ITÄ SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja ......sen, kuinka tärkeätä pk – yrityksen...

ITÄ – SUOMEN YLIOPISTO

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Kauppatieteiden laitos

SOSIAALINEN MEDIA PIENEN- JA KESKISUUREN YRITYKSEN NÄKÖ-

KULMASTA

Pro gradu -tutkielma

Harri Holopainen (185648)

20.6.2017

1

Tiivistelmä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yksikkö

Kauppatieteiden laitos

Tekijä

Harri Holopainen Ohjaaja

Hanna Lehtimäki

Työn nimi (suomeksi ja englanniksi)

Sosiaalinen media pienen- ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta

Social media for small – and medium sized enterprises

Pääaine

Innovaatiojohtaminen Työn laji

Pro gradu -tutkielma Aika

Kesäkuu 2016 Sivuja

63

Tiivistelmä

Tämä tutkimus käsittelee sosiaalisen median käyttöä ja käytänteitä pienen- ja keskisuuren yri-

tyksen (pk – yritys) näkökulmasta. Olemassa olevaa tutkimusta pk – yrityksien sosiaalisen me-

dian käytöstä on vaikeaa löytää. Tutkimukseni avulla pystyn luomaan uutta tutkimustietoa ai-

heeseen liittyen.

Tutkimukseeni osallistui viisi pk – yritystä. Tutkimukseni aineiston hankinnan toteutin laadulli-

sin tutkimuksen haastatteluiden avulla. Haastattelutilanteet muodostuivat viiden pääteeman ym-

pärille ja esitin lisäkysymyksiä haastattelun edetessä. Hankittu aineisto analysoitiin sisällönana-

lyysin kautta. Sisällönanalyysi rakentui tutkimuskysymyksien ympärille.

Tutkimukseni keskeiset havainnot olivat, että pk – yrityksien henkilöstön määrällä on suuri mer-

kitys sosiaalisen median käyttöön. Kun sosiaalisen median käytöstä vastasi useampi henkilö

kuin yksi, sosiaalisen median kanavia oli yrityksen käytössä useampi. Merkittäväksi tutkimuk-

seni kannalta muodostui myös sosiaalisen median tarjoaman aineiston analyysi. Tutkimukseeni

osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median analysointi hoidettiin pitkälti sosiaalisen median

kanavien tarjoamilla analysointiohjelmilla.

Toimenpidesuosituksena tutkimuksesta on, että sosiaalisen median vastuuhenkilöiden määrän

lisäämisellä, voidaan mahdollistaa useamman sosiaalisen median kanavan käyttö. Tällä tavoin

voidaan kasvattaa yrityksen näkyvyyttä ja tavoitettavuutta. Toimenpidesuosituksena tulee mai-

nita myös sosiaalisesta mediasta kerätyn aineiston tehokas analysointi. Analyysiprosessin ol-

lessa kunnossa voidaan saavuttaa tehokkaasti ymmärrystä sosiaalisessa mediassa tapahtuvista

ilmiöistä ja näin suunnitella myös yrityksen sosiaalisen median strategioita.

Avainsanat

Sosiaalinen media ja pienet- ja keskisuuret yritykset

2

Sisällys

1 JOHDANTO ............................................................................................................................................. 3

1.1 Tutkimuksen aihe, tausta ja näkökulma ............................................................................................. 3

1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset ................................................................................. 5

1.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet .......................................................................................................... 5

2 AIKAISEMPI KIRJALLISUUS ............................................................................................................. 7

2.1 Pk – yrityksen markkinointi ................................................................................................................. 7

2.2 Pk – yrityksen brändin rakentuminen ................................................................................................ 9

2.3 Pk – yrityksen sosiaalisen median hyödyntäminen .......................................................................... 11

2.4 Sosiaalisen median käyttö ................................................................................................................... 15

2.5 Sosiaalisen median strategiat ............................................................................................................. 19

2.6 Sosiaalisen median analysointi ........................................................................................................... 19

2.7 Sosiaalinen media ja asiakas .............................................................................................................. 21

2.8 Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet ............................................................................................... 25

3 METODOLOGIA, AINEISTO JA ANALYYSITAPA ...................................................................... 30

3.1 Tutkimuksellinen lähestymistapa ...................................................................................................... 30

3.2 Aineisto ja sen kerääminen ................................................................................................................. 32

3.3 Aineiston analyysitapa ........................................................................................................................ 34

4 EMPIIRINEN ANALYYSI JA TULOKSET ...................................................................................... 40

4.1 Sosiaalisen median käyttö ................................................................................................................... 44

4.2 Sosiaalisen median kanavat ................................................................................................................ 40

4.3 Sosiaalisen median analysointi ........................................................................................................... 47

4.4 Käyttäjien näkemykset sosiaalisen median tulevaisuudesta ........................................................... 48

5 KESKUSTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET ......................................................................................... 52

5.1 Yhteenveto tutkimuksesta .................................................................................................................. 52

5.2 Tärkeimmät tulokset ja niiden merkittävyys .................................................................................... 53

5.3 Tutkimuksen arviointi, jatkotutkimusmahdollisuudet ja käytännön neuvot ................................ 54

LÄHTEET .................................................................................................................................................. 56

LIITTEET .................................................................................................................................................. 61

3

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen aihe, tausta ja näkökulma

Tämän tutkimus käsittelee sosiaalisen median hyödyntämistä pienten- ja keskisuurien yrityksien

liiketoiminnassa. Tutkimuksessani tuon esille sosiaalisen median käytänteitä ja toimintatapoja pie-

nissä- ja keskisuurissa yrityksissä (pk – yritys). Kirjallisuuskatsauksen avulla muodostan rungon

tutkimukseni tulososuudelle. Tutkimuksessani otan huomioon pk – yrityksissä vallitsevat sosiaali-

sen median toimintatavat ja minkä perusteella toimintatavat muodostuvat. Rakentuvatko sosiaali-

sen median strategiat markkinointisuunnitelmassa vai itsenäisesti. Kuinka sosiaalisen mediassa

viestitään ja mitä sosiaalisen median viestinnällä halutaan saavuttaa. Kuinka sosiaalisen median

tilastoja seurataan ja analysoidaan.

Suomessa oli vuonna 2016 Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan 86 000 yritystä, jotka työllistä-

vät työntekijöitä. Pk – yrityksiä tästä määrästä oli 85 400 kappaletta. Pk -yrityksien huomattava

määrä Suomen yrityskentässä tekee tutkimuksesta mielenkiintoisen ja ajankohtaisen. Pk – yritykset

muodistivat Suomessa 56 % yksityisen sektorin liikevaihdosta vuonna 2016. Kansantaloudellisesti

ajateltuna pk – yrityksien merkitys on huomattava. Tutkimusta suomalaisten pk – yrityksien sosi-

aalisen median käytöstä ja käytön eri muodoista on vaikeaa löytää. Tästä syystä koen, että tutki-

mukseni pystyy tuottamaan uutta tietoa sosiaalisen median hyödyntämisestä suomalaisissa pk –

yrityksissä. Lisäksi tutkimukseni tuo lisätietoa vallitsevista käytännöistä sosiaalisen median parissa

pk – yrityksissä.

Gilmore, Carson ja Grant (2001) toteavat, että pk – yrityksen markkinointiin vaikuttavat muun

muassa resurssien vähyys, markkinointikokemuksen puute ja pieni markkinaosuus. Näkyvyyden

hankkiminen on pk – yrityksen menestymisen kannalta tärkeää. Pk – yrityksen markkinoinnista

vastaa usein yrityksen johto tai omistajat, jolloin yrityksen markkinointi voi olla sattumanvaraisesti

muodostettua. Usein myös pk – yrityksen markkinoinnissa käyttämä kieli on vapaamuotoisempaa,

kuin suuryrityksien käyttämä markkinointiviestintä. Tutkimuksessani tuon esille myös, kuinka so-

siaalisen median toimintoja hoidetaan tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä.

4

Sosiaalinen media on yleistynyt maailmanlaajuisena viestinnän muotona. Tilastokeskuksen (2014)

mukaan 16 – 89 vuotiaista suomalaisista sosiaalista mediaa käytti 51 %. Sosiaalisen median käyttö

on yleistynyt muun muassa älypuhelimien mahdollistamien teknologian avulla. Sosiaalisen median

kehittyminen avaa mahdollisuuksia myös yrityksien viestintään, koska sosiaalinen media on kus-

tannustehokas tapa toimia. Tutkimuksessani tuon esille pk – yrityksien ajatuksia sosiaalisen me-

dian kehittymisestä tulevaisuudessa ja kuinka sosiaalisen media on muuttanut yrityksien markki-

nointia.

Sosiaalinen media mahdollistaa Durkin, McGowan ja McKeown (2013) mukaan pk – yrityksille

tehokkaan menetelmän muodostaa strateginen asiakassuhde asiakkaan ja yrityksen välille. Sosiaa-

lisen median avulla yritys voi myös edistää asiakkaan kokemaan arvoa asiakaskohtaamisen eri vai-

heissa. Sosiaalisen median strategiat ovat lähtökohtana onnistuneelle sosiaalisen median markki-

noinnille.

Tutkimukseni kirjallisuuskatsauksessa esittelen tutkimustuloksia sosiaalisen median käytöstä. Tut-

kimuksia on muun muassa toteutettu kohdistuen sosiaalisen median käyttöön asiakashankinnassa

ja asiakkuuksien ylläpitämisessä. Tutkimuksia on myös toteutettu kohdistuen brändin rakentumi-

seen sosiaalisen median avulla. Erityisesti sosiaalisen median käyttö brändiuskollisuuden luomi-

seen on mielenkiintoinen näkökulma. Tutkimusta pk – yrityksien sosiaalisen median käytön ja

käytänteiden muodostumisesta on vaikea löytää. Tutkimukseni kohdistuu juuri käytänteisiin ja nii-

den muodostumiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla muodostan myös perustan työni tuloksien esit-

telyyn. Työni tulososuudessa tuon tarkemmin esille työni tuottaman uuden tiedon ja havainnot,

joita ei ole tällä hetkellä saatavissa.

Tutkimukseni aluksi muodostan vahvan kirjallisuuskatsauksen liittyen pk – yrityksiin ja sosiaalisen

median ilmiöihin. Luvussa 2 tuon tarkemmin esille pk – yrityksiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvää

termistöä. Luvussa 3 käsittelen tutkimukseni metodologiaa ja kuinka toteutin tutkimukseni tiedon-

keruun. Luku 4 käsittelee tutkimukseni tuloksia ja tekemiäni havaintoja. Luvussa 5 teen yhteenve-

don tutkimusprosessista ja saavutetuista tuloksista.

5

1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset

Tutkimukseni tavoite on kuvata kuinka suomalaiset pk – yritykset käyttävät sosiaalista mediaa ja

kuinka sosiaalisen median strategiat rakentuvat pk – yrityksissä. Lisäksi tutkimukseni käsittelee pk

– yrityksien näkemyksiä tulevaisuuden sosiaalisen median palveluista ja käytöstä. Olen laatinut

yhden päätutkimuskysymyksen ja kolme alakysymystä:

Miten suomalaiset pk – yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa liiketoiminnassa?

Miten sosiaalisen median käyttöä seurataan pk – yrityksissä?

Miten pk – yrityksen henkilöstön määrä vaikuttaa sosiaalisen median toteutukseen?

Miten sosiaalisen median käyttö kehittyy pk – yrityksen näkökulmasta?

1.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet

Tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä ovat sosiaalinen media ja pk – yritykset Käsitteet muo-

dostavat tutkimukseni rungon. Halusin nostaa esiin edellä mainitut käsitteet koska ne tukevat ym-

märryksen rakentumista tutkittavan aiheen ympärille.

Sosiaalinen media

Chua ja Banerjee (2013) tuovat esille, kuinka yritys voi käyttää sosiaalista mediaa päätöksenteon

tukemiseen ja erityisesti, kuinka sillä voidaan hoitaa yrityksen ja asiakkaiden välistä tiedonjakoa.

Yrityksien ajattelu suorasta mainostamisesta on siirtynyt yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Lisäksi

Chua ja Banerjee (2013) kirjoittavat, että sosiaalinen media sopii myös sellaisiin yrityksiin, jossa

6

yrityksen muut toimintamallit olisivat hyvinkin perinteisiä. Sosiaalisesta mediasta saatava tieto-

määrä ja asiakkaiden jakama tietomäärä voidaan toteuttaa myös ei niin digisuuntautuneissa yrityk-

sissä. Tutkimuksessani sosiaalisella medialla tarkoitetaan palvelua, jonka avulla käyttäjä voi jul-

kaista digitaalista sisältöä.

Pk – Yritys

Tutkimuksessani tarkoitan pk – yrityksellä Euroopan komission (2017) vahvistamaa määritelmää:

Yritysluokka Henkilöstö Liikevaihto tai Taseen loppusumma

Keskisuuri < 250 ≤ € 50 m ≤ € 43 m

Pieni < 50 ≤ € 10 m ≤ € 10 m

Micro < 10 ≤ € 2 m ≤ € 2 m

Taulukko 1. Euroopan komission määritelmä pk – yritykselle. (Euroopan komissio, 2017)

Kiinnostukseni pk – yrityksiä kohtaan tulee niiden merkityksestä Euroopan kansantaloudelle. Eri-

xon (2009) toteaa, että vuonna 2007 Euroopan 20 452 000 yrityksestä pk – yrityksiä oli 20 409

000. Yksityisen sektorin työpaikoista Euroopan Unionin alueelle noin kaksi kolmasosaa on pk –

yrityksien työpaikkoja. Pk – yrityksien työllistävästä vaikutuksesta on puhuttu paljon, myös suo-

malaisessa mediassa ja pk – yrityksissä nähdään suurin kasvupotentiaali talouden uudistajana.

Koen, että pk – yrityksien mahdollistama taloudenkasvu on ajankohtainen kysymys kaikkialla Eu-

roopan alueella.

7

2 AIKAISEMPI KIRJALLISUUS

2.1 Pk – yrityksen markkinointi

Verkostoituminen on Gilmore, ym. (2001) mukaan merkittävässä roolissa pk – yrityksen markki-

noinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Pk – yrityksien toimintakulttuuriin kuuluu verkostoitumi-

nen ja tätä kautta myös oman organisaation markkinointi. Verkostoituminen myös muokkaa pk –

yrityksen markkinoinnin sisältöä siten, että pk – yritystä tuodaan esille hyvinkin vapaamuotoisissa

tilaisuuksissa ja hyvin vapaamuotoisesti. Verkostoituminen on pk – yrityksen kannalta kustannus-

tehokas markkinoinnin ratkaisu, koska markkinointia voidaan tehdä ilman rahallisia kustannuksia.

Markkinointia tapahtuu myös paljon ihmisten välisissä keskusteluissa. Usein verkostot ovat muo-

dostuneet pk – yrityksen omistajan tai johdon toimesta. Tällöin myös he ovat paljolti vastuussa pk

– yrityksen verkostojen kautta tapahtuvassa markkinoinnissa. Tällöin pk – yrityksen verkostoissa

toteuttama markkinointi voi vaihdella sidosryhmätapaamisissa. Yrityksen toimiessa kansainväli-

sillä markkinoilla on markkinointiviestintä Gilmore, ym. (2001) mukaan kohdistetumpaan kuin

paikallisella markkinoilla toimiessa. Ilmiön taustalla on se, että kansainvälisillä markkinoilla asi-

oita suunnitellaan pidemmäksi tulevaisuuteen kuin paikallisilla markkinoilla. Paikalliset markkinat

toimivat usein myös nopeammalla aikavälillä, joten viestinnänkin tulee olla nopeatempoisempaa.

Tutkimukseeni osallistuneet yritykset toimivat Suomessa, joten tuon tutkimuksessani esille sosiaa-

lisen median strategioiden ja toimintatapojen tarkasteluvälejä yrityksissä.

Gilmore, ym. (2001) havaitsivat tutkimuksessaan, että verkostoja rakennetaan myös kilpailevien

yrityksien kanssa. Tällöin potentiaalisesta asiakkaasta voidaan vaihtaa tietoja ja kehittää markki-

nointia myös tätä kautta. Tällä tavoin pk – yrityksien rajalliset resurssit markkinointiin saadaan

kohdistettua tehokkaasti, kun kohdejoukosta on olemassa taustatietoja. Tuntemus kilpailevien yri-

tyksien toimintatavoista ja toiminnan tasoista tuo mukanaan myös uusia ideoita pk – yrityksille.

8

Reijonen ja Laukkanen (2010) toteuttamassa tutkimuksessa he muodostivat asiakassuhteeseen pe-

rustuvan markkinoinnin mallin. He kuvaavat markkinointia seuraavan kaavion mukaisesti:

Kuvio 1. Asiakassuhteeseen perustuva markkinointi ( Reijonen & Laukkanen, 2010)

Yllä kuvatun markkinointiprosessin ensimmäinen vaihe on ajattelumalli, että asiakas nähdään yri-

tykselle tuottavana. Tästä vaiheesta siirrytään asiakastietojen keräämiseen. Asiakastietojen kerää-

misen jälkeen voidaan kohdistaa asiakkuuksia eli segmentoida. Tällä tavoin voidaan tarjota tietyille

asiakasryhmille kohdistettuja tuotteita tai palveluita. Orientaatio asiakkuuksien säilyttämiseen

kumpuaa ajatuksesta, että pitkäaikainen asiakas on yrityksen kannalta kannattavampi kuin lyhytai-

kainen asiakas. Asiakkuuksien hankkiminen ja säilyttäminen on pk – yrityksille taloudellisesti ra-

sittavaa. Hyvällä asiakkuuksien hallinnalla ja asiakkaan ymmärtämisellä voidaan kehittää pk – yri-

tyksen markkinoinnin tavoitettavuutta ja tällä tavoin parantaa markkinointiin käytetyn taloudelli-

sen panostuksen tuottavuutta.

