Itä-Suomen ylioppilaslehti

2014

1

Autoilevia opiskelijoita sorsitaan Kuopion kampuksella. Parkkipaikka kilometrin päässä. » 4-5Työttömälläkin on tilastojen mukaan enemmän ostovoimaa kuin opiskelijalla » 6-7

Ruokaaika

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KansikuvaJarkko Kumpulainen

Alku ”Menin pyytämään pahvilaatikkoa omaksi ja sain kaksi! xD

Ykkönen on ykkönen

Myönteisyyden kuilu

Positiivinen ilmapiiri ja asenne on hyvä asia. Se on todella hyvä asia. Elävöittää mielen ja kirvoittaa sielun. Sumuisessa päivässä tanssii

tarkan katsojan ympärillä vesihelmien kaunis meri. Jäätävässä pakkasessa kristallit. Myönteisellä ajattelulla voi saada yhteisöt lentoon ja itsen sekä ystävät hyvälle tuulelle. Demokraattista ja heterogeenista maata positiivisen ajattelun joukkopsykoosilla ei kuitenkaan pelasteta.

Viimeaikainen keskustelu sekä viimeiset vuosi-kymmenet ovat vääristäneet ja

tahranneet positiivisen asenteen. Käsite on vahingossa kaappautunut edustamaan synonyymin kaltaisesti jonkin tarkkaan määrittämättömän poliittisen suuntauk-sen hyväksymistä ja eteenpäin viemistä. Se sanoo, pysytään suunnassa tai muuten tuhoudumme kaikki. Käsitteestä on mielis-sämme syntynyt vahingossa vaikenemisen synonyymi. Se edustaa työkulttuurin ja aikamme poliittisen ilmapiirin hyväksymis-tä. Nykytilaa kritisoivasta omiin utopiohinsa positiivisesti suhtautuvasta on kuin varkain tulossa, ellei jo tullut, valittaja, negatiivinen, kielteinen, toisinajattelija. Sunnuntaisuo-malaisessa psykologi Ilona Rauhala ehti jo vaatia potkuja työpaikkojen valittajille.

Pääministerin mukaan olisi syytä keskit-tyä mieluummin uusien ideoiden uteliaaseen tutkiskeluun ja ”kaverin kannustamiseen, aivan kuten tehdään urheilijoiden keskuu-dessa”. Savon Sanomat otti neuvosta vaarin ja laittoi urheilutoimituksen esimiehen Kari Haaviston hehkutuksen asialle. Haavisto puhuu ihan asiaa osoittaessaan, että nyky-Suomi on sotakorvauksien maksun myötä kehittynyt hampaitaan maksuvaiheessa purren olemaan taloudellisesti paremmassa jamassa kuin koskaan. Mutta liekö hampaita purtu hymyhuulilla positiivipäissään. Miksi oltaisiin? Politiikka on kuohunut, laidat nousseet ja laskeneet, on edetty, pakitettu, onnistuttu ja haarhaannuttu matkalla jolla ei ole käyttöohjeita tai kuvaa mitä valmis määränpää olisi, taulua maalataan koko ajan uudeksi. Kysy keneltä tahansa, siltä negatii-visimmaltakin, ja vastaus on sama. ”Haluan että Suomi on hyvin.” Mitä muuta voidaan pyytää?

Myönteinen ajattelu kuuluu kaikille. Se vaatii kuitenkin aktiivisen idean. Ajatuksen paremmasta. Löyhän mielikuvan joka voi olla parempi huominen joko itselle, lähei-sille, valtiolle tai ihmiskunnalle. Sitten vaadi-taan jotakin tekoja sen eteen. Toteutumista ei välttämättä kannata kuitenkaan odottaa liikaa. Aika näyttää. Matkan maisemat vär-jäytyvät kulkijan mielen mukaan ja määrän-pää tuntematon. Aina.

Jarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

ISYY:n hallituksella on kova sarka edessään edellisvuoden surkeuden jälkeen. Jotta olisi opiskelijaliike, olisi opiskelija saatava liikkeelle.

Opiskelijapalautteen mukaan ISYY ei vieläkään näy eikä kuulu tarpeeksi. Hallituksen sopovastaava lupaa, että asiaan tulee muutos.

Myös opiskelijat halutaan mukaan Metrian remontin suunnitteluun. Metriaa halutaan kehittää sellaiseksi, että siellä viihtyy. Ajatus hämmentää, mutta on se mahdollista.

Joensuulaisessa teatteriskenessä vedetään tällä hetkellä juuri oikeita aineita. Joensuun yli-oppilasteatteri on nyt parempi kuin kenties ikinä ja kaupunginteatterikin osoitteaa elonmerkkejä.

Luulit, että voit olla sosiaalisessa mediassa vapaa ja ilmaista itseäsi avoimemmin, äänek-käämmin, rajummin ja suuremmalle yleisölle. Olit väärässä.

Länsimaiden talous on riippuvainen siitä, että ihmiset jäävät koukkuun asioihin. Tuoreen kirjan mukaan addiktoi-tuminen on ajan henki.

4-5 12-13

16-17

8-9

22-23

18-19

Sisällys | Liikkeelle

”Määränpää tuntematon.

Humoro nigra | Housuton yliopisto 2014! Sotshin olympialaisissa kaikki kaupungin tietoliikenne on viranomaisten seurannassa ja se on kai-kille ihan ok, joten uuden yhteisen avoimuuden hengestä inspiroituneena Uljas haastaa ISYY:n ja UEF:n brändityöhön.

2 3Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Gallup

Söisitkö hyönteisiä?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Patrick Raivio, Jenni Karjalainen & Raisa Savolainen

Maria IgnatiusErityisopettajan koulutus, 1.vsk.

- En voisi, tai no, ehkä maistavani. Enkä

kyllä voisi kuvitella niitä osana ruokava-

liota.

Iida KärkkäinenLuokanopettajaopiskelija, 6. vsk

- Mikään ei ole pahempaa kuin eilinen

vanhentunut kalanmaksaöljy, joten voisin

syödä rapeaksi paistettuna.. Ajatus hyön-

teisten syömisestä ei ällötä enempää

kuin lehmänaivoliivatteen tai kokonaisten

muikkujen syöminen.

Eveliina OjalaLuokanopettajan koulutus, 1.vsk.

- En ainakaan tarkoituksella. Tosin kaik-

kihan meistä syövät keskimäärin yhden

vuodessa nukkuessaan. En myöskään

voisi ainakaan vielä kuvitella niitä osaksi

ruokavaliota, ellei sitten jotain tosi dra-

maattista tapahdu.

Milja PollariKotitaloustiede, 4 vsk.

- Taitaapa tuo ruoka olla nykyään

kaiken maailman prosessoinnin jälkeen

semmoista mössöä, ette tiedä, millaisia

rotan ja heinäsirkan palasia jo syödään.

Syödäänhän me etanoita, joten kai ne

hyönteisetkin saavat tulla.

KuopioJaakko RouhiainenYmpäristötieteet, 3 vsk.

- Voisin kokeillakin jos ois vaikka pais-

tettu ettei ihan raakana tarvis syödä.

Hyönteiset kelpaa lautaselle mikäli ne on

hyvän makusia ja hinta-laatusuhde on

paikallaan.

Veronica TillonenSosiaalitieteet, 2 vsk.

- Voisin kokeilla. Hyönteiset on tosi hyvä

idea proteiinilähteeksi eikä sisällä samoja

eettisiä ongelmia kuin muun lihan syönti.

Toisaalta onko hyönteisilläkin sisäinen

tunne-elämä? Taidan jatkaa porkkana-

linjalla.

Suriseva ruoka ”Kehitämme palkitsemisjärjestelmää ja haluamme löytää niitä asioita, jotka motivoivat opiskelijoita toimimaan.

Martikaisen polte paratiisiin

Hallitusvuosi 2013 jätti epäilemättä jälkensä ylioppilaskuntaan, mutta edel-lisessä hallituksessa viestintävastaavana toiminut ISYY:n hallituksen uusi puheen-johtaja Paula Martikainen (Puolueet-tomat) ei koe, että hallitus olisi viime vuonna epäonnistunut.

”Ulkopuoliselle ehkä myrskyisälle näyttäneestä vuodesta muistan meidän yhteen hiileen puhaltamiset ja onnistu-miset.”

Marjo Turusen hallitus kompuroi pahasti henkilöstöpolitiikassaan, ja ulos-päin näkyvin projekti Uljaan lakkautta-minen sai selkeän tyrmäyksen edustajis-

tossa. Kohun jaloissa huomaamatta jäivät esimerkiksi yliopiston lobbaaminen Rei-lun kaupan korkeakouluksi, konkreettisia onnistumisia sisällään pitänyt viestinnän kehittäminen sekä sääntömuutos, joka muutti toimintajaostot vapaa-ajanjaos-toiksi. Sääntömuutos saattaa osoittautua opiskelijoiden aktivoimisen ja mukaan saamisen kannalta hyväksi uudistukseksi, jos myös suunniteltuja toimintaryhmiä saadaan tehokkaasti käyntiin.

Puheenjohtajan sukunimikaiman Jarkko Martikaisen laulua mukaillen polte päästä paratiisiin on kova, sillä ISYY:n strategiassa tavoitteeksi asete-

taan, että ISYY on opiskelijan paratiisi. Opiskelijoiden apaattisuudesta päätellen tavoitteeseen on matkaa. Opiskelijoiden innostaminen ja ISYY:n kehittäminen on nyt Paula Martikaisen hallituksen vastuulla.

”Joensuussa innokkaita toimijoita näyttää olevan hyvin. Jos me teemme nyt hyvää työtä, niin saamme muidenkin kampuksien opiskelijoita innostumaan. Aktiivisuus ei voi tästä kuin kohota”, hän toteaa.

Aiemmin Martikainen on Uljaan haas-tattelussa korostanut ISYY:n sidosryh-mäyhteistyön tärkeyttä. Olennainen sar-ka on myös tuutoroinnin kehittäminen ja hallopedien tukeminen tehtävässään.

”Tuutoroinnin kehittäminen on vielä kesken. Tavoitteena on tänä vuonna saa-da yliopisto antamaan alumnituutoreille opintopisteitä toiminnastaan. Lisäksi on kehitettävä ainejärjestökoulutuksia entistä paremmiksi. Lisäksi hallopedi-

verkostoa on kehitettävä.”, hän listaa ja jatkaa.

”Uudet vapaa-ajanjaostot näyt-tävät aktivoivan ihmisiä. Ne lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia pienten opiskelijayhteisöä hyödyttävien tekojen tekemiseen. Kehitämme palkitsemis-järjestelmää ja haluamme löytää niitä asioita, jotka motivoivat opiskelijoita toimimaan.”

1Uutinen #

ISYY:n hallituksen uusi puheenjohtaja Paula Martikainen pää-see myrskyisän edellisvuoden jäljiltä aloittamaan tilanteessa, josta pääsee helpommin ylös kuin alas. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

UEF urut | Paha parkkipoliisi

Opiskelijoiden autonromut piiloon kampuksen laitamilleKuopion kampuksen opiskelijapysäköinti oh-jattiin vuoden alusta alkaen kokonaan Melanian takana sijaitsevalle pysäköintialueelle. Parkkipaik-kauudistus kuohutti opiskelijoita, sillä paikkoja on tarjolla enää reilut parisataa. Aiemmin opiskeli-joidenkin käytössä olleet piha-alueen paikat ovat jatkossa tarkoitettu vain henkilökunnalle.

Yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mukaan autojen määrä on lisääntynyt kampuksel-la jatkuvasti ja etenkin hammasklinikan kasvami-nen on tuonut pysäköintijärjestelyjen uusimiseen omat paineensa.

”Uudistuksessa ei ollut kyse siitä, että autoilijat laitettaisiin tärkeysjärjestykseen. Muutoksia oli pakko tehdä ja on tehtävä jatkossakin”, Meriläinen kertoo.

Pysäköintijärjestelyistä on keskusteltu myös ylioppilaskunnassa. Eniten palautetta on tullut Canthialla ja KYS:illä opiskelevilta, sillä heille kävelymatkaa pysäköintialueelta kertyy noin kilometri suuntaansa.

”Uusi Sykettä-hanke huolehtii jo opiskelijan liikuttamisesta, eikä tätä hyötyliikuntahanketta tarvittaisi sen rinnalle”, lohkaisee ISYY:n Kuopion

kampusjaoston puheenjohtaja Juho Pulkka. Pulkan mukaan keskustelua tullaan käymään

vielä yliopiston hallinnonkin kanssa.”Olisi kohtuullista, että esimerkiksi Canthian ja

Studentian läheisyydessä olisi muutamia paikkoja, joihin opiskelijat voisivat pysäköidä asioidessaan pikaisesti kyseisissä rakennuksissa.”

Opiskelijoiden keskuudessa on jo levinnyt väärää tietoa henkilökunnan parkkipaikkojen käytöstä ilta- ja viikonloppuaikaan.

”Hiljaisina aikoina pihan parkkipaikoille voi pysäköidä omalla vastuulla ja omaa harkintaa käyttäen. Tarkastuksia ei suoriteta ilta-aikaan, mutta mitään kellonaikoja ei ole vielä määritelty”, Meriläinen oikaisee. Henkilökunnan pysäköinti ei myöskään muuttunut maksulliseksi uudistuksen yhteydessä.

Tulevaisuudessa parkkipaikat voivat olla nykyistäkin harvemmassa, sillä Kuopion kaupunki on visioinut Savilahteen uutta rakennuskantaa.

Huhuista poiketen Savonia AMK:n opiskelijat tai sen henkilökunta eivät saa jatkossakaan pysä-köidä yliopiston alueelle.

Maiju Pohjolainen

Tohtoritavoitteesta jäätiin vain muutaman hatun päähän vuonna 2013. Yliopiston tohtoritavoite on 157 tohtoria vuodessa ja tutkinnon suoritti 154 tohtoria. Eniten tohtoreita, 59, maailmalle pullautti terveystieteiden tiedekunta. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta tuotti 53 tohtoria.

Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1294 ja alempia 1255. Tutkintojen määrä kasvoi hiukan

edellisvuodesta kaikilla tutkintotasoilla.”Haasteena jatkossa on pitää tohtoritutkinnot

saavutetulla tasolla ja vähentää opintonsa kes-keyttävien määrää joillakin maisterikoulutuksen aloilla”, Akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen toteaa.

Pasi Huttunen

Tutkintotehdas kiihdytti tahtiaan

Vuodesta 2014 tulee rasittava eurooppalaiselle korkeakoulutukselle, mutta edellisestä parempi, ennustaa Eurooppalaisten ylioppilaskuntien liiton (ESU) puheenjohtaja Rok Primožic.

”Julkisen rahoituksen leikkauksia tullaan jatkamaan suurimmassa osassa Euroopan maita. Arvioimme silti, että leikkauksia tehdään edellis-vuotta vähemmän”, hän toteaa.

