EU:n rakennerahastokausi 2014 2020...2017 Kannustava yhteisöllisyys Puhdasta elinvoimaa...
Transcript of EU:n rakennerahastokausi 2014 2020...2017 Kannustava yhteisöllisyys Puhdasta elinvoimaa...
EU:n rakennerahastokausi 2014 – 2020
www.tem.fi/ohjelma2014
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja
EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
Satakunnan maakuntaohjelma 2014 +
Viveka Lanne, Satakuntaliitto
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 - 2020
Yksi valtakunnallinen ohjelma • Molemmat rahastot ESR ja EAKR
• Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi
Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa • Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot
• Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin
MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan
EAKR
• Yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista
• Uusien liiketoimintamallien ja –mahdollisuuksien synnyn tukeminen, erityisesti kansainvälistymisen tarpeisiin
PK-yritysten kilpailukyky
• T&K&I-toiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen
• Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä
• Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö
Uusimman tiedon ja osaamisen
hyödyntäminen
• Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen
• Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen
Vähähiilisen talouden
edistäminen
ESR
• Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys
• Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin
Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
• Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen
Koulutus, ammattitaito ja
elinikäinen oppiminen
• Aktiivinen osallisuus
Sosiaalinen osallisuus ja
köyhyyden torjunta
Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet
Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen
Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla
→ tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja
→ tutkimus- ja innovaatioperustan
laajentamista/vahvistamista
Väestön nopea ikääntyminen
→ käyttämätön työvoimareservi käyttöön
→ työurien pidentäminen (=työllisyysaste ↑)
Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa)
Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen
Korkea energiankulutus
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Itämeren ja erit. Suomenlahden tila
EU:n komissio: rahoituksen prioriteetit Suomessa 2014 - 2020
1) Innovatiivinen ja kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö ja tutkimusympäristö
2) Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen (parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus)
3) Ympäristöystävällinen kasvu tukemalla resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä
Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia – ei vielä lopullisia
päätöksiä)
Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kaupunkien uudistumiskykyä
tukevalla tavalla Kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 – 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi
kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää
rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi)
Paikallinen kehittäminen
Toteutetaan hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa
Ei LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla, mutta mahdollista rahoittaa esim. kehittämiskoordinaattoreita kaupunkialueille
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen EAKR:ssa TL 3 ja ESR:ssa TL 7
Aikataulusta
Alueellisen suunnitelman 1. luonnos 25.10.2012
Korjattu luonnos 30.11.2012
Maakuntien keskustelu ja palaute 11-12/2012
Täydennetty luonnos (vaikutusten arviointi) 18.1.2013
Kuuleminen vk 4 /2013 >
Kumppanuussopimuksen valmistelu alkuvaiheessa
Neuvottelut komission kanssa alkavat lähiaikoina
Suomen rahoitusosuus EU:n huippukokous 1/2013??
Manner-Suomen ohjelman valmistelu alkaa 12/2012
Alueellisen suunnitelman viimeistely kevät 2013
Manner-Suomen ohjelma valmis kesä-syksy 2013
Kansainväliset ohjelmat
• Satakunta mukana Central Baltic –alueiden välisessä ohjelmassa (nyt Botnia Atlantica), sihteeristö Turussa
• Suomi mukana valtioiden välisessä Itämeri-ohjelmassa, Satakunta kansallisessa työryhmässä
• Suorat puiteohjelmat, erityisesti Horizon 2020 tutkimusohjelma
• Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa mukana EU:n maaseutupolitiikan innovaatiokumppanuudessa
• Satakunta mukana EU:n veden innovaatiokumppanuudessa
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017
Maakuntaohjelmassa yhteen sovitetaan alueen tahtotila sekä
kansalliset ja EU-politiikan aluekehittämistavoitteet
12.12.12.MYR
Viveka Lanne
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ”käynnistyskirje” 23.11.2012
• Laadinta aloitetaan nykyisen aluekehityslain mukaisesti – huomioitava valmistelussa oleva uusi laki, tulossa voimaan 1.1.2014?
