Itä-Suomen ylioppilaslehti

2011

4

Puolesta äänestäjät

Strategiatyö johdatti ISYY:n paratiisiin. » 4-594 prosenttia eduskuntatyrkyistä sitoisi opintotuen indeksiin. » 6-7

Karvaperseduunarin metästäjät

Median väläyttelemien väittämien mukaan Vihaiset karvaper-seduunarimiehet ratkaisevat

nämä vaalit. Vihainen karvaperseduuna-rimies tuo mieleen Himalajalla vaeltavan Jetin, tuon tuntematonta lajia edustavan kahdella jalalla kävelevän punertava- tai oranssikarvaisen gorillaa muistuttavan olion.

Tulevien vaalien kannalta tarina jetistä ja karvaperseduunarista muuttuu suorastaan romanttisen haikeaksi, kun tuota tuiskussa taarpertavaa lajinsa vii-meistä, harvinaista ja alkukantaista oliota ajaa suuri kaipuu. Harhaileeko vihainen karvaperseduunarimies samoin nykyajan alati muuttuvassa ja monimuotoistuvas-sa globaalissa todellisuudessa kaivaten menetettyä: Kekkosta? Karjaisut kuuluvat talviyössä. Ne herättävät toisissa pelkoa, mutta lajitovereille ne luovat kaivattua yhtenäisyyden tuntua. Mies huutaa miestä ja heimolla on taas reviiri.

Pro feminismi -palkittu tutkija Jiri Nieminen kyseenalaisti taannoin Soinin lanseeraamaan karvaperseduunarimie-hen olemassaolon. Nieminen on tutkinut hegemonisen maskuliinisuuden käsitettä ja väittääkin, että tämän päivän menestyvä miespoliitikko on mediatähti, joka ei aino-astaan hyödynnä hegemonisen maskulii-nisuuden mahdollistamia valtarakenteita luodessaan suhteita äänestäjiin, vaan myös luo käsitystä oikeanlaisesta miehi-syydestä. Samalla rajataan ihanteeseen sopimattomat miehet ja naiset nössöar-voineen ulkopuolelle.

Tässä lehdessä loimme omat myyttiset hahmomme. Toinen on Puolesta äänestäjä ja toinen Suloisesti nukkuva viaton nuori, Sunuvinu. Soinin raflaavuuteen käsitteet eivät yllä, sillä vaikeahan se on kilpailla politiikan stand-upin punchlinejen kruu-nattoman kuninkaan kanssa.

Nämäkin myyttiset hahmot perustu-vat oletukseen, että nuoret eivät äänestä ja heidän puolestaan äänestävät heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa ikäiset yhtenäisen Suomen kasvatit. Haastatte-limme Kuopion torilla näitä kuvitteellisia Puolesta äänestäjiä, jotka olivat suhteelli-sen leppoisia, mutta pettyminen nykyti-laan oli pinnassa. Laajemmin oletettuna Puolesta äänestäjät ovat kiukkuisia. Hallituspuolueita halutaan näpäyttää vaikka samaan aikaan myönnetään, ettei protestipuolue välttämättä tule viemään maata yhtään sen parempaan suuntaan. Mitä tulee hegemoniseen miehen malliin, niin ilmassa on talvisodan tuntua. Kaikki peliin, vaikka miesylivoima näyttää muser-tavalta. Se koskettaa, tavallaan, jopa omaa hegemonista osaa miehisyyteni monimuo-toisuudessa, ugh. Voitto tai kuolema?

Pääkirjoitus | Uljas linja

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Matti Sevenius

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

Kansikuva

Jarkko Kumpulainen

Imaami Anas Hajjar toivoo imaamikoulusta suomalaisiin korkeakouluihin. Se auttaisi musli-meja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Aloitteleva virkamies pääsee Eu-roopan Unionissa suoraan yli neljän tonnin kuukausipalkalle. Kilpailu työpaikoista onkin kovaa.

Nuorenkin kannattaa äänestää, koska Puolesta äänestäjä ainakin tekee niin. Vaa-likoneista ei ehdokasta välttämättä kannata hakea.

Filosofi Jukka Hankamäen mielestä naisten täytyy valita joko ura tai lasten teko. Molempia ei nainen voi saada. Kirjassaan hän esittelee muita-kin harkitun epäkorrekteja kantoja

Viimeistään Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä on sellainen rätinki, ettei sen luettuaan voi haluta syödä lihaa. Miksi sitä syödään edelleen?

Professori vakuuttaa, että sijoittaminen kannattaa aina – myös opiskelijalle. Markkinoiden voittaminen onnistuu maalaisjärjellä.

8-9 12-13

18-19

14-17

32-33

26-27

Sisällys | Ennusmerkkejä

Luolaundulaattikin äänestää.Kevät!

Humoro nigra | Terveisiä paratiisista!

”AD5-tason työntekijän alkupalkka on 4369€ kuukaudessa

graf

ex

Ennakkolippujenmyynti on alkanut

Aphex Twin (UK) • Blackfield (UK/ISR)

Buzzcocks (UK) • Gentleman (GER)

Iced Earth (USA) • Kvelertak (NOR)

Melt-Banana (JPN) • Ojos De Brujo (SPA)

The Exploited (UK) • Kate Nash (UK)

Red Sparowes (USA)

Katso kaikki varmistuneetesiintyjät www.ilosaarirock.fi

Sielun Veljet

Ilosaarirockin verkkokauppa www.ilosaarirock.fiJoensuu: Kerubi, Carelicum, Karjalan Musiikki, Levy-Eskot

Kitee: Kiteen Kirjainfo Kuopio: Levykauppa ÄxLieksa: Lieksan Datahuolto Mikkeli: Savon Musiikki

Nurmes: Jimmari Outokumpu: Kirja-KaivosSavonlinna: Soitinkulma Varkaus: Muusan Kirjakauppa

Itä-Suomen Yliopiston YO-kunta(Joensuu, Kuopio ja Savonlinna)

2 Uljas 3 | 6. 4. 2011 3Uljas 3 | 6. 4. 2011

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta julkisti ensimmäisen strategiansa 18. maaliskuuta Kuopiossa. Strategian julkai-suseminaariin oli puhujien lisäksi saapunut kourallinen pääasiassa ylioppilaskunnan ak-tiiveja. Tilanne muuttui kuitenkin juhlavaksi heti strategian esittelyvideon käynnistyessä: Taustamusiikkina pauhasi ei enempää eikä vähempää, kuin Carl Orffin mahtipontinen näyttämökantaatti Carmina Burana.

Strategiatyö sai alkunsa historian ensim-mäisessä ISYY:n edustajiston kokouksessa loppuvuodesta 2009. Myöhemmin valittiin strategiatyöryhmä, jossa on ollut jäsen jokai-sesta edustajistoryhmästä.

”Ihmeellistä tässä on, että strategiassa

kahdeksan eri ryhmää on päässyt kon-sensukseen, ei kompromissiin”, iloitsee ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja strategia-työryhmän vetäjä Sara Remes.

Strategia laadittiin metodilla nimeltä Stellar, jota ovat käyttäneet muun mu-assa IBM, Unicef ja Nokia. Seminaarissa oli puhumassa yksi työkalun kehittäjistä, markkinoinnin professori Angus Jenkinson University of Bedfordshiresta. Jenkinsonin puhe auttoi ymmärtämään konsensuksen saavuttamisen mahdollisuutta.

Jenkinsonin mukaan työkalua kehittäes-sä tutustuttiin eri filosofisiin maailmankat-somuksiin aina materialismista kaaosteori-aan ja tiivistettiin tulokset 12 eri kohtaan.

”Kyseessä on 12 eri näkökulmaa todelli-suuteen, jotka antavat organisaatiolle eväitä hallinnoida sitä” Jenkinson kertoo.

Vaikka strategia on Remeksenkin mukaan maailmoja syleilevä, ei se ole silti kadotta-nut ylioppilaskunnan ydintavoitetta, joka on yliopistolaissa määritelty seuraavasti: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteis-kunnassa liittyviä pyrkimyksiä.”

”Nykymaailmassa keskitytään välillä liikaa kiireellisiin tärkeisiin asioihin ja unoh-detaan siinä ohessa tarvittava arvokeskuste-lu”, perustelee Remes.

Strategia-menetelmän tavoite on määritellä, mitä organisaatio voisi parhaim-millaan olla. Remes uskoo ylioppilaskunnan pystyvän ydintehtävänsä lisäksi olemaan aito ja uskottava sivistykseen pohjaava yhteisö, ja käyttää esimerkkinä muun muassa poikkitie-teellistä Yo-symposiumia.

”Tavoitteena on uusromanttinen yliop-

pilaskunta. Rokkia ja romantiikka, jossa on mukana myös särmää. Asioita pitäisi tehdä ilolla ja ylpeydellä eikä pelätä epäonnistumi-sia”, pohtii Remes.

Ja sitten on se kummastusta herättänyt brändin syvin olemus: Rai.

”Hallituslaiset ovat jo alkaneet tervehtiä toisiaan rai-tervehdyksellä. Se kuvastaa sitä iloa ja ylpeyttä mitä tulevan suunnittelu on herättänyt tekijöissä. Se on symboli, helppo ja yksinkertainen”, avaa Remes.

Rai tarkoittaa venäjäksi paratiisia.

1Uutinen #

ISYY halajaa yhteistä rai-huutoaItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan strategia julkistettiin maaliskuussa. Strategian laatimisessa käytetty toimintatapa on ollut käytössä muun muassa IBM:llä. Brändin ytimeen löytyi symboli rai. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta laati ensimmäisen strategiansa. Yliopistolaissa säädetyn perustehtävän ympärille on haettu myös arvopohjaa tulevalle toiminnalle.

”Kyseessä on 12 eri näkökulmaa todellisuuteen, jotka antavat organisaatiolle eväitä hallinnoida sitä

Äänestätkö? Miksi?

Juho Suokasenglannin kääntäminen, 3. vsk.

- Äänestän. Jos ei äänestä, niin se on tavallaan ääni niille, jotka saavat muuten eniten ääniä. Se on kuitenkin olennainen vaikuttamisen muoto ja olisi tyhmää jättää se käyttämättä.

Katja Reijonenkirjallisuus, 4. vsk.

- Kyllä. Se on mielestäni tapa vaikut-taa asioihin, jotka koskettavat meitä kaikkia. On ärsyttävää, kun valitetaan asioista, jotka ovat huonosti ja jos ei äänestä, niin silloin niistä on turha valittaa.

Aino Mäkitalokäsityötiede, 5.vsk.

- Kyllä. Yhteisiin asioihin vaikuttami-nen on tärkeää. Ilman kansan mielipi-dettä demokratia ei toteudu.

Niko Hurskainenkauppatieteet, 5 vsk.

- Äänestän. Kai se on velvollisuus. Että eduskunta olisi kansannäköinen.

Anni Kainulainenkasvatustiede, 4.vsk.

- En ole päättänyt, koska en ole kat-sonut vielä vaihtoehtoja. Äänestän, jos löytyy joku, jolla on samantapai-set mielipiteet kuin minulla.

Jere Finningkauppatieteet, 3 vsk.

- Kyllä äänestän. Vaikka yksi ääni on vain pieni pisara meressä, niin on sekin jotain! Haluan vaikuttaa.

Savonlinna

Kuopio

- Tiia Joensuu, Selina Tuomaala ja Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat

Ollako vai eikö olla?Gallup

Joensuu

UEF:n urut | Kova peli

Savonlinnan säästämistä ajetaan hallitusohjelmaan

Sähköinen tenttiminen tökkinee kesän

Vaihtarit rankkasivat UEF:n korkealle

Savonlinna, Rauma ja Hämeenlinna haluavat kirjata hallitusohjemaan opettajankoulutuksen säilymisen kaupungeissaan. Maakunnat, Etelä-Savo, Satakunta ja Häme ovat vetoomuksessa myös mukana. ”Yhteensä tämän vetoomuksen takana on noin puolen miljoonan asukkaan maakunnat ja 23 kan-sanedustajaa”, Savonlinnan kaupunginjohtaja, Janne Laine kertoo.Laineen mukaan vetoomuksella halutaan turvata suomalainen peruskoulu ja sen pohjana oleva laadukas opettajakoulutus.”Alueiden opettajakoulutus on taannut pätevien opettajien saamisen eri puolille Suomea kustan-nustehokkaasti. Savonlinnassa opettajakoulutus

on selvästi edullisempaa kuin esimerkiksi Helsin-gissä”, Laine muistuttaa.Laineen mukaan opettajakoulutuksen poissiirto Savonlinnasta olisi yhtä suuri menetys Savon-linnalle kuin koko yliopiston lakkauttaminen Joensuulle. ”700 opiskelijaa ja koulutusyksikkö merkitsisivät noin 200 työpaikan menettämistä. Valtiolle jäisi Savonlinnaan tyhjiä tiloja. Lisäksi kaupungin ja valtion asuntorahaston vastuulle jäisi tyhjiä opiskelija-asuntoja. Julkistalouden kokonai-suuden kannalta tällaisessa ratkaisussa ei olisi järkeä”, Laine korostaa.

Selina Tuomaala

Remontit sekä Joensuussa että Kuopiossa vaikeuttanevat sähköistä tenttimistä kesän ajan. Syynä on hammaslääketieteellisen tilojen raken-nus Kuopion Canthialla ja kirjaston remontti Joensuussa. Joensuun kirjaston aukioloajat muuttuvat jo toukokuun puolesta välistä ja se on avoinna arkisin kello 10 -14 sekä keskiviik-koisin puolestapäivästä ilta kuuteen. Kirjasto on kokonaan suljettu kuukauden verran alkaen heinäkuun puolesta välistä. Kuopiossa sähköinen tenttitila jää puolestaan hammaslääketieteellisen tilojen jalkoihin ja se avataan uudelleen oppimiskeskuksen lähei-syyteen. Atk-suunnittelija Ari Paldanius ei kuitenkaan uskalla vielä arvailla kuinka kauan sähköinen tenttiminen on Kuopiossa katkolla.”Asia selvinnee viikon parin sisällä. Lyhimmillään tauko voi kestää pari päivää ja pisimmillään kaksi kuukautta”, kertoo Paldanius.Asian varmistumista viivyttää Paldaniuksen mukaan se, että varsinaisen remontin alkamis-

aikataulu ei ole vielä varmistunut. Ongelmana onkin ennen kaikkea remontista aiheutuva melu. Varsinaisen tekniikan siirtämiseen ei Paldaniuk-sen mukaan mene kuin muutama päivä.Kuopiossa viime syksynä ja Joensuussa tänä keväänä käyttöön otettu sähköinen tenttiminen on vielä vähäisellä käytöllä. Kahdella kampuk-sella tentittävistä kaikista kursseista pystyi maaliskuussa tenttimään ainoastaan 19 kurssia sähköisesti. Oppimiskeskuksen suunnittelijan Pasi Karvosen mukaan tenttitilat sallisivat määrän kymmenkertaistamisen. ”Uutuuden jäykkyyttä. Opettajat eivät ole vielä oikein löytäneet sähköisen tenttimisen mahdolli-suutta”, Karvonen kertoo.Sähköisen tenttimisen kesätilannetta päivitetään Opinto- ja opetuspalvelukeskuksen nettisivuille. Tarkempaa tietoa Joensuun kirjaston kesäauki-oloista löytyy kirjaston omilta sivuilta.