Erityisesti häntä huolettaa maahanmuuttopo-

litiikkojen tiukentuminen ja lukukausimaksujen nouseminen tai mahdollinen käyttöönotto. Tämän hän pelkää johtavan Euroopan ulkopuolelta tulevi-en opiskelijoiden vähenemiseen.

”Näitä tiukennuksia tehdään, vaikka Eurooppa selvästi hyötyy EU/ETA-maiden ulkopuolelta tule-vista opiskelijoista.”

Pasi Huttunen

Tästäkin vuodesta opiskelijalle rankka

Kauttaan aloittavan ISYY:n hallituksen jäsenet ovat vasemmalta Matias Vainio (Puolueettomat), Antti Saarelainen (Itä-Suomen vihreä vasemmisto), Inka-Mari Helvilä (Itä-Suomen vihreä vasemmisto), Anu Arosanervo (Vihreä lista), Juho Pulkka (Keskeiset), Emmi Alho (Itä-Suomen vihreä vasemmisto) ja puheenjohtaja Paula Martikainen (Puolueettomat). Kuvasta puuttuu Juho Malinen (Oikeat).

4 5Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Kampus

Opiskelijat ovat viimeisimmän taantu-man aikana tinkineet kaikista väestöryh-mistä eniten kulutuksestaan. Vuonna 2012 opiskelijoiden kulutusmenot olivat 14 600 euroa, joka on lähes 1700 euroa vä-hemmän kuin kuusi vuotta aiemmin. Jopa työttömät käyttivät enemmän rahaa kuin opiskelijat, sillä työttömien kulutusme-not olivat vuonna 2012 noin 15 100 euroa.

Rahaa opiskelijat ovat nipistäneet muun muassa asumismenoistaan. Alkoholiin, tupakkaan, sekä ravintola- ja muihin palveluihin opiskelijat käyttävät Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan entistä vähemmän rahaa. Opiskelijat ovat karsineet myös kodinkaluste- ja terveys-menojaan.

Eniten opiskelijan tuloja syövät asumiskustannukset, joihin menee noin 4600 euroa vuodessa. Liikennemenot ovat opiskelijoilla 2000 euron luokkaa vuodessa. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Piia Kuosmasen mielestä opiskelijoiden kulutustaso hei-jastelee yleistä taloustilannetta.

”Opintotuki on opiskelijoiden pääasi-allinen tulonlähde ja se on ollut pitkään samalla tasolla. Kustannustaso on kuiten-kin samalla noussut. Vuoden 2007 jälkeen olemme olleet taloudellisesti heikossa tilanteessa, ja se on näkynyt opiskeli-joiden tulonlähteissä. Taloustilanteen muuttuessa töiden saamisesta on tullut vaikeampaa”, Kuosmanen pohtii.

Opiskelijoilla menee eniten rahaa perusasioihin, kuten asumiseen, eikä tilanne ole Kuosmasen mukaan kestävä opintojen etenemisen kannalta.

”Jos ei ole varaa normaaliin elämiseen niin, että kykenisi panostamaan täysipäi-väiseen opiskeluun, tilanne ei ole kovin kestävä. Ainakin se on stressaava. Olisi tärkeää, että lupaus opintotuen indeksiin sitomisesta toteutuisi tämän vuoden puolella.”

Piia Kuosmanen on usein kuullut näkemyksen, että opiskeluaikana kuuluu olla vähän tiukkaa.

”Opiskelu on opiskelijan työ, johon täytyisi voida kunnolla panostaa. On rajansa sillä ajatuksella, että opiskeluajan pitäisi olla vaikeaa. Joustaminen on aina kustannus hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta se kyllä maksaa itsensä takaisin.”

Esimerkiksi 1970-luvun Suomessa opintolainan ottaminen oli kannattavam-paa kuin nykyään, sillä korkokehitys teki lainasta silloin edullisen vaihtoehdon, Kuosmanen arvioi.

”Lisäksi korkeakoulutus on ennen taannut varman työpaikan, mitä se ei nykyään tee.”

2Uutinen #

Opiskelijat tinkineet eniten kulutuksestaan

Rahasyöppö vapaa-aika

Kotitalouksien kulutusmenot olivat vuonna 2012 keskimäärin noin 24 000 euroa.

Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt kulutti-vat yli 30 000 euroa vuodessa.

Menot ovat reaalisesti kasvaneet kuudes-sa vuodessa 3,5 prosenttia.

Vapaa-aikana kotitaloudet kuluttavat entistä enemmän leluihin, lemmikkeihin, tietokonepeleihin ja maksullisiin tv-kanaviin.

Kirjoja ja lehtiä ostetaan entistä harvem-min.

Lähde: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen mukaan jopa työttömät kuluttivat viime vuonna opiskelijoita enemmän. Kotitalouksien kulutusmenot ovat kuuden vuoden aikana kasvaneet, mutta opiskelijat ovat samana aikana joutuneet kiristämään vöitään. Suomen yliop-pilaskuntien liiton puheenjohtaja Piia Kuosmasen mielestä on tärkeää, että lupaukset opintotuen sitomisesta indeksiin lunas-tetaan. - Jussi Turunen, teksti & Joona Sipi, kuva

Sebastian Abel on biologian toisen vuosikurssin maisteriopiskelija ja ostaa ruokakaupassa käydessään halvinta, mutta muuten rahan kanssa ei ole hirveän tiukkaa. ”Olin päivätöissä kolmen kuukauden ajan ja olen pystynyt elämään töistä saamillani tuloilla. Ei kai kukaan voi hankkia ihan kaikkea, mitä haluaa”, hän toteaa.

”Korkeakoulutus on ennen taannut varman työpaikan, mitä se ei nykyään tee.

”Vaatteet on mun aatteet”

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Jarkko K

um

pu

lainen

,, eksti & ku

va

Puhalla ja paina

KUOPIO Lääkiksen vanhin vuosikurssi vietti 10. tammikuuta perinteiseen tapaan Läskiäisiä Kuopion kampuksella. Cursus Circus kansaa musiikkitai-teen voimin. Lauluissa muistettiin niin opettajia: ”Vänttisen Markku teki selväksi : etten osaa mitään, olen kandidaatti ”, mutta onneksi ”Ei mikään oo niin ihanaa, kuin katsella Arokosken Jaria ; Mmmm vuoden opettajaa” kuin opiskeluaikaa :”Opparilla ilta pimenee, kandi lämpimikseen surfailee - samat kurssit hajottaa, samat tentit reputtaa - ehkä mekin valmistutaan ”. Kurssi kiittää ja kumartaa ja tekee tilaa uusille fukseille.

KUOPIO Kuopion kampuksen poliittisen ilmoitustaulun lähistöllä on havait-tu poikkeuksellista kuhinaa, kun remontin yhteydessä siirretyt naulakot ovat levänneet rauhassa ilmoitustaulun edessä Canthialla. Asia ei näytä ihmeem-min vaivanneen ketään sillä naulakot ovat olleet sijoillaan ainakin pari viikkoa. Kertoman mukaan tästäkin huolimatta myös Snellmanialle ollaan kyhäämäs-sä Kuopiossa ajallaan kohua herättänyttä poliittista ilmoitustaulua.

Sara Rem

es, teksti & ku

vaJo

on

a Sipi, teksti &

kuva

JOENSUU Niin banaali kuin Räjäyttäjät yhtyeen slogan onkin, ei se ainakaan osu ohi. Yhtye varasti shown Kerubissa ensi kertaa järjestetyllä Garagefest-festivaalilla 10.1.2014. Monien lavaperformanssin nähneiden päästä esitys ei irronnut vielä toisen festivaalipäivän artisteja seuratessa-kaan. Esityksen missanneet taas eivät todistajalausuntojen perusteella käsittäneet mitä muuta lavalla näkyi kuin kikkeli. Jos punk-energia repii piiskaamaan rumpusettiä housujen vyöllä, niin onhan se vain luontevaa etteivät liian isot housut pysy jalassa.

Räjäyttäjät räjäyttää

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Väsyneestä mielestäni pullahtaarujoja lauseita,harkitsemattomuuksia.

Jälkikäteen tivailen,loukkaantuiko joku.

”Et sinä ketään ole loukannut.”

Mitäpä muutakaankuin alkaa hautautua elävältäläheisteni armolliseen syleilyyn.

Arsi Janhonen

Peilisolujen säkenöidessä

Uljaan avoimet avustajapalaverit:Kuopio 28.1. klo 16. Uljaan toimituksessa

Joensuu 29.1. klo 16. Ylioppilaskunnan toimiston kokoushuoneessa

Lisätietoa kysymällä: toimitus@uljas.net

Säälittävistä oloistaminä taivaan rakentajatulin tähän maailmaan.

Kahlasin uskontoja,pyhiä kirjoituksia,eikä niistä miksikään ollut.

Opiskelin kosmosta.Löysin totuuksia.Vannoin vakioiden nimeen.

Kunnesmaailmankaikkeuteni alkoi romahtaaastuessani liian lähelle sinua.

Arsi Janhonen

Tapahtumahorisontti

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

Edustajistovaaleissa 83% jäsenistöstä ei halunnut vaikuttaa ISYY:n toimintaan äänestämällä. Tämä on erittäin vahva viesti jäseniltä ja tarkoittaa sitä, että ylivoimainen enemmistö opiskelijoista on tyytyväinen ISYY:n toimintaan, päätöksiin ja palveluihin, eikä halua niihin muutoksia. Siitä sietää olla ylpeä, sillä äänestyspro-sentti oli maan alhaisin, eli isyyläiset ovat Suomen tyytyväisimpiä! –Rommel

Jukoliste, EU ja Helsingin Herrat ovat vie-neet meiltä talven ja pakkaset! Ps. Vieläkö opinto-ohjelmiin kuuluu Koli hiihto? T. Pyylevä mummo Uinaharjusta.

Aika kuultaa muistot ja entiset hallitukset alkavat vaikuttaa hyviltä uusien sählätes-sä. Kyllä ennen oli kunnollista! Nimim. Harvard proffa

Itä-Suomen yliopisto typistää toimintaansa Ilomantsissa noin voimakkaasti. Tämänhet-kinen arvio irtisanomisten määrästä on noin viisi henkilötyövuotta. Lisäksi luvassa on osa-aikaistamisia ja mahdollisia lomautuksia. Kokonaisuudessaan Mekrijärveltä vähenne-tään 9,5-11 henkilötyövuotta.

Tutkimustoiminta yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla jatkuu, mutta yliopisto luopuu siellä olevista majoitus- ja ravintola-palveluistaan. Yliopisto perustelee luopumista ravintola- ja majoitustoiminnan tappiolli-suudella. Yliopisto irtisanoo Mekrijärvellä asuntola Leppälän, päärakennuksen, ruoka-larakennuksen, laboratoriotalon ja venevajan

vuokrasopimukset. Käyttöön jäävät edelleen asuntola Mäntylä, ATK-talo, saunat, verstas sekä kokeellisen ekologian laboratorio. Tar-vittavat ravintola- ja majoituspalvelut aiotaan jatkossa ostaa ulkoa.

Tutkimustoimintakin on jossakin määrin vasaran alla. Tutkimushenkilöstöä saatetaan lomauttaa, jos ulkopuolista tutkimusrahoitus-ta ei saada kurottua riittävästi kasaan.

Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen selit-tää leikkauksia tutkimusasemalla järjestettävi-en metsätieteiden ja biologian kenttäkurssien vähentymisellä.

Pasi Huttunen

Mekrijärven tutkimusasemaa typistetään rajusti

6 7Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Kampus

Metrian remontti Joensuun kampuksella alkanee syyskuus-sa 2015. Nyt ollaan hankesuun-nitelmavaiheessa ja ajatuksia kaivataan sekä henkilökun-nalta että opiskelijoilta, jotta rakennuksen tiloista saataisiin käytettävyydeltään entistä pa-remmat. Hankesuunnitelman esittelytilaisuudessa paikalla olevat opiskelijat saattoi laskea yhden käden sormilla.

”Nyt ollaan suunnitelma-vaiheessa, josta edetään siihen, että Yliopistokiinteistöt ja Itä-Suomen yliopiston hallitus päättävät suunnitelman hyväk-symisestä. Kaikki palaute ote-taan mieluusti vastaan”, toteaa toimitusjohtaja Erja Kervinen hankesuunnitelman laatineesta EK-Tiimistä.

Kirjaston varasto lähtee Metrialta, joten tiloja vapautuu ensimmäisestä kerroksesta muuhun käyttöön. Sinne on suunnitteilla itseopiskelutiloja,

tietokonepisteitä sekä oleske-lutilaa.

”Niiden on tarkoitus olla nimenomaan kohtaamispaik-koja, eikä vain opiskelijoille vaan kaikille yliopistolaisille”, täsmentää yliopiston kiinteis-töpäällikkö Tarja Harjula.

Nykyiset auditoriot ja luentosalit säilyvät, mutta ympäristön ja puitteiden parantamiseen suunnitelmassa on panostettu huomattavasti. Esimerkiksi toisen kerroksen hukkatilana oleva kattotila on tarkoitus muuttaa virkistys-käyttöön tarkoitetuksi katto-pihaksi. Metrian kahvila saisi suunnitelmassa ulkoterassin. Lisäksi rakennukseen tulisi en-tistä enemmän WC-tiloja, uusi henkilöhissi, hiljainen huone, ekumeeninen tila uskonnon harjoittamiseen, järjestötilaa sekä pieniä huoneita yksityi-sempien asioiden hoitamiseen puhelimen tai netin välityksel-

lä. Esimerkiksi taukoliikuntaan on tarkoitus luoda lisää mah-dollisuuksia. Jopa kattopihalle on suunnitteilla palloilukenttä.

Metrian uudistamista suunnittelevassa työryhmässä on opiskelijaedustus ylioppi-laskunnasta, mutta lisäksi Tarja Harjula lupaa, että tulossa on työpajoja, joihin kuka tahansa kiinnostunut opiskelija voi osallistua. Havainnekuvia ja suunnitelmia remontista on tarkoitus julkistaa netissä kaik-kien nähtäväksi.

Kahdessa vaiheessa toteu-tettavan remontin on tarkoitus alkaa syyskuussa 2015 ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2017 loppuun mennessä. Korvaavia tiloja remontin ajaksi haetaan esimerkiksi Educalta. Remon-tin kustannusarvio on 13,9 miljoonaa euroa.

3Uutinen #

Metria Joensuun kampuksella menee remont-tiin ensi vuonna. Nyt remonttisuunnitelmiin voi vielä vaikuttaa ja palautetta toivotaan myös opiskelijoilta. – Pasi Huttunen, teksti

Kilometriverotuslaitos

Pakina | Lisää halpaa byrokratiaa

Joulukuun 16. tiemaksutyöryhmä luovutti raportin ajoneuvojen kilometriperustaisesta käyttöverosta. Voisi kuvitella, että Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johtama työryhmä ajaisi öljy-yhtiön intressejä. Unohtamatta Nokiaa, jonka osakkeita Ollilalla on mahdollisesti yhä taskussaan. Todellisuu-

dessa vanhan polttoaineveron nostamisen sijasta satel-liittiseurantaehdotelmaa lobbasivat kuitenkin homeiset byrokraatit.

Hassutellaan hetki ajatuksella, että kilometrimaksujär-jestelmä toteutuisi 2020-luvulla. Satelliittiseurantalaittei-den asentamisen ja huoltamisen työllistävät vaikutukset olisivat mainiot. Eivätköhän ajoneuvopaikantimet loisi maahan uuden virkanimikkeenkin, ajoneuvopaikannusjär-jestelmäasentajan.

Luonnollisesti uusi malli huomioisi haja-asutusalueiden ihmiset, jotka eivät voi hyödyntää julkista liikennettä esimerkiksi työmatkoihinsa. Suomi jaettaisiin asumis-tiheyden mukaisiin alueisiin, jotka määrittäisivät veron määrän. Asuinpaikkaperustaiseen taksaan lisättäisiin ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen mukainen kerroin sekä liian pienipäästöistä käyttövoimaa hyödyntäville ajoneu-voille lisämaksut. Käyttöveron laskemisessa tulisi olemaan myös tukku poikkeuksia, jotka olisi huomioitava. Esimer-

kiksi ammatit jotka edellyttävät yksityisautoilua, tai ajoneuvon tarve liikunta-vamman vuoksi. Kilometrikorva-uksien laskemista

ja verottamista varten tarvittaisiin melkoinen toimisto. Ehkä tulevaisuudessa tilaa löytyisi Sanomatalosta, jonka printtimedian ahdinko olisi jättänyt autioksi.

Korkealentoinen satelliittipaikannus on saanut folio-hattukansan lisäksi myös yksilönvapauksista valveutuneet nousemaan takajaloilleen. Kun yksityisyyttään suojelevien joukkoon yhdistettäisiin ihmiset, jotka olisivat valmiita peukaloimaan Ollilan mustaa laatikkoa matkakulujen suit-semiseksi, olisi paikannusjärjestelmällä edessään tehtävä suojella itseään.

Älypuhelinten suojattujen järjestelmien avaaminen on vähänkään asiaan perehtyvän yksilön osaamisen piirissä. En tiedä miten satelliittipaikannuslaite olisi vaikeampi murrettava. Väärinkäytösten estämiseksi laitteiden käyttöä tultaisiin seuraamaan kiinteiden porttien ja liikuteltavien tunnistimien avulla. Lisäksi paikannuslaitteet tarkistet-taisiin hakkeroinnin varalta aina katsastuksen yhteydessä. Koska pienennettyjen poliisivoimien kapasiteetti ei riitä nykyistenkään tehtävien hoitamiseen, olisi luontevaa liit-tää paikannuslaitteiden valvonta- ja tarkastustehtävät sekä laitteiden näpelöinnin estävien päivitysten koodaaminen uudelle toimijalle.

Ajoneuvopaikannusjärjestelmälle täytyisi perustaa valtiollinen laitos, joka huolehtisi paikannuskojeiden asentamisesta ja ylläpidosta, datan käsittelystä ja kansa-laisten laskuttamisesta sekä paikannuslaitteiden huijaa-misen estämisestä. Näin syntyisi Kilometriverotuslaitos. Lopulta Sanomatalon konttoritila loppuisi tyystin, mutta uusi toimistokompleksi olisi pikkujuttu näin merkittävän laitoksen perustamisessa.

Joona SipiKirjoittaja on Lahdesta

ja stalkkaa mormooneja

”Ehkä tulevaisuudessa tilaa löytyisi Sanomatalosta, jonka printtimedian ahdinko olisi jättänyt autioksi.

ASIANTUNTIJAORGANISAATIOIDEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN MAISTERIOHJELMAKauppatieteiden maisterin tutkinto, 120 opHakuaika 7.1.-3.3.2014Lisätiedot: sini.lehto@utu.fi, 050 442 0652Hakutiedot: www.utu.fi/alma

TRADENOMISTA KAUPPATIETEIDEN MAISTERIKSIKauppatieteiden maisterin tutkinto, 120 opHakuaika 7.1.-3.3.2014Lisätiedot: henna.huovinen@utu.fi, 050 520 0789Hakutiedot: www.utu.fi/tse/pori

MUUTTUVA BISNES KAIPAA UUDENLAISIA MAISTEREITA.

HAE PORIIN7.1.-3.3.!

TURUN KAUPPAKORKEA-

KOULUPORIN YKSIKKÖ

HUOM ABIT! YHTEISHAKU 3.3.-1.4.!

Onko tässä tuleva mainospaikkasi?

Uljas tavoittaa opiskelijat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa.

Uljaan abinumero ilmestyy 21.2. ja lähetetään suoraan kotiin alueen abiturienteille .

OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo

0800 0 5801. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

VERENLUOVUTUS • Kuopio, ma 3.2. klo 10–14,

Studentian liikuntasali, Yliopistonranta 1• Savonlinna, ti 18.2. klo 13–18,

Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7• Joensuu, ke 19.2. klo 13–18,

Joensuun pääkirjasto/Muikkusali, Koskikatu 25• Kuopion veripalvelutoimisto,

Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs,ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16

ISYY proudly presents

LIIKUNtaIltapäivä/Sports Afternoon 18.2

Ohjelma / Program: www.isyy.fi // https://www.facebook.com//ISYY

Metrian suunnitteluun voi vaikuttaa

Metrian toisen kerroksen tasolla sijaitseva kattotila on tähän saakka ollut tyhjänpant-tina. Nyt sinne suunnitellaan virkistys- ja taukoliikuntamahdollisuuksia. Havainneku-va hankesuunnitelmasta.

8 9Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Ajassa

Nyyti ry:n vuotuisesta kyse-lytutkimuksesta käy ilmi, että alkoholi ei yhdistäkään opiskelijoita. Kyselyyn vasta-

si 2500 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joista noin kolme neljäsosaa oli saanut sen vaikutelman, että opiskelijaelämässä kulutetaan erittäin runsaasti alkoholia. Erityisesti opiskelijatapahtumien koh-dalla alkoholin suurkuluttaminen häiritsi 42 prosenttia vastaajista, kun taas 56 prosenttia oli sitä mieltä, että tapahtu-missa juodaan juuri sopivasti. Tästä huo-limatta yli puolet vastaajista kuitenkin toivoi lisää alkoholittomia tapahtumia. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu jo kolmena vuotena – eikö olisi jo aika

reagoida? ISYY, onko meillä tehty mitään asian edistämiseksi?

”On kyllä, mutta ihan käytännön syistä. Esimerkiksi liikuntailtapäivää aletaan markkinoida alkoholittomana tapahtumana, jotta jatkossa kaikilla olisi mukavaa ja ylimääräisiltä häiriöiltä vältyttäisiin”, ISYYn vapaa-ajansihteeri Juho Mutanen vastaa. Mutanen myös huomauttaa, ettei muista milloin ISYY olisi viimeksi ollut järjestämässä ryyppy-juhlia.

”Ja ainejärjestöjen toimintaanhan me emme voi vaikuttaa”, hän kuittaa.

Alkoholin suuri rooli tuntuu vaikeut-tavan etenkin raittiiden opiskelijoiden verkostoitumista ja aiheuttavan ulko-

puolisuuden tunnetta. Osa vastaajista kuitenkin painottaa, että tapahtumien alkoholittomuus tai alkoholillisuus ei ole tärkeää, vaan se kuinka juomattomuu-teen suhtaudutaan.

Alkoholista kieltäytyvä Niko Salovaa-ra ei koe leimautuneensa, mutta myöntää tunteneensa painetta opiskelujen alussa.

”Lisäksi tarvittiin joustoa omalta puo-lelta, kun ulkopuolelle jäämisen pelosta piti osallistua mahdollisimman moneen tapahtumaan”, hän toteaa.

Salovaaran mukaan ainakin hänen oma ainejärjestönsä tuntuu kuitenkin nykyään ottavan juomisesta kieltäytyvät paremmin huomioon.

”Kehityksen suunta on hyvä, mutta parannettavaa on.”

Lisäksi Nyytin kyselystä kävi ilmi, että paikkakuntaa vaihtaneista opiskelijois-ta suurin osa koki myönteistä stressiä, mutta viidesosa myös ahdistusta ja pel-koa. Tutor-toimintaa pidettiin yleisesti hyödyllisenä ja kannustavana, mutta

tutoreilta toivottiin parempaa asennetta, sekä keskittymistä ryhmäytymiseen ja opinnoissa opastamiseen ryyppysparra-uksen sijaan.

Alkoholi jakaa opiskelijat

Ensimmäisen vuoden opiskelijat kyseenalaistavat paineen ryypätä ja toivovat tutoreiltakin enemmän tietoa itse opin-noista kuin kosteista illanvietoista. – Jenni Karjalainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Nyytistä jeesiäNyyti ry edistää ja tukee opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä ja elämänhal-lintaa. Toiminnan lähtökohtana ovat tutkittuun tietoon perustuvat opiske-lijoiden tarpeet. Verkkosivujen lisäksi järjestö ylläpitää keskusteluryhmiä ja järjestää Helsingissä hengailuiltoja sekä elämäntaitokursseja. Sivustolle on myös listattu tahoja, joilta saa apua elämän kriisitilanteissa.

Tutustu osoitteessa www.nyyti.fi.

Kainalo | Kuka Nyyti?

Kuluneen syksyn tuutoreille tehty kysely paljastaa, että tuutoroinnilla on positiivi-sia vaikutuksia. 97 prosenttia tuutoreista koki, että tuutorointi toi iloa heidän elä-määnsä. 73 prosenttia koki, että heidän viehätysvoimansa lisääntyi tuutoroinnin myötä ja 68 prosentin mielestä tuuto-rointi edisti heidän maailmanvalloitus-suunnitelmia.

Metsätieteitä opiskeleva Juho Ikonen toimi vuoden alumnituutorina oman tuutorivuoden jälkeen kouluttaen uusia tuutoreita ISYY:n tuutorointisihteerin apuna. Ideana on, että alumnituutorei-den parannusehdotuksia kuunnellaan tuutorikoulutusta suunniteltaessa. Viime vuonna tuutorileirillä oli ensim-mäistä kertaa ensiapurasti, jossa tuutori-koulutettavat saivat opetella elvytyksen ja ensiavun perustaitoja.

Suurin ongelma on, ettei kaikille aloil-le hae riittävästi tuutoreita.

”Yleisesti luullaan, että tuutorointi vie aikaa, mutta todellisuudessa se antaa paljon enemmän kun ottaa. Tuutoroin-nin kautta saa poikkitieteellisiä verkos-toja ja kokemusta tapahtumien järjes-tämisestä, mistä on hyötyä esimerkiksi töitä hakiessa.”

Myös tuutorikysely murskasi harha-luulon, sillä vain 20 prosenttia koki, että tuutorointi vei heiltä opiskeluaikaa.

Ikonen kokee tuutoroinnin erittäin tärkeäksi ja arvokkaaksi uusien opiskeli-joiden kannalta. Sujuvaan opiskelijaelä-mään kuuluu vapaa-ajan ja opiskeluiden monipuolinen yhdistäminen.

”Moni tulee suoraan mamman lihapa-tojen ääreltä. Yliopistoelämä pitää tehdä tutuksi. Uusille opiskelijoille on tärkeää kertoa, ettei vapaa-aika ole vain viinan kanssa leikkimistä. Vapaalla kannattaa lähteä mukaan esimerkiksi lautapeli-

iltoihin, järjestö- ja liikuntatoimintaan.”Ikonen ei kadu parin vuoden tuu-

toritoimintaa. Parhaita muistoja ovat hauskat kokemukset ja tuttavat.

”Kaupunkisuunnistusta oman tuuto-roitavan ryhmän kanssa ei voita mi-kään! Siinä porukka tiivistyy yllättävän lyhyessä ajassa. Kaupunkisuunnistuksen tapaista ryhmäytymistä on vaikea kokea

uudestaan.”Mutta edistivätkö tuutorivuodet

Ikosen viehätysvoimaa ja maailmanval-loitussuunnitelmia?

”Ehkä parta kasvaa entistä reheväm-min. Maailmanvalloittamisen edistämi-nen ei ollut tavoitteena. Tärkeämpää on, että tuutoroinnin avulla saadaan lisää maailmanvalloittajia”, Ikonen sanoo.

Tuutoriksi?

Hae tuutoriksi 20.1. - 9.2. ISYY:n verkkosivuilla.

Joensuuhun tarvitaan 110, Kuopioon 85 ja Savonlinnaan 19 tuutoria.

Tuutorointikoulutukseen kuuluu lähiope-tusta ja tuutorileiri syksyllä.

Palkkioksi saa kolme opintopistettä ja uusia kivoja kavereita.

Alumnituutoriksi voi hakea tuutorivuoden jälkeen.

Tutorina vuodessa komeammak-si ja kauniimmaksi valloittajaksi

Tuutoreita haetaan taas kaikil-le kolmelle kampukselle. Tuu-torointi on avunannon ja ohja-uksen lisäksi kokemus, jonka aikana solmitut suhteet jatku-vat helposti ystävyytenä tuu-torointijaksoa pidemmällekin. Haku on käynnissä ja päättyy helmikuun 9. päivä. - Mari Karja-lainen, teksti & kuva

97 %Tuutoroinnista iloa elämään.

20 %Tuutorointi vie opiskeluaikaa.

68%

Tuutorointi edistää maailmanvaltius-suunnitemia.

73 %Tuutorointi lisää viehätysvoimaa.

Alumnituutori Juho Ikonen suosittelee tuutorointia, sillä kokemus vahvistaa verkostoja ja antaa ideoita onnistuneiden tapahtumien järjestämiseen. Ikosella itsellään parta alkoi kasvaa entistä rehvakammin tuutorivuosien aikana.

11Uljas 1 | 24. 1. 201410 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Oikeustieteen opiskelijoilla on Joensuun kampuksella nyt kaksi yhdistystä, joista toinen vielä hakee Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnalta virallista ainejärjestön asemaa.

Itä-Suomen yliopisto käynnis-ti syksyllä 2013 oikeusnotaarien ja oikeustieteen maisterien kou-lutuksen. Oikeustieteellisen alan tutkinnot tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin, kuten syyttäjän ja asianajajan toimiin. Nyt tämän alan opiskelijoiden ainejärjestöksi hakee viime vuon-na perustettu Judica ry, josta tuli marraskuussa rekisteröity yhdistys.

Legio Ostiensis ry eli Legio on puolestaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnas-sa oikeustieteiden laitoksella opiskelevien ainejärjestö. Legio

perustettiin syyskuussa 1997, kun julkisoikeuden pääaineopinnot tulivat mahdollisiksi. Julkis-oikeuden pääaineopiskelijat valmistuvat hallintotieteiden maistereiksi.

Paula Lehmusjärvi, Judican tuoreen hallituksen puheenjoh-taja, pitää tärkeänä että oikeusno-taarin ja oikeustieteen maisterin koulutusta suorittavilla on oma ryhmä, joka valvoo jäseniensä etuja ja auttaa työelämän verkos-toitumisessa.

”Tuli tarve tällaiselle yhdis-tykselle, sillä syksyllä aloitettu tutkinto on täällä aivan uusi. Oma yhdistys tarvittiin myös sik-si, että pääsimme Lakimiesliiton jäsenyhdistykseksi”, Lehmusjärvi kertoo.

Judicalla ei vielä ole jäseniä ja jäsenrekisteriseloste on teko-vaiheessa. Lehmusjärvi arvelee, että jäseneksi pääsee liittymään tammikuun loppuun mennessä.

”Jäseniä olisi tulossa maksi-missaan 41 eli sen verran, kuinka moni yleistä oikeustiedettä Joensuussa opiskelee.”

Lehmusjärven mukaan Judican päämääränä on valvoa tulevien jäseniensä etuja sekä järjestää tutustumisretkiä työn-antajien kanssa. Yksi retki on jo ollut asianajotoimiston kanssa ja seuraavaa ollaan järjestämässä käräjäoikeuteen. Yhdistyksen al-kuvaiheessa pääpaino on edistää opiskelijoiden verkostoitumista työnantajien kanssa. Lisäksi tarkoitus on olla yhteistyössä muiden tulevien juristien, kuten Helsingin ja Turun oikeustieteen opiskelijajärjestöjen, kanssa.

Koska Judicalla ei ole vielä riittävästi voimavaroja, se pyrkii järjestämään mahdolliset opis-kelijatapahtumat yhteistyössä Legion kanssa. Tätä yhteistyötä Lehmusjärvi pitää tärkeänä.

”Tarkoitus on ehdottomasti tehdä yhteistyötä Legion kanssa ja olemme kaikki hyvällä hengellä mukana. Opiskelemme samoja kursseja ja olemme muutenkin samaa porukkaa”, Lehmusjärvi tiivistää tulevaisuudennäkymät.

Legion uusi puheenjohtaja Buket Yüksel allekirjoittaa Leh-musjärven näkemyksen.

”Haluamme tehdä yhteistyötä. Monet Judicalla ovat meidän ka-vereitamme, ja se on järjestö siinä missä muutkin”, Yüksel toteaa.

Ajassa

Legio ja Judica yhteen hiileen puhaltamassa

Uusi ainejärjestö

Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry suhtautuu ystävällisesti vasta ainejärjestöksi ha-keneeseen Judica ry:hyn. Viime vuonna perus-tetusta Judicasta tuli marraskuussa yleisjuristi-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden rekisteröity yhdistys. Sekä Legion että Judican puheenjohtajat korostavat keskinäisen yhteistyön merkitystä tule-vaisuudessa. - Jussi Turunen, teksti

”Monet Judical-

la ovat meidän kavereitamme, ja se on järjes-tö siinä missä muutkin.

Itä-Suomen yliopiston ylioppi-laskunta kysyi marraskuussa opiskelijoilta, mikä yliopistossa

ihastuttaa, vihastuttaa tai häm-mentää. Hymy- ja valitusviikon aikana paperilapuilla ja sähköisillä lomakkeilla kerätyssä palauttees-sa eniten opiskelijoita hiersivät ruoka ja lääkäriajat. Muun muassa ylioppilaskunta sai viestiä heikosta näkyvyydestään. Lisäksi opiskelijat toivoivat lisää toimintaa ainejärjes-töjen välille.

Inka-Mari Helvilä, ylioppilas-kunnan uusi sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava, ei ollut yllättynyt Amican ruokaan kohdis-tuvasta kritiikistä, mutta muusta kylläkin.

”Yllätyin eniten ehkä siitä, että moni toivoi ISYY:lle ja erityisesti tapahtumille lisää näkyvyyttä. Erityisesti Kuopion palautteissa korostui se, että ISYY:n tulisi parantaa brändäystään ja näin lisätä näkyvyyttään. Aiommekin kiin-nittää entistä enemmän huomiota siihen etteivät ISYY ja RAI jäisi opiskelijoille tuntemattomiksi”, Helvilä vakuuttaa.

Alle on listattu osa kaikilta yliopiston kolmelta kampukselta kerätystä palautteesta.

Ruoka herätti intohimoja”Ruoka on Amicalla tosi usein aivan liian suolaista”, ”Ruokarajoitukset ovat naurettavia, aikuinen mies ei selviä neljällä lihapullalla koko päi-vää”, ”Aina ei ole tarjolla gluteiini-tonta liharuokaa”, ”Ihanaa että on

lämmintä leipää!”, ”Kasvisruokaa tarjolle niin että iltapäivälläkin sitä riittää”, ”Savonlinnassa ruokala ei toimi. Jonot ovat varsinkin alkuviikosta kaoottiset ja joku jää aina ilman ruokaa, sillä pahimmil-laan ruoan saanti kestää yli puoli tuntia”, ”Erityiskiitos Carelian sedälle”.

Lämpötila ei jättänyt palautteita kylmäksi”Opparin hiljaiselle puolelle läm-mitys”, ”Omat luentoni ovat kaikki Agoralla, ja siellä ainakin paleltaa ihan aina joka luokassa”.

YTHS sai risut ja ruusut ”Palvelut olleet toimivia, mutta mielenterveyspuolen palveluihin pitkät jonot”, ”Pitkät jonot ham-maslääkäriin”, ”Parasta palvelua ikinä”, ”Lääkäreiden sosiaalisissa taidoissa olisi parantamista”, ”Hammashoito todella laadukas-ta”, ”Kiitos ihanille terkkareille”.

Terveiset ISYY:lle”Usein tuntuu, ettei Savonlinnan kampusta ole ISYY:lle olemassa-kaan”, ”Mikä on ylioppilaskunta? Missä se näkyy?”, ”Edarivaalien ää-nestysprosentti oli huolestuttavan huono”, ”Terävämpää edunvalvon-taa ja demokratiakasvatusta kehiin. Skarpatkaa”, ”Opiskeluilmapiiri on kyräilevää, eristämistä tapahtuu”, ”Liian vähän ainejärjestöjen välistä toimintaa”.

Kylmät tilat, mutta lämpimät leivätAmican ruoka sai kritiikkiä opiskelijoilta ylioppilas-kunnan tuoreessa palautekyselyssä. Lisäksi YTHS:n jonotusaikoja pidettiin erityisesti Kuopiossa ja Jo-ensuussa liian pitkinä. Kyselyssä moitittiin myös yli-oppilaskunnan näkyvyyttä ja tiedotusta. Inka-Mari Helvilä, sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaa-va, haluaa jatkossa tehdä ylioppilaskuntaa ja sen toi-mintaa tunnetummaksi opiskelijoille. - Jussi Turu-nen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Inka-Mari Helvilä, uusi sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava, oli yllättynyt Itä-Suomen yliopis-ton ylioppilaskunnan saamasta palautteessa, jossa ISYY:lle kaivattiin parempaa näkyvyyttä.

Hymy- ja valitusviikko

Legio ja Judica yhteen hiileen puhaltamassa

Tiedottaa:

Saat tietoa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta ja tapahtumis-tamme sekä ajankohtaisista asioista myös seuraavilla tavoilla:• Seuraa ISYY:n verkkosivuja: www.isyy.fi• Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/fbISYY• Tilaa ISYY:n suomenkielinen viikkotiedote Wiikko-Ärsyke uutiskir-jeenä suoraan sähköpostiisi. Wiikko-Ärsyke ilmestyy kaikilla ISYY:n kampuksilla maanantaisin. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi • Liity oman kampuksesi isyy-info-sähköpostilistalle. Listan kautta tiedotetaan eri kampuksille 1–2 kertaa viikossa. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi

Kaikki kampukset:Opintopisteet luottamustoimista vuodelta 2013 ovat haettavissa 16.2. saakka. Lisätietoja: www.isyy.fi20.1.–16.2. tuutorihaku 2014. Lisätietoja: www.isyy.fi18.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 alkaen. Lisätietoja: www.isyy.fi

Joensuu: 27.1. Joensuun järjestöjaoston kokous klo 16 Suvaksella30.1. Joensuun tuutoreiden kiitosilta11.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 9–17. Lisätietoja: www.isyy.fi11.2. Räkäposkella 2014 -hiihto. Lisätietoja FB: Räkäposkella 2014

Kuopio:Kuopion korkeakoululiikunta on uudistunut vuoden 2014 alussa! Lisätietoja: www.sykettä.fi26.1. ESN KISA: Movie Night28.1. ESN KISA: International Food Festival at Lukema at 6 pm29.1. Tuutoreiden kiitosilta Ilonassa1.2. OPKO:llä opiskelija Johannes Laitinen aiheesta Sitoutuminen Kristuksessa klo 183.2. Verenluovutus Studentialla klo 10–143.2. Leffailta Wanhalla Pappilalla: The Prestige klo 19, Kuninkaankatu 123.2. Elokuvakerho Hyvien Kuvien elokuvakorttien (25 €) myynti alkaa klo 12.00 ISYY:n toimistossa Lukemalla. Lisätietoja: www.hyvätkuvat.fi5.2. Vapaa-ajan jaoston kokous klo 16, S216.2. Elokuvakerho Hyvien Kuvien näytöskausi alkaa. Näytökset klo 17.30 ja klo 20.00 Kino Kuvakukossa (Vuorikatu 27).12.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 9–17. Lisätietoja: www.isyy.fi18.2. Winterfest 12–18 Savilahden rannassa. Lisätietoja: www.winterfest.fi20.2. ESN KISA: Venäläinen disco Lukemalla23.–28.2. ESN KISA: Lapin matka

Savonlinna:28.1. Aloitusbileet, Operaatio Lapin Kulta klo 21, Happytime Baari4.2. Tuutoreiden kiitosilta, Happytime Baari6.2. Talvipäivä-appro 11.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 9–17 Joensuussa. Lisätietoja: www.isyy.fi21.–23.2. SOOLin Talvipäivät Joensuussa

Ylioppilaskunnan toimistotJoensuun toimistoYliopistokatu 7, Haltia 2.krs80100 JOENSUUtoimisto.joensuu(at)isyy.fi

Kuopion toimistoYliopistonranta 370211 KUOPIOtoimisto.kuopio(at)isyy.fi

Savonlinnan toimistoKuninkaankartanonkatu 757100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna(at)isyy.fi

Aukioloajat Joensuu ja Kuopioma, ti 10–15ke suljettuto 10–15pe 10–13

Aukioloajat Savonlinnama–to 10–14pe 10−13

Uljas 1 | 24. 1. 201412 13Uljas 1 | 24. 1. 2014

Tuukka Tammen ja Pauliina Raen-non toimittamassa Addiktioyhteiskunta-teoksessa tarkastel-laan riippuvuutta ennakkoluulottomas-

ti aikamme ilmiönä. Eri alojen asian-tuntijat pohtivat artikkeleissaan muun muassa addiktioiden olemusta, niiden medikalisoitumista ja suhdetta länsi-maiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Teoksen tarkoituksena ei ole sysätä vastuuta näkymättömien markkinavoi-mien, mädän yksilön tai tietämättömien terveysviranomaisten harteille, vaan herättää keskustelua siitä, mitä riippu-vuudet oikeasti ovat.

”Addiktio on epäselvä, monimutkai-nen ja nykymuodossaan nuori käsite, vaikka sitä arkipuheissa ja ohjauspoliit-tisissa linjauksissa lähestytään melko suoraviivaisesti”, Tammi ja Raento huomauttavat.

He peräänkuuluttavat ilmiöiden kokonaisvaltaisempaa tuntemusta ja tahtovat nostaa diagnoosiluokitusten ja biolääketieteellisen lähestymistavan rin-nalle myös kulttuurintutkimuksellisen ja yhteiskuntatieteellisen lähestymistavan.

Addiktio on ennen kaikkea moraalinen käsite, ei sairaus, esittävät sosiologit Arto Ruuska ja Pekka Sulkunen. Heidän mukaansa käsitys addiktiosta sairautena sopii länsimaiseen yhteiskuntaan, koska sen talous on riippuvainen aina vain

uusien halujen synnyttämisestä ja tyydyt-tämisestä. Sairauskäsityksen varjolla liikakäyttöön liittyviä ongelmia voidaan tarkastella neutraalisti toisaalta kohtuu-käyttäjän, toisaalta ongelmakäyttäjän näkökulmasta. Näin itse tuotteessa ei ole ongelmaa, vaan tietynlaisilla yksilöillä on ongelma. Joillekin alkoholi ”ei vain sovi” ja vastuu parantumisesta on sairauden ”uhrilla”.

Usein jää huomaamatta, että eri riip-puvuuksia koskevat vakavuuskäsitykset riippuvat myös kulttuurista. Esimer-kiksi Kanadassa nikotiiniriippuvuutta pidetään sekä yksilölle että yhteiskun-nalle haitallisempana ongelmana kuin kannabiksen käyttöä. Ruotsissa tilanne on täysin päinvastainen. Koska tupakka ja kannabis kemiallisina aineina eivät muutu käyttäjän kansallisuuden mukaan, teoksessa käsityseroja on selitetty muun muassa kanadalaisten sallivalla asenteella huumekokeiluihin, Ruotsin perinteisellä nollatoleranssilla kaikkiin huumeisiin, sekä Kanadan pitkäaikai-sella, näyttävällä tupakoinninvastainen kampanjoinnilla.

Kulttuurin lisäksi myös media vaikut-taa mielikuviin addiktioista. Esimerkiksi suomalaisissa mediateksteissä riippu-vaiset yksilöt nähdään sosiologi Matilda Hellmanin mukaan joko passiivisina, kyvyttöminä uhreina tai itsesäätelyssä epäonnistuneina, ”niinä toisina”. Luki-joita puolestaan puhutellaan ”meinä”, aktiivisina ja pätevinä toimijoina.

Pätevien länsimaisen kuluttajien

oletetaan oikeiden arvojen ja tiedon pohjalta osaavan arvioida itse, kuinka paljon voi syödä lihomatta, kuinka paljon tulee liikkua terveyden kannalta ja kuinka paljon alkoholia voi nauttia tulematta riippuvaiseksi. Länsimaiselta yksilöltä edellytetään siis itsekontrollia ja itseoh-jautuvuutta.

Addiktiot voidaan nähdä myös väärän-laisena ajankäyttönä, yhteiskunnan rytmihäiriöinä. Käsitykseen vaikuttaa länsimaisen ihmisen suhde aikaan, rahaan ja näille annettuihin merkityksiin. Kulttuuriantropologi Minna Rucken-stein esittää, että riippuvuudet nähdään uhkina, koska addikti elää omaa riippu-vuuden ympärille rakentuvaa arkeaan, joka poikkeaa yhteiskunnasta vallitse-vasta arjesta. Vaikka ajankäyttö ja arjen rytmit muuttuvat, suomalainen yhteis-kunta odottaa Ruckensteinin mukaan jäseniltään edelleen samantahtisuutta.

”Suurin osa ihmisistä käy töissä virka-aikaan, lounastaa puolilta päivin ja pitää pitkän loman heinäkuussa”.

Tärkeintä on, että työ ja vapaa-aika erotetaan toisistaan. Jos se ei onnistu, siitä tehdään ongelma. Esimerkiksi työn-teko ja kuntoilu voidaan kuitenkin nähdä positiivisina riippuvuuksina, sillä toinen edistää terveyttä ja toinen tuo yhteis-kunnalle tuloja. Haitalliset riippuvuudet, kuten päihderiippuvuudet puolestaan uhkaavat yhteiskunnan toimintaa ja käyvät veronmaksajille kalliiksi.

Sen lisäksi, että länsimaisen ihmisen odotetaan säätelevän ajankäyttöään,

hänen odotetaan säätelevän myös ruumistaan. Teologi Anja Besonoff ja antropologi Taina Kinnunen näkevät ruumiin ”sosiaalisen ja institutionaalisen säätelyn kohteena”, jota normitetaan ja muokataan kulttuuristen sopimusten mukaisesti.

Addiktiivinen käyttäytyminen on ajan henki, jota ylläpidetään kasvun, kehi-tyksen ja kilpailun nimissä. Esimerkkinä he mainitsevat ylenpalttisen terveyden, super-fi tnessin tavoittelun, johon pyri-tään low-fat uskonnon avulla.

”Low-fat uskonnolle on ominaista syntiin lankeamisen ja katumusharjoitus-ten dialoginen suhde, joka muistuttaa ju-malan ja saatanan vuoropuhelua ihmisen omassa tunnossa”, Besonoff ja Kinnunen toteavat.

Vaikka ravitsemusterapeutit kuinka hokevat, että pulla päivässä ei tapa, ja Eva Longoriakin syö telkkarissa magnumia, tavallisen pulliaisen on syntiseen herk-kuun langettuaan tehtävä välittömästi katumusharjoituksia kuntosalilla. Näin sekä synneille että katumusharjoituksille löytyy markkinat. Superterveyden on näyttävä myös ulospäin, jotta muutkin tunnistavat kuntoilijan hyväksi ihmisek-si. Harmi vain, että nimenomaan timmil-tä näyttäminen vaatii usein epäterveitä keinoja.

Kaiken kaikkiaan Addiktioyhteiskunta tarjoaa monipuolisia ja jopa keskenään ristiriidassa olevia näkökulmia riippu-vuuksiin ja niiden säätelyyn. Tarkoitus ei ole nostaa jotakin lähestymistapaa toisten yli, vaan herätellä huomaamaan niiden moninaisuus. Kontekstilla on aina vaikutus.

Lähde: Raento, M. ja Tammi, T. 2013. Addiktioyh-

teiskunta – riippuvuus aikamme ilmiöinä. Helsinki:

Gaudeamus.

Karamellit, kokaiini, kehonrakennus, alkoholi ja nikotii-ni. Arkipuheen perusteella kaikkiin näihin voi addiktoitua, mutta kaikkia riippuvuuksia ei pidetä yhteiskunnalle yh-tä haitallisina. Toisista jopa palkitaan. Mistä erot johtuvat? – Jenni Karjalainen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

” Low-fat uskonnolle on ominaista syntiin lankeamisen ja katumusharjoitusten dialoginen suhde.

”Länsimaiselta yk-silöltä edellytetään

siis itsekontrollia ja itse-ohjautuvuutta.

AddiktioiktioiktioiktioAddiktio yhteiskunnan

koukussa

14 15Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Hyönteisten syönnistä kaavaillaan ihmiskunnan ruokaturvan taetta. Viimeksi toukokuussa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO patisti raportissaan myös länsimaalaisia lisäämään hyönteisiä lautaselleen. Kol-masosalle maapallolaisista hyönteissyönti on arkista, mutta lopuille ei.

Kuopiolainen farmasian opiskelija Arsi Janhonen liputtaa uraa uurtavasti hyönteisten syönnin puolesta ja esitteli aihetta joulun alla Kuopion kampuksella. Hänel-le hyönteissyönti eli entomofagia on eettistä ja kestää kehitystä.

Nyt Janhonen on lupautunut kokkaamaan aterian hyönteisistä. Ruoka tilataan eteläsuomalaisen eläinkau-pan Internet-palvelusta käyttötarkoitusta hehkutta-matta, koska ihmisille hyönteisten myyminen ruuaksi on eurooppalaisessa lainsäädännössä vielä kiellettyä. Myöskään Elintarvikevirasto Evira ei kannusta kansalai-sia höyryävien hyönteispatojen äärelle.

”Eviran linja on, että hyönteiset ovat uuselintarvik-keita, joita ei saa Suomessa myydä ihmiskäyttöön, koska niille ei ole haettu uuselintarvikelupaa. Lupaprosessi kestäisi joitakin vuosia ja maksaisi joitakin tuhansia euroja”, Janhonen kertoo.

Euroopan komissio kuitenkin pohjustaa jo asen-nemuutosta ja se lupasi jo pari vuotta sitten kolmea miljoonaa euroa toimintaa parhaiten edistävälle tutki-muskeskukselle. Iso-Britaniassa, Saksassa ja Tanskassa löytyy jo erikoisluvalla gourmet-ruokaa valmistavia hyönteisravintoloita. Janhonen puolestaan kertoo ole-vansa menossa pian helsinkiläiseen sushi-ravintolaan suunnittelemaan hyönteisruokakuvioita.

Hyönteisaterian valmistaminen alkaa käynnillä Mat-kahuollossa, jonne tilatut hyönteiset ovat saapuneet. Janhosen luona avaamme lähetyspaketin ja siellä on kolme muovirasiaa johon hyönteiset on pakattu lajeit-tain. Laatikoista kuuluu elämän ääniä. Elävät hyönteiset rapiset laatikoissaan.

Ensimmäisestä laatikosta minua tuijottaa suurilla mustilla silmillään noin seitsensenttinen kulkusirkka. Kehon mittaiset siivet lepäävät kyljillä. Syövereistä

nousee muisto Samu Sirkasta, tuosta Pinokkion söpöstä omatunnosta.

”Lihankulutus kasvaa maapallolla koko ajan ja maa-pallon kantokyky ei kestä nykyistä meininkiä, etenkin kun puolet tuotetusta ruoasta heitetään hukkaan. Pel-topinta-alat puolestaan pienevät eroosion ja ilmaston-muutoksen myötä ja samalla ihmiskunnan populaatio kasvaa. Tämä yhtälö ei vaan toimi nykyjärjestelmällä”, Janhonen valistaa.

Aloitamme hyönteisten käsittelyn jättijauhomadois-ta, jotka kipataan ruis- ja vehnäjauhosekoitukseen. Tou-kat puhdistetaan antamalla niiden syödä jauhoja masut täyteen. Prosessi kestää aikansa, joten madot jäävät täs-sä ruokailussa syömättä. Muistan tuttavani kertoneen kuinka olivat esivalmistelleet partion selviytymisleirillä ihan tavallisia perussuomalaisia kastemadoista ruokaa

samalla metodilla. Mato kuulemma leivittyy näin sekä ulkoa että sisältä.

Kenttäsirkat ja kulkusirkat kaadetaan molemmat omiin kasvatuslaatikoihinsa, joissa Janhonen on onnis-tunut aiemmin kasvattamaan yhden sirkkapopulaation. Elävistä ötököistä leijuu tunkkainen, kuivatun heinän kaltainen tuoksu. Laatikon pohjalta sirkat on tarkoitus poimia yksitellen muovipussiin odottamaan jatkokäsit-telyä.

Käteni lähestyy laatikon pohjalta valitsemaani kent-täsirkkaa. Keskityn. Mutta tapahtuukin jotakin täysin odottamatonta. Käteni ei tottelekaan. Se vetää itsensä takaisin puistatuksen kourissa. Koetan uudestaan. Sama reaktio, mutta nyt kuulen itseni karjaisevan puistatuk-sen kulkiessa läpi kehon. Uskomatonta. Olen hämilläni reaktiostani. En ole kokenut mitään vastaavaa aiemmin. Janhonen nauraa ymmärtävästi.

”Minun piti aluksi käsitellä niitä pitkillä pinseteillä, kun en uskaltanut ottaa niitä käsiin”, Janhonen tyynnyt-telee.

Janhosen mukaan ihminen muodostaa kahdeksan-vuotiaaksi mennessä käsityksen siitä mikä on syötävää ja mikä ei.

”Kesti aikansa, että uskalsin koskea niihin paljain käsin. Inhotti niin saakelisti. Se inho on meissä vaan niin syvällä. Siis meissä länsimaalaisissa”, Janhonen tarkentaa.

Kärpänenkeitossa?

Väitetään, että ihminen oppii kahdeksaan ikävuoteen mennessä mikä kelpaa syö-täväksi ja mikä ei. Suomalaiselle sirkat, toukat, ötökät, herhiläiset, kuoriaiset ja muut mönkijäiset ovat jotakin johon ei kosketa helpoari kuin pitkällä tikulla. Ul-jas ei ollut niin uljas kuin luuli, kun oli aika valmistaa hyönteisiä ruuaksi. – Jarkko Kumpulainen, teksti ja kuvat

6 askelta entomofagiksi1. Tilaa. Eläinkaupoista löytyy matelijoille tarkoitettuja hyönteisiä, joita voi valmistaa ihmisravinnoksi.

2. Lajittele ja pyydä. Hyönteiset tulevat kasvatusastias-sa toimeen biojätteellä. Elävät hyönteiset säilyvät omillaan. Riittävän ruaan antaminen on tärkeää, koska sirkat ovat tarvittaessa kannibaaleja.

3. Pakasta. Hyönteiset kuolevat noin 10-15 minuutin pakastamisen jälkeen.

4. Huuhtele ja puhdista. Madot ja toukat puhdistetaan syöttämällä niille jauhoja. Pakastetut sirkat kannattaa huuhdella lävikössä.

5. Valmista. Mielikuvitus on rajana. Uppopaisto, pellillä uunissa, jauhaminen jauhoiksi, kuorrutus suklaalla. Kaikki käy.

6. Ylitä pelkosi ja nauti.

16 17Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Saan kuin saankin napattua ensim-mäisen sormiini.

”Apua! Mitä nyt?””Heität sen tuonne pussiin. Mätetään

sinne sen verran kuin halutaan syödä, ja sitten pakastetaan ne hengiltä”, Janho-nen kertoo.

”Ai, ne nirhataan pakastimessa?””Joo, ne tapetaan aika yleisesti

pakastamalla. Minulle on joskus käynyt niin, etten ole pitänyt tarpeeksi kauaa, niin kaikki eivät kuolleetkaan. Alkoivat sitten pomppia hulluna uunissa vähän lämmettyään”, Janhonen muistelee.

”Mitä siinä vaiheessa sitten voi muuta tehdä kuin pistää silmät kiinni tai katsoa muualle”, Janhonen nauraa noloillen.

Seitsemännen sirkan napattuani käteni toimii jo kutakuinkin tahdon alaisesti. Tunnen metsästäjä-keräilijäni heräävän satatuhatvuotisesta unestaan. Evoluutiolle eläköön peukalo-etusormi otteesta.

Turun yliopiston dosentti Timo Vuo-

risalo epäilee, että meillä on kehittynyt terävä lähinäkö ja näppärät sormet juuri hyönteisiä kiinni ottaessa. Hän väittää, että hyönteisten sisältämällä paljolla proteiinilla on myös osansa ihmisten suurten aivojen kehittymisessä.

FAO:n 2010 julkaisemassa Forest Insects as Food: Humans Bite Back -ra-portissa kerrotaan maailmassa olevan ainakin 1400 syötävää hyönteislajia. Hyönteiset ovat raportin mukaan hyvä proteiinin, aminohappojen, vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Nopeasti kasva-vat hyönteiset

muuttavat myös syötävänsä por-saaseen ja kanaan verrattuna kaksin-kertaisella tehokkuudella kudokseksi. Nautaan verraten suhde on jopa viisin-kertainen. Ravintoarvot ovat vähintään lihan ja kalan tasoa.

10 minuuttia pakastimessa tekee sirkoille tehtävänsä. Uuni on lämmin, upporasva porisee ja suklaa on sulamas-sa vesihauteessa. Huuhtelun jälkeen paljaat leivittämättömät sirkat näyttävät

aika groteskilta uunin pellillä. Kokatessamme mietimme äskeistä

inhoreaktiotani.”Minua vähän ihmetyttää se, että se

mitä ei pysty itse tekemään, ulkoiste-taan. Lihansyönnissä usein ulkoistetaan se kärsimyksen katsominen jollekin toiselle ihmiselle, minusta se on vähän kummallinen ajatus”, Janhonen pohtii.

Janhosen oma ruokavakaumus ei ole ihan selkeä, muttei toisaalta välttämättä ristiriitainkaan.

”Syön vain dyykattua lihaa ja kalaa. Yliopistolla syön 100 prosenttista kasvisruokaa ja juon soijamaitoa. Ei kanamunia. Jos riistaa saan joltakin, niin sitä syön myös”, Janhonen kertoo.

Upporasvaan menossa olevien sirrkojen lautasella liikahtaa jokin. Janhonen ei huomaa. Osoitan liikah-tanutta kulkusirkkaa. Se liikahtaa taas. Voi ei. Pakastamisaika oli jälleen liian lyhyt. Janhonen nappaa sirkkaa koivesta ja heittää sen kuumaan öljyyn. Ei paljon naurata. Huuhteluvesi sirkan keholla rätisee rasvassa.

Ateria on valmis. Edessämme on salaattipedillä sekä uunissa paistettuja että upporasvassa keitettyjä kulku- ja kenttäsirkkoja, jotka on pyöritelty valkosipuli ja paprikamausteseokses-sa. Jälkiruuaksi on tarjolla suklaassa kuorrutettuja kenttäsirkkoja. On tullut hetki tarttua ötökkää sarvesta ja purra hampaat yhteen.

Kenttäsirkka menee yllättäen suuhun ilman suurempaa sensaatiota.

Popkorni.”Maistuu aivan popkornille”, sanon

Janhoselle.Janhonen on hieman eri mieltä. No,

eihän maku nyt ihan täsmälleen sama ole, mutta jotakin hyvin samaa siinä on. Tuntuu samalta kielen takaosassa. Nämä ovat itse asiassa äärimmäisen maukkaita. Yllättävää. Koostumus on rapea, tuntu ilmava, mutta samalla ruokaisa, selkeä ominaismaku on hyvä ja

tuntuma suussa ei ole ollenkaan epä-miellyttävä.

Nappaan suklaisen sirkan suuhuni jälkiruuaksi. Sanon näkemiin ja poistun talvi-iltaan. Olen juuri kääntymässä viimeisestä risteyksestä kotiini, kun vatsanpohjassani kouraisee. Päivän edesottamukset ja elävien hyönteisten tuoksu palaavat mieleeni. Keho muistaa. Kotiovella käy pieni pala suussa. Kotona syön ruisleivän juustolla ja kinkulla. Huuhtelen kahvilla. Kaikki hyvin taas, tavallaan.

Kuopiolainen farmasian opiskelija Arsi Janhonen näki YLE:n Prisma Studiossa hyönteisten syönnistä kertovan jutun. Siinä tilattiin ja valmistettiin hyönteisiä ruuaksi. Aihe jäi kiehtomaan eettisesti ruokaan suhtautuvaa ja maailmantilasta huolta kantavaa Janhosta.

Janhonen tilasi hyönteisiä, kutsui kaverit illanistujaisiin ja kokkasi. Kaksi kolmesta kaverista söi. Sittemmin Janho-nen on syventynyt aiheeseen, ja nyt tutkii ja kokeilee sekä hyönteisten kasvattamis-ta että kehittämistä ruuaksi. Janhonen esitteli aihetta joulukuussa Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa. Luento löytyy Youtubesta.

Janhosen tavoitteena on, että suoma-laisesta ruokakaupasta saa kymmenen vuoden päästä hyönteisruokaa. Hän on perustanut entomophagy.eu -sivuston, jonka myötä Janhonen kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja ja yhteistyö-pyyntöjä sekä Suomesta että muualta Euroopasta.

Kainalo | Ensi puraisu

Kuinka minusta tuli hyönteissyöjä?

Jännittävä paikka minua var-ten. Kaikki on mahdollista, koko maailma ulottuvilla ja kaikki näkevät juuri minut.

Sen illuusion sosiaalinen media synnytti. Tarkemmin sanottuna illuusioita on

kaksi: ensimmäisen mukaan olemme so-siaalisessa mediassa asiakkaita, vaikka to-dellisuudessa me, jakamamme tieto ovat se tuote, jota asiakasvaltiot ja -yritykset kuluttavat. Toisen illuusion mukaan sosi-aalisessa mediassa on kyse jostain täysin uudenlaisesta sosiaalisuudesta.

Facebookit, Twitterit, Instagrammit ja muut näyttäytyvät osin kartoittamat-tomana ja villinä rajaseutuna, jossa kont-rolli on löyhää, mahdollisuudet suuria ja kaikki saavat äänensä kuuluviin. Ankeasta arjesta pääsee muutamalla klikkauksella virtuaalisiin kreisibailuihin, joissa voi huutaa niin vihaansa kuin rakkauttaankin vapaasti minne ja miten haluaa.

Kuvittele tilanne, jossa tulen sa-nomaan sinulle yliopiston käytävällä päin naamaa, että vihaan sinua. Tai että rakastan sinua. Emme tunne toisiamme ennestään. Se olisi meille molemmille vaikea ja kuluttava tilanne. Verkossa, jossa ruumiin ja kasvojen ilmeet, eleet ja äänet eivät ole superahtamassa viestiin tehoa, on kaikki paljon helpompaa. Silmillään, kasvoillaan ja ruumiillaan voi ladata viestiinsä sellaisen latauksen vihaa tai rakkautta, että on äärimmäisen vaikea ahtaa samaa tekstiin verkossa, vaikka miten olisi caps lock päällä ja syytäisi hy-

miöitä sekaan. Suuret tunteet ovat paljon kevyempiä netissä, jossa ei tarvitse koh-data kuin toisen sanat ilman ruumista.

Nyt alkaa olla ilmeistä, että molemmat illuusiot ovat jo pahasti säröillä jos eivät vielä kokonaan rikki. Bileet alkavat olla ohi ja nyt on vähän darra. Alamme tajuta, että sosiaalisuus on sosiaalisuutta vaikka areena olisikin uusi ja hiukan erilainen. Villiä rajaseutua kesytetään ja sivistetään kovaa tahtia.

”Tämänhetkinen sosiaalisen median vaihe liittyy jonkinlaiseen rutinoitumi-seen ja jopa kyllästymiseen, joka ilmenee palveluiden kuolemina, innon hiipumi-sena ja erilaisina vastareaktioina”, arvioi Jaakko Suominen teoksessa Sosiaalisen median lyhyt historia.

Airi Lampinen toteaa väitöskirjas-saan, että yhteisöpalvelujen käyttäjät kuluttavat paljon energiaa toisten ihmisten huomioimiseen ja ihmissuhtei-den ylläpitämiseen verkossa. Lampinen painottaa, että yhteisömedia itse asiassa vahvistaa tarvetta yhdessä tehtävälle sosiaalisten rajojen hakemiselle. Sosiaa-lisessa mediassa keskustellessa on pakko

olla tarkkana sanojensa kanssa, kun viestinnästä puuttuu se ilmaisuvoimaisin osa, eli ruumiin eleet, äänet ja kasvojen liikkeet. Hymiöt auttavat, mutta eivät korvaa puutetta. Verkon yli viestittynä esimerkiksi hyväntahtoinen vittuilu välit-tyy helposti vain vittuiluna.

”Ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa toisten huomioonottamiseksi. He myös tiedostavat tarpeensa luottaa siihen, että toiset ottavat heidät huomi-oon”, Lampinen toteaa.

Sosiaalinen kontrolli hoituu hyvine ja huonoine puolineen samaan tapaan kuin perinteisissä kyläyhteisöissä. Lopulta kyse ei ole muusta kuin uudesta paikasta, jossa olemme yhdessä. Kahden illuusi-on kannustamana jaamme itsestämme tietoa entistä enemmän, joten meitä on helpompi vahingoittaa.

Tekijä ei kohtaa käytöksensä ilke-yttä ennen kuin koko yhteisö kärsii, ja silloin saattaa lynkkausjoukkokin olla jo liikkeellä. Siksi joudumme pikkuhil-jaa opettelemaan tavoille, jotta yhteisö saadaan pidettyä sanassa yhteisömedia. Räikeimpänä esimerkkinä ovat kovassa käytöskoulussa istuvat halla-aholaiset persut, joiden rasismista ei tässä mitään vihjata, ettei Kaj Turusen (ps.) tarvitse tehdä rikosilmoitusta. Urpot, natsit, sekoilijat ja kapinalliset joko oppivat tavoille tai karkaavat takaisin pseudo-nyymien taakse, anonyymiin yhteisö-mediaan, kuten Ylilaudalle tai 4chanille, tai mahdollisesti merkitsemättömällä lentokoneella Guantanamo Bayhin.

Airi Lampinen 2014. Interpersonal Boundary Re-

gulation in the Context of Social Network Services.

Helsingin yliopisto.

Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski ja

Riikka Turtiainen 2013. Sosiaalisen median lyhyt

historia. Gaudeamus.

Virtuaalinen käytöskouluVillin vihan ja rakkauden kaaoksen sijaan sosiaalinen me-dia onkin sähköinen versio käytöksen kultaisesta kirjas-ta. Sivistyneempi kuin kuvitellaan, ja myös tylsempi. – Pasi Huttunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

”Verkossa, jossa ruumiin ja kasvo-

jen ilmeet, eleet ja äänet eivät ole superahtamassa viestiin tehoa, on kaikki paljon helpompaa.

”Bileet alkavat olla ohi ja nyt on vähän darra.

Kainalo | Seitissä

Riippuvaisia, mutta ei netistäSosiaalinen media on liitetty jatkoksi pitkään listaan asioista, joihin jääm-me koukkuun. Erityisesti nuorten on päätetty olevan alttiina tälle uhalle. Nuoret kuulemma kadottavat kykynsä olla sosiaalisia todellisessa elämässä, kun roikkuvat vain netissä.

Airi Lam-pisen väitös tukee aivan päinvastaista väitettä, että sosiaalinen media enem-

mänkin pakottaa hiomaan sosiaalisia taitoja, jotka sinänsä ovat samoja netissä ja sen ulkopuolella. Clive Thompson siteeraa Wired-lehden kolumnissaan teini-ikäisten median käyttöä tutkinutta Danah Boydia.

”Teinit eivät ole riippuvaisia sosiaa-lisesta mediasta. He ovat riippuvaisia toisistaan. Heidän ei anneta hengata samaan tapaan kuin aiempien suku-polvien, joten he hengaavat verkossa”, Boyd toteaa viitaten kahteen ilmiöön.

Toisaalta nuorten liikkumista rajoitetaan namusetien, huumeiden, huonon seuran, rattijuoppojen ja ties minkä vuoksi. Toisaalta taas vanhem-mat ohjelmoivat nuorten aikatauluja yhä tarkemmin ja tiukemmiksi kilpailu-kykyä korostavassa yhteiskunnassa.

Riippuvaisia ei siis olla mediasta, vaan siitä sosiaalisesta. Toisista ihmi-sistä.

”Riippuvaisia ei siis olla mediasta, vaan siitä sosiaa-lisesta.

18 19Uljas 1 | 24. 1. 2014Uljas 10 | 9. 12. 2013

Suomi on perinteisesti ollut venäläismatkailijoi-den suosiossa. Itänaa-purit ovat tuttu näky aina etelän kylpylöistä Lapin tuntureille. Myös vuokramökit ja perhe-

kohteet sekä ostosmatkailu ovat olleet kestosuosikkeja ja vuonna 2011 venä-läisten matkailu Suomeen koki peräti 30 prosentin kasvupyrähdyksen. Tuolloin he tekivät noin 4,4 miljoonaa matkaa Suo-meen, mikä ylitti edellisen vuoden noin miljoonalla. Vuonna 2012 matkoja tehtiin 4, 8 miljoonaa ja vuoden 2013 ennuste on noin 5,25 miljoonaa vierailua. Kasvua on siis edelleen nähtävissä, mutta aikaisem-pien vuosien räjähdysmäinen kehitys-suunta on hiljalleen taittumassa.

”On päätelty, että matkailun kasvun hidastuminen johtui osittain Venäjän vuoden 2009 taloustaantumasta, jolloin vuodet 2010–11 olivat eräänlainen korjausliike. Toinen syy on, että Venäjän talouden kasvu on parin viime vuoden aikana alkanut hidastua. Taloudellises-ti epävarmempina aikoina venäläiset valitsevat jonkin Suomea edullisemman kohteen. Suomeen suuntautuva matkailu on myös ollut hitaampaa kuin venäläisten

matkailu ulkomaille kaikkiaan”, toteaa projektipäällikkö ja Venäjä-tuntija Taneli Dobrowolski Tutkimus- ja Analysointi-keskus TAK Oy:stä.

Dobrowolskin mukaan venäläiset suuntaavatkin enenevässä määrin Viroon. Hänen mukaansa esimerkik-si vuonna 2009 venäläisten matkailu Viroon lisääntyi kaikkina niinä vuosinel-jänneksinä, joina Venäjän talous sukelsi. Hän myös arvioi, että mikäli taantuma pitkittyy, niin matkailu Viroon tulee kasvamaan Suomen kustannuksella. Viro on ollut erityisesti pietarilaisten mielestä houkutteleva. Hinnat ovat halvempia kuin Suomessa, venäjänkielistä palvelua on paremmin saatavilla ja palvelutarjonta on kasvanut. Toisaalta Viro on oikeastaan yhtä lähellä kuin Suomi ja liikenneyh-teydet Venäjältä Viroon ovat hyvät”, Dobrowolski listaa.

Venäläisten matkailu Viroon kasvoi viime vuonna 2013 arviolta yli 20 pro-senttia.

”Jo vuonna 2013 huomattiin, että venäläismatkailun kasvu on ollut Suo-messa ja Virossa lukumääräisesti samaa luokkaa. Venäläiset tekivät vuonna 2013 hieman yli viisi miljoonaa matkaa Suo-meen. Viron osalta on odotettavissa noin

kaksi miljoonaa kävijää”, Dobrowolski toteaa.

Matkailun tulevaisuudennäkymien ennustaminen on hankalaa, sillä ala on erittäin herkkä talouden suhdanteille usealla eri sektorilla.

”Todella selkeää ja varmaa ennus-tamista on vaikea tehdä. Liikkeiden avulla pystytään tekemään jonkin verran arvioita, mutta matkailuun vaikuttavia muutostekijöitä on paljon ja ne kaikki

muuttuvat eri tavalla. Muuttujia löytyy aina öljyn maailmanmarkkinahinnas-ta ruplan vaihtokurssiin, reaalipalkan muutokseen ja rajanylitystekijöihin sekä moniin muihin seikkoihin, kuten palve-lutarjontaan ja hintatasoon Suomessa ja kilpailevissa maissa. Lisäksi on vielä mat-

kailumarkkinointiin liittyviä tekijöitä”, Dobrowolski luettelee.

Matkailua on mahdotonta hallita tai ennustaa omana, muista yhteiskunnan sektoreista erillisenä todellisuutena. Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla ei

ole Dobrowolskin mukaan kuitenkaan vä-litöntä syytä huoleen, sillä heilahteluista huolimatta viimeisten vuosien mat-kailukehitys on noudattanut likipitäen 2000-luvun vuosien keskiarvoja.

”Venäläismatkailun vuosittainen kehitys on Suomessa ollut 2000-luvulla noin yhdentoista prosentin luokkaa. Viime vuoden keskimääräinen yhdeksän prosentin kasvu on siis melko lähellä keskiarvoa. Toisin sanoen suurta huoles-tumista ei matkailun kehityksessä vielä kannata nähdä.”

Aivan vielä ei siis kannata heittää kir-vestä kaivoon tai muuttaa Viroon töiden perässä. Täyteen turvallisuuden tuntee-seen ei Dobrowolski kuitenkaan halua ketään tuudittaa, sillä on ensiarvoisen tärkeää pitää lähitulevaisuutta silmällä ja reagoida suhdanteisiin ajoissa.

”Jos kasvun hiipuminen jatkuu tänä vuonna, on syytä arvioida tilannetta uudelleen,” hän huomauttaa.

Taneli Dobrowolskin mukaan heikko taloustilanne on supistanut venäläisten matkailua Suomessa.

Hyvät liikenneyhteydet, venäjänkielisen palvelun hyvä saa-tavuus ja edulliset hinnat houkuttelevat venäläisiä matkusta-maan Viroon. Samaan aikaan venäläisturistien määrällinen piikki osoittaa Suomessa tasaantumisen merkkejä. – Tatu Leh-to, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

Taantuma vie venäläislomailijat Suomen sijaan Viroon

”Venäläismatkailun vuosit-tainen kehitys on Suomessa ollut 2000-luvulla noin yh-dentoista prosentin luokkaa.

Taantuma vie venäläislomailijat Suomen sijaan Viroon

Hyvät liikenneyhteydet, venäjänkielisen palvelun hyvä saa-tavuus ja edulliset hinnat houkuttelevat venäläisiä matkusta-

www.peeassaravintolat.fi

OpiskelijaedutPeeÄssän ravintoloissa

Meidät löydät myös Facebookista!

I n g o o d c o m p a n y

Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakkaEtu henkilökohtainen, opiskelijakorttia näyttämällä ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

MEMPHIS• Á la carte annoksista -10%

FRANSMANNI• Á la carte annoksista -10%

AMARILLO• Á la carte annoksista -10%

RUSTIK• Á la carte annoksista 10%

HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi• Isommat ranskalaiset ja isompi juo-ma normaalihintaisen aterian ostajalle

BUFFA Prisma Kuopio• Pizzabuffa 7,50 €

ROSSO Kuopio, Iisalmi ja Varkaus• Á la carte annoksista -10%• Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat 10 €

ROSSO EXPRESS Ykkösrasti• Pizzat, pastat ja wokit -10%

SOKOS HOTEL VESILEPPIS• Á la carte annoksista -10%

Opiskelijakortilla – 10 %:n alennus bufftin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista.

Ilo isosta buffet-pöydästä!

Opiskelija-kortilla

- 10 %

www.rax.fi

RAX KuopioPuijonkatu 19-21

RAX JoensuuSiltakatu 12

PE 07.02. E-Type

PE 14.02. 3 Kerroksen Bileet:

Reckless Love & Stig

PE 28.02. Pariisin Kevät

PE 14.03. JVG

PE 21.03. Günther

PE 28.03. Kotiteollisuus

PE 04.04. Antti Tuisku

PE 11.04. Parasta Ennen! –

Matti Airaksinen

TO 17.04. Neljä Ruusua

PE 18.04. Sanni

LA 24.05. The 69 Eyes

tulossa mm.

anna vaakunan yön

viedä mukanaan

Paketti sisältää majoituksen, aamiaisen, saunan ja sisään-pääsyn ravintolamaailmaan. Varaukset p. 020 1234 660 tai sokoshotels.fi koodilla PARTY.

Original Sokos Hotel Vaakunan

bailuPAKETTI hlö/2hh/vrkalk. hinta

vaakuna Siltakatu 8, JoenSuu Su-to k-18 | Pe-la k-20 avoinna Joka ilta -04

Ennakkoliput Lippupisteestä ja R-kioskeilta

5550

Tapahtuma-nro. 106431

20 21Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Cosmo Jones Beat Machine HumulleJoensuun kaupunginteatteri

osoittaa elonmerkkejä

KulttuuriKlubi

Savonlinnan ylioppilasteatteri

Kulttuuri-ilmiö Kuopiossa, mutta ei liity mitenkään heviin eikä jääkiekkoon. Sotii vastaan stereotypioi-ta. Iisalmesssa vuonna 2012 syntynsä saanut tulo-kas, Humu-klubi on kiehtova kummajainen, jonka maine on alkanut kantautua Kuopion ulkopuolelle-kin. Seuraava Humu-klubi iskee pöytään modernin klassikon, vuonna 1998 Varpaisjärvellä perustetun Cosmo Jones Beat Machinen, joka on palailemassa hiljaiseloltaan.

”Bensalle maistuva ja pakkasyössä käynnistetyn traktorin pakokaasulle tuoksuva Cosmo Jones Beat Machine on saumattomasti yhteen hitsattu liitos bluesia, huru-jazzia ja afrikkalaisia rytmejä”, klubin järjestäjät hehkuttelevat

CJBM:n lisäksi iltaa sulostuttaa primitiivistä seksuaalisuutta sykkivä Black Peider.

Humu-klubi on hiukan varkain onnistunut tarjoilemaan kuopiolaisille todella kovan katta-uksen folkkia, rokkia ja kummaa mölyä. Klubin ilmiöksimuodostuminen on niin alkuvaiheessa, että kokonaisuutta ei ole hahmottanut, mutta lista viime vuoden 2103 klubien esiintyjistä on melkoinen läpileikkaus suomalaisesta folkista ja maailmanmu-siikista:

Helmikuu: Pekko Käppi & Faarao Pirttikangas -Raikulipoika, Olutravintola Pannuhuone, Kuopio

Huhtikuu: New Garden Orchestra – Åstmund Kaupung & Aquilla Ferreira, Ravintola Sampo, Kuopio

Toukokuu: Ravintolapäivän Vohvelikahvila –

Matkarakki, J!Kumpulainen, Anna Pesonen, Myllyn sisäpiha, Kuopio

Heinäkuu: Toisen päivän brunssi – Muuan mies, Black Peider, Jere Iäs, UtU, Kings of Moonshine, Detour 33, J!Kumpulainen & Veijarit, Kellbergin Baari, Iisalmi

Heinäkuu: Humu-Piknik – The Country Dark, Mount Fool, Antti Raekallio & Katja Koskinen, Sili-sing Odduo, Anna Pesonen, Kuopion Satamatori

Syyskuu: Aavikko, Finntengs Soundsystem, Ilpo Väisänen, Olutravintola Pannuhuone, Kuopio

Marraskuu: Utunen, Eläin, Olutravintola Pannu-huone, Kuopio

Humu-klubi on melkein valmis. Ei puutu enää kuin hevi ja jääkiekko.

Cosmo Jones Beat Machine ja Black Peider Humu-klubilla Pannu-

huoneella 8. helmikuuta. Liput 5 euroa.

Duunarille on työelä-mässä aina jaettu koi-ran osa ja nykyisessä prekarisaatioksikin

nimitetyssä työelämän jatkuvas-sa, kiihtyvässä murroksessa se ei ole ainakaan helpottunut. Teat-teri 2.0:n, Tampereen Teatterin, Joensuun Kaupunginteatterin ja Rovaniemen Teatterin yhteis-tuotanto, Saana Lavasteen ohjaama Radikaaleinta on arki pureutuu tähän yhdistelemällä fiktiota ja dokumentaarista materiaalia. Teos saa Joensuun ensi-iltansa 24. tammikuuta. Se kantaesitettiin Tampereella viime lokakuussa.

”Radikaaleinta on arki käärii hihat, leimaa kellokortin ja pureutuu syvälle suomalaisen työelämän murrokseen pätkä-työn tekijöiden näkökulmasta. Miten rakentuu freelancerin sel-känahasta uusi työelämäbrändi? Minkälaisissa tunnelmissa su-juvat prekaarit soolopikkujou-

lut? Mitkä ovat seuraukset kun pääkonttorilla on linjattu, että tästä eteenpäin työpaikalla ”on kivaa”?”, asetellaan teoksessa ruodittavia kysymyksiä.

”Esitys nappaa satuttavasti ja omaperäisin oivalluksin kiinni siitä, miten absurdia työelämä on sille yhä kasvavalle joukolle ihmisiä, joiden työtilanteet eivät mahdu siihen ainoaan hyväksyt-tyyn kaavaan. Kaaos syövyttää normaalin perhe-elämän”, kirjoitti Maria Säkö kritiikis-sään Helsingin Sanomissa 11. lokakuuta.

Radikaaleinta on arki aloittaa Joensuun kaupunginteatterin vuoden ja viitoittaa tietä selvästi

yhteiskunnallisempaan ja kan-taaottavampaan Vihtori Rämän johtamaan Joensuun kaupun-ginteatteriin. Kevään aikana kaupunginteatterissa pureudu-taan myös esimerkiksi netti-kiusaamiseen 26. helmikuuta

ensi-iltansa saavassa, Teatteri Sataman kanssa tehtävässä yh-teistuotannossa Meganin tarina. Rämä itse ohjaa 19. maaliskuuta ensi-iltansa saavan periferian ahdinkoon pureutuvan Tervei-set Kutturasta, jota mainoste-

taan varoituksella: ” näytelmä sisältää huonoa huumoria ja paljon kiroilua!”

Ja eikä siinä kaikki. Kyllähän 8. toukokuuta ensi-iltansa saava Kiljusen herrasväki on ihan silkkaa anarkiaa.

Poimintoja

Black Twig Kuopioon

Räkä tulee taas poskelle

Oho! Claybay Skeleguins voitti

Vuoden ensimmäinen Gramofon-klubi tuo Pannuhuo-neelle helsinkiläisyhtye Black Twigin, jonka ilmaisussa yh-distyvät säröisät kitaravallit, elegantit rytmit sekä ilmavat laulumelodiat. Black Twig julkaisee toisen pitkäsoittonsa Heliogramin keikan aattona 14. helmikuuta, jonka myötä yhtye lähtee kiertämään Suomea.

Gramofon-klubin levymusiikkitarjonnasta vastaa DJ Aaroilmari.

Gramofon-klubi Black Twig 15. helmikuuta Pannuhuo-neella Kuopiossa alkaen kello 22. Liput 5 euroa.

Ympäristön ja luonnon sinänsä abstrakteista muodoista kumpuaa kaikenlaista tunnetta ja ajatusta. Näihin pu-reutuuVeera Launosen ja Ilkka Martti Kivelän näyt-tely Rétour/Nature Galleria Harhassa Joensuussa 4.-28. helmikuuta.

”Olemme pohtineet teostemme kautta muodon synty-mistä. Luonnosta haetun muodon vahvat linjat muuttu-vat. Kuvissa ja viestoksissa yhdistyy viimeistelemättö-myys ja viimeistelty tekniikka. Ruman ja kauniin muodon rajakohta on mielenkiintoinen”, tekijät kuvailevat.

Joensuussa mennään metsään hakemaan kiksejä kärsi-myksestä jälleen kerran. Räkäposkella 2014 järjestetään 11. helmikuuta Mehtimäen 1,6 kilometrin ladulla. Tapahtu-man keskuspaikkana toimii yliopiston takainen metsikkö Joensuu Areenan lähistöllä.

Idea on, että maksimissaan 12 hengen joukkueet hiihtä-vät 12 tuntia kello 7-19 välisenä aikana. Hiihto on viesti-muotoinen niin, että joukkueesta tulee vähintään yhden ihmisen olla ladulla hiihtotapahtuman aikana. Viime vuonna päivän aikana hiihdettiin yhteensä 5977 kilometriä 33 joukkueen ja yhteensä 350 hiihtäjän voimin.

”Osallistujia tapahtumaan on tullut ympäri Suomea eri oppilaitoksista ja yrityksistä, mutta on mukaan mahtunut myös ulkomaalaisia osanottajia. Nyt tavoitteena on saada edellisvuoden tapaan 350 osallistujaa sekä pitää unohtu-maton liikuntatapahtuma iloisella porukalla!”, tohkeilee Joensuun Metsäylioppilaiden liikuntavastaava Simo Ikäheimonen.

Joensuun Metsäylioppilaat järjestävät Räkäposkella-hiihdon nyt seitsemännen kerran.

Uskomaton tapahtuu! Savilahden oma Claybay Skeleguins saavutti lyhyen, mutta hoipertelevan historiansa ensim-mäisen otteluvoiton. Lippumäen jäähallissa 9. tammikuu-ta käyty ottelu Kiekkokukkoja vastaan päätyi lukemiin 1-2.

”Mentiin johtoon. Kiekkokukot tasoitti alivoimalla.Kristian Salmi teki voittomaalin läpiajosta. Viimeinen viisiminuuttinen kilpikonnapuolustuksessa”, nelosketjun sentteri Janne Mertanen kertoo tohkeissaan vielä arjen tullen.

Claybayn ensimmäisen maalin teki numero viidellä-toista pelaava Antti Kotimaa. Maalin syöttivät Heikki-nen ja Haapakorva. Sankarillisen voittomaalin pussitti Kristian Salmi.

Cosmo Jones Beat Machinen Pekka ”Faarao” Pirttikan-gas ja Marko Lukkarinen

Kun tekee näytelmän nykyisestä työelämästä, niin teoksesta tulee absurdi ihan yrittämättä. Radikaaleinta on arki pureutuu prekaariin arkeen.

Kuopiolaistaustaisen Faarao Pirt-tikankaan ja ystävien musiikilli-nen mammutti Cosmo Jones Beat Machine palailee hiljaiselosta: te-kee uutta levyä ja keikkailee Humu-klubilla. Humu-klubi on viimeisen vuoden aikana raahannut Pohjois-Savoon reilut parikymmentä rim-puilevaa artistia. – Pasi Huttunen, teksti & Leif Laaksonen, kuva

Radikaaleinta on arki viitoittaa Joensuun kau-punginteatterin tietä kriittisempään suuntaan. Tulossa on kiinnostavin teatterikevät vuosiin. –Pasi Huttunen, teksti & Jonni Pantzar, kuva

Teatteri

Väitin Joensuun ylioppilasteatterin Pisaroita jo etukäteen vuoden kiinnosta-vimmaksi teatteritapaukseksi Joensuus-sa, vaikka tästä on tulossa muutenkin erityisen mielenkiintoinen teatterivuosi. Ensi-illan jälkeen voi todeta, että olin luultavasti oikeassa. Yhdestoista Pisarat yllätti. Se ei sinänsä ole uutinen, sillä Pisaroiden luonne kantaa aina mukanaan yllättävyyttä. Uutinen sen sijaan on se, että se yllätti hallitulla kokonaisuudel-laan ja valmiudellaan.

Usein Pisaroita on leimannut tietty keskeneräisyyden tunnelma. Ei sellaisella hyvällä loputtomasta potentiaalista vies-

tivällä tavalla. Se vain on oikeasti ollut keskeneräinen.

Viidestä lyhyestä tekstistä koostuva Pisarat oli kiedottu hienosti eteneväksi tarinaksi, joka ei tarvinnut johdonmukai-suutta tai kokonaisjuonta välittyäkseen kokonaisuutena. Siirtymät teoksesta toiseen sujuivat luontevasti, töksähte-lemättä ja hyvä rytmitys vetäisi katsojan mukaan. Kun on kyse perinteestä, jonka yksi tarkoitus on antaa uusille tekijöille tilaisuus kokeilla kykyjään, on selvää, että taso vaihtelee, joskus voimakkaastikin. Vaihtelua oli nytkin, mutta viimeistelyn ja huolellisuuden tuntu läpäisi koko

Pisarat.On vaikea sanoa, kuinka paljon tällä

on tekemistä sen kanssa, että tällä kertaa Pisaroilla oli kokonaisuudesta vastuuta kantava dramaturginen vastaava Ville Rautiainen ja vielä Tuomas Heinola apulaisdramaturgina. Selvää ainakin on, että kokonaisuus oli ehjempi kuin Pisaroissa kenties koskaan aiemmin. Jotain niiden yyteeläisten juomaveteen on viime aikoina sekoitettu. Toivottavasti jatkossakin.

Riemukkaana sivuhuomiona on vielä mainittava, että Joensuun ylioppilas-teatteri hoitaa tuotesijoittelunsa niin ihastuttavan härskisti ja suoraviivaisesti, että sitä on mahdotonta paheksua mil-lään tavalla.

Perusteellisempi kritiikki Uljaan verkossa.Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat Pakkahuoneel-

la 24.1. klo 19 ja 25.1. klo 15, Teatteri Satamassa 29. ja

30.1. klo 19 ja Kerubissa 5. ja 6.2. klo 18.

Hallitusti rikkinäinen kokonaisuusJoensuun ylioppilasteatterin Pisarat kerää vuosittain teatte-rin uudet ja vanhat ohjaajat sekä tekijät yhteen. Irti! - näytel-miä riittämättömyydestä on järjestyksessään 11. lyhytnäy-telmäkokonaisuus. Kriitikon pöksyt kostuivat eheydestä. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Suvanto, kuva

”Miten rakentuu free-lancerin selkänahasta uusi työelämäbrändi?

Kritiikki

Kansankynttiläksi nimetty Savonlinnan ylioppilaste-atterin aloittaa kautensa 30. tammikuuta, kun ensi-iltansa saa Janne Grönstrandin ja Inka Valiman kansantarun pohjalta dramatisoima ja Matleena Mäki-Petäjän ohjaama Hämärähommia Härmetsäs-sä. Ilmeisesti teos liittyy jollakin tapaa Robin Hoodin tarinaan. Tai sitten ei. Kuka elää, se näkee.

Jos tiedotuksen suhteen moni kohta onkin hä-märän peitossa, näyttää teatterilaisten meininki ja riemu olevan kohdallaan.

”Onni potkaisi matkalla kotiin, kun musiikki-kaupasta poistui mies pahvilaatikon kanssa! Kipitin nurkan taakse kurkistamaan, mikä laatikon kohtalo

olisi, ja se oli menossa roskikseen! Menin pyytämään pahvilaatikkoa omaksi ja sain kaksi! xD Nyt saattaisi olla tarpeeksi laatikoita kasassa”, kuvaillaan teoksen valmisteluja teatterin blogissa.

Savonlinnan horroksessa ollut ylioppilasteatteri aktivoitui uudelleen vuonna 2010 Matleena Mäki-Pe-täjän ja Irina Ainasojan aloitteesta. Periaatteena on, että kokemusta ei edellytetä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Hämärähommia Härmetsässä 30.1 kello 16, 3.2. kello 18:30, 4.2. kello 17 ja 5.2. kello 14:15 Savonlinnan OKL:n Ainosalissa.

Pasi Huttunen

Kansankynttilä valaisee tammikuun lopun

Luonnolliset muodot Harhassa

22 23Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Kompassina tunteet

Elämä koos-tuu useista eri vaiheista. Taitoskohdissa joutuu joskus pohtimaan mennyttä ja tulevaa ennen kuin osaa järkeillä pää-

töksen uudesta suunnasta. Toisenlainen vaihtoehto on luottaa vaistoihinsa ja an-taa tunteiden ohjata elämäntiellä. Kalle Rosenbergin elämässä on ollut useita käännekohtia, jotka ovat laittaneet hänet kyseenalaistamaan omaa elämäänsä ja valintojaan sekä siten auttaneet löytä-mään oman polkunsa tässä maailmassa.

Hän on kokeillut asioita, joita on halunnut kokeilla, rakastunut, surrut, pelännyt ja elänyt. Kokemukset ovat tehneet hänet rikkaaksi ja opettaneet häntä ymmärtämään itseään ja ympäröi-vää maailmaa.

”On erikoista, kuinka vähän me kuuntelemme omia tunteitamme ja aja-tuksiamme ja jopa vähättelemme niitä. Oletko joskus saanut tehtyä jotain, ilman että sinulla olisi ajatus ja tunne siitä mitä haluat saada aikaan? Koska tunteitamme ja ajatuksiamme ei voi mitata tai nähdä, niiden merkitys tuntuu järjelle mitättö-mältä. Lapset tietävät ja osaavat valita asioita jotka saavat heidät iloisiksi. Minne häviää aikuistuessa kyky tehdä samoin? Toisaalta tiedämmekö edes mikä meidät tekee onnelliseksi?”

”Minua ohjaavat tunteeni. Ne ovat

johdattaneet minut mitä haastavimpiin tilanteisiin, mutta myös todella mahta-viin sellaisiin”, Kalle tarkentaa.

Rosenberg on 29 ikävuotensa aikana kokeillut kaikenlaista, ollut Suomessa ja ulkomailla, monessa eri työpaikassa ja koulussa sekä harrastanut kaikenlaista. Hän on työskennellyt muun muassa myyjänä viihde-elektroniikkaliikkeessä, eri tehtävissä pankissa, sähköasentaja-na Sveitsissä ja sukelluksenohjaajana Thaimaassa.

Kalle koki, että yhteiskunnan arvostamat asiat hehkuttivat onnellisuutta, mutta eivät lunastaneet lupaustansa. Tällä hetkellä hänellä ei ole töitä, opiskelu-paikkaa tai muitakaan velvoitteita. Kallea on johdattanut tunne siitä, mikä tuntuu itselle hyvältä ja oikealta. Ammattikor-keakoulussa opiskellessaan hän havahtui miettimään, opiskeleeko hän itsensä vuoksi vai sen takia, että yhteiskunta ja perhe olettavat niin. Pohdittuaan hän totesi, että kyse oli enemmän muiden odotuksien täyttämisestä ja jätti koulun. Samoin kävi kauppatieteen opinnoille.

”Opiskeluissa kehotetaan ajattele-maan laatikon ulkopuolelta ja kyseen-alaistamaan asioita, kunhan et kyseen-alaista itse opiskeltavaa asiaa. Paljon jää kuitenkin oppimatta jos ei elä hetkessä, kuuntele ja tarkkaile itseään sekä ympä-ristöään.”

Pysähtyessä joutuu kyseenalais-tamaan itseään ja alkaa nähdä asioita ulkopuolelta.

”Suunnanmuutosten myötä on

joutunut kohtaamaan omia tunteitaan, tutustumaan niihin ja hyväksymään ne: sitten ne alkavat vapautua ja elämästä tulee elävämpää. Oikeastaan pohjakoske-tukset ovat olleet parasta mitä on voinut tapahtua, vaikka sillä hetkellä ne eivät ole tuntuneetkaan siltä. Niin oppii olemaan vähään tyytyväinen ja nauttimaan pienis-täkin asioista, joita on lukumääräisesti enemmän”, Kalle toteaa hymyillen.

Useimmat eivät ole valmiita luopumaan tutusta ja turvallisesta elämästään, vaikka sisimmässä olisikin kaipuu suuriin muutoksiin. Epävarmuuden sietäminen on yksi tärkeimmistä asioista, joita Ro-senbergin on täytynyt opetella. Vaihte-leva elämäntyyli tarkoittaa esimerkiksi epäsäännöllisiä tuloja.

”Minulla ei ole paljon materiaa, mutta minulla on paljon ystäviä. Materia ja sen tuoma varmuus voi hävitä milloin vaan. Raha mahdollistaa monia asioita ja se on tietyllä tavalla tärkeää, mutta jos se on kaiken arvokkaan mittari elämässä, mennään helposti harhaan.”

Hän on opetellut epävarmuuden sietoa muun muassa tekemällä asioita eri tavalla kuin on tottunut tekemään, jolloin muutoksesta tulee osa elämää ja kaaoksesta saattaa myös syntyä uusia mahdollisuuksia. Tämän hetken hyväksy-minen sellaisenaan tuo omat haasteensa. Kallea huolestutti kerran esimerkiksi se, että säästöt loppuvat pian – sitten hän käytti ne loppuun ja totesi huolen olleen vain ajatus omassa mielessään. Pelko oli kohdattu, eikä enää tarvinnut murehtia rahojen loppumista.

Opettelua on ollut myös ihmisten reaktioiden ja syytöksien kanssa.

”On haastavaa kestää ympäristön paineita. Ihmiset ajattelevat, että vain lorvit etkä saa mitään aikaan. Tässä on kuitenkin se ristiriita, että kun heillä itsellään on vapaata, he eivät välttämättä osaa olla päivääkään tekemättä mitään ja kuvittelevat silti, että se on helppoa. ”

”Tekemättömyyden tilassa ihminen

alkaa kuitenkin vasta kuunnella itseään – pysähtyminen tässä kilpajuoksussa on haastavaa. Sitten kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, myös muut hyväk-syvät sinut. Voitko sanoa, että olen hyvä tällaisena kuin olen? Nykyään ympärillä-ni on ihmisiä, jotka eivät ajattele minua sosiaalisten roolien kautta vaan näkevät enemmän minut, jolloin minullakin on parempi olla heidän kanssaan omana itsenäni. Ihmissuhteista on tullut paljon aidompia.”

Omien tunteiden kuunteleminen saattaa johtaa radikaaleihin elämänmuutoksiin, joiden läpikäyminen vie usein paljon voimia. Kallella on oma näkemyksensä tähän.

”Ihmisillä kuluu paljon energiaa asioista huolehtimiseen. Kuinka paljon enemmän saisimme aikaan ja kuinka pal-jon onnellisemmin eläisimme, jos emme murehtisi asioista ja pitäisimme huolta itsestämme ja toisistamme? Kohtaamalla tunteitaan ja pelkojaan alkaa luottamaan siihen, että kyllä asiat selviävät. Pelkojen tilalle alkaa tulla iloa ja huolettomuutta. Jos jatkuvasti miettii mennyttä ja tulevaa, ei elä tässä hetkessä.”

Kuulostaa siltä ettei Kallea hetkauta mikään, mutta tämän hän osittain kieltää.

”Haastavia hetkiä tulee kun joutuu kyseenalaistamaan omat uskomuksen-sa kerta toisensa jälkeen. Ne kuitenkin tasaantuvat ennen pitkään eikä niitä pidä pelätä – ne ovat oikeastaan mahdolli-suuksia johonkin uuteen. Niistä vapau-tuminen vie eteenpäin, päästämällä irti vanhasta tulee tilalle aina jotain uutta. Tämäkin vaihe elämässä tulee muuttu-maan aivan varmasti. Silti elämä on aina tässä hetkessä. Haloo Helsingin sanoin, ’Elä hetki niin kuin huomista ei olisikaan’ ja saatat yllättyä odottamattomasti! ”

” Sitten kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, myös muut hyväksyvät sinut.

Kotioven ulkopuolella on lähes rajattomasti mahdollisuuk-sia: erilaisia asioita joita tehdä, ihmisiä joita tavata, paikko-ja joita nähdä. Oman tien löytäminen vaihtoehtojen seka-melskassa on usein turhauttavaa ja ahdistavaa. Jos onnistuu pysähtymään ja kuuntelemaan itseään, elämän suuret va-linnat voivat luonnistua huomattavasti helpommin. - Anni Ylönen, teksti & kuva

”Pelkojen tilalle alkaa tulla iloa ja

huolettomuutta.

24 25Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

J.C. (1972)

Kellarin kätköistä

J.C. eli Jackie Chan? Jim Carrey? Jean Cibelius? Hesus Christos on todennäköisin vaihtoehto, johon elokuvan nimikirjaimet viittaavat.

Semiraamatullinen versio Easy Riderista ravistelee itsensä pois stereotypioista ja rakentelee vaihtoehtoista imagoa rakaste-

tulle kultakutrille. Jo ensimmäiset minuutit todistavat, että ylösnousemuksen, uudelleen-syntymisen ja alas laskeutumisen jälkeen ei ole epäselvyyttä: raksamiehen heikohkot taidot omaava uudelleensyntynyt partaveikko, joka pajauttelee säännöllisesti tahmeaa yrttikasvia, on itse Jeesus – ja hippi. Hänen maanpäälli-nen isänsä on hc-baptisti, joten J.C. haluaa erottua edukseen taivaallisista joukoista ja ryhtyy kapinalliseksi. Samanaikaisesti rauhaa ja rosoisuutta saarnaava mörköparta lähtee mopojengiläistensä kanssa heville road tripille. Matka ei kuitenkaan onnistu ilman maallisia syntejä, sillä joukkio hallitsee mieltään raskailla psykedeeleillä, rakastaa rietastelua eikä kavah-da yhteenottoja virkavallan kanssa.

Kolme elokuvaa ohjannut William F. McGa-han, jonka viimeiseksi elokuvaksi J.C. syystä tai toisesta jäi, näyttelee itse myös pääosaa. Juoni on hyvästä lähtöasetelmasta huolimatta turhan ohut ja kantaa heikommin kuin päähenkilö vetten päällä. Ilman uskonnollista särmää ja vastakkainasettelua se häviäisi hidastempoi-suudellaan bikersploitaatio-genren harmaa-

seen massaan. J.C.:n ansiot ovat leff afriikkihipstereiden

boolssit kovettavien elokuvallisten detaljien sijaan kivikovassa asenteessa, huumorissa ja kornin hölmössä dialogissa. Näyttelijöiden ylid-ramaattiset eläytymiset kutkuttelevat sopivasti nauruhermoja ja elokuva mylvii itseironiaa. Indie-pätkää voi suositella kaikille kulttileff o-jen ystäville, sillä arkistoihin se on katoava niin kuin ruohon kukka [Jaak. 1:10].

“J.C. Masters is back home, man! You hear me, man?”

Mikko Puhakka

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Kenen väitöskirja on Systems of Logic Based on Or-dinals? Tutkielmassa esiteltiin suhteellisen laskennan käsite, jossa väittelijän koneiksi nimettyjen koneiden lisäksi käytetään erityisiä oraakkelikoneita. Myöhem-min tohtoria syytettiin törkeästä säädyttömyydestä – eli homoudesta. Hänet tuomittiin, mutta hän sai

valita vankilan tai ehdonalaisen välillä; jälkimmäisen ehtona olivat hormonihoidot, toisin sanoen kemiallinen kastraatio. Tohtori kuoli kesäkuussa 1954. Hän oli menehtynyt syanidimyr-kytykseen. Koska uhrin seksuaalista suuntautumista pidettiin turvallisuusriskinä, hänen on aanailtu joutuneen murhatuksi. Gordon Brown pyysi syyskuussa 2009 hallituksensa puolesta anteeksi hänen kohtelua: ”Olemme pahoillamme, olisit ansain-nut parempaa.” Tuomio kumottiin lopullisesti joulukuussa 2013 kuningatar Elisabetin II armahduksella.

1) John Tiltmanin. X) Paul Eddingtonin. 2) Alan Turingin.

Maailman kauneimmat naiset – ainakin Miss Maailma-kilpailujen perusteella – 2008 Dayana Men-doza, 2009 Stefanía Fernández, 2013 Gabriela Isler tulevat eräästä maasta, joka on viralliselta nimeltään Bolivariaaninen tasavalta. Maata johti kohtalaisen kovalla kädellä entinen laskuvarjojoukkojen eversti-

luutnantti 1999-2013. Siinä mielessä aika eläväinen grobiaani laskuvarjojägmäriksi, että laukoi suoria mielipiteitä; kutsui esi-merkