Itä-Suomen ylioppilaslehti

2010

GO East! Uljas avaa kesäisen portin sisällesi ja itäisen Suomen kesätapahtumiin. » 14 - 18 Nauti kesästä , niin lapsenlapsenlapsesikin nauttivat. Epigenetiikka jakaa ahdistuksen jälkikasvulle» 12–16

Farmasiavaihtuipokeriin

5

Edesmennyt amerikkalainen kirjailija David Foster Wallace aloittaa kuului-

san valmistujaispuheensa tarinalla. Siinä kaksi nuorta kalaa tapaa vanhan kalan, joka tervehtii ja sanoo ”huomenta pojat, mites vesi?” Nuoremmat kalat jatkavat matkaa. Toinen katsoo toista ja sanoo ”mikä helvetin vesi?”

Savon Sanomat kertoi 19. toukokuuta Valamon arvoseminaarista, jossa poh-ditaan tarvitaanko kvartaalitaloudessa hyvyyttä, totuutta ja kauneutta. Jyväsky-län yliopiston rehtori Aino Sallinen pohti puheessaan johtajuutta ja toteaa, että nykyjohtajuudessa on usein unohdettu ihminen.

Ihmisen unohtaminen tuntuu kum-malliselta ajatukselta. Yhteiskunnan isoja linjoja viritellessä se on mahdollista. Olimme kaukana pohjoisessa Sieppi-järven ala-asteella tekemässä koostetta Koulu-tv:lle. Oli vuosituhannen vaihde ja tietoyhteiskunnan aamuhämärä. Koulun rehtori esitteli ylpeänä valtion tietoyh-teiskuntatuella hankittuja uusia kiiltäviä tietokoneita. Seuraavana vuorossa oli kolmosluokka, jossa harjoiteltiin kauno-kirjoitusta. Ulkona oli kolmekymmentä astetta pakkasta ja ikkunarivin lapset kirjoittivat kaunoa rukkaset kädessä. Kunnalla on rahat loppu, rehtori vastasi. Tuli Maslow mieleen ja tippa linssiin.

Tässä lehdessä italialainen oikeus-filosofi Enrica Rigo kertoo, kuinka EU:n laajentumisen myötä kävi selväksi, että Euroopan kansalaisuus ei ole sama kaikille. Ihmisen unohtaminen irvis-tää jälleen keltaisilla hampaillaan, kun muistelee kuinka EU:n alkumeressä korotettiin arvoonsa vapaa liikkuvuus. Tavaran liike, rahan liike, kuluttajan liike, entäpä ihmisen liike? Itä-Euroopasta tulleisiin romaneihin suhtautuminen kertoo paljon ihmisten liikkeestä, ja EU:n kansalaisten sekä poliitikkojen suhtautu-misesta siihen.

Ja lopuksi. Taannoin haastattelin Lapin yliopiston emeritus rehtoria Esko Riepulaa. Riepula kielsi lopulta julkaisemasta laukomiaan, mutta näki, että suomalaisessa yliopistojohdossa, poliitikoissa ja taloudentekijöissä on mo-tivaatiota ja tahoja pyrkiä korostamaan eriarvoisuutta lintukodossamme. Puhe on noussut mieleeni taas, kun yliopistot taistelevat hengestään ja opiskelijapaik-kojen väheneminen leviää kulovalkean tavoin.

”Ikkunarivin lapset kir-joittivat kaunoa rukkaset kädessä.

Koti koko opiskeluajaksi!

joensuunelli.fiJoensuun Elli 013-223 300 Merimiehenkatu 30 80100 Joensuu

Pääkirjoitus | Uljas linja

Unohteleva ihminen

HOME

SWEETHOME

Kotisi, ole hyvä!

kuopas.fi

Toimisto: Torikatu 15, 70110 KUOPIOPuhelin: 020 710 9740

Paula KoivuniemiViikateMustat EnkelitSatama

AmorphisKlamydia

Martti Servo ja NapanderSuddenly Around

ennakko porttiLiput perjantai 25€ 30€ lauantai29€ 35€ Oluset-passi40€ 50€

K18

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaArt-Print, Kokkola

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KäyntiosoiteYliopistonranta 3, Kuopio

Suvantokatu 6, Joensuu

KansikuvaKuvaaja Lasse Laitinen

Humoro nigra | Eikö lapsiparkkia löydy? Tuokaa lapsenne Uljaan toiminnalliseen päivähoitoon. Tarjolla myös kesäleirejä. Jani-Pet-teri 2 v. puhuu jo sujuvaa politiikkaa.

Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen arvioi, että UEF:n pääainetarjontaa karsitaan.Hakijatilastotissa uhanalaiset alat löytyvät suosituimpien hakukohteiden joukosta.

Yliopistossa olisi kysyntää opiske-leville lapsiperheille suunnatusta toiminnasta, mutta toimijoita ei ole vielä saatu koottua yhteen. Sähkö-postirnki on ensimmäinen askel ja syksyllä yritetään uudestaan.

Tukityöllistämistä tutkiessaan Las-se Laitinen löysi välityömarkkinoihin sisäänrakennetun taloudellisen hyväksikäytön. Nykyisen näköalatto-man sosiaalipolitiikan vaihtoehdoksi hän ehdottaa perustuloa.

Saimaannorppakanta on huolestuttavan pieni, mutta sen jälki suomalaisessa politiikassa on valtava. Sirkka-Liisa Anttila katsoo onnistu-neensa norpan suojelussa, mutta kritiikki häntä kohtaan ei vaikene.

Lauri huumaantui pokerista ja jätti farma-sian opinnot. Tie vei lämpimämpiin maihin ja isompiin eurotukkuihin. Pokerihain ta-rina seurailee Arthur Rimbaudin jättämiä jalanjälkiä.

Uljas kokosi suuntimat kesän kuumimpiin menoi-hin Itä-Suomessa. Tarjolla on valtava määrä hyvää musiikkia, mielenkiintoista kesäteatteria ja kiehtovia tapahtumia. Ja Yö.

4-5 10-11

14–18

12–13

24–25

20–22

Sisällys |Uljas kiitää lomille.

Itä säkenöi ja soi.Kesä, oih! ”En hyväksyisi säilöönottokeskusta, vaikka siellä olisi poreammeet.

2 3Uljas 5 | 21. 5. 2010 Uljas 5 | 21 5. 2010

Päätöksiä koulutusohjelmien mahdolli-sesta karsimisesta tehdään syyskuussa. Hämärän peitossa on, mistä karsinta aloitetaan.

Itä-Suomen yliopistolla on yhtä paljon tutkinnonanto-oikeuksia kuin Helsingin yliopistolla ja pääaineita on yli 100.

”Strateginen päätös on, että yhdestä-kään tutkinnonanto-oikeudesta ei luo-vuta. Koulutusohjelmatasolla katsotaan tämän vuoden aikana. Luultavasti haku-kohteita vähennetään”, UEF:n akateemi-nen rehtori Kalervo Väänänen toteaa.

”Kandidaattiohjelmia kootaan laajem-miksi kokonaisuuksiksi”, hän jatkaa.

Uhanalaisten listalle on arvuuteltu esimerkiksi psykologiaa, Savonlinnan filiaalia, maantiedettä ja biologiaa, oike-ustieteitä sekä filosofiaa. Humanististen tieteiden tulevaisuus on puhuttanut jo pitkään, eikä keskustelua hälvennä UEF:n strateginen painottuminen luonnontie-teiden puolelle.

”On liian aikaista spekuloida, mitä aloja tippuu tai montako niitä karsitaan. Hakijatilastoista täytyy katsella trendejä ja seurata valtakunnallista tilannetta. Muutoksia tehdään vuoden 2011 hakuun, josta päätetään ensi syyskuussa”, Väänä-nen sanoo.

Katseltaessa hakijamääriä suhtees-sa aloituspaikkoihin näyttää, että jos jätetään huomiotta oppiaineet, joissa ei ole pääsykokeita, sekä sellaiset, joissa on valtakunnallinen yhteisvalinta, niin Itä-Suomen yliopiston suosituimpia hakukohteita ovat muun muassa psykolo-gia, Savonlinnan luokanopettajakoulutus ja maantiede. Mielenkiintoista on, että samalla kun Kuopion kampuksen fysiikan koulutus kasvatti suosiotaan, romahti sen suosio Joensuussa 34 prosenttia.

”Fysiikan kokonaishakijamäärä kasvoi. Siihen olemme tyytyväisiä. Fysiikka tulee jatkossakin pysymään kummallakin kam-puksella, mutta muotoa vielä pohditaan”, Väänänen arvioi.

Kuopion yliopistossa marginaalis-sa luuranneet yhteiskuntatieteet ovat kasvattaneet suosiotaan yhdistymisen myötä. Kuopion sosiaalipedagogiikan ha-kijamäärä kasvoi huimat 160,5 prosenttia.

”En osaa sanoa, mistä se johtuu”,

Väänänenkin ihmettelee.Hakijamäärillä mitaten selkeästi

suosituimpia tiedekuntia ovat yhteiskun-tatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta ja filosofinen tiedekunta. Yliopiston stra-tegisiksi vahvuusaloiksi määritellyt alat löytyvät kahdesta muusta tiedekunnasta. Väänänen muistuttaa, että hakijamäärät kasvoivat kaikissa paitsi luonnontietei-den ja metsätieteiden tiedekunnassa, jossa määrä pysyi ennallaan.

1Uutinen #

UEF vähentänee hakukohteita ensi vuonnaKoulutusohjelmien vähentämisestä päätetään syksyllä. UEF:n strategiassa panostetaan luonnontieteisiin, mutta vetovoimai-sia koulutuksia ovat humanistiset ja yhteiskunta- ja kauppatie-teelliset. – Pasi Huttunen, teksti&kuva

Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen arvioi, että koulutuksen laatua voidaan jopa parantaa kokoamalla kandidaattiohjelmia laajemmiksi kokonaisuuksiksi, eli käytännössä vähentä-mällä koulutusohjelmia. Hallinto päättää syksyllä, mitkä turhat oksat joutavat karsittavaksi.

”On liian aikaista spekuloida, mitä aloja tippuu tai montako niitä karsitaan. - Rehtori Kalervo Väänänen

UEF:n urut | Itä-Suomen yliopisto palkitsi ansioituneet

Miehet veivät Vuoden opiskelija -palkinnot

Tekstarilla avustusta UEF:lle

1) Oletko tyytyväinen WebOodiin?2) Miksi / miksi et?

Katja Reijonenkirjallisuus 3. vks.

1. Aluksi oli haastavaa tehdä esim. OodiHops, mutta alkukankeuksien jälkeen on toiminut hyvin.

2. Kun käytön on opetellut niin kurssit löytyvät ja ilmoittautuminen kursseille sujuu.

Olli Kaikkonensoveltava kasvatustiede 2 vsk.

1. WebOodi on ihan jees.

2. Se on aika selkeä ja perushelppo käyttää. Voisi sisältää muitakin ominaisuuksia, mutta en osaa sanoa mitä.

Eeva Hentiläkirjallisuus 3 vsk.

1. Kyllä, mutta välillä on sekava. Tar-jontaa on paljon ja sen vuoksi jotain tiettyä kurssia on vaikea löytää.

2. Sieltä on kätevä katsoa arvosanat ja onko päässyt kursseista läpi.

Markku Salolääketiede 1. vsk

1. Oodia olisi pitänyt testata pidempään ennen käyttöönottoa. Se ei ole vielä tarpeeksi toimiva.

2. Eiköhän siihen Oodiinkin totu puolen-vuoden vuoden kuluttua. Opiskelijaposti-järjestelmä tulisi saada Kompostin tilalle.

Marika Päällysahotoksikologia 2. vsk

1. Se on huonompi kuin Wossikka. Sieltä löytää tarvitsemansa, mutta entinen oli monipuolisempi.

2. Materiaalit pitää nykyään hakea Moodlesta. Oodiin olisi hyvä kehittää vuosikurssien viestintäkanavia.

Paavo Halonenlääketiede 1. vsk

1. Oodi on aikaisempaa järjestelmää rajoittuneempi.

2. Kurssien haku on hankalampaa. Ikävä tulee myös Kompostia., jos se jää pois. Vastaava pitäisi saada toimimaan myös Oodissa.

Kuopio

Joensuu

- Mari Karjalainen & Minna Kaipainen, teksti& kuvat

Pohdipa sinäkin.Gallup ” Toivottavasti kansalaiskeräys herättää ajatuksia siitä, mitä Itä-Suomen yliopisto merkitsee maakunnalle.”

Itä-Suomen yliopiston Flooran päivän juh-lissa palkittiin vuoden opiskelijat molem-milta kampuksilta. Opiskelijat valittiin ylei-söäänestyksen perusteella, mutta lopullisen valinnan teki ylioppilaskunta. Äänestyksessä tehtyjen perustelujen pohjalta valituiksi tulivat Juhana Venäläinen Joensuusta ja Lars Granlund Kuopiosta.

Joensuun kampukselta palkinnon saa-jaksi valittu tuore filosofian maisteri Juhana Venäläinen valmistui juuri kulttuurintut-kimuksen koulutusohjelmasta. Hän jatkaa edelleen jatko-opiskelijana ja opiskelee sivu-toimisesti oikeusfilosofiaa. Venäläinen tiesi etukäteen ainejärjestönsä esittävän häntä vuoden opiskelijaksi, mutta itse palkinto oli iloinen yllätys. Venäläisen valintaa ylioppi-laskunta perusteli muun muassa sillä, että hän on sekä menestynyt opinnoissaan että ajanut opiskelijoiden etua.

Opiskelumenestystään Venäläinen itse vähättelee sanomalla, että neljässä vuodessa maisteriksi valmistuminen oli vain näen-näistä. Todellisuudessa hän aloitti opin-tonsa jo vuonna 2002 Kuopiossa avoimessa yliopistossa ja kannattaa klassista haahuilua itsensä sivistämiseksi. Opiskelijoiden etua hän on ajanut yliopiston hallinnon työryh-missä sekä ainejärjestön hallituksessa.

”Tästä työstä saatu tunnustus lämmit-tää”, sanoo Juhana Venäläinen.

Opiskelijoiden etua hän on ajanut tavallaan myös toimiessaan Joensuun yli-oppilaslehden päätoimittajana. Venäläinen sanoo yrittäneensä olla mukana kaikessa, jossa luodaan yliopistoa jossa ihmisillä on tilaa kerätä ylimääräistä tietoa käytettäväksi myöhemmässä elämässä.

Kuopion kampukselta palkittiin Lars Granlund. Hän opiskelee neljättä vuotta bio-tieteitä pääaineenaan soveltava eläintiede. Itä-Suomen yliopiston myöntämä Vuoden opiskelija – palkinto tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Tätä ennen hän ei ollut tiennyt koko palkinnon olemassaolosta.

”Palkinto tuntuu silti mukavalta, vaikka tulikin puskan takaa”, myöntää Lars Gran-lund.

Ylioppilaskunta perusteli Granlundin valintaa sillä, että hän on vastuuntuntoinen ja ahkera sekä aina positiivinen opiskelija. Suomalaiseen kansanperinteeseen kuulu-van vaatimattomuuden mukaan perustelut kuulostavat Granlundin omaan korvaan vierailta. Pro gradu – tutkielmaansa tekevä Granlund sanoo etenevänsä opinnoissaan aivan normaalia vauhtia. Opintojensa lisäksi hän on mukana elokuvakerho Hyvien Kuvi-en johtokunnassa.

Minna Kaipainen

Itä-Suomen yliopiston rahakassaa kartu-tetaan nyt tekstiviesteillä. Tavoitteena on kerätä lahjoituksia tavallisilta ihmisiltä. Nyt siis myös esimerkiksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oman opetuksensa rahoittamiseen.

Itä-Suomen yliopisto on ensimmäinen yliopisto, joka ottanut käyttöön tekstivies-tillä lahjoittamisen. Vaivattoman maksuta-van uskotaan tuovan lisää pieniä lahjoituk-sia. Suurimpien operaattorien liittymissä toimiva ”lahjoituspalvelu” on rakennettu 10 ja 20 euron suuruisille summille. Lahjoit-taja lähettää viestin rahankeräyspalvelun numeroon, jonka jälkeen summa veloitetaan häneltä matkapuhelinlaskun yhteydessä. Lahjoitettu summa siirtyy yliopistorahas-toon lyhentämättömänä.

Yliopistojen on nyt taloudellisen ase-mansa turvaamiseksi kerättävä ulkopuolista rahoitusta. Valtio kannustaa rahoituksen ke-räämiseen vastinrahalla. Valtio on luvannut sijoittaa yliopistoihin yliopistojen itsensä

keräämän summan 2,5 kertaisena. Jokai-nen lahjoitettu euro tuottaa siis 3,5 euron pääoman.

Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on saada kokoon 5 miljoonaa euroa. Keräys-aikaa on vuoden loppuun. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistolla on koossa 3,3, miljoonaan euroa. Itä-Suomen yliopis-ton viestintäjohtaja Liisa Hakola pitää 5 miljoonan euron tavoitetta tiukkana, mutta edelleen mahdollisena. Tavoitteen saavut-taminen edellyttää uusien keräyskeinojen keksimistä.

Käynnistyneelle kansalaiskeräykselle ei ole asetettu rahallista tavoitetta. ”Lähinnä keräyksen merkitys on siinä, että se tekee organisaatiota tunnetummaksi ja tuo yli-opistoa lähemmäksi kansalaista. Toivotta-vasti kansalaiskeräys herättää ajatuksia siitä mitä Itä-Suomen yliopisto merkitsee maa-kunnalle”, sanoo viestintäjohtaja Hakola.

