kaarenoja pelkäävät paskat housussa työpaikkansa puolesta.Ylioppilaslehden onneksi paskajuttukohu

peittää alleen sen, että lehti kämmäsi myös satavuotisbileensä mainostamalla laitonta al-koholitarjoilua. Poliisi tuli paikalle ja lopetti bileet. Lipun maksaneet eivät ehtineet enää edes keskikaljahyllylle.

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Meri Vainiomäki, 22, journalistiikan opiskelija

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 08.02. Valoa Festival ’13:

13 e*, Ei Vip!

La 09.02. Valoa Festival ’13:

13 e*, Ei Vip!

Ke 13.02. TYK potkiaiset

Pe 15.02. Pariisin Kevät, 18 e / 16 e*.

La 16.02. Futuristics presents:

8 e.

Ti 19.02. Yksityistilaisuus

Pe 22.02. Posteljoona & Ystävät + Poutatorvi, 12 e / 10 e*.

La 23.02. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi:

12 e*.

La 23.02. Tampere Drum & Bass Convention:

5 e.

Pe 01.03. Vesterinen Yhtyeineen + support Nro. 83 12 e / 10 e*.

Pe 08.03. Disco Ensemble + NEOV 18 e / 16 e*.

To 14.03. Jukka-Poika & Sound Explosion Band 16 e / 14 e*.

Pe 15.03. Hateform + Torture Killer, Axegressor 12 e / 10 e*.

To 21.03. Ismo Alanko, 20 e / 18 e.

Ke 27.03. Irina, 16 e / 14 e*.

Pe 29.03. Olavi Uusivirta, 15 e / 13 e*.

Su 31.03. Black Motor & Hannibal + Pekko Käppi, 12 e / 10 e*.

Alma Onali, 21, journalistiikkaOma asuinpaikkani Tammela. Sieltä

saa kaikki palvelut, mitä ihminen tarvit-see. Tammela on kaunis pienoiskaupun-ki, joka sijaitsee lähellä keskustaa. Erik-seen pitää mainita vielä Tammelantori.

Heikki Tavilampi, 24, Tampereen yliopiston siviilipalvelusmies

Pispala on paras, se on nättiä seutua ja siellä on vanhoja puutaloja. Asun itse

Peltolammilla, joka on perseestä. Peltolammin betoniarkkitehtuuri on

kuin suoraan Neuvostoliitosta.

Jenni Reunanen, 20, markkinointiTammela on viihtyisin kaupunginosa,

asun itse siellä. Luonto ja palvelut ovat lähellä. Koen Tammelan myös turvalli-

seksi asuinpaikaksi.

Tuulia Jaakkola, 20, markkinointi

Tampereen keskusta on paras, koska siellä on paljon kauppoja ja baareja. Yli-opisto ei ole myöskään erityisen kauka-

na. Asun tietysti itse keskustassa.

Olli Nykänen, 22, markkinointiMinä sanon kotipaikkani Tahmelan,

joka sijaitsee Pispalassa päin. Tahmelassa on kivoja kontrasteja pulteri-aidassa.

Mikä on Tampereen paras kaupunginosa?

26 Aviisi 8.2.2013

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusJari Järvenpää, pj, 050-3612 845Ville Heinonen, 045-7750 5213Anni Granat, 045-7750 5210

Julia Johansson, 045-7750 5215Lauri Koponen, 045-7750 5214Veikko Mäkelä, 045-7750 5212Sanni Pietilä, 045-7750 5211Anne Soinsaari 044-3610 213

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

TamyssaTapahtumajaoston tapaaminen maanantaina 11.2. kello 16Tapahtumajaosto koostuu kaikista yhdistysten tapahtuma-vastaavista, mutta ensimmäiseen kokoukseen voivat osallistua ketkä tahansa kynnelle kykenevät sekä asiasta innostuneet. Tehtävänä on järjestää eeppinen vappuviikko ja muuta toimintaa ja tapahtumaa. Tapahtumajaosto kannustaa järjes-töjä järjestämään mahtavia bileitä, koulutuksia ja tilaisuuksia. Terve-tulleita ovat kaikki, joita kiinnostaa kehittää järjestöjemme yhteistyötä tai hengailu hyvässä porukassa.TERVETULOA kokoukseen maa-nantaina 11.2 klo 16.00 alkaen Tamy:n toimistolla (Kauppakatu 10) sijaitsevaan kokoushuonee-seen! Tarjolla on kahvia ja keksiä!

