Uljas 6/2010
28
Itä-Suomen ylioppilaslehti 2010 6 Uusi alku idässä Valtiovarainministeri Katainen, kertoo olevansa lapsenomaisen innostunut Itä-Suomen yliopistosta » 5 Uljas tarjoaa uusille opiskelijoille ja kampus-swingereille kaupunkioppaan » 12–16
description
Â
Transcript of Uljas 6/2010
Itä-Suomen ylioppilaslehti
2010
6
Uusi alkuidässä
Valtiovarainministeri Katainen, kertoo olevansa lapsenomaisen innostunut Itä-Suomen yliopistosta » 5 Uljas tarjoaa uusille opiskelijoille ja kampus-swingereille kaupunkioppaan » 12–16
Koti koko opiskeluajaksi!
joensuunelli.fiJoensuun Elli 013-223 300 Merimiehenkatu 30 80100 Joensuu
� Uljas 6 | 1. 9. 2010
Viimeisimmän vuonna 2008 tehdyn Ylioppilaiden terveydenhoitosääti-
ön korkeakouluopiskelijoiden terveys-tutkimuksen mukaan 27 prosentilla opiskelijoista on psyykkisiä ongelmia. Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentu-neeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin sekä valvominen huolien takia.
Oman tarinansa kertoo myös se, että haastatelluista opiskelijoista joka kym-menes koki opiskelualansa vääräksi. Ei väistämättä, mutta yleensä opiskelu johtaa oman alan töihin ja näin ollen on oletettavaa, että maassamme on sankka joukko ihmisiä, jotka kokevat myös työnsä vääräksi. Ihminen työskentelee useimmiten kolmasosan vuorokaudesta eli merkittävän osan elämästään, joten voitaneen oikeutetusti väittää, että merkittävä joukko ihmisiä kokee maas-samme myös elämänsä vääräksi.
Mikä sitten takaa oikean alan opis-keltavaksi? Yhteiskuntamme on ristirii-taisessa tilanteessa, kun se rinnan julis-taa ihmisen yksilönoikeuksia ja jokaisen mahdollisuutta olla oman onnensa seppä alueella kuin alueella, ja samaan aikaan se yrittää puristaa opiskelusta yhä suurempia tehoja yhä nopeammin. Suoraan lukiosta yliopistoon, ja 4,5:ssa vuodessa työelämään.
Yhtälöstä puuttuu aika. Vakio itsensä ymmärtämisen ja itsetuntemuksen syn-tymiseen ei ole selvä. Toiset tuntevat itsensä ja alansa jo ala-asteella, mutta toisille omien sisäisten tarpeiden ja ul-koisen painostuksen sekä statusarvojen ja odotusten suhde selviää vasta, kun joukkoon lyödään aikaa ja joutenoloa. Toisaalta on hyvä muistaa, että ihminen ei ole yhtäkuin ammattinsa.
Aasinsilta: Uljas ottaa tästä nume-rosta alkaen tehtäväkseen kanavoida omalta osaltaan opiskelijoita perim-mäisten kysymysten pariin. Uljas panostaa vastaisuudessa kampuskau-punkien kulttuuri- ja taidetarjonnan julkituomiseen. Kirjallisuus, kuvataide, musiikki ja teatteri tarjoavat kaikki tarinoita, jotka osaltaan voivat olla samaistumisen kohteita, tai vastak-kaista näkemystä, mutta ennen kaikkea minuuden rakentamisen osasia. Tekijät ja käyttäjät kulttuurin bakkanaaleihin, mars! Kulttuurin kerskakulutus on sallittua.
”Merkittävä joukko ihmisiä kokee maassamme myös elämänsä vääräksi.
Pääkirjoitus | Uljas linja
Kuka sinä olet?
Itä-Suomen ylioppilaslehti
PäätoimittajaJarkko Kumpulainen
044 576 [email protected]
ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427
KustantajaItä-Suomen yliopiston
ylioppilaskunta
PainopaikkaArt-Print, Kokkola
IlmoitusmyyntiValto Merta
044 576 [email protected]
KäyntiosoiteYliopistonranta 3, Kuopio
Suvantokatu 6, Joensuu
KansikuvaKuvaaja Terhi Korhonen
Humoro nigra | Uljaan selvitymispakkaus uudelle hallintojohtajalle.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen toteaa valtion pois-tuvan takavasemmalle. Vastuu on yliopistojen itsensä harteilla, mutta piikki on auki. Opiskeli-joille rahaa ei riittänyt.
Hallintojohtaja Petri Lintunen häipyy Itä-Suomen yliopistosta Tam-pereen yliopistoon. Irtisanomisia ei siellä kuulemma ole luvassa.
Riemuylioppilas Martti Sevo jakaa viisauttaan uusille opiskelijoille. Olennaista on intohimo ja sydämen sivistys. Opintoaikojen rajaamisesta hän ei tykkää.
Uljas uudisti kulttuuriosionsa. Kiinnosta-vimmat tapahtumat, ilmiöt ja teokset kootaan jatkossa näille sivuille.
Jipon pelaajille jalkapallo on elämäntapa, joka ei jätä muulle paljoa tilaa. Joensuussa on jippolaisten mukaan hyvä olla, vaikkei kaupunkilaisia jalkapallo juuri kiinnosta.
Uusi opiskelija eksyy helposti kampuskaupungin sokkeloihin ilman apua. Uljas kertoo heti alkuun, mitä kannattaa tehdä, nähdä ja hankkia.
4-5 6-7
14–19
10-11
�4–�5
�0–�1
Sisällys | Mitään?
Yöpakkasia odotellessa.Takaisin! ”Toivottavasti Lintunen ei tuo mukanaan Itä-Suo-men tapoja.
�Uljas 6 | 1. 9. 2010
UEF:n urut | Itä-Suomen yliopisto palkitsi ansioituneet
Opintotuen indeksisuoja jäi haaveeksi
Osa jää ilman asuntoa
Kesä töissä vai lomaillen? Onko energiaa aloittaa opinnot?
Henri Jolkkonenlääketiede 1. vsk.
On energiaa ja motivaatio on korke-alla intti-vuoden jälkeen. Oli fyysinen vuosi, joten hyvä päästä taas aivoja käyttämään. Olin Hannalan varuskunnassa lääkin-täaliupseerina.
Marja Alatalofarmasia, 4. vsk.
On todellakin 13 vuoden tauon jäl-keen. Aikoinaan ei loppunut energia vaan motivaatio ja siksi piti päästä välillä töihin. Näin pääsi kuitenkin käymään, että motivaatio taas löytyi.
Olli Ervastifarmasia, 3. vsk.
Olen kaikki kesät ja joulut töissä, mut-ta pyrin varaamaan aina vähintään viikon lomailuun. Tänä kesänä olin kaksi ja luulen, että ilman sitä olisi jaksaminen paljon tiukemmassa
Nyström VilleEnglannin kieli ja kääntäminen 6. vsk.
Energiaa on normaalisti. Koulun ohel-la tulee olemaan töitä, niin saa nähdä miten riittää syksyllä. Kesällä minun piti tehdä gradua, mutta isäni kuoli, joten gradu jäi.
Hanna Pulkkaohjauksen koulutus 2. vsk.
On ja ei. Energiaa on kyllä, mutta työprojekti tulee viemään sitä, opintoihin keskityn intensiivisemmin myöhemmin. Kesä meni lonkkaa vetäessä ja lo-maillessa. Kesäkuussa tein opintoja.
Juha Koikkalainenjulkisoikeus, 3. vsk,
Tosi hyvin on energiaa syksyksi. Kesällä opiskelin ja lomailin 50-50. Tein viime keväänä töitä, niin kesällä ei tarvinnut tehdä töitä ollenkaan.
Joensuu
Kuopio
- Jarkko Kumpulainen & Tuomo Majaniemi, teksti& kuvat
Pohdipa sinäkin.Gallup ” On käsittämätöntä ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että 280 000 opiskelijaa jätetään indeksin ulkopuolelle.
Yliopistojen pääomittaminen on valtion tärkeysjärjestyksessä korkealla, mutta opis-kelijalle asti ei rahavirta tahdo tyrehtymät-tä jaksaa. Opintotuki jäi valtion budjetti-esityksessä taas kerran sitomatta indeksiin, vaikka jopa valtiovarainministeri Jyrki Katainen myöntää, että se olisi hyvä idea.
”Hallituksen mielestä juuri opiskelijoi-den toimeentulon varmistaminen oli ilmei-sesti liian kallista. Samaan aikaan sidotaan kuitenkin indeksiin useita muita etuuksia, mikä tulee merkittävästi opintotuen indek-sisuojaa kalliimmaksi. On käsittämätöntä ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että 280 000 opiskelijaa jätetään indeksin ulkopuolelle”, SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala tilittää.
”Hallitus nosti opintotukea 15 pro-senttia ja vapaan tulon rajaa korotettiin enemmän kuin SYL osasi edes vaatia, joten kohtuullisen paljon on pystytty tekemään”, Katainen puolustautuu.
SYL ja SAMOK muistuttavat yhteisessä kannanotossaan, että opintotuen edellistä tasokorotusta odotettiin 15 vuotta. Sen reaaliarvo on silti edelleen alhaisempi kuin vuoden 1992 taso.
”Opintotuen koko ajan heikkenevä taso on keskeinen tekijä opintoaikojen pitene-misessä. Indeksiin sitomisella vältettäisiin jatkuva työssäkäynnin lisääntyminen opiskelutahdin kustannuksella”, SAMOK:n puheenjohtaja Simo Takanen muistuttaa.
”Syy, miksi opintotukea ei nyt voitu sitoa indeksiin oli puhtaasti taloudellinen. Voisi olla hyvä, että kaikki perusetuudet si-dottaisiin indeksiin, mutta tiedämme, että sen hintalappu kasvaa aika suureksi jo ensi vaalikaudella, jolloin meidän täytyy karsia menoja”, Katainen perustelee.
Hän muistuttaa, että indeksiin sidottiin lapsilisä ja muita perhe-etuuksia.
”Ymmärrän kritiikin oikein hyvin, mutta taloudellinen kantokyky tuli tällä kertaa vastaan. Sen sijaan opiskelijaksi pääsyä nopeutetaan ensi vuodesta alkaen uudis-tamalla opiskelijavalintaa. Läpäisyä eri koulutusasteilla pyritään nopeuttamaan. Opinto-ohjaukseen tehdään useamman miljoonan euron panostukset. Uskon, että opetusministeri Henna Virkkusen esittämillä toimilla saadaan hyviä tuloksia aikaan.”
Inflaatio tulee jatkossakin syömään opintotuen ostovoimaa ja valinta opiskelun ohessa työskentelyn ja opintolainan välillä tulee jatkossa eteen yhä useammalle. Katai-nen kannustaa ottamaan lainaa.
”Minä olen tämmöinen lainanpelkääjä, oli kyse sitten omista tai valtion lainois-ta, mutta jos ottaa kymppitonnin lainaa, nopeuttaa sillä valmistumistaan vuodella ja töihin päästyään maksaa sen nopeasti pois, on se mielestäni hyvä investointi.”
Pasi Huttunen
Joensuun kampuksella aloittavien uusien opiskelijoiden asuntotilanne on huono. Ylioppilaskunnan Joensuussa järjestämään hätämajoitukseen oli jo 23.8. mennessä ilmoittautunut yhdeksän ihmistä. Joensuun Elli ei pysty takaamaan asuntoa kaikille tarvitseville. Savonlinnassa ei hätämajoitus-ta ole tarpeen järjestää ja Kuopiossa tarve on pieni
”Edes kaikilla kaukaa, eli yli 150 kilo-metrin päästä tulevilla ei ole vielä asuntoa. Jonossa heitä on muutamia kymmeniä. Tilanne oli haastava jo viime syksynä, mutta se ei ollut mitään tähän syksyyn verrattuna”, asuntotoimistonhoitaja Minna Häyrynen kertoo.
Voimakas vuosittainen vaihtelu asun-tojen kysynnässä tekee varautumisen vaikeaksi. Tänä vuonna Joensuun tilannetta vaikeuttivat joidenkin maisteriohjelmien myöhään venyneet päätökset opiskelijava-
linnoista.Kuopaksen asukaspalvelun esimies Mer-
vi Taira arvioi, että kaikki Kuopion kampuk-sella aloittavat uudet opiskelijat saadaan majoitettua. Tällä hetkellä nyt aloittavia kauempaa tulevia opiskelijoita on jonossa vielä kymmenkunta, mutta Tairan mukaan heidät saadaan todennäköisesti majoitettua peruutuspaikkojen avulla.