• Aikataulu aikaistettu 2015>2014 – varmistetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen
TEM:huomioitavaa
• Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet 2011-2015 > ohjelmien vaikutus uusiin? Keskeinen tausta-aineisto uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin
• Maakunnan eri osat, erityisesti saaristo- maaseutu- ja kaupunkialueet
• Kaupunkien kasvusopimukset, muut mahd. erityissopimukset
• Maakuntien yhteistoiminta-alueen tavoitteet, maakuntien muu yhteistyö
• Nykyisten maakuntaohjelmien arviointitulokset
TEM:vaikutusten arviointi
• Toimenpiteiden vaikutukset ympäristöön, tasa-arvoon, yritystoimintaan ja eri ihmisryhmien asemaan
• Lisäksi on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen
• SOVA lain mukainen ympäristöarviointi ja siihen liittyvä tiedottaminen ja kuuleminen
TEM:Tavoitteet ja tunnusluvut
• Muuttoliike ja väestö
• Kilpailukyky (bkt, liikevaihto, yritykset, vienti, tulotaso)
• Talouden tasapaino (kuntien vuosikate, valtion menot/asukas)
• Työllisyys
• Alueen sisäiset erot (tulotason ja ikärakenteen keskihajonta kunnissa)
• Osaaminen (tutkinnon suorittaneet, julkinen sektori ja 3 suurinta
toimialaa työpaikoista)
• Elinympäristön laatu ja aluerakenne (uusiutuva energia, fosfori- ja
typpikuormitus)
• + EU-ohjelmien ja ELYjen indikaattorit
Maakuntaohjelman valmistelu Satakunnassa
• Valmistelu Satakuntaliitto, prosessin ohjaus maakuntahallitus, päätöksenteko maakuntavaltuusto, seuranta ja evästys maakunnan yhteistyöryhmä (MYR, kolmikanta kunta, valtio- ja järjestösektori)
• Periaatteena kattava sidosryhmäyhteistyö; avoimet tilaisuudet, kommentointi-mahdollisuudet, räätälöidyt kyselyt, työryhmät, olemassa olevat foorumit
• ”Ohjelmien ohjelma” > runsaasti olemassa olevaa ja valmisteilla olevaa aineistoa koottavaksi ja yhteen sovitettavaksi
• Satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017
Kannustava yhteisöllisyys
Puhdasta elinvoimaa
Ihmislähtöisiä ratkaisuja
Mittarit, arviointi
Satakunnan osaamis- profiili
EU EAKR, ESR, EMR, EKTR, Itämeri-ohjelma, Central Baltic, puiteohjelmat
Kansallinen Valtio, ELY, tekes, INKA,
Kunnat
Tulokset
Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035
S3
Alustava aikataulu
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tekeillä > maakuntahallitus asettaa nähtäville 4.2.2013
• Edellisen maakuntaohjelman arviointi ja suositukset valmistuvat tammi-helmikuussa 2013
• Ensimmäinen raakaluonnos maakuntaohjelmasta loppukeväästä 2013
• Uusi maakuntavaltuusto 26.5.2013 > prosessin ja sisältöluonnoksen esittely
• Avoin kommentointiaika kesän yli > tarkennus ja täydennys syksyllä 2014
• MH, lausunnot, MV päätöksenteko joulu 2013 / kevät 2014 riippuen maakuntaohjelman, EU-ohjelmakauden ja lainvalmistelun etenemisestä
Maakuntaohjelman 2011-2015 arvioinnista
• Kuuden länsi-suomalaisen maakunnan yhteinen: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
• Tekijä Ramboll Oy
• maakuntakohtaisia ja yhteisiä vaikuttavuus- ja menetelmä johtopäätöksiä
• Satakunnassa web kyselyyn 30 vastausta + 4 haastattelua
MAAKUNTAOHJELMA TUNNETAAN HYVIN (ERITTÄIN HYVIN + MELKO HYVIN N. 75%)
0 10 20 30 40 50 60 70
Erittäin huonosti
Melko huonosti
Melko hyvin
Erittäin hyvin
3,3
22,1
60,4
14,2
VAIKUTTAMINEN OMAN ALUEEN KEHITTÄMISEEN MAAKUNTAOHJELMAN KAUTTA (%)
32,1
67,9
0 10 20 30 40 50 60 70 80
En
Kyllä
Maakuntaohjelman kehittämiskohteiden tärkeys pidemmällä aikavälillä, 2013 jälkeen, Keskiarvo
Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa Satakunnassa tulisi..