Koulutus järjestöjen uusille ta-loudenhoitajille 12.2. sekä 21.2.Tamy järjestää jälleen kaksi-osaisen koulutuksen uusille (ja miksei vähän kokeneemmillekin) taloudenhoitajille, joka pidetään tällä kertaa tiistaina 12.2.2013 klo 17-19.30 ja torstaina 21.2.2013 klo 17-19.30. Koulutustilana toimii yli-opiston PinniB:n luentosali B3110. Kumpaankin koulutusiltaan kan-nattaa ehdottomasti osallistua! Koulutukseen ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 10.2. Lisätiedot koulutuksesta sekä ilmoittautumislomakkeen löydät Tamyn nettisivuilta: www.tamy.fi/taloudenhoitajakoulutus

Suhdetoimintakoulutus tiistai-na 19.2. kello 15-18Tamy järjestää suhdetoimintakou-lutuksen yhteistyössä ammatti-laisten kanssa tiistaina 19.2. klo 15-18 yliopiston päätalolla, LS C6. Ilmoittaudu koulutukseen pe 15.2. mennessä osoitteeseen suhdetoiminta@tamy.fi! Mukaan mahtuu ensimmäiset 50 ilmoit-tautunutta. Koulutus antaa hyvän pohjan järjestön varainkeruun ja yritysyhteistyön aloittamiseen sekä kehittämiseen.

Kulttuurijaoston vuoden aloit-tajaiset keskiviikkona 20.2. kello 15 Klubilla On tullut aika istua alas ja vaihtaa ajatuksia KuJan tulevasta tapah-tumakavalkadista sekä vedellä ison linjan suunnitelmia paksu-jouhisella pensselillä. Tule paikalle tapaamaan uudet puheenjohtajat Eeva & Taneli sekä kuulemaan heidän suuruudenhulluja suunni-telmiaan tulevien tapahtumien ja toiminnan suhteen. Erityisen toi-vottavaa on kuulla omia ehdotuk-siasi, ajatuksiasi ja suunnitelmiasi. Lyödään luovat päämme yhteen ja käynnistetään kulttuurirenessanssi Tamyssa! Kokoontumiseen on ter-vetullut jokainen Kulttuurijaoston toiminnasta kiinnostunut. Löydä Kulttuurijaosto myös face-bookista - Tamyn kulttuurijaosto

JärjestöissäTIILISKIVI-KLUBI 9.2.2013 kello 19, Telakka Elävän Kirjallisuuden Festivaalin jatkoklubi ja Tiiliskivi-palkinnon jakotilaisuus. Paikalla Tiiliskivi-finalistit. Esiintymässä The Oates ja Hyvästi, Nikolai. Vapaa pääsy. Lisätietoja ja tarkempi aikataulu: http://www.tiiliskivi.info

E-kirjainfoa opiskelijoille 12.2. kirjastossaMiten löydät kirjaston kokoel-missa olevan e-kirjan? Miten lainaat e-kirjan omalle koneellesi tai tabletille (iPad tai Android) ja luet sitä 1-14 vuorokautta ilman internetyhteyttä? Nyt sinulla on tilaisuus saada tie-toa e-kirjoista ja kysyä mahdollisis-ta ongelmista e-kirjojen käytössä. Kirjaston järjestämät tietoiskut pidetään tiistaina 12.2. klo 9.00-10.00 ja klo 14.00-15.00 pääkir-jastossa Linnassa, kolmannen kerroksen opetusluokassa 3022. Ei ennakkoilmoittautumista.Kirjaston verkkosivuilta löytyvästä Yhteenvetotaulukosta ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausoh-jeista saat tietoa ladattavista e-kirjoista. www.uta.fi/kirjasto

YLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Kääntäjäharjoittelijan tehtävän-kuvaan kuuluvat ylioppilaskun-nan kaksikielisyyden tukeminen, käännöstehtävät suomesta englantiin, dokumenttipohjien ja materiaalien suunnittelu, vieraskielisessä tiedotuksessa avustaminen, edustajiston ja hallituksen kaksikielisyyttä tukevat toimet sekä muut vies-tinnälliset tehtävät. Harjoittelu kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta. Harjoittelijaa hae-taan sekä keväälle että syksylle. Haku päättyy perjantaina 15.2.2013 kello 16. Lue lisää: www.tamy.fi/avoimet-tehtavat.

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy tamyblogi.wordpress.com| Ylioppilaskunta

Tamy hakee kahta kääntäjäharjoittelijaa vuodelle 2013

Tamyn edustajiston uudet puheenjohtajat on valittu

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edus-tajisto valitsi itselleen

uudet puheenjohtajat vuodel-le 2013 kokouksessaan 30.1.

