1
RAHOITUKSEN PERUSTEET: Johdanto
Rahoitus (finance) on ekonomisten periaatteiden soveltamista päätöksentekoon ja ongelmien ratkaisuun lii-
ketoiminnassa.
Keskeinen kysymys: Arvonmääritys. Minkä arvoinen jokin sijoituskohde on?
Jaottelu:
1. Yritysrahoitus (corporate finance, financial management) käsittää yrityksen rahoitustoimintojen ja
reaali-investointien johtamisen
2. Rahainvestoinnit (Investments) tarkastelee rahoituskysymyksiä yrityksen ulkopuolisten sijoittajien
näkökulmasta. Rahoitusinstrumenttien arvonmäärityskysymykset keskeisiä
3. Rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstituutiot (financial markets and institutions): ”kolmas osapuoli”
joka toimii yritysten ja sijoittajien välissä tehden rahan liikkumisen näiden välillä mahdolliseksi
Kaikki rahoituksen osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa: ne käsittelevät samoja taloudellisia transakti-
oita mutta eri näkökulmista
► rahoituksen eri osa-alueiden ongelmia voi vain harvoin tarkastella muista osa-alueista eristettynä
2
Yrityksen tavoitteista
Rahoitusfunktion tehtävänä on parhaansa mukaan edesauttaa yrityksen tavoitteiden toteutumista
Miksei voiton maksimointi?
voiton käsite on ”epämääräinen”
Kirjanpidon voitto on ”niin kuin se lasketaan”
maksimoidaanko yksityisiä vai sosiaalisia voittoja (tarkoittaen yritystoiminnan hyötyjä kaikille
yrityksen sidosryhmille, ei vain omistajille)
Maksimoidaanko voittoa lyhyellä vai pitkällä tähtäyksellä?
voiton maksimointi ei ota huomioon rahan aika-arvoa
voiton maksimointi ei huomioi eri investointivaihtoehtojen riskeissä olevia eroja (sijoittaja oletetaan ris-
kineutraaliksi)
Omistajan varallisuuden maksimointi (shareholder wealth maximization)
Selkeämmin määritelty kuin voiton maksimointi
Ottaa huomioon rahan aika-arvon
Ottaa huomioon erot sijoituskohteiden riskeissä
3
Yritysjohto maksimoi omistajan varallisuuden kolmen keskeisen päätöksen kautta:
Yritysjohto
Maksimoi yrityksen arvo
Investointipäätös
Investoi projekteihin jotka tuottavat
enemmän kuin on yrityksen pää-
oman kustannus
Rahoituspäätös
Valitse sellainen rahoitusrakenne
joka maksimoi valittujen inves-
tointiprojektien arvon ja jonka
maturiteetti vastaa projektien ma-
turiteettia
Voitonjakopäätös
Jos tarjolla ei ole tarpeeksi tuotto-
vaatimuksen ylittäviä investointi-
projekteja, palauta käteisvarat
omistajille
4
Kolme näkemystä yrityksestä
Yritystä voidaan tarkastella erilaisten mallien avulla. Rahoituksen näkökulmasta seuraavat kolme ovat
keskeisiä ja havainnollisia:
1. Kiertokulkumalli (investment-vehicle model)
2. Kirjanpidon malli (accounting model)
3. Sidosryhmämalli (set-of-contracts model)
5
Kiertokulkumalli
Kiertokulkumalli sisältyy varallisuudenmaksimointitavoitteeseen
”Täydellisessä” maailmassa kiertokulkumallia pidetään parhaana viitekehyksenä taloudellisten pää-
tösten analysointiin
Täydellisyyteen kuuluu, että yrityksen johtaja on neutraali agentti, joka kaikessa toimii yrityksen
omistajan parhaaksi
Lisäksi malli jättää huomiotta markkinoiden epätäydellisyydet, jotka johtuvat yrityksen muiden sidos-
ryhmien ”itsekkäistä” vaateista yritystä kohtaan (ei sopimusten solmimisesta ja valvomisesta aiheutu-
via kustannuksia)
YMPÄRÖIVÄ
MAAILMA
SIJOITTA-
JAT
RAHOITUSMARK-
KINAT
RAHOITUKSEN
VÄLITTÄJÄT
Rahoituksen kolme
pääaluetta
Yritysrahoitus Rahoitusmarkkinat ja
rahoituksen välittäjät
Rahainvestoin-
nit (sijoitukset)
Raha ja arvopaperit
(osakkeet ja velkakirjat)
vaihtavat omistajaa
YRITYS
Investointi- Rahoitus-
päätökset päätökset
Raha ja erilai-
set hyödykkeet
vaihtavat omis-
tajaa
assets
6
Kirjanpidon malli
Investointipäätös Rahoituspäätös
käyttöomaisuus
oma pääoma
vaihto-omaisuus
pitkäaikaiset velat
rahoitusomaisuus lyhytaikaiset velat
Kiertokulkumallin ”osa” (ei sisällä kaikkia kiertokulkumallin elementtejä; partiaalimalli)
Yrityksen investointipäätökset näkyvät taseen vasemmalla puolella ja rahoituspäätökset oikealla puolella
Myös tuloslaskelma ja rahoituslaskelma kuuluvat kuvaan kertoessaan monien päivittäisten toimintojen
aiheuttamista kassavirroista
Malli ”ohittaa” taseen ulkopuolisen informaation olemassaolon
Keskittyy yrityksen historiaan; kaikki mikä taseessa näkyy on jo tapahtunut.
