Itä-Suomen ylioppilaslehti

2014

8

Krakalähtee

ISYY:n hallitus vuodelle 2015 valitaan pian. Puheenjohtajan povaillaan tulevan Kuopiosta >> 8-9Ylioppilaskunta vastustaa ankarasti opiskelijoille asetettavia lukukausimaksuja >>10-11

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Patrik Eronen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaPasi Huttunen

Alku ” Pelko on uusi seksi.Talvi

Ilmaista arvoa

Pääkirjoitus | Uljas linja

Uusi akateeminen rehtori Jaakko Puhakka on kotoisin Enosta Joensuun seudulta. Sellutehtaan rakentaminen Uimaharjuun sai kiinnostumaan luonnontieteistä.

Osalle ihmisistä Suomen talvinen pimeys aiheuttaa psyykkisia ja jopa fyysisiä oireita. Toisaalta pimeys on luova tila, josta voi nauttia.

Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok.) tahtoo opiskelijat nopeammin töihin opintotukea rajaamalla. SYL:n puheenjoh-taja Piia Kuosmasen mukaan hallituksen ratkaisu ei toimi.

Kulttuurikerho Kulttis heräsi eloon Joensuun kampuksella. Tarkoitus on järjestää opiskelijoille sellaista kulttuuritoimintaa, joka muuten jäisi toteuttamatta.

Virolaisen lääkärin mukaan suomalaisten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota terveydenhoitojärjestelmänsä vahvuuksiin. Lääkeintoilua hän kritisoi.

Samalla kun maailman huomio on kiinnittynyt Venäjän ja lännen riitelyyn, kasvattaa Kiina taloudellista mahtiaan ympäri maailman. Kiinan kielen osaamisen merkitys kasvaa ja UEF:ssa sitä opettaa Aximu Palidanmu

4-5 16-17

10-11

6-7

20-21

18-19

Sisällys | <3

Humoro nigra | Väistyvä hallitus vastusti hyväillä, vaikka vauhti syvällistä. Uljas toimii, kun vielä voi. Väistyvä hallitus anagrammei-na. Kiitos internet! Lisätietoa aiheesta: www.arrak.fi/fi/ag

Ihmisoikeuksien päivän tapahtuma on osa kansainvälistä Kirjeitä vapaudelle -kampanjaa. Kampanjassa lähetetään

miljoonia viestejä vapauden puolesta. Lähetä omasi:

Miten minä voin muuttaa maailmaa? Tule kuulemaan mahdollisuuksista tehdä käytännön ihmisoikeustyötä

Kuopiossa ja osallistumaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin maailmanlaajuiseen vetoomustempaukseen.

Vetoomustempauksessa kirjoitamme kirjeitä ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille viranomaisille ja

solidaarisuusviestejä vaarassa oleville ihmisille.

Tapahtuman järjestää Amnestyn Kuopion paikallisryhmä

Esiintyjänä

AnnA SIpIlän lApSI

Järjestää: Amnestyn Kuopion paikallisryhmä, yhteistyössä King´s Crown

Ihmisoikeuksien päivän tapahtuma

KUOpIO, KInG’S CROWn 10.12.2014

Klo 19 - 22. Vapaa pääsy.

amnesty.fi/kirjeitavapaudelle @Pet-ri2020: War on

Hallituksen esitys lukukau-simaksuista EU- ja ETA -maiden ulkopuolisille on lausuntokierroksella. Asiaa käsitellään eduskun-

nassa joulukuussa. Vaikka lukukausimak-sujen käyttöönotosta talousliiton ulko-puolisille ei keskustella nyt ensimmäistä kertaa, on talouskriisi tuonut painoarvoa maksujen puolesta puhuvien ajatuksille.

Opiskelijajärjestöt vastustavat mak-suja taipumatta. SYL ja SAMOK, kera muiden opiskelijajärjestöjen, syyllistävät kannanotossaan nykyhallitusta sumentu-neesta järjestä ja ideologisesta haihatte-lusta.

“Maksuideologinen haihattelu su-mentaa ministeriössä nyt järjen faktoilta. Lukukausimaksuilla ei tule rahaa. Sen sijaan kansainvälisten opiskelijoiden kulutuksesta syntyvästä kansantalou-dellisesta hyödystä menetetään leijonan osa”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat ilmaisivat kantansa.

Mitkä nämä sumentuneet faktat sitten ovat?

Suomessa opiskelee 20 000 ulkomaa-laista opiskelijaa. Eniten heitä on Venä-jältä, Kiinasta, Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Virosta, Pakistanista, Intiasta, Saksasta ja Bangladeshista. Vuosituhan-nen alussa ulkomaalaisia opiskelijoita oli noin 6000.

Ruotsin ottaessa käyttöön lukukausi-maksut EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä putosi noin 80 prosenttia. Tanskassa opiskelijamäärät romahtivat niin ikään, eivätkä ole nous-seet entiselleen seitsemässä vuodessa.

Noin puolet kansainvälisistä opiskeli-joista työllistyy Suomeen vuoden sisällä valmistumisestaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan työuransa alkupuolella maahan saapuva tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron hyödyn työllistyessään.

Suomalaisen kouluttaminen ylioppi-laaksi maksaa noin 88 000 euroa. Näin ollen yhden suomalaisen ylioppilaan hinnalla saadaan kuusi kansainvälistä maisteria, kun peruskoulutus on suoritet-tu opiskelijan kotimaassa.

Myöskään porttiteoria ei ole ihan tuulesta temmattu. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maksut saattavat olla alkusoitto kaikille asetettavista maksuis-ta. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa puhutaan jo nyt, että yksi vaihtoehto olisi kaikille asetettavat lukukausimaksut vieraskielisissä koulutusohjelmissa.

Jarkko Kumpulainen

”Mitkä nämä sumentuneet faktat sitten ovat?

2 3Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Tampereen teknillisen yliopiston ym-päristöbiotekniikan professori Jaakko Puhakka aloittaa vuoden 2015 alussa akateemisena rehtorina Itä-Suomen yliopistossa.

Yliopistojen yhdistyminen oli Pu-hakan mielestä vahva osoitus tahdosta kehittyä, joten päätös akateemiseksi rehtoriksi hakemiseen oli helppo tehdä. Lisäksi yliopiston arvot ovat hänestä kohdallaan.

Puhakka toimii rehtorina aloittavan Jukka Mönkkösen työparina viiden vuoden ajan.

”Näkemyksemme yliopistomaailman kehittämistarpeista ovat hyvin saman-suuntaisia. Toisiamme täydentävät taustat luovat mielestäni erinomaiset edellytykset rakentavalle yhteistyölle. Meiltä odotetaan käytäntöön vietävissä olevia ratkaisuja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin, elinympäristön ja luon-

nonvarojen riittävyyden haasteisiin”, Puhakka sanoo.

Hän on kotoisin Enon Louhiojalta ja arvelee sieltä lähtevillä kokemuksilla olleen vaikutusta myöhempiin uravalin-toihin.

”Yksi lapsuusajoilta elävänä säilynyt muisto on sellutehtaan rakentaminen Uimaharjuun, katiskoilla käynnit Pielis-joella sekä saaliin haju ja maku. Joensuun lyseossa lukion hyvät opettajat saivat minut kiinnostumaan myös luonnontie-teistä. Kansainvälinen kokemus ja tieteel-linen työ ovat pitkälti tehneet minusta sen mitä olen.”

Yliopiston strategiaan kirjatut tavoit-teet ovat Puhakasta haastavia, mutta realistisia. Akateemisena rehtorina hän haluaa luoda edellytyksiä näiden tavoit-teiden toteutukselle.

”Keinot tavoitteiden saavuttamiseen ovat kansainvälistyminen entisestään,

monialayliopistossa jo olevan osaamisen jalostaminen monitieteisiksi ratkaisuiksi niin tutkimuksessa kuin opetuksessa, sekä vuorovaikutuksen merkittävä lisääminen elinkeinoelämän kanssa”, Puhakka toteaa.

Gallup

Onko pimeydessä mitään ?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Suvi Vähätalo, Heidi Hänninen & Anne-Mari Tenhu

Iiris TannerKotitaloudenopettaja, 2.vsk.

- Pimeällä on hyvä käydä lenkillä, siihen saa enemmän fiilistä ja ilmakin on näin alkutalvesta todella raikasta. Kukaan ei edes näe, millaiset verkkarit vetää jalkaansa!

Ella AlanenLuokanopettaja, 2.vsk.

- Näin pimeällä kynttilöistä saatavalla valolla on oma tunnelmansa, jota ei kesäisin saa.

KuopioKaisa KyttäFarmasia, 4.vsk.

- Pimeyteen ei näe, joten ei voi tietää mitä siellä on. On tosi kiva, että Suomes-sa vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös valon määrässä. Kun ulkona on pimeää, voi käpertyä peittoon ja juoda teetä.

Ville MolariKauppatieteet, 1.vsk.

- Pimeys voi tuoda tietynlaista alakuloi-suutta ja väsymystä, mutta minuun sillä ei ole vaikutusta. Kynttilöillä voi luoda iltaisin tunnelmaa.

Hyvä vai paha pimeys?

UEF urut | Kenen kanssa leikitään?

”Joissakin tilanteissa Facebook on ollut hyvä, mutta Moodlesta voi olla hyötyä yleisemmin.

Piia MutkaBiologia, 5.vsk.

- Pimeys masentaa. Pimeys on virhe.

Jutta AsialaKasvatustiede, 2.vsk.

- Pimeydessä on hyvää kun voi käyttää kynttilöitä.

Filosofian tohtori (mikrobiologia) 1990 ja dosentti 1991 Helsingin yliopistossa.

Työskennellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) eri tehtävissä vuodesta 1983 lähtien.

TTY:n bio- ja ympäristötekniikan laitosjohtaja 1998–2007, kemian ja biotekniikan laitoksen johtaja 2008–2013.

TTY:n luonnontieteiden tiedekunnan varadekaani 2011–2013.

TTY:n tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaava vararehtori 1.1.2014 alkaen.

Julkaisutoiminta (Web of Science, ResearcherID: G-4220-2014): 207 julkaisua, 3050 viitta-usta, H-indeksi 29. Ohjannut 24 väitöstyötä ja yli 130 diplomityötä.

Jaakko Puhakka

UEF:n kansainvälistyttävä lisää

Enosta kotoisin oleva Jaakko Puhakka palaa nuoruutensa maisemiin kehittämään Itä-Suomea akateemisena rehtorina. - Jussi Turunen, teksti & Kai Jokela, kuva

”Meiltä odotetaan käytännön ratkaisuja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointiin.

Jaakko Puhakan mielestä Suomen menestymisen edellytyksiä ei mitata maistereiden ja tohtoreiden prosenttiosuuksilla väestöstä vaan sillä, mitä he osaavat. Puhakka siirtyy Tampereen teknillisen yliopiston käytäviltä UEF:n rehtoriksi vuodenvaihteen jälkeen.

1Uutinen #

Opiskelumateriaalit ovat siirtymässä hyvää vauhtia verkkoon, mutta poikkeuksia löytyy myös. Pikainen kysely laitosten amanuenssien ja ope-tushenkilöstön kesken osoittaa, että sähköisiin oppimisympäristöihin suhtaudutaan yleensä otta-en positiivisesti. Systemaattisen teologian lehtori Esko Ryökäs on esimerkki ennakkoluulottomasta suhtautumisesta erilaisiin opetusvälineisiin.

”Joissakin tilanteissa Facebook on ollut hyvä, mutta Moodlesta voi olla hyötyä yleisemmin.”

Suhtautuminen sähköiseen oppimiseen kui-tenkin vaihtelee laitoksittain. Yleinen tuntuma on, että nuorempi polvi opettajista on ottanut säh-köiset välineet omakseen. Kauppatieteiden laitos on yksi edelläkävijöistä, jonka kursseilla Mood-lealustojen tarjoamia ominaisuuksia käytetään monipuolisesti hyväksi. Sen sijaan humanistisissa aineissa anonyymin opiskelijalähteen mukaan on toisinaan pidetty isoja puheita ”Moodlen saatanal-lisuudesta.”

Aiemmin maksullisiin prujuihin on voinut törmätä esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen

laitoksella Kuopiossa, mutta käytännöstä on luovuttu jo vuosia sitten. Kemian kursseilla paperi pitää yhä paikkansa laboratorio-opetuksessa, mutta materiaalit ovat opiskelijalle maksuttomia. Maksullisilta monisteilta ei pääse kuitenkaan täysin välttymään opintouran aikana edelleen-kään. Pedagogisiin opintoihin kuuluvan Opetus-hallinnon kurssimateriaali rokottaa opiskelijan lompakkoa kymmenellä eurolla. Matematiikassa ja fysiikassa monisteita on tarjolla myös aine-järjestöltä ostamalla, vaikkakin materiaalit ovat enenevissä määrin siirtymässä Moodleen. Perässä hiihtävät kielikurssit, joille maksulliset monisteet ovat tyypillisiä.

Opettajalle yhden mustavalkosivun tulostami-nen maksaa kymmenen senttiä. Isompia määriä Kopijyvältä tilattaessa yhdelle mustavalkosivulle jää hintaa kaksi senttiä. Opiskelijan on siis syytä olla tarkkana, että rahoilleen saa vastinetta.

Saila Rönkkö

Joko eroon monisteista ?

Törmäyskurssille joutuneet tutkimus- ja rahoi-tusintressit kolisevat keskustelussa Itä-Suomen yliopiston Venäjä-yhteistyöstä. Yhteiskuntatie-teiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Harri Siiskonen tyrmää farmasian laitoksen yli-opistotutkija Markus Storvikin vaatimukset siitä, että yliopiston tulisi kääntää katseensa Venäjältä pohjoismaiseen yhteistyöhön.

”Tärkeä Venäjä-tutkimuksen peruste on rele-vantin tutkimustiedon tuottaminen poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tarpeisiin. Sivuutan tässä kaikkien tiedossa olevat päivänpolitiikan tarpeet ja nostan esille kilpajuoksun arktiselle alu-eelle, jonka tärkeyden myös Suomen Akatemia on huomioinut erillisen arktisen tutkimusohjelman muodossa”, Siiskonen paaluttaa.

”Jos mielii menestyä arktisen alueen resurssien kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa, ei

sovi ylenkatsoa yhteistyötä venäläisten tutkijoi-den eikä instituutioiden kanssa”, hän jatkaa.

Storvik ihmetteli lokakuun alkupuolella jul-kaistussa kirjoituksessaan Itä-Suomen yliopiston vähäistä kiinnostusta pohjoismaiseen yhteistyö-hön.

”Olen pitkään ihmetellyt intoa, jolla Itä-Suo-messa tehdään yhteistyötä nimenomaan Venä-jällä sijaitsevien laitosten kanssa. Tämä on outoa muualta Suomesta katsoen, hieman jopa herättää ihmetystä”, Storvik totesi.

Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen totesi Uljaalle huhtikuussa, ettei sota Ukrainassa vaikuta yliopiston toimintaan tai yhteistyöhön venäläista-hojen kanssa.

Pasi Huttunen

Dekaani: kilpajuoksu Arktikselle puoltaa Venäjä-yhteistyötä

Matias Vainio on valittu Opiskelijoiden liikunta-liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2015 liiton liitto-kokouksessa 14. marraskuuta. Tällä hetkellä Vainio toimii ISYY:n hallituksessa vapaa-ajanvastaavana ja hoitaa muun muassa liikunta-asioita. Hän opis-kelee historiaa Joensuun kampuksella.

”Tuleva vuosi on merkittävä OLL:lle eduskun-tavaalien ja muuttuvan jäsenrakenteen vuoksi. Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään opiskelijaliikunnan tulevaisuutta ja OLL:n tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa päättäjiin”, Vainio toteaa.

Vainion lisäksi OLL:n hallituksessa vuonna 2015 toimivat varapuheenjohtajat Teemu Palkki Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja Ben-nie Wardi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta sekä hallituksen jäsen Pekka Petäkoski Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta.

Opiskelijoiden liikuntaliitto on korkeakoulu- ja opiskelijaliikunnan edunvalvonta- ja palvelujär-jestö.

Pasi Huttunen

Matias Vainio OLL:n puheenjohtajaksi

4 5Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Hallitus esittää eduskunnalle opintotu-en rajaamista yhteen samanarvoiseen tutkintoon. Jos lakiehdotus hyväk-sytään eduskunnassa, myönnetään elokuusta 2015 lähtien opintotukea vain yhteen kandidaatin tutkintoon ja yhteen maisterin tutkintoon tai yhteen ammattikorkeakoulututkintoon.

Vierailullaan Joensuussa pääminis-teri Alexander Stubb kertoi lakimuu-toksen päämääristä.

”Haetaan mahdollisimman jousta-vaa ratkaisua ja yritetään saada ihmiset työelämään mahdollisimman aikaisin, nauttimaan siitä työelämästä ja pysy-mään työssä mahdollisimman kauan,” pääministeri sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL uskoo, että lakimuutoksen astuttua voi-maan on työelämän muutoksiin entistä hankalampaa sopeutua. Hallituksen esi-tyksessä opiskelun perustellaan olevan edelleen mahdollista valtion tuella, jos suoritettu tutkinto ei avaakaan työelä-män ovia. Jäljelle jääneitä tukikuukausia voi käyttää tutkinnon täydentämiseen ja opiskelu aikuisopiskelu- tai työttö-myysturvatuella on mahdollista. SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen ei näe tämän olevan ratkaisu.

”Eihän ongelman voi ajatella pois-tuvan sillä, että opiskelijoita siirretään tukimuodosta toiseen, ” Kuosmanen kommentoi.

Hallitus pyrkii uudistamaan opintotukijärjestelmää selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Tukea toiseen samantasoiseen tutkintoon ei uudistuksen jälkeen tule saamaan vaikka ensimmäiseen tutkintoon ei opintotukea nostaisi.

”Uudistuksen myötä ei olisi miten-kään relevanttia se, kuinka paljon olet opintotukea käyttänyt tai oletko käyttä-

nyt sitä yhtään, ” Kuosmanen kertoo.Pääministeri ymmärtää opintotuki-

järjestelmien muutoksen aiheuttaman vastustuksen.

”Muutokset kaikkiin opintojärjestel-miin järkyttävät aina pikkasen”, Stubb sanoo.

Hallituksen esityksessä on arvioitu uudistuksen myötä toista tutkintoa opiskelevien määrän laskevan neljästä tuhannesta reiluun tuhanteen opiskeli-jaan. Tästä valtiolle arvioidaan kertyvän säästöä opintotukimenoissa vuoteen 2019 mennessä noin 10,5 miljoonaa euroa.

Hallitus toivoo muutoksen vapaut-tavan paikkoja uusille opiskelijoille alanvaihtajien siirtyessä mielekkääm-piin opintoihin erillisvalinnan kautta. Kuosmasen mukaan hallitus yliarvioi opinto-oikeuden vaihtamisen helppo-utta. Mitä suurempi siirtymä opinto-alasta toiseen on, sitä todennäköisem-pää ovat siirtymäopinnot ja tätä myötä opintoajan venyminen. Opintojen hyväksilukemisen käytännöt vaihtele-vat paljon eri oppilaitoksissa.

”Tervetullut muutos opinto-oikeuden siirtämiseen olisi se, että se toimisi”, Kuosmanen hymähtää.

Kampus

Punavihreää sananjulistusta

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va H

eidi H

änn

inen

, teksti & ku

va

Joulu tulee

JOENSUU Räpartisti Paleface sanaili poliittisia näkemyksiään Kerubin salissa suorasanaiseen tapaansa 8. marraskuuta. Aggres-siivinen punavihreä sanoma veti paikalle tiedostavampaa puolta joensuulaisesta väestä ikään katsomatta. Välispiikeissään artisti kertoi vanhemman rouvan tulleen keskustelemaan ja kyselleen: ”ootko sie se imitaattori?”. Tästä innostuneena sanataiteilija tarjoili yleisölle Andy McCoy -imitaation. Keikan jälkeen kaikkia parrakkai-ta ja lyhyttukkaisia oli baarissa kuulemma epäilty Palefaceksi. Luova tuho –levyarvio sivulla 27.

An

ni Y

lön

en, teksti &

kuva

Takkimeren syvyys

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

KUOPION tori sai tiistaina kuusen tuomaan joulumieltä kansal-le. Kuusenhakumatka tapahtui samana aamuna Jynkästä. Reilu 20-metrinen komistus jatkaa 1950-luvulta lähtien jatkunutta perinnettä. Kuusen valot sytytetään lauantaina 22. marraskuuta, kun torilla vietetään kaupungin virallisia joulukaudenavajaisia. Ohjelma alkaa kello 10:00, ja päivän aikana on mahdollista muun muassa kuulla Rajalan Puhaltajien musiikkiesitys, tavata joulupukki ja nähdä ilotulitus.

SAVONLINNAN kampuksella ollaan taas talven tullen tutun ongel-man edessä. Sisääntuloaulan tuntumassa olevat naulakot alkavat pursuilla liitoksistaan talvivaatteita. Opiskelijat ovat vaihtaneet syystakit toppatakkeihin, joka aiheuttaa joka vuosi saman kriisin: Mihin takit mahtuvat? Minne ihmeeseen takin jättikään?

Aulassa tila vähenee, kuin talvisilla kaduilla lumivallien seurauk-sena. Takkimerin edessä vaeltaa päivittäin hämmentyneitä opis-kelijoita, jotka eivät kerta kaikkiaan enää löydä omaansa. Yleisesti värimaailma on tumma, mutta kaikki fiksut opiskelijat ovat hankki-neet räiskyvän värisen takin. Sähköpostilaatikkoon alkaa ilmestyä viestejä kadonneista tai vaihtuneista yksilöistä.

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

LukijaltaPääministeri Alexander Stubb kertoo opintotuen rajaami-sen olevan keino työurien pidentämiseen. SYL pelkää uudis-tuksen vain vaikeuttavan työelämän muutoksiin sopeutu-mista. – Meri Parkkinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Stubb: Opintotukea rajaamalla ihmiset nopeammin töihin

”Muutokset kaikkiin opintojärjestelmiin järkyttävät aina pikkasen.

Pääministeri Alexander Stubb kertoi ymmärtävänsä opintojärjestelmiin kohdistuvien muu-tosten aina pikkuisen järkyttävän. 2Uutinen

#

Miksi joensuulaiset diskomuusikot kieltävät kunniakkaan hevimenneisyytensä? Onko taustalla PKO tai Laakkonen, kylillä puhutaan että ”apurahoja” on saatu. Nimim. Kennelmerkki81

Yliopiston eettiset ohjeet kieltää kaikkee. Pelkäsin kiinni jäämistä mut sit kuulin ettei tutkintoo saa viedä. Kiitos itä-suomen hallinto-oikeus!

Lukukausimaksut tuottaa tappiota, mutta se hinta kai on maksettava että saadaan vääränvärisiä vähemmän tänne.

Block upon blocksSo came the beautiful worldThat has had its firm gripUpon our world, so prettyThat has decked our lifeWith bricks desirable to the sightWhat will the word have beenWithout powerful art of design?That’s put an indelible markOn our globe with styles

Block upon blocksSo came the skyscraperReaching deep into the skyRaising the necks of manDrying the mouthsOf admirersSo wonderful are the towers of beautySo pretty are the gardens of our worldWith colourful decorations added to our word of filth

Block upon blocks Came the mansion that’s had our worldReshaped with all gloryThe wonderful edifice

Whose greatness was first feltWith gentle touches upon a tracing paperHaving its loftiness dissectedInto honourable parts and elevationsand with careful translationsThe joy to our sight is born

Block upon blocksCame the duplex Like a new orb in the glory of the skyUpon the glorious tablelandOf alluvial plainWhose value worthless Would have ignominiously remainedBut for the little penPutting wonderful tracesUpon immaculate papers of honourAdding life to the shapeless landBringing candour to the fallow soil With its beauty drippingLike Niagara FallsArchitecture, the power in the hands of the creator

Adekunle Oluseyi Afolabi

Architecture

ruutu vilisee sanojasanojasanojasanoja100satoja100000tuhansia1000sanojasanojasanojamobiililaite kädessäsanojensanojensanojenlukeminen väsyttäälisää sanojasanojasanojasanoja...keksinpäs!

optimoidaan oppimateriaalit:vältetään väsymystä!tiivistetään teksti tietokoneellasanaan kymmeneen LÄHDE: UEF väitöstiedote 10.10.2014: Kymmenen sanaa opettaa paremmin kuin tuhat? Opiskelijat vaativat tiivistä tekstiä mobiiliympäristössä

epätavallista käyttäytymistä nanovalokanavassananopainetut nanovalokanavat herkempiäelektronisädelitografia vie nanorakenteet näytemateriaaliinjaksollisilla nanorakenteilla nanovalokanaviin aallonpituuskentän kapeustuloksena näkyvän valon taitekerroinsensori ja valon suodatin tulevaisuuden kentällä taitekerroinsensoreita siruillapiioptiikkaa ja suodatin optisessa tiedonsiirrossa

sähköisesti ohjattuja komponentteja korvataan massatuotantoon kaikkirullapainoon polymeerinanokanavatelektroniikkateollisuuteen piinanokanavatkansainvälisiin suuryrityksiin optisia kom-ponenttejafabrication processes for nano-waveguide based devicesto be continued in plastic...

LÄHDE: UEF väitöstiedote 3.10. Uudentyyppisiä sovelluksia valon käytölle nanovalokanavissa

Oppia ytimekkäämmin

Valoa nanokanavan päässä

Sykettä Savilahdella –hanke on palkittu vuoden parhaana opiskelijaliikuntateko-na. Opiskelijoiden liikuntaliitto myönsi hankkeelle OLL-maljan liittokokouk-sessaan 13. marraskuuta tunnustuksena

”edistyksellisestä ja energisestä korkea-koululiikunnan kehitystyöstä”.

”Kuopion korkeakoululiikunta on kokenut suuren muutoksen kuluneen vuoden aikana ja on ilahduttavaa huo-

mata, miten aktiivisesti opiskelijat ja henkilökunta ovat lähteneet palvelujen käyttäjäksi”, liikuntasuunnittelija Saara Hanhela iloitsee.

Syksyn SYKETTÄ-liikuntapalveluiden

käyttäjiä on tällä hetkellä reilut 2200 hen-kilöä. Yhteensä hanke koskettaa Kuopios-sa noin 11 000 korkeakoululaista.

Sykettä -hanke vuoden opiskelijaliikuntateko

6 7Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Sonja MutanenKulttuurintutkimus, 2.vsk.

” Olen tehnyt käsitöitä koko ikäni. Ennen yliopistoa työskentelin parturi-kampaajana ja totuin työskentelemään jatkuvasti käsilläni. Opiskelun alkaessa nopea siirtyminen fyysisestä työstä jat-kuvaan istuskeluun tuntui haastavalta. Käsitöiden tekeminen luennoilla auttoi pysymään paikoillaan. Huomasin, että se myös auttoi keskittymään. Tällä hetkellä olen virkkaamassa laukkua.

Christian TuomiMatematiikka 2.vsk.

” Pyörittelen luennoilla Rubikin kuu-tiota. Olin aikanaan ihastunut tyttöön, joka ei osannut ratkaista kuutiosta kuin kaksi riviä. Halusin tehdä vaikutuksen, joten kävin ostamassa Anttilasta kuuti-on juuri ennen sulkemisaikaa. Tapasin tytön seuraavana päivänä, ja opetin hänelle miten kuutio ratkaistaan. Suhde loppui alkutekijöihinsä, mutta kuutio säilyi. Nyt minulla on niitä seitsemän.

Johanna KontioBiolääketiede, 2.vsk.

” Älypuhelinta tulee räplättyä aika paljon, eniten käytän Instagramia ja Facebookia. Ensimmäisenä vuonna olin kerran luennolla ihan eturivissä ja luennoitsija katsoi kysyvästi, kun näpräsin puhelinta. Tajutessani hänen tuijottavan, laskin puhelimen nolona pois. Se olikin sitten viimeinen kertani eturivissä.

Suvi KoponenLastentarhaopettaja, 2.vsk.

” Luennolla on aikaa istahtaa alas ja rauhoittua, jolloin alan usein myös piir-tää. Olen piirtänyt ihan pienestä pitäen, ja se on aina ollut minulle keino itseil-maisuun. Nykyisin piirustuksissa näkyy yhä enemmän myös tarinankerrontaa, ja teen lisäksi tilaustöitä. Piirtämällä käsittelen stressiä ja pysyn ylipäätään hereillä luennoilla. Kuvat auttavat myös selkiyttämään kerrottua asiaa. Tylsän luennon päätteeksi vihko saattaa kui-tenkin olla melko täynnä kaikkea, mikä ei liity ollenkaan aiheeseen! Luennoilla syntyy ideoita ja luonnoksia isompia töitä

varten. Piirtämistä luennoilla ei enää edes ihmetellä, sillä kaikki tutut tietävät, että se vain on mun juttu.

Liljaana HangassaloKäsityöopettaja, 2.vsk.

” Käsityöt ovat kulkeneet mukana pienestä pitäen. Mitä teen luennon aikana, riippuu paljon siitä mitä koulujen opintojaksoilla milloinkin tehdään. Jo-tain pitää saada aina tehdä, sillä se auttaa keskittymään aiheeseen. Jos käsityön tekniikka on vaikeaa, se kuitenkin vie liikaa huomiota luennolla käsitellyistä jutuista. Sellaiset tekniikat jätän pois luennolta. Luennoilla valmistuu lähinnä pieniä näytteitä kansioihin, mutta kerran viimeistelin siellä esimerkiksi säärystimet. Piirtelen myös vaatemalliluonnoksia ylös luennolla, jos näen jotain inspiroivaa

jonkun toisen opiskelijan tai luennoitsijan yllä. Jos menen luennolle ilman käsi-töistä, tuntuu siltä kuin aika menisi ihan hukkaan! Ilman käsitöitä ajatukset myös vaeltavat enemmän muissa asioissa.

Minun luentoviihdykkeeni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Said El-IssaouiKauppatieteet, 5.vsk.

” Yritän siirtää tietoisuuteni hengityk-seen: nenän kautta rauhallisesti ulos, koen kuinka kroppa ja lihakset rentou-tuvat. Tylsistyminen tulee mielestäni siitä, että mieli lähtee luentosalista jonnekin kauas. Pyrkimys on saada mieli takaisin läsnä olevaksi, ja olla vain ja ainoastaan siinä tilanteessa. Kaverini tutustutti minut meditaatioon ja viime aikoina olenkin soveltanut meditaatiota omaan arkielämääni.

–Niina Turunen, teksti &, kuvat

–Suvi Vähätalo, teksti & Rasmus Rissanen, kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat Viime vuosina edustajisto on koonnut hallituksensa vähistä tarjokkaista. Kaut-taan päättävään hallitukseen ilmoittautui vuosi sitten tarjolle yksitoista, joista hal-litukseen päätyi kahdeksan. Tarjokkaista seitsemän oli Joensuusta, kun Kuopiosta ja Savonlinnasta hakijoita oli vain kaksi per kampus.

Kuopion kampusjärjestön puheen-johtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Juho Pulkka epäilee, että Kuopiolaisten aktiivisuutta vähentävät vahvat ainejär-jestöt ja kampuksen oppiainetarjonta.

”Ainejärjestöt on hyvässä mielessä, niin aktiivisia, että ehkä kaikki tekijät haalitaan sinne ensimmäisinä, ja toinen syy on varmaan Kuopion terveystiedepai-notteisuus, ja niiden opintojen struktu-

roidut rakenteet”, Pulkka pohtii. Pulkka ei välttämättä olisi viemässä

ainejärjestöiltä tekijöitä laajemman opis-kelijapolitiikan pariin.

”Ehkä hallitus voisi kuitenkin hieman paremmin mahdollistaa eripainoisten panoksien antamisen hallitustyöhön. Toisaalta, hallitustyöskentelyn vaatimas-ta ajasta liikkuu myös jonkin verran yli-mitoitettuja mielikuvia”, Pulkka toteaa.

Kunnallispolitiikassa jo kunnostautu-neella Pulkalla on motivaationa toiminut oppiminen sekä syntyvät kontaktit.

”Hallitustyöskentelyn myötä tutustuu aivan huikeisiin ihmisiin ja järjestötoi-minnan antamat valmiudet työelämään täydentävät kirjojen pänttäämistä”, Pulkka toteaa.

Ihmisten ja oppimisen merkitystä painottaa myös hallituksen puheenjohta-ja Paula Martikainen. Hallitusvuosi on kasvattanut edunvalvojana ja vaikutta-jana.

