Itä-Suomen ylioppilaslehti

2011

1

Rock-luolamies

Sinnemäki lupaa perustulon vuodeksi 2017 » 4-5ISYY:n uusi hallitus haluaa tavoittaa sinut » 6-7

Kesken jäi

Toimitussihteeri istuu vieressä. ”15 minuuttia aikaa kasata pääkirjoi-tus. Aika alkaa nyt”: Alussa oli kaa-

os. Keskustelu ja sanat veistävät kaaoksen muotoonsa. Itä-Suomen yliopiston ja ylioppilaskunnan ensimmäinen vuosi on takana ja kaaoksen hallintaa on riittänyt.

Ystäväni 50-juhlilla oli kelomökki. Kelomökissä oli suuri pyöreä pöytä, jonka keskellä pyörivä pöytälevy. Pöydälle kasaantui illan mittaan lahjat, roskat, boolimalja, viina- ja viinipulloja, lisää roskia, tölkkejä, korkkeja, tyhjiä paperi-mukeja sun muuta tsälää.

Aamuyöstä seurue oli vähentynyt niin, että jokainen aamuyönvirkku sopi suuren pöydän ympärille. Ihmisten ei tarvin-nut liikkua vaan jokainen saattoi hilata milloin minkäkin halajamansa esineen kohdalleen. Todistiko tämä kaaosteoriaa? Vastapuolella istuvan henkilön halu hi-lata boolimalja tai erikoinen lahja omalle kohdalleen lähempään tarkasteluun, toi itseni eteen satunnaisen esineen. Toisessa ihmisessä herännyt tarve ja sen tyydytys aiheutti minun tapahtumaho-risontissani muutoksen. En pystynyt hallitsemaan sitä mitä käden ulottuvillani oli. Tyhjä ja rytistynyt pahvimuki kädessä ei voinut muuta kuin ihmetellä kökköä vertauskuvaa perhosen siiven iskuista, jotka nostattavat pyörremyrskyn toisella puolen maapalloa.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan teemana on tulevana vuonna viestintä. Ylioppilaskunta tekee päätöksiä ja vaikutukset yltävät jokaiseen opiskeli-jaan. Samoin tekee yliopisto. Yliopiston ja ylioppilaskunnan ensimmäisenä vuotta taaksepäin peilaten viestintää sietääkin petrata. Päätökset syntyvät tyhjästä, ilman itsensä, asioiden ja instituutioiden alttiiksi laittamista, koska päätöksiä edel-tävän valmisteluvaiheen salaamisesta on tullut enemmän käytäntö kuin poikkeus.

”Aika!”, huutaa toimitussihteeri. Saan ruinattua minuutin lisää ja päätän no-peasti toivottaa rohkeutta yliopistolle ja ylioppilaskunnan hallitukselle, edustajis-tolle ja työntekijöille olla avoimia.

Takaisin pyöreään pöytään. Jos boolimaljaa hamuava synttärivieras olisi ilmoittanut suunnitelmistaan kääntää pöytään, olisi ollut aikaa reagoida, suun-nitella tulevaa, napata tyhjä muki käteen, ennen kuin on liian myöhäistä. Aikamois-ta jeesustelua. Tämä pääkirjoitus ei taida valmistua. Se jää valmisteluvaiheeseen. Menköön.

”Aika!”, 15 ja puoliminuuttia on täynnä.

”Päätökset syntyvät tyhjästä, ilman itsensä, asioiden ja insti-tuutioiden alttiiksi laittamista.

Pääkirjoitus | Uljas linja

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Matti Sevenius

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KansikuvaPasi Huttunen

Humoro nigra | Uljas ratkaisi Ellin kotirauhaongelmat täydentämällä ylioppilaskunnan Joensuun vaihtoopiskelijoiden selviytymispakkausta.

Aika hiemansisustaa?

Pohjois-Savon, Suur-Savonja Pohjois-Karjalan Osuuspankit

Perustolulle jo kuuden vuoden päästä? Työministeri Anni Sinnemäki lupailee perustuloa ja on sitä mieltä, että yliopistoa uudistetaan oikeaan suuntaan.

Tunneli tuskaan. Kuopion kampuk-sen tulevien hammaslääketieteen harjoittelutilojen ja KYS:n välille aiotaan rakentaa tunneli. Harjoit-telutiloihin kaavaillaan 500 - 600 potilaan päivittäistä vastaanottoa.

Elli on ihmeissään vaihtareiden hilehalujen kanssa. Kotirauhan vaa-liminen ei ole helppoa, kun naapuri tykkää pitää isoja bileitä harva se päivä.

Pieni pullea enkeli tulee taas. Joensuun Kerubi ei uppoa polkemallakaan. Kolmansia avaisia vietetään 11. helmikuuta. Luvassa on uudenlai-nen ravintolakokonaisuus.

Sohva surff arilla on maailma kotona. Internet palevelu tarjoaa matkalaiselle kotihoidon ja paikallisoppaan ilmaiseksi. Paikallinen taho puolestaan saa pari tari-naa, ja hyvässä lykyssä hyvää seuraa.

Pätevä kokki. Ruokaa suuhun ja paskaa pihalle. Ihmisen energian saannista on löytynyt leikkivän ja luovan suomalaisen identiteetin rakennuspalikat.

4-5 8-9

16– 20

10-11

24–25

22–23

Sisällys | Ennusmerkkejä sisällysluettelossa...

Satunnaisia niskalenkkejäPainija

2 Uljas 1 | 21. 1. 2011 3Uljas 1 | 21. 1. 2011

Vaalien voi aistia lähestyvän, kun työmi-nisteri ja Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki lupailee perustuloa Suomeen vuonna 2017.

”Suomen satavuotista itsenäisyyttä voisi hyvin merkitä 2000-luvun todelli-suuteen sopivalla sosiaaliturvajärjestel-mällä. Kuusi vuotta voisi olla realistinen aika perustuloon tarvittavien poliittisten päätösten tekoon”, Sinnemäki sanoo.

Hän harmittelee myös sitä, että opintotuki jäi ainoana tukena sitomatta indeksiin.

”Se täytyy tehdä seuraavalla hallitus-kaudella. Opintotuessa on paljon perustu-

lomaisuutta. Se mahdollistaa työtulojen yhdistämisen tukeen, eikä lannista. Otet-taessa askelia kohti perustuloa, voidaan opintotuesta ottaa mallia”, hän sanoo.

Sinnemäki katsoo, että yliopistouudis-tuksen onnistumista on vielä liian aikaista arvioida. Lisäys yliopistojen perusrahoi-tukseenkin alkaa vaikuttaa vasta tänä vuonna.

”Pidän hyvänä, että on tehty yliopisto-jen autonomiaa lisääviä ratkaisuja. Vaikka valtionvarainministeriön pitkä koura ei enää ulotu yliopistoihin samalla tavalla, on resurssit käytettävä tehokkaasti. Yliopis-toilla on siinä iso vastuu.”

Yksi olennainen kysymys jatkossa on, mikä rooli työllistymisellä on yliopistojen rahoituksessa. Jos rahoitus sidotaan val-mistuneiden työllistymiseen, on Sinnemä-en mukaan riskinä alueellisen eriarvoisuu-den lisääntyminen.

”Pohjois-Karjalassa on vaikeampi löytää työpaikkaa, kuin pääkaupunkiseu-dulla.”

Työministeri arvioi, että opintolainan ottaminen voi olla hyvä idea, siitä hän on saanut sapiskaakin vihreiden opiskelijajär-jestöltä, mutta painottaa opintojen aikana hankitun työkokemuksen tärkeyttä.

”Suomalaista järjestelmää kritisoidaan siitä, että brutto-opiskeluajat ovat pitkiä, koska ihmiset tekevät töitä opintojen aika-na. Täällä valmistuneet toisaalta työllisty-vät paljon järkevämmin. Ja on muistettava, että nivelkohdat elämässä ovat aina vaikei-ta. Jos valmistuvalla on jo työelämäkoke-musta, se pehmentää muutosta.”

Uskollisena puolueensa linjalle Sinne-

mäki painottaa, että korkeakoulutuksen tulee olla maksutonta. Lukukausimak-sumaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville on jo olemassa, joten sen tulokset täytyy Sinnemäen mukaan arvioida kunnolla.

”Ennen kokeilua tutkimustieto näytti siihen suuntaan, että Suomeen tultiin juuri maksuttomuuden takia. Suomi ei ole erityisen tunnettu maa. Näkemyksemme on, että maksuton koulutus on suomalai-sen järjestelmän vahvuus.”

1Uutinen #

Työministeri: Kuuden vuoden päästä perustuloAnni Sinnemäen mukaan yliopistoja uudistetaan oikeaan suuntaan. Hän harmittelee, ettei opintotukea saatu sidot-tua indeksiin, mutta lupailee perustuloa jo vuodeksi 2017. - Pasi Huttunen, teksti&kuva

Anni Sinnemäki ei usko yliopistojen autonomian myötä panostavan resurssejaan luonnontieteelliseen ja soveltavaan tutkimukseen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kustannuksella. Humanistisen taustan omaava ministeri muistuttaa, että kansainvälisesti merkittävää huippututkimusta tehdään myös humanistisella puolella.

” Suomen satavuotista itsenäisyyttä voisi hyvin merkitä 2000-luvun todellisuuteen sopivalla sosiaaliturvajärjestelmällä.

Oletko tehnyt uudenvuodenlupauksia? Mitä? Miksi et?

Tuomo Leppänenmetsätieteet, n:s vsk.

- En ole luvannut mitään. Lupaukset eivät pidä, teki niitä kesällä tai talvella.

Ida Palosaaribiologia, 1. vsk.

- En ole varsinaisesti tehnyt virallista lupausta, mutta olen miettinyt, että joitain asioita voisi tehdä toisin. Lupa-ukset liittyvät opiskeluun, lisäksi voisin käydä enemmän lenkillä ja olla ajoissa paikalla.

Veera Mänttärikotitaloustiede, 1. vsk.

- En tehnyt. Jos muutosta kaipaa, se on hyvä tehdä sillä hetkellä, kun muutosta eniten tarvitsee. 1. tammi-kuuta on samanlainen aamu kuin mikä tahansa.

Ilona Taskulafarmasia, 2. vsk

- En ole. Ei ole ollut tarvetta muuttaa mitään.

Lauri Tervonenkotitaloustiede, 1. vsk.

- En. Juhlahumussa on kaikista huonoin aika tehdä lupaus, joka ei loppupeleissä kuitenkaan pidä.

Maiju Juntunenfarmasia, 2. vsk.

- En ole tehnyt. Se ei kuulu tapoihini.

Savonlinna

Kuopio

- Mari Karjalainen, Selina Tuomaala ja Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat

Luvaton vuosiGallup

Joensuu

ISYY:n tuuba | Kahdeksas matkustaja?

Edustajisto tuplasi Uljaan avustajabudjetin

ISYY:n hallitus 2011

Väitös: Taloustiede käy paraikaa syvää sisäistä kriisiä

Uljaan avustajabudjettia korotettiin edellis-vuoden 2500 eurosta 6000 euroon. Vaikka avustajamääräraha yli kaksinkertaistettiin, on se edelleen huomattavasti vuotta 2009 pienempi. Silloin avustajabudjetti oli noin 10000 euroa.Avustajien käyttö on lisääntynyt Uljaassa voi-makkaasti edellisvuoden aikana, joten edustajis-ton päätös oli perusteltu. Edustajiston joulukui-sessa kokouksessa Uljaan budjetti ei herättänyt keskustelua, eikä siihen tehty muutoksia. Ainoastaan edaattori Markus Kytölä Oikeista

nosti Uljaan rahoituksen esiin ohimennen.Ylioppilaslehtien rahoitus on viime aikoina he-rättänyt keskustelua esimerkiksi Tampereella, jossa Tamyn edustajisto päätti leikata ylioppi-laslehti Aviisin rahoitusta. Tamy laskee saavan-sa 17000 euron säästöt vähentämällä Aviisin ilmestymiskertoja, lomauttamalla toimittajan kesäksi ja leikkaamalla lehden avustajabudjet-tia. Aviisin tämän vuoden avustajabudjetti on 16300 euroa.

Pasi Huttunen

1. Jukka Mähönen, hallituksen puheenjohta-ja, Kuopio2. Lauri Jurvanen, 1. varapuheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja ja sosiaalipo-litiikka, Joensuu3. Mikko Puhakka, 2. varapuheenjohtaja ja kehitysyhteistyö, Savonlinna4. Aku Latvaniemi, sosiaali- ja koulutuspoli-

tiikka, Joensuu5. Minna Kaipainen, Viestintä- ja kansainväli-set asiat, Kuopio6. Eija Miettinen, koulutuspolitiikka ja ympä-ristö, Joensuu7. Katja Oinonen, vapaa-aika ja kansainväliset asiat, Joensuu8. ???, vapaa-aika ja kansainväliset asiat, Kuopio

1.2.3.4.

5.7.

8.

6.

”Avustajien käyttö on lisääntynyt Uljaassa voimakkaasti edellisvuoden aikana

Valtiotieteiden maisterin Timo Voipion mukaan köyhyyden väheneminen edellyt-tää siirtymää taloustieteen ylivallasta kohti monitieteellistä globaalia sosiaalipolitiikkaa. Voipio tarkastelee tutkimuksessaan köyhyy-den vähentämisen ammattilaisten ideoita, intressejä ja identiteettejä kehitysyhteistyön johtavissa organisaatioissa kuten Maailman-pankissa, jota rikkaiden maiden hallitukset suosivat kehitysrahoituksensa ensisijaisena kanavana.

Voipion mukaan ideoita tuotetaan ja hyödynnetään kuten muitakin taloudellisia hyödykkeitä, mutta ideoiden markkinat ovat ajautuneet vakavaan epätasapainoon: Rikkaiden maiden hallitukset rahoittavat Maailmanpankin ekonomistien ideoiden tuo-tantoa ja levittämistä paljon enemmän kuin

vastaavaa työtä YK:n ja kehitysmaiden omissa tutkimuslaitoksissa.

Tämä vaikuttaa Voipion mukaan kan-salaisten ja poliittisten päättäjien käistyk-seen köyhyyden syistä ja sen mahdollisista ratkaisuista. Maailmanpankin tapaiset vahvat organisaatiot pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä yksilöt tai jopa hallitukset haluavat ja pitävät omana intressinään.

Kehityksen ja sosiaalipolitiikan ammat-tilaisten sekä poliitikkojen olisi Voipion mukaan tärkeä ymmärtää, että taloustiede käy läpi syvää sisäistä kriisiä, jossa monet itsestään selvyydet on nostettu kriittiseen tarkasteluun.Väitöskirja tarkastetaan Kuopiossa 21. tam-mikuuta.

Jarkko Kumpulainen

4 Uljas 1 | 21. 1. 2011 5Uljas 1 | 21. 1. 2011

Millä mielellä?- Oikein iloisella.

Millainen olet?- Helposti syttyvä ja hitaasti hiipuva.

Mikä sytyttää elämässä?- Kaikki uudet mahdollisuudet. Viimeksi sytytti koreografioiden keksiminen Savonlinna-kuoron biiseihin.

Haave?- Gradun valmistuminen. Toivottavas-ti se ei ole kauaa haave.

Mitä seuraavaksi?- Ensiksi kirjastoon ja sen jälkeen lasten- ja nuortenkirjallisuuden luennoille.

Onko olemassa ilmaista lou-nasta?- On, jos sattuu harrastamaan metsästystä tai kalastusta. Mutta kai sekin aina jotain kustantaa.

Tammikuun lumisateisena torstaina Uljas lounasti intoa ja energiaa säteilevän Marjatan kanssa. Savonlinnan Ravintola Välkyn rapeareunaiset pinaattiletut tekivät kauppansa luo-

kan- ja musiikinopettajaksi tähtäävälle 29-vuotiaalle. Yrittäjyyskas-vatuksesta graduaan aloittanut kolmannen vuosikurssin opiskelija kertoi vuoden alkaneen hyvin leppoisasti. Turhanpäiväiset uuden vuoden lupaukset olivat jääneet tältäkin vuodelta tekemättä.

Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, kasvatustiedeVuosikurssi: 3. vsk.Syntymäpaikka: ForssaMotto: ”Aina kannattaa yrittää!”Harrastukset: Liikkuminen ja musiikki monessa muodossa sekä käsityötRuoka: PinaattiletutPaikka: Ravintola Välkky

Selina Tuomaala, teksti& kuva

Marjatta Komonen Univelat maksuun

HELSINKI Opiskelijat vaativat univelkojaan maksuun Helsingissä 12. tammikuuta. Tieteen päivien yhteydessä Helsingin yliopistolla tehty nukkumisperformanssi herätti huomiota ainakin Tieteen päivien järjestäjien keskuudessa. ”Tieteen päivien johto pyysi yliopiston vahti-mestareita soittamaan poliisit paikalle poistamaan meidät. No, poliisit eivät tietenkään tulleet paikalle. Luultavasti nauroivat vahtimestarille, joka hälytti poliisia poistamaan nukkuvia opiskelijoita”, nukkumassa ollut Suvi Hanste kertoo.Unimanifesti osoitteessa http://opiskelijatoiminta.net/

Bollywood tanssi Kuopioon

KUOPIO Lukeman liikuntasali täyttyi Bollywoodin sävelistä ja loistosta. Kuo-piossa kansainvälistä sosiaalityötä opiskelevan nepalilaisen Suniva Shrestran Bollywood-tanssikurssi keräsi joukon jumppaajia intialaisen tanssin pyörtei-siin tammikuun alussa. Tanssikurssilla opetetaan perinteisiä intialaisia askelia sekä valmiita koreografioita Bollywood-elokuvien musiikin tahtiin.Kurssin järjestänyt ja sille osallistunut Sirpa Risto kertoi epäsuorien tahtilajien tuoneen mielenkiintoisen haasteen tanssiin. ”Mukavan erilaisia askeleita ja käsien liikkeitä. Vaikeuksia tuotti, kun välillä liikkeissä lasketaan neljään ja välillä kuuteen”, kertoo ISYYn järjestösihteeri Sirpa Risto.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & Po

ntu

s Pu

roku

ru, ku

vaJarkko

Ku

mp

ulain

en, teksti &

kuva

Selina Tu

om

aala, teksti & ku

va

Viestinnän takkuilu leimasi ISYY:n olemas-saolon ensimmäistä vuotta. Ongelmia oli niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestin-nässä. Edustajisto nimesikin joulukuun kokouksessaan vuoden 2011 viestinnän teemavuodeksi.

”Epätietoisuus on aiheuttanut tyytymät-tömyyttä. Meidän pitää tavoittaa paremmin opiskelijat. Tietenkin yliopiston on myös parannettava tiedotusta. Myös keskustelu-yhteys on yliopiston suuntaan on saatava kunnolla toimimaan”, hallituksen puheen-johtaja Jukka Mähönen toteaa.

Minna Kaipainen on saanut harteilleen viestinnän vastuualueen hallituksessa.

”Viesti ei kulje tarpeeksi nopeasti, eikä se tavoita kaikkia. Kaikki eivät vieläkään tiedä edes, mitä ylioppilaskunta tekee”, hän kuvailee ylioppilaskunnan viestinnän pullonkauloja.

”Viestin on oltava helposti saatavilla, niin että siihen törmää. En voi yksin viestiä kaikille, mutta yritän löytää välineet viestin välittämiseksi”

Viestinnän kehittämiseen on budjetoitu varoja, mutta vielä ei ole selvää, mihin ne käytetään. Tarkemmin viestinnän kehittä-mistoimenpiteet hahmottuvat, kun hallitus saa tehtyä toimintasuunnitelman toteut-tamissuunnitelmansa. Kaipaisen mukaan hallitus aikoo ainakin jalkautua ainejärjestö-jen hallitusten kokouksiin. Lisäksi järjestöja-oston kautta on tarkoitus kerätä palautetta siitä, kuinka nettisivuja tulisi kehittää.

”Edarivaalit ovat syksyllä ja tavoite on saada äänestysprosenttia korotettua. Sen eteen täytyy tehdä töitä jo keväällä. Edus-tajistoa ja sen toimintaa pyritään tekemään tutuksi ja lisäämään edustajiston näkyvyyt-tä”, hän sanoo.

Suuntaviivoja kuluvalle vuodelle vedel-lään nyt viime vuotta hiukan helpommassa, tai ainakin selkeämmässä tilanteessa.

”Viime vuonna ei päästy rutiiniin käsiksi. Nyt yritetään päästä siihen, että toiminto-jen aloittamiseen ei tarvitsisi käyttää niin paljon resursseja. Nyt on myös aika ryhtyä analysoimaan, mitkä asiat johtuivat yliopis-tolakiuudistuksesta ja mitkä yliopistojen yhdistymisestä”, Mähönen kuvailee.

Viestinnän ohella ensi vuoden asialis-talla ovat muun muassa eduskuntavaalit ja ISYY:n ensimmäiset vuosijuhlat.

”Opiskelijaliikkeellä on yhteisiä kansal-lisia intressejä, joita on ajettava vaalien alla. Vaikutustyö on tehtävä paikallisesti.”

Mähönen uskoo, että kampusten välinen tasapuolisuus säilyy, vaikka ylioppilaskun-nan korkeimmat tehtävät ovat keskittyneet Kuopioon.

”Sillä ei saisi olla merkitystä ja ilmeisesti edustajisto arvioi, että tasapuolisuus ei ole vaarassa. Asiasta kyllä keskusteltiin”, hän toteaa.

Toisaalta hallituksen jäsenistä neljä on joensuulaisia, kun kuopiolaisia on vain kaksi ja savonlinnalaisia yksi, joten joensuulaisten ei tarvitse luultavasti huolehtia äänensä kuulumisesta.

”Tarkoitus on täydentää hallitusta yhdel-lä henkilöllä. Tämän tulee tasa-arvolain vaa-timuksen vuoksi olla nainen. Vastuulleen hän saa Kuopion kampuksen vapaa-ajan ja kansainväliset asiat”, Mähönen kertoo.

Uusi hallitus remontoi viestinnän kuntoon

Hallitus aikoo panna ISYY:n pahasti köhineen viestinnän kun-toon. Edustajisto on nimennyt vuoden 2011 viestinnän teema-vuodeksi. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Kun ylioppilaskunnan olemassaolon kaoottinen ensimmäinen vuosi on takana, voi hallitus vedellä tämän vuoden suuntaviivoja hiukan helpommassa tilanteessa. Hallituksen puheen-johtaja Jukka Mähönen listaa viestinnän kehittämisen ykköseksi tehtävälistalla. Viestinnän vastuualueen hallituksessa on saanut kontolleen Minna Kaipainen.

Kansainvälisten asioiden sihteeri Elisa Norvanto ja sosiaali- ja koulutuspoliittinen sihteeri Hannu Jaakkola aloittivat työnsä kuopion kampuksella tammikuussa.

2Uutinen #

”Edarivaalit ovat syksyllä ja tavoite on saada äänestys-prosenttia korotettua.

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

SAVONLINNA Liikennevalot keräsivät savonlinnalaisia yhteen tapahtumaköyhän tammikuun alun aikana. Valoilmiöitä saapui seuraamaan myös kaupungin läpi ajavia vieraspaikkakuntalaisia aiheuttaen jopa ruuhkaa. Vuosikymmenien ajan kiistelyä aiheutta-neen valtatie 14:n ohitustien rakentaminen käynnistyi syksyllä. Se vähentänee keskustan iltapäiväruuhkia valmistuttua.

Vetovoimaiset valot

Kuopion toimiston uudet kasvotItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan leipiin astui vuodenvaihteen jälkeen kaksi uutta työn-tekijää. Kansainvälisen asioiden sihteerin toimeen valittiin Elisa Norvanto, 23, ja Kuopion kampuksen koulutus- ja sosiaalipoliit-tisen sihteerin tehtäviin Hannu Jaakkola, 30.

Norvanto on sosiaa-lipolitiikan opiskelija Kuopiosta ja lähtöisin Vuokatista. Norvanto on opiskellut ammattikorkea-koulussa kansainvälistä kauppaa ja on lopputyötä vaille valmis tradenomi. Hän on toiminut kah-den vuoden ajan myös tradenomiopiskelijoiden kv-vastaavana.

Yliopiston leikattua

osuutensa kv-sihteerin palkkauksesta, toimii Norvanto puolipäiväisenä. Tehtävien uudelleen jär-jestely ja vaatii Norvannon mukaan erityistä huomio-ta uudessa tilanteessa.

Hannu Jaakkola opiske-lee puolestaan Kuopiossa biotieteitä ja siirtyy yli-oppilaskunnan tehtäviin Suomen ylioppilaskun-tien liiton hallituksesta. SYL:ssa Jaakkola toimi kokopäiväisenä työelämä-asioista vastaavana. Lisäk-si hän on toiminut vuosina 2008 – 2009 KYY:n hallituksessa sosiaalipo-liittisena vastaavana sekä osan viimeistä vuottaan varapuheenjohtajana.

Jarkko Kumpulainen

Kuopion savolainen osakunta lopettaaKuopion kampuksen savolainen osakunta lopettaa toimintansa. Syy vuonna 1981 perustetun osakunnan lopettamiseen on aktiivisten toimijoiden puute.

”Aktiivista toimintaa ei ole ollut noin

viiteen vuoteen. Joitakin bileitä on järjestet-ty, mutta paikalla on ollut korkeintaan pari henkilöä ja toisaalta osakuntaneuvostosta ei ole enää opiskelijoina enää kuin pari hen-keä”, kertoo osakuntaneuvoston jäsen Arto

Koivistoinen.Koivistoinen epäilee ainejärjestöjen

90-luvun aikana tapahtuneen vahvistumi-sen vieneen kiinnostusta osakuntatoimin-nasta.

”Nyt kun olemme osa Itä-Suomen yli-opistoa, niin näkisin perinnetoiminnan tär-keänä. Jos joku on kiinnostunut toiminnan jatkamisesta, niin meiltä kyllä saa konsultaa-tio apua”, lupaa Koivistoinen.

6 Uljas 1 | 21. 1. 2011 7Uljas 1 | 21. 1. 2011

”Käytännössä Canthialle tulee iso hammaslääkärin vastaanotto

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Osalla vaihto-opiskelijoista on mennyt sormi suuhun suomen kieltä opiskellessa Joensuussa. Uljaan tavoittamat vaihto-opis-kelijat kokevat, että heidän saama suomen kielen opetuksensa on yksinkertaisesti liian moni-mutkaista alkutasoon nähden. Tyhjästä opintonsa aloittaneiden haastateltujen mukaan aineisto on vaikeaa ja tunneilla puhu-taan ainoastaan suomea. Lisäksi ongelmaksi on koettu se, että kotitehtäviä jaetaan, mutta niihin ei jaeta oikeita kirjallisia vastauk-sia englanniksi.

Englantia opiskeleva Michiko Yamashita ei ole kyennyt kartut-tamaan suomen kielen taitoaan. Hänestä ryhmäkoot ovat liian suuria ja materiaalit saisivat olla paremmat.

– Vaihto-oppilaan on vaikea oppia, en ole oppinut täällä juuri mitään, Yamashita kertoo.

Myös kasvatustieteitä opis-keleva Martha (nimi muutettu) näkee parannettavaa.

– Tarvitsisimme pienemmät ryhmät, koska isossa ryhmässä taso vaihtelee liikaa. Myös kurs-sikirja tai ratkaisujen englannin-kieliset printtiversiot olisi oltava, Martha luettelee.

Molempia harmittaa erityises-ti, että tunneilla käytetään ope-tuskielenä suomea ja kotitehtävät käsitellään suullisesti. Suomen kielen yliopistonlehtori Petri Jääskeläisen mukaan suomen käyttö opetuskielenä on pedago-ginen valinta, jonka hyöty kielen oppimisen ja käytössä harjaantu-misen kannalta on perusteltua. Jääskeläinen vastaa kysymyksiin ja kuvaa opetuskäytäntöjä vain omiin Kuopiossa pitämiinsä kurs-seihin pohjaten.

– Alussa, varsinkin lyhyellä Survival-kurssilla, materiaalit ovat myös englanniksi. Aloitta-vien kursseilla opetuskielenä on englanti, suomea otetaan mukaan vähitellen kielitaidon karttuessa. Pidemmälle ehtineillä kaikkea ei opettajan toimesta käännetä, koska teemoja ja sanastoa on jo käsitelty tunneilla tai materi-aaleissa ja opiskelijaa ohjataan omatoimisesti hakemaan tarvit-semaansa taustatietoa, Jääskeläi-nen selventää.

– Kaikilla syksyn kursseilla on ollut oma kotisivu, johon materiaalit ja myös kotitehtävien vastaukset päivitetään viikoit-tain. Osa harjoituksista puretaan vain suullisesti tai hankalimmista

kohdistaan. – Kaikista opintojaksoista

kerätään palaute vähintään joka toisesta toteutuksesta ja aina silloin kun opetuskäytänteissä on ollut muutoksia. Palaute on ollut kautta linjan positiivista eikä sel-viä muutostarpeita ole nostettu esiin. Epäkohtina on mainittu aikataulujen päällekkäisyys ja kasautuvat työmäärät, Jääskeläi-nen sanoo.

Vaihto-opiskelijat

Joensuun kampuksella aloitti syk-syllä 2010 188 vaihto-opiskelijaa ja 139 tutkinto-opiskelijaa. Kuopiossa aloitti 111 vaihto-opiskelijaa ja 42 tutkinto-opiskelijaa. Savonlinnas-sa aloitti 5 vaihto-opiskelijaa. Yhteensä opiskelijoita aloitti 485, joista 304 oli vaihto-opiskelijoita tai harjoittelijoita, ja 181 tutkinto-opiske-lijoita. Suomen kielen kurssit ovat vapaa-ehtoisia.

Lähde: Kansainvälisten asioiden sihteeri

Sonja Kuosmanen, Joensuu.

Kansainvälisten asioiden koordinaattori

Pauliina Tamminen, Kuopio.

Toimistosihteeri Eeva Marttinen, Savonlinna.

Suomen kielen opiskelussa vaikeuksiaOsa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen vaihto-opiskelijoista näkee suo-men kielen opetuksessa puutteita ja pitää opiskelua hankalana, vaikka heiltä ke-rätty palaute on ollut suotuisaa. – Jussi Turunen, teksti

Kaipuu menneisyyteen näyttää olevan melkein yhtä yleistä, kuin vakaumus siitä, että jos vielä tämän työpäivän,

-viikon tai -vuosikymmenen jaksan, niin asiat muuttuvat paremmaksi. Kehitysuskoa voi ja sitä pitää kyseenalaistaa, mutta politiikan rakentaminen ”ennen oli kaikki paremmin” -ajattelun päälle on lähinnä typerää. Kaikkein eniten kehitysuskoa voi ja pitää kyseenalaistaa juuri siinä, että jaksaminen ja sinnittely eivät takaa onnellista tulevaisuutta – edes sitten joskus.

Puhe hetkeen tarttumisesta ja elämisestä juuri nyt on niin puhkikulutettua, että on vähän noloa ottaa sitä esiin. Mutta väitän, että se on viime vuosina käsitetty tahallaan väärin. Ikuisen talouskasvun hengessä hetkeen

tarttu-minen ja nyt elämi-nen on saanut

merkityksen, jossa toimitaan aktiivisesti ja päämäärätietoisesti jotain, yleensä työelämän tavoitetta kohti iloisen energisessä flow-tilassa. Pyrkiessä ei oikein jää aikaa elää, jollei elämiseksi laske life coachin suosittelemaa suorituskykyä parantavaa zumbatuntia.