Reijonen ja Laukkanen (2010) havaitsivat tutkimuksessaan, että pk – yrityksien markkinointi ke-

hittyy yrityksen asiakaskunnan mukaisesti. Pk – yritykset, jotka toimivat yrityksien välisessä kau-

Orientaatio asiakkuuksien säilyttämiseen

Asiakkuus tuottavuuden johtaminen

Asiakastietojen keräääminen

Asiakkuuksien kohdistaminen

9

passa käyttävät markkinointiviestinnässä asiallisempaa kieltä kuin vähittäismyynnin parissa toimi-

vat pk – yritykset. Kirjoittajien mukaan tähän vaikuttaa se, että yrityksien väliset kaupat ovat eu-

romääräisesti isompia ja päätöksenteko hitaampaan. Näin pk – yritykset haluavat edetä markki-

noinnissa myös rauhallisesti, että konflikteja ei pääse syntymään. Kirjoittajat tuovat myös esille

sen, kuinka tärkeätä pk – yrityksen markkinoinnissa on omistajien ja toimivan johdon markkinoin-

nista oleva kokemus. Reijonen ja Laukkanen (2010) mukaan onkin tärkeää, että juuri edellä mai-

nittujen kohderyhmien osaamista markkinoinnista kehitetään tulevina vuosina. Sosiaalisen median

kanavien seuraajien osallistaminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista pk – yrityksen kan-

nalta. Tällä tavoin sosiaalisen median kanavan seuraajia saadaan mukaan yrityksen toimintaan ja

kiinnostumaan yrityksen tuotteista tai palveluista.

2.2 Pk – yrityksen brändin rakentuminen

Renton, Daellenbach, Davenport ja James (2016) havaitsivat, että pk – yrityksen arvostus brändiä

kohtaan tulee omistajien ja toimivan johdon puolesta. Pk – yrityksen brändin kehittämiseen vai-

kuttaa esimerkiksi yrityksen organisaatiorakenne. Pk – yrityksissä ei ole harvinaista, että markki-

noinnista vastaa yksi henkilö. Tällöin henkilökohtainen ajattelu brändiä kohtaan vaikuttaa myös

yrityksen viestintään. Toisessa yrityksessä markkinointia voi hoitaa esimerkiksi markkinointi-

osasto, jolloin brändin kehittymiseen vaikuttaa useampi henkilö. Tällä tavoin yritys voi myös ke-

hittää brändiään monipuolisemmin, koska näkökulmia brändin kehittämiseen on enemmän.

Renton, ym. (2016) mukaan pk – yrityksen toteuttaessa brändin kehitystä on pääasiallinen tarkoitus

kilpailuedun saavuttaminen ja arvon luominen. Pk – yritys voi esimerkiksi brändin avulla segmen-

toida itseään uuteen tuotekategoriaan. Esimerkiksi siirryttäessä ulkomaille voidaan brändi lansee-

rata ylellisyystuotteena, vaikka yrityksen kotimaassa se ei tätä olisikaan. Tällä tavoin yritys voi

tavoitella kilpailuetua, mikäli esimerkiksi yrityksen perinteinen toimintasektori on hyvin kilpailtu

kohdemaassa. Brändin tunnettavuuden lisääminen on pk – yrityksien kannalta yksi tärkeimmistä

asioista. Brändin tunnettavuus tuo usein mukanaan myös pk – yrityksille tärkeitä myyntituloja.

Brändin rakentumisen avulla voidaan myös kasvattaa yrityksen liiketoimintaa.

10

Jahn ja Kunz (2012) havaitsivat tutkimuksessaan, että yrityksien sosiaalisen median sivujen kautta

on mahdollisuutta parantaa ja kehittää asiakkaiden brändiuskollisuutta. Sosiaalisen median sivujen

pääasiallinen tarkoitus on Jahn ja Kunz (2012) mukaan sitouttaa ja integroida asiakkaat yrityksen

toimintaan ja brändiin. Sosiaalisen median kanavan tulisi tarjota mielenkiintoista sisältöä brändiin

liittyen. Sisältö voi olla esimerkiksi arvontoja, uutisia ja kilpailuita. Brändiuskollisuuden kannalta

onkin tärkeää, että sosiaalisen median kanavissa tuotetaan aktiivisesti laadukasta sisältöä sosiaali-

sen median kanavan seuraajille. Mikäli kanavan sisältö ei vastaa seuraajien odotuksia, poistutaan

sosiaalisen median kanavasta hyvinkin nopeasti. Kirjoittajien mukaan optimaalinen tilanne brändin

kannalta olisi, että brändi nähtäisiin sosiaalisessa mediassa ystävänä ei niinkään esimerkiksi yri-

tyksenä. Edellä mainittu asia vaatii muun muassa yrityksen brändiviestinnältä sen, että sisältö on

enemmän toteutettu tarinan kerrollisesti kuin mainonnan kautta. Tulevaisuudessa sosiaalisessa me-

diassa tarjottava sisältö on yhä enemmän suunniteltua ja videoiden osuus tulee myös kasvamaan

tarinan kerronnan apuvälineenä. Pk – yrityksien näkökulmasta markkinointiin käytettävien talou-

dellisien panostuksien kohdistamisesta tulee varmistua. Tällä tavoin voidaan varmistua siitä, että

taloudelliset voimavarat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Spence ja Essoussi (2010) toteavat, että tunnettu brändi on yrityksen kannalta markkinoinnillisesti

myös parempi valinta. Yrityksen brändin ollessa vahva, myös yrityksen asiakkaat reagoivat her-

kemmin yrityksen uutisiin ja uuteen sisältöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kirjoittajien mu-

kaan vahvan brändin muodostuminen vaatii brändi – identiteetin muodostamisen ja kehittämisen.

Tämän jälkeen brändin johtamisella on suuri merkitys brändin tulevaisuudelle. Brändiuskollisuu-

den avulla myös yrityksen mahdolliset virheet esimerkiksi uudessa tuotteessa ymmärretään parem-

min, kuin heikon brändiuskollisuuden yrityksissä.

Pk – yrityksen menestyksekkään brändinjohtamisen taustalla on Spence ja Essoussi (2010) mukaan

omistajien ja toimivan johdon huolellinen perehtyminen brändistrategioihin. Tällä tavoin pk – yri-

tys voi varmistua, että valittu brändin johtamisen tapa on soveltuva pk – yrityksen organisaatiolle

ja yrityksen toimintaympäristölle. Yrityksen ydinliiketoiminta on keskiössä suunniteltaessa pk –

yrityksen brändin kehittymistä.

Hirvonen, Laukkanen ja Reijonen (2013) toteavat, että pk – yrityksen sisäisenä prosessina pk –

yrityksen brändin rakentumiseen vaikuttaa yrityksen ikä, yrityksen koko ja yrityksen tietotaito

brändin kehittämisestä. Kirjoittajien mukaan menestyvän brändin kehityksen taustalla on brändin

11

sijoittaminen yrityksen strategiseksi näkökulmaksi. Hirvonen, ym. (2013) havaitsivat, että organi-

saation sisäinen ilmapiiri on brändin kehittymisen kannalta tärkein vaikuttaja. Organisaation kan-

nalta on tärkeää, että koko työyhteisö saadaan ajattelemaan brändin kehittämisen puolesta. Tällä

tavoin brändin kehittäminen saadaan tehokkaasti toimintaan koko organisaatiossa. On tärkeää, että

yrityksestä poistetaan ajatukset esimerkiksi organisaation iän vaikutuksesta brändin kehittämiseen

tai, että yritys olisi liian pieni kehittääkseen oman brändinsä. Kirjoittajien mukaan tulisi ajatella,

että brändin kehittäminen on tapa toimia pk – yrityksessä.

2.3 Sosiaalisen median hyödyntäminen pk - yrityksissä

Dutot ja Bergeron (2016) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä pk –

yrityksissä. Dutot ja Bergeron (2016) mukaan pk – yrityksissä tulisi siirtyä strategisesta orientaa-

tiosta, sosiaalisen median orientaatioon. Strategisella orientaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa

huomio kohdistuu taloudellisiin, poliittisiin ja strategisiin muutoksiin yrityksen näkökulmasta kat-

sottuna. Sosiaalisen median orientaatiolla Dutot ja Bergeron (2016) tarkoittavat ajattelutapaa, jossa

yrityksen tavoitteet ja päämäärät ohjautuvat ja muokkautuvat sen mukaan, kuinka yritys toimii so-

siaalisessa mediassa. Kirjoittajien tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalisen median orien-

taatio tulisi huomioida pk – yrityksen päätöksenteossa. Sosiaalisen median kautta yrityksen julki-

suuskuvaa ja kaupallisuutta on kirjoittajien mukaan mahdollista kehittää strategista orientaatiota

paremmin. Sosiaalisen median vuorovaikutteisuus antaa mielestäni hyvät mahdollisuudet liiketoi-

minnan kehittämiselle. Sosiaalisesta mediasta saatavilla oleva aineisto mahdollistaa nopean rea-

goinnin esimerkiksi hinnoittelun tai markkinoinnin kehittämiselle.

Kesting ja Günzel – Jensen (2015) kertovat pk – yrityksien tarpeesta muokata liiketoimintamalle-

jaan sosiaalisen median lisääntyvän suosion myötä. Kesting ja Günzel – Jensen (2015) mukaan pk

– yrityksien pieni organisaatio mahdollistaa hyvän sopeutumiskyvyn nopeisiin muutoksiin sosiaa-

lisen median käytössä. Usein pk – yrityksissä on taloudellisesti rajalliset resurssit ja näin ollen

taloudellisien resurssien tarkka kohdistaminen on tärkeää.

Kietzmann, Hermkens, Ian & Bruno (2011) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisesta mediasta ja

siihen liittyvistä ominaisuuksista. Tutkimuksen avulla he haluavat osoittaa, mitä sosiaalinen media

tarkoittaa pk - yrityksissä. Kietzmann ym. (2011) havaitsivat, että sosiaalisen median viestintä on

12

siirtymässä asiakkaiden väliseksi viestinnäksi. Tällöin yritys ei julkaise kaikkea sosiaalisen median

sisältöä vaan yksityiset henkilöt, esimerkiksi asiakkaat ovat sisällön takana. Julkaisemisen taustalla

voi olla esimerkiksi asiakaspalaute tai huono kokemus yrityksen palveluista. Asiakkaiden tuottama

sisältö on yritykselle tärkeää, koska asiakkaiden osallistaminen on yritykselle tärkeää. Aktiivinen

asiakas on myös tuottavampi asiakas yrityksen näkökulmasta. Asiakkaiden tuottaessa omaa sisäl-

töä yrityksin sosiaalisen median kanaviin, aiheuttaa kyseinen ilmiö haasteita myös yrityksen vies-

tinnälle. Yrityksen on seurattava sosiaalisen median keskusteluja erityisellä tarkkuudella ja reagoi-

tava nopeasti mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Yrityksellä tulisi olla toimintamalli ja seurantamalli

ongelmien ilmetessä, näin ollen yritys pystyy nopeasti reagoimaan mahdollisiin ongelmiin tai ris-

kitilanteisiin sosiaalisessa mediassa. Kietzmann ym. (2011) ovat jakaneet sosiaalisen median

seuraavaan kuvion mukaisesti:

Kuvio 2. Sosiaalisen median sisältö (Kietzmann, ym. 2011)

Kietzmann ym. (2011) mukaan identiteetti pitää sisällään perustiedot käyttäjästä, kuten nimi, ikä,

sukupuoli ja ammatti. Yrityksien näkökulmasta esimerkiksi asiakkaan identiteetti tarjoaa paljon

tietoa suunniteltaessa esimerkiksi yrityksen kohdennettua markkinointia. Sosiaalisen median tieto-

jen avulla voidaan kohdistaa markkinointia hyvinkin tarkoille kohderyhmille. Identiteetti kertoo

Identiteetti

Läsnäolo

Suhteet

Maine

Ryhmät

Keskustelut

Jakaminen

13

myös yritykselle, mitkä ovat tällä hetkellä sen sosiaalisen median käyttäjäryhmät. Tällä tavoin yri-

tys voi tehdä esimerkiksi valintoja uuden sosiaalisen median kanavan käyttöönotosta tai nykyisien

kanavien kehittämisestä.

Keskustelut kuvaavat Kietzmann ym. (2011) mallissa sosiaalisen median käyttäjien käymiä kes-

kusteluita eri sosiaalisen median kanavissa. Yrityksen näkökulmasta sosiaalisen median keskuste-

luihin olisi tärkeää päästä reagoimaan nopeasti, mikäli niissä käsitellään yritystä esimerkiksi nega-

tiiviseen sävyyn. Kun reagointi toteutetaan nopeasti, saadaan myös asian negatiivinen julkisuus-

arvo minimoitua. Negatiivisen julkisuuden kasvu voidaan estää ja yrityksen kannalta vahingot mi-

nimoida.

Jakaminen kuvastaa sosiaalisen median käyttäjien jakamaa, vastaanottamaa ja vaihtamaa sisältöä.

Sosiaalisen median perusajatuksia, että jokainen käyttäjä voi julkaista tai tuottaa uutta sisältöä.

Jakaminen voidaan nähdä yhdeksi sosiaalisen median kommunikaation muodoksi. Jakamisen ke-

hittyminen syvemmäksi keskustelun asteeksi on riippuvainen sosiaalisen median sovelluksen käy-

tettävyydestä. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelussa nimeltä Linkedin jaetaan tietoa oman työ-

uran kehityksestä. Yrityksen olisi hyvä tunnistaa ja arvioida, mikä yhdistää yrityksien seuraajia

sosiaalisessa mediassa. Yksi tapa hahmottaa tätä sisältöä on tulkita asiakkaiden jakamaa sisältöä

yritykseen liittyen ja sen yhtenäisyyttä. Kun yritys ymmärtää, minkälaista sisältöä yrityksen sosi-

aalisen median seuraajat jakavat, voit yritys kehittää viestintäänsä siten että sosiaalisen median

seuraajille olisi tarjolla samanlaista sisältöä ja luoda näin tiiviimpiä yhteisöjä. Sosiaalisen median

analysoinnilla voidaan paremmin ymmärtää, kuinka kanavan käyttäjä on löytänyt tietyn yrityksen

sosiaalisen median kanavat. Tällä tavoin voidaan myös ymmärtää, kuinka sosiaalisen median seu-

raajat toimivat sosiaalisen median kanavissa. Kietzmann ym. (2011) tuovat toisena asiana esille,

että sosiaalisessa mediassa jaetta sisältö on hyvin usein jonkun muun, kuin se jakavan henkilön

tuottamaa. Yrityksen tulisi pystyä hallinnoimaan, kuinka ja minkälaista sisältöä yrityksen sosiaali-

sen median kanavissa voidaan jakaa. Esimerkiksi Youtuben käyttäjät hyväksyvät käyttäjäehdot,

joissa sitoutuvat noudattamaan tekijänoikeuskysymyksiä.

Läsnäololla Kietzmann ym. (2011) tuovat esille, kuinka sosiaalisen median käyttäminen näkyy

muille käyttäjille. Kuinka muut käyttäjät saavat tietoa esimerkiksi toisen käyttäjän sijainnista oike-

assa maailmassa ja virtuaalimaailmassa. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjä voi ilmoittaa fyy-

sisen sijaintinsa sosiaalisen median palvelun kautta ja näin kertoa sosiaalisen median seuraajilleen

14

olinpaikkansa. Myös tieto siitä ovatko henkilöt tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa on tärkeä

tieto muiden seuraajien kannalta. Virtuaalisessa maailmassa sosiaalisen median käyttäjä voi valita

näkyykö hän muille käyttäjille läsnäolevana vai poissaolevana. Esimerkiksi kuinka ihmiset saavat

tietoonsa, että toinen ihminen käyttää sosiaalista mediaa. Yrityksen näkökulmasta voidaan todeta,

että sosiaalisen median läsnäololla ihmisiä voidaan saada paremmin osallistumaan ja jakamaan

kokemuksia muille käyttäjille. Yritykselle on tärkeää löytää ihmiset, jotka ovat valmiita kertomaan

sosiaalisen median käytöstä ja näin markkinoimaan yritystä sitä kautta. Lisäksi sosiaalisessa medi-

assa läsnäolevat ihmiset reagoivat herkimmin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan viestintään. So-

siaalisen median analysoinnilla voidaan ymmärtää paremmin, kuinka aktiivisia käyttäjät ovat yri-

tyksen sosiaalisen median kanavissa ja mikä motivoi heitä toimimaan ja viestimään.

Suhteet ovat Kietzmann ym. (2011) mukaan esimerkiksi sosiaalisen median ryhmiä, joissa jaetaan

sama mielenkiinnon kohde ja jaetaan kiinnostukseen liittyvää sisältöä muiden käyttäjien kanssa.

Esimerkiksi Linkedin kanavassa käyttäjät voivat verrata henkilökohtaista koulutustasoaan muihin

käyttäjiin. Linkedin on myös kehittänyt palvelun, jonka avulla ihmiset voivat muodostaa suhteita,

päästäkseen kolmannen henkilön kanssa kommunikointiin. Yrityksien kannalta on tärkeää, että

ymmärretään sosiaalisen median suhteiden ylläpito ja muodostaminen. Joissakin tapauksissa suh-

teen muodostaminen tulee hyväksyä esimerkiksi seuraajapyynnön kautta tai toisissa tapauksissa

ihminen voi suoraan aloittaa sosiaalisessa mediassa seuraamaan tiettyä ihmistä tai yrityksen si-

vusta. Yrityksen suhteiden kannalta on myös tärkeää, että sosiaalisen median käyttäjien on helppoa

muodostaa yritykseen liittyviä ryhmiä tai liittyä jo olemassa olevaan ryhmään. Ryhmien avulla

voidaan muodostaa esimerkiksi myös asiantuntijaryhmiä, jossa jaetaan kokemuksia ongelmatilan-

teiden ratkaisemiseksi. Tällä tavoin esimerkiksi yritys voi luoda kuvan ongelmien ratkaisukyvys-

tään.

Maine on Kietzmann ym. (2011) mukaan ominaisuus, jonka avulla sosiaalisen median käyttäjät

voivat asemoida itsensä muihin sosiaalisen median käyttäjiin verrattuna. Maineella voi olla erilai-

sia merkityksiä sosiaalisessa mediassa. Useimmissa tapauksissa maine on luotettavuuden osoitus

sosiaalisessa mediassa. Erityisesti erilaiset palautteet ja muiden käyttäjien antamat arviot ovat usein

luotettava maineen arviointi. Yrityksen kannalta onkin tärkeää, että sosiaalisen median kanavissa

käyttäjät voivat antaa arvioita yrityksen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Näin sosiaalisen me-

15

dian käyttäjät saavat tarkastella yrityksen mainetta ja sen kehittymistä. Yrityksille on tarjolla eri-

laisia sovelluksia, joiden avulla yritys voi seurata sosiaalisen median maineen kehittymistä ja mikä

siihen on vaikuttanut. Näin yritys voi analysoida niitä toimenpiteitä, mitkä vaikuttavat yrityksen

maineen kehittymiseen. Yrityksen kannalta maineen kehittyminen on tärkein sosiaalisen median

ominaisuus. Hyvän maineen avulla monet asiakkaat tekevät päätöksen tuotteen tai palvelun hank-

kimisesta.