Minna Kaipainen

4 5Uljas 5 | 21. 5. 2010Uljas 5 | 21. 5. 2010

Vuoden alusta käyttöön otettu uusi opin-totietojärjestelmä, Oodi, on herättänyt monenlaisia tunteita ympäri kampuksia. Joensuun yliopisto oli siirtynyt Oodiin jo vuosia sitten, joten muutos näkyi vain uutena webbiosoitteena ja logona sivun yläkulmassa. Mutta Kuopion kampuk-sella muutos oli suurempi – ja niin on vastustuskin. Tietojenkäsittelytieteen ainejärjestö Serveri myönsi vappuna Oodille ”Vuoden tietojärjestelmä 2010” –arvonimen ja kauppatieteiden ainejär-jestö Preemio myy ”Oodi – vittu mitä paskaa” –haalarimerkkiä.

Syyt Oodin käyttöönoton taustalla ovat moninaiset; Kuopion ja Joensuun ylipistoilla oli käytössä eri järjestelmät, joten konversio jouduttiin tekemään riip-pumatta valitusta järjestelmästä. Omista hyvistä puolista huolimatta Otosta lyötyi omat ongelmansakin.

”Kyllä totuus on, että olisi meidän Ottoakin pitänyt aika rankasti uudistaa”, kommentoi opintoasioiden osaston johtaja Hannu Berlin.

Myös Oodin yleisyys suomalaisissa yli-opistoissa oli yksi argumentti. Päätöksen tehneessä Itä-Suomen yliopiston käyn-nistämisvaiheen johtoryhmässä istunut Kuopion Yliopiston silloinen rehtori Matti Uusituvan mukaan asiasta käytiin vilkastakin keskustelua.

”Hyvin tietoinen olin siitä keskuste-lusta, jota tällä kampuksella käytiin. Siitä-kin olin tietoinen, että tässä oli aikalailla vastustusta”, sanoo Uusitupa.

Itse päätöksen syntymisen jäl-keenkään ei projekti mennyt aivan kuten elokuvissa. Kuopion ja Joensuun yliopistojen suunnittelukulttuurien ja tietojärjestelmien erilaisuudesta johtuen ei konversiossa saatu tuotua Kuopion kampuksen opiskelijoiden osalta niin kattavaa tietoa kuin Oodiin on tarkoi-tettu kirjattavaksi – tästä johtuen Oodin

ominaisuuksista esimerkiksi opinto-op-paat ja HOPS:iin liittyvät toiminnot eivät ole käytettävissä Kuopion kampuksen opiskelijoilla. Suunnittelija Kati Tiihonen opintopalveluista taustoittaa asiaa.

”Nämä ovat näitä Oodin perustoimin-toja, joita ei vaan ole siirretty.”

Nyt kun lukuvuoden opetusta suunni-tellaan ensimmäistä kertaa Itä-Suomen yliopiston organisaatiossa, on tähän tulossa muutos.

”Opiskelijoille on paljon tulossa pa-rannusta ” Tiihonen jatkaa.

”Oodiin pystyttään järjestämään eri-laiseen rakenteeseen opetustapahtumia, joka helpottaa esim. tenttien löytymistä.”

Ensivaiheessa uusista ominaisuuksista sähköinen HOPS tulee tosin hyödyttä-mään vain uusia opiskelijoita, sillä vanho-ja tutkintorakenteita ei lyödy Oodista.

Oodi ilolle, WebOodi kuumentaaItä-Suomen yliopistossa käyttöönotettu uusi opintotietojärjes-telmä Oodi herättää tunteita suuntaan jos toiseenkin. Pitkään suunniteltu käyttöönotto ei mennytkään aivan kuin elokuvis-sa, mutta tunnelin päässä näkyy jo valoa. – Veli-Matti Lammen-tausta, teksti& Jarkko Kumpulainen, kuva

WebOod kuumentaa tunteita kuopiolaisten opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat kokevat, että entisen opintotietojärjelmän vaihtuessa uuteen, palvelu ja toimivuus kärsivät. Joen-suussa WebOodi on ollut käytössä kauemmin ja siihen ollaan pääosin tyytyväisiä.

Ruotsiin tai Tanskaan yli vuodeksi suuntaa-van opiskelijan on haettava Kelasta Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Sosiaaliturvan piirissä voi säilyä, vaikka lähtee ulkomaille

suorittamaan päätoimisia opintoja. Tuore EU-asetus päivittää EU:n alueella liikkuvien sosiaaliturvaoikeuksia. Muutos ei vaikuta oikeuteen saada opintotukea Kelasta.

TärkeääMuista hakea sosiaaliturvan piirissä säilymistä

2Uutinen #

Mitä mielellä?- Kivaa kun kesä on tulossa. Teen kouluhommia vielä toukokuun ja meinaa tulla kiire.

Millainen olet?- Kaverikeskeinen.

Mikä sytyttää elämässä?- Olen kesäihminen ja saan voimaa vuodenajasta. Ihmissuhteet ja per-he ovat minulle tärkeitä.

Haave?- Tällä hetkellä haaveilen valmistu-misesta. Lisäksi haaveissani ovat tietenkin työpaikka ja perhe.

Mitä seuraavaksi?- Tentti alkaa pian, joten menen vielä kertaamaan. Sen jälkeen aurinkoon!

Onko olemassa ilmaista lou-nasta?- En usko. Aina vaaditaan jotain vastapalveluksia.

Toukokuun ensimmäisenä hellepäivänä Uljas löysi yliopistolta lounastajan lämpöaallosta huolimatta. Lounaalle lähti mukaan teologian opiskelija Laura Tanskanen. Pian alkavaan tenttiin

valmistautuva Tanskanen nauttii kevään tulosta, mutta aikoo ahkeroi-da kouluhommien kanssa toukokuun loppuun saakka. Sen jälkeen alkaa kesätyöt, jota Laura odottaa innolla, koska saa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden työskennellä kesän ajan omalla alallaan.

Tiedekunta: TeologiaVuosikurssi: 4. vsk.Syntymäpaikka: KuopioMotto: ”Elä tässä hetkessä.”Harrastukset: Jumppa, joskus lenkkeily ja pyöräily Ruoka: PinaattiletutPaikka: Ravintola Carelia Mari Karjalainen, teksti& kuva

Laura Tanskanen

Ukkosmaine on tosissaan

JOENSUU Niinivaaralta ponnistanut Klaus Thunder & Ukkosmai-ne tipautti uuden levyn myötä nimestään etuosan pois. Nyt Ukkos-maineena tunnettu kaksikko on jo kivunnut listoille. Kriitikoiden Oletteko te tosissanne? -levylle jakamista haukuista päätellen bändi otetaan vakavasti myös alan piireissä. Duon edesottamuksia voi seurata myös Salama-TV:stä: http://www.youtube.com/jukirecords

Sukunsa viimeinen Joensuussa

Osumia, hikeä ja hyppypotkuja

KUOPIO Suomen Taekwon-don harrastajat kävivät äitienpäivän tienoilla vuodattamassa hikeä ja ottamassa osumia Kuopiossa. Opastajana toimi lajin moninkertainen arvokisamitalisti Arto Ala-Häivälä. Kuvassa Lasse Kuusisto on ottavana osapuolena, kun Aleksi Sarkkinen humpaisee päivän korkeimman hyppysivupotkun eli twimyo yop chagin.

JOENSUU Anastasia Lapsui ja Markku Lehmuskallio esittelivät Ta-piossa Joensuussa uusinta elokuvaansa Sukunsa viimeinen. Jamalin niemimaalle neuvostovallan aikaan sijoittuva elokuva on tositapah-tumiin perustuva tarina Lapsuin lapsuusympäristöstä. Pariskunnan aikaisempi elokuva Seitsemän laulua tundralta voitti vuonna 2001 Parhaan elokuvan Jussi-palkinnon.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin”Siitäkin olin tietoinen, että tässä oli aikalailla vas-

tustusta”Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

WebOodiHelsingin yliopiston kehittämä opintotieto-järjestelmä.Käytössä yhdistymisten myötä 11 suomalai-sessa yliopistossa. Kuopiossa WebOodi otetiin käyttöön vuo-denvaihteessa ja Joensuussa vuonna 2005. Aikaisemmin Kuopiossa käytetiin Vossik-kaa.Ylläpidosta vastaa Oodi-konsortio.

Hen

na M

idd

ekeP

asi Hu

ttun

enA

apo

LaihoUljas tunkee pensselinsä blogosfääriä värittämään

kun kolme Uljasta bloggaajaa aloittaa sarkansa Uljaan verkkosivuilla.

Kuopiolainen lääketieteen opiskelija Henri Rönkkö on jo tuttu painetusta Uljaasta, johon hän on kirjoittanut muun muassa tarkkailija-palstaa.

Mikkeliin Joensuusta muuttava Jenni Merovuo raottaa blogissaan ikkunaa uudessa ja tuntematto-massa kaupungissa etäopiskelevan äidin arkeen.

”Olen perustanut perheen kesken lukujen ja nyt, kun totinen opiskelu on jälleen syksyllä alkamassa, ajaudumme muuttamaan Mikkeliin. ”, hän pohtii.

”Emme tunne Mikkelistä ketään, mutta onhan siellä Visulahti!”

Ilmari Kavén on jo tuttu joensuulaisille jalkapallon ystäville blogistaan Pallon pinnalta poimittua. Uljaan blogissa hän laventaa katsettaan Jiposta jalkapalloon laajemmin. MM-kisat ovat tulossa.

” Erityisesti olen kiinnostunut Joensuulaisesta

jalkapallosta, mutta saatan eksyä aiheesta suurille maailman näyttämöille ja ehkäpä paikallisurhei-luun sinänsä”, hän kuvailee.

Uljas rekrytoi bloggaajia tarjonnan mukaan. Uljaan toimitus kehottaa tarttumaan tilaisuuteen.

Uljaat bloggaajat lähtökuopissaan

”Jalkapallossa aristoteeliset hyveet lyövät kättä postmodernin yksilön kanssa. Mikä jalkapallossa ei ole kiinnostavaa, sopii kysyä”, joensuulaisille jalka-pallointoilijoille entuudestaan tuttu bloggari Ilmari Kavén haastaa.

� �Uljas 5 | 21. 5. 2010Uljas 5 | 21. 5. 2010

4Uutinen #

Opiskelijoiden lentopallon SM-kisoissa Tampereella 17.–18. huhtikuuta saatiin menestystä myös Itä-Suomen yliopistoon. Naisten kilpasarjassa loppuottelussa

kohtasivat paikallinen TTY Musta ja vah-vaa peliä koko turnauksen ajan pelannut Vostok Joensuusta. Lopulta Vostok joutui taipumaan hopeamitaliin.

Lentopallon OSM-kisoista hopeaa UEF:lle

Hallinnon himmeli | Sakenevaa byrokratiaa?

Joensuu

Kuopion kesäyliopiston kurssien hinnat uhkaavat kohota perusopiskelijoiden tavoittamattomiin, mikäli Itä-Suomen yliopisto ei uusi sopimustaan kesäyliopis-ton kanssa. Rahoitussopimus on ollut nyt auki vuodenvaihteesta ja sen pitäisi syntyä kesäkuun alkuun mennessä, jotta Kesäyliopisto voi hinnoitella seuraavan lukuvuoden kurssinsa.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Jukka Mähönen on huolissaan.

”Kyseessä on merkittävä valinnaisten sivuaineiden tarjoaja”, kertoo Mähönen.

Kuopion yliopiston vuosittainen tuki kesäyliopistolle on ollut noin 70 000 eu-roa. Vuonna 2009 Kuopion yliopiston 400 perusopiskelijaa suoritti kesäyliopistossa noin 2800 opintopistettä, joten yksi val-mistumista edistävä opintopiste maksoi Kuopion yliopistolle 25 euroa. Kuopion yliopiston itsensä tuottama opintopiste maksoi vuonna 2009 keskimäärin 136 euroa ja Joensuun yliopiston 118 euroa.

”Vaikea käsittää miksi sopimusta ei ole jo uusittu. Toivottavasti kyse ei ole siitä, että Kesäyliopisto koetaan uhkana avoimelle yliopistolle. Kesäyliopisto perii suurempaa maksua yliopiston ulkopuo-lelta tulevilta ja pystyy siksi tarjoamaan opintoja perusopiskelijoille suhteessa halvalla”, pohtii Mähönen.

Tällä hetkellä kesäyliopiston opintoko-konaisuudet maksavat perusopiskelijalle 70 – 250 euroa, lähiopetuskurssit 25 - 30 euroa ja tentit valvotaan maksutta.

Vaikka sopimus on vielä tekemättä, ke-säyliopiston rehtori Sannaleena Härkönen on varovaisen toiveikas.

”Nykyinen sopimus on voimassa heinä-kuun loppuun ja toukokuun lopulla meidän pitäisi olla jatkosta viisaampia. Ilmeisesti yliopiston päätös on jäänyt yhdistymisen mukanaan tuomien suurten linjausten jalkoihin. Sisäinen rahanjako on tietysti

käynnissä ja yt-neuvottelut vireillä, joten ne luovat tietynlaisia uhkakuvia”, pohtii Härkönen.

Härkösen mukaan on väistämätöntä, että perusopiskelijoiden maksut nousevat ilman yliopiston tukea ja pelkää, että se ajaa osan perusopiskelijoita pois. Samalla vaarantuu myös koko kesäyliopiston kurs-sitarjonta.

3Uutinen #

ISYY huolissaan Kuopion kesäyliopiston tulevaisuudestaISYY:ssa ollaan huolissaan opiskelijoiden sivuainevalikoiman kaventumisesta. Yhdistynyt yliopisto ei ole sopinut vielä ke-säyliopiston taloudellisesta tukemisesta, joka on perinteises-ti laajentanut merkittävästi opiskelijoiden sivuainevalikoimaa Kuopiossa. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

ISYY:n hallituksen koulutuspoliittisen vastaavan Jukka Mähösen mielestä Kuopiossa hukataan mahdollisuus laajoihin sivuainekokonaisuuksiin, mikäli yliopiston ja Kuopion kesäyliopis-ton välillä ei synny sopimusta. Mähösen mielestä UEF:n ja kesäyliopistojen yhteistyötä pitäisi kehittää myös Joensuussa ja Savonlinnassa.

”Kesäyliopisto on perinteisesti taannut laajan valikoiman sivuainekokonaisuuksia ja halvalla.

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Joukko yliopistojen tutkijoita ja työntekijöitä kieltäytyy käyttämästä henkilötyöajan suunnitte-luun ja kohdentamiseen tarkoitettua järjestelmää myös Itä-Suomen yliopistossa. Turun yliopiston professorin Christina Salmivallin alulle panema adressi kannustaa Suomen yliopistojen työntekijöi-tä kieltäytymään SOLE TM järjestelmän käytöstä. Yliopistot keräävät järjestelmällä tietoa työhön ja tutkimuksiin käytetystä ajasta. Adressin on allekirjoittanut tähän mennessä lähes 900 tutkijaa, professoria ja muuta työntekijää.

Allekirjoittaneiden mielestä järjestelmä pakottaa antamaan virheellistä tietoa työajan käytöstä ja kir-jaamaan ylös imaginaarisia lukuja, koska järjestel-mään saa kirjata vain virka-aikaan tehdyt tunnit.

- Kukaan ei määrä tutkijaa tekemään ylitöi-tä, mutta asialle omistautunut tutkija rytmittää työtään vaihtelevasti tutkimuksen eri vaiheissa. Järjestelmä vaatii skaalaamaan työaikaa todellista pienemmäksi, kertoo Joensuun Ekologian tutki-musinstituutin erikoistutkija Heikki Simola, joka on yksi allekirjoittaneista.

Adressin laatija korostaa, etteivät allekirjoit-taneet kuitenkaan kieltäydy työsuunnitelman tai työaikakirjausten tekemisestä.

- Ulkopuolisten rahoittajien uskoisi olevan kiin-nostuneita tuloksista. Ja kun järjestelmään kirjatut työtunnit eivät voi millään pitää paikkaansa, niin miksi joku haluaisi tällaisia leikkinumeroita, sanoo Salmivalli.

Simolan mukaan ainakin UEF:n hallinnon vasta-ukset ihmettelyihin ovat olleet lähinnä vitsikkäitä.

- Sanottiin, että voittehan te kirjata niin paljon kuin haluatte, jotta huomaatte kuinka surkeaa palk-kaa teille maksetaan, kertoo Simola.

Simolan mukaan Itä-Suomen yliopistossa SO-LEa onkin käytetty laiskasti.

- Ossassa tiedekuntia vain 40 prosenttia täyttää työajan jakautumislomakkeet. Jopa hallinnon puolella prosentti on vain 60, josta nimenomaan vakuutetaan, että täyttäminen on helppoa ja vaiva-tonta, kertoo Simola.

- Uusi järjestelmä tuottaa kautta linjan vielä mo-nimutkaisemman byrokraattista järjestelmää, kuin valtionhallinnossa. Kyllä tässä kieltämättä tuntuu, että työntekijään ei vain luoteta. Moinen vie ilon työnteosta, pohtii Simola.

Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

SOLE ja tutkijat napit vastakkain

Nisäkkäät hoitavat jälkeläisiään, ja koiran kantamuoto, susi, panostaa niihin huo-mattavan paljon. Koska pentujen tarvitsee

ainoastaan imeä ravintonsa emonsa nisästä, ne eivät tarvitse vahvoja leukoja, joten niiden kuono on lyhyt.

Toisaalta, pennun syntyessä sen aivojen on hyvä olla mahdollisimman suuret. Niin kauan kuin aivojen täytyy jatkaa kasvuaan syntymän jäl-keen, kallon saumat eivät voi luutua kiinni, mikä heikentää kallon rakennetta. Toisaalta, pitkälle kehittyneet aivot voivat alkaa oppimaan tehok-kaasti heti syntymän jälkeen. Niinpä pennun otsa on korkea. Ja koska pentujen ei tarvitse juosta, ne taapertavat lyhyillä jaloilla.

