1

RAHOITUKSEN PERUSTEET: Johdanto

Rahoitus (finance) on ekonomisten periaatteiden soveltamista päätöksentekoon ja ongelmien ratkaisuun lii-

ketoiminnassa.

Keskeinen kysymys: Arvonmääritys. Minkä arvoinen jokin sijoituskohde on?

Jaottelu:

1. Yritysrahoitus (corporate finance, financial management) käsittää yrityksen rahoitustoimintojen ja

reaali-investointien johtamisen

2. Rahainvestoinnit (Investments) tarkastelee rahoituskysymyksiä yrityksen ulkopuolisten sijoittajien

näkökulmasta. Rahoitusinstrumenttien arvonmäärityskysymykset keskeisiä

3. Rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstituutiot (financial markets and institutions): ”kolmas osapuoli”

joka toimii yritysten ja sijoittajien välissä tehden rahan liikkumisen näiden välillä mahdolliseksi

Kaikki rahoituksen osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa: ne käsittelevät samoja taloudellisia transakti-

oita mutta eri näkökulmista

► rahoituksen eri osa-alueiden ongelmia voi vain harvoin tarkastella muista osa-alueista eristettynä

2

Yrityksen tavoitteista

Rahoitusfunktion tehtävänä on parhaansa mukaan edesauttaa yrityksen tavoitteiden toteutumista

Miksei voiton maksimointi?

voiton käsite on ”epämääräinen”

Kirjanpidon voitto on ”niin kuin se lasketaan”

maksimoidaanko yksityisiä vai sosiaalisia voittoja (tarkoittaen yritystoiminnan hyötyjä kaikille

yrityksen sidosryhmille, ei vain omistajille)

Maksimoidaanko voittoa lyhyellä vai pitkällä tähtäyksellä?

voiton maksimointi ei ota huomioon rahan aika-arvoa

voiton maksimointi ei huomioi eri investointivaihtoehtojen riskeissä olevia eroja (sijoittaja oletetaan ris-

kineutraaliksi)

Omistajan varallisuuden maksimointi (shareholder wealth maximization)

Selkeämmin määritelty kuin voiton maksimointi

Ottaa huomioon rahan aika-arvon

Ottaa huomioon erot sijoituskohteiden riskeissä

3

Yritysjohto maksimoi omistajan varallisuuden kolmen keskeisen päätöksen kautta:

Yritysjohto

Maksimoi yrityksen arvo

Investointipäätös

Investoi projekteihin jotka tuottavat

enemmän kuin on yrityksen pää-

oman kustannus

Rahoituspäätös

Valitse sellainen rahoitusrakenne

joka maksimoi valittujen inves-

tointiprojektien arvon ja jonka

maturiteetti vastaa projektien ma-

turiteettia

Voitonjakopäätös

Jos tarjolla ei ole tarpeeksi tuotto-

vaatimuksen ylittäviä investointi-

projekteja, palauta käteisvarat

omistajille

4

Kolme näkemystä yrityksestä

Yritystä voidaan tarkastella erilaisten mallien avulla. Rahoituksen näkökulmasta seuraavat kolme ovat

keskeisiä ja havainnollisia:

1. Kiertokulkumalli (investment-vehicle model)

2. Kirjanpidon malli (accounting model)

3. Sidosryhmämalli (set-of-contracts model)

5

Kiertokulkumalli

Kiertokulkumalli sisältyy varallisuudenmaksimointitavoitteeseen

”Täydellisessä” maailmassa kiertokulkumallia pidetään parhaana viitekehyksenä taloudellisten pää-

tösten analysointiin

Täydellisyyteen kuuluu, että yrityksen johtaja on neutraali agentti, joka kaikessa toimii yrityksen

omistajan parhaaksi

Lisäksi malli jättää huomiotta markkinoiden epätäydellisyydet, jotka johtuvat yrityksen muiden sidos-

ryhmien ”itsekkäistä” vaateista yritystä kohtaan (ei sopimusten solmimisesta ja valvomisesta aiheutu-

via kustannuksia)

YMPÄRÖIVÄ

MAAILMA

SIJOITTA-

JAT

RAHOITUSMARK-

KINAT

RAHOITUKSEN

VÄLITTÄJÄT

Rahoituksen kolme

pääaluetta

Yritysrahoitus Rahoitusmarkkinat ja

rahoituksen välittäjät

Rahainvestoin-

nit (sijoitukset)

Raha ja arvopaperit

(osakkeet ja velkakirjat)

vaihtavat omistajaa

YRITYS

Investointi- Rahoitus-

päätökset päätökset

Raha ja erilai-

set hyödykkeet

vaihtavat omis-

tajaa

assets

6

Kirjanpidon malli

Investointipäätös Rahoituspäätös

käyttöomaisuus

oma pääoma

vaihto-omaisuus

pitkäaikaiset velat

rahoitusomaisuus lyhytaikaiset velat

Kiertokulkumallin ”osa” (ei sisällä kaikkia kiertokulkumallin elementtejä; partiaalimalli)

Yrityksen investointipäätökset näkyvät taseen vasemmalla puolella ja rahoituspäätökset oikealla puolella

Myös tuloslaskelma ja rahoituslaskelma kuuluvat kuvaan kertoessaan monien päivittäisten toimintojen

aiheuttamista kassavirroista

Malli ”ohittaa” taseen ulkopuolisen informaation olemassaolon

Keskittyy yrityksen historiaan; kaikki mikä taseessa näkyy on jo tapahtunut.