Ryhmät voidaan Kietzmann ym. (2011) mukaan, jakaa kahteen eri kategoriaan. Ensimmäisessä

kategoriassa sosiaalisen median käyttäjä voivat jakaa seuraajansa erilaisiin ryhmiin. Esimerkiksi

ystävät, kollegat ja niin edespäin. Toinen ryhmien kategoriat ovat ryhmät, jotka on luotu esimer-

kiksi yrityksen toimesta. Näihin ryhmiin voi olla vapaa pääsy, tai pääsy pitää hyväksyttää tai ryh-

mään pääsee vain, kun siihen on kutsuttu. Ryhmien tärkein määritelmä on, että ryhmät eivät ole

vain listauksia ihmisistä vaan ihmisiä, joilla on samat mielenkiinnot kohteet. Yrityksen kannalta

on myös tärkeää, että yrityksen ryhmät ovat rakentuneet siten, että ne tukevat muita sosiaalisen

median toimintoja.

2.4 Sosiaalisen median käyttö

Baumöl, Hollebeek ja Jung (2016) ovat toteuttaneet tutkimuksen liittyen yrityksen viestintään so-

siaalisessa mediassa. Baumöl, ym. (2016) tuovat esille sosiaalisen median viestinnän tärkeyden ja

kuinka tulevaisuudessa viestintää ja sosiaalista mediaa tulisi kehittää yhä enemmän yrityksen asi-

akkuuksien hoitamisen tueksi. Sosiaalisen median prosessien tulisi tukea ja integroitua muihin yri-

tyksen tiedottamisen kanaviin ja toimintoihin.

Taiminen ja Karjaluoto (2015) ovat toteuttaneet tutkimuksen koskien suomalasisia pk – yrityksiä

ja niiden digitaalista käyttäytymistä. Taiminen ja Karjaluoto (2015) tuovat esille tutkimuksessa,

että yrityksen digitaaliset kanavat voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: Yksisuuntaisiin ja kaksi-

suuntaisiin. Yksisuuntaisilla digitaalisilla kanavilla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen sähköpostia

tai yrityksen internet – sivuja. Sisältö on siis ainoastaan yrityksen tuottamaa ja esimerkiksi asiakas

ei pääse vaikuttamaan kanavalla julkaistavaan sisältöön. Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan

16

kaksisuuntaisella digitaalisella kanavalla tarkoitetaan yrityksen ylläpitämää blogia, yhteisöä tai yri-

tyksen sosiaalisen median kanavaa. Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan yrityksien kontrolli

kanavien sisältöön on myös vähentynyt digitalisaation myötä. Erityisesti sosiaalisen median kana-

vien valvonta ja sisältöön vaikuttaminen on yrityksien puolesta vaikeaa. Helpommin yrityksen hal-

littavissa on esimerkiksi yrityksen internet – sivut.

Okazaki ja Taylor (2013) ovat tehneet tutkimuksen koskien sosiaalisen median markkinointia kan-

sainvälisillä markkinoilla. Okazaki ja Taylor (2013) tutkivat kuinka sosiaalisessa mediassa tapah-

tuva markkinointi mahdollistaa asiakkaiden tavoittamisen maailmanlaajuisesti. Okazaki ja Taylor

(2013) kirjoittavat kolmesta erilaisesta teoreettisesta mallista, joilla voidaan selventää kansainvä-

lisen median markkinointia. Mallit ovat: verkostojen mahdollisuudet, brändin siirrettävyys ja hen-

kilökohtainen sähköinen markkinointi. Pk – yrityksen resurssien ollessa rajalliset, esimerkiksi ul-

komailta opittujen ja testattujen asioiden käyttöönotto Suomessa olisi kustannuksien näkökulmasta

tehokasta.

Wang, Pauleen ja Zhang (2016) ovat tutkineet sosiaalisen median applikaatioiden käyttöä yritysten

välisessä markkinoinnissa. Tutkimuksesta tehdyt löydöt olivat, että sosiaalisen median applikaatiot

mahdollistavat nopean reagoinnin muutoksiin. Wang ym. (2016) mainitsevat esimerkkitilanteena

kahden yrityksen välisen kehitystyön. Suuri joukko ihmisiä voidaan tavoittaa yhdellä viestillä ja

asiaa saadaan tarvittaessa nopeasti eteenpäin. Tutkimus tehtiin samantapaiselle kohdejoukolle kuin

oma tutkimukseni, eli viidelle pk – yrityksen henkilölle. Tutkimus alleviivasi sosiaalisen median

applikaatioiden tärkeyttä. Kun sosiaalisen median toimintamallit ovat kunnossa saadaan sosiaali-

sen median applikaatioista niin paras hyöty. Myös sosiaalisen median kanavien käyttö muutoinkin,

kuin aplikaatioiden välityksellä on yrityksen kannalta tärkeää. Yritysasiakkaat muodostavat mo-

nelle pk – yrityksellä pääasiakaskunnan. Sosiaalisen median kanavien avulla voidaan muodostaa

asiakassuhteita ja reagoida nopeasti asiakaskunnan toivomiin muutoksiin.

Taiminen ja Karjaluoto (2015) toteuttamassa tutkimuksessa 46 prosenttia pk – yrityksien vastuu-

henkilöistä kertoi, että digitaalisien kanavien käyttö heidän yrityksessään on huonolla tai erittäin

huonolla tasolla. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista kertoi, että digitaalisien kanavien

käyttö on yrityksessä hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Tutkimuksessa selvitettiin myös mikä on

digitaalisien kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus. Taiminen ja Karjaluoto (2015) tutkimukseen

17

osallistuneet henkilöt kertoivat, että digitaalisien kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus on myyn-

nin edistäminen olemassa oleville asiakkaille. Muut esille nousseet asiat olivat kommunikaation

parantaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Taiminen ja Karjalaluoto (2015) mukaan tutki-

muksessa esiin tulleet esteet sosiaalisen median käyttöönottoon yrityksessä olivat resurssien puute.

Esimerkkinä tietotaito, taloudelliset resurssit ja oikean henkilön löytäminen hoitamaan sosiaalisen

median käyttöä.

Dahnil, Marzuki, Langgat ja Fabeil (2014) ovat toteuttaneet tutkimuksen pk – yrityksien sosiaali-

sen median omaksumisesta markkinoinnin työkaluksi. Dahnil ym. (2014) toteavat, että sosiaalinen

media tarjoaa hyvin monimuotoisen ja kustannustehokkaan markkinointikanavan pk – yrityksille.

Sosiaalisen median markkinoinnin etuja ovat muun muassa nopea palautteen kerääminen esimer-

kiksi tuotteen tai palvelun kehitysvaiheessa.

Nobre ja Silva (2014) ovat toteuttaneet tutkimuksen pk – yrityksien sosiaalisen median ja erityisesti

Facebookin käytöstä Portugalissa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että yritykset käyttivät Facebookin pal-

veluita pääsääntöisesti markkinointiin. Nobre ja Silva (2014) korostavat sosiaalisen median mark-

kinoinnin strategioiden tärkeyttä. Sosiaalisen median kanavat mahdollistavat kustannustehokkaan

markkinoinnin ja soveltuvat tästä syystä erityisesti pk – yrityksien liiketoiminnan tueksi.

Kesting ja Günzel – Jensen (2015) kertovat pk – yrityksien tarpeesta muokata liiketoimintamalle-

jaan sosiaalisen median lisääntyvän suosion myötä. Kesting ja Günzel – Jensen (2015) mukaan pk

– yrityksien pieni organisaatio mahdollistaa hyvän sopeutumiskyvyn nopeisiin muutoksiin sosiaa-

lisen median käytössä. Usein pk – yrityksissä on taloudellisesti rajalliset resurssit ja näin ollen

taloudellisien resurssien tarkka kohdistaminen on tärkeää.

Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan pk – yrityksien kiinnostukseen ottaa käyttöön digitaalisia

kanavia ja sosiaalisen median kanavia on pitkälti riippuvainen yrityksen omistajien suhtautumi-

sesta ja mielenkiinnosta digitaalisia kanavia kohtaan. Kun yrityksen omistajalla on kokemusta di-

gitaalisista kanavista, on todennäköisempää, että myös yritys ottaa käyttöönsä digitaalisia palve-

luita. Taiminen ja Karjaluoto (2015) tuovat esille myös pk – yrityksien resurssit digitaalisien kana-

vien käyttöönotossa. Erityisesti henkilöstöresurssit, aika ja kokemus voivat olla yrityksen digitali-

saation esteenä.

18

Kaplan ja Haenlain (2010) mukaan yrityksen tulee luoda ohjeistus sosiaalisen median käytänteisiin

ja varmistua, että kaikki organisaation jäsenet ovat omaksuneet ne. Näin voidaan varmista siitä,

että yrityksen sosiaalisen median viestinnässä ei käy väärinkäsityksiä esimerkiksi asiakasviestin-

nässä. Kaplan ja Haenlain (2010) mukaan on suotavaa, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on

mahdollisuus kommentoida ja osallistua yrityksen sosiaalisen median viestintään. Sosiaalisen me-

dian hallinta on keskitetty tietylle työntekijäryhmälle. Näin voidaan varmistua, että tiedotus on

yhtenäistä ja viestinnällisiä tiedotuksellisia vahinkoja ei pääse tapahtumaan.

Sosiaalisen median rakentumiseen vaikuttaa kohdemaan teknologinen taso. Kuinka teknologia

mahdollistaa sosiaalisen median käytön. Mikäli verkkoyhteydet ovat huonot, ei videotoistopalve-

luiden käyttö ole suosiossa. Kehittyneissä maissa verkkoyhteydet ovat helposti saatavilla ja yhtey-

det nopeat. Berthon, Pitt, Plangger ja Shapiro (2012) mielestä kohdemaan viestinnän kulttuurilla

on suurin vaikutus myös sosiaalisen median viestinnän toimintatapoihin. Yrityksen tulee ottaa huo-

mioon kulttuurilliset erot siirryttäessä toimimaan toiseen maahan ja aloitettaessa uusi kohdemaassa

toimiva sosiaalisen median kanava. Myös kohdemaan hallinto tulee huomioida suunniteltaessa so-

siaalisen median kanavia. Joissakin maissa sosiaalisen median käyttöä on voitu rajoittaa, joka aset-

taa omat rajoituksensa sosiaalisen median viestinnälle. Kulttuurilliset erot ja eri kohdemaat tuovat

mukaan, että yrityksellä tulisi olla paikallistuntemusta. Berthon, ym. (2012) mukaan erityisesti

suuryhtiöiden tulee huomioida kulttuurilliset erot markkinoinnin suunnittelussa. Markkinoinnissa

ei voida hyödyntää samoja materiaaleja vaan ne tulee kohdistaa kohdemaahan sopiviksi.

Berthon, ym. (2012) mukaan tapahtumat tietyssä kohdemaassa harvoin jäävät nykyisen enää pai-

kallisiksi. Esimerkiksi suuryrityksien toimintaan tarkastellaan sosiaalisessa mediassa kohdemaasta

riippumatta. Berthon, ym. (2012) mukaan on tärkeää, että yrityksen johto tarkkailee yrityksestä

liikkuvaa tietoa sosiaalisessa mediassa kohdemaasta riippumatta. Näin mahdollisiin epäkohtiin

voidaan puuttua nopeasta. Toisaalta taas globaali tiedonkulku mahdollisuuden nostaa onnistumisia

markkinoinnin tueksi.

19

2.5 Sosiaalisen median strategiat

Effing ja Spil (2016) ovat tehneet tutkimuksen, jossa keskityttiin yrityksien sosiaalisen median

strategioihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 21 henkilöä yhdeksästä eri yrityksestä ja yhdestä

yrityksestä tutkimukseen osallistui kahdesta viiteen henkilöä. Tutkimuksen perusteella tutkijat loi-

vat sosiaalisen median strategioiden kehittymisen mallin, jossa on kolme vaihetta: Aloitus, levittä-

minen ja vakaus. Suunniteltaessa sosiaalisen median strategioita yrityksien tulisi valita heille so-

veltuvin kohderyhmä, jonka kanssa halutaan toimia. Tämän lisäksi yritys tulisi tehdä valinnat yri-

tykselle soveltuvista sosiaalisen median kanavista. Tutkimuksiin osallistuneissa yrityksissä sosiaa-

lisen median markkinointi aloitettiin, ennen kohderyhmän tai kanavien valintaprosessi. Levittämi-

sen vaiheessa yrityksen tulisi määritellä sosiaalisen median strategian tavoitteet, sosiaalisen median

käytänteet ja minkälaiset resurssit yritykselle on sijoittaa sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Va-

kauden vaiheessa yritys tarkkailee sosiaalisen median käytänteitä ja tuloksia, sekä keskittyy sosi-

aalisen median sisällön tuottamiseen ja uudistamiseen. Edellä mainittua sosiaalisen median strate-

gian mallia voidaan käyttää muodostaessa uusia sosiaalisen median strategioita tai muokatessa jo

olemassa olevia sosiaalisen median strategioita. Tutkimuksen strategista kaaviota voidaan käyttää

myös tarkastuslistana yrityksien toiminnalle sosiaalisessa mediassa ja yrityksien sosiaalisen me-

dian strategioiden kehittymiselle. Suunnitelmallisuus on avainasemassa, kun mietitään sosiaalisen

median strategioiden rakentumista. Hyvällä ja huolellisella valmistautumisella on mahdollisuutta

turvata, että sosiaalisen median hyödyntämisestä saadaan hyödynnettyä siihen asetetut taloudelliset

panostukset.

2.6 Sosiaalisen median analysointi

McCann ja Barlow (2015) mukaan sosiaalisen median kanavien seurantaan analyyttisesti on tar-

jolla useita ohjelmisto. McCann ja Barlow (2015) mukaan sosiaalisen median kanavat tarjoavat

usein analysointiohjelmiston sosiaalisen median kanavien seurantaan. Esimerkiksi Facebook tar-

joaa Facebook Analytics nimisen ohjelmiston, jonka avulla voi seurata yrityksen Facebook sivun

seuraajien toimintaa. Myös Google tarjoaa analysointiohjelmiston, jonka avulla voidaan seurata

esimerkiksi, kuinka useasti yrityksen nimi tai tuote on mainittu keskusteluissa. McCann ja Barlow

(2015) mukaan yrityksen tulee valita sellainen analysointityökalu, johon voidaan asettaa yrityksen

20

haluamat raja-arvot. Tällä tavoin yritys voi varmistua, että yritykselle kertyy aineistoa yrityksen

tarvitsemista asioista ja sosiaalisen median kehittymistä voidaan seurata luotettavasti.

Fan ja Gordon (2014) mukaan sosiaalisen median analysointia voidaan havainnollistaa seuraavan

kuvion mukaisesti:

Kuvio 3. Sosiaalisen median analysoinnin vaiheet (Fan & Gordon, 2014)

Sosiaalisen median analyysin mallissa, jonka Fan ja Gordon (2014) esittelevät, ensimmäinen vaihe

on haltuunotto. Tässä vaiheessa sosiaalisen median aineistoa kerätään eri sosiaalisen median kana-

vista. Aineistoa voidaan kerätä yrityksen toimesta tai yrityksen tilaamana ulkopuolisen palvelun-

tarjoajan toimesta. Ymmärrys vaiheessa aineistosta poistetaan analyysin kannalta turha aineisto.

Aineisto voidaan havaita esimerkiksi data – analytiikan avulla. Esitys vaiheessa analyysin havain-

not yhdistetään ja muokataan helposti tulkittavaan muotoon.

Batrinca ja Treleaven (2015) toteavat, että sosiaalisen median tarjoama tieto ja aineisto kertovat

yksityiskohtaista tietoa sosiaalisen median käyttäjästä. Sosiaalista mediasta saatava tieto auttaa ym-

märtämään yksittäisiä henkilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä. Sosiaalisesta mediasta saatava aineisto voi-

daan kirjoittajien mukaan jakaa seuraavasti: tietokannat, reaaliaikainen seuranta, käsittelemätön

Haltuunotto

•Aineiston kerääminen eri lähteistä

•Aineiston esikäsittely

•Aineiston olennaisen osuuden selvittäminen

Ymmärrys

•Turhan aineiston poistaminen

•Analyysien toteuttaminen, kuten trendianalyysi ja sosiaalisen verkoston analyysi

Esitys

•Tulosten yhteenveto ja arviointi

•Tulosten esittäminen

21

aineisto, käsitelty aineisto ja analysoitu aineisto. Tietokantojen avulla saadaan analysoitua suuria

määriä aineistoa samalla kertaa. Reaaliaikaisessa seurannassa voidaan seurata esimerkiksi sosiaa-

lista mediaa ja uutisportaaleja. Käsittelemätön aineisto on kerättyä aineistoa, jota ei ole käsitelty

analyysissä. Käsitelty aineisto on jo valmisteltu analyysiin. Aineistosta on poistettu esimerkiksi

virheet ja puutteelliset tiedot. Analysoitu aineisto on aineistoa, joka on käsitelty ja analysoitua.

Analysoitua aineistoa voidaan käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena luotettavasti.