Laskentajärjestelmään ei juuri sisälly tulevaisuutta koskevaa informaatiota, mikä on tärkeätä päätöksen-
teossa.
7
Sidosryhmämalli
Asiak-
kaat
Tavaran-
toimitta-
jat
Yritys-
johto
Työnte-
kijät
Pankit ja
muut
velkojat
Osak-
keeno-
mistajat
Yhteis-
kunta
YRI-
TYS
8
Sidosryhmämalli lähtee liikkeelle kiertokulkumallista
Ottaa huomioon markkinoiden epätäydellisyydet kiertokulkumallin kuvaamassa maailmassa tarkastele-
malla eri osapuolten välisiä suhteita sopimuksina
Yritys on erilaisten sopimusten nexus
Sidosryhmämallissa eri osapuolten väliset sopimukset voidaan jaotella eksplisiittisiin ja implisiittisiin
Eksplisiittiset sopimukset
tehty ”mustaa valkoisella”-periaatteella, esimerkiksi:
luottosopimus pankin kanssa
tuotteille myönnetyt takuut
työ- ja eläkesopimukset
9
Implisiittiset sopimukset
vähemmän konkreettisia, esimerkiksi:
Työntekijät lupaavat olla rehellisiä ja työskennellä yrityksen edun mukaisesti
Yritysjohto lupaa toimia omistajien hyväksi
Yritys lupaa toiminnassaan ottaa huomioon ympäristön
ja edistää yhteiskunnallista hyvinvointia
Lisäksi voidaan erottaa lakisääteiset ja ehdolliset sopimukset (contingent claims)
Lakisääteiset sopimukset (regulatory and legally mandated contracts)
Sisältävät sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä piirteitä
Työturvallisuusmääräykset
Tuotevastuu
Veronmaksu ja sosiaaliturva
10
Ehdolliset sopimukset (contingent contracts or claims)
Riippuvat jonkun tapahtuman sattumisesta tulevaisuudessa
Yritysjohdon bonukset
Loma-oikeus määräytyy työssäoloajan perusteella
osingonmaksun ehtona on riittävä voitto
veronmaksun ehtona on riittävä voitto
Lainojen takaisinmaksu riippuu yritysjohdosta: jos yritys ei maksa, velkoja ottaa vakuuden
11
YRITYSMUODOT
Eri maissa yritystoimintaa voidaan harjoittaa jonkin verran toisistaan poikkeavissa muodoissa.
Suomessa eri yritysmuodot eroavat toisistaan mm. yrittäjän tai yrittäjien vastuun laajuuden, omistajien
lukumäärän ja verotuksen suhteen.
Toiminimi
Toiminimeä käyttävä yrittäjä toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja päättää yksin yrityksensä asi-
oista.
Toiminimen omaisuus on hänen henkilökohtaista omaisuuttaan.
Yksityisliikkeen varat ja velat on kuitenkin kirjanpidollisesti pidettävä erillään yrittäjän muista varois-
ta ja veloista.
Yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan toiminimensä veloista.
Toiminimi ei voi maksaa omistajalleen palkkaa, vaan yrittäjä ottaa liikkeestään rahaa yksityisottoina, ja
toiminimen nettotulo verotetaan omistajan tulona.
Verotuksessa tämä tulo kuitenkin jaetaan tiettyjen sääntöjen mukaan pääomatuloihin ja ansiotuloihin.
12
Avoin yhtiö
Avoimessa yhtiössä on kaksi tai useampia yhtiömiehiä, jotka ovat päätöksenteossa tasavertaisessa ase-
massa.
Avoimen yhtiön varat ja velat kuuluvat yhtiölle. Jokainen yhtiömies kuitenkin vastaa yhtiön veloista
henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Avoin yhtiö voi maksaa yhtiömiehelle palkkaa, jos yhtiömies työskentelee yhtiössä.
Varoja voi ottaa yhtiöstä myös yksityisottoina. Avoimen yhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten ansio- ja
pääomatulona.
13
Kommandiittiyhtiö
Kommandiittiyhtiössä on vähintään kaksi yhtiömiestä, joista yksi on vastuunalainen yhtiömies muiden
ollessa äänettömiä yhtiömiehiä.
Kommandiittiyhtiön tapauksessa äänettömän yhtiömiehen täytyy sijoittaa yhtiöön pääomapanos, mutta
hänellä ei ole oikeutta osallistua yhtiön päätöksentekoon eikä asioiden hoitoon. Hänen vastuunsa yhtiön
veloista rajoittuu sijoitettuun pääomapanokseen.