Edustajiston puheenjohta-na vuonna 2013 toimii Terhi Meriläinen edustajistoryh-mästä Puhuvat Humanistit. Meriläinen opiskelee pääai-neenaan puheviestintää.

”Tavoitteenani on saa-da edustajiston toimintaan enemmän yhteentekemisen henkeä, ja tätä kautta myös innostaa muita opiskelijoita mukaan edustajiston toimin-

taan. Tänä vuonna Tamyn toimisto muuttaa lähemmäs yliopistoa sekä järjestetään edustajistovaalit. Toivonkin, että nämä tehtäisiin opiske-lijoiden kanssa yhdessä – ei vain niin, että hallitus ja sih-teerit muuttavat tai että vain edustajisto järjestää vaalit, vaan että tästä saataisiin ak-tiivinen, yhdessä tekemisen vuosi!” Meriläinen visioi.

Edustajisto valitsi 1. vara-puheenjohtajakseen Maiju Turusen edustajistoryhmäs-tä Vihreä lista ja 2. varapu-heenjohtajakseen Olli Ruot-

salaisen edustajistoryhmäs-tä Vapaaboomarit.

Puheenjohtajisto vaihtui poikkeuksellisesti kesken edustajistokauden, sillä väis-tynyt puheenjohtajisto ei ol-lut enää käytettävissä tehtä-vään.

Edustajiston puheenjoh-tajana vuonna 2012 toimi-nut Jari Järvenpää valittiin Tamyn hallituksen puheen-johtajaksi ja joutui näin ol-len luopumaan paikastaan. Edustajiston varapuheenjoh-tajat erosivat tehtävästään muiden kiireidensä vuoksi.

Haku on avoinna 20.2. saakka.Tamyn yritysyhteistyötoimi-kunta on aktiivinen myyntior-ganisaatio, joka samalla tukee Tamyn yritysyhteistyösektorin kehittämistä. Toimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistyökumppaneiden hankki-mista Tamyn tapahtumiin sekä näkyvyyden myymistä Tamyn julkaisuihin. Hakemukset tulee lähettää osoitteeseen suhde-toiminta@tamy.fi keskiviik-koon 20.2. mennessä.Lue lisää Tamyn nettisivuilta: www.tamy.fi - Etusivu - Haku Tamyn yritysyhteistyötoimikun-taan on auki, hae mukaan!

Hakuaikaa yritys yhteis­työtoimikuntaan jatkettiin 20.2. asti

TYkkää AviiSiSTA. edeS FAcebookiSSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 27www.aviisi.fi facebook.com/aviisi

Kunnallisvaalit käytiin muutama kuukausi sitten. Tampereen tilanne alle 30-vuotiaiden kunnanval-tuutettujen suhteen parani kertaheitolla, kun nuo-rien tai päätoimisesti opiskelevien valtuutettujen ja varavaltuutettujen määrä nousi yli kahteenkym-

meneen. Kaiken lisäksi Tampere sai kunnanvaltuuston puheen-johtajaksi päämäärätietoisen opiskelijavaikuttajan Sanna Mari-nin! Myös Tampereen uusi pormestari Anna-Kaisa Ikonen on osoittautunut hyväksi yhteistyökumppaniksi opiskelijoille.

Vastavalittu pormestari on hallituspuolueiden kanssa koos-tanut laajan pormestariohjelman. Ohjelma pyrkii asettamaan yleisluontoisesti tavoitteet ja linjaukset, joita seuraavan val-tuustokauden aikana on tarkoitus toteuttaa. Tavoitteet ovat hy-vin kunnianhimoisia ja korkeita, mutta niinhän asian pitääkin olla; mitä korkeammalle asettaa riman, sitä todennäköisemmin saavuttaa ainakin keskitason. Lähtökohdat ovat siis poikkeuk-sellisen hyvät opiskelijan parempaa huomista varten.

Ohjelman sisältöön vaikuttaa kuitenkin vahvasti jo usei-ta vuosia vireillä ollut talouden rakenteellinen muutos ja epä-varmuus. Kenelläkään ei ole varaa törsätä liikaa. Kiinteistö-jen vuokratulojen tuottavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ei unohdeta, mistä päästään seuraavaan kysymykseen: Miten yo-talon käy, kun Tamy muuttaa uusiin tiloihin? Yo-talolle tarvi-taan kipeästi uutta opiskelijatoimintaa, sillä talosta ei haluttai-si luopua. Ongelmana kuitenkin on, että tilojen huonon kun-non vuoksi niille on vaikea löytää vuokralaisia. Suuri toive täs-tä huolimatta on, että aikanaan tamperelaisille ylioppilaille lah-joitettu tila ei karkaisi käsistä kaupungin säästövimmassa.

