Paperiteollisuuden perustutkinnon osaamis- ja uudistamistarpeet ...

Marja-Liisa Vesterinen – Ullamaija Kauppinen – Maria Lankoski

Paperiteollisuuden perustutkinnon

osaamis- ja uudistamistarpeet 2015-2020

- loppuraportti ennakointitutkimuksesta

Lokakuu 2007

2

© Opetushallitus, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ISBN 978-952-13-3487-0 (pdf)

3

TIIVISTELMÄ Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski Paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarveselvitys Lappeenranta: Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Kehittämiskeskus 2007, 81 sivua Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarpeet vuosille 2015-2020 opetussuunnitelman uudistamistyötä varten. Tutkimus tehtiin Opetushallituksen toimeksiannosta. Tavoitteeksi oli toimeksiannossa asetettu, että ennakointitutkimuksesta vedetään johtopäätöksiä ja annetaan tutkimukseen perustuvia suosituksia tulevaa opetussuunnitelmatyötä varten Tutkimuksessa selvitettiin yh-teistyössä paperiteollisuuden kanssa, 1) minkälaisia henkilöominaisuuksia, koulutusta ja osaamista paperite-ollisuus odottaa uusilta työntekijöiltään ja 2) miten alan ennakoidut toimintaympäristön muutokset vaikutta-vat paperityöntekijöiden osaamisvaatimuksiin ja työhön vuosiin 2015-2020 mentäessä. Samalla selvitettiin, 3) minkälaista muutosta on tapahtumassa paperiteollisuuden työntekijöiden työnkuvissa, tehtäväkokonai-suuksissa ja ammattinimikkeissä. Tutkinnon ja opetussuunnitelman kehittämistä varten selvitettiin, 4) miten eo. muutokset tulee ottaa huomioon paperiteollisuuden perustutkinnon rakenteen ja opetussuunnitelman si-sältöjen uudistamisessa. Ennakointitutkimus toteutettiin Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämis-keskuksessa vuonna 2007. Tämä osaamistarpeiden ennakointiin liittyvä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka viitekehystä luotiin Grounded theory-menetelmällä aineistolähtöisesti. Viitekehyksen rakentamisessa käytet-tiin hyväksi paperiteollisuuden ajankohtaisia dokumentteja, joissa kuvattiin tai ennakoitiin alan ja sen toimin-taympäristön muutoksia. Tutkimuksessa on hyödynnetty opetushallituksen laadullisen ennakoinnin Osenna-mallia Aineistoa kerättiin haastattelemalla eri tehtaiden esimiestasoa ja tekemällä kysely samojen tehtaiden työnte-kijöille. Haastatteluja tehtiin myös metsäteollisuuden konsernihallintoon kuuluville asiantuntijoille. Lisäksi haastateltiin Etelä-Karjalan ammattiopiston eräitä opettajia. Aineistona käytettiin myös alan ajankohtaisia dokumentteja. Tulosten analysoinnissa ja johtopäätösten vetämisessä tehtiin yhteistyötä tehtailta ja opetus-henkilöstöstä kootun asiantuntijaraadin kanssa. Tutkimuksen haastatteluihin, kyselyihin, asiantuntijaraatien työskentelyyn ja asiantuntijakeskusteluihin osallistui yhteensä 111 henkilöä eri puolilta Suomea useista eri paperitehtaista tai niiden konsernitason hallinnosta. Lisäksi mukana oli opetushenkilöstöä asiantuntijaroolis-sa. Tulokset osoittavat, että paperiteollisuuteen halutaan rekrytoida työntekijöitä, joilla on uusiutuviin tehtäviin soveltuva nykyistä laaja-alaisempi peruskoulutus, moniammatillista osaamista ja ammattitaitoa paitsi pro-sessin ajamiseen, niin myös käyttöhäiriöiden ennakointiin ja muuhun peruskunnossapitoon. Rekrytoinnissa kiinnitetään paljon huomiota siihen, onko hakijalla sopivia henkilöominaisuuksia. Niiden kehittymiseksi tarvitaan opetussuunnitelman perusopintoihin ja oppimismenetelmiin uudistuksia. Työtehtävät ja ammat-tinimikkeet ovat jo nyt muutoksessa ja kehittyvät siten, että työtehtävät laajenevat sekä prosessin suunnassa että myös peruskunnossapitoon. Ammattinimikkeiden määrä vähenee radikaalisti. Osaamisen aukkoja ovat tällä hetkellä taloudellinen ja esimies- ja alaistaitoihin liittyvä osaaminen, ongel-manratkaisutaidot sekä oikea asenne työtä ja työyhteisöä kohtaan. Kehitettävää on paitsi työelämän avaintai-toihin valmentavissa perusopinnoissa niin myös peruskunnossapitotehtävien ja laitetuntemuksen käytännön oppimisessa. Prosessiteknistä syväosaamista tulee kehittää samoin kuin kokonaisuuden ymmärtämiseen ja hallintaan liittyvää laaja-alaisuutta. Työssäoppimisjaksoja tulee uudistaa tavoitteiltaan, sisällöltään ja ajoituk-seltaan. Kehittämistarvetta on tutkinnon rakenteen uudistamiselle prosessiteollisuuden yhteiseksi perustut-kinnoksi, jossa voidaan erikoistua prosessiteollisuudeneri aloille. Oppilaitokset määrittävät, mitä erikoistu-mismahdollisuksia niistä kukin tarjoaa. Tutkimuksen luotettavuutta on varmistettu triangulaatiolla ja aineiston keruussa täyttyneellä saturaatiolla. Tästä syystä voidaan tutkimuksen tuloksia pitää luotettavina ja ne voidaan yleistää koskemaan paperiteolli-suuden alaa kokonaisuudessaan, mutta ylipäänsä myös prosessiteollisuutta Suomessa. Avainsanat: paperiteollisuus, prosessiteollisuus, perustutkinto, osaamistarpeet, ennakointitutkimus, opetus-suunnitelman kehittäminen, prosessinhoitaja, prosessioperaattori

4

ALKUSANAT Ammatillisen koulutuksen odotetaan yhä paremmin vastaavan työelämän tarpeisiin. Koulutuksen suunnittelussa eli tutkintojen, opetussuunnitelmien ja koulutuksen aloituspaikkojen määrässä ja si-joittamisessa eri oppilaitoksiin tarvitaan ennakoivaa tietoa yli kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Pit-kä aikajänne johtuu siitä, että koulutustarpeiden ennakoinnin jälkeen käynnistyy opetussuunnitel-man uudistustyö, joka kestää pari vuotta. Tutkinnon ja sen opetussuunnitelman perusteiden uudis-tamisen jälkeen koulut työstävät oman koulukohtaisen opetussuunnitelmansa, laittavat haettavaksi koulutuspaikat ja käynnistävät tutkinnon opetuksen, joka kestää kolme ja puoli vuotta. Näin ollen aikaa kuluu ennakoinnista ensimmäisiin valmistumisiin viidestä seitsemään vuotta riippuen enna-koinnin ja uudistuksen laajuudesta. Opetushallitus ryhtyi oikea-aikaisesti toisen asteen ammatillisten perustutkintojen uudistustyöhön, kun se julisti haettavaksi valtionavustukset perustutkintojen osaamistarpeiden ennakointitutkimuk-siin keväällä 2006. Ennakoinnin tuli ulottua vuosien 2015-2020 osaamistarpeisiin. Kiitämme lämpimästi opetushallitusta siitä, että Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle ja sen ke-hittämiskeskukselle osoitettiin luottamusta myöntämällä meille valtionavustus paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarveselvityksen tekemiseen. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän opettajat, jotka ovat avaintehtävissä paperiteollisuuden perus-tutkinnon opetuksen kehittämisessä ja toteutuksessa, ovat antaneet tutkimuksen suorittajille lähes kädestä pitäen alkuperehdytystä tämän tutkinnon perusteisiin ja käytännön opetukseen työssäoppi-misineen tehtaalla. He ovat osallistuneet myös asiantuntijaraadin työskentelyyn ja osalle on tehty myös haastattelu. Ja sokerina pohjalla saimme perehdytyksen paperiteollisuuden tuotantoprosessiin käymällä tehtaalla läpi koko prosessi opettajan ja avuliaiden työvuorojen opastamana. Tämä alkuperehtyminen oli erit-täin tärkeää, jotta osasimme laatia haastattelukysymykset ja lomakekyselyt oleellisista asioista. Saamamme perehdyttäminen oli tarpeen myös, jotta ymmärsimme haastatteluissa vastaajien puhetta ja jotta osasimme samalla liittää puheen tiettyihin prosessin vaiheisiin. Oli ilo nähdä, kuinka paperi- ja kartonkiteollisuudessa työskentelevät henkilöt ovat niin aidosti ylpeitä omasta työstään ja työyh-teisöistään. Kiitos kaikille meitä perehdyttäneille, ilman opastustamme olisimme todennäköisesti tehneet enna-kointitutkimuksestamme liian keveyn verrattuna todelliseen tutkimus- ja uudistustarpeeseen. Tutki-joina olemme päässeet sisään meille aluksi täysin uuteen teollisuuden maailmaan, jonka arvo ja merkitys on tämän ennakointityön aikana kirkastunut ja vahvistunut. Olemme iloksemme saaneet kokea ennakointitutkimuksen yhteydessä valtaisaa yhteen hiileen pu-haltamista ja aktiivista osallistumisaktiivisuutta tutkimusprosessiin paperiteollisuuden ja opettajien taholta. Yksimielisyys tutkinnon rakenteen ja oppisisältöjen uudistamisesta onkin ollut erittäin suuri samoin kuin näkemys siitä, että paperi- ja kartonkiteollisuus Suomessa tarvitsee kaikille organisaa-tiotasoille oman työnsä huippuosaajia, jotta kilpailukyky, kannattavuus ja asiakkaiden tarpeet tyy-dyttävä tuotanto turvataan. Esitämme koulutuskuntayhtymän ja tutkimuksen tekijöiden puolesta parhaat kiitoksemme kaikille, jotka ovat osallistuneet tutkimukseemme haastattelujen, kyselyjen ja asiantuntijaraatien yhteydessä.

5

Tämä ennakointitutkimus on ollut ensimmäinen Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän näin laajasti toteutettu ja laajalti opetushallituksen kautta koulutukseen vaikuttava ennakointitutkimus. Sen väli-tuloksia on saatu olla raportoimassa arvovaltaiselle, opetushallituksen, opetusalan edustajien ja teollisuuden edustajista koostuneelle yleisölle kesäkuussa 2007. Mielenkiinto työmme lopputuloksia kohtaan on ollut kiitettävää tuon tilaisuuden jälkeen. Tämä voitaneen tulkita yhteiseksi odotukseksi siitä, että paperiteollisuuden perustutkinnon ja opetussuunnitelman perusteilta todella uudistetaan. Toivomme, että paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarveselvitys antaa odotusten mukaiset lähtökohdat ja yksityiskohtaisetkin tiedot tutkinnon uudistamiselle ja opetussuunnitelman perustei-den laatimiselle. Olemme mielellämme käytettävissä vastaavien ennakointitutkimusten tekemiseen – opetuksen kehittäminen on myös meidän päätehtävämme! Lappeenranta lokakuussa 2007 Marja-Liisa Vesterinen Ullamaija Kauppinen Maria Lankoski tutkimusjohtaja erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija fil.toht, kauppatiet.lis. KM, SHO tradenomi, insinööri (amk)

6

PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON OSAAMIS- JA UUDISTAMISTARVESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO.................................................................................................................. 9

1.1 Opetushallituksen toimeksianto ja valtionavustus.................................................................9 1.2 Tutkimustehtävä .......................................................................................................................9 1.3 Tutkimusongelmat ..................................................................................................................10

2 PAPERITEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN ENNAKOIDUT MUUTOKSET...............................................................................................................................11

2.1 Paperiteollisuus Suomessa......................................................................................................11 2.2 Paperiteollisuuden tulevaisuuden muutokset vuosiin 2015-2020 mentäessä.....................23

2.2.1 Tulevaisuuden tavoitteet tutkimus- ja kehitystyössä sekä tuotteissa.......................... 23 2.2.2 Haasteet alan koulutukselle ............................................................................................26

3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ....................................................................................................27

3.1 Tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja ennakoinnin käynnistäminen..........................27 3.2 Tutkimusmenetelmä ...............................................................................................................27 3.3 Aineiston keruu .......................................................................................................................28 3.4 Aineiston käsittely ja analysointi ...........................................................................................30

4 PAPERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEET TULEVAISUU- DESSA.........................32

4.1 Mitä paperiteollisuus odottaa uusilta työntekijöiltään?......................................................32 4.1.1 Minkälaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen palkataan?...............................................32 4.1.2 Onko hakijoiden osaaminen työelämän näkökulmasta riittävää?...................................35

4.2 Tulevaisuuden muutosten vaikutukset osaamisvaatimuksiin ja työhön............................37 4.2.1 Muutosten haasteet osaamiselle paperiteollisuudessa ....................................................37 4.2.2 Muutokset työnkuvissa ja työtehtävissä sekä ammattinimikkeissä................................41

5 TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN KEHITYSTARPEET (SISÄLTÖ,

RAKENNE JA MENETELMÄT) ...............................................................................................44 5.1 Opetussuunnitelman sisällön arviointi ja kehittämistarpeet ..............................................44

5.1.1 Yhteiset pakolliset perusopinnot ....................................................................................44 5.1.2 Valinnaiset opinnot.........................................................................................................48 5.1.3 Ammatilliset perusopinnot .............................................................................................50 5.1.4 Eriytyvät ammattiopinnot ...............................................................................................52

5.2 Työssäoppimista koskevat ehdotukset ..................................................................................54 5.2.1 Työssäoppimisen ajoitus.................................................................................................54 5.2.2 Opettajien työelämäjaksot ..............................................................................................55 5.2.3 Erilaisten työtehtävien oppiminen to-jaksoilla ...............................................................57

5.4 Tutkinnon ja opetussuunnitelman rakenteelliset muutosvaihtoehdot...............................60 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET................................................................................63

6.1 Rekrytointi, koulutustausta ja uudistuneet ammattitaitovaatimukset ..............................63 6.2 Työtehtävät ja ammattinimikkeet tulevaisuudessa .............................................................63 6.3 Opetussuunnitelman sisällön kehittäminen..........................................................................64 6.3 Työssäoppimisen kehittäminen..............................................................................................65 6.5 Tutkinnon ja opetussuunnitelman rakenteiden kehittäminen ...........................................65

LÄHTEET .........................................................................................................................................68 LIITTEET..........................................................................................................................................69

7

Yhteenveto taulukoista Taulukko 1 Metsäteollisuus Suomen kansantaloudessa, s. 11 Taulukko 2 Suomen metsäteollisuus tuoteryhmittäin 2006,s. 12

Yhteenveto kuvioista Kuvio 1 Suomen osuus maailman metsäsektorista, s.12 Kuvio 2 Suurimmat suomalaiset metsäteollisuusyritykset, s. 13 Kuvio 3 Suomen paperitehtaat 2006, s .13 Kuvio 4 Suomen kartonkitehtaat 2006, s.14 Kuvio 5 Suomen sellutehtaat 2006, s.14 Kuvio 6 Suomen mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat sekä jalostetehtaat, s.15 Kuvio 7 Suomalaisten metsäteollisuusyritysten paperi- ja kartonkikapasiteetti 2007, s. 15 Kuvio 8 Metsäyhtiöiden paperi-, kartonki- ja sellutehtaat sekä jalostetehtaat ulkomailla, s. 16 Kuvio 9 Paperin ja kartongin kysynnän kasvu maailmassa aikavälillä 2004-2020, s. 16 Kuvio 10 Suomalaisten metsäteollisuusyritysten investoinnit, s. 17 Kuvio 11 Suurimmat paperin ja kartongin tuottajamaat 2005, s. 17 Kuvio 12 Suurimmat paperin ja kartongin viejämaat 2005, s. 18 Kuvio 13 Suurimmat paino- ja kirjoituspaperin viejämaat 2005, s. 18 Kuvio 14 Euroopan suurimmat metsäteollisuusyritykset 2006, s. 19 Kuvio 15 Maailman suurimmat paperin ja kartongin tuottajat 2007, s. 19 Kuvio 16 Henkilöstömäärä metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä, s. 20 Kuvio 17 Paperiteollisuuden työllisyys Suomessa, 1000 henkilöä, s.21 Kuvio 18 Paperityöntekijöiden ikäjakauma, s. 22 Kuvio 19 Metsäklusteri, s. 22 Kuvio 20 Suomen metsäklusteri nyt ja tulevaisuudessa, s. 23 Kuvio 21 Uuden henkilön valinnassa käytettyjen kriteerien tärkeys, s. 33 Kuvio 22 Esimiesten käyttämät tärkeimmät valintakriteerit, s. 33 Kuvio 23 Mitä uuden työntekijän on osattava työhöntulovaiheessa (työntekijäkysely), s. 34 Kuvio 24 Hakijoiden yleisimmät puutteet, s. 36 Kuvio 25 Muutosten vaikutukset työntekijöiden ammattitaitovaatimuksiin, s. 39 Kuvio 26 Tärkeä osaaminen tällä hetkellä ja merkityksen kasvu 2015-2020), s. 40 Kuvio 27 Työnkuvien muuttuminen (työntekijöiden arvio), s. 41 Kuvio 28 Muutoksen vaikutukset ammattinimikkeisiin (työntekijäkysely), s. 43 Kuvio 29 Perusopintojen tärkeän osaamisen arviointi käytännön työn kannalta (esimiehet), s. 45 Kuvio 30 Osaamisen riittävyys perusopinnoissa (esimiesten arvio), s. 45 Kuvio 31 Perusopintojen tärkeän osaamisen arviointi käytännön työn kannalta, s. 47 Kuvio 32 Työhön otettujen ja valmistuneiden osaaminen (yhteiset perusopinnot), s. 47 Kuvio 33 Ammatillisten perusopintojen tärkeys työn kannalta, s. 51 Kuvio 34 Työhön otettujen ja valmistuneiden osaaminen (ammatilliset perusopinnot), s. 52 Kuvio 35 Eriytyvien ammattiopintojen osaamisen tärkeys (esimiesten arvio), s. 52 Kuvio 36 Työhön otettujen ammatillisen erityisosaamisen arvio (esimiehet), s. 53 Kuvio 37 Työssäoppimisen ajoitus, s. 55 Kuvio 38 Opettajien työssäoppimisjaksojen tarpeellisuus (työntekijäkysely). s. 56 Kuvio 39 Työssäoppimisen laajuus, s. 57 Kuvio 40 Kunnossapitoon tutustuminen to-jaksoilla, s. 58 Kuvio 41 Opetusta lisättävä nykyisessä opsissa (esimiesten haastattelut), s. 59 Kuvio 42 Poisjätettävät opinnot, s. 59

8

Kuvio 43 Prosessiteollisuuden perustutkinto, tutkintonimike prosessioperaattori/

prosessinhoitaja, s. 60 Kuvio 44 Paperin ja kartongin jalostuksen koulutusohjelma (uudistusehdotus), s. 61 Kuvio 45 Toimintaympäristömoduli (uudistusehdotus), s. 61

9

PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON OSAAMIS- JA UUDISTAMISTARVESELVITYS VUOSIIN 2015-2020 MENTÄES-SÄ

1 JOHDANTO

1.1 Opetushallituksen toimeksianto ja valtionavustus Opetusministeriö asetti Opetushallituksen käyttöön vuoden 2006 talousarviosta momentilta 29.60.30.03 määrärahoja käytettäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/98) 42 §:n 2. momentin mukaisten avustusten maksamiseen. Osa määrärahoista oli osoitettu haettavaksi kaikille koulutuksen järjestäjille, osa oli kohdennettu tietyille koulutusaloille tai muu-toin erityiskohteisiin. Alakohtainen osaamistarpeiden ennakointiin oli varattu 230 000 euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet tuli päivittää siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa ne käyttöön viimeistään vuoden 2010 tienoilla. Tämän edellytyksenä on tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittämistä tutkintokohtaisesti. Osaamistar-veselvityksissä tuli arvioida vuosien 2015 - 2020 tilannetta tutkintoa vastaavalla toimialalla ja osaamista, jota tutkinnon suorittaneilta henkilöiltä silloin edellytetään. Paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarveselvitystä varten oli varattuna yhteensä 25.000 eu-roa. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä haki toukokuussa 2006 paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarveselvityksen tekemiseen valtionavustusta 25.000 euroa, joka myös kuntayhtymälle myönnettiin kesäkuussa 2006. Näin ollen koko selvitystyö annettiin kuntayhtymämme tehtäväksi. Tutkimuksen on suunnitellut ja toteuttanut kuntayhtymän kehittämiskeskus. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on turvata työelämälle riittävä ja oikein koulutettu työvoima, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen, kilpailukyvyn ja tuloksellisen toiminnan. Opis-kelijat puolestaan odottavat koulutusorganisaatioilta houkuttelevaa, mielenkiintoista koulutustarjon-taa ja sitä, että koulutus antaa heille mahdollisuuden sijoittua työelämässä uratoiveidensa mukaises-ti.