Suorittamisessa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta on kysyttävä, kenelle sitä tekee ja miksi. Degrowth-liikkeen ajatusrakennelmat taitavat olla vielä hahmottumattomia, mutta jotain sieltä voi ammentaa. Uljaan sivukoko tekee lehdestä täydellistä vessalukemista. Voi-sin siis lukea aina paskalla Uljasta ja samalla tehdä sisällöllistä ja visuaalista kehitystyötä. Luova työhän onnistuu paskalla istuessa usein parhaiten. Siitä huolimatta luen vessassa mieluummin vaikka kirjaa, seikkailen netissä puhelimellani tai ihan vain tuijotan seinää.

Nykyinen elämäntahti jättää liian vähän ai-kaa suunnittelemattomuudelle ja päämäärät-tömälle tuhertelulle. Helsinkiläisten Tieteen päivillä tekemä nukahtamisperformanssi tai edellisessä Uljaassa ollut juttu nukkuma-paikoista Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella käsittelivät tätä teemaa. Oli sitten kyse nukahtamisesta tai seinän tuijot-tamisesta ajatuksiinsa unohtuneena, niin kyse on tarpeellisesta toiminnasta. Kyllä, kyse on vastarinnasta ja kamppailusta, mutta para-doksaalisesti myös luova talous elää ajatusten vaeltelusta ja uneksimisesta. Ja luovasta taloudesta toivotaan uutta Nokiaa.

Toivottavasti emme saa uutta Nokiaa. Oikeasti talous tarvitsee jotakin vähemmän jäykkää ja hidasliikkeistä – se tarvitsee jotain uudenlaista. Talouden tekevät ihmiset tarvit-sevat elämisen ja toimimisen mahdollisuuksia juuri nyt, eikä joskus tulevaisuudessa. Anni Sinnemäki toteaa tässä lehdessä, että meillä voisi olla perustulo vuonna 2017. Emme Sin-nemäen kanssa puhu samasta perustulosta, mutta idea on kyllä kannatettava.

Pasi Huttunen

Tuijota seinää

Kolumni | Suoritin

Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteel-lisen tiloja kaavaillaan Canthian kolmanteen kerrokseen. Tilat vievät yhteensä 4000 neliön alan.

”Alustava kustannusarvio on kahdeksan miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan KYS:n ja Canthian välille suunniteltu tun-neli, nousenevat kustannukset hieman yli kymmeneen miljoonaan”, kiinteistöpäällik-kö Olli Siitonen kertoo.

Noin 200 metrin tunneli rakennetaan helpottamaan liikkumista yliopiston ja KYS:n välillä. Hammaslääketieteen harjoi-tusklinikkasaliin rakennetaan yhteensä 110 hammaslääkärituoliyksikköä ja sen myötä

Siitosen mukaan harjoitusklinikalle odote-taan 500 – 600 potilasta päivittäin.

”Käytännössä Canthialle tulee iso hammaslääkärin vastaanotto”, Siitonen tarkentaa.

Vastaanotto- ja odotustilat rakennetaan neljänteen kerrokseen. Hammaslääketie-teen opiskelijoiden ja työntekijöiden lisäksi tiloissa harjoittelevat ja työskentelevät myös ammattikorkeakoulu Savonian suuhygienistit. Tiloihin suunnitellaan myös Kuopion kaupungin erikoishammashoidon yksikköä. Kaupungin yksikön tuleminen ti-loihin selviää tammikuun aikana. Ratkaiseva kysymys on löytyykö kaikille sen toiminnoil-

le tarpeeksi tilaa.”Erikoishammashoidon mukaan tulossa

olisi selkeä synergiaetu, mutta tärkeintä on huolehtia, että omat toimintomme säilyvät. Sehän on selvä, että kun olemassa oleviin tiloihin siirretään tuommoinen laitos, niin edessä on tiukka kaksi vuotinen, että kaikki toiminnot saadaan säilytettyä”, Siitonen pohtii.

Suunnitellut potilasmäärät luovat painetta myös kampuksen liikennejärjeste-lyihin.

”Canthian eteen joudutaan tekemään noin sata maksullista lyhyen ajan pysäköin-tipaikkaa. Henkilökunnalle ja opiskelijoille puolestaan hieman yli sata lisäpaikkaa Melanian taakse”, Siitonen sanoo.

Muutoksia on samalla tulossa myös kampuksen kahteen liittymään. Vaihtoeh-dot ovat joko yhteen liittymään siirtyminen tai Canthian kohdalla olevan liittymän laajentaminen ja oikaiseminen.

Altaan klinikkasali raivaa muun muassa nykyisin ylioppilaskunnan kioskin, viisi

tietokoneluokkaa, kaksi seminaarisalia, lukusalin sekä henkilökunnan työhuoneita ja muutamia laboratorioita.

”Ikävää tässä on, että opiskelijat viettävät paljon aikaa juuri tuolla alueella ja hyväksi havaittu konsepti joudutaan purkamaan”, kiinteistöpäällikkö Olli Siitonen kertoo.

Siitosen mukaan kolme tietokoneluok-kaa ja kioski sijoitetaan kuitenkin uudelleen Canthian ensimmäiseen kerrokseen. Yksi tietokoneluokka meditekniaan ja yksi snell-maniaan Samalla tietokoneluokkiin pyri-tään saamaan entistä enemmän työpisteitä.

3Uutinen #

KYS:n ja Canthian välille kaivetaan pian tunneliaHammaslääketieteellisen harjoittelutilat alkavat hahmottua Kuo-pion kampuksella. Yhteensä noin 3900 neliön tilat sijoittuvat Canthian kolmanteen kerrokseen. Samalla ne raivaavat tieltään joukon pääasiassa opiskelijoiden käytössä olevia tiloja. - Jarkko Kumpulainen, teksti & QVIM Arkkitehdit Oy, kuva

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan strategia julkaistaan stra-tegiaseminaarissa 18. maaliskuuta. Itse strategiatyö on jo käytännössä tehty, mutta julkaisu haluttiin sijoittaa lähelle ISYY:n ensimmäi-siä vuosijuhlia, jotka vietetään 19. maaliskuuta.

Strategiatyön ympärillä on leiju-nut erilaisia huhuja epämääräisyyk-sistä, kun strategiatyön konsultti-

apuna toimi ISYY:n edustajiston sekä strategiatyöryhmän puheen-johtajan Sara Remeksen isä Keijo Remes. Koko strategiatyöhön kului pääsihteeri Janne Mertasen mukaan rahaa noin 3000 euroa, josta 2500 konsultinpalkkioihin.

”Meillä ei ollut tarvittavaa osaa-mista strategiatyön tekemiseen, joten ulkopuolista apua tarvittiin. Toisen keväällä meitä kouluttaneen

konsultin yritys tekee töitä alenne-tulla hinnalla julkiselle sektorille ja silloin hinta on 1800 euroa päiväs-sä. Meidän tapauksessamme olisi laskutettu vähintään kolme päivää”, Sara Remes toteaa.

Remes kertoo jäävänneensä it-sensä päätöksenteosta hyvissä ajoin.

”Tarjosin yhteystiedot käyt-töön”, hän toteaa.

Passi Huttunen

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan hallitus päätti vuoden en-simmäisessä kokouksessaan laskea Savonlinnan kampuspuheenjohta-jan palkkiota 200 eurolla kuukaudes-sa. Kuopion ja Joensuun puheenjoh-tajien palkkioita muutosaikeet eivät olisi koskettaneet. Savonlinnan uusi puheenjohtaja Mikko Puhakka oli es-tynyt pääsemään kokoukseen, jossa häntä koskeva päätös tehtiin.

ISYY:n hallituksen puheenjoh-tajan Jukka Mähösen mukaan syynä palkkion alentamiseen oli opettaja opintojen luonne, jonka vuoksi jo edellinen puheenjohtaja oli osittain estynyt osallistumaan hallitustoi-mintaan.

”Asiasta keskusteltiin hallituk-sessa jo viime vuonna. Savonlinnan pj ei pysty opiskelun luonteen vuoksi tekemään töitä samalla panostuksel-

la kuin muut kampuspuheenjohta-jat”, Mähönen vakuutti.

Hallitus muutti kuitenkin suun-nitelmiaan seuraavalla tapaamisker-rallaan, ja palkkion alennus evättiin.

”Keskustelimme asiasta, kun Mikko (Puhakka) oli paikalla. Tämän keskustelun pohjalta tulimme tähän ratkaisuun”, Mähönen valotti uutta päätöstä.

Selina Tuomaala

Kolmen tonnin strategia

ISYY:n hallitus vatvoi palkkioasiassa

Opintopisteitä ainejärjestötoiminnasta Apurahansaajan työttömyysturva paraniOpiskelijat saavat jatkossa luottamustoimista opintopisteitä. Yliopiston päätöksellä ainejär-jestön hallituksessa vuoden istunut on oikeu-tettu yhteen opintopisteeseen ja puheenjohta-

jana, sihteerinä tai rahastonhoitajana toiminut kahteen. Yliopiston ja ylioppilaskunnan hallin-to- ja työryhmätyöskentelyistä on mahdollista saada yhdestä kolmeen opintopistettä.

Työttömäksi jäävä apurahansaaja voi nyt saada työmarkkinatukea ilman tarvehar-kintaa. Säädös tuli voimaan jo vuoden 2009 alussa, mutta sitä voidaan soveltaa vasta

tämän vuoden alusta, koska apurahansaajan on täytynyt olla vakuutettuna maatalous-yrittäjän eläkelain mukaisesti 24 kuukauden ajan.

Alustava luonnos Kuopion Kampuksen hammaslääketieteellisen harjoittelutiloista. Harjoittelutilojen ka -klinikan on tarkoitus olla käyttövalmiina tammikuussa 2013. Valtaosa alta siir-rettävistä tiloista on tarkoitus olla uusissa paikoissa jo ensi syksynä.

8 Uljas 1 | 21. 1. 2011 9Uljas 1 | 21. 1. 2011

”Suorittamisessa ei sinän-sä ole mitään vikaa, mutta on kysyttävä, kenelle sitä tekee ja miksi.

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli on selkeästi joutunut puun ja kuoren väliin vaaliessaan asuinrauhaa kohteissaan. Har-maita hiuksia aiheuttavat juhlivat vaihto-opiskelijat. Viimeksi joulukuussa Uljas uutisoi vaihto-opiskelijasta, joka koki Ellin toimineen mielivaltaisesti, kun säätiö hääsi tämän asunnostaan eräiden juhlien jälkeen. Samaan aikaan Ellissä ollaan ihmeissään millä turvata naapuruston kotirauha.

”Vuokrasuhteen purkaminen on äärim-mäinen keino, mutta toimimme enemmis-tön etua vaalien ja toimenpiteet lähtevät liikkeelle naapureiden tekemistä häiriöil-

moituksista”, kertoo Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen.

Ojalaisen mukaan Ellin asuntokanta ei sovellu juhlimiselle, koska taloissa asuu myös perheitä ja jatko-opiskelijoita.

”Kyseessä on yksinkertaisesti hankala asetelma, johon ei ole löytynyt ratkaisua vaikka olemme käyneet keskusteluja vuosi-en saatossa useiden tahojen kanssa. Tahtoa on, mutta keinot eivät ole auttaneet”, kertoo Ojalainen.

Ilmiönä Joensuun vaihtareiden riehak-kaat kotijuhlat eivät ole uusi. Noin vuosi sitten Joensuun silloiset vaihto-opiskelijat

nousivat valtakunnalliseen tietouteen, kun Poliisi-tv kameroineen saapui todistamaan hieman ennen puoltayötä railakkaita 50 hengen juhlia kaksiossa. Ojalainen taas ker-too kuinka äskettäin opiskelija-asunnossa järjestetyissä juhlissa oli puolenyön aikoihin parisataa osallistujaa ja juhlat laajenivat käytäville saakka. Poliisin ja huoltomies-ten väliintulojen lisäksi vaihto-oppilaiden juhlinta on työllistänyt tänä syksynä myös palokuntaa.

”Ei tästä voi syyllistää tietenkään kaikkia vaihto-oppilaita. Myös toiset vaihtarit ovat tehneet valituksia. Eräs kertoi opiskelevansa pesutuvassa, kun asunnossa ei saa lukurau-haa”, kertoo Ojalainen.

Hänen mukaansa edellinen syyslukukau-si oli erityisen rauhaton. Mukaan on myös tullut ilkivaltaa, jota on vaikea ymmärtää, kun niiden jäljiltä käytäviltä on joitakin kertoja jouduttu siivoamaan muun muassa virtsaa, olutta ja viiniä sekä hangattu vasta-maalatuilta seiniltä tageja. Lopulta ilkivallan korjauskustannukset livahtavat osakeyhti-

össä lopulta helposti vuokriin.”Orientaatiossa vaihto-opiskelijoille on

kerrottu, että paikalle voidaan kutsua polii-sit ja vuokrasopimus voidaan purkaa, mutta se ei tunnu auttavan. Välillä tuntuu, että osalle vaihto-opiskelu aika on vain kolmen kuukauden loma”, Ojalainen kertoo.

Elillä on Joensuussa yhteensä 38 koh-detta, joissa asuu opiskelijoita. Ojalaisen mukaan suurin osa häiriöistä keskittyy noin viiteen kohteeseen, joissa kaikissa on asunut huomattava määrä vaihto-opiskelijoita.

4Uutinen #

Elli ei jää seinäruusuksi vaihtarijuhlissaJoensuussa opiskelija-asuntoja tarjoava osakeyhtiö Elli on ihmeissään vaihto-opiskelijoiden juhlimishaluista. Ellin mukaan tilanne on riistäy-tynyt käsistä, kun yönpuolelle kääntyvistä satojen henkilöiden kekke-reistä ei voi olla aiheutumatta häiriötä naapureille. Onko Elli nipo, vai onko ongelma tosi? – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen on sitä mieltä, että juhlia saa, mutta naapureiden huomioiminen olisi toivottavaa. Ojalainen ei syyllistä kaikkia vaihtareita, mutta hänen mielestään osa tuntuu tulleen Itä-Suomen yliopistoon lomailemaan vaihtoajaksi.

”Myös toiset vaihtarit ovat tehneet valituksia. Eräs kertoi opiskelevansa pesutuvassa, kun asunnossa ei saa lukurauhaa

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Savonia-ammattikorkeakoulun rehtorin Veli-Matti Tolpin mukaan yhteis-kampus hankkeesta vetäytymisen pääsyy oli Suomen yliopistokiinteistöjen pyytämä liian korkea vuokra. Lopulta päätökseen vaikutti kuitenkin myös yliopiston hidas päätöksenteko.

”Yhtenä syynä vetäytymiseen oli ehdot-tomasti yliopiston vetkuttelu. Yliopistolta ei syntynyt päätöstä millä tiloilla mennään ja lopulta ratkaisu syntyi, kun tuli ilmi, että yliopistolla onkin tarve päinvastoin vähentää tiloja”, Romaniasta työmatkalta tavoitettu Tolppi kertoo.

Yliopiston hallitus päätti loppuvuodesta leikata tilamenoista 15 prosenttia. Ammat-tikorkeakoulu tulkitsi päätöksen ristiriitai-sena suhteessa uusien kampusrakennusten pystyttämiseen. Yliopiston toiminta saa kuitenkin Tolpilta myös ymmärrystä.

”Tietysti ymmärrän myös sen, että Itä-Suomen yliopiston yhdistyminen vaatii ratkaisuja myös tilojen suhteen, mutta meidän näkökulmasta tilanne oli todella ikävä, kun päätöstä ei vain alkanut syntyä”, Tolppi sanoo.

Savonia ratkaisi lopulta tilatarpeensa joulukuussa lyömällä hynttyyt yhteen Savi-lahden läheisyydessä sijaitsevan Techno-polis Oyj:n kanssa. Terveys-, matkailu- ja ravitsemusalan on tarkoitus aloittaa Technopoliksen tiloissa vuonna 2013.

Suuhygieniankoulutus on edelleen tulossa yliopiston tiloihin Canthialle. Lopullisesti asiasta päättää 3. helmikuuta kuntayhty-män valtuusto. Tolppi uskoo päätöksen olevan myönteinen.