Jarkko Kumpulainen

Vaihto-oppilaat ja ulkomaalaiset tutkinto-opis-kelijat rankkasivat Itä-Suomen yliopiston Suo-men toiseksi parhaaksi vaihto-opiskelupaikaksi. Konsultointiyritys I Graduaten kyselytutkimuk-sessa UEF kipusi eurooppalaisten yliopistojen joukossa puolestaan kymmenenneksi. UEFin osalta tulokset julkaistiin maaliskuussa. International Student Barometer (ISB) -tut-kimus tehtiin vuonna 2010 ja UEFissa siihen vastasi yli 5000 vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa. Itä-Suomen vahvuuksiksi koettiin oppimisym-päristöt ja oppimisen tukeminen. Kehuja saivat

kurssien organisointi ja oppimisvälineet. Yliopis-to sai vaihtareilta kiitosta myös turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Paikallisiin ystäviin tutustuminen ja verkos-toituminen puolestaan koettiin Itä-Suomen yliopistossa erityisen vaikeaksi. Samoin vaikeaksi koettiin työpaikan saaminen ja korkeat elin-kustannukset. Jopa 84 prosenttia vastanneista suosittelisi UEFia vaihtopaikaksi muille opiske-lijoille.

Saara Hanhela

”700 opiskelijaa ja koulutusyksikkö merkitsisivät noin 200 työpaikan menettämistä

4 Uljas 3 | 6. 4. 2011 5Uljas 3 | 6. 4. 2011

Millä mielellä?- Hyvällä mielellä, sillä sain tehtyä kandia aamulla.

Millainen olet?- Pieni suuri mies

Mikä sytyttää elämässä?- Musiikki

Haave?- Epärealistinen haave on tulla rokkitähdeksi. Realistinen on se, että löytäisin työn, jossa viihtyisin seuraa-vat 20 vuotta.

Mitä seuraavaksi?- Vuokko Vienolan demolle, kasva-tusyhteistyö ja toimintakulttuurit.

Onko olemassa ilmaista lou-nasta?- Tämä ainakin oli.

Lastentarhanopettajaksi valmistuva Esko säteili auringon kanssa kilpaa syödessään Uljaan ilmaista lounasta. Aamu oli mennyt kandia naputellessa ja sisäistä Sokratesta etsis-

kellessä. Musiikin monitoimimies kertoi musisoivansa bändeissä Preeria, Paskahalvaus ja Missile. Välkyn makaronilaatikko upposi vatsaan jo toista päivää peräkkäin.

Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, kasvatustiede, varhaiskasvatustiedeVuosikurssi: 3. vsk.Syntymäpaikka: MikkeliMotto: Elä tänään, maksa laskut myöhemmin!Harrastukset: Musiikki ja palloilulajitRuoka: MakaronilaatikkoPaikka: Ravintola Välkky

Selina Tuomaala, teksti & kuva

Esko Vauhkonen

Indeksiin viejät

Ydinvoiman uusi uhka

KUOPIO Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta tenttasi Pohjois-Savon vaalipiirin nuoria eduskunta vaaliehdokkaita maaliskuun lopussa. Tentti teemat kiertelivät SYL:n vaaliteemojen tuntumassa. SYL on juoninut ehdok-kaiden päänmenoksi sen verran, että se kuvauttaa jokaisen vaalipaneelissa olleen ehdokkaan, joka on lupautunut kannattamaan opintotuen sitomista indeksiin. Kuvassa Aki Järvinen (Muutos 2011), Heidi Komulainen (Vas.), Juha-Pekka Rusanen (Kesk.), Jarno Kotajärvi (Sit.), Sara Sajaniemi (Vihr.), Aino Syrjänen (KD), Nelli Kari (Kok.) ja Markus Pöyri (Ps.).

JOENSUU Tulkintamme mukaan tässä vapauden puistoon ilmestyneessä ystävällisesti ja ekologisesti kynttilöillä valaistussa kyltissä varoitetaan meriros-voista, jotka juoksevat pelottavan nopeasti saatuaan supervoimia ydinvoimas-ta.Ydinvoiman vastaiset kynttilämielenosoitukset keräsivät kokoon tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea 15. maaliskuuta. Joensuussa tapahtuma keräsi paikalle lähes kaksisataa ihmistä. Paikalla puhuneet Heikki Simola ja Jussi Ai-raksinen muistuttivat ydinvoimaan liittyvistä suurista ja todellisista vaaroista.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

vaP

asi Hu

ttun

en, teksti &

kuva

Selina Tu

om

aala, teksti & ku

va

”Näillä lupauksilla voimme luottaa siihen, että opinto-tuki sidotaan indeksiin heti ensi vuoden alusta

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

SAVONLINNA Tuomari Nurmio kävi 26. maaliskuuta jytisyttämässä poljennollaan Savonlinnasalin Wanhan Kasinon esiintymislavaa. Mu-kana menossa olivat laatikkokitara ja puoliso Liisa Eskola. Ensimmäi-sen setin Nurmio duetoi Eskolan kanssa englanniksi. Jälkimmäisen puoliskon Nurmio esiintyi soolona suomeksi. Rahealla saundilla laule-tut legendaariset hitit saivat keski-ikäiseen yleisöön eloa tanssilattialla.

Nurmio Savonlinnassa

Ehdokkaista 94 prosenttia haluaa opin-totuen indeksiin. Tämä käy ilmi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto (SAMOK) ry:n toteuttaman soittokierrok-sen tuloksista. Soittokierros toteutettiin yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa. Helmi–maaliskuussa opiskelijat soittelivat ehdokkaille ja tavoittivat 84 pro-senttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista eli 1415 henkilöä.

Soittokierroksen tulosten mukaan 94 prosenttia kaikkien vaalipiirien ja nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaista haluaa si-toa opintotuen indeksiin vuoden 2012 alusta. Tällä halutaan estää opintotuen ostovoiman heikentyminen elinkustannusten noustessa. SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi iloitsee kyselyn tuloksista.

”Näillä lupauksilla voimme luottaa sii-hen, että opintotuki sidotaan indeksiin heti ensi vuoden alusta”, Korolainen-Virkajärvi kertoo.

Tulos ei hänen mukaansa jätä puolueille eikä ehdokkaille varaa venkoiluun, sillä opiskelijat on huomioitava seuraavassa hallitusohjelmassa.

”Joukko näyttää varsin kattavalta ja olemme erittäin tyytyväisiä tähän tulok-seen. 94 prosentin kannatus opiskelijoiden ykköstavoitteelle on vahva viesti siitä, että se kuullaan tulevassa hallitusohjelmassa. Tästä eteenpäin jatkamme töitä siinä, että lupaukset myös toteutuvat käytännössä ja opintotuen indeksiin sitominen on puoluei-den prioriteeteissa hallitusohjelmaa kirjoit-taessa”, Korolainen-Virkajärvi painottaa.

Puheenjohtajaa on varmoilla mielin hankkeen toteutumisen suhteen. Hänen mielestään lähtökohtana pidetään, että se lyö läpi.

”Lähdemme toki siitä, että indeksiin sitominen toteutetaan. Jo viime syksyn budjettikäsittelyssä kaikkien puolueiden edustajat pahoittelivat, ettei indeksisidontaa

saatu toteutettua vielä tänä vuonna.”Miten sitten aiotaan varmistaa, että

hanke säilyy valittujen kansanedustajien agendalistalla?

”Olemme tiiviisti yhteydessä valittuihin kansanedustajiin ja puolueorganisaatioihin myös vaalien jälkeen. Opiskelijat muistutta-vat tavoitteistaan hallitusohjelman hyväksy-miseen asti”, Korolainen-Virkajärvi toteaa.

Mitä hän vastaa niille, jotka pitävät opin-totuen indeksiin sitomista vain vaalipuhee-na?

”Meillä on nyt niin vahva rintama indeksin takana, että uskomme sen pysyvän puolueiden agendalla. Työ ei missään nimessä lopu vaaleihin, vaan siitä alkaa uusi vaikuttamiskausi.”

Ehdokkaat tukevat indeksiin sitomista

SYL otti asiakseen tiedustella jokaisen kansanedustajaehdokkaa kantaa opintotuen indeksiin sitomiseen - Jussi Turunen, teksti

2Uutinen #

SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi (keskellä) on tyytyväinen kyselyn tulok-seen eikä se hänen mukaansa jätä puolueille eikä ehdokkaille varaa venkoiluun.

Kyselyn tuloksia

Opintotuen sitominen indeksiin puolueit-tain 1.1.2012 alkaen:

KD 96 %KESK 89 %KOK 83 %PS 94 %RKP 98 %SDP 95 %VAS 100 %VIHR 99 %

Lähde ja lisätietoja: www.opintoraha.fi

Kielimuuri aiheuttaa välillä vaikeiksi kärjistyviä ongelmia ihmisten välisissä suhteissa. Tuore väitöskirja osoittaa, ettei siihen tarvita edes eri kansallisuuksia. Anne-Maria Nupponen pureutui vähän tutkittuun kysymykseen savon murteesta esitetyistä luonnehdinnoista. Hänen suomen kielen alan väitöskir-jansa tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa lauantaina 9. huhtikuuta.

Nupponen haastatteli tutkimukseensa Pohjois-Savoon muuttaneita länsi-, etelä- ja keskisuomalaisia, jotka tutkimuksen perusteella

kiinnittivät paljon huomiota savolaisten tapaan ilmaista itseään. Erilainen ilmaisutapa saattoi usein hankaloittaa yhteisymmärryksen syntymis-tä. Epäsuoruus liitettiin usein Savon murteeseen.

Eräs länsisuomalainen haastateltava kertoi, kuin-ka hän työpaikallaan kuuli seuraavanlaisia pyyntöjä: ”täs ois tämmönej juttu mikä ehkä saattais mahollisesti olla että tää pitäs tehä.” Länsisuoma-laiselle oli yllättävää, että tämänkaltaisilla pyynnöillä odotettiin nopeaa toimintaa.

Toisaalta tutkimus myös hälvensi käsitystä pohjois-

savolaisen murteen jyrkästä erilaisuudesta muihin murtei-siin. Joitakin pohjoissavolai-sen murteen ominaispiirteitä löytää esimerkiksi pohjoiskar-jalaisesta puheenparresta.

Nupposen väitöskirjan ”Savon murre savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana” tarkastetaan Itä-Suomen yli-opiston filosofisessa tiedekun-nassa. Vastaväittäjänä toimii professori Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta ja kus-toksena professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopis-tosta.

Pasi Huttunen

Savon murre hämmentää muualta tulleita

Yliopiston kirjasto politisoituiItä-Suomen yliopiston yksiköt jatkavat purjehdustaan sosiaa-lisen median maailmaan. Uusin tulokas on UEF:n kirjasto,

joka tiedottaa toiminnastaan ja tapahtumistaan nyt myös Facebookissa. Kirjasto on myös ehtinyt jo linjata poliittista kan-

taansa tykkäämällä Postmoder-nin tekotaiteen ystävät -sivusta.

Pasi Huttunen

Itä-Suomen yliopiopiston ylioppi-laskunta suunnittelee rikkovansa Kuopion edesmenneen yliopiston ylioppilaskunnan hallussa olevan

saunanvedon maailmanennätyksen. Opiskelijoiden on oletettavasti tarkoi-tus vetää sauna Kuopiosta Joensuu-hun toukokuun puolivälissä.

Maisterin tutkinnolla työllistyy Suomes-sa edelleen hyvin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia maistereis-ta oli työttöminä viiden vuoden kulut-

tua valmistumisesta. Työttömyyttä oli kokenut kolmannes. Tutkimuksen ovat toimittaneet Antero Puhakka ja Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta.

ISYY maailmanennätysjahtiin Maistereille on vielä töitä

Lehd

istöku

va

6 Uljas 3 | 6. 4. 2011 7Uljas 3 | 6. 4. 2011

”Maallisen tieteen aloilla tarvitaan asiantuntijoita ja sama pätee uskontoihin

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Imaamikoulutuksen järjestäminen Suomessa auttaisi Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjarin mukaan muslimeja sopeutumaan maahan. Näin pystyttäisiin oppi-maan uskonnosta kotimaassa, eikä vastauksia tarvitsisi hakea muualta Euroopasta tai vielä kauempaa.

”Uskonnon koulutus on tärkeä asia. Imaa-meja, uskontoon kouluttautuneita tai oppineita ei ole riittävästi palvelemaan yhteisön tarpeita. Nykytilanteessa on matkustettava ulkomaille saadakseen oppia. Suomesta lähdetään opis-kelemaan Ranskaan, Egyptiin, Saudi-Arabiaan,

Libanoniin, Jordaniaan, Syyriaan ja Irakiin”, toteaa palkkatyötään lääkärinä paiskiva Hajjar.

”Maallisen tieteen aloilla tarvitaan asian-tuntijoita ja sama pätee uskontoihin. Vain sen takia, että joku on muslimi, ei häneltä voida kysyä fatwoja tai oppineen tason kysymyksiä. Ei satun-naiselta ohikulkijaltakaan kysytä, kestääkö tuo silta vai ei, vaan luotetaan ennemmin insinöörin laskelmiin”, vertaa Hajjar.

Suomen Islamilaisen Neuvoston pyrkimyk-senä on saada Suomeen hyvin kouluttautuneita uskonnon tuntijoita, jotka samalla tietävät suomalaisesta yhteiskunnasta, sen kulttuurista

ja tavoista. He pystyisivät huolehtimaan myös pätevien uskonnon opettajien koulutuksesta.

Myös Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian yliopistonlehtori, FT Teuvo Laitila uskoo, että oppineiden koulutus kotimaassaan voisi auttaa muslimien integroitumisessa yhteiskuntaan positiivisella tavalla.

”Joissakin yhteyksissä on nostettu esiin

pelko, että radikaali islam saattaa levitä Suomeenkin, jos oppi joudutaan hakemaan vaikkapa Saudi-Arabiasta tai Libanonista. Siellä arvomaailma on kirjavampaa ja väkivaltainen äärilaitakin saa äänensä kuuluville.”

Suurimpana esteenä imaamikoulutuksen aloittamiselle Laitila näkee resurssien puutteen. ”Omassa yliopistossamme ei toistaiseksi ole ainuttakaan islamin erikoisasiantuntijaa. Oma kysymyksensä on tietysti valtiovallan ja yliopis-ton tahto rahoittaa uutta koulutusalaa, joka todennäköisesti tulisi jakamaan mielipiteitä.”

3Uutinen #Suomen islamilainen yhteisö toivoo Suomeen yliopistotason isla-

min opetusta. Tämä auttaisi muslimeja sopeutumaan yhteiskun-taan. Koulutus tarjoaisi kristityille ja muslimeille yhtäläiset mah-dollisuudet oppineiden koulutukseen. Rahoitus ja tieteellisen osaamisen puute ovat kuitenkin esteenä. - Hanna Savisaari, teksti

Päällystämätön kenttämiehentien paikoistusalue on aiheuttanut närää erityisesti Carelia-salin konserttivieraiden parissa.

Joensuun kaupunginhallitus haluaa yksi-tyistää Kenttämiehentien paikoitusalueen yliopiston vieressä Joensuussa. Yksityis-tämisen myötä pysäköinti muuttuisi mak-sulliseksi myös opiskelijoille. Kaupungin hallituksen puheenjohtajan Matti Väistön mukaan pysäköintimaksujen suuruudesta ei ole vielä neuvoteltu vuokraajan kanssa.