Muuta: lisätä suunnitelmallista ennakointityötä
4,14
4,58
3,89
4,53
4,13
3,51
3,53
3,34
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
etsiä rohkeammin uusia ja innovatiivisia näkemyksiä maakunnan kehittämiseen
varmistaa osuvien ja oleellisten painopisteiden valinta
sitouttaa alueelliset toimijat maakuntaohjelman valmisteluprosessiin
turvata käytännön hyödyt ja vaikuttavuus
huomioida ohjelman merkitys edunvalvonnassa kansallisesti
varmistaa valmistelun osallistavuus
huomioida maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus
kehittää ja käyttää soveltuvia seurantaan ja arviointiin liittyviä menetelmiä
5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä
TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN
• ENERGIA JA YMPÄRISTÖ: ympäristöliiketoiminta; kestävän kehityksen
mukainen toiminta; puhdas ympäristö ja puhdas vesi tukemaan maakunnan kehitystä, ei asettamaan rajoja; Luonnontuotealan huomioiminen maakunnan rikkautena; ympäristön suojelu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen; uusiutuva energia ym.; Energia-asiat ja turvetuotanto; biotalouden kehittäminen; Metsävarojen tehokkaampi käyttö maakunnassa; Tuulienergia; energiateollisuus;
• KOULUTUS JA TUTKIMUS: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus; Korkeakoulut, erityisesti yliopistokoulutuksen turvaaminen; Koulutusinfrastruktuuri; Kulttuuri; yrittäjyyskasvatus; kouluasteiden tasapainoinen kehittäminen; Koulutuksen kehittäminen; Koulutus, tutkimus ja yhteistyö - selkeä strategia, miten menestyä koulutusjärjestelmien murroksessa; Liiketoimintalähtöinen tutkimus, yritysten johtamisen uudet tavat; Satakunta LVI-rakentamisen osaamisen ja tutkimuksen kärkipaikaksi Suomessa
TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN
• RAKENTEET: Kuntarakenne tukemaan maakunnan kehitystä,
näennäiset verorajat pois maakunnan hyväksi; maakunnallinen yhdyskuntatekninen järjestelmä/toimintasuunnitelma; työssäkäyntialueisiin perustuva kunta-/yhteistoimintarakenne
• SAAVUTETTAVUUS: Liikenneverkko (rautatiet ja maantiet kuntoon); Liikenneyhteydet; Liikennejärjestelmä; tieverkon kokonaisselvitys (on muutakin kuin vt 8); liikenne (8-tie); Liikenneyhteyksien edunvalvonta (Myös raideliikenne)
• YHTEISTYÖ: Yliopiston ja maakunnan yhteistyön kehittäminen; Maakunnallisen yhteistyön koordinointi; Kuntarajat ylittävä yhteistyö; yhteistyötoiminnan kehittäminen ja nykyaikaistaminen; ihmiset, osallisuus ja yhdessä tekeminen
TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN
• YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN: toimeentulo (yrittäjyys ja yritysten tukeminen); hoiva-hyvinvointialan yrittäjyys; Lisää innovaatioita ja yrittämistä; Teollisen ekologian tunnistaminen ja tunnustaminen; energia- ja metallitoimialat; meriteknologian ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen; teollisuuden uusiutuminen; pk-yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittäminen ja toimialakentän monipuolistaminen yrityshenkisyys: perinteisten teollisuusyritysten menestys ja merenkulun uusi nousu pohjoisilla vesillä; ruoantuotannon edellytysten parantaminen; ruokaketjun kehitys; Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; palveluelinkeinojen kehittäminen
• Osaaminen, Maakunnallinen ennakointi ja osaamistarpeiden ennakointi; Valitut osaamiskärjet ja selkeä maakunnallinen profiloituminen
• Asuminen, matkailu • Terveys ja hyvinvointi • Globaali kauppa
Täydennyksiä haastatteluista: SWOT-tiivistelmä
Vahvuudet • Valmistelun osallistavuus ja avoimuus • Organisaatioiden yksituumaisuus ja toimiva
yhteistyö (maakunnan liitto, ELY, kehitysyhtiöt, Porin yliopistokeskus ja Satakunnan AMK)
• Sisällölliset TKI-edistysaskeleet (esim. energian alueella, OSKE)
• Yritysten kansainvälistyminen Myönteistä kehitystä:
Energia Työperäinen maahanmuutto Saavutettavuuden parantamiseksi tehty
lobbaus (valtatie 8) Elintarvikeklusteri (lähiruoka) Elämystuotanto Hyvinvointiteknologian living lab PK-yritystoiminnan hyvä kehitys Tutkimusyhteistyö
Heikkoudet • Riittämätön priorisointi ja tavoitteiden
yhteismitallisuuden puute, ”toiveiden tynnyri” • Selkeän mitattavissa olevan tavoitetilan
puuttuminen, mittariosaamisen puute • Tavoitteiden hajanaisuus ja ristiriitaisuus • Toiminnan hajanaisuus • Tekstin virkamiesmäisyys ja profiloimattomuus • Vähäinen TKI-intensiteetti • Puuttuva rohkeus tehdä valintoja • Valmisteluprosessin laatu välittyi
riittämättömästi toteutukseen • Konkretian puute ja sirpaleisuus • Ohjelmien erilaiset aikajänteet • Sisäänpäinlämpiävyys ja itseriittoisuus
Täydennyksiä haastatteluista: SWOT-tiivistelmä
Mahdollisuudet • Valmisteluvaiheen hyvät ideat ja niiden
konkretisoiminen • Ennakoinnin uudet aloitteet (ENSA
aikuiskoulutuksen laadullisen arvioinnin alueella ja Sataviisari, maakunnallinen ennakointiportaali)
• Sidosryhmätyö • ”Satakunta on kuin Suomi pienoiskoossa, siksi
se on erinomainen testausalusta” • Pienyritysosaaminen (mallia E- ja
Pohjanmaalta) • Maakunnan reuna-alueiden parempi
kuuntelu • Yritysten äänen parempi kuuleminen • Satakunnassa yksi parhaimmista
elinkeinoelämän järjestöistä, joka aktiivisesti koko ajan mukana
Uhat • Työvoiman uusintamisen epäonnistuminen (ikääntyminen ja
koulutuspaikkojen vähentäminen) • Kansallisen ja alueellisen tason puutuva dialogi,
valmistelutilanteen epäselvyys (EYU- ohjelmat ja INKA) ja maakunnan liiton passiivisuus (maakunta vs. keskuskaupunki-problematiikka ja kysymys saadaanko OSKEsta kaikki hyödyt siirrettyä?)
• Kansallisen aluepolitiikan puute (ei resursseja toteuttaa, hyvä suunnittelu edellyttäisi toteutuakseen vastintahoa eli resursseja)
• Nykyinen suunnittelujärjestelmä (liitolla omat suunnitelmansa, kansallisella tasolla omansa, ELYllä vielä omat, lisäksi näillä eri aikajänteet)
• Institutionalisoidumpi toimintamalli TKI-toiminnan tehostamiseksi, ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen tarvittaessa