”Hallitustyöskentely opettaa myös työelämän kannalta tärkeitä taitoja, kuten organisointi- ja yhteistyötaitoja. Palkitsevinta on ollut yhteisten tavoittei-

den saavuttaminen”, Martikainen kertoo.Pulkasta on povattu seuraavan hal-

lituksen puheenjohtajaa. Kyselyyn hän vastaa savolaisesti.

”Suattaapi olla, tae suattaapi olla ole-matta. Erj sorttista mekkalloo on tosin pijetty hakemuksen rustoomisesta”, Pulkka nauraa.

Hallitukseen hakuaika päättyy 23. marraskuuta, mutta aikaisempien vuosien tapaan mielenkiintonsa voi vielä ilmaista ennen edustajiston kokousta, jossa hallituksesta päätetään. Ehokkai-den paneeli pidetään 24. marraskuuta kolmelta kampukselta videoneuvottelu-yhteydellä.

Tarjolla suhteita ja vaikutusvaltaa

Toimeenpanee ja valmistelee edustajis-ton päättämän toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Päättää muun muassa järjestöavustuksista, antaa lausuntoja ja kannanottoja

On yhteydessä sidosryhmiin, Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL) ja muihin ylioppilaskuntiin.

ISYY:n liikevaihto on 1,5 miljoona euroa

Lisätietoa hallitushausta: www.isyy.fi

Hallitus

3Uutinen #

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta kokoaa uuden hallituk-sen joulukuun alussa. Ehdolle ehtii vielä. Viime vuosina hal-litukseen hakijoita ei ole ollut ruuhkaksi. Kampusten välinen tasapaino on selkeästi Joensuuhun kallellaan. – Jarkko Kumpu-lainen, teksti & kuva

Aamukahvilla Savilahden rannassa. Kuopion kampuspuheenjohtaja Juho Pulkka rientää sujuvasti hallitustyöskentelyn ja opintojen väliä.

8 9Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Ajassa

Monet yritykset siirtävät toimin-taansa Aasian maihin ja yhä useammassa tuotteessa lukee

Made in China. Kiina myös panostaa en-tistä enemmän tieteisiin ja teknologiaan ja samanaikaisesti yhä suurempi osa Kii-nan 1,3 miljardista asukkaasta keskiluok-kaistuu, mikä luo uusia markkinoita myös länsimaisille yrityksille. Tämän vuoksi kiinan kielen taidosta onkin tulossa uusi valtti työmarkkinoilla.

Itä-Suomen yliopistossa kiinaa voi opiskella Kielikeskuksen kautta Joen-suussa ja Kuopiossa. Joensuun kampuk-sella kiinan saloja opiskelijoille avaa Axi-mu Palidanmu. Hän tuli elokuun lopussa Suomeen vapaaehtoisen opettajavaihto-ohjelman kautta.

”Tunnen oloni jo täällä kotoisaksi. Suomi muistuttaa paljon kotikaupunkia-ni läntisessä Kiinassa. Se on vuoristoista

seutua, joten talvella lämpötila saattaa pudota jopa -30 asteeseen,” Palidanmu toteaa.

Hän on jo aloittanut opettamisen ensimmäisellä kiinan alkeiskurssilla sekä tapakulttuurin keskittyvällä Chinese Culture and Social Customs –kurssilla.

”Opiskelijat ovat olleet innoissaan. Monet heistä ovat jo aikaisemmin olleet kiinnostuneita kiinalaisesta kulttuurista tai opiskelleet muita kieliä. Olen myös käynyt paikallisessa lukiossa esittelemäs-sä kiinalaista kulttuuria.”

Tämä on Palidannmun ensimmäinen kerta opettamassa ulkomailla, mutta kiina vieraana kielenä on hänelle jo tuttu juttu.

”Kiinassa opetin mandariinikiinaa ulkomaalaisille enkä itsekään puhu sitä äidinkielenäni. Kuullun Uiguureihin, yh-teen Kiinan vähemmistöistä, mutta olen

käynyt koko koulutukseni kiinaksi.Mandariinikiina, jota kielikeskuksel-

lakin opiskellaan, onkin Kiinan viralli-nen kieli, jota kaikki kiinalaiset oppivat viimeistään koulussa. Sen avulla tulee parhaiten ymmärretyksi maassa, jossa läheskään kaikki eivät osaa englantia.

”Kielikeskuksen kurssien jälkeen opis-kelija kykenee muun muassa tekemään ostoksia, toimimaan sairaalassa sekä muissa tilanteissa joihin saattaa törmätä Kiinassa matkustellessaan.”

Kiinalla on hankalan kielen maine, ja Palidanmu tietääkin että jotkut sen piirteet saattavat tuottaa erityisesti länsi-maalaiselle opiskelijalle hankaluuksia.

”Vaikein asia opiskelijalle ovat usein toonit, eli sävelkorkeudet, jotka usein erottavat sanoja toisistaan. Mutta esi-merkiksi kielioppi ja sanaston oppiminen ovat usein sitä vastoin helppoa.”

Kiinaa voi Kielikeskuksen lisäksi opiskella muun muassa kansalaisopis-tojen kursseilla ja Palinmu rohkaiseekin kiinnostuneita kokeilemaan.

”Ei se ole niin hankalaa kuin usein pelätään,” hän hymyilee.

Tooneja ja tapakulttuuria

Kiinan merkitys maailmalla kasvaa jatkuvasti ja sama pä-tee kiinan kieleen. Joensuussa kiinan opetuksesta vastaa uu-si opettaja, Aximu Palidanmu. - Anna Utriainen, teksti & Aximu Palidanmu, kuva

Kiinan kansantasavallan virallinen kieli, jota käytetään koulutuksessa, mediassa ja hallinnossa.

960 miljoona natiivia puhujaa, eniten maailmassa.

Kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä, mutta kielenopetuksessa käytetään pinyiniä, järjes-telmää, jossa sanat kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Nykyisin käytössä on n. 20 000 kirjoitus-merkkiä. 4000 merkkiä vastaa jo 99,8% normaalista tekstistä ja mahdollistaa mm. lehden lukemisen.

Ääntämiseen kuuluu neljä toonia eli sävel-korkeutta: ā, á, ǎ, ja à.

Elokuun lopussa Joensuuhun saapunut kiinan kielen opettaja Aximu Palidanmu on jo löytänyt yhtäläisyyksiä Suomen ja Kiinan välillä.

Mandariinikiina

Hallituksen esitys luku-kausimaksujen asettami-sesta ETA/EU – maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on lähtenyt

lausuntokierrokselle. Opiskelijajärjes-töt, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopis-tojen opetusalan liitto ovat huolissaan lukukausimaksujen opiskeluympäristöä heikentävästä vaikutuksesta. Tutkimuk-sen mukaan lukukausimaksut vähen-tävät opiskelijamääriä ainakin lyhyellä aikavälillä, mikä vaikuttaa kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin.

Itä-Suomen yliopisto voi olla muita yliopistoja suuremmassa vaarassa me-nettää ulkomaisia opiskelijoita sijaintinsa takia. ”Pelätään, että heidän saapu-misensa tänne Itä-Suomeen pysähtyy ihan kokonaan,” Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Paula Martikainen kertoo.

Kansanedustaja Sofia Vikmanista lukukausimaksut eivät olisi ongelma kansainvälistymiselle. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tanskassa ulkomaisten opiskelijoiden määrä palasi ennalleen muutaman vuoden jälkeen lukukausi-maksukäytäntöön siirtymisen jälkeen. ”Kansainvälistymisessä laatu on paljon ilmaisuutta parempi kilpailuvaltti Suo-melle,” Vikman perustelee.

Myös Norjan hallitus on ehdottanut lukukausimaksujen asettamista EU/ETA – maiden ulkopuolelta tuleville opiske-lijoille. Puolet Norjan yliopistoista ei aio ottaa maksuja käyttöön tai ottavat ne hallituksen suunnittelemaa pienemmällä summalla. Kansainvälisyyden uskotaan olevan niin suuri osa yliopistokoulutusta, että lukukausimaksujen ei haluta karkot-tavan ulkomaisia opiskelijoita.

ISYY näkee koulutusviennin kehityk-sen mahdolliseksi ilman lukukausimak-suja.

”Viedään maailmalle sitä meidän osaamista ja parannetaan ympäristön asemaa eikä harjoiteta sillä ainoastaan

liiketoimintaa. Koulutusviennin tulee olla eettistä,” Martikainen sanoo.

”Koulutusviennistä on mahdollista saada uusia työpaikkoja ja vientituloja, joilla rahoitamme hyvinvointiyhteis-kuntamme palveluita ja vahvistamme korkeakoulujemme asemaa ja laatua, ” Vikman kertoo. Vikman uskoo Suomen hyvään maineeseen koulutusmaana ja menestykseen koulutusmarkkinoilla.

VATT:n ja CIMOn tuottamasta esi-selvityksestä korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista käy ilmi, että nuorten aikuisten maahanmuutto hyö-dyttää valtiota taloudellisesti. Suomessa vuosina 2010–2014 lukukausimaksu-kokeiluun osallistuneet korkeakoulut pääsääntöisesti kokivat, ettei lukukausi-maksuista ollut taloudellista hyötyä oppi-laitosten myöntämien apurahojen korva-tessa maksut. Lisäksi lukukausimaksuista aiheutui hallinnollisia lisätöitä.

Vikman kertoo lukukausimaksujen olevan korkeakouluissa kaivattu muutos. ”Korkeakoulumme ovat itse toivoneet, että lainsäädäntöämme muutettaisiin. Lainsäätäjän tehtävä on antaa korkea-koulujen toivomat välineet koulutusvien-nin ja tutkintojen laadun kehittämiseen, ” hän kertoo.

Kansanedustaja Vikman haluaa pai-nottaa, että suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun on turvattava. ”Mahdollisuus kouluttautua varallisuu-desta riippumatta on pienen kansakun-tamme menestyksen kivijalka. Maksuton koulutus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen on ehdottomasti jatkossa-kin turvattava suomalaisille opiskelijoil-le,” Vikman kertoo.

Martikainen korostaa ISYY:n puo-lustavan jokaisen opiskelijan oikeutta maksuttomaan koulutukseen Suomessa. ”Opiskelun tulee aina olla yksilölle mak-sutonta,” tiivistää Martikainen ylioppi-laskunnan kannan.

ISYY: Opiskelun tulee olla maksutontaISYY vastustaa ankarasti hallituksen esitystä lukukausimak-suista ETA/EU -maiden ulkopuolelta tuleville. Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman uskoo lukukausimaksujen ole-van korkeakoulujen eduksi, mutta tutkimuksen valossa mak-suttoman koulutuksen tarjoaminen on valtiolle taloudellises-ti kannattavaa. – Meri Parkkinen, teksti

Yusuf Jimohm päätti ottaa opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistosta vastaan suomalaisen koulutuksen hyvän maineen takia. Ympäristöpolitiikkaa ja – oikeutta opiskeleva Jimohm ei vastusta lukukausimaksuja. Hänen mielestään kaavailtu 4000 euron vuosittainen maksu olisi kohtuullinen.

10 11Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

”Tuotamme nyt kahdessa päivässä yhtä paljon tietoa kuin tuotimme sivilisaation alusta vuoteen 2003 ”, totesi Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt jo muutama vuosi sitten. Tämän tiedon vallankumouksen tuomaan infor-

maatiotulvaan kiteytyy big data. Big datalla viitataan tietoon, jota määrittää kolme ominaisuutta: volyymi, vaihtelevuus ja vauhti; big data kuvaa nimensä mukai-sesti erittäin suuria tietomääriä, jotka ovat laadultaan yhä monimuotoisempia, koska myös informaation keruutavat ja -teknologiat ovat monimuotoisia.

”Luonteenomaista big datalle on erityisesti tiedon määrän lisääntymisen valtava nopeus”, kuvailee big dataan erikoistuneen Ivorio Oy:n asiantuntija Immo Salo.

Big dataa keräävät ja käsittelevät pääasiassa suuryri-tykset - tyyppiesimerkkeinä verkossa toimivat Google, Amazon sekä suuret sosiaalisen median verkkopalvelut. Internetin ulkopuolella myös suuret kauppaketjut sekä teleoperaattorit keräävät suuria datamääriä asiakkais-taan. Big datassa tiedon tuottajina ovatkin usein yksit-täiset kuluttajat, joiden käyttäytymisen tallentamisen ja tästä syntyvien valtavien tietomäärien analysoinnin avaamat mahdollisuudet ovat suuryhtiöiden kasvavan kiinnostuksen kohteena.

Haasteen big datasta tekevät juuri sen volyymi ja eksponentiaalinen kasvuvauhti.

”Koska tieto vanhenee nopeasti ja sen määrä lisään-tyy jatkuvasti, suuryritysten ongelmaksi muodostuu datan reaaliaikainen analysoiminen niin, että siitä teh-dyt johtopäätökset ja ennustaminen olisivat edelleen sovellettavissa sen hetkiseen ympäröivään todellisuu-

teen”, Salo toteaa. Big data viittaakin yleisesti myös niihin teknologisiin

ratkaisuihin, joilla suuria tietomääriä pyritään hallitse-maan ja hyödyntämään. Näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekti Hadoop on ollut keskeinen alan suunnannäyttäjä. Myös verkossa tarjottavat pilvipalve-lut mahdollistavat suurien tietomäärien tallentamisen, jakamisen ja jalostamisen.

Salon mukaan alan kehittymisen ehdottomasti suu-rimpana jarruna on osaajien puute.

”Big data -asiantuntijoista on jo nyt huutava pula eivätkä nykyiset koulutusmäärät kykene vastaamaan kysyntään vielä moneen vuoteen”.

Suomessa datatieteiden opetusta tarjotaan tällä hetkellä vain Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa, vaikka koulutusohjelmia on suunnitteilla myös muihin yliopistoihin.

Tilanteessa, jossa big dataa kutsutaan digitaalisen ta-louden ”uudeksi öljyksi” sen avaaman markkinapoten-tiaalin vuoksi, tieto on valtaa ja kilpailut suurimmista palkinnoista voitetaan valtavien tietomassojen mahdol-lisimman tehokkaalla keräämisellä ja hyödyntämisellä. Yksityisyyden ja tietoturvan kannalta big data näyttäy-tyy kuitenkin uhkana, sillä yksittäisen kuluttajan on lähes mahdotonta hallita yksityisyyttään tilanteessa, jossa useat tahot keräävät tästä tietoja ja mahdollisesti vielä myyvät niitä eteenpäin.

”Big datan globaalin luonteen vuoksi tällaiseen kehitykseen on vaikea puuttua edes lainsäädännöllä”, Salo kuvailee.

Salon lähiaikoina ilmestyvä Big data ja pilvipalvelut -kirja avaa tiedon vallankumousta laajemmin.

Big data – totta vai tarua?

Talouden mullistava tulevaisuuden raaka-aine, seksikkäimpien työ- ja opiske-lupaikkojen tarjoaja ja päätöksenteon kaikkitietävä oraakkeli, hukuttavan suun-naton, nopea ja monitahoinen - paljasta itsesi oi mystinen ja määrittelemätön big data. Big datan käsite syntyi ennen kuin vielä tiedetään mitä sillä tehdään. -Reetta Väätäinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Oli väistämätöntä, että kissat valtasivat netin. Jo ihmisen neuropsykolo-gia saa meidät pitämään kissanpentuja söpöinä.

Suuri pää, suuret silmät, pyöreät kasvot, nappinenä ja kömpelöt liikkeet saavat ne aivoissamme määrittymään sydäntäsär-kevän suloisiksi. Englanninkielinen termi ilmiölle on Cute Factor.

Ilmiölle on myös sosiaalipsykologinen selitys: kissa sopii tietokoneen ja netin ääressä paljon aikaa viettävän nörtin eläimeksi. Itsenäinen ja omatoiminen lemmikki peilaa oman edun ajamista, yksilöllisyyttä, itsenäisyyttä ja valinnan-vapautta korostavaa ihmiskäsitystämme. Ihmisestä ei ole taloustieteiden teoriois-sa esiintyväksi Homo Economicukseksi,

mutta Felis Economicus kuulostaa täysin uskottavalta.