Ohjelma sisältää positiivisia ajatuksia muun muassa kou-lutuksen näkemisestä osana elinkeinopolitiikkaa, joustavas-ta päivähoitopalvelusta, osallistavasta ja yhteisöllisyyttä kehit-tävästä kulttuuritoiminnasta sekä Tampereelta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen hyödyntämisestä kaupungin kehit-tämisessä. On hienoa, että päätöksentekotasolla on alettu ym-märtää, että Tampereen on oltava hyvä kaupunki elää. Täällä on oltava mahdollisuus yrittää, kaupunkitilojen on oltava viih-tyisiä ja houkuttelevia sekä korkeakoulutuksen korkeatasoista.

Näitä ohjelmasta löytyneitä kirjauksia ja niiden toteuttamista kannattaa seurata ja vaatia. Erityisesti pinnalle nousee ohjelman silmiinpistävin tavoite Tampereen nostamisesta Suomen opiske-lijaystävällisimmäksi opiskelijakaupungiksi. Siinä kiinnitetään huomiota muun muassa asumismahdollisuuksien lisäämiseen, sillä tällä hetkellä vain noin joka kolmas opiskelija asuu opiske-lija-asunnoissa. Asuntojen hinnat ovat karkaamassa taivaisiin ja pahimmillaan tilanne kärjistyy siihen, että syksyllä aloittavat uudet opiskelijat asuvat tilapäismajoituksessa. Suomen parhaas-sa opiskelijakaupungissa asia ei kerta kaikkiaan voi olla näin!

Pormestariohjelma lupaa paljon, mutta ei tarkenna toteutusta. Me Tamyssa seuraamme tarkasti sitä, että nämä yleisluontoiset ja kunnianhimoiset kirjaukset myös toteutuvat. Koska kaupunki halutaan säilyttää toimintakykyisenä, muuttovoittoisena ja viih-tyisänä, on tarkoituksenmukaista edistää edellä mainittuja kirja-uksia opiskelijoiden aseman parantamisesta. Yliopistomme vas-tavalitut nuoret kunnanvaltuutetut ovat onneksi päässeet vah-vasti vaikuttamaan pormestariohjelman si-sältöön ja kirjauksiin, ja näin on oltava myös, kun ohjelmaa lähdetään to-teuttamaan käytännössä!

Tamy odottaa innokkaasti yhteistyötä kaupungin kans-sa, ja on käytettävissä opis-kelijoiden arjen asiantunti-jana. Meininki on hyvä ja suunnitelmat linjakkaita, ei vedetä niitä ojaan saamatto-muudella ja turhamaisuudel-la!

Lauri Koponen

Kulmahuone

Lupauksia antava pormestariohjelma

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Seuraa Tamya Twitterissä: @SU_Tamy tamyblogi.wordpress.com

Valmennuskurssit yliopistoonwww.eximia.fi — 09 2727 130

Viimeiset paikat valmennuskursseilta

varataan nyt!

PAIKKOJARAJOITETUSTI.ILMOITTAUDU

HETI!

HALUATKO YLIOPISTOON?

Rytmin juhlaa!Puikoissa Santtu-Matias Rouvali

Santtu-Matias Rouvali, kapellimestariLise de la Salle, pianoMosolov: Iron Foundry Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 Beethoven: Sinfonia nro 7 Opiskelijaliput Nuori kuuntelija -klubin kortilla 6 €, konserttipäivänä Tampere-talon Lipputoimistosta 7 €, ennakkoon Lippupisteestä 10 € (+ toimituskulut). www.tampere.fi/filharmonia

Pe 15.2. klo 19 Tampere-talo

28 Aviisi 8.2.2013

Ken on heistä kaikkein miaukein?| Aviisin suuri Kissakilpailu

50 € LAHJAKORTTI

2. sija: Nestori

1. sija: Romeo

Aviisin Kissakilpailuun otti osaa huimat 18 kissaa, joista toimituksen Felinologisen Seuran jäsenistä koottu raati valitsi kauneimmat otokset. Kriteereinä olivat kissuuden ilmentäminen kuvassa, söpöys sekä persoonallisuus. Tehtävä oli vaikea, ja kaikki katit olisivat voineet olla voittajia. Ensimmäinen palkinto on 50 euron lahjakortti eläintarvikeliikkeeseen. Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea voittajalle!