Yhteensä yhteisen kampuksen suun-nitteluun käytettiin rahaa Tolpin mukaan noin 100 000 euroa, josta pääosan kustansi maakuntaliitto. Ajatus ammattikorkeakou-lun ja yliopiston yhteistyöstä syntyi alun alkaen 90-luvun puolenvälin paikkeilla korkeakoulujen konsortiohankkeesta. Tolppi uskoo, että yhteistyön kehittäminen yliopiston kanssa jatkuu kampus-rakentei-den kaatumisesta huolimatta.

”Teemme yhteistyötä edelleen ja Technopolishan on toisaalta yliopiston välittömässä läheisyydessä. Enkä sulje myöskään pois myös korkeakoulukon-sortiohankkeen mahdollisuuksia”, Tolppi kertoo.

Yliopiston aikailu sai Savonian vetäytymään kampukselta

Ammattikorkeakolu Savonia vetäytyi yhteisestä kampus-hank-keesta yliopiston kanssa, ja nyt aikomus on siirtää opetus yhteisiin tiloihin Technopoliksen kanssa. Ammattikorkeakoulun rehtorin Veli-Matti Tolpin mukaan vetäytyminen kampus-hankkeesta oli monien syiden summa. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

5Uutinen

10 Uljas 1 | 21. 1. 2011 11Uljas 1 | 21. 1. 2011

Itä-Suomen yliopisto sai melkoisen ryöpytyksen niskaansa ensivuotensa päätteeksi. Tieteentekijöiden liiton sekä professoriliiton yliopistouudis-tusta koskevan kyselyn raportissa yliopistouudistuksen onnistuminen saa kovimman tyrmäyksen Itä-Suomen yliopistolaisilta. Tylyä luettavaa ovat myös joensuulaisten ainejärjestöjen järjestämässä mielenilmauksessa 14. joulukuuta kirjatut pettymykset yli-opistoon ja vaatimukset sen johdolle.

Kyselyn mukaan 76 prosenttia Itä-Suomen yliopistoa edustavista vastaa-jista arvioi, että yliopistouudistus on onnistunut huonosti.

”Kukaan ei tiedä mitä ihmettä täällä tapahtuu. Tieto ei kulje, vaikutus-mahdollisuudet ovat riviopiskelijalla ja -henkilökunnalla surkeat. Tuntuu, ettei meitä arvosteta”, kuuluu erään pettyneen näkemys.

”Asioista ei keskustella ja jos keskustellaan, päättävät tahot eivät korvaansa lotkauta kuunnellakseen. Asioista tiedotetaan vasta kun pää-tökset on tehty. En pidä tästä”, toteaa toinen.

Kuopiolaiset Itä-Suomen yliopiston edustajat ovat hivenen joensuulaisia tyytyväisempiä yliopistouudistuksen

onnistumiseen. Kuopiossa 8,5 prosent-tia vastaajista toteaa uudistuksen on-nistuneen melko hyvin, kun Joensuus-sa vastaava prosentti on 3,2 prosenttia. Kuopiolaisista prosentti katsoo, että uudistuksessa on onnistuttu erittäin hyvin. Joensuussa tätä mieltä ei kyse-lyn mukaan ole kukaan.

Byrokratiaa ei vastaajien mukaan ole saatu vähennettyä, mutta akatee-minen vapaus sen sijaan on vähenty-nyt. Yhteensä 89 prosenttia kaikista vastaajista on eri mieltä väitteestä, että byrokratia olisi vähentynyt.

”Vähemmän byrokratiaa, enemmän luentoja”, kuuluu yksi kirjatuista vaati-muksista.

Etenkin humanistisen alan edustajat katsovat vapauden kaventuneen uudis-tuksen seurauksena. Myös kasvatustie-teilijöistä noin 70 prosenttia suhtautuu uudistukseen hyvin kriittisesti.

”Mitä jos vähentäisitte salaisesta sijoitussalkustanne rahaa ja lisäisitte opetusta?”, kehottaa joku.

Ainejärjestöjen järjestämässä mie-lenilmauksessa kirjattiin yhteensä viisi arkkia pettymyksiä sekä viisi arkkia vaatimuksia. Yksi arkki omistettiin UEF:n hyville puolille, mutta siitäkin hyppää ensimmäisenä silmille isolla kirjoitettu ”ei ole!” Kyselytutkimus puolestaan perustuu 2386 vastaukseen, jossa kohderyhmänä olivat yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä kirjastonhoitajat ja informaatikot.

Ensimmäinen vuosi oli monelle pettymys

Työnantajat eivät juuri arvosta muutaman vuoden yliopisto-opintoja. Koulutus näyttää asiantuntevalta CV:ssä, mutta sillä ei ole arvoa, jos kokonaisuudesta ei muodostu maisteria tai vähintään kandia. Ennen kuin pääsee fi naaliin, tulisi olla pitkälle edenneet opinnot, vankka työkokemus, monien ATK-ohjelmien osaaminen, erinomainen kielitaito tai ainakin ulkomailla kerättyjä opintopisteitä. Mistä nämä kaikki välineet hankitaan, jos uraa opintojen parissa on vas-ta muutaman vuoden verran? Olisi paljon helpompaa käyttää kilpailun ohituskaistaa, harjoittelua.

Samaan ongelmaan ovat törmänneet ensimmäistä vuotta julkisoikeutta opiske-leva Pekka Hylkilä ja yhteiskuntapolitiik-kaa opiskeleva Hanna Hylkilä. Joensuun kampuksen Agoran kahviossa käydyssä kehityskeskustelussa olimme kaikki samaa mieltä siitä, että oman alan kesätöihin ei

pääse koulutuksella vaan työkokemuksella. Pekka ja Hanna Hylkilä kertovat, että oman alan kesätöitä on vaikea saada. Molemmilla olisi intoa työelämään jo opiskelujen aikana mutta oman alan töiden saaminen on käy-tännössä lähes mahdotonta, koska opinnot eivät sisällä harjoittelua.

”Harjoittelu ei ole pakollinen eikä siitä ole vielä edes puhuttu”, Pekka Hylkilä kertoo.

Työnantajat ottavat mielellään töihin harjoitteluaan suorittavia ammattikor-keakoulu opiskelijoita. Kesällä tehty työ lasketaan heidän opintoihinsa ja samalla he saavat työnantajien arvostamaa työkoke-musta. Yliopisto-opiskelijakin haluaisi saada oman alan työkokemusta jo opiskelujen alussa, mutta harjoitteluun on mahdollisuus vasta loppuvaiheessa. Suurella osalla viiden vuoden yliopisto-opintoihin sisältyy noin kolme kuukautta harjoittelua. Tälläkö mää-rällä työelämään tulisi sitten hiihdellä muina

miehinä ja naisina? Ammattikorkeakoulu opiskelijat hiihtelevät reippaalla tahdilla ohi kohti työelämää, kun yliopisto-opiskelijalla ei ole vielä edes välineitä kasassa.

Pienellä hiihtoporukalla harmittelimme harjoittelun vähäisyyttä ja ihmettelim-me ongelman vähäistä esillä oloa. Miksi opiskelijat eivät vaadi enempää harjoittelua? Esitin asian Joensuun kampuksen uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinoselle. Hänen mukaansa

opiskelijat eivät ole vastaanotolla kuitenkaan suoranaisesti edes toivoneet lisää harjoit-telua.

”Asiasta tulisi keskustella enemmän ja kannustaa opiskelijoita harjoitteluun”, Hanna Hylkilä sanoo. ”Ensimmäinen askel voisi olla se, että harjoittelu vaadittaisiin pakolliseksi kaikille aloille”, biologiasta väitöskirjaansa tekevä Tommi Paakkonen ehdottaa.

Yliopisto-hiihtäjät eivät harjoittele Opiskelijoiden kilpailu kesätyöpaikoista on tiukka sillä latu on kapea ja paremmilla varusteilla pääsee kesätyökisoissa pidem-mälle. Jos kilpailuun on tankattu yliopisto-opinnoilla, mahdolli-suudet voittoon ovat vähäiset. - Mari Karjalainen, teksti & kuva

joensuun kampuksella kirjattiin yliopistolaisten pettymyksiä ja vaatimuksia 14. Jou-lukuuta. Sekä pettymyksiä yliopistoon, että vaatimuksia yliopiston johdolle kertyi viisi arkkia.

Oman alan kesätöihin pääseminen tuntuu tuskastuttavan vaikealta, jos opinnot ovat alussa eikä alan työkokemusta ole. Mahdollisuudet kesätöihin lisääntyisivät, jos hakemuksia täytellessä voisi laittaa rastin kohtaan -harjoittelu. Niin AMK-opiskelijatkin tekevät. Eikö humanistin viiden vuoden yliopistokoulutuksesta voisi haudata muutaman kirjatentin tai tylsän luennon ja antaa tilaa enemmän harjoittelulle? Tällä hetkellä humanisti hyytyy kesä-työkisoissa, koska joutuu hiihtelemään kohti työelämää huonoilla suksilla ja heikolla hapella. Hän joutuu rämpimään loppusuoralle asti, ennen kuin saa astua harjoitteluun, joka on ainut ohituskaista työelämään. Uskon, että oman alan töiden tekeminen halpahintaan, palkkana opintotuki ja –pisteet, koetaan hyödyllisempänä, kuin siivoaminen joka kesä ennen maiste-riksi valmistumista. Toinen harjoittelu esimerkiksi kandi-vaiheessa antaisi paljon paremmat vauhdit työelämään. Muuten maisterin mäki kilpailupaikallekin alkaa tuntua liian jyrkältä, sillä kolmen kuukauden harjoittelujaksolla ei pärjätä oikeissa hiihtokilpailuissa.

Humanistia heikottaa kesätyökisoissa

Kommentti | Paska kisa

”Asiasta tulisi keskustella enemmän ja kannustaa opiskelijoita harjoitteluun

Ajoittain tapahtunuttaAjassa

”Vähemmän byrokratiaa, enemmän luentoja

Yliopistolta halutaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän akateemista vapautta. Etenkin joensuulaiset pettyivät UEF:n ensivuoteen. Pettymyksiä kirjattiin muunmuassa mielenosoi-tuksissa 14. Joulukuuta - Pasi Huttunen, teksti & kuva

12 Uljas 1 | 21. 1. 2011 13Uljas 1 | 21. 1. 2011Uljas 7 | 8. 10. 2010 1313Uljas 7 | 8. 10. 2010

Sanat haastava ja kehittävä toistuvat Maria Röykän puheessa, kun hän muistelee men-nyttä vuotta Itä-Suomen yliopiston ylioppi-laskunnan hallituksen puheenjohtajana.

Myös kiire varjosti vuotta. Kun ylioppi-laskuntia alettiin toden teolla yhdistämään, niin kaikki piti rakentaa alusta.

Käytännössä tämä tarkoitti paljon koko-uksissa istumista.

- Vuoden aikana piti muodostaa paljon uutta säännöstöä. Voi olla, että siksi toimin-ta näytti ulkopuolisista tosi byrokraattisel-ta, Röykkä kertoo.

Konkreettisia voittojakin saavutettiin.- Yliopisto teki juuri ylioppilaskunnan

esityksen pohjalta päätöksen, että ylioppi-laskunnan ja yliopiston luottamustoimista saa opintopisteitä.

Tämä on tärkeä askel ylioppilaskunnalle, jolla on ollut vaikeuksia saada esimerkiksi hallinnon opiskelijapaikkoja täytettyä joka vuonna.

Opiskelijoille ylioppilaskunnan toiminta on kuluneen vuoden aikana saattanut näyttäytyä pelkkänä ohjesääntöjen rukkaa-misena. - Meillä oli viime vuonna ongel-

mia sähköpostien ja web-sivujen kanssa. Viestintään panostaminen on tärkeää, koska ylioppilaskunta tekee paljon sellaisia asioita, joista opiskelijat eivät tiedä.

- Kun on uusi organisaatio, niin se hakee aina identiteettiään muutaman ensimmäi-sen vuoden, Röykkä jatkaa.

Entä millaisia eroja väistyvä puheen-johtaja on havainnut Kuopion ja Joensuun välillä vuoden aikana? Olisiko saatettu törmätä samoihin ongelmiin kuin pääkau-punkiseudulla teekkareiden ja kauppislais-ten yhdistyessä?

- Ainakaan hallituksessa ja sihteeristössä ei ole huomannut erottelua Kuopion ja Joensuun välillä. Uusissa malleissa mieti-tään aidosti mikä on paras vaihtoehto, eikä vedetä kotiinpäin.

Mitä tulee ongelmiin pääkaupunkiseu-dulla, ei Röykkä pidä samaa mahdollisena ISYY:ssä. Köyhyyden jakamisesta tulee

harvemmin ongelmia.Myöskään puoluekanta ei ylioppilas-

kunnassa Röykän mukaan erityisesti näy. Perinteisestihän Joensuuta on pidetty politisoituneempana kuin Kuopiota, mutta kokoomuslaisen Röykän mielestä opiske-lijoiden etu on tärkeämpää kuin puolue-kanta.

Raskaina asioina hän muistelee noin vuoden takaista Uljaan päätoimittajan irtisanoutumista. Röykkä oli juuri valittu puheenjohtajaksi ja hän joutui kommen-toimaan tilannetta julkisesti, vaikka ei ollut itse vaikuttamassa asioiden kulkuun.

- Päivässä saattoi soittaa kolmekin toi-mittajaa ja pyytää kommenttia. Ikävää että asiasta kehittyi niin suuri draama.

Tämän kevään hallinto-oikeuden opis-kelija Röykkä aikoo tehdä graduaan. Sen jälkeen edessä on todennäköisesti muutto pois Joensuusta.

Identiteettinikkarista gradun tekoonHistorian ensimmäisen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hal-lituksen puheenjohtajan on aika hengähtää. Tehtävään valittiin jou-lukuussa Maria Röykän tilalle uusi tekijä, Jukka Mähönen, joka jat-kaa siitä mihin Röykkä jäi. - Pasi Ahtiainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

ISYY:n ensimmäisen vuoden hallituksen puheenjohtaja Maria Röykkä voi nyt dramaattisen kautensa jälkeen oikaista jalkansa ja keskittyä opintojensa viimeistelyyn.

”Köyhyyden jakamisesta tulee harvemmin ongelmia.Ajoittain tapahtunuttaAjassa

14 Uljas 1 | 21. 1. 2011 15Uljas 1 | 21. 1. 2011

Lanttu vei!- eli kuusi tapaa siivilöidä ”uuden suomalaisen keittiön”

kulinaaris-poliittista projektia

– Juhana Venäläinen, teksti – Jussi Airaksinen, Hanna Pulkka & Juhana Venäläinen, kuvat

Ruoanlaitto on kansallisen kulttuurin peili, ja jos suomalaisia ruokavaikuttajia on uskominen, tämän kulttuurin olisi kiireesti muututtava. Viimeisin manifesti kulinaarisen laatuharppauksen puolesta on ruokatoimittaja Christer Lindgrenin teos Kiehuu! – Uusi suomalainen keittiö, joka julistaa lähi-, luomu- ja ekoruoan ilosanomaa sekä maatiaislajien elvyttämistä 23 suomalaisen huip-pukokin voimin. Tämä kaikki toteutuu ruokakulttuurin moderni-soimisen ja globalisoimisen hengessä, joka pitäisi sovittaa yhteen suomalaisten raaka-aineiden kuten poron, lakan ja mädin käytön kanssa. Mutta mikä vanhassa suomalaisessa keittiössä oli vikana ja millainen uusi suomalainen uuteen keittiöön tarvitaan? Sekä: Mitä käy mikropizzojen miljoonayleisölle?