Kissavideoiden ja lolcattien, hauskalla tekstillä varustettujen kissakuvien suo-siota voi selittää myös kylmällä talous-teorialla. Alchianin ja Allenin teoreeman mukaan ihmiset valikoivat korkeatasoista kulttuuria kulutettavakseen, jos kulttuu-rituotteiden saatavuus on heikko. Hyvä saatavuus puolestaan saa ihmiset kiinnit-tämään vähemmän huomiota tuotteen korkeakulttuurisuuteen.

”Jos investoi paljon rahaa ja aikaa, haluaa laatua, kuten oopperoita tai sinfo-nioita. Toisaalta jos tarvitsee tehdä vain Google-haku, kelpaa lyhyt Youtube-video kissoista viihdykkeeksi”, taloustieteilijä James Oswald selittää.

Kulttuurintutkimuksen näkökulmasta kissavideoiden ja -kuvien suosio kertoo jotain suhteestamme valvontayhteiskun-taan. Kissavideo tarjoaa fantasian siitä, että valvonta ei sanele elämämme ehtoja. Sääntelystä ja holhoamisesta kuohahtava kansa löytää samaistumisen kohteen it-senäisestä ja etäisestä eläimestä. Samalla arkipäiväistetään huomaamatta valvon-tamekanismien käyttöä.

”Kissavideo tarjoaa illuusion toisen katsomisesta tätä häiritsemättä. Se on aseen heiluttamista tajuamatta sen väkivaltaista vaikutusta. Kissavideoiden katsomisen tuomassa kahtalaisessa mie-lihyvässä on loogisen ristiriidan tuoma jännite: haluamme paeta valvontaa, mut-ta toisaalta teemme sitä itse”, mediatut-kija Radha O’Meara toteaa.

On Doge ja Pun Dog, mutta silti koirat ovat jääneet netissä selvästi paitsioon. O’Meara arvioi sen johtuvan siitä, että koirat ovat kovin itsetietoisia ja sosiaali-sia. Ne eivät istu valvonta- ja vapausfan-tasiaamme.

Kissa-teollinen kompleksi pyörii omalla voimallaan ja ruokkii itseään. Kissakulttia pitää yllä esimerkiksi vaikutusvaltaisella 4chan-kuvalaudalla lanseerattu Catur-day, päivä jolloin jaetaan kissakuvia. Vuonna 2012 järjestettiin ensimmäi-nen Internet Cat Video Festival. Useat kissavideoiden ja kuvien tekijät tienaavat videoillaan, kuvillaan sekä niiden ympä-rille rakennetuilla fanituotteilla elan-tonsa. Tunnetuin brändi lienee Grumpy cat. Mikä merkittävintä, kissakuvien ja videoiden jakaminen, katsominen ja kommentoiminen tuottavat valtavasti rahanarvoista käyttäjätietoa Googlen kaltaisille nettijäteille, joten kissataloutta kannattaa ruokkia.

Vasta sosiaalinen media viimeisteli kissojen ylivallan, mutta lolcattien ja kissavideoiden juuret voi jäljittää paljon netin syntyä kauemmas. Harry Pointer otti 1870-luvulla kuvia kissoista ja lisäsi kuviin hauskoja tekstejä. Kissakuvien kiinnostavuutta ruokki sekin, että sen ajan kameroilla kuvan ottaminen vei aikaa. Kissa pysyi harvoin paikallaan tar-peeksi pitkään. Thomas Edison kuvasi videon nyrkkeilevistä kissoista vuonna 1894. Tätä nykyä sekin tietenkin löytyy netistä.

Katsoitko juuri opiskelemisen sijaan videon kissasta, joka hyökkää tulostimen kimppuun? Ja-oitko kissakuvan hauskalla tekstillä? Oletko niitä, jotka täyttävät netin kissoilla? Tiede osoit-taa Internetin kissavallan väistämättömyyden. Meillä ei ollut saumaa, kissat valtaavat netin. – Pasi Huttunen, teksti & www.freeimages.com, kuva

Julkisella paikalla yksin nököttävä kirja ei aina ole unohtunut, se voi olla vapautettu. Kulkurikirjojen takana on amerikkalaislähtöinen internet-ilmiö bookcrossing. Se pyrkii luomaan liikkuvien kirjojen

verkoston, eräänlaisen maailmankir-jaston. Harrastajat rekisteröivät omia kirjojaan bookcrossing.com sivustolla ja vapauttavat ne maailmaan seuratakseen mitä muut niistä ajattelevat ja minne ne päätyvät. Tällä hetkellä mukana on toistasataa maata ja noin miljoona bookcrossaajaa.

Suomella on taas aihetta ylpeyteen. Kotimaamme on bookcrossaamisen kärkijoukkoa ja yhteisö on avoin. Silti asioiden antaminen suomalaisille ilmai-seksi ei aina ole helppoa, kuten suoma-

laisaktiivi Pippis -nimimerkillä yhteisön nettisivuilla asian ilmaisee.

”Koko ajan saa pelätä jonkun huo-maavan kirjan jättämisen ja juoksevan sen kanssa perään. Kirjojen jättäminen omituisiin paikkoihin esimerkiksi pat-saisiin aiheuttaa heti tunteen hulluksi leimautumisesta.”

Minkä takia niitä kirjoja pitää erik-seen levitellä? Onhan meillä jo kirjastot ja kaikki. Lyhyt vastaus olisi, koska se on hauskaa, eräänlaista geokätkeilyä. Pidempi tuoppiin nojaileva vastaus liittyy tuntemattomampiin kirjailijoihin, muutaman sadan kirjan omakustanne-painoksiin ja jakamiseen.

”Bookcrossatessa sattumalla on aina oma osansa tapahtumissa. Voi päätyä lukemaan sellaistakin mihin ei muuten

olisi tullut tarttuneeksi”, jo kymmenen vuotta bookcrossanut nimimerkki Oofi-ri selventää.

Tärkeää aktiiveille on myös yhteisö, kun bookcrossatessa omasta lukupiiristä tulee maailmanlaajuinen. Oofi rille ja Taryalle tärkeää on arvaamattomuus ja yhteisö.

”Avartavaa on tavata muita harras-tajia ja vaihtaa kirjojen lisäksi myös ajatuksia.”

Joten, seuraavan kerran kun näet kirjan bussipysäkillä, puistonpenkillä tai hotellin aulassa, kääntele sitä ja jos kirja on merkattu ja vapaa, se käy kyllä ilmi, vapaana kirmaava maskottikirja on yleisimpiä tunnuksia. Kampuskaupun-geistamme Joensuu ja Kuopio ovat jo mukana, ja kampuksellehan kirjoja on hyvä jättää.

www.bookcrossing.com

Bookcrossaajat haluavat jakaa maailman kirjat kanssasi. Välillä maailma panee hanttiin. – Turkka Tuovinen, teksti

”Bookcrossatessa omasta lukupiiristä tulee maailmanlaajuinen.

Ilmaisia kirjoja, pakko ottaa!

Miksi kissat valloittivat Internetin

12 13Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Rehtori Perttu Vartiainen on monelle Joensuussa ja Itä-Suomessa yliopisto-opintonsa suorittaneelle kuin presidentti Urho

Kekkonen: kaikki tietävät hänen olemas-saolostaan ja hän on melkein aina ollut asemassaan.

Vaikka Vartiaisella on työnsä ja kokemuksensa takia paljon näkemyksiä yliopistomaailmasta, häntä ei kannata erehtyä luulemaan pelkäksi harmaaksi virkamieheksi. Pienellä raaputuksella alta paljastuu terävä yhteiskuntatieteilijä, jonka mielestä yliopiston kansainvälisyys on hyvä asia, mutta omista toimivista käytännöistä on myös pidettävä kiinni. Yksi niistä on suomen kielellä julkaise-minen.

”Millä tieteenalalla tahansa on mie-tittävä, kenelle tätä tehdään. Englanti on toki tieteen yleiskieli, mutta esimerkiksi kirjallisuudessa, historiassa ja maantie-teessä kotimaiset asiantuntijat voivat hyödyntää suomen kielellä tehtyä aineis-toa paremmin”, Vartiainen toteaa.

Syksyllä 2009 Vartiainen oli jo valmis laittamaan hanskat naulaan ja siirtymään professoriksi oltuaan rehtorina 11 vuotta. Sen sijaan Joensuun, Kuopion ja Savon-linnan yliopistot yhdistyivät nykyiseksi Itä-Suomen yliopistoksi, ja hän päätti hakea uuden yhdistyneen yliopiston vetovastuuseen vielä yhden toimikauden ajaksi.

”Olen ollut työssäni liian pitkään. Mikäli yhdistymistä ei olisi tapahtunut, en olisi hakenut enää jatkoa. Instituuti-oille on hyvä, että niitä johtavat ihmiset vaihtuvat”, Vartiainen sanoo nyt, kun rehtorin työtä on jäljellä enää noin kuu-kauden verran.

”Jään kaipaamaan opetustyötä, sillä se jäi kesken. Haluaisin yhä opettaa, mutta se ei ole enää järkevästi toteutettavissa.”

Vapaaherraksi hän ei aio ruveta, sillä aluesuunnittelun ja -politiikan tutkimus-työ kiinnostaa professorina eläkeikään asti toimivaa filosofian tohtoria. Elinkei-noministeri Jan Vapaavuori onkin aset-tanut Vartiaisen selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on laatia selvitys kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittä-mistarpeista.

Kalkkiviivoilla Vartiainen pohtii, kuinka yliopistomaailma on muuttunut. Eräs takavuosien yleinen käsitys koulutuksen takaamasta työpaikasta ei hänen mu-kaansa pidä paikkaansa.

”Ylipistotutkinto sinällään ei 1970-lu-vulla taannut mitään varmaa työpaikkaa, vaikka niin usein sanotaan. Erityisesti työt akateemisessa maailmassa, kuten tutkimuspuolella, olivat siihen aikaan kiven alla laman takia. Koin saaneeni tärkeän mahdollisuuden, kun sain yli-opistosta sijaisuuden ennen maisteriksi valmistumistani.”

Vartiainen oli jo opiskeluaikanaan kiinnostunut aluepolitiikasta, vaikka suorittikin yhteiskuntatieteellisen tutkinnon. Hän kävi myös Tampereella opiskelemassa journalistiikkaa.

Itä-Suomesta on puhuttu ”maakun-tayliopiston” alueena, mutta Vartiainen ei pidä kyseisestä määrittelystä. Hänestä yliopiston vaikuttavuus Suomessa ei voi perustua vain yhden maakunnan alueelle.

”Maakuntayliopistoista on puhuttu eräiden teollisuusjohtajien suulla, kun on haluttu alleviivata muiden kuin Helsingin yliopiston sijaintia ja merkitystä. Yli-opistollamme on itäsuomalaiset juuret, sitä ei voi vähätellä. Usean maakunnan toimipisteet kuitenkin erottavat meidät esimerkiksi Helsingistä, joka voidaan nähdä maakuntayliopistona sanan varsi-naisessa merkityksessä.”

Vartiainen tarkoittaa yliopiston

vaikuttavuudella sitä, kuinka laajalta alueelta se vetää opiskelijoita ja kuinka iso osa heistä menee töihin muualle kuin opiskelukaupunkiinsa.

”Helsingissä suurin osa opiskelijoista on lähtöisin sieltä päin ja työllistyy opin-tojensa jälkeen pääkaupunkiseudulle. On myös syytä muistaa, että ´maakun-tayliopistot´ eivät saa mitään sijaintiinsa sijoittua erityisrahoitusta.”

Rehtori on seurannut sisältä korkea-koulujen asemaa ja kehitystä kolmen lamakauden ajan.

Hänestä yliopistot ovat lopulta selvin-neet vähällä huonoistakin ajoista, vaikka välillä paineita oppiaineiden karsimiseen heikossa taloustilanteessa on piisannut.

Myös rehtorin rooli on muuttunut yhä enemmän talousjohtajan suuntaan.

”Rehtori ei ole enää yhteisön valit-sema luottamusmies vaan selkeämmin johtaja, joka on vastuussa yliopiston hal-litukselle. Talousvastuu on tänä päivänä kasvanut. Vanhassa maailmassa rehtorilla oli paljon suurempi valta ja viiden vuoden jälkeen mitattiin, onko yhteisössä luot-tamusta. Nykyään luottamusta täytyy jatkuvasti mitata hallituksen kanssa, joka on kuitenkin yliopistoyhteisön ulkopuo-linen taho.

Nykyään oma ammatti ja ura pitäisi olla selvillä jo päiväkodissa, mutta Varti-ainen vaalii tässä asiassa kohtuutta.

”Ei voida elää siinä ihanteessa että jokainen tietäisi 25-vuotiaana, mikä tulee olemaan loppuelämän ammatti. Sitä var-ten täytyy olla laadukas aikuiskoulutus ja työelämässä on oltava mahdollisuus kehittyä. Nyt rehtorina voi sanoa että on melkein sama, miltä alalta olet mais-terinopintosi unohtanut”, Vartiainen hymähtää.

Vapaa-ajallaan hän on perheensä kans-sa ja lukee. Suomen ja Euroopan historia on kaikista mieleisintä ja aatehistoriaan

Vartiainen ei kyllästy.”Luen mielelläni vähän kevyempää

kuin tieteellistä kirjallisuutta. Historia ja maantieto kiinnostavat aina. Suomen pintapolitiikan seuraamiseen minulla pitää olla erityisen hyvä syy.”

Hän aikoo työtaakan vähennettyä nauttia professorin toimesta ilman opetustyötä ja hallintoa. Myös liikunnan määrää on tarkoitus lisätä, sillä siihen ei ole ollut kunnolla aikaa. Perheeseen on jo hankittu lastenlasten leikkikaveriksi ja Vartiaisen lenkkikaveriksi lyhytkarvainen mäyräkoira.

”En ole rehkivä urheilija. Meille tuli koira, jotta jokin pakottaisi liikkumaan.”

Pääjehu hellittää – mäyräkoira jo hankittuPerttu Vartiainen jatkaa Itä-Suomen yliopistossa eläkeikään asti professorina. 16-vuotisen rehtorinuransa jälkeen hän haluaa olla enemmän perheensä kanssa ja elää arkea, johon työ ei kuulu kaikkina aikoina. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

”Nyt rehtorina voi sanoa että on melkein sama, miltä alalta olet maisterinopintosi unohtanut.”

Syntyi 17.5.1953 Liperissä.

1959 meni kansakouluun Ylämyllylle.

1963 tuli Joensuun yhteiskouluun.

1971 valmistui ylioppilaaksi ja aloitti opiske-lut Tampereen yliopistossa.

1972 aloitti opiskelut Joensuun korkeakou-lussa.

1973 meni naimisiin.

1976 valmistui filosofian maisteriksi ja sai ensimmäisen kahdesta lapsestaan.

1984 väitteli tohtoriksi Joensuun yliopis-tossa.

1993–1994 Helsingissä suunnittelumaantie-teen professorina.

1998–2014 rehtorina Joensuun sekä Itä-Suomen yliopistossa.

Perttu Vartiainen

15Uljas 8 | 21. 11. 2014

Kaamoksen maan pimeä puoliValo vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireyteen ja mielialaan. Noin prosentti suomalaisista kärsii vuoden pimeimpinä aikoina kaamosmasennuksesta, mut-ta pimeydestä voi myös nauttia. – Suvi Vähätalo, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

21. marraskuuta päivän pituus on Kuopiossa 6 tuntia ja 18 minuut-tia. Kun opiskelijat aamulla kiirehti-vät ensimmäisille

luennoille, ei aurinko ole vielä noussut. Iltapäivällä kolmen jälkeen aurinko taas on jo painumassa mailleen, joten päivän aikana valosta ei ole näkynyt pilkahdusta-kaan. Sataisipa edes lunta, että hämäryys hieman lievittyisi! Teoreettisesti voisi ajatella, että Suomeen tulleille opiskeli-joille pimeys olisi vielä rankempaa kuin synkkyyteen tottuneille suomalaisille. Onko näin?

Pakistanissa auringosta saadaan nauttia noin 4 tuntia kauemmin. Vaihto-opiskelijat Ruth Stephen ja Susesh Kumas tulivat Etelä-Aasiasta opintojensa perässä Suomeen vajaa kolme vuotta sitten. Ensimmäisenä vuotenaan Stephen yllättyi, kun aurinko laski jo kolmen ai-kaan. Pakistan on tähän aikaan vuodesta täynnä aurinkoa ja lämpöä.