Batrinca ja Treleaven (2015) mukaan sosiaalisen median analysointiohjelmat voidaan jakaa kah-

teen eri ryhmään. Ryhmät ovat uutisportaalit ja sosiaalisen median kanavien seuranta. Uutispor-

taalit ovat palveluita, jotka tarjoavat yhteenvetoja esimerkiksi uutisvirrasta. Palvelut lukevat, ana-

lysoivat ja tulkitsevat uutissivustoja yrityksen näkökulmasta ohjelmistot voidaan ohjelmoida tark-

kailemaan yrityksen mainitsemista uutisissa ja onko yrityksestä kirjoitettu positiiviseen vai nega-

tiiviseen sävyyn. Lisäksi ohjelmistojen avulla voidaan analysoida, kuinka usein yritys mainitaan

uutisvirrassa ja mainitaanko yritys esimerkiksi otsikoissa. Toisena ryhmänä kirjoittajat mainitsevat

sosiaalisen median kanavien tarjoamat analysointiohjelmat, jotka tuottavat aineistoa eri sosiaalisen

median kanavista yrityksen käyttöön. Ohjelmistojen avulla voidaan käsitellä suuria määriä aineis-

toja. Analysointiohjelmien avulla voidaan esimerkiksi seurata yrityksestä käytävää sosiaalisen me-

dian keskustelua. Ohjelmat soveltuvat erityisesti brändin tai tuotteiden seuraamisen sosiaalisessa

mediassa. Analysointiohjelmien avulla saadaan tarkemmin lisätietoa, mitkä asiat ovat vaikuttaneet

esimerkiksi yrityksen brändin kehittymiseen. Sosiaalisen median analyysin tärkein vaihe on ana-

lyysistä esiin nousevien asioiden ymmärtäminen ja eteenpäin vieminen. Vain tällä tavoin yritys voi

hyötyä analyysi prosessiin käytetyistä voimavaroista. On myös tärkeää, että analyysiä toteutetaan

säännöllisesti ja riittävällä aikavälillä. Tällä tavoin voidaan varmistua siitä, että sosiaalisen median

kanavissa tapahtuviin asioihin voidaan reagoida nopealla aikavälillä.

2.7 Sosiaalinen media ja asiakas

Grégoire, Salle ja Tripp (2015) tuovat esille sosiaalisen median kanavat asiakaspalautekanavana.

He jakavat asiakaspalautteen antamisen ja hoitamisen kuuteen eri tyyppiin. Ensimmäisessä palaut-

teenantamisen vaiheessa asiakas laittaa palautetta yritykseen ja yritys reagoi tähän nopeasti. Pa-

lautteen antaminen voi tapahtua esimerkiksi Facebookin kautta. Näissä tilanteissa on tärkeää, että

yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaan antamaan negatiiviseen palautteeseen ja näin asiakas

22

saadaan tyytyväiseksi. Seuraava vaihe on tulos ensimmäisen vaiheen hyvästä hoitamisesta. Hyvän

palvelun kautta asiakas jakaa ajatuksensa sosiaalisen media kautta ja näin yritys saa positiivista

julkisuutta sosiaalisessa mediassa. Kolmannessa ilmiössä asiakas ei ole yhteydessä yritykseen pa-

lautteen osalta vaan julkaisee negatiivisen palautteen oman sosiaalisen median kautta. Näin yrityk-

sen on vaikea reagoida palautteeseen, koska sitä ei ole kohdistettu yrityksen sosiaalisen median

kanaviin. Neljäs vaihe on, kun henkilö käyttää ulkopuolista apua, kun hän haluaa tehdä valituksen

yrityksen toimintatavoista. Tällöin asia voi saada suuren julkisuuden ennen kuin asia on edes yri-

tyksen tiedossa. Viidennessä vaiheessa asiakas voi kokea tulleensa väärinkohdelluksi ja tästä

syystä haluaa mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta yritykselle. Näissä tapauksissa asia-

kas voi tahallisesti korostaa asioita, jotka eivät toimineet asiakaskohtaamisessa ja näin yritykselle

voi aiheutua suurta imagollista vahinkoa. Kuudes vaihe on, kun kilpaileva yritys ottaa hyödyn

toisen yrityksen huonosti hoidetuista sosiaalisen median tapahtumista. Edellä mainitut esimerkit

osoittavat kuinka tärkeätä on, että yrityksellä on selkeä strategia sosiaalisen media toimintatavoista.

Kohli, Suri ja Kapoor (2015) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisen median markkinointiin ja

brändäykseen liittyen. Kohli, ym. (2015) mukaan kommunikointi yrityksien ja asiakkaiden välillä

on kehittynyt seuraavan mallin mukaisesti:

Perinteinen markkinointiviestintä:

Asiakas 1

Markkinoija

Asiakas 2

Sosiaalisen median markkinointiviestintä:

Asiakas 1

Markkinoija

Asiakas 2

23

Kuvio 3. Kommunikaation muodot (Kohli, ym. 2015)

Kohli, ym. (2015) mukaan kuviot osoittavat kuinka markkinointi on siirtynyt suorasta yrityksen

markkinointiviestinnästä, yrityksen ja asiakkaiden yhdessä rakentamaan viestintää. Kohli, ym.

(2015) mukaan viestintää on nykyisin tarkemmin suunniteltua.

Kohli, ym. (2015) mukaan sosiaalisessa mediassa on tärkeää, että yrityksen ja asiakkaiden välille

rakentuu emotionaalinen yhteys. Kohli, ym. (2015) mukaan emotionaalinen yhteys on yrityksen

kannalta taloudellisesti kannattava. Kohli, ym. (2015) tuovat myös esille kuinka tärkeätä yrityksen

on reagoida sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun yritykseen liittyen. Näin sosiaalisessa

mediassa viestiville henkilöille tulee tunne, että heidän palautteeseen ja asiointiin reagoidaan.

Kohli, ym. (2015) tuovat esille asiakkaiden mukaan ottamisen ja huomioinnin nykyajan sosiaalisen

median markkinoinnissa. Kohli, ym. (2015) mukaan asiakkaiden sitouttaminen sosiaalisessa me-

diassa on tärkeää yrityksen brändin kehittämisessä.

Malthouse, Hanlein, Skiera, Wege ja Zhang (2013) ovat toteuttaneet tutkimuksen koskien asiak-

kuuksien hallintaa ja kuinka yrityksien tulee muokata asiakkuuksien hallintaprosesseja sosiaalisen

median yleistyessä. Vanhassa asiakkuuksien hallinnan mallissa asiakkaat on nähty yrityksen kan-

nalta tuottavana, kun asiakas käyttää yrityksen palveluita.

Malthouse, ym. (2013) esittelevät nyt uuden sosiaalisen asiakkuuksien hallinnan mallin, jossa asi-

akkaan arvo yritykselle tulee useiden eri kanavien kautta, ei vain kuluttamalla yrityksen palveluita.

Malthouse, ym. (2013) kirjoittavat asiakkaan sitouttamisesta yrityksen toimintaan. Kirjoittajat tuo-

vat esille kaksi erilaista sitoutumisen tasoa. Ensimmäisessä tasossa asiakas seuraa yrityksen sosi-

aalisen median kanavia ja reagoi mahdollisesti niihin. Ensimmäisen tason asiakas ei kuitenkaan ole

aktiivinen yrityksen suuntaan. Malthouse, ym. (2013) mallin mukainen toisen tason asiakas on taas

huomattavasti aktiivisempi. Toisella tasolla ihmiset esimerkiksi jakavat käyttökokemuksia tuottei-

siin liittyen ja kirjoittavat arvosteluja yrityksen palveluista tai tuotteista. Malthouse, ym. (2013)

mukaan molemmat sitoutumisen tasot ovat tärkeitä yrityksen päätöksenteossa. Kun asiakas saa-

daan reagoimaan yrityksen toimintaan sosiaalisessa mediassa, on yrityksellä myös tällöin mahdol-

lisuutta suunnitella toimintaa sosiaalisten kanavien kertoman informaation perusteella. Sosiaalisen

median kanavien palautetta voidaan myös hyödyntää perinteisen markkinoinnin suunnittelussa.

24

Malthouse, ym. (2013) mukaan esimerkiksi sosiaalisen median kanavista saatava aineistoa voidaan

hyödyntää suunniteltaessa yrityksen seuraavien vuosien tuotevalikoimaa.

Malthousen, ym. (2013) mukaan perinteisesti asiakkuuksienhallinnan tarkoituksena on ollut mi-

tata, kuinka paljon asiakas tuo rahallista tuloa yritykselle. Uuden asiakkuuden hallintamallin kautta

on tullut muutos, jossa asiakkaan tuottama arvo nähdään yritykselle muutenkin kuin rahallisen pa-

nostuksen kautta. Uudessa asiakkuuksien hallinnan mallissa tuodaan esille muun muassa asiakkai-

den palautteiden antama arvo ja asiakkuuden arvo asiakkaalle. Mitä asiakas siis hyötyy asiakkuu-

desta yrityksen kanssa. Malthouse, ym. (2013) käyttää termiä jaetut arvot. Esimerkiksi tapauksessa

asiakas saa tietoonsa uudesta tuotteesta ja antaa yritykselle siitä palautettu. Tällä tavoin sekä yritys,

että asiakas hyötyvät suhteesta. Näin ollen myös yrityksen on helpompi kehittää tuotteitaan, kun

palaute on nopeasti saatavilla sosiaalisen median kanavien kautta.

Berthon, ym. (2012) tuovat esille sosiaalisen median luoman luovan asiakkaan termin. Luova asia-

kas on Berthon, ym. (2012) mukaan asiakas, joka tuottaa aktiivisesti sisältöä sosiaalisen median

kanaviin. Yrityksen kannalta luova asiakas on erittäin arvokas, koska hänellä on paljon seuraajia

sosiaalisessa mediassa, joten hänen viestinsä ja toimintansa tavoittaa paljon ihmisiä erilaisissa so-

siaalisen median kanavissa. Yrityksen näkökulmasta on tärkeää, että luovat asiakkaat saadaan rea-

goimaan organisaation sosiaalisen median viestintään.

Berthon, ym. (2012) tuovat myös esille viisi perusolettamusta, mitä sosiaalisen median markki-

noinnissa tulisi huomioida:

1. Sosiaalinen media on toiminto, johon vaikuttaa kohdemaan teknologia, kulttuuri

ja hallinto.

2. Paikalliset tapahtumat leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle.

3. Paikalliset aiheet tai ongelmat leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle.

4. Luovan ihmisen sosiaalisen median toiminnot saavat vaikutteita kohdemaan tek-

nologista, kulttuurista ja hallinnosta.

5. Teknologiat ovat historiaan sidottuja. Tästä kertoo se, että eri maissa teknologian

asteet voivat vaihdella paljon.

25

Berthon, ym. (2012) mukaan luova asiakas on asiakas, joka omaksuu ja muokkaa yrityksen tuot-

teita ja palveluita. Luova asiakas jakaa tuotoksiaan myös sosiaalisen median kautta ja täten voi

saada paljon näkyvyyttä pienessä ajassa. Luova asiakas voi olla uhka tai mahdollisuus yritykselle.

Mikäli asiakas esimerkiksi muokkaa yrityksen tuottamaa laitetta ja jakaa sen tietoa sosiaalisessa

mediassa, voi tästä tulla yritykselle suuria vahinkoja. Toisaalta taas luova asiakas voi kehittää jotain

täysin uutta yrityksen tuotteesta. Tällainen tilanne voi mahdollistaa yrityksen markkinoivan luovan

asiakkaan tekemää tuotetta esimerkiksi ympäristöystävällisyydellä.

2.8 Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet

Dahnil ym. (2014) toteavat, että suurimpia esteitä sosiaalisen median käyttöönotossa pk – yrityk-

sien markkinointiin ovat muun muassa pk – yrityksien taloudelliset resurssit. Resurssien vähyyden

johdosta esimerkiksi sosiaalisen median omaksuminen markkinoinnin työkaluksi on vaikeaa. Dah-

nil, ym. (2014) tuovat myös esille organisaation johdon sitoutumisen sosiaalisen median käyttöön

ja käyttöönottoon. Koko organisaatiolle tulee tällöin viestin, että yritys on ottanut sosiaalisen me-

dian kanavat aidosti käyttöön. Tutkimukseni kohdistuu sosiaalisen median kanavien käyttöönot-

toon pk - yrityksissä ja kuinka resursseja ohjataan sosiaalisen median kanavien hallintaan.

Taiminen ja Karjaluoto (2015) mukaan sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan markkinoin ja

bränditietoisuuden kasvattamisessa. Yrityksien ylläpitämät blogit ovat tuoneet mukaan mahdolli-

suuden kertoa tarkemmin yrityksen arvomaailmasta ja arjesta. Aiempien tutkimuksien mukaan so-

siaalisen median tuoma työmäärä on koettu rasitteeksi monessa pk – yrityksessä. Taiminen ja Kar-

jaluoto (2015) mukaan sosiaalisessa mediassa uskolliset asiakkaat ovat yritykselle myös taloudel-

lisesti kannattavia.

Dehghani ja Tumer (2015) toteavat kuinka sosiaalisen median avulla yritykset voivat lisätä brän-

dinsä tunnettavuutta. Dehghani ja Tumer (2015) keskittyivät tutkimuksessaan siihen, kuinka eri-

laisia sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää yrityksien brändin kehittä-

misessä. Dehghani ja Tumer (2015) mielestä esimerkiksi erilaiset keskustelufoorumit ovat hyvä

tapa kehittää brändiä ja yrityksen tunnettavuutta.

26

Del Giudice, Caputo ja Evangelista (2016) ovat toteuttaneet tutkimuksen sosiaalisen mediasta pää-

töksenteon prosessissa. Del Giudice, ym. (2016) tuovat esille sen, että sosiaalisen median kautta

esimerkiksi asiakkailla ja osakkeenomistajilla on mahdollisuus saada tietoa yrityksen tekemistä

valinnoista. Kun tietoa on helposti saatavilla, on yrityksen vastuuhenkilöiden otettava helpon tie-

don saatavuus huomioon päätöksenteossa. Del Giudice, ym. (2016) tuovat esille myös, että yrityk-

sien tulisi siirtyä päätöksentekoprosessia organisaation sisäisestä prosessista organisaation ulkoi-

siin prosesseihin. Tällöin sosiaalisesta mediasta tuleva palaute voidaan hyödyntää paremmin yri-

tyksen päätöksenteossa.

Del Giudice, ym. (2016) nostavat esille neljä pääteemaa sosiaalisen median hyödyntämisessä yri-

tyksen päätöksentekoprosessissa.

Teemat ovat:

1. Julkaiseminen

2. Jakaminen

3. Keskustelu

4. Verkostoituminen

Julkaisemissa yritys pääsee hyödyntämään sosiaalisen mediaa tiedottamiseen. Del Giudice, ym.

(2016) mukaan julkaiseminen avulla saadaan jaettua tietoa helpommin yrityksen sidosryhmille.

Samalla myös yrityksen yrityskuva muuttuu avoimemmaksi, kun yritys jakaa tietoa helposti saata-

viin kanaviin. Avoin tiedottaminen kuvastaa myös yrityksen avointa päätöksentekoprosessia yri-

tyksen sidosryhmille.

Del Giudice, ym. (2016) jakamisessa yritys voi jakaa informaatiota ja hyödyntää sosiaalisesta me-

diaa esimerkiksi yrityksen sisäiseen viestintään. Tällöin tiedonkulkua voidaan nopeuttaa ja työnte-

kijöiden mahdollisuutta reagoida nopeasti muutoksiin parantaa. Tämän lisäksi yrityksen johto voi

tarkkailla, mitä yrityksestä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja käyttää myös tätä tietoa päätöksenteon

tukena.

Del Giudice, ym. (2016) mukaan keskustelu kuvastaa sitä, kuinka eri tahot keskustelevat samasta

aiheesta. Keskustelua voidaan käyttää päätöksenteon tukena, esimerkiksi jos yritys suunnittelee

27

muutoksia organisaation tuotteisiin tai palveluihin. Asioita voidaan testata keskusteluissa ja näin

ollen hyödyntää saatuja tuloksia päätöksenteossa.

Del Giudice, ym. (2016) mukaan sosiaalinen media luo uuden ympäristön verkostoitumiselle.

Käyttäjällä on mahdollisuutta verkostoitua hyvinkin erilaisiin keskusteluihin. Giudice, ym. (2016)

mukaan on yrityksen päättäjien olisikin syytä keskittyä juuri heidän toimialaansa liittyviin kana-

viin. Näin he pääsevät kuulemaan toimialan uusimmat trendit ja tällä tavoin toteuttamaan muutok-

sia heidän omassa organisaatiossaan. Verkostoituminen luo myös kustannustehokkaan mallin uu-

sien ilmiöiden seurantaan.

Del Giudice, ym. (2016) mukaan sosiaalinen media mahdollistaa yrityksille kilpailuetua, kun asia-

kas saa helposti tietoa yrityksestä ja sen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Kustannustehok-

kuutta, kun voidaan tavoittaa suuria ihmismääriä pienin taloudellisin panostuksin. Markkinoinnil-

lisesti valmiimpien tuotteiden julkaisua, kun tuotteita päästää kehittämään ja markkinoimaan yh-

dessä asiakkaiden kanssa. Näin tuotteelle saadaan luotua kysyntä jo sen kehitysvaiheessa.

McCann ja Barlow (2015) tuovat esille sosiaalisen median taloudelliset hyödyt pk – yrityksille.

Heidän tutkimuksensa kohdistuu sosiaalisen median markkinointiin sijoitetun pääoman tuottoon

pk – yrityksissä. Sosiaalisen median yleistyminen pk – yrityksien markkinoinnissa tulisi lisätä

myös yrityksien mielenkiintoa seurata sosiaalisen median markkinointiin käytetyn pääoman tuot-

tavuutta. McCann ja Barlow (2015) korostavat tutkimuksessaan suunnittelun tärkeyttä pk -yrityk-

sien sosiaalisen median markkinoinnissa. McCann ja Barlow (2015) mukaan yrityksellä tulee olla

suunnitelma uuden sosiaalisen median kanavan käyttöönotosta ja seurannasta. Näin voidaan var-

mistua kanavan käyttövaiheessa, että sosiaalisen median kanavan seurantaan on varauduttu. Pk –

yrityksien tulee ymmärtää liiketoimintaympäristöä ja markkinoinnin päämäärät tulevat olla sel-

villä. Kun halutut tavoitteet markkinoinnin osalta ovat selvillä, on taloudellinen seuranta myös

sosiaalisen median markkinoinnin osalta helpommin toteutettavissa.