”Peruutuksia tulee päivittäin”, hän sanoo.
Savonlinnassa luvataan katto pään päälle kaikille opintonsa aloittaville. Savonlin-nan opiskelija-asunnot oy jopa myi pois kaksi kohdetta, eli 72 asuntopaikkaa viime keväänä.
”Vieläkin jää tyhjiä asuntoja, mutta puo-let vähemmän kuin aikaisemmin”, SAO:n toimitusjohtaja Vuokko Mustonen toteaa.
Pasi Huttunen
4 Uljas 6 | 1. 9. 2010
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) hehkuttelee olevansa lapsenomai-sen kiinnostunut yliopistomaailman tapahtumista. Erityisesti hän kertoo intoilevansa itäsuomalaisten yliopistojen oma-aloitteisesta yhdistymisestä.
”On hyvin epätavallista, että tällaista fuusiota lähdetään tekemään oma-aloit-teisesti. Muutos aiheuttaa aina vasta-rintaa ja herättää kysymyksiä. On silti mukavampi, että on vaikeaa uudessa dynamiikassa, kuin vaikeaa vanhoissa rakenteissa”, hän toteaa.
”Yliopistojen rahoitus on ollut selkeä prioriteetti. Puhe on sadoista miljoonista
euroista ja pääomittamiseen on periaat-teessa piikki auki. Yliopistojen keräämän yksityisen rahan maksaminen kaksi ja puolikertaisena on hullu päätös, mutta uskomme, että se kannattaa.”
Yliopistoissa on nyt Kataisen mukaan keskityttävä olennaiseen ja keskitettävä resurssit ydinosaamiseen. Se tarkoittaa myös alojen karsimista.
”Yliopistot joutuvat nyt laittamaan rakenteensa sellaiseen kuntoon, että pys-tyvät ne kantamaan. Meillä on ollut vähän liian rönsyileviä yliopistoja.”
Hän korostaa, että yliopistot ovat nyt saaneet haluamansa autonomian. Sen
mukana tulee vastuu.”Kun jotain menee vikaan, niin enää ei
kannata soittaa maan hallitukselle, vaan yliopiston hallitukselle”, hän sanoo.
”Koulutukseen on satsattu Suomessa paljon, mutta siitä saatu yhteiskunnalli-nen hyöty ei ole ollut riittävä. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomesta vientiin menneiden tuotteiden hinnat ovat laske-neet trendinomaisesti. Mikä tarkoittaa sitä, että jos aiomme saada yhteiskuntaan riittävästi verovaroja, on vietävä halvem-pia tuotteita paljon enemmän tai sitten tuotettava kalliimpia, innovatiivisempia ja älykkäämpiä tuotteita, joista asiakas maksaa enemmän. Halvan massavalmis-tuksen maata Suomesta ei voi tulla.”
Yksi menestystuote voisi Kataisen mukaan olla koulutusvienti.
”Oli se totta tai tarua, niin meillä on brändi. Miksi emme käyttäisi sitä? Eräs arabimaa halusi Suomen järjestävän heille opettajankoulutuksen 100 000
opettajalle. Olisi loistavaa, jos tuollaiseen voitaisiin vastata, että totta kai.”
Yliopistoyhteistyötä Katainen kaipaa lisää erityisesti naapurimaan Venäjän ja EU-toiveikkaan Turkin kanssa. Käytän-nössä koulutusviennin käynnistämiseen tarvitaan Kataisen mukaan selkeästi osta-jamaan tarpeisiin räätälöityjä koulutuk-sia. Lisäksi EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukukausimaksut on sallittava.
”Nykyinen lukukausimaksukokeilu on liian kommervenkkinen.”
1Uutinen #
Katainen: Yliopistouudistus on fantastinen juttu!Yliopistojen on valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan nyt räätälöitävä koulutuksia myyntikuntoon ja karsittava tur-hat rönsyt oppiainevalikoimistaan. Paimentamisen sijaan val-tio avasi rahahanat. – Pasi Huttunen, teksti&kuva
Katainen painottaa, että kun yliopistoille nyt on annettu niiden vaatima autonomia, voi valtio poistua ohjaamasta ja paimentamasta. Nyt vastuu selviämisestä ja kilpailukyvyn säilyttämi-sestä on yliopistoilla itsellään.
”Kun jotain menee vikaan, niin enää ei kannata soittaa maan hallitukselle, vaan yliopiston hallitukselle - Valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
5Uljas 6 | 1. 9. 2010
Hallinnon opiskelijaedustajien määrä suhteessa opiskelijoihin on laskenut kolmasosaan siitä mitä se oli Kuopion yliopistossa.
”Kuopion yliopiston tiedekuntaneu-vostoissa istui keskimäärin yksi opiskelija 272 opiskelijaa kohden. Vastaava luku Itä-Suomen yliopistossa on 818”, Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen entinen puheenjohtaja Veli-Matti Lam-mentausta sanoo.
Laajemmin muutos näkyy Lammen-taustan mukaan opiskelijoiden täydelli-senä katoamisena valmisteluvaiheesta.
”Esimerkiksi Kuopion yliopistossa opiskelijat olivat edustettuina asioita valmistelevissa elimissä sekä laitos-, tiedekunta- että hallitustasolla. Itä-Suo-men yliopistossa istuu kyllä opiskelijoita tiedekuntaneuvostoissa ja hallituksessa. Asioihin vaikuttaminen tapahtuu kui-tenkin hyvin paljon juuri valmisteluvai-heessa. Valmisteluunkaan palauttaminen ei ole aito vaihtoehto, kun valmistelua tekevät näkymättömät virkamiehet”, hän kritisoi.
”Itä-Suomen yliopiston odotettiin tehostavan hallintoa ja tarjoavan opiske-lijoille paremman opiskeluympäristön. Käytännössä YT-neuvottelujen ja uusien koulutusohjelmien rummutuksen alle näyttää kätkeytyvän kaikkia opiskelijoita koskettava muutos. Itä-Suomen yliopis-ton hallintoa rakennettaessa ei liiemmin kuunneltu opiskelijoita, eikä etsitty olemassa olevia hyviä käytänteitä.”
Hallinnon kannalta keskeisimmän asian, eli hallintojohtosäännön valmis-telussa kaikkia ryhmiä kuultiin, mutta kaikkia ei kuunneltu. Suurimmat ongel-mat löytyvät Lammentaustan mukaan yksittäisten laitosten ja oppiaineiden tasolta. Koulutussuunnittelutoimikunta
eli Kosti , oli toimielin, jossa henkilökun-ta ja opiskelijat pystyivät kohtaamaan ja käymään tärkeää keskustelua jo valmiste-luvaiheessa ja näin ollen päätöksenteon hetkellä asia oli tuttu muillekin kuin sitä valmistelleille virkamiehille. Kosteista toivottiin yleistä käytäntöä myös Itä-Suomen yliopiston tiedekuntiin, mutta osa tiedekunnista näyttää jäävän ilman toimikuntia.
”Itsekin lääketieteellisen koulutus-suunnittelutoimikunnassa jäsenenä olleena, olen nähnyt kuinka hedelmäl-listä se on. Olen pettynyt, ettei Kosteista tullut yleistä käytäntöä, vaan päätös niiden perustamisesta jätettiin tiedekun-nille. Kaikki dekaanit eivät tietääkseni ole päättäneet niiden perustamisesta”, ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes toteaa.
Toisaalta myös tiedekuntien koon kasvamisesta johtuen tiedekuntaneuvos-tossa käsiteltävien asioiden määrä on lisään-tynyt huomattavasti, joka on osaltaan vähentänyt yksittäisiin asioihin käytettä-vää aikaa.
”Kehitys on huolestuttavaa, mutta pitää katsoa mitä tapahtuu. Täytyyhän meidän luottaa siihen, että meidät ote-taan huomioon”, Remes vetoaa.
Opiskelijaedustus on vähentynyt Itä-Suomen yliopistossa
Hallinnon opiskelijaedustus on romahtanut kolmannekseen entisestä Itä-Suomen yliopiston aloitettua. Opiskelijat on syr-jäytetty täysin asioiden valmistelusta. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes on pettynyt siitä, että koulutussuunnittelu-toimikuntia, joissa opiskelijaedustajat ja henkilökunta ovat voineet käydä tärkeää vuorovai-kutustyötä, ei velvoiteta enää yliopiston puolesta.
2Uutinen #
”Kehitys on huolestuttavaa, mutta pitää katsoa mi-tä tapahtuu.
Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus
Opiskelijakin saa nykyään sairastuaSairastaminen on nyt opiskelijalle hiukan vähemmän helvetillistä, kun Kela helpotti sairauspäivärahan hakemista. Lyhytaikai-sissa sairauksissa opiskelijan ei enää tar-
vitse lakkauttaa opintotukeaan. Vähenty-neistä opintosuorituksista saattaa joutua antamaan selvityksen, mutta ne eivät estä tuen saamista.Tärkeää
6 Uljas 6 | 1. 9. 2010
Mitä mielellä?- Odottavainen ja positiivinen olo, kun työt loppuvat ja koulu alkaa. Toivot-tavasti kesän kiireet vaihtuvat vähän rennompaan syksyyn.
Millainen olet?- Elämänmyönteinen.
Mikä sytyttää elämässä?- Tärkeät ihmiset ja harrastukset tuovat sisältöä elämään. Nautin myös kesäajasta ja auringosta, sekä kaikista uusista kokemuksista.
Haave?- Valmistuminen jonain päivänä. Myöhemmin myös onnellinen perhe-elämä.
Mitä seuraavaksi?- Haen pari koulukirjaa kirjastosta ja sitten moikkaamaan kaveria!
Onko olemassa ilmaista lou-nasta?- Ei ole. Aina siitä joku maksaa.
Syksyn ensimmäisen lounaan Uljas tarjosi luokanopettajak-si opiskelevalle Sini Vaittiselle. Kesätyöt ovat lopuillaan ja työntäyteinen kesä alkaa taittua ja vaihtua jälleen syksyiseen
kouluahertamiseen. Tämä sopii hyvin kolmatta opiskeluvuottaan Joensuussa aloittavalle Vaittiselle. Opinnoistaan pitävä Sini kertoo, että tämä opiskeluvuosi alkaa hänen osaltaan liikunnan opinnoilla, ja sitten edessä on tutustumista kirjallisuuteen tulevaa portfoliota varten.
Tiedekunta: KasvatustieteetVuosikurssi: 3. vsk.Syntymäpaikka: KuopioMotto: ”Nauti jokaisesta päivästä”Harrastukset: Lenkkeily, kuntosali ja ratsastusRuoka: Kreikkalainen salaattiPaikka: Ravintola Carelia
Tuomo Majaniemi, teksti& kuva
Sini Vaittinen Uimaretki Pielisjoella
JOENSUU Jokikadun uimaseura ui perinteisellä kesäretkellään Tuu-laakin laiturilta Honkaniemeen torstaina 12.8. Matkaa kertyi noin 4,2 km. Jokikadun uimaseura on kesällä 2009 muotoutunut Pielisjoen virtauksissa uivien avoin joukkio. ”Vesillä pitäisi olla kaikkien liikku-jien tasa-arvo”, sanoo uimari Juhana Venäläinen.
Vanhan irstailijan paluu
Uusi tarra vanhaan korttiin
KUOPIO Opiskelijakortin tarran hakijoita on ollut jonoksi Lukemalla viime päivinä. Toisin kuin on huhuttu, vanhojen opiskelijoiden ei tar-vitse uusia korttejaan UEF:in menemisen myötä. Syksyn ilmoittau-tumisaika jatkuu 15. syyskuuta saakka, johon asti vanha tarra kelpaa ruokaloissa. YTHS:llä, VR:llä ja Matkahuollossa vanhat lukukausitar-rat eivät enää syyskuussa käy.