16 Uljas 1 | 21. 1. 2011 17Uljas 1 | 21. 1. 2011 17Uljas 7 | 8. 10. 2010

Jos suomalaisessa ruokaperinteessä on jotain omaa ja erityistä, sen täytyy olla lanttu. Lanttulaatikon imago pelkkänä jouluruokana peittää taakseen tä-män sinappiöljystä makeankirpeän ominaismakun-sa saavan juureksen tärkeän roolin suomalaisessa ruokahistoriassa.

Tiedetään, että lanttu on syntynyt nauriin ja kaalin risteymänä, mutta siihen yksimielisyys päättyykin. Vaikka esimerkiksi suomenkielinen Wikipedia väit-tää, että lanttu oli yksi roomalaisten pääjuureksista, toiset pitävät lanttua nimenomaan suomalaisena ruokainnovaationa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n erikoistutkija Lauri Ahokas uskoo, että lanttu syntyi Hämeessä keskiajalla. Pohjoisen syn-typerän teoriaa tukee lantun fysiologia: nuppuvai-heessa lanttu ei siedä kovinkaan hyvin yli 25 asteen lämpötilaa. Englannin kieleen lanttu nimettiin har-millisesti silloisen hallintoalueen mukaan: rutaba-gan lisäksi se tunnetaan ”ruotsalaisena nauriina”, Swedish turnip.

Vaikka lantun keksiminen tunnustettaisiin länsi-suomalaisten ansioksi, sille keksittiin idässäkin omaperäisiä ja suosittuja käyttötapoja kuten kukot ja piirakat. Lantun menestystarina päättyi kuiten-kin ikävästi 1800-luvun lopussa, kun löytöretkien uustulokkaana Suomeen päätynyt muotikasvi peru-na levisi kartanoista ja pappiloista köyhän kansan pariin ja syrjäytti lopullisesti muinaiset juurekset.

Lantun uusi elämä on vasta aivan alkutekijöissään. Henkiinherättäjänä toimii Uuden suomalaisen keit-tiön nimellä tunnettu kulinaaris-poliittinen liike, la nouvelle cuisine finlandaise, joka pyrkii luomaan suomalaisesta keittiöperinteestä vientikelpoisen kulttuurituotteen.

Lanttu on kaikesta huolimatta kulttuuriviennille hankala maskotti, eikä Lindgrenin Kiehuu!-kirjan sataan reseptiin mahdu palaakaan lanttua. Syy tä-hän lienee se kaikkein ilmeisin: maku. Lanttu ei ole koskaan eurooppalaiseen makuun sopinut – paitsi kotieläinten rehuna.

Ruokakulttuurista käytävä julkinen keskustelu yrittää kytkeytyä kodin ja arjen sijaan yhä vahvem-min osaksi korkeakulttuuria, taiteen ja designin maailmaan. Tätä suuntausta korostaa suomalaisten huippukokkien aktiivinen rooli ruokakulttuurikes-kusteluissa. Kun siis puhutaan ruokakulttuurista ja sen uudistamisesta, puhutaan usein keskustelusta, joka syntyy ja kehittyy nimenomaan haute cuisinen piirissä, huippuravintoloiden keittiöissä.

”Korkeakeittiön” trendit ja keskustelut valuvat kui-tenkin myös harrastajien piiriin, ja tätä välittymistä nopeuttaa ruokablogien kaltaisten kansalaismedioi-den räjähdysmäinen kasvu. Enää ei haluta olla vain ruoan kuluttajia vaan ruokataiteen pientuottajia, ruoan käsityöläisiä. Hedonistisesta tavaroiden kulu-tuksesta haluttaisiin mitä pikimmin siirtyä hedonis-tiseen identiteettituotantoon.

Ruoanlaiton taiteistuminen kärjistää kulinaarista sukupuolijärjestelmää entisestään: uuden ruoka-kulttuurin airueet ja arvostuspyramidin kärjellä keikkuvat keittiömestarit ovat lähes poikkeuksetta miehiä.

Johanna Mäkelän mukaan on hämmentävää, että vaikka keittiömestarikoulutuksessa naisia riittääkin, ruoanlaiton sukupuolijaossa taiteen alue vaikuttaa kuuluvan yhä lähinnä miehille, kun taas naisille tyy-pillisempiä julkisen toiminnan alueita ovat valistus, neuvonta ja opetus. Tässä suhteessa suomalaisen ruokakulttuurin muutos ei vaikuta erityisen nopeal-ta, ja esimerkiksi Lindgrenin kirjan esittelemistä 23 keittiömestarista vain kaksi on naisia.

Vaikka ruoanlaiton taiteen alue laajenee, ruoan-laiton taidon katoaminen on ruokakeskusteluissa jatkuva huolenaihe. Toistuvasti voivotellaan, että vaikka olisi hyviä ja halpoja raaka-aineita tarjolla, niistä ei enää osata tehdä ruokaa. Mäkelä kutsuu tätä sinnikästä juonnetta ”ruoanlaiton osaamiskeskus-teluksi”, jossa korostuu etenkin ajatus suomalaisen ruokaketjun erityislaatuisesta hygieniasta. Kotimai-sesta ruoasta puhutaan edelleen ”puhtaana ruoka-na”, vaikka se on pelkkä imaginäärinen käsite, jota ei ole koskaan sen tarkemmin määritelty.

Vielä hetki sitten suomalainen ruokakulttuuri oli minimalistista. Yksinkertaisimmillaan syötiin pepua eli kylmään veteen sekoitettuja jauhoja. Toisinaan tehtiin mutti, eli keittämällä valmistettu paksu jauhotahna, tai huttu, eli rukiista tai ohrasta keitetty velli. Ruokatalous perustui omavaraisuuteen ja varastointiin. Ruokaympyrän lohkoista valtaosan haukkasi vilja, jota täydennettiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi juureksilla ja suolakalalla.

Tilanne muuttui ratkaisevasti vasta 1950-luvulla, kun säännöstelyn päätyttyä suomalaisten agraariset ruokailutottumukset saivat muuntua moderneiksi ja urbaaneiksi syömistavoiksi. Alueelliset ruoka-kulttuurit sekoittuivat, makea aromisto syrjäytti hapansuolaisen, ruokatarjonta monipuolistui ja ulkona syöminen yleistyi. Helsingin olympialaisten yleisö ihmetteli ensi kertaa Coca Colaa, ja 1970-lu-vulla suomalaisen ruoan uudeksi ikoniksi nostettiin amerikkalais-italialainen pizza.

Vaikka suomalainen keittiö on vasta hädin tuskin modernisoitu, ruokavaikuttajat ovat jo valmiita seuraavaan versiopäivitykseen. Uuden suomalaisen keittiön sankari on keittiöstä olohuoneensa tekevä luova ja leikkisä ihminen (homo creativ et luddens), joka keksii kulinaarisia taideteoksia lähitilalta hankkimistaan luomukasviksista poiketen välillä kaupunkimetsään hakemaan marjoja, sieniä ja villi-vihanneksia.

Jos vanhan suomalaisen keittiön ytimenä oli paikal-lisuus ja modernin suomalaisen keittiön ytimenä globalismi, uusi suomalainen keittiö pyrkii olemaan joustavasti glokaali: paikallinen globaalilla tavalla ja globaali paikallisella tavalla. Enää eivät kelpaa perinneruoat sinänsä vaan suomalainen eksotiik-ka keskieurooppalaisen keittotaitoperinteen läpi siivilöitynä. Suomalaisen keittiön uudistaminen on projekti suomalaisuuden eurooppalaistamiseksi.

Uusi suomalaisuus ei perustu maantieteen pakkoon vaan identiteettien keksimisen vapauteen. Uusiksi suomalaisiksi kelpaavat yhtä hyvin douglaskuusi-jäätelö, suklaafinancier tai osteri nam jim (reseptit Lindgrenin kirjasta).

Uuden suomalaisen keittiön rakentamisessa eräs juonne on ruoanvalmistustapojen teknologisoitu-minen ja teknistyminen: hyvän ruoan tekemiseksi tarvitaan yhä enemmän yhä erilaisempia taitoja ja koneita, ja olosuhteiden kontrolloiminen edellyttää keittiöltä laboratoriomaisia piirteitä.

Tieteellis-teknologinen kiinnostus ruokaan ei tie-tenkään ole erityisen uusi tai suomalainen keksintö. ”Molekulaarisen ja fyysisen gastronomian” käsit-teen ottivat 1990-lulvulla käyttöön fyysikko Nicho-las Kurti ja kemisti Hervé This, jotka alkoivat pitää Italiassa yhteisiä keskustelutilaisuuksia tieteilijöille ja ammattikokeille. Myöhemmin molekyylikeittiön tekniikoita teki tunnetuksi etenkin katalonialainen Ferran Adriá, jonka kehittämät ”dekonstruktio-nistiset” menetelmät kuuluvat kunnianhimoisen ruoanlaiton perustekniikoihin.

Molekyyligastronomia ei ole pelkkää laitteiden käyttöä, vaan myös pyrkimys ymmärtää, mitä ruoanlaiton prosesseissa tapahtuu ja miten raaka-aineet käyttäytyvät. Pohjimmiltaan kyse on siis tieteelliseen uteliaisuuden ja tieteellisen meto-din laajentumisesta arkisena pidetyille alueille. Molekyyligastronomialla on Suomessakin vankka harrastajapohja, ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta.

Tieteellisen ja monimutkaistuvan ruoanlaiton vastaliikkeenä on kehittynyt myös uutta kiinnos-tusta yksinkertaiseen kotiruokaan, ja kotiruoasta on muodostunut suomalaisella ravintolakentällä suosittu virtaus. Teknologiasuhteessakin ruoka siis polarisoituu: toisaalta halutaan yhä monimut-kaisempaa (kemistikokkien laboratoriotuotok-set), toisaalta yhä yksinkertaisempaa (mummon kotiruoka).

Molekyylikeittiön äärimmäinen vastakohta on omavaraisuuteen pyrkivä ruokaprimitivismi. Valtimolainen Lasse Nordlund pärjäsi 12 vuoden ajan syömällä pääasiassa käsivoimin viljelemäänsä lanttua sekä metsästä keräämiään marjoja ja sieniä, kutakin satoja kiloja vuodessa. Uusi ruokateknolo-ginen innovaatiokin tosin kehittyi: marjat säilyivät vuosikausia pelkästään purkkeja kääntelemällä.

Suomalaisia on tällä hetkellä karkeasti ottaen kahta lajia. Ensinnäkin on niitä, jotka tekevät ilokaasu-sifonilla kurkkuvaahtoja, ja sitten on niitä, jotka huomaamattaan unohtuivat jauhelihakastikkeen aikakauteen.

Syömisestä on tullut samanaikaisesti äärettömän kiinnostavaa ja äärettömän hankalaa. Koskaan aiemmin ei ole todistettu yhtä kiivaita ja oletetun valistuneita keskusteluja tomaattiostosten moraa-lisista näkökohdista tai kasviöljyjen rasvahappo-koostumuksista.

Syöminen yhdistää ihmisiä, mutta ruoanlaitto jakaa heidät yhä jyrkemmin osaajiin ja osaamattomiin. Samalla kun tositelevision kulinaariset kykyjenet-sintäohjelmat lupaavat, että kenestä tahansa voi tulla huippukokki, taloudellisen keskiluokan sisälle on muodostumassa uusi kulttuurinen köyhälistö, jolle ruoanlaitto-osaamisen puute johtaa syrjäy-tymiseen paitsi uudesta keittiöstä myös uudesta suomalaisuudesta. Kerran kesässä grillaava mies ei kelpaa uuden suomalaisuuden viestinviejäksi vaan kulttuurihistoriallisen museon takimmaiseen varastoon.

Ruoan sosiologiasta väitellyt Kuluttajatutkimuskes-kuksen erikoistutkija Johanna Mäkelä uskoo, että ruokatavoissa saatetaan olla polarisaation äärellä: syöminen erilaistuu ja erilaisuus kärjistyy. Joidenkin tutkimusten mukaan vaikuttaakin siltä, suoma-lainen ruokakulttuuri jakautuu tulevaisuudessa toisaalta bulkkikulttuuriin, toisaalta luksuskult-tuuriin. Yhteistä erilaistumisessa on se, että puhe ruokakulttuurista on tullut yleisesti hyväksytyksi ja salonkikelpoiseksi. Enää ei aina tarvitse erikseen perustella, miksi ruoasta puhuminen on tärkeää.

Mäkelän mukaan kysymykset ruoan alkuperästä, ympäristövaikutuksista ja terveellisyydestä järjesty-vät eri aikakausina eri tavoilla. Nykyisessä keskuste-lussa ”lähi” ja ”luomu” ovat eräänlaisia taikasanoja, joilla ruoan laatukeskustelu jäsentyy. Laadun lisäksi kyse on kuitenkin myös rahasta: vauraalla keskiluo-kalla on lompakossaan kasvava potentiaali erikois-tuneen laadukkuuden kulutukseen.

Uuden suomalaisen keittiön perimmäinen ky-symys on lopulta siinä, mistä aineksista ja millä valmistustavoilla ”uuden suomalaisuuden” keittoa hämmennetään. Kyse on määrittelykamppailusta ja yrityksestä luoda uutta kollektiivista identiteettiä aikana, jolloin kollektiivisia identiteettejä ei pitänyt enää olla olemassakaan.

Johanna Mäkelän mukaan ruoankin osalta näkyy, että Suomessa on suhteellisen pitkään jatkunut yhtenäiskulttuuri, joka nyt on jakaantumassa moniksi pieniksi alakulttuureiksi. Kun yhtenäinen identiteetti on vapautettu keskusteluun, uudessa keittiössä tulkitaan vapaasti yhdistellen uudelleen suomalaisuutta ja annetaan sille uusia sisältöjä.

”Kikkailukeittiöstä” tuskin tulee suomalaisia yhdistävää tekijää, eikä se liene tarkoituskaan. Päin-vastoin on esitettävä vakavasti kysymys siitä, onko esimerkiksi molekyylikeittiö jo passé, kun siitä kirjoitetaan VR:n asiakaslehteä myöten.

Artikkelia varten on haastateltu Kuluttajatutkimuskeskuksen

erikoistutkija Johanna Mäkelää. Esitetyistä näkökannoista kantaa

kuitenkin vastuun kirjoittaja yksin.

MasterChef Suomi tiistaisin Nelosella klo 20, Top Chef Suomi

keskiviikkoisin Subilla klo 21.

Lähteet:

Juhani Karvonen: Lanttu on hämäläisten ”keksintö”. Kaupunkiuu-

tiset 10.1.2009.

Laura Kolbe (toim.): Suomen kulttuurihistoria 1–5 (2004)

Christer Lindgren: Kiehuu! Uusi suomalainen keittiö (2010)

Johanna Mäkelä: Luonnosta kulttuuriksi, ravinnosta ruoaksi

(1990) Lasse Nordlund & Maria Dorff: Elämämme perusteista.

Pohdintoja työstä, rahasta ja energiasta omavaraisen elämänko-

kemuksen valossa (2008)

Ydin Avautuminen Pirstaloituminen Taide Teknologia Uudelleenkoodaus

18 Uljas 1 | 21. 1. 2011 19Uljas 1 | 21. 1. 2011

Helpon ja perinteisen puolestapuhujaSuomen neljänneksi suosituinta ruokablogia pitävä Hanna Suhonen liputtaa karjalaisen perinneruoan puolesta.

Mediaseurantayhtiö Cision listasi joulukuussa 2010 Suomen suosituimmat ruokablogit niiden kävijämää-rän perusteella mitattuna. Listan neljännellä sijalla komeilee blogi , jonka juuret ovat syvällä Pohjois-Kar-jalassa. Cebicin keittiössä - blogia kirjoittaa Itä-Suo-men yliopistossa Joensuussa yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Hanna Suhonen, jonka ruokablogin päihit-tivät suosiossaan vain kulinaarisen blogosfäärin kolme suurta: Kinuskikissa, Hellapoliisi ja Pastanjauhantaa.

