ITÄ – SUOMEN YLIOPISTO
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Kauppatieteiden laitos
SOSIAALINEN MEDIA PIENEN- JA KESKISUUREN YRITYKSEN NÄKÖ-
KULMASTA
Pro gradu -tutkielma
Harri Holopainen (185648)
20.6.2017
1
Tiivistelmä
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
Tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yksikkö
Kauppatieteiden laitos
Tekijä
Harri Holopainen Ohjaaja
Hanna Lehtimäki
Työn nimi (suomeksi ja englanniksi)
Sosiaalinen media pienen- ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta
Social media for small – and medium sized enterprises
Pääaine
Innovaatiojohtaminen Työn laji
Pro gradu -tutkielma Aika
Kesäkuu 2016 Sivuja
63
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee sosiaalisen median käyttöä ja käytänteitä pienen- ja keskisuuren yri-
tyksen (pk – yritys) näkökulmasta. Olemassa olevaa tutkimusta pk – yrityksien sosiaalisen me-
dian käytöstä on vaikeaa löytää. Tutkimukseni avulla pystyn luomaan uutta tutkimustietoa ai-
heeseen liittyen.
Tutkimukseeni osallistui viisi pk – yritystä. Tutkimukseni aineiston hankinnan toteutin laadulli-
sin tutkimuksen haastatteluiden avulla. Haastattelutilanteet muodostuivat viiden pääteeman ym-
pärille ja esitin lisäkysymyksiä haastattelun edetessä. Hankittu aineisto analysoitiin sisällönana-
lyysin kautta. Sisällönanalyysi rakentui tutkimuskysymyksien ympärille.
Tutkimukseni keskeiset havainnot olivat, että pk – yrityksien henkilöstön määrällä on suuri mer-
kitys sosiaalisen median käyttöön. Kun sosiaalisen median käytöstä vastasi useampi henkilö
kuin yksi, sosiaalisen median kanavia oli yrityksen käytössä useampi. Merkittäväksi tutkimuk-
seni kannalta muodostui myös sosiaalisen median tarjoaman aineiston analyysi. Tutkimukseeni
osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median analysointi hoidettiin pitkälti sosiaalisen median
kanavien tarjoamilla analysointiohjelmilla.
Toimenpidesuosituksena tutkimuksesta on, että sosiaalisen median vastuuhenkilöiden määrän
lisäämisellä, voidaan mahdollistaa useamman sosiaalisen median kanavan käyttö. Tällä tavoin
voidaan kasvattaa yrityksen näkyvyyttä ja tavoitettavuutta. Toimenpidesuosituksena tulee mai-
nita myös sosiaalisesta mediasta kerätyn aineiston tehokas analysointi. Analyysiprosessin ol-
lessa kunnossa voidaan saavuttaa tehokkaasti ymmärrystä sosiaalisessa mediassa tapahtuvista
ilmiöistä ja näin suunnitella myös yrityksen sosiaalisen median strategioita.
Avainsanat
Sosiaalinen media ja pienet- ja keskisuuret yritykset
2
Sisällys
1 JOHDANTO ............................................................................................................................................. 3
1.1 Tutkimuksen aihe, tausta ja näkökulma ............................................................................................. 3
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset ................................................................................. 5
1.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet .......................................................................................................... 5
2 AIKAISEMPI KIRJALLISUUS ............................................................................................................. 7
2.1 Pk – yrityksen markkinointi ................................................................................................................. 7
2.2 Pk – yrityksen brändin rakentuminen ................................................................................................ 9
2.3 Pk – yrityksen sosiaalisen median hyödyntäminen .......................................................................... 11
2.4 Sosiaalisen median käyttö ................................................................................................................... 15
2.5 Sosiaalisen median strategiat ............................................................................................................. 19
2.6 Sosiaalisen median analysointi ........................................................................................................... 19
2.7 Sosiaalinen media ja asiakas .............................................................................................................. 21
2.8 Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet ............................................................................................... 25
3 METODOLOGIA, AINEISTO JA ANALYYSITAPA ...................................................................... 30
3.1 Tutkimuksellinen lähestymistapa ...................................................................................................... 30
3.2 Aineisto ja sen kerääminen ................................................................................................................. 32
3.3 Aineiston analyysitapa ........................................................................................................................ 34
4 EMPIIRINEN ANALYYSI JA TULOKSET ...................................................................................... 40
4.1 Sosiaalisen median käyttö ................................................................................................................... 44
4.2 Sosiaalisen median kanavat ................................................................................................................ 40
4.3 Sosiaalisen median analysointi ........................................................................................................... 47
4.4 Käyttäjien näkemykset sosiaalisen median tulevaisuudesta ........................................................... 48
5 KESKUSTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET ......................................................................................... 52
5.1 Yhteenveto tutkimuksesta .................................................................................................................. 52
5.2 Tärkeimmät tulokset ja niiden merkittävyys .................................................................................... 53
5.3 Tutkimuksen arviointi, jatkotutkimusmahdollisuudet ja käytännön neuvot ................................ 54
LÄHTEET .................................................................................................................................................. 56
LIITTEET .................................................................................................................................................. 61
3
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen aihe, tausta ja näkökulma
Tämän tutkimus käsittelee sosiaalisen median hyödyntämistä pienten- ja keskisuurien yrityksien
liiketoiminnassa. Tutkimuksessani tuon esille sosiaalisen median käytänteitä ja toimintatapoja pie-
nissä- ja keskisuurissa yrityksissä (pk – yritys). Kirjallisuuskatsauksen avulla muodostan rungon
tutkimukseni tulososuudelle. Tutkimuksessani otan huomioon pk – yrityksissä vallitsevat sosiaali-
sen median toimintatavat ja minkä perusteella toimintatavat muodostuvat. Rakentuvatko sosiaali-
sen median strategiat markkinointisuunnitelmassa vai itsenäisesti. Kuinka sosiaalisen mediassa
viestitään ja mitä sosiaalisen median viestinnällä halutaan saavuttaa. Kuinka sosiaalisen median
tilastoja seurataan ja analysoidaan.
Suomessa oli vuonna 2016 Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan 86 000 yritystä, jotka työllistä-
vät työntekijöitä. Pk – yrityksiä tästä määrästä oli 85 400 kappaletta. Pk -yrityksien huomattava
määrä Suomen yrityskentässä tekee tutkimuksesta mielenkiintoisen ja ajankohtaisen. Pk – yritykset
muodistivat Suomessa 56 % yksityisen sektorin liikevaihdosta vuonna 2016. Kansantaloudellisesti
ajateltuna pk – yrityksien merkitys on huomattava. Tutkimusta suomalaisten pk – yrityksien sosi-
aalisen median käytöstä ja käytön eri muodoista on vaikeaa löytää. Tästä syystä koen, että tutki-
mukseni pystyy tuottamaan uutta tietoa sosiaalisen median hyödyntämisestä suomalaisissa pk –
yrityksissä. Lisäksi tutkimukseni tuo lisätietoa vallitsevista käytännöistä sosiaalisen median parissa
pk – yrityksissä.
Gilmore, Carson ja Grant (2001) toteavat, että pk – yrityksen markkinointiin vaikuttavat muun
muassa resurssien vähyys, markkinointikokemuksen puute ja pieni markkinaosuus. Näkyvyyden
hankkiminen on pk – yrityksen menestymisen kannalta tärkeää. Pk – yrityksen markkinoinnista
vastaa usein yrityksen johto tai omistajat, jolloin yrityksen markkinointi voi olla sattumanvaraisesti
muodostettua. Usein myös pk – yrityksen markkinoinnissa käyttämä kieli on vapaamuotoisempaa,
kuin suuryrityksien käyttämä markkinointiviestintä. Tutkimuksessani tuon esille myös, kuinka so-
siaalisen median toimintoja hoidetaan tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä.
4
Sosiaalinen media on yleistynyt maailmanlaajuisena viestinnän muotona. Tilastokeskuksen (2014)
mukaan 16 – 89 vuotiaista suomalaisista sosiaalista mediaa käytti 51 %. Sosiaalisen median käyttö
on yleistynyt muun muassa älypuhelimien mahdollistamien teknologian avulla. Sosiaalisen median
kehittyminen avaa mahdollisuuksia myös yrityksien viestintään, koska sosiaalinen media on kus-
tannustehokas tapa toimia. Tutkimuksessani tuon esille pk – yrityksien ajatuksia sosiaalisen me-
dian kehittymisestä tulevaisuudessa ja kuinka sosiaalisen media on muuttanut yrityksien markki-
nointia.
Sosiaalinen media mahdollistaa Durkin, McGowan ja McKeown (2013) mukaan pk – yrityksille
tehokkaan menetelmän muodostaa strateginen asiakassuhde asiakkaan ja yrityksen välille. Sosiaa-
lisen median avulla yritys voi myös edistää asiakkaan kokemaan arvoa asiakaskohtaamisen eri vai-
heissa. Sosiaalisen median strategiat ovat lähtökohtana onnistuneelle sosiaalisen median markki-
noinnille.
Tutkimukseni kirjallisuuskatsauksessa esittelen tutkimustuloksia sosiaalisen median käytöstä. Tut-
kimuksia on muun muassa toteutettu kohdistuen sosiaalisen median käyttöön asiakashankinnassa
ja asiakkuuksien ylläpitämisessä. Tutkimuksia on myös toteutettu kohdistuen brändin rakentumi-
seen sosiaalisen median avulla. Erityisesti sosiaalisen median käyttö brändiuskollisuuden luomi-
seen on mielenkiintoinen näkökulma. Tutkimusta pk – yrityksien sosiaalisen median käytön ja
käytänteiden muodostumisesta on vaikea löytää. Tutkimukseni kohdistuu juuri käytänteisiin ja nii-
den muodostumiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla muodostan myös perustan työni tuloksien esit-
telyyn. Työni tulososuudessa tuon tarkemmin esille työni tuottaman uuden tiedon ja havainnot,
joita ei ole tällä hetkellä saatavissa.
Tutkimukseni aluksi muodostan vahvan kirjallisuuskatsauksen liittyen pk – yrityksiin ja sosiaalisen
median ilmiöihin. Luvussa 2 tuon tarkemmin esille pk – yrityksiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvää
termistöä. Luvussa 3 käsittelen tutkimukseni metodologiaa ja kuinka toteutin tutkimukseni tiedon-
keruun. Luku 4 käsittelee tutkimukseni tuloksia ja tekemiäni havaintoja. Luvussa 5 teen yhteenve-
don tutkimusprosessista ja saavutetuista tuloksista.
5
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Tutkimukseni tavoite on kuvata kuinka suomalaiset pk – yritykset käyttävät sosiaalista mediaa ja
kuinka sosiaalisen median strategiat rakentuvat pk – yrityksissä. Lisäksi tutkimukseni käsittelee pk
– yrityksien näkemyksiä tulevaisuuden sosiaalisen median palveluista ja käytöstä. Olen laatinut
yhden päätutkimuskysymyksen ja kolme alakysymystä:
Miten suomalaiset pk – yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa liiketoiminnassa?
Miten sosiaalisen median käyttöä seurataan pk – yrityksissä?
Miten pk – yrityksen henkilöstön määrä vaikuttaa sosiaalisen median toteutukseen?
Miten sosiaalisen median käyttö kehittyy pk – yrityksen näkökulmasta?
1.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet
Tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä ovat sosiaalinen media ja pk – yritykset Käsitteet muo-
dostavat tutkimukseni rungon. Halusin nostaa esiin edellä mainitut käsitteet koska ne tukevat ym-
märryksen rakentumista tutkittavan aiheen ympärille.
Sosiaalinen media
Chua ja Banerjee (2013) tuovat esille, kuinka yritys voi käyttää sosiaalista mediaa päätöksenteon
tukemiseen ja erityisesti, kuinka sillä voidaan hoitaa yrityksen ja asiakkaiden välistä tiedonjakoa.
Yrityksien ajattelu suorasta mainostamisesta on siirtynyt yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Lisäksi
Chua ja Banerjee (2013) kirjoittavat, että sosiaalinen media sopii myös sellaisiin yrityksiin, jossa
6
yrityksen muut toimintamallit olisivat hyvinkin perinteisiä. Sosiaalisesta mediasta saatava tieto-
määrä ja asiakkaiden jakama tietomäärä voidaan toteuttaa myös ei niin digisuuntautuneissa yrityk-
sissä. Tutkimuksessani sosiaalisella medialla tarkoitetaan palvelua, jonka avulla käyttäjä voi jul-
kaista digitaalista sisältöä.
Pk – Yritys
Tutkimuksessani tarkoitan pk – yrityksellä Euroopan komission (2017) vahvistamaa määritelmää:
Yritysluokka Henkilöstö Liikevaihto tai Taseen loppusumma
Keskisuuri < 250 ≤ € 50 m ≤ € 43 m
Pieni < 50 ≤ € 10 m ≤ € 10 m
Micro < 10 ≤ € 2 m ≤ € 2 m
Taulukko 1. Euroopan komission määritelmä pk – yritykselle. (Euroopan komissio, 2017)
Kiinnostukseni pk – yrityksiä kohtaan tulee niiden merkityksestä Euroopan kansantaloudelle. Eri-
xon (2009) toteaa, että vuonna 2007 Euroopan 20 452 000 yrityksestä pk – yrityksiä oli 20 409
000. Yksityisen sektorin työpaikoista Euroopan Unionin alueelle noin kaksi kolmasosaa on pk –
yrityksien työpaikkoja. Pk – yrityksien työllistävästä vaikutuksesta on puhuttu paljon, myös suo-
malaisessa mediassa ja pk – yrityksissä nähdään suurin kasvupotentiaali talouden uudistajana.
Koen, että pk – yrityksien mahdollistama taloudenkasvu on ajankohtainen kysymys kaikkialla Eu-
roopan alueella.
7
2 AIKAISEMPI KIRJALLISUUS
2.1 Pk – yrityksen markkinointi
Verkostoituminen on Gilmore, ym. (2001) mukaan merkittävässä roolissa pk – yrityksen markki-
noinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Pk – yrityksien toimintakulttuuriin kuuluu verkostoitumi-
nen ja tätä kautta myös oman organisaation markkinointi. Verkostoituminen myös muokkaa pk –
yrityksen markkinoinnin sisältöä siten, että pk – yritystä tuodaan esille hyvinkin vapaamuotoisissa
tilaisuuksissa ja hyvin vapaamuotoisesti. Verkostoituminen on pk – yrityksen kannalta kustannus-
tehokas markkinoinnin ratkaisu, koska markkinointia voidaan tehdä ilman rahallisia kustannuksia.
Markkinointia tapahtuu myös paljon ihmisten välisissä keskusteluissa. Usein verkostot ovat muo-
dostuneet pk – yrityksen omistajan tai johdon toimesta. Tällöin myös he ovat paljolti vastuussa pk
– yrityksen verkostojen kautta tapahtuvassa markkinoinnissa. Tällöin pk – yrityksen verkostoissa
toteuttama markkinointi voi vaihdella sidosryhmätapaamisissa. Yrityksen toimiessa kansainväli-
sillä markkinoilla on markkinointiviestintä Gilmore, ym. (2001) mukaan kohdistetumpaan kuin
paikallisella markkinoilla toimiessa. Ilmiön taustalla on se, että kansainvälisillä markkinoilla asi-
oita suunnitellaan pidemmäksi tulevaisuuteen kuin paikallisilla markkinoilla. Paikalliset markkinat
toimivat usein myös nopeammalla aikavälillä, joten viestinnänkin tulee olla nopeatempoisempaa.
Tutkimukseeni osallistuneet yritykset toimivat Suomessa, joten tuon tutkimuksessani esille sosiaa-
lisen median strategioiden ja toimintatapojen tarkasteluvälejä yrityksissä.
Gilmore, ym. (2001) havaitsivat tutkimuksessaan, että verkostoja rakennetaan myös kilpailevien
yrityksien kanssa. Tällöin potentiaalisesta asiakkaasta voidaan vaihtaa tietoja ja kehittää markki-
nointia myös tätä kautta. Tällä tavoin pk – yrityksien rajalliset resurssit markkinointiin saadaan
kohdistettua tehokkaasti, kun kohdejoukosta on olemassa taustatietoja. Tuntemus kilpailevien yri-
tyksien toimintatavoista ja toiminnan tasoista tuo mukanaan myös uusia ideoita pk – yrityksille.
8
Reijonen ja Laukkanen (2010) toteuttamassa tutkimuksessa he muodostivat asiakassuhteeseen pe-
rustuvan markkinoinnin mallin. He kuvaavat markkinointia seuraavan kaavion mukaisesti:
Kuvio 1. Asiakassuhteeseen perustuva markkinointi ( Reijonen & Laukkanen, 2010)
Yllä kuvatun markkinointiprosessin ensimmäinen vaihe on ajattelumalli, että asiakas nähdään yri-
tykselle tuottavana. Tästä vaiheesta siirrytään asiakastietojen keräämiseen. Asiakastietojen kerää-
misen jälkeen voidaan kohdistaa asiakkuuksia eli segmentoida. Tällä tavoin voidaan tarjota tietyille
asiakasryhmille kohdistettuja tuotteita tai palveluita. Orientaatio asiakkuuksien säilyttämiseen
kumpuaa ajatuksesta, että pitkäaikainen asiakas on yrityksen kannalta kannattavampi kuin lyhytai-
kainen asiakas. Asiakkuuksien hankkiminen ja säilyttäminen on pk – yrityksille taloudellisesti ra-
sittavaa. Hyvällä asiakkuuksien hallinnalla ja asiakkaan ymmärtämisellä voidaan kehittää pk – yri-
tyksen markkinoinnin tavoitettavuutta ja tällä tavoin parantaa markkinointiin käytetyn taloudelli-
sen panostuksen tuottavuutta.