Vuokrasopimus on tarkoitus solmia Joensuun Pysäköinti Oy:n kanssa, jonka on tarkoitus päällystää ja kattaa kustan-nukset pysäköintimaksuilla. Hankkeen kustannusarvio on 732 000 euroa. Sopimus on vielä tällä hetkellä allekirjoittamatta. Kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta noin 80 prosenttia.

Kaupungin hallituksen päätöksessä painotetaan eri käyttäjäryhmien huomioon ottamista maksuja määriteltäessä. Lopulta maksun suuruuden päättää kuitenkin Joensuun Pysäköinti Oy itsenäisesti.

”Hinnasta ei ole sovittu, eikä myöskään puhuttu siitä pitäisikö autoilevan opiskeli-jan vähän kävellä vai ei”, Väistö näpäyttää.

”Rahaa annettaisiin, jos olisi. Parkkipai-kan kunto on kuitenkin niin huono, että erityisesti sateisina kesinä sieltä kantautuu kävijöiden mukana kuraa Carelia-saliin ja muihin yliopiston saleihin saakka. Asiasta on tullut palautetta, emmekä keksineet muuta ratkaisua kuin vuokrata alueen”, Väistö jatkaa.

Maksutonta pysäköintiä haikailevalle opiskelijalle Väistö ehdottaa jatkossa jäähallin takana olevaa maksutonta aluetta tai raviradan pysäköintialuetta.

Alustavasti parkkipaikan pitäisi olla valmiina vuoden 2011 aikana. Päätöksestä on kuitenkin jätetty oikaisuvaatimus, joka todennäköisesti viivästyttää hanketta. Oi-

kaisuvaateen tehneen opiskelijan ja Kinnu-lan entisen kunnanjohtajan Kauko-Pekka Moilasen mielestä alue on käytännössä kokonaan Itä-Suomen yliopiston opiskeli-joiden käytössä. Moilanen kokee, että kau-punki on laittamassa opiskelijat maksajiksi parkkipaikkaremontille, ja samalla entistä ahtaammalle taloudellisesti.

Moilasen mukaan myös kaupunginhal-linnon tavassa esitellä asia on puutteita. Hänen mukaansa esittelyssä ei oteta tar-peeksi huomioon kuluja, jotka kaupungille itselleen koituisi alueen päällystämisestä, eikä sitä miten opiskelijoille taataan mak-suton pysäköinti. Moilanen vetoaa myös yliopistoon, että se käyttäisi osan neljän miljoonan euron ylijäämästään päällystyk-seen.

Lisäksi Moilanen kokee, että kau-punginhallitus on ylittänyt päätöksessä toimivaltuutensa, koska hänen mielestään 30 vuodeksi laadittu vuokrasopimus olisi pitänyt hyväksyttää valtuustolla.

Jossain vaiheessa väläyteltyä kaksiker-roksista pysäköintihallia ei olla puheen-johtaja Väistön mukaan tällä erää rakenta-massa.

Yliopiston p-alueen maksullisuus päätös poiki oikaisunJoensuussa yliopistorakennuksen vieressä sijaitsevaa Kenttämiehen paikoitusaluetta ollaan puuhaamassa maksulliseksi, koska kaupungil-la ei ole varaa päällystää sitä. Päätöksestä tehdyssä oikaisuvaatimuk-sessa epäillään, että kaupunki on maksattamassa parkkipaikan re-montin opiskelijoilla. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

4Uutinen #

Itä-Suomen yliopiston uutena viestintä-johtajana aloitti huhtikuun alussa Eero Tuomisto, 54, päätoimipaikkanaan Joensuun kampus. Itä-Suomen yliopiston

verkkolehden Oivan haastattelussa hän arvioi, että yliopistossa tarvitaan nyt uutta verta ulkopuolelta.”Monella saattaa olla tällä hetkellä vähän

takki tyhjänä”, hän arvioi Oivalle. Yliopiston vahvuutena hän pitää sen laaja-alaisuutta.Tuomisto on suorittanut kansainvälisen politiikan maisteritutkinnon Yhdysvallois-

sa ja toiminut Kauppalehden päätoimittajan työn lisäksi toimitussihteerinä ruotsalaises-sa Dagens Industrissa sekä virolaisessa Äri Päev -talouslehdessä.

Uusi viestintäjohtaja täyttää tyhjät takit

Islamin oppineetImaami on islamilainen johtaja. Suomes-sa imaamit vastaavat uskonnollisista toimi-tuksista. Suurin osa heistä on itseoppineita.Fatwa on uskonnollinen lausuma tai tulkinta. Muslimi voi esittää kysymyksen pätevöityneelle uskonoppineelle, joka pe-rustaa vastauksensa uskontoon ja lakiin.Suomen Islamilainen Neuvosto SINE toimii islamilaisten yhteisöjen edustajana Suomessa.

Lähteet: http://www.sine.fi, Wikipedia

Radikalisoituuko islam ilman suomalaista imaamikoulutusta?

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imami Anas Hajjar toimi mentorina myös Ylen esittämässä Muslimielämää tosi-tv -sarjassa. Hän kannattaa lämpimästi imaamikoulutuksen järjestämistä suomalaisissa korkeakouluissa.

Lehd

istöku

va

”Hinnasta ei ole sovittu, eikä myöskään puhuttu siitä pitäisikö autoilevan opiskelijan vähän kävellä vai ei

8 Uljas 3 | 6. 4. 2011 9Uljas 3 | 6. 4. 2011

Heidi Komulainen

Pienipienemmän

puolella

Sosiaalityöntekijä (YTM), Kuopioheidikomulainen.vas.fi

ilmoituksen maksaa ehdokkaan tukiryhmä

22Pohjois-Savo

Joensuun taidemuseoKirkkokatu 2380100 Joensuuavoinna: ti , to - su 11-16,ke 11-20

Pääsymaksut: ark. 2,5 - 4,5e la/su 2e, alle 7 v. lapset ilmaiseksi

Paratiisi-Oscarin Mystinen Maailma 13.4. - 5.6.2011

38

Markku Kiljander mielisairaanhoitaja, perheterapeutti

“Ihminen mielessä ja päätöksissä”

Opiskelijaterveydenhuolto kuntoon. Opintotuki sidottava indeksiin.

24 h Niiralankatu 25 Kuopio, puh. 010 762 9803Puhelun hinta: 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min.

Niirala

www.abcasemat.fi

Hyvä syy pysähtyä

Meillä tankkaat auton,

syöt vatsan täyteen ravintolassa

ja teet edulliset ostokset marketista.

Joka päivä 24 h. Vappunakin!

PRISMA KUOPIO

I n g o o d c o m p a n y

Iisalmi Varkaus Kuopio

Kuopio

Tervetuloa - Bienvenue

Minna Canthin katu 16, Kuopio

Benvenuto – Lämpimästi tervetuloa!

Kuopio

Opiskelija-alennusruokalistaruoista

peeassaravintolat.fi

-10%Voimassa su-to

Meillä alennus 15 % 31.5. 2011 saakka KEVÄÄN TENTIT!La 9.4. Blackfoot (USA)Lämppäri: The Slidemobile

Pe 15.4. Blues iltamat! Wentus Blues Band

La 16.4. Movetron

To 21.4. Uniikki

Pe 22.4. Kalle Päätalo

Su 24.4. Francine

Pe 29.4. Sonata Arctica

La 30.4. ISYY:n Wappubileet!Hittiorkesteri Aimo

La 7.5. Popeda

Ennakkoliput Lukemalta!

voimassa 1.1.2011 alkaen

Puikkari Bailaa pe - la!

Lapin Kulta III .........3€(0.4 l, 4,7 %)

Upcider hanasiiderit .3€(0.33 l, 4,7 %)

Oikeudet muutoksiin pidätetään

Maaherrankatu 5, Kuopio • puh. 010 762 9500(puhelun hinta 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min)www.peeassaravintolat.fi • Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi

10 Uljas 3 | 6. 4. 2011 11Uljas 3 | 6. 4. 2011

Mak

saja

: Pek

ka R

avin

tuki

ryhm

ä

Ehdolla jo ylioppilaskunnan vaaleissa v. 1972 Joensuussa

puh. 050 512 1970pekka.ravi@eduskunta.fi www.pekkaravi.fi

kansanedustaja,Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

FacebookissaPekka Ravi eduskuntaan

64Pekka Ravi

ympäristönsuojelun ammattilaiset

minttumassinenminttumassinen.fi

HarriHölttäharriholtta.fi

äänestä pohjois-savossa

7Vihreiden nuorten ja

opiskelijoiden liiton pääsih-

teeri, ympäristöpolitiikan

ja -oikeuden opiskelija,

ympäristöaktivisti

äänestä pohjois-Karjalassa

Metsäasiantuntija, FM, valmistelee väitöskirjaa Itä-Suomen metsähistoriasta, ympäristöaktivisti

54

eduskuntaan

Minttu ja Harri m

aksavat ilmoituksen

Euroopan henkilöstövalintatoi-misto EPSO järjestää rekrytointi-kilpailun, jolla haetaan aloittavia hallintovirkamiehiä EU:n tehtäviin. Kilpailun tehtäväalueita ovat eu-rooppalainen julkishallinto, talous- ja rahoitusasiat, oikeus, tilintarkas-tus ja tilastotiede.

”Tehtävämme on tukea suoma-laisten rekrytointia, sillä EU:ssa työskentelevät osaavat suomalaiset ovat tietysti sekä EU:n että koti-maamme etu”, painottaa EU-asian-tuntija Marko Mäntylä valtioneu-voston EU-sihteeristöstä.

Kilpailuun ilmoittautuminen käynnistyi maaliskuun puolessa välissä ja se jatkuu huhtikuun 14. päivään. Mäntylän mukaan kilpailu on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain. Aihe on monelle opis-kelijallekin ajankohtainen, sillä palvelukseen haetaan tänä vuonna pääasiassa AD5-tason työntekijöitä eli aloittavia hallintovirkamiehiä. Sellaiseksi voi hakeutua, mikäli on kesään mennessä suorittanut vähintään kandidaatin tutkinnon.

EU:n tarjoamat edut ovat mu-kavat myös työntekijän näkökul-masta, sillä esimerkiksi AD5-tason työntekijän alkupalkka on 4369€ kuukaudessa. EU kustantaa myös työntekijän sairasvakuutukset ja lasten koulunkäynnin. Työnha-kijoita on siis ymmärrettävästi paljon, mutta kaikki halukkaat pääsevät kuitenkin osallistumaan kotimaassaan kilpailun ensimmäi-seen vaiheeseen, joka on neliosai-nen soveltuvuuskoe.

EU-trivian sijaan kokeessa mitataan kielellistä, numeerista ja abstraktia päättelykykyä sekä tilan-nearviotaitoa. Toiseen vaiheeseen hyväksytyille kustannetaan matka Brysseliin, missä he osallistuvat muun muassa haastatteluihin ja ryhmätyötilanteisiin. Tämänkään jälkeen työpaikka ei ole vielä aivan varma, sillä lopulta kilpailun voitta-jat päätyvät varallaololistalle, jolta heidät mahdollisesti rekrytoidaan.

Kilpailun avanneen tiedotus-tilaisuuden lopuksi Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Janna Puumalainen kertoi kokemuksis-taan EU-virkamiehenä. Puumalai-nen arvosti erityisesti tehtävästä toiseen siirtymisen helppoutta sekä työpaikkojen monikulttuu-risuutta. Itse hakuprosessi on kuitenkin vaativa ja työskentely huippuosaajien kanssa rankkaa.

”Jos siis haluatte päästä helpol-la, älkää hakeko”, totesi hymyilevä Puumalainen lopuksi.

Viimeinen ilmoittautumispäivä

tämänvuotiseen kilpailuun on 14.4. Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteessa www.europa.eu/epso

Tämä kirjoitus on sidottu indeksiin. Sen reaaliarvo on heikentynyt noin 13 prosenttia vuodesta 1992, jolloin Esko

Ahon porvarihallitus laman syövereissä antoi opiskelijoille maukkaan armopalan: parem-mat kolumn... siis, suuremman opintorahan.

Nyt vaalien alla voi kampuksen käytävil-lä tavata nuoren poliitikon, joka toistelee harkittua fraasia naarmuuntuneen vinyylin lailla: ”Opintotuki on sidottava indeksiin. Se on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu elinkustannusindeksiin.” Indeksiin sitominen on myös Suomen ylioppilaskuntien liiton eli niin sanotun ”ylioppilasliikkeen” tärkein vaa-litavoite. Massiivisen kampanjan tavoitteena on ”säilyttää opintorahan taso edes kustan-nuskehitystä vastaavana”.

Indeksiin sitomisessa ei ole kenenkään mielestä mitään vikaa. Politiikan postimyyn-tikuvastoista ei ole tavattu ehdokasta, joka erityisesti kampanjoisi opintotuen sitomista vastaan. Sitomisen ajatus on itse asiassa niin hellyttävä, että sen valmistelu on kenties jo ennen vaaleja siirretty Valtionvarainministe-riön pehmoleluosastolle tai ulkoistettu halli-tusohjelmia valmistelevan konsulttitoimiston

palkat-tomalle korkea-koulu-harjoit-telijalle. Sitomi-sen vas-tusta-

minen olisi tunteetonta ja kylmää, kun taas vaaleissa tarvitaan lämpöä ja rakkautta. On siis halattava ja sidottava opiskelija hiljaiseksi.

Opintotukiuudistuksen edellinen kierros käytiin kabineteissa. Pidettiin tärkeänä, että ylioppilasliikkeen edustajat ovat paikalla ”pöydissä, joissa päätöksiä tehdään”. Näin ta-pahtui: pöydissä istuttiin. Pöytien ulkopuolel-le sen sijaan kantautui vain uusia kurinpidon liekoja kuten kesäajan asumisen vaikeutta-mista ja tukiajan pilkkomista. Nyt ylioppilas-liike on pannut kovat pöytään ja vaatii: ”Edes! Sentään! Jottei!”

Vaikka opintotuki on sitomaton, opiskelija itse on monella tapaa sidottu: köyhyyteen, lainaan, halpatyöhön ja jatkuvaan riittämät-tömyyden tunteeseen. Tätä tilaa ei indeksillä ratkaista, eikä liene tarkoituskaan. Siksi indeksiin sidotunkin opiskelijan pitäisi rahoit-taa hengissä pysymisensä velaksi, kuten pää-ministeri Kiviniemi muiden mukana kehottaa (Uljas 2/2011).

Vaalien alla julkaistavassa kolumnissa on kuitenkin vastuullista vedota kansalais-velvollisuuksiin. Kehotamme siis antamaan äänen sitomiselle. Koska mikään puolue ei tiettävästi opiskelijan sitomista vastusta, on tässä mielessä sama, minkä sarjakuvahahmon äänestyslippuun raapustaa. Ero löytyy vain siteiden ulkopuolelta.

Kaikki opiskelijat innolla uurnille ja index fingeriä tiskiin!

Juhana Venäläinen

Opiskelijan sitomisesta

Kolumni | Köysiä

”Koska mikään puolue ei tiettävästi opiskelijan si-tomista vastusta, on tässä mielessä sama, minkä sar-jakuvahahmon äänestys-lippuun raapustaa.

Kilpailulla EU virkaan

Tie virkamieheksi on pitkä ja monivaiheinen, mutta EU-sihteeristö tarjoaa opastusta haun eri vaiheisiin.