Cebicin keittiö perustettiin alun perin lähinnä ys-tävien iloksi. Vastikään kotoa pois muuttaneet nuoret aikuiset kaipasivat toteuttamiskelpoisia vinkkejä arjen ruokahuoltoon, ja ruoanlaittoa pitkään harrastanut Suhonen tarttui haasteeseen. Ei mennyt kuiten-kaan pitkään, kun kävijätilasto alkoi vihjata siihen suuntaan, että ohjeita kaivattiin myös tuttavapiirin ulkopuolella. Käyntikertoja tuli ensimmäisen vuo-den aikana 50 000, nyt reilun nelivuotisen taipaleen jälkeen jo 600 000.

Suhonen perusti bloginsa suomalaisen ruokablogi-villityksen ensimmäisessä aallossa syksyllä 2006. Sen jälkeen ruokablogeja on syntynyt kuin sieniä sateella, ja huippuvuosien jälkeen aletaan olla jo suvantovai-heessa. Kovenevassa kilpailussa yhä useampia ruokab-logi hukkuu massaan ja katoaa.

”Jos ei ehdi blogata jatkuvasti, ei saa myöskään kävijöitä hakukoneiden kautta ja tippuu pelistä pois. Vanhat ruokablogit erottuvat edukseen”, Suhonen selittää.

Ruoanlaiton monipuolistuessa ja monimutkaistu-essa Suhosen ruokafilosofia soutaa jyrkästi vastavir-taan. ”Kikkailukeittiön” uutuuksia tärkeämpiä ele-menttejä hänelle ovat käytännöllisyys ja perinteisyys.

”Veikkaan, että blogini on suosittu juuri siksi, että

se on niin tavallinen. Siellä on helppoa ja mutkatonta ruokaa, jota aloittelevakin ruoanlaittaja pystyy seikka-

peräisiä ohjeita seuraamalla tekemään.”

Cebicin keittiön suosio viittaa siihen, että vaikka mediajulkisuudessa korostuvat ruoanlaiton ääri-ilmiöt, suuri ihmisjoukko tarvitsee edelleen arkisia vinkkejä ja ohjeita arkisten ruokien tekemiseen. Toi-nen selitys on elämän hektisyys, jonka Suhonen tuntee omastakin takaa: kun viettää kiireistä koulu- ja työelä-mää, ruoanlaiton pitää olla mutkatonta ja nopeaa.

Suhonen kokee, että suomalainen ruokakulttuuri on viime aikoina kansainvälistynyt ja modernisoitunut huomattavan nopeasti. Tämän kehityskulun vastapai-nona ihmiset ovat yllättäen alkaneet arvostaa perin-teistä kotiruokaa. Yksinkertaisuuden ohella Cebicin keittiössä arvostetaankin kotimaisuutta, lähiruokaa, luomua ja etenkin karjalaista ruokaperinnettä.

”Kaupat ovat toki täynnä eksoottisia aineksia, mutta välillä voisi keskittyä ihan vaikka suomalaisiin juureksiin ja esimerkiksi karjalanpiirakoihin. Meillä on paljon hyviä tuotteita omasta takaa”, Suhonen muistuttaa.

Ruoanlaiton jatkuvan uudistuspyrkimyksen sijaan hän keskittyisi miettimään, mikä olisi ”se pieni tvisti”, jolla perinteinen pysyy kiinnostavana.

”Ei sitä uudistumista koko ajan tarvitse tapahtua ruoassa tai oikeastaan missään asiassa. Joskus on hyvä pysyä enemmänkin stabiilissa tilassa. Jatkuvaan uudistamiseenkin turtuu.”

Vielä kuolinvuoteellaankin hän arvioi pyytävänsä viimeiseksi ateriakseen sultsinoita tai karjalanpiira-koita.

”On tärkeää, että ihmiset eivät unohda juuriaan vaan ovat taustastaan ylpeitä. Toisaalta jos ravintolassa on etanoita listalla, niin ei kyllä tarvitse pitkään miet-tiä, mitä tilaisia. Etanat ovat suuri suosikkin.”

Cebicin keittiössä -blogi netissä: cebic.vuodatus.net

PRISMA KUOPIO

Kuopio

Tervetuloa - Bienvenue

Minna Canthin katu 16, Kuopio

Kuopio

Opiskelija-alennusruokalistaruoista

peeassaravintolat.fi

-10%-10%-10%-10%-10%-10%-10%-10%-10%Voimassa su-to

Meillä alennus 15 % 31.5. 2011 saakka

Maaherrankatu 5, Kuopio • puh. 010 762 9500(puhelun hinta 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min)www.peeassaravintolat.fi • Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi

puikkarin tentit

Maaherrankatu 5, Kuopio • puh. 010 762 9500

Pe 21.1. teräsbetoni, Los Bastardos Finlandeses

La 22.1. Oliver/Dawson Saxon (uk), rust

La 29.1. american hot night 2011

La 5.2. Freud Marx engels & Jung

Ke 9.2. Carmen Gray, White Corona

La 12.2. Crazy Cavan & the rhythm rockers (uk)

Pe 18.2. Jonna Geagea

La 19.2. koop arponenice Marathon 2011 -jatkot

Lippujen hinnat ja lisätiedot www.puikkari.fi

puikkari Bailaa pe - la!

Kuohuviini ....................... 10€

(0.75 l, 11 %) norm. 28,90 €

Lapin Kulta III ................... 3€

(0.4 l, 4,7 %)

Upcider hanasiiderit ........... 3€

(0.33 l, 4,7 %)

voimassa 1.1. - 28.2.2011

KuohuviiniKuohuviini ..............................................

(0.75 l, 11 %) norm. 28,90 €

voimassa 1.1. - 28.2.2011voimassa 1.1. - 28.2.2011

BUJAH, IT´S THURSDAY IN APTEEKKARI!

STUDENT LOUNGEGAMES:FRIENDS:STUDENT PRIZES: FREE WLAN:DJDRINKS: LIVE COVER MUSIC: PARTY: 17:00-03:00

KAUPPAKATU 18Ravintola ApteekkariKauppakatu 1870100 KuopioPuh: (017) 192 6700ravintola.apteekkari@sok.fi

Find us on

Suosituimmat arkiruoat vuosina 1985 ja 2009

19851. Lihapullat2. Makaronilaatikko3. Porsaankyljys4. Jauhelihapihvi5. Lihakeitto6. Munakas7. Makkarakastike8. Kalakeitto9. Hernekeitto10.Paistetut kalapalat

20091. Jauhelihakastike2. Paistettu kala3. Broileri- tai kalkkunakastike tai -pata4. Lihapullat5. Pihvi/leike6. Pastakastike7. Makaronilaatikko8. Pizza9. Naudan- tai porsaanpaisti10. Broileri- tai kalkkunapihvi

Lähde: Mari Niva: Moninaistuva ruokakulttuuri. Muutos ja pysyvyys suomalaisessa syömisessä (2010)

20 Uljas 1 | 21. 1. 2011 21Uljas 1 | 21. 1. 2011

"Alex May has asked to surf with you", lukee Couchsurfing-sivujen postilaatikossani. Samalla minuutilla toivotan australialaisen pojan tervetul-leeksi Kuopioon. Pari viikkoa myöhemmin kaksi-kymppinen Alex odottaakin minua jo torin laidalla,

kylmästä tutisten pillifarkuissaan ja pikkutakissaan. Suomen sää oli päässyt yllättämään.

"Arki alkoi tympäistä", Alex myhäilee udellessani häneltä syytä matkaansa.

Myöhemmin Alex kertoo, kuinka on kiertänyt Eu-rooppaa jo kohta vuoden.

”Aluksi tein muutaman kuukauden kokin ja tarjoili-jan töitä Englannissa ja siirryin sitten täysin kiertolai-seksi. Eri maita on kertynyt listaan parisenkymmentä”, Alex kertoo.

Illemmalla pikkusievässä, Alex kertoo yksityiskohtaisesti, että syy jättää kotikaupunki Sidney johtui myös italialaisesta vaihto-oppilaasta, jota hän ajallaan tapaili. Uusia ystäviä ja kokemuksia Alex on saanut sittemmin enemmän kuin osasi laskea. Tarinat ja seikkailut saivat jälleen oman matkakuumee-ni nousuun.

Sohvasurffaajana Alex on suhteellisen tuore ja mainitsee minun olevan hänen kolmas majoittajansa. Itä-Euroopassa hän oli nukkunut hostelleissa halvalla, mutta pohjoisemmaksi tultaessa oli alettava etsiä edullisempaa yöpymisvaihtoehtoa. Sohvasurffaus on paljon enemmän kuin ilmainen yöpaikka, ja Alex myöntääkin haluavansa jatkaa yhteisössä juuri siksi, että

sen kautta tapaa niin paljon uusia, mielenkiintoisia ihmisiä."Surffatessa törmää sellaisiin ihmisiin, joihin ei normaalisti

kadulla katsoisi kahta kertaa." Hän oli esimerkiksi muodikkaana poikana Hampurissa

yöpynyt metallimusiikkia kuuntelevan goottitytön luona ja käynyt tämän kanssa pubissa, missä soitettiin hänen mie-lestään huonointa musiikkia ikinä. Yhtä kaikki kokemus oli jälkeenpäin ajateltuna hieno.

"Surffaus muistuttaa siitä tosiasiasta, ettei ihmisiä sovi luokitella heidän ulkonäkönsä perusteella", Alex pohtii.

"Toinen, ehkä tärkein vuoden aikana oppimani asia on, että joka puolelta maailmaa löytyy hyviä ihmisiä."

Kuopiolaisella Esmeray Kuitusella, 23, on myös hyviä kokemuksia sohvasurffauksesta. Hän pitää Couchsurfing -yh-teisöä selkeänä ja luotettavana. Kuitunen kertoo surffaavansa, koska hänestä paikallistuntemus on aina etu matkailussa.

"Pidän uusiin ihmisiin tutustumisesta ja ystävystyn helposti. On rikkaus tuntea erilaisia ihmisiä ja oppia vieraita kieliä”, Kuitunen kertoo.

Kuitusen ensimmäinen Couchsurfing -kokemus juontaa vuoteen 2007 ja Turkin Ankaraan, jonne hän matkasi siskonsa kanssa. Majoituspaikkaa ei löytynyt ennen kuin Kuitunen muisti kuulleensa Couchsurfingista. Hän lähetti pyynnön eräälle tytölle ja tämä suostui ottamaan heidät vastaan.

”Kokemus oli ihana", Kuitunen kommentoi hänen ja siskonsa ensimmäistä kertaa surffareina.

"Tutustuimme myös tytön ystäviin ja asuimme vuoroin

heidän luonaan. Olen vieläkin kaikkien heidän kanssaan läheisissä väleissä."

Kuitusen mukaan surffaus sopii kaikille, jotka ovat joustavia, sosiaalisia ja avoimia. Ei tällaisessa elämäntavassa oikeastaan voikaan luoda kontakteja ilman, että pakottaa itsensä vastaanottamaan jatkuvasti uusia ajatuksia ja laa-jentamaan maailmankatsomustaan. Koskaan ei voi ennalta aavistaa millaisen elämän, menneisyyden tai palan tarinaa kohtaa seuraavaksi.

Sohvasurffaus

CouchSurfing on kansainvälinen tuottoa tavoittelema-ton verkosto, joka yhdistää matkailijoita ja paikallisväes-töä yli 230 maassa ympäri maailman.Yhteisön tavoitteena on luoda matkailun kautta uusia innostavia kokemuksia.CouchSurfing perustuu vieraanvaraisuuteen.Surffauksen turvallisuus perustuu ihmisten keskinäiseen luottamukseen. Lisäksi laaja yhteisö auttaa suojelemaan toinen toistaan jakamalla tietoa ja palautetta muista surffareista.Ketä tahansa ei missään nimessä tarvitse päästää kotiin-sa. Mikään ei estä tapaamasta ihmisiä myös pelkästään yleisissä paikoissa, kuten kahvilassa.

Lähde: www.couchsurfing.org

Matkailu on nykyisin helpompaa kuin uskoisikaan. Couchsurfing-Internet palvelu tarjoaa mahdollisuuden kääntää sel-känsä hintaville ja täyteen ahdetuille hostelleille, ja suunnistaa yöpymään paikallisväestön sohvalle. Sopimukseen kuuluu lisäksi ripaus sisäpiiritietoa ja tuntemusta, jota ei voi lukea matkaoppaista. Kuulumalla yhteisöön ja luomalla kontakteja voi saada yöpaikan vaikka Naurusta. - Reeta Kankaanpää, teksti & kuva

Maailma kotiin, koti maailmalla, kotona kaikkialla

”Kokemus oli ihana

22 Uljas 1 | 21. 1. 2011 23Uljas 1 | 21. 1. 2011

Anssi Ylirönni | Matias

Kulttuuri Kaikenkansan klubi ei pure jenkkiäKansanmusiikki ja kapina eivät nivoudu mielissämme hel-polla yhteen. Kuopiossa Kaikenkansan klubia järjestävälle läänintaiteilijalle Antti Raekalliolle kansanmusiikki edustaa ilmaisun vapautta ja vastavoimaa populaarille.

Kuopiossa on nyt toista vuotta järjestet-ty Kaikenkansan klubia, joka tarjoilee kuopiolaisyleisölle maamme musiikillisen folkloren nykynimiä. Tapahtumaa järjestää läänintaiteilija Antti Raekallio, joka on myös itse kansanmuusikko.

”Itse kiinnostuin alun alkaen kansan-musiikista löytääkseni oman kulttuurini musiikilliset juuret”, Raekallio kertoo.

Kansanmusiikki onkin hänelle tietyllä tapaa kapinaa amerikkalaisen perinteen musiikin ylivalalle.

”Populaarikulttuuri sekä musiikki jota kuulemme radiosta, ovat lähes poikkeuk-setta amerikkalais-vaikutteista, joten klubi pyrkii osaltaan vaalimaan kulttuurin monipuolisuutta”, Raekallio kertoo.

Läänintaiteilija kiirehtii korjaamaan väärinkäsityksen mahdollisuudet.

”Klubillamme on esittänyt bluesia muun muassa Dave Forestfi eld, mutta ideana onkin juuri se, että blues on kan-sanmusiikkia, jota ei joka päivä radiosta kuule. Toisekseen Forestfi eldin bluesissa-kin on mukavan räntäinen ote”, Raekallio kuvailee.

Kaikenkansan klubi on osa Kansan-musiikkiliiton kiertuetta, joten maamme kärkien vierailut ovat taattuja. Lisäksi Raekallio pyrkii haalimaan paikalle myös aina paikallisen esiintyjän.

Kaikenkansan klubi Pannuhuoneella tiistaina 15.

helmikuuta kello 20.00. Esiintymässä ovat The

World Mänkeri Orchestra ja Pharaoh Pirttikangas.

Maaliskuun 15. päivä klubilla nähdään ainakin Joen-

suulainen Kosto.

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Onko Suomen mediamarkkinoilla tilaa klassista liberalismia edustavalle poliittisiin ja kulttuurisiin aiheisiin kes-kittyvälle maksulliselle verkkolehdelle? Dennis Mitzner, 28, uskoo, että on. Tätä hypoteesia hän on nyt testannut viime toukokuusta Politika-lehdellään.

Politika ilmoittaa olevansa liberaali verkkolehti, jossa julkaistaan suoma-laisten yhteiskunnallisten ajattelijoiden kirjoituksia.

”Klassisen liberalismin aatesuunta edustava julkaisu on puuttunut Suomes-ta. Uusi Suomi yritti jossain vaiheessa olla sellainen, mutta ei ole siinä onnis-tunut”, Tel Avivista tavoitettu Mitzner sanoo.

Ennen graduvaiheessa olevia Lähi-Idän historian ja heprean sekä arabian kielten opintojaan Tel Avivin yliopistos-sa Mitzner suoritti BA-tutkinnon valtio-opista Essexin yliopistossa. Politikan konsepti onkin tuontitavaraa anglosaksi-sesta maailmasta, kertoo Mitzner.

”USA:ssa klassista liberalismia edustavat tällä hetkellä republikaanit ja Euroopassakin sen edustajat löytyvät oikealta laidalta”, hän toteaa.