1.2 Tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarpeet vuo-teen 2015-2020. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarpeis-ta tietoa, jota voidaan käyttää ko. tutkinnon valtakunnallisen opetussuunnitelman kehittämisessä. Hankkeen tulokset heijastuvat myös oppilaitostasolle opetussuunnitelmaan sekä opintojen rakentee-seen ja opintojaksojen sisältöihin. Hanke on jakautunut tausta-analyysin tekemiseen, suurten kehityssuuntien ja tulevaisuuskuvien tarkasteluun, yrityskyselyyn, kokoavaan asiantuntijatyöskentelyyn, osaamistarveraportin laatimi-seen ja muutosvaikutusten määrittelyyn.

10

1.3 Tutkimusongelmat Tutkimustehtävä on jaettu seuraaviin tutkimusongelmiin ja niitä tarkentaviin alakysymyksiin: 1. Mitä paperiteollisuus odottaa uusilta työntekijöiltään?

- Minkälaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen halutaan palkata tällä hetkellä? - Onko hakijoiden osaaminen työelämän näkökulmasta riittävää?

2. Miten paperiteollisuuden toimintaympäristön ennakoidut muutokset vaikuttavat työntekijöiden

osaamisvaatimuksiin ja työhön vuosiin 2015-2020 mentäessä ? - Minkälaisia haasteita muutos aiheuttaa työntekijöiden osaamiselle paperiteollisuudessa?

- Miten muutokset vaikuttavat työnkuviin, työtehtäviin ja ammattinimikkeisiin? 3. Miten eo. muutokset vaikuttavat paperiteollisuuden perustutkinnon uudistamiseen, opetus-

suunnitelman rakenteeseen, oppisisältöihin ja opetuksen toteutukseen? Tämän kysymyksen yhteydessä selvitetään opetussuunnitelmaa neljästä eri näkökulmasta:

- Nykyisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittämistarpeet - Työssäoppimista koskevat ehdotukset - Opetussisältöjen uudistaminen: opetuksen lisätarpeet ja pois jätettävät opinnot - Tutkinnon ja sitä koskevan opetussuunnitelman rakenteellinen uudistaminen

4. Mitä suosituksia tutkimuksen perusteella voidaan antaa opetussuunnitelmatyölle? - Johtopäätökset - Suositukset.

11

2 PAPERITEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN ENNAKOIDUT MUUTOKSET

Tässä luvussa kuvataan suomalaista paperiteollisuutta osana kansataloutta ja vientiteollisuutta. Li-säksi kuvataan paperiteollisuuden työllistävää vaikutusta sekä alan investointeja Suomessa ja ulko-mailla.

2.1 Paperiteollisuus Suomessa

Paperiteollisuuden asema Suomen kansantaloudessa on merkittävä. Kansantalouden riippuvuutta metsäteollisuudesta kuvaa mm. se, että massa- ja paperiteollisuuden osuus tavaraviennistä oli vuon-na 2005 yli 15 %. Taulukossa 1 on esitetty metsäteollisuuden ja erikseen massa- ja paperiteollisuu-den osuudet työllisyydestä, bruttokansantuotteesta, teollisuustuotannosta ja viennistä viiden vuoden välein vuodesta 1980 vuoteen 2005 (Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportti 2006). Taulukko 1 Metsäteollisuus Suomen kansantaloudessa.

Taulukko 2 kertoo, miten metsäteollisuusyritysten tuotanto on vuonna 2006 jakautunut tuoteryhmit-täin sekä tuoteryhmittäiset vientimäärät ja tuotantolaitosten määrät. Paperin, kartongin ja sellun osuus tuotannosta oli vuonna 2006 66 % ja vientitonneista 62,5 % (Paperiteollisuuden tulevaisuus-työryhmän raportti 2006). Vuonna 2006 oli metsäteollisuuden osuus 20 % Suomen kokonaisvien-nistä (61,4 miljardia euroa).

12

Taulukko 2 Suomen metsäteollisuus tuoteryhmittäin 2006.

Kuviossa 1 on esitetty Suomen osuus maailman metsäsektorista. Paino- ja kirjoituspapereiden vien-nistä Suomen osuus on 20 % ja paperin ja kartongin viennistä 12 %.

Kuvio 1 Suomen osuus maailman metsäsektorista.

13

Suomen suurimmat metsäteollisuusyritykset vuoden 2006 liikevaihdon perusteella esitetään suu-ruusjärjestyksessä kuviossa 2.

Kuvio 2 Suurimmat suomalaiset metsäteollisuusyritykset. Kuvioista 3 näkyy paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden sekä mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajien maantieteellinen sijainti Suomessa (Metsäteollisuus 2007). Paperiteollisuus on alueelli-sesti keskittynyt tietyille paikkakunnille, joilla sen merkitys alueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille on suuri.

Kuvio 3 Suomen paperitehtaat 2006.

14

Kuviossa 4 on esitetty Suomen kartonkitehtaiden sijainti ja kuviossa 5 sellutehtaiden sijainti.

Kuvio 4 Suomen kartonkitehtaat 2006.

Kuvio 5 Suomen sellutehtaat 2006.

15

Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat sekä paperin ja kartongin jalostetehtaat ovat sijoit-tuneet Suomessa kuvion 6 mukaisesti.

Kuvio 6 Suomen mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat sekä jalostetehtaat. Maailmantaloudessa on tapahtunut viimeisten 10-15 vuoden aikana muutoksia, jotka näkyvät met-säteollisuudessa mm. siten, että Suomea kotipaikkanaan pitävien paperiteollisuuden yritysten tuo-tantokapasiteetista 62 % sijaitsee ulkomailla. Kuviossa 7 on esitetty suomalaisten metsäteollisuusyritysten paperi- ja kartonkikapasiteetin jakau-tuminen Suomessa ja ulkomailla (Metsäteollisuus 2007). Suomessa on kapasiteetista 38 % ja ulko-mailla 62 %.

Kuvio 7 Suomalaisten metsäteollisuusyritysten paperi- ja kartonkikapasiteetti 2007.

16

Kuviosta 8 selviää eri metsäteollisuusyritysten paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden sijoittuminen Euroopassa ja sen ulkopuolella. (Metsäteollisuus 2007.)

Kuvio 8 Suomalaisten metsäyhtiöiden paperi-, kartonki- ja sellutehtaat sekä jalostetehtaat ulko-

mailla. Metsäteollisuusyritysten omistuspohja on globaalia: pääomat hakeutuvat ilman merkittäviä esteitä sinne, missä pääoman tuotto on korkein. Erityisesti Kiina houkuttelee sijoituksia muualta maailmas-ta. Markkinoilla kysyntä ja tuotanto kasvavat voimakkaasti Aasiassa, jolloin myös investoinnit kas-vavat siellä, kun taas kasvu Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa kasvu on hidasta. Selluteolli-suus on kasvanut Etelä-Amerikassa, jossa eukalyptussellun tuotantokapasiteetti on lähes samalla tasolla kuin Pohjois-Amerikan ja Euroopan sellukapasiteetti yhteensä. Stora Enso on myynyt syys-kuussa 2007 Pohjois-Amerikassa sijaitsevat yksikkönsä uudelle omistajalle. Kuvio 9 kuvaa ennustettua kysynnän kasvua (milj. tonnia) eri puolilla maailmaa vuoteen 2020 men-täessä.

Kuvio 9 Paperin ja kartongin kysynnän kasvu maailmassa aikavälillä 2004-2020.

17

Suomalaiset metsäyhtiöt investoivat ulkomaille enemmän kuin kotimaahan (kuvio 10, Metsäteolli-suus 2007).

Kuvio 10 Suomalaisten metsäteollisuusyritysten investoinnit. USA on maailman suurin paperin ja kartongin tuottajamaa. Suomi on maailmanlistalle sijalla 6. (Kuvio 11).

Kuvio 11 Suurimmat paperin ja kartongin tuottajamaat 2005.

18

Suomi on kolmanneksi suurin paperin ja kartongin viejämaa: vuonna 2005 vientiin meni 12,4 mil-joonan tonnin tuotannosta 11,5 miljoonaa tonnia eli 93 % (Kuvio 12).

Kuvio 12 Suurimmat paperin ja kartongin viejämaat 2005. Suomi on suurin paino- ja kirjoituspaperinviejämaa (kuvio 13).

Kuvio 13 Suurimmat paino- ja kirjoituspaperin viejämaat 2005.

19

Kuvioissa 14 ja 15 on esitetty Euroopan ja maailman suurimmat metsäteollisuusyritykset. Euroo-passa Stora Enso, UPM Kymmene ja Metsäliitto ovat kärkinelikossa. Myös maailmanlaajuisessa mittakaavassa ne ovat sijoilla 1 ja 3 suuruudella mitattuina (kuvio 15).

Kuvio 14 Euroopan suurimmat metsäteollisuusyritykset 2006.

Kuvio 15 Maailman suurimmat paperin ja kartongin tuottajat 2007.

20

Paperiteollisuudessa on meneillään maailmanlaajuisesti merkittävä rakennemuutos. Tuotannon ja kysynnän kasvu painottuu Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja itäiseen Eurooppaan, joissa taloudet kehit-tyvät kovaa vauhtia. Samanaikaisesti paperin kysyntä kasvaa varsin hitaasti Länsi-Euroopan ja Poh-jois-Amerikassa. Perustuotantoa siirtyy aiempaa enemmän nopeakasvuisten alueille, joilla on no-peakasvuisia istutusmetsiä. Kapasiteetin kasvua on siellä, missä markkinatkin kasvavat: paperin osalta Kiinassa ja sellun osalta Etelä-Amerikassa. Lopputuotteiden reaalihinnat laskevat. Kansain-väliset pääomat liikkuvatkin investointeja varten sinne, missä markkinat kasvavat ja kustannukset ovat edullisia. Globaaleista metsäteollisuuden markkinoista poikkeavia käsityksiä edustaa nykyinen Stora Enson Pohjois-Amerikasta vetäytyminen, jota on perusteltu sillä, että puunjalostus on aina lopulta paikallista toimintaa ja kansainväliselle toiminalle on oltava kannattavat perusteet, edulliset valuuttakurssisuhteet ja sopivat paikalliset markkinat. Pohjois-Amerikan ja Euroopan/ Suomen teknologinen etumatkaa kaventuu kaiken aikaa. Uusissa tuottajamaissa on kustannustaso selvästi matalampi kuin läntisissä kilpailijamaissa, joten kilpailu on koventunut. Investointien kasvu Aasiassa on aikaansaanut Euroopassa paperituotantoon ylikapasiteettia, johon on reagoitu sulkemalla tehtaita. Tämä näkyy myös henkilöstömäärän alene-misena. Henkilöstömääriin vaikuttavat myös teknologian kehittyminen ja toimintatapojen uudistuk-set. Säilyttääkseen asemansa alan johtavana tuotanto- ja innovaatioympäristönä metsäteollisuus panos-taa uusien tuotteiden, palvelujen ja kilpailuetujen rakentamiseen. Tärkeää on panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, metsäteollisuuden kannalta järkevään energia- ja ilmastopolitiikkaan, työmarkkinoi-den uudistamiseen sekä kustannustehokkaisiin logistiikka- ja infrastruktuuriratkaisuihin.

Kuviosta 16 ja 17 näkyy selvästi henkilöstömäärän aleneminen 10 viimeisen vuoden aikana Metsä-teollisuus ry:n jäsenyrityksissä.

Kuvio 16 Henkilöstömäärä metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä.

21

Kuviossa 17 on esitetty erikseen paperiteollisuudessa työskennelleiden määrän väheneminen vuo-den 2005 loppuun asti. (Tilastokeskus, ETLA) Vuosina 2006 ja 2007 on vähennyksiä tehty lisää erilaisten työn uudelleenorganisointien, tehtaiden sulkemisten ja kannattavuuden parantamistoiminen vuoksi esim. Voikkaalla, Kaukaan tehtailla ja Tervasaarentehtaalla. UPM:n kolmivuotisessa kannattavuuden parantamisohjelmassa toteutetaan Suomessa yhteensä 2557 henkilön vähennys pääosin eläkejärjestelyin, mutta myös irtisanomisella. Vastaavanlaista kannattavuuden parantamista on meneillään muillakin yhtiöillä. Tällä hetkellä työskentelee sellu- ja paperiteollisuudessa noin 30 000 henkilöä Paperityöntekijöiden ikäjakauma on kuviossa 18 esitetyn mukainen. Kuviosta voi päätellä, että alal-ta jää eläkkeellä 600-800 henkeä vuosittain vuoden 2015 tienoilla. Lähivuosien kokonaispoistumak-si on arvioitu noin 1000 henkeä vuosittain ja rekrytointitarpeeksi 400-600 henkilöä vuodessa (Väli-raportti 2007, OPM:n asettama työryhmä). Sellu- ja paperiteollisuuteen koulutetaan henkilöstöä tällä hetkellä 18 ammatillisessa oppilaitokses-sa. Metsäteollisuudella on kaksi omaa oppilaitosta. Alalta valmistuu nuorisoasteen koulutuksesta vuosittain noin 250-300 henkilöä ja aikuisopinnoista noin 200 henkilöä, joten määrä vastaa tarvetta. Rekrytointitarve voimistuu hiljaisemmista lähivuosista mentäessä lähemmäs vuotta 2015. Ensi vuo-sikymmenen tarvittavaa aloituspaikkamäärää voitaneen kuitenkin ennustaa tarkasti vasta sen jäl-keen, kun tiedetään alan suunnitelmat nykyisen toiminnan mahdollisista muutoksista.

Kuvio 17 Paperiteollisuuden työllisyys Suomessa, 1000 henkilöä. Kuvio 17 Paperiteollisuuden työllisyys Suomessa, 1000 henkilöä.

Kuvio 17 Paperiteollisuuden työllisyys Suomessa, 1000 henkilöä.

22

Suomen paperiteollisuus on osaamiseltaan ja tuotantoteknologialtaan maailman huippua. Ala kuu-luu ns. metsäklusteriin, jossa toimijat muodostavat ainutlaatuisen osaamiskeskittymän ja jossa toi-mialat ylittävä yhteistyö ja liiketoiminta ovat lisänneet toimijoiden vahvuuksia. Metsäklusterin ydin on massaa, paperia ja kartonkia sekä näiden jatkojalosteita ja puutuotteita jalostava metsäteollisuus. Metsäklusteriin kuuluvat lisäksi metsätalouden harjoittajat, logistiikkayritykset, kone- ja laiteval-mistajat, energiantuottajat, kemikaalien valmistajat, alan tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja konsul-tit, graafinen teollisuus, pakkausteollisuus ja puuta käyttävä rakennusteollisuus. Kuvio 19 havain-nollistaa käsitettä ”metsäklusteri”.

Kuvio 19 Metsäklusteri.

Kuvio 18 Paperityöntekijöiden ikäjakauma.

Paperityöntekijöiden ikäjakauma

23

Metsäklusterin uudistumista (kuvio 20) kuvataan siten, että siihen tulevat entisten lisäksi kuulu-maan energiateollisuus, rakentaminen ja sisustus sekä tulevaisuuden alat ja uudet toimijat. /Metsäteollisuus ry 2007, 10). Metsäklusterin osuus bruttokansantuotteesta on 10 %, teollisuustuo-tannosta 30 % ja nettovientituloista kolmannes, joten se on vahva tekijä maailmankaupassa (emt., 10).

Kuvio 20 Suomen metsäklusteri nyt ja tulevaisuudessa.

2.2 Paperiteollisuuden tulevaisuuden muutokset vuosiin 2015-2020 mentäessä Paperiteollisuuden toimintaympäristön muutoksia ja niihin vaikuttavia seikkoja ovat tulevina vuosi-na

o puun ja energian hinta ja saatavuus o kannattavuuden ja kilpailukyvyn muutokset (palkka- ja muu kustannustaso, kuljetus-

kustannukset) o kulutuksen kasvun keskittyminen Aasiaan o työn ja työntekijöiden kansainvälistyminen.

Osa muutoksista on ollut meneillään jo monia vuosia.

2.2.1 Tulevaisuuden tavoitteet tutkimus- ja kehitystyössä sekä tuotteissa

Seuraavassa esitetään tutkimuksen taustana käytettyjä otteita Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton yhteisestä julkaisusta ”Paperiteollisuus- Toimialan tilanne ja tulevaisuuden haasteet, tulevaisuustyö-ryhmän raportti 31.5.2006” ja Metsäteollisuus ry:n julkaisusta ”Suomen metsäteollisuuden näkö-

24

kohtia hallitusohjelmaan 2007-2011”. Näitä taustatietoja on esitelty haastatteluissa keskustelun ja ennakoinnin pohjaksi.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvo vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin puolet arvosta tulee uusista tuotteista. Kotimaiseen puun käyttöä pyritään lisäämään neljänneksellä.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanokset vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on suunnata metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymän puitteissa tehtävään tutkimukseen yhteensä 50-70 miljoonaa euroa vuosit-tain yksityistä ja julkista tutkimusrahoitusta.

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiassa linjataan metsäklusterien ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet seuraaviksi (Metsäteollisuuden tietopalvelu/ Tulevai-suuden asiakasratkaisut/ http://www.metsateollisuus.fi/infokortit/tutkimus7/Sivut/default.aspx Luet-tu 3.7.2007):

Älykkäät puu- ja kuitutuotteet Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden sekä uuden liike-toiminnan kehittämisen.

Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit

Puun uusia käyttömahdollisuuksia tulee tutkia ja niiden hyödyntämistä kehittää. Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo

Tulevaisuuden biojalostamo erottaa puusta nykytuotteiden lisäksi materiaaleja, kemi-kaaleja ja energiatuotteita, mikä puolestaan luo uutta liiketoimintaa.

Metsien kestävä käyttö

Metsien tuottavuutta ja metsätalouden kannattavuutta tulee parantaa kestävän kehi-tyksen periaatteiden mukaisesti. Myös metsien käytön hyväksyttävyys on edellytys metsäklusterin menestymiselle.

Puubiomassalle lisäarvoa

Puubiomassan ominaisuuksien ja uudenlaisen käytön hyödyntäminen lisää puun ar-voa ja ohjaa puun käyttöä ominaisuuksien mukaan eri käyttökohteisiin.

Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat

Kehitetään radikaalisti uudenlaisia, niukkaresurssisia ja energiatehokkaita tuotanto-järjestelmiä, joiden avulla vähennetään pääomaintensiivisyyttä ja parannetaan koko klusterin tehokkuutta ja joustavuutta.

Tulevaisuuden asiakasratkaisut

Kehitetään uusia houkuttelevia, asiakaslähtöisiä ja kilpailukykyisiä tuotteita ja palve-lukonsepteja esimerkiksi painetun viestinnän, pakkaamisen, rakentamisen ja sisusta-misen sekä uusien tuotealueiden kuten kemian- ja energiatuotteiden tarpeisiin.

Metsäteollisuuden näkemyksen mukaan alan menestys perustuu asiakaslähtöisiin tuotteisiin ja koko klusterin toiminnan on oltava vahvasti asiakaslähtöistä. Tämä näkyy myös tutkimuksessa ja kehi-tyksessä.

25

Tulevaisuuden asiakasratkaisujen perusta on erinomainen ymmärrys asiakkaiden ja kuluttajien tarpeista ja odotuksista sekä kuluttajien käyttäytymisen ennakointi riittä-vän aikaisin. Mahdollisuuksia löytyy sekä nykyisissä tuotteissa ja olemassa olevan tuotevalikoiman kilpailukyvyn kasvattamisessa että uusilla tuotealueilla. Jos tuottei-siin pystytään lisäämään uusia ominaisuuksia ja kasvattamaan asiakkaan tuotteista saamaa arvoa, niin monien metsäklusterin nykyisten tuotteiden kysyntää voidaan lisä-tä.

Myös teknologiaratkaisut ovat tärkeitä asiakkaalle tuotetuissa ratkaisuissa. Tulevai-suuden asiakasratkaisuissa ovat tuotteiden ja palvelukonseptien lisäksi olennaisen tärkeitä sellaiset teknologiat, jotka mahdollistavat uusien tuotteiden ja palveluiden valmistamisen tai olemassa olevien tuotteiden lisäarvon kasvattamisen.

Painetun viestinnän kehittämiseksi tarvitaan teknologiaa, jonka avulla saadaan painokustannuksia alennetuksi ja kokonaistehokkuutta parannetuksi. Lisäksi on tarpeen löytää uusia tapoja tuottaa hou-kuttelevia ja vetovoimaisia painotuotteita.

Asiakkaiden tarpeisiin sovitettujen, kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden, teknologioiden ja palvelukonseptien on osaltaan luotava hyvät edellytykset.

Yhtenä haasteena pidetään pakkaamisen osalta sitä, että pakkaustuotteita, teknologiaa ja palvelu-konsepteja kehitetään yhdessä pakkauksia käyttävien ja valmistavien yritysten sekä logistiikkaket-jun kanssa. Tavoitteena on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeiden innovatiivinen toteuttaminen metsä-klusterin tuotteilla.