Romeo on nimensä mukainen hurmuri

Siniset silmät toivat toisen sijan Nestorille

1 Pikkuinen Romeo su-latti raadin sydämet.

Leikkisän kissan söpöt sil-mät ja katsekontaktin otta-minen keräsivät kehuja.

”Romeo näyttää siltä kuin olisi jäänyt juuri kiinni itse teossa”, kommentoi eräs raatilaisista.

”Tykkään tuollaisista pie-nistä rääpäleistä”, kuului yksi perustelu valinnalle.

Kissuutta kuvassa ilmen-tää onnistuneesti paikanva-linta. Kissat tykkäävät myl-lätä lavuaareissa, vaikka ei-vät vedestä perustakaan.

Onnittelut voittajalle!

2 Nestorin puoliuninen olemus teki vaikutuk-

sen raatiin. Raukea väsy-mys kuuluu kissan perus-olemukseen.

”Tästä tulee heti mieleen sellainen levähdystauko työpäivän keskellä”, kuu-lui yksi raadin peruste-luista.

Myös Nestorin kauniit si-niset silmät keräsivät raa-dilta kehuja. Ragdoll-kis-soilla on usein siniset sil-mät ja pehmeä olemus.

Tätä kissaa katsellessa tekee mieli käpertyä itse-kin päiväunille!

TyKKää AviiSiSTA. edeS FAcebooKiSSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 29

Ken on heistä kaikkein miaukein?

Terve ja kiiltävä turkki

Karvapallojen ehkäisy

Vahvat hampaat

Virtsateiden hyvinvointi

Saatavilla hyvin

varustetuista päivittäistavara-

kaupoista.

facebook.com/aviisiTiedustelut pikadeitit@evl.fi p. 050 381 7177

www.tampereensinkut.fi

Hinta 10 € sis. ohjelman

ja tarjoilut

Aleksanterin kirkon alasali/krypta(Kirjastotalo Metsoa vastapäätä)

Sydänystävää vailla?

LA 23.2. klo 14 35–50 v. klo 17 20–35 v.

ILMOITTAUDU viim. 21.2.

www.suurellasydamella.fi

KLIKKAA: Tampere/Vapaaehtoistyöpaikat/

Ilmoittaudu pikadeiteille 23.2.

Jaettu 3. sija: Elmo ja Sulevi 5. sija: Lasse

Löytökodista sydänten­murskaajaksi

Maatiaskolli Lasse on varsinainen sohvaperuna

elmoa ei opiskelu kiinnosta!

3 Tämä komea hurmuri löysi tiensä omistajan-

sa hoiviin puolitoista vuot-ta sitten löytöeläinkodista. Raadilta kiitosta keräsivät onnistunut valokuva sekä Sulevin hieno turkki.

”Hän näyttää onnelliselta kissalta”, kuului perustelu.

Raadin sydäntä lämmit-tää tieto, että moni kissois-ta on uuden kodin saanut löytökissa. Nämä kissat ovat kaikki voittajia!

5 Onkohan kaksivuotias Lasse otta-nut mallia omistajistaan sohvalla is-

tumiseen?”Puuttuu enää vain kahvikuppi kädes-

tä”, naurahti eräs raadin jäsenistä.Raatia miellytti Lassen luottavainen

olemus.”Lasse näyttää aivan siltä, kuin olisi

rapsutusta vailla.”Omistajansa mukaan Lasse ei ole ”pe-

naalin terävin kynä, mutta sitäkin peh-meämpi.”

3 Pehmeäturkkinen El-mo tykkää häiritä

emäntänsä opintoja. Raadin valintaa puolsi juuri Elmon kissamainen tapa keskeyt-tää hommien tekeminen.

”Kissa tuntuu sanovan, että nyt et voi olla huomaa-matta minua”, kommentoi eräs raatilainen.

Myös Elmon hankala asento herätti ihastusta.

”Kissa voi tarpeen tullen taipua mihin asentoon vain, eikä tunnu missään.”

SAMuLi HuTTuNeN, TeKSTi

30 Aviisi 8.2.2013

iidA LeHToNeN TeKSTi & KuvAT

Ko m m u u n i s s a asuminen on hy-vä vaihtoehto ih-miselle, joka on valmis jakamaan

arkensa muiden kanssa. Juuri näin halusi tehdä suomen kie-len ja rakennusrestauroinnin opiskelija Heini Kaalamo, jo-ka muutti vuonna 2010 asu-maan neljän nuoren naisen kommuuniin Tammelan Piki-linnaan.

”Muutin ystävältäni vapau-tuneeseen huoneeseen”, ker-too Kaalamo, joka ihastui van-han talon tunnelmaan välittö-mästi siellä ensi kertaa vie-railtuaan.