Laskentajärjestelmään ei juuri sisälly tulevaisuutta koskevaa informaatiota, mikä on tärkeätä päätöksen-

teossa.

7

Sidosryhmämalli

Asiak-

kaat

Tavaran-

toimitta-

jat

Yritys-

johto

Työnte-

kijät

Pankit ja

muut

velkojat

Osak-

keeno-

mistajat

Yhteis-

kunta

YRI-

TYS

8

Sidosryhmämalli lähtee liikkeelle kiertokulkumallista

Ottaa huomioon markkinoiden epätäydellisyydet kiertokulkumallin kuvaamassa maailmassa tarkastele-

malla eri osapuolten välisiä suhteita sopimuksina

Yritys on erilaisten sopimusten nexus

Sidosryhmämallissa eri osapuolten väliset sopimukset voidaan jaotella eksplisiittisiin ja implisiittisiin

Eksplisiittiset sopimukset

tehty ”mustaa valkoisella”-periaatteella, esimerkiksi:

luottosopimus pankin kanssa

tuotteille myönnetyt takuut

työ- ja eläkesopimukset

9

Implisiittiset sopimukset

vähemmän konkreettisia, esimerkiksi:

Työntekijät lupaavat olla rehellisiä ja työskennellä yrityksen edun mukaisesti

Yritysjohto lupaa toimia omistajien hyväksi

Yritys lupaa toiminnassaan ottaa huomioon ympäristön

ja edistää yhteiskunnallista hyvinvointia

Lisäksi voidaan erottaa lakisääteiset ja ehdolliset sopimukset (contingent claims)

Lakisääteiset sopimukset (regulatory and legally mandated contracts)

Sisältävät sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä piirteitä

Työturvallisuusmääräykset

Tuotevastuu

Veronmaksu ja sosiaaliturva

10

Ehdolliset sopimukset (contingent contracts or claims)

Riippuvat jonkun tapahtuman sattumisesta tulevaisuudessa

Yritysjohdon bonukset

Loma-oikeus määräytyy työssäoloajan perusteella

osingonmaksun ehtona on riittävä voitto

veronmaksun ehtona on riittävä voitto

Lainojen takaisinmaksu riippuu yritysjohdosta: jos yritys ei maksa, velkoja ottaa vakuuden

11

YRITYSMUODOT

Eri maissa yritystoimintaa voidaan harjoittaa jonkin verran toisistaan poikkeavissa muodoissa.

Suomessa eri yritysmuodot eroavat toisistaan mm. yrittäjän tai yrittäjien vastuun laajuuden, omistajien

lukumäärän ja verotuksen suhteen.

Toiminimi

Toiminimeä käyttävä yrittäjä toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja päättää yksin yrityksensä asi-

oista.

Toiminimen omaisuus on hänen henkilökohtaista omaisuuttaan.

Yksityisliikkeen varat ja velat on kuitenkin kirjanpidollisesti pidettävä erillään yrittäjän muista varois-

ta ja veloista.

Yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan toiminimensä veloista.

Toiminimi ei voi maksaa omistajalleen palkkaa, vaan yrittäjä ottaa liikkeestään rahaa yksityisottoina, ja

toiminimen nettotulo verotetaan omistajan tulona.

Verotuksessa tämä tulo kuitenkin jaetaan tiettyjen sääntöjen mukaan pääomatuloihin ja ansiotuloihin.

12

Avoin yhtiö

Avoimessa yhtiössä on kaksi tai useampia yhtiömiehiä, jotka ovat päätöksenteossa tasavertaisessa ase-

massa.

Avoimen yhtiön varat ja velat kuuluvat yhtiölle. Jokainen yhtiömies kuitenkin vastaa yhtiön veloista

henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Avoin yhtiö voi maksaa yhtiömiehelle palkkaa, jos yhtiömies työskentelee yhtiössä.

Varoja voi ottaa yhtiöstä myös yksityisottoina. Avoimen yhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten ansio- ja

pääomatulona.

13

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä on vähintään kaksi yhtiömiestä, joista yksi on vastuunalainen yhtiömies muiden

ollessa äänettömiä yhtiömiehiä.

Kommandiittiyhtiön tapauksessa äänettömän yhtiömiehen täytyy sijoittaa yhtiöön pääomapanos, mutta

hänellä ei ole oikeutta osallistua yhtiön päätöksentekoon eikä asioiden hoitoon. Hänen vastuunsa yhtiön

veloista rajoittuu sijoitettuun pääomapanokseen.