”Me ennemminkin istumme katolla ja syömme appelsiineja talviaikaan”, Stephen nauraa. Pitseriassa työsken-nellessään Kumas on huomannut, että pimeään vuoden aikaan suomalaiset juovat enemmän alkoholia. Kesäaikaan ihmiset tuntuvat olevan iloisempia ja energisempiä.

”Suomalaiset ovat (kesällä) aktii-visempia talveen verrattuna”, Kumas toteaa.

Yajuvinder Singh on kotoisin Intias-

ta, jossa lämpö hellii ja aurinko paistaa ympäri vuoden. Suomeen hän päätyi kuu-tisen vuotta sitten ja toimii nyt tutkijana Itä-Suomen yliopiston AIV-instituutissa neurobiologian osastolla. Ensimmäinen syksy pimeässä Suomessa tuntui muka-valta vaihtelulta.

”Rakastuin syksyyn, koska se oli en-simmäinen kertani (Suomessa)”, Singh muistelee, mutta lisää heti perään, että kolmantena vuonna alkoi jo olla vaikeam-paa. Ensimmäistä kertaa Suomessa oleva tsekkiläinen Zuzana Maderycova on myös huomannut eron valon määrässä kotimaahansa verrattuna.

”Alkusyksy oli ihmeellinen, mutta kellojen siirtämisen jälkeen pimeyden huomasi selvästi”.

Rottien pitäminen kuuden viikon ajan täy-dellisessä pimeydessä on saanut aikaan hermosolujen näivettymistä, masennus-oireita ja uni-valverytmin häiriöitä. Miten pimeys vaikuttaa ihmiseen? Itä-Suomen yliopiston tutkija, dosentti Jarmo Lai-tinen kertoo, että valon väheneminen sekoittaa ihmisen biologisen kellon.

”Silloin sisäsyntyisen biologisen ryt-min tahdistus on vajavaista. Suurimmalla osalla rytmi jätättää ja noin kymmenellä prosentilla aikaistaa”.

Ihminen on luonnostaan päiväaktiivi-nen eläin ja suurimmalla osalla vuoden-aikojen vaihtelu saa aikaan muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä. Noin prosentti väestöstä kärsii kuitenkin pimeään vuodenaikaan ilmenevästä

toistuvasta kaamosmasennuksesta, joka ilmenee väsymyksenä, alakulona, unihäiriöinä ja yleisenä passiivisuutena. Myös ruokahalu lisääntyy ja erityisesti hiilihydraattipitoiset ruoka-aineet mais-tuvat, mikä voi kertoa aivojen tiedosta-mattomasta keinosta paikata serotonii-nivajetta. Kaamosmasennusta hoidetaan ensisijaisesti kirkasvalolla, joka tahdistaa

biologista kelloa. Aurinkoiseen etelään matkustaminenkaan ei ole hassumpi idea ja voi lievittää oireita.

”Kaamosmasennus häviää spontaa-nisti helmi-maaliskuussa”, Laitinen kuitenkin lohduttaa.

Pimeällä on helppo käpertyä omaan ala-kuloonsa ja eristäytyä muusta maailmas-ta. Stephen, Kumas, Maderycova ja Singh pitävät tiivistä ystäväpiiriä tärkeimpänä selviytymiskeinona pimeyden keskellä. He kokoontuvat usein kaveriensa kanssa yhteen, syövät hyvin ja pitävät haus-kaa. Tärkeää on myös oma positiivinen asenne. Singhillä on todellinen pakotie pimeydestä: hän matkustaa pahimman pimeäjakson ajaksi perheensä luo Inti-aan.

”Joulukuu ja tammikuu, sekä myös marraskuu, ovat todella, todella pimeitä. Siksi yritänkin muuttaa pois Suomesta aina siihen aikaan”.

Alakulon torjumiseen on muitakin keinoja. Stephen ja Kumas pitävät huolta riittävästä D-vitamiinin saannista ja Maderycova mainitsee riittävän unen ja ravinnon tärkeyden.

”Silloin pimeydellä ei ole mahdolli-suuksia!”

Laitinenkin suosittelee 7-8 tunnin yöunia aivojen toiminnan turvaamiseksi ja kaamosmasennuksen ehkäisemiseksi.

”Ihmiset reagoivat hyvin yksilöllises-ti. Toiset nauttivat, kun tulee pimeää”, Laitinen muistuttaa.

Kumas, Singh ja Maderycova myöntä-vät ikävöivänsä kesää ja aurinkoa, mutta Stephen nauttii pimeydestä ja kokee kesän vaikeaksi vuodenajaksi.

”Kesällä minun on hankala nukkua”, Stephen tunnustaa.

Hän huomauttaa, että pimeydessä voi nauttia kynttilöiden loistosta ja niiden luomasta tunnelmasta. Myös Maderyco-va on löytänyt pimeydestä hyviä puolia ja hän kokee olevansa tehokkaampi pimeän aikaan.

”Olen ehkä surullisempi tai alaku-loisempi talviaikaan, mutta olen silloin tuotteliaampi. Kirjoitan täällä opinnäy-tetyötäni, joten olen vain tyytyväinen jos se (pimeys) pakottaa minut töihin”, Maderycova pohtii.

Nautti synkkyydestä tai ei, voi pi-meydestä selviytymistä helpottaa toisen ihmisen tuki.

”Jos kukaan ei puhu sinulle koko päivänä, pimeys tuntuu vieläkin rankem-malta”, Maderycova vielä lisää.

Valo vaikuttaa ihmisten käyttäy-tymiseen, uni-valverytmiin, vireyteen ja mielialaan. Auringon

UVB-säteilyä tarvitaan myös D3-vitamii-nin syntymiseen iholla. Sisäsyntyinen vuorokausirytmi tarvitsee päivittäisen tahdistajan, ympäristön valon. Valon viesti välittyy silmien verkkokalvolta aivojen hypotalamukseen, jossa sijaitsee

tärkein vuorokausirytmiä säätelevä kello. Jatkuva sisäisen kellon epätahdistuma voi olla terveysriski ja lisätä unihäiriöitä, onnettomuuksia, sydän- ja verisuonitau-teja ja syöpäriskiä.

Valo vähentää aivojen käpyrauhasen yöhormonin, melatoniinin, tuotantoa. Melatoniini on aivojen tärkeän välit-täjäaineen, serotoniinin, johdos ja sen

eritys säätelee ihmisen uni-valverytmiä. Melatoniinin ja serotoniin uskotaan olevan yhteydessä kaamosmasennuk-seen. Kaamosmasennuksen taustalla on havaittu olevan myös kolmen eri geenin poikkeava ilmeneminen.

Naisilla kaamosmasennus on yleisem-pää kuin miehillä, mikä voi johtua hormo-naalisista tekijöistä Kaamosmasennuksen

lievemmästä muodosta, kaamosrasi-tuksesta, kärsii noin 10–30 % väestöstä. Tyypillisimmät oireet, kuten uneliaisuus, fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja ruokahalun kasvu, alkavat lokakuussa ja ovat voimakkaammillaan marras-tammikuussa. Valoisuuden lisääntyessä kaamosmasennuksen oireet lievenevät häviten yleensä kesällä kokonaan.

Kainalo | valon biologiaa

Mikä aiheuttaa mielen alakulon?

”Ihminen on luonnostaan päiväaktiivinen eläin ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa mielialaan ja käyttäytymiseen.”

”Ystäväpiiri on tärkeä sel-viytymiskeino pimeyden keskellä.”

Valtiollisen propagandan viimeisin nousukausi on jatkunut koko 2000-luvun ajan, ja Ukrainan kriisin kuumentamassa kansain-

välisessä tilanteessa vaikutusyritykset ovat välillä räikeitä. Älylaitteiden ja muun viestintätekniikan kehittyminen on teh-nyt yleisen mielipiteen manipuloinnista entistä houkuttelevampaa, kun massat on helppo tavoittaa.

Vieraan valtion palkollisiksi epäillyt mielipidevaikuttajat levittävät omaa tarinaansa, mustamaalaavat vastapuolta sekä luovat hajaannusta myös Suomessa. Uljas kysyy -keskustelun vetäjä, turvalli-suuspolitiikkabloggari Rysky Riiheläi-nen arvioi, että informaatiosota on tullut jäädäkseen.

Informaatiosodalta suojautuminen ei tarkoita netin ja telkkarin sulkemista. Se tarkoittaa lähdekriittistä ja argumen-toivaa keskustelua vastapainoksi puskista huutelijoille. Riiheläinen korostaa, että kansalaiskeskustelusta vetäytyminen voi pahentaa asiaa.

”Jos keskustelu vaisuuntuu ääri-ilmi-öiden pelossa, on sekin väärin. Vääntä-mään ei tarvitse jäädä, mutta kertokaa mielipiteenne.”

Yle Uutisten toimittaja Jessikka Aro korostaa lähdekritiikin merkitystä niin uutistoimituksissa kuin sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissakin.

”Vaatikaa todisteita. Monet ovat tai-puvaisempia uskomaan netissä liikkuvia valheita sen sijaan, että menisivät alkupe-räisen tiedon lähteelle.”

Aro kokee joutuneensa työnsä vuoksi trollaamisen koelaboratorioksi. Tilannet-ta ei ole helpottanut se, että verkkovihas-sa naisviha on tutkitusti hyvin tyypillistä.

”Olen tekemässä juttua venäjä-mielisistä trolleista ja pyysin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan. Olen saanut todella paljon mielenkiintoista tietoa, mutta joutunut myös massiivi-sen trollauksen kohteeksi. Olen aikai-semminkin saanut palautetta, mutta kaikkeen aikaisempaan verrattuna se on ollut todella sinnikästä, pitkäkestoista ja paljon törkeämpää. Tämä on merkittävä erottava tekijä.”

Venäjällä valtio kontrolloi valtaosaa maan tiedotusvälineistä. Lisäksi siellä väitetään olevan laitoksia, joissa palkatut ihmiset tekevät ruohonjuuritason vaikuttamista sosiaalisessa mediassa ja kommenttipals-toilla. Nettiprikaateja epäillään Venäjän

lisäksi olevan ainakin USA:lla, Kiinalla ja Iso-Britannialla. Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela pitää huolestuttavana, jos valtio todellakin harjoittaa yleisen mielipiteen manipu-lointia toisen valtion kansalaiskeskuste-lussa.

”Se on sotaa ja todella vakava asia. Informaation levittäminen on vaarallista, koska niinhän ihmiset saadaan tappa-maan”, Korpela toteaa ja jatkaa:

”Tätä nykyä kukaan ei oikein hallitse taloutta, eikä aseillakaan voi kontrolloida kauheasti, koska ne ovat maailmanlopun aseita. Informaatiota on järkevää ryhtyä käyttämään aseena.”

Kokoomuksen verkkolehti Verkko-uutiset kertoi Venäjän duuman jäsenen Jelena Mizulinan ehdottaneen uuden venäläisen eliitin synnyttämistä hedel-möittämällä mahdollisimman monta naista Putinin spermalla. Lehti mainitsi, että alkuperäinen ukrainalaislähde ei ol-lut luotettava. Iltapäivälehdet tarttuivat herkulliseen uutiseen, mutta jättivät pois maininnat alkuperäislähteestä tai lisäili-vät niitä vasta myöhemmin. Nettikansa oli jo levittänyt uutisen kaikkialle.

Myös venäläinen media on saanut omia myöhemmin valheellisiksi osoittau-

tuneita juttujaan Ukrainan tapahtumista laajalti läpi. Klikkijournalismi ja uutis-toimitusten kiire kiihdyttävät osaltaan huhumyllyä.

”Informaatiosodassa etsitään sys-teemin heikkoja kohtia. Ja pelko on uusi seksi”, Riiheläinen kuvailee.

Valtiojohtoisista informaatio-operaatiois-ta on kohtalaisen pitäviä todisteita, mutta paljon enemmän on ihan tavallista vihaa ja kiusaamista netissä. Selkeitä välineitä näiden erottamiseksi toisistaan ei ole. Vaikuttaa selvältä, että ”ammattisotilai-ta” informaatiosodassa on vähän, mutta he saavat joukoittain turhautuneita ja marginalisoituja liikkeelle. Samalla kaikki kriittinen kansalaisliikehdintä uhkaa leimautua.

Aro korostaa, että kritiikin kohteena ei ole se, mitä ideologiaa kukin edustaa. Ongelmana on kiusaaminen, vainoami-nen ja vihamielisyys.

”Saa kannattaa mitä ideologiaa vain, mutta merkillepantavaa on, että nämä kommentoijat vaikuttavat lukutaidotto-milta ja naisvihamielisiltä”, hän sanoo.

Helppoa ratkaisua ei ole, mutta voi toiveikkaasti ajatella, että käy kuin sadus-sa: ehkä peikot jähmettyvät kiveksi, jos joutuvat auringonvaloon.

Kuuntele koko Uljas kysyy –keskustelu Uljaan verkkolehdestä

Tarinat tukkanuottasilla

Informaatiosota on tullut pitkäaikaiseksi, ellei pysyväksi osaksi mediamaisemaamme. Uljas kysyy -seminaarissa Rokumentissa 14. marraskuuta kurkistettiin ilmiön taakse ja katsottiin miltä se näyttää. –Pasi Huttunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus.

Ylen uutistoimittaja Jessikka Aro, turvallisuuspolitiikkabloggari Rysky Riiheläinen ja historian professori Jukka Korpela korostivat lähdekritiikin ja historiallisen kontekstin ymmärtämi-sen tärkeyttä kun valtiot tuuttaavat propagandaansa verkkoon ja tiedotusvälineisiin.

17Uljas 8 | 21. 11. 201416 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Ulkopuolisen silminSuomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tunnetaan kalleudesta ja kattavuudesta. Julkisuu-dessa puheenvuorot keskittyvät usein järjestelmän heikkouksiin, venyviin hoitojonoihin ja rahoituksen tehottomaan kohdentamiseen. Virolaislääkäri Jakob Valdman mukaan meil-lä voisi mennä paljon huonomminkin. Ammattilaisnäkökulma herättää näkemään järjestel-mämme hyvät puolet, mutta on myös kriittinen mielenterveyshoitoa kohtaan.-Tenho Kiiskinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Kotiseudultaan Tarton yli-opistosta kaksi vuotta sit-ten yleislääkäriksi valmis-tunut, 27 -vuotias Jakob Valdma on oikea kunnan-

isien unelma. Nuori, korkeakoulutettu ja työlleen omistautunut. Joensuuhun pian valmistumisensa jälkeen muuttanut Valdma on ehtinyt työskentelemään uu-den kotikaupunkinsa lisäksi myös useissa ympäryskunnissa, kuten Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Pitkät työmatkat eivät häiritse mielellään autoi-levaa poikamiestä. Ajaessa on aikaa myös pohtia entisen ja nykyisen kotimaan terveydenhuoltojärjestelmien eroja. Mo-net asiat palaavat mieleen itäsuomalaisia pikkukaupunkeja kiertäessä:

“Yksi asia, josta pidän Suomessa on se, että pienissäkin paikoissa yritetään pitää ihmisten elämänlaatu hyvänä. Virossa, jossa on omalääkärijärjestelmä, lääkärit häviävät pikkupaikoilta kokonaan ja ihmiset heidän mukanaan.”

Virolainen omalääkärijärjestelmä pe-rustuu Valdman luonnehdinnan mukaan toimintamalliin, jossa yksi lääkäri “arvioi, päättää ja hoitaa” kaiken potilaansa suh-teen. Suomessa potilas hoidetaan aina tiimityönä. Lääkäreiden apuna toimivat terveydenhoitajat, fysioterapeutit, mie-lenterveyshoitajat ja muut erikoishoita-jat. Muuten omalääkärin työ muistuttaa paljon yleislääkärin työtä. Maiden erot havainnollistuvat selvimmin arkisissa käytännöissä:

“Virossa yhdelle potilaalle on vähem-män aikaa, joten virheitä saatetaan tehdä kiireen vuoksi. Suomessa aikaa varataan riittävästi ja lääkärillä on ainakin jon-kinlaiset esitiedot potilaasta. Kaikki on tietokoneella. Edellytykset tehdä hyvää työtä ovat olemassa.”