28

McCann ja Barlow (2015) esittävät seuraavan kaavion sosiaalisen median suunnitteluun toteutta-

miseen ja sijoitetun pääoman tuoton seuraamisen sosiaalisessa mediassa:

Kuvio 4. Sijoitetun pääoman mittaaminen sosiaalisesta mediasta (McCann & Barlow, 2015)

Karimi ja Naghibi (2015) ovat tutkineet sosiaalisen median markkinoinnin tuomia mahdollisuuksia

ja etuja pk - yrityksille. Karimi ja Naghibi (2015) toivat artikkelissa esille, että sosiaalinen media

mahdollistaa markkinoinnin pk – yrityksille taloudellisesti pienillä resursseilla ja esimerkiksi yri-

tyksen brändin tunnettavuutta voidaan kasvattaa pienin taloudellisin panostuksin. Sosiaalinen me-

dia mahdollistaa esimerkiksi nopean reagoinnin asiakaspalautetilanteisiin ja tätä kautta positiivisen

yrityskuvan luomiseen. Karimi ja Naghibi (2015) painottavat, että tulevaisuuden tutkimuksia tulisi

kohdistaa juuri pk – yrityksien suuntaan, jolloin saadaan parempi ymmärrys siitä, kuinka sosiaali-

sen median käytännöt hoidetaan pienemmissä yrityksissä.

Arviointivaihe

Lyhytaikaisten hyötyjen arviointi Pitkäaikaisten hyötyjen arviointiSijoitetun pääoman tuoton

arviointi

Toteutusvaihe

Sosiaalisen median kanavien valinta

Sosiaalisen median analysoinnin toteutus

Laadulliset mittarit sosiaalisen median analysointii

Määrälliset mittari sosiaalisen median analysointiin

Suunnitteluvaihe

Tavoitteiden muodostaminen Tavoitteiden määrittäminen Mittauksien hahmottelu

29

Malthouse, ym. (2013) tuovat esille myös, kuinka yritys voi kerätä aineistoa eri sosiaalisen median

kanavista tukeakseen ja kehittääkseen liiketoimintaansa. Yritykset pyrkivätkin keräämään mahdol-

lisemman paljon aineistoa liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Sosiaalisen median kanavien tar-

joama aineisto on yrityksille tärkeätä, joten sen keräämiseen pyritään kehittämään yhä parempia

työkaluja. Uuden aineiston tuoma haaste on kerätyn aineiston analysointi. Malthouse, ym. (2013)

mukaan kerätyn aineiston analysointi voi olla vaikeaa, koska vastaavaa aineistoa ei ole ollut aiem-

min saatavissa. Yrityksien yksi haasteista onkin aineiston huolellinen analysointi ja aineiston tie-

don hyödyntäminen yrityksen päätöksenteossa.

30

3 METODOLOGIA, AINEISTO JA ANALYYSITAPA

3.1 Tutkimuksellinen lähestymistapa

Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen aineistoa voi-

daan hankkia haastattelujen, havainnointien, kyselyiden ja kirjallisuuteen pohjautuvan tutkimuksen

kautta (Tuomi & Sarajärvi 2009, 71). Eriksson ja Kovalainen (2016, 82 – 83) tarkentavat, että

laadullisen tutkimuksen aineisto on aineistoa, joka ei ole numeerista ja sitä ei alkuperäisessä muo-

dossa voida suoraan mitata numeerisesti.

Laadullisen tutkimuksen haastattelut voidaan jakaa kolmeen kategoriaan. Kategoriat ovat: loma-

kehaastattelu, puoliavoimet kysymykset eli teemahaastattelu ja syvähaastattelu. Lomakehaastatte-

lussa haastattelutilanteet ovat samanlaisia ja kysymykset kulkevat kysymyslomakkeen mukaisesti.

Teemahaastattelussa haastattelija on valinnut teemat, joiden ympärille keskustelu rakennetaan.

Tästä johtuen jokainen haastattelutilanne voi olla erilainen. Teemahaastattelu antaa myös haasta-

teltavalle mahdollisuuden kertoa vapaammin omista näkemyksistään tutkittavaan aiheeseen. Syvä-

haastatteluissa ei ole kysymyksiä tai teemoja vaan keskustelu rakentuu sen edetessä. Syvähaastat-

telussa on tärkeää, että haastattelija on varma, mihin aiheisiin hän haluaa perehtyä. (Saunders, Le-

wis & Thornhill 2009, 320 – 322.) Tutkimukseni haastattelut olivat teemahaastatteluita. Teema-

haastattelun valitsin haastattelumuodoksi, koska haastattelutilanteessa minulla oli mahdollisuus

muokata haastattelukysymyksiä keskustelun edetessä. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta laadul-

lisien haastattelujen toteuttamisesta, joten esimerkiksi haastattelun sopiva kesto oli minulle arvoi-

tus. Tutkimuksen edetessä huomasin, että haastattelun kesto on riippuvainen pitkälti juuri tutki-

mukseen osallistuneiden henkilöiden alttiudesta puheeseen. Rowley (2012) toteaa, että aloittele-

valle tutkijalle haastattelut tutkimuksen tiedonkeruun menetelmänä on turvallinen valinta. Tutki-

jalta ei vaadita niin paljon taustatietoa tai kokemusta tutkimuksen toteuttamisesta, kuin esimerkiksi

kyselylomaketutkimuksessa. Minulla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta tutkimuksen toteutta-

misesta, joten haastattelututkimus oli minulle tutkimuksen kannalta turvallinen valinta.

31

Qu ja Dumay (2011) mukaan puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu on suosituin laadul-

lisen tutkimuksen haastattelumenetelmä. Puolistrukturoidun haastattelun etuna on sen monipuoli-

suus ja muokattavuus. Kysymykset voidaan muodostaa tutkittavien teemojen ympärille ja lisäky-

symyksiä voidaan esittää tarvittaessa haastattelun edetessä. Puolistrukturoitu haastattelu mahdol-

listaa myös lisäämään ymmärrystä, kuinka asioita hoidetaan tutkittavassa organisaatiossa. Tutki-

mukseni haastatteluissa muokattavuus ja haastattelutilanteen mukauttaminen olivat tärkeässä roo-

lissa. Haastattelutilanteet olivat hyvinkin erilaisia ja tutkimukseeni osallistuneet henkilöt toivat tut-

kimukseni teemoihin hyvinkin erilaisia näkökulmia. Tutkimukseni kannalta oli tärkeää, että pys-

tyin reagoimaan kysymyksien asettelulla haastattelutilanteeseen. Haastatteluun osallistuneet hen-

kilöt toimivat ja puhuivat eri tavalla, joten kiinteä haastattelurunko ei olisi soveltunut tutkimukseni

tiedonkeruuseen. Rowley (2012) toteaa, että laadulliseen tutkimuksen haastatteluilla tutkija pyrkii

keräämään informaatiota tutkittavasta aiheesta tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä. Haastattelu-

tilanteissa kysyin myös haastatteluun osallistuneilta henkilöiltä esimerkkejä ja omia kokemuksia

aiheeseeni liittyen. Tällä tavoin pystyin laajentamaan ymmärrystäni tutkittavaan aiheeseen.

Rowley (2012) käsittelee artikkelissaan tutkimushaastatteluun ja sen järjestämiseen liittyviä seik-

koja. Haastatteluiden avulla voidaan kerätä tutkittavasta aiheesta faktoja ja ymmärtää paremmin,

kuinka asiat rakentuvat tutkittavassa kohteessa. Puolistrukturoituun haastatteluun Rowley (2012)

suosittelee 6 – 12 kysymystä tai aihetta, joiden ympärille haastattelutilanne rakentuu. Näin ollen

haastattelua voidaan tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä. Oman haastattelutilanteen rakensin

viiden pääkysymyksen ympärille. Haastattelukysymyksien muodostamisessa halusin rakentaa ky-

symyksiäni tutkimukseni pääteemojen ympärille. Tällä tavoin pyrin saamaan tukea tutkittavaa ai-

heeseen, mutta myös lisäämään ymmärrystä ilmiöistä aiheen ulkopuolelta. Tällöin tutkimukselle

saadaan hyödyllistä taustatietoa, kun kysymykset ovat myös tutkimusaiheen ulkopuolelta ja ym-

märrystä tutkittavaan aiheeseen saadaan laajemmasta näkökulmasta. Rowley (2012) toteaakin, että

haastattelun kysymykset eivät aina liity suoraan tutkimuskysymykseen, haastattelun päämääränä

on saada tutkimuksen kannalta mahdollisimman runsaasti mielenkiintoista aineistoa.

32

3.2 Aineisto ja sen kerääminen

Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Teemahaastattelu soveltui mielestäni hyvin

innovaatiojohtamisen tutkimukseen. Myös innovaatioiden kehittämisestä sosiaalisen median

kautta oli mielenkiintoista kuulla pk – yrityksien näkökulma.

Teemahaastatteluni muodostui viiden eri teeman ympärille. Teemat olivat pk – yrityksien sosiaa-

lisen median strategiat ja niiden tarkasteluvälit, sosiaalisen median markkinoinnin vaikuttaminen

yrityksen talouteen, kuka vastaa sosiaalisen median strategiosta ja kuinka pk – yritykset näkevät

tulevaisuuden sosiaalisen median markkinoinnille. Haastatteluni teemat muodostin tutkimuskysy-

myksieni pohjalta. Halusin luoda teemat, joiden avulla tutkimukseen osallistuvat henkilöt pääsivät

kertomaan tarkemmin esimerkkejä tutkittavaan aiheeseen.

Teemahaastattelun etuna on myös vapaamuotoisempi ilmapiiri kuin esimerkiksi lomakehaastatte-

lussa. Tämä antaa myös haastateltavalle tunteen, että hän voi ilmaista vapaasti omia mielipiteitään.

(Eriksson & Kovalainen 2016, 94 – 95.) Halusin luoda haastatteluissa ilmapiirin, että haastattelu

olisi mahdollisimman keskustelunomainen ja haastateltava unohtaisi tallentimen läsnäolon. Mie-

lestäni haastattelutilanteet onnistuivat hyvin ja ilmapiiri oli vapautunut.

Teemahaastattelun olettamus on, että haastateltavilla on kokemusta haastattelujen teemojen ai-

heista. Teemahaastattelu antaa siis vapauden tutkijalle ohjailla tutkimustilannetta haastatteluhet-

kellä. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 47 – 49.) Ennen haastattelua laadin vielä itselleni apukysymyksiä,

joiden avulla pystyin esittämään lisäkysymyksiä haastattelun edetessä ja varmistuin, että sain tuo-

tua esille haluamani aiheet. Lisäkysymykset käsittelivät aiheita, joita halusin tuoda esiin keskuste-

luissa (liite 2).

Tutkimukseeni osallistui viisi yritystä, jotka yhteistyöorganisaationi hankki puolestani. Yhteistyö-

organisaationi on tutkimukseni tilaaja. Sain heiltä teemahaastatteluihin osallistuvien yrityksien

vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja olin tämän jälkeen yhteydessä yrityksiin haastatteluajan sopi-

miseksi. Rowley (2012) mukaan on tärkeää, että tutkimukseen osallistuville yrityksille kerrotaan

haastattelutilanteen perustiedot. Perustietoihin lukeutuvat tutkimuksen aihe, mielenkiinnon herät-

täminen tutkimukseen, haastattelutilanteen kesto, lupa haastattelun tallentamiseen, luotettavuuden

33

takaaminen, osallistumisen hyödyt yritykselle ja haastattelijan yhteystiedot. Ensimmäisessä puhe-

lussa tutkimukseeni osallistuviin yrityksiin, kerroin tutkimukseni aiheen ja omat tietoni. Tämän

jälkeen lähetin teemahaastattelun rungon tutkimukseen osallistuvan henkilön sähköpostiin (liite 1).

Sähköpostissa oli haastattelurungon lisäksi yhteystietoni ja arvioni haastattelun kestosta. Haastat-

telutilanteessa alkaessa varmistin, että haastattelu voidaan nauhoittaa tallentimella. Tämän lisäksi

kerroin, että toimitan lopullisen työni yrityksien käyttöön. Haastattelutilanteiden jälkeen varmistin,

että äänitys oli onnistunut kuuntelemalla tallenteen alkua. Halusin varmistaa, että nauhoitus oli

onnistunut. Tarvittaessa olisin voinut heti haastattelutilanteen jälkeen tehdä muistiinpanoja, mikäli

haastattelu ei olisi onnistunut.

Haastattelut toteutettiin yhtä haastattelua lukuun ottamatta yrityksien tiloissa. Haastatteluun osal-

listui pk-yrityksen sosiaalisesta mediasta vastaavat henkilöt. Olen listannut haastattelujen perustie-

dot alla olevaan taulukkoon:

Haastattelu Haastattelu-

päivä

Haastattelun

kesto

Litteroitu ai-

neisto

Haastattelu-

muoto

Haastattelu

1

09.02.2016 26 min 58 sek 9 sivua Kasvotusten

Haastattelu

2

13.02.2016 51 min 39 sek 10 sivua Puhelinhaastattelu

Haastattelu

3


Haastattelu

4

22.02.2016 35 min 8 sivua Kasvotusten

Haastattelu

5


Taulukko 2. Tutkimuksen aineisto.

Haastattelutilanteet onnistuivat mielestäni hyvin. Sain tutkimukseni kannalta hyödyllistä aineistoa

ja koin, että haastatteluiden ilmapiiri oli vapaamuotoinen.

34

Aineistossa esiintyvät seuraavat sosiaalisen median kanavat:

- Facebook on palvelu jossa palvelun käyttäjät voivat julkaista ja tuottaa sisältöä sekä

muodostaa sosiaalisen median ryhmiä. Facebook on suosituin sosiaalisen median pal-

velu (Facebook, 2017)

- Instagram on sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät voivat julkaista tuottamaansa

sisältöä. Palvelussa voi rajata tarkoin, kenellä on oikeus tarkastella tuotettua sisältöä.

(Instagram, 2017)

- Whatsapp on viestipalvelu, jossa käyttäjät voivat kommunikoida internetin välityk-

sellä. Palvelussa on myös mahdollisuus muodostaa viestiryhmiä. (Whatsapp, 2017)

- Linkedin palvelun avulla käyttäjä voi luoda sähköisen profiilin ammatillisesta osaami-

sesta. Lisäksi palvelussa voi julkaista sisältöä tai jakaa muiden käyttäjien julkaisemaa

sisältöä. (Linkedin, 2017)

- Twitter on pikaviestipalvelu, jossa voi julkaista 140 – merkkiä sisältäviä viestejä. Vies-

tit kohdistuvat niille henkilöille, jotka seuraavat viestin lähettäjää. (Twitter, 2017)

- Youtube palvelussa käyttäjät voivat julkaista videomateriaalia. Palvelusta on mahdol-

lisuus etsiä videoita tietyillä hakusanoilla. Pääsääntö kanavan toiminnalle on, että jul-

kaistu sisältö on käyttäjän tuottamaa. (Youtube, 2017)

3.3 Aineiston analyysi

Tutkimukseni analyysitapana käytin sisällönanalyysiä. Laadullisen aineiston analyysin tarkoituk-

sena on ymmärtää tutkittavaa ongelmaa kerätyn aineiston avulla. Laadullisen tutkimuksen avulla

voidaan myös kerätä tarkkaa ja yksityiskohtaista aineistoa tutkimusongelman ratkaisemiseksi.

(Eriksson & Kovalainen 2016, 119 – 121.) Sisällönanalyysin avulla pystyin muodostamaan parem-

man ymmärryksen tutkittavasta aiheesta.

35

Laadullinen sisällönanalyysi voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: induktiiviseen, deduktiiviseen

ja abduktiiviseen. Induktiivisessa analyysissä kerättyä aineistoa lähdetään tulkitsemaan kirjallisuu-

den avulla. Deduktiivisessa tutkimuksessa tarkoituksena on, että tutkimusasettelu on rakennettu jo

aiemmin julkaistun kirjallisuuden perusteella ja tutkimuksesta saatua aineistoa verrataan jo ole-

massa olevaan kirjallisuuteen. Abduktiivisessa sisällönanalyysissä havaintoja pohjataan teorialäh-

töisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 95 – 100.) Tutkimukseni analyysi on toteutettu deduktiivisesti,

koska tutkimukseni yhteydessä olen toteuttanut kirjallisuusanalyysin. Kirjallisuuden ja hankkimani

tutkimusaineiston avulla muodostin pääteemat, joiden avulla aloitin tutkimus aineiston analyysin.

Tutkimukseni aineiston käsittelyn toteutin Kanasen (2015, 160 – 162) esittelemän mallin mukai-

sesti:

1. Litteroimalla aineiston

2. Aineistojen muokkaaminen samaan muotoon

3. Aineiston lukeminen

4. Aineiston jakaminen luokkiin

5. Aineiston analysointi

Teemahaastatteluista saatava data on analysoinnin alkuvaiheessa kirjoitettava auki eli litteroitava.

Näin päästään paremmin tulkitsemaan haastatteluista esiin nousevia ilmiöitä. Kun haastattelut on

litteroitu, on niitä myös helpompi tulkita ja analysoida. (Kananen 2015, 128-130.) Teemahaastat-

teluista saatava data on nauhoitettua puhetta, joten datan litterointi on analyysivaiheen yksi eniten

aikaa vievistä osuuksista. Litteroinnin voi myös ostaa ulkoiselta palveluntarjoajalta, mutta tällöin

tulee kiinnittää huomiota mahdollisten äännähdyksien puuttumiseen litteroidussa tekstissä. (Saun-

ders, ym. 2009, 485 – 487.)

Haastattelutilanteet nauhoitin sanelimen avulla. Haastattelutilanteen alkaessa pyysin lupaa haastat-

telutilanteen tallentamiseen ja kaikki haastatteluihin osallistuvat henkilöt hyväksyivät sanelimen

käytön. Litteroinnin tilasin litterointipalveluita tarjoavalta yritykseltä. Koen, että litteroinnin tilaa-

36

minen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta vapautti työskentelyaikaani litteroidun aineiston analyy-

siin. Litteroinnista aiheutuneet kustannukset maksoin itse. Toimitin nauhoitetun aineiston mahdol-

lisimman nopeasti litteroinnin hoitaneeseen yritykseen. Näin ollen asiayhteydet ja haastatteluti-

lanne ovat hyvin haastattelijan muistissa ja litteroidun aineiston voi tarkastaa luotettavasti, kun sen

saa käyttöön litterointiyrityksestä. Aineiston voi purkaa teemoihin haastatteluaineiston perusteella.

Tällöin litterointiin käytettävä aika ei olisi niin suuressa roolissa analyysivaiheessa. Tutkimuksien

mukaan puhutun tekstin litterointiin voi mennä kuudesta kymmeneen tuntiin puhuttua tuntia kohti.