KUOPIO Asuntomessuille porttikiellon vilauttelusta saanut Veeti-mammutti piipahti takaisin Kuopiossa elokuun alussa. Veetin vehkei-neen tuo takaisin Kuopioon Eräplus-yhtiö, joka oli asetellut mammu-tin katselemaan kohti Saaristokaupunkiin johtavaa siltaa.”Toimme Veetin takaisin osoittaaksemme, ettemme me savolaiset ole niin kateellisia, jos toisella on vähän isommat kuin itsellä, kertoo Veetin vehjevastaava Topi Kortelainen.Veeti on kiertänyt Kuopiosta karkotuksen jälkeen kesän aikana ympäri Suomen tapahtumia. Kortelaisen mukaan suunnitelmissa on huuto-kaupata Veetin kalleimpia verhonneet bokserit syksyn tullen.
Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin
Jarkko K
um
pu
lainen
Hen
na M
idd
ekeJarkko
Ku
mp
ulain
en
Itä-Suomen yliopiston hallintojohtajan tehtävästä Tampereen yliopistoon siirtyvä Petri Lintunen ei kommentoi arviota, jonka mukaan hänet palkattiin saneeraajaksi UEF:n näyttöjen perusteella.
”Ehdottomasti en”, hän vastaa kysymykseen, oletteko yliopistomaailman Raimo Sailas.
”Kokemustani haluttiin Tampereella, joten minut palkattiin, mutta jokainen yliopisto on oma yhtei-sönsä ja Tampereella toteutetaan yliopiston omaa strategiaa. En tunne tilannetta vielä niin hyvin, että lähtisin kommentoimaan. Lähden sinne odottavalla mielellä”, muotoilee Lintunen.
Tampereella edessä on rajuja rakenteellisia uu-distuksia, kun yliopistossa siirrytään school-järjes-telmään, jossa pääaineiden, laitosten ja tiedekuntien tilalle synnytetään laaja-alaisia ja poikkitieteellisiä koulutusohjelmia. Yliopistot kamppailevat Lintusen mukaan joka puolella samankaltaisissa muutospai-
neissa, mutta vastaukset haasteisiin ovat erilaisia.Myös Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli
kieltää jyrkästi, että Lintunen, olisi palkattu sanee-raajaksi. Hänen mukaansa rajuin muutos Tampereen yliopistossa on edessä oleva siirtyminen kolmi-portaisesta tutkintojärjestelmästä kaksiportaiseen. Hollin mukaan Lintunen palkattiin, koska hänellä on vahva kokemus yliopistomaailmasta.
”Me emme tarvitse saneeraajaa. Uudistusten tuoma henkilöstövähennystarve hoidetaan normaa-lin poistuman kautta. Emme ryhdy irtisanomaan”, hän linjaa.
”Toivottavasti Lintunen ei tuo mukanaan Itä-Suomen tapoja. Täällä asiat ovat sujuneet hyvin positiivisessa ilmapiirissä. Opiskelijoiden kanssa on ollut todella hyvää yhteistyötä.”
Pasi Huttunen
Lintunen ei ole mikään SailasItä-Suomen yliopistosta Tampereelle siirtyvä hallintojohtaja Petri Lintu-nen ei tunnustaudu yliopistomaailman Sailakseksi. Myös Tampereen yli-opiston rehtori tyrmää väitteet siitä, että Lintunen tulisi saneeraamaan.
7Uljas 6 | 1. 9. 2010
Joensuu
Kuopiossa nyt aloittavasta hammaslääkä-rikoulutuksesta toivotaan apua Itä-Suo-men hammaslääkärivajeeseen. 25 paikkaa täytettiin 164 hakijan joukosta.
Vielä jää nähtäväksi, kuinka moni Kuopiosta valmistuva jää työskentele-mään julkiselle puolelle Itä-Suomeen. Koulutuksen suunnittelusta vastaava professori Jari Kellokoski myöntää, että palkkauksessa eivät itäsuomalaiset terveyskeskukset voi kilpailla yksityisen sektorin kanssa.
”Toinen suuri kysymys ovat työn sisäl-löt terveyskeskuksissa. Nykytilanteessa yksityisellä on paremmat mahdollisuudet
tehdä mielekkäämpää työtä pienemmällä kuormituksella.”
Espoolainen Milla Merikallio ei vielä uskalla luvata jäävänsä valmistuttuaan Itä-Suomeen julkiselle sektorille töihin, mutta kertoo hyppivänsä innosta saatu-aan opiskelupaikan Kuopiosta.
”Onhan se iso juttu, kun oppiaine aloittaa uudessa paikassa. Päästään teke-mään pioneerityötä. Minulla on takana välivuosi, joten maltan tuskin odottaa, että opinnot alkavat”, hän hehkuttaa.
Hammaslääkäripula vaivaa koko maa-ta, joten työllistymisestä ei hammaslää-käriopiskelijan tarvitse kantaa huolta.
”Kyllä me voidaan täysi työllistyminen eläkeikään saakka taata kaikille opis-kelijoille”, koulutuksen suunnittelusta vastaava professori Jari Kellokoski toteaa.
Ensimmäiset hammaslääkärit valmis-tuvat Kuopiosta vuonna 2015 ja ennus-teiden mukaan hammaslääkäripula on pahimmillaan samana vuonna.
Hammaslääketieteen opetus ei tule Kuopioon uutena asiana. Sen opetus alkoi Kuopion yliopistossa vuonna 1973, mutta hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkautettiin vuonna 1998. Lakkautus pahensi Itä-Suomen hammaslääkäripulaa, josta kärsittiin jo ennen kuin suuret ikä-luokat alkoivat eläköitymään. Kuopiosta ehti valmistua lähes 600 hammaslääketie-teen lisensiaattia, 38 tohtoria ja puolen-sataa erikoishammaslääkäriä. Kellokoski allekirjoittaa arvion, että hammaslääke-tieteen lakkauttaminen oli paha moka.
Opetusministeriön selvityksen mukaan Kuopion koulutusyksikkö oli maan tehok-kain. Nytkin tavoitteet ovat korkealla.
”Rehtori asetti meille leikkimielisen tavoitteen olla maailman paras. Aiomme toimia alalla veturina. Meillä on nyt tietoa ongelmista ja mahdollisuus rakentaa uusi järjestelmä puhtaalta pöydältä”, Kellokos-ki sanoo.
3Uutinen #
Hammaslääkäriopiskelijoille täysi työllisyys eläkeikään Uusista hammaslääkäriopiskelijoista haetaan pelastusta ham-maslääkäripulaan. Työllistymisestä ei nyt aloittavien tarvitse kantaa huolta. – Pasi Huttunen, teksti & Terhi Korhonen, kuva
Hammaslääkäriopinnot Kuopiossa aloittava espoolainen Milla Merikallio malttaa tuskin odottaa opintojen alkua. Hän matkaa itselleen entuudestaan tuntemattomaan Kuopioon uudis-raivaajatunnelmissa.
”Rehtori asetti meille leikkimielisen tavoitteen olla maailman paras.
Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus
Itä-Suomen yliopisto on päässyt shanghai-laisen Jiao Tong -yliopiston rankinglistalla maailman 400-500 parhaimman yliopiston joukkoon. Samassa sarjassa ovat Aalto-yli-
opisto ja Jyväskylän yliopisto.”Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on päästä maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon,
mutta tämä on hyvä alku”, toteaa Itä-Suo-men yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.
Suomalaisista yliopistoista vain Helsin-gin yliopisto on maailman sadan parhaan
yliopiston joukossa sijaluvulla 72. Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoittuivat 301-400 maailman parhaan yliopiston joukkoon.
Itä-Suomen yliopisto pääsi viiden sadan kerhoon
� Uljas 6 | 1. 9. 2010
Nisäkkäät hoitavat jälkeläisiään, ja koiran kantamuoto, susi, panostaa niihin huo-mattavan paljon. Koska pentujen tarvitsee
ainoastaan imeä ravintonsa emonsa nisästä, ne eivät tarvitse vahvoja leukoja, joten niiden kuono on lyhyt.
Toisaalta, pennun syntyessä sen aivojen on hyvä olla mahdollisimman suuret. Niin kauan kuin aivojen täytyy jatkaa kasvuaan syntymän jäl-keen, kallon saumat eivät voi luutua kiinni, mikä heikentää kallon rakennetta. Toisaalta, pitkälle kehittyneet aivot voivat alkaa oppimaan tehok-kaasti heti syntymän jälkeen. Niinpä pennun otsa on korkea. Ja koska pentujen ei tarvitse juosta, ne taapertavat lyhyillä jaloilla.
Aikuinen susi tarvitsee vahvat leuat, ison nenä-ontelon hajuaistimiaan ja hengitysilman lämmön-säätelyä varten, sekä nopeat jalat. Ihminen ja susi aloittivat yhteiselonsa noin 15 000 vuotta sitten, ja saivat yhdessä paremmin saalista kuin kumpikaan yksinään. Sudella oli parempi haju- ja kuuloaisti,
Kaikki tuttu ja turvallinen jää taakse kotoa seikkailemaan lähdettäessä. Avoinna ovat mahdollisuudet ja edessä vapaus. Toisaalta kaiken
vapauden keskellä tuntee olevansa aika yksin. Lähdin kesällä kokeilemaan siipiäni Rans-
kaan. Kielitaidottomana vieraassa maassa sattui ja tapahtui. Sain kuitenkin samalla tärkeän muistutuksen tuntemattomien ystä-vällisyydestä.
Olin rannikolla päiväretkellä. Tulkitsin paluuaikataulun väärin ja myöhästyin viimei-sestä bussista.
Näin ollen taksi oli majapaikkaan pääsyn ainoa vaihtoehto ja matkabudjetin sellainen tuhoaa täysin. Katkerana sanakirjaa tavail-len yritin kahvilasta saada itselleni kyydin tilatuksi.
Melkoisella yksittäissanojen ja elekielen sekamelskalla selvitettyäni minne haluan päästä, koko asia järjestyikin yllättävästi. Minulle tarjoutui kyyti erään ateriaansa lopet-televan asiakkaan matkassa.
Autossa istuttiin hiljaa ilman yhteistä kieltä. Välillä kuljettajani osoitti jonkin nähtä-vyyden – hymyilimme. Kyydistä jäin hostellini ovella.
”Kiitos”Sama toistui, kun olin lähdössä hostellilta
varhaiseen aamuju-naan. Hos-telli sijaitsi metsän keskellä ja melkoisen
kävelymatkan päässä asemasta. Puoli viiden aikaan on Ranskassa vielä pilkkosen pimeää. Flunssaisena, rinkkaselässä ulos katsoessani iski eloonjäämisvietit päälle.
Olin jo uupumuksesta ja pelosta valmis lösähtämään lattialle ja heittämään kalliin paikkalippuni takkaan.
Yksin on vaan huono romahtaa, joten rauhoituin ja pohdin hetken. Illalla olin tutustunut hostellin keittiössä ranskalaiseen nuoreen - ja hänen autoonsa. Kokosin itseni ja koputin ovelle, pyysin apua. Ja unenpöppe-röstä hänen selvittyään sitä sainkin.
”Kiitos” Ei me olla niin yksin. Kaikkihan täällä on
kuitenkin lopulta uutta. Kannattaa uskaltaa ottaa apua vastaan. Ja kannattaa luottaa, että sitä myös löytyy.
Me olemme kaikki nyt uuden edessä ensimmäisen syksyn alkaessa Itä-Suomen yliopistossa.
Epävarmaa on, tuoko uutuus mukanaan mahdollisuuksia vai uhkia.
Uhkakuvistakin voi kuitenkin syntyä jota-kin ennalta-arvaamattoman hyvää, jos meillä on rohkeutta kohdata ne yhdessä.
Sara RemesYlioppilaskunnan puheenjohtaja
Hyvä karma ja ranskalaiset autot
Kolumni | Edustajiston kesä avautuminen
”Kannattaa uskaltaa ottaa apua vastaan. Ja kannattaa luottaa, että sitä myös löytyy..
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustaja loistaa poissaolollaan Savonlinnan kampuksen tulevaisuutta pohtimaan peruste-tussa laajennetussa johtoryhmässä. Yliopisto kertoo tiedotteessaan, että ylioppilaskunta saa edustajansa mukaan, kun ryhmää täydenne-tään myöhemmin. Laajennetun johtoryhmän toimikausi alkoi ensimmäinen syyskuuta ja jatkuu vuoden 2013 loppuun.