Yhtä lukuun ottamatta asuinkumppanit ovat olleet Kaalamolle uusia tuttavuuk-sia. Väki on vaihtunut nopeas-ti, ja kahden ja puolen vuoden aikana hänellä on ollut kym-menen eri kämppäkaveria. Tälläkin hetkellä naiset etsivät uutta asukasta maaliskuussa vapautuvaan huoneeseen.

Asukkaat viettävät paljon vapaa-aikaa keskenään. Keit-

tiö on kommuunin kokoon-tumistila, jossa puidaan iltai-sin päivän tapahtumia tee-kupposen äärellä. Toisinaan asukkaat kerääntyvät yhdessä myös sunnuntaibrunssille tai käyvät yhdessä ravintolassa.

”Ei ole tavatonta kerääntyä katsomaan elokuvaa tai telk-karia jonkun huoneeseen il-taisin.”

Kommuunissa jaetaan keit-tiön lisäksi kotiaskareet. Niis-tä ei Pikilinnan kommuunissa tule erimielisyyksiä. Jokaisel-le asukkaalle on merkattu ka-lenteriin siivousvuoro, jolloin hän vastaa yhteisten tilojen siivouksesta. Vuoro osuu kul-lekin kerran kuukaudessa.

”Kyllä neljä aikuista naista saa pidettyä asunnon siistinä ilman, että siitä tarvitsee ni-pottaa.”

Kommuuniasuminen mah-dollistaa monipuolisemmat puitteet kuin asuminen yk-sin. Harvalla opiskelijalla on varaa asua omakotitalos-sa, mutta kommuunissa se-kin on mahdollista. Ranskan täydennysopintoja yliopistos-sa suorittava Janne Känel on päävuokralaisena viiden nuo-

ren aikuisen asuttamassa rin-tamamiestalossa Hyhkyssä.

”Kommuunissa asumal-la saat samalla rahalla paljon enemmän kuin yksin asues-sasi”, Känel sanoo.

Osa vuokrasta menee talou-den yhteiseen kassaan, joka käytetään ruokakomeron täy-dentämiseen. Asukkaat osta-vat pääasiassa itse omat ruo-kansa, mutta mausteet ja öljyt hankitaan yhteisiksi.

Arki kommuunissa on yh-teisöllistä, ja muiden kanssa

on opittava tulemaan toimeen. Kun viisi erilaista ihmistä asuu saman katon alla, ei erimieli-syyksiltä voi välttyä. Suurem-pia riitoja Hyhkyn kommuu-nin asukkaat eivät ole joutu-neet ratkomaan, mutta neu-vottelutaidoille on ollut käyt-töä. Kiistat selvitetään puhu-malla, ei mykkäkoululla.

”Täällä on opittava teke-mään kompromisseja ja käyt-täytymään aikuismaisesti”, kertoo ammattikoulussa opis-keleva Emma Pohja.

Vaikka kommuunin asuk-

kaat ovat osa yhteisöä, osataan jokaisen omaa tilaa kunnioit-taa. Kämppäkaveria ei mennä häiritsemään, jos tämä on sul-keutunut huoneeseensa. Kaik-ki asukkaat ovat yhtä mieltä siitä, että kommuuniasuminen sopii ennen kaikkea sosiaali-sille ja avoimille ihmisille.

Kukaan asukkaista ei osaa sanoa, tuleeko kommuuni-asuminen jatkumaan läpi elä-män, mutta Pohja on melko varma yhdestä asiasta:

”Tuskin enää ainakaan täy-sin yksin haluan asua.”

“Parasta ovat yhteiset naurut”Kahden kommuunin asukkaat kertovat, kuinka arki yhteisössä sujuu.

Hyhkyn kommuunin asukkaiden Linn Byrkjelandin (vas.), Emma Pohjan ja Janne Känelin mielestä kommuunissa parasta ovat yhteiset naurut.

Vapaita huoneita kannattaa etsiskellä esimerkiksi Opiskeli-jan Tampere -sivuston kämppis-välityksestä. Yleisimmiltä vuokra-asuntoja välittäviltä internet-sivuilta, ku-ten Vuokraovi.comista, löytyy ilmoituksia kimppakämpistä.Monesti huoneet löytyvät ka-verin kautta. Jos kaverisi asuu kommuunissa, kysy häneltä vapaista huoneista. Facebookissa on kommuu-niasumiseen liittyvä yhteisö, jonka kautta vapaita huoneita kannattaa kysellä.