Aikuinen susi tarvitsee vahvat leuat, ison nenä-ontelon hajuaistimiaan ja hengitysilman lämmön-säätelyä varten, sekä nopeat jalat. Ihminen ja susi aloittivat yhteiselonsa noin 15 000 vuotta sitten, ja saivat yhdessä paremmin saalista kuin kumpikaan yksinään. Sudella oli parempi haju- ja kuuloaisti,

Ensimmäiset hellepäivät saapuivat viikon lopulla Itä-Suomeen. Kesä on ihan kohta ovella. Kauan odotettu vapaus edessä -

KESÄLOMA! Lapsena sitä maisteli kuin karkkia, viimeiset

viikot koulussa menikin ihan odotellessa vaan. Kokeet takana, pelattiin pesäpalloa ja katsottiin videoita. Käytiin luokkaretkellä. Ja sitten oli kevätjuhla: suvivirsi ja todistusten jako. Hillittö-mät jäätelöannokset parhaassa mekossa parhaan ystävän kanssa.

Nykyään on asiat vähän toisin. Koko käsite on vähän epämääräinen. Pitäisiköhän varmuuden vuoksi jo aloittaa siihen uusintaan luku. Kaveritkin katoaa vähitellen ympäri Suomen. Kotipaikkakun-nille, vanhempien nurkkiin tai vanhoihin töihin. Syksyllä sitten taas, vaikka onhan meillä onneksi facebook :).

Ylioppilaskunnan puheenjohtajana on kiva voi-da sanoa edustavansa opiskelijoita. Niinpä pistin roimat ansioni säästöön vuoden aikana, kämpän kesäksi vuokralle ja tein seuraavat suunnitelmat: kuukausi Euroopassa reilaten, kuukausi purjeh-

timassa, ja kuukausi sitten ihan vaan lomai-lua, ettei iske stressi.

Koen lo-mani ansain-

neeni ja niin olisi ansainnut jokainen opiskelija! Kesäajan toimeentuloon pitäisi puuttua. Annet-taisi mahdollisuus vähintään lainaan. Asumisen ainakin pitäisi olla tuettua. Kyllä kesäloman pitäisi Suomessa olla ihmisen perusoikeus.

Ihmetellään opiskelijoiden venyviä tutkin-nonsuoritusaikoja. Itse en ainakaan kannustaisi kovin vikkelästi vasta leivottua ylioppilasta tähän oravanpyörään. On ihan hauska tehdä töitä pari vuotta, miettiä kuka sitä oikein on, matkustella ja vaikka ihan lomailla.

Loma on siitä hyvä, että silloin ehtii pysähtyä. Voi tosiaan miettiä millä mallilla elämä on.

Toisaalta pitäisi se muistaa arjessakin. Luin kirjaa, jossa todettiin: ”ihan yhtä hyvin voi iloita siitä, kuinka paljon aikaa on, kuin stressata sitä miten vähän sitä on”. Aivan yhtä absurdia se on molemmin päin.

Priorisointi olisi tärkeää, miettiä mitä sitä todella haluaa aikansa käyttää. Ei pidä koittaa muuttaa kaikkea kerralla.

Meidän ylioppilaskunta on jo puoli vuotta vanha. Vähän sekin hapuilee ja pohtii, mitä sitä en-simmäisenä kokeilisi. Alkuun on kuitenkin päästy hienosti, käytännössä moni asia on vielä kesken, mutta henki on sitäkin parempi.

Hyvillä mielin lähden itsekin kesäksi pohti-maan syksyn tavotteita ja toivon kaikille ravitsevaa ja oivalluksien täyteistä kesää.

Sara Remes Kirjoittaja on Ylioppilaskunnan puheenjohtaja

Kesä on opiskelijalle ahdistavaa aikaa

Kolumni | Edustajiston lomautus

”Koen lomani ansainneeni ja niin olisi ansainnut jokainen opiskelija! Kesäajan toimeen-tuloon pitäisi puuttua.

Joensuun Ekologian tutkimusinstituutin erikoistutkijan Heikki Simola mielestä suurin absurditeetti yliopiston henkilötyöaikajärjestelmässä on, että tutkijan työn oletetaan olevan virastoaikoihin sidonnaista.

UEF:n historian- ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela kieltäytyi tuutorien nimittämisestä, koska katsoo, että päätös olisi ollut laiton. Korpelan mukaan yliopisto kiertää

työnantajan palkanmaksuvelvoitetta naamioi-malla tuutoroinnin opinnoiksi. Hän ihmette-lee myös, kuinka ylioppilaskunta edunvalvon-tajärjestönä on suostunut järjestelyyn.

Korpela kieltäytyi nimittämästä tuutoreitaJoensuun Reggie Dunlop’s Crew vei UEF:n sählymestaruuden selvin lukemin 7-3 Kuopiossa käydyssä ottelussa 19. toukokuuta. Hopealle jäi kuopiolainen Team Satyriasis. Runsas yleisö koos-

tui pääosin kuopiolaisista kannattajista, mutta muutama joensuulainenkin saapui siivittämään RDC:n voittoon. Tapahtuma koettiin onnistu-neeksi.

UEF:n sählyherruus Joensuuhun

� �Uljas 5 | 21. 5. 2010 Uljas 5 | 21. 5. 2010

Joensuussa opiskelevan viisi kuukautta vanhan Otso pojan äiti Maria Routakorpi on äitiys-lomalla sosiologian opinnoistaan Itä-Suomen

yliopistosta. Perheen isä Lauri Lamminen opiskelee täyspäiväisesti kuva-artesaanin koulutuksen paris-sa. Molemmilla opintoja riittää vielä parin vuoden täydeltä, mutta läsnäolopakot sanelevat isä Lammisen opintoja tiukasti. Routakorpi uskoo, että vanhempien yhteistyöstä olisi hyötyä, vaikka perheiden ja lasten tarpeet vaihtelevat.

”Ei lapsiperheen arkeen voi täysin etukäteen valmistautua. Aina tulee yllätyksiä. Suunnittelen jatkavani opintoja syksyllä, mutta nähtäväksi jää miten se tulee onnistumaan. Poika on huono nukkumaan ja välillä päiväunet onnistuvat vain rintarepussa jatku-vassa liikkeessä. Lukeminen käy silloin hankalaksi”, kertoo Routakorpi.

Routakorpi uskoo kuitenkin yliopisto-opiskelun olevan ammattiopintoja joustavampaa ja pystyvän siten huomioimaan lapsenhoidon paremmin. Tällä hetkellä ylioppilaskunta ei järjestä toimintaa lapsiper-heille, mutta sellaista on suunniteltu.

”Vanhempia löytyy joka vuosikurssilta, mutta he eivät nouse esiin ryhmänä. Ylioppilaskunta järjestää paljon toimintaa jäsenistölleen, mutta vanhempien voi olla vaikeaa osallistua siihen. Nyt olisi tarkoitus huo-mioida myös lapsiperheet”, lupaa sosiaalipoliittisen jaoston puheenjohtaja Teemu Myllärinen.

Sopo-jaosto järjesti kokouksen asian tiimoilta huhtikuussa, mutta tuolloin viesti ei tavoittanut koh-deryhmäänsä. Lapsiperhekerhon perustaminen on nyt käymistilassa.

”Kerhotyyppisen toiminnan käynnistäminen vaatisi vähintään viisi tai kuusi aktiivia. On tärkeää, että kerho muotoutuu vanhempivetoiseksi, jotta se tulee vastaamaan perheiden tarpeita mahdollisimman hyvin. Toiminnan vaativien tilojen löytymistä helpot-taisi kampusjärjestön asema ja kerhosta olisi hyötyä myös ylioppilaskunnan toiminnassa. Ryhmä pystyy antamaan tietoa siitä, mikä on opiskelevien vanhempi-en taloudellinen tila ja miten päätöksenteko vaikuttaa heidän asemaansa.

Muissakin ylioppilaskunnissa käydään pohdintaa

siitä, miten vastata opiskelijalapsiperheiden tarpeisiin. Jyy:n sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Ville Holopai-nen kertoo, että perheiden kokoontumistoiminta on Jyväskylässä hiljattain loppunut aktiivisten toimijoi-den puutteeseen.

”Sosiaalivaliokunnan budjetissa on osuus lapsiper-heitä varten, mutta on haasteellista kehittää toimintaa, joka on tarpeellista eikä muodostu aktiivivanhemmille taakaksi. Olemme pohtineet, voisimmeko avustaa esimerkiksi lastenhoitokustannuksissa, mutta sitäkin mieluisampaa näyttäisi olevan tilojen järjestäminen vapaamuotoista toimintaa varten. ”

Lamminen uskoo yhteisen puuhastelun kannusta-van perheitä ihmisten pariin. Hän touhuaisi mielellään aurinkoisen poikansa kanssa vaikkapa kuvataiteen parissa.

”Mustikalla piirtämistä voisi harrastaa”, Lamminen suunnittelee.

Routakorpi toivottaisi lapsiperhekokoontumiset terve-tulleeksi vertaistueksi Joensuuhun.

”Monikaan ystävistäni ei ole vielä hankkinut lapsia, joten kytkökset muihin vanhempiin ovat vähäiset. Olen ajatellut jatkaa opintojani syksyllä suorittamalla kirjatenttejä, mutten halua viedä Otsoa vielä päivähoi-toon. Ihanteellista olisi, jos yliopisto pystyisi järjestä-mään lapsiparkin hoitoavuksi, kun isovanhemmatkin asuvat kaukana. Se ei kuitenkaan taida onnistua.

Tämän vahvistaa myös Myllärinen. ”Mahdollisia toimintamuotoja lapsiperhekerholle

ovat tavaranvaihtokirppikset sekä yhteisen puuhan, vertaistuen ja vapaa-ajan järjestäminen. Varsinaista lapsiparkkia ylioppilaskunta ei kuitenkaan voi järjes-tää”, Myllärinen valittelee.

Ongelmana on viime kädessä ylioppilaskunnan kon-tolle jäävä vastuu hoidettavista lapsista sekä hoitajien ammattitaidosta. Myllärinen kuitenkin uskoo kerholla olevan mahdollista pyrkiä yhteistyöhön esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa, joka välittää hoitajia lyhytaikaisiin lastenhoitotehtäviin.

Tampereella ja Helsingissä ylioppilaskunnan lasten-hoitoon on sen sijaan ryhdytty. Hyy:n lapsiparkkiin voi viedä lapsen enintään kolmeksi tunniksi ja palvelu on

suosittu. Tamy:ssa hoitopalvelu ei saanut yhtä hyvää kannatusta ja se jouduttiin lopettamaan kysynnän puutteen vuoksi.

”Asiaan saattoi vaikuttaa Tampereen kaupungin joustavuus opiskelevia lapsiperheitä kohtaan. Esimer-kiksi tarhapaikka järjestetään parhaan mukaan läheltä yliopistoa. Tällä hetkellä meillä toimii tavaranvaihto-tori kaksi kertaa vuodessa, mutta toivomme voivamme tavoittaa jäsenistömme eri ryhmät jatkossa paremmin, esimerkiksi perustamalla nettifoorumi vanhemmille”, kertoo Niina Ollonen Tamy:n sopo-jaostosta.

Myllärinen lupaa opiskelevien vanhempien sähkö-postiringin Joensuuhun jo tänä keväänä. Se auttaisi järjestäytymään syksyllä ja saamaan toiminnan pyö-rimään. Tärkeintä on, että liike lähtee vanhemmista itsestään.

Vanhemmat, yhdistykää!Vanhemmuus ja keskeneräinen tutkinto voi kuulostaa vaikealta yhtälöltä. Opiskelevia isiä ja äitejä on kuitenkin joukos-samme runsaasti. Joensuun kampuksella on yritetty perustaa opiskelijalapsiperheiden verkostoa vanhempien tueksi. Al-ku on ollut hankalaa aktiivisten toimijoiden puuttuessa. - Jenni Merovuo, teksti & Henna Middeke, kuva

Aikapankki - apu hoito ongelmaan?Stadin aikapankki perustettiin syksyllä 2009 nimellä Kumpulan vaihtopiiri. Nimi muutettiin, kun toiminta oli laajentunut kattamaan lähes koko Helsingin. Aikapank-ki on osa kansainvälistä Community Exhange System – verkostoa.

Kyseessä on verkkotori, jossa voi tarjota haluamiaan työsuorituksia, kuten lapsenhoitoa ja tienata niillä itselleen aikaa. Perusideana on, että kaikki työ on samanarvoista ja siitä maksetaan työn keston mukaisesti.

Valuuttana toimii tovi, joka vastaa yhtä työtuntia. Saa-dakseen toveja käyttäjä voi tarjota omaa työpanostaan haluamallaan alalla. Esimerkiksi kätevä pyöränkorjaaja voi korjata tunnin pyörää ja ostaa ansaitsemallaan tovilla lastenhoitoapua. Verkoston avulla halutaan rohkaista ihmisiä pyytämään apua paikallisyhteisöltä ja luopumaan ajatuksesta, että aina olisi pärjättävä yksin.

Tarjolla on mm. lapsenhoitoa, läksyapua, gradun oiko-lukua sekä kaupassakäyntiä. Palveluun voi myös asettaa tavaroita tai vaatteita, joiden hinta määräytyy käytössä olevan tovin mukaan.

Uljas 5 | 21. 5. 2010 11Uljas 5 | 21. 5. 201010

Ajatus Töitä työn takaa...

Sanotaan, että suomalainen yhteiskunta järjes-täytyy yhä työn mukaan ja että työ on kaiken hyvinvoinnin lähde. Millainen sitten on työn maailma Pohjois-Karjalassa, jossa laaja työttö-

myys on ollut tosiasia jo ennen uusinta talouskriisiäkin?Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan oppi-

aineesta valmistunut Lasse Laitinen tutki gradussaan, kuinka tukityöllistäminen toimii työvoiman hallinnan keinona palkkatyön marginalisoitumisen tilanteessa. Tarkastelussa oli Suomen Punaisen Ristin kierrätystava-ratalo Kontti, jonka työntekijät ovat monista erilaisista syistä palkkatyön ulkopuolelle päätyneitä ihmisiä.

Kontissa myydään lahjoituksena saatuja tuotteita, ja myyntituotot käytetään Punaisen Ristin avustustyö-hön. Toimintaa pidetään arvokkaana niin moraalisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin: ihmiset saavat työtä, ja sen avulla voidaan vielä auttaa toisiakin huono-osaisia. Tutkimuksen alkumetreillä Laitisenkin käsitys järjestel-mästä oli positiivinen, mutta lopulta näkökulma kääntyi lähes päälaelleen.

”Kun tutustuin asiaan tarkemmin, niin yllätyin siitä, miltä välityömarkkinoiden maailma näyttää. Välityö-markkinat ovat moraalinen interventio yhteiskun-nalliseen tilaan, jossa täystyöllisyyden unelmasta on luovuttu. Kun palkkatyötä ei ole tarjolla riittävästi, uusia työn muotoja kehitellään tyhjästä. Ihmisiä työllistetään etenkin moralistisin argumentein. Väitetään, että mikä tahansa työ millä tahansa ehdoin on parempi kuin ei työtä ollenkaan”, Laitinen moittii.

Laitinen haki tuntumaa tutkimuskohteeseensa työskentelemällä Joensuun Kontissa, jossa hän muiden mukana lajitteli kuppeja ja vaatteita myyntiä varten. Päällisin puolin kaikki vaikutti positiiviselta: työilma-piiri oli hyvä, pikkuasioista ei nipotettu ja ihmisten elämäntilanteita ymmärrettiin. Tukityöjärjestelmän ongelmallisuus ei Laitisen mukaan liitykään niinkään työn sisältöihin kuin järjestelmään sisäänrakennettuun taloudelliseen hyväksikäyttöön.

”Välityömarkkinoilla ihmisten tulot eivät välttämättä

työnteon kautta nouse, vaan ne pysyvät samana tai jopa laskevat. Yhdessä tapauksessa työn teko lakkautti erään Kelan kautta saatavan perhesuhteisiin liittyvän tuen, ja työnteosta tuli työntekijällä enemmän kuluja kuin tuloja.”

Paradoksaalista on, että tukityöllistämisellä on kiis-tatta myös ihmisten elämänlaatua parantava merkitys. Eräs työntekijä kertoi, että ennen tukityöllistämistä hän ei jaksanut poistua kotoa edes lääkäriin. Kun tukityön vaikutus elämänlaatuun koetaan positiiviseksi, joillekin siitä muodostuu valittu elämäntapa.

”Monet kokivat, että tukityössä eivät päde niin tiukat työelämän raamit ja että esimerkiksi työajat voi muo-kata itselleen sopiviksi. Naisten osalta tämä tuli esiin perheen kautta. Yksinhuoltajille tukityö sopi siksi, että he pystyivät viettämään enemmän aikaa lasten kanssa”, Laitinen selittää.

Keskeisin syy tukityön tekemiselle oli tutkimuksen mukaan kuitenkin pakko: jos ei ota vastaan tarjottua työtä, joutuu karenssiin. Kaikkia karenssi ei koske, sillä Kontissa työskentelee monin erilaisin perustein, esimerkiksi kuntoutustoimintana tai vapaaehtoisesti. Käytännössä samaa työtä tehdään paitsi erilaisilla tuki-muodoilla myös erilaisilla palkoilla.

Kontin toiminnan määrittyminen työksi edellyttää kompleksista sosiaalitukien tilkkutäkkiä. Järjestel-män kiemurat olivat työntekijöille niin tuttuja, että he osasivat luetella erilaisten tukimuotojen suuruudet sentilleen.