Valdma arvelee maiden merkittävim-män eron olevan suomalaisten puoluera-

jat ylittävässä halussa panostaa tervey-denhuoltoon. Siihen on myös tarvittavat resurssit:

“Suomessa on rahaa paljon enemmän terveydenhuollossa. Ihmiset eivät jää hoitamatta taloudellisten mahdollisuuk-sien vuoksi. Rahaa löytyy aina. Virossa ihmiset kärsivät. Ei ole työvoimaa, eikä rahoitusta tarpeelliseen tutkimukseen. Suomessa ihminen voi ostaa halutessaan yksityistä palvelua, Virossa yksityinen puoli on marginaalinen.”

Taloudellisten erojen lisäksi myös kult-tuurinen kuilu on huomattava itse järjes-telmien sisällä. Valdman mukaan Virossa vallitsee jyrkkä hierarkia, joka on osittain neuvostoaikojen perintöä:

“Ylilääkäri on kuningas, sitten tulevat osastolääkärit ja niin edelleen. Nuorem-man ja vanhemman lääkärin välit ovat kunnioittavat, mutta kielteiset. Ei ole esimerkiksi suotavaa mennä istumaan ruokalassa vanhemman lääkärin pöytään. Suomessa on toisin. Täällä lääkärit ovat avuliaita, ystävällisiä ja ymmärtäväisiä. En ole koskaan saanut negatiivista pa-lautetta. Virossa ei ole kollegiaalisuutta samalla tavalla. Se selittyy toki osaltaan jatkuvalla ylirasituksella, joka vaikuttaa henkilösuhteisiin. Suomessa töihin voi mennä hymyssä suin joka päivä, koska voi luottaa tiimin olevan aina tukena.”

Valdman kokemuksissa kuilu ei koske vain terveydenhuoltoa:

“Minua hämmästytti Suomessa aluksi ihmisten kohteliaisuus. Ihmiset katsovat silmiin ja kättelevät. Tapakulttuuri on niin erilainen. Suomessa ihmiset ovat kohteliaita, vaikka eivät pitäisikään sinus-ta. Tämä näkyy potilaissakin. Suhtautu-minen on ollut aina myönteistä, positii-vista uteliaisuutta. Jotkut saattavat kysyä, mistä olen kotoisin. Lääkäritaitojani ei ole koskaan kyseenalaistettu. Suomalai-

set ovat ottaneet minut hyvin vastaan töissä ja töiden ulkopuolella. Olen siitä kiitollinen “

Hän korostaa puhuvansa vain yksittäisen lääkärin näkökulmasta, ei asiantuntijana. Suomalaisen ja virolaisen yhteiskunnan historialliset ja sosiaaliset erot heijastuvat monin tavoin potilaista. Suomessa länsimaiset elintasosairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat valtava ongelma. Myös muut tekijät vaikuttavat epäsuorasti ihmisten terveysongelmiin:

“Virolaisten terveysongelmat johtuvat pitkälti yleisestä huonosta elämänlaa-dusta. Esimerkiksi yksinhuoltajaäidillä, joka tekee kahta työtä pärjätäkseen, ei vain ole mahdollisuuksia pitää itsestään huolta. Suomalaisilla mahdollisuudet ovat, mutta ihmisillä on myös varaa ostaa jokapäiväinen viinapullonsa. Vaikutel-mani on, että suomalaisilla on vaikeuksia nähdä elämän myönteiset puolet, asenne on kielteisyyteen taipuvainen. Tässä on selvä ero suomalaisten ja virolaisten välillä. Virolaiset ovat, jos ovat kieltei-siä, koska joutuvat asumaan Virossa. Neuvostoaikojen varjo vaikuttaa vieläkin voimakkaasti.”

Valdma painottaa usein kuultua arviota, jonka mukaan suurin osa sairauksista voi-taisiin ehkäistä, jos ihmiset eivät olisi niin laiskoja, vaan työskentelisivät terveyten-sä eteen:

“Tavallinen tapaus on 40 - 50 - vuotias suomalaismies, joka on ollut parikym-mentä vuotta toimistotyössä. Hänellä on ylipainoa ja hoitamaton verenpainetauti. Sitten huomataan korkeat sokeriarvot, seuraavaksi tulee diabetes. Jos hän ei muuta tapojaan, edessä on sydäninfarkti ja sitten masennus. Ylipainoinen, puo-likuntoinen ihminen ei enää pysty naut-timaan elämästä. Ihmiset eivät yleensä selittele elämäntapojaan, mutta saattavat

etsiä tekosyitä toimimattomuudelleen, vaikka tietävät hyvin, mitä pitäisi tehdä. Ihmiset ovat tässä mielessä fiksuja.”

Virossa tilanne on ainakin vielä toisen-lainen, sillä keskimääräisellä virolaisella ei yksinkertaisesti ole varaa nauttia alko-holia, lääkkeitä ja tupakkaa suomalaiseen tapaan. On pakko liikkua, koska ei ole autoa. Toisaalta Suomessa ihmisten eri-laisuus on silmiinpistävää, monet pitävät itsestään huolta viimeiseen asti.

“Täällä kahdeksankymppiset mum-mot käyvät kavereidensa kanssa hiihtä-mässä. Se on ihmeellistä. Sellaista ei näe Virossa, koskaan.”

Suomalaisen järjestelmän suoranainen valuvika on Valdman mielestä suhtautu-minen mielenterveysongelmien hoitoon. Rauhoittavia lääkkeitä käytetään liikaa ja ne aiheuttavat vakavaa riippuvuutta. Suo-messa jopa joka kolmas potilas saattaa olla lääkeriippuvainen, Virossa mittakaa-va on olennaisesti pienempi:

“Suomessa tilanne on myös lääkärei-den virhe. Kirjoitetaan helposti koukut-tavaa lääkettä, mutta ei varoiteta sen ai-heuttavan riippuvuutta. Yleensä ongelma on se, ettei potilas halua auttaa itseään ja sellaisia tapauksia on paljon. Mielenter-veyden hoidossa nykyinen toimintatapa on kuitenkin hyvin kyseenalainen.”

Valdma aikoo viettää Suomessa vielä ainakin kolme vuotta. Edessä on jonakin päivänä erikoistuminen neurologiksi. Tulevaisuus on avoin:

“Minulla on täällä Suomessa hyvä elä-mä, tältä pohjalta on turvallista jatkaa.”

Terveydenhuollon uudistaminen an-saitsee moniäänisen keskustelunsa. Muu-toksia ajaessamme meidän tulisi muistaa nykyisen järjestelmämme vahvuudet.

18 19Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Kulttuuri

TANSSI

KULTTUURI

NYKYTAIDE

PIKKUJOULUT

ANTI-festivaali järjestetään ensi vuonna yhdessä Kuopio Maratonin kanssa. Taiteen ja urheilun epäpyhä liitto on sarjassaan ainutlaatuinen. Järjestyksessään 14. ANTI - Con-temporary Art Festivalin ensi kesän teemoina ovat pitkäkestoisuus, kehollisuus, urheilu ja harjoittelu.

Kumppanuus ei-taiteellisen organisaation kanssa on osa ANTI-festivaalin uutta toimintamallia, mutta syökö toinen toista? Festi-vaalin taiteellinen johtaja Johanna Tuukkanen kiirehtii torppaamaan näkemystä.

”Ei ANTI ole tullut tiensä pää-hän, siitä ei ole kysymys lainkaan. 13 festivaalin aikana maailma, taiteen tekemiset muodot ja menetelmät, kuratoriaaliset käytännöt sekä käsitykset ja teoriat muun muassa

(kaupunki)tilasta ovat muuttuneet ja kehittyneet”, Tuukkanen kertoo.

Tuukkasen mukaan alkuvuosina ANTI-festivaalin tavoitteena oli aktivoida kaupunkitilaa. Viime vuosina on taas keskitytty yhteisö-jen osallistumiseen ja sosiaalisiin sisältöihin. Nyt ANTI elää kuten opettaa, yhdistymisen taustalla on festivaalin rohkea itsensä alttiiksi laittaminen.

”Kuinka festivaali itsessään organisaationa, ja jonkinlaisena in-stitutiona voisi toimia samoin - eli pois mallista, jossa se toteutetaan joka vuosi samaan aikaan suunnil-leen samanmuotoisena ja -pitui-sena - suunnilleen samanlaiselle yleisölle”, Tuukkanen pohtii.

Mutta onko maratoonikansa sitten valmis liittoon?

”Kyllä luulen ja uskon! En näe urheilua ja taidetta vastakkaisina vaan itse asiassa monin tavoin lin-kittyneinä kulttuureina, ja meidän tavoite on myös tuoda näitä kytkök-siä ja kontaktipintoja näkyväksi”, Tuukkanen riemuitsee.

Tuukkasen mukaan halutessaan juoksija pystyy kuitenkin edelleen keskittymään suoritukseensa rauhassa.

”Mutta varmasti on niitä, jotka tulevat suunnattomasti nauttimaan ja osallistumaan ANTIn tarjoamaan taiteelliseen ohjelmistoon”, Tuuk-kanen toteaa.

Vuoden 2015 ANTI-festivaalin ohjelma julkistetaan myöhemmin ja kaikille avoin teoshaku on avattu äskettäin.

Kuopiolainen ANTI elää kuten filosofoiKansainvälinen nyky-taiteen festivaali ANTI ei jää kelottumaan sijoil-leen. Seuraava ANTI jär-jestetään yhdessä Kuo-pio Maratonin kanssa. Festivaalin haluaa laittaa itsensä aidosti alttiiksi muutokselle ja kehityk-selle. – Jarkko Kumpulai-nen, teksti & Pekka Mäki-nen, kuva

Savonlinnassa vuosittain järjestet-tävien Linnanjuhlien liput myytiin loppuun muutamassa tunnissa. 300 juhlalippua ei ole jäänyt etsimään ostajaansa aikaisempinakaan vuosina.

”Tapahtuma on todella suosittu savonlinnalaisten keskuudessa, li-put on perinteisesti myyty loppuun viimeistään toisena myyntipäivänä”, juhlien pääkoordinaattori ja ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Paula Martikainen kertoo.

Linnanjuhlat ovat Savonlin-nan kampuksen pikkujoulut ja ne järjestetään historiallisessa Olavinlinnassa. Tänä vuonna juhlat ovat 2. joulukuuta. Juhlaa leimaavat tapahtuman ympäristö ja juhlava

pukeutuminen. ”Juhlissa parasta on tunnelma.

Olavinlinna, upeita ihmisiä, juhlahu-mu sekä iloista ajanviettoa ystävien kesken”, Martikainen kertoo.

Martikaisen mukaan valmistau-tuminen on osa kokemusta.

”Tärkeä osa juhlia on laittautu-minen joko yksin tai yhdessä mui-den kanssa. Pukeudutaan parhaim-piin ja laittaudutaan muutenkin kauniiksi ja komeiksi. Tänä vuonna teema on tanssiaiset, joka näkyy juhlien musiikissa ja esityksissä”, Martikainen kertoo.

Linnanjuhlat järjestetään tänä vuonna 21. kertaa. Olavinlinnan re-montin takia Linnanjuhlia vietettiin Savonlinnan Wanhalla Kasinolla

vuonna 2012. Martikainen osallistuu juhliin nyt viidettä kertaa, joista kol-me on mennyt järjestelyjen parissa.

Linnanjuhlien liput myytiin hetkessäSavonlinna juhlii 21. Linnanjuhlia Olavinlinnassa. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Sanna Kurronen, kuva

Joensuussa 2.-5. joulukuuta järjestettä-vän festivaalin teemana on tanssitaide sosiopoliittisena tekona. ”Festivaali tarjoaa ajatuksia ja kyseen-alaistavaa pohdiskelua herättävää taidetta ja kutsuu yleisön kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallistu-maan”, hehkuttaa festivaalin taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen.

Teoksien lähtökohdat ovat uusien innovaatioiden edistäminen sekä yhteis-kunnallisten normien kyseenalaistami-nen.

”Ensimmäisen päivän esityspaikka-na on Normaalikoulu, joka jo sinänsä nimenä ja kontekstina antaa suuntaa teosvalinnoille. Sinne valitut teokset ky-syvät eri tavoilla miten identiteettimme muokkautuu noudattamaan yhteiskun-nallisia sääntöjä, ja mitä mahdollisuuksia vapaalla vaistonvaraisella ilmaisulla on toimia meidän ihmisten luomassa todel-lisuudessa”, toteaa Paasonen.

Improvisaatiolle ja soolotanssiteok-sille kunniaa antava festivaali mahdol-listaa esiintyvien taiteilijoiden ja yleisön kohtaamisen tavalla, joka ei olisi muuten mahdollista.

”Festivaalin sisällöt nousevat tarpees-ta tuoda alueelle teoksia ja tekijöitä, jotka ottavat näyttämöiden lisäksi haltuun myös julkisia tiloja ja tanssille epätyy-pillisiä esityspaikkoja. Esitykset näkyvät katukuvassa ja tulevat siten lähelle katso-jaa”, kertoo Paasonen.

Festivaaleilla nähtävät teokset eivät tarjoa pelkästään katsomiskokemuksia, vaan myös syventävät yleisön ja esiintyji-en vuorovaikutusta osallistaen yleisön.

”Jos on kiinnostunut vuorovaikuttei-sesta työstä ja haluaa nousta Joensuun kaupunginteatterin suurelle näyttämöl-le esiintymään, tai seurata sitä miten kanssakatsojat siitä selviytyvät, niin ehdottomasti suosittelen Ivo Dimchevin P-Project -teosta”, vinkkaa Paasonen.

Provosoivaa tanssia

kosketusetäisyydelläYksin sateessa? - tanssifestivaali tarjoaa provosoivan kat-tauksen kansainvälistä ja paikallista esittävää taidetta. Oh-jelmisto laajentaa perinteisiä käsityksiä tanssiteoksista ja vahvistaa alueen kulttuuritarjonnan moninaisuutta. -Mira Heiskanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Pitkän historian omaava kulttuurikerho Kulttis on heräillyt vuoden mittaiselta tauolta ja järjestää opiskelijoille taas kulttuuritoimintaa. Tänä syksynä kerho on järjestänyt kuvataidetyöpajan ja jou-lukuussa järjestetään toivottu teatteri-vierailu.

Kulttis suuntaa teatterivierailun Joen-suun kaupunginteatteriin. Kerho tarjoaa kahdellekymmenelle ensimmäiselle alen-nushintaan lipun Working Class Hero – näytelmän esitykseen 10. joulukuuta.

Aiemmin tänä syksynä Kulttis järjesti kuvataitelija Eetu Haverisen kanssa yhteistyössä kuvataidetyöpajoja. Ajatuk-sena oli tarjota mahdollisuus kuvataiteen kokeiluun myös ensikertalaisille. Työpa-jojen saama vastaanotto on rohkaissut jatkamaan.

”Nyt kun taidetarvikkeetkin löytyvät, on workshopien jatkamista suunniteltu,” kertoo Kulttiksen puheenjohtaja Aino Leppänen.

Kulttis on opiskelijoiden väylä to-teuttaa sellaista kulttuuritoimintaa, jota kaivataan.

”Kulttuurikerhona meillä on todella laaja toimintakenttä, mikä on hyvä asia, mutta myös haaste. On haaste valita mitä seuraavaksi tehtäisiin kun vaihtoehtoja on niin paljon, ” Leppänen kertoo kerhon toiminnasta.

Tulevaisuudessa järjestettäväksi on ehdotettu esimerkiksi lukupiiriä ja per-formanssityöpajaa.

Kulttuurikerhon perusperiaate on tar-jota matalan kynnyksen mahdollisuuksia kulttuuritoimintaan.

”Jos ei ole koskaan käynyt esimerkiksi teatterissa, niin onhan se mukavampi läh-teä porukalla. Kulttis tarjoaa rahallisesti-kin matalamman kynnyksen osallistua, ” Leppänen kertoo.

Leppäsen mukaan Kulttiksen toimin-taan osallistuminen palkitsee.

”Kulttiksen toiminnassa keskeinen ajatus on, että tekeminen ei saa tuntua lii-an työläältä. Sellaisena toiminta halutaan pitää,” Leppänen kertoo.

Kulttiksen toiminnasta saa tietoa kerhon Facebook-sivulta sekä Wiikko-Ärsykkeestä.

Kulttuurikerho Kulttis heräsi eloon

Kulttiksen puheenjohtajan Aino Leppäsen mielestä yksi kerhon parhaista puolista on, että toimintaa järjestetään rennolla otteella ilman turhia paineita.

Itäisen tanssin aluekeskuksen taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen kuratoi nyt ensim-mäistä kertaa Yksin sateessa -festivaalia.