Ryhmän puheenjohtajana toimii filosofi-sen tiedekunnan dekaani Markku Filppula ja varapuheenjohtajana yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Kinnunen. Jäseninä ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakainen, Etelä-Savon Kauppakamarista Savonlinnan Osuuspankin toimitusjohtaja Merja Auvinen, Etelä-Savon maakuntaliiton kehitysjohtaja Eero Aarnio, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Savonlinnan seudun kuntayhty-män seutujohtaja Marjukka Aarnio, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten koulutusjoh-
taja Ulla Turtiainen, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja, professori Antti Honkanen , Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti, Soveltavan kas-vatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston johtaja, professori Pertti Väisänen ja Sovelta-van kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen varajohtaja, professori Anna-Liisa Kosonen.
Ryhmän varajäseninä ovat Etelä-Savon Kauppakamarista S.A. Bovallius- säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohja, Etelä-Savon maakuntaliiton projektipäällikkö Eeva Polvi ja Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja Hannu Kurki. Sihteerinä toimii hallintopäällikkö Päivi Peltoperä yliopiston Savonlinnan kampukselta.
Johtoryhmän tehtävänä on arvioida ja kehit-tää Savonlinnan kampuksella annettavaa ope-tusta ja tutkimustyötä. Samalla johtoryhmän on tarkoitus edistää Savonlinnan yksiköiden välistä ja sisäistä yhteistoimintaa.
Pasi Huttunen
Ylioppilaskunta jäi ulos johtoryhmästäSavonlinnassa
�Uljas 6 | 1. 9. 2010
Uljas 5 | 21. 5. 2010
Martti Servo pitää tarkkaa rajaa julkisen ja yksityisen minän välillä. Servo ei tun-nusta opiskelleensa, mutta internetin saloja tonkiessa herää epäilys, josko sit-
tenkin Servolla olisi ollut elämää ennen Marttiakin. Siinä meni yksi jutun kärki, mutta kuunnellaan silti.
”Tyhjyydestä olen syntynyt ja ei kai Martilla ole tietääkseni edes äitiä. Martti ei ole maisteri ja ainoa opinahjo on ollut kiertokoulu”, Servo kertoo.
Eikö edes ala-astetta tunnusta Martti käyneensä? Voi rähmä, juttu, jossa oli tarkoitus kysyä Martilta neuvoja uusille opiskelijoille opiskelusta, opiske-lijaelämästä ja näiden yhteensovittamisesta uhkaa lässähtää kasaan, kunnes messiaanisen syntymän kokenut Martti, tunnustaa kuitenkin arvostavansa akateemisuuden korkealle.
”Opiskelijaksi ryhtyessä täytyy olla suunnaton tiedon nälkä. Sitä ei pidä pelätä, että tietoa ahmi-essaan saattaa vahingossa kasvaa ihmisenä”, Servo pohdiskelee.
Ahaa. Reissumiehen maineessa oleva Martti siis tunnustaa uskovansa maantien varsilta kerätyn koke-mukseen lisäksi painettuun sanaan ja tutkimukseen.
”Tieto itsessään on jo korkea-arvoista, mutta parasta tietoa on laaja-alainen renessanssi-ihmisen tieto kaikilla herkuilla”, Servo kertoo.
Epäilykset alkavat näyttäytyä todeksi. Servon peruukin alla vaanii muutakin kuin oma tukka.
”Luen aina kun mahdollista ja useista asioissa on hyvä tietää edes vähän. Itse pyrin laaja-alaisuuteen, ja Marttihan on kaikkien alojen diletantti eli taiteiden ja tieteiden suuri harrastelija”, Servo innostuu.
Laaja-alaisuus johtaa Servon mukaan sydämen sivistykseen.
”Voi sanoa, että sydämen sivistykseen suhtaudun erittäin lämpimin tuntein. Yhden alan syvätieto ei siihen usein riitä”, Servo sanoo.
Pänttäämisen vastapainoksi Martti tarjoaa opiskelijalle yllättäen perisuomalaisen ratkaisun. Tuoretta opiskelijaa Servo kannustaa saunomaan.
”Täydellinen aivojen nollaaminen voi olla toisi-naan paikallaan, enkä tarkoita välttämättä mitään kemikaaleja, sillä pian voi olla, ettei ole aivoja mihin opiskella. Jokaisen tarpeet ovat tietysti yksilöllisiä, mutta itse sanoisin termodynamiikan perusteiden pänttäämisen jälkeen, että eiku saunaan”, Servo hahmottelee.
Selvä homma, mutta mitenkähän Martti suh-tautuu koulutuspolitiikkaan. Marttihan mainitsi arvostavansa tietoa itsessään, jota taas yliopisto uudistus ei välttämättä tee, ellei se tieto sitten osoittaudu tarpeeksi tuottavaksi löytääkseen teki-jälleen rahoituksen. Mitä olet Martti mieltä uudesta yliopistolaista?
”Toivon todella, ettei mitään peruuttamatonta
vahinkoa saada aikaan. Toisaalta lakiuudistukseen voi ehkä suhtautua vielä suhteellisen rauhallisesti ja katsoa miten se etenee. Se on sitä nykyajan meinin-kiä, joka on toisaalta myös vanha tapa. Muun muas-sa renessanssin opinahjothan saivat rahoituksensa rikkailta mesenaattisuvuilta”, Servo pohdiskelee.
Opintoaikojen rajaukset puolestaan saavat Ser-von nytkähtämään varpailleen.
”No, näin riemuylioppilaana sanoisin, että opintoaikojen rajaaminen on vähän ongelmallis-ta. Ihmiset ovat erilaisia ja muottiin laittaminen sekä piiskan tarjoaminen, ei ehkä johda oikeisiin tuloksiin. Kyllä mielestäni pitäisi enemmän pyrkiä löytämään se oma intohimo tekemiseen, kuin että piiskalla sivallellaan eteenpäin”, Servo arvelee.
Milloinkas ihminen on sitten valmis?”Kai ihminen lopulta valmistuu tässä maailmassa
sitten, kun mätänemisprosessi alkaa”, Servo toteaa.
Nyt Martilla on kuitenkin valmistunut uusi levy Kestävällä pohjalla! Mitäs Martti tekee seuraavaksi?
”Levyn julkaisua juhlitaan ja sitten keikkaillaan ahkerasti”, Servo kertoo.
Entäpä kuinka Martti itse nollaa itsensä?”Käytän kotona sellaisia varrettomia huopatossu-
ja, jotka vedän kotiin tultuani jalkaan, avaan tv:n ja heittäydyn tiedottomaksi sohvalle”, Servo kertoo.
Huopatossut. Meistä on moneksi.
Martti ja sydämen sivistysMartti Servo on valtakuntamme tunnetuin riemuylioppilas ja ikuinen opiskelija. Ul-jas yritti inttää Servon kanssa, jotta tämä avaisi menneisyyttään ja opiskeluhistori-aansa, mutta Servo vaalii tiukasti yksityisyyttään. Erinäisten käänteiden kautta Mart-ti päätyi kuitenkin jakamaan kokemustaan Itä-Suomen yliopistossa opiskelunsa aloittaville. -Jarkko Kumpulain, teksti & Spinefarm, kuva
”Parasta tietoa on laaja-alainen renessanssi-ihmisen tieto kaikilla herkuilla
11Uljas 6 | 1. 9. 2010
1� Uljas 6 | 1. 9. 2010
Uljas 5 | 21. 5. 2010
Niiralankatu 25 Kuopio, puh. 010 762 9803 Niirala
24 h
ANNAMME TANSSIn taiteenPERUSOPETUSTAIKÄ JA TAITOTASOITTAIN
hiphopUusia alkeisryhmiämm.
Edullinen opintolaina helpompaaopiskeluaikaa varten
Nor
dea
Pan
kki S
uom
i Oyj
Teemme sen mahdolliseksi
Savonlinna, Kuopio, Joensuunordea.fi
1�Uljas 6 | 1. 9. 2010 1�
14 Uljas 6 | 1. 9. 2010
Jos tällä ei selviä, niin ei sitten.
SIVUTIE
KampusABC
Kaupunkiopas kehittyneemmille ja vasta-alkajille
15Uljas 6 | 1. 9. 2010
Kuopiossa kompaktisti keskittyneet ravit-semusliikkeet mahdollistavat tehokkaan kapakasta toiseen hyppimisen. Maljasta löytyy asiallinen olutvalikoima ja terassi on ruuhkainen vielä syyskuussa. Alakerrassa ilmainen internet ja sohvaloosit, yläkerras-sa intiimi viinibaari treffiherutukseen.
Pannuhuone on Maljan veroinen alkuil-lan baari valikoimaltaan ja tunnelmaltaan. Pubissa on hyvää viskiä ja joskus ohjelmaa.
Alkuillan voi aloittaa mukavasta kulttuurikuppila Bierstubesta. Matkalla yli-opistolta keskustaan se on hyvä välietappi. Stuben ruoka on täyttävää ja halvahkoa, ja ravintolassa majailevaa kulttuuri- ja teatteriväkeä voi käydä ahdistelemassa ensimmäisen vuoden opiskelijan itsevar-moilla mielipiteillä.
Myös S-ketjun paikat ja Sedulat löytyvät Kuopiosta. Yökerhoon pääsee myös Pas-sionissa ja Puikkarissa.
Ketjuravintoloiden vastakohtana Vuorikadulla seisoo K-Klubi. Undergroud-baarin ja räkälän välimuodossa tuolit on rikki, henkilökunta vittuilee ja kaljaa tila-taan kannuittain. Klubi on köyhälle kuin Neuvostoliitto pioneerille: kaikki mäsänä, mutta tunnelma lämmin. Kooppari on Kuopion elävän musiikin ja alakulttuurin intohimoisin kehto.
Loppuillan klassikko on Henry’s pub, jossa voi kantapeikkojen seassa törmäillä neljään asti ja nähdä välillä bändejä. Hen-kan sijaan voi viettää iltaa Introssa, jossa voi rytmimusiikin tahtiin jopa tanssia.
Sampon muikkuja on kuopiolaisen pakko maistaa. Ravintolan romanttinen miljöö on säilytetty kantajuoppoja vaille entisenlaisena.
Keskustan lounastarjonnasta suo-sittelemme OS-ravintolaa Sokoksen takana. Gourmet-ruokaa järkevään hintaan, mutta vain päivällä. Henkasta pari ovea kujakatua alaspäin sijaitseva lounasravintola Kallavesj tarjoaa myös kelpo lounaan päiväsaikaan.
Jos kyläilevä pappa maksaa, niin sopivia illallispaikkoja ovat Isä Camillo (laaja lista), Hiili (hyvät pihvit), Musta Lammas (tosi-gourmeta paksulle lom-pakolle).
Löytönä ehdotamme pientä thai-ravintolaa Käsityökadulla. Ankeasta kopperosta saa mainiota thaimaalaisia aterioita myös mukaan.
Kebab-pizzerioista Duran sekä Kemer Muotoiluakatemian vieressä Niiralanka-dulla ovat lähimpänä yliopistoa.
Hanna Partasen kalakukkoleipomo teatterin lähellä on jo itsessään nähtä-vyys. Tuoreita levonnaisia voi hankkia vaikka erityispitkän baari-illan jälkeen kello kuusi aamulla.
Kuopion ylioppilasteatteri tarjoaa opiskelijoille sekä tehtäväksi että nähtäväksi kulttuuria. Teatteri järjes-tää tällä syyskuun alussa tilaisuuden päästä mukaan toimintaan. Kuopion YT kaipaakin tekijöitä, sillä tänä vuonna syksyn ensimmäistä ensi-iltaa saadaan odotella marraskuulle.
Kaupunginteatterissa kiinostavim-mat esitykset pyörivät studiolla, ellet sitten ole riemukkaiden kansanmusi-kaalien tai hulvattomien farssimusikaa-lien ystävä.
Hyvien kuvien leffakerho Kuva-kukossa tarjoaa halvan laatuleffojen elämyksen torstai-iltaisin. Kevätkauden leffakortti kannattaa ostaa hyvissä ajoin ISYY:n toimistosta Lukemalta.
Elävää musiikkia pitkin viikkoa tar-joavat K-Klubi ja Henry’s pub. Muutoin bändejä esiintyy sattumanvaraisesti milloin missäkin baarissa.
Musiikkikeskuksella on jazzklubi, mutta keikkoja järjestetään harvaksel-taan.
Tanssiteatteri Minimi tekee raikkaita ja kiinnostavia juttuja, ja Sotkulla jää-hallin läheisyydessä muutakin kulttuu-ririentoa.