Työntekijöiden näkökulmasta sosiaaliturvan viidak-ko vaikuttaa järjettömältä, ja Laitinenkin oppi ymmärtä-mään haastateltaviensa tuntoja.

”Bermudan kolmiossa Kela-työkkäri-sossu ei ole mitään ihmistä arvostavaa. On järjetöntä ajatella, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä pitäisi ihmisen mu-kana yhteiskunnan toiminnassa. Järjestelmä ei millään tavalla arvosta yksilöä, ja sitä kohtaan tunnetaan inhoa ja halveksuntaa. Se on minusta täysin ymmärrettävää”, Laitinen huokaisee.

Toimenpiteet ”työttömien elämänhallinnan lisää-miseksi” tarkoittavat Laitisen mukaan pikemminkin yhteiskunnan mahdollisuutta hallita ajelehtivia ihmisiä ja panna heidät liikkeeseen. Hänen mukaansa tukityöl-listämisen positiiviset vaikutukset voisi saavuttaa myös ilman monimutkaista, byrokraattista ja nöyryyttäväksi koettua järjestelmää. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tutkimuksessa tarjotaan ratkaisuksi elämäntilanteesta riippumattoman perustulon käyttöönottoa.

Tutkimuksen mukaan perustulon käyttöönotto hel-pottaisi palkkatyön ulkopuolelle ajautuneiden ihmisten arkista elämää ja tarjoaisi heille paremmat mahdollisuu-det itsenäisen elämän luomiseen. Perustuloa ei Laitisen mukaan kuitenkaan pitäisi nähdä ratkaisuna pelkästään heikoimmin toimeentulevien ihmisten asemaan, vaan se hyödyttäisi yhteiskuntaa laajemminkin.

”Jossain vaiheessa olisi järkevää kokeilla jotain muuta kuin nykyistä näköalatonta sosiaalipolitiikkaa, ja Pohjois-Karjala olisi tällaiselle kokeilulle hyvä akvaario. Perustulo ei ole hanskojen tiskiin heittämistä vaan tosi-asioiden hyväksymistä ja mahdollisuus tehdä elämästä helpommin elettävää - oli elämä sitten palkkatyötä tai muuta.”

Kadonnutta työtä etsimässä

Täystyöllisyyden horisontin kadotessa työmarkkinoille luodaan uusia, keinotekoisia työn muotoja. Välityömarkkinoita tut-kineen Lasse Laitisen mukaan työttömät aktivoituisivat pakkotyötä paremmin vaikkapa harrastustoiminnalla. - Juhana Ve-näläinen, teksti & Jenni Merovuo, kuva

Tuetun työn käsitteitäVälityömarkkinat: Hallinnollinen käsite, jolla kuvataan työskentelymahdollisuuksien tarjoamista henkilöille, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille.

Tukityöllistäminen: Työmarkkinoiden hallinnoinnin muoto, jossa valtio maksaa työnantajalle avustusta vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi.

Aktiivinen työvoimapolitiikka: Työttömyyden ja syrjäyty-misen vastainen toimintamalli, jonka tavoitteena on kohde-ryhmien entistä tehokkaampi integroiminen työhön.

Elämää palkkatyön raunioilla

Pohjois-Karjalan kurjuuskertomukset ovat kliseisiä: työttömät metsurit syövät rasvaista ruokaa alkeellisissa asumuksissaan; työtä on naiselle lähihoitajana ja miehelle aluepolitii-kan avustuksella pystytetyssä tehtaassa, jonka globalisaation tuulet tosin jo pyyhkäisivät mukanaan.

Mikä tästä on totta ja mikä tarua?Hyvinvointitutkimuksissa pohjoiskarja-

laiset kertovat, että kaiken kaikkiaan elämä on mukavaa eikä heidän tee mieli oikeastaan muuallekaan lähteä. Tarua on siis kurjuuden kokemus.

Totta sen sijaan on, että kun lama-Suomen tervehtyessä työllisyys lähti loivaan nousuun, idän periferiat tippuivat lopullisesti kelkasta. Leijonanosa eksyi palkkatyön ulkopuolelle, ja nuorten osalta alettiin puhua jopa ”kadotetus-ta sukupolvesta”.

Vaikka palkkatyötä tekevien osuus Suomes-sa pienenee joidenkin arvioiden mukaan alle miljoonan hengen tasolle, työstä on haluttu pitää kiinni hyvän elämän edellytyksenä. P oliittinen kenttä vasemmalta oikealle toistelee, kuinka työ on ”ainoa hyvinvoinnin lähde” ja kuinka työyhteiskunnan ulkopuolelle jäämi-nen syrjäyttää ”suomalaisesta elämäntavasta”.

Työelämän pirstaleinen todellisuus puoltaa sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, jossa työn ja elämän epäjatkuvuuksia kompensoi toimeentulon jatkuvuus. Kun kansalaisten kerran halutaan kasvavan ”oman elämänsä yrittäjiksi”, niin miksei yhteiskunta haluaisi näihin yrityksiin myös investoida?

Kommentti | Totta, tarua ja kurjuutta

”Bermudan kolmiossa Kela-työkkäri-sossu

ei ole mitään ihmistä arvos-tavaa. On järjetöntä ajatella, että nykyinen sosiaalitur-vajärjestelmä pitäisi ihmi-sen mukana yhteiskunnan toiminnassa. - Lasse Laitinen

Uljas 5 | 21. 5. 201012 Uljas 5 | 21. 5. 2010 13

Itä-Festarit

Kanavarantarock 11.6. Eno“Karjalanrokkarit-yhdistys haluaa tukea Kanavarantarockia. Tarkoituksena

antaa aloitteleville yhtyeille mahdollisuuksia”, sanoo järjestäjä Elisa Kivi-nen. Festivaalin esiintyjät ovat juuri tätä: aloittelevia ja sen lisäksi paikallisia yhtyeitä. Tuskin se menoa Enossa haittaa. Groke’s Clanin nuorilla miehillä meininkiä riittää ja jo hieman kokeneemmista muusikoista koostuva Holik saa takuuvarmasti ainakin yleisön ja miksei myös kanavan vedet sekaisin.

Savopop10, 28.-29.5.2010 Kuopio

Kaupunkifestivaalin ohjelmassa 22 yhtyettä ja musiikkityylejä laidasta toiseen. Tapahtumapaikkoina ovat Henry’s Pub, K-Klubi, Pannuhuone, ROCK , Wanha Satama ja Levykauppa X. Esiintymässä muun muassa Notkea Rotta, Cosmo Jones Beat Machine, Second to None, Florist, Taste Utopia, Luonteri Surf, Hole in the Head, Rockama, So They Made Machine ja The Munsons. Tarjolla on myös Ihanat Elokuvat Valkeisella - suomalaisia indie-elokuvia ulkoilmassa.

“Ilosaarirock on perustettu aikoinaan samasta syystä kuin Jo-ensuun popmuusikot. Paikalliset muusikot halus järjestää itselleen keikkoja ja antaa paikallisille yhtyeille mahdollisuuksia. Turun festivaalilta kävivät katsomassa mallia”, kertoileepi Joensuun Popmuusikoiden toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen. Ilosaa-rirock tuskin esittelyjä kaipaa. Tänä vuonna festivaalin tarjonta kenties vielä tavallista parempi. Bad Religion ja Faith No More ovat isoimmat nimet. Muu tarjonta on totuttuun tapaan monipuolinen. Kiinnostavia tapauksia ovat ainakin DJ Shadow ja Serbian paras big band.

Ilosaarirock 16. - 18.7. Joensuu

Rastafariyhteisössä kasvanut jamaikalainen Queen Ifrica omaa paitsi upean äänen ja herkän rytmikorvan myös paljon sanottavaa. Rentolava saa jälleen yhden arvoisensa artistin.

MFF - festivaali 7.8. Tuusniemi”No, kyllä tästä festivaalista voi jutun tehdä, muttei mainostaa. Tarkkaa

tapahtumapaikkaa en pysty kertomaan, mutta kyllä joku tietää jonkun joka tietää ajallaan missä tapahtuu.

Tämä on nyt 10 1/2 kerta, kun MFF:ää järjestetään ja musiikkia on ollut haitarimusiikista hc-punkkiin ja freejazziin. Paula Koivuniemeä ei ole vielä ollut”, kertoo Erik Aho, joka on yksi tapahtuman järjestäjistä.

MFF:illä esiintyy muun muassa Osasto 11, Black Twig, Second To None, Lulu ja ystävät, Revenge of the Boot, Earth Today, The Kenitals, Mickey And The Students, Kuitten ylväät ja Bulsara Brothers.

”Yleensä festivaalit on järjestetty Nilsiässä, ja joinakin vuosina festareille on tullut metsistä miehiä, kun ovat kuulleet musiikin kantautuvan kauem-paa”, Aho kertoo.

Uljas 5 | 21. 5. 201014 15Uljas 5 | 21. 5. 2010

Uljas koosti Itä-Suomen kesäihmeet!

Fest!

GoEast!

Kesä tulee, painu Itään. Suomi on kesätapahtumien luvattu maa ja siitä pitää huolen myös Itä-Suomi. Uljas kirjasi pelkästään mu-siikkifestivaaleja kaksitoista, nipun muita tapahtumia, yhdet mä-kiautokisat ja koordinaatit maakuntien kesäteatterikiertuee-seen. - Jussi Valonen, Pasi Huttunen ja Jarkko Kumpulainen & Antti Scroderus

Kesän saapuessa kannattaa Itä-Suomeen suunnata kau-empaakin, tai jos täällä jo on, ei tarvitse lähteä merta

edemmäs kalaan. Tapahtumatarjonta pitää sisällään kaikkea mäkiautoista letkeään festivaalitunnelmaan, oop-peraan ja Kuopion viinijuhlilla sekä Kiuruveden Iskelmäniityillä esiinty-vään Yö-nimiseen mielipiteiden lii-kenteenjakajaan saakka. Tapahtumaa, jota itäinen Suomi ei kesällä tarjoa, ei tarvita, koska edes The Baseballsilta ei onnistuttu tänä kesänä välttymään. Joensuun Gospelfestivaalin järjestä-

jätkin lupaavat, että meno on villiä. Kun selvität, mistä Tuusniemellä jär-jestettävän MFF-festivaalin kirjainyh-distelmä tulee, voit puntaroida kuinka villiä siellä on.

Valitettava menetys kesätarjon-nassa on Outokummun Kumpu-rock, joka pitää välivuoden. Uutena tulokkaana on kuitenkin Joensuussa loppukesästä ensi kertaa järjestettävä Joensuun musiikkifestivaali, jota täh-dittää esimerkiksi Dingo. 80-luvulla teini-ikänsä eläneiden kelpaa vierittää nostalginen kyynel Autiotalon tahtiin.

Comebackien ja vanhojen jäärien

osalta kesä näyttää muutenkin olevan silkkaa ilotulitusta, kun tarjolla on Faith no Morea, Kolmatta naista, Klamydiaa, Yötä, Deep Purplea ja Peer Güntiä.

Kimppakyytejä kannattaa ryhtyä jo järjestelemään, sillä kesäteatteri-tarjonnasta ympäri itäisiä maakuntia löytyy kantaesityksensä ja näyttämö-sovituksena maailman ensi-iltansa saava Tohtori Sykerö, Matti ja Teppo -aiheinen musikaali sekä klassikoita, kuten Putkinotko, Maa on syntinen laulu tai Tulitikkuja lainaamassa.

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Iskelmäniityt 14. - 17.7. Kiuruvesi“Halutaan tarjota elämyksiä iskelmästä ja suomalaisesta maaseudusta”, kertoo järjestäjä Hannu

Nevala. Iskelmää onkin tarjolla Yöstä Lauri Tähkä & Elonkerjuuseen. Kunkin päivän liput myydään erikseen. Iskelmän vanhoja hymyileviä miehiä ovat edustamassa Kari Tapio ja Tapani Kansa. Festi-vaalien niitty-osio tulee mukaan oheistapahtumissa. Suomalaisesta maaseudusta kiinnostuneille löytyy Harmonikkatanssit ja Viikateniittokilpailu. Iskelmäniityt huipentuu Iskelmän SM-kilpailu-jen finaaliin.

Sandels Rock 23.7. - 24.7. Iisalmi

“Tavoitteena kaupungin elämän ja musiikkikulttuurin rikastaminen. Taustalla ei ole mitään itsekkäitä ajatuksia”, kertoo artisteista ja esi-tystekniikasta vastaava Peki Nisula. Festivaali tarjoaa hieman vähemmän tunnettuja artisteja raskaasta päästä punkin, rockin ja metallin kentältä. Turmion Kätilöistä Peer Günttiin. Rentoa groove-meininkiä löytyy myös, bluesista swingiin. Bändilis-taa katsoessa Sandels-Rock näyttää tarjoavan laajan kattauksen rockia, josta mieluista musiikkia ja suosikki-bändejä löytyy monelle. Ennakkoluu-lottomat kenties löytävät jopa uusia suosikkeja, jos paikalle eksyvät.

Joensuun musiikkifestivaali 6. - 7.8. ”Pitempään olin jo etsinyt festivaalipaikkaa ja vaimon puolelta

oli hiukan kytköksiä. Ilosaarirockin Laulurinne oli tuttu alue. Oli jo muutama artisti buukattu, niin pantiin loppuohjelmisto kasaan. Puolitoista vuotta sitten lähti käyntiin”, järjestäjä Janne Pihlajaharju. Joensuun musiikkifestivaali tarjoaa kevyen musiikin suosittuja nimiä Anna Abreusta Ilkka Alankoon. Nostalgian nälkäiset varmasti kuolaa-vat Dingon perään. Kevyen rockin lisäksi Kari Tapio ja Jari Sillanpää edustavat iskelmää.

”Olavinlinna on täysin uniikki paikka järjestää ooppera ja mah-dollistaa klassisen mu-siikin helmen kokemisen loistavan akustiikan ja miljöön kanssa. Savon-linnan Oopperajuhlat on saanut nykyisen asemansa maailman huipulla suomalaisten innovaatioiden ketjun ja määrätietoisen työn kautta”, kertoo oopperan johtaja Jan Hultin.

Oopperajuhlilla on tänä vuonna mahdollista nähdä ainakin klassikot Carmen ja Figaron Häät. Lisäksi ohjelmassa on kansainvälinen laulukil-pailu. Silmukkapanssari siis päälle ja heinäkuussa Olavinlinnaan.

“Iloisen Itä-Suomen ainutlaatuinen ja intiimi festari, jossa uudet ja vanhat tutut tapaavat vuosittain. Tasokasta folkkia meiltä ja maailmalta sekoitettuna sopivassa suhteessa populaarimusiikin säveliin. Meilläkin jännitetään kuunkuiskaajien puolesta. Meinin-kiä riittää moneen makuun aina yökatrilliin saakka ja pidempään-kin vapaamuotoisen soitannan merkeissä”, kertoo Rääkkylä Folk ry:n puheenjohtaja Hanne Hämäläinen. Festivaali tarjoaa ison vali-koiman folkin ystäville, mutta mahtuupa mukaan bluesrokkarikin, Rääkkylästä kotoisin oleva L.R. Phoenix.

Kihaus Folk 9.7. - 11.7. Rääkkylä

Black Peider pitämässä messuaan Sandels Rockissa vuonna 2008.

Kuopion viinijuhlat 2.-10.7.Kuopion viinijuhlissa pääsee maistelemaan antiikin orgioiden makuja, kun matkustajasataman viinikylässä viinejään tarjoilevat perinteikkäät viinisaaret Sisilia, Kreeta, Mallorca ja Korsika. Iloa korville tarjoilevat esimerkiksi Paula Koivuniemi, Jean S, Eläkeläiset, Yö ja Popeda.

www.kuopiowinefestival.fi/

15. Eukonkannon MM-kisat, Sonkajärvi 2. - 3.7.

Kun ennen vanhaan iski naisen pehmeän sylin kaipuu, käytiin sellainen hakemassa lupaa kysymättä naapurikylästä. Tätä osaamista parantamaan kehitettiin jopa eräänlainen miehuus-koe. Kokelaan oli hypättävä yhden hehtolitran ruissäkki olallaan kolmikyynäräisen aidan yli. Ja samalla loikalla tuli päästä ojankin yli. Ojanpohjalla rämpijää ei porukkaan otettu. Tätä nykyä miehuuskokeena on itse naisten kantaminen – Sonkajärvellä.

http://www.eukonkanto.fi/

Oluset, Iisalmi, 9. - 10.7.Olusia 2010 juhlitaan suomirock-teemalla. Lauteilla on Satama, Mustat Enkelit, Viikate, Paula Koivuniemi, Suddenly Around, Martti Servo ja Napander, Klamydia sekä Amorphis. Teemao-luissa maistellaan suomalaisia makuja.

http://www.oluset.fi/

Herättäjäjuhlat 9. - 11.7.2010 kiuruvesiHerättäjäjuhlien ohjelma koostuu seuroista, joissa Siionin virret ja puheet vuorottelevat. Oheisohjelmana on muun muassa konsertteja sekä lapsille ja nuorille omaa ohjelmaa. Oheis-ohjelmaan kuuluvat esimerkiksi nuorten ja opiskelijoiden yöveisuut Kiuruveden kirkossa perjantaina.

www.kiuruvedenherattajajuhlat.fi

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit 9. -11.7.Suonenjoen Mansikkakarnevaalit täyttää 40-vuotta. Juhlavuotta tähdittävät esimerkiksi Anita Hirvonen ja La Strada, Kari Vepsä, Martti Servo ja Napander sekä kahlekuningas-fakiiri Jari Tapanainen. Mikä parasta: Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy!

http://www.mansikkakarnevaalit.fi/

Muuta itäistä

Suonenjoen Mansikkarnevaalien yhteydessä järjestetään-Kyöpelin mäkiautokilpailu.Itä-Suomen yliopiston Kuopion tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden Niirala Racing –talli

valmistautuu parhaillaan koitokseen. Joukkue oli mukana myös viime vuonna, ja jäi silloin hieman kärkisijoista.