Puu- ja kuitupohjaisten tuotteiden toimivuuden ja kestävyyden parantaminen ja toi-saalta puun ja kuidun ominaisuuksien laajempi hyödyntäminen muodostavat toisen haasteen.

Tavoitteet tutkimuksessa ovat

- kehittää painetun viestinnän arvoketjuun uusia houkuttelevia, asiakkaitten tarpeisiin sovitet-tuja, kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita, teknologioita ja palvelukonsep-teja

- kehittää pakkaamisen arvoketjuun uusia, kilpailukykyisiä, puuta ja sen ominaisuuksia hyö-dyntäviä tuotteita, uuttaa teknologiaa pakkausten tuottamiseksi ja uusia palvelukonsepteja

- kehittää tulevaisuuden asiakasratkaisuja uusille tuotealueille kuten kemian- ja energiatuot-teisiin.

Tutkimuskohteita

- painetun ja sähköisen viestinnän vuorovaikutus ja synergia - painetun viestinnän merkitys oppimisessa - uudet teknologiat (painokoneet, konvertointi- ja pakkauslaitteistot sekä näiden yhdistelmät)

pakkausten valmistamiseen - uudet mielenkiintoiset tuotteet ja palvelukonseptit rakentamiseen ja sisustamiseen - asiakas- ja ryhmäkohtaisesti räätälöidyt ja on-demand-tuotteet - puu- ja kuitupohjaisten tuotteiden toimivuuden ja kestävyyden parantaminen - biopohjaisten raaka-aineiden, pigmenttien ja täyteaineiden käyttö lopputuotteiden hyväksyt-

tävyyden lisäämiseksi - kuitutuotteiden uusiokäytön ja kierrätyksen edistäminen parantamalla tuotteiden rakennetta

ja tuotantoprosesseja - asiakaslähtöiset hygienia- ja hoivatuotteet, elintarvikehuolto ja näihin liittyvät turvallisuus-

ja ympäristöseikat

26

- tuotteiden käytön, uusiutuvuuden ja ekologisten valintojen vaikutusten mittaaminen, hyö-

dyntäminen ja kehittäminen - kuluttajien tarpeiden ja käyttäytymisen sekä siinä tapahtuvien muutosten ymmärtäminen ja

ennakointi (http://www.metsateollisuus.fi/infokortit/tutkimus7/Sivut/default.aspx/ Metsäteollisuuden tietopalvelu, luettu 3.8.2007)

2.2.2 Haasteet alan koulutukselle

Voidakseen vastata asiakkaiden ja markkinoiden muuttuviin tarpeisiin on metsäsektorin tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi uudistettava alan koulutuksen sisältöä, laatua ja koulutusjärjestelmän rakennetta. Metsäteollisuuden tulevaisuutta kuvataan Metsäteollisuus ry:n julkaisussa ”Suomesta paras toimin-taympäristö metsäteollisuuden tuotannolle ja innovaatioille. Suomen metsäteollisuuden näkökohtia hallitusohjelmaan 2007-2011. 15.1.2007” seuraavasti:

- Metsäklusterin visio 2030 on, että tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistu-nut. Puolet arvosta tulee tuotteista, joita ei vielä tänään valmisteta.

- Paperiteollisuuden ammatillisen koulutuksen on tuettava moniosaamista. Koulu-tuksen on annettava taidolliset ja asenteelliset valmiudet entistä monipuolisempien

työtehtävien omaksumiseen ja työtehtävien jatkuvaan kehittämiseen tuotantotekno-logian ja toimintaympäristön muuttuessa.

- Paperiteollisuuteen on saatava käyttöön vähintään samat nykyaikaiset toimintatavat kuin muissakin paperiteollisuusmaissa ja muilla aloilla Suomessa. Nykyaikaisiin toi-mintamalleihin kuuluvat mm. nykyistä laajemmat tehtävänkuvat ja henkilöstön mo-

nipuolinen osaamisen. … Teollisuus on vastavuoroisesti valmis kouluttamaan työn-tekijöitään ja tarjoamaan heille laaja-alaisia työtehtäviä ja ammatillisia kehitysmahdol-lisuuksia.

- Työpaikkatason tutkimukset osoittavat, että tuottavuutta voidaan lisätä mm. tiimi-

työllä sekä työjärjestelyitä ja johtamiskäytäntöjä parantamalla (Paperiteollisuus - Toimialan tilanne ja tulevaisuuden haasteet. Paperiteollisuuden tu-levaisuustyöryhmän raportti 31.5.2006. Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ry)

- Suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat palkkakustannukset, puun hinta ja saanti sekä energian hintataso ja kuljetuskustannukset. Energian ja ul-komaisen raaka-aineen hintaan on vaikea vaikuttaa. Tällöin voidaan kustannustehok-kuutta ja hintakilpailukykyä hakea henkilöstökuluista, kuten nyt jo tehdään.

Edellä olevasta on selvästi löydettävissä ne ydinkohdat, jotka suuntaavat alan ammatillisen koulu-tuksen kehittämistä.

27

3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Ennakointitutkimuksen lähtökohtana on käytetty keväällä 2006 tehtyä valtionavustusanomusta, jos-sa kuvattiin tutkimussuunnitelma. Suunnitelmaa on täydentänyt ja ohjannut edellä kuvattu alan muutos ja tulevaisuuden kuva, joita on hyödynnetty empiirisen osan haastattelujen ja kyselyjen laa-dinnassa.

3.1 Tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja ennakoinnin käynnistäminen Tutkimus käynnistyi 19.1 2007 aloituskokouksella, johon osallistuivat kuntayhtymän kehittämis-keskuksen lisäksi Etelä-Karjalan ammattiopiston tekniikan koulun johto, koulutuspäällikkö ja osas-tonjohtaja sekä esimiestasoa UPM-Kymmenen Kaukaan tehtailta. Vastaava aloituskokous pidettiin Stora Enson Imatran tehtaalla. Aloituskokouksissa esiteltiin ennakointitutkimuksen tavoitteet ja opetushallituksen hyväksymä työ-suunnitelma. Kokouksessa sovittiin käytännön tasolla, miten aineiston keruu toteutetaan haastatte-luin ja lomakekyselyllä po. tehdasyksiköiltä. Lisäksi tutkimusjohtaja esitteli aikataulua ja aineiston keruun suunnitelmaa myös muilta alan toimijoilta eri puolilla Suomea.

3.2 Tutkimusmenetelmä Osaamistarpeiden ennakointiin liittyvä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus*, jonka viitekehystä kuitenkin luotiin Grounded theory-menetelmällä aineistolähtöisesti. Tutkimuksen em-piirisen osan haastatteluja varten rakennettiin viitekehystä metsä- ja erityisesti paperiteollisuuden nykytilasta, toimintaympäristöstä ja tulevaisuudesta useiden valmiiden alan dokumenttien avulla. Täten syntyneen viitekehyksen avulla pystyttiin haastatteluissa esittämään väittämiä ja oletuksia, joita haastateltavat voivat vastauksissaan arvioida ja peilata omiin käsityksiinsä. Haastattelujen ai-kana esiin tulleita tietoja ja arvioita puolestaan käytettiin kyselyn rakentamisessa, jotta ohjattiin kyselyyn vastanneet arvioimaan esimiesten esille nostamia asioita. _______________________________________________________________________________ * Laadullisessa tutkimuksessa kuvataan todellista elämää ja tutkitaan tutkimuskohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (emt., 161). Tutkimusstrategia on laadullisessa tutkimuksessa strukturoimaton ja se voi muuttua ja jalostua tutkimuksen edetessä. Kvalita-tiivinen tutkimus luo uutta teoriaa mieluummin kuin varmistaa olemassa olevaa (Bryman 1988, 94). Tässä tutkimuksessa todentuivat kaikki kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteet eli

– kokonaisvaltainen tiedonhankinta todellisissa tilanteissa – ihmiset ovat tiedon keruun instrumentteja (havaintoja, keskusteluja) – induktiivinen analyysi (aineiston monipuolinen ja yksityiskohtainen tarkastelu) – käytetään metodeja, joissa tutkittavat “äänessä” antamassa tutkimustietoa – kohdejoukko valitaan tarkoitukseen sopivasta joukosta, ei satunnaisesti – tutkimussuunnitelma syntyy ja elää tutkimuksen ja olosuhteiden mukaisesti, voi tulla yllätyksiäkin – tapaukset ovat ainutlaatuisia – eivät yleistettäviä – joten aineistokin tulkitaan tämän mukaan. (Hirsjärvi, Sajavaara &

Remes 1997, 165.) Tutkimuksessa voidaan käyttää useaa metodia: havainnointia, haastatteluja ja dokumenttien tutkimista ja tutkimuksessa kuvataan tavallisesti ilmiötä (Hirsjärvi ym. 1997, 130). Teorian rakentaminen tapaustutkimuksessa toteutuu Eisenhardtin (1989, 532–550) mukaan prosessina, jossa tapahtuu aloitus, vali-taan tapaukset, valitaan tutkimusstrategia, kerätään aineisto, analysoidaan tiedot, muotoillaan mahdolliset hypoteesit, tutkitaan kirjal-lisuutta ja tehdään johtopäätökset. Tällaisella prosessilla on mahdollista kehittää uusia lähestymistapoja tutkittaviin ilmiöihin ja muodostaa niistä teoriaa.

28

Tutkimuksessa on hyödynnetty opetushallituksen laadullisen ennakoinnin Osenna-mallia, jossa tut-kimuksen ensimmäisenä vaiheena on alaan tutustuminen ja sen kuvaaminen, toimintaympäristön muutosten ja niiden vaikutusten selvittäminen, alan toiminnan kuvaus sekä kehityshaasteiden ja tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittäminen. Tutkimukseen on sisältynyt myös lomakekyselynä toteutettu määrällinen osio, jonka tavoitteena on ollut täydentää haastatteluilla saatua aineistoa. Prosessimainen ennakointimalli etenee seuraavasti: tausta-analyysien laatiminen, suurten kehitys-suuntien ja tulevaisuudenkuvien tarkastelu, yrityskyselyn tulokset, kokoava asiantuntijatyöskentely, osaamistarveraporttien laatiminen ja muutosvaikutusten määrittely. Tausta-analyysien laatimisessa päätettiin hyödyntää tuoreimpia alan julkaisuja sekä johtotehtävissä olevien henkilöiden käsityksiä tulevaisuudesta. Haastattelujen ja kyselyjen perusteella oli tavoitteena löytää nykyisen opetussuun-nitelman ja sen toteutuksen hyvät, säilytettävät osat ja toisaalta kehittämistarpeet. Aineiston analysoinnin tuottamia tuloksia oli tarkoitus arvioida asiantuntijatyöskentelyssä, jotta saadaan nousemaan esiin kehitystrendit ja vastaukset tutkimusongelmiin. Erityisesti opettajien ja neuvottelukunnan tehtävänä on määrittää, miten opetussuunnitelmaa on kehitettävä, jotta tutkinnos-sa syntyy sellaista osaamista, jota haastateltavat ja kyselyyn vastanneet ovat asettaneet tulevaisuu-den osaamisvaatimuksiksi.

Tutkimuksen prosessimaisuus toteutui käytännössä seuraavasti:

- tausta-aineiston kokoaminen ja analysointi haastattelujen ja kyselylomakkeen muodostamis-ta varten

- työelämälähtöinen osaamistarpeiden arviointi nyt ja tulevaisuudessa (haastattelut ja kyselyt) - tulevaisuuden muutosten ennakointi ja vaikutus työelämän näkökulmasta - opetussuunnitelman muutostarpeiden ennakointi edellisten pohjalta (haastattelujen ja kysely-

jen perusteella) - asiantuntijaraatien 1. käsittely: a) opettajat ja muu ammattiopiston ja ekkyn edustajat

15.5.2007, b) työelämän edustajien käsittely UPM-Kymmenen Kaukas 16.5.2007 ja Stora Enso Imatralla 23.5.

- väliraportti opetushallitukselle 31.5.2007 mennessä - väliraportin ja tulosten esittely opetushallituksen seminaarissa 12.6.2007 Helsingissä - analysoinnin jatkaminen - asiantuntijaraatien 2. käsittely syyskuu 2007 - yhteenveto ja loppuraportti 30.11.2007 mennessä.

3.3 Aineiston keruu Kohderyhmä Kohderyhmän suunnittelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että aineistosta syntyy monipuolinen, osaamistarpeita eri näkökulmista esiin tuova kokonaisuus. Sen vuoksi haastattelut ja kyselyt päätet-tiin tehdä esimiestasolla oleville, alan henkilöstön kehittämisestä ja rekrytoinnista vastaaville sekä työntekijätasoa edustaville ja yhtiöiden ylimpään johtoon kuuluville henkilöille. Haastatteluun pää-tettiin valita kattavasti paperi- ja kartonkiteollisuuden suurimpia yrityksiä. Tutkijat kuten myös toi-meksiantaja OPH pitivät tärkeänä, että mukana oli muutakin kuin tutkijaorganisaation paikkakun-nan yrityksiä. Tavoitteena oli haastatella noin 50 henkilöä (työnjohtoa, ylempää johtoa, opettajia) ja tehdä kysely enintään 100:lle työntekijälle. Tavoitteena oli lisäksi saada asiantuntijatyöskentelyyn

29

mukaan 15-25 henkilöä analysoimaan tutkimusaineistoa sekä esittämään suosituksia ja johtopäätök-siä. Kohderyhmän monitasoisuudella haettiin myös selvittää, ovatko käsitykset tulevaisuudesta sa-manlaiset vai erilaiset sen mukaan, millä organisaatiotasolla toimitaan. Lisäksi haluttiin selvittää, onko käsityksissä eroja tehtaan tuotantomuodon perusteella (paperi-kartonki-sellu, näiden yhdistel-mä). Aineistoa kerättiin valmiiden dokumenttien tiedoista sekä haastattelemalla ja kyselyillä. Haastatte-lu- ja kyselyaineistoa oli päätetty koota monelta eri taholta ja moniportaisesti eri nimikkeillä ja eri organisaatiotasolla olevilta henkilöiltä. Tällä tavoin varmistettiin jo suunnitteluvaiheessa, että tut-kimuksessa toteutuu triangulaatio eli monipuoliset aineistot *, useamman tutkijan yhteistyö, asian tarkastelu eri näkökulmista ja monimenetelmällisyys eli laadullisen ja määrällisen aineiston kerää-minen täydentämään toisiaan. Triangulaatiolla haluttiin myös vahvistaa tutkimuksen luotettavuutta. Haastattelun valmistelussa ja itse haastattelulomakkeessa käytettiin taustamateriaalina Metsäteolli-suus ry:n ja Paperiliiton julkaisuja, joissa visioitiin tulevaisuutta aina vuoteen 2030. Tällä tavoin luotiin haastatteluille pohjaolettamuksia, joiden esittämää taustaa vasten sitten peilattiin ja arvioi-tiin tulevaisuuden kehityssuuntia osana haastatteluja. Kohderyhmän haluttiin arvioivan koko tutkin-toa sekä opetussuunnitelman rakenteen ja sisällön muutostarpeita ja työssäoppimisjaksoja suhteessa alan osaamistarpeisiin ja työtehtäviin. Lisäksi haluttiin ennakoida, miten henkilöstörakenne, ammat-tinimikkeet ja työnkuvat tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. Haastatteluissa esiteltiin haastatelta-ville Metsäteollisuus ry:n hahmottelemaa prosessinhoitajatutkintoa, jossa voidaan suuntau-tua/erikoistua jollekin prosessiteollisuuden alalle. Haastatteluja ja kyselyjä tehtiin Botnian, M-realin, Metsäliitto-konsernin, Metsäteollisuus ry:n, Sto-ra Enson ja UPM-Kymmenen sekä M-Instituutti Silvan edustajille. Edellä mainitut tehtaat olivat joko paperin, kartongin ja sellun valmistajia tai vain sellun valmistajia. Silva-Instituutti on Metsä-liitto-konsernin oppilaitos, jonka vastaa konsernin henkilöstön ammattitutkinnoista, oppisopimus-koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi haastateltiin opettajia. Haastatteluja tehtiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Haastattelu jakautui kahteen osaan: Ensimmäisessä osassa selvitetään voimassa olevan opetussuunnitelman ”hyvyyttä” työpaikkanne näkökulmasta (mitä odotatte teille työhön valitun osaavan työhöntulovaiheessa). Näin saadaan esiin myös nykyisen opetussuunnitelman kehittämistarpeita. Toisessa osassa ennakoidaan tulevia muutoksia ja niiden vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulu-tukseen. Apuna käytetään Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton tuoreita julkaisuja, joissa on ennakoi-tu tulevaisuutta. Teemahaastattelun runko lähetettiin sähköpostitse kaikille haastateltaville, jotta he voisivat valmis-tautua kysymyksiin vastaamiseen. Haastattelurungon liitteenä olevalla kyselylomakkeella kartoitet-tiin tämän hetken työhönottokriteereitä ja sitä, mitkä kouluvaiheen opintokokonaisuudet ovat tärkei-tä työssä onnistumisen kannalta. Kyselylomake oli tarkoitus täyttää vasta haastattelun jälkeen ja se palautettiin tutkijalle sähköpostitse. Työntekijöille suunnatut kyselyt rakennettiin nykyisen opetussuunnitelman pohjalle ja haastatteluis-sa esiin nousseiden seikkojen pohjalle. Tavoitteena oli löytää niitä käytännön työssä ilmenneitä osaamistarpeita, jotka alan ammatti-ihmiset itse ovat työnsä kautta tunnistaneet jokapäiväisessä työssä tärkeiksi tiedoiksi, taidoiksi tai ominaisuuksiksi. Myös kyselyillä selvitettiin henkilökunnan käsityksiä tulevista työnkuvista ja tehtäväkokonaisuuksista sekä alan muutoksista. _______________________________________________________________________________ * Erilaisten ja eri menetelmin koottujen aineistojen vertailu ja vastakkain asettelu on määritelty aineistotriangulaatioksi (Dentzin & Lincoln 1994; Silverman 1994; Syrjälä 1994; Eskola 1998, 69).

30

Teemahaastattelun haastattelulomake ja kyselylomake ovat liitteenä. Valmiit dokumentit on merkit-ty lähteisiin.

Aikataulu ja osallistuneiden määrä - haastateltuja helmi- maaliskuussa 2007 yhteensä 49 henkilöä - kyselyyn vastanneita maalis-huhtikuussa 2007 yhteensä 37 henkilöä - tutkimuksen aloituspalavereissa ja asiantuntijapalavereissa oli mukana tulosten arviointivai-

heessa 25 henkilöä - osallistuneita yhteensä 111 henkilöä - käytetyt muut aineistot: Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton julkaisut, Metsäliitto ry:n julkai-

sut, Botnian henkilöstölehti, ajankohtaiset sanomalehtien artikkelit.

Aineiston saturaatio Haastatteluja tekemässä oli koulutuskuntayhtymän kehittämiskeskuksen kolme henkilöä. Ryhmä-haastatteluissa heitä oli aina kaksi kerrallaan, kun taas puhelinhaastattelut tehtiin yksilötyönä. Vas-tauksia analysoitiin ryhmässä. Kun haastattelut olivat noin puolivälissä, ilmeni, että kaikilla haastateltavilla oli tietyissä muutosta vaativissa asioissa hyvin samanlaiset käsitykset. Kun edellä kuvatut haastattelut oli saatu tehdyksi, todettiin, että saturaatiopiste on saavutettu. Saturaatiolla tarkoitetaan, että tutkijat huomaavat jossain vaiheessa haastatteluprosessia, ettei mitään uutta enää tule esille, vaikka haastatteluja jatkettaisiin, vaan viimeiset haastattelut ovat toistaneet samaan kuin aiemmat. * Tällöin aineiston keruu voidaan lopettaa, koska siitä ei synny enää lisäarvoa tutkimukselle.

3.4 Aineiston käsittely ja analysointi Aineisto ryhmiteltiin vastaajaryhmittäin (esimiesten haastattelut, työntekijöiden kyselyt, muiden asiantuntijoiden haastattelut). Vastaajaryhmittäin tehtiin kysymyksittäin yhteenvedot ja graafiset esitykset, joilla havainnollistettiin vastausten jakautumista eri vaihtoehtojen kesken. Laadullisen tutkimuksen aineiston analysointi käynnistyy jo aineiston keruun aikana. Kun kaikki haastattelut ja kyselyjen vastaukset oli saatu, niitä analysoitiin lukemalla vastauksia ja tekemällä excell-yhteenvedot kyselyistä. Haastatteluaineistoa analysoitiin tutkimusongelmittain, jolloin vastauksista nostettiin esiin niitä ke-hittämistarpeita, muutoksia ja ehdotuksia, jotka korostuivat merkittävässä määrin vastauksissa. Sen lisäksi koottiin toiseen ryhmään vastaukset, joissa haastateltujen näkemykset olivat kovin hajallaan tai jopa vastakkaisia. Tällä tavoin vastuksista erottuivat selvät trendit, joita kaikki pitivät todennä-köisinä tai toivottavina. ________________________________________________________________________________ * Saturaatiossa on kyse hypoteettisen, syntymässä olevan uuden teorian tai luokituksen testaamisesta uudessa tilanteessa ja uudella aineistolla niin kauan, kunnes mitään merkittävää uutta tai muutettavaa ei enää löydy (Hopkins 1988, 110–113; Rostila 1991, 65–79). Laadullisessa tutkimuksessa korostetaan aineiston määrän sijaan sitä, että aineistoa on koottu saturaatiopisteeseen asti ja että on käytetty riittävää määrää erilaista ja erilaisin menetelmin kerättyä aineistoa, jotta tutkittavaa ilmiötä voidaan analysoida eri näkökul-mista (Eskola 1998, 62–69). Erilaisten ja eri menetelmin koottujen aineistojen vertailu ja vastakkain asettelu on määritelty aineistot-riangulaatioksi (Dentzin & Lincoln 1994; Silverman 1994; Syrjälä 1994; Eskola 1998, 69).