(Hirsjärvi & Hurme 2015, 137 – 142.) Tutkimukseni kannalta koin, että on tärkeää saada keskus-

telut litteroiduksi kokonaisuudessaan. Tästä syystä valitsin tutkimukselleni sanatarkan litteroinnin.

Saatuani litteroidun aineiston haltuuni kuuntelin haastattelutilanteet ja tarkastin tällä tavoin, että

aineistosta ei ollut jäänyt puuttumaan tietoja.

Haastattelutilanteen aikana olisi hyvä pystyä havainnoimaan ja analysoimaan tilannetta. Esimerk-

kinä toistuvat tietyt ilmiöt haastattelun aikana. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 135 – 137.) Haastattelu-

tilanne oli minulle uusi ja jännittävä. Tästä syystä en juurikaan pystynyt tekemään havaintoja itse

haastattelutilanteessa ensimmäisissä haastattelutilanteissa. Haastattelut numero 4 – 5 olivat jo tu-

tumpia ja pystyin paremmin havainnoimaan myös itse haastattelutilannetta.

Aineiston luokittelussa ja tiivistämisessä teksti käsitellään tiiviimpään muotoon. Usein tästä vai-

heesta puhutaan myös koodaamisesta. Ennen koodaamisen aloittamisesta olisi hyvä tunnistaa pe-

rustermit, jotka toistuvat kirjallisuudessa. Näin asiayhteyksien rakentaminen tutkimuksen ja tutki-

musaineiston välille on helpompaa. Koodauksen alkuvaiheessa voidaan luoda koodikategoriat, joi-

hin koodit voidaan sijoittaa. (Eriksson & Kovalainen 2016, 120 – 123.) Aloitin aineistoni analyysin

tutustumalla huolellisesti litteroituun aineistoon. Luettuani aineiston useaan kertaan läpi olin tutus-

tunut aineistoon aloittaakseni aineiston analyysin.

Sisällönanalyysin aloitin muodostamalla koodirungon tutkimukseni teoriasta ja hankkimastani ai-

neistosta. Koodit muodostuivat tukemaan tutkimuskysymystäni. Koodien avulla kävin läpi hank-

kimaani aineistoa ja merkitsin koodin jokaisen tekstikappaleen viereen. Tällä tavoin käsittelin jo-

kaisen litteroidun haastattelun. Halusin saavuttaa helpommin tulkittavat aineiston, jonka avulla tu-

lososuuden esittäminen on helpompaa. Koodattuani aineiston ensimmäisen kerran huomasin, että

koodit olivat liian laajoja ja hajanaisia. Muodostin lisää tutkimuskysymystäni tukevia koodeja ja

tämän avulla sain rakennettua paremman ymmärryksen koodauksen avulla.

37

Koodattuani aineiston ryhdyin tutustumaan koodiluokkien sisältöön. Tutustuin saman koodin alla

oleviin aineistoihin ja tällä tavalla tutkin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vastaajien kesken. Tällä

tavalla pystyin tunnistamaan uuden tiedon suhteessa vanhaan ja tuomaan asioita tarkemmin esille

pro- gradu työni tulososuudessa.

Kananen (2015, 171) kirjoittaa, että aineistoa voidaan tulkita kolmella eri tavalla:

- aineistolähtöisesti

- teorialähtöisesti

- yhdistämällä aineistolähtöistä ja teorialähtöistä tulkintaa

Aineiston tulkintavaiheessa tarkoituksena on muodostaa analysointiprosessin päätteeksi tulkintoja

tutkittavasta aiheesta. Perusajatuksena on, että tutkimusta lukeva henkilö ymmärtää tutkijan teke-

mät havainnot ja miten tutkija on niihin päätynyt. On tärkeää, että laadullisessa tutkimuksessa tut-

kija tekee tulkintoja koko tutkimusprosessin ajan. Näin tutkittava ongelma selkeentyy tutkimus-

prosessin aikana. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 150 – 152.) Tulososuudessa tuon esille tarkemmin,

kuinka olen päätynyt tiettyihin lopputuloksiin.

Olen toteuttanut aineiston tulkinnan yhdistelemällä tiedonkeruussa hankkimaani aineistoa ja teo-

riakirjallisuutta. Näin olen voinut muodostaa selkeän kuvan siitä, mitä uutta tutkimukseni kuvastaa

tutkittavasta aiheesta.

Tutkimusta tehdessä on otettava huomioon myös tutkimuksen luotettavuus. Termeillä reliabiliteetti

ja validiteetti kuvataan laadullisen tutkimuksen luotettavuutta. Validiteetilla tarkoitetaan väittei-

den, tulkintojen tai tuloksien ilmaisua viitattavaan kohteeseen. Validiteetin avulla voidaan estää

virhepäätelmien tekoa. Hyvällä validiteetilla tutkija voi osoittaa, että tulokset ovat yleistettävissä.

(Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 254 – 255.)

38

Koskinen ym. (2005, 255) toteavat, että reliabiliteetti voidaan jakaa neljään eri ryhmään:

1. Kongruenssia

2. Instrumentin tarkkuus

3. Instrumentin objektiivisuus

4. Ilmiön jatkuvuus

Kongruenssialla tarkoitetaan yhdenmukaisuutta. Kuinka tiedonkeruusta saadut havainnot voidaan

varmistaa yhdistämällä haastattelut ja tilastot. Instrumentin tarkkuudella tarkoitetaan toistuvan

asian oikeellisuutta. Oikeellisuutta voidaan tutkia esimerkiksi kysymällä sama asia eri muodoissa

useaan kertaan. Instrumentin objektiivisuudella tarkoitetaan, kuinka havaintojen tekijän havaintoja

ymmärretään. Objektiivisuutta voidaan tarkastella toteuttamalla havaintoja usean henkilön toi-

mesta. Ilmiön jatkuvuudessa tutkitaan kuinka ilmiöt esiintyvät. Havainnoissa tutkimus voidaan

toistaa eri aikoina, jolloin voidaan todeta tutkittava asian ainutlaatuisuus vai tapahtuuko se usein.

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta lisääviä seikkoja ovat muun muassa aineiston huolellinen

analysointi, tutkimuksen kesto ja tutkimuksen raportointi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 140 - 144.)

Lisäksi myös esimerkiksi koodausvaiheet on hyvä dokumentoida, jolloin niihin voidaan palata esi-

merkiksi tutkimusprosessin jälkeen. Näin tehtyjä havaintoja voidaan perustella, kun työvaiheet

ovat selvästi dokumentoitu. (Kananen 2015, 353.) Olen tutkimukseni aikana tehnyt huolellista

taustatyötä varmistaakseni tutkimukseni luotettavuuden. Aikataulullisesti olen edennyt tutkimuk-

sessani rauhallisesti ja näin ollen olen pystynyt keräämään laadukasta aineistoa tutkimukselleni.

Lisäksi esimerkiksi haastatteluiden suunnitteluun käytettävää aikaa oli runsaasti, joten pystyin

suunnittelemaan teemahaastatteluni hyvin ennen haastattelutilannetta.

Tutkimuksen eettisyydessä on tärkeää myös noudattaa hyvän tieteellisen käytännön tapoja. Näihin

kuuluvat muun muassa viittauksien oikeellisuus, tutkimustulosten tarkka raportointi ja tulosten

39

huolellinen säilytys. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 132 – 134.) Tutkimuksessani olen kiinnittänyt eri-

tyistä huomiota hyvän tieteellisen käytännön tapoja. Tutkimukseni aikana olen raportoinut tutki-

mukseni havainnot mahdollisimman tarkasti.

Tutkimuksessa tarkoituksenani on esittää yritykset nimettöminä, jolloin vastauksia ei voida yhdis-

tää tiettyyn yritykseen. Onkin tärkeää, että yritykset voivat luottaa tietojen luottamukselliseen kä-

sittelyyn.

40

4 EMPIIRINEN ANALYYSI JA TULOKSET

Tässä kappaleessa tuon esille tutkimukseni tuloksia. Lainaukset haastatteluista olen eritellyt kap-

paleessa 3 esitellyn haastattelutaulukon mukaisesti.

4.1 Sosiaalisen median kanavat

Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä kaikissa oli käytössä Facebook. Muiden kanavien osalta

yrityksissä oli eroavaisuutta. Yhdessä yrityksessä ei ollut käytössään Instagram – kanavaa, muissa

yrityksissä kanava oli käytössä. Yrityksissä, joiden sosiaalisen median hoitamisen toteutti yksi hen-

kilö, oli kaksi sosiaalisen median kanavaa:

No meillä on käytännössä, Facebooki on se pääkanava. Ja sitten Instagram mitä ollaan

kehittämässä. (H1)

Meillä on ainoastaan Facebuukki ja Instagram (H3)

Me ollaan mukana Facebookissa ja sitten Linkedin – kanavassa. (H4)

Sosiaalisen median käyttöön osallistuvien henkilöiden määrä vaihteli tutkimukseen osallistuneissa

yrityksissä. Joissakin tapauksissa sosiaalisen median kanavista huolehti viestintäosasto ja toisissa

tapauksissa sosiaalisen median kanavien ylläpito oli yhden henkilön vastuulla. Tuloksista oli näh-

tävissä, että kun sosiaalisen median kanavia hoidettiin useamman henkilön toimesta, oli kanavien

määrä myös huomattavasti suurempi kuin yrityksissä, joissa sosiaalisen median kanavia hoidettiin

yhden henkilön toimesta:

Käytössä on oikeestaan Twitter, Linkedin, Facebook, Youtube, Instagram. (H5)

Käytössä oikeestaan Twitter, Linkedln, Facebook, Youtube, Instagram. (H2)

41

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa yrityksissä oli käytössä Instagram. Yrityksessä, missä

kanava ei ollut käytössä perusteltiin asiaa seuraavasti:

No joo, musta menee vähän puurot ja vellit sekaisin et koko ajan enemmän tehdään täm-

möistä markkinointia henkilökohtaiseen puoleen, et ihmiset vähän pakoilee, että sitä kautta

tai ei voi sanoo, että pakoilee mutta etsivät uusia välineitä missä sitä markkinointi ei vält-

tämättä olisi, etsivät uusia työkaluja missä piemarkkinointia ei tulisi. (H4)

Sosiaalisen median kanavien valinta

Sosiaalisen median kanavia valittiin käyttöön omien kokemuksien pohjalta ja myös ulkopuolisista

asiantuntijapalveluista saatavan palautteen ja tiedon perusteella. Toimivan johdon kokemukset

muun muassa vaikuttivat kanavien valintaan:

Kyllähän se perustuu aika paljon sitten niin tavallaan osittain omakohtaiseen kokemukseen.

Ja sit se, mitenkä asiantuntijat osaavat kertoa tästä asiasta. (H1)

Oisko kaks – kolme vuotta noita tehty, tuota Facebookia, silloin oli karmea hype päällä,

että siitä tulee yks tapa markkinoida. (H4)

Lähinnä et sopii meidän tarpeisiin juuri nämä, sit ollaan tehty kyllä joitakin kokeiluja, jol-

lain periscoplella tai aikanaan pinterestistä haettiin ett mikä tukee palveluja. (H2)

Markkinoinnin muuttumisessa oltiin myös nähty muutoksia, että markkinoinnin ilmiöissä on muu-

tos, joka on vaikuttanut kanavien valintaan:

Tuntuu et se markkinointi siirtyy ihmisiltä ihmisille, ihmisiltä yrityksille – tyyppiseen mark-

kinointiin. (H4)

Kanavien valintaa vaikuttivat myös, kuinka sosiaalinen median saadaan yhdistettyä muuhun mark-

kinointiin. Sosiaalisesta mediaa ei siis nähty erillisenä toimintona yhtiön muista markkinoinnin

kanavista:

Miten se saadaan linkitettyä muuhun markkinointiin. (H1)

42

Pk – yrityksien näkemykset uusien kanavien käyttöönotosta tai käytössä olevien kanavien muok-

kaamisen aikaväleistä vaihtelivat tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä. Eroavaisuudet yrityk-

sien toimintavoissa olivat merkittäviä:

Kyll se melkein ehkä vuosittain. (H1)

Säännöllinen tarkastelu niihin kanaviin, sitä jos ett tee säännöllisesti viikko- tai kuukausi-

tasolla niin siitä et mitään hyödy. (H4)

Me ei kyllä aikaa säästellä, vaan heti ja sellainen kokeilemisen kulttuuri onkin, et saadaan

jotain faktaa ja sitten saadaan lukuja ja tilastoja ja voidaan niiden pohjalta tehdä päätök-

siä. (H2)

Sosiaalisen median kanavien käyttöönotto

Sosiaalisen median käytön aloittamiselle oli eri tekijöitä tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä.

Yleisin tekijä käytön aloittamiselle oli tullut markkinoinnin laajentamisesta. Esimerkkinä tuotiin

esille brändin heikko tunnettavuus:

Siinä havahduttiin, että hetkine että, me ollaan loppupeleissä aika tuntematon nimi kuiten-

kin tällä alueella, pakko oli panostaa siihen, pakko nostaa sitä näkyvyyttä sille tasolle millä

se toiminnan volyymi on. (H3)

Saman vastaajan toimesta tuotiin myös esille, että yritys haluaa itse hallinnoida yrityksen julki-

suuskuvaa ja sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua:

Työntekijät ilmoittavat olevansa töissä ja sitten mietittiin, että hetkinen, jos me joka tapauk-

sessa ollaan. Nii parempi meidän on puhua omalla äänellä. (H3)

Sosiaalisen median toiminnan kannalta onkin tärkeää, että yritys pystyy itse hallinnoimaan sosiaa-

lisessa mediassa käytävää keskustelua mahdollisimman tarkoin. Tällä tavoin yritys voi tarkastella

ja suunnitella sosiaalisen median toimintaa.

43

Haastatteluissa tuotiin myös julki, että sosiaalisen median kanavassa toimimiselle tulee olla pää-

määrä ja pelkällä läsnäololla ei saavuteta tuloksia:

Ollaanko vaan läsnäolollisesti jossain kanavassa, niin pyritään erittäin paljon pääsemään

siitä pois. (H5)

Samalla toimialalla toimivien yrityksien sosiaalisen median käytöstä tiedettiin perusasiat, mutta

kilpailijoiden perusteella ei tehty valintoja sosiaalisen median kanavien valinnassa:

Kyllä me tietoisia ollaan, mitä kilpailija tekee. Seurataan paljon kilpailijoita, mutta ei

niinku, ei tähän mennessä olla sen perusteella otettu kanavaa, että ois kilpailijalla niinku

suoranaisesti. (H1)

Pk – yrityksen rajalliset resurssit tulivat esille myös kilpailijoiden sosiaalisen median käytön seu-

rannasta. Koettiin, että resurssien vähyys näkyi kilpailijoiden tehokkaassa seurannassa:

Liian vähän, pitäisi seurata huomattavan paljon enemmän, kyllähän siellä kilpailijat poh-

tivat samoja asioita, pitäisi töitä tehdä. (H4)

Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä ei oltu tehty jakoa sen välille, että tietty henkilö olisi vas-

tuussa tietystä sosiaalisen median kanavasta, mikäli sosiaalisen median kanavia hoitaisi useampi

henkilö. Sosiaalisen median kanavia päivitettiin samalla tavoin kuin käytettiin ja tietylle kanavalle

ei ollut osoitettu henkilöä hoitamaan sitä:

Kaikki lähtee ihan siitä, mitä myö halutaan saavuttaa. Ja aina niinku siitä toimenpiteestä,

mitä myö tehhään. Eli esimerkiks Twitter on semmonen, mihin kaikki saa laittaa, mitä mil-

loinkin tuntuu. Facebook vähän enemmän suunnitellumpi. (H5)

Pk – yrityksissä toimivan johdon vaikutus sosiaalisen median käyttöönottoon ja suhtautumiseen on

ollut merkittävässä roolissa ulkomaalaisten pk – yrityksien sosiaalisen median kanavien valinnassa.

Tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä myös toimivan johdon kokemukset olivat merkittävässä

44

roolissa sosiaalisen median kanavien valinnassa ja käyttöönotossa. Kysyttäessä, mikä on ollut

syynä sosiaalisen median kanavien valintaan, vastaukset pohjautuivat pitkälti hankittuun tietotai-

toon:

No kyllähän se perustuu siihen aika paljon sitten niin osittain omakohtaiseen kokemukseen.

(H1)

Sosiaalisen median kanavien käyttöönottovaiheessa tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä tutus-

tuttiin aluksi itse kanavan ominaisuuksiin ja tarvittaessa hankittiin ulkopuolista apua.