Julkaisijana toimii Mitznerin perusta-ma yritys Dmedia oy, joka on toistaiseksi saanut vielä odotella liikevoittojaan.

”Omaa rahaa tähän on laitettu ja

toistaiseksi mennään vielä tappiolla. Tilaajia on toista sataa. On useamman vuoden projekti saada Politika tuotta-maan. Uskon kuitenkin, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan verkkolehden lukemisesta. Lehti on hyödyke ja niistä on tapana maksaa. Tehdystä työstä on eettistä pyytää maksu”, Mitzner pohtii.

Aktiiviseen ilmoitusmarkkinointiin ei Mitznerin mukaan ole vielä ollut mah-dollisuutta, mutta se on suunnitelmissa. Suunnitelmissa on myös kulttuurilehti-tuen hakeminen. Kirjoittajat ovat tähän asti kirjoittaneet palkkiotta. Käytännössä Mitzner on pyytänyt lehden ajatusmaail-maan sopivia kirjoittajia mukaan.

”Ilmeisesti he kokevat, että tämä on tärkeä asia. Tavoite on tietenkin, että voimme jatkossa maksaa työstä, mutta nyt on vielä menty talkoohengellä.”

Politika ei ole tieteellinen julkaisu tai uutismedia, vaan edustamaansa aate-suuntaa tukevia mielipidekirjoituksia ja esseitä yhteen kokoava julkaisu. Kirjoit-tajajoukossa on kohuissa marinoituja nimiä, kuten Timo Vihavainen ja Päivi Rä-sänen sekä akateemikkoja ja toimittajia.

”Olen käynyt läpi ne kymmenkun-ta kanssani samanlaisen näkemyksen omaavaa ihmistä Suomessa. Suurin osa on lupautunut kirjoittamaan.”

Pasi Huttunen

Kansanmusiikin on läänintaiteilija Antti Raekallion mielestä oltava ehdottomasti kiinni ajassa. ”Vaikutteita on hyvin tärkeää ottaa, mutta omat juuret tiedostaen. Vaikutteet toimi-vat juurten lannoitteena”, Raekallio nauraa.

Kuopion Sotkulla majaa pitävä tanssiteatte-ri Minimi tarjoilee tammikuun ajan hikisiä, vähäpukeisia naisia esityksessään Tanssitai-deteos. Koreografi on lähtenyt ajatuksesta, että taide on suurempaa kuin yhteiskunta. Teos julistautuu hallitsemattomaksi tulkinta- ja merkitysmereksi, jossa vapaus ja vastuu ovat yhtä lailla katsojalla kuin taiteilijalla itsellään. Esityksen voi ottaa joko määrittelemättömänä, niin kutsutusti puhtaana taiteena, jota ei voi kuvailla sanoin vaan ainoastaan kokea henkilökohtaisesti ja saada siitä erilaisia väristyksiä ja tunne-

herätyksiä. Tai sen voi määritellä omasta näkökulmasta katsottuna, esimerkiksi kuvaukseksi taiteen luomisen tuskasta. Itse näin tanssitaideteoksessa selkeän juonen kenen tahansa taiteilijan uran noususta ja tuhosta.

Teoksessa neljä eri luonteista naista tavoittelee paikkaansa julkisuuden täh-tikartalla. Kilpailu on kovaa ja kaikkensa on annettava. Esitteessä Rakkauslauluksi nimetty kohtaus muistuttaa humalaista iltaa karaokeravintolassa. Itseluottamus pilvissä lauletaan yhdessä kuinka hallitaan maailmaa. Hempeillään toisille, ollaan mahtavia ja kaikki on ihanaa. Kun kritiikkiä tulee, huomataankin ettei kukaan oikeas-ti ymmärrä, kipakat sanat satuttavat ja neljä taiteilijaa rypevät tuskassaan. Naiset yrittävät uudelleen ja uudelleen kunnes saavuttavat kuuluisuuden, pääsevät valo-keilaan ja saavat mitä halusivat. Koko aikaa ei kuitenkaan ole helppo hymyillä, kun aika kuluu ja kuluttaa. Teoksen vaikuttavin hetki onkin kehojen hillitön tärinä neljän kasvoi-hin paistavan lampun edessä. Keltainen valo

ja hiljainen voihkinta pakottavat katsojan häpeilemättömästi tuijottamaan kehollisen ilmaisun voimaa. Rakkauslaulun suden-päinen hiipivä kosketinsoittaja säikäyttää ja naurattaa, mutta jää lievästi irralliseksi. Tosin kaiken voi laittaa taiteen piikkiin.

Teos kannattaa nähdä jo sen vuoksi, että

se on toteutettu yhdessä Itäisen tanssin aluekeskuksen kanssa tarkoituksena edistää nuorten ammattitanssijoiden työllistymis-tä. Esitys vakuuttaa, että kehon liikkeiden kautta tapahtuva ilmaisu on hallussa näillä nuorilla tekijöillä. Kun jo pelkästään puoli-alastomat, venusmaiset naisvartalot lavalla

keräisivät katsojia, niin tanssiteatterissa ne vartalot vielä liikehtivät venyen kuin twistnaru, kevyesti kuin rasvaton maito, hallitusti kuin Pohjois-Korean vallanjako. Ei tarvitse ymmärtää taidetta nauttiakseen siitä.

Reeta Kankaanpää

Hyvien kuvien liput myyntiinHyvien kuvien kevätkauden lippuja myydään jälleen 31. tammikuuta alkaen kello 12.00 Lukemalla. Kauden lippuja myydään kahteen, puoli kuuden ja ilta-kahdeksan näytöksiin.

”Loppuillan myöhempi esitys oli

syyskaudella käytännössä loppuunmyy-ty”, kertoo hyvien kuvien puheenjohtaja Hanna-Maija Lahtinen.

Elokuvakortin hinta on 20 euroa kä-teisellä. Lisätietoa kevään ohjelmistosta www.kyy.fi /hyvatkuvat .

Hallittua kuin Pohjois-Korea

Kerrassaan onnistuneen debyyttialbumin Supermarket Lights työstäneen The Voltas-yhtyeen tuhkista nousee The Monday Box. Yhtye on tehnyt pitkään kovaa taustatyötä ja nyt se on valmis julkaisemaan esikois-täyspitkänsä. Pääosin Jan Kurkolan sävelkynästä syntynyt kiekko käynnistyy

kertosäekillerillä Radical. Kiekon parhaimmistosta mainittakoon

ensinnäkin falsettilaulua ja paisuttelua tehokkaasti hyödyntävä Six Strings, Rock N' Roll and Radio. Melodialtaan upea Stay On (Here Forever) edustaa albumin slova-riosastoa tyylikkäimmillään vailla toisen

balladin November Will Never Be Coldin hienoista paatoksellisuutta. Nightcity Lights jatkaa onnistuneesti samalla linjalla laittaen

kitarasoolossaan rockvaihteen kunnolla päälle.

Albumin popnirvanaa edustavat erityi-sesti seesteisempi Ophelia ja iskevämpi nimikkoraita Generation Weekend. Diskopoljentoinen Turn the Music On ja tehokkaasta riffi ttelystään huolimatta tyl-sähkö I'm in Love eivät sijoitu terävimpään kärkeen.

Sokerina pohjalla tarjoillaan melodial-taan hurmaava, huuliharpulla ryyditetty Best of The Tales, joka päättää levyn kerta-kaikkisen upeasti. Monday Box on onnistu-nut luomaan mainion debyytin. Lopputulos olisi ollut vielä nautittavampi, jos slovari-painotteisuuden ja discorytmien tilalla olisi ripaus tukevaa rokkausta Voltasin tapaan.

Pertti Pulkkanen

The Monday Box: Generation Weekend

Suomalaisten republikaanien äänitorvi

”Kun kritiikkiä tulee, huo-mataankin ettei kukaan oi-keasti ymmärrä

”Lopputulos olisi ollut vie-lä nautittavampi, jos slova-ripainotteisuuden ja disco-rytmien tilalla olisi ripaus tukevaa rokkausta

24 Uljas 1 | 21. 1. 2011 25Uljas 1 | 21. 1. 2011

Kerubin myytistä kaivetaan henki ja yhteisöllisyys, mutta rakentuva konsepti on uusi. Kulttuurikeskus Karjalantalo järisyttää joensuulaisen kulttuurin kenttää jo ennen aukeamistaan. – Pasi Huttunen, teksti&kuva

Uusi legenda rakentuu joSyyskuun lopussa vuonna 2002 kuolleen

Kerubin poismeno jätti aikalaiskertomusten mukaan valtavan aukon kaupunkiin ja sen toivottiin täyttyvän nopeasti. Kerubi oli koko maan mittakaavallakin merkittävä rokkiklubi,

jossa rokin kärkikaarti esiintyi mielellään, mutta myös uudet nimet saivat tilaa esiintyä. Joensuun maine rokki-kaupunkina liittyy kenties Kerubiin jopa Ilosaarirockia enemmän. Kerubin kuppila toimi laastarina aikansa, mutta nyt saadaan takaisin kunnon rokkiluola – ja paljon muuta.

”Joensuun musiikkielämällehän tämä on hirveä tappio. Aloitteleville bändeille ei ole enää oikeaa soittopaikkaa”, kiteytti Kerubin hautajaisissa vuonna 2002 soittanut Oskari Huttu Joensuun ylioppilaslehdelle olennaisen.

”Kyllä Joensuussa pitää rokkibaari olla”, totesi Ilkka Alanko samassa jutussa.

Remonttivaloina käytettävät kylmät loisteputket tap-pavat tunnelman ja saavat Kerubin salin keskeneräisellä Kulttuurikeskus Karjalantalolla näyttämään ankealta. Tu-levan tapauksen suuruuteen nähden paikasta jää kortille masentavan tylsiä valokuvia. Mutta ankeus loppuu pian.11. helmikuuta vietettäviin avajaisiin tuovat lämpöä keikkavalaistusten lisäksi punaiseksi maalattavalle lattialle pakkautuvat sadat ihmiset. Kerubin avajaiset ovat Joensuussa tapahtuma, josta uskaltaa ennustaa yleisöme-nestystä.

Kerubi on vajaan vuosikymmenen ajan ollut myytti-nen paikka, josta kaikilla sen ajan joensuulaisilla on olta-va oma kertomuksensa. Vanhaa Kerubia tuskin olisi edes mahdollista elvyttää sellaisenaan. Osasiinsa purettuna ja uudelleen koottuna syntyisi lähinnä savuinen, hiukan ränsistynyt paikka, jossa musiikki soisi kovalla ja ihmisiä

olisi liikaa suhteessa tilan kokoon. Humalaisille hengen-vaarallisista portaista puhumattakaan, koska paikka si-jaitsi toisessa kerroksessa. Sitä vanhaa taikaa ei voi raken-taa, vaan on luotava uusi. Vaikka Kerubin legendasta ja perinteestä pyritään kaivamaan parhaat palat, ei uudesta Kerubista ole tulossa mitään vanhojen aikojen tunnel-mointipaikkaa nostalgiankipeälle ysärisukupolvelle.

”Voi tänne tulla myös nyyhkimään vanhoja hyviä aikoja, mutta ympäristö ei ole samanlainen. Tässä teh-dään aika paljon ihan uutta ja toisenlaisella konseptilla. Tänne tulee oikea ravintolakokonaisuus, jota poppareilla ei ole ennen ollut”, Töminä oy:n toimitusjohtaja Janne Puhakka kertoo.

Puhakka allekirjoittaa epäilyksen, että vastaan tulee varmasti puritaanisia nostalgikkoja, joiden mielestä uusi Kerubi on ihan perseestä vanhaan verrattuna. Keski-määrin odotukset ovat silti korkealla: ”Kerubi takaisin? Sweet! Siitä paikasta ja Karjala-talosta on lämpimiä muistoja, vaikka muuten tuskin Joensuuhun enää muuttaisin”, toteaa joku Kulttuurikeskus Karjalantalon Facebook-sivulla.

”Mitä perinteisiin tulee, niin keskeinen juttu on se henki ja yhteisöllisyys. Jo valmisteluvaiheessa on tullut esiin, että tästä on tullut meidän juttu Joensuun Pop-muusikoita paljon laajemmalle piirille. Vanha Kerubi oli legendaarinen paikka myös soittajien mielestä ja siihen pyrimme täälläkin. Kovin monessa paikassa ei Suomessa tarvitse soittajan katsoa, että onpa paremmat vehkeet kuin Kerubissa”, Puhakka sanoo.

Kulttuurikeskus Karjalantalon remontti valmistuu 7. helmikuuta, jos aikataulussa pysytään. 11. päivä ovensa avaavat Kerubin sali, Kerubin keittiö ja Kerubin kellari.Elävää musiikkia on luvassa ainakin kolmena iltana vii-

kossa ja lisäksi luvassa on klubeja sekä esimerkiksi stand-up –komiikkaa. Ohjelman kasaaminen on tasapainoilua laadun, kaupallisuuden, bändien aikataulujen ja yleisön toiveiden kanssa.

”Emme voi keskittyä vain yhteen tai kahteen gen-reen. Sellaista asiakaspohjaa ei tästä kaupungista löydy. Kevään ohjelmatarjonnassa on Suomen ykkösartisteja. Lisäksi suunnitelmissa on esimerkiksi poppareiden jär-jestämiä Hyvä jätkät! –klubeja, joissa esiintyisi tuntemat-tomampia oman kylän bändejä. Pidemmällä tähtäimellä voisimme laajentaa popin ja viihteen puolelle, jotain vanhemmallekin väelle. Sali taipuu tarvittaessa myös seminaari- ja yritysasiakaskäyttöön. Käyttöaste pitää saada korkeaksi, jotta kustannukset saadaan katettua”, Puhakka kuvailee.

Kesällä käytössä on tietenkin myös itse Ilosaari, jonne suunnitellaan kuukausittaisia kesäkonsertteja ulkoil-maan. Ja totta kai siellä on kesällä terassi.

Kerubin keittiön suhteen odotukset asettuvat korkeal-le, sillä tarkoitus on panostaa erityisesti kasvispuoleen.

”Lounastarjonnassa kasvisruoka on tarkoitus nostaa tasapainoiseksi muun tarjonnan kanssa”, Puhakka toteaa.

Joensuussa, jossa kunnollinen kasvisruokatarjonta on vähäistä, tämä on paljon sanottu. Mikä parasta, pyrkimyk-senä on, että opiskelijat saisivat lounaaseen ateriatuen. Toimitusjohtaja Puhakka ymmärtänee joensuulaisen opiskelijan tarpeita, sillä hän on opiskellut Joensuussa itsekin 80- ja 90-lukujen taitteessa. Hän mainitsee toimi-neensa myös Joensuun ylioppilaslehden ilmoitusmyyjänä jonkin aikaa.

”Ateriatuetulla lounaalla voisimme palvella talon käyttäjiä, eli ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Heidän ei tarvitsisi lähteä Sirkkalaan tai keskustaan syömään.”

Kerubi aukeaa Kerubi sulkee ovensa Kerubin kuppila aloittaa Kerubin kuppila sulkee ovensaTöminä Oy perustetaan

Kulttuurikeskus Karjantalo

1991 2002 2003 2010 11.2.2011

”Kyllä Joensuussa pitää rokkibaari olla

26 Uljas 1 | 21. 1. 2011 27Uljas 1 | 21. 1. 2011

Jokunen huikka vanhaa kunnon etyylialkoholia auttaa pistämään aivot narikkaan, oli tarkoitus sitten juhlia porukassa tai hengata itsensä kanssa. Kun hiivasienen jätös pyörii pääkopassa, tapahtuu outoja niin hermosoluissa kuin makrotasollakin. - Henri Rönkkö, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

HillitsijänhillintääHumala käynnistyy

Ihminen alkaa osoittaa juopumuksen merkkejä jo ennen kuin etanoli on päässyt aivoihin saakka. Tissuttelija ja hänen sosiaalinen ympäristönsä ennakoivat kännin. Bileiden käyt-täytymiskoodit ovat vähemmän tiukat, mikä johtunee niissä vallitsevan yleisen pöhnäisyyden ohella myös sen yleisestä olettamisesta.