31

Aineistoa analysoitiin myös asiantuntijaraadeissa, jotka arvioivat saatuja vastauksia ja sitä, mitä johtopäätöksiä ja suosituksia niiden perusteella voidaan antaa. Asiantuntijaraatien käsittelyssä jat-kettiin samalla myös lisäaineiston hankintaa, koska raatien jäsenet pystyivät antamaan lisäselvityk-siä ja perusteluja saatuihin vastauksiin.

32

4 PAPERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEET TULEVAISUU- DESSA

Edellä kuvatun tutkimuksen tulokset on jaoteltu seuraavissa luvuissa siten, että ensin esitellään lu-vussa 4 tutkimustulokset siitä, mitä paperiteollisuus odottaa uusilta työntekijöiltään. Seuraavassa luvussa 5 selvitetään, miten paperiteollisuuden ennakoidut muutokset vaikuttavat työntekijöiden osaamisvaatimuksiin ja työhön vuosiin 2015-2020 mentäessä. Ja luvussa 6 käydään läpi tutkimustu-loksia, jotka kuvaavat paperiteollisuuden perustutkinnon opetussuunnitelman muutostarpeita. Luvuissa 4-6 esitetään haastattelujen ja kyselyjen sekä asiantuntijaraatien työskentelyn perusteella syntyneet vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mitä paperiteollisuus odottaa uusilta työntekijöiltään?

- Minkälaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen halutaan palkata tällä hetkellä? - Onko hakijoiden osaaminen työelämän näkökulmasta riittävää?

2. Miten paperiteollisuuden toimintaympäristön ennakoidut muutokset vaikuttavat työntekijöiden

osaamisvaatimuksiin ja työhön vuosiin 2015-2020 mentäessä ? - Minkälaisia haasteita muutos aiheuttaa osaamiselle paperiteollisuudessa?

- Miten muutokset vaikuttavat työnkuviin, työtehtäviin ja ammattinimikkeisiin?

4.1 Mitä paperiteollisuus odottaa uusilta työntekijöiltään?

Tässä luvussa esitetään vastaukset siihen, minkälaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen palkataan ja onko hakijoiden osaaminen tällä hetkellä riittävää suhteessa osaamistarpeisiin.

4.1.1 Minkälaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen palkataan?

Esimiehiltä tiedusteltiin, mihin kiinnitetään rekrytointiprosessissa huomiota ja millä kriteereillä työntekijävalinnat lopulta tehdään. Vaihtoehdoiksi annettiin koulutus, työkokemus, työssäoppimi-sen suorittaminen ko. tehtaassa ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Kutakin vaihtoehtoa arvioitiin sen tärkeyden mukaan. Seuraavassa tuloksia haastattelusta ja kyselystä. a) Mihin kiinnitetään tällä hetkellä työhönotossa huomiota/ rekrytointiperusteet?

Esimiehet kiinnittävät

- eniten huomiota hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, o kuten aitoon kiinnostukseen, vuorovaikutustaitoihin, haluun tulla oppimaan eikä pel-

kästään ”olemaan töissä” - toiseksi eniten huomiota hakijan koulutukseen (korostui alan peruskoulutus).

33

Kuviossa 21 esitetään vastausten jakautuminen eri vaihtoehtojen välille.

Kuvio 21 Uuden henkilön valinnassa käytettyjen kriteerien tärkeys. Rekrytointikriteerejä selvitettiin vielä kysymällä, mitkä edellä olevista kriteereistä todellisuudessa vaikuttavat eniten siihen, kenet valitaan tehtaalle töihin. b) Tärkeimmät valintakriteerit käytännössä

Esimiehet käyttävät edellä olevia tärkeimpiä kriteerejä todellisuudessa valintoja tehdessään. Työ-kokemuksen puute ja työssäoppimisjakson suorittaminen muualla kuin omassa organisaatiossa eivät ole kuitenkaan valinnan esteitä. (Kuvio 22.)

Kuvio 22 Esimiesten käyttämät tärkeimmät valintakriteerit.

Tärkeimmät valintakriteerit

5

2

1

8

4

2

1

5

4

3

5

2 2

5

6

0 0

3

2

0 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

koulutus työkokemus työssäopp.jakso. . henk.k.om.

5 = tärkein

4 = 2 . tärkein

3 = 3 . tärkein

2 = 4 . tärkein

1 = vähiten tärkeä

Mihin asioihin kiinnitätte huomiota rekrytoidessanne uusia henkilöitä?

9

2

4

16

98

7

2

0

6 7

00

2

0 0 0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

koulutus työkokemus työssäopp. jaks. henk.k.om.

4 = erittäin tärkeä 3 = melko tärkeä 2 = ei kovin tärkeä

1 = ei tärkeä

34

Oikeaa asennetta ja henkilökohtaisia, toivottuja ominaisuuksia kuvattiin mm. seuraavilla termeillä:

- yhteistyökyky tärkeää - aktiivisuus - kiinnostunut työote - tärkeää omat valmiudet ja asenne� ihminen kehittyy työn myötä työnsä kehittäjäksi

- pitää olla aidosti kiinnostunut.

Esimiehet viestittävät haasteen opettajille: opetukselta odotetaan valmiuksien luomista, hyvää asennetta ja analyyttisia ongelmanratkaisutaitoa sekä halukkuutta ja kykyä ryhmässä toimimiseen. Haasteellisuutta lisää se, että näistä henkilökohtaisista ominaisuuksista mikään ei ole varsinaisen opintojakson aihe. Opettajien odotetaan siten käyttävän sopivia oppimismenetelmiä ja –ympäristöjä, joissa edellä toivotut ominaisuudet kasvavat ja kehittyvät.

Työssäoppimisjaksojen merkitys rekrytoinnissa Asiantuntijaraadin opettajajäsenten mielestä oli yllättävää, että teollisuus antoi niin vähän painoar-voa työssäoppimiselle. Opettajat olivat luulleet sen merkitsevän paljon enemmän. Teollisuusraati puolestaan selvensi asiaa toteamalla, että työssäoppimisjaksot ovat tärkeitä rekrytoinnin kannalta, koska juuri niiden aikana tulevat esiin oppilaiden henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka ovat tärkeitä rekrytointikriteerejä! Missään hetkellisessä haastattelutilanteessa ei voida saada yhtä selvää kuvaa ko. ominaisuuksista kuin viikkoja kestävällä työssäoppimisjaksolla.

c) Mitä uuden työntekijän on osattava työhöntulovaiheessa?

Kuviossa 23 esitetään viisi tärkeintä asiaa, jotka työntekijähaastattelun perusteella uuden työnteki-jän on osattava työhöntulovaiheessa.

Kuvio 23 Mitä uuden työntekijän on osattava työhöntulovaiheessa (työntekijäkysely).

Viisi tärkeintä asiaa, jotka uuden työntekijän on osattava työhönottovaiheessa

0

5

10

15

20

25

30

35

perustuntemusalasta

oikea asenne työturvallisuus tiimityöskentely ja yhteistyökyky

oma-aloitteisuus

35

Esimiehet esittivät seuraavanlaisia sanallisia kommentteja:

- Varsinainen työ ja sen sisältö sekä työtavat opitaan myös työntekijöiden mukaan työtä teke-mällä ja muilta oppimalla vasta työpaikalla.

- Muistettava, että tämä on peruskoulutusta, josta on saatava hyvät ja riittävät valmiudet… työn myötä opitaan varsinaiset työt, siksi koulun ei tarvitse opettaa nippeli- asioita. - (Nippelitasolle menevästä) tekniikasta helpotusta, painotus pehmeisiin ominaisuuksiin.

Koska termi alan perusosaaminen tuli haastatteluissa hiukan epämääräisesti ja väljästi määritellyksi, lähettiin esimiehille vielä analyysivaiheen jälkeen (toukokuu 2007) sähköpostitse pyyntö määritellä, mitä kukin tarkoittaa termillä alan perusosaaminen. Oheinen luettelo esittelee vastaukset. Perusosaaminen (esimiehiltä koottuja määrityksiä) - ymmärtää paperiprosessin kokonaisuutena ja siinä vallitsevat syy-seuraussuhteet

käsitteellisellä tasolla - tuntee prosessin eri osat, vaiheet ja laitteet sekä niiden toimintaperiaatteet - ymmärtää raaka-aineiden ym. prosessimuuttujien lopputuotteen laatuun vaikuttavan merkityksen - osaa "lukea" prosessia, jolloin havaitsee ennakolta mahdollisen häiriön olevan tulossa.

4.1.2 Onko hakijoiden osaaminen työelämän näkökulmasta riittävää?

Esimiehiä pyydettiin arvioimaan hakijoiden yleisimmät puutteet toivotun koulutuksen, työkoke-muksen, työssäoppimisjakson ja henkilökohtaisten ominaisuuksien suhteen. Vastaukset on koottu kuvioon 24. Hakijoiden yleisimmät puutteet esimiesten mielestä ovat, että

- hakijoilla ei sopivia henkilökohtaisia ominaisuuksia - puutteellinen koulutus .

Teollisuuden asiantuntijaraati halusi korostaa, että yksikään esimiehistä ei kuitenkaan vastannut, että koulutus olisi suurin puute. Itse asiassa vastaukset osoittavat, että koulutuksessa on työn kan-nalta melko vähän puutteita.

36

Kuvio 24 Hakijoiden yleisimmät puutteet. Rekrytoitavien toivottu koulutustausta jakautuu sellu- ja paperitehtaiden kesken alla olevan selvi-tyksen mukaisesti. Perusjako on se, että sellutehtaat, varsinkin Metsäliitto-konsernissa, haluavat sähköautomaatiokoulutuksen saaneita huomattavan paljon, kun taas paperitehtaat (Kaukas ja Stora Enso) pitävät tärkeänä, että rekrytoiduilla on alan prosessin hallintaan ja ymmärtämiseen liittyvää prosessinhoitaja-koulutusta. Haastatteluissa ilmeni, että erityisesti Metsäliitto-konsernissa (Botnia, M-real) on hakijoiden ja vali-tuksi tulevien peruskoulutukselle asetettu vaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa oikeanlai-nen henkilöstön osaamisrakenne ja koulutettavuus moniosaajan tehtäviin. Seuraavassa esitetään luettelomaisesti lainauksia haastatteluista:

- rekrytoitaessa ja ylipäänsä henkilöstön profiilia muodostettaessa tavoitteena 70/30

eli 70 % on sähköautomaatiokoulutuksen käyneitä ja 30 % prosessikoulutuksen käyneitä (näin esim. Botnia Raumalla) - jo nyt rekrytoidaan 60-70% mekaniikka- ja sähköautomaatio-taustaisia nuoria tu-levaisuutta varten

- kohti moniosaamisprofiilia� käynninvarmistajat (Keski-Suomessa käytetty termi) - käynninvarmistaja voi olla tuotantopainotteinen tai kunnossapitopainotteinen - käynnissäpito-operaattori (Joutseno –Kaskinen), Raumalla prosessinhoitaja - mallin sopimisen yhteydessä rekrytointi uudistui ja alettiin palkata erilailla koulutet-

tuja ammatti-ihmisiä, joilla erilainen perustutkinto pohjalla � sähköautomaatio � mekaaninen kunnossapito � prosessipuolen koulutus

- vuorossa aina kaikkien alojen osaajia � meillä on 5 vuoroa a´8 henkilöä, jotka toimivat tiiminä � ei vuoromestareita, vaan vuoroetumies kullakin vuorotiimillä.

Yleisimmät puutteet

0

4

0

4

2

3

0

4

3

1

4

0

3

1

4

0

1

0

1 1

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

koulutus työkokemus työssäopp . jaks. henk.k.om.

5 = suurin puute

4 3 2 1 = vähiten puutetta

37

- kunnossapitopuolen ja -koulutuksen saaneita on palkattu tuotantotehtäviin käyttö-

puolelle. Näille henkilöille on sitten ollut helppo opettaa itse tuotantotehtävät. - Tarvitaanko sitten prosessitaustaisia? (haastattelijan kysymys) – Hyvä kysymys… - Prosessin opettamisessa ei ole suuria eroja vert. prosessi/mekaniikka tai sähkö-

automaatio. Mutta kuitenkin prosessin syväosaajiakin tarvitaan. Teollisuuden asiantuntijaraadin mielestä ei edellä kuvattu 70/30-jako sovellu paperiteollisuuteen, jossa tärkeää paperitekniikan ja prosessin osaaminen.

UPM-Kymmenen ja Stora Enson tehtailla tunnistettiin myös, että nykyisessä paperiprosessinhoita-ja-tutkinnossa on ongelmana se, että kunnossapidon koulutusta on vain teoriassa, mutta ei käytän-nössä (esim. työssäoppimisjaksoilla). Tästä syystä on monessa tapauksessa helpompaa palkata kun-nossapito-koulutuksen saaneita, koska

” heidät on helpompi kouluttaa työssä prosessi-ihmisiksi kuin päinvastoin; silti tarvitaan myös prosessin syväosaajia”.

4.2 Tulevaisuuden muutosten vaikutukset osaamisvaatimuksiin ja työhön Seuraavana esitellään tutkimuksen tuloksia siitä, mitä haasteita muutokset asettavat osaamiselle paperiteollisuudessa ja miten muutokset näkyvät työnkuvissa, työtehtävissä ja ammattinimikkeissä.

4.2.1 Muutosten haasteet osaamiselle paperiteollisuudessa

Esimiehille esiteltiin aluksi erilaisten dokumenttien pohjalta, miten alan toimintaympäristön ja osaamisvaatimusten ennakoidaan muuttuvan. Sen jälkeen esimiehiä pyydettiin kertomaan, minkä-laiseksi he itse arvioivat tulevaisuutta. Seuraavassa esitetään esimiesten arvioita osaamisen muutos-tarpeista luettelomaisena koontana. a) Esimiesten arviot osaamisen muutostarpeista

* asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen � ymmärrettävä, mihin käyttöön lopputuote menee, jotta voi vaikuttaa oikean laadun ja tuotteen syntymiseen

* laatuvaatimukset, joita odotetaan Suomessa valmistetulta tuotteelta, kasvavat -> työnjako Suomi-muut muuttuu � laatuvaatimusten ymmärtämisen merkitys!

teollisuuden määrä vähenee, keskitytään suurempiin yksiköihin * puoliraaka-aineiden kuljetus ei kannata * henkilöstömäärä vähenee * tuotannon siirtyminen muualle * lopputuotteita kehitetään lisää, erikoistutaan uusiin tuotteisiin * ykkösluokan tuotteet jää meille ja huipputason lopputuotteita lisää * joustavuus, toimirajojen muokkaaminen * vastuualueiden kasvu * vakanssit tulevat jäämään pois

38

* teknisen osaamisen vaatimus kasvaa (tuotekehitys, laatu) � perustutkinnossa pitää prosessiosaamisen taso nousta korkeammalle ja monipuo- listua kunnossapidon puolelle � kannattavuuden ja kilpailukyvyn sekä tehokkuu- den lisäämisen vuoksi!

* huiput saatava alalle * sosiaalinen osaaminen, tiimityö, johtaminen korostuu * kansainvälisyys tärkeämmäksi * asenne, oma-aloitteisuus ja aito innostus oleellisia.

Esimiesten vastauksista nousevat yhteenvetona esille erityisesti seuraavat haasteet osaamisen

kasvulle: - oikea asenne työtä ja työyhteisöä kohtaan - mekaaninen kunnossapito käytännössä - sähkö- ja automaatiokunnossapito, myös käytännössä - laitetuntemus - prosessin kokonaishallinta ja ymmärtäminen - tekniset taidot ohjata ja säätää prosessia sekä vaikuttaa laatuun - sosiaaliset taidot - talousasioiden ymmärtäminen - paras osaaminen saatava esiin työpisteissä riippumatta siitä, millä ammattinimikkeel-

lä nyt toimii, jotta ennusteet hyvät puolet saadaan toteutumaan (tärkeintä että kaikki tuovat itsestään parhaan osaamisen esiin, nimikkeisiin yms. liittyvä edunvalvonta hoidettava muualla)

- työn monipuolistaminen lisää motivaatiota ja alan houkuttelevuutta jo koulutusvai-heessa

- tarvitaan alan ja sen ammattien profiilinnostoa.

b) Työntekijöiden käsitykset ammattitaitovaatimusten muuttumisesta vuoteen 2015 mentäessä

Työntekijäkyselyssä kysyttiin, muuttuvatko ammattitaitovaatimukset ja miten. Kyselyssä tarjottiin ammattitaitovaatimusten muuttumiselle kolmea erilaista vaihtoehtoa:

1) on osattava useampia valvomotehtäviä 2) on osattava enemmän kunnossapitotehtäviä (esim. käytön aikaiset häiriökorjaukset ja sovitut

ennakkohuollot) 3) ei muutoksi nykyiseen verrattuna.

Vastaajat olivat varsin yksituumaisia siitä, että ammattitaitovaatimukset laajenevat. Mm. henkilös-tövähennysten vuoksi yhdelle henkilölle tulee nykyistä enemmän työtehtäviä ja vastuualueet kasva-vat. Vastausten yhteenveto on koottu kuvioon 25. Yli 99 % vastaajista ennakoi, että tulevaisuudes-sa työntekijöiden on osattava useampia valvomotehtäviä ja 88 % arvioi, että samalla on osattava myös kunnossapitotehtäviä. Teollisuuden asiantuntijaraati totesi, että väittämä ”on osattava useampia valvomotehtäviä” toteutuu jo nyt ja sitä varten on käyty paikallisneuvottelut rakentavassa hengessä. Työnkierrolla opitaan kaikki vakanssit ja nuoret ovat työnkuvan laajentumisesta innostuneita.

39

Kuvio 25 Muutosten vaikutukset työntekijöiden ammattitaitovaatimuksiin. Työntekijöiden kyselyssä arvioitiin edellistä tarkemmalla tasolla, mikä on tällä hetkellä tärkeää osaamista ja minkälaisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Taustaoletuksena oli, että tällä hetkellä tärkeät osaaminen on tärkeää tulevaisuudessakin. Ammatillisissa tiedoissa ja taidoissa tärkeimmiksi uuden työntekijän osaamisalueiksi arvioitiin tällä hetkellä (kuvio 26)

- työturvallisuusohjeiden noudattaminen - paperiteollisuuden perusosaaminen (korostus sanassa perus-) - englanti - matematiikka.

Työelämässä tarvittavista työelämän perusvalmiuksista tärkeimmiksi nousevat tulevaisuudessa ns. sosiaalisiin taitoihin ja hyvään työyhteisön jäsenyyteen kuuluvat valmiudet (kuvio 26):

- vastuuntunto - kyky ja halu oppia uutta, innostunut asenne kehittämiseen - omasta työkyvystä huolehtiminen - yhteistyötaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot - tiimin johtaminen ja projektityöskentelytaidot - kyky työskennellä itsenäisesti - kansainvälisyys - asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen

Ammattiosaamisessa tärkeäksi nousevat - mekaaninen kunnossapito - sähkö- ja automaatiokunnossapito - alan tietotekniikan hallinta.

Miten muutos vaikuttaa työntekijöiden ammattitaitovaatimuksiin?

26

10 10

6

23

9 8

6

20

1 1 0

5

10

15

20

25

30

Kaikki yht. Tehdas 2 Tehdas 3

On osattava useampia valvomotehtäviä On osattava enemmän kp- tehtäviä

Ei muutoksia nykyiseen verrattuna

Tehdas 1

40

Kuviossa 26 on tummilla pylväillä kuvattu, mikä on tällä hetkellä tärkeää osaamista ja vaaleilla, minkälaisen osaamisen tärkeys kasvaa vuosiin 2015-2020 mentäessä. Kuvio 26 Tärkeä osaaminen tällä hetkellä ja merkityksen kasvu 2015-2020 (työntekijäkysely). Koska kunnossapidon osaamista korostettiin tulevaisuuden osaamisvaatimuksena, tehtiin touko-kuussa 2007 esimiehille lisäkysely siitä, minkälaisia kunnossapitotehtäviä työntekijöiden tulee osa-ta. Oheisena on otteita vastauksista. Kunnossapitotehtäviä ovat

- Tavanomaisia päivittäisiä prosessin huolto- ja kunnossapitotehtäviä, kuten erilaisten koneenosien puhdistus, huoltaminen ja vaihtaminen, esimerkiksi suodattimet, sihdit, terät, kaavarit, letkut, telat, suuttimet jne.