KulttuuriHummaus Syömingit
Levykauppa Äx torin nurkalla on paras ja ainut levykauppa. Henkilökunta osaa asiansa.
Kesällä avattiin uusi kirjakauppa kaupungintalon taakse. KiPa tuo vaihtelua Suomalaiselle kirjakaupalle, joita kau-pungista löytyy kaksin kappalein. KiPan naapurissa on kaksikerroksinen kirppari, joka on käymisen arvoinen.
Maailmankauppa Elämänlanka sijaitsee katutasossa Torikadulla. Elintarvikkeiden
ja kehitysmaakrääsän lisäksi jokaisen tiedostavan opiskelijan ostoslistalla ovat ekologiset pesuaineet ja hygieniatuotteet.
Daiga Daiga Duu -puoti Puijonkadul-la myy suomalaisten suunnittelijoiden tuotteita, 60- ja 70-lukujen secondhand -vaatteita sekä äänilevyjä.
Yksilöllisistä lahjatavaroista suosit-telemme pientä Daxhund Ceramicsia Niiralasta, joka on tunnettu ärtsyistä niittimukeistaan.
Hankinnat
VB-keskus Tuomiokirkon takana on erän Suomen arvostetuimmista valoku-vagallerioista. Hyviä näyttelyitä ympäri vuoden. Kesällä päästiin ihailemaan Hen-ry Cartier Bressonin aikaisia otoksia.
PussikaljaValkeisenlammen teinikaljoittelulle poliisi laittoi stopin. Puistoja lajin harjoittami-seen löytyy kuitenkin ympäri kaupungin.
Vuorikadun laituri Kuopion lahdella on alan klassikko, mutta napakka lounaistuuli pitää osallistujamäärät syksyisin matalina.
-+ Kuopio, kyllä!Syksy - pimeät illat, lämpimästi päälle, itseensä kääntymistä, talven tuloon varus-tautumista, mikä voisi olla parempaa?
1.
2.
3.
Pyöräily - Kuopio on just sopivan kokoinen pyöräilykaupunki
Jos ei kuitenkaan halua vain käpertyä odottamaan talvea, parasta on käydä Kuvakukos-sa elokuvissa, Kanelissa kahvilla, konserteissa tai keikoilla, kulttuuritapahtumissa ym ym..
Toriremontti (ja muut katujen repimiset) -Ainainen melu ja ahtaus alkaa jo tuntua. Tästä on lupsakkuus kaukana.
1.
2.
3.
Autot - Ainainen melu ja ahtaus...Keskusta autottomaksi!!!
Kontti Leväselle - Sitten sinne pääsee autolla ja saa auton parkkiin. Jee.
Mari Halonenkuopiolaisen Micragirlsin laulaja
Ravintolat
KUOPIO
Kuopio, eih!
16 Uljas 6 | 1. 9. 2010
Perinteiseltä valitukselta Joensuun puut-teellisesta baarikentästä uhkaa pudota pohja, kun jopa Kerubi saadaan takaisin ensi vuonna.
Kesällä auenneesta Murusta on hyvä aloittaa jo päivällä. Se on hinnoiltaan opiskelijaystävällinen ja myöhemmin illalla paikka jatkaa yökerhona.
Perinteisemmän ystävää palvelee klassikkojuottola Wanha Jokela, joka on koonnut järjestö- ja kulttuuriväkeä am-moisista ajoista. Paras paikka sunnuntai-selle päiväoluelle.
Palaverissa voi käydä maistelemassa
oluita. Valikoima on laajin kaupungissa. Aidompaa tunnelmaa voi hakea ravin-tola Mikosta, jolla on kenties kaupungin pienin ja varjoisin terassi. Olut on halpaa ja jukeboksi vertaansa vailla.
Jos koet itsesi tyylikkääksi nuoreksi aikuiseksi, niin Gloriassa kannattaa käydä drinkillä, mutta häivy ennen kuin yöker-hopuolen dj aloittaa.
Elävää musiikkia löytyy ravintola Kel-larista Ilosaaressa. Teatteriklubi tarjoaa myös live-musiikkia ja klubeja.
Yökerhotarjonta on paljolti ketjujen varassa, mutta halukas löytänee omansa.
Jokelan muikut tai pyttipannu kannattaa kokea, kun siellä muutenkin iltaa istuu. Kiinalaisen ystäville klassisin on Deli Chi-na, josta saa Arpisen akan tulista lihaa. Pieni ja intiimi Kielo kuuluu kaupungin laadukkaimpiin ravintoloihin. Sinne on hyvä viedä sukulainen, joka haluaa tarjota. Isä maksaa -paikoista kannattaa mainita myös Teatteriravintola ja Astoria. Penttilän luonnonkauniin rakennustyö-maamontun keskeltä löytyy italialainen La Passione, jonka yhteydessä on myös herkkupuoti.
Hummailu
Syömingit
+ Kulttuurityö - Ilosaarirock, Jazzkeho-76, laadukas levykauppa Levy-Eskot, muu musiikki- ja klubikenttä. Kaupungin kokoluokkaan nähden todella laajaa ja monipuolista toimintaa.
1.
2.
3.
Kerubi tulee kaikkien näiden vuosien jälkeen Joensuun komeimmalle paikalle Ilosaareen. Vuosia vajaakäytössä olleesta Karjalantalosta tulee todellinen, moderni kulttuurikeskus!
Pielisjoki määrittää Joensuun identiteetin. Pussikalja tai piknikit keskusta-alueella joen rannassa, yöuinnit mattolaiturilta ja Ilosaari; Joensuulaista kaupunkikulttuuria.
Keskustan kehitys osoittaa aliarviointia ja lyhytnäköistä säästöjen tavoittelua. Poikke-uksena Taitokortteli, esimerkki kuinka vanhaa Joensuuta voi modernisoida tyylillä.
1.
2.
3.
Rasismi - Vanha leima pysyy sitkeästi, ja uudet liikehdinnät lisäävät vettä myl-lyyn. Onneksi on myös porukkaa, jotka aktiivisesti kampanjoivat suvaitsevai-sen Joensuun puolesta.
Jengi hakkaa toisiaan ihan liikaa. Tilastoja löytyy suuntaan ja toiseen, mutta kyllä se vain niin on että Joensuun yössä nyrkki viuhuu liian herkästi.
JOENSUU
Ravintolat
Kulttuuri
Kulttuuritarjontaa voi katsomisen lisäksi olla tuottamassa. Siihen tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi ylioppilas-teatteri ja ylioppilaskunnan jaostot ja kerhot. Myös Väen talolla Jokikadulla on tarjolla monenlaista teatteriproduktiois-ta tanssiharjoituksiin ja ympäristötaite-teosten tekoon – Jokikadun uimaseurasta puhumattakaan.
Elokuvateatterikeskus Tapiossa voi käydä tiiraamassa hittileffat. Se myös toimii paikkana Suomen parhaalle rock-elokuvafestivaalille, Rokumentille.
Liikuntamahdollisuuksia riittää kat-tavasta latuverkostosta astangajoogaan ja capoeiraan. Joensuun seudun kansa-laisopiston tarjontaan kannattaa myös tutustua.
HankinnatKun Mokkamaasta haettu aamukahvi on porissut pannussasi, olet valmis suuntaa-maan kohti kampuksen haasteita. Kannattaa varustautua hyvin. Itäsillan keskustan päässä sijaitsee Antikvaarinen kirjakauppa, josta voi tehdä todellisia löytöjä. Pääoman sai sieltä taannoin todella kohtuulliseen hintaan. Loistava apu pikkunälkään on Punnitse & Säästä, josta saa haettua luentoevääksi vaikka pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä. Maailmankauppa Päiväntasaajasta voit hakea reilun kaupan kengät, joilla on mukava kävellä kampukselle saakka. Musiikin suhteen ehdoton levykauppa on Levy-Eskot ja jos haluat itse soittaa, niin
hae vaikka kitara Karjalan Musiikista. Kampuksella täytyy näyttää hyvältä myös kengistä ylöspäin, joten köyhän opiskelijan kannattaa suosiolla suunnata kirpputorille. Esimerkiksi SPR:n Kontti ja Valintakirppis löytyvät Teollisuus-kadulta. Fida lähetystori puolestaan Torikadulta.
Jos budjetti on tiukalla, niin pussikalja on aina ratkaisu. Muutama perussääntö: Jätä Ilosaari, pullojen särkeminen sekä paikkojen roskaaminen ja tuhoaminen teineille. Esimerkiksi joen rannasta keskustan puolelta löytyy paikka jos toinenkin missä istus-kella.
Ammattilaiset menevät mastolle. Paikka sijaitsee Niinivaaralla keskussairaalan kupeessa. Siellä on muuntajakoppi, jonka puhaltama lämmin ilma mahdollistaa ympä-rivuotiset ulkoilmaelämykset. Sitä emme merkitse karttaan, mutta etsivä löytää.
Joenranta voi olla juottolasi!
- Joensuu, kyllä!
Joensuu, eih!
Oskari HuttuJoensuu orienrtoitunut Reindeersportting elokuvan tuottaja
17Uljas 6 | 1. 9. 2010
SEC
ON
D H
AN
D S
HO
PM
a - Pe 1
0:0
0 -1
8:0
0 La ja S
u 10
:00
-16
:00
KIR
PP
UT
OR
I
Ku
op
ion
Ylio
pp
ilasteatteri (Työn
kulm
a), (Ru
pla),
Maah
errankatu
25K
uo
pio
n kau
pu
ng
inteatteri (N
iiralankatu
2)K
uvaku
kko (V
uo
rikatu 27)
Ku
op
ion
Mu
siikkikeskuksen
Jazzklub
i (Ku
op
ion
lah-
den
katu 23)
Tanssiteatteri M
inim
i (Suo
katu 4
2/2)V
B-kesku
s (Ku
nin
kaankatu
14)
KU
LTT
UU
RI
BA
AR
IT:M
alja (Kau
pp
akatu 29
)P
ann
uh
uo
ne (K
aup
pakatu
25) B
ierstub
e (Kasarm
ikatu 5-7)
Am
arillo (K
irjastokatu
10)
Ro
sso (H
aapan
iemen
katu 24
-26)
Arm
as (Kau
pp
akatu 18
)O
nn
ela (Vu
orikatu
18)
Passio
n C
lub
(Kau
pp
akatu 16
)H
enry’s p
ub
(Kau
pp
akatu 18
)In
tro (K
aup
pakatu
20)
RU
OK
A:
Samp
o (K
aup
pakatu
13)O
S-ravinto
la (Tullip
ortin
katu 4
6-4
8)
Kallavesj (K
äsityökatu
19)
Isä Cam
illo (K
aup
pakatu
25-27) H
iili (Käsityö
katu 25)
Mu
sta Lamm
as (Satamakatu
4)
Siam-T
hai (K
äsityökatu
35)K
emer (Tu
llipo
rtinkatu
56)
Han
na P
artasen kalaku
kkoleip
om
o (K
asarmi-
katu 15)
Foo
di (K
aup
pakatu
22)
RA
VIN
TOLA
T JA
BA
AR
IT
Itä-Suo
men
yliop
pilasleh
ti
Ylio
pisto
nran
ta 3
Ylio
pisto
nran
ta 3
HA
NK
INN
AT
Levykaup
pa Ä
x (Tullip
ortin
katu 27)
Maailm
ankau
pp
a Eläm
änlan
ka (Torikatu
17)E
thic (K
aup
pakatu
55-57)D
aiga D
aiga D
uu
(Pu
ijon
katu 12)
KiP
a (Maljalah
den
katu 31)
Daxh
un
d C
eramics (R
ovastin
katu 6
)
Ku
op
io1.
1.
2.
2.
3.
3.
4.
4.
5.
5.
6.
6.
7.
7.