Äänettömän yhtiömiehen voitto-osuudesta sovitaan yhtiösopimuksessa. Äänettömän yhtiömiehen tulot
kommandiittiyhtiöstä jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon hänen pääomapanoksensa mukaisesti.
Osakeyhtiö
Yritysmuodoista kehittynein ja monimutkaisin.
Suuret yritykset ovat lähes poikkeuksetta osakeyhtiöitä, kun taas edellä mainitut yritysmuodot ovat ylei-
sempiä pienimuotoisempaa liiketoimintaa harjoittaville yrityksille.
Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö.
Osakeyhtiö voi olla yksityinen tai julkinen osakeyhtiö.
14
Syyskuussa 2006 uudistetun osakeyhtiölain mukaan yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vä-
hintään 2 500 € ja julkisen osakeyhtiön vähintään 80 000 €.
Yleensä osakepääoma jakaantuu useisiin pienempiin samanarvoisiin osiin, joita kutsutaan osakkeiksi.
Osakeyhtiössä korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, johon osakkaat kokoontuvat vähintään kerran
vuodessa.
Yhtiökokous valitsee osakeyhtiölle hallituksen, joka nimittää yhtiölle toimitusjohtajan.
Yhtiökokouksessa päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Yleensä osakkeilla on samanlainen äänioi-
keus, mutta esimerkiksi Helsingin pörssissä noteerataan edelleen eräiden yhtiöiden osakesarjoja, jotka
yhtiöjärjestyksen mukaan tuottavat erilaisen äänimäärän yhtiökokouksessa.
- Kesko
- Stockmann
- Fiskars
Joskus pienemmän äänivallan omaava etuoikeutettu osake on nk. kantaosaketta kalliimpi turvatumman
osinko-oikeuden vuoksi
15
Osakeyhtiön verotus ja voitonjako
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jota verotetaan yhteisöverokannan 26 % mukaan. Tulo ve-
rotetaan osakeyhtiön tulona, joka ei sellaisenaan vaikuta osakkaan verotukseen. Osakeyhtiö voi maksaa
osakkailleen palkkaa ja luontaisetuja.
Listaamattomista yhtiöistä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen saakka, joka vastaa osakkeiden ar-
vostamislaissa (1.1.2007 alkaen) tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua 9 %:n vuotuista tuottoa.
Jos osinko ylittää 9 %:n vuotuisen tuoton määrän, on tästä ylimenevästä osingosta 70 % ansiotuloa ja
30 % verovapaata tuloa. Lisäksi verovapaalle osingolle on säädetty 90 000 euron yläraja, joka voi ylit-
tyä myös silloin, kun osakkeiden matemaattinen arvo on suuri (vaikkei 9 % tuottoraja ylittyisikään).
Osakkeen matemaattinen arvo = (Yhtiön varat – yhtiön velat)/osakkeiden lukumäärä
Pörssiyhtiöistä saadusta osingosta 70 % on pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa, kun saajana on yk-
sityishenkilö tai kuolinpesä.
16
Yhteisön saama osinko on pääsääntöisesti verovapaata tuloa. Osingosta on kuitenkin eräissä erityis-
tapauksissa veronalaista tuloa (yhteisöverokannalla) 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia
VEROHALLINNON JULKAISU 50.10 1.5.2010 SISÄLTÄÄ SELKEÄT ESIMERKIT ERI TILAN-
TEISTA LUONNOLISTEN HEKILÖIDEN JA KUOLINPESIEN OSALTA
YHTEISÖN OSINKOVEROTUS, KS. valtiovarainministeriö
http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/05_yhteison_verotus/index.jsp
Osuuskunta
Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi.
Osuuskunnan tavoitteena on tukea jäsenten elinkeinoa tai taloutta sen kautta, että jäsenet käyttävät
osuuskunnan palveluita.
Osuuskuntia ovat esimerkiksi osuuskaupat ja osuuspankit.
Osuuskunnan jäsenillä ei ole henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan toiminnasta.
Osuuskuntaa verotetaan pääosin samoin periaattein kuin osakeyhtiötä.
17
Rahoituksen liittyminen muihin oppiaineisiin
• Laskentatoimi (yrityksen talousprosessin ymmärtäminen)
Laskentatoimi ja rahoitus tekemisissä samojen asioiden kanssa
Kirjanpito
• Kansantaloustiede
Makrotaloudelliset tekijät, teoriat
• Menetelmätieteet (tekniikat)
Rahoitus on suurelta osin kvantitatiivinen tieteenala
• Oikeustiede
Monet sopimukset juridisesti tarkoin säädeltyjä
Verolait
• Viestintä
Sijoittajasuhteet
Yrityksen rahoitusasioista osattava informoida oikea-aikaisesti ja todenmukaisesti
• Etiikka