- Yleensäkin työt, joissa käytetään normaaleja käsityökaluja, pulttipistoolia, nostu-

ria. - Häiriöiden selvittäminen ja vian paikallistaminen ja poistaminen/korjaus

mahdollisuuksien mukaan - Toimiminen kunnossapidon apuna korjaus- ja huoltotöissä

- Ennalta sovitut ennakkohuollot, käynninaikaiset vian- ja häiriönkorjaukset

- Prosessin ajaminen siten, ettei riko laitteita väärällä ajotavalla - tietää, mitä apua rikkoutumisen tapahduttua tarvitsee: sähkö-/automaatio- /mekaaninen kunnossapito - tietää, missä vika on, mahdollisesti myös, mikä vika on

- osaa valmistella prosessin pysäytys- ym. valmiuteen, on apuna varsinaisille kunnos- sapitäjille seisokeissa ja mahdollisesti käynninkin aikana - tärinämittaukset - voitelujärjestelmän seuranta - kunnonvalvonta - sähkömoottorien ja pumppujen irroitus

Tärkeä osaaminen tällä hetkellä ja 2015-2020

0

10

20

30

40

50

60

Paperiteollis

uuden peru

sosaam

inen

Mek. Kunnoss

apito

Sähkö- ja auto

maatio

kunnossapito

Sellun v

alm.

Hiokkee

n, hierte

en ja u

usiom

assa...

Massoje

n ja v

esien käsitt

ely

Paperin ja

karto

ngin valm

.

Paperin ja

karto

ngin jä

lkikäs.

Kansain

välisyys

Ruotsi

Englanti

Venäjä

Espanja

muu: K

iina

Matem

atiikka

Fysiikka

Kemia

Tiimity

ön johta

min

en

Palaverien jo

htam

inen

Oman ty

öporukan jo

htam

inen

Kyky ty

öskennellä

itse

näisesti

Yhteis

työta

idot

Viestintä

- ja v

uorovaik

utusta

idot

Asiakasp

alvelu

Proje

ktityösk

entelyt

aidot

Talouso

saamin

en

Tietote

kniset t

aidot

Innostu

nut asenne kehitt

ämis

een

Työturv

urvalli

suusohjeid

en noud...

Omast

a työkyvyst

ä huole

htimin

en

Vastuuntu

nto

Kyky ja

halu

oppia u

utta

tärkeää tällä hetkellä merkitys kasvaa 2015-2020

41

- pumppujen "sielunvaihto" - sihtien tiivisteiden ja pumppujen poksien (tiivisteiden) vaihto, tiivistevesien tarkastus ja korjaus - tukkeutuneiden putkistojen ja venttiilien avaus.

4.2.2 Muutokset työnkuvissa ja työtehtävissä sekä ammattinimikkeissä

Laajentuva ja syvenevä ammattitaito antaa mahdollisuuden työnkuvien ja työtehtävien muuttami-seen. Seuraavassa esitetään haastattelujen ja kyselyn tuloksia siitä, miten työnkuvat, työtehtävät ja ammattinimikkeet mahdollisesti muuttuvat. a) Työnkuvien ja työtehtävien muuttuminen Tällä hetkellä useissa tehdasyksiköissä on työnkuvat ja työtehtävät rajattu melko tiukasti ammat-tinimikkeittäin. Esimiesten haastatteluissa ja kyselyissä selviteltiin kohderyhmän käsityksiä siitä, pysyvätkö työnte-kijöiden työnkuvat ja tehtävät entisellään vai muuttuvatko ne jotenkin, mikäli edellä kuvatut ennus-teet toteutuvat. Haastatelluista kaikki muut paitsi yksi ryhmä olivat hyvin varmoja siitä, että työnkuvat ja työteh-tävät laajenevat nimenomaan kunnossapitotehtäviin. Sitä pidettiin myös järkevänä ja taloudellise-na muutoksena. Edelleen muutoksen arvioitiin lisäävän työn kiinnostavuutta ja parantavan työhy-vinvointia virikkeellisenä muutoksena. Muutoksen hidasteena arveltiin olevan toistaiseksi ammatti-järjestön mukaan saaminen täysipainoisesti muutokseen. Työntekijöiden vastaukset on koottu kuvioon 27. Kaikki vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että

työnkuvat laajenevat.

Kuvio 27 Työnkuvien muuttuminen (työntekijöiden arvio).

Työnkuvien muutos vuoteen

0 0 0 0

33

11 1210

0

5

10

15

20

25

30

35

Kaikki yht. Tehdas 1 Tehdas 2 Tehdas 3

supistuvat laajenevat

42

Teollisuuden asiantuntijaraati totesi, että sellupuolella on tehtaalla yksi keskitetty valvomo, jossa kaikilla on laaja työnkuva. Tällä hetkellä paperiprosessissa työ jakautuu 90/10 prosessin ajami-sen/käytön ja kunnossapidon kesken. Asiaa kiteytti eräs esimies näin: ” Pääasia on, että linjoilla ajetaan tuotantoa ja minimoidaan häiriöaika.”

b) Muutokset ammattinimikkeissä Haastatteluissa ja kyselyissä selviteltiin kohderyhmän käsityksiä siitä, pysyvätkö työntekijöiden ammattinimikkeet entisellään vai muuttuvatko ne jotenkin, mikäli edellä kuvatut ennusteet toteutu-vat. Esimiehet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että samalla kun työtehtävät laajenevat, niin ammat-

tinimikkeet vähenevät radikaalisti, joidenkin vastaajien mielestä jopa supistuu yhteen tai muuta-maan nimikkeeseen. Seuraavassa lainauksia haastatteluista:

”Jossain lyhyellä linjalla voisi olla kaikilla sama yhteinen työnkuva.” ”Kellään ei voi olla osaamista kaikesta”. Haastattelijan kommentti: ”Siksi tarvitaan tiimityötä…” ”Nimikkeet vähenevät, mutta eivät mene siihen, että kaikilla sama nimike ja tehtävät. Syynä on se, että eri tehtailla eri pituinen prosessi.”

Osassa kohdeyrityksistä oli jo nykyisellään vain yksi nimike käytössä (M-real ja Botnia, selluteh-taat). Oppisopimuskoulutuksella ja ammattitutkinnon suorittamisvelvoitteella sekä työnkierrolla huolehdittiin siitä, jokainen osaa koko prosessin erilaiset työvaiheet ja pystyy täten olemaan sovitun aikataulun mukaisesti eri tehtävissä. Työntekijöiden vastaukset ammattinimikkeiden muutoksiin ilmenevät kuviosta 28. Vastaajista 65 % on sitä mieltä, että ammattinimikkeiden määrä joko vähenee tai supistuu jopa kaikille yhtei-

seen nimikkeeseen. Tulosta ”häiritsee” se, että sellutehtaan nimikkeiden määrää ja yhtenäisyys on jo nykyisellään muita selvempi.

43

Kuvio 28 Muutoksen vaikutukset ammattinimikkeisiin (työntekijäkysely).

Miten muutos vaikuttaa ammattinimikkeisiin?

5

23

0

22

7 7 8 6

2 2 2 1

0 10

0

5

10

15

20

25


nimikkeet säilyvät ennallaan erilaisten nimikkeiden määrä vähenee

kaikilla yhteinen nimike muu

44

5 TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN KEHITYSTAR-PEET (SISÄLTÖ, RAKENNE JA MENETELMÄT)

Tässä luvussa esitellään tutkimuksessa ja asiantuntijaraadeissa saadut vastaukset 3:nteen tutkimus-ongelmaan:

3. Miten paperiteollisuuden toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutokset vaikuttavat pa-

periteollisuuden perustutkinnon uudistamiseen, opetussuunnitelman rakenteeseen, oppisisäl-

töihin ja opetuksen toteutukseen? Tämän kysymyksen yhteydessä selvitettiin opetussuunnitelmaa neljästä eri näkökulmasta:

- Nykyisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittämistarpeet - Työssäoppimista koskevat ehdotukset - Opetussisältöjen uudistaminen: opetuksen lisätarpeet ja pois jätettävät opinnot - Tutkinnon ja sitä koskevan opetussuunnitelman rakenteellinen uudistaminen.

Opetussuunnitelman kehittämistarpeet on ryhmitelty analysointivaiheessa seuraaviin osiin:

a. Mitä opetusta olisi lisättävä, mitä poistettava? b. Miten oppimismenetelmiä, erityisesti työssäoppimista on tarpeen kehittää? c. Miten tutkinnon ja opetussuunnitelman rakennetta voidaan kehittää?

Haastatteluissa esiteltiin opetussuunnitelman sisältöä esimiehille, jotta he pystyivät ottamaan kantaa opetussuunnitelman sisältöön ja muutostarpeisiin. Työntekijöille lähetetyn kyselyn liitteenä oli ku-vaus opetussuunnitelman sisällöstä ja lisäksi tarkennettu kuvaus ammatillisista opinnoista.

5.1 Opetussuunnitelman sisällön arviointi ja kehittämistarpeet Opetussuunnitelman kehittämistarpeita on arvioitu sekä esimiehille että työntekijöille tehdyillä ky-selyillä. Lisäksi kehittämistarpeita on koottu esimiesten haastatteluista. Ensin arvioitiin nykyistä opetussuunnitelmaa. Sen jälkeen arviota täydennettiin suhteessa tulevaisuuden muutoksiin alalla ja niistä johtuviin muuttuviin osaamistarpeisiin. Kehittämistarpeet on jaoteltu sisällön, työssäoppimisen (menetelmä/ oppimisympäristö) ja opetus-suunnitelman rakenteen uudistamistarpeisiin. Sisältöä tarkastellaan jaoteltuna yhteisiin pakollisiin ja ammatillisiin opintoihin.

5.1.1 Yhteiset pakolliset perusopinnot

Kuvioissa 29-32 esitetään saadut vastaukset siihen, miten tärkeinä perusopintojen opintojaksoja pidettiin käytännön työn kannalta, kuinka hyvää nykyinen opintojaksoista syntyvä osaaminen on ja mitä muutoksia ko. opintojaksoihin pitäisi tehdä. Samalla periaatteella käytiin läpi myös valinnaiset opinnot, ammatilliset perusopinnot ja eriytyvät ammattiopinnot. Jokaisesta kuviosta ilmenee, minkä nimisiä opintojaksoja se koskee.

45

Kuvio 29 Perusopintojen tärkeän osaamisen arviointi käytännön työn kannalta (esimiehet).

Kuvio 30 Osaamisen riittävyys perusopinnoissa (esimiesten arvio). Haastatellut esimiehet kiinnittivät erityistä huomiota seuraaviin opintoihin ja esittivät niistä sitaa-teissa olevia kommentteja:

Tärkeää käytännön työssä

2

0

4 4

8

13

0

15

13 13

6

9

2 3

0 0

12

0 0 00

2

4

6

8

10

12

14

16

Äidinkieli Ruotsi EnglantiMatematiikka

FysiikkaKemia

4 = erittäin tärkeä

3 = melko tärkeä

2 = ei kovin tärkeä

1 = ei tärkeä

Työhön otettujen ja valmistuneiden osaaminen

7

9

7

9

5

2 2

4

1

5

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Äidinkieli Ruotsi Englanti Matematiikka FysiikkaKemia

R = riittävä P = puutteellinen

46

Ruotsin kieli: Ruotsin kielen pakollisuutta kritisoitiin hyvin paljon:

” Ruotsin kielen opiskelu vielä ammattiopinnoissakin tuntuu täysin turhalta, moni muu kieli tärkeämpää.” ” Ruotsi on työelämän tarpeisiin nähden täysin turha, tilalle saksaa, venäjää, espan- jaa tai portugalia.”

Englanti: ” Opetusta tulisi tehostaa englannin kielen että kemian opetuksessa.”

” Kielitaito, englanti (sovellukset ja ohjeet) osattava jokaisessa vuorossa”.

Matematiikka, kemia ja fysiikka: ”Matematiikka ja kemia sekä fysiikka ovat entistä tärkeämpiä”

” Matematiikka ja kemia sekä fysiikka ovat entistä tärkeämpiä ”

” Englannin, matematiikan ja kemian/fysiikan lisäopetukseen tarvittava aika saadaan siten, että turhasta nippelitietojen opetuksesta luovutaan.”

Opettajaraati täydensi kemian opetuksen lisätarvetta siten, että sen tulee olla alaan liittyvää paperi-kemiaa, kuten lisäaineet, kemialliset kaavat ja sama fysiikan osalta. Työturvallisuus:

” Työturvallisuus ei ole erillinen opintojakso, vaan työturvallisuusnäkökulma sisältyy useisiin opintojaksoihin eri konteksteissa.”

” Työturvallisuuskortin suorittaminen pakolliseksi koulutuksen aikana

- työturvallisuuskortti koulussa, painotettava MINKÄ TAKIA PITÄÄ SUORITTAA!!! - YMMÄRRYS !!! - suomalainen asenne: tehdään omia virityksiä – Turvallisuusasioissa EI omia sovelluksia, tehtävä pilkulleen!!!”

Kuviossa 31 arvioidaan edelleen perusopintoja ja kuviossa 32 valmistuneiden osaamista.

47

Kuvio 31 Perusopintojen tärkeän osaamisen arviointi käytännön työn kannalta.

Kuvio 32 Työhön otettujen ja valmistuneiden osaaminen (yhteiset perusopinnot). Yhteiskuntatieto:

Yhteiskuntatiedon kohdalla puutteeksi koettiin taloudellisen tiedon vähäisyys ja sen puutteet opetussuunnitelmassa.


7

3 2

0

2

5

10

8

1 1

8

6

9

5

0 0

2 2

15

00

2

4

6

8

10

12

14

16

Yhteiskunta.. Liikunta Terveystieto TaideKulttuuri Valinnaiset

4 = erittäin tärkeä 3 = melko tärkeä 2 = ei kovin tärkeä

1 = ei tärkeä


5

4

6

8

1

5

4

2

0

1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Yhteiskunta.. Liikunta Terveystieto TaideKulttuuri Valinnaiset


48

Liikunta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ” Liikunta tärkeää henkilöstön terveiden elämäntapojen ja työhyvinvoinnin vuoksi.” ”Liikunta on säilytettävä, koska hyvä fyysinen ja henkinen kunto on työssä tärkeää”.

Taide ja kulttuuri: ” Taide ja kulttuuri nykyisen sisältöisenä pitää uudistaa siten, että tilalle otetaan mo-

nikulttuurisuutta sekä taidot ja tiedot kansainväliseen kanssakäymiseen.

” Monikulttuurisuutta sekä taidot ja tiedot kansainväliseen kanssakäymiseen (taiteen ja kulttuurin tilalle)”.

5.1.2 Valinnaiset opinnot

Valinnaisissa opinnoissa herätti kummastusta se, että tietotekniikkaa oli valinnaisissa opinnoissa eikä kaikille pakollisissa. Taloudellisen perusosaamisen tarvetta kuvattiin mm. sillä, että koneen ääressä käydään joka kuukausi läpi koneen tulosta. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, mitkä asiat vaikuttavat tulokseen ja millä lailla. Myöskään ei ole varmaa, että työntekijät osaavat kuunnella oikein ja ymmärtäisivät tiedotusvälineissä käytävää keskustelua alansa taloudesta, kannattavuudesta yms. Nyt taloudellista koulutusta on pakko järjestää tehtaalla. Johtamisen perustietoja ja alaistaito-

ja pidettiin välttämättöminä kaikille työssä käyville henkilöille. Seuraavassa esitetään opintojakso- tai aihepiirikohtaisia kommentteja haastatteluista. Psykologia: ” Psykologian opinnoissa on selkeästi henkilöstöhallintoon ja johtamiseen liittyviä osioita, joten opintojen nimi ”Psykologia” on hiukan kummallinen.” ” Miksi psykologia/ johtaminen on valinnaisena?

” Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa pitäisi olla pakollisina opintoina johtaminen, esimiestyö ja alaistaidot, tiimityö- ja vuorovaikutustaidot, kommunikointi, esiintymistaito, kyky tuoda esiin omat asiat” ” Joku on aina vetäjä, päättää mitä tehdään -> tarvitaan ihmisjohtamistaitoja”

Tiimityö-, projektityö- ja esimiestaidot:

” Jokaisen työssäkäyvän ihmisen pitää osata vuorovaikutus, tiimityö, tiimin johtaminen, itsenäinen toimintatapa tarvittaessa, sosiaalisuus tärkeää”. ” Tiimityötaidot, projektityötaidot ja johtaminen tulevaisuudessa”

Sosiaalisuus, viestintä- ja vuorovaikutustaidot:

” Sosiaaliset ja viestintätaidot vahvemmiksi” ” Sosiaalisuus ja viestintä- ja vuorovaikutustaidot koulutuksen aikana vahvemmiksi” ” Yhteistoimintataidot tärkeitä, tiedonkulku, yhdessä tekeminen tiimissä sekä muiden osastojen kanssa.”

” Tarvitaan aloitteellisuuteen kasvattamista.” ” Oppimismenetelmissä kannattaa suosia sellaisia, jotka kehittävät opiskelijoiden so- siaalisuutta ja yhteistyökykyä.”

49

” Perusosaamisen kaltaista ydinosaamista liittyy sosiaalisiin ja viestinnällisiin taitoi-

hin sekä oikeaan asenteeseen työtä ja työorganisaatiota kohtaan.” ” Työnhakutaidot pitäisi oppia varhain.”

Vastuullinen ja hyvä asenne työhön ja työyhteisöön sekä kehityshakuisuus

” Sellaisia opintoja, joilla valmennetaan nuoria hyvään työyhteisön jäsenyyteen, vas- tuullisuuteen, kehityshakuisuuteen ja muutosvalmiuteen.”

” Asenteisiin vaikuttaminen tärkeää ” Toivottavaa parempi asenne työhön, työturvallisuuteen, yhteistyöhön, vastuuseen,

kehittämiseen, joustavuuteen, uskallus tarttua toimeen esim. häiriötilanteessa

” Asenne työhön ja työyhteisöön ydinasioita - Vastuullinen ja hyvä asenne työtä kohtaan, aktiivisuuteen - Kehittämishakuinen asenne ”

” Tässä suuri ja tärkeä haaste opettajille: � haaste opettajille: opetukselta odotetaan valmiuksien luomista, hyvää asen-

netta ja analyyttisia ongelmanratkaisutaitoa sekä halukkuutta ja kykyä ryh-mässä toimimiseen

� koulutusta ja motivointia aktiivisuuteen, ajattelemiseen, ammattiylpeäksi kasvamiseen

� opetukseen motivointia kehityshakuisuuteen ja dynaamisuuteen � koulutukseen otettavien opiskelijoiden oltava aidosti kiinnostuneita! (onko

pääsykoetta, kysyttiin) � työn monipuolistaminen (yli nimikerajojen ja kunnossapidonkin puolelle) li-

sää motivaatiota ja alan houkuttelevuutta jo koulutusvaiheessa � tarvitaan alan ja sen ammattien profiilin nostoa � alan kolutukseen olisi saatava toiselle hakijoiden joukosta huiput � työlainsäädäntö, TES, paikallinen sopimus � miten työpaikalla ollaan, oikeudet ja pelisäännöt � työnantajan ja ammattiliiton yhteistoiminta (roolit)”

” OPSista sälät pois, focusta enemmän.”

Ongelmanratkaisutaidot:

” Ongelmanratkaisutaidot (mitkä asiat vaikuttavat mihinkin, yksinkertaisia tehtäviä), tällä taidolla selvä yhteys ammatilliseen osaamiseen, jossa ymmärrettävä syy- seurausyhteyksiä.”

”Analyyttinen ongelmanratkaisu ja sen erilaiset menetelmät ovat yhä tärkeämpiä sekä kehittämistyössä että vianetsinnässä, säädöissä ja laadun paranemisessa

a) tilastollinen prosessihallinta - SPC� valvontakortti- mittaustulosten seuraaminen (pitävätkö paik-kansa) b) numeerisen prosessitiedon hallinta ja käsittely, niiden löydöt eri

työkaluilla - ongelman ratkaisu – ryhmän toiminta - kalanruotomalli: mikä tekijä vaikuttaa mihinkin, innovatiivisia ong.ratkaisuja. eri ammattikunnan edustajat pohtivat yhdessä”

50

Opettajaraadin mielestä nykyisestä ongelmaratkaisun opetuksesta yksi esimerkki on se, että oppilas oppii käyttämään vianhakukaavioita vian määrittämiseksi. Asiantuntijaraadissa kerrottiin, että kaikille järjestetään tehtaalla ongelmanratkaisukoulutus, mutta ”hyvä olisi oppia tähän ajatteluun jo koulussa”. Kaikille pakollisiin perusopintoihin ehdotettiin seuraavia lisäyksiä valinnaisten puolelta:

- Johtamisen perusasiat - Tietotekniset perustaidot sekä alan tietoteknisten sovellusten osaaminen tulee olla pa-

kollisena kaikille (nyt osaksi valinnaisissa opinnoissa).