”Paikan päällä Suonenjoella on mahtava meininki. Viime kesänä lämpötila oli ihanteellinen 30 astetta ja porukkaa oli reilusti. Kilpailu on osa Suonenjoen mansikkakarnevaalia ja porukkaa on siten ympä-ri Suomen”, Niirala Racingin talliin kuuluva Jarkko Laine kertoo.

Järjestäjien mukaa kilpailuun kuuluu rakentaa omien mieliha-lujen mukainen moottoriton ajoneuvo, eikä kilpailussa ratkaise nopeus, vaan tuomaristo valitsee voittajaksi näyttävimmän ja oma-laatuisimman ajoneuvon.

Niirala Racingin seuraava malli on edeltäjänsä tavoin Laineen mukaan strateginen salaisuus.

Kyöpelin mäkiautokisaSavonlinnan Oopperajuhlat 2. - 31.7.

Norjalainen sopraano Mari Eriksmoen osallistuu oopperajuhlilla järjesttävään ensimmäiseen kansainväliseen laulukil-pailuun.

RockCock 30. - 31.7. Kuopio

“Kuopiossa ei aiemmin ollu tällästä. Pienempiä keikkoja kyllä, mutta ei tän mittaluokan juttua. Piti sitten saada tämmönen isom-pi rock-festivaali meillekin”, pääkukko Iipu “Igor Setä” Heinola kiekaisee. RockCockin musiikkitarjonta keskittyy pääasiassa Suomessa suosittuihin rock-yhtyeisiin: Stam1nasta ja PMMP:stä Klamydian kautta The Baseballsiin. Vaikka elitistisimmät musii-kinkuuntelijat ehkä karttavat tästä syystä RockCockia, populaarin rockin ystävät ovat varmasti kotonaan.

Joensuun Gospelfestivaalit 12. - 15.8.“Tarkoituksena on yksinkertaisesti Ilosanoman levittäminen.

Musiikkifestivaali kuitenkin kohdistetaan kaikille, eikä ketään haluta leimata. Artisteja löytyy sekä hengelliseltä, että maallisem-malta puolelta”, kertoo järjestäjä Hannu Hätönen. Maksullisten konserttien liput myydän erikseen, joten festivaalivieraat pääsevät itse valitsemaan mitä käyvät katsomassa. Maallisen musiikin puo-leen taipuvaisetkin saavat varmasti ainakin afrikkalaisista gospel-kuoroista paljon irti. Luterilaisiin virsiin verrattuna meininki on todennäköisesti villiä.

Kumpurock“Kumpurock pitää välivuoden”, tuumaa Harri Kolehmainen.

1� 1�Uljas 5 | 21. 5. 2010

todistaa arjen ihmeeksi.

Kaupoista on mahdollista ostaa läjäpäin karkkia. Jotkut tekevät näin, ja mutus-televat herkut. Kiloja kertyy, verenso-

keri heittelee ja hampaisiin tulee reikiä, mutta ihminen osaa sokaista itsensä seurauksille voidakseen nauttia nykyhetkestä.

Yksi tapa tehdä tämä on fantisoida karkeis-ta, hakeutua lähelle karkkihyllyä, katsella sen antimia himoiten ja sanoa itselleen, että pari levyllistä tai pussia lisää ei haittaa merkit-tävästi ja/tai antaa välttämätöntä mielialan kohotusta.

Peruskarkki on valmistettu sokerin ja ve-den seoksesta, johon lisätään värit, sivumaku ja ehkä hieman siirappia tai liivatetta, ja jota sitten keitetään. Kiehumispiste kohoaa soke-ripitoisuuden mukana, ja mitä korkeammalle se yltää, sen kovempaa karkkia saadaan. Jos malttaa vain imeskellä, karkeista kovimmat voi niellä purematta. Kärsivällisyyden harjoit-taminen rappiollisen mässäilyn yhteydessä on toisaalta jotenkin kummallinen ajatus.

Saatuamme karkin suuhumme imeske-lemme sitä. Sylkeen liukeneva maku ei jää huomaamatta mielihyväkeskukselta, joka on herkkä nousuille. Se kuitenkin myös turtuu

nopeasti, ja alkaa pian huutaa lisää stimulaa-tiota. Antaaksemme sille sitä puraisemme karkkia. Karkkihierre välissä hinkkaamme kieltämme kitalakeamme vasten. Jatkettu-amme tätä tovin, suussa on tahnaa, joka on jo antanut muhkeimmat nousunsa.

Periaatteessa sitä ei tarvitsisi siirtää pidemmälle. Mutta jotta elimistö voisi kokea onnistuneensa, sen täytyy vielä nielaista se, mikä karkista on jäljellä.

Pidämme luontaisesti makeasta, koska luonnontilassa makeus on yleensä merkki hy-västä ravintosisällöstä. Ja karkki on luonnon-tuotteita makeampi. Hyvä ravinto tulee niellä, ja jotta elimistö tekisi näin, se on ohjelmoitu saamaan nautintoa hyvänmakuisten asioiden nielemisestä. Mutta niin turmiollista kuin tämä karkin yhteydessä onkin, jos ihmislajilla ei olisi kykyä erottaa nautintonsa lähteitä niiden alkuperäisestä yhteydestä, kulttuuri tuntemassamme muodossa ei olisi mahdol-linen.

Toisaalta, joskus ego pistää idiä kuriin niin kovin ottein, että ihmisen saama nautinto kar-kin syömisestä heikkenee. Ja sokerihumalas-takin voi saada ainakin moraalisen krapulan.

Rappion namihetkiSokeri pistää puntteihin vipinää. Mielihyvän täyttymys karkilla tarkoittaa karkkilakkoilijalle rehtkahtamista, ja saattaapa se muutenkin aiheuttaa karkkimopon karatessa käsistä vähintään vanhan kunnon morkkiksen. – Henri Rönkkö, teksti & Pasi Huttunen, kuva

”Kärsivällisyyden harjoittaminen rappiollisen mässäilyn yhteydessä on jotenkin kummallinen ajatus.

Mistä elokuvasta: ”Ei sitten samanlaisia ikävyyksiä kuin viime vuonna etelässä. Toimin sillä periaatteel-la. Jos viisi toogapelleä puukottaa miestä puistossa sadan nähden, minä ammun heidät. Toimin sillä pe-riaatteella. Ääliö, puistossa esitettiin Julius Caesaria.

Tapoitte viisi hyvää näyttelijää.”

1) Mies ja alaston ase. X) Likainen Harry. 2) Mies ja alaston ase 22 1/2.

Kesäkuun 22. vuonna 1938 oli merkittävä päivä Yh-dysvaltain historiassa. Tuolloin noin 70 miljoonaa amerikkalaista kuunteli radiota. Mitä lähetystä?

1) Ilmalaiva Hindenburgin tuhoutumista Lakehurstin lentokentälle. X) Orson Wellesin

radiokuunnelmaa Maailmojen sota, jossa marsilaiset hyök-käävät maahan. Se otettiin niin todesta, että seurauksena oli joukkopaniikki joissakin osavaltioissa. 2) Joe Louisin ja Max Schmelingin välistä nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmes-taruusottelua, jossa ”Ruskea pommittaja” pieksi vastustajan-sa keskeytyskuntoon reilussa kahdessa minuutissa.

Mikä yhdenpäivänromaanimme – jossa eräs ”lais-kanpulskea, viinalle perso savolaisäijä kanniskelee jauhopussia ja hokee kaikille paskia, paskia” – saisi nykyiset rakennusperinneintoilijat hermoro-mahduksen partaalle, nimittäin hänen kotiaan kuvataan: ”Mökin ammottavassa oviaukossa ei

ole ovea. Neliruutuiset ikkunat ovat vinossa mikä oikealle, mikä vasemmalle… Ja toisen aitan takan on jokin koju, joka nyyköttää kallellaan…Koko rakennusryhmä on alakuloinen, jopa melkein vihamielisen näköinen”?

1) Ilmari Kiannon Ryysyranta. X) Joel Lehtosen Putkinot-ko. 2) Ilmari Kiannon Punainen Viiva.

Millä tavoin osoitteet Puistokatu 4 ja Hapeläh-teenkatu 7 liittyvät Kuopion historiaan?

1) Niissä majailivat Lasse Lehtinen ja Paavo Lipponen opiskellessaan Kuopion lyseon lukiossa ja ne tunnettiin nuorten punanahkojen piireissä

kovina drinksu- ja pokauspaikkoina. Työnkulmalla – Ruplalla – niitä kutsuttiin lempinimillä ”Kirroosi keskustassa” ja ”Lip-posen ja Lehtisen lerssit”. X) Kuopion nailonsukkamurhat 1960-luvulla tapahtuivat kyseisissä osoitteissa. 2) Neuvosto-liiton sotilastiedustelu GRU oli vuokrannut asunnot vuonna 1975, käyttäen niitä Rissalan lentoliikenteen ja sotilaspiirin esikunnan tarkkailemiseen.

Minkä rock-klassikon erittäin vapaa suomen-nos?

”Pimeällä autiolla maantiellä tunnen kyl-män tuulen hiuksissani ja / marihuanan kuuman tuoksun nousevan ilmaan, / kaukana edessäni näen

välkkyvän valon, / Pääni alkoi tuntua raskaalta ja katseeni hämärämmältä. / Minun täytyi pysähtyä yöhön, siellä hän seisoi ovensuussa, kuulin lähetysaseman kellon ja ajattelin itsekseni: tämän täytyy olla taivas tai helvetti……

1) Led Zeppelin: Stairway to Heaven. X) Eagles: Hotel California. 2) AC/DC: Highway to Hell.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!– Matti Tapaninen

Oikeat vastakset sivulla 30.

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Kesäteatterit

KuopioLossi teatteri - TähtiJahtiEnsi-ilta 27.6. Kesäteatteri Tammenranta - Väinämöinen ja kumppanitEnsi-ilta 11.7.http://www.kesateatteritammenranta.fi/

KaaviMaarianvaaran kesäteatteri - Tulitikkuja lainaamassa.Ensi-ilta 1.7. Esityksiä myös muilla paikka-kunnilla.www.maarianvaaranteatteri.net

Luikonlahden kesäteatteri - Kalumäen kammareissaEnsi-ilta 23.6. www.kaavi.fi/downloader.asp?menu_id=77&type=4&id=577

KarttulaTeatteri Hermanni - Laulunäytelmä ”Peti ja puuro”Ensi-ilta 2.7. www.teatterihermanni.fi

NilsiäNilsiän harrastajateatteri, Simolan kesäteatteri - JätkätEnsi-ilta 3.7.www.nilsianharrastajateatteri.fi

Illuusioteatteri Taikavuori, FinnAs-pen, Jorma ja Aino Airaksinen taikashowwww.taikavuori.fi

RautavaaraRautavaaran harrastajateatteri - Kuin telkkä pöntöstäEnsi-ilta 27.6. www.rautavaaranteatteri.net

SiilinjärviMäntyrannan kesäteatteri - Maa on syntinen lauluEnsi-ilta 11.7www.siilinjarventeatteri.net

SavonlinnaSavonlinnan Teatteri, Putkinotkon kesäteatteri – PutkinotkoEnsi-ilta 15.7.www.putkinotko.fi

HeinävesiTeatteri Kolme welhoa, Kerman-kosken tanssilava - Onnen MaaEnsi-ilta 24.7.http://kolmewelhoa.wordpress.com

LiperiRistin kesäteatteri – Hotelli HuminaEnsi-ilta 25.6.www.ristinkesateatteri.fi

JuukaVuokonjärven kesäteatteri - Impi isännälleEnsi-ilta 25.6.www.vuokonjarvenkesateatteri.fi

PolvijärviKinahmon kesäteatteri - Täydelli-nen salarakasEnsi-ilta 26.6.www.kinahmonteatteri.net

RoukalahtiRoukalahden kesäteatteri - Tankki täyteen – Vilenien paluuEnsi-ilta 27.6. www.roukalahti.fi

JoensuuUtransaaren teatteriryhmä - Kak-soiselämääEnsi-ilta 4.7.http://utransaarenteatteri.urli.net/

Paukkajan teatteri, Paukkajan jokipirtti – IhmetohtoriEnsi-ilta 29.6. www.paukkajanteatteri.com

Suomen suvi, maaseutu ja kesäteatteri, no huh! Jos ei tällä listalla selviä Itä-Suomen kesäteatterikierrokselle, niin ei millään.

Kuopiossa debyytin tekevä Kuopion uusi kesäteatteri tempaisee musiik-kinäytelmällä, joka uppoaa suoraan

kansan syviin riveihin. Kaiken takana on nainen –näytelmä on tuottaja Juha Kojosen mukaan rakennustyömaamusikaali, ja ennen kaikkea kunnianosoitus maamme iskelmäkeisareille Matille ja Tepolle. Ensi-ilta on 14. heinäkuuta.

Matti ja Teppo ovat toimineet jo 41-vuotta kansan syvimpien tuntojen tulkina. Jollei tun-teet aivan tulkkautuisi nuoremman kansanosan kanssa yhteen, niin Matin ja Tepon vintage-ar-von myöntänee kuitenkin jokainen.

”Matti ja Teppo ovat todellisia suomalaisen musiikin staroja ja ansaitsevat musiikkinsa ympärille kootun näytelmän”, tuottaja Kojonen julistaa.

Tarina kertoo mitä tapahtuu, kun miehiseen työympäristöön rakennustyömaalle astuu kai-ken taakse rakennusmestariksi nainen nimeltä Paula.

Näytelmän on ohjannut muun muassa maamme laitosteattereissa työskentelevä Kim-mo Virtanen. Koreografiat on tehnyt tanssiteat-

teri Minimin perustajajäseniin kuuluva Johanna Keinänen, joka esittää myös Paulan roolin. Mies-pääosaa esittää Sami Kojonen.

Kaiken takana on nainen nähdään Rauhalah-den kesäteatteriareenalla heinä- ja elokuun ajan.

Lisätietoa: http://koti.mbnet.fi/samikojo/tah-titeatteri/kukt/index.htm

TV:stä tuttu lasten klassikko valloittaa kesällä Joensuussa. Historiallinen tapaus, sillä kyseessä on maailman

ensimmäinen näyttämösovitus Tohtori Sy-keröstä. Koko perheelle suunnattu seikkailu-näytelmä saa ensi-iltansa Sinkkolan kotieläin-

pihalla Noljakassa 26. toukokuuta kello 18.

Vaikkei olisikaan lapsia, voi Sinkkolaan lähteä fiilistelemään lapsuudesta tuttuja hah-moja. Sykerön varmaan muistaa, mutta entä Maltti-mäyrän, Tikittä-jä-kellon, Nirppu-hiiren tai neiti Nokkosen? Pahiksena on tietenkin tohtori Smaragdi, jonka juonien seurauksena maailmaa uhkaa ympä-ristökatastrofi.

Näytelmätekstin takaa löytyy joensuu-laislähtöinen Jussi

Moilanen, joka on kirjoittanut tarinan Jeffrey O’Kellyn hahmojen ja tarinoiden pohjalta. Ohjaajina toimivat Riku Innamaa ja Tomi Kervinen.

Esitys kestää vajaat kaksi tuntia, sisältäen noin puolen tunnin toiminnallisen väliajan.

Sykerö näyttäytyy teatterilavalla ensimmäistä kertaa

Kaiken takana ovat nainen sekä Kuopion uusi kesäteatteri

IlomantsiIlomantsin näyttämökerho, Möhkön Ruukki – Kyllä kylä tietääEnsi-ilta 2.7.www.teatterimohko.fi

KontiolahtiKontiolahden kanavateatteri, Jakokosken museokanava - Muuan sulhasmiesEnsi-ilta 4.7.www.kontiolahdenkanavateatteri.fi

VärtsiläVärtsilän kesäteatteri - Reposen onniEnsi-ilta 7.7.www.vartsila.net/kesateatteri

NurmesBomban kesäteatteri – Koivu ja kotitähtiEnsi-ilta 11.7. www.bombanteatteri.fi Onnenkerjäläiset Jaakko Teppo musikaalikiertää Joensuussa, Iisalmessa ja Nilsiässähttp://www.jaakkoteppo.fi/musikaali

1� 1�Uljas 5 | 21. 5. 2010

Kulttuuri Ilon kautta.

Akateeminen tutkinto vai pokeri - puurtaminen vastaan vapaus. Yhä useampi nuori opiskelija on hurahtanut nettipokeriin. Rahan tekemi-nen koetaan helpoksi ja pokeri pelinä koukut-

taa. Mutta millainen riski on vaihtaa tutkintopaperit kokonaan korttipakkaan?

Esille on nousemassa uusi ilmiö. Nuoret ihmiset jättävät korkeakoulututkinnon kesken keskittyäkseen vain pokeriin. Esimerkkinä toimii 24-vuotias Lauri. Vuonna 2007 silloinen farmasiaopiskelija päätti jättää yliopisto-opiskelut sikseen ja alkoi seurata unelmaansa vapaudesta.

Lauri oli tuolloin 21-vuotias nuori mies, jolla ei ollut paljon tietoa maailmasta, mutta hän teki tietoisen va-linnan keskittäen kaiken aikansa pokerin pelaamiseen. Farmaseutin tutkinto oli aikaisemmin päämääränä, mut-ta motivaatio opiskeluun laski, kun kehiin astui pokeri.