Poimintoja

Yksin sateessa? –tanssifestari Joensuussa 2.-5. joulukuu-ta lataa tiskiin joukon taiteilijoiden henkilökohtaisia, sosiopoliittisia kannanottoja siihen, miten yksilö liikkuu, esiintyy, eläytyy ja toimii kun muutoksen ajat pakotta-vat kyseenalaistamaan kaiken. Esittävän taiteen uusia muotoja esittelevä festari tarjoaa niin kansainvälisesti merkittävien kuin paikallistenkin taiteilijoiden tuotta-mia esityksiä.

”Festivaalilla nähtävä ohjelmisto laajentaa monelta osin perinteisiä käsityksiä tanssiteoksista. Tule festivaa-lille kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallis-tumaan”, hehkuttelee taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen.

Tajuntoja laajentavaa tanssia

Marraskuun alusta lähtien on Kuopion kaupunginteat-terissa saanut opiskelijakorttia esittämällä lipun saman päivän esityksiin kymmenellä eurolla näytelmästä riip-pumatta. Parhaimmillaan hintaero normaalihintaiseen pääsylippuun on yli kolmekymmentä euroa. Alennus jatkuu ainakin toukokuulle 2015. Vastaava alennus on käytössä myös Joensuun kaupunginteatterissa. Opiskeli-jat voivat ostaa lippuja puoleen hintaan esityspäivänä.

”Tällä hinnan alennuksella pyrimme siihen, ettei ainakaan kohtuuttoman korkealta tuntuva hinta ole esteenä teatterista nauttimiselle”, Kuopion kaupungin-teatterin johtaja Pekka Laasonen sanoo.

Millainen yliopiston pitää olla? Tulevaisuuden yliopis-tosta keskustellaan itseopiskelutila Loungessa Joensuun kampuksella 26. marraskuuta. Keskustelua saapuvat alustamaan yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen vastaava Mari Kröger. Alustajat pitävät lyhyet alustukset, jonka jälkeen aiheesta keskus-tellaan vapaasti. Tapahtuman järjestää Joensuun Vihreä Vasemmisto.

Pohdinnassa tuleva yliopisto

Opiskelija halvalla teatteriin

”Parasta mitä olen nähnyt livenä vuosiin missään.” totesi Dr. Feelgoodin Wilko Johnson 30-vuotistaiteilijajuh-liaan viime vuonna viettäneestä Jo’ Buddysta. Nyt mies tuo bluesinsa Humu-Klubille 21. marraskuuta. Lisäksi luvassa Faarao ja Kakspäinen narttu heittävät levynjulk-karikeikkansa. Kokoonpanon albumi Kukaan ei korvaa äiti ilmestyy samana päivänä.

Parempaa bluesia kuin missään

Kirjakantti esittelee kotimaista kirjallisuutta Kuopiossa 21.-23. marraskuuta. Tämän vuoden erikoisherkkuna on kurkistus tieteiskirjallisuuden alagenreen steampunkiin. Vieraiksi saapuvat steampunk-kirjailijat Hanna ”Morre” Matilainen ja Magdalena Hai. Muita nimiä Kirjakan-tissa ovat kirjallisuudentutkija Panu Rajala, Finlandia-palkittu Johanna Sinisalo, ekotrillereistä tuttu Risto Isomäki sekä lastenkirjoistaan palkitut Hannele Huovi ja Jukka Itkonen.

Höyrypunkkia KIrjakantissa

Kulttuurikerho mahdollistaa toiminta jota ei muuten olisi. Tauolta palannut Kulttis haluaa pitää kiinni yhdessä tekemi-sen mukavuudesta. – Meri Parkkinen, teksti & kuva

20 21Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Tennisottelu tulee vahvasti mieleen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li anderssonin ja Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susannan Kosken Pu-navihreä, sinivalkoinen –kirjaa lukiessa. Keskustelukirjeitä –alaotsikolla kulkeva teos perustuu Anderssonin ja Kosken käymään kirjeenvaihtoon, mutta mistään henkilökohtaisesta kirjeenvaihdosta ei ole kyse. Kirja on variaatio vaalikirjasta. Se tekee siitä hitusen verran väkisin vään-netyn, mutta on siinä puolensa.

Kirja koostuu kuudesta keskustelusta. Läpi käydään verotus, kapitalismi, tasa-arvo, ay-liike ja hyvinvointivaltion uudis-tamisen tarve sekä kirjoittajien taustat ja syyt lähteä politiikkaan. Molemmat saavat myös vielä kertoa näkemyksensä henkilökohtaisista mediamyrskyistään. Kosken kohdalla se on Kokoomusnuor-ten kohua herättänyt tavoiteohjelma ja Anderssonin kohdalla natsien riehu-minen Äärioikeisto Suomessa –kirjan julkaisutilaisuudessa.

Argumentteja ja linjauksia pallotellaan edestakaisin vailla pyrkimystä kohdata ja kumpikin saa rauhassa paaluttaa oman politiikkansa varsin perusteellisesti.

Ideologisesti teoksessa on kyse siitä, että perustulovaatimuksista, yliopistolaki-kamppailuista ja talonvaltauksista tuttu uusi vasemmisto kohtaa rasismin hyväk-symisestä ja köyhien kyykyttämisestä syytetyn, yksilön vapautta korostavan klassisen liberalismin.

Politiikkalinjauksia hahmotellaan ja paalutetaan paikoitellen kovin pitkä-piimäisesti. Kun kirjoittajat pääsevät syvemmin henkilökohtaisiin aiheisiin, teksti terävöityy. Ne ovatkin kirjan kiin-nostavimpia kohtia. Toisaalta rauhalli-sella politiikkamaalailulla on arvonsa. Ne toimivat aihepiiriä huonosti tuntevalle hyvänä porttina politiikan maailmaan, sillä Koski ja Andersson osaavat saarnata hyvin innostavasti.

Tennisottelu päättyy ratkaisematto-mana, vaikka kumpikin pelaa taitavasti. Mutta tämä olikin sopupeli, joka oikeasti ratkeaa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Molempia kirjoittajia on syytetty ideo-logiaan sokeasti uskoviksi, mutta vähän asioita ymmärtäviksi. Teos ei tue väitettä kummankaan kohdalla. Talouspolitiikassa Anderssonilla on enemmän asiaosaamis-ta, mutta hyvin Koskikin kärryillä pysyy.

Muuten ansiokasta teosta pilaa pahas-ti teoksen läpäisevä huono kieli ja silkat kirjoitusvirheet. Ne tekevät lukukoke-muksesta hyvin kuormittavan. Ehkä Mi-nerva on talouskriisin kourissa antanut kenkää kaikille kustannustoimittajilleen tai sitten Anderssonilla ja Koskella oli aivan liian kiire saada teos markkinoille.

Vaikka puolivalmis lopputuote vie

teokselta paljon arvoa, on sisältö laadu-kasta ja lopputuloksena hyvin piristävä vaalikirjaformaatti.

Li Andersson & Susanna Koski. Punavihreä, sinivalkoinen – keskustelukirjeitä. Minerva. 2014. 372 s.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Uljaat tekijät

Jokaisen yliopisto-opiskelijan on hyvä osata laatia ytimekäs ja kieliopillisesti virheetön teksti, sillä nykyiseen työelämään kuuluu medialle tiedottaminen. Koska Pohjois-Karjalassa ei ole varsinaista

journalismin tai tiedotusopin koulutus-ta. Ylioppilaslehden tarjoama matalan kynnyksen väylä lehtikirjoittamiseen kannattaa hyödyntää, jos ala kiinnostaa tai haluaa muuten vain oppia kirjoittamisen käytäntöjä.

Ylioppilaslehti Uljasta avustavat vuo-sittain kymmenet ainutlaatuiset opiske-lijat. Osa elättelee toiveita toimittajan ammatista, osa taas haluaa kokeilla, miltä lehteen kirjoittaminen ja kuvaaminen tuntuvat, ja pystyykö niihin ilman aiem-paa kokemusta.

Erityisopettajana Tampereella työs-kentelevä Joona Sipi on opiskeluaikanaan pääasiassa kuvannut Uljaaseen, mutta myös kirjoittaminen on sujunut riittävän kannustuksen seurauksena.

”Kuvaamisen lisäksi tein myös pieniä kirjoituksia. Ennen kaikkea sain lehden

tekijöiltä rohkaisua omaan tekemiseen. Palautteen saaminen oli tärkeää, myös kriittisen, sillä ainoastaan rehellinen pa-laute auttaa kehittymään”, Sipi kertoo.

Hänestä avustajaksi haluavan kannat-taa tutustua muihin ylioppilaslehtiin, jotta saa käsityksen, kuinka niihin yleensä kir-joitetaan ja mitä aiheita niissä käsitellään.

Myös omia ideoita kannattaa olla, sillä usein keskeneräiseltä vaikuttanut ajatus jalostuu vakituisten työntekijöiden ja muiden avustajien päässä valmiiksi jut-tuideaksi yhteisen keskustelun kautta.

”Omaa tietämättömyyttä ei pidä pelätä. Toimittajan työ on ottaa selvää, us-kaltaa kysyä ja olla kiinnostunut. Kukaan ei oleta, että toimittajan pitäisi valmiiksi itse tietää kaikki”, Sipi rohkaisee.

Intohimoinen kirjoittajanalku voi saada nopeasti tehtäväkseen isojakin artik-keleita, mutta Sipin mukaan ennen sitä täytyy tavallisesti tehdä pienempiä juttuja osoittaakseen olevansa luottamuksen arvoinen.

Ensimmäistä vuotta kulttuuriantropo-

logiaa Joensuun kampuksella opiskeleva Meri Parkkinen alkoi avustaa Uljasta tänä syksynä. Ensimmäisinä töinään hän pääsi haastattelemaan rehtori Perttu Varti-aista sekä opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurua.

”Haastattelun teko jännitti kohtuulli-sen paljon, sillä minulla ei ollut aiempaa kokemusta lehtityöstä. Tavallaan minä ko-keilen, sopivatko nämä hommat minulle”, Parkkinen toteaa.

Hän on ollut tyytyväinen saamaansa opastukseen ja palautteeseen.

”Yksikään juttu ei ole vielä mennyt sel-laisenaan läpi, mutta nyt alkaa hahmottua pohja, miten tehdään uutisia.”

Kirjoittamiseen intohimoisesti suhtau-tuva Parkkinen toivoo oppivansa lehden avustamisesta rentoutta haastatteluiden tekoon ja sitä, kuinka keksiä kysymyksiä sitä mukaa, kun keskustelu etenee.

Anni Ylönen opiskelee Kuopiossa kolmatta vuotta sosiaalityötä ja hän on avustanut Uljasta koko opiskeluaikansa. Lehtikirjoittaminen kiinnostaa, vaikka hän ei tähtää toimittajaksi.

”Haluan jutuillani vaikuttaa ihmisiin, mutta toisaalta suhtaudun avustamiseen ihan harrastuksena. Olen parempi ilmai-semaan itseäni kirjallisesti kuin suullises-ti”, Ylönen naurahtaa.

Hän on oppinut lehtikirjoittamisen sääntöjä yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta myös asettuminen lukijan asemaan on hänestä auttanut pitämään oman kir-joittamisen selkeänä.

Uutisen laatimisen perusteet alkavat hiljal-leen olla hallussa.

”Jos tekstissä on enemmän kuin kaksi vaikeaselkoista sanaa, lukija ei enää jaksa kiinnostua. Olen oppinut tiivistämään tekstiä ja se näkyy esimerkiksi esseetä tehdessä, joten lehtityöstä on mielestäni hyötyä myös opiskelussa.”

Ylösestä parasta ovat ihmiset, joihin tutustuu juttukeikoilla.

”Haastattelujen yhteydessä tapaa hienoja tyyppejä erilaisilta elämänaloilta. Uutta oppii koko ajan. Ei sitä muuten tulisi perehdyttyä johonkin asekaupan kaltaiseen aiheeseen.”

Uljaan avustaminen tarjoaa mahdollisuuden saada ilmaista opetusta lehtialasta ja rehellinen palaute työstä auttaa kehitty-mään kirjoittajana ja kuvaajana. Osallistumiselle ei yleensä ole muita esteitä kuin oma epävarmuus. -Jussi Turunen, teksti & Joona Sipi, Anni Ylönen ja Meri Parkkinen, kuvat

Kovassa iskussa oleva Karri ”Paleface” Miettinen sivaltaa jälleen suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä sanan säilällään. Tällä kertaa terä iskeytyy ainakin rahan valtaan, klikkijournalismiin ja kansalais-ten mielenosoitusoikeuden rajoittami-seen. Artistin kolmas suomenkielinen sooloalbumi Luova tuho onkin samalla sekä erinomainen rap-teos että kolmas tinkimättömän protestilaulannan tai-donnäyte.

Paleface tiputtaa tyylilleen uskollisena älykästä analyysiä ja henkeäsalpaavaa riimittelyä tavalla, jolla kuulijan saa helposti pyörryksiin. Yleistieto kyllä karttuu, kun lyriikoita luettuaan joutuu selvittämään, kuka ihme on Malidoma Patrice Somé ja kuinka Jutilan feissit liittyvät Guy Fawkes -naamareihin.

Levyn keskivaiheilla sukellellaan tosin yksityisilläkin vesillä. Palefacen neli-vuotiaan tyttären kyselyiän inspiroima Askarrellaan maailmaa ja tunnelmallinen parisuhdekuvaus Pyörremyrskyn jälkeen ovat ehdottomasti levyn liikuttavinta ja ehkä kuitenkin jopa eniten ajatuksia herättävää antia.

Monipuolisista teemoista huolimat-ta Luovan tuhon paketti pysyy kasassa

hyvin. Suomen eturivin jazz-miehistä koostuva Räjähtävä nyrkki -kokoonpano luo kalkkilaivan kapitaanin julistuksen taustalle vivahteikkaan musikaalisen soundin, joka nitoo erilaiset tarinat saumattomasti yhteen. Levyn tuottajana häärivä huippuperkussionisti Abdissa Assefakin on huolehtinut selvästi ryhtiä rytmeihin.

Paleface on aina osannut haalia ympärilleen mielenkiintoisia yhteis-työkuvioita. Tällä kertaa naisen äänestä levyllä vastaavat Jonna Tervomaa, Yona, romanilaulaja Anette Åkerlund, MC Pyhä Lehmä ja Jepa Lambert. Mieskomeudesta vastaavat muun muassa Tuomo Prättälä, tansanialaismuusikko Ashimba ja pohjoissaameksi räppäävä Ailu Valle. Jälkimmäisen tähdittämä Jostain paljon kauempaa on kenties levyn onnistunein kokonaisuus.

Kalpeanaama toteuttaa myös hartaan haaveensa päästessään duetoimaan legendaarisen Tapio Rautavaaran kanssa, vaikkakin olosuhteiden pakosta vain Vangin laulu -kappaleesta tehdyn samplen välityksellä.

Muuten ainakin neljän tähden arvoi-nen albumi kärsii ehkä hieman hittibii-

sien puutteesta. Radiosoittoon irroitetut Snaijaa ja Mull’ on lupa ovat toki kelpo teoksia, mutta jäävät hivenen vaisuiksi esimerkiksi napakymppiin osuneen Helsinki – Shangri-La:n hitteihin verrat-taessa.

Siksi onkin vaikea sanoa, kuinka hyvin

Luova Tuho iskee stadionmölinästä lumoutuneeseen valtavirtalaiseen, joka hyppi Palefacen tahtiin vielä ensimmäi-sen suomenkielisen levyn aikoihin.

Maiju Pohjolainen

Kukkahattudädi tekee sen jälleen

Vaaliohjelmatennistä ilman ratkaisua

Li Andersson kertoo Susanna Kosken kanssa kirjoittamassaan kirjassa, että leimautumi-nen nuoreksi naispoliitikoksi vituttaa. Koski on samaa mieltä. Juuri muusta kirjoittajat eivät olekaan samaa mieltä.

Arvio

Arvio

Joona Sipi, Anni Ylönen ja Meri Parkkinen löysivät Uljaasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineen ja ilmaisukanavan luovuudelleen.