- Taloudellisten perusasioiden hallinta ” Talousosaaminen tärkeää siten, että tuntee ja ymmärtää alan työssä kustannusraken- teen ja kustannusten vaikutuksen organisaation kannattavuuteen ja kilpailukykyyn; ymmärtää johdon ratkaisuja” ” Pystyy seuraamaan alaa koskevaa yleistä uutisointia ja keskustelua, jossa on talouden termistöä ja näkökulmaa” ” Ymmärtää, mikä vaikutus poissaoloilla on tulokseen ja kannattavuuteen

o talousasioita pitäisi opettaa yksinkertaisella tasolla o oma talous esimerkkinä esim. hankinnoita tehtäessä mistä tulee rahoitus”

” Tietää, miten vaikutetaan koneen/ tuotantolinjan taloudelliseen tulokseen - selvitettävä tapaturmakustannukset, poissaolokustannukset ja koneen seisomi- sen kustannukset, niin voisivat ryhdistäytyä ja opiskelijat oppisivat ymmärtä- mään kustannusvaikutuksia”

5.1.3 Ammatilliset perusopinnot

Kuviossa 33 esitetään esimiesten arviot ammatillisten perusopintojen tärkeydestä ja kuviossa 34 arviot valmistuneiden osaamisesta. Ammatillisten perusopintojen rakenne ja sisältö on sellaisenaan hyvä ja runsassisältöinen. Kritiikkiä kohdistettiin siihen, että opinnoissa ei tunnu syntyvän ymmär-

rystä prosessin kokonaisuudesta eikä syys-seuraus -suhteista prosessin eri vaiheiden ja osien vä-

lillä. .

Haastateltujen kommentteja:

” Työntekijät eivät tiedä, mitä prosessissa tapahtuu (esim. nappulaa käännetään vanhasta muistista tietämättä miksi ja mihin se vaikuttaa)”

” Prosessin oppiminen on tärkeää” ” Automaation ja ohjauksen lisääntymisen vuoksi perusosaamisen täytyy vahvistua” ” Suurempien kokonaisuuksien hallinta tarpeen” ” Työviihtyvyydenkin kannalta prosessin ja kokonaisuuden ymmärtäminen tärkeää”

51

Kuvio 33 Ammatillisten perusopintojen tärkeys työn kannalta. Kommentteja osaamisesta:

” Kunnossapitoa opitaan vain teoriassa, koska siihen ei tutustuta työssäoppimisjaksoilla ei kä sitä näin ollen myöskään harjoitella mitenkään opintojen aikana. ” ” Teoriaosa opinnoissa kunnossapidon osalta ok” ” Olisi tarpeen olla jollain jaksolla myös kunnossapitopuolen tehtävissä mukana, koska nyt jää teoria-osaamisen tasolle.” ” Prosessipuolen opettajat voisivat tulla kunnossapidon puolelle, jotta näkevät myös käy- täntöä.”


18

12 13

2

87

0 1 1

0 0 0 0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Paperiteoll. perusosaam.

Mek. kunnossapito Sähkö- ja autom. kunnossapito


3 = melko tärkeä


1 = ei tärkeä

52

Kuvio 34 Työhön otettujen ja valmistuneiden osaaminen (ammatilliset perusopinnot). Muutostarpeet ammatillisissa perusopinnoissa: Ammatillisiin perusopintoihin toivotaan vahvempaa kunnossapidon perusteiden oppimista, laite-

tuntemusta ja niihin tutustumista sekä niiden harjoittelua työssäoppimisjaksoilla.

5.1.4 Eriytyvät ammattiopinnot

Kuviossa 35 esitetään esimiesten arviot eriytyvien ammatillisten opintojen tärkeydestä.

Kuvio 35 Eriytyvien ammattiopintojen osaamisen tärkeys (esimiesten arvio).


6

3 3 3

6 6

0

1

2

3

4

5

6

7

Paperiteoll. perusosaam. Mek. kunnossapito Sähkö- ja autom. kunnossapito

R=riittävä P=puutteellinen


15

12

14

1615

4 3

5

3 3

1

5

1 1 2

0 0 0 0 00

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Sellun valm. Hiokkeen.. Masssojenja…

Paperin jakartongin

valm.

Paperin jakartonginjälkikäs.


3 = melko tärkeä


1 = ei tärkeä

53

Kuviossa 36 esitetään esimiesten arviot työhön otettujen ja valmistuneiden osaamisesta.

Kuvio 36 Työhön otettujen ammatillisen erityisosaamisen arvio (esimiehet). Ammatillisten erityisopintojen arvioitiin olevan itse asiassa kunnossa sekä opetussisältöjen että syn-tyvän osaamisen kannalta. On huomattava, että edellisissä alakohdissa on arvioitu nykyistä opetus-suunnitelmaa ilman tulevaisuuden uusia osaamisvaatimuksia, joita käsitellään kohdassa 5.3.


7

8

6 6

8

2

1

3 3

1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Sellun valm. Hiokkeen.. Masssojen ja… Paperin jakartongin valm.

Paperin jakartongin jälkikäs.


54

5.2 Työssäoppimista koskevat ehdotukset Tässä alaluvussa esitetään saatuja arvioita työssäoppimisen ajoitukseen, sisältöön ja jakautumiseen opiskelijoiden ja opettajien työelämäjaksoihin .

5.2.1 Työssäoppimisen ajoitus

Esimiesten mielestä työssäoppimisjaksoja pitäisi ajoittaa enemmän kolmanteen opintovuoteen, kos-ka tuolloin useimmat opiskelijat ovat ehtineet täyttää 18 vuotta ja saavat näin ollen osallistua työ-hön. Muutoksella voidaan saada työssäoppimisjaksoista mielekkäämpiä ja kiinnostavampia opiske-lijoille ja myös tehtaalle niistä olisi enemmän hyötyä. Esimiesten kommentteja:

” Työssäoppimisjaksoja pitäisi muuttaa siten, että tokana vuonna tutustutaan kunnossapitoporukan kanssa koneisiin ja laitteisiin sekä niiden korjaamiseen /huoltoon; kolmantena vuonna sitten on helpompi ajaa koneita, kun ymmärtää niiden rakenteen ja toiminnan.” ” Työviihtyvyyden kannalta prosessin ja kokonaisuuden ymmärtäminen tärkeää; siihen pi- tää tutustua ensimmäisenä vuonna, toisena osallistutaan kunnossapitoon ja kolmantena käyttöpuolen tehtäviin.”

Asiantuntijaraati totesi, että oppilaat voisivat olla tehtaalla laitosmiesten parina mieluummin kuin kunnossapitoporukan kanssa; laitosmiehet hoitavat mm. ennakkohuoltotehtäviä. Kuviossa 37 esitetään työntekijöiden arviot työssäoppimisjaksojen ajoittumisesta. Työntekijäpuolen mielipiteet jakautuvat ja eniten kannatusta saa jaksojen ajoituksen pitäminen ennallaan. Syynä saat-taa olla se, että työntekijät eivät ole samalla tavalla vastuussa työssäoppijoiden perehdyttämisestä, ohjaamisesta ja mm. kesätyöntekijöiden valinnasta kuin esimiehet.

55

Kuvio 37 Työssäoppimisen ajoitus.

5.2.2 Opettajien työelämäjaksot

Sekä esimiehiltä että työntekijöiltä kysyttiin, onko tarpeen, että opettajatkin käyvät työelämäjaksoil-la tehtaalla. Esimiesten kommentteja:

” Prosessipuolen opettajat voisivat tulla kunnossapidon puolelle, jotta näkevät myös käytän- töä” ” Opettajat vuorovaikutukseen teollisuuden kanssa-> opetetaanko oikeita asioita.” ” Kun tehtaalle tulee uusi kone, niin opet työelämäjaksolle päivittämään osaamistaan� koulutus pysyy teknisen kehityksen mukana.” ” Nykyaikaista tekniikkaa oltava myös koulussa, jossa oppiaineena on toimia kunnossapidon apuna.”

Asiantuntijaraati teollisuus1: oppilaat voisivat olla tehtaalla laitosmiesten parina mieluummin

kuin kunnossapitoporukan kanssa; laitosmiehet hoitavat mm. ennakkohuoltotehtäviä.

Työssäoppimisjaksojen ajoittuminen

20

4

12

4 3

10

2

12

6

0

6

1 1 0 0

0

5

10

15

20

25


enemmän kolmanteen vuoteen enemmän toiseen vuoteen pidetään ennallaan muu

56

Kuviosta 38 ilmenevät työntekijöiden vastaukset.

Kuvio 38 Opettajien työssäoppimisjaksojen tarpeellisuus (työntekijäkysely).

Esimiesten haastatteluissa syntyi edellä olevan lisäksi seuraavanlaisia työssäoppimisen kehittämis-ehdotuksia: Sisältö

- opintojen alussa on tärkeää saada kokonaiskuva teollisuuden prosessista - toisella vuosikurssilla voisi olla tutustumista kunnossapitoon ja osallistumista kunnossa-

pitoryhmän kanssa koneiden ja laitteiden korjaukseen ja huoltoon - tällä tavoin opittaisiin ensin koneiden ja laitteiden rakenne - seuraavilla to-jaksoilla perehdyttäisiin niiden toimintaan ja ajamiseen - pitäisi tutustua laajemmin useamman ammattinimikkeen tehtäviin - koululta tarkempia tavoitteita ja sisältöjä (opiskelijat eivät itse ehkä pysty niitä määritte-

lemään) - laadun seuranta, vaikuttavuuden arviointi, palautetta pitäisi saada - sisältöä pitäisi hajauttaa, nyt tuotanto/vakanssipainotteinen - mekaanista ja sähkö- ja automaatiokunnossapitoa riittävästi opetussuunnitelmassa, mutta

osaaminen jää teoriatasolle o to-jaksoille kunnossapitopuoleen tutustumista o samalla syntyy laitetuntemusta ja kokemusta vianetsinnästä, huollosta ja korjaa-

misesta o to-jaksoista tulee monipuolisempia ja kiinnostavia

Ajoitus ja kesto

- to-jaksoja painotettava enemmän 3. vsk:lle, jolloin o ammattiopintoja on suoritettuna enemmän ja o ennen kaikkea oppilaat ovat ehtineet täyttää 18 vuotta, jolloin voivat osallistua

työntekoon eikä vain katsoa kun muut tekevät � tällöin oppilaita voidaan valmentaa samalla kesälomittajiksi tiettyihin teh-

täviin

Opettajilla työssäoppimisjaksoja

7

2

5

0

24

7 7

10

0

5

10

15

20

25

30


ei

kyllä

57

o voivat kulkea jonkun vuoron mukana myös ilta- ja yövuoroissa ja saavat tällöin

paremman kokonaiskuvan tietyn työn kokonaisuudesta o työssäoppimisessa oltava mielekkäitä, itsenäisiä tehtäviä, joissa opiskelija joutuu

itse selvittämään oikeita ratkaisuja tai vastauksia

Muuta koulutuksen rakenteesta ja työssäoppimisesta:

Kysymys: pitäisikö opiskelijoiden oppia koulutuksen aikana, esim- työssäoppimisjaksoilla useamman nimikkeen tehtävien hallintaa?

o ei , koska prosessinsuuntainen laaja osaaminen hankitaan työssäoloaikana ja ammat-titutkinnon suorittaminen ja sitä varten tehty HOPS ohjaavat jokaista oppimaan juuri hänen työssään tärkeitä asioita

Kysymys: muuttuuko tilanne sen mukaan, onko kyseessä sellu- vai paperiprosessi

- ei juurikaan, mutta paperitehtaissa ei ehkä viedä ihan näin pitkälle (ovat itse sano-neet näin) valvomoiden määrä vaikuttaa, paperinvalmistuksessa ei olla niin selvästi yhtä tiimiä (monta eri valvomoa) kuin sellun valmistuksessa (yksi iso yhteinen valvomo).

5.2.3 Erilaisten työtehtävien oppiminen to-jaksoilla

Työntekijöiden kyselyssä selvitettiin, onko työssäoppimisjaksoilla tarpeen tutustua yhden vai use-amman ammattinimikkeen työhön tarkasti. Kuvion 39 vastauksista käy ilmi, että työntekijät pitävät tarpeellisena tutustumista usean nimikkeen tehtäviin.

Kuvio 39 Työssäoppimisjakson laajuus. Asiantuntijaraadin mielstä kuvion kysymyksessä sana opetella herättää kysymyksen, ehtiikö todella käytännössä opetella vai vain tutustua. Raati totesi, että kun osaa yhden nimikkeen tehtävät ”kun-nolla” (tällä hetkellä), niin saa sen perusteella kesätöitä.

Pitäisikö opiskelijan opetella työssäoppimisjaksolla

8

2 1

5

25

9 11

5

0

5

10

15

20

25

30


yhden ammattinimikkeen tehtävät useamman nimikkeen tehtävät

58

Esimiehet olivat lähes yksimielisiä siitä, että to-jaksoilla opiskelijoiden tulee tutustua myös kunnossapitopuolen tehtäviin. Työntekijöiden kannanotot ilmenevät kuviosta 40. Mielipiteet jakau-tuvat kyllä ja ei-vastauksiin suhteessa 58 %/ 42 %.

”Työssäoppimisjaksoille kunnossapidon käytännön harjoittelua, jolloin samalla laitetuntemus paranee.”

Kuvio 40 Kunnossapitoon tutustuminen to-jaksoilla. Esimiesten mielestä opetusta olisi lisättävä opinnoissa kuvion 41 mukaisesti. Eniten opetuksen te-hostamista toivottiin nykyiseen opetussuunnitelmaan sisältyvissä opinnoissa mekaaniseen ja sähkö- ja automaatiokunnossapitoon sekä englannin kieleen. Opintojen lisäys- ja poistoehdotuksia tehtiin seuraavasti:

Pitäisikö opiskelijan tutustua työssäoppimisjaksoilla nykyistä enemmän myös kunnossapidon tehtäviin ?

18

6 6 6

13

3

6

4

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20


kyllä ei

59

Opetusta lisättävä

10

4

1

3 3

10 0

3 3

7

10

21 1

3

1

0

2

4

6

8

10

12

Äidink

ieli

Ruots

i

Englan

ti

Mat

emat

iikka

Fysiik

kaKem

ia

Yhteis

kunta

..

Liiku

nta

Tervey

stiet

o

TaideKulttu

uri

Valinn

aiset

Paper

iteoll

. peru

sosa

am.

Mek

. kunn

ossa

pito

Sähkö

- ja

autom

. kun

noss

apito

Sellun

valm

.

Hiokke

en..

Mas

ssojen

ja…

Paper

in ja

kar

tong

in va

lm.

Paper

in ja

kar

tong

in jä

lkikä

s.

Kuvio 41 Opetusta lisättävä nykyisessä opsissa (esimiesten haastattelut).

Voidaan jättää pois

0

11

0 0 0 0

2

0

12

0 0 0 0 0 0 0 0 00

2

4

6

8

10

12

14

Äidink

ieli

Ruots

i

Engla

nti

Mat

emat

iikka

Fysiik

kaKem

ia

Yhteis

kunt

a..

Liiku

nta

Terve

ystie

to

TaideK

ulttu

uri

Valinn

aise

t

Paper

iteoll

. per

usos

aam

.

Mek

. kun

noss

apito

Sähkö

- ja

auto

m. k

unno

ssap

ito

Sellun

valm

.

Hiokke

en..

Mas

ssoj

en ja

…

Paper

in ja

karto

ngin

valm

.

Paper

in ja

karto

ngin

jälkik

äs.

Kuvio 42 Poisjätettävät opinnot.

60

5.4 Tutkinnon ja opetussuunnitelman rakenteelliset muutosvaihtoehdot Nykyinen prosessinhoitajatutkintoon johtava paperiteollisuuden perustutkinto on rakenteeltaan ah-das suhteessa siihen, mitä opiskelevalla nuorella on lupa odottaa koulutukseltaan. Koulutus on myös teollisuuden näkökulmasta liian rajattu johtamaan vain tietyntyyppisiin tehtäviin paperiteolli-suudessa. Koulutuksen nykyinen rakenne ja sopivuus rajatusti paperiteollisuuteen on johtanut sii-hen, että koulutusohjelmiin on ollut varsin vähän hakijoita. Yhtenä syynä voidaan ilman muuta pi-tää sitä, että nuoret pelkäävät metsäyhtiöiden supistavan henkilökuntaa tulevaisuudessakin ja ny-kymuotoisen koulutuksen saaneilla ei ole kilpailukykyistä osaamista muille prosessiteollisuuden aloille. Tiedossa on myös se, että teollisuus palkkaa sähkö- ja kunnossapitokoulutuksen saaneita prosessitehtäviin. Lisäksi syynä on po. koulutuksen ja paperiteollisuustyön heikko vetovoimaisuus haasteellisena ja monipuolisena uravaihtoehtona. Haastatteluissa esiteltiin esimiehille seuraava, kuviossa 43 - 45 olevaa mallia prosessiteollisuuden perustutkinnosta. Sen perusajatuksena on, että kaikille prosessiteollisuuden aloille rakennetaan yh-teinen tutkinto ja opetussuunnitelman perusteet, joissa on teollisuudenalakohtainen koulutusohjel-ma, jossa opiskellaan erikoistumisosiona alakohtaisia eriytyviä ammatillisia opintoja. Oheiset kuvi-ot esiteltiin haastatteluissa luonnoksina. Kantaa pyydettiin ottamaan mallin rakenteeseen ilman si-sällön tarkkaa arviointia, koska malli oli tuolloin hyvin luonnosvaiheessa.

Kuvio 43 Prosessiteollisuuden perustutkinto, tutkintonimike prosessioperaattori/ prosessinhoitaja.

PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO

”Prosessioperaattori”OPINTOMODUULIT yht. 120ov

Yhteiset pakolliset20 ov

Matemaattis-luonnontieteellistäperusosaamista ts.

matematiikka, kemia, fysiikka

Sähkö-automaatio20 ov

SähkötekniikkaSähkötyöturvallisuus

SähkökäytötAutomaatio

Mittausanturit jatoimilaitteet

Logiikat

Mekaaninenkunnossapito

10 ov

LiitoksetTehonsiirto

HydrauliikkaKonepiirustus

VoiteluProsessilaitteet

Laakerointi

Prosessitekniikka20 ov

Energiatekniikanperusteet

EnergiatalousVirtausoppi

LämmönsiirtoJäähdytystekniikka

Polttotekniikka

Toimintaympäristö30 ov

Joku alla olevista:Biotekniikka

SahatPaperin ja kartongin

valmistusMassanvalmistusPaperinjalostus

KemianteollisuusYmpäristöteknologia

Työssäoppiminen20 ov

Työssäoppiminensuuntautuu

valitun toimiala/opinto-

kokonaisuudenmukaan

Yhteiset kaikille prosessiteollisuuden perustutkintoa suorittaville! Jos oppilaitoksille mahdollista suositeltavaa olisi pieni koulutusohjelmakohtainen +/- ov. määrä!

61

PAPERIN JA KARTONGINJALOSTUKSENKOULUTUSOHJELMA

Yhteiset pakolliset20 ov

MatematiikkaVieras kieliÄidinkieliFysiikkaKemia

Viestintäjne.

Sähkö-automaatio20 ov

SähkötekniikkaSähkötyöturvallisu

usSähkökäytötAutomaatio

Mittausanturit jatoimilaitteet

Logiikat

Mekaaninenkunnossapito

10 ov

LiitoksetTehonsiirto

HydrauliikkaKonepiirustus

VoiteluProsessilaitteet

Laakerointi

Prosessitekniikka20 ov

Energiatekniikanperusteet

EnergiatalousVirtausoppi

Lämmönsiirto+- 5 ov

koul.ohjelmavalinnaisuus

Toimintaympäristö30 ov

Paperin ja kartongin

valmistuksenperusteet

Paperikone-tekniikka

PaperikemiaLaatu

Työssäoppiminen20 ov

Työssäoppiminensuuntautuu

valitun toimiala/opinto-

kokonaisuudenmukaan

Yhteiset kaikille Energia ja prosessiteollisuuden perustutkintoa suorittaville! Jos oppilaitoksille mahdollista suositeltavaa olisi pieni koulutusohjelmakohtainen +/- ov. määrä!

Kuvio 44 Paperin ja kartongin jalostuksen koulutusohjelma (uudistusehdotus).

Kuvio 45 Toimintaympäristömoduli (uudistusehdotus).

PAPERIN JA KARTONGINJALOSTUKSENKOULUTUSOHJELMANTOIMINTAYMPÄRISTÖMODULIN (30 ov) SISÄLTÖ:

Paperi- ja kartonkituotannonorientoiva moduuli

Paperi ja kartonkiliiketoiminta

Paperin ja kartongin

valmistuksen perusteet

Paperikone-tekniikka

Paperikemia Laatu

Paperilajit ja niiden

luokitus

jne.

Märkärainaus

Puristus

Kuivatus

Päällystys

jne.

Lyhyt kierto japerälaatikko

Telat ja pinnoitteet

Huuva

Viirat ja huovat

jne.