HA
NK
INN
AT
Mo
kkamaa (K
irkkokatu
27)A
ntikvaarin
en kirjakau
pp
a (Siltakatu 4
)P
un
nitse &
Säästä (Siltakatu 12c)
Maailm
ankau
pp
a Päivän
tasaaja (Ko
skikatu 11)
SPR
Ko
ntti (Teo
llisuu
skatu 21)
Valin
takirpp
is (Teollisu
uskatu
4)
Fida läh
etystori (To
rikatu 26
)Levy-E
skot (K
aup
pakatu
27)K
arjalan M
usiikki (To
rikatu 30
)
Uljas 5 | 21. 5. 20
10
Väen
talo (Jo
kikatu 8
)Jo
ensu
un
seud
un
kansalaiso
pisto
(Pap
inkatu
3)Jo
ensu
un
kaup
un
gin
teatteri (Ran
takatu 20
)Jo
ensu
u A
reena (M
ehtim
äenau
kio 2)
Pakkah
uo
ne (R
antakatu
2 B)
Joen
suu
n ku
nto
keidas (Lin
nu
nlah
den
tie 10)
Viih
dekeilah
alli Co
smic (To
rikatu 31)
Elo
kuvateatterikesku
s Tapio
(Kau
pp
akatu 27)
KU
LTT
UU
RI
BA
AR
IT:M
uru
(Siltakatu 10
)W
anh
a Jokela (To
rikatu 26
)P
alaveri (Siltakatu 4
)M
ikko (Su
vanto
katu 12)
Glo
ria (Siltakatu 12)
Kellari (Siltakatu
1)Teatteriklu
bi (ran
takatu 20
)N
igh
t (Itäranta 1)
Gig
glin
Marlin
(Ko
skikatu 5-7)
Bep
op
(Siltakatu 8
)
RU
OK
A:
Deli C
hin
a (Ko
skikatu 7)
Kielo
(Suvan
tokatu
12)Teatteriravin
tola (R
antakatu
20)
Asto
ria (Ran
takatu 32)
La Passio
ne (Pen
ttilänran
ta, Vallilan
aukio
1)
RA
VIN
TOLA
T JA
BA
AR
IT
HA
NK
INN
AT
Mo
kkamaa (K
irkkokatu
27)A
ntikvaarin
en kirjakau
pp
a (Siltakatu 4
)P
un
nitse &
Säästä (Siltakatu 12c)
Maailm
ankau
pp
a Päivän
tasaaja (Ko
skikatu 11)
SPR
Ko
ntti (Teo
llisuu
skatu 21)
Valin
takirpp
is (Teollisu
uskatu
4)
Fida läh
etystori (To
rikatu 26
)Levy-E
skot (K
aup
pakatu
27)K
arjalan M
usiikki (To
rikatu 30
)
Itä-Suo
men
yliop
pilasleh
ti
Suv
anto
katu 6
Suv
anto
katu 6
Joe
nsu
u1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Ajatus Töitä työn takaa...Ajatus Töitä työn takaa...
1.
2.
3.
4.
5.
Tuntemattomat taistelijat
Intohimoa vai hulluutta? Maamme nurmikentillä kirmaa miehiä ja naisia pa-nokseenaan avioliitot, koulutus ja keskiluokkainen idylli. Palaute ja kiitos ei välttämättä kuulu suurilta kannustusjoukoilta, mutta ilmeisesti pelissä on jo-tain elämää suurempaa. - Ilmari Kavén, teksti & Antti Schroderus, kuvitus.
Avioliitto, bileet, festarit sekä elämän sirpa-leisuus kaikki uhreina jalkapallon alttaril-le. Onko jalkapallo tylsää pallon perässä kirmailua vai katugallupiin vastanneen sanoin, hyvin tärkeä sosiaalinen funktio,
joka suuressa yhteiskunnallisessa mittakaavassa simuloi sodankäyntiä, jotta nuoret miehet pysyisivät tyytyväisi-nä? Ja ovatko nämä uhraukset turhia? Kun käännämme katseen muuhun kulttuuriin, on yleinen suhtautuminen erilaista.
Nälkätaiteilija ei liene elämänvalintana kenellekään tuntematon käsite. Erakko herättää ihmettelevää kun-nioitusta. Tieteellinen metodikin oli aikoinaan suuren väheksynnän ja harhaluulojen kohde. Miten on laita jal-kapallon, tuon universaalin kielen ja ensimmäisen maa-ilmansodan pienoismallin sekä 1800-luvun imperialismin lapsen, kun tullaan periferiaan susirajan taakse pohjoiseen Euroopan nurkkaan?
Mitä teille merkitsee jalkapallo? ”Eipä juuri mitään, paska laji, tylsää, potkupalloa”,
vastaavat kadunkulkijat Joensuun keskustan kävelykadulla. Ketä kiinnostaa? Ei juuri ketään.
Joensuulaisen jalkapallojoukkueen, Jipon, katsomon keskiarvo kertoo karuja lukuja. Alle kolme sataa kävijää keskimäärin tällä kaudella, kun samassa kaupungissa jää-kiekolla ja pesäpallolla mitataan samoja lukuja tuhansissa! Onko Suomen taso todella niin alhainen?
”Paskat tasolla oo mitään väliä”, toteaa Tuomas Korpe-la, paikallinen jalkapallolegenda, jo kahden sadan Miesten Ykkösen ottelun kokemuksella.
”Ei sillä oo mitään merkitystä miten hyvä, joku joukkue on, jos sitä kannattaa, vaikka olis vitosdivarissa. Ongelma on siinä, että joukkue ei merkitse mitään paikalliselle”, hän summaa.
”Fyrkka vituttaa, raha on käytännössä pilannut isot kuviot, monelta tuntuu unohtuvan, että kyse on urheilusta, kun laitetaan miljoonat tiskiin. Perusfutis on siistiä”, Kor-pela huudahtaa ja listaa suosikkijoukkueikseen Simpeleen urheilijat sekä brittiläisen Wimbledonin.
Mutta kysyttäessä kokeeko pelaaja uhraavansa jotain jalkapallolle, vastaus on selvä.
”Jalkapallo on elämäntapa. Ei se, mistä välität vaadi uh-rauksia. Muu sen ulkopuolelle jäävä ei vain kuulu elämääsi.”
Lopettaneen Kuopion Kingsin kannattajaksi tunnus-tautuva Petteri Rönkkö kertoo haaveekseen sen, että saisi joskus tulevaisuudessa kahden vuoden sopimuksen, jotta voisi rakentaa muutakin elämää. Tällä hetkellä Rönköllä on tavarat jaettu viiteen osoitteeseen Joensuussa ja neljään Kuopiossa.
Korpelan asumishistoria kertoo samaa tarinaa Mikkeli-Tampere-Mikkeli-Hämeenlinna-Jyväskylä, ja kuitenkin kertoessaan tästä molemmat katsovat selkä suorana silmii-ni. Katumuksesta ei näy merkkiäkään. Katsojia ei kiinnosta, mutta ei sillä lopulta ole merkitystä. Tätä on jalkapallo, taistelua.
”Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä, (neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muoti-kengistä. Täällä on hyvä olla”, kuvailee Hans Ekroos.
”Joensuu on kaupunkina hieno. Ihmiset ovat ystävällisiä ja elämä on todellista, eikä trendien perässä juoksemista.”
Samaan yhtyy myös Englannista asti tullut Jipon pääval-mentaja Mark Dziadulewicz, entinen Wimbledonin pe-laaja, joka on alkanut pitää Joensuuta kotinaan. Hän sanoo suurimmaksi uhrauksekseen avioliittonsa. Se jäi taakse kun hän päätti ottaa pestin Jipon valmentajana.
Mieli on kuitenkin nöyrä. Suuri osa jippolaisista sanoo uuden hienomman stadionin saamista Joensuuhun unel-makseen. Joku rohkea saattaa unelmoida suuremmista kuvioista.
Santeri Sjöblom, sanoo unelmakseen, että Jippo voittaa Uefan Champions Leaguen. Ei hassumpaa, unel-ma taitaa pitää sisällään myös uuden stadionin. Mutta kun keskustellaan Sanden omasta tulevaisuudesta, on lupaavan nuoren miehen sanoissa paljon enemmän malttia. Opiskelu onkin yllättäen ensisijalla, ja sen peräs-sä ollaan muuttamassa. ”Toki jos tarjouksia tulee, niin ainahan suunnitelmat voi laittaa uusiksi”, Sjöblom sanoo leveä hymy kasvoillaan.
”Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä, (neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muoti-kengistä. Täällä on hyvä olla.
Itä-Suomen yliopisto ja ylioppilaskunta jakavat ylioppilaskunnan jäsenille ilmaisia lippuja 4. syys-kuuta kello 15.00 pelattavaan JIPPO-FC KooTeePee -otteluun.
Mark ”Piällysmies” DziadulewiczHeimon uljas päällikkö. Hänen sanansa on laki.
Mies, joka on valmis uhraamaan itsensä yhteisen hyvän nimissä, ja antaa kaikkensa omiensa puoles-ta. Valistunut yksinvaltius lienee mahdollista, on sanoma, jonka ruumiillistuma tämä mies on.
Hans ”Taikuri” EkroosTaikuri ei ole ikinä väärässä. Tietämättään hän
tekee muiden ihmisten elämästä helpompaa, ja on kaikista luonteensa vioista huolimatta hieno mies. Jutun iskijänä Taikuri hakee vertaistaan. Pelipaikka on puolustuksessa.
Petteri ”Pepe” RönkköMaaliahne hyökkääjä, joka tekee paikasta maa-
lit. Häviää mielummin 4-3 jos tekee hattutempun, kuin voittaaa 1-0, jos ei itse tee maalia. Mukava mies, jolta jutut eivät lopu kesken. Pelipaikka on kärjessä.
Santeri ”Sande” SjöblomNuori luonnonlahjakkuus, joka saa pallon pot-
kimisen näyttämään helpolta. Tämä lupaus tulee vielä valloittamaan monen sydämen niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Katsoo silmiin puhuttaes-sa ja vielä hymyilee kaupan päälle. Pelipaikka on keskikenttä.
Tuomas ”Korne” KorpelaLegenda jo eläessään. Hän ei pelkää ketään
tai mitään. Hänessä kiteytyykin Jipon henki ja taistelutahto. Kapteenin roolissa hän kantaa joukkuetta selässään. Pääpelissä, niin henkisessä kuin fyysisessäkin, maailmanluokan tasoa. Mies paikallaan.
1.
2.
3.
4.
5.
Joitakin uhrautuvia yksilöitä
�1Uljas 6 | 1. 9. 2010
Kaksi naudanjauhelihapihviä yht. 220 g,
Memphis-täysjyväsämpylä, pekonia, cheddar-
juustoa, maustemajoneesia, BBQ-kastiketta,
salaattia, tomaattia, marinoitua punasipulia
sekä ranskanperunoita.
14,40
Kaksi naudanjauhelihapihviä yht. 220 g,
14,40
memphis.fi
The NewThe NewThe NewThe NewThe NewThe NewThe NewThe NewThe NewThe NewThe Newwhole grain Norm. 18,90 –19,48
Voimassa 1.9. – 31.10.• Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi • www.peeassaravintolat.fi Maaherrankatu 5 • Kuopio puh. (017) 192 2000 • Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi • www.peeassaravintolat.fi Maaherrankatu 5 • Kuopio puh. (017) 192 2000
Puikkarin syyskuun opinto-ohjelma:
To 2.9. Reckless Love- 8 e / 6 e S-Etu, avaus klo 21, keikka klo 22La 4.9. Dr Feelgood Savo Car, Bike & Tattoo show, - Näyttely Puijonsarven parkkihalleissa la klo 15-24, su klo 12-18To 9.9. Opiskelijabileet, Lonestar- avaus klo 22Pe 10.9. Amorphis- Ennakkomyynti Ravintola Memphis, Lippu-
palvelu (+palv.maksu)- avaus klo 21Ti 14.9. Opiskelijabileet järj. Kinra ry
To 30.9. Jenni Vartiainen- Ennakko 1.9. alk. Lippu.fi (+palv.
maksu)13.9. alk. Ravintola Memphis- avaus klo 20, keikka klo 22
To 30.9. Jenni Vartiainen- Ennakko 1.9. alk. Lippu.fi (+palv.
www.memphis.fiMEMPHIS KuopioMinna Canthin katu 18 puh. (017) 192 2181Avoinna 12-23, ti-to 12-00, pe-la 12-01, su 13-20
Puikkarissa enemmän nostetta!
Lapin Kulta III
(0,4 l 4,7 %) 3,00€
Upcider hanasiiderit
(0,33 km 4,7 %) 3,00€
Voimassa 1.9.-31.10.2010
Suunnitteletko usein auttavasi muita?
Luovuta.