5Uutinen #

Euroopan unioni rekrytoi tänäkin vuonna satoja uusia työntekijöitä. Työpaikka EU:lla on kirjaimellisesti kovan kilpailun takana, mutta pitkä prosessi palkitsee lopulta. - Niko Salovaara, teksti & Joona Sipi, kuva

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Yliopistot on oikeusasemansa muu-toksen myötä pakotettu kerjuulle, mutta onko varainhankinnalla rajoja? Englannissa London School of Economics joutui ikävään va-loon, kun medioissa levisi tieto Saif al-Islam Gaddafin sille tekemästä 1,75 miljoonan euron arvoisesta

lahjoituksesta. Rehtori Perttu Var-tiainen vakuuttaa, että Itä-Suomen yliopisto ei voisi ottaa vastaan moista lahjoitusta.” Toimimme yliopistojen yleisten arvojen mukaan, joihin kuuluu eettisyys. Gaddafin lahjoitus olisi taatusti tippunut pois. Tieteen va-

pauttakaan ei mikään lahjoitus saa rajata ja oikeudenmukaisuus tulee ottaa huomioon varoja käytettä-essä.”Vartiainen korostaa, että asias-ta käytävä keskustelu on hyvin tärkeää.

Pasi Huttunen

UEF ei kelpuuttaisi Gaddafin rahoja

12 Uljas 3 | 6. 4. 2011 13Uljas 3 | 6. 4. 2011

”Puolue ei täysin aja Savolaisen asiaa, mutta toisi tervettä uudistushenkeä hallitukseen

Saara Hanhela, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

14 Uljas 3 | 6. 4. 2011 15Uljas 3 | 6. 4. 2011

Puolesta äänestäjätTilastojen mukaan keskiverto-

äänestäjä eduskuntavaaleis-sa on noin 50 – 70 –vuotias. Epäaktiivisimmat äänestäjät puolestaan löytyivät alle

25-vuotiaista. Tilastokeskuksen tiedot äänestäjien iästä ovat yllättävän vajaita ja viimeisin tieto pohjaa vuoden 1991 vaa-leihin. Nyt tulevista vaaleista odotetaan poikkeuksellisia. Ratkaisijoiksi veikataan kolumni toisensa jälkeen tympääntynyttä aikuisempaa väestöä.

Vanhoihin tilastoihin nojaten etsimme Kuopion torilta ikähaitariltaan potenti-aalisia Puolesta äänestäjiä. Niitä, jotka äänestävät Ruususen unta nukkuvan nuorison puolesta. Kysyimme neljältä ihmiseltä opiskelijoita lähellä olevista teemoista. Vastaajien keski-ikä 57,75 istui sopivasti Puolesta äänestäjien ikähaaruk-kaan.

Puolesta äänestäjät vastasivat:1. Mitä mieltä olet maksuttomasta koulu-tuksesta, tulisiko se mielestäsi säilyttää suomalaisille sekä ulkomaalaisille (EU- ja ETA-maiden ulkopuolella asuville)?2. Tulisiko sinun mielestäsi opintotuki sitoa muiden sosiaalietuuksien tavoin elinkustannuksien nousua kuvaavaan indeksiin?3. Opintotuesta on poistettu 1990-laman aikaan huoltajakorotus. Tästä syystä monet opiskelevat lapsiperheet ovat taloudellisesti tiukalla. Mitä mieltä olet tällaisen huoltajakorotuksen lisäämisestä opintotukeen?4. Nykyään herätellään ajatusta siitä, voi-siko korkeakouluopiskelijoiden opinnot rahoittaa joltain osin kokonaan lainarahal-la. Mitä mieltä olet tällaisesta lainaperus-taisesta opiskelusta?

Nykyhallituksen näpäyttäjäEnsimmäisenä kysyimme vaaliteemois-

ta Leppävirtalaiselta Ari Savolaiselta. 45-vuotias maanviljelijä-yrittäjä on äänestänyt aina kun mahdollista. Ensim-mäistä kertaa ikinä hänen äänensä menee Perussuomalaisille. Nykyhallitus saa Arin mukaan nokilleen, kun Perussuomalaiset nousevat hallitukseen. Puolue ei täysin aja Savolaisen asiaa, mutta toisi tervettä uudistushenkeä hallitukseen.

1. Savolaisen omat opinnot ovat jo mennei-syydessä, joten maksuton koulutus tuntuu etäiseltä. Korkeakouluopiskelijoille Ari olisi valmis asettamaan lukukausimaksut, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin.2. Rahan suhteen kaikki karkaa nykypäivä-nä käsistä. Perus eläminen maksaa paljon, joten kyllä siinä Arin mielestä opiskelija jää alakynteen. Opintotuki tulisi sitoa indeksiin, sillä kuultuaan opintotuen maksimikuukausitulon, Savolainen toteaa sen olevan täysin riittämätön.3. Huoltajakorotus meni ihan yli hilseen.4. Tasa-arvoisuuden nimiin vannova Savolainen tahtoisi säilyttää opiskeli-joiden lainanotossa vapaaehtoisuuden. Pakollinen lainanotto kuulostaa hänen korvaansa erittäin huonolta vaihtoehdol-ta. Työnteko opintojen ohessa pidentää valmistumisaikaa, eikä se ole tarkoituk-senmukaista.

Verorahojen uudelleensijoittaja51-vuotias Tiina Ahonen on omien opiskelevien lastensa takia opiskelija-myönteinen. Kuopiolainen Ahonen ei ole vielä päättänyt ketä äänestää, mutta aikoo äänestää, sillä niin hän on toiminut jokaisissa vaaleissa tähänkin asti. Ahonen ei ole löytänyt puoluekartalta mieluistaan puoluetta, joten päätös tulee olemaan vaikea.

1. Maksuton koulutus tulee ehdottomasti säilyttää niin suomalaisille kuin ulkomaa-

laisillekin. Ahosen oma poika opiskelee Englannissa stipendirahojen turvin, joten hän tietää miten tärkeästä asiasta on kyse.2. Opintotuen suuruudesta Ahonen tietää sen olevan aivan liian pieni. Opintojen nopeuttamisesta puhuttaessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että opiskelija voi keskittyä opintoihinsa miettimättä liikaa toimeentulokysymyksiä. Opintotuen indeksiin sitominen on ehdoton toimen-pide, joka tulee toteuttaa.3. Huoltajakorotus on saatava, Ahonen myöntää olevansa hyvin huolissaan juuri opiskelevista lapsiperheistä. Muun mu-assa siksi hän kokee maksavansa korkeita veroja, että opiskelijat pärjäävät. On surkeaa jos Suomella ei ole varaa huoltaja-korotukseen.4. Lainaperustaisesta opiskelusta pitäisi päästä pois ennemmin kuin sitä tulisi lisä-tä. Tiina kertoo itse maksaneensa opinto-velkaa pois vielä pitkään valmistumisen jälkeen. Kaikki lainanotto on pahasta, tasa-arvoisuus on säilytettävä siten, että jokaiselle on taattava perustoimeentulo.

Onnenpotku PerussuomalaisilleKuopiolaisen Pirkko Väisäsen mukaan on jokaisen kansalaisoikeus ja –velvollisuus äänestää aina kun mahdollista, hän katsoo tuimasti jokaista opiskelijaa, joka tätä oikeutta ei käytä hyväkseen. 62-vuotiaan Pirkon puoluekanta on muuttunut kulu-neen eduskuntakauden aikana siten, että hän aikoo ensimmäistä kertaa äänestää Perussuomalaisia. Ehdokkaansa Pirkko valitsi sillä perustein, että ehdokas on järkevä, opettaja ja jopa teologian maisteri. Väisänen uskoo Perussuomalaisten pär-jäävän tulevissa vaaleissa erinomaisesti.

1. Maksuton koulutus on säilytettävä, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla on oltava samanlaiset mahdollisuudet opiskella Suomessa.

2. Indeksiin sitominen on hyvä asia. Muu-tenkin opintotukea tulisi nostaa, sillä se on riittämätön. Väisänen toi esille myös opiskelijoiden rahankäytön, omana opis-keluaikanaan Pirkko käytti yhden opinto-tukensa kokonaan turkkiin. Opiskelijoille tulisi opettaa paremmin rahankäyttöä.3. Huoltajakorotus olisi hyvä asia, vaikkei Väisänen täysin tunnusta ymmärtävänsä mistä asiassa on kyse. 4. Lainaperustainen opiskelu pitäisi kieltää kokonaan, velka on Pirkon mielestä aina huono asia. Varsinkin nyt kun akateemi-nen työttömyys on huipussaan, lainaa voi olla vaikea maksaa takaisin heti valmistu-misen jälkeen.

Ihmisten puolesta73-vuotiasta Ossi Huovinen on päättänyt kauan sitten ketä aikoo äänestää tulevissa vaaleissa. Huovinen on äänestänyt joka kerta kun mahdollisuus siihen on suotu, näissä vaaleissa hän aikoo poikkeuksel-lisesti äänestää ihmistä, ei puoluetta. Vaalikäyttäytyminen muuttuu siinäkin mielessä, että kyseessä on eri puolueen ehdokas, kuin mitä Huovinen on tottunut äänestämään.

1. Maksuton koulutus tulee säilyttää aina-kin suomalaisille, muiden osalta Huovinen ei lähtisi maksuttomuuden kannalle. Koulutus ei saa menettää merkitystään Suomessa siten että se muuttuisi mak-sulliseksi. Opintotuesta Ossi myöntää, että se varmasti pitää opiskelijan tiukoilla. Eläkeläisenä hän ymmärtää, ettei nykyisen kaltainen opintotuki anna elämiseen kunnon resursseja. 2. Indeksiin sitominen on hyvä asia.3. Huoltajakorotukseen ei ota kantaa, sillä ei tiedä asiasta tarpeeksi. 4. Lainaperustainen opiskelu oli tuntema-ton käsite eläkeläiselle, joten Huovinen tyytyi vain toteamaan että lainannosto ei ole ikinä hyvä asia.

Vaalikoneet kierroksessa

Ihan kivoja:

Sosiaalinen vaalikone ilahduttaa ja raivostuttaa, mutta kysymysten tuottami-nen avoimesti ja yhteisölllisesti luo illuusiota toimivasta demokratiasta. Mukana todella huonoja kysymyksiä, mutta toisaalta myös sellaisia helmiä, joita ei muista koneista löydä. Kannabis nousee esiin usein.MTV3:n vaalikone näyttää vastaamisen edetessä reaaliaikaisesti sopivimman ehdokkaan, joten vastausten seurauksia on mukava seurata. Mahdollistaa myös tähtää-misen haluttua ehdokasta kohti.Uuden Suomen Puoluekone hylkää oletuksen henkilövaaleista ja keskittyy suosiolla puolueisiin. Mielekäs ratkaisu. Kysy-myspatteristo liukuasteikkoineen muodos-taa selkeän ja yksinkertaisen koneen, jossa pääosa kysymyksistä on hyviä.

Ihan paskoja:

Yhden asian koneet eivät auta ehdok-kaan etsimisessä, koska suuri laadunvaih-telu tekee eri koneista saatujen vastausten vertailusta vaikeaa. Laadukkaampien koneiden kannalta harmi. Kysymykset ovat usein myös hyvin johdattelevia: ”Jokaisen henkilöauton liikkeitä pitäisi seurata satellii-teilla verojen ja maksujen määräämiseksi.”

Iltalehden nuorten vaalikone halveksii ja aliarvioi vastaajaa. Ja kuinka olet samaa mieltä tai eri mieltä kysymyksestä “Minut on tuomittu rikoksesta”? Mitä tarkoitetaan normaalilla, jos homous väitteen mukaan on sellaista?

Hesarin Minuutin vaalikone on vaalipe-linä jännittävä, mutta ei sieltä tietoa tai ehdokasta löydä. Vastausaika on rajattu stressaavasti minuuttiin. Nykyisen työelä-män tunnelma vietynä vaalikoneeseen. Onneksi oikeasti on aikaa rauhassa miettiä edes äänestyspäätöstään.

Testatut vaalikoneet: Savon Sanomat, Karjalainen,

SAK:n Työelämän vaalikone, MTV3, Kauppalehti,

Helsingin Sanomat, Helsingin Sanomien Minuutin

vaalikone, YLE, Iltalehti, Iltalehden nuorisovaalikone,

Iltasanomat, Nuorisojärjestöjen vaalikone, Ulkopo-

liittinen vaalikone, Sosiaalinen vaalikone, Autoliiton

vaalikone, Metsästäjäliiton vaalikone, Zeitgeist-

liikkeen vaalikone, Sivistyksen vaalikone, Sosiaali- ja

terveysjärjestöjen vaalikone, Asuntopoliittinen

vaalikone, Yhteiskunnallisten yrittäjien vaalikone,

Ovrerdrive.fi:n vaalikone, 1010Finlandin vaalikone,

Turvallisuuden vaalikone, Hommafoorumin vaaliko-

ne, Uuden Suomen Puoluekone, Olutliiton vaalikone,

Greenpeace, Polttava kysymys.

Testi| Turhat ja tyydyttävät

Vaalien alusajasta on tullut laadultaan vaih-televien pelien pelailua. Ehdokasta etsitään klikkailemalla kursoria erilaisten ruutujen, nelikenttien ja liukuvien tai Likertin asteik-kojen eri kohdissa.

Vaalikonemyllyn läpi työnnetyt puolueiden ehdok-kaat sirpaloituvat yksittäisiksi mielipiteiksi paljon perin-teistä kampanjointia konkreettisemmin ja vahvistavat hellittyä illuusiota siitä, että eduskuntavaalit olisivat henkilövaalit. Samalla vaalikoneisiin kasautuu suuria määriä dataa ylläpitäjän käyttöön.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa vaalikoneita oli 12. Nyt testasin tätä juttua varten 29 konetta, eivätkä siinä olleet läheskään kaikki. Vastailurallia seurasi kyynisesti sävyttynyt vaalikoneväsymys. Ehdokkaan löytämistä koneet eivät helpottaneet.

Itse vaalikoneet ohjaavat näköjään ehdokkaan määräytymistä enemmän kuin vastaajan mielipiteet. Oikeastaan vaalikonepelailussa onkin kyse vallansiir-rosta äänioikeutetulta koneen ja kysymysten tekijöille. Kyseessähän on loppujen lopuksi tietokanta, josta annostellaan vastaajalle tietoa vaihtelevilla kriteereillä. Vain osa näistä kriteereistä on vastaajan määriteltävissä.

Ehkä YLE:n vaalikonetta pidetään yhtenä puolueetto-mimmista, koska julkinen mediamonoliitti aloitti koko

touhun vuonna 1996 europarlamenttivaalien alla. Silloin nimi tosin oli vielä ”interaktiivinen kysymyskaavake”. Termi vaalikone vakiintui käyttöön eduskuntavaalien yhteydessä 1999 ja luultavasti petasi koneiden huiman nousun. On vaikea kuvitella, että interaktiivisesta kysy-myskaavakkeesta olisi tullut samanlaista hittiä.

”Mielestäni YLE:n kone on suhteellisen luotettava. Kysymykset olivat parhaimmat ja vastausvaihtoehdot ehdottomasti selkeimmät”, kommentoi eräs Faceboo-kissa ja Twitterissä esittämääni kysymykseen; mikä on paras vaalikone?

Koneiden vipuvoiman ovat huomanneet myös lukui-sat yhden asian liikkeet, joiden omien vaalikoneiden määrä on näiden vaalien alla räjähtänyt käsiin. Omat vaalikoneensa ovat avanneet esimerkiksi Greenpeace, Autoliitto, Metsästäjäliitto sekä Overdrive.fi, joka tituleeraa itseään ”Suomalaisen peltilehmäkulttuurin äänenkannattajaksi”.