Kun etanoli pääsee kosketuksiin hermosolun kanssa, se hiljentää sen toimintaa. Pieninä annoksina etanolin vaikutus aivoihin kokonaisuutena on kuitenkin stimuloiva. Professori Esa Korpi Helsingin yliopistosta kertoo tämän voivan selittyä sillä, että ”etanolin ensimmäinen vaikutus kohdistuisi hillit-seviin välihermosoluihin.” Niitä on joka puolella aivoja, ja ne estävät lähiympäristönsä hermosolujen tarpeetonta toimin-taa. Kun hillitsijää hillitään, kokonaisvaikutus on vireyttävä. Mutta kun etanolitasot nousevat tarpeeksi, nettovaikutus muuttuu aivotoimintaa vähentäväksi.

Rohkeutta, hetkeen tarttumista ja lihan nautintoja

Etanoli tunnetusti heikentää estoja. Pieni pään turruttaminen voi olla hyödyllistäkin, kun omien sanomisten ja tekemis-ten neuroottinen puntarointi vähenee bileiden tarjoaman ympäristön antaessa mahdollisuuden tavallista vapaampaan itseilmaisuun. Paitsi, että etanoli paitsi karsii esteitä tunneil-maisun tieltä, se myös vahvistaa tunteita. Kaiken tämän seu-rauksena voi käydä, että hetkellisten vaikutelmien perusteella ryhdytään kauaskantoisiin toimiin.

On esitetty, mutta ei vahvistettu, että etanoli voisi saada tällaista aikaan turruttamalla aivojen kahta mantelitumaket-ta. Normaalisti ne vastaanottavat tietoa eri puolilta aivoja ja laukaisevat pelkoreaktion, kun se vaikuttaa sopivan tilantee-

seen.Vahvempaa näyttöä on siitä, että etanolin alaisuudessa

”kynnys [aivojen] palkkiojärjestelmän toimintaan on alentu-nut”, kuten Korpi asian ilmaisee. Aivojen palkkiojärjestelmä aktivoituu palkitsevalta tuntuvan toiminnan yhteydessä, ja saa ihmisen tekemään tekemänsä asiat.

Rohkaisuryyppy auttaa pelimiestä iskemään juttua vierai-den naisten kanssa, jotka eivät hekään hieman maisteltuaan aina tarvitse mahdottomia määriä rakkautta ja sitoutumista seksuaalisuuttaan toteuttaakseen. Tätä selittää asioiden pal-kitsevuuden lisääntymisen ja vaivaannuttavuuden vähenemi-sen ohella se, että alkoholi nostaa naisen testosteronitasoja.

Koska jatkoille lähteminen perustuu osaksi riman alentu-miseen, kumppanin viehättävyyden yliarviointiin ja siihen, että humaltuneet aivot laiminlyövät tilanneanalyysissään laa-jempia näkökohtia, yhteinen yö ei välttämättä johda iloiseen vakipanosuhteeseen tai edes itsetuntopiikkiin. Monet ovat tarinat ihmisistä, jotka ovat aamulla havahtuneet toivomaan, että olisivat illan päätteeksi sittenkin ryömineet sänkyyn yksikseen. Pään selvittyä känni-ideoita ja niiden toteuttamis-ta saattaa arvostaa vähemmän, mutta toisaalta onnellisuuden

avain tunnetusti on hetkeen tarttumisessa ja märehtimisen välttämisessä.

Tunnelin päässäKun kasvattaa annoksia ja venyttää putkea, voi päästä tutustumaan seuraavan asteen vaikutuksiin. Korven sanoin ryypätessä voi tulla ”psykoottinen raivokohtaus”, joka kenties on ollut joidenkin grillimatsienkin taustalla. Enimmäkseen etanolin käyttöön liittyvät psykoosit eivät kuitenkaan käyn-nisty juodessa, vaan sen jälkeen. Jos etanolia nauttii jatkuvasti riittävän aikaa, aivot tottuvat sen läsnäoloon, ja hermosolujen toiminta säätyy ottamaan sen jarruttavan vaikutuksen huo-mioon. Etanolin poistuessa systeemi menee ylikierroksille.

Juoppohulluuskohtauksen hallitsevia tunteita ovat ah-distus ja kauhu, ja sen aikana näkee tunnemaisemaan sopivia hallusinaatioita. Useimpien kammoksumat ötökät, liskot ja käärmeet ovat yleisiä, ja saattaapa niiden ryöminnän tuntea-kin ihollaan tai sen alla.

Putken jälkeenPaitsi että putki itsessään pistää elimistön koville, voi sen katkaiseminen rasittaa hermostoa ja sitä kautta muutakin elimistöä lisää. Näin on varsinkin, jos laskua ei tasata rauhoit-tavilla. ”Kerrasta poikki” on paras lähestymistapa – eläinko-keetkin kertovat, että toistuvat etanolivieroitukset kohte-levat keskushermostoa erityisen kaltoin. Korpi toteaa, että ”vieroitusoireet kasvavat kerta toisensa jälkeen”, ja toistojen jälkeen ”aivoihin tulee pysyviä muutoksia reseptoreihin ja ratoihin”, jotka voivat ”altistaa esim. [epileptisille kohtauksil-le]”. Moinen kohtaus ei helli aivoja, ja sen yhteydessä saattaa tiltata hengitys- tai verenkiertokeskus tai mennä oksennusta sinne, minne pitäisi vetää ilmaa. Rankemmasta irrottelusta onkin parasta toipua sairaalassa.

Pikkutietoja etanolista

Krapulaan liittyvää pahoinvointia ja päänsärkyä voi koettaa ehkäistä

tulehduskipulääkkeellä, kuten Buranalla. Joidenkin tutkimusten

mukaan tästä ei olisi hyötyä, mutta toisenkin suuntaista empiiristä

näyttöä on.

80-luvulla kehitettiin kemikaali, joka hälvensi humalatilaa tulemalla

etanolin ja reseptorin väliin. Ro15-4513:ksi nimetty aine ei Korven

mukaan kuitenkaan ollut kovin tehokas.

Etanolin kohtuukäyttö on melko riskitöntä. Maamme on kuitenkin

tunnettu toisenlaisesta juomakulttuurista, ja mm. David Nuttin ja

kumppaneiden katsauksen (The Lancet 369;9566) mukaan etanoli ei

ole päihteistä haitattomimpia.

28 Uljas 1 | 21. 1. 2011 29Uljas 1 | 21. 1. 2011

ENNAKOT: HENKKA, LEVYKAUPPA ÄX, LUKEMA. CafeSAVOTTA ja www.tiketti.fiHYVÄ ÄTMÖS EVERY DAY 21:00-04:00 SU-TO K-18 PE-LA K-20 KEIKAT K-18

www.henryspub.net

PELATIKETOPE

LLA

TIKETOPELAKETOTOPELATIKELA

21.1.22.1.25.1.26.1.27.1.28.1.

29.1.29.1.

1.2.2.2.3.2.4.2.5.2.9.2.

10.2.10.2.11.2.12.2.15.2.16.2.26.2.

DARK DAYS AHEAD - DEADFORGER 3€TWIST AND SHOUT. Ovet klo 20, Ikäraja 30VSWINGSHIFT SIDESHOW (USA) 7€NEW MUSIC COMMUNITY: NEUFVOIN - IDIOMATICMULTI CLIMEX - RAAKAVERSIOKUOPION KOMEDIAFESTIVAALI PRE-WEEKEND:MC PEKMC PEKKA JALAVA, RAILA HÄNNINEN, JARKKO HUTTUNEN JAHARRI LAGSTRÖM. Liput 13€, ja ne myy www.piletti.fiKUOPION KOMEDIAFESTIVAALI PRE-WEEKEND:TEEMU VESTERISEN SOOLO. Liput 10€, ja ne myy www.piletti.fiDLX OPEN STAGE - JAMITMINDFACTORYKNUCKLEBONE OSCARPPALEFACE 10€RONNIE’S BOOGIE BROS 5€THE COUNTRY DARK - GOSPEL BONES 5€myGRAIN - CARNAL DEMISE 5€TURMION KÄTILÖT - CEREBRO 10€JASON ROUGE (CAN) - ZAANI - JP KANGAS 10€Kuopio Rockcock Bändikisa11 - karsinta1/4RRAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND 12€PAUL OXLEY’S UNIT 7€

Kaupunginkomeincomeback!AVAJAISET 11.-13.2.2011

gra

fex

Katso kevään ohjelma,osta lippusi ennakkoon ja

tilaa Kerubin uutiskirje

www.kerubi.fiK U L T T U U R I K E S K U S K A R J A L A N T A L O • S I L T A K A T U 1 ( I L O S A A R I ) • J O E N S U U

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Koska luonto harvoin tarjoaa mitään valmiiksi pureskeltuna, eläimen on hyvä pystyä jotenkin muuttamaan ruokansa

sopivankokoisiksi palasiksi. Hampaat ovat toimiva, joskaan eivät toki ainoa mahdollinen ratkaisu.

Eräässä vaiheessa evolutiivista taivaltaan ihminen oppi kypsentämään ruokansa ja leik-kaamaan sitä työkaluilla. Tappeluunkin löytyi hampaita parempia välineitä, ja puremalihasten ja niitä ankkuroivien poskikaarten ja päälaen harjanteen pieneneminen mahdollisesti helpotti aivokopan kasvatusta. Hampaiden ei enää tar-vinnut olla yhtä isot kuin ennen.

Mutta vaikka hampaat pienenivät, niille oli edelleen käyttönsä. Sitten tapahtui kuitenkin jotain, mikä hankaloitti hampaiden omistajan elämää huomattavasti.

Ihminen siirtyi maanviljelyyn, ja alkoi na-tustaa viljamössöä pitkin päivää. Hiilihydraatti-pitoisen appeen juuttuessa hampaiden pai-naumiin ja väleihin tietyt maitohappokäymisen taitavat suun bakteerit saivat enemmän ravintoa kuin koskaan ennen. Niin saivat alkunsa sään-

nölliset happohyökkäykset. Niiden takana olevi-en bakteerien määrän kasvaessa ne muodostivat hampaiden pinnalle paksuja plakkimattoja – var-sinkin streptokokki, joka osasi liimautua tiukasti hampaan pintaan ja lajitovereihinsa. Tähän se käytti muun muassa ainetta, jota se muovasi sokerista. Hammasmätä alkoi riehua, ja ikenet vetäytyä. Tilanne on parantunut vasta hiljattain, kun olemme oppineet harjaamaan hampaam-me fluorihammastahnalla ja tonkimaan niiden välejä langoin ja tikuin.

Juuri synnyttyämme suussamme asustaa suhteellisen hammasystävällinen bakteeristo, jonka olemme kuopaisseet sinne emättimes-tä matkallamme ulkomaailmaan. Rappion siemenet kuitenkin kylvetään, kun maistamme äitimme toista päätä. Ensisuudelman mukana suuhumme siirtyvät streptokokit.

Kun ihminen kuolee, hampaiden ongelmat hellittävät. Suun mädätessä lopullisesti ympä-riltä hampaat pääsevät eroon niitä piinanneista bakteereista ja happohyökkäyksistä. Maaperään hautauduttuaan hammas kestää aikaa parem-min kuin yksikään muu osa ruumiistamme.

Legojen rakoilevat rivit

todistaa arjen ihmeeksi.

Lapsi ottaa kivusta kärsien ja verta vuotaen askeleen lähemmäs aikuisuutta aina, kun maitohammas irtoaa rautahampaan tieltä. Hampaiden aiheuttama kärsimys on perinteisesti kestänyt läpi elämän, ellei kaikista hampaistaan ole ehtinyt päästä hyvissä ajoin eroon. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva

”Ensisuudelman mukana suuhumme siirtyvät streptokokit.

Muutama vuosi sitten Uralin perhonen-animaatiossa Mannerheimimme saa melaa aunuksen seutuville, niin että rotke käy ja tam tam. Asiasta nousi helvetillinen kalabaliikki ja kenraali Hägglund todisteli televisiossa asti, että Marski oli mellastanut marttojen parissa kuin

sonniosuuskunnan ykkössiementäjä konsanaan, yrittäen jopa jallittaa hänen muoriaan. Mistä teoksesta – jota ei enemmälti julkisuudessa kommentoitu – löytyy kuvaus Marsalkka-ressu-kasta oraalihommissa: ”Minä tiesin, että niin kauan kuin komis-sio ja Zdanov on tyytyväisiä, niin kauan homma ei ryssi, niin kauan kuin joku venäjäntaitoinen jaksaa kuunnella niiden jur-risia puheita, hommata niille viinaa ja naisia, kulkee myönteisiä viestejä Moskovaan. Ne piti minua tietyssä arvossa, vanhana ryssän upseerina, kertaakaan minua ei lyöty tai potkittu, kerran joku aliluutnantti pani vessassa ottamaan suihin”?

1) Juha Seppälä: Suomen historia. X) Jari Tervo: Troikka. 2) Simo Hämäläinen: Vuosisadan mittainen mies.

Turhia tönöjä löytyy Savosta että Pohjois-Karjalasta: Kuopiossa Anttilan tavaratalo; Joensuussa Careli-cum. Kuka joensuulainen kirjailija veti römpsällisen herneitä ylähengityselimiinsä: ”Kulttuurikeskus Carelicum on rakentumassa entiseen pöyhkeään

pankkitaloon. Onkin jo ehätetty sanomaan, että jos kaupun-gintalo edustaa jugendia niin Carelicumin talo edustaa lähinnä Hitler-jugendia, niin voimallisesti näyttää Albert Speerin henki arkkitehtiä elähdyttäneen”? Kirjailijasta on todettava sen ver-ran, että hän oli aikoinaan erään suuren miehen muusa ja johtaa nykyään erästä merkittävää ammattijärjestöä.

1) Eeva Kilpi. X) Tuula-LiinaVaris. 2) Eeva Tikka.

Mainitse elokuvahahmo, joka esiintyi vuosina 1971, 1973, 1976, 1983 ja 1988. Pääosaa esitti kaikissa sama näyttelijä, joka myös ohjasi yhden elokuvista.

1) Sylvester Stallonen Rocky. X) Frank Sinatran Tony Rome. 2) Clint Eastwoodin Harry Callahan.

Minkä vuoksi Tukholman Södermalmin kaupun-ginosan osoite Bellmansgatan 1 on nykyään kuului-sa, siinä määrin, että sinne järjestetään opastettuja retkiä, jotka ovat suosittuja ulkomaita myöten?

1) Stieg Larssonin Millennium-trilogian päähenkilö Mikael Blomkvist asuu osoitteessa. X) Olof Palme murhattiin talon edessä. 2) Se on Victorian ja puolet valtakunnasta vonganneen Danielin omistaman kuntosalin sijaintipaikka.

Viides heinäkuuta 1954 tulee jäämään ikuisesti mu-siikin historiaan. Tuolloin nuorukainen nimeltään Elvis Aaron Presley marssi Sun-levy-yhtiön studioon ja levytti singlen, jossa valkoinen mies esitti uskot-tavasti musiikkia, jota nykyisin kutsutaan rock and

rolliksi. Levyn A-puolelta löytyy That´s All Right Mama. Mitä B-puolelta?

1) It´s Now or Never. X) Blue Moon of Kentucky. 2) Hound Dog.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastakset sivulla 28.

30 Uljas 1 | 21. 1. 2011 31Uljas 1 | 21. 1. 2011

Edullinen opintolaina helpompaaopiskeluaikaa vartenCheck-in asiakkaana saat aidosti edullista opintolainaa– ilman järjestelypalkkiota. Soita 0200 3000 (pvm/mpm)ma–pe 8–20 tai kysy konttoristamme.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 1 X 2 1 X

32 Uljas 1 | 21. 1. 2011