�� Uljas 6 | 1. 9. 2010
TAPAHTUU
Vapaa pääsy
Kauppakatu 18, Kuopio Puh. (017) 1926 700
www.peeassaravintolat.fi
joka ilta Dj
bilebänDishowtime klo 23.00
torstaisin liVe musaa
��Uljas 6 | 1. 9. 2010
Kulttuuri
Must Control Musicin Anna Korhonen, Sampsa Daavitsainen, Tomi Huttunen ja Petteri Palonen kadonneen kulttuurin jäljillä.
Hanti-Mansilainen kokoonpano H-Ural saapuu Suomeen Sugri-Rock kiertueen kera.
�4 Uljas 6 | 1. 9. 2010
Itsetyydytyksestä ei paljoa puhuta, mutta hiljaista tietoa aiheeseen liittyy valtavasti. Roman Schatzin ja Pertti Jarlan odottaisi pystyvän koskettavan, merkittävän ja hauskan teoksen tekemiseen siitä. Yhteistyön lop-putulos Käsikirja on kuitenkin rimanalitus, jossa on yksi hyvä vitsi. Yksin miehet osaavat paljon paremmin.
Käsikirja vetää kuivat
Uljaan toimitus pitää The Mic-ragirlsista. Koska micragirlsit ke-huivat ennakkoon kuulemaansa Sweatmasterin uutuuslevyä Dig up the Knife, päätti Uljaskin pitää siitä. Onneksi levy on sen arvoi-nen. Laadukasta rokkia. Edelleen tunnistettavaa, mutta uusiakin sävyjä on löytynyt.
Sweatmaster lunasti odotukset
Suomi-Venäjä-Seuran tuottama Sugri-rock saapuu Joensuuhun ja Kuopioon. Kiertueen mukana kulkee neljä yhtyettä Venäjältä ja yksi Suomesta. Kuopioon Apteekkariin jouk-ko saapuu 2. syyskuuta ja Joensuu Teatteri-klubille päivää myöhemmin.
Joensuussa esiinty kolme yhtyettä, joista Hanti-mansilainen rockbändi H-Ural Jekaterinburgista on ensimmäinen hanti- ja mansi-musiikkia rokkiin ja elektromusiikkiin yhdistävä yhtye. Laulut esitetään sekä hantin, venäjän että englannin kielellä.
Pairem Marin tasavallasta esittää uudelleen muokattuja kansanlauluja, omia sävellyksiään
ja marilaisten runoilijoiden teksteihin tehtyjä lauluja. Ryhmä yhdistää marin kansanmusiik-kia, heavy-metallia, punkkia ja jazzia.
Saamelainen Spire & Salut on Sombysta ja Tiina Sanilan bändistä tehty kokoonpano.
”Marin, hantin, mansin tai saamen kielellä esiintyvä rock-yhtye tekee arvokasta työtä pitääkseen harvinaiseksi käyvää äidinkieltään voimissaan”, toteaa Katja Jylhä Joensuun Venä-jän Ystävät ry:stä.
Kuopioon saapuvat puolestaan bändit Silent Woo Goore, Santtu Karhu&Talvisovat ja Folkswagen. Woo Goore. yhdistää uutta melo-dista rytmiä udmurtien folkloreen ja nuorten
udmurttirunoilijoiden teksteihin.Santtu Karhu&Talvisovat on jo ehtinyt
niittää mainetta Suomessa ja on ainoa karja-lan kielellä soittava rock ryhmä maailmassa. Yhtye on esiintynyt Suomen lisäksi ahkerasti Venäjällä ja Euroopassa.
Joensuulaisen Folkswagenin uran merkki-paaluja on puolestaan muun muasssa Sandra Of St. Mura –radiohitti, joka mukaili vanhaa kunnon Suhmuran Santraa englanniksi.
Sugrirock Kuopion Apteekkarissa 2.9. kello 20.00 ja Joensuun Teatteriklubilla 3.9. kello 21. Joen-suussa liput 5 euroa. Kuopiossa vapaa pääsy.
Perinteitä punkilla ja elektrolla
Kuopion kulttuurinkenttään asteli heinä-kuussa uusi tekijä. Must Control Music on yhteisö, jonka tavoitteena on tuoda esille jäsentensä musiikkia ja järjestää tapahtumia sekä antaa piristysruiske kuopiolaisille kult-tuurintekijöille ja -käyttäjille.
”Kuopio tarvitsee monimuotoisuutta. Nyt
tapahtumien järjestämi-nen ja kulttuurin esille-tuonti ovat Kuopiossa harvoissa käsissä, ja se on kaventanut tarjontaa”, kertoo Petteri Palonen, yksi yhteisön perustajajä-senistä.
Tällä hetkellä Kuopio onkin yliopistokaupunki-en vertailussa kulttuurin-tarjonnan suhteen vaisu. Instituutiot kyllä löytyvät sekä tapahtumia on ja järjestetään, mutta kaupungin oma sisä-syntyinen kulttuuri on
ajautunut harvojen huviksi yllättävän pieniin pesäkkeisiin. Eläväksi kulttuurikaupungiksi Kuopiota on vaikea hahmottaa. Onko Kuopio siis kipsissä? ”Kyllä on. Tekijöitä löytyy, mutta ihmisiä joutuu potkimaan liikkeelle. Harvemmin ihmiset innostuvat tyylin, wou, tuntematon bändi, nyt mennään kuuntelemaan. Kyllä
tämä yhdistys tahtoisi kannustaa irti urau-tuneista illan vietoista ja innostaa ihmisiä aktivoimaan itsensä?”, Palonen kertoo.
Must Control Music -yhteisön takana on neljä kuopiolaista bändiä, Death Rockstar Society, John Denver Mayhem, Royal Lips ja Floristi. Vaikka yhteisö on nimensä perus-teella suuntaunut musiikkiin, on tähtäimessä tuoda esille taidemuotoja myös laajemmin. Yhteisö kutsuukin kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä ja liittymään mukaan.
”Tavoite on kutsua kokoon kaikkia, jotka haluavat äänensä kuuluviin. Yhdistämme tapahtumissamme eri taidemuotoja, ja seuraavaan tapahtumaan on tulossa kahden bändin lisäksi teatteria”, kertoo Sampsa Daavitsainen, joka on myös yksi yhteisön perustajista.
Must Control Musicin seuraava tapahtuma Event #2 järjestetään K-Klubilla 18. syyskuuta. Tilaisuudessa esiintyy Ruudt ja Klezmerper-seet. Lisäksi illan aikana nähdään Bambi Q –niminen ravintolateatteri esitys. Liput 2 euroa ja ennen 20:30 vapaa sisäänpääsy.
Huomenta Kuopio!
Hyvät Kuvat on Itä-Suomen Yli-opiston Ylioppilaskunnan (ISYY) Kuopion kampuksen elokuva-kerho, joka näyttää vuosittain 24 elokuvaa, 12 syksyllä ja 12 keväällä. Esityspaikkana on Kino Kuva-kukko ja syyskausi käynnistyy 9. syyskuuta. Lisätietoa löytyy kerhon verkkosivuilta: http://www.kyy.fi/hyvatkuvat/hk/index.php
Parhaillaan Kuopiossa me-neillään oleva ANTI – Contem-porary Art Festival on maailman ainoa kansainvälinen nykytaide-festivaali, joka keskittyy pelkäs-tään julkisiin tiloihin tehtyihin paikkasidonnaisiin teoksiin. Festivaali jatkuu 3. lokakuuta saakka. Lisäinfoa osoitteesta: www.antifestival.com
ANTI pullollaan nykytaidetta
Laatuleffoja Kuopiossa
Perinteisesti Penttilä on ollut Joensuussa se harmaa ja ei-tunnelmallisesti ränsistynyt alue, joka tunnetaan lähinnä natseista. Nyt perinnettä rakennetaan uusiksi taiteen keinoin.
Jokikatu 8:n piharemontin yhteydessä paikalle on ilmestynyt neljä betonikuutiota, jotka toimivat alustoina Penttilän ympäristö-taideprojektille. Torikadun talonvaltauksen jälkeisten neuvottelujen seurauksena Jokikadul-le siirtyneen Väen talon porukka on muodos-tanut työryhmän, joka toteuttaa taideprojektin. Sen on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun
mennessä.”Avainsanana on toiminut iloisuus. Halu-
amme jotain leikkimielistä, selkeää ja hiukan rappiollista. Piha kunnostetaan funkkiskiin-teistön tyyliin sopivaksi ja siihen täytyy myös taideteosten istua”, taideprojektin koordinaattori Hanna Pulkka kertoo.
Projektin toteutuksen mahdollistavat Uuden Kulman kannatusyhdistys ry, Euroopan Youth in Action ohjelmaan kuuluva Nuori kulma -hanke sekä Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY.
Iloinen asu betonikuutioille
Projektikoordinaattori Hanna Pulkka kertoo betonikuutioiden päälle tulevan ympäristötaideteoksen tavoit-televan iloa ja leikkimielisyyttä. Harmaassa ja kivisessä funkkisympäristössä tehtävä kuulostaa haastavalta.
�5Uljas 6 | 1. 9. 2010
Joensuussa esityskauden avaa 17. syyskuuta Ryh-mäteatterissa pari vuotta sitten nähty ja kehuttu uustulkinta Gogolin novellista Päällystakista. Komedia kertoo työelämän huononemisesta. Näytelmän ohjaa vierailija Janne Suutarinen.Seuraavana iltana 18. syyskuuta on tarjolla niin ikään klassikko: Cabaret-musikaali. Sen tapahtu-mat sijoittuvat berliiniläiseen kapakkaan juuri ennen toisen maailmasodan puhkeamista. Asiak-kaat, työntekijät sekä kabaree taiteilijat elävät kuin viimeistä päivää.
Myös lokakuun 30. nähtävä Kullervo on uusi tulkinta klassisesta aiheesta. Käsikirjoittaja Anna Viitalan ja teatterin uuden ohjaajan Perttu Leinosen koominen tragedia päivittää myyttisen kertomuksen episodein nykyaikaan. Ohjelmistos-sa jatkaa komedia Viimeinen sikari, estradishow Akkapakka ja Päästä irti -improt.Näkyvin uusi kasvo on elokuun alussa pestinsä aloittanut teatterinjohtaja Tero Heinämäki, jonka ohjaus Charles Dickensin Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut, nähdään keväällä.
Kuopion kaupunginteatterin Studiossa on puo-lestaan luvassa vauhtia ja vallattomia tilanteita, kun elokuun lopulla sai ensi-iltansa irlantilaisen Marie Jonesin maailmanmenestys Kiviä taskussa. Siinä näyttelijä duo Karri Lämpsä ja Mikko Paana-
nen esittävät yhteensä 15 roolia. Syyskuussa saa ensi-iltansa Tommi Auvisen
Maiju Lassilan teksteistä dramatisoima Kilpa-kosijat. Näytelmän musiikki on Sari Kaasisen. Tampereen Työväen Teatterissa viimesyksynä kantaesityksessä ollut Sirkku Peltolan Pieni raha saa ensi-iltansa Kuopiossa lokakuun lopulla.
Koko seuraava näytäntökausi sisältää Kuo-piossa yhteensä kahdeksan ensi-iltaa. Keväällä Suurella näyttämöllä on luvassa muun muassa Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira sekä Minna Canthin Papin perhe tammikuussa.
Viime keväältä ohjelmistossa jatkavat Elonkor-juujuhla, Räjähdysvaara ja Punainen pallo.
Savonlinnan Teatterin syysnäytäntökauden aloittaa 18. syyskuuta ensi-iltansa saava Raija Talvi-on kirjoittama ihmissuhdedraama Viimeinen juna länteen. Jatkosodan viimeisiin hetkiin sijoittuvan näytelmän tapahtumat vievät juhannusviikolle 1944, Karjalan Äänislinnaan.Lämminhenkinen musikaalikomedia The Full Monty - Housut pois saa ensi-iltansa keväällä.
TeatteritVauhtia ja klassikoitaJoensuussa esityskauden avaa 17. syyskuuta Ryh-mäteatterissa pari vuotta sitten nähty ja kehuttu uustulkinta Gogolin novellista Päällystakista. Komedia kertoo työelämän huononemisesta. Näytelmän ohjaa vierailija Janne Suutarinen.
Vauhtia ja klassikoita
Kuopiossa ja Joensuussa opiskelijat pääsevät äkkilähdöillä puoleen hintaan teatteriin. Opiskelijat voivat lunastaa teatterin lippukassalta lipun esityspäivänä puoleen hintaan. Lippuja ei voi varata ennakkoon. Käytäntö on ollut Joensuussa käytössä jo joitakin vuosia, mutta se aloi-tettiin tänä syksynä myös Kuopiossa.
Puoleen hintaan teatteriin
35-vuotta täyttävä Joensuun ylioppilasteatteri aloittaa syyskautensa näytelmällä Operaatio Onnenkalu. Teksti on teatterin omaa tuotantoa ja sen on käsikirjoittanut Tommi Kaplas ja Samu Heikinmatti, joka on myös ohjannut näytelmän. Elävää musiikkia sisältävä absurdi näytelmä parodioi perinteistä kesä-teatteria, mutta pinnan alla liikkuvat teemat muun muassa anteeksian-nosta. Ensi-ilta on 24. syyskuuta kello 19.00 Pakkahuoneella.
Kuopiossa syyskauden ensimmäistä ensi-iltaa saadaan odotella näillä näkymin marraskuulle, jolloin saa ensi-iltansa José Saramagon kirjaan Kertomus sokeudesta perustuvaa näytelmää. Uuden dramati-soinnin kirjasta on tehnyt Johanna Leksis, joka myös ohjaa näytelmän.
Ylioppilasteatterit etsivät tekijöitäJoensuun ja Kuopion ylioppilasteatterit järjestävät syksyn aikana valintatilaisuuden uusille teatterista kiinnostuneille tekijöille. Joen-suussa tilaisuus järjestetään 25. syyskuuta Väen talolla ja Kuopiossa lokakuun alussa. Kuopion tarkempi ajankohta selviää KYTin netti-sivuilta, kertoo puheenjohtaja Jari Pulkkinen.
YT:t tarjoavat sokeutta ja kesäteatteria syksyyn
Kuopion oma Pharaoh Pirttikangas esiintyy soolona 3. syyskuuta Pannuhuoneella. Bändinsä kanssa parhaillaan levyttävä Pharaoh. Pirttikankaan lauluissa pirttivirsi löytää kaukaisen sukulaisensa juu-rimusiikin rosoista. Pirttikangas tunnetaan paremmin myös bändis-tään Cosmo Jones Beat Machine.
Pharaoh Pirttikangas Pannuhuoneella 3. syyskuuta kello 21.00.
Pharaoh Pannuhuoneella
Kuvataiteen opiskelija Katja Pirisen toinen yksityisnäyttely on esillä Joensuun Galleria Harhassa. Nähtävillä on maalauksia ja valokuvia, jotka keskittyvät varjoihin ja hämärään. Maalaukset ovat yksityiskoh-tia valokuvista, jotka on otettu Joensuun keskustan läheisyydessä.
Töillään Pirinen haluaa kiinnittää huomion valon ja auringon pal-vomisen sijaan siihen, että varjoissakin on elämää. Näyttely keskittyy varjon olemukseen.1.9 - 30.9 2010 Katja Pirisen ”Elämää varjoissa” Galleria Harhassa Kaup-pakatu 44:ssä.
Elämää varjoissa
Elokuvafestivaali Kuopion Vilimit avaa ovet elokuvien maailmaan näyttelijän työn, lavastuksen ja puvustuksen näkökulmista. 23.-26.9.2010 voi käydä katsomassa mitä se tarkoittaa. Tai sitten voi mennä osoitteeseen: http://vilimit.kuopio.fi /home
Elokuvafestivaali Vilimit
Uljas 5 | 21. 5. 2010
Muodonmuutoksemme jälkeen suuri osa ajastamme kuluu itsemme puh-distamiseen ja hikisten vaatteidemme
vaihtamiseen. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut.Ihminen kuljeskeli syntyseuduillaan Afrikassa
melko vähäisissä vetimissä. Hiki viilensi auringon alla, ja isojen hikirauhasten erittämä ominaishaju leijui ihotaipeista toisten hajuaistimiin. Jokainen haisi itseltään, mutta neniä tuskin nyrpisteltiin. Hien haju on nimittäin huomattavasti siedet-tävämpi, jos hiki pääsee haihtumaan heti eikä jää muhimaan vaatteiden alle, jossa bakteerit muuttavat sen sisältämiä yhdisteitä pahanhajui-siksi aineenvaihduntatuotteikseen.
Kun ihminen vaelsi viileämmille alueille, ja toisaalta oppi häpeämään kehoaan, hän alkoi käyttää peittävämpiä vaatteita. Nämä kuitenkin estivät hikeä haihtumasta iholta yhtä hyvin kuin ennen. Pulmia alkoivat tuottaa paitsi kainalot, myös alapää. Ennen ulkoilmassa vapaasti tuulet-tuneet lisäkkeet sullottiin nyt housujen hankaan tiukaksi mytyksi, joka sai hautua omassa hies-sään – ja muissa eritteissään - kaiken päivää.
Nykyihminen ratkaisee nämä ongelmat pesemällä paikkojaan ahkerasti ja käyttämällä yhdisteitä, jotka joko estävät hikeä erittymästä tai peittävät sen hajun omallaan. Niitä tuotta-maan on kehittynyt kokonainen teollisuudenala. Voimme haista ruusulta, myskihärältä, meri-ilmalta tai yksinkertaisesti seksiltä ja menestyk-seltä.
Kaikki tämä toiminta ei voi kuitenkaan ko-konaan vaientaa hikemme kemiallista viestiä. Hikeen päätyy kehosta kaikenlaista, muun mu-assa yksilön immuunijärjestelmän osia. Eliöön on ohjelmoitu taipumus maksimoida jälkikas-vunsa elinmahdollisuudet, joita hyvin toimi-va immuunijärjestelmä parantaa. Tällaisen puolestaan saa, kun vanhempien järjestelmät ovat mahdollisimman erilaiset. Naisväkeen vetoaakin eniten immuunijärjestelmältään mahdollisimman erilaisen miehen haju. Teki-jän merkitys monimuuttujallisessa maailmas-samme on vielä epäselvä, mutta selvää lienee, että vaikka omaa hajuaan kuinka yrittäisi peitellä, se tulee jossain vaiheessa läpi.
Lankeemuksen hajuttodistaa arjen ihmeeksi.
Lapsi ei lemua vahvasti, vaikka olisi viettänyt päivänsä leikkikentällä juosten. Puberteetissa hikoilu lisääntyy ja hajustavat isot hikirauhaset ak-tivoituvat. Jos suihkussa ei muista tässä vaiheessa käydä, saattaa siitä pi-an muistuttaa lähiympäristö. – Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva
”Voimme haista ruusulta, myskihärältä, meri-ilmalta tai yksinkertaisesti seksiltä ja menestyk-seltä. Kuka sottapytty ja merkittävä melamies: ”Hän ei
koskaan käynyt kylvyssä, paitsi joskus harvoin yksi-tyisessä uima-altaassa. Puhdistautuminen lämpimillä pyyhkeillä saattoi joskus tulla kysymykseen. Hän ei harjannut koskaan hampaitaan ja sai siksi suuontelon
tulehduksia. Siitä oli seurauksena huolestuttava hengityksen haju. Hän sai luonnollisesti sukupuolitauteja, joita hän tartutti naisesta toiseen. Hän oli sitä mieltä, ettei tarvinnut pestä itseään: ”Huuhtelen itseni naisteni mehuilla.” Mitään hoitoa krooniseen klamydiatartuntaan tai sukupuoliherpekseen hän ei hyväksynyt”?
1) Mao. X) Casanova. 2) Pentti Saarikoski.
Russell Crowen repliikki elokuvassa Gladiator: “My name is Maximus Decimus Meridius. Commander of the armies of the north, general of Felix legions, loyal servant to the true emperor __________________. Father to a murdered son, husband to a murdered
wife…….. and I will have my vengeance, in this life or next.” Mainitse tämä keisari, joka oli valtakaudellaan lähes jatkuvasti sodassa naapureidensa kanssa ja joka toisaalta muistetaan stoalaisena filosofina. Teos Itsetutkiskeluja kuvaa hänen pyrki-mystään mielenrauhaan ja sitä voidaan lukea yleisessä mielessä henkisen kehityksen oppikirjana.
1) Marcus Antonius. X) Trajanus. 2) Marcus Aurelius.
Minkä kuuluisan ja huonomaineisen rock-kappa-leen alun erittäin vapaa suomennos?
«Saanen esittäytyä, olen varakas ja hienostunut mies. Olen ollut mukana kuvioissa jo ikuisuuden.
Varastin monen sielun ja uskon ja olin paikalla Jeesus Kristuk-sen tuskan ja epäilyksen hetkenä. Tein varmaksi, että Pilatus pesi kätensä ja sinetöi hänen kohtalonsa. Hauska tutustua, arvaatte kai nimeni?»
1) Iron Maiden: The Number of the Beast. X) The Rolling Stones: Sympathy for the Devil. 2) Procol Harum: Devil came from Kansas.
Eräässä kuopiolaisessa pop-kappaleessa – ja suat-taapa tuo olla niitä suuria savolaisia klassikoita, vaikka onkin alun perin Elton Johnin tuotantoa – lauletaan: ”Pian tippuu jälleen lehdet pihapuun, pojat koulutiellä joutuu tappeluun. Vanha maito-
auto vartin myöhästyy, jossain viheltelee yksinäinen pyy. Eilen Lindin Kaisan kaupan luona näin, taitaa taaskin raukka olla pie-niin päin, meitä pyysi pärekattotalkoisiin kun hän lainakirvestä vei naapuriin… Kappale on tietenkin Petri&Pettersson Brassin Maalaismaisema. Tiedätkö kuka on sanoittanut sen?
1) Vexi Salmi. X) Juice Leskinen. 2) Jukka Virtanen.
Mikä kansallisesti huomattava teksti ilmestyi Hel-singin Olympiastadionin ilmoitustaululle 19.7.1952 kello 14.30 ja herätti nurmelle järjestyneiden urhei-lijoiden keskuudessa melkoista kiinnostusta?
1) ”Olympiasoihdun tuo stadionille Paavo Nurmi.” X) ”Presi-dentti Paasikivi avaa olympialaiset.” 2) ”Viimeinen sotakorva-usjuna on lähtenyt Vainikkalasta.”
1
3
2
4
51 2 3 4 5Nimi
LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry
Oikeat vastakset sivulla 28.
�6 Uljas 6 | 1. 9. 2010
Oikeat vastakset sivulla 28.
Anssi Ylirönni | Matias
�7Uljas 6 | 1. 9. 2010
Avoimet ovetJuhlanäyttely ja Tiedepuiston torni yleisölle avoinna syyskuussa
>JuhlanäyttelyAvoinna koko syyskuun keskiviikosta 1.9. klo 12.00 alkaen
Avajaisviikon opastetut juhlanäyttelyyn tutustumiset seuraavastiKeskiviikkona 1.9. klo 12.00 ja 14.00Torstaina 2.9. ja perjantaina 3.9. klo 10.00, 12.00 ja 14.00
Näyttelyyn voi tutustua omatoimisesti koko syyskuun ajanTiedepuiston aukioloaikoina klo 8.00–16.00 Tiedepuiston pääaulassa, Länsikatu 15, Joensuu.
>Tiedepuiston torniTorni avoinna koko syyskuun ainaLauantaista maanantaihin klo 12.00–16.00
Tule ja näe kaupunki 31,5 metrin korkeudesta! Kymmenen kerrosta, 200 porrasta. Hissi vain 5. kerrokseen asti.
Terv
etuloa!
Joensuun Tiedepuisto OyLänsikatu 15, 80110 Joensuu puh. (013) 267 7110 | www.carelian.fi
fabr
ik.fi
Joensuun Tiedepuisto Oy 20 vuotta
www.teatteri.kuopio.fi Palvelunumero 0600 061616
(0,99e/min+pvm)
Viime hetken
lippuOpiskelijat ja koululaiset viime hetken lipulla
teatteriin puoleen hintaan.Liput teatterin lippukassalta samana päivänä. Ei ennakko-varauksia! Alennus lasketaan peruslipun hinnasta. Huom! ei koske aikaisempia varauksia eikä jo alennettuja lippuja.
UUTUUS!
Sivun 26 BESSERWISSERIN oikeat vastaukset ovat 1 2 X 2 1.
�� Uljas 6 | 1. 9. 2010