Vesikemikaalit

Märänpään kemia

Märänpään kemia

jne.

Paperin laatusuureet

Paperin analyysit

Laatujärjestelmät

jne.

62

Tätä mallia esiteltiin myös 12.6.2007 opetushallituksen järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Yleisönä olleet opetuksen ja teollisuuden edustajat olivat havainnoinnin ja käytettyjen puheenvuo-rojen perusteella valmiit edellä kuvattuun uudistukseen.

63

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Tässä luvussa esitetään haastattelujen ja kyselyjen sekä asiantuntijatyöskentelyn tulosten perusteella johtopäätöksiä siitä, miten opetussuunnitelmaa tulisi kehittää työelämän tarpeista lähtien. Johtopää-

töksiä voidaan pitää myös suosituksina tutkinnon ja opetussuunnitelman uudistustyölle.

6.1 Rekrytointi, koulutustausta ja uudistuneet ammattitaitovaatimukset Yhteenvetona rekrytointikriteereistä, henkilövalinnoista ja ammattitaitovaatimuksista voidaan vetää seuraavat johtopäätökset: Johtopäätös 1: Tärkeimmät rekrytointikriteerit alan perusosaaminen ja sopivat henkilöominai-

suudet Esimiesten ja työntekijöiden mielestä tärkeimmät rekrytointikriteerit ovat samat: alan perusosaami-nen ja sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtopäätös 2: Nykyinen tutkinto liian suppea Esimiesten toivoma moniosaamiseen johtava koulutustausta voi olla uhka nykyisen, suppeaan osaamiseen johtavan perustutkinnon suorittaville jäädä työllistymättä paperiprosessinhoitajan tehtä-viin. Johtopäätös 3: Muutostarvetta kunnossapidon perusosaamisessa ja työelämävalmiuksissa Esimiehet ja työtekijät arvioivat ammattitaitovaatimusten muutostarvetta (ja koulutuksen muutos-tarvetta) samalla tavoin

o Tärkein muutos on tarve osata tietynlaisia kunnossapitotehtäviä sekä teorian että käytännön tasolla. Esimiehet korostivat samalla myös tarvetta paremmasta laitetun-temuksesta. (Peruskunnossapitotehtävät ja kyky hallita tai ennakoida käyttöhäiriöitä on määritelty sivulla 37.)

o Toiseksi tärkein muutos on yleisissä työelämävalmiuksissa, joissa peräänkuulutetaan oikeaa asennetta työtä ja työyhteisöä kohtaan, työturvallisuutta, vastuullisuutta ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa niin tiimi- ja projektityössä kuin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

6.2 Työtehtävät ja ammattinimikkeet tulevaisuudessa Työtehtävien laajenemista ja nimikkeiden yhdenmukaistumista ennakoivista tuloksista päätellään seuraavaa: Johtopäätös 4: Työtehtävät laajenevat peruskunnosspitoon ja laajemmin valvomotehtäviin Työntekijäkyselyn perusteella työnkuvat ja työtehtävät laajenevat vuoteen 2015 mennessä kunnos-sapitotehtäviin ja nykyistä laajempaan valvomotehtävien kokonaisuuteen.

64

Esimiesten mielestä työnkuvat laajenevat kunnossapitotehtäviin. Yksi ryhmä ennakoi kuitenkin, että työnkuvat laajenevat prosessin suunnassa. Johtopäätös 5: Ammattinimikkeiden määrä vähenee Kaikki osapuolet ennakoivat, että nimikkeiden määrä vähenee, osittain tulee jopa kaikille yhteinen nimike.

6.3 Opetussuunnitelman sisällön kehittäminen

Opetussuunnitelman sisältöä on uudistettava työelämän tarpeiden mukaan sekä perusopinnoissa että ammatillisissa opinnoissa. Perusopintoihin esitetään uusia oppisisältöjä, opetuksen määrän ja sy-vyyden parantamista sekä opiskelijoille entistä enemmän tukea ja harjoitusta eräiden työelämän avaintaitojen kehittymiseksi. Tärkeitä ovat yhteistoimintataidot, kyky huolehtia tiedonkulusta, yh-dessä tekeminen tiimissä sekä muiden osastojen kanssa. Johtamisopintojen tavoitteena on ymmär-tää ja tuntea esimiestyötä ja organisaatiokäyttäytymistä, oppia työelämän pelisääntöjä, kehittämi-seen liittyviä toimintatapoja ja alaistaitoja. Kunnossapidon opetus tulee saada teoriassa ja käytännössä laajemmaksi ja syvemmäksi. Samalla on tärkeää kehittää opiskelijoiden prosessiosaamista syvemmäksi. Tavoitteena on kokonaisuuden hal-linta ja prosessin ymmärtäminen (prosessinlukutaito) sekä prosessin teknisen hallinnan vahvistumi-sen, jotta varmistetaan korkea laatu ja asiakkaan tarpeen mukainen lopputulos.

Johtopäätös 6: Uusia opintojaksoja ja vanhoihin sisällön uudistuksia Opetussuunnitelmaa tulisi uudistaa ja kehittää perus- ja ammatillisissa opinnoissa seuraavasti: a) Pakollisiin yhteisiin opintoihin tulisi lisätä uusina opintoina

- johtaminen, esimiestyön ja alaistaitojen perusasiat, yhteistyökyky ja ryhmätyötaidot - työnjohto- ja esimiestaidot, toisaalta myös alaistaidot - talouden perusteet ja liiketoiminnallinen ymmärrys - ongelmanratkaisutaidot ja –menetelmät vahvemmiksi - työturvallisuuskortin suorittaminen, mahdollisesti myös tulityökortin - kulttuurin opinnoissa painopiste monikulttuurisuuden oppimiseen ja kansainvälisen kanssakäymisen taitoihin (taiteen ja kulttuurin muutoksena) - oikea asenne työtä ja työyhteisöä kohtaan sekä vastuullisuus ja kehittämishakuisuus - tietotekniset perustaidot ja alan sovellukset pakollisiksi kaikille - työssäoppimisjaksolle kunnossapidon käytännön harjoittelua ja laitetuntemusta.

b) Opetuksen määrä tulisi lisätä seuraavissa opinnoissa

- englannin kielen opintoja enemmän ja sisältö monipuolisemmaksi - ruotsin kielen opintojen tarve kyseenalaistettiin, ellei maantieteellinen sijainti muuta edellytä, tilalle esim. venäjää, portugalia, kiinan tai saksan kieltä - alaan liittyvää kemiaa ja fysiikkaa lisää - matematiikkaa lisää - liikunta säilytettävä ehdottomasti ja tavoitteeksi terveet elintavat ja omasta työkunnosta huolehtiminen - sosiaalisia ja viestintätaitoja tarpeen vahvistaa käyttämällä siihen soveltuvia tehtä-

viä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä.

65

c ) Ammatillisissa opinnoissa tavoitteeksi - syvempi oman alan perusosaaminen: kokonaisvaltainen toiminnan ja prosessien ymmärtäminen sekä prosessin tekninen hallinta - laajempi moniosaaminen: kunnossapidon perusosaaminen ja parempi laitetuntemus - kyky ymmärtää asiakkaan tarpeita ja osata tuottaa teknisesti oikeaa laatua - ammatillisiin perusopintoihin kunnossapidon perusosaamiseen johtavia opintoja

ja käytännön harjoittelua. d) Muuten ammatillisten erityisopintojen arvioidaan olevan nykyisellään hyvin rakennetut e) Opinnoissa tulee keskittyä oleelliseen eli kokonaisvaltaiseen prosessiosaamisen, toisaalta pro-

sessin syväosaamiseen ja prosessin moniosaamisen syntymiseen. Lisäyksille tehdään tilaa jättämällä pois ns. nippelitason tietojen läpikäymistä, jota opetellaan ja opitaan työnteon yhteydessä. f) Opiskelun tuloksena pitäisi kehittyä hyvä asenne työtä, työyhteisöä ja jatkuvaa kehittämistä kohtaan. Sen syntyminen edellyttää opiskelijalta omaa panosta, opettajilta innostavaa esimerkki-

nä toimimista ja työssäoppimisjaksoilla myös sekä työyhteisötaitojen että kehittämistapojen pu-heeksi ottamista.

6.3 Työssäoppimisen kehittäminen

Johtopäätös 7: Työssäoppimisen oppimistavoitteita, ajoitusta ja sisältöä uudistettava Työssäoppimisen merkitys korostuu entisestään ja sen ajoitusta, tavoitteita ja sisältöä on tarkennettava yhteistyössä työpaikkaohjaajien kanssa. a) Työssäoppimisen ajoitusta tulisi uudistaa siten, että pääpaino tulee kolmanteen vuoteen

b) Työssäoppimisjaksoilla pitäisi tutustua konkreettisesti kunnossapitotehtäviin ja saada sen

yhteydessä laitetuntemusta

d) Ttyössoppimisjaksoilla opiskelijoille pitää olla haastavia selvittelytehtäviä

f) Ttyöpaikkaohjaajien tulee saada palautetta jaksojen onnistumisesta, kehittämistarpeista ja

opiskelijoiden oppimisesta

g) Opettajienkin on tarpeen käydä aika ajoin omilla työssäoppimisjaksoillaan.

6.5 Tutkinnon ja opetussuunnitelman rakenteiden kehittäminen Johtopäätös 8: Tutkinnosta prosessiteollisuuden yhteinen perustutkinto ja opetussuunnitelmaan

erikoistumisvaihtoehdot.

Tutkintoa ja opetussuunnitelman rakennetta on uudistettava teollisuuden prosessiteknologiaosaajia kouluttavaksi prosessiteollisuuden perustutkinnoksi, joka jakautuu prosessiteollisuuden alakohtai-

66

siin koulutusohjelmiin. Koulutusohjelman perusteella syntyvän erikoisosaamisen tulee olla vahvaa, vaikka koulutus tähtää moniammatilliseen ja laajaan prosessiteollisuuden osaamiseen.

Uudistetun perustutkinnon ja siihen sisältyvien opintojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon

edellä luvussa 5 esiin tulleet uudistustarpeet ja tämän luvut johtopäätökset 1-8.

Nykyinen prosessinhoitajatutkintoon johtava perustutkinto on rakenteeltaan ahdas ja suppea suh-teessa siihen, mitä opiskelevalla nuorella on lupa odottaa koulutukseltaan, joka pitäisi luoda työllis-tymismahdollisuuksia. Koulutus on myös teollisuuden näkökulmasta liian rajattu johtamaan vain tietyntyyppisiin tehtäviin paperiteollisuudessa. Opetussuunnitelman rakenteen uudistamisessa tulisi opetussuunnitelman osat koota seuraavan tyyp-pisellä jaottelulla: - prosessiteollisuuden perustutkinto, tutkintonimike esimerkiksi prosessioperaattori - tutkinnon sisällä koulutusohjelmat prosessiteollisuuden alojen perusteella

- koulutusohjelmille yhteiset perusopinnot - koulutusohjelmille yhteisissä ammatillisissa perusopinnoissa sähköautomaatio- ja mekaani-

sen kunnossapidon opinnot sekä prosessiteollisuuden opinnot - koulutusohjemittain ammatillisina syventävinä opintoina teollisuudenalakohtainen ammatil-

lisen opintojen erikoistumisosa (toimintaympäristöopinnot) - työssäoppiminen ja opinnäytetyö erikoistumisalan perusteella.

Oppilaitosten tulisi itse harkita, mitä koulutusohjelmia niistä kukin tarjoaa koulun resurssien ja

ennen kaikkea ympäröivän teollisuuden tarpeiden perusteella. Opetushallituksen tulee seurata,

että maassa on tarjolla kattavasti kaikki prosessiteollisuuden tarvitsemat koulutusohjelmat ja

siinä mittakaavassa, että teollisuuden tarpeet ja opiskelijoiden työllistyminen ovat tasapainossa. Nykyistä perustutkintoa laaja-alaisempi koulutus antaa mahdollisuuden lisätä koulutusohjelman houkuttelevuutta ja saada parempia opiskelijoita. Jos tutkinto ja siihen sisältyvät koulutusohjelmat uudistetaan laajasti prosessiteollisuuteen soveltuvan prosessioperaattoritutkinnon pohjalle, niin oleellista on se, että prosessiosaamisen taso saadaan nousemaan yhä korkeammalle ja osaaminen monipuolistumaan peruskunnossapidon puolelle. Tässä ehdotettua perustutkinnon uudistusta voidaan pitää hyvänä mm. seuraavista syistä:

- koulutusohjelma olisi opiskelijan näkökulmasta houkuttelevampi ja kiinnostavampi, kun siihen sisältyy myös kunnossapitopuolen opintoja nykyistä enemmän

- koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet monipuolistuvat, koska prosessiosaami-

nen on vahvaa ja alasta riippumatonta - malli turvaa paremmin elinikäisen oppimisen ja henkilökohtaisen urapolun muodostami-

sen koulutuksen jälkeen, koska toiselle prosessiteollisuuden alalle voi täydennyskouluttau-tua erikoistumisosion (toimintaympärsitöopinnot) suorittamalla

- mallin avulla voidaan koulukohtaisesti rakentaa kustannustehokkaalla tavalla sellaisia kou-

lutusohjelmakohtaisia erikoistumismahdollisuuksia, jotka palvelevat alueen teollisuuden

tarpeita

67

- mallin avulla voidaan turvata nykyistä paremmin riittävät hakijamäärät kaikille prosessi-

teollisuuden aloille, koska mallin arvioidaan rohkaisevan hakijoita enemmän kuin mitä ny-kyinen, suppea tutkinto tekee

- paperiteollisuus saa osaamistarpeitaan vastaavalla tavalla koulutettua henkilöstöä.

68

LÄHTEET Bryman, A. 1988. Quantity and quality in social research. London: Unwin Hyman. Denzin, N. & Lincoln, Y. 1994. Handbook of qualitative research. London: Sage. Eisenhardt, K. 1989. Building theories from case study research. Academy of Management Re-wiew, 14 (14), 532–550. Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsin-ki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997 ja 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hopkins, D. 1988. A teacher’s guide to classroom research. Milton Keynes: Open University Press. http://www.metsateollisuus.fi/Infokortit/tilda/Sivut/default.aspx), luettu 31.7.2007) Metsäteollisuuden tietopalvelu 2007. http://www.metsateollisuus.fi/infokortit/tutkimus7/Sivut/default.aspx/ Metsäteollisuuden tietopal-velu, luettu 3.8.2007 Metsäteollisuus 2007. Metsäteollisuuden tilastopalvelu Tilda. Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto 2006. Paperiteollisuus - Toimialan tilanne ja tulevaisuuden haas-teet, tulevaisuustyöryhmän raportti 31.5.2006” Metsäteollisuus ry 2007. Suomen metsäteollisuuden näkökohtia hallitusohjelmaan 2007-2011. Metsäteollisuus ry:n julkaisussa ”Suomesta paras toimintaympäristö metsäteollisuuden tuotannolle ja innovaatioille. Suomen metsäteollisuuden näkökohtia hallitusohjelmaan 2007-2011. 15.1.2007”. Rostila, I. 1991. Grounded theory -lähestymistavasta. Teoksessa L. Syrjälä & J. Merenheimo (toim.) Kasvatustutkimuksen laadullisia lähestymistapoja. Kvalitatiivisten tutkimustapojen semi-naari Oulussa 11.–13.10.1990. Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 39, 65–79. Silverman, D. 1994. Interpreting qualitative data. Methods for analyzing talk, text and interaction. 2. painos. London: Sage. Syrjälä, L. 1994. Tapaustutkimus opettajan ja tutkijan työvälineenä. Teoksessa L. Syrjälä, S. Aho-nen, E. Syrjäläinen & S. Saari (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjahtymä, 7−66.

69

LIITTEET Liite 1 Haastattelulomake ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kehittämiskeskus Marja-Liisa Vesterinen 1.3.2007 PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON OSAAMISTARVESELVITYS Olemme saaneet opetushallitukselta toimeksiannon tehdä paperiteollisuuden perustutkinnon

osaamistarveselvitys vuosille 2015 - 2020 valtakunnallista opetussuunnitelman uudistamisesta varten. Samalla kehitämme Etelä-Karjalan ammattiopiston opetuksen sisältöjä vastaamaan työ- elämän tarpeita. Kiitos jo etukäteen, että olet lupautunut mukaan haastatteluun _________a x.x.2007

klo _____xitehtaalla, huone B Haastattelu jakautuu kahteen osaan:

- ensimmäisessä osassa selvitetään voimassa olevan opetussuunnitelman ”hyvyyttä” työpaik-kanne näkökulmasta (mitä odotatte teille työhön valitun osaavan työhöntulovaiheessa). Näin saadaan esiin myös nykyisen opetussuunnitelman kehittämistarpeita.

- toisessa osassa ennakoidaan tulevia muutoksia ja niiden vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen. Apuna käytetään Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton tuoreita julkaisuja, joissa on ennakoitu tulevaisuutta.

Lähetän haastattelun rungon sähköpostitse kaikille haastateltaville, jotta voitte ennalta valmistautua vastaamaan kysymyksiin. Haastattelurungon liitteenä olevalla lomakkeella kartoitetaan tämän het-ken työhönottokriteereitä ja sitä, mitkä kouluvaiheen opintokokonaisuudet ovat mielestänne tärkeitä työssä onnistumisen kannalta. Lomake on tarkoitus täyttää vasta haastattelun jälkeen. Sen voi pa-lauttaa minulle joko paperiversiona postitse tai sähköpostin liitteenä. Olen poiminut tekstiin otoksia Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton yhteisestä julkaisusta ”Paperite-ollisuus- Toimialan tilanne ja tulevaisuuden haasteet, tulevaisuustyöryhmän raportti 31.5.2006” ja Metsäteollisuus ry:n julkaisusta ”Suomen metsäteollisuuden näkökohtia hallitusohjelmaan 2007-2011”. Otoksissa kuvataan haasteita ja mahdollisia muutossuuntia. Ne toimivat eräänlaisena taus-tamateriaalina, johon voitte peilata omia näkemyksiänne tulevaisuudesta.

Ystävällisin terveisin

Marja-Liisa Vesterinen fil.toht., tutkimusjohtaja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kehittämiskeskus

Jakelu: Kaikille haastatelluille samanlainen saate ja haastattelun runko

70

HAASTATTELUN RUNKO

I OSA: TÄMÄN PÄIVÄN OSAAMISTARPEET JA NYKYISEN OPETUSSUUNNITELMAN SI-SÄLTÖ 1. Mihin kiinnitetään työhönotossa tällä hetkellä huomiota? (ks. liitetaulukko) Vastaa rastittamalla (X) taulukkoon mielestäsi sopivin vaihtoehto

- Mihin asioihin kiinnitätte huomiota rekrytoidessanne uusia henkilöitä? Arvioi kunkin asian tärkeyttä valintakriteerinä.

- Mitkä ovat näistä valintakriteereistä tärkeimmät? Käytä asteikkoa 1= tärkein, 2= toiseksi tärkein jne.

- Onko koulusta äskettäin valmistuneilla näitä taitoja tai ominaisuuksia yleensä riittävästi? Arviointi R= riittävästi, P= puutteellisesti.

- Mitkä ovat yleensä suurimmat puutteet? Käytä asteikkoa 1= tärkein, 2=toiseksi tärkein jne.

Haastattelukysymys: - Kuinka vakavina pidätte näitä puutteita työssä osaamisen ja onnistumisen kannalta?