22 23Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

25Uljas 1 | 24. 1. 2014

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku

ISYY:n lihalla

Itä -Suomen yliopiston ylioppilaskunnan soihtu-kulkueet kuuluvat olennaisesti ylioppilaskunnan itsenäisyyspäivän perinteisiin. Ne järjestetään vuo-sittain 6.12. sekä Joensuun että Kuopion kampuk-silla ja mukaan odotetaan satoja osallistujia. Joensuussa soihtukulkue lähtee liikkeelle ISYY:n kampustoimistolta Haltialta (Yliopistokatu 7), johon osallistujia pyydetään saapumaan klo 14.30. Kul-kue suuntaa kohti sankarihautoja klo 15. Haudoilla kuullaan Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija-kunta POKA:n puheenjohtajan Simo Rauman sekä ylioppilaskunnan puheenjohtajan Noora Kettusen puheet ja lauletaan Maamme-laulu. Ennen kulku-etta osallistujille on tarjolla lämmintä glögiä ISYY:n toimistolla klo 13 alkaen.

TAPAHTUU Tapahtumat

Kuopion soihtukulkue lähtee Sotilaskodilta (Suokatu 42) klo 18. Osallistujia pyydetään tulemaan paikalle klo 17.45. Kulkue laskee seppeleen sankarihaudoille ja saapuu sen jälkeen torille, jossa kuullaan ylioppilaskun-nan 1. varapuheenjohtajan Väinö Vähämäen puhe ja lauletaan Maamme-laulu. Kulkueen jälkeen ISYY tarjoaa siinä mukana olleille glögit Ravintola Tähdessä (Kauppakatu 18), jonne voi jäädä seuraamaan myös presiden-tin itsenäisyyspäivän vastaanottoa.Tervetuloa tekemään itsenäisyyspäivästä opiskelijoiden näköinen! Jätäthän haalarit kuitenkin tällä kertaa kotiin.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen.

Soihtukulkueet valaisevat Joensuun ja Kuopion itsenäisyyspäivänä

ISYY:n hallitukseen vuodelle 2015 haetaan taas jäseniä. Juho Pulkka on ollut tänä vuonna hallituksessa Kuopion kampuksen ainoa edustaja. Hän kannus-taakin kuopiolaisia hakemaan mukaan.– Hallitukseen kaivataan ihmisiä kaikilta kampuksilta, jotta niiden edustus olisi tasapainossa. Kuopio on iso kampus ja tekijöitä tarvitaan monessa asiassa.Hallitustyöskentelyssä on Juhon mielestä paljon etuja, joiden vuoksi omaa vapaa-aikaa kannattaa uhrata: – Hallituspesti työllistää, mutta siitä saatavat kontaktit ja työelämävalmiudet kantavat pitkälle. Hallituksessa pystyy myös konkreettisesti vaikuttamaan yliop-pilaskunnan ja ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Hallitushaku päättyy 23.11. Lisätietoja saa ISYY:n verkkosivuilta.

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausit-tain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n hallituksen toinen varapuheenjoh-taja Juho Pulkka.

Kuka: Itä-Suomen yliopiston ylioppi-

laskunnan toinen varapuheenjohtaja ja

Kuopion kampuspuheenjohtaja Juho

Pulkka

Mitä: Vastaa siitä, että opiskelijaedun-

valvonta Kuopion kampuksella ja

laajemmin Pohjois-Savossa toimii

Missä: Pääosin Kuopiossa.

Juho Pulkka

Kaikki kampukset30.11. ISYY:n ainejärjestökilpailun kilpailuaika päättyy. Lisätietoa: www.isyy.fi4.12. ISYY:n kampustoimistot avoinna klo 12–155.12. ISYY:n edustajiston kokous Kuopiossa5.12. ISYY:n järjestöavustusten hakuaika päättyy. Lisätietoa: www.isyy.fi17.12.2014–6.1.2015 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina

Joensuu:24.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–19, AU2056.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo 15, lähtö ISYY:n toimistolta(Yliopistokatu 7)

Kuopio: 22.11. OPKOlla Pekka Ryhänen aiheesta Rukous eläväksi klo 1824.11. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli24.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–19, ME20127.11. Hyvät Kuvat: Vanha hävytön nainen klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko27.11. Suolan alkoholittomat pikkujoulut klo 18, Lukema29.11. OPKOlla kanttori Anna Kosola aiheesta Musiikki kristinuskossa klo 1830.11.–5.12. ESN KISA: Trip to Saariselkä, Lapland4.12. Hyvät Kuvat: Dallas Buyers Club klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo 18, lähtö Sotkulta (Suokatu 42)

Savonlinna:24.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–19, B30424.11. Puurojuhla klo 18, A21625.11. Ainejärjestöjen ja Sohva ry:n pikkujoulu klo 21, Happytime Baari

Opintotuen piirissä olevat korkeakouluopiskelijat saavat tukea sen mukaan milloin opiskelija on saanut ensimmäisen opintotuen. Jos aloitit opiskelusi ennen vuotta 2011, saat tuki-kuukausia yksiportaisen tukijärjestelmän mukaan, normaaliin 300 opintopisteen tutkintoon 55 kk tukea. Vuonna 2011 mutta ennen vuotta 2014 aloittaneet saavat tukea alempaan tutkintoon 37 ja ylempään 28, mutta enintään vain 55 kk. Vuonna 2014 aloittaneet vastaavat luvut ovat 32 alempaan ja 23 ylempään, mutta yhteensä vain 50 kk. Varsin sekavaa…Opiskelijan kannalta tilanne muuttuu hankalaksi, jos tutkin-non suorittaa hitaammin kuin valtio haluaisi tai jos vaihtaa pääainetta tai korkeakoulua. Opiskelija on kyllä tottunut saamaan keppiä esivallalta jos ei tee kuten on toivottu, mutta tällä kertaa tilanne on omituisempi. Kandidaatiksi valmistues-sa nopeammin kuin valtio toivoo tai jos tukikuukausia ei ole pystynyt käyttämään ajoissa esim. tiukkojen tulorajojen takia, seuraa tästäkin rangaistus. Käyttä-mättömät tukikuukaudet kun eivät siirry käytettäväksi maisterin tutkintoon vaan ne menetetään. Eli kandin tutkintoa ei kannata suorittaa ennen kuin on käyttänyt vähintään 27 tukikuukautta.Jos syystä tai toisesta sinulta loppuu kandin tutkintoon tarkoitetut tukikuukaudet ja et saa tutkin-toa esimerkiksi puuttuvan kielikurssin takia opintotukea ei enää heru, vaikka tekisitkin pääaineesi syventäviä opintoja. Opiskelun rahoittamiseen on silloin samat vaihtoehdot kuin kesäopintojenkin kohdalla. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi tai mene töihin opintojen ohessa. Mikäli töitä ei löydy, olet oikeutettu kotikuntasi sosiaalitoimen palveluihin; eli vaikka asumislisään ja opintolainaan et enää olekaan oikeutettu on sinulle silti taattu sama perusturva kuin muillekin kansalaisille.

Opintotuen pituus ja määrä tuntuu vaihtelevan opiskelijasta toiseen, mikä tähän on syynä? Milloin kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa, jotta en me-netä tukikuukausia?

ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara kertoo opiskelijan oikeuk-sista ja velvollisuuksista

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen: soko@isyy.fi. Tekstisi saatetaan julkaista sellaisenaan tai muokattuna.

Kuopion etujen valvoja

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET S-OUTLETS - O U T L E T

ma–pe klo 10–18, la klo 10–15Kauppakeskus Centrum, Kauppakatu 29, Joensuu

(1. krs S-marketin vieressä)

Pvm

1.

2.

3.

4.

5.

6.

TUOTE-

LAHJA yhden leiman.

Kuudennella leimalla saat tuotelahjan.

Leimapassi on voimassa 6 kk

ensimmäisestä leimasta.

S-OUTLET!N LEIMAPASSI

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLETS-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLET

S-OUTLET S-OUTLETS-OUTLET S-OUTLET

24 25Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Mikä vuoristo sijaitsee Intian, Kiinan ja Pakistanin ra-joilla, ja on osa Himalajaa ja Hindukušia? Se kulkee noin 500 kilometrin matkan ja on maailman jäätiköitynein alue napaseutujen ulkopuolella. Vuoristossa sijaitseva valtioita yhdistävä maantie on maailman korkeimmalla

kulkeva maareitti. Siellä sijaitsee myös maailman toiseksi kor-kein vuori K2. Frederik mainitsee kappaleessaan Tsingis-kaani: ”Hän ________ista ajoi Pekingiin orillaan….

1) Godwin Austen. X) Karakorum. 2) Hindustan.

Kuka saapui 25.8.1944 Pariisin Ritz-hotellin baariin ja totesi siellä olleille Ison- Britannian asevoimien edus-tajille: ”Minä aion miehittää Ritzin…… Joten raus, raus!!!!”? Sotahistorioitsija Antony Beevorin mukaan hän lähinnä leikki sotilasta, olematta sellainen. Tilasi

baarissa viisikymmentä Martinia, joiden laadusta esitti rankat kritiikit baarimestarille.

1) Samuel Fuller. X) George Stevens. 2) Ernest Hemingway

Mikä pommikone oli tappokoneiden Paavo, Lipponen että Väyrynen sekä eräs saarijärveläinen ensemble? Siinä oli paineistetut tilat, keskitetty tulenjohtojärjestelmä ja raskaat konekiväärit kauko-ohjatuissa torneissa. Se lensi sellaisella nopeudella ja

korkeudella, etteivät hävittäjät sitä tavoittaneet. Tällä koneella ei ollut vihollisia, ainoastaan lihavia maaleja, ja se oli oleellinen osa Uncle Samin ydinosaamisaluetta – ilmaterroria. Kone pani urakalla siviilejä kalmoiksi; ei kuitenkaan suuremmassa määrin Euroopassa, vaan Aasiassa. Sillä metallimäärällä, mikä kului yhteen, olisi voitu rakentaa hävittäjälaivue. Neuvostolaiset ke-hittivät internoimistaan yksilöistä Tupolev Tu-4:n. Vuonna 1995 yksi koneista aiheutti melkoisen kalabaliikin Smithsonian-insti-tuutissa – sen päälle heitettiin verta, ja se poistettiin museosta.

1) Boeing B-29 Superfortress. X) Boeing B-17 Flying Fortress. 2) B-24 Liberator.

Kuka valmistui vuonna 1932 diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan me-kaniikka? Vuonna 1934 hän väitteli fysiikan toh-toriksi, vasta 22-vuotiaana. Väitöskirjan aihe oli ”Konstruktive, theoretische und experimentelle

Beiträge zu dem Problem der Flüssigkeitsrakete”. Se julistettiin välittömästi salaiseksi, sille annettiin peitenimi ja se otettiin armeijan Ampumatarviketutkimusyksikön haltuun. Väitöskirja julkaistiin vasta vuonna 1960. Tämä väitöskirja myytiin vuonna 2007 Bonhamin huutokaupassa yli 30000 dollarilla. Tekijä, joka oli perkeleellinen sotarikollinen, vietiin toisen maailmansodan jälkeen Amerikkaan salaisessa operaatiossa.

1) Werner von Braun. X) Willy Messerschmit. 2) Adolf Galland.

Kuka kortteerasi Venin saarella, jonne perusti observatoriot Stjerneborgin ja Uranienborgin? Lähti saareltaan Tšekkiin ja kuoli Prahassa 24.10.1601 ”käänteisen kapillaari-ilmiöön”– legendan mukaan virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä

päivällisellä. Hän pelkäsi etikettirikettä niin, ettei tohtinut poistua kinkeripöydästä urinoimaan. Väitti Auringon ja Kuun kiertävän Maata, joka on keskipiste; muut planeetat kiertävät Aurinkoa. Vuonna 1572 hän löysi Kassiopeian tähdistöstä uuden tähden, josta julkaisi teoksen De Stella Nova. Tämä hermostutti papiston, joka uskoi taivaankappaleiden olevan jumalallista al-kuperää, eikä uusia ollut syntynyt sen jälkeen kun Jumala lopetti luomishommat.

1) Christian Huygens. X) Johannes Kepler. 2) Tyko Brahe.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 28

Sanna Hukkanen | Korpi

KUINKA AJATELLA KUIN STOALAINEN FILOSOFIKEISARI ?

Kerta-annos

Marcus Aurelius on toisella vuosisa-dalla elänyt Rooman keisari, jonka valtakautta pidetään imperiumin

vakauden aikana. Lapsuudesta alkaen hallit-sijaksi kasvatettu Aurelius, seurasi stoalaisen fi losofi koulukunnan opetuksia. Hallitsija-asemastaan huolimatta hän eli askeettisen vaatimattomasti. Ennen kuolemaansa Aurelius kirjoitti Itselleni-nimisen henkisen mietiskelykirjan, joka antaa meille kuvan siitä, kuinka Rooman keisari käsitti elämän.

Stoalaisille tyypilliseen tapaan Marcus Aurelius suhtautui välinpitämättömästi kunni-aan, omaisuuteen ja sotilaallisiin valloituksiin. Kirjassaan hän tutkii elämää kaikkeuden nä-kökulmasta. Siitä käsin tarkasteltuna yksilön elämä näyttää ohikiitävältä hetkeltä. Lopulta kuuluisimmankin ihmisen saavutukset hau-tautuvat historian hämärään. Vain fi losofi nen itsetutkiskelu, joka tähtää mielenrauhaan, voi antaa elämälle merkityksen.

Koska omaisuus, valta ja kunnia, voivat kadota ponnisteluista huolimatta, ihmisen on-nellisuus ei voi rakentua niiden varaan. Ulkoi-sia olosuhteita ei voi täysin hallita, mutta voin valita, kuinka suhtaudun elämäni tapahtumiin. Marcus Aurelius kannustaa itsetutkiskeluun,

jossa fi losofi arvioi, millaisten mielikuvien hän sallii vaikuttaa itseensä. Keskittymällä vain siihen, kuinka itse reagoin ympäristööni, tunnustan oman kohtaloni rajat.

Kirjoittaminen on Marcus Aureliuksel-le keino harjoittaa tunteiden ja ajatusten tutkimista. Koska ajatusten labyrinttiin on helppo eksyä, ei analyysi ole itsetarkoitus. Kirjoitamalla toteutettu itsetutkiskelu tähtää elämäntavan muutokseen. Stoalainen mielen-rauha on mahdollista saavuttaa, kun en anna levottomien tunteiden häiritä onnellisuuttani ja hyväksyn nöyrästi kaikki ne asiat, joihin en voi elämässäni vaikuttaa.

Stoalaisuudella voi olla annettavaa myös nykyihmiselle, joka elää keskellä sekavaa in-formaatiotulvaa. Tunteisiin vetoava viestintä täyttää kaikki julkiset tilat. Poliittiset järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, suuryritykset ja tiedo-tusvälineet tekevät kaikkensa houkutellakseen meidät puolelleen. Keisari Marcus Aurelius puhuu meille vuosituhansien takaa ja kehottaa tutkimaan tarkasti, millaisten mielikuvien annan vietellä itseni.

Tomi Hämäläinen

26 27Uljas 8 | 21. 11. 2014 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: X 2 1 1 2

www.kuopionkaupunginteatteri.fiPalvelunumero 0600 96100(1,98e/min+pvm)www.facebook.com/kuopionkaupunginteatteri

VIIME HETKEN -lippu opiskelijoille

Takuuvarmasti HYVÄ TARJOUS!

Liput 10 euroa ( sis. palvelumaksun) kaikkiin teatterin omiin näytöksiin.

Liput esityspäivänä teatterin lippukassalta, jos on vapaita paikkoja.

Ei ennakkovarauksia.

KauppaKesKus Minna. avoinna: ma–pe 9–19, la 9–16.MaTKus. Matkuksentie 60. avoinna: ma–pe 10–21, la 9–18, su 12–18.prisMa. avoinna: ma–pe 10–19, la 10–16. Tervetuloa!

S-Etukortilla bonusta Prisman myymälästä!

YKSIN SATEESSA? -festivaalilla

nähtävä ohjelmisto laajentaa monelta

osin perinteisiä käsityksiä

tanssiteoksesta. Tule festivaalille

kokemaan, ajattelemaan,

liikuttumaan ja osallistumaan!

Tomi Paasonen Taiteellinen suunnittelija

Itäinen tanssin aluekeskus

TANS

SIN JA

IMPR

OVISA

ATION

FEST

IVAAL

I JOE

NSUU

SSA 2

.-5.12

.2014

Joensuun Kaupunginteatteri

LISÄTIETOA OSOITTEESTA:

www.itak.fi

28 Uljas 8 | 21. 11. 2014