Äänettömän yhtiömiehen voitto-osuudesta sovitaan yhtiösopimuksessa. Äänettömän yhtiömiehen tulot

kommandiittiyhtiöstä jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon hänen pääomapanoksensa mukaisesti.

Osakeyhtiö

Yritysmuodoista kehittynein ja monimutkaisin.

Suuret yritykset ovat lähes poikkeuksetta osakeyhtiöitä, kun taas edellä mainitut yritysmuodot ovat ylei-

sempiä pienimuotoisempaa liiketoimintaa harjoittaville yrityksille.

Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö.

Osakeyhtiö voi olla yksityinen tai julkinen osakeyhtiö.

14

Syyskuussa 2006 uudistetun osakeyhtiölain mukaan yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vä-

hintään 2 500 € ja julkisen osakeyhtiön vähintään 80 000 €.

Yleensä osakepääoma jakaantuu useisiin pienempiin samanarvoisiin osiin, joita kutsutaan osakkeiksi.

Osakeyhtiössä korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, johon osakkaat kokoontuvat vähintään kerran

vuodessa.

Yhtiökokous valitsee osakeyhtiölle hallituksen, joka nimittää yhtiölle toimitusjohtajan.

Yhtiökokouksessa päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Yleensä osakkeilla on samanlainen äänioi-

keus, mutta esimerkiksi Helsingin pörssissä noteerataan edelleen eräiden yhtiöiden osakesarjoja, jotka

yhtiöjärjestyksen mukaan tuottavat erilaisen äänimäärän yhtiökokouksessa.

- Kesko

- Stockmann

- Fiskars

Joskus pienemmän äänivallan omaava etuoikeutettu osake on nk. kantaosaketta kalliimpi turvatumman

osinko-oikeuden vuoksi

15

Osakeyhtiön verotus ja voitonjako

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jota verotetaan yhteisöverokannan 26 % mukaan. Tulo ve-

rotetaan osakeyhtiön tulona, joka ei sellaisenaan vaikuta osakkaan verotukseen. Osakeyhtiö voi maksaa

osakkailleen palkkaa ja luontaisetuja.

Listaamattomista yhtiöistä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen saakka, joka vastaa osakkeiden ar-

vostamislaissa (1.1.2007 alkaen) tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua 9 %:n vuotuista tuottoa.

Jos osinko ylittää 9 %:n vuotuisen tuoton määrän, on tästä ylimenevästä osingosta 70 % ansiotuloa ja

30 % verovapaata tuloa. Lisäksi verovapaalle osingolle on säädetty 90 000 euron yläraja, joka voi ylit-

tyä myös silloin, kun osakkeiden matemaattinen arvo on suuri (vaikkei 9 % tuottoraja ylittyisikään).

Osakkeen matemaattinen arvo = (Yhtiön varat – yhtiön velat)/osakkeiden lukumäärä

Pörssiyhtiöistä saadusta osingosta 70 % on pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa, kun saajana on yk-

sityishenkilö tai kuolinpesä.

16

Yhteisön saama osinko on pääsääntöisesti verovapaata tuloa. Osingosta on kuitenkin eräissä erityis-

tapauksissa veronalaista tuloa (yhteisöverokannalla) 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia

VEROHALLINNON JULKAISU 50.10 1.5.2010 SISÄLTÄÄ SELKEÄT ESIMERKIT ERI TILAN-

TEISTA LUONNOLISTEN HEKILÖIDEN JA KUOLINPESIEN OSALTA

YHTEISÖN OSINKOVEROTUS, KS. valtiovarainministeriö

http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/05_yhteison_verotus/index.jsp

Osuuskunta

Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi.

Osuuskunnan tavoitteena on tukea jäsenten elinkeinoa tai taloutta sen kautta, että jäsenet käyttävät

osuuskunnan palveluita.

Osuuskuntia ovat esimerkiksi osuuskaupat ja osuuspankit.

Osuuskunnan jäsenillä ei ole henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan toiminnasta.

Osuuskuntaa verotetaan pääosin samoin periaattein kuin osakeyhtiötä.

17

Rahoituksen liittyminen muihin oppiaineisiin

• Laskentatoimi (yrityksen talousprosessin ymmärtäminen)

Laskentatoimi ja rahoitus tekemisissä samojen asioiden kanssa

Kirjanpito

• Kansantaloustiede

Makrotaloudelliset tekijät, teoriat

• Menetelmätieteet (tekniikat)

Rahoitus on suurelta osin kvantitatiivinen tieteenala

• Oikeustiede

Monet sopimukset juridisesti tarkoin säädeltyjä

Verolait

• Viestintä

Sijoittajasuhteet

Yrityksen rahoitusasioista osattava informoida oikea-aikaisesti ja todenmukaisesti

• Etiikka