Ihan siinä tutustuu, on tutusteltu siinä samalla. Mutt se on just, et kyllä toki sitten niinku

esimerkiks Instagramii varmasti nyt tässä kevään aikana myös sitten ammattilaisten tukea

otetaan, että saahaan sinne vinkkejä. (H1)

4.2 Sosiaalisen median käyttö

Pk – yrityksen sisäinen viestintä

Pk – yrityksen sisäisen viestinnän halusin tuoda mukaan tulososuuteni, koska sosiaalisen median

käytänteistä on vaikea löytää tutkimustietoa Suomessa toimivista pk – yrityksistä. Pk – yrityksen

henkilöstöresurssit ovat yleisesti niukat, joten resurssien hallinta on avainasemassa pk – yrityksen

kilpailukyvyn kannalta. Pk – yrityksen sisäisen viestinnän välineenä sosiaalisen median kanavat

koettiin tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä hyödyllisiksi. Kanavia käytettiin esimerkiksi or-

ganisoidessa henkilöstöresursseja tai esimerkiksi yrityksen käytössä olevia työvälineitä. Sisäiseen

viestintään käytettiin Facebookia ja Whatsapp – palvelua. Tutkimukseen osallistuneiden yrityk-

sien kokemukset sosiaalisen median kanavista olivat seuraavia:

Whatsapp – ryhmäähän käytetään jonkun verran sisäiseen viestintään. (H1)

Meil on whatsapp – ryhmä viestinnän kesken, minne saadaan viestiä, jos ei voi soittaa. (H2)

45

Sit tohon sisäiseen viestintään vielä, et nyt meil on tota viime syksynä tehtiin whatsapp –

ryhmä tapahtumista, et sillä viikolla ku tapahtuma on päällä, perustettiin kyseiselle tapah-

tumalle, ketä kaikkii siihen kuuluu, ni sille oma whatsapp – ryhmä, ja sitä käytetään sen

tapahtuman ajan siihen saakka et on purku. (H2)

Onhan meillä perinteisesti Whatsapp – ryhmät, siellä tän tyyppiset on. (H4)

Sisäiseen viestintään liittyviä ryhmiä oltiin perustettu myös työntekijöiden aloitteesta ja

nähtiin, että tarve ryhmän perustamiselle oli tullut työntekijöiden arjesta. Asia nähtiin po-

sitiivisena ja työntekijöiden arkea parantavana:

Ett meillä on sit firman sisäisessä viestinnässä jonkun verran Whatsappiryhmää perustanu,

mutta se on vähän semmoinen työntekijä lähtöinen, ett sitä ei niin, kun ohjata mitenkään

firman johdon puolesta. (H3)

Sisäiseen viestintään oltiin perustettu myös ryhmä vapaamuotoiseen viestintään. Ryhmää

ei käytetty virallisena yrityksen viestintä kanavana. Haastattelussa tuotiin esille, että yrityk-

sellä voi olla myös vapaamuotoisempaa keskustelua sisäisen viestinnän kanavissa:

Meillä on vapaamuotoinen Facebook – ryhmä. Mutta siellä ei juurikaan työasioita käsi-

tellä. Se on muunlaiseen, hassut kuvat ja viestin tyyppiseen viestintään. (H2)

Sosiaalisen median kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus

Sosiaalisen median käyttö nähtiin pääasiallisesti markkinoinnin työkaluna, mutta sosiaalisessa me-

diassa ei haluta luoda kuvaa pelkästä markkinoinnista vaan enemmänkin tarinankerronnallisesta

markkinoinnista. Haastatteluiden yhdistävä tekijänä oli, että sosiaalisen median seuraaja kokisi si-

sällön miellyttävänä:

Kyllähän se on sen brändin tunnettuuden tuominen. Mutta toki halutaan tehdä sitä omalla

tavalla ja tavallaan niin kuin vältetään semmoista liikaa mainontaa. (H1)

46

Kyllä se viestiminen on tärkein, halutaan viestiä asiakkaalle meidän käyttämistä teknii-

koista, tuotteista ja palveluista. (H4)

Brändin tunnettavuuden avulla pyritään lisäämään yrityksen myyntiä ja liikevaihtoa.:

Niin jos sitä vielä syvemmälle, niin minkä takia brändin tunnettavuuden halutaan kasvat-

taa, niin on totta kai se, että niin kuin myynnin kasvattaminen. (H1)

Sosiaalisen median kanavien seuraajat

Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median kanavien seuraajien haluttiin olevan

aidosti kiinnostuneita yrityksen toiminnasta. Seuraajien hankinnassa pääpaino ei ollut vain mah-

dollisimman monen seuraajan saamiseksi:

Saadaan kiinnostusta herätettyä ja ihmisiä seuraamaan meidän kanavaa. Kyllä meillä

enemmän pietään sellaisena tiedottavana asiantuntija kanavana. (H4)

Lähtökohtana meillä on, että ne seuraajat ei oo ketä tahansa, vaan siellä on se kohderyh-

mäajattelu me halutaan, että ne ovat aidosti kiinnostuneita. (H2)

Sosiaalisen median kanavien sisältö

Sosiaalisen median eri kanavissa julkaistavassa sisällössä hyödynnettiin esimerkiksi kuvia, mutta

tekstin ulkoasu ja sisältö vaihtelivat. Kanavien yhtenäiseen sisältöön vaikuttivat muun muassa ka-

navien erityispiirteet:

No ei se hirmu paljo erilaista ole. Et pidetään tietynlainen yhtäläinen ilme kuitenkin. (H1)

Ei voi sanoa, että sitä samaa, kaikkea tekstiä ja kuvaa hyödynnetään kaikkiin kanaviin.

(H2)

Mutta kyllä niissä kanavissa on vaihtelua, et jossain Instagramissa kun on, et siinä on kuvat

mikä edellä se menee nii on tietysti kevyempää, kun Twitterissä on enemmän sitä uutis-

maista, ja Facebookissa pikkasen rennommalla otteella. (H2)

47

Haastattelussa tuotiin julki, että sisältöä muokataan kanavalähtöisesti. Pyritään tuottamaan sosiaa-

lisen median aineistoa kanavien ehdoilla:

Että ei me juurikaan sitä tehdä, että samaa tekstinpätkää, vaikka kierrätettäisi eri paikkoi-

hin. (H2)

Sosiaalisen median kanavissa järjestettiin myös kilpailuja seuraajien aktivoimiseksi ja osallista-

miseksi. Tällä tavoin saadaan sosiaalisen median kanavien seuraajia aktivoitumaan:

Ollaan yritetty, sit asiakastyytyväisyyskyselyitä ollaan toteutettu sieltä, ja sellaisia juttuja.

(H4)

4.3 Sosiaalisen median analysointi

Sosiaalisen median analyysin toteuttamiseen on tarjolla ohjelmistoja niin sosiaalisen median sivus-

tojen ylläpitäminä tai ulkopuolisen palveluntarjoajan toteuttamana. Tutkimukseeni osallistuneissa

yrityksissä aineistoa sosiaalisen median kanavista kerättiin pääasiallisesti sosiaalisen median ka-

navien tarjoamilla palveluilla. Kerätty aineisto ja sen taso koettiin riittäväksi tämän hetkiseen toi-

mintaan:

Kerran kuukaudessa viiva kerran kahdessa kuukaudessa pietään semmoisia, missä käy-

dään läpi niitä kävijämääriä ja Facebookistakin saa aika hyvin dataa sieltä kävijöistä. (H1)

Niin kun datan keräyksestä ja seuraamisesta, niin siinä on käytössä ihan Facebookin ne,

en tiedä nimeä niille, mutta taustajärjestelmät mikä kerää sitä dataa. (H3)

Ton Facebookin kansa meil on semmoinen rytmi, että kerran kuussa meillä on palaveri

missä katsotaan vähän eri näkökulmista näitä tilastoja ja asioita mitä siellä on tapahtunut,

minkä verran tykkäyksiä. (H4)

48

Tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median analyysi ja analyysien tarkastelu

muodostuvat seuraavasti:

Ei oo varsinaisesti, vaan siinähän on aika kattava kyllä, tähän asti ainakin ollu riittävä se

Facebookin oma, mikä antaa, siis tämä page manager, mikä nyt on. (H1)

Kyllä se tällä hetkellä on riittävä, ett oikeastaan se mihin me sitä dataa ollaan käytetty ni

ollaan vaan katsottu niitä volyymeja, että minkälainen päivitys toimii ja mikä aiheuttaa sitä

liikennettä ja tykkäyksiä ja reaktioita, nii n se on riittänyt, ei oikeastaan oo tullut mieleen,

että tarttes vielä sen syvällisemmin. Ett, ei meillä siihen erikseen oo mitään työkalua ole-

massa, ihan se mitä nämä alustat antavat dataa. (H3)

Sosiaalisen median markkinointiin sijoitetun pääoman tuottoa tutkimukseeni osallistuneiden yri-

tyksien mielestä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ei vielä pystytä mittaamaan luotettavasti:

Se on aika vaikea mittari mittaroida se tuotto. Enkä siihen hyvää työkalua ainakaan vielä

oo löytänyt. (H4)

Se on yhtä ja samaa markkinointia, ett ei oo laskettu sosiaalisen median käyttöön erikseen.

Et ei ole tavallaan sen suuremmin eroteltu sitä vielä. (H3)

Yhdessä yrityksessä sijoitetun pääoman tuottoa seurattiin seuraavasti. Yrityksissä toteutettiin hyvin

perinteistä ajattelua sijoitetun pääoman tuotosta. Kuinka sijoitettu euro tuo yritykselle rahaa:

Ihan sillä tasolla et, jos tähän postaukseen laitettiin 20 euroa, ett mitä sillä saatiin. Jos

kokonaisbudjetti jossakin tapahtumassa on 500 euroa, niin vahvasti seurataan mitä sillä

saa. Vahva vertailu koko ajan siihen, että mitä sillä saa perinteisessä mediassa. (H2)

4.4 Käyttäjien näkemykset sosiaalisen median tulevaisuudesta

Sosiaalisen median tulevaisuuden odotettiin kehittyvän siten, että kanavia tulee mahdollisesti lisää

ja kanavia suuntautuu myös ainoastaan yrityskäyttöön:

49

Mut se on niinku, jotenki, Facebookistahan puhuttiin monta vuotta, et se tulee hyytymään.

Ite niinku nään, et kyl se niinku Suomessa ainaki esimerkiks on ihan varmasti vahvalla

pohjalla edelleenkin ja semmonen hyödyllinen kanava. Sitten on tietysti nää Pinterestit ja

muut, mitä nuoremmilla on. Että sitten niin, kun jotenkin näitten yrityskäyttöön profiloituu

varmaan joku vielä enemmän. (H1)

Yrityksissä koettiin myös, että sosiaalisen median käyttäjät voivat luopua jonkun kanavan

käytöstä:

Missä vaiheessa sitten peruskäyttäjät rupee äänestämään jaloillaan jostakin kanavasta

pois (H1)

Sosiaalisen median sisällön nähtiin kehittyvän kohti videontuotantoa ja erityisesti tarinankerronnan

keinoin. Muutoksia yhdessä yrityksessä oltiin toteutettu jo aiempiin vuosiin verrattuna:

Esimerkiksi jätettiin radio pois nyt tältä vuodelta. Että panostetaan videon tuottamiseen ja

sosiaaliseen mediaan. Ei varsinaisesti mainostettaisi, vaan niinku oltais siellä semmoisilla

julkaisuilla, että ne vaan herättäisi kiinnostusta ja se lisäisi tunnettavuutta. (H1)

Sosiaalisen median markkinoinnista oltiin jo saatu kokemuksia videoiden osalta ja tulokset olivat

osoittaneet videoiden soveltuvuuden viestintään:

Ainakin tällä hetkellä niiku noi mitä itsellä on kokemuksia niistä päivityksistä nii, kyllä

videot vaan tuppaa enemmän kiinnostusta herättämään. (H3)

Sosiaalisen median kanavien toivottiin tulevaisuudessa mahdollistavan asiakkaan oston tekemisen

sosiaalisen median kautta:

Sieltä asiakas pystyisi suoraan tekemään kauppoja, niin siihen suuntaan se tietys pitäs

mennä jossain vaiheessa. (H3)

50

Sosiaalisen median tulevaisuudessa nähtiin myös mahdollisuus, että muodostetaan suljettuja yhtei-

söjä, joihin voidaan tuottaa ja julkaista sisältöä. Tällä tavoin voidaan kontrolloida esimerkiksi jul-

kaistavan sisällön julkisuutta:

Niin tuossa yks semmonen hyvä tulevaisuuden näkymä, et mikä on sosiaalinen media tule-

vaisuudessa. Että, kun trendi on, että siirrytään semmosiin omiin sisäisiin yhteisöihin, jo-

honka sitten mietitään ketä sinne päästetään. (H5)

Tulevaisuuden yhteistyömuodot sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median viestinnässä oltiin hyödynnetty myös joissakin yrityksissä blogikirjoituksia.

Kirjoittajina olivat toimineet yrityksen työntekijät ja yrityksen ulkopuoliset henkilöt:

Meillä vuorotellen kirjoitetaan ite. On niinku työntekijät tai ketkä tässä on mukana. Mutta

paljon aina osallistetaan siihen muita huikeita ajattelijoita tai brändejä. (H5)

Toisien yrityksien edustajat kertoivat, että tulevaisuudessa esimerkiksi yhteistyö blogi – kirjoitta-

jien kanssa on mahdollista. Blogi yhteistyön edellytyksenä nähtiin, että yrityksen oma henkilökunta

aktivoituisi kirjoittamaan blogia:

Jos saatas esimerkiks meijän avainhenkilöstö, johtoportaasta tai kuka tahansa työntekijä

tekemään jotain säännöllistä blogia, viestimään meidän toiminnasta, niin se ois jo askel

eteenpäin saatikka sit, että vois tehdä yhteistyötä ihan hyvin jonkun bloggarin kanssa. (H3)

Samaisessa yrityksessä oltiin otettu jo askeleita blogi – kirjoittajien suuntaan. Yrityksen sponso-

roimat urheilijat julkaisivat yritykseen liittyvää sisältöä:

Meill on muutama sponsoroitu urheilija, ni heidän kanssa tämä yhteistyö perustuu lähes

pelkästään siihen, että me saadaan käyttää heidän tekemää sisältöä ja he tekevät joskus

meille ihan kohdennettua sisältöä. (H3)

51

4.5 Yhteenveto tuloksista

Tässä kappaleessa kokoan yhteen tutkimukseni tuottamat tulokset. Esittelen tutkimukseni tulokset

verrattuna päätutkimuskysymykseeni ja apututkimuskysymyksiini. Aluksi käsittelen pk – yrityk-

sien sosiaalisen median käyttöä ja käytänteitä. Tämän jälkeen kuvailen pk – yrityksien sosiaalisen

median analyysiprosessia ja kuinka sosiaalisen median vastuut jakautuvat pk – yrityksissä. Lisäksi

tuon esille tutkimukseeni osallistuneiden yrityksien odotuksia ja ajatuksia tulevaisuuden sosiaali-

sen median kanavien käytöltä ja käytänteistä. Tulokset olen rakentanut toteuttamani analyysin poh-

jalta.

Pk – yrityksissä sosiaalisen median pääasiallinen käyttötarkoitus on yrityksen tunnettavuuden li-

sääminen. Haastatteluissa tuli esiin muun muassa termejä brändin tunnettavuuden lisääminen ja

yrityksen näkyvyyden lisääminen. Pääajatuksena pk – yrityksillä oli myyntitulojen eli liikevaihdon

kasvattaminen. Yhdistävänä tekijä tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä oli, että sosiaalisen me-

dian toiminnot haluttiin nähdä enemmän tarinan kerrontana, kuin puhtaana markkinointina. Halut-

tiin myös luoda kuva sosiaalisen median kanavien seuraajille, että yrityksen sosiaalisen median

kanava on enemmänkin asiantuntijakanava kuin ainoastaan markkinointiin kohdistettuna kanava.

Sosiaalisen median analyysissä luotettiin kolmessa yrityksessä sosiaalisen median kanavien tarjo-

amiin analyysin muotoihin. Analyysin tasoihin oltiin tyytyväisiä. Merkittävämpiä eroja muodostui

analyysien aikataulutuksesta. Joissakin yrityksissä tilastoja seurattiin viikoittain, toisissa esimer-

kiksi kuukausitasolla. Myös reagointi tai sosiaalisen median strategioiden tarkasteluväleissä oli

eroavaisuuksia yrityksien välillä.

Vastuuhenkilöiden määrä oli suoraan verrannollinen sosiaalisen median kanavien määrään. Mikäli

sosiaalisen median vastuuhenkilöitä oli yksi, tällöin kanavia oli käytössä kaksi. Mikäli sosiaalisen

median vastuuhenkilöiden määrä oli suurempi kuin yksi, oli kanavia myös enemmän käytössä.

Tutkimuksessa oli löydettävissä selkeä yhteys kanavien määrän ja vastuuhenkilöiden määrän vä-

lillä.

Sosiaalisen median tulevaisuus nähtiin tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä siten, että videot

tulevat voimakkaammin mukaan sosiaalisen median käyttöön. Tutkimukseeni osallistuneissa yri-

tyksissä koettiin, että videoiden avulla voidaan vielä paremmin tuoda esille yrityksen haluamaa

52

viestintää ja parantaa tarinankerrontaa. Lisäksi yrityksissä oltiin jo nyt havaittu, että sosiaalisessa

mediassa tuotetut videot olivat saaneet aikaan tekstiä enemmän reagointia.

Tulokset osoittavat selkeästi, että pk – yrityksien resurssien niukkuus korostuu sosiaalisen median

kanavien valinnassa. Kun kanavien pääkäyttäjiä oli vähemmän, myös kanavien määrä oli huomat-

tavasti pienempi. Kun taas sosiaalisen median pääkäyttäjiä oli useampi, oli myös kanavia käytössä

laajemmin.

5 KESKUSTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5.1 Yhteenveto tutkimuksesta

Tutkimukseni päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä suomalaisien pk – yrityksien sosiaalisen median

käytöstä ja käytänteistä. Tutkimukseni muut tavoitteet olivat lisätä ymmärrystä pk – yrityksien so-

siaalisen median analyysiprosessista pk - yrityksissä ja kuinka vastuuhenkilöiden määrä vaikuttaa

pk – yrityksen sosiaalisen median käyttöön. Lisäksi halusin tuoda tutkimukseni avulla uutta tietoa

siitä, kuinka pk – yritykset kokevat sosiaalisen median kehittyvän yleisellä tasolla ja lisäksi heidän

omassa organisaatiossaan. Edellä mainittujen tavoitteiden avulla halusin luoda mahdollisimman

laajan ja luotettavan kuvan pk – yrityksien sosiaalisen median käytöstä ja käytänteistä.

Tutkimukseni tavoitteet muodostuivat kirjallisuuskatsauksessa. Toteutin laajan kirjallisuuskat-

sauksen ja tällä tavoin määrittelin, mitä uutta tietoa tutkimukseni voisi tuottaa. Suomalaisien pk –

yrityksien sosiaalisen median käytöstä on saatavilla vähän tutkimusta, joten se valikoitui tutkimuk-

seni aiheeksi. Tutkimukseni aineisto koostuu Suomessa toimivan pk – yrityksen sosiaalisen median

vastuuhenkilöiden haastatteluista. Haastattelutilanne oli prosessina onnistunut ja koin, että sain

haastattelutilanteessa riittävästi tietoa tutkimukselleni. Aluksi minulla oli vaikeuksia haastattelu-

aineiston analyysin toteuttamisessa, mutta koodirungon tarkastaminen auttoi tilanteen ratkaisemi-

sessa. Analyysivaiheessa tein mielenkiintoisia havaintoja, joita vertaan olemassa olevaan tutki-

mukseen seuraavassa kappaleessa.