Lauri kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2005. Hän oli panostanut koko lukioajan ja myös ylioppilaskirjoituk-sissa kemiaan, koska oli lukion ensimmäisestä vuodesta lähtien tiennyt haluavansa opiskelemaan farmaseutiksi,

selvittänyt yliopiston pääsyvaatimukset ja seurannut niitä punaisena lankanaan. Laurin kolmas vuosi lukiossa oli kiireinen hänen samanaikaisesti suorittaessaan asepalvelusta sekä keskittyessään kirjoituksiin ja myös edessä häämöttäviin pääsykokeisiin. Kirjoitukset sujui-vat hyvin ja Kuopion yliopiston pääsykokeiden kautta paikka avautui farmaseutin opintoihin, jotka Lauri aloitti syksyllä 2005.

Farmasian opinnot ja yliopisto-opiskelu oli Laurille aluksi tunnustelua. Pian hän kuitenkin tutustui opis-keluporukoissa omien sanojensa mukaan pokeri- ja ryyppymiehiin, joiden joukossa oli menoa ja meininkiä. Opiskelijaelämässä Lauria kiehtoi oman elämänsä mää-rääminen sekä ensimmäistä kertaa yksin asuminen.

Syksyllä 2005 Lauri kokeili kaveriporukan mukana nettipokeria. Yksi ryyppymiehistä, myös farmasiaopis-kelija vei Laurin ensimmäistä kertaa live pokeripelei-hin ja sai nuoren miehen hurahtamaan. Laurille alkoi muodostua näkökulma, jonka mukaan melko suuri osa farmasian kursseista tuntui turhilta. Samalla kun opiskelumotivaatio laski, villi opiskelijaelämä ja pokeri

veivät aina vain enemmän mukanaan.Syyslukukauden Lauri räpiköi farmasian kursseja

läpi. Pikkuhiljaa hän alkoi saapua kokeisiin myöhässä ja lopulta hän ei vaivautunut menemään tentteihin enää lainkaan. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Laurilla oli kuitenkin omissa ajatuksissa valmistua farmaseutiksi vielä määräajassa, vaikka opiskelut laahasivat jo ensim-mäisen vuoden jälkeen pahasti.

”Kuitenki semmonen omnipotentti ku oon, et kuvittelin et viel vähän tsemaan ja vedän tänki vasurilla sinne päin ja paprut käteen”, kertoo Lauri sen hetkisistä ajatuksistaan.

Toisena opiskeluvuotena Lauri rupesi miettimään pokerin ja opiskelun yhteensovittamista. Siinä vaihees-sa hän tienasi pokerilla jo suunnilleen saman, mikä on valmistuneen farmaseutin nettopalkka kuukaudessa. Lauri teki laskutoimituksia ja päätyi siihen, että jos hän vuoden pelaamiseen jälkeen tienaa niin hyvin, maltilli-sellakin kehityskaarella hän tulisi tienaamaan tulevai-suudessa moninkertaisesti. Nuori mies ei löytänyt enää syytä jatkaa opintojaan. Päätöksentekotilanne on jäänyt

Opiskelijasta pokerihaiksiOn pimeä syysilta. Nuorimies astelee ryyppymiesporukassa elämänsä ensimmäiseen pokeri-iltaan. Nuorukainen nappaa olu-en, istuutuu pöytään ja nostaa kortit käteensä. Päässä humahtaa ja elimistöön alkaa virrata adrenaliini. Opintojen suorittami-nen alkaa lipua peli peliltä ja euro eurolta yhä kauemmaksi. - Saara Hanhela, teksti & Lasse Laitinen, kuva

”Tähän bling bling ikäluokkaan pokeri sopii ku nyrkki silmään. Se on nuorien lotto.

20 Uljas 5 | 21. 5. 2010Uljas 5 | 21. 5. 2010 21

Laurin mieleen selvästi. ”Olin kaverilla aamu seiska tai jotain, oltiin dokailtu

koko yö pienessä solussa. Siin tuli sit se ajatus mieleen et miks mä teen tätä täällä, kun mä voin tehä samaa jossai lämpimässäki maassa”, kertoo Lauri.

Päätöksessä oli kyse rahasta ja vapaudesta. Laurilla oli kuitenkin mielessä, että aina pääsisi takaisin opiske-lemaan, jos pokerin pelaaminen ei sujuisikaan.

Pian solukämpässä tehdyn päätöksen jälkeen Lauri varasi menolipun Espanjaan. Paluulipusta ei ollut sillä hetkellä huolta, takaisin tultaisiin sitten kun siltä tun-tuisi. Rinkka selässä Lauri asteli kohti unelmaansa vailla huolia huomisesta. Lauri halusi jo tuolloin elämäänsä vapautta, jonka hän nyt kokee saavuttavansa pokerilla: töitä voi tehdä missä vaan, milloin vain ja on ainoastaan itselleen vastuussa tekemisistään.

”Ja kun työt tekee hyvin, saa paljon rahaa, jonka kautta sky is the limit elämän suhteen. Sit on aika vapaat kädet leikkii tässä isossa hiekkalaatikossa”, Lauri kuvai-lee pokerilla tienaamista. Espanjan matkaa varatessaan Lauri ei vielä tiennyt millainen seikkailu häntä odottaisi.

Perhe otti opiskelujen lopettamisen raskaasti, mutta kaverit olivat hyvinkin kannustavia ja seurasivat mielenkiinnolla miten miehen maailmalla käy. Lauri oli omilla ratkaisuillaan avaamassa pullonkaulaa, sillä kaveripiirissä oli pokerin pelaajia, jotka tuolloin tienasi-vat enemmän kuin Lauri, mutta eivät olleet uskaltaneet tehdä päätöksiä maailmalle lähtemisestä tai ylipäänsä opintojen lopettamisesta.

Laurin omien sanojen mukaan hänen ennakkota-pauksensa levitti vapauden kaipuuta syövän tavoin kavereiden kesken. Pikkuhiljaa Laurin kaveritkin kokei-livat pokerin pelaamisella elämistä ja toteuttavat sitä enemmän tai vähemmän omissa elämissään.Vapauden unelmaa Lauri toteutti ensin Espanjassa,

josta matkusti Australiaan ja lopulta Intiaan. Hän reissasi myös monissa Euroopan maissa, mutta viipyi niissä lyhyempiä aikoja. Reppureissaajana ja elantonsa pokerilla tienaten Lauri viipyi maailman matkallaan noin kaksi vuotta.

Matkansa alussa hän pelasi nettipokeria enemmän, suunnilleen neljä tai viisi tuntia päivässä, joka riitti

siihen, että sai kasaan kuukauden vuokran ja rahaa viih-teellä käymiseen. Oman pelin parantuessa Lauri alkoi tienata noin 100–200 euroa tunnissa, jolloin pelaaminen vähentyi ajallisesti, koska vaivaa ei tarvinnut enää nähdä rahan eteen yhtä paljon kuin aikaisemmin. Siinä vaihees-sa rahaa tuli omiin tarpeisiin aivan riittävästi ja lopun aikaa Lauri vain surffaili aallon harjalla.

Erilaiset kulttuurit opettivat paljon, suomalaisena Lauri oli kuitenkin tottunut siihen, että asiat yleensä toi-mivat. Myös sopeutuminen eri kulttuureihin tuntui vie-vän pitkän aikaa. Reissaaminen sai Laurin arvostamaan Suomea ja matkoillaan hän huomasi, että oli ympäristö mikä tahansa, missään ei pääse itseään pakoon. Pokerin pelaaminen pakotti hänet miettimään omaa elämäänsä tarkemmin.

Lauri myöntää, että pokeri on muuttanut häntä, hänen ajatus- ja arvomaailmaansa sekä maailmankat-somustaan paljon. Lauri uskoo, että pokeri on saanut hänet ajattelemaan individualistisemmin, enää ei ole pakko sopeutua oravanpyörään.

Pokerin suosio kasvaa vuosi vuodelta, suuri hitti se on etenkin nuorten miesten parissa.

”Tähän bling bling ikäluokkaan pokeri sopii ku nyrkki silmään. Se on nuorien lotto”, pohtii Lauri.

Hänen mukaansa pokerissa lahjaton ihminen tienaa kovalla työllä, kun akateemisesti koulutetut ja lahjakkaat pelaajat kovalla työllä tienaavat puolestaan astronomi-sia summia. Kun huomaa, että pokerilla voikin tienata helposti rahaa, se imaisee täysin mukaansa. Laurin kaveriporukasta monet tienaavat elantonsa pokerin pelaamisella.

Lauri ansaitsee tällä hetkellä pokerilla kaiken minkä tarvitsee itsensä elättämiseen ja enemmänkin. Hän on suunnitellut pelaavansa 1-5 vuotta pokeria tosissaan ja keräävänsä itsellensä siten ”eläkepaketin”. Toteutus on vielä ajatuksen tasolla, vaikkei se vaatisi muuta kun vain pelaisi. Eläkepaketin hankkiminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä Lauri on huoman-nut, että kun pokeria pelaa ammatikseen, viimeinenkin itsekuri katoaa. Ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua, jolloin ei tule tehtyä epämiellyttäviä asioita.

Lauri myöntää, että pokerin kautta voi helposti

luisua totaaliseen itsekurittomuuteen. Vielä pari vuotta sitten pokeri oli hänelle intohimo ja nyt se tuntuu välillä jopa pakkopullalta. Lauri uskoo saavuttavansa todellisen tavoitteensa pokerissa, kun hänellä on X määrä rahaa. Kaivo on pohjaton.

Pokerin pelaaminen on joka tapauksessa antanut Laurille enemmän mahdollisuuksia ja avannut ovia. Hän kokee olevansa onnellisempi mies kuin ennen ja tulevaisuudessa vielä onnellisempi kuin nyt. Unelmia hänellä on paljon, vain mielikuvitus on niissä rajana. Koulun penkille 24 -vuotias Lauri ei usko pystyvänsä ikinä palaamaan eikä voi nähdä itseään ”normaalissa” palkkatyössä.

Pokerissa vain raha ratkaisee, joten se on enää ainoa keino Laurin kaltaiselle ammattilaiselle tehdä rahaa. Hyödyllisiä asioita, kuten talonrakennusta ja sijoitustoi-mintaa hän kuitenkin aikoo opiskella itsenäisesti.

”Johonki se aikansa on käytettävä kuitenkin”, myön-tää Lauri.

Opiskelusta Lauri kaipaa vain opiskelijaporukkaa ja ihmisten erilaista kirjoa.

Kaikille onnenkantamoisille Lauri ei kuitenkaan suo-sittele heti keskeyttämään opintojaan ja siirtymään pokeriin. Se on melko totaalinen elämänmuutos.

Pokeria kannattaa pelata sivussa niin pitkään, että varmistuu voittavansa taidolla eikä tuurilla. Myös eril-listä pokerirahaa on oltava riittävästi, pienellä kassalla pelaaminen on henkisesti erittäin stressaavaa. Pokerin ammatillisuus mietityttää myös nuorta miestä.

”Nään että yhteiskunta käsittää sen arvostettuna ammattina ehkä joskus. Koko ajan perustetaan eri puo-lelle maailmaa pokerikouluja ja pokeriyrityksiä, jotka kouluttaa ja palkkaa pelaajia”, Lauri selvittää.

Vaikuttaakin siltä, että valtaväestö alkaa katsoa poke-ria suopeammin.

Yhden tärkeimmän elämänoppinsa Lauri on löytänyt pokerin kautta.

”Mä koetan tehdä valintoja joiden uskon lisäävän omaa sen hetkistä onnellisuuttani. Oli se sitten äidin mansikkamaan kääntäminen tai Brasiliassa Piña Cola-dan juominen”, kertoo Lauri onnellisen miehen hymy huulillaan.

Vapauden kaipuu ja seikkailun halu ovat kiehtoneet nuo-ria miehiä ja naisia jo kautta aikojen. Yksi tunnetuim-mista lienee 1800-luvulla elänyt ranskalainen Arthur Rimbaud, joka jätti lupaavan uransa runoilijana päätyen lopulta kauppaamaan aseita Afrikkaan.

Rimbaud oli aikansa kirjallisuuden harvinainen lapsi-nero, jonka päätuotanto syntyi jo teini-iässä. 21-vuotiaa-na Rimbaud julkaisi viimeisen kokoelmansa, jolloin hän oli jo mullistanut maailman omalla erikoislaatuisella tuotannollaan. Häntä pidetään edelleen yhtenä suurena runouden modernisoijana ja hänen tuotantoaan arvos-tetaan laajalti. Rimbaud oli siitä harvinainen lahjakkuus kirjallisuudessa, ettei hän ollut minkään tietyn tyylilajin vanki vaan toteutti tuotannossaan kaikkia tyylejä taita-vasti sekoittaen.

Arthur Rimbaudille vapauden kaipuu kuului hänen perusluonteeseensa. Jo nuorena Rimbaud karkaili kotoa päästäkseen eroon äidistään ja kaikista sitoumuksista, jotka ahdistivat nuorukaista. Rimbaud oli vasta 16-vuoti-as, kun hän karkasi matkustelemaan eri puolelle Rans-kaa päätyen jopa Belgiaan asti, josta poliisi löysi hänet ja palautti kotiin. 17-vuotiaana Rimbaudille kehkeytyi rakkaussuhde vanhemman miehen kanssa, joka myös oli tunnettu runoilija. He muuttivat yhdessä Lontooseen, jossa elivät rappiollista alkoholin ja huumeiden siivittä-mää boheemielämää muutaman vuoden ajan. Suhde oli vauhdikas ja päättyi lopulta tapaturmaan, jossa Rim-baud sai käteensä ampumahaavan rakastajansa aseesta.

Riettaaseen elämäänsä kyllästyneenä Rimbaudilla oli kaksi vaihtoehtoa: joko elää tasaista elämää runoilijana

tai yrittää tulla rikkaaksi, jotta voisi elää varakkaana ja tehdä vapaasti ja huoletta sitä mitä rakasti, kirjallisuut-ta. 21-vuotiaana Rimbaud alkoi tehdä kaikenlaisia töitä etsiäkseen rikkauksia. Hän muun muassa värväytyi Alankomaiden armeijaan ja työskenteli jopa sirkukses-sa. Lopulta Rimbaud päätyi Afrikkaan, jossa hän alkoi pyörittää omaa bisnestään asekauppiaana.

Asekauppiaan ammatti osoittautui vaaralliseksi ja haastavaksi, mutta Rimbaud tienasi sillä rahaa suuriakin summia. Rimbaudille oli kehkeytymässä suuretkin ym-pyrät asekauppiaana, kun kohtalo puuttui peliin ja hän sai polveensa syövän. Rimbaud palasi kotiinsa Ranskaan, jossa lopulta kuoli 37-vuotiaana rikkaana miehenä.

Saara Hanhela

”Mä koetan tehdä valintoja joiden uskon lisäävän omaa sen hetkistä onnellisuuttani. Oli se sitten äidin man-sikkamaan kääntäminen tai Brasiliassa Piña Coladan juominen. - Pokerihai Lauri.

Vapauden kaipuu on vienyt kautta aikojen

Kommentti | Runoilijasta asekauppiaaksi Eurooppalaiset maahanmuuttopolitiikat toi-mivat yhä tehokkaampina työmarkkinoiden välineinä. Kun siirtolaisten oleskeluoikeutta sidotaan tiukemmin työsopimuksiin, tulee ra-

joista suodattimia, jotka annostelevat halutun kaltaista työvoimaa määrätyksi ajaksi eurooppalaisille työmark-kinoille. Siirtolaisuus on peliä, jossa menestymisen mah-dollisuuksien ja oikeuksien määrittely alkaa lähtömaassa ja jatkuu Euroopassa. Häviäjät kuolevat rajalle tai saavat karkotuspäätöksen.

”Euroopan rajojen tehtävä on yhä vähemmän pitää ulkomaalaisia ulkona. Ne integroivat siirtolaisia aliste-tussa asemassa olevaksi työvoimaksi. Rajat tuottavat suhteen alueen, resurssien ja liikkuvuuden välille”, italialainen oikeusfilosofi Enrica Rigo analysoi.

Itä-Suomen yliopistossa järjestetyssä rajasemi-naarissa vieraillut Rigo puhuu siirtolaisista laittomina kansalaisina tarkoituksellisen provosoivasti.

”Käsite on paradoksi. Oikeuden näkökulmasta kan-salainen ei voi olla laiton, mutta paradoksi tuo kansalai-suuteen sisältyvän konfliktin näkyväksi. EU:n laajentu-misen myötä kävi selväksi, että Euroopan kansalaisuus ei ole sama kaikille”, hän sanoo.

Itä-Euroopasta tulleiden romanien tilanne kertoo paljon. Astrid Thorsin taannoinen kommentti siitä, että vapaalle liikkuvuudelle tarvitaan pelisäännöt antaa ym-märtää, että oikeudellinen status vaihtelee myös etnisin perustein.

”Olen samaa mieltä sosiologi Alessandro Dal Lagon kanssa siitä, että Euroopan rajoilla käydään sotaa siir-tolaisia vastaan. Eurooppaa ei voida määritellä tarkasti tietyksi maantieteelliseksi alueeksi, joten sota on läsnä kaikkialla”, Rigo painottaa.

Euroopan Unionin instituutiot, kuten Frontex ope-roivat hyvin kaukana Euroopan ulkorajoista – niin niiden sisä- kuin ulkopuolellakin. Maahanmuuttoviranomaiset tarkastavat eurooppalaisten kaupunkien kaduilla hen-kilöllisyyksiä. Tarkastettaviksi valitaan ulkomaalaisen näköisiä. Suomen työ- ja elinkeinohallinto perustaa yhteistyössä Karjalan tasavallan työministeriön kanssa Petroskoihin neuvontapisteen, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan välillä, eli hankkia Suomen ja Euroopan alueelle oikeanlaisia siirtolaisia.

”Rajasta on tehty spektaakkeli. Siirtolaisuuden luoma uhka on poliittista retoriikkaa, joka peittää euroop-

palaisen rajapolitiikan logiikan. Rajoilla siirtolaisille määritellään erilaisia oikeudellisia statuksia. Siirtolainen saa usein oikeuksia vasta, kun joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Samalla maahanmuuttopolitiikat toimivat laboratorioina, joista käytäntöjä siirretään koskemaan myös kansalaisia”, hän jatkaa.

Rigo viittaa kommentilla muun muassa suunnitteilla oleviin sormenjälkirekistereihin ja jo käytössä oleviin biotunnisteilla varustettuihin passeihin.

Vastikään suomennetussa kirjassaan Rajojen Euroop-pa Rigo käsittelee siirtolaisia toimijoina, jotka rakenta-vat omaa elämäänsä esimerkiksi liikkumalla paikasta toiseen. Rajat asettavat reunaehtoja ja määrittelevät liikkumista niin Euroopan sisällä liikkuville, kuin ulko-puolelta tulevillekin.

Hän tuntee huolta siitä, että viime vuosina kiinnostus Eurooppaa kohtaan on laskenut. Kun joitakin vuosia sitten valtioiden ja kansalaisten poliittisessa toiminnas-sa nähtiin horisonttina yhteinen eurooppalainen tila, on keskustelu nyt palannut alueellisemmalle tasolle.

”Eurooppalainen eliitti jatkaa yhdentymisprosessia, mutta kansalaistoiminnan ja vastarinnan yhteys siihen uhkaa katketa. Rasismin ja äärioikeiston nousu on oh-jattu ja päättäjille hyödyllinen prosessi. Se tukevoittaa populistista maaperää, josta ponnistaa”, hän arvioi.

”Kansalaisuutta tulisi rakentaa alhaalta ylöspäin. Kamppailun tapoja ja kansalaisuuden analyysia syven-tämällä voidaan ehkä saada aikaan parempia maahan-muuttopolitiikkoja, mutta en ole kovin optimistinen. Siinä kansalaistoiminta ja teoreettinen keskustelu ovat kuitenkin kohdanneet, että keskustelu on siirtynyt humanitaarisesta poliittiseen suuntaan. Rajainstituutiot on otettava kritiikin kohteeksi. En hyväksyisi säilöönot-tokeskusta, vaikka siellä olisi poreammeet.”

Laittomat kansalaiset

Italialainen oikeusfilosofi Enrica Rigo tuulettaa maahanmuuttokeskustelua käsittelemällä siirtolaisia ihan oikeina ihmisinä. Valtavirran keskustelussa on pääasiassa uhreja, terroristeja ja sosiaaliturvaturisteja. Kansalaisuuden käsite murenee Rigon analyysissa erilaisiksi laillisuusasteiksi ja oikeudellisiksi statuksiksi.

Maahanmuuttopolitiikka määrittelee Euroopassa oleville ja sinne pyrkiville erilai-sia laillisuuden asteita. Asteikko vaihtelee täydestä kansalaisuudesta itäeurooppa-laisten romanien rajoitettuun kansalaisuuteen tai karkotukseen. Osa kuolee jo yrit-täessään Eurooppaan. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

”Rasismin ja äärioikeiston nousu on ohjattu ja päättäjille hyödyllinen prosessi. Se tukevoittaa populistista maaperää, josta ponnistaa. - Enrica Rigo

22 23Uljas 5 | 21. 5. 2010Uljas 5 | 21. 5. 2010

Kulttuuri

Norppa, Suomen poliittisin eläin

”Verkkokalastuskieltoa viivytetään, koska Anttilan kepulaisille kalakavereille se ei kelpaa.

Saimaannorpan suojelutilanne on nostanut eläimen päivän polttavaksi puheenaiheeksi. Jokainen haluaa sanoa sanottavan-sa aidon suomalaisen lajin hengissä pitämiseksi. Monet poliitikotkin ovat huomanneet norpan mediaseksikkyyden ja kerää-vät kansan ääniä julistamalla itsensä saimaannorpan todelliseksi suojelijaksi. Ja kukapa meistä ei haluaisi olla norpan ystä-vä, koska ”saimaannorppa on symppis!” - Saara Hanhela, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

Suomi sai toukokuun alussa EU-komissiolta virallisen huomautuksen saimaannorppien puutteellisesta suojelusta. Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata huomautukseen ja

antaa ehdotuksensa saimaannorppakannan suojelun parantamiseksi.

Saimaannorpan ympärillä sutisee laajemminkin. 15. huhtikuuta Saimaalla astui voimaan ensimmäistä kertaa laaja verkkokalastuskielto, alueilla jotka kattavat yli kolmasosan vesistöstä. Sopimus on tehty alueen ka-lastusosakaskuntien ja Metsähallituksen välillä, mutta siitä huolimatta kieltoa ei ole lisätty lakiin, koska maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korostaa vapaaehtoisuutta norpan suojelussa.

Poliittista vääntöä Saimaannorppa on aiheutta-nut kautta aikojen. 1800-luvulla kalastuksen ollessa Saimaan alueen väestön tärkeä elinkeino, saimaan-norppaa pidettiin vahinkoeläimenä sen syödessä kaikki tärkeät pyyntikalat. Harva tietää, että valtio maksoi saimaannorpasta tapporahaa vuosina 1882-1948. Saimaannorppa rauhoitettiin lain nojalla vasta vuonna 1955, kun paikalliset ihmiset huomasivat sen katoavan. Salametsästys jatkui luultavimmin aina 1980-luvulle, jolloin ahkeran kampanjoinnin aiheuttama asennemuu-tos lopetti uhanalaisen norpan tappamisen. Nykyään saimaannorpan tappamisesta joutuu maksamaan 9755 euron sakon. Viimeisimpien havaintojen mukaan sai-maannorppia on noin 260 yksilöä.

Ministeri Anttilalla on ollut suuri rooli saimaannorp-pien suojelussa ja hän on tukenut koko ministeriuransa saimaannorpan vapaaehtoista suojelua.

- Vielä kerran haluan painottaa sitä, että laki yksin ei todellakaan riitä suojelemaan saimaannorppaa. Tavoit-teeni on yhdessä alueen ihmisten, kalastuskuntien ja kalastajien kanssa rakentaa ilmapiiri, joka saa ihmiset

suojele-maan norp-paa. Uskon, että tässä työssä olen

nyt onnistumassa, sanoi Anttila norppaillassa Mikkelis-sä viime syyskuussa.

Anttilaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että lakiin perustuva verkkokalastuskielto olisi perusteltu päätös, sillä norpan yleisin kuolinsyy on kuuttien kalaverk-koihin hukkuminen. Anttilaa on kehotettu katsomaan maailmaa realistisemmin, sillä tänä päivänä kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista ellei siihen pakoteta.

Moni näkyvä taho onkin noussut Anttilaa vastaan saimaannorpan suojelussa. Suomen luonnonsuojelu-liitto on paheksunut Anttilaa viipyneistä päätöksistä ja järjestänyt mielenosoituksia saimaannorpan ehdot-toman suojelun puolesta. Luonnonsuojeluliitto ei ole missään vaiheessa uskonut vapaaehtoisuuden kantavan norpan suojelussa pitkälle.

Minkä värinen puoluekirja norpalla sitten on?

Puoluepolitiikka on noussut esille saimaannorpan suojelukeskustelussa. Keskustalla on hallussaan maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin salkut. Keskustelu on pyörinyt sen ympärillä, kuinka saimaannorppien suojelun huono tila on esimerkki sii-tä, mitä tapahtuu kun kaikki keskeiset luonnonvarami-nisteriön paikat annetaan yhdelle puolueelle. Suomen kuvalehti julisti keväällä 2009 Sirkka-Liisa Anttilan viikon valopääksi, tittelin ministeri sai saimaannorp-palinjauksistaan. Suomen kuvalehti spekuloi tuolloin, että verkkokalastuskieltoa viivytetään, koska ”Anttilan kepulaisille kalakavereille” se ei kelpaa.

Kokoomuksen kansanedustaja, entinen opetusmi-nisteri Sari Sarkomaa on myös vedonnut näkyvästi Anttilaan saimaannorpan pelastamiseksi: ”vain mi-nisteri Anttila voi vetää verkot pois Saimaan vesiltä”. Sarkomaa oli huolissaan siitä, kuinka Anttilan valit-sema linja oli täysin riittämätön, kun kaikki tietävät että verkkoihin hukkuu puolet vuodessa syntyneistä kuuteista. Myös SDP kummeksuu maa- ja metsätalous-ministerin vähättelevää suhtautumista saimaannorpan suojeluun.

Kansalaisten huoli saimaannorppakannan katoa-misesta on todellinen. Uudet keinot norppien suojele-miseksi olisivat monien poliitikkojen mukaan erittäin tervetulleita. Saimaannorppa on itsekin todellinen poliitikko, kun saa pienestä populaatiostaan huolimat-ta koko Suomen kansan sekaisin.

”Minkä värinen puoluekirja norpalla sitten on?

Uljas 4 | 27. 4. 2010Uljas 5 | 21. 5. 201024 25

Köyhän lapsenlapsellakin on kurjaa

Kylmät luonnontieteelliset tosiseikat puhuvat kiistatta perustulon puolesta. Epigenetiikka mullistaa myös sosiaalipolitiikan. – Pasi Huttunen, teksti& Antti Scroderus, kuvitus

Perinteinen biotieteiden ja yhteiskuntatieteiden vastakkainasettelun aika on epigeneettisen tut-kimuksen mukaan ohi. Epigenetiikan tutkimus voi mullistaa myös sosiaalipolitiikan.

Sosiaaliturvaa mietittäessä joudutaan huomioimaan, että huonon ravinnon, epäterveellisten elintapojen, saa-dun koulutuksen ja koetun stressin vaikutukset näkyvät yksilön lisäksi hänen lastensa ja lastenlastensa hyvin-voinnissa. Johdonmukaista sosiaalipolitiikkaa tämän tiedon varjossa olisi tarjota kaikille perustoimeentulo, eli tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvoin-tiinsa ja perimäänsä.

Nykyinen tarveharkintaan ja aktivoivaan työvoi-mapolitiikkaan perustuva järjestelmä koetaan usein hankalaksi ja nöyryyttäväksi. Työttömän sukkuloiminen sosiaaliturvaviidakossa on aikaa vievää ja stressaavaa. Esimerkiksi Turun yliopiston sosiaalipolitiikan profes-sori Susan Kuivalainen toteaa toimeentulotuen alikäy-tön olevan huolestuttavan yleistä. Hän toteaa myös, että tutkimukset ovat osoittaneet vähimmäisturvan tason heikentyneen dramaattisesti Suomessa. Lisääntyvän puutteen vaikutukset suomalaiseen perimään saattavat olla todella synkät.

”Epigenetiikka ei mullista lähitulevaisuudessa aino-astaan lääketiedettä, vaan myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet”, julistavat Moshe Szyf ja Patrick O. McGowan artikkelissaan.

Szyf ja McGowan ennustelevat epigenetiikasta

yhteiskuntatieteiden ja biologisten tieteiden välistä siltaa, joka murentaa lopullisesti pohjan vanhalta ym-päristö–geenit -vastakkainasettelulta. Myös Andrew P. Feinberg arvioi jo vuonna 2008 artikkelissaan, että epi-genetiikan avulla voidaan selittää genomin ja ympäris-tön välistä suhdetta aivan uudella tavalla. Tutkija Mikko Taipale on samoilla linjoilla.

”Keskustelu geenien ja ympäristön suhteellisesta vai-kutuksesta ihmisen ominaisuuksiin ei näytä laantuvan. Ehkä epigenetiikka voisi tuoda tähän välillä hedelmät-tömään keskusteluun uudenlaisen näkökulman. Millä tavoin ympäristö voi vaikuttaa geenien toimintaan”, hän kysyy artikkelissaan.

Epigenetiikalla tarkoitetaan periytyviä muutoksia geenien toiminnassa ilman DNA:n emäsjärjestyksen muuttamista – ja näihin vaikuttaa ympäristö. Tutki-musten mukaan epigeneettisiä muutoksia aiheuttavat ainakin päihteiden käyttö, oppiminen, ruokavalio sekä varhaislapsuuden kokemukset.

Szyf ja McGowan toteavat, että etenkin lapsuuden sosiaalisella ympäristöllä on hyvin pitkäaikaisia epige-neettisiä vaikutuksia, jotka näkyvät yksilön fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä. Etenkin vanhemmilta saatu hoiva nousee rottakokein tehdyssä tutkimuksessa merkittävään rooliin. Tutkimusten valossa on erityisen merkittävää, kuinka paljon ja millaista hoivaa lapset saavat vanhemmiltaan. Kirjoittajat eivät vie analyysiään sinne saakka, mutta saadun hoivan määrään ja laatuun vaikuttavat suuresti perhepoliittiset ratkaisut esimer-

kiksi vanhempain etuisuuksista.Johannes Gräff ja Isabelle M. Mansuy ovat puoles-

taan havainneet, että epigeneettisillä mekanismeilla on suuri vaikutus tiedon tallentumiseen ja pitkäkestoiseen muistiin, joten ne linkittyvät myös koulutuspoliittisiin kysymyksiin.

Sanan alkuosa epi tulee kreikan kielen sanasta ja tar-koittaa päällä olevaa. Epigenetiikassa on kyse siitä, että DNA:n ”päällä” on jotakin, joka vaikuttaa geeneihin.

Epigeneettiset mekanismit aktivoivat tai passivoivat geenejä. Epigenomi on periytyvä ja tutkimusten mukaan ympäristöstä tulevat vaikutukset voivat muuttaa sitä. Eli hankitut ominaisuudetkin periytyvät. Tätä epigeneet-tistä periytymistä on joskus kutsuttu myös ”pehmeäksi periytymiseksi”. Ihminen ei olekaan vain geeniensä summa.

Lähteet:

Feinberg, A.P. 2008. Epigenetics at the Epicenter of Modern Medicine.

Journal of American Medical Association 299:11.

Gräff, J, Mansuy, I.M. 2008. Epigenetic codes in cognition and beha-

viour. Behavioural Brain reasearch .

McGowan, P.O., Szyf, M. 2010. The epigenetics of social adversity in

early life: Implications for mental health outcomes. Neurobiology of

Disease.

Kuivalainen, S. 2007. Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys.

Yhteiskuntapolitiikka 72.

Taipale, M. Epigenetiikka, geeninsäätely ja syöpä. Duodecim 122.

Uljas 5 | 21. 5. 2010 Uljas 5 | 21. 5. 2010

Ympäristö myrkyttää tai tekee luovaksi

Neurotieteissä on innostuttu tutkimaan myös tilojen vaikutusta ihmisten hyvin-vointiin. Sille havainnolle, että miellyttävässä ympäristössä on mukavaa, on myös neurotieteellistä näyttöä. Esimerkiksi Arkkitehtonisen neurotieteen akatemiaa

johtava professori John Zeisel on päätynyt tutkimuksissaan siihen, että muistiongelmais-ten potilaiden elämänlaatu paranee ensisijaisesti muilla keinoilla kuin lääkkeillä. Suuri merkitys on oikeanlaisella tilasuunnittelulla. Zeisel on soveltanut tutkimustuloksiaan myös terveiden ihmisen elinympäristöjen suunnitteluun.

Epigenetiikan myötä mukaan tulevat myös oikeudelliset kysymykset. Esimerkiksi myrkyllisten kemikaalien, päästöjen tai hyönteismyrkkyjen saastuttaman ympäristön on todettu aiheuttavan epigeneettisiä muutoksia. Usein juuri sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevat altistuvat ympäristömyrkyille.

”Epigeneettiset vaikutukset korostavat asuin- ja työolosuhteiden eriarvoistavuutta ja lisäävät niihin sukupolvet ylittävän ulottuvuuden”, Mark A. Rothstein, Yu Cai ja Gary E. Marchant toteavat epigenetiikan eettisiä seurauksia pohtivassa kirjoituksessaan.

Samaan aikaan luovuutta ruokkivien työympäristöjen kehittäminen on muodostunut kasvavaksi bisnekseksi. Esimerkiksi Rakennustieto julkaisi vastikään Maaretta Tukiai-sen teoksen Luova tila – Tulevaisuuden työpaikka, joka perustuu hänen kehittämäänsä Mood It™-konseptiin. Konsepti perustuu Tukiaisen mukaan siihen, että tunnelma on avain tilan psykologisiin vaikutuksiin ja luovuuden vapauttamiseen.

”Hyvässä tilassa tunnelma on kohdallaan ja ihmiset kuulevat, keitä he pohjimmiltaan ovat. Hyvä tila ei huuda eikä julista, vaan antaa eleettömästi ja hiljaa tukensa sille, mitä ihmiset tuossa tilassa kulloinkin tekevät”, Tukiainen kiteyttää.

Lähteet:

Rothstein, M.A., Cai, Y., Marchant, G.E. 2009. Ethical implications of epigenetics reasearch. Nature, huhtikuu.

Tukiainen, M. 2010. Luova tila – Tulevaisuuden työpaikka. Rakennustieto. Helsinki.

Kainalo | Ympäristötekijän paluu

Puh. (017) 192 4021 myynti.vesileppis@holidayclubhotels.fi www.holidayclubhotels.fi

Hinnat ovat S-ryhmän asiakas omis ta jille suunnattuja alkaen -hintoja vapaa-ajan mat-kustukseen maksettaessa käteisellä tai henkilökohtaisella maksukortilla, muille hin-toihin lisätään 9 €/huone/vrk. Tarkista hinta varausta tehdessäsi. Varmista paketin voimassaolo sekä saatavuus aina varauksen yhteydessä.

Lapset uimaan, isi hiihtämään, äiti kauneushoitoon. Tai koko perhe pelaamaan curlingia ja sen jälkeen yhdessä uimaan. Lataa perhe tai ystäväpiiri energialla kesäkauteen Holiday Club Vesileppiksessä!

Hemmottelemme asiakasomistajaa:Tällä etusetelillä majoitustarjous 36,50 €/hlö/vrk.

Sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, Hyvän Olon aamiaisen, kylpylän, hiihtoareenan ja kuntosalin vapaan käytön. Lapset lisävuoteen hinnalla. Lisävuode 10,-/lapsi/vrk. Etuseteli voimassa elokuun 2010 loppuun.Huoneita rajoitettu määrä.

2� 2�

Novelli

NocturneVoitto!

Uljaan kirjoituskilpailun voittoon kiri Atte Komonen novellillaan Nocturne. Teksti vakuutti raadin kauniilla haikeudellaan ja herkkävireisellä ja niukalla esitystavallaan.

Yliassistenttina luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan metsätieteiden osastolla toimiva Komonen kertoo, ettei hä-nen tapanaan ole kirjoitella pöytälaatikkoon.

”Huomatessani tällaisia kirjoituskilpailuja herkistyn aina kirjoittamaan. Ennen tätä en ole voittanut ainuttakaan kisaa, joten tämä on tosi positiivista”, Komonen naurahtaa.

”Istuin Jokelassa ja huomasin Uljaasta kilpailun. Aloin miettiä, olisiko minulla mitään tähän. Kirjoitukseni teemasta minulla on ollut paperilla huomattavasti pitempi luonnos jo pitkään. Nyt kiteytin sen tähän kisaan sopivaksi.”

Kisan voitosta pääsee iloitsemaan Komosen lisäksi myös hänen tyttärensä, jonka Komonen aikoo viedä kokemaan Ilosaarirockin ensimmäistä kertaa.

”Ilosaarirockia kohtaan minulla ei ole erityi-siä odotuksia, mutta siellä on joka vuosi paljon hyviä bändejä. Eniten kiinnostavat pienemmät bändit.”

Uljas järjesti kirjoituskilpailun yhteistyössä Ilosaarirockia järjestävien Joensuun pop-muusikoiden kanssa. Kilpailuun osallistuneet novellit julkaistaan Uljaan nettisivuilla. Pasi Huttunen

Voittajakuva on otos Ghanasta Kumasin rautatiease-malta, joka on täyttynyt asukkaista sen jälkeen, kun juna lakkasi kulkemasta sinne.

”Britit rakensivat ensimmäisen rautatien Ghanaan vuonna 1925, mutta rautatie Kumasiin ei ole ollut käytössä aikoihin, joten asutus on vallannut juna-ase-man. Kuvassa ihmiset hoitavat jokapäiväisiä aamutoi-miaan”, Laakko kuvailee teostaan.

Parasta kuvaa äänestettäessä äänen lisäksi pyydet-tiin äänestäneiltä kommenttia, miksi juuri se kuva on paras. Kuvaa olikin tulkittu laidasta laitaan.

Erään kommentin mukaan kuvassa näyttäytyy kuvaava esimerkki valtion heikkoudesta ja kansainvä-lisen yhteisön muistista. Toisen kommentin mukaan kuva heijastaa hyvin köyhyyden ja hallitsemattoman kaupungistumisen ongelmia kehittyvissä maissa.

Toisessa äärilaidassa ovat kommentit, joissa ihastellaan kuinka täydellinen elämänlaatu kuvassa on. Erään kommentin mukaan kuva muistuttaa meitä siitä, että ihminen voi pärjätä paljon vähemmälläkin, mihin olemme tottuneet. Yhden äänen kuva oli saa-nut yksinkertaisesti olemalla ”hauska”.

Ehkä kokonaisuuden voi kiteyttää parhaiten vielä yhdellä annetuista kommenteista:

”Se, että ihmiset asuvat ”rautatiellä” on veikeää, mutta todellisuudessa surullista.”

Kilpailuun osallistuneista kuvista valikoitiin parhaimmisto näyttelyyn, joka oli esillä Itä-Suomen yliopiston kampuksilla ja Joensuussa järjestetyssä tiedetapahtumassa SciFestissä. Näyttelyssä olleista kuvista katselijat saivat äänestää suosikkiaan.

Voittajakuva haastoi erilaisiin tulkintoihin

La 5.6.LAKKIAISBILEETVAPAA PÄÄSY KLO 21-22

opiskelija-kortilla

Norm. hinta 3,50 €, Voimassa 1.5.- 30.6.2010 Kuo pion Memphisissä.

Lasi kuohu­viiniä10 cl, 11 %

Minna Canthin katu 16, Kuopio,puh. (017) 192 2181

Avoinna: ma-to 12-23, pe-la 12-01, su 13-20

Maaherrankatu 5, Kuopio • puh. (017) 192 2000 • www.puikkari.fi • www.peeassaravintolat.fi

La 19.6.UNIIKKI klo 19 - 22 -S-klo 22 K-18

Pe 18. - La 19.6.DANCE BEAT-KATUTANSSI klo 19 - 22 Pe Skabat / La showcase -S-klo 22  K-18Dj Mercy One a.k.a. Olli, Dj Tibbz

LIPUT: Perjantain lippu on myös lauantain lippu!5 € alle 18v, 8 € aikuiset Ennakkomyynti: www.lippu.fi, ravintola Memphis, Fressi

Kuopion kampuksella opiskeleva Maria Laakko selviytyi voittajaksi ISYY:n kehy-kerhon valokuvakilpailussa Saman aurin-gon alla. Uljas ei tavoittanut tällä hetkellä Ghanassa olevaa voittajaa haastateltavaksi. - Pasi Huttunen, teksti

” It reflects the major problems concerning poverty and overgrowth of the cities in urbanizing and developing countries!

”Yksi kuva on vanginnut paljon elämää.

Palkintolipuilla tyttären kanssa Rokkiin

Joutsenet ovat palanneet. Ne lipuvat kuin kultahäämatkalla Champs Élysées’tä laahustavat vanhukset. Jakavat toisilleen sanattomia hipaisuja. Ja kasaavat kaisloista tulevaisuuttaan samalle paikalle kuin aina ennenkin.

Pieni merenneito, mies ajattelee katsellessaan naista kivellä. Naisen vaalea iho hohtaa timanttina tummaa vedenpintaa vasten. Harmaat hiukset kiertyvät olkapään yli rintojen päälle.

Joutsen törähtää. Nainen hätkähtää ja laskeutuu veteen. Hän ui rauhallisesti rantaan, nousee laiturille ja kietoutuu pyyhkeeseen. Hän vilkaisee vastarannalle ja häviää rantalepikkoon.

Mies laskee kiikarinsa ja tuijottaa lepikosta nousevaa savukiehku-raa. Cygnus cygnus, hän kirjoittaa vihkoonsa.

Aina joskus nainen oli kaivannut rinnalleen miestä, joka olisi jakanut kevään ensimmäiset vuokot, tauot ahon laidalla, hiljalleen maatuvan ruskan ja talvi-illan sinen.

Mutta nainen tiesi, että niin ei olisi voinut olla. Ei silloin, ei myö-hemmin, ei koskaan.

Kiuas humisee hiljaa. Joutsenet valkoisina täplinä selällä. Kyyne-leet sekoittuvat hikikarpaloihin, ja hän nuolaisee suolaista.

Nainen nousee lauteilta, saippuoi itsensä ja pujahtaa ulos laituril-le. Hän ui kivelle ja viivähtää siinä hetken. Verkkaisesti hän laskeutuu veteen, ui rantaan ja kietoutuu pyyhkeeseen.

Mies luulee, että hän ei huomannut.

Veneen voisi tyrkätä vesille viikonloppuna, tai sitten viikolla, mies tuumii.

Mies liukastelee ylös mökille ja vilkaisee vielä olkansa yli vasta-rannalle. Hän laittaa kiikarit naulaan, potkii saappaat nurkkaan ja seisoo hetken paikallaan.

Kaitafilmi juoksuttaa nuoruutta valkoisella seinällä. Tyttö nauraa ja juoksee karkuun. Kaatuu ja yrittää piiloutua pyyhkeeseen.

Kamera tulee kiinni kasvoihin. Hiekkaa, puita, hiuksia. Kuva sinkoilee sinne tänne, rauhoittuu yhtäkkiä ja tallentaa viimeiset minuutit aavaa ulappaa.

Portailla nainen aistii hetken kevättä ennen kuin sulkee oven. Joutsenet lipuvat niemen taa.

Hän istuutuu pöydän ääreen ja hypistelee kellastunutta kir-jekuorta. Rakeinen kuva ylioppilaista. Poika hymyilee ylärivissä vasemmalla.

Kirjeen hän rypistää lukematta, vaikka lähettämättä jääneet sanat lämmittäisivätkin.

Nainen nostaa neulan viimeisen kappaleen kohdalle. Hetken ko-vaäänisistä kuuluu pelkkää rahinaa. Hän kävelee makuuhuoneeseen ja lukitsee oven.

Nainen paneutuu pitkäkseen sängylle ja kuuntelee, kuinka Frédéric Chopinin Nocturne Eb major Op. 9/2 luikertelee oven läpi vaimeana ja täyttää huoneen vaivihkaa.

Kaksi pamahdusta. Mies hätkähtää ajatuksistaan. Hän nappaa takkinsa ja juoksee ulos. Käsi ei suostu menemään hihaan ja hän viskaa takin kuraan. Märät oksat iskevät kasvoihin ja kivi raapaisee polvea, kun mies kiiruhtaa liukastellen polkua pitkin.

Hän ryntää koputtamatta sisään.Levysoittimen neula pyörii paikallaan ja mies nostaa sen pois.Hiljaisuus.Hän kävelee makuuhuoneen ovelle ja painaa kahvaa varovasti.Sateen ropina.Mies menee kirjoituspöydän luokse ja avaa rypistetyn kirjeen.Elokuussa 1960Rakas Jorma…

Mies tuijottaa kuvajaistaan ikkunassa. Yksinäinen joutsen tulee esiin niemen takaa. Se kääntää päänsä ja katsoo hetken kohti. Sitten se juoksee veden pinnalla, nousee siivilleen ja kaartaa pois.

Atte Komonen

Yliassistenttina metsätieteiden osastolla Joen-suussa työskentelevän Atte Komosen kirjalliset lahjat tekivät vaikutuksen Uljaan raatiin.

Nocturne on haikea novelli naisesta, joka on kieltäytynyt rakkaudesta ja elää erakon tavoin luonnon keskellä. Naista tarkkailee etäämpää mies, naisen nuoruudenrakastettu. Miehen ja naisen yhteiseen menneisyyteen viitataan vanhan kirjeen ja kaitafilmin kautta. Novellin erityisenä ansiona voidaan mainita niukka ja herkkävireinen esitystapa. Novelli tavoittaa pienten vihjeiden avulla henkilöiden tunteet ja elämäntilanteen. Se ei kuitenkaan ryhdy selittämään niiden syitä, vaan jättää lukijan tulkinnoille paljon tilaa.

Novellin kuvakieli on rikasta ja paikoin

varsin omintakeista: ”kaitafilmi juoksuttaa nuoruutta valkoisella seinällä”. Joutsenet ja Chopinin Nocturne saavat symbolin ase-man. Kaksi aikatasoa on rakennettu novellin suppeuteen nähden hyvin hallitusti. Luonto on novellissa esillä monitasoisesti: miljöönä, ih-misen vertauskuvallisena pakopaikkana, osana kuvakieltä. Nocturne on hallittu kokonaisuus ja siinä käytetään taidokkaasti hyväksi kaunokir-jallisuuden ilmaisumahdollisuuksia.

Novelli on kaunokirjallisilta ansioiltaan neljästä kilpailutekstistä ehdottomasti korkea-tasoisin.

Joensuun kampustoimisto 17.6. asti normaalisti 18.6. - 1.8.2010 suljettu 2.8. alkaen: Ma - to 11.00 - 16.00 Kuopion kampustoimisto 18.6. asti normaalisti 19.6. - 1.8.2010 suljettu 2.8. alkaen: Ma 12- 15, ti ja to 9-15 ja pe 9-12 keskiviikkoisin suljettu

Savonlinnan kampustoimisto 31.5.2010 asti normaalisti 1.6.-3.8. suljettu 4.8. alkaen: Ma-to 10-14 ja pe 10-13 Ylioppilaskunnan kioski Kuopiossa Canthialla 17.5. - 24.6.2010 MA - TO 9:00 - 11:30 ja 12:00 - 15:30 PE 9:00 - 11:30 ja 12:00 - 14:00 KIOSKI KIINNI 25.6. - 31.7.2010 Lisätietoja löydät www.isyy.fi

Raadin jäsenenä olleen kirjallisuuden lehtori Elina Armisen arvio Komosen novellista:

Kesäaukioloajat

2� 2�Uljas 5 | 21. 5. 2010Uljas 5 | 21. 5. 2010

18.-20.6.2010

seinäjoki, fi nland

Liput alk.ennakko/porttihinta

3 päivää 110e 115e

2 päivää (pe-la) 85e 88e

2 päivää (la-su) 88e 90e

1 päivä (pe tai la) 65e 69e

1 päivä (su) 70e 75e

Liput ja lisätiedot osoitteesta

www.provinssirock.fi

Rammstein(GER)

Cypress Hill (US)

Bullet for My Valentine (UK)

30 Seconds to Mars (US)

Wolfmother (AUS)

1 päivä (pe tai la) 65e 69e

1 päivä (su) 70e 75e

Liput ja lisätiedot osoitteesta

www.provinssirock.fi Liput ja lisätiedot osoitteesta

www.provinssirock.fi Liput ja lisätiedot osoitteesta

land

(GER)

Bullet for My ValentineBullet for My Valentine40-vuotisjuhlakarnevaalit!

40-vuotisjuhlakarnevaalit!

Anssi Ylirönni | Matias

Debatti

Itä-Suo

men

yliop

pilasleh

ti

Sivun 19 visai-lun oikea rivi: 12XXX. Onnea voittajille!

Ylioppilaiden tervey-denhoitosäätiöllä menee hyvin, vaikka kampuksilla kuulee

helposti eriäviä mielipiteitä. Toukokuun alussa pidetyn sää-tiön kevätkokouksen sanoma oli hyvin selkeä ja positiivinen; säätiö on omaksunut uuden mottonsa ”Opiskelijan parem-paa terveyttä” ja toteuttaa sitä tehokkaasti.

Viime syksynä aloitettu sähköinen terveyskysely on ollut suoranainen menestys, vaikka se on saanut osakseen kovaakin kritiikkiä ihmiskon-taktin puutteesta ja hoidon unohtamisesta. Kun aiemmin alustavalla terveystarkastuksel-la kävi keskimäärin 33% uusista opiskelijoista, on vasta syksyllä lanseerattu kysely tavoittanut ensimmäisenä vuonna jopa 55% fukseista. Näiden numeroiden takaa löytyy kyselyn hyöty ja tehokkuus: sähköisen kyselyn perusteella kutsuttiin 37% vastaajista tarkempaan tapaa-miseen sairaanhoitajan kanssa.

Uudistuksella säästetään hoitajien resursseja ja saadaan ensimmäisestäkin käynnistä YTHS:llä tehokas hoitokerta. Ja kun asiakkailta, eli meiltä opiskelijoilta, kysyttiin asiakas-tyytyväisyyskyselyssä hoitoko-kemustyytyväisyyttä ilmoittaa huima 84.7 % vastaajista yleisarvosanaksi kiitettävän tai erinomaisen. YTHS menestyy kaikilla asiakas tyytyväisyys indikaattoreilla erinomaisesti.

Koska YTHS:n rahoitus on lähes kokonaan sidottu opiskelijamääriin, joihin toissa keväinen maisteritulva, sekä pienentyvät ikäluokat väistä-mättä vaikuttavat, on YTHS joutunut tekemään sopeut-tamistoimintoja henkilöstön suhteen. Silti yhdelläkään 16 toimipaikkakunnasta tai 8 ostopalvelukunnassa ei ole ylitetty hoitotakuun rajoja. Me UEF:n opiskelijat olemme tässä erityisen onnekkaita, sillä jonotusaikamme ovat maan lyhimpien joukossa. YTHS on lisäksi selkeästi parempi kuin

julkisen terveydenhuollon tarjoamat hoitopalvelut.

Opiskelijan näkökulmasta YTHS:n toiminnassa on kuiten-kin paljon puutteita mielenter-veyspalveluissa, hoitoaikojen perumisessa ja englanninkie-listen palveluiden saamisessa. Näihin ongelmiin säätiö pyrkii vastaamaan uudistamalla säh-köisiä palveluita, tutkimustyötä kehittämällä ja kouluttamalla henkilökuntaa.

YTHS on suuressa mur-roksessa, sillä luultavasti ensi hallituskaudella tulee YTHS:n vastuu laajenemaan myös ammattikorkeakoululaisten terveyden huoltopalveluiden järjestämiseksi. Tämä on suuri muutos, joka ei saa heiken-tää yliopisto-opiskelijoiden palvelun laatua tai tehokkuutta. Opiskelijoiden viesti päättäjil-le on, että mikäli he haluavat jaksavia nuoria työelämään, kannattaa huolehtia siitä että voivat hyvin.

Lisää tietoa löydät osoittees-sa www.yths.fi

Havaintoja

YTHS – opiskelijan teho-osasto

30 31Uljas 5 | 21. 5. 2010Uljas 5 | 21. 5. 2010