Reijonen ja Laukkanen (2010) havaitsivat tutkimuksessaan, että pk – yrityksien markkinointi ke-
hittyy yrityksen asiakaskunnan mukaisesti. Pk – yritykset, jotka toimivat yrityksien välisessä kau-
Orientaatio asiakkuuksien säilyttämiseen
Asiakkuus tuottavuuden johtaminen
Asiakastietojen keräääminen
Asiakkuuksien kohdistaminen
9
passa käyttävät markkinointiviestinnässä asiallisempaa kieltä kuin vähittäismyynnin parissa toimi-
vat pk – yritykset. Kirjoittajien mukaan tähän vaikuttaa se, että yrityksien väliset kaupat ovat eu-
romääräisesti isompia ja päätöksenteko hitaampaan. Näin pk – yritykset haluavat edetä markki-
noinnissa myös rauhallisesti, että konflikteja ei pääse syntymään. Kirjoittajat tuovat myös esille
sen, kuinka tärkeätä pk – yrityksen markkinoinnissa on omistajien ja toimivan johdon markkinoin-
nista oleva kokemus. Reijonen ja Laukkanen (2010) mukaan onkin tärkeää, että juuri edellä mai-
nittujen kohderyhmien osaamista markkinoinnista kehitetään tulevina vuosina. Sosiaalisen median
kanavien seuraajien osallistaminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista pk – yrityksen kan-
nalta. Tällä tavoin sosiaalisen median kanavan seuraajia saadaan mukaan yrityksen toimintaan ja
kiinnostumaan yrityksen tuotteista tai palveluista.
2.2 Pk – yrityksen brändin rakentuminen
Renton, Daellenbach, Davenport ja James (2016) havaitsivat, että pk – yrityksen arvostus brändiä
kohtaan tulee omistajien ja toimivan johdon puolesta. Pk – yrityksen brändin kehittämiseen vai-
kuttaa esimerkiksi yrityksen organisaatiorakenne. Pk – yrityksissä ei ole harvinaista, että markki-
noinnista vastaa yksi henkilö. Tällöin henkilökohtainen ajattelu brändiä kohtaan vaikuttaa myös
yrityksen viestintään. Toisessa yrityksessä markkinointia voi hoitaa esimerkiksi markkinointi-
osasto, jolloin brändin kehittymiseen vaikuttaa useampi henkilö. Tällä tavoin yritys voi myös ke-
hittää brändiään monipuolisemmin, koska näkökulmia brändin kehittämiseen on enemmän.
Renton, ym. (2016) mukaan pk – yrityksen toteuttaessa brändin kehitystä on pääasiallinen tarkoitus
kilpailuedun saavuttaminen ja arvon luominen. Pk – yritys voi esimerkiksi brändin avulla segmen-
toida itseään uuteen tuotekategoriaan. Esimerkiksi siirryttäessä ulkomaille voidaan brändi lansee-
rata ylellisyystuotteena, vaikka yrityksen kotimaassa se ei tätä olisikaan. Tällä tavoin yritys voi
tavoitella kilpailuetua, mikäli esimerkiksi yrityksen perinteinen toimintasektori on hyvin kilpailtu
kohdemaassa. Brändin tunnettavuuden lisääminen on pk – yrityksien kannalta yksi tärkeimmistä
asioista. Brändin tunnettavuus tuo usein mukanaan myös pk – yrityksille tärkeitä myyntituloja.
Brändin rakentumisen avulla voidaan myös kasvattaa yrityksen liiketoimintaa.
10
Jahn ja Kunz (2012) havaitsivat tutkimuksessaan, että yrityksien sosiaalisen median sivujen kautta
on mahdollisuutta parantaa ja kehittää asiakkaiden brändiuskollisuutta. Sosiaalisen median sivujen
pääasiallinen tarkoitus on Jahn ja Kunz (2012) mukaan sitouttaa ja integroida asiakkaat yrityksen
toimintaan ja brändiin. Sosiaalisen median kanavan tulisi tarjota mielenkiintoista sisältöä brändiin
liittyen. Sisältö voi olla esimerkiksi arvontoja, uutisia ja kilpailuita. Brändiuskollisuuden kannalta
onkin tärkeää, että sosiaalisen median kanavissa tuotetaan aktiivisesti laadukasta sisältöä sosiaali-
sen median kanavan seuraajille. Mikäli kanavan sisältö ei vastaa seuraajien odotuksia, poistutaan
sosiaalisen median kanavasta hyvinkin nopeasti. Kirjoittajien mukaan optimaalinen tilanne brändin
kannalta olisi, että brändi nähtäisiin sosiaalisessa mediassa ystävänä ei niinkään esimerkiksi yri-
tyksenä. Edellä mainittu asia vaatii muun muassa yrityksen brändiviestinnältä sen, että sisältö on
enemmän toteutettu tarinan kerrollisesti kuin mainonnan kautta. Tulevaisuudessa sosiaalisessa me-
diassa tarjottava sisältö on yhä enemmän suunniteltua ja videoiden osuus tulee myös kasvamaan
tarinan kerronnan apuvälineenä. Pk – yrityksien näkökulmasta markkinointiin käytettävien talou-
dellisien panostuksien kohdistamisesta tulee varmistua. Tällä tavoin voidaan varmistua siitä, että
taloudelliset voimavarat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.
Spence ja Essoussi (2010) toteavat, että tunnettu brändi on yrityksen kannalta markkinoinnillisesti
myös parempi valinta. Yrityksen brändin ollessa vahva, myös yrityksen asiakkaat reagoivat her-
kemmin yrityksen uutisiin ja uuteen sisältöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kirjoittajien mu-
kaan vahvan brändin muodostuminen vaatii brändi – identiteetin muodostamisen ja kehittämisen.
Tämän jälkeen brändin johtamisella on suuri merkitys brändin tulevaisuudelle. Brändiuskollisuu-
den avulla myös yrityksen mahdolliset virheet esimerkiksi uudessa tuotteessa ymmärretään parem-
min, kuin heikon brändiuskollisuuden yrityksissä.
Pk – yrityksen menestyksekkään brändinjohtamisen taustalla on Spence ja Essoussi (2010) mukaan
omistajien ja toimivan johdon huolellinen perehtyminen brändistrategioihin. Tällä tavoin pk – yri-
tys voi varmistua, että valittu brändin johtamisen tapa on soveltuva pk – yrityksen organisaatiolle
ja yrityksen toimintaympäristölle. Yrityksen ydinliiketoiminta on keskiössä suunniteltaessa pk –
yrityksen brändin kehittymistä.
Hirvonen, Laukkanen ja Reijonen (2013) toteavat, että pk – yrityksen sisäisenä prosessina pk –
yrityksen brändin rakentumiseen vaikuttaa yrityksen ikä, yrityksen koko ja yrityksen tietotaito
brändin kehittämisestä. Kirjoittajien mukaan menestyvän brändin kehityksen taustalla on brändin
11
sijoittaminen yrityksen strategiseksi näkökulmaksi. Hirvonen, ym. (2013) havaitsivat, että organi-
saation sisäinen ilmapiiri on brändin kehittymisen kannalta tärkein vaikuttaja. Organisaation kan-
nalta on tärkeää, että koko työyhteisö saadaan ajattelemaan brändin kehittämisen puolesta. Tällä
tavoin brändin kehittäminen saadaan tehokkaasti toimintaan koko organisaatiossa. On tärkeää, että
yrityksestä poistetaan ajatukset esimerkiksi organisaation iän vaikutuksesta brändin kehittämiseen
tai, että yritys olisi liian pieni kehittääkseen oman brändinsä. Kirjoittajien mukaan tulisi ajatella,
että brändin kehittäminen on tapa toimia pk – yrityksessä.
2.3 Sosiaalisen median hyödyntäminen pk - yrityksissä
Dutot ja Bergeron (2016) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä pk –
yrityksissä. Dutot ja Bergeron (2016) mukaan pk – yrityksissä tulisi siirtyä strategisesta orientaa-
tiosta, sosiaalisen median orientaatioon. Strategisella orientaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa
huomio kohdistuu taloudellisiin, poliittisiin ja strategisiin muutoksiin yrityksen näkökulmasta kat-
sottuna. Sosiaalisen median orientaatiolla Dutot ja Bergeron (2016) tarkoittavat ajattelutapaa, jossa
yrityksen tavoitteet ja päämäärät ohjautuvat ja muokkautuvat sen mukaan, kuinka yritys toimii so-
siaalisessa mediassa. Kirjoittajien tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalisen median orien-
taatio tulisi huomioida pk – yrityksen päätöksenteossa. Sosiaalisen median kautta yrityksen julki-
suuskuvaa ja kaupallisuutta on kirjoittajien mukaan mahdollista kehittää strategista orientaatiota
paremmin. Sosiaalisen median vuorovaikutteisuus antaa mielestäni hyvät mahdollisuudet liiketoi-
minnan kehittämiselle. Sosiaalisesta mediasta saatavilla oleva aineisto mahdollistaa nopean rea-
goinnin esimerkiksi hinnoittelun tai markkinoinnin kehittämiselle.
Kesting ja Günzel – Jensen (2015) kertovat pk – yrityksien tarpeesta muokata liiketoimintamalle-
jaan sosiaalisen median lisääntyvän suosion myötä. Kesting ja Günzel – Jensen (2015) mukaan pk
– yrityksien pieni organisaatio mahdollistaa hyvän sopeutumiskyvyn nopeisiin muutoksiin sosiaa-
lisen median käytössä. Usein pk – yrityksissä on taloudellisesti rajalliset resurssit ja näin ollen
taloudellisien resurssien tarkka kohdistaminen on tärkeää.
Kietzmann, Hermkens, Ian & Bruno (2011) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisesta mediasta ja
siihen liittyvistä ominaisuuksista. Tutkimuksen avulla he haluavat osoittaa, mitä sosiaalinen media
tarkoittaa pk - yrityksissä. Kietzmann ym. (2011) havaitsivat, että sosiaalisen median viestintä on
12
siirtymässä asiakkaiden väliseksi viestinnäksi. Tällöin yritys ei julkaise kaikkea sosiaalisen median
sisältöä vaan yksityiset henkilöt, esimerkiksi asiakkaat ovat sisällön takana. Julkaisemisen taustalla
voi olla esimerkiksi asiakaspalaute tai huono kokemus yrityksen palveluista. Asiakkaiden tuottama
sisältö on yritykselle tärkeää, koska asiakkaiden osallistaminen on yritykselle tärkeää. Aktiivinen
asiakas on myös tuottavampi asiakas yrityksen näkökulmasta. Asiakkaiden tuottaessa omaa sisäl-
töä yrityksin sosiaalisen median kanaviin, aiheuttaa kyseinen ilmiö haasteita myös yrityksen vies-
tinnälle. Yrityksen on seurattava sosiaalisen median keskusteluja erityisellä tarkkuudella ja reagoi-
tava nopeasti mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Yrityksellä tulisi olla toimintamalli ja seurantamalli
ongelmien ilmetessä, näin ollen yritys pystyy nopeasti reagoimaan mahdollisiin ongelmiin tai ris-
kitilanteisiin sosiaalisessa mediassa. Kietzmann ym. (2011) ovat jakaneet sosiaalisen median
seuraavaan kuvion mukaisesti:
Kuvio 2. Sosiaalisen median sisältö (Kietzmann, ym. 2011)
Kietzmann ym. (2011) mukaan identiteetti pitää sisällään perustiedot käyttäjästä, kuten nimi, ikä,
sukupuoli ja ammatti. Yrityksien näkökulmasta esimerkiksi asiakkaan identiteetti tarjoaa paljon
tietoa suunniteltaessa esimerkiksi yrityksen kohdennettua markkinointia. Sosiaalisen median tieto-
jen avulla voidaan kohdistaa markkinointia hyvinkin tarkoille kohderyhmille. Identiteetti kertoo
Identiteetti
Läsnäolo
Suhteet
Maine
Ryhmät
Keskustelut
Jakaminen
13
myös yritykselle, mitkä ovat tällä hetkellä sen sosiaalisen median käyttäjäryhmät. Tällä tavoin yri-
tys voi tehdä esimerkiksi valintoja uuden sosiaalisen median kanavan käyttöönotosta tai nykyisien
kanavien kehittämisestä.
Keskustelut kuvaavat Kietzmann ym. (2011) mallissa sosiaalisen median käyttäjien käymiä kes-
kusteluita eri sosiaalisen median kanavissa. Yrityksen näkökulmasta sosiaalisen median keskuste-
luihin olisi tärkeää päästä reagoimaan nopeasti, mikäli niissä käsitellään yritystä esimerkiksi nega-
tiiviseen sävyyn. Kun reagointi toteutetaan nopeasti, saadaan myös asian negatiivinen julkisuus-
arvo minimoitua. Negatiivisen julkisuuden kasvu voidaan estää ja yrityksen kannalta vahingot mi-
nimoida.
Jakaminen kuvastaa sosiaalisen median käyttäjien jakamaa, vastaanottamaa ja vaihtamaa sisältöä.
Sosiaalisen median perusajatuksia, että jokainen käyttäjä voi julkaista tai tuottaa uutta sisältöä.
Jakaminen voidaan nähdä yhdeksi sosiaalisen median kommunikaation muodoksi. Jakamisen ke-
hittyminen syvemmäksi keskustelun asteeksi on riippuvainen sosiaalisen median sovelluksen käy-
tettävyydestä. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelussa nimeltä Linkedin jaetaan tietoa oman työ-
uran kehityksestä. Yrityksen olisi hyvä tunnistaa ja arvioida, mikä yhdistää yrityksien seuraajia
sosiaalisessa mediassa. Yksi tapa hahmottaa tätä sisältöä on tulkita asiakkaiden jakamaa sisältöä
yritykseen liittyen ja sen yhtenäisyyttä. Kun yritys ymmärtää, minkälaista sisältöä yrityksen sosi-
aalisen median seuraajat jakavat, voit yritys kehittää viestintäänsä siten että sosiaalisen median
seuraajille olisi tarjolla samanlaista sisältöä ja luoda näin tiiviimpiä yhteisöjä. Sosiaalisen median
analysoinnilla voidaan paremmin ymmärtää, kuinka kanavan käyttäjä on löytänyt tietyn yrityksen
sosiaalisen median kanavat. Tällä tavoin voidaan myös ymmärtää, kuinka sosiaalisen median seu-
raajat toimivat sosiaalisen median kanavissa. Kietzmann ym. (2011) tuovat toisena asiana esille,
että sosiaalisessa mediassa jaetta sisältö on hyvin usein jonkun muun, kuin se jakavan henkilön
tuottamaa. Yrityksen tulisi pystyä hallinnoimaan, kuinka ja minkälaista sisältöä yrityksen sosiaali-
sen median kanavissa voidaan jakaa. Esimerkiksi Youtuben käyttäjät hyväksyvät käyttäjäehdot,
joissa sitoutuvat noudattamaan tekijänoikeuskysymyksiä.
Läsnäololla Kietzmann ym. (2011) tuovat esille, kuinka sosiaalisen median käyttäminen näkyy
muille käyttäjille. Kuinka muut käyttäjät saavat tietoa esimerkiksi toisen käyttäjän sijainnista oike-
assa maailmassa ja virtuaalimaailmassa. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjä voi ilmoittaa fyy-
sisen sijaintinsa sosiaalisen median palvelun kautta ja näin kertoa sosiaalisen median seuraajilleen
14
olinpaikkansa. Myös tieto siitä ovatko henkilöt tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa on tärkeä
tieto muiden seuraajien kannalta. Virtuaalisessa maailmassa sosiaalisen median käyttäjä voi valita
näkyykö hän muille käyttäjille läsnäolevana vai poissaolevana. Esimerkiksi kuinka ihmiset saavat
tietoonsa, että toinen ihminen käyttää sosiaalista mediaa. Yrityksen näkökulmasta voidaan todeta,
että sosiaalisen median läsnäololla ihmisiä voidaan saada paremmin osallistumaan ja jakamaan
kokemuksia muille käyttäjille. Yritykselle on tärkeää löytää ihmiset, jotka ovat valmiita kertomaan
sosiaalisen median käytöstä ja näin markkinoimaan yritystä sitä kautta. Lisäksi sosiaalisessa medi-
assa läsnäolevat ihmiset reagoivat herkimmin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan viestintään. So-
siaalisen median analysoinnilla voidaan ymmärtää paremmin, kuinka aktiivisia käyttäjät ovat yri-
tyksen sosiaalisen median kanavissa ja mikä motivoi heitä toimimaan ja viestimään.
Suhteet ovat Kietzmann ym. (2011) mukaan esimerkiksi sosiaalisen median ryhmiä, joissa jaetaan
sama mielenkiinnon kohde ja jaetaan kiinnostukseen liittyvää sisältöä muiden käyttäjien kanssa.
Esimerkiksi Linkedin kanavassa käyttäjät voivat verrata henkilökohtaista koulutustasoaan muihin
käyttäjiin. Linkedin on myös kehittänyt palvelun, jonka avulla ihmiset voivat muodostaa suhteita,
päästäkseen kolmannen henkilön kanssa kommunikointiin. Yrityksien kannalta on tärkeää, että
ymmärretään sosiaalisen median suhteiden ylläpito ja muodostaminen. Joissakin tapauksissa suh-
teen muodostaminen tulee hyväksyä esimerkiksi seuraajapyynnön kautta tai toisissa tapauksissa
ihminen voi suoraan aloittaa sosiaalisessa mediassa seuraamaan tiettyä ihmistä tai yrityksen si-
vusta. Yrityksen suhteiden kannalta on myös tärkeää, että sosiaalisen median käyttäjien on helppoa
muodostaa yritykseen liittyviä ryhmiä tai liittyä jo olemassa olevaan ryhmään. Ryhmien avulla
voidaan muodostaa esimerkiksi myös asiantuntijaryhmiä, jossa jaetaan kokemuksia ongelmatilan-
teiden ratkaisemiseksi. Tällä tavoin esimerkiksi yritys voi luoda kuvan ongelmien ratkaisukyvys-
tään.