Olutliitto on kenties kivunnut näkyvyytensä huip-pukohtaan, kun sosiaalisissa medioissa veistellään vitsejä sen vaalikoneesta.

Erikoistutkija Maria Maunula Turun yliopistosta on nostanut jo vuonna 2007 esiin huolen siitä, että vaalikoneista voi tulla mielipidekyselyjä ja markkina-

tutkimuksia, joissa kysytään vain palveluntarjoajan kannalta kiinnostavia kysymyksiä. Moni yhden asian vaalikoneista näyttää palvelevan nimenomaan tätä tarkoitusta.

Koneen ylläpitäjä suunnittelee kysymykset ja ylläpitää konetta, eli antaa suurimman panoksen. On loogista, että se haluaa myös suurimman hyödyn.

Yksittäinen ehdokas antaa aikaansa ja mielipiteen, ja saa mainostettua itseään. Hiukan hankalaa on, että mielipide jää tietokantaan ja voi vuosien päästä hiipiä puukottamaan selkään. Äänestäjä antaa mielipiteensä, käyttää siihen ehdokasta vähemmän aikaa ja saattaa löytää itselleen ehdokkaan tai sitten ei. Minä en löytä-nyt. Panos-hyöty –suhde jää epäselvimmäksi suurim-man käyttäjämassan kohdalla.

Vaalikoneen ylläpitäjän kannalta on helppo päätellä, että mielipiteinä ehdokkailta ja äänestäjiltä kerätty data on vielä paljon vaalikoneen tuomaa näkyvyyttäkin arvokkaampi tuote.

Jotkut vaalikoneista, etenkin visuaalisesti miel-lyttävät, ovat viihdyttäviä ja niitä voi käyttää yhtenä tiedonhankinnan palikkana, jos muistaa lähdekritiikin. Osuvimmin vaalikonekampanjoinnin mielekkyyden kiteytti silti eräs kommentoija Facebookissa:

”Paras vaalikone on kaupungin kadut.”

Vaalikonemyllyn läpi syydetyt ehdokkaat ja äänestäjät tuovat suurimman hyödyn vaalikoneen ylläpitäjälle. Oikeaa ehdokasta etsivä ei saa edes leipää, mutta sirkushuveja sentään. - Pasi Huttunen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

Koneelle ulkoistettu demokratia

”Paras vaalikone on kaupungin kadut.

16 Uljas 3 | 6. 4. 2011 17Uljas 3 | 6. 4. 2011

Tulevaisuus ei näytä ruusuiselta ainakaan kaikille opiskelijoille. Opintotuki jätettiin inflaation ruoaksi ja opinnoista täytyy suoriutua yhä nopeammin. Palkkatyölle jää vähemmän aikaa, joten logiikka johdattaa opintolainan äärelle. Se

on maksettava myös takaisin eikä työllistymisestä ole takuita. Kannattaisiko satsata pelimerkkinsä rahoitusmarkkinoille?

”Kaikkien kannattaa aina sijoittaa, ja mitä aiemmin aloittaa sijoittamisen sitä enemmän se kerryttää varallisuutta tai parantaa mahdollisuuksia suurempiin investointeihin”, professori Mervi Niskanen Itä-Suomen yliopiston kauppa-tieteiden laitokselta toteaa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen tarjoaa havainnollisen esimerkin varhaisen sijoittamisen kannattavuudesta.

”On kaksi henkilöä. Ensimmäinen aloittaa säästämisen tänään, säästää 100 euroa kuussa kymmenen vuoden ajan ja jättää sitten säästöt lepäämään 20 vuodeksi. Toinen henkilö opiskelee ja bilettää ensin kymmenen vuotta ja aloittaa vasta sitten säästämisen. Hän säästää satasen kuussa, mutta 20 vuoden ajan. 30 vuoden kohdalla katsotaan kummalla heistä on enemmän rahaa. Kun tuotto-oletus on kahdeksan prosenttia, on ensimmäisellä kasassa 84 494 euroa ja toisella 57 266 euroa”, hän kuvailee.

Numminen lisää, että rahojen makuuttaminen tilillä ei riitä. Tarvitaan taitavasti sijoitettu ja hyvin hajautettu salkku.

Sijoittamisen ja uhkapelaamisen ero on Niskasen mukaan siinä, että järkevästi rakennettu sijoitussalkku lisää turvalli-suutta. Uhkapelissä, kuten pokerissa voi voittaa paljon, mutta todennäköisemmin häviää kaiken. Sijoittamalla voi vau-rastua suhteellisen turvallisesti. Alkuun pääsee pienelläkin summalla.

”Suomalaiset ovat kauhean riskiä vältteleviä. Suomalais-ten suurin varallisuuserä ovat asunnot, sen jälkeen tulevat tal-letukset ja kolmantena metsäomaisuus. Ongelma näissä on, että niistä ei tule tuottoa tai sitä tulee hyvin harvoin. Asunnot

ja metsä eivät myöskään ole likvidejä. Omaisuus pitäisi pystyä hajauttamaan vähän paremmin. Jos asunto on ainoa, minkä voi myydä, on tilanne aika hankala”, Numminen sanoo.

Opiskelijoiden rahoista menee valtaosa suoraan kulutukseen. Harva miettii sijoituksia, vaikka Nummisen ja Niskasen mu-kaan kannattaisi. Nordean tekemässä säästämisen tutkimuk-sessa 60 prosenttia 25–34-vuotiaista vastasi, ettei heillä ole säästö- ja sijoitussuunnitelmaa.

Ongelma sijoittamaan lähtiessä on usein se, että terve järki ei kulje mukana kauppapaikalle saakka. Yalen yliopiston taloustieteen professori Robert Shiller toteaa eräällä luen-nollaan, että etenkin nuorilla on sukupuoleen katsomatta tapana yliarvioida kykynsä ennustaa markkinoita. New York Universityn professori Nassim Nicholas Taleb kertoo kir-jassaan, kuinka ihmiset lukevat omiksi ansioikseen puhtaasta sattumasta johtuvia voittoja ja tappioita markkinoilla.

”Klassikkoesimerkki on, että apina ennustaa markkinoi-den liikkeitä paremmin kuin kaikki analyytikot yhteensä.

Myös tikkatauluun heittämällä onnistuu luultavasti ennusta-maan analyytikkoja paremmin. Kauheasti ei muiden neuvoja kannata kuunnella”, Niskanen toteaa.

Tarpeeksi suuren auktoriteetin asemassa olevan en-nustajan ennuste voi toteuttaa itsensä sijoittajien lauman seuratessa ennustetta, mutta Niskanen kehottaa sijoittajaa silti luottamaan lähinnä maalaisjärkeen.

Nummisen ja Niskasen mukaan suomalaiset eivät myös-kään osaa hajauttaa sijoituksiaan.

”Keskimäärin suomalaisella sijoittajalla on salkussaan kaksi osaketta. Oikeaoppisia yli kymmenen osakkeen salkkuja on vain muutamalla prosentilla”, Niskanen päivittelee.

Niskanen ja Numminen painottavat, että jos osaa hajauttaa, tuntee oman riskinsietokykynsä ja on edes vähän kiinnostunut markkinoiden seuraamisesta, voi sijoittamalla kerryttää varallisuuttaan.

Nummisen mukaan keskimääräinen tuotto on pitkällä aikavälillä kahdeksan prosenttia vuodessa. Niskanen lisää, että jos osakemarkkinoilla sijoittaa riittävän pitkään, niin keskimääräinen tuotto nousee 15 prosentin paikkeille. Sijoit-taminen on pitkäjänteistä puuhaa. Vähintään viiden vuoden päähän pitää Niskasen mukaan osata katsoa.

Tuottoja pohtiessa voi laskea helposti, että opintolainan korot ovat huomattavasti osakesijoitusten odotettuja tuottoja alhaisemmat. Lainan voisi siis kääntää tuotoksi ja ainakin teoriassa riski olisi pieni.

Numminen varoittaa lainarahalla sijoittamisesta. Sijoittamisen kuuluu aina tietty riski ja velka on maksettava, kävi markkinoilla miten tahansa. Niskanen muistelee hullua 80-lukua, jolloin opintolainalla sijoittaminen oli yleinen käytäntö. Opintolainan korko oli kiinteä ja elettiin villiä nousukautta.

”Nyt lainat ovat markkinakorkoon sidottuja. Tilanne voi kääntyä äkkiä päinvastaiseksi. Velkaantumisen vipuvaikutus kasvattaa tuotto-odotusta, mutta riskikin kasvaa.”

Viekö finanssikapitalismin aallonharjalla ratsastaminen kurjistuvan opiskelijan onneen kun tuki ei riitä, laina pelottaa eikä palkkatöihin riitä aika? Yksityistalouden ekonomisti ja kauppatieteiden professori antavat vinkkejä sijoittamiseen. - Pasi Huttunen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

Enemmän rahaa rahalla

Näin pieksät markkinat

Pitkä aika, paljon rahaa! Pitkään ja säännöllisesti sijoitta-malla pääoma karttuu siedettävällä riskillä.Sijoita vain jos ymmärrät! Kannattaa sijoittaa vain yritykseen, alalle tai sijoitusinstrumenttiin, jonka ymmärtää. Silloin voi arvioida niiden tilaa.Tee tai teetä säästö- ja sijoitussuunnitelma! Kannattaa selvittää oma varallisuutensa, tavoitteensa ja riskinsietoky-kynsä.Sijoita vain, jos on varaa hävitä! Klassikkosääntö on, että kannattaa sijoittaa vain rahaa, jonka menettäminen ei kaada taloutta.

Lähteet: Yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen, Nordea. Pro-

fessori Mervi Niskanen, Kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto.

”Klassikkoesimerkki on, että apina ennustaa markkinoiden liikkei-tä paremmin kuin kaikki analyytikot yhteensä. Myös tikkatauluun

heittämällä onnistuu luultavasti ennustamaan analyytikkoja paremmin

18 Uljas 3 | 6. 4. 2011 19Uljas 3 | 6. 4. 2011

Vihreät De Gröna

Uusi SuomiPEHMEÄTARVOT, KOVATTAVOITTEET

Pohjois­Karjalan Vihreät numerot 45 ­ 58

Pohjois­Savon Vihreät numerot 2 ­ 15

Etelä­Savon Vihreät numerot 33 ­ 46

58Roope

Tahvanainen

56PirkkoNuutinen

55Krista

Mikkonen

53InkaKivi

52RistoIkonen

50MikkoHäkkinen

49Christiana

Harle

47HanneleAutti

46TaruAnttonen

45JussiAiraksinen

15Sara

Sajaniemi

13Liisa

Pietikäinen

9TeroKankaanperä

6MinnaHeikka

5MariannaFalkenberg

4ErkkiBjörk

3HarriAuvinen

2Iiro­PekkaAirola

45HeikkiVento

43MikkoSiitonen

44JuhaTaskinen

46KaukoVäisänen

ILMOITUKSEN MAKSOI POHJOIS­SAVON VIHREÄT

Kuopio

Keskiviikko 27. huhtikuutaklo 14 - 18 Eri Reipas Vapun Aloitus kampuksella.0 promillea koko tapahtuman ajan!

Ohjelmassa: Paintball Tiukanlinnan takana, Ilmaisia ulkopelejä, muun muassa mölkkyä Melanian vieressä olevalla nurmikentällä.

klo 22-> Yösählyturnaus henkilökunnalle ja opiskelijoille Studentialla.

Perjantai 29. huhtikuuta Perinteinen Sawo-Carjala excursio Busseja lähtee 4 kpl:tta. Lähtö Lukemalta alkaen kello 13.15

Ilmoittautuminen Sawo-Carjala excursiolle alkaa maanantaina 11. huhtikuuta kello 12.00 Lukemalla.Osallistumismaksu 15 e/hlö ilmoittautumisen yhteydessä.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Wiikko-Ärsykkeessä.

Lauantai 30. huhtikuuta: Wappuaattoklo 13 Hampaan muistomerkin pesu Studentian terassilla. Hampaan pesevät KuoLon ja Dentinan opiskelijat.

klo 14 Sivistykseen vihkiminen Suuressa Luentosalissa. Kuopion yliopiston aikainen vappuperinne, joka on tarkoitettu kaikille Kuopion yliopiston/Itä-Suo-men yliopiston sivistykseen vihkiytymättömille opiskelijoille.

klo 16.00 Allastapahtuma Snellmanin puistossa. Muun muassa kampusvaliokun-ta pesee Snellmanin patsaan.

klo 18.00 - ISYY:n puheenjohtaja Sara Remeksen ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Mähösen puheet. - Siskotytön ja Veljmiehen julistaminen. - J.V. Snellmanin patsaan lakitus. - Proffan uitto sekä haastattelu.

klo 19.00 - 04 Wappubileet Puikkarissa. Esiintymässä rytmiorkesteri Aimo!

Sunnuntai 1. toukokuuta> Vapunpäiväklo 12 – n. 16 Brunssi Lukemalla

Joensuu

Torstai 28. huhtikuutaSawo-Carjalan ekskursio (Wappuekskursio)

Perjantai 29. huhtikuuta klo 18.00 Zombie Walk ( järj. kulttis)

Lauantai 30. huhtikuuta: Vappuaattoklo 15.00 Torson lakitus ja marssi alkukiville

Savonlinna

Lauantai 30. huhtikuuta: Vappuaatto Ylioppilaskunnan vappuaatto Savonlinnassa järjestetään yhteistyös-sä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

klo 16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta

klo 17.00 saapuminen Tottintorille, missä Joel Lehtosen patsaan ku-kitus ja runon lausuntaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat liittyvät vappukulkueeseen, siirtyminen Tallisaareen

klo 18.00 ohjelma Tallisaaressa alkaa musiikkiesityksellä - ISYY Savonlinnan kampusvaliokunnan pj. Mikko Puha kan vappupuhe, toisen puheen pitää Mikkelin ammattikor keakoulun opiskelija - Musta Pässi-patsaan lakitus - yhteislaulu Gaudeamus Igitur - fuksin uittaminen Kyrönsalmen virrassa - vapaata yhdessäoloa -vappuaaton illanistujaiset jossain (paikka ei ole vielä varmistunut)

Sunnuntai 1. toukokuuta: Vappupäiväklo 12 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulo-saaressa. Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut.

Itä-Suomen ylioppilaskunnan

Vappu 2011Sirpa Risto, Kari-Pekka Mustonen ja Eeva Marttinen, teksti & sxc.hu, kuva

20 Uljas 3 | 6. 4. 2011 21Uljas 3 | 6. 4. 2011

Kulttuuri

Veikö mies kynää vai kynä miestä kysyttiin Eino Leinosta. Sitaatti käy mielessä kuunnellessa iva-lolaislähtöisen rapparin Edorfin debyyttilevyä Yön Elonkorjuu. Ei sillä, että teksti yltäisi ihan Leinon mittoihin, mutta intensiivinen sanavaluma on sen verran sakeaa, että jokin tässä on jotakin vienyt.Rap ei ole ominta aluettani ja yhtymäkohdat ovat toisaalla. Sielunveljeksi Edorfille mieltyy A.W. Yrjänä. Mystiikka on läsnä ja käsittelyssä on selkeästi henki-nen puoli todellisuudesta. Levyn maailma on synkkä, surrealistinen ja kylmä. Maailmanlopun kuvasto asettuu rinnan oman yksilöllisen hulluuden kanssa.Levyllä on paljon kauniita kieli-kuvia, mutta teksti ei suhteudu yleiseen, vaan jää runoilijaminän sisäisen todellisuuden kuvailuksi. Levy sortuu hieman tekstiryöpyn painon alle, ja kun ensilevy on nyt saatu ulos systeemistä veikkaan, että seuraavan levyn tekstejä pystyy jo työstämään etäämmältä. Kirjoittajana Ivalon miehellä on paloa ja väkevyyttä vaikka muille jakaa, ja esimerkiksi kappaleissa Painajainen tulesta ja Jäinen virta kielikuvat saavat ihon kananlihalle, joka on aistijärjestelmässäni ää-rimmäisin onnistumisen merkki.