Kommuuniin

Pikilinnan kommuunissa sunnuntaibrunssille olivat kokoon-tuneet kyläilemässä ollut Sirkku Isokangas (vas.), Lisbet Frey, Heini Kaalamo ja Maiju Ranta.

TyKKää AviiSiSTA. edeS FAcebooKiSSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 8.2.2013 31

Vieraisiin pöytiin Aviisissa 10. helmikuuta 1993

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi Otso Höglund

Tältä näytti tamperelaisen opiskelijapariskunnan asunto vuosimallia 1993. La-man ansiosta opiskelija saattoi saada asunnon vapailta markkinoilta jopa hal-vemmalla kuin opiskelija-asunnon TOASilta. Opiskelija-asunnon vuokra oli 2000 markkaa eli 448 euroa. Aviisi odottelee, milloin nykyinen lama alkaa tiputtaa vuokra-asuntojen hintoja.

AviiSi poiMii uuTiSviRRASTA TäRKeiMMäT SATTuMAT.

eläinkuntamme murhaajatTalitiaiset tappoivat kylmäverisesti – ”Kuulosti ihan mahdottomalta”Talitiaisten uhreiksi on jäänyt viikon aikana kymmeniä urpiaisia.

– iltalehti.fi, keskiviikko 6.2.2013

Talitiainen voi tappaa toisen pikkulinnun ja syödä aivot– yle.fi, keskiviikko 6.2.2013

Kouvolan tappajatalitintit olivat mustasukkaisiaTalitiaiset ovat tappaneet viikon aikana parikymmentä urpiaista Kouvolan Tuohikotissa. Luontotutkija Urpo Koponen pitää talitiaisten väkivallan syy-nä mustasukkaisuutta ruokintapaikasta.

– yle.fi, keskiviikko 6.2.2013

Aviisin saamien varmojen tietojen mukaan kuvan talitiaista epäil-lään Englannissa kymmenien urpiaisten joukko-murhasta.

WiKiMediA coM

Mo

NS

32 Aviisi 8.2.2013

Suomen demokraat-tinen järjestelmä on historiallisen mullistuksen kou-rissa. Tilannet-

tamme seurataan tarkkaan kansainvälisesti, mutta tääl-lä Suomessa harva on oikeas-taan vielä ymmärtänyt muu-toksen merkittävyyttä.

Perinteisesti poliitikot ovat kautta aikain voineet itse laa-tia oman asialistansa, eli päät-tää, mitkä asiat nousevat eduskunnassa käsittelyyn ja sitä kautta laajempaan poliit-tiseen keskusteluun. Tyypilli-sesti nämä aiheet määritellään neljän vuoden välein hallitus-ohjelmaa muodostettaessa.

Tämä monopolioikeus po-liittisen asialistan määritte-lyyn on luonnollisesti tarkoit-tanut, että poliitikot eivät ole nostaneet poliittisesti vaikei-ta tai kiusallisia aiheita esille. Kun kukaan ei ole pakottanut, ei kansanedustajien ole tar-vinnut keskustella sen enem-pää kirkon ja valtion suhtee-seesta, ruotsin kielen asemas-ta, tasa-arvoisesta avioliitosta kuin eutanasiastakaan.

Käynnissä oleva historialli-nen muutos liittyy tämän mo-nopoliaseman murtumiseen. Viime vuonna voimaan tul-leen perustuslain muutoksen myötä eduskunnan on pakko

ottaa käsittelyyn kaikki kan-salaisten esille nostamat ai-heet, kun vähintään 50 000 kansalaista sitä vaatii. Enää poliitikot eivät voi asettua hallitusohjelman suojaver-hon taakse, vaan joutuvat ot-tamaan aidosti kantaa asioi-hin, jotka kansalaiset kokevat tärkeiksi. Mullistavaa!

Viisikymmentä tuhatta kan-nattajaa on kuitenkin varsin korkea kynnys. Aiheen on ol-tava tarpeeksi kiinnostava ja sen tukena on oltava tar-peeksi näkyvä kampanja, jot-ta vaaditussa kuuden kuu-kauden määräajassa saadaan 50 000 allekirjoitusta kerät-tyä joko paperilla tai sähköi-sesti pankkitunnuksilla tun-nistautuen.

Avoin ministeriö on 2012 pe-rustettu vapaaehtoisorgani-saatio, joka pyrkii auttamaan kansalaisia ja järjestöjä aloit-teiden avoimessa valmistelus-sa ja kampanjoiden suunnit-telussa. Viime kuussa käyn-nistyi kampanja tekijänoike-uslain nojalla annettujen ran-gaistusten kohtuullistamisek-si ja lain päivittämiseksi muu-ten nykyaikaan. Aloite kerä-si ensimmäisen viiden vuoro-kauden aikana yli 10 000 säh-köistä allekirjoittajaa oi-keusministeriön ylläpi-tämässä kansalais-

aloite.fi-palvelussa sekä run-saasti kansainvälisen median huomiota.