2. Opetussuunnitelman sisältö ja painottuminen Esittelen haastattelun yhteydessä tarkemmin pääkohdat ammatillisista opinnoista, eriytyvistä amma-tillisista opinnoista sekä kaikille yhteisistä perusopinnoista (ns. yleisiä työelämätaitoja). Liitteen taulukossa on esitelty pääpiirteittäin, minkälaista opinnoista tutkinto muodostuu. Ole hyvä ja ota opetussuunnitelmaan kantaa esittelyn jälkeen rastittamalla liitetaulukkoa siinä ole-van ohjeen mukaan. A) Onko mielestänne opetussuunnitelmassa tämän hetken vaatimuksiin nähden oikeita asioita? -

B) Mitä haluaisitte lisätä tai poistaa? -

C) Miten arvioitte työssäoppimisjaksojen hyvyyttä tällä hetkellä? -

D) Mitä asioita työssäoppimisjaksoilla pitää korostaa tehtaan näkökulmasta katsottuna? - E) Pitäisikö opettajilla olla työssäoppimisjaksoja tehtaalla? - 3. Koulutus työpaikkaan tulon jälkeen A) Mitä uudelle työntekijälle opetetaan työsuhteen alkuvaiheessa työpaikalla? - B) Pitäisikö näitä alkuvaiheessa opetettavia asioita sisältyä jo tutkinnon suorittamiseen koulussa tai työssäoppimisjaksolla? - C) Jos pitäisi, niin mitä opetusta voidaan opetussuunnitelmasta vähentää, jotta sinne saadaan mah-tumaan uutta? -

71

II OSA: TULEVAISUUDEN MUUTOSTEN JA OSAAMISVAATIMUSTEN ENNAKOINTI VUO-SIIN 2015-2020 MENTÄESSÄ 1. Odotettavissa olevat toimintaympäristön muutokset Paperiteollisuuden toimintaympäristön muutoksia ja niihin vaikuttavia seikkoja voivat olla esim.

o puun ja energian hinta ja saatavuus o kannattavuuden ja kilpailukyvyn muutokset (palkka- ja muu kustannustaso, kuljetus-

kustannukset) o kulutuksen kasvun keskittyminen Aasiaan o työn ja työntekijöiden kansainvälistyminen o mikä muu:

Kysymykset: A) Millä tavalla itse ennakoit paperiteollisuuden toimintaympäristön muuttuvan vuosiin 2015-2020 mentäessä? - B) Mitkä asiat ja tekijät vaikuttavat siihen, että toimintaympäristö muuttuu? - C) Miten muutokset näkyvät tehtaalla? Näkyvätkö muutokset työntekijätasolle asti? Miten? - 2.Tuotantoprosessien muuttuminen Metsäteollisuus ry: Tavoitteena on kaksinkertaistaa metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanokset vuoteen 2030 mennes-sä. Tavoitteena on suunnata metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymän puitteissa teh-tävään tutkimukseen yhteensä 50-70 miljoonaa euroa vuosittain yksityistä ja julkista tutkimusrahoi-tusta. Voidakseen vastata asiakkaiden ja markkinoiden muuttuviin tarpeisiin on metsäsektorin tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi uudistettava alan koulutuksen sisältöä, laatua ja koulutusjärjestelmän rakennetta. Kysymykset: A) Miten arvioitte tuotantoprosessin kehittyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana? -

B) Vaikuttaako tuotantoprosessin muuttuminen jollain lailla siihen, minkälaista teknistä osaamista henkilöstöltä edellytetään?

-

C) Millä lailla näitä muutoksia olisi huomioitava jo perustutkinnon koulutuksessa? - D) Pitäisikö perustutkintoon sisältyä koulutusta, jolla lisätään valmiuksia ja halukkuutta toiminnan

tehostamiseen tai tuotekehitykseen kehittämishakuisuuteen? -

E) Mikä on nykyinen käytäntö tehtaalla (Aloitteet, innovaatiot yms.?)

72

3. Työnkuvien muuttuminen ja henkilöstön määrän muuttuminen vuosiin 2015 - 2020 mennessä Metsäteollisuus ry:n julkaisu ”Suomesta paras toimintaympäristö metsäteollisuuden tuotannolle ja innovaatioille. Suomen metsäteollisuuden näkökohtia hallitusohjelmaan 2007-2011. 15.1.2007” : - Metsäklusterin visio 2030 on, että tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistunut. Puolet

arvosta tulee tuotteista, joita ei vielä tänään valmisteta. - Paperiteollisuuden ammatillisen koulutuksen on tuettava moniosaamista. Koulutuksen on annet-

tava taidolliset ja asenteelliset valmiudet entistä monipuolisempien työtehtävien omaksumiseen ja työtehtävien jatkuvaan kehittämiseen tuotantoteknologian ja toimintaympäristön muuttuessa.

- Paperiteollisuuteen on saatava käyttöön vähintään samat nykyaikaiset toimintatavat kuin muissakin paperiteollisuusmaissa ja muilla aloilla Suomessa. Nykyaikaisiin toimintamalleihin kuuluvat

mm. nykyistä laajemmat tehtävänkuvat ja henkilöstön monipuolinen osaamisen. … Teollisuus on vastavuoroisesti valmis kouluttamaan työntekijöitään ja tarjoamaan heille laaja-alaisia työtehtäviä ja ammatillisia kehitysmahdollisuuksia.

- Työpaikkatason tutkimukset osoittavat, että tuottavuutta voidaan lisätä mm. tiimityöllä sekä työ-järjestelyitä ja johtamiskäytäntöjä parantamalla (Paperiteollisuus - Toimialan tilanne ja tulevai-suuden haasteet, s. 56. Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän raportti 31.5.2006. Metsäteolli-suus ry ja Paperilitto ry)

- Suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat palkkakustannukset, puun hinta ja saanti sekä energian hintataso ja kuljetuskustannukset. Energian ja ulkomaisen raaka-aineen hin-taan on vaikea vaikuttaa. Tällöin voidaan kustannustehokkuutta ja hintakilpailukykyä hakea hen-kilöstökuluista, kuten nyt jo tehdään.

Kysymykset: A) Arvioikaa edellä olevaa ennustetta. - B) Mikäli ennuste toteutuu, niin muuttuvatko prosessissa toimivien henkilöiden työnkuvat vuoteen 2015-20 mennessä? Miten? Laajenevatko ne esim. siten, että henkilön on vastattava nykyistä suu-remmasta kokonaisuudesta? -

C) Miten henkilöstön ammattinimikkeet muuttuvat? - D) Onko odotettavasti, että henkilöstö kansainvälistyy? Entä osallistuuko perustutkinnon suorittanut henkilöstö työskentelyyn ulkomailla? -

E) Sitoutuminen omaan työpaikkaan edellyttää, että henkilöstö voi sitoutua organisaation arvoihin ja tavoitteisiin, jotka saattavat tuntua varsin kaukaisilta arkityön näkökulmasta. Jotta organisaation taloudellisia tavoitteita voitaisiin ymmärtää, niin pitäisikö koulutukseen sisältyä perusteita talouden ymmärtämisestä, kuten kannattavuuden ja kilpailukyvyn syntymisestä, alan kustannusrakenteesta, erilaista kustannuslaskelmista (lähinnä tietoisuuden syntymiseksi, perustason tietoa)? - F) Millä lailla edellisissä kohdissa A-E esiin tulleet muutokset olisi huomioitava jo perustutkinnon koulutusvaiheessa? Mitä muuta edellä käsitellyt mahdolliset muutokset edellyttävät opetukselta tulevaisuudessa?

- tarvitaanko jotain aivan uusia oppisisältöjä

73

- syntyykö opetukseen uusia painotuksia (esim. yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, muiden kanssa toiminen, tiimissä toimiminen, muutosten hallinta, taito toimia monikulttuurisessa työ- ympäristössä, vahva kielitaito jne.) - mikä nousee tärkeäksi, mikä voi jäädä pois nykyiseen verrattuna

G) Pitäisikö työssäoppimisen muuttua sisällöltään tai kestoltaan? Entä sen ajoittuminen opintoihin (pääpaino nyt 2. ja 3. vsk:ssa)? - 3. Työhyvinvointi Metsäteollisuus ry: Suomen paperiteollisuuden sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat merkittävästi korkeampia kuin muissa paperiteollisuusmaissa ja myös suuremmat kuin Suomen teollisuudessa keskimäärin. Kysymykset: A) Arvioikaa kokemuksenne perusteella, onko toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneilla riittävät vai liian vähäiset tiedot ja taidot työtapaturmien ehkäisemiseksi ja välttämiseksi. - B) Miten koulutusvaiheessa voidaan parantaa työturvallisuusosaamista ja vähentää tulevia tapatur-mia? - C) Miten koulutusvaiheessa voitaisiin vaikuttaa siihen, että poissaolot työssä vähenisivät? -

74

Liite 2 1. Työhönottokriteerit NNN Mihin asioihin kiinnitätte huomiota rekrytoidessanne uusia henkilöitä?

Tärkeimmät? Hakijoiden ylei-simmät puutteet

(4 = erittäin tärkeä, 3 = melko tärkeä, 2 = ei kovin tärkeä, 1 = ei tärkeä) (1 = tärkein, 2 = toi-seksi tärkein, jne. )

(1 = suurin puute, 2 = toiseksi tärkein jne.)

Valintakriteeri 4 3 2 1 1 - 5 1 - 5

- koulutus

- työkokemus

- työssäoppimisjakso

- henkilökohtaiset ominaisuudet

- muu; mikä:

2. Nykyisen opetussuunnitelman sisältö

Onko mielestänne alla esitellyssä opetussuunnitelmassa työhönottovaatimuksiin nähden oikeita asioita?

PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Tärkeää käy-tännön työssä

Paperin ja kartongin valmistuksen koulutusohjelma, pa-periprosessinhoitaja (120 ov) Tekniikan koulu

4=erittäin tärkeä 3=melko tärkeä 2=ei kovin tärkeä 1=ei tärkeä

Työhön otettujen ja valmistunei-den osaaminen R=riittävä P=puutteellinen

Opetusta lisättävä

Voidaan jättää pois

4 3 2 1 R/P (x) (x)

20 OV 16 ov

ÄIDINKIELI RUOTSIN KIELI ENGLANNIN KIELI MATEMATIIKKA FYSIIKKA JA KEMIA YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO LIIKUNTA

TERVEYSTIETO TAIDE JA KULTTUURI

4 ov AMMATILLISET OPINNOT 90 OV

YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 50 ov PAPERITEOLLISUUDEN PERUSOSAAMINEN 20 ov MEKAANINEN KUNNOSSAPITO 10 ov SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOKUNNOSSAPITO 20 ov

ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA 40 ov SELLUN VALMISTUS HIOKKEEN, HIERTEEN JA UUSIOMASSAN VALMISTUS MASSOJEN JA VESIEN KÄSITTELY PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUS PAPERIN JA KARTONGIN JÄLKIKÄSITTELY

10 OV 120 OV OPINTOVIIKOT YHTEENSÄ

Opintoihin sisältyy työssäoppimista 20 ov, opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov ja opinnäytetyö vähintään 2 ov.

KAIKILLE YHTEISET OPINNOT YHTEISET PAKOLLISET OPINNOT

VALINNAISET OPINNOT

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT

75

Liite 3 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kehittämiskeskus Marja-Liisa Vesterinen 20.3.2007 PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON OSAAMISTARVESELVITYS Olemme saaneet opetushallitukselta toimeksiannon tehdä paperiteollisuuden perustut-kinnon osaamistarveselvitys vuosille 2015 - 2020 valtakunnallista opetussuunnitelman uudistamisesta varten. Samalla kehitämme Etelä-Karjalan ammattiopiston opetuksen si-sältöjä vastaamaan työelämän tarpeita. Tutkimuksessamme on mukana UPM-Kymmenen, Stora Enson, M-realin ja Botnian yksiköitä eri puolilla Suomea. Kiitos jo etukäteen, että olet lupautunut vastaamaan kyselyymme! Ole hyvä ja täytä kyselylomake 15.4.2007 mennessä ja palauta se henkilölle, joka on sen sinulle antanut. Hän lähettää kaikki yksikkösi vastaukset meille. Jos olet saanut kyselyn sähköpostin liitteenä, niin täytä lomake tietokoneella, tallenna se ja lähetä se sen jälkeen sähköpostiviestin liitteenä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Ystävällisin terveisin

Marja-Liisa Vesterinen fil.toht., tutkimusjohtaja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kehittämiskeskus 040- 543 8416 email: [email protected]

76

ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ/ KYSELY Kehittämiskeskus Tehdas 1 PAPERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARVESELVITYS 1. Taustatiedot

Vastaajan nimi: Ammattinimikkeesi: Työkokemuksesi nykyisessä työpaikassa: vuotta Suoritettu ammatillinen tutkinto: Valmistumisvuosi:

Ammattitutkinnon suorittaminen: suoritettu suunnitteilla ei suunnitteilla

Saatu lisäkoulutus nykyisiin tehtäviin (työnantajan järjestämä koulutus tms.):

2. Työnkuvaus

Kuvaa lyhyesti, mitä tehtäviä kuuluu päivittäiseen työhösi:

Luettele tärkeysjärjestyksessä viisi asiaa, jotka uuden työntekijän on osattava työhönot-tovaiheessa: 1. 2. 3. 4. 5.

77

3. Työnkuvat ja nimikkeet vuonna 2015 Rastita mielestäsi todennäköineni tulevaisuuden vaihtoehto

a) Työnkuvat supistuvat laajenevat vuoteen 2015 mennessä b) Miten muutos vaikuttaa työntekijöiden ammattitaitovaatimuksiin? (halutessasi voit

valita kahdesta ensimmäisestä kummakin vaihtoehdon) on osattava useampia valvomotehtäviä on osattava enemmän kunnossapitotehtäviä (esim. käynninaikaiset häiriökorjaukset ja sovitut ennakkohuollot)

ei muutoksia nykyiseen verrattuna

c) Miten muutos vaikuttaa ammattinimikkeisiin? nimikkeet säilyvät ennallaan erilaisten nimikkeiden määrä vähenee kaikilla yhteinen nimike, kuten esim. prosessinhoitaja muu

4. Ammattitaidon osa-alueiden merkitys

Rastita alla olevista ne osaamisen alueet tai ne henkilö-ominaisuudet, joita pidät tärkeinä äskettäin koulutusta valmistuneella työntekijällä

Tärkeää täl-lä

hetkellä

Merkitys kasvaa

2015-2020

Ammatillinen erityisosaaminen (ks. selostus liitteestä) - Paperiteollisuuden perusosaaminen - Mekaaninen kunnossapito - Sähkö- ja automaatiokunnossapito - Sellun valmistus - Hiokkeen, hierteen ja uusiomassan valmistus - Massojen ja vesien käsittely - Paperin ja kartongin valmistus - Paperin ja kartongin jälkikäsittely

Kansainvälisyys (esim. taito toimia vierasmaalaisten kanssa)

Kielitaito - ruotsi - englanti - venäjä - espanja - muu:

Matematiikka Fysiikka Kemia

78

Johtamistaidot - tiimityön johtaminen - palaverien johtaminen - oman työporukan johtaminen erilaisissa tilanteissa

Kyky työskennellä itsenäisesti

Yhteistyötaidot (ryhmätyö- ja tiimityötaidot, kyky rakentaa hyvää työilmapiiriä)

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (esim. taito ilmaista itseään suullisesti ja sähköpostitse)

Asiakaspalvelu (esim. asiakaspalvelutaidot tehtaan muiden henkilöstöryhmien kanssa)

Projektityöskentelytaidot

Talousosaaminen (esim. kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja oman alan kustannusrakenteeseen vaikuttavien asioiden ymmärtäminen)

Tietotekniset taidot, erityisesti alan sovellukset

Innostunut asenne kehittämiseen

Työturvallisuusohjeiden noudattaminen

Omasta työkyvystä huolehtiminen (liikunta, ravinto, työssäjak-saminen, elämänhallinta)

Vastuuntunto

Kyky ja halu oppia uutta

5. Työssäoppiminen ja sen kehittämistarpeet

a) Mitä asioita työssäoppimisjaksoilla pitää korostaa tehtaan näkökulmasta katsottuna?

b) Työssäoppimisjaksot jakautuvat toiselle ja kolmannelle opintovuodelle, osassa oppilaitoksia puoliksi kummallekin vuodelle, osassa ne painottuvat hikan enemmän kolmanteen opintovuoteen. Pitäisikö työssäoppimisjaksojen ajoittumista eri opiskeluvuosille muuttaa?

ajoituksen painopistettä enemmän kolmanteen vuoteen ajoitusta enemmän toiseen vuoteen pidetään ennallaan muu

79

c) Pitäisikö opettajilla olla työssäoppimisjaksoja tehtaalla? ei kyllä Mihin asioihin heidän pitäisi perehtyä?

d) Pitäisikö opiskelijan opetella työssäoppimisjaksoilla yhden ammattinimikkeen tehtävät useamman nimekkeen tehtävät

e) Pitäisikö opiskelijan tutustua työssäoppimisjaksoilla nykyistä enemmän myös kunnossapidon tehtäviin? kyllä ei Perustelu:

Kommentit:

Parhaimmat kiitokset vastauksistasi ja oikein hyvää kevättä!

80

Liite 5

ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 5.2.2007 Kehittämiskeskus Paperiteollisuuden perustutkinnon osaamistarveselvitys TYÖSUUNNITELMA

1. Kohderyhmä - Kaukaan tehtaat Lpr, Stora Enso Imatralla, M-real Joutsenossa ja kunkin konsernin muita yksiköitä Suomessa valikoidusti

- käyttöinsinöörit, vuoromestarit, päivämestarit, luottamusmies, Metsäteollisuus ry, opetushenkilöstö ja neuvottelukunta, eri ammattinimikkeillä olevia työntekijöitä prosessista ja kunnossapidosta

2. Valmistelutyö

- 19.1.2007 alkaen palaverit Lpr ja Imatra ja menettelyistä sopiminen - haastattelujen runko, kyselylomakkeen kysymykset - yhteystiedot, kohderyhmän informointi 28.2.mennessä haastateltavien ja kyselyyn

osallistuvien nimet koossa 3. Haastattelut

- esimiestaso: osaamistarpeet nyt ja 2015-2020 - haastattelujen toteutus

o suurten kehityssuuntien ja tulevaisuuskuvien ennakoinnissa hyödynnetään Metsäteollisuus ry:n tuoreita julkaisuja

o haastattelulomakkeen testaus Kaukaan esimiesryhmällä-> tarvittavat muutokset

- sovittu tehtaan edustaja (esim koulutuspäällikkö, henkilöstöasiainhoitaja) informoi eteenpäin ja kokoaa erilaisia esimiehiä edustavan joukon (5-10 henkilöä, esim. vuoromestareita, päivämestareita, käyttöinsinöörejä, tuotantopäälliköitä, kunnos-sapidon esimies) haastateltavaksi sekä välittää näiden yhteystiedot ML Vesteri-selle ennalta

o haastattelut tehdään ryhmähaastatteluna, jota voidaan täydentää puheli-mitse

o sama henkilö kokoaa yhteistyössä esimiesten kanssa ryhmän työntekijä-portaalta (n. 10 eri nimikkeellä toimivaa henkilöä), joille tehdään joko netti-kysely tai paperilla täytettävä kysely (mitä osattava, mitä koulutuksessa kehitettävä, mitä kannattaa poistaa jne.)

- haastattelukysymykset lähetetään ennalta sähköpostilla haastateltaville! - kaikki haastattelut 30.3.07 mennessä

4. Kysely netin kautta / vaihtoehtoisesti paperilomakkeella tehtävä kysely

- Työntekijät prosessissa: mitä työtehtävissä on osattava työhöntulovaiheessa, mikä on oleellista osaamista, mikä koulussa oppimisessa on tärkeää, mikä ehkä jopa turhaa, mitä muutoksia ennakoidaan tulevan, miten koulutusta olisi muutettava ja suunnattava

- nettikyselyn esitiedot: nimi, yksikkö, ammattinimike, ikä, työssäoloaika, tutkinnon valmistumisvuosi

81

- kyselyssä tarjotaan valmiita vastausvaihtoehtoja, mutta osa kysymyksiä avoimia kysymyksiä

- kohderyhmän yhteystiedot ja informointi - lomakkeen testaus yhdellä tiimillä Kaukaalla - nettikyselyssä vastausaika 2 viikkoa - kyselyn täydentäminen tarvittaessa puhelimitse - kaikki vastaukset koossa 15.4.2007 mennessä

5. Aineiston analysointi ja tulokset sekä johtopäätökset

- aineiston analysointi 10.5.2007 mennessä MLV ja kehittämiskeskus, opettajat o SE Imatra: vastaukset käsitellään oman konsernin puitteissa erillään

muista, OK - asiantuntijaraadin 1. käsittely : (esimiestasoa, työnjohtoa, opettajia) yhteinen kä-

sittely 15.5.2007 mennessä o asiantuntijaraadissa mukana paikallisten SE:n ja UPM:n edustajat,

muiden tehtaiden edustajia, mikäli haluavat osallistua o tulosten vaikutus opetussuunnitelmiin, opintojen rakenteeseen ja oppisi-

sältöihin, ammattinimikkeisiin, työnkuviin - väliraportti rahoittajalle ja kohderyhmille 31.5.2007 mennessä - asiantuntijaraadin 2. käsittely 15.9.2007 mennessä, mukana myös neuvottelu-

kunta 15.9.2007 mennessä - tulokset valmiit 30.9.2007

6. Ennakointiprojektin päättäminen 7. Yhteenveto ennakointiprosessin vaiheista ja aikataulusta

o suunnittelu- ja valmistelutyö tehtynä 28.2.2007 o haastattelut 30.3.2007 mennessä o kyselyt 15.4.2007 mennessä o analysointi 10.5.2007 mennessä, tarvittavat täydennykset o tulosten 1. käsittely yhdessä UPM:n, Stora Enson, M-Realin ja opettajien

kanssa kanssa 15.5.2007 mennessä o väliraportti rahoittajalle ja kohderyhmille 31.5.2007 mennessä o tulosten 2. käsittely, mukana myös neuvottelukunta 15.9.2007 mennes-

sä o tulosten yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset 30.9.2007 men-

nessä o loppuraportti rahoittajalle ja kaikille osapuolille 15.11.2007 mennessä

(tässä välissä saatavilla lienee Koulutuksen kehittämissuunnitelman 2012 ennusteita määrällisistä koulutustarpeista)

Paperiteollisuuden perustutkinnon osaamis- ja uudistamistarpeet ...

Documents

Transcript of Paperiteollisuuden perustutkinnon osaamis- ja uudistamistarpeet ...