Maine on Kietzmann ym. (2011) mukaan ominaisuus, jonka avulla sosiaalisen median käyttäjät
voivat asemoida itsensä muihin sosiaalisen median käyttäjiin verrattuna. Maineella voi olla erilai-
sia merkityksiä sosiaalisessa mediassa. Useimmissa tapauksissa maine on luotettavuuden osoitus
sosiaalisessa mediassa. Erityisesti erilaiset palautteet ja muiden käyttäjien antamat arviot ovat usein
luotettava maineen arviointi. Yrityksen kannalta onkin tärkeää, että sosiaalisen median kanavissa
käyttäjät voivat antaa arvioita yrityksen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Näin sosiaalisen me-
15
dian käyttäjät saavat tarkastella yrityksen mainetta ja sen kehittymistä. Yrityksille on tarjolla eri-
laisia sovelluksia, joiden avulla yritys voi seurata sosiaalisen median maineen kehittymistä ja mikä
siihen on vaikuttanut. Näin yritys voi analysoida niitä toimenpiteitä, mitkä vaikuttavat yrityksen
maineen kehittymiseen. Yrityksen kannalta maineen kehittyminen on tärkein sosiaalisen median
ominaisuus. Hyvän maineen avulla monet asiakkaat tekevät päätöksen tuotteen tai palvelun hank-
kimisesta.
Ryhmät voidaan Kietzmann ym. (2011) mukaan, jakaa kahteen eri kategoriaan. Ensimmäisessä
kategoriassa sosiaalisen median käyttäjä voivat jakaa seuraajansa erilaisiin ryhmiin. Esimerkiksi
ystävät, kollegat ja niin edespäin. Toinen ryhmien kategoriat ovat ryhmät, jotka on luotu esimer-
kiksi yrityksen toimesta. Näihin ryhmiin voi olla vapaa pääsy, tai pääsy pitää hyväksyttää tai ryh-
mään pääsee vain, kun siihen on kutsuttu. Ryhmien tärkein määritelmä on, että ryhmät eivät ole
vain listauksia ihmisistä vaan ihmisiä, joilla on samat mielenkiinnot kohteet. Yrityksen kannalta
on myös tärkeää, että yrityksen ryhmät ovat rakentuneet siten, että ne tukevat muita sosiaalisen
median toimintoja.
2.4 Sosiaalisen median käyttö
Baumöl, Hollebeek ja Jung (2016) ovat toteuttaneet tutkimuksen liittyen yrityksen viestintään so-
siaalisessa mediassa. Baumöl, ym. (2016) tuovat esille sosiaalisen median viestinnän tärkeyden ja
kuinka tulevaisuudessa viestintää ja sosiaalista mediaa tulisi kehittää yhä enemmän yrityksen asi-
akkuuksien hoitamisen tueksi. Sosiaalisen median prosessien tulisi tukea ja integroitua muihin yri-
tyksen tiedottamisen kanaviin ja toimintoihin.
Taiminen ja Karjaluoto (2015) ovat toteuttaneet tutkimuksen koskien suomalasisia pk – yrityksiä
ja niiden digitaalista käyttäytymistä. Taiminen ja Karjaluoto (2015) tuovat esille tutkimuksessa,
että yrityksen digitaaliset kanavat voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: Yksisuuntaisiin ja kaksi-
suuntaisiin. Yksisuuntaisilla digitaalisilla kanavilla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen sähköpostia
tai yrityksen internet – sivuja. Sisältö on siis ainoastaan yrityksen tuottamaa ja esimerkiksi asiakas
ei pääse vaikuttamaan kanavalla julkaistavaan sisältöön. Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan
16
kaksisuuntaisella digitaalisella kanavalla tarkoitetaan yrityksen ylläpitämää blogia, yhteisöä tai yri-
tyksen sosiaalisen median kanavaa. Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan yrityksien kontrolli
kanavien sisältöön on myös vähentynyt digitalisaation myötä. Erityisesti sosiaalisen median kana-
vien valvonta ja sisältöön vaikuttaminen on yrityksien puolesta vaikeaa. Helpommin yrityksen hal-
littavissa on esimerkiksi yrityksen internet – sivut.
Okazaki ja Taylor (2013) ovat tehneet tutkimuksen koskien sosiaalisen median markkinointia kan-
sainvälisillä markkinoilla. Okazaki ja Taylor (2013) tutkivat kuinka sosiaalisessa mediassa tapah-
tuva markkinointi mahdollistaa asiakkaiden tavoittamisen maailmanlaajuisesti. Okazaki ja Taylor
(2013) kirjoittavat kolmesta erilaisesta teoreettisesta mallista, joilla voidaan selventää kansainvä-
lisen median markkinointia. Mallit ovat: verkostojen mahdollisuudet, brändin siirrettävyys ja hen-
kilökohtainen sähköinen markkinointi. Pk – yrityksen resurssien ollessa rajalliset, esimerkiksi ul-
komailta opittujen ja testattujen asioiden käyttöönotto Suomessa olisi kustannuksien näkökulmasta
tehokasta.
Wang, Pauleen ja Zhang (2016) ovat tutkineet sosiaalisen median applikaatioiden käyttöä yritysten
välisessä markkinoinnissa. Tutkimuksesta tehdyt löydöt olivat, että sosiaalisen median applikaatiot
mahdollistavat nopean reagoinnin muutoksiin. Wang ym. (2016) mainitsevat esimerkkitilanteena
kahden yrityksen välisen kehitystyön. Suuri joukko ihmisiä voidaan tavoittaa yhdellä viestillä ja
asiaa saadaan tarvittaessa nopeasti eteenpäin. Tutkimus tehtiin samantapaiselle kohdejoukolle kuin
oma tutkimukseni, eli viidelle pk – yrityksen henkilölle. Tutkimus alleviivasi sosiaalisen median
applikaatioiden tärkeyttä. Kun sosiaalisen median toimintamallit ovat kunnossa saadaan sosiaali-
sen median applikaatioista niin paras hyöty. Myös sosiaalisen median kanavien käyttö muutoinkin,
kuin aplikaatioiden välityksellä on yrityksen kannalta tärkeää. Yritysasiakkaat muodostavat mo-
nelle pk – yrityksellä pääasiakaskunnan. Sosiaalisen median kanavien avulla voidaan muodostaa
asiakassuhteita ja reagoida nopeasti asiakaskunnan toivomiin muutoksiin.
Taiminen ja Karjaluoto (2015) toteuttamassa tutkimuksessa 46 prosenttia pk – yrityksien vastuu-
henkilöistä kertoi, että digitaalisien kanavien käyttö heidän yrityksessään on huonolla tai erittäin
huonolla tasolla. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista kertoi, että digitaalisien kanavien
käyttö on yrityksessä hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Tutkimuksessa selvitettiin myös mikä on
digitaalisien kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus. Taiminen ja Karjaluoto (2015) tutkimukseen
17
osallistuneet henkilöt kertoivat, että digitaalisien kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus on myyn-
nin edistäminen olemassa oleville asiakkaille. Muut esille nousseet asiat olivat kommunikaation
parantaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Taiminen ja Karjalaluoto (2015) mukaan tutki-
muksessa esiin tulleet esteet sosiaalisen median käyttöönottoon yrityksessä olivat resurssien puute.
Esimerkkinä tietotaito, taloudelliset resurssit ja oikean henkilön löytäminen hoitamaan sosiaalisen
median käyttöä.
Dahnil, Marzuki, Langgat ja Fabeil (2014) ovat toteuttaneet tutkimuksen pk – yrityksien sosiaali-
sen median omaksumisesta markkinoinnin työkaluksi. Dahnil ym. (2014) toteavat, että sosiaalinen
media tarjoaa hyvin monimuotoisen ja kustannustehokkaan markkinointikanavan pk – yrityksille.
Sosiaalisen median markkinoinnin etuja ovat muun muassa nopea palautteen kerääminen esimer-
kiksi tuotteen tai palvelun kehitysvaiheessa.
Nobre ja Silva (2014) ovat toteuttaneet tutkimuksen pk – yrityksien sosiaalisen median ja erityisesti
Facebookin käytöstä Portugalissa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että yritykset käyttivät Facebookin pal-
veluita pääsääntöisesti markkinointiin. Nobre ja Silva (2014) korostavat sosiaalisen median mark-
kinoinnin strategioiden tärkeyttä. Sosiaalisen median kanavat mahdollistavat kustannustehokkaan
markkinoinnin ja soveltuvat tästä syystä erityisesti pk – yrityksien liiketoiminnan tueksi.
Kesting ja Günzel – Jensen (2015) kertovat pk – yrityksien tarpeesta muokata liiketoimintamalle-
jaan sosiaalisen median lisääntyvän suosion myötä. Kesting ja Günzel – Jensen (2015) mukaan pk
– yrityksien pieni organisaatio mahdollistaa hyvän sopeutumiskyvyn nopeisiin muutoksiin sosiaa-
lisen median käytössä. Usein pk – yrityksissä on taloudellisesti rajalliset resurssit ja näin ollen
taloudellisien resurssien tarkka kohdistaminen on tärkeää.
Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan pk – yrityksien kiinnostukseen ottaa käyttöön digitaalisia
kanavia ja sosiaalisen median kanavia on pitkälti riippuvainen yrityksen omistajien suhtautumi-
sesta ja mielenkiinnosta digitaalisia kanavia kohtaan. Kun yrityksen omistajalla on kokemusta di-
gitaalisista kanavista, on todennäköisempää, että myös yritys ottaa käyttöönsä digitaalisia palve-
luita. Taiminen ja Karjaluoto (2015) tuovat esille myös pk – yrityksien resurssit digitaalisien kana-
vien käyttöönotossa. Erityisesti henkilöstöresurssit, aika ja kokemus voivat olla yrityksen digitali-
saation esteenä.
18
Kaplan ja Haenlain (2010) mukaan yrityksen tulee luoda ohjeistus sosiaalisen median käytänteisiin
ja varmistua, että kaikki organisaation jäsenet ovat omaksuneet ne. Näin voidaan varmista siitä,
että yrityksen sosiaalisen median viestinnässä ei käy väärinkäsityksiä esimerkiksi asiakasviestin-
nässä. Kaplan ja Haenlain (2010) mukaan on suotavaa, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on
mahdollisuus kommentoida ja osallistua yrityksen sosiaalisen median viestintään. Sosiaalisen me-
dian hallinta on keskitetty tietylle työntekijäryhmälle. Näin voidaan varmistua, että tiedotus on
yhtenäistä ja viestinnällisiä tiedotuksellisia vahinkoja ei pääse tapahtumaan.
Sosiaalisen median rakentumiseen vaikuttaa kohdemaan teknologinen taso. Kuinka teknologia
mahdollistaa sosiaalisen median käytön. Mikäli verkkoyhteydet ovat huonot, ei videotoistopalve-
luiden käyttö ole suosiossa. Kehittyneissä maissa verkkoyhteydet ovat helposti saatavilla ja yhtey-
det nopeat. Berthon, Pitt, Plangger ja Shapiro (2012) mielestä kohdemaan viestinnän kulttuurilla
on suurin vaikutus myös sosiaalisen median viestinnän toimintatapoihin. Yrityksen tulee ottaa huo-
mioon kulttuurilliset erot siirryttäessä toimimaan toiseen maahan ja aloitettaessa uusi kohdemaassa
toimiva sosiaalisen median kanava. Myös kohdemaan hallinto tulee huomioida suunniteltaessa so-
siaalisen median kanavia. Joissakin maissa sosiaalisen median käyttöä on voitu rajoittaa, joka aset-
taa omat rajoituksensa sosiaalisen median viestinnälle. Kulttuurilliset erot ja eri kohdemaat tuovat
mukaan, että yrityksellä tulisi olla paikallistuntemusta. Berthon, ym. (2012) mukaan erityisesti
suuryhtiöiden tulee huomioida kulttuurilliset erot markkinoinnin suunnittelussa. Markkinoinnissa
ei voida hyödyntää samoja materiaaleja vaan ne tulee kohdistaa kohdemaahan sopiviksi.
Berthon, ym. (2012) mukaan tapahtumat tietyssä kohdemaassa harvoin jäävät nykyisen enää pai-
kallisiksi. Esimerkiksi suuryrityksien toimintaan tarkastellaan sosiaalisessa mediassa kohdemaasta
riippumatta. Berthon, ym. (2012) mukaan on tärkeää, että yrityksen johto tarkkailee yrityksestä
liikkuvaa tietoa sosiaalisessa mediassa kohdemaasta riippumatta. Näin mahdollisiin epäkohtiin
voidaan puuttua nopeasta. Toisaalta taas globaali tiedonkulku mahdollisuuden nostaa onnistumisia
markkinoinnin tueksi.
19
2.5 Sosiaalisen median strategiat
Effing ja Spil (2016) ovat tehneet tutkimuksen, jossa keskityttiin yrityksien sosiaalisen median
strategioihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 21 henkilöä yhdeksästä eri yrityksestä ja yhdestä
yrityksestä tutkimukseen osallistui kahdesta viiteen henkilöä. Tutkimuksen perusteella tutkijat loi-
vat sosiaalisen median strategioiden kehittymisen mallin, jossa on kolme vaihetta: Aloitus, levittä-
minen ja vakaus. Suunniteltaessa sosiaalisen median strategioita yrityksien tulisi valita heille so-
veltuvin kohderyhmä, jonka kanssa halutaan toimia. Tämän lisäksi yritys tulisi tehdä valinnat yri-
tykselle soveltuvista sosiaalisen median kanavista. Tutkimuksiin osallistuneissa yrityksissä sosiaa-
lisen median markkinointi aloitettiin, ennen kohderyhmän tai kanavien valintaprosessi. Levittämi-
sen vaiheessa yrityksen tulisi määritellä sosiaalisen median strategian tavoitteet, sosiaalisen median
käytänteet ja minkälaiset resurssit yritykselle on sijoittaa sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Va-
kauden vaiheessa yritys tarkkailee sosiaalisen median käytänteitä ja tuloksia, sekä keskittyy sosi-
aalisen median sisällön tuottamiseen ja uudistamiseen. Edellä mainittua sosiaalisen median strate-
gian mallia voidaan käyttää muodostaessa uusia sosiaalisen median strategioita tai muokatessa jo
olemassa olevia sosiaalisen median strategioita. Tutkimuksen strategista kaaviota voidaan käyttää
myös tarkastuslistana yrityksien toiminnalle sosiaalisessa mediassa ja yrityksien sosiaalisen me-
dian strategioiden kehittymiselle. Suunnitelmallisuus on avainasemassa, kun mietitään sosiaalisen
median strategioiden rakentumista. Hyvällä ja huolellisella valmistautumisella on mahdollisuutta
turvata, että sosiaalisen median hyödyntämisestä saadaan hyödynnettyä siihen asetetut taloudelliset
panostukset.
2.6 Sosiaalisen median analysointi
McCann ja Barlow (2015) mukaan sosiaalisen median kanavien seurantaan analyyttisesti on tar-
jolla useita ohjelmisto. McCann ja Barlow (2015) mukaan sosiaalisen median kanavat tarjoavat
usein analysointiohjelmiston sosiaalisen median kanavien seurantaan. Esimerkiksi Facebook tar-
joaa Facebook Analytics nimisen ohjelmiston, jonka avulla voi seurata yrityksen Facebook sivun
seuraajien toimintaa. Myös Google tarjoaa analysointiohjelmiston, jonka avulla voidaan seurata
esimerkiksi, kuinka useasti yrityksen nimi tai tuote on mainittu keskusteluissa. McCann ja Barlow
(2015) mukaan yrityksen tulee valita sellainen analysointityökalu, johon voidaan asettaa yrityksen
20
haluamat raja-arvot. Tällä tavoin yritys voi varmistua, että yritykselle kertyy aineistoa yrityksen
tarvitsemista asioista ja sosiaalisen median kehittymistä voidaan seurata luotettavasti.
Fan ja Gordon (2014) mukaan sosiaalisen median analysointia voidaan havainnollistaa seuraavan
kuvion mukaisesti:
Kuvio 3. Sosiaalisen median analysoinnin vaiheet (Fan & Gordon, 2014)
Sosiaalisen median analyysin mallissa, jonka Fan ja Gordon (2014) esittelevät, ensimmäinen vaihe
on haltuunotto. Tässä vaiheessa sosiaalisen median aineistoa kerätään eri sosiaalisen median kana-
vista. Aineistoa voidaan kerätä yrityksen toimesta tai yrityksen tilaamana ulkopuolisen palvelun-
tarjoajan toimesta. Ymmärrys vaiheessa aineistosta poistetaan analyysin kannalta turha aineisto.
Aineisto voidaan havaita esimerkiksi data – analytiikan avulla. Esitys vaiheessa analyysin havain-
not yhdistetään ja muokataan helposti tulkittavaan muotoon.
Batrinca ja Treleaven (2015) toteavat, että sosiaalisen median tarjoama tieto ja aineisto kertovat
yksityiskohtaista tietoa sosiaalisen median käyttäjästä. Sosiaalista mediasta saatava tieto auttaa ym-
märtämään yksittäisiä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä. Sosiaalisesta mediasta saatava aineisto voi-
daan kirjoittajien mukaan jakaa seuraavasti: tietokannat, reaaliaikainen seuranta, käsittelemätön
Haltuunotto
•Aineiston kerääminen eri lähteistä
•Aineiston esikäsittely
•Aineiston olennaisen osuuden selvittäminen
Ymmärrys
•Turhan aineiston poistaminen
•Analyysien toteuttaminen, kuten trendianalyysi ja sosiaalisen verkoston analyysi
Esitys
•Tulosten yhteenveto ja arviointi
•Tulosten esittäminen
21
aineisto, käsitelty aineisto ja analysoitu aineisto. Tietokantojen avulla saadaan analysoitua suuria
määriä aineistoa samalla kertaa. Reaaliaikaisessa seurannassa voidaan seurata esimerkiksi sosiaa-
lista mediaa ja uutisportaaleja. Käsittelemätön aineisto on kerättyä aineistoa, jota ei ole käsitelty
analyysissä. Käsitelty aineisto on jo valmisteltu analyysiin. Aineistosta on poistettu esimerkiksi
virheet ja puutteelliset tiedot. Analysoitu aineisto on aineistoa, joka on käsitelty ja analysoitua.
Analysoitua aineistoa voidaan käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena luotettavasti.