Ensimmäinen aloite, joka ylitti vaaditun rajan, on turkis-tarhauksen kieltämistä kos-keva aloite. Se keräsi 70 000 kannattajaa ja on etenemäs-sä kesän jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Näyttää kui-tenkin siltä, että aloi-te ei sellaisenaan tule saamaan k a n s a n e d u s -tajien enem-mistön kan-natusta (HBL 18.11.2012). On todennäköisem-pää, että kansan-edustajat hylkäävät aloitteen kokonaan tai tekevät oman, lievemmän aloitteen samasta aiheesta.

Tekijänoikeuslain muutta-miseen tähtäävä aloite saattaa siis olla historian ensimmäi-nen eduskunnan hyväksymä kansalaisaloite.

Aloite on jo nyt saanut laa-jaa kannatusta. Myös puolu-eiden poliittiset nuorisojär-jestöt kokoomuksesta va-

semmistoon ovat asettuneet aloitteen tueksi (Yle 4.2.2013). Edellinen tekijänoikeuslain uudistus, vuonna 2005 sää-detty niin sanottu Lex Karpe-la, sai laajaa kritiikkiä ja teki tekijänoikeusaiheesta poliit-tisesti kuuman perunan, jota yksikään kulttuuriministeri

ei ole sittemmin halunnut käsitellä. Onkin erit-

täin mielenkiin-toista nähdä, mi-ten poliittisesti lukkiutunut ti-lanne saadaan k a n s a l a i st e n

omalla aktiivi-suudella laukais-

tua.Se vaatii kuitenkin

sen, että saamme joukkom-me koottua ja kerättyä mah-dollisimman suuren kanna-tuksen aloitteelle. Järkeä teki-jänoikeuslakiin -kampanjan Facebook-sivulla ja erillises-sä ryhmässä koordinoidaan parhaillaan yliopistojen kam-puksilla järjestettäviä nimien-keräystalkoita. Osallistu – ja muuta demokratian historiaa Suomessa!

Vallankumous alkaa tekijänoikeuksistaEnää poliitikot eivät voi asettua hallitusohjelman suojaverhon taakse, vaan joutuvat ottamaan aidosti kantaa asioihin.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Joonas Pekkanen Kirjoittaja on kansalaisaktiivi, Avoin ministeriö

-vapaaehtoisorganisaation perustaja, rahoitusekonomi ja oikeustieteen ylioppilas.

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

pe 8.2. Valoa Festival: klo 24 KUUSUMUN PROFEETTAklo 23 ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE, klo 22 BLACK LIZARD,klo 21 ELEPHANTS FROM NEPTUNE (EST), dj Laurila..13 e (E*)

la 9.2. Valoa Festival: klo 24 LCMDF, klo 23 ELEKTRO GUZZI (Aut),klo 22 SATELLITE STORIES, klo 21 AVES, NRGM dj's...........................................................................................13 e (E*)

ke 13.2. klo 22 ASA & POLARSOUL................................................8 e (E*)to 14.2. Valtakunnallinen keikkapäivä: klo 22 yllätysesiintyjä, klo 21 SUPER

JANNE, klo 20 ANNI 0 e / Iltaklubi (klo 23-04): dj Eetu.........2 epe 15.2. Voltti Reggae Night (klo 22-04): Voltti Selectors & guests.....5 ela 16.2. Klubiblues 2013 (klo 19-04): klo 23 NIKO AHVONEN & SAX

MACHINE, klo 22 MAISTERI T & LIHAN TIE, klo 21 WILEY COUSINS & KINGFISH WILLIE, klo 20 BLUESQ.......25/20 e (E*)

ke 20.2. Pingisklubi loves Tummat Tunnit (klo 21-04)dj's Patonki & Hyrrä..................................................................2 e

to 21.2. Plauge presents (klo 22-04): dj's Carl Oh (Hun), Herman Prime & Jukola....................................................................................2 e

pe 22.2. klo 23 EVA & MANU, klo 22 NINNI FOREVER BANDdj Eetu.............................................................................10/8 e (E*)

ke 3.4. klo 22

ROCKET from

the CRYPT (USA)

30/26 e (E*)

Tampereen Ruusu-Ristin syksy 2013

Yleisöluentoja ja teemailtoja:www.ruusuristi.fi/toiminta/tampere