53

5.2 Tärkeimmät tulokset ja niiden merkittävyys

Tutkimukseni lähtökohtana oli tutkia kuinka suomalaisissa pk – yrityksissä liiketoimintoja tuetaan

sosiaalisen median avulla. Tavoitteenani oli saada uutta ymmärrystä ja tutkimustietoa aiheen ym-

pärille. Tässä kappaleessa tuon esille merkittävämpi havaintoja verrattuna jo olemassa olevaan tut-

kimukseen. Vertailukohtana käytän tutkimuksia, jotka on toteutettu ulkomailla toimiviin pk – yri-

tyksiin.

Tutkimukseeni osallistuneissa yrityksissä sosiaalisen median kanavia oli käytössä vähintään kaksi.

Kahdessa yrityksessä sosiaalisen median kanavia oli käytössä viisi. Yrityksissä, jossa sosiaalisen

median kanavia oli käytössä enemmän kuin kaksi, yhdistävänä tekijänä oli päätöksenteon nopeus.

Tarvittaessa uusia kanavia voitiin ottaa käyttöön hyvinkin nopealla aikataululla. Verrattaessa ka-

navien määrä pk - yrityksissä Ainin, Parveen, Moghavvemi ja Jaafar (2015) tutkimukseen, joissa

tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 61.4 % oli käytössään ainoastaan Facebook. Oli tutkimuk-

seeni osallistuneissa yrityksissä kanavia käytössä enemmän. Pk – yrityksen näkyvyyden kannalta

kyseessä on selkeä ero. Valinta toisen sosiaalisen median kanavasta tehdään tutkimukseni mukaan

toimivan johdon kokemuksien ja pk – yrityksen tarpeen mukaan. Tutkimuksessani sosiaalisen me-

dian markkinoinnin perusta pk – yrityksissä oli, että sosiaalisen median kanavan seuraaja kokisi

sosiaalisen median sisällön tarinan kerronnaksi, kuin puhtaaksi markkinoinniksi.

Fan ja Gordon mukaan (2014) sosiaalisen median analyysin avulla voidaan saavuttaa saavuutta

ymmärrystä sosiaaliseen mediaan sijoitetun pääoman tuottavuudesta, kuinka voidaan olla yhtey-

dessä tuottaviin sosiaalisen median asiakkaisiin ja kuinka voidaan saavuttaa paras mahdollinen so-

siaalisen median strategia. Haastatteluissa tuli myös vaikutelma, että sosiaalisen media analyysi

koettiin vielä uudeksi asiaksi. Esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottoon ei sosiaalisen median yri-

tyksissä oltu saatu vielä luotettavaa mittaria, yhtä yritystä lukuun ottamatta.

Pk – yrityksen näkivät tulevaisuuden sosiaalisen median erilaisista näkökulmista. Yhdistävänä te-

kijänä pk – yrityksien sosiaalisen median tulevaisuuden näkemykselle olivat, että videoiden tuo-

tanto tulee lisääntymään markkinoinnin keinoina. Pk – yrityksissä koettiin, että kirjoitetun sanan

vaikutusvoima tulee pienentymään, koska viestinnässä on siirrytty yhä nopea tempoisempaan ryt-

miin.

54

Julkaistujen videoiden avulla oltiin jo saavutettu pk - yrityksissä hyviä tuloksia esimerkiksi sosi-

aalisen median seuraajien aktivoinnissa. Videoiden haittapuolena nähtiin laadukkaan videotuotan-

non hinta.

5.3 Tutkimuksen arviointi, jatkotutkimusmahdollisuudet ja käytännön neuvot

Tutkimukseni päätavoite oli lisätä tietoa suomalaisien pk – yrityksien sosiaalisen median käytöstä

ja käytänteistä. Aloittaessani tutkimusprosessin, saatavilla ei ollut tutkimuksia aiheeseeni liittyen.

Haastattelujen avulla sain kerättyä luotettavan määrän aineiston analyysiprosessiin. Analysoituani

haastatteluita huomaan, että haastattelutilanteessa olisin voinut myös esittää myös enemmän lisä-

kysymyksiä haastateltavien vastauksiin liittyen. Tällä tavoin olisin voinut saavuttaa vielä runsaam-

min haastatteluaineistoa. Haastattelutilanteet olivat hyvinkin erilaisia ja tämä aiheutti haasteita

aloittelevalle tutkijalle. Aineistoa kertyi viidestä yrityksestä ja toki suurempi yrityksien määrä olisi

tarjonnut enemmän aineistoa analyysin eri vaiheisiin. Koen, että viidenkin yrityksen näkökulmat

auttavat suunniteltaessa mahdollisia jatkotutkimuksia. Arvioitaessa yrityksien määrää viisi yritystä

on Suomen pk – yrityksien määrään pieni määrä. Tutkimukseni mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi

määrällisen jatkotutkimuksen toteuttamisen.

Haastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat sosiaalisesta mediasta vastaavia henkilöitä. Tutkimusta

olisi voinut laajentaa myös laajemmin organisaation tasolle, jolloin olisin saanut paremman ym-

märryksen tutkittavasta organisaatiosta. Tutkimuksesta olisi tällöin pitänyt rajata yrityksien mää-

rää, koska aineistoa olisi tullut analysoitavaksi runsaasti. Tutkimuskysymyksien hahmottelu oli

tutkimusprosessin aikaa vievin työprosessi. Tutkimuskysymykset muuttuivat tutkimukseni aikana

analysoitaessa aineistoa ja verratessa sitä jo olemassa olevaan tutkimukseen. Tutkimuskysymyk-

sien asettelussa sain lopulta haluamani kattavuuden, mikä parantaa mielestäni työni ja tuloksien

luotettavuutta.

55

Sisällönanalyysin sain alkuvaikeuksien jälkeen suoritettua hyvin. Toteutettuani analyysiprosessin

ja havainnoituani löydettyjä tuloksia varmistuin sisällönanalyysin oikeellisuudesta tutkimuksel-

leni. Ilman yksityiskohtaista sisällönanalyysiä en olisi pystynyt tekemään vastaavia havaintoja. Si-

sällönanalyysi työvaiheena oli ehdottomasti työni haastavin osuus. Tutustuminen analyysin toteut-

tamiseen ja esimerkkien tutkimiseen antoi ymmärrystä, kuinka prosessi tulisi toteuttaa. Analyysi-

vaiheessa onnistuin löytämään tutkimukseni kannalta tärkeitä seikkoja ja huomioita.

Puhuttaessa mahdollisesta jatkotutkimuksesta kohdistuen pk – yrityksien sosiaalisen median käyt-

töön, voitaisiin sitä kohdistaa esimerkiksi business intelligencen suuntaan. Tällöin tavoin voidaan

lisätä ymmärrystä, kuinka sosiaalisesta mediasta kerättyä dataa hyödynnetään pk – yrityksissä ja

kuinka sitä analysoidaan. Mielestäni kerätyn aineiston analysointi ja ymmärtäminen ovat tärkeää

pohdittaessa sosiaalisesta mediasta saatavaa kilpailuetua. Business intelligencen avulla voidaan

myös paremmin ymmärtää, mitä pk – yritykset haluavat saavuttaa datan analysoinnilla. Halutaanko

ymmärtää mennyttä, nykyhetkeä vai ennustaa tulevia tapahtumia.

Tutkimuksessani en tuonut niinkään esille kuinka sosiaalisesta mediasta kerätty data ymmärretään

tai arvostetaan pk – yrityksissä. Kohdistamalla tutkimusta tähän aiheeseen, voidaan saavuttaa pa-

rempi ymmärrys oikeanlaisien analyysityökalujen tarpeesta ja myös kuinka tehokkaasti suomalai-

set pk – yritykset hyödyntävät sosiaalisesta mediasta saatavaa aineistoa liiketoiminnassaan.

Sosiaalinen media on nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi viestinnän työkalu. Nykyaikaiset laitteet

mahdollistavat ihmisten kommunikoinnin sijaintiin tai paikkaan liittymättä. Neuvoni tutkimukseen

osallistuneille yrityksille olisi, että sosiaalisen median hoitamiseen resursoitaisiin voimavaroja ny-

kyistä enemmän. Kilpailuedun kannalta näkyvyys yritykselle on edellytys liiketoiminnan jatkami-

selle. Myös analyysiprosessin tärkeyttä tulee korostaa. Analyysiprosessien avulla voidaan saavut-

taa yhä parempi ymmärrys sosiaalisen median toiminnasta ja ilmiöistä. Lisäksi analyysiprosessin

tulisi tapahtua mahdollisimman useasti. Tällä tavoin kerätyt datamäärät saadaan käsiteltyä nopeasti

ja ymmärretään kuinka prosessit ovat toteutuneet.

56

LÄHTEET

Ainin, S., Parveen, F., Moghavvemi, S., Jaafar, N. I., & Mohd Shuib, N. L. (2015). Factors influ-

encing the use of social media by SMEs and its performance outcomes. Industrial Management &

Data Systems, 115(3), 570-588.

Batrinca, B., & Treleaven, P. C. 2015. Social media analytics: a survey of techniques, tools and

platforms. AI & SOCIETY, 30(1), 89-116.

Baumöl, U., Hollebeek, L., & Jung, R. 2016. Dynamics of customer interaction on social media

platforms. Electronic Markets, 26(3), 199-202.

Berthon, P. R., Pitt, L. F., Plangger, K., & Shapiro, D. 2012. Marketing meets Web 2.0, social

media, and creative consumers: Implications for international marketing strategy. Business hori-

zons, 55(3), 261-271.

Chua, A. Y., & Banerjee, S. 2013. Customer knowledge management via social media: the case of

Starbucks. Journal of Knowledge Management, 17(2), 237-249.

Dahnil, M. I., Marzuki, K. M., Langgat, J., & Fabeil, N. F. 2014. Factors influencing SMEs adop-

tion of social media marketing. Procedia-social and behavioral sciences, 148, 119-126.

Dehghani, M., & Tumer, M. 2015. A research on effectiveness of Facebook advertising on enhanc-

ing purchase intention of consumers. Computers in Human Behavior, 49, 597-600.

Del Giudice, M., Caputo, F., & Evangelista, F. 2016. How are decision systems changing? The

contribution of social media to the management of decisional liquefaction. Journal of Decision

systems, 25(3), 214-226.

Durkin, M., McGowan, P., & McKeown, N. (2013). Exploring social media adoption in small to

medium-sized enterprises in Ireland. Journal of Small Business and Enterprise Development,

20(4), 716-734.

Dutot, V., & Bergeron, F. 2016. From strategic orientation to social media orientation: Improving

SMEs’ performance on social media. Journal of Small Business and Enterprise Development,

23(4), 1165-1190.

57

Effing, R., & Spil, T. A. 2016. The social strategy cone: Towards a framework for evaluating social

media strategies. International journal of information management, 36(1), 1-8.

Eriksson, P., & Kovalainen, A. 2016. Qualitative methods in business research. Sage Publications:

London.

Erixon, F. 2009. SMEs in Europe: taking stock and looking forward. European view, 8(2), 293-

300.

Fan, W., & Gordon, M. D. 2014. The power of social media analytics. Communications of the

ACM, 57(6), 74-81

Gilmore, A., Carson, D., & Grant, K. 2001. SME marketing in practice. Marketing intelligence &

planning, 19(1), 6-11.

Grégoire, Y., Salle, A., & Tripp, T. M. 2015. Managing social media crises with your customers:

The good, the bad, and the ugly. Business Horizons, 58(2), 173-182.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gau-

deamus: Helsinki.

Hirvonen, S., Laukkanen, T., & Reijonen, H. 2013. The brand orientation-performance relation-

ship: An examination of moderation effects. Journal of Brand Management, 20(8), 623-641.

Jahn, B., & Kunz, W. 2012. How to transform consumers into fans of your brand. Journal of Service

Management, 23(3), 344-361.

Kananen, J. 2015 Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Jyväskylä.

Kaplan, A. M., & Haenlein, M. 2010. Users of the world, unite! The challenges and opportunities

of Social Media. Business horizons, 53(1), 59-68.

Karimi, S., & Naghibi, H. S. 2015. Social Media Marketing (SMM) Strategies for Small to Medium

Enterprises (SMES). International Journal of Information, Business and Management, 7(4), 86.

58

Kesting, P., & Günzel-Jensen, F. 2015. SMEs and new ventures need business model sophistica-

tion. Business Horizons, 58(3), 285-293.

Kietzmann, J. H., Hermkens, K., McCarthy, I. P., & Silvestre, B. S. 2011. Social media? Get seri-

ous! Understanding the functional building blocks of social media. Business horizons, 54(3), 241-

251.

Kohli, C., Suri, R., & Kapoor, A. 2015. Will social media kill branding? Business Horizons, 58(1),

35-44.

Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vasta-

paino: Tampere.

Malthouse, E. C., Haenlein, M., Skiera, B., Wege, E., & Zhang, M. 2013. Managing customer

relationships in the social media era: introducing the social CRM house. Journal of Interactive

Marketing, 27(4), 270-280.

McCann, M., & Barlow, A. 2015. Use and measurement of social media for SMEs. Journal of

Small Business and Enterprise Development, 22(2), 273-287.

Nobre, H., & Silva, D. 2014. Social network marketing strategy and SME strategy benefits. Journal

of Transnational Management, 19(2), 138-151.

Okazaki, S., & Taylor, C. R. 2013. Social media and international advertising: theoretical chal-

lenges and future directions. International marketing review, 30(1), 56-71.

Reijonen, H., & Laukkanen, T. 2010. Customer relationship oriented marketing practices in SMEs.

Marketing Intelligence & Planning, 28(2), 115-136.

59

Renton, M., Daellenbach, U., Davenport, S. & R., James 2016. Finding fit: An exploratory look at

SME brand orientation and brand management in the New Zealand food and beverage sector. Jour-

nal of Brand Management, 23(3), 289-305.

Rowley, J. 2012. Conducting research interviews. Management Research Review, 35(3/4), 260-

271.

Saunders, M., Lewis, P., & Thornhill A. 2009 Research methods for business students. Pearson

Education Limited: Essex.

Spence, M., & Hamzaoui Essoussi, L. 2010. SME brand building and management: an exploratory

study. European Journal of Marketing, 44(7/8), 1037-1054.

Taiminen, H. M., & Karjaluoto, H. 2015. The usage of digital marketing channels in SMEs. Journal

of Small Business and Enterprise Development, 22(4), 633-651.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi: Helsinki.

Qu, S. Q., & Dumay, J. 2011. The qualitative research interview. Qualitative research in accounting

& management, 8(3), 238-264.

Wang, W. Y., Pauleen, D. J., & Zhang, T. 2016. How social media applications affect B2B com-

munication and improve business performance in SMEs. Industrial Marketing Management, 54, 4-

14.

Sähköiset lähteet

Euroopan komission määritelmä pk – yritykselle. Viitattu: 15.5.2017 http://ec.eu-

ropa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/sme-definition/

Youtube palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://www.youtube.com/yt/about/fi/

Instagram palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://www.instagram.com/about/faq/

Whatsapp palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017https://www.whatsapp.com/features/

Twitter palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://support.twitter.com/

http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/sme-definition/

http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/sme-definition/

https://www.youtube.com/yt/about/fi/

https://www.instagram.com/about/faq/

https://www.whatsapp.com/features/

https://support.twitter.com/

60

Facebook palvelun kuvaus. Viitattu: 1.6.2017. https://www.facebook.com/policies?ref=pf

Linkedin palvelun kuvaus. Viitattu 1.6.2017. https://www.linkedin.com/help/linkedin/ans-

wer/45/how-linkedin-can-help-you?lang=en

Elinkeinoelämän keskusliitto. Pk – yrityksien merkitys Suomen taloudelle. Viitattu: 15.4.2017.

https://ek.fi/materiaalipankki/tietografiikka/yrittajyys/

Tilastokeskus. Suomalaisten määrä sosiaalisen median kanavissa. Viitattu: 1.4.2017. http://tilasto-

keskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_tie_001_fi.html

https://www.facebook.com/policies?ref=pf

https://www.linkedin.com/help/linkedin/answer/45/how-linkedin-can-help-you?lang=en

https://www.linkedin.com/help/linkedin/answer/45/how-linkedin-can-help-you?lang=en

https://ek.fi/materiaalipankki/tietografiikka/yrittajyys/

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_tie_001_fi.html

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_tie_001_fi.html

61

LIITTEET (2 kpl)

LIITE 1. Haastatteluun osallistuneisiin yrityksiin sähköpostitse toimitettu haastattelurunko

1. Organisaation käytössä olevat sosiaalisen median kanavat?

2. Sosiaalisen median kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus organisaatiossa?

3. Minkälaisia haasteita sosiaalisen median käytössä on ollut?

4. Sosiaalisen median kanavien seuranta?

5. Mitä on sosiaalisen median tulevaisuus?

62

LIITE 2. Haastattelun apukysymykset

1. Käytössä olevat sosiaalisen median kanavat

a. Miksi valittu kyseiset kanavat?

b. Käyttääkö kanavia sama henkilö?

c. Minkälainen perehdytys kanavien käyttöön on annettu?

d. Kuinka päätetään uusien sosiaalisten medioiden kanavien käyttöönotosta?

2. Sosiaalisen median kanavien pääasiallinen käyttötarkoitus organisaatiossa?

a. Asiakaspalautteet, markkinointi, sisäinen viestintä, tuotekehitys, asiakkaiden

kanssa viestiminen

b. Minkä periaatteen mukaan sosiaalisessa mediassa toimitaan? Yrityksen toiminta-

suunnitelman mukaisesti vai onko organisaatiolla erillisen sosiaalisen median stra-

tegia?

c. Miten usein sosiaalisen median toimintamalleja tarkastellaan organisaatiossa

3. Minkälaisia haasteita sosiaalisen median käytössä on ollut?

a. Mistä haasteet ovat johtuneet

4. Sosiaalisen median kanavien seuranta

a. Seuraajamäärät

b. Data-analytiikka?

c. ROI?

5. Mitä on sosiaalisen median tulevaisuus

a. Mitä organisaatio haluaisi tulevaisuuden sosiaalisen median kanavalta?

b. Siirtyykö viestintä kohden sosiaalista media ja pois nykyisistä kanavista?

ITÄ SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja ......sen, kuinka tärkeätä pk – yrityksen...

Documents

Transcript of ITÄ SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja ......sen, kuinka tärkeätä pk – yrityksen...