Batrinca ja Treleaven (2015) mukaan sosiaalisen median analysointiohjelmat voidaan jakaa kah-
teen eri ryhmään. Ryhmät ovat uutisportaalit ja sosiaalisen median kanavien seuranta. Uutispor-
taalit ovat palveluita, jotka tarjoavat yhteenvetoja esimerkiksi uutisvirrasta. Palvelut lukevat, ana-
lysoivat ja tulkitsevat uutissivustoja yrityksen näkökulmasta ohjelmistot voidaan ohjelmoida tark-
kailemaan yrityksen mainitsemista uutisissa ja onko yrityksestä kirjoitettu positiiviseen vai nega-
tiiviseen sävyyn. Lisäksi ohjelmistojen avulla voidaan analysoida, kuinka usein yritys mainitaan
uutisvirrassa ja mainitaanko yritys esimerkiksi otsikoissa. Toisena ryhmänä kirjoittajat mainitsevat
sosiaalisen median kanavien tarjoamat analysointiohjelmat, jotka tuottavat aineistoa eri sosiaalisen
median kanavista yrityksen käyttöön. Ohjelmistojen avulla voidaan käsitellä suuria määriä aineis-
toja. Analysointiohjelmien avulla voidaan esimerkiksi seurata yrityksestä käytävää sosiaalisen me-
dian keskustelua. Ohjelmat soveltuvat erityisesti brändin tai tuotteiden seuraamisen sosiaalisessa
mediassa. Analysointiohjelmien avulla saadaan tarkemmin lisätietoa, mitkä asiat ovat vaikuttaneet
esimerkiksi yrityksen brändin kehittymiseen. Sosiaalisen median analyysin tärkein vaihe on ana-
lyysistä esiin nousevien asioiden ymmärtäminen ja eteenpäin vieminen. Vain tällä tavoin yritys voi
hyötyä analyysi prosessiin käytetyistä voimavaroista. On myös tärkeää, että analyysiä toteutetaan
säännöllisesti ja riittävällä aikavälillä. Tällä tavoin voidaan varmistua siitä, että sosiaalisen median
kanavissa tapahtuviin asioihin voidaan reagoida nopealla aikavälillä.
2.7 Sosiaalinen media ja asiakas
Grégoire, Salle ja Tripp (2015) tuovat esille sosiaalisen median kanavat asiakaspalautekanavana.
He jakavat asiakaspalautteen antamisen ja hoitamisen kuuteen eri tyyppiin. Ensimmäisessä palaut-
teenantamisen vaiheessa asiakas laittaa palautetta yritykseen ja yritys reagoi tähän nopeasti. Pa-
lautteen antaminen voi tapahtua esimerkiksi Facebookin kautta. Näissä tilanteissa on tärkeää, että
yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaan antamaan negatiiviseen palautteeseen ja näin asiakas
22
saadaan tyytyväiseksi. Seuraava vaihe on tulos ensimmäisen vaiheen hyvästä hoitamisesta. Hyvän
palvelun kautta asiakas jakaa ajatuksensa sosiaalisen media kautta ja näin yritys saa positiivista
julkisuutta sosiaalisessa mediassa. Kolmannessa ilmiössä asiakas ei ole yhteydessä yritykseen pa-
lautteen osalta vaan julkaisee negatiivisen palautteen oman sosiaalisen median kautta. Näin yrityk-
sen on vaikea reagoida palautteeseen, koska sitä ei ole kohdistettu yrityksen sosiaalisen median
kanaviin. Neljäs vaihe on, kun henkilö käyttää ulkopuolista apua, kun hän haluaa tehdä valituksen
yrityksen toimintatavoista. Tällöin asia voi saada suuren julkisuuden ennen kuin asia on edes yri-
tyksen tiedossa. Viidennessä vaiheessa asiakas voi kokea tulleensa väärinkohdelluksi ja tästä
syystä haluaa mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta yritykselle. Näissä tapauksissa asia-
kas voi tahallisesti korostaa asioita, jotka eivät toimineet asiakaskohtaamisessa ja näin yritykselle
voi aiheutua suurta imagollista vahinkoa. Kuudes vaihe on, kun kilpaileva yritys ottaa hyödyn
toisen yrityksen huonosti hoidetuista sosiaalisen median tapahtumista. Edellä mainitut esimerkit
osoittavat kuinka tärkeätä on, että yrityksellä on selkeä strategia sosiaalisen media toimintatavoista.
Kohli, Suri ja Kapoor (2015) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisen median markkinointiin ja
brändäykseen liittyen. Kohli, ym. (2015) mukaan kommunikointi yrityksien ja asiakkaiden välillä
on kehittynyt seuraavan mallin mukaisesti:
Perinteinen markkinointiviestintä:
Asiakas 1
Markkinoija
Asiakas 2
Sosiaalisen median markkinointiviestintä:
Asiakas 1
Markkinoija
Asiakas 2
23
Kuvio 3. Kommunikaation muodot (Kohli, ym. 2015)
Kohli, ym. (2015) mukaan kuviot osoittavat kuinka markkinointi on siirtynyt suorasta yrityksen
markkinointiviestinnästä, yrityksen ja asiakkaiden yhdessä rakentamaan viestintää. Kohli, ym.
(2015) mukaan viestintää on nykyisin tarkemmin suunniteltua.
Kohli, ym. (2015) mukaan sosiaalisessa mediassa on tärkeää, että yrityksen ja asiakkaiden välille
rakentuu emotionaalinen yhteys. Kohli, ym. (2015) mukaan emotionaalinen yhteys on yrityksen
kannalta taloudellisesti kannattava. Kohli, ym. (2015) tuovat myös esille kuinka tärkeätä yrityksen
on reagoida sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun yritykseen liittyen. Näin sosiaalisessa
mediassa viestiville henkilöille tulee tunne, että heidän palautteeseen ja asiointiin reagoidaan.
Kohli, ym. (2015) tuovat esille asiakkaiden mukaan ottamisen ja huomioinnin nykyajan sosiaalisen
median markkinoinnissa. Kohli, ym. (2015) mukaan asiakkaiden sitouttaminen sosiaalisessa me-
diassa on tärkeää yrityksen brändin kehittämisessä.
Malthouse, Hanlein, Skiera, Wege ja Zhang (2013) ovat toteuttaneet tutkimuksen koskien asiak-
kuuksien hallintaa ja kuinka yrityksien tulee muokata asiakkuuksien hallintaprosesseja sosiaalisen
median yleistyessä. Vanhassa asiakkuuksien hallinnan mallissa asiakkaat on nähty yrityksen kan-
nalta tuottavana, kun asiakas käyttää yrityksen palveluita.
Malthouse, ym. (2013) esittelevät nyt uuden sosiaalisen asiakkuuksien hallinnan mallin, jossa asi-
akkaan arvo yritykselle tulee useiden eri kanavien kautta, ei vain kuluttamalla yrityksen palveluita.
Malthouse, ym. (2013) kirjoittavat asiakkaan sitouttamisesta yrityksen toimintaan. Kirjoittajat tuo-
vat esille kaksi erilaista sitoutumisen tasoa. Ensimmäisessä tasossa asiakas seuraa yrityksen sosi-
aalisen median kanavia ja reagoi mahdollisesti niihin. Ensimmäisen tason asiakas ei kuitenkaan ole
aktiivinen yrityksen suuntaan. Malthouse, ym. (2013) mallin mukainen toisen tason asiakas on taas
huomattavasti aktiivisempi. Toisella tasolla ihmiset esimerkiksi jakavat käyttökokemuksia tuottei-
siin liittyen ja kirjoittavat arvosteluja yrityksen palveluista tai tuotteista. Malthouse, ym. (2013)
mukaan molemmat sitoutumisen tasot ovat tärkeitä yrityksen päätöksenteossa. Kun asiakas saa-
daan reagoimaan yrityksen toimintaan sosiaalisessa mediassa, on yrityksellä myös tällöin mahdol-
lisuutta suunnitella toimintaa sosiaalisten kanavien kertoman informaation perusteella. Sosiaalisen
median kanavien palautetta voidaan myös hyödyntää perinteisen markkinoinnin suunnittelussa.
24
Malthouse, ym. (2013) mukaan esimerkiksi sosiaalisen median kanavista saatava aineistoa voidaan
hyödyntää suunniteltaessa yrityksen seuraavien vuosien tuotevalikoimaa.
Malthousen, ym. (2013) mukaan perinteisesti asiakkuuksienhallinnan tarkoituksena on ollut mi-
tata, kuinka paljon asiakas tuo rahallista tuloa yritykselle. Uuden asiakkuuden hallintamallin kautta
on tullut muutos, jossa asiakkaan tuottama arvo nähdään yritykselle muutenkin kuin rahallisen pa-
nostuksen kautta. Uudessa asiakkuuksien hallinnan mallissa tuodaan esille muun muassa asiakkai-
den palautteiden antama arvo ja asiakkuuden arvo asiakkaalle. Mitä asiakas siis hyötyy asiakkuu-
desta yrityksen kanssa. Malthouse, ym. (2013) käyttää termiä jaetut arvot. Esimerkiksi tapauksessa
asiakas saa tietoonsa uudesta tuotteesta ja antaa yritykselle siitä palautettu. Tällä tavoin sekä yritys,
että asiakas hyötyvät suhteesta. Näin ollen myös yrityksen on helpompi kehittää tuotteitaan, kun
palaute on nopeasti saatavilla sosiaalisen median kanavien kautta.
Berthon, ym. (2012) tuovat esille sosiaalisen median luoman luovan asiakkaan termin. Luova asia-
kas on Berthon, ym. (2012) mukaan asiakas, joka tuottaa aktiivisesti sisältöä sosiaalisen median
kanaviin. Yrityksen kannalta luova asiakas on erittäin arvokas, koska hänellä on paljon seuraajia
sosiaalisessa mediassa, joten hänen viestinsä ja toimintansa tavoittaa paljon ihmisiä erilaisissa so-
siaalisen median kanavissa. Yrityksen näkökulmasta on tärkeää, että luovat asiakkaat saadaan rea-
goimaan organisaation sosiaalisen median viestintään.
Berthon, ym. (2012) tuovat myös esille viisi perusolettamusta, mitä sosiaalisen median markki-
noinnissa tulisi huomioida:
1. Sosiaalinen media on toiminto, johon vaikuttaa kohdemaan teknologia, kulttuuri
ja hallinto.
2. Paikalliset tapahtumat leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle.
3. Paikalliset aiheet tai ongelmat leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle.
4. Luovan ihmisen sosiaalisen median toiminnot saavat vaikutteita kohdemaan tek-
nologista, kulttuurista ja hallinnosta.
5. Teknologiat ovat historiaan sidottuja. Tästä kertoo se, että eri maissa teknologian
asteet voivat vaihdella paljon.
25
Berthon, ym. (2012) mukaan luova asiakas on asiakas, joka omaksuu ja muokkaa yrityksen tuot-
teita ja palveluita. Luova asiakas jakaa tuotoksiaan myös sosiaalisen median kautta ja täten voi
saada paljon näkyvyyttä pienessä ajassa. Luova asiakas voi olla uhka tai mahdollisuus yritykselle.
Mikäli asiakas esimerkiksi muokkaa yrityksen tuottamaa laitetta ja jakaa sen tietoa sosiaalisessa
mediassa, voi tästä tulla yritykselle suuria vahinkoja. Toisaalta taas luova asiakas voi kehittää jotain
täysin uutta yrityksen tuotteesta. Tällainen tilanne voi mahdollistaa yrityksen markkinoivan luovan
asiakkaan tekemää tuotetta esimerkiksi ympäristöystävällisyydellä.
2.8 Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet
Dahnil ym. (2014) toteavat, että suurimpia esteitä sosiaalisen median käyttöönotossa pk – yrityk-
sien markkinointiin ovat muun muassa pk – yrityksien taloudelliset resurssit. Resurssien vähyyden
johdosta esimerkiksi sosiaalisen median omaksuminen markkinoinnin työkaluksi on vaikeaa. Dah-
nil, ym. (2014) tuovat myös esille organisaation johdon sitoutumisen sosiaalisen median käyttöön
ja käyttöönottoon. Koko organisaatiolle tulee tällöin viestin, että yritys on ottanut sosiaalisen me-
dian kanavat aidosti käyttöön. Tutkimukseni kohdistuu sosiaalisen median kanavien käyttöönot-
toon pk - yrityksissä ja kuinka resursseja ohjataan sosiaalisen median kanavien hallintaan.
Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan markkinoin ja
bränditietoisuuden kasvattamisessa. Yrityksien ylläpitämät blogit ovat tuoneet mukaan mahdolli-
suuden kertoa tarkemmin yrityksen arvomaailmasta ja arjesta. Aiempien tutkimuksien mukaan so-
siaalisen median tuoma työmäärä on koettu rasitteeksi monessa pk – yrityksessä. Taiminen ja Kar-
jaluoto (2015) mukaan sosiaalisessa mediassa uskolliset asiakkaat ovat yritykselle myös taloudel-
lisesti kannattavia.
Dehghani ja Tumer (2015) toteavat kuinka sosiaalisen median avulla yritykset voivat lisätä brän-
dinsä tunnettavuutta. Dehghani ja Tumer (2015) keskittyivät tutkimuksessaan siihen, kuinka eri-
laisia sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää yrityksien brändin kehittä-
misessä. Dehghani ja Tumer (2015) mielestä esimerkiksi erilaiset keskustelufoorumit ovat hyvä
tapa kehittää brändiä ja yrityksen tunnettavuutta.
26
Del Giudice, Caputo ja Evangelista (2016) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisen mediasta pää-
töksenteon prosessissa. Del Giudice, ym. (2016) tuovat esille sen, että sosiaalisen median kautta
esimerkiksi asiakkailla ja osakkeenomistajilla on mahdollisuus saada tietoa yrityksen tekemistä
valinnoista. Kun tietoa on helposti saatavilla, on yrityksen vastuuhenkilöiden otettava helpon tie-
don saatavuus huomioon päätöksenteossa. Del Giudice, ym. (2016) tuovat esille myös, että yrityk-
sien tulisi siirtyä päätöksentekoprosessia organisaation sisäisestä prosessista organisaation ulkoi-
siin prosesseihin. Tällöin sosiaalisesta mediasta tuleva palaute voidaan hyödyntää paremmin yri-
tyksen päätöksenteossa.
Del Giudice, ym. (2016) nostavat esille neljä pääteemaa sosiaalisen median hyödyntämisessä yri-
tyksen päätöksentekoprosessissa.
Teemat ovat:
1. Julkaiseminen
2. Jakaminen
3. Keskustelu
4. Verkostoituminen
Julkaisemissa yritys pääsee hyödyntämään sosiaalisen mediaa tiedottamiseen. Del Giudice, ym.
(2016) mukaan julkaiseminen avulla saadaan jaettua tietoa helpommin yrityksen sidosryhmille.
Samalla myös yrityksen yrityskuva muuttuu avoimemmaksi, kun yritys jakaa tietoa helposti saata-
viin kanaviin. Avoin tiedottaminen kuvastaa myös yrityksen avointa päätöksentekoprosessia yri-
tyksen sidosryhmille.
Del Giudice, ym. (2016) jakamisessa yritys voi jakaa informaatiota ja hyödyntää sosiaalisesta me-
diaa esimerkiksi yrityksen sisäiseen viestintään. Tällöin tiedonkulkua voidaan nopeuttaa ja työnte-
kijöiden mahdollisuutta reagoida nopeasti muutoksiin parantaa. Tämän lisäksi yrityksen johto voi
tarkkailla, mitä yrityksestä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja käyttää myös tätä tietoa päätöksenteon
tukena.
Del Giudice, ym. (2016) mukaan keskustelu kuvastaa sitä, kuinka eri tahot keskustelevat samasta
aiheesta. Keskustelua voidaan käyttää päätöksenteon tukena, esimerkiksi jos yritys suunnittelee
27
muutoksia organisaation tuotteisiin tai palveluihin. Asioita voidaan testata keskusteluissa ja näin
ollen hyödyntää saatuja tuloksia päätöksenteossa.
Del Giudice, ym. (2016) mukaan sosiaalinen media luo uuden ympäristön verkostoitumiselle.
Käyttäjällä on mahdollisuutta verkostoitua hyvinkin erilaisiin keskusteluihin. Giudice, ym. (2016)
mukaan on yrityksen päättäjien olisikin syytä keskittyä juuri heidän toimialaansa liittyviin kana-
viin. Näin he pääsevät kuulemaan toimialan uusimmat trendit ja tällä tavoin toteuttamaan muutok-
sia heidän omassa organisaatiossaan. Verkostoituminen luo myös kustannustehokkaan mallin uu-
sien ilmiöiden seurantaan.
Del Giudice, ym. (2016) mukaan sosiaalinen media mahdollistaa yrityksille kilpailuetua, kun asia-
kas saa helposti tietoa yrityksestä ja sen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Kustannustehok-
kuutta, kun voidaan tavoittaa suuria ihmismääriä pienin taloudellisin panostuksin. Markkinoinnil-
lisesti valmiimpien tuotteiden julkaisua, kun tuotteita päästää kehittämään ja markkinoimaan yh-
dessä asiakkaiden kanssa. Näin tuotteelle saadaan luotua kysyntä jo sen kehitysvaiheessa.
McCann ja Barlow (2015) tuovat esille sosiaalisen median taloudelliset hyödyt pk – yrityksille.
Heidän tutkimuksensa kohdistuu sosiaalisen median markkinointiin sijoitetun pääoman tuottoon
pk – yrityksissä. Sosiaalisen median yleistyminen pk – yrityksien markkinoinnissa tulisi lisätä
myös yrityksien mielenkiintoa seurata sosiaalisen median markkinointiin käytetyn pääoman tuot-
tavuutta. McCann ja Barlow (2015) korostavat tutkimuksessaan suunnittelun tärkeyttä pk -yrityk-
sien sosiaalisen median markkinoinnissa. McCann ja Barlow (2015) mukaan yrityksellä tulee olla
suunnitelma uuden sosiaalisen median kanavan käyttöönotosta ja seurannasta. Näin voidaan var-
mistua kanavan käyttövaiheessa, että sosiaalisen median kanavan seurantaan on varauduttu. Pk –
yrityksien tulee ymmärtää liiketoimintaympäristöä ja markkinoinnin päämäärät tulevat olla sel-
villä. Kun halutut tavoitteet markkinoinnin osalta ovat selvillä, on taloudellinen seuranta myös
sosiaalisen median markkinoinnin osalta helpommin toteutettavissa.
28
McCann ja Barlow (2015) esittävät seuraavan kaavion sosiaalisen median suunnitteluun toteutta-
miseen ja sijoitetun pääoman tuoton seuraamisen sosiaalisessa mediassa:
Kuvio 4. Sijoitetun pääoman mittaaminen sosiaalisesta mediasta (McCann & Barlow, 2015)
Karimi ja Naghibi (2015) ovat tutkineet sosiaalisen median markkinoinnin tuomia mahdollisuuksia
ja etuja pk - yrityksille. Karimi ja Naghibi (2015) toivat artikkelissa esille, että sosiaalinen media
mahdollistaa markkinoinnin pk – yrityksille taloudellisesti pienillä resursseilla ja esimerkiksi yri-
tyksen brändin tunnettavuutta voidaan kasvattaa pienin taloudellisin panostuksin. Sosiaalinen me-
dia mahdollistaa esimerkiksi nopean reagoinnin asiakaspalautetilanteisiin ja tätä kautta positiivisen
yrityskuvan luomiseen. Karimi ja Naghibi (2015) painottavat, että tulevaisuuden tutkimuksia tulisi
kohdistaa juuri pk – yrityksien suuntaan, jolloin saadaan parempi ymmärrys siitä, kuinka sosiaali-
sen median käytännöt hoidetaan pienemmissä yrityksissä.
Arviointivaihe
Lyhytaikaisten hyötyjen arviointi Pitkäaikaisten hyötyjen arviointiSijoitetun pääoman tuoton
arviointi
Toteutusvaihe
Sosiaalisen median kanavien valinta
Sosiaalisen median analysoinnin toteutus
Laadulliset mittarit sosiaalisen median analysointii
Määrälliset mittari sosiaalisen median analysointiin
Suunnitteluvaihe
Tavoitteiden muodostaminen Tavoitteiden määrittäminen Mittauksien hahmottelu
29
Malthouse, ym. (2013) tuovat esille myös, kuinka yritys voi kerätä aineistoa eri sosiaalisen median
kanavista tukeakseen ja kehittääkseen liiketoimintaansa. Yritykset pyrkivätkin keräämään mahdol-
lisemman paljon aineistoa liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Sosiaalisen median kanavien tar-
joama aineisto on yrityksille tärkeätä, joten sen keräämiseen pyritään kehittämään yhä parempia
työkaluja. Uuden aineiston tuoma haaste on kerätyn aineiston analysointi. Malthouse, ym. (2013)
mukaan kerätyn aineiston analysointi voi olla vaikeaa, koska vastaavaa aineistoa ei ole ollut aiem-
min saatavissa. Yrityksien yksi haasteista onkin aineiston huolellinen analysointi ja aineiston tie-
don hyödyntäminen yrityksen päätöksenteossa.
30
3 METODOLOGIA, AINEISTO JA ANALYYSITAPA
3.1 Tutkimuksellinen lähestymistapa
Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen aineistoa voi-
daan hankkia haastattelujen, havainnointien, kyselyiden ja kirjallisuuteen pohjautuvan tutkimuksen
kautta (Tuomi & Sarajärvi 2009, 71). Eriksson ja Kovalainen (2016, 82 – 83) tarkentavat, että
laadullisen tutkimuksen aineisto on aineistoa, joka ei ole numeerista ja sitä ei alkuperäisessä muo-
dossa voida suoraan mitata numeerisesti.
Laadullisen tutkimuksen haastattelut voidaan jakaa kolmeen kategoriaan. Kategoriat ovat: loma-
kehaastattelu, puoliavoimet kysymykset eli teemahaastattelu ja syvähaastattelu. Lomakehaastatte-
lussa haastattelutilanteet ovat samanlaisia ja kysymykset kulkevat kysymyslomakkeen mukaisesti.
Teemahaastattelussa haastattelija on valinnut teemat, joiden ympärille keskustelu rakennetaan.
Tästä johtuen jokainen haastattelutilanne voi olla erilainen. Teemahaastattelu antaa myös haasta-
teltavalle mahdollisuuden kertoa vapaammin omista näkemyksistään tutkittavaan aiheeseen. Syvä-
haastatteluissa ei ole kysymyksiä tai teemoja vaan keskustelu rakentuu sen edetessä. Syvähaastat-
telussa on tärkeää, että haastattelija on varma, mihin aiheisiin hän haluaa perehtyä. (Saunders, Le-
wis & Thornhill 2009, 320 – 322.) Tutkimukseni haastattelut olivat teemahaastatteluita. Teema-
haastattelun valitsin haastattelumuodoksi, koska haastattelutilanteessa minulla oli mahdollisuus
muokata haastattelukysymyksiä keskustelun edetessä. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta laadul-
lisien haastattelujen toteuttamisesta, joten esimerkiksi haastattelun sopiva kesto oli minulle arvoi-
tus. Tutkimuksen edetessä huomasin, että haastattelun kesto on riippuvainen pitkälti juuri tutki-
mukseen osallistuneiden henkilöiden alttiudesta puheeseen. Rowley (2012) toteaa, että aloittele-
valle tutkijalle haastattelut tutkimuksen tiedonkeruun menetelmänä on turvallinen valinta. Tutki-
jalta ei vaadita niin paljon taustatietoa tai kokemusta tutkimuksen toteuttamisesta, kuin esimerkiksi
kyselylomaketutkimuksessa. Minulla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta tutkimuksen toteutta-
misesta, joten haastattelututkimus oli minulle tutkimuksen kannalta turvallinen valinta.
31
Qu ja Dumay (2011) mukaan puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu on suosituin laadul-
lisen tutkimuksen haastattelumenetelmä. Puolistrukturoidun haastattelun etuna on sen monipuoli-
suus ja muokattavuus. Kysymykset voidaan muodostaa tutkittavien teemojen ympärille ja lisäky-
symyksiä voidaan esittää tarvittaessa haastattelun edetessä. Puolistrukturoitu haastattelu mahdol-
listaa myös lisäämään ymmärrystä, kuinka asioita hoidetaan tutkittavassa organisaatiossa. Tutki-
mukseni haastatteluissa muokattavuus ja haastattelutilanteen mukauttaminen olivat tärkeässä roo-
lissa. Haastattelutilanteet olivat hyvinkin erilaisia ja tutkimukseeni osallistuneet henkilöt toivat tut-
kimukseni teemoihin hyvinkin erilaisia näkökulmia. Tutkimukseni kannalta oli tärkeää, että pys-
tyin reagoimaan kysymyksien asettelulla haastattelutilanteeseen. Haastatteluun osallistuneet hen-
kilöt toimivat ja puhuivat eri tavalla, joten kiinteä haastattelurunko ei olisi soveltunut tutkimukseni
tiedonkeruuseen. Rowley (2012) toteaa, että laadulliseen tutkimuksen haastatteluilla tutkija pyrkii
keräämään informaatiota tutkittavasta aiheesta tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä. Haastattelu-
tilanteissa kysyin myös haastatteluun osallistuneilta henkilöiltä esimerkkejä ja omia kokemuksia
aiheeseeni liittyen. Tällä tavoin pystyin laajentamaan ymmärrystäni tutkittavaan aiheeseen.
Rowley (2012) käsittelee artikkelissaan tutkimushaastatteluun ja sen järjestämiseen liittyviä seik-
koja. Haastatteluiden avulla voidaan kerätä tutkittavasta aiheesta faktoja ja ymmärtää paremmin,
kuinka asiat rakentuvat tutkittavassa kohteessa. Puolistrukturoituun haastatteluun Rowley (2012)
suosittelee 6 – 12 kysymystä tai aihetta, joiden ympärille haastattelutilanne rakentuu. Näin ollen
haastattelua voidaan tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä. Oman haastattelutilanteen rakensin
viiden pääkysymyksen ympärille. Haastattelukysymyksien muodostamisessa halusin rakentaa ky-
symyksiäni tutkimukseni pääteemojen ympärille. Tällä tavoin pyrin saamaan tukea tutkittavaa ai-
heeseen, mutta myös lisäämään ymmärrystä ilmiöistä aiheen ulkopuolelta. Tällöin tutkimukselle
saadaan hyödyllistä taustatietoa, kun kysymykset ovat myös tutkimusaiheen ulkopuolelta ja ym-
märrystä tutkittavaan aiheeseen saadaan laajemmasta näkökulmasta. Rowley (2012) toteaakin, että
haastattelun kysymykset eivät aina liity suoraan tutkimuskysymykseen, haastattelun päämääränä
on saada tutkimuksen kannalta mahdollisimman runsaasti mielenkiintoista aineistoa.
32
3.2 Aineisto ja sen kerääminen
Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Teemahaastattelu soveltui mielestäni hyvin
innovaatiojohtamisen tutkimukseen. Myös innovaatioiden kehittämisestä sosiaalisen median
kautta oli mielenkiintoista kuulla pk – yrityksien näkökulma.
Teemahaastatteluni muodostui viiden eri teeman ympärille. Teemat olivat pk – yrityksien sosiaa-
lisen median strategiat ja niiden tarkasteluvälit, sosiaalisen median markkinoinnin vaikuttaminen
yrityksen talouteen, kuka vastaa sosiaalisen median strategiosta ja kuinka pk – yritykset näkevät
tulevaisuuden sosiaalisen median markkinoinnille. Haastatteluni teemat muodostin tutkimuskysy-
myksieni pohjalta. Halusin luoda teemat, joiden avulla tutkimukseen osallistuvat henkilöt pääsivät
kertomaan tarkemmin esimerkkejä tutkittavaan aiheeseen.
Teemahaastattelun etuna on myös vapaamuotoisempi ilmapiiri kuin esimerkiksi lomakehaastatte-
lussa. Tämä antaa myös haastateltavalle tunteen, että hän voi ilmaista vapaasti omia mielipiteitään.
(Eriksson & Kovalainen 2016, 94 – 95.) Halusin luoda haastatteluissa ilmapiirin, että haastattelu
olisi mahdollisimman keskustelunomainen ja haastateltava unohtaisi tallentimen läsnäolon. Mie-
lestäni haastattelutilanteet onnistuivat hyvin ja ilmapiiri oli vapautunut.
Teemahaastattelun olettamus on, että haastateltavilla on kokemusta haastattelujen teemojen ai-
heista. Teemahaastattelu antaa siis vapauden tutkijalle ohjailla tutkimustilannetta haastatteluhet-
kellä. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 47 – 49.) Ennen haastattelua laadin vielä itselleni apukysymyksiä,
joiden avulla pystyin esittämään lisäkysymyksiä haastattelun edetessä ja varmistuin, että sain tuo-
tua esille haluamani aiheet. Lisäkysymykset käsittelivät aiheita, joita halusin tuoda esiin keskuste-
luissa (liite 2).
Tutkimukseeni osallistui viisi yritystä, jotka yhteistyöorganisaationi hankki puolestani. Yhteistyö-
organisaationi on tutkimukseni tilaaja. Sain heiltä teemahaastatteluihin osallistuvien yrityksien
vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja olin tämän jälkeen yhteydessä yrityksiin haastatteluajan sopi-
miseksi. Rowley (2012) mukaan on tärkeää, että tutkimukseen osallistuville yrityksille kerrotaan
haastattelutilanteen perustiedot. Perustietoihin lukeutuvat tutkimuksen aihe, mielenkiinnon herät-
täminen tutkimukseen, haastattelutilanteen kesto, lupa haastattelun tallentamiseen, luotettavuuden
33
takaaminen, osallistumisen hyödyt yritykselle ja haastattelijan yhteystiedot. Ensimmäisessä puhe-
lussa tutkimukseeni osallistuviin yrityksiin, kerroin tutkimukseni aiheen ja omat tietoni. Tämän
jälkeen lähetin teemahaastattelun rungon tutkimukseen osallistuvan henkilön sähköpostiin (liite 1).
Sähköpostissa oli haastattelurungon lisäksi yhteystietoni ja arvioni haastattelun kestosta. Haastat-
telutilanteessa alkaessa varmistin, että haastattelu voidaan nauhoittaa tallentimella. Tämän lisäksi
kerroin, että toimitan lopullisen työni yrityksien käyttöön. Haastattelutilanteiden jälkeen varmistin,
että äänitys oli onnistunut kuuntelemalla tallenteen alkua. Halusin varmistaa, että nauhoitus oli
onnistunut. Tarvittaessa olisin voinut heti haastattelutilanteen jälkeen tehdä muistiinpanoja, mikäli
haastattelu ei olisi onnistunut.
Haastattelut toteutettiin yhtä haastattelua lukuun ottamatta yrityksien tiloissa. Haastatteluun osal-
listui pk-yrityksen sosiaalisesta mediasta vastaavat henkilöt. Olen listannut haastattelujen perustie-
dot alla olevaan taulukkoon:
Haastattelu Haastattelu-
päivä
Haastattelun
kesto
Litteroitu ai-
neisto
Haastattelu-
muoto
Haastattelu
1
09.02.2016 26 min 58 sek 9 sivua Kasvotusten
Haastattelu
2
13.02.2016 51 min 39 sek 10 sivua Puhelinhaastattelu
Haastattelu
3
21.02.2016 50 min 02 sek 9 sivua Kasvotusten
Haastattelu
4
22.02.2016 35 min 8 sivua Kasvotusten
Haastattelu
5
02.03.2016 26 min 38 sek 8 sivua Kasvotusten
Taulukko 2. Tutkimuksen aineisto.
Haastattelutilanteet onnistuivat mielestäni hyvin. Sain tutkimukseni kannalta hyödyllistä aineistoa
ja koin, että haastatteluiden ilmapiiri oli vapaamuotoinen.
34
Aineistossa esiintyvät seuraavat sosiaalisen median kanavat:
- Facebook on palvelu jossa palvelun käyttäjät voivat julkaista ja tuottaa sisältöä sekä
muodostaa sosiaalisen median ryhmiä. Facebook on suosituin sosiaalisen median pal-
velu (Facebook, 2017)
- Instagram on sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät voivat julkaista tuottamaansa
sisältöä. Palvelussa voi rajata tarkoin, kenellä on oikeus tarkastella tuotettua sisältöä.
(Instagram, 2017)
- Whatsapp on viestipalvelu, jossa käyttäjät voivat kommunikoida internetin välityk-
sellä. Palvelussa on myös mahdollisuus muodostaa viestiryhmiä. (Whatsapp, 2017)
- Linkedin palvelun avulla käyttäjä voi luoda sähköisen profiilin ammatillisesta osaami-
sesta. Lisäksi palvelussa voi julkaista sisältöä tai jakaa muiden käyttäjien julkaisemaa
sisältöä. (Linkedin, 2017)
- Twitter on pikaviestipalvelu, jossa voi julkaista 140 – merkkiä sisältäviä viestejä. Vies-
tit kohdistuvat niille henkilöille, jotka seuraavat viestin lähettäjää. (Twitter, 2017)
- Youtube palvelussa käyttäjät voivat julkaista videomateriaalia. Palvelusta on mahdol-
lisuus etsiä videoita tietyillä hakusanoilla. Pääsääntö kanavan toiminnalle on, että jul-
kaistu sisältö on käyttäjän tuottamaa. (Youtube, 2017)
3.3 Aineiston analyysi
Tutkimukseni analyysitapana käytin sisällönanalyysiä. Laadullisen aineiston analyysin tarkoituk-
sena on ymmärtää tutkittavaa ongelmaa kerätyn aineiston avulla. Laadullisen tutkimuksen avulla
voidaan myös kerätä tarkkaa ja yksityiskohtaista aineistoa tutkimusongelman ratkaisemiseksi.
(Eriksson & Kovalainen 2016, 119 – 121.) Sisällönanalyysin avulla pystyin muodostamaan parem-
man ymmärryksen tutkittavasta aiheesta.
35
Laadullinen sisällönanalyysi voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: induktiiviseen, deduktiiviseen
ja abduktiiviseen. Induktiivisessa analyysissä kerättyä aineistoa lähdetään tulkitsemaan kirjallisuu-
den avulla. Deduktiivisessa tutkimuksessa tarkoituksena on, että tutkimusasettelu on rakennettu jo
aiemmin julkaistun kirjallisuuden perusteella ja tutkimuksesta saatua aineistoa verrataan jo ole-
massa olevaan kirjallisuuteen. Abduktiivisessa sisällönanalyysissä havaintoja pohjataan teorialäh-
töisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 95 – 100.) Tutkimukseni analyysi on toteutettu deduktiivisesti,
koska tutkimukseni yhteydessä olen toteuttanut kirjallisuusanalyysin. Kirjallisuuden ja hankkimani
tutkimusaineiston avulla muodostin pääteemat, joiden avulla aloitin tutkimus aineiston analyysin.
Tutkimukseni aineiston käsittelyn toteutin Kanasen (2015, 160 – 162) esittelemän mallin mukai-
sesti:
1. Litteroimalla aineiston
2. Aineistojen muokkaaminen samaan muotoon
3. Aineiston lukeminen
4. Aineiston jakaminen luokkiin
5. Aineiston analysointi
Teemahaastatteluista saatava data on analysoinnin alkuvaiheessa kirjoitettava auki eli litteroitava.
Näin päästään paremmin tulkitsemaan haastatteluista esiin nousevia ilmiöitä. Kun haastattelut on
litteroitu, on niitä myös helpompi tulkita ja analysoida. (Kananen 2015, 128-130.) Teemahaastat-
teluista saatava data on nauhoitettua puhetta, joten datan litterointi on analyysivaiheen yksi eniten
aikaa vievistä osuuksista. Litteroinnin voi myös ostaa ulkoiselta palveluntarjoajalta, mutta tällöin
tulee kiinnittää huomiota mahdollisten äännähdyksien puuttumiseen litteroidussa tekstissä. (Saun-
ders, ym. 2009, 485 – 487.)
Haastattelutilanteet nauhoitin sanelimen avulla. Haastattelutilanteen alkaessa pyysin lupaa haastat-
telutilanteen tallentamiseen ja kaikki haastatteluihin osallistuvat henkilöt hyväksyivät sanelimen
käytön. Litteroinnin tilasin litterointipalveluita tarjoavalta yritykseltä. Koen, että litteroinnin tilaa-
36
minen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta vapautti työskentelyaikaani litteroidun aineiston analyy-
siin. Litteroinnista aiheutuneet kustannukset maksoin itse. Toimitin nauhoitetun aineiston mahdol-
lisimman nopeasti litteroinnin hoitaneeseen yritykseen. Näin ollen asiayhteydet ja haastatteluti-
lanne ovat hyvin haastattelijan muistissa ja litteroidun aineiston voi tarkastaa luotettavasti, kun sen
saa käyttöön litterointiyrityksestä. Aineiston voi purkaa teemoihin haastatteluaineiston perusteella.
Tällöin litterointiin käytettävä aika ei olisi niin suuressa roolissa analyysivaiheessa. Tutkimuksien
mukaan puhutun tekstin litterointiin voi mennä kuudesta kymmeneen tuntiin puhuttua tuntia kohti.
(Hirsjärvi & Hurme 2015, 137 – 142.) Tutkimukseni kannalta koin, että on tärkeää saada keskus-
telut litteroiduksi kokonaisuudessaan. Tästä syystä valitsin tutkimukselleni sanatarkan litteroinnin.
Saatuani litteroidun aineiston haltuuni kuuntelin haastattelutilanteet ja tarkastin tällä tavoin, että
aineistosta ei ollut jäänyt puuttumaan tietoja.
Haastattelutilanteen aikana olisi hyvä pystyä havainnoimaan ja analysoimaan tilannetta. Esimerk-
kinä toistuvat tietyt ilmiöt haastattelun aikana. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 135 – 137.) Haastattelu-
tilanne oli minulle uusi ja jännittävä. Tästä syystä en juurikaan pystynyt tekemään havaintoja itse
haastattelutilanteessa ensimmäisissä haastattelutilanteissa. Haastattelut numero 4 – 5 olivat jo tu-
tumpia ja pystyin paremmin havainnoimaan myös itse haastattelutilannetta.
Aineiston luokittelussa ja tiivistämisessä teksti käsitellään tiiviimpään muotoon. Usein tästä vai-
heesta puhutaan myös koodaamisesta. Ennen koodaamisen aloittamisesta olisi hyvä tunnistaa pe-
rustermit, jotka toistuvat kirjallisuudessa. Näin asiayhteyksien rakentaminen tutkimuksen ja tutki-
musaineiston välille on helpompaa. Koodauksen alkuvaiheessa voidaan luoda koodikategoriat, joi-
hin koodit voidaan sijoittaa. (Eriksson & Kovalainen 2016, 120 – 123.) Aloitin aineistoni analyysin
tutustumalla huolellisesti litteroituun aineistoon. Luettuani aineiston useaan kertaan läpi olin tutus-
tunut aineistoon aloittaakseni aineiston analyysin.
Sisällönanalyysin aloitin muodostamalla koodirungon tutkimukseni teoriasta ja hankkimastani ai-
neistosta. Koodit muodostuivat tukemaan tutkimuskysymystäni. Koodien avulla kävin läpi hank-
kimaani aineistoa ja merkitsin koodin jokaisen tekstikappaleen viereen. Tällä tavoin käsittelin jo-
kaisen litteroidun haastattelun. Halusin saavuttaa helpommin tulkittavat aineiston, jonka avulla tu-
lososuuden esittäminen on helpompaa. Koodattuani aineiston ensimmäisen kerran huomasin, että
koodit olivat liian laajoja ja hajanaisia. Muodostin lisää tutkimuskysymystäni tukevia koodeja ja
tämän avulla sain rakennettua paremman ymmärryksen koodauksen avulla.
37
Koodattuani aineiston ryhdyin tutustumaan koodiluokkien sisältöön. Tutustuin saman koodin alla
oleviin aineistoihin ja tällä tavalla tutkin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vastaajien kesken. Tällä
tavalla pystyin tunnistamaan uuden tiedon suhteessa vanhaan ja tuomaan asioita tarkemmin esille
pro- gradu työni tulososuudessa.
Kananen (2015, 171) kirjoittaa, että aineistoa voidaan tulkita kolmella eri tavalla:
- aineistolähtöisesti
- teorialähtöisesti
- yhdistämällä aineistolähtöistä ja teorialähtöistä tulkintaa
Aineiston tulkintavaiheessa tarkoituksena on muodostaa analysointiprosessin päätteeksi tulkintoja
tutkittavasta aiheesta. Perusajatuksena on, että tutkimusta lukeva henkilö ymmärtää tutkijan teke-
mät havainnot ja miten tutkija on niihin päätynyt. On tärkeää, että laadullisessa tutkimuksessa tut-
kija tekee tulkintoja koko tutkimusprosessin ajan. Näin tutkittava ongelma selkeentyy tutkimus-
prosessin aikana. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 150 – 152.) Tulososuudessa tuon esille tarkemmin,
kuinka olen päätynyt tiettyihin lopputuloksiin.
Olen toteuttanut aineiston tulkinnan yhdistelemällä tiedonkeruussa hankkimaani aineistoa ja teo-
riakirjallisuutta. Näin olen voinut muodostaa selkeän kuvan siitä, mitä uutta tutkimukseni kuvastaa
tutkittavasta aiheesta.
Tutkimusta tehdessä on otettava huomioon myös tutkimuksen luotettavuus. Termeillä reliabiliteetti
ja validiteetti kuvataan laadullisen tutkimuksen luotettavuutta. Validiteetilla tarkoitetaan väittei-
den, tulkintojen tai tuloksien ilmaisua viitattavaan kohteeseen. Validiteetin avulla voidaan estää
virhepäätelmien tekoa. Hyvällä validiteetilla tutkija voi osoittaa, että tulokset ovat yleistettävissä.
(Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 254 – 255.)
38
Koskinen ym. (2005, 255) toteavat, että reliabiliteetti voidaan jakaa neljään eri ryhmään:
1. Kongruenssia
2. Instrumentin tarkkuus
3. Instrumentin objektiivisuus
4. Ilmiön jatkuvuus
Kongruenssialla tarkoitetaan yhdenmukaisuutta. Kuinka tiedonkeruusta saadut havainnot voidaan
varmistaa yhdistämällä haastattelut ja tilastot. Instrumentin tarkkuudella tarkoitetaan toistuvan
asian oikeellisuutta. Oikeellisuutta voidaan tutkia esimerkiksi kysymällä sama asia eri muodoissa
useaan kertaan. Instrumentin objektiivisuudella tarkoitetaan, kuinka havaintojen tekijän havaintoja
ymmärretään. Objektiivisuutta voidaan tarkastella toteuttamalla havaintoja usean henkilön toi-
mesta. Ilmiön jatkuvuudessa tutkitaan kuinka ilmiöt esiintyvät. Havainnoissa tutkimus voidaan
toistaa eri aikoina, jolloin voidaan todeta tutkittava asian ainutlaatuisuus vai tapahtuuko se usein.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta lisääviä seikkoja ovat muun muassa aineiston huolellinen
analysointi, tutkimuksen kesto ja tutkimuksen raportointi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 140 - 144.)
Lisäksi myös esimerkiksi koodausvaiheet on hyvä dokumentoida, jolloin niihin voidaan palata esi-
merkiksi tutkimusprosessin jälkeen. Näin tehtyjä havaintoja voidaan perustella, kun työvaiheet
ovat selvästi dokumentoitu. (Kananen 2015, 353.) Olen tutkimukseni aikana tehnyt huolellista
taustatyötä varmistaakseni tutkimukseni luotettavuuden. Aikataulullisesti olen edennyt tutkimuk-
sessani rauhallisesti ja näin ollen olen pystynyt keräämään laadukasta aineistoa tutkimukselleni.
Lisäksi esimerkiksi haastatteluiden suunnitteluun käytettävää aikaa oli runsaasti, joten pystyin
suunnittelemaan teemahaastatteluni hyvin ennen haastattelutilannetta.
Tutkimuksen eettisyydessä on tärkeää myös noudattaa hyvän tieteellisen käytännön tapoja. Näihin
kuuluvat muun muassa viittauksien oikeellisuus, tutkimustulosten tarkka raportointi ja tulosten
39
huolellinen säilytys. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 132 – 134.) Tutkimuksessani olen kiinnittänyt eri-
tyistä huomiota hyvän tieteellisen käytännön tapoja. Tutkimukseni aikana olen raportoinut tutki-
mukseni havainnot mahdollisimman tarkasti.
Tutkimuksessa tarkoituksenani on esittää yritykset nimettöminä, jolloin vastauksia ei voida yhdis-
tää tiettyyn yritykseen. Onkin tärkeää, että yritykset voivat luottaa tietojen luottamukselliseen kä-
sittelyyn.
40
4 EMPIIRINEN ANALYYSI JA TULOKSET
Tässä kappaleessa tuon esille tutkimukseni tuloksia. Lainaukset haastatteluista olen eritellyt kap-
paleessa 3 esitellyn haastattelutaulukon mukaisesti.
4.1 Sosiaalisen median kanavat
Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä kaikissa oli käytössä Facebook. Muiden kanavien osalta
yrityksissä oli eroavaisuutta. Yhdessä yrityksessä ei ollut käytössään Instagram – kanavaa, muissa
yrityksissä kanava oli käytössä. Yrityksissä, joiden sosiaalisen median hoitamisen toteutti yksi hen-
kilö, oli kaksi sosiaalisen median kanavaa:
No meillä on käytännössä, Facebooki on se pääkanava. Ja sitten Instagram mitä ollaan
kehittämässä. (H1)
Meillä on ainoastaan Facebuukki ja Instagram (H3)
Me ollaan mukana Facebookissa ja sitten Linkedin – kanavassa. (H4)
Sosiaalisen median käyttöön osallistuvien henkilöiden määrä vaihteli tutkimukseen osallistuneissa
yrityksissä. Joissakin tapauksissa sosiaalisen median kanavista huolehti viestintäosasto ja toisissa
tapauksissa sosiaalisen median kanavien ylläpito oli yhden henkilön vastuulla. Tuloksista oli näh-
tävissä, että kun sosiaalisen median kanavia hoidettiin useamman henkilön toimesta, oli kanavien
määrä myös huomattavasti suurempi kuin yrityksissä, joissa sosiaalisen median kanavia hoidettiin
yhden henkilön toimesta:
Käytössä on oikeestaan Twitter, Linkedin, Facebook, Youtube, Instagram. (H5)
Käytössä oikeestaan Twitter, Linkedln, Facebook, Youtube, Instagram. (H2)
41
Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa yrityksissä oli käytössä Instagram. Yrityksessä, missä
kanava ei ollut käytössä perusteltiin asiaa seuraavasti:
No joo, musta menee vähän puurot ja vellit sekaisin et koko ajan enemmän tehdään täm-
möistä markkinointia henkilökohtaiseen puoleen, et ihmiset vähän pakoilee, että sitä kautta
tai ei voi sanoo, että pakoilee mutta etsivät uusia välineitä missä sitä markkinointi ei vält-
tämättä olisi, etsivät uusia työkaluja missä piemarkkinointia ei tulisi. (H4)
Sosiaalisen median kanavien valinta
Sosiaalisen median kanavia valittiin käyttöön omien kokemuksien pohjalta ja myös ulkopuolisista
asiantuntijapalveluista saatavan palautteen ja tiedon perusteella. Toimivan johdon kokemukset
muun muassa vaikuttivat kanavien valintaan:
Kyllähän se perustuu aika paljon sitten niin tavallaan osittain omakohtaiseen kokemukseen.
Ja sit se, mitenkä asiantuntijat osaavat kertoa tästä asiasta. (H1)
Oisko kaks – kolme vuotta noita tehty, tuota Facebookia, silloin oli karmea hype päällä,
että siitä tulee yks tapa markkinoida. (H4)
Lähinnä et sopii meidän tarpeisiin juuri nämä, sit ollaan tehty kyllä joitakin kokeiluja, jol-
lain periscoplella tai aikanaan pinterestistä haettiin ett mikä tukee palveluja. (H2)
Markkinoinnin muuttumisessa oltiin myös nähty muutoksia, että markkinoinnin ilmiöissä on muu-
tos, joka on vaikuttanut kanavien valintaan:
Tuntuu et se markkinointi siirtyy ihmisiltä ihmisille, ihmisiltä yrityksille – tyyppiseen mark-
kinointiin. (H4)
Kanavien valintaa vaikuttivat myös, kuinka sosiaalinen median saadaan yhdistettyä muuhun mark-
kinointiin. Sosiaalisesta mediaa ei siis nähty erillisenä toimintona yhtiön muista markkinoinnin
kanavista:
Miten se saadaan linkitettyä muuhun markkinointiin. (H1)
42
Pk – yrityksien näkemykset uusien kanavien käyttöönotosta tai käytössä olevien kanavien muok-
kaamisen aikaväleistä vaihtelivat tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä. Eroavaisuudet yrityk-
sien toimintavoissa olivat merkittäviä:
Kyll se melkein ehkä vuosittain. (H1)
Säännöllinen tarkastelu niihin kanaviin, sitä jos ett tee säännöllisesti viikko- tai kuukausi-
tasolla niin siitä et mitään hyödy. (H4)
Me ei kyllä aikaa säästellä, vaan heti ja sellainen kokeilemisen kulttuuri onkin, et saadaan
jotain faktaa ja sitten saadaan lukuja ja tilastoja ja voidaan niiden pohjalta tehdä päätök-
siä. (H2)
Sosiaalisen median kanavien käyttöönotto
Sosiaalisen median käytön aloittamiselle oli eri tekijöitä tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä.
Yleisin tekijä käytön aloittamiselle oli tullut markkinoinnin laajentamisesta. Esimerkkinä tuotiin
esille brändin heikko tunnettavuus:
Siinä havahduttiin, että hetkine että, me ollaan loppupeleissä aika tuntematon nimi kuiten-
kin tällä alueella, pakko oli panostaa siihen, pakko nostaa sitä näkyvyyttä sille tasolle millä
se toiminnan volyymi on. (H3)
Saman vastaajan toimesta tuotiin myös esille, että yritys haluaa itse hallinnoida yrityksen julki-
suuskuvaa ja sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua:
Työntekijät ilmoittavat olevansa töissä ja sitten mietittiin, että hetkinen, jos me joka tapauk-
sessa ollaan. Nii parempi meidän on puhua omalla äänellä. (H3)
Sosiaalisen median toiminnan kannalta onkin tärkeää, että yritys pystyy itse hallinnoimaan sosiaa-
lisessa mediassa käytävää keskustelua mahdollisimman tarkoin. Tällä tavoin yritys voi tarkastella
ja suunnitella sosiaalisen median toimintaa.
43
Haastatteluissa tuotiin myös julki, että sosiaalisen median kanavassa toimimiselle tulee olla pää-
määrä ja pelkällä läsnäololla ei saavuteta tuloksia:
Ollaanko vaan läsnäolollisesti jossain kanavassa, niin pyritään erittäin paljon pääsemään
siitä pois. (H5)
Samalla toimialalla toimivien yrityksien sosiaalisen median käytöstä tiedettiin perusasiat, mutta
kilpailijoiden perusteella ei tehty valintoja sosiaalisen median kanavien valinnassa:
Kyllä me tietoisia ollaan, mitä kilpailija tekee. Seurataan paljon kilpailijoita, mutta ei
niinku, ei tähän mennessä olla sen perusteella otettu kanavaa, että ois kilpailijalla niinku
suoranaisesti. (H1)
Pk – yrityksen rajalliset resurssit tulivat esille myös kilpailijoiden sosiaalisen median käytön seu-
rannasta. Koettiin, että resurssien vähyys näkyi kilpailijoiden tehokkaassa seurannassa:
Liian vähän, pitäisi seurata huomattavan paljon enemmän, kyllähän siellä kilpailijat poh-
tivat samoja asioita, pitäisi töitä tehdä. (H4)
Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä ei oltu tehty jakoa sen välille, että tietty henkilö olisi vas-
tuussa tietystä sosiaalisen median kanavasta, mikäli sosiaalisen median kanavia hoitaisi useampi
henkilö. Sosiaalisen median kanavia päivitettiin samalla tavoin kuin käytettiin ja tietylle kanavalle
ei ollut osoitettu henkilöä hoitamaan sitä:
Kaikki lähtee ihan siitä, mitä myö halutaan saavuttaa. Ja aina niinku siitä toimenpiteestä,
mitä myö tehhään. Eli esimerkiks Twitter on semmonen, mihin kaikki saa laittaa, mitä mil-
loinkin tuntuu. Facebook vähän enemmän suunnitellumpi. (H5)
Pk – yrityksissä toimivan johdon vaikutus sosiaalisen median käyttöönottoon ja suhtautumiseen on
ollut merkittävässä roolissa ulkomaalaisten pk – yrityksien sosiaalisen median kanavien valinnassa.
Tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä myös toimivan johdon kokemukset olivat merkittävässä
44
roolissa sosiaalisen median kanavien valinnassa ja käyttöönotossa. Kysyttäessä, mikä on ollut
syynä sosiaalisen median kanavien valintaan, vastaukset pohjautuivat pitkälti hankittuun tietotai-
toon:
No kyllähän se perustuu siihen aika paljon sitten niin osittain omakohtaiseen kokemukseen.
(H1)
Sosiaalisen median kanavien käyttöönottovaiheessa tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä tutus-
tuttiin aluksi itse kanavan ominaisuuksiin ja tarvittaessa hankittiin ulkopuolista apua.
Ihan siinä tutustuu, on tutusteltu siinä samalla. Mutt se on just, et kyllä toki sitten niinku
esimerkiks Instagramii varmasti nyt tässä kevään aikana myös sitten ammattilaisten tukea
otetaan, että saahaan sinne vinkkejä. (H1)
4.2 Sosiaalisen median käyttö
Pk – yrityksen sisäinen viestintä
Pk – yrityksen sisäisen viestinnän halusin tuoda mukaan tulososuuteni, koska sosiaalisen median
käytänteistä on vaikea löytää tutkimustietoa Suomessa toimivista pk – yrityksistä. Pk – yrityksen
henkilöstöresurssit ovat yleisesti niukat, joten resurssien hallinta on avainasemassa pk – yrityksen
kilpailukyvyn kannalta. Pk – yrityksen sisäisen viestinnän välineenä sosiaalisen median kanavat
koettiin tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä hyödyllisiksi. Kanavia käytettiin esimerkiksi or-
ganisoidessa henkilöstöresursseja tai esimerkiksi yrityksen käytössä olevia työvälineitä. Sisäiseen
viestintään käytettiin Facebookia ja Whatsapp – palvelua. Tutkimukseen osallistuneiden yrityk-
sien kokemukset sosiaalisen median kanavista olivat seuraavia:
Whatsapp – ryhmäähän käytetään jonkun verran sisäiseen viestintään. (H1)
Meil on whatsapp – ryhmä viestinnän kesken, minne saadaan viestiä, jos ei voi soittaa. (H2)
45
Sit tohon sisäiseen viestintään vielä, et nyt meil on tota viime syksynä tehtiin whatsapp –
ryhmä tapahtumista, et sillä viikolla ku tapahtuma on päällä, perustettiin kyseiselle tapah-
tumalle, ketä kaikkii siihen kuuluu, ni sille oma whatsapp – ryhmä, ja sitä käytetään sen
tapahtuman ajan siihen saakka et on purku. (H2)
Onhan meillä perinteisesti Whatsapp – ryhmät, siellä tän tyyppiset on. (H4)
Sisäiseen viestintään liittyviä ryhmiä oltiin perustettu myös työntekijöiden aloitteesta ja
nähtiin, että tarve ryhmän perustamiselle oli tullut työntekijöiden arjesta. Asia nähtiin po-
sitiivisena ja työntekijöiden arkea parantavana:
Ett meillä on sit firman sisäisessä viestinnässä jonkun verran Whatsappiryhmää perustanu,
mutta se on vähän semmoinen työntekijä lähtöinen, ett sitä ei niin, kun ohjata mitenkään
firman johdon puolesta. (H3)
Sisäiseen viestintään oltiin perustettu myös ryhmä vapaamuotoiseen viestintään. Ryhmää
ei käytetty virallisena yrityksen viestintä kanavana. Haastattelussa tuotiin esille, että yrityk-
sellä voi olla myös vapaamuotoisempaa keskustelua sisäisen viestinnän kanavissa:
Meillä on vapaamuotoinen Facebook – ryhmä. Mutta siellä ei juurikaan työasioita käsi-
tellä. Se on muunlaiseen, hassut kuvat ja viestin tyyppiseen viestintään. (H2)
Sosiaalisen median kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus
Sosiaalisen median käyttö nähtiin pääasiallisesti markkinoinnin työkaluna, mutta sosiaalisessa me-
diassa ei haluta luoda kuvaa pelkästä markkinoinnista vaan enemmänkin tarinankerronnallisesta
markkinoinnista. Haastatteluiden yhdistävä tekijänä oli, että sosiaalisen median seuraaja kokisi si-
sällön miellyttävänä:
Kyllähän se on sen brändin tunnettuuden tuominen. Mutta toki halutaan tehdä sitä omalla
tavalla ja tavallaan niin kuin vältetään semmoista liikaa mainontaa. (H1)
46
Kyllä se viestiminen on tärkein, halutaan viestiä asiakkaalle meidän käyttämistä teknii-
koista, tuotteista ja palveluista. (H4)
Brändin tunnettavuuden avulla pyritään lisäämään yrityksen myyntiä ja liikevaihtoa.:
Niin jos sitä vielä syvemmälle, niin minkä takia brändin tunnettavuuden halutaan kasvat-
taa, niin on totta kai se, että niin kuin myynnin kasvattaminen. (H1)
Sosiaalisen median kanavien seuraajat
Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median kanavien seuraajien haluttiin olevan
aidosti kiinnostuneita yrityksen toiminnasta. Seuraajien hankinnassa pääpaino ei ollut vain mah-
dollisimman monen seuraajan saamiseksi:
Saadaan kiinnostusta herätettyä ja ihmisiä seuraamaan meidän kanavaa. Kyllä meillä
enemmän pietään sellaisena tiedottavana asiantuntija kanavana. (H4)
Lähtökohtana meillä on, että ne seuraajat ei oo ketä tahansa, vaan siellä on se kohderyh-
mäajattelu me halutaan, että ne ovat aidosti kiinnostuneita. (H2)
Sosiaalisen median kanavien sisältö
Sosiaalisen median eri kanavissa julkaistavassa sisällössä hyödynnettiin esimerkiksi kuvia, mutta
tekstin ulkoasu ja sisältö vaihtelivat. Kanavien yhtenäiseen sisältöön vaikuttivat muun muassa ka-
navien erityispiirteet:
No ei se hirmu paljo erilaista ole. Et pidetään tietynlainen yhtäläinen ilme kuitenkin. (H1)
Ei voi sanoa, että sitä samaa, kaikkea tekstiä ja kuvaa hyödynnetään kaikkiin kanaviin.
(H2)
Mutta kyllä niissä kanavissa on vaihtelua, et jossain Instagramissa kun on, et siinä on kuvat
mikä edellä se menee nii on tietysti kevyempää, kun Twitterissä on enemmän sitä uutis-
maista, ja Facebookissa pikkasen rennommalla otteella. (H2)
47
Haastattelussa tuotiin julki, että sisältöä muokataan kanavalähtöisesti. Pyritään tuottamaan sosiaa-
lisen median aineistoa kanavien ehdoilla:
Että ei me juurikaan sitä tehdä, että samaa tekstinpätkää, vaikka kierrätettäisi eri paikkoi-
hin. (H2)
Sosiaalisen median kanavissa järjestettiin myös kilpailuja seuraajien aktivoimiseksi ja osallista-
miseksi. Tällä tavoin saadaan sosiaalisen median kanavien seuraajia aktivoitumaan:
Ollaan yritetty, sit asiakastyytyväisyyskyselyitä ollaan toteutettu sieltä, ja sellaisia juttuja.
(H4)
4.3 Sosiaalisen median analysointi
Sosiaalisen median analyysin toteuttamiseen on tarjolla ohjelmistoja niin sosiaalisen median sivus-
tojen ylläpitäminä tai ulkopuolisen palveluntarjoajan toteuttamana. Tutkimukseeni osallistuneissa
yrityksissä aineistoa sosiaalisen median kanavista kerättiin pääasiallisesti sosiaalisen median ka-
navien tarjoamilla palveluilla. Kerätty aineisto ja sen taso koettiin riittäväksi tämän hetkiseen toi-
mintaan:
Kerran kuukaudessa viiva kerran kahdessa kuukaudessa pietään semmoisia, missä käy-
dään läpi niitä kävijämääriä ja Facebookistakin saa aika hyvin dataa sieltä kävijöistä. (H1)
Niin kun datan keräyksestä ja seuraamisesta, niin siinä on käytössä ihan Facebookin ne,
en tiedä nimeä niille, mutta taustajärjestelmät mikä kerää sitä dataa. (H3)
Ton Facebookin kansa meil on semmoinen rytmi, että kerran kuussa meillä on palaveri
missä katsotaan vähän eri näkökulmista näitä tilastoja ja asioita mitä siellä on tapahtunut,
minkä verran tykkäyksiä. (H4)
48
Tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median analyysi ja analyysien tarkastelu
muodostuvat seuraavasti:
Ei oo varsinaisesti, vaan siinähän on aika kattava kyllä, tähän asti ainakin ollu riittävä se
Facebookin oma, mikä antaa, siis tämä page manager, mikä nyt on. (H1)
Kyllä se tällä hetkellä on riittävä, ett oikeastaan se mihin me sitä dataa ollaan käytetty ni
ollaan vaan katsottu niitä volyymeja, että minkälainen päivitys toimii ja mikä aiheuttaa sitä
liikennettä ja tykkäyksiä ja reaktioita, nii n se on riittänyt, ei oikeastaan oo tullut mieleen,
että tarttes vielä sen syvällisemmin. Ett, ei meillä siihen erikseen oo mitään työkalua ole-
massa, ihan se mitä nämä alustat antavat dataa. (H3)
Sosiaalisen median markkinointiin sijoitetun pääoman tuottoa tutkimukseeni osallistuneiden yri-
tyksien mielestä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ei vielä pystytä mittaamaan luotettavasti:
Se on aika vaikea mittari mittaroida se tuotto. Enkä siihen hyvää työkalua ainakaan vielä
oo löytänyt. (H4)
Se on yhtä ja samaa markkinointia, ett ei oo laskettu sosiaalisen median käyttöön erikseen.
Et ei ole tavallaan sen suuremmin eroteltu sitä vielä. (H3)
Yhdessä yrityksessä sijoitetun pääoman tuottoa seurattiin seuraavasti. Yrityksissä toteutettiin hyvin
perinteistä ajattelua sijoitetun pääoman tuotosta. Kuinka sijoitettu euro tuo yritykselle rahaa:
Ihan sillä tasolla et, jos tähän postaukseen laitettiin 20 euroa, ett mitä sillä saatiin. Jos
kokonaisbudjetti jossakin tapahtumassa on 500 euroa, niin vahvasti seurataan mitä sillä
saa. Vahva vertailu koko ajan siihen, että mitä sillä saa perinteisessä mediassa. (H2)
4.4 Käyttäjien näkemykset sosiaalisen median tulevaisuudesta
Sosiaalisen median tulevaisuuden odotettiin kehittyvän siten, että kanavia tulee mahdollisesti lisää
ja kanavia suuntautuu myös ainoastaan yrityskäyttöön:
49
Mut se on niinku, jotenki, Facebookistahan puhuttiin monta vuotta, et se tulee hyytymään.
Ite niinku nään, et kyl se niinku Suomessa ainaki esimerkiks on ihan varmasti vahvalla
pohjalla edelleenkin ja semmonen hyödyllinen kanava. Sitten on tietysti nää Pinterestit ja
muut, mitä nuoremmilla on. Että sitten niin, kun jotenkin näitten yrityskäyttöön profiloituu
varmaan joku vielä enemmän. (H1)
Yrityksissä koettiin myös, että sosiaalisen median käyttäjät voivat luopua jonkun kanavan
käytöstä:
Missä vaiheessa sitten peruskäyttäjät rupee äänestämään jaloillaan jostakin kanavasta
pois (H1)
Sosiaalisen median sisällön nähtiin kehittyvän kohti videontuotantoa ja erityisesti tarinankerronnan
keinoin. Muutoksia yhdessä yrityksessä oltiin toteutettu jo aiempiin vuosiin verrattuna:
Esimerkiksi jätettiin radio pois nyt tältä vuodelta. Että panostetaan videon tuottamiseen ja
sosiaaliseen mediaan. Ei varsinaisesti mainostettaisi, vaan niinku oltais siellä semmoisilla
julkaisuilla, että ne vaan herättäisi kiinnostusta ja se lisäisi tunnettavuutta. (H1)
Sosiaalisen median markkinoinnista oltiin jo saatu kokemuksia videoiden osalta ja tulokset olivat
osoittaneet videoiden soveltuvuuden viestintään:
Ainakin tällä hetkellä niiku noi mitä itsellä on kokemuksia niistä päivityksistä nii, kyllä
videot vaan tuppaa enemmän kiinnostusta herättämään. (H3)
Sosiaalisen median kanavien toivottiin tulevaisuudessa mahdollistavan asiakkaan oston tekemisen
sosiaalisen median kautta:
Sieltä asiakas pystyisi suoraan tekemään kauppoja, niin siihen suuntaan se tietys pitäs
mennä jossain vaiheessa. (H3)
50
Sosiaalisen median tulevaisuudessa nähtiin myös mahdollisuus, että muodostetaan suljettuja yhtei-
söjä, joihin voidaan tuottaa ja julkaista sisältöä. Tällä tavoin voidaan kontrolloida esimerkiksi jul-
kaistavan sisällön julkisuutta:
Niin tuossa yks semmonen hyvä tulevaisuuden näkymä, et mikä on sosiaalinen media tule-
vaisuudessa. Että, kun trendi on, että siirrytään semmosiin omiin sisäisiin yhteisöihin, jo-
honka sitten mietitään ketä sinne päästetään. (H5)
Tulevaisuuden yhteistyömuodot sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median viestinnässä oltiin hyödynnetty myös joissakin yrityksissä blogikirjoituksia.
Kirjoittajina olivat toimineet yrityksen työntekijät ja yrityksen ulkopuoliset henkilöt:
Meillä vuorotellen kirjoitetaan ite. On niinku työntekijät tai ketkä tässä on mukana. Mutta
paljon aina osallistetaan siihen muita huikeita ajattelijoita tai brändejä. (H5)
Toisien yrityksien edustajat kertoivat, että tulevaisuudessa esimerkiksi yhteistyö blogi – kirjoitta-
jien kanssa on mahdollista. Blogi yhteistyön edellytyksenä nähtiin, että yrityksen oma henkilökunta
aktivoituisi kirjoittamaan blogia:
Jos saatas esimerkiks meijän avainhenkilöstö, johtoportaasta tai kuka tahansa työntekijä
tekemään jotain säännöllistä blogia, viestimään meidän toiminnasta, niin se ois jo askel
eteenpäin saatikka sit, että vois tehdä yhteistyötä ihan hyvin jonkun bloggarin kanssa. (H3)
Samaisessa yrityksessä oltiin otettu jo askeleita blogi – kirjoittajien suuntaan. Yrityksen sponso-
roimat urheilijat julkaisivat yritykseen liittyvää sisältöä:
Meill on muutama sponsoroitu urheilija, ni heidän kanssa tämä yhteistyö perustuu lähes
pelkästään siihen, että me saadaan käyttää heidän tekemää sisältöä ja he tekevät joskus
meille ihan kohdennettua sisältöä. (H3)
51
4.5 Yhteenveto tuloksista
Tässä kappaleessa kokoan yhteen tutkimukseni tuottamat tulokset. Esittelen tutkimukseni tulokset
verrattuna päätutkimuskysymykseeni ja apututkimuskysymyksiini. Aluksi käsittelen pk – yrityk-
sien sosiaalisen median käyttöä ja käytänteitä. Tämän jälkeen kuvailen pk – yrityksien sosiaalisen
median analyysiprosessia ja kuinka sosiaalisen median vastuut jakautuvat pk – yrityksissä. Lisäksi
tuon esille tutkimukseeni osallistuneiden yrityksien odotuksia ja ajatuksia tulevaisuuden sosiaali-
sen median kanavien käytöltä ja käytänteistä. Tulokset olen rakentanut toteuttamani analyysin poh-
jalta.
Pk – yrityksissä sosiaalisen median pääasiallinen käyttötarkoitus on yrityksen tunnettavuuden li-
sääminen. Haastatteluissa tuli esiin muun muassa termejä brändin tunnettavuuden lisääminen ja
yrityksen näkyvyyden lisääminen. Pääajatuksena pk – yrityksillä oli myyntitulojen eli liikevaihdon
kasvattaminen. Yhdistävänä tekijä tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä oli, että sosiaalisen me-
dian toiminnot haluttiin nähdä enemmän tarinan kerrontana, kuin puhtaana markkinointina. Halut-
tiin myös luoda kuva sosiaalisen median kanavien seuraajille, että yrityksen sosiaalisen median
kanava on enemmänkin asiantuntijakanava kuin ainoastaan markkinointiin kohdistettuna kanava.
Sosiaalisen median analyysissä luotettiin kolmessa yrityksessä sosiaalisen median kanavien tarjo-
amiin analyysin muotoihin. Analyysin tasoihin oltiin tyytyväisiä. Merkittävämpiä eroja muodostui
analyysien aikataulutuksesta. Joissakin yrityksissä tilastoja seurattiin viikoittain, toisissa esimer-
kiksi kuukausitasolla. Myös reagointi tai sosiaalisen median strategioiden tarkasteluväleissä oli
eroavaisuuksia yrityksien välillä.
Vastuuhenkilöiden määrä oli suoraan verrannollinen sosiaalisen median kanavien määrään. Mikäli
sosiaalisen median vastuuhenkilöitä oli yksi, tällöin kanavia oli käytössä kaksi. Mikäli sosiaalisen
median vastuuhenkilöiden määrä oli suurempi kuin yksi, oli kanavia myös enemmän käytössä.
Tutkimuksessa oli löydettävissä selkeä yhteys kanavien määrän ja vastuuhenkilöiden määrän vä-
lillä.
Sosiaalisen median tulevaisuus nähtiin tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä siten, että videot
tulevat voimakkaammin mukaan sosiaalisen median käyttöön. Tutkimukseeni osallistuneissa yri-
tyksissä koettiin, että videoiden avulla voidaan vielä paremmin tuoda esille yrityksen haluamaa
52
viestintää ja parantaa tarinankerrontaa. Lisäksi yrityksissä oltiin jo nyt havaittu, että sosiaalisessa
mediassa tuotetut videot olivat saaneet aikaan tekstiä enemmän reagointia.
Tulokset osoittavat selkeästi, että pk – yrityksien resurssien niukkuus korostuu sosiaalisen median
kanavien valinnassa. Kun kanavien pääkäyttäjiä oli vähemmän, myös kanavien määrä oli huomat-
tavasti pienempi. Kun taas sosiaalisen median pääkäyttäjiä oli useampi, oli myös kanavia käytössä
laajemmin.
5 KESKUSTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET
5.1 Yhteenveto tutkimuksesta
Tutkimukseni päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä suomalaisien pk – yrityksien sosiaalisen median
käytöstä ja käytänteistä. Tutkimukseni muut tavoitteet olivat lisätä ymmärrystä pk – yrityksien so-
siaalisen median analyysiprosessista pk - yrityksissä ja kuinka vastuuhenkilöiden määrä vaikuttaa
pk – yrityksen sosiaalisen median käyttöön. Lisäksi halusin tuoda tutkimukseni avulla uutta tietoa
siitä, kuinka pk – yritykset kokevat sosiaalisen median kehittyvän yleisellä tasolla ja lisäksi heidän
omassa organisaatiossaan. Edellä mainittujen tavoitteiden avulla halusin luoda mahdollisimman
laajan ja luotettavan kuvan pk – yrityksien sosiaalisen median käytöstä ja käytänteistä.
Tutkimukseni tavoitteet muodostuivat kirjallisuuskatsauksessa. Toteutin laajan kirjallisuuskat-
sauksen ja tällä tavoin määrittelin, mitä uutta tietoa tutkimukseni voisi tuottaa. Suomalaisien pk –
yrityksien sosiaalisen median käytöstä on saatavilla vähän tutkimusta, joten se valikoitui tutkimuk-
seni aiheeksi. Tutkimukseni aineisto koostuu Suomessa toimivan pk – yrityksen sosiaalisen median
vastuuhenkilöiden haastatteluista. Haastattelutilanne oli prosessina onnistunut ja koin, että sain
haastattelutilanteessa riittävästi tietoa tutkimukselleni. Aluksi minulla oli vaikeuksia haastattelu-
aineiston analyysin toteuttamisessa, mutta koodirungon tarkastaminen auttoi tilanteen ratkaisemi-
sessa. Analyysivaiheessa tein mielenkiintoisia havaintoja, joita vertaan olemassa olevaan tutki-
mukseen seuraavassa kappaleessa.
53
5.2 Tärkeimmät tulokset ja niiden merkittävyys
Tutkimukseni lähtökohtana oli tutkia kuinka suomalaisissa pk – yrityksissä liiketoimintoja tuetaan
sosiaalisen median avulla. Tavoitteenani oli saada uutta ymmärrystä ja tutkimustietoa aiheen ym-
pärille. Tässä kappaleessa tuon esille merkittävämpi havaintoja verrattuna jo olemassa olevaan tut-
kimukseen. Vertailukohtana käytän tutkimuksia, jotka on toteutettu ulkomailla toimiviin pk – yri-
tyksiin.
Tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median kanavia oli käytössä vähintään kaksi.
Kahdessa yrityksessä sosiaalisen median kanavia oli käytössä viisi. Yrityksissä, jossa sosiaalisen
median kanavia oli käytössä enemmän kuin kaksi, yhdistävänä tekijänä oli päätöksenteon nopeus.
Tarvittaessa uusia kanavia voitiin ottaa käyttöön hyvinkin nopealla aikataululla. Verrattaessa ka-
navien määrä pk - yrityksissä Ainin, Parveen, Moghavvemi ja Jaafar (2015) tutkimukseen, joissa
tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 61.4 % oli käytössään ainoastaan Facebook. Oli tutkimuk-
seeni osallistuneissa yrityksissä kanavia käytössä enemmän. Pk – yrityksen näkyvyyden kannalta
kyseessä on selkeä ero. Valinta toisen sosiaalisen median kanavasta tehdään tutkimukseni mukaan
toimivan johdon kokemuksien ja pk – yrityksen tarpeen mukaan. Tutkimuksessani sosiaalisen me-
dian markkinoinnin perusta pk – yrityksissä oli, että sosiaalisen median kanavan seuraaja kokisi
sosiaalisen median sisällön tarinan kerronnaksi, kuin puhtaaksi markkinoinniksi.
Fan ja Gordon mukaan (2014) sosiaalisen median analyysin avulla voidaan saavuttaa saavuutta
ymmärrystä sosiaaliseen mediaan sijoitetun pääoman tuottavuudesta, kuinka voidaan olla yhtey-
dessä tuottaviin sosiaalisen median asiakkaisiin ja kuinka voidaan saavuttaa paras mahdollinen so-
siaalisen median strategia. Haastatteluissa tuli myös vaikutelma, että sosiaalisen media analyysi
koettiin vielä uudeksi asiaksi. Esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottoon ei sosiaalisen median yri-
tyksissä oltu saatu vielä luotettavaa mittaria, yhtä yritystä lukuun ottamatta.
Pk – yrityksen näkivät tulevaisuuden sosiaalisen median erilaisista näkökulmista. Yhdistävänä te-
kijänä pk – yrityksien sosiaalisen median tulevaisuuden näkemykselle olivat, että videoiden tuo-
tanto tulee lisääntymään markkinoinnin keinoina. Pk – yrityksissä koettiin, että kirjoitetun sanan
vaikutusvoima tulee pienentymään, koska viestinnässä on siirrytty yhä nopea tempoisempaan ryt-
miin.
54
Julkaistujen videoiden avulla oltiin jo saavutettu pk - yrityksissä hyviä tuloksia esimerkiksi sosi-
aalisen median seuraajien aktivoinnissa. Videoiden haittapuolena nähtiin laadukkaan videotuotan-
non hinta.
5.3 Tutkimuksen arviointi, jatkotutkimusmahdollisuudet ja käytännön neuvot
Tutkimukseni päätavoite oli lisätä tietoa suomalaisien pk – yrityksien sosiaalisen median käytöstä
ja käytänteistä. Aloittaessani tutkimusprosessin, saatavilla ei ollut tutkimuksia aiheeseeni liittyen.
Haastattelujen avulla sain kerättyä luotettavan määrän aineiston analyysiprosessiin. Analysoituani
haastatteluita huomaan, että haastattelutilanteessa olisin voinut myös esittää myös enemmän lisä-
kysymyksiä haastateltavien vastauksiin liittyen. Tällä tavoin olisin voinut saavuttaa vielä runsaam-
min haastatteluaineistoa. Haastattelutilanteet olivat hyvinkin erilaisia ja tämä aiheutti haasteita
aloittelevalle tutkijalle. Aineistoa kertyi viidestä yrityksestä ja toki suurempi yrityksien määrä olisi
tarjonnut enemmän aineistoa analyysin eri vaiheisiin. Koen, että viidenkin yrityksen näkökulmat
auttavat suunniteltaessa mahdollisia jatkotutkimuksia. Arvioitaessa yrityksien määrää viisi yritystä
on Suomen pk – yrityksien määrään pieni määrä. Tutkimukseni mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi
määrällisen jatkotutkimuksen toteuttamisen.
Haastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat sosiaalisesta mediasta vastaavia henkilöitä. Tutkimusta
olisi voinut laajentaa myös laajemmin organisaation tasolle, jolloin olisin saanut paremman ym-
märryksen tutkittavasta organisaatiosta. Tutkimuksesta olisi tällöin pitänyt rajata yrityksien mää-
rää, koska aineistoa olisi tullut analysoitavaksi runsaasti. Tutkimuskysymyksien hahmottelu oli
tutkimusprosessin aikaa vievin työprosessi. Tutkimuskysymykset muuttuivat tutkimukseni aikana
analysoitaessa aineistoa ja verratessa sitä jo olemassa olevaan tutkimukseen. Tutkimuskysymyk-
sien asettelussa sain lopulta haluamani kattavuuden, mikä parantaa mielestäni työni ja tuloksien
luotettavuutta.
55
Sisällönanalyysin sain alkuvaikeuksien jälkeen suoritettua hyvin. Toteutettuani analyysiprosessin
ja havainnoituani löydettyjä tuloksia varmistuin sisällönanalyysin oikeellisuudesta tutkimuksel-
leni. Ilman yksityiskohtaista sisällönanalyysiä en olisi pystynyt tekemään vastaavia havaintoja. Si-
sällönanalyysi työvaiheena oli ehdottomasti työni haastavin osuus. Tutustuminen analyysin toteut-
tamiseen ja esimerkkien tutkimiseen antoi ymmärrystä, kuinka prosessi tulisi toteuttaa. Analyysi-
vaiheessa onnistuin löytämään tutkimukseni kannalta tärkeitä seikkoja ja huomioita.
Puhuttaessa mahdollisesta jatkotutkimuksesta kohdistuen pk – yrityksien sosiaalisen median käyt-
töön, voitaisiin sitä kohdistaa esimerkiksi business intelligencen suuntaan. Tällöin tavoin voidaan
lisätä ymmärrystä, kuinka sosiaalisesta mediasta kerättyä dataa hyödynnetään pk – yrityksissä ja
kuinka sitä analysoidaan. Mielestäni kerätyn aineiston analysointi ja ymmärtäminen ovat tärkeää
pohdittaessa sosiaalisesta mediasta saatavaa kilpailuetua. Business intelligencen avulla voidaan
myös paremmin ymmärtää, mitä pk – yritykset haluavat saavuttaa datan analysoinnilla. Halutaanko
ymmärtää mennyttä, nykyhetkeä vai ennustaa tulevia tapahtumia.
Tutkimuksessani en tuonut niinkään esille kuinka sosiaalisesta mediasta kerätty data ymmärretään
tai arvostetaan pk – yrityksissä. Kohdistamalla tutkimusta tähän aiheeseen, voidaan saavuttaa pa-
rempi ymmärrys oikeanlaisien analyysityökalujen tarpeesta ja myös kuinka tehokkaasti suomalai-
set pk – yritykset hyödyntävät sosiaalisesta mediasta saatavaa aineistoa liiketoiminnassaan.
Sosiaalinen media on nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi viestinnän työkalu. Nykyaikaiset laitteet
mahdollistavat ihmisten kommunikoinnin sijaintiin tai paikkaan liittymättä. Neuvoni tutkimukseen
osallistuneille yrityksille olisi, että sosiaalisen median hoitamiseen resursoitaisiin voimavaroja ny-
kyistä enemmän. Kilpailuedun kannalta näkyvyys yritykselle on edellytys liiketoiminnan jatkami-
selle. Myös analyysiprosessin tärkeyttä tulee korostaa. Analyysiprosessien avulla voidaan saavut-
taa yhä parempi ymmärrys sosiaalisen median toiminnasta ja ilmiöistä. Lisäksi analyysiprosessin
tulisi tapahtua mahdollisimman useasti. Tällä tavoin kerätyt datamäärät saadaan käsiteltyä nopeasti
ja ymmärretään kuinka prosessit ovat toteutuneet.
56
LÄHTEET
Ainin, S., Parveen, F., Moghavvemi, S., Jaafar, N. I., & Mohd Shuib, N. L. (2015). Factors influ-
encing the use of social media by SMEs and its performance outcomes. Industrial Management &
Data Systems, 115(3), 570-588.
Batrinca, B., & Treleaven, P. C. 2015. Social media analytics: a survey of techniques, tools and
platforms. AI & SOCIETY, 30(1), 89-116.
Baumöl, U., Hollebeek, L., & Jung, R. 2016. Dynamics of customer interaction on social media
platforms. Electronic Markets, 26(3), 199-202.
Berthon, P. R., Pitt, L. F., Plangger, K., & Shapiro, D. 2012. Marketing meets Web 2.0, social
media, and creative consumers: Implications for international marketing strategy. Business hori-
zons, 55(3), 261-271.
Chua, A. Y., & Banerjee, S. 2013. Customer knowledge management via social media: the case of
Starbucks. Journal of Knowledge Management, 17(2), 237-249.
Dahnil, M. I., Marzuki, K. M., Langgat, J., & Fabeil, N. F. 2014. Factors influencing SMEs adop-
tion of social media marketing. Procedia-social and behavioral sciences, 148, 119-126.
Dehghani, M., & Tumer, M. 2015. A research on effectiveness of Facebook advertising on enhanc-
ing purchase intention of consumers. Computers in Human Behavior, 49, 597-600.
Del Giudice, M., Caputo, F., & Evangelista, F. 2016. How are decision systems changing? The
contribution of social media to the management of decisional liquefaction. Journal of Decision
systems, 25(3), 214-226.
Durkin, M., McGowan, P., & McKeown, N. (2013). Exploring social media adoption in small to
medium-sized enterprises in Ireland. Journal of Small Business and Enterprise Development,
20(4), 716-734.
Dutot, V., & Bergeron, F. 2016. From strategic orientation to social media orientation: Improving
SMEs’ performance on social media. Journal of Small Business and Enterprise Development,
23(4), 1165-1190.
57
Effing, R., & Spil, T. A. 2016. The social strategy cone: Towards a framework for evaluating social
media strategies. International journal of information management, 36(1), 1-8.
Eriksson, P., & Kovalainen, A. 2016. Qualitative methods in business research. Sage Publications:
London.
Erixon, F. 2009. SMEs in Europe: taking stock and looking forward. European view, 8(2), 293-
300.
Fan, W., & Gordon, M. D. 2014. The power of social media analytics. Communications of the
ACM, 57(6), 74-81
Gilmore, A., Carson, D., & Grant, K. 2001. SME marketing in practice. Marketing intelligence &
planning, 19(1), 6-11.
Grégoire, Y., Salle, A., & Tripp, T. M. 2015. Managing social media crises with your customers:
The good, the bad, and the ugly. Business Horizons, 58(2), 173-182.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gau-
deamus: Helsinki.
Hirvonen, S., Laukkanen, T., & Reijonen, H. 2013. The brand orientation-performance relation-
ship: An examination of moderation effects. Journal of Brand Management, 20(8), 623-641.
Jahn, B., & Kunz, W. 2012. How to transform consumers into fans of your brand. Journal of Service
Management, 23(3), 344-361.
Kananen, J. 2015 Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Jyväskylä.
Kaplan, A. M., & Haenlein, M. 2010. Users of the world, unite! The challenges and opportunities
of Social Media. Business horizons, 53(1), 59-68.
Karimi, S., & Naghibi, H. S. 2015. Social Media Marketing (SMM) Strategies for Small to Medium
Enterprises (SMES). International Journal of Information, Business and Management, 7(4), 86.
58
Kesting, P., & Günzel-Jensen, F. 2015. SMEs and new ventures need business model sophistica-
tion. Business Horizons, 58(3), 285-293.
Kietzmann, J. H., Hermkens, K., McCarthy, I. P., & Silvestre, B. S. 2011. Social media? Get seri-
ous! Understanding the functional building blocks of social media. Business horizons, 54(3), 241-
251.
Kohli, C., Suri, R., & Kapoor, A. 2015. Will social media kill branding? Business Horizons, 58(1),
35-44.
Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vasta-
paino: Tampere.
Malthouse, E. C., Haenlein, M., Skiera, B., Wege, E., & Zhang, M. 2013. Managing customer
relationships in the social media era: introducing the social CRM house. Journal of Interactive
Marketing, 27(4), 270-280.
McCann, M., & Barlow, A. 2015. Use and measurement of social media for SMEs. Journal of
Small Business and Enterprise Development, 22(2), 273-287.
Nobre, H., & Silva, D. 2014. Social network marketing strategy and SME strategy benefits. Journal
of Transnational Management, 19(2), 138-151.
Okazaki, S., & Taylor, C. R. 2013. Social media and international advertising: theoretical chal-
lenges and future directions. International marketing review, 30(1), 56-71.
Reijonen, H., & Laukkanen, T. 2010. Customer relationship oriented marketing practices in SMEs.
Marketing Intelligence & Planning, 28(2), 115-136.
59
Renton, M., Daellenbach, U., Davenport, S. & R., James 2016. Finding fit: An exploratory look at
SME brand orientation and brand management in the New Zealand food and beverage sector. Jour-
nal of Brand Management, 23(3), 289-305.
Rowley, J. 2012. Conducting research interviews. Management Research Review, 35(3/4), 260-
271.
Saunders, M., Lewis, P., & Thornhill A. 2009 Research methods for business students. Pearson
Education Limited: Essex.
Spence, M., & Hamzaoui Essoussi, L. 2010. SME brand building and management: an exploratory
study. European Journal of Marketing, 44(7/8), 1037-1054.
Taiminen, H. M., & Karjaluoto, H. 2015. The usage of digital marketing channels in SMEs. Journal
of Small Business and Enterprise Development, 22(4), 633-651.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi: Helsinki.
Qu, S. Q., & Dumay, J. 2011. The qualitative research interview. Qualitative research in accounting
& management, 8(3), 238-264.
Wang, W. Y., Pauleen, D. J., & Zhang, T. 2016. How social media applications affect B2B com-
munication and improve business performance in SMEs. Industrial Marketing Management, 54, 4-
14.
Sähköiset lähteet
Euroopan komission määritelmä pk – yritykselle. Viitattu: 15.5.2017 http://ec.eu-
ropa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/sme-definition/
Youtube palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://www.youtube.com/yt/about/fi/
Instagram palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://www.instagram.com/about/faq/
Whatsapp palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017https://www.whatsapp.com/features/
Twitter palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://support.twitter.com/
60
Facebook palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://www.facebook.com/policies?ref=pf
Linkedin palvelun kuvaus. Viitattu 1.6.2017. https://www.linkedin.com/help/linkedin/ans-
wer/45/how-linkedin-can-help-you?lang=en
Elinkeinoelämän keskusliitto. Pk – yrityksien merkitys Suomen taloudelle. Viitattu: 15.4.2017.
https://ek.fi/materiaalipankki/tietografiikka/yrittajyys/
Tilastokeskus. Suomalaisten määrä sosiaalisen median kanavissa. Viitattu: 1.4.2017. http://tilasto-
keskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_tie_001_fi.html
61
LIITTEET (2 kpl)
LIITE 1. Haastatteluun osallistuneisiin yrityksiin sähköpostitse toimitettu haastattelurunko
1. Organisaation käytössä olevat sosiaalisen median kanavat?
2. Sosiaalisen median kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus organisaatiossa?
3. Minkälaisia haasteita sosiaalisen median käytössä on ollut?
4. Sosiaalisen median kanavien seuranta?
5. Mitä on sosiaalisen median tulevaisuus?
62
LIITE 2. Haastattelun apukysymykset
1. Käytössä olevat sosiaalisen median kanavat
a. Miksi valittu kyseiset kanavat?
b. Käyttääkö kanavia sama henkilö?
c. Minkälainen perehdytys kanavien käyttöön on annettu?
d. Kuinka päätetään uusien sosiaalisten medioiden kanavien käyttöönotosta?
2. Sosiaalisen median kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus organisaatiossa?
a. Asiakaspalautteet, markkinointi, sisäinen viestintä, tuotekehitys, asiakkaiden
kanssa viestiminen
b. Minkä periaatteen mukaan sosiaalisessa mediassa toimitaan? Yrityksen toiminta-
suunnitelman mukaisesti vai onko organisaatiolla erillisen sosiaalisen median stra-
tegia?
c. Miten usein sosiaalisen median toimintamalleja tarkastellaan organisaatiossa
3. Minkälaisia haasteita sosiaalisen median käytössä on ollut?
a. Mistä haasteet ovat johtuneet
4. Sosiaalisen median kanavien seuranta
a. Seuraajamäärät
b. Data-analytiikka?
c. ROI?
5. Mitä on sosiaalisen median tulevaisuus
a. Mitä organisaatio haluaisi tulevaisuuden sosiaalisen median kanavalta?
b. Siirtyykö viestintä kohden sosiaalista media ja pois nykyisistä kanavista?
Top Related