Levyn on julkaissut Joku Roti Records.

J.Karjalainen on ansioitunut artisti, joten hittejä on siunaantu-nut. Pelkistä hiteistä voi näköjään koota 34 biisin tupla-cd:n. Herää silti kysymys, että oliko näiden radioissa ja soittimissa puhkikulu-tettujen uudelleen kierrättäminen tarpeen? Lännen-Jukka -trilogian kappaleet ja muukin mielenkiin-toinen on rajattu pois.

Edorf – Yön Elonkorjuu

Miksi vain hitit?

Eläimen jäsenet kuvailevat uutuuttaan tylyksi ja ilkikuriseksi, mutta samalla humoristiseksi ja hieman koomiseksi levyksi. Yhtyeen basisti, Heikki Kuikka, kuvailee 2000 Deluxen olevan luontais-ta jatkumoa edelliselle bändin nimeä kantaneelle levylle. Uudella levyllä on annettu koskettimille suurempi rooli ja sen huomaa jo levyn ensi kuuntelulla.

”Kaikulaitteita ja suristimia on käy-tetty paljon enemmän”, kertoo yhtyeen solistikitaristi Timo Torvinen.

Lisäksi jäsenet kehuvat levyn ole-van edeltäjäänsä eheämpi ja parempi kokonaisuus, sillä 2000 Deluxella olevat kappaleet on sävelletty tai vähintäänkin uudelleen sovitettu tätä levyä varten.

Uutuuslevyn kappaleissa vilahtelevat niin kokoomuslaiset, kumisaappaat ja päänsisäiset keskustelut kuin pohdin-nat rock ’n rollin olemuksesta. Levyllä myös haikaillaan tylsän arjen perään, ihastellaan sokerista ääntä ja ihmetellään toimiston uutta humanoidityöntekijää. Tämä kaikki tehdään luonnollisesti taattuun Eläin-tyyliin. Sanoitusten inspiraation lähteinä toimivat erilaiset tieteiskertomukset sekä 1900-luvun painajaismaiset keksinnöt: ydinpommit, massatuotanto, erilaiset tähtikultit ja televisio”, kuvailee Torvinen.

”Nyt kun nämä asiat on käsitelty ja maailma pelastettu, voinkin siirtyä jo-honkin toiseen inspiraation lähteeseen”, hän jatkaa.

Yhtyeen pojat lupailevat seuraavan levyn olevan vähemmän synkkä.

Ennakkokuuntelun perusteella 2000 Deluxe lunastaa lupaukset; se on röyhkeä ja anteeksipyytelemätön. Kappaleiden sanoitukset ovat rehellisiä ja melodiat tarttuvia. Juuri koskettimien käyttö yhdistettynä kaikuihin ja säröihin tuovat levylle raikkaan tunnelman. Levyn muutaman kerran kuunneltuaan huomaa hyräilevänsä itsekseen upouusista kumi-saappaista ja television sinisestä valosta.

Lähitulevaisuudessa Eläin pyrkii te-kemään mahdollisimman paljon keikkaa

ja suuntaa samalla jo ajatuksensa uuden materiaalin luomiseen.

”Paljon treeniä ja treeniä. Katsellaan syksymmällä millaisia uusia kujeita sitä keksii”, Kuikka kertoo. Keikkoja ja kujei-ta odotellessa!

Vuonna 2007 perustettu Joensuulainen Eläin julkai-

see toisen levynsä, 2000 Deluxe 13. huhtikuuta.

Tiia Joensuu, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Hassisen koneen tuotanto raikaa huhti-kuussa uusin sovituksin Kuopiossa. Tällä tiellä on näyttämöllinen konsertti, jossa joukko kuopiolaisia taiteilijoita on otta-nut käsittelyyn Hassisen koneen tuotan-non ja tehnyt Ismo Alangon sävellysten ja sanoitusten ympärille tarinan ihmisen rooleista, rajoista ja rakkaudesta. Laulut on sovitettu uusiksi ja tekijöiden mukaan

matka kulkee vihan ja pahan olon keskeltä kohti suvaitse-vaisuutta ja rauhanomaista rinnakkaiseloa.

Konsertin kaikki laulut esittää Tiina Jortikka yh-dessä pianisti Tapio Nykä-sen kanssa. Konsertin on ohjannut nuori kuopiolainen monitaiteilija Aapo Halme. Ääni- ja valosuunnittelu ovat teoksessa merkittävässä osassa ja siitä vastaa Timo Ja-kola. Esityksen sovitukset on

käytetty myös säveltäjä-sanoittaja Ismo Alangon hyväksyttävänä.

”Olemme tätä tehdessämme toteutta-neet enemmän niistä hulluista treeneissä syntyneistä ideoista kuin koskaan ennen. On häkellyttävää että konsertti on silti muotoutunut koko ajan enemmän ja enemmän sellaiseksi kuin siitä pitääkin tulla”, kertoo ohjaaja Aapo Halme.

Tekijäkaartia on vienyt eteenpäin into.

”Hyvän proggiksen tunnistaa siitä, että sen haluaisi itse mennä katsomaan”, sanoo ääni- ja valosuunnittelija Timo Jakola.

Tällä tiellä on 90-luvulla ahkerasti keikkailleelle Kuopion konservatori-ossa laulua opettavalle Tiina Jortikalle ensimmäisen oma konsertti yli 10 vuo-teen. Käsikirjoitus on Jortikan käsialaa. Tekijöiden mukaan tavoitteena on ollut pelkistämällä nostaa esiin Ismo Alangon biisien sanoituksellista ja melodista ilmaisuvoimaa.

”Kaikissa meissä asuu pieni anarkisti”, Jortikka toteaa.

Tällä tiellä ensi-ilta 15. huhtikuuta kello 21 Työnkulman

kahviossa.

Jarkko Kumpulainen, teksti & Markus Aspegren, kuva

Itsevarmempi, röyhkeämpi ja tylympi uusi Eläin

Hassinen kone tarinaksi

Eläin pureutuu entistä kovemmalla itseluottamuksella vieraantumisen ja luokkaristiriitojen maailmaan pian julkaistavalla pitkäsoitollaan.

Nuamat värisyttivät ja viihdyttivät

Kuopion Kulttuuriareena 44:ssä oli huhtikuun en-simmäisenä viikonloppuna tarjolla kaikille kaikkea ja jokaiselle jotain teatterista tanssiin, lauluun ja runoihin. Kuopion Ylioppilasteatterin järjestämä lyhytteat-terifestivaali Nuamat oli monipuolinen ja -tasoinen sekoitus taidetta. KYT tarjosi omalta osaltaan erilaisia monologeja, joita ylioppilasteatteri oli työstänyt ryhmissä pitkin kevättä. Myös KYT:n oma improvisaa-tioryhmä Tykkää kyttyrää! veti joka päivä puolituntisen esityksen.

Kansanopistostolta oli paikalle saapunut kolme esitystä, joista jäi erityisesti mieleen Kohtaamisia Risto Räppääjän kanssa. Räppääjä oli ehdoton ykkönen, joka imi salin täyteen lapsia ja vanhempia. Muita poimin-toja olivat esimerkiksi Jukka Kervisen Sata mummoa mies ja kitara, laulu- ja runoesitys. Katsojat selkeästi hytkyivät naurusta, kun Kervinen luikautti pikkutuh-mia tarinoita enemmän ja vähemmän onnistuneista ihmissuhteista.

Jotain ihan muuta tarjosi Iloliike-ryhmän mustaan

teatteriin nojaava tanssiesitys Sylvin vankeudet, joka oli sovitettu Minna Canthin näytelmästä Sylvi. Teoksen puvustus oli vaikuttava. Ryhmäläiset olivat mustissa kasvojaan myöten, vain hääpari oli puettu valkoisiin. Taustalla lensivät kyyhkyset, jotka luotiin mustien hah-mojen valkoisin hanskoin. Esitys oli tiivis ja koskettava tulkinta aviorikoksesta, joka piti otteessaan loppuun asti. Kylmät väreet kulkivat pitkin katsojan selkää.

Hämmentävän mielenkiintoinen oli myös käsioh-jelmasta pois jätetty lauluesitys, joka enteili perjantaina 15. huhtikuuta Työnkulmalla esitettävää Tällä tiellä – Lauluja Hassisen Koneelta -keikkaa. Lyhyen juonnon jälkeen lavalle käveli mies ja mielipuolisen näköinen nainen piikkikaulapannassaan. Mies soitti pianoa, ja kun nainen avasi suunsa, yleisö oli myyty. Naisen lava-karisma vangitsi katsojat. Yhden laulun jälkeen polvet tutisivat ja silmät olivat lasittuneet. Tätä haluan nähdä lisää, lisää!

Reeta Kankaanpää, teksti & Kuva

Lääketieteen opiskelijoiden speksi kertoi merirosvois-ta. Aihe mahdollisti tarpeellisen määrän seksiä ja väki-valtaa. Merirosvoista sai väännettyä vitsiä pari tuntia.

Speksissä yleisö saa huutaa kesken näytöksen ”om-start” ja näyttelijöiden täytyy vetää kohtaus uudelleen huutajan haluamalla tavalla..

Keskiviikkona yleisön pelisilmä oli hakusessa. Om-starttia ei tarvitsisi huutaa jokaisen repliikin jälkeen, eikä ”homommin” tai ”pane sitä” ei ole se nokkelin huuto.

Speksi oli erityisen painottunut tanssiin ja lauluun. Tanssitaitoisia riitti ja bändi oli mainio. Mukana olivat pakolliset lääkärivitsit.

Juoni laahasi, kun näyttelijät pohtivat pitäisikö sekavia omstratteja lähteä tekemään, mutta juoni ei spekseissä olekaan keskeinen.

Seniorispeksisti Petteri Raemaa heilui persvako vilkkuen lavalla vakuuttavasti kuin Johnny Depp. Myös Aapo Sirén oli sisäistänyt merirosvouden kiitettävästi.

Pasi Ahtiainen

Nuoret elokuvan ammattilaiset ja intohimoiset harrastajat ovat saaneet oman yhteisönsä verkkoon Kelaamo-elokuvayhteisön betaversion julkaisun myötä.

”Kelaamo on aktiivinen foorumi nuorille eloku-vantekijöille, jotka haluavat jakaa töitään, verkostoi-tua muiden tekijöiden kanssa ja kehittää osaamis-taan”, kuvailee projektipäällikkö Saara Konttinen.

Portaali koostuu neljästä alayhteisöstä: Tekijät, Elokuvakoulut, Festivaalit ja Organisaatiot. Tapah-tumat, festivaalit ja järjestöt voivat luoda palveluun oman profiilin ja ryhmän.

Nuorten tekijöiden kiinnostavimmat leffat näytetään Kelaamon näytöksessä Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa 2012. Haku elokuvien esivalintaan aukeaa Kelaamon Festivaalit-sivustolla 2. toukokuuta.

Kelaamon tuottaa Koulukinoyhdistys ja sen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Pasi Huttunen

Omstart kaikkeen

Sosiaalinen media elokuvaihmisille

Takavuosien joensuulainen opiskelijafestari Lehtiä Ilosaaressa kaivetaan haudastaan ensi syksynä. Lehtiä Ilosaaressa järjestetään 16. syyskuuta perinteisellä paikallaan Ilosaaressa. Festarin ohjelma julkistetaan kevään aikana.

”Joensuu on iso opiskelijakaupunki, miksei kaupungissa olisi opiskelijoille omaa festaria? Tarkoitus on herättää henkiin hieno tapahtuma, joka turhaan kuivui taannoin pois. Popmuusikot ovat jo valmiiksi Ilosaaressa, joten saaren hyödyntäminen on luontevaa”, Asko Piiparinen Joensuun Popmuusikot ry:stä kertoo.

”Tavoitteena on nostaa tapahtuma jokasyksyiseksi perinteeksi, joka kerää opiskelijat yhteen Itä-Suomen alueelta.”

Lehtiä Ilosaaressa –festivaalin järjestää Joensuun Popmuusikot ry yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun oppilaskunnan POKA:n kanssa.

Lehtiä Ilosaaressa nousee haudastaan

Popkatu-festivaali vie kaduille tuotavat äänet uudelle tasol-le tänä kesänä, kun festarin yhteydessä 11.–14. heinäkuuta järjestetään Joensuu Soundscape Composition Contest, eli Joensuun äänimaisemasävellyskilpailu teemalla ”muuntuvat paikallisuudet”.

Kilpailu etsii uusia äänimaisemia Joensuun kaupunkitilaa täyttämään. Samalla kisa on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kilpailun voittajista päättää nelihenkinen tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimii brittiläinen äänitaiteilija ja -tutkija John Wynne. Lisätietoa osoitteessa http://www.popkatu.

Ääniä kadulle

Jaakko Laitinen & Väärä raha tuo railakkaan balkanilais-, venäläis-, mustalais-, iskelmäcoctailinsa Kerubin saliin 7. huhtikuuta. Kaksi ja puoli vuotta vanha, ja ahkerasti Suomessa, Skandinaviassa ja ympäri Baltiaa keikkaillut yhtye muistuttaa, että heidän keikoillaan ei tanssikenkiin mahdu sovinnaisuus.

Väärän rahan kaiho

Ukkosmaine julkaisee 20. huhtikuuta pöytälaatikkonsa tyh-jentävän levyn JNS Beat – levyttämättömiä lauluja 2004-2010. Nimestäkin voi päätellä, että levy sisältää julkaisemattomia kappaleita, jotka eivät ole päässeet aiemmille levyille. Duo keikkailee Joensuussa Paronittaressa 29. huhtikuuta ja Kuopi-ossa Henry’s Pubissa 4. kesäkuuta.

Ukkosmaine siivoaa pöytälaatikot

Suomen karuimmat vaalivideot -sivu tuo Facebookin käyttä-jän arkeen kevennystä eduskuntavaalien alla. Sivun tiedois-sa kysytään, että ”Suomessa koulutetaan kuulemma liikaa medianomeja, mutta missä ne kaikki ammattilaiset on silloin kun vaalivideoita tehdään?” Ja se on hyvä kysymys. Videot vaihtelevat myötähäpeää herättävän kotikutoisesta puhtaan surrealistisiin.

Vaalien aluksen riemut

Kampukset lyövät hynttyyt yhteen tämän vuoden Flooran päivän juhlissa. Itä-Suomen yliopiston yhteistä Flooran päivän juhlaa vietetään tiistaina 17. toukuuta kello 17. alkaen Kuopion kampuksella Snellmanian ala-aulassa. Yhteiskuljetukset järjes-tetään Joensuun sekä Savonlinnan kampuksilta. Yhteiskulje-tusten aikatauluista tiedotetaan ilmoittautumisajan päätyttyä 4. toukoota jälkeen. Ilmoittautua voi osoitteessa http://eloma-ke.joensuu.fi/lomakkeet/2256/lomake.html.

Flooraa porukalla

Nuamat festivaaleilla nähtiin muun muassa kiinalaiseen perinteiseen nojaavaa mustaa teatteria, jota tarjoili Iloliike -ryhmä.

22 Uljas 3 | 6. 4. 2011 23Uljas 3 | 6. 4. 2011

24 Uljas 3 | 6. 4. 2011 25Uljas 3 | 6. 4. 2011

Aiemmin kaunokirjailijana paremmin tunne-tun Jonathan Safran Foerin poleeminen Eläinten syömisestä on takaliepeensä mu-kaan maailmanlaajuinen ilmiö ja bestseller, jonka oikeudet on myyty 16 maahan. Alun

perin vuonna 2009 julkaistu ja hiljattain suomeksi ilmesty-nyt kirja käsittelee lihansyönnin eettisyyttä erityisesti te-hotuotannon näkökulmasta. Yleinen on samalla yksityistä ja teos kertoo myös Foerin itsensä läpikäymän matkan lapsuuden sekasyönnistä nuoruuden kokeilujen kautta tiedostavaksi kasvissyöjäksi.

Suomessakin hyvin myydyn kirjan ovat ottaneet omak-seen niin Oikeutta Eläimille ry kuin Animaliakin, jonka edustaja Salla Tuomivaara on kirjoittanut käännöste-oksen jälkisanoiksi kotimaan oloja käsittelevän tekstin. Kirjan sisäkanteen on lainattu myös näyttelijä Natalie Portmania ja Nobel-kirjailija J.M. Coetzeeta, joista jälkimmäinen toteaa, ettei maataloustuotteita kerta kaik-kiaan voi enää käyttää samalla tavalla teoksen lukemisen jälkeen. Suomessa teosta on julkisuudessa samansuuntai-sesti kommentoinut myös muusikko Anssi Kela.

Tämän menestyksen perusteella lukija heittäytyy kui-tenkin helposti skeptiseksi. Voiko kirjalla oikeasti olla vai-kutusta ihmisten syömätottumuksiin? Kaikki yllä mainitut tahot ovat nimittäin kannattaneet kasvisruokavaliota jo pitkään ennen Foerin teesejä. Vaikka kirjailija väittääkin, ettei hänen tarkoituksenaan ole kannustaa ketään kas-

vissyöntiin, Eläinten syömisestä tukee kuitenkin esimer-keillään ja retoriikallaan vahvasti tätä tavoitetta. Tästä näkökulmasta valistava tietokirja on jokseenkin hyödytön, jos se ei saa ketään muuttamaan ajatusmallejaan.

Suomalaiset kirja-arviot tarjoavatkin pessimistille halu-tunlaisen vastauksen. Esimerkiksi Kansan Uutisten Pekka Wahlstedt sekä Kiiltomadon Pasi Salminen selostavat kirjan sisältöä seikkaperäisesti ja toteavat lopuksi, että

teos panee varmasti lihansyöjät miettimään syömisiään. Heidän omat kantansa jäävät kuitenkin hämärän peit-toon. Hufvudstadsbladetin Henri Forss toteaa sentään olevansa yhä epävarma asiasta, vaikka linssit ja tofu eivät enää kuulostakaan niin huonolta vaihtoehdolta. Useiden sävyttömien tekstien jälkeen Taloussanomien Hannu Sokalan arvostelu vaikuttaa ensin lupaavalta, mutta kirjoittaja paljastaakin myöhemmin olleensa kasvissyöjä jo kymmenen vuotta.

Myöskään suomalaiset blogit eivät tarjoa sen rohkaise-vampia tuloksia, sillä suurin osa teksteistä on kirjoitettu ympäristö- tai kasvissyöntiaiheisille sivuille. Ne harvat jotka eivät ole, kuten Kaiken voi lukea! -sivuston teksti kes-kittyvät teoksen kirjallisiin ansioihin. Niiden mahdollinen puute ja syyt kirjan tehottomuuteen puhuttavat kuitenkin jonkin verran. Sekalaista propagandaa -blogin kirjoittaja TP toteaa teoksen olevan liian intellektuelli ja sekava kohdeyleisölleen. Elonkehä.fi:n Jouko Kämäräinen taas mainitsee kirjan huonoiksi puoliksi pituuden ja amerikka-keskeisyyden.

Mediakeskustelun perusteella teoksen vaikutus-mahdollisuuksista piirtyvä kuva on siis synkkä, mutta yksiulotteinen. Kasvissyönnin aloittaminen ei nimittäin välttämättä ole uskoon tulemisen kaltainen välitön ilmiö, vaan voi edellyttää tarkempaa pohdiskelua, kokeilua ja harjoittelua. Kirjan pitkäkantoisempien vaikutusten etsi-minen Suomen oloissa saattaa siis olla liian aikaista.

Näin vakuutuin kasvissyönnistä aloittamatta sitä

Filippiiniläinen koiramuhennos

Tapa keskikokoinen koira ja polta sen karvat pois kuu-man tulen päällä. Nylje koira, kun sen nahka on vielä läm-min. Siirrä nahka sivuun mahdollista myöhempää käyttöä varten (sitä voidaan hyödyntää muissa ruokalajeissa).Leikkaa lihat parin sentin kuutioiksi ja marinoi niitä viini-etikka-, pippuri-, suola- ja valkosipuliseoksessa pari tuntia.Pane lihapalat paistumaan suureen öljyttyyn wokkipan-nuun nuotion ylle. Lisää sipulit, murskattu ananas ja rus-kista, kunnes liha on kypsää. kaada sekaan tomaattikastike ja kiehuva vesi, vihreät paprikat, laakerinlehdet ja tabasco. Hauduta liha kannen alla mureaksi.Kaada sekaan koiran maksasta valmistettu pyree. ja kypsennä vielä 5–7 minuuttia.

Lähde: Eläinten syömisestä, Jonathan Safran Foer, Ateena Kustannus,

2011

Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä on herättänyt kohun Suomessakin, kun lukijan silmille lyödään epämiellyttävän paljon tietoa hänen syömästään lihasta. Loppuiko lihansyönti kirjan lukemiseen? - Niko Salovaara, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

”Tapa keskikokoinen koira ja polta sen karvat pois kuuman tulen päällä.

26 Uljas 3 | 6. 4. 2011 27Uljas 3 | 6. 4. 2011

Tulevaisuus on punavihreä!

AnttiSaarelainen

81suurtalouskokki,opiskelija, Joensuusaarelainen.vas.fi

JuliaVatanen

80kulttuurituottajaPieksämäkijuliavatanen.vas.fi

VilleVehviläinen

79sekatyömiesPieksämäkivillevehvilainen.fi

JaakkoTurunen

84yht. tieteiden yoJoensuujaska.vas.fi

SamiReponen

86varastomiesMikkeli

SiniSavolainen

84opiskelijaPieksämäkikettutyttö.vas.fi

Juha-PekkaReijonen

79yht. tieteiden yoJoensuureijonen.vas.fi

eTelä-Savo

HeidiKomulainen

22sosiaalityöntekijäKuopioheidikomulainen.vas.fi

JuhaPitkänen

27sairaankuljettajaTuusniemijuhapitkanen.vas.fi

PietaHyvönen

74opiskelijaOutokumpu

MillaPyykkönen

77opiskelija, yht. kand.Joensuumillapyykkonen.fi

PohjoiS-SavoPohjoiS-karjala

oPinTorahaa(kin) 750 €/kk? kyllä!äänestä nuorta vasemmistoa.

nuoren vasemmiston vaaliteesit ja ehdokkaat: vasemmistonuoret.fi/vaalitVasemmistonuoret ry.

Maksaja: Edistyksen tuulet ry ja Pohjois-Savon Liikkuvat nuoret vaikuttajat ry

TURVALLISTA TULEVAISUUTTA

Koulutus – avain turvattuun tulevaisuuteen

anteropeiponen.fi

Maksaja: Pohjois-Savon Parhaaksi ry

28 Uljas 3 | 6. 4. 2011 29Uljas 3 | 6. 4. 2011

Anssi Ylirönni | Matias

Kulttuuri

Mikko Jakosen ja Jouni Tillin toimittamaa Yhteinen yliopisto –kirjaa lukiessa tulee nopeasti mieleen, että suomalaisiin yliopis-toihin ollaan sovittamassa Kiinan valtiosta tuttua kansallissosialistista hallintomallia. Yliopistoissa sitä kutsutaan vahvistamiseksi ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi, eikä Kiinassa-kaan käytetä termiä kansallissosialistinen. Silti juuri se tulee mieleen tiukasti pienen eliitin hallussa olevasta markkinaehtoisesta komen-totaloudesta.

Kärjistys? Ehkä, mutta ei kovin paljoa. Osa teksteistä kirjassa tosin on analyysin ja kirjal-listen ansioidensa puolesta sen verran heikkoa kamaa, että kärjistämissyytöksiä on helppo tehdä. Esimerkiksi Vasemmistoliiton edus-kuntavaaliehdokkaan Tero Toivasen teksti Mein kampus on yksi aggressiivisimmista ja haisee kampanjoinnilta. Hän pyrkii ottamaan koko yliopistoliikehdintää Vasemmistoliiton haltuun. Ärsyttävää on, että Toivasta ei löydy kirjan lopun kirjoittajaesittelyistä.

Itäsuomalaisella opiskelijalle luultavasti kiinnostavinta luettavaa kirjassa on Juhana Venäläisen ja Heidi Meriläisen artikkeli, joka läpikäy perusteellisesti yliopistokamppailuja Itä-Suomessa. Kirjassa on myös Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokisen teksti, jonka hän alun perin piti puheena Joensuun yliopistolaisten yleiskoko-uksessa helmikuussa 2009. Puheeksi kirjoitet-tu teksti on miellyttävää luettavaa ja soveltaa italialaiselta filosofilta Luisa Murarolta yhden parhaista tavoista kehittää yliopistoa: ”Siitä mitä haluamme, millaisen paikan yliopistoi-neen tarvitsemme, voi riidellä sensuroimatta.”

Kiinan mallissa sensuroimaton riitely on tietenkin mahdottomuus. Järjestelmä ei sitä kestäisi.

Yhteinen yliopisto. Mikko Jakonen & Jouni Tilli (toim.).

Tutkijaliitto 2011.

Pasi Huttunen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

Riideltäisiinkö kaikki yhdessä?

Syksyisen yön pikkutunnit olivat muuttuneet sekunneiksi selaillessani eBayn elokuvatarjontaa. Silmät tais-telivat unta vastaan ja kahden jyrsijän välinen eeppinen sota oli alkamassa: elohiiri yritti päihittää hiirikättäni. Vihdoin ja viimein geneeristen Hal-loweenien ja Psykojen uuvuttavasta suosta pomppasi ruudulle jotain mielenkiintoista. Tarjous oli hetkessä tehty ja vetäydyin kellariini odotta-maan jännittyneenä.

Viikkojen päästä ja pari setelinip-pua köyhempänä postiluukusta kolahti pölyinen kasetti, Tombs of the Blind Dead. Amando de Ossorion ohjaama, vuonna 1971 valmistunut es-panjalaisportugalilainen taideteos on eurotrash-genren klassikoita. Juoni on peruskauraa: joukko pahaa-aavis-tamattomia nuoria häiritsee keskiai-

kaisen temppeliherrain ritarikunnan hautarauhaa.

Soppahan siitä syntyy, kun kuolleet nousevat herkuttelemaan. Elokuva on lavastettu eurooppalaisen tyylikkäästi ja sen aavemainen miljöö on onnistunut, mutta liian hidas tem-po nakertaa viihdearvoa. Triviatieto-na mainittakoon, että pätkä julkaistiin uudelleen nimellä Revenge from Planet Ape – tarkoituksena ratsastaa Apinoiden Planeetan maineella.

Tombs of the Blind Deadia voi varauksetta suositella kaikille taide-elokuvien ystäville. Vaikka sillä on kaksin verroin enemmän ikää kuin Twilight-elokuvien tähdillä, pieksee se korniudellaan 10-0 suurimman osan Hollywood-hömpötyksistä.

Mikko Puhakka

Euroroskaa 40 vuoden takaa

Kauhua ja ö-luokan toimintaaKummallisista vhs-nauhanhajuisista leffatuntemattomuuksista viehätty-nyt Mikko Puhakka aloittaa uuden juttusarjan, jossa hän pureutuu outoi-hin helmiin.

”Vartuin lapsena kasarikauhun, italosplattereiden ja Ö-luokan toimin-taelokuvien parissa. Kyseiset genret veivät entistä syvemmälle outojen elokuvien maailmaan. Keräilen jo kuo-pattuja formaatteja kuten laserdiscia, VHS- ja Beta-nauhoja. Suurinta osaa kyseisistä elokuvista ei ole koskaan julkaistu digitaalisessa muodossa. Oudoilla elokuvilla on oma viehättävä maailmansa, mutta ne vaativat katso-jalta sopivasti häiriintyneen mindsta-ten. Surrealistinen katselunautinto on kuin uni, josta ei halua herätä.”

Puhakka on kirjoitellut erilaisiin elokuvablogeihin, ylläpitänyt omaa elokuva-aiheista nettisaittia sekä

kirjoittanut omaa palstaa ja elokuva-arvioita kotimaiseen kulttielokuviin erikoistuneeseen Blood Ceremony Magazineen.

Kellarin ulkopuolelle päästessään Puhakka opiskelee luokanopettajaksi ja toimii ISYY:n hallituksen 2. varapu-heejohtajana ja Savonlinnan kampuk-sen kampuspuheenjohtajana.

Kellarin kätköistä

30 Uljas 3 | 6. 4. 2011

S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 1

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.Soluasunnot 180–245 € / kk / asukasTiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.mm.helsinki.fi/latokart

Viime aikoina olen joutunut kahteen kuohuttavaan, mutta maan pinnalle palauttavaan keskusteluun sosiaali-

sessa mediassa. Selväksi tuli, että sosiaalinen media ei paranna, jos ei huononnakaan yhteis-kuntaa tai keskustelun laatua.

Ensimmäinen keskusteluista piti sisäl-lään nokkelaa sanailua ja ironian sävyttämää pätemistä, vaikka aihe oli harvinaisen turha. Toinen taas piti sisällään harvinaisen huonoa keskustelun taitoa, vaikka aihe on ajankohtai-nen ja tärkeä.

Turhanpäiväinen lähti liikkeelle pystyvii-vasta. Näin jonkun joskus käyttävän pystyvii-vaa katkaisemassa Facebookin statuspäivityk-

siä, jos oma nimi ei ole sub-jektina

päivityksessä. Omaksuin tavan ja se kuohutti erästä ystävääni. Vittuilin takaisin ja postmo-dernin ironian sävyttämä huonon huumorin pallottelu alkoi. Useimmille oli koko ajan sel-vää, että se pystyviiva on turha – ja minullekin hyvin pian. Se ei estänyt kahta yli kymmenen kommentin ketjua syntymästä nopeasti.

Toinen keskustelu käytiin tuttavan linkit-tämän uutisen ympärillä. Hän esitti väitteen ja olin jyrkästi eri mieltä. Seurasi komment-tiketju, johon argumentoitiin perustellen ja hyvin vakavissaan. Keskustelu veti muitakin mukaan ja näytti hetken aikaa hedelmälliseltä, kunnes alkuperäinen linkittäjä veti maton jalkojen alta. Hän esitti uudestaan, muuttu-mattomana ja yhtä vähin perustein alkuperäi-sen väitteensä, todeten sen olevan johtopää-tös käydystä keskustelusta. Eli hän sivuutti koko käydyn keskustelun jättäen miettimään, oliko hän edes lukenut muita kommentteja. Luovutin.

Sosiaalisen median roolista vallankumo-uksissa on kohkattu ja epäilemättä sillä on niihin vaikutusta. Muistetaanko nyt silti, että ei sosiaalinen media muuta ihmisten välistä viestintää paljoakaan? Ja Jevgeni Morozovin huomiokin on olennainen. Sosiaalinen media auttaa myös kontrollin koventamisessa. Face-book tai Twitter eivät kaada hallituksia, mutta ovat käteviä välineitä vastapuolille.

Kahdesta mainitsemastani keskustelusta toisella oli sentään kaksi vaikutusta: Lopetin pystyviivallani pätemisen ja tykkää-klikkauk-sista päätellen pystyviivakohu piristi ainakin kahden entisen Joensuun ylioppilaslehden päätoimittajan päivää.

Sosiaalinen media on kuin tupakkapaikka lukiossa. Siinä on todelliset vaaransa, mutta keskustelua syntyy kun joukko ihmisiä ympä-tään rajattuun tilaan.

Pasi Huttunen

Viivani ponnahti pystyyn

Kolumni |Tupakkapaikka

”Selväksi tuli, että sosiaali-nen media ei paranna, jos ei huononnakaan yhteiskun-taa tai keskustelun laatua.

Uusimmassa teoksessaan Kansallisfilosofinen mani-festi (2011) helsinkiläinen filosofian professori Jukka Hankamäki toteaa, että tärkeimmät poliittiset valinnat tehdään tulevaisuudessa niiden välillä, jotka edustavat yhteistä kansallista etua ja niiden, jotka eivät kansalli-sesta edusta mitään välitä. Hankamäen mukaan kirjassa tulee enemmän kuin pelkkä poliittinen ohjelma: koko-nainen maailmankatsomus.

Mukana on muun muassa talouden, kasvatuksen, mo-nikulttuurisuuden ja maahanmuuton käsittelyä. Han-kamäen vahvuuksia ovat syvällisyys ja selkeys samassa paketissa. Filosofiaa kirjoittavilla tätä ei voi pitää minään itsestäänselvyytenä. Paljon auttaa myös Hankamäen tyyli sanoa asiat suoraan ja tiivistetysti.

”Monikulttuurisen yhteiskunnan tavoittelu johtaa paradoksaalisesti yksiaineksiseen yhteiskuntaan, mono-kulttuuriin. Se ei ole enää kansallisvaltioiden kaltainen,

säilyttämisen arvoinen ja rikas yhtenäiskulttuuri vaan pilalle hapatettu, pyöristelty ja orwellilaistettu monoliit-ti, joka lainehtii maailman ympäri ulottuvana Neuvosto-liittona”, Hankamäki arvioi.

Hänen mukaansa monikulttuurisuutta sinänsä voidaan pitää epäjohdonmukaisena ajatusrakennelma-na, sillä kukaan ei voi uskottavasti kannattaa yhtä aikaa useaa keskenään ristiriitaista kulttuurijärjestelmää. Esimerkiksi homojen ei kannattaisi edistää islamin levi-ämistä, koska islamilainen kulttuuri todellakin suhtau-tuu kielteisesti homoseksuaaleihin.

EU tulisi nähdä organisaationa, jossa kukin maa voi edustaa mahdollisimman hyvin omia etujaan, eikä sel-laisena liittomuodostelmana, jossa tavoitellaan jotakin kuviteltua yhteistä etua. Muutamissa asioissa, kuten ympäristöasioissa, yhteisen edun tavoittelu voi olla tarpeen, mutta ei kaikissa.

Kirjan mielenkiintoisinta antia on tasa-arvoa kä-sittelevä kappale. Hankamäki jakaa tasa-arvon kah-tia. Mahdollisuuksien tasa-arvo on sitä, että kaikille ihmisille taataan yhdenvertaiset lähtökohdat. ”Sen eräs osa on ihmisarvo, joka on absoluuttinen eli ehdoton. Ihmisarvoa ei pidä riistää keneltäkään pois. Sen sijaan tasa-arvo on relatiivinen eli suhteellinen. Olemme eri tavoin vihattavia tai rakastettavia ihmissuhteissamme – tai hyödyllisiä tai haitallisia esimerkiksi työelämässä”, Hankamäki päättelee.

Hankamäki on erinomaisen virkistävällä tavalla epäkorrekti kirjoittaja, joka tavoittelee totuutta eikä helppoja irtopisteitä esimerkiksi feminismiä ja maahan-muuttoa haukkumalla. Toki hän arvostelee molempia raskaimman mukaan, mutta hänellä on tähän perustel-lut syyt. Naisista työelämässä hän sanoo sen, mistä saisi millä tahansa yliopistolla sapiskaa ja ovi naulattaisiin sisältä umpeen. ”Naisten tehtäväksi jää valita, tavoittele-vatko he uraa vai synnyttävätkö he lapsia. Naisten pitäisi vain hyväksyä klassisen logiikan tosiasia: ihminen ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa”, Hankamäki toteaa.

Jukka Hankamäki: Kansallisfilosofinen manifesti. Books on Demand

GmbH 2011. 272 s.

Jussi Turunen

Naiset ja ulkomaalaiset kotiin

Joensuun Vihreä Vasemmisto toivoo Itä-Suomen Yliopistolta rohkeutta toimia edelläkävijänä avoimen lähdekoodin ohjelmien ja Linux-käyttöjärjestelmän käyttöön ottamisessa. Tämä lisäisi tietoturvallisuutta, pidentäisi koneiden käyttöikää ja vähentäisi kustan-nuksia. Osa lisenssimaksuista vapautuvista rahoista voitaisiin kohdentaa lupaavien paikallisten hankkeiden tukemiseen.

“Säästöjen kohdalla puhutaan useista kymmenis-tä tuhansista euroista ja lisäksi asiaan liittyy vahva periaatteellinen kysymys, halutaanko tukea suurten yritysten monopoliasemaa vai pienten tekijöiden ympäri maailman tapahtuvaa kehitystyötä?”, järjestön puheenjohtaja Antti Kettunen muistuttaa.

Avoimeen lähdekoodiin siirtyminen helpottaisi myös opiskelijoiden arkea, koska he suosivat koti-koneillaan mieluusti avoimen lähdekoodin ohjelmia niiden maksuttomuuden ja samojen ominaisuuksi-en vuoksi, mutta halutessaan esimerkiksi tulostaa yliopistolla tiedostomuotojen yhteensopivuus saattaa aiheuttaa päänvaivaa.

Ensimmäisenä askeleena JoViVa kannattaa käyttö-järjestelmien rinnakkaisuutta ja suljetun lähdekoodin ohjelmien korvaamista avoimen lähdekoodin ohjelmilla niiltä osin kuin se on mahdollista.

Antti KettunenPuheenjohtaja, Joensuun Vihreä Vasemmisto

Vihreä Vasemmisto toivoo avoimuutta

Debatti

32 Uljas 3 | 6. 4. 2011 33Uljas 3 | 6. 4. 2011

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Tietyltä alalta saa enemmän syötävää, kun sieltä raivaa pois sen, mitä ei voi syödä, ja saa siellä kasvamaan

mahdollisimman paljon sellaista, mitä voi syödä. Lopputulos on pelto. Jotta syötävää syntyisi, tarvitaan vielä ravinteita.

Luonnossa maan antimien elättämä eläimistö tekee tarpeensa maahan. Mullan bakteerit muuttavat pissan urean nopsasti kasveille sopivaksi ammoniumiksi ja nitraa-tiksi, ja fosfori ja kalium ovat käyttökelpoi-sia sellaisinaan. Kasvit saavat käyttöönsä kakankin ravinteita, jahka lantakuoriaiset tai vastaavat ovat kierrättäneet tätä ruskeaa kultaa lävitseen niin kauan, ettei siitä enää irtoa mainittavasti energiaa.

Sivistynyt ihminen ei purkaudu pel-loilleen, vaan pönttöön. Kenties tämä on viisasta, sillä kakan kautta suolistoloiset voisivat siirtyä sapuskaamme. Onpahan tuotoksissamme jonkin verran raskas-metallejakin, ravintoketjun huipulla kun olemme.

Pellon kasvit saavat ravinteensa navetoi-den liejun ohella tehtaissa tuotetuista kei-

nolannoitteista, joiden muodossa alueelle saadaan syötettyä ravinteita moninkertai-set määrät verrattuna siihen, mitä siellä luontaisessa kierrossa pyörisi.

Kolikon kääntöpuoli ovat omat jätök-semme, joiden määrä ja sisältö heijastelevat peltojemme biomassantuotantoa ja ravin-nepaljoutta. Jos lopputuotteemme kipattai-siin suoraan luontoon, alkaisi luonto pian näyttää toisenlaiselta.

Koska pidämme perinteisistä järvi- ja metsämaisemista, olemme kehittäneet toisenlaisen ratkaisun. Hyvästelemme jä-töksemme vetämällä nupista, minkä jälkeen ne lähtevät vesiputouksen vauhdittamina matkalle putkistoon, päämääränään puh-distuslaitos. Siellä bakteerit vapauttavat suurimman osan liemen typestä ilmatilaan, ja sitovat loput ravinteet yhdessä erilaisten kemiallisten yhdisteiden kanssa sakak-si, jota voidaan kompostoinnin jälkeen hyödyntää erilaisten esteettisten istutus-ten kasvatuksessa. Puiston ruusupenkki muistuttaa meitä omankin ruumiimme läpi kulkevasta maallisesta kierrosta.

Sivilisaation laidunmaat

todistaa arjen ihmeeksi.

Meitä ihmisiä vilisee pallollamme jo kuutisen miljardia. Tämä ei olisi mahdol-lista, ellemme olisi oppineet muuttamaan luontoa omaksi ruokatehtaaksem-me. Samalla olemme pistäneet uusiksi merkittävän osan planeettamme ra-vinnekierrosta. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva

” Puiston ruusupenkki muistuttaa meitä omankin ruumiimme läpi kulkevasta maallisesta kierrosta.

Erinäisten sotaprotokollien mukaan keisari Hirohito olisi pitänyt hirttää lyhtypylvääseen vastuullisena Japanin konnaintöistä, joihin luetaan hyökkäysso-dan aloittaminen, miljoonien siviilien surmaaminen, kemiallisten aseiden testaaminen sotavankeihin sekä

sodankäynnin sääntöjen hylkääminen. Amerikkalaiset jättivät ripustuksen sikseen ja nostivatkin hänet kansakunnan piirongin ylisille. Minkä alan, josta hänellä ei ollut akateemista tutkintoa, lahjakas harrastaja keisari oli? Hän oli tutustunut siihen 1920-lu-vulla ja jatkoi sen tutkimista sodan jälkeen kirjoittamalla ja osallistumalla kyseisen tieteenalan harjoittamaan luokitteluun.

1) Toksikologian. X) Solubiologian. 2) Meribiologian.

Minkä kappaleen alun erittäin vapaa suomennos: ”Me jätimme kevyen fandangon väliin, sen sijaan heitimme kärrynpyöriä lattialla. Tunsin itseni merisairaaksi, mutta yleisö vaati lisää. Huone pyöri ympärillämme ja sisäkatto lensi pois. Kun me pyysimme toista drinkkiä,

tarjoilija toi sen sijaan tarjottimen”?

1) Procol Harum: Whiter Shade of Pale. X) ZZ Top: Fandango. 2) Deep Purple: Child in Time.

Kuka minä olen? Lee Strasbergin johtamalla opinah-jolla oli suuri merkitys urani alkupuolella. Jouduin ”Nixonin poliittisten vihollisten listalle”, vaikken ollut poliitikko. Niissä piireissä, joissa tein elämän-työni, kestävä avioliitto oli harvinaisuus – nimittäin

pimpukkaa oli tarjolla sen saatanasti. Ei hutsittanu, ja minä tote-sin vuonna 1958 solmitusta ja elämäni loppuun asti kestäneestä avioliitosta: ”Why go out for hamburger, when you have steak at home.” Voitin 1979 Le Mansin 24 tunnin ajossa toisen sijan ja 1995 saavutin Daytonan samaisessa ajossa sarjavoiton kilpailujen historian vanhimpana kuljettajana. Lahjoitin elämäni aikana hyväntekeväisyyteen 250 miljoonaa dollaria. Fyrkat tulivat omaa nimeäni kantavista elintarvikkeista. Sain vuonna 1986 ammatti-kuntani korkeimman palkinnon.

1) Steve McQueen. X) Paul Newman. 2) Mario Andretti.

Sota on julmaa, ratsuväki raakaa, mutta rauha se vasta miehen tappaa. Ja sakemannithan ne olivat yk-siä perkeleitä tappeluksia haastamaan. Ote keisarin puheesta hurmekentille matkaaville joukoilleen: ”Ei armoa! Jokainen, joka joutuu käsiimme, on sur-

mattava! Tuhat vuotta sitten Attilan hunnit hankkivat maineen, jonka mukaan he olivat häikäilemättömän väkivaltaisia! Samalla tavalla teidän on esiintymisellänne Kiinassa hankittava saksa-laisten nimelle sellainen kaiku, että kukaan kiinalainen ei enää koskaan uskalla edes katsahtaa karsaasti saksalaiseen.” Mikä konflikti?

1) Kiinan-Japanin sota 1904-05. X) Boksarikapina 1899-1901. 2) Taiping-kapina 1850-1864.

5. Numerosarja 1,1,2,3,5,8,13,21, jossa kukin luku on kahden edeltävän summa tunnetaan erään keskiaikai-sen matemaattisen neron nimellä. Nimeä henkilö.

1) Fibonacci. X) Finobacci. 2) Fibanocci.

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastakset sivulla 36.

Tiedätkö missävietät viikonloppusi?

gra

fex

Katso kevään ohjelma,osta lippusi ennakkoonja tilaa Kerubin uutiskirje

www.kerubi.fi

KE 6.4. Rokit-bändikisan finaaliTO 7.4. Jaakko Laitinen

& Väärä Raha • HimotusPE 8.4. Graveyard (SWE)LA 9.4. Von Hertzen BrothersPE 15.4. ApulantaLA 16.4. Wasted • Lighthouse Project

MastodonttiKE 20.4. EläinTO 21.4. Komedia Kellari:

Pete KosonenHarri Lagström

PE 22.4. Eleanoora RosenholmLA 23.4. TarotPE 29.4. Samuli PutroLA 30.4. Sonata ArcticaLA 7.5. StellaPE 13.5. Rubik

Kerubi avoinna: ma & ti 11-22 • ke & to 11-01 • pe 11-03 (04)la 14-03 (04) • su suljettu • Lounas ma-pe 11-14 • À la carte ma-la 14-21Kulttuurikeskus Karjalantalo • Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu

KESÄLLÄ TAAJAMAN AURINKOISIN TERASSI

Kaupungin kuumimmatrytmit Kerubin Kellarissa

pe & la klo 21-04!

34 Uljas 3 | 6. 4. 2011 35Uljas 3 | 6. 4. 2011

SciFest2011

S. 34 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 136 Uljas 3 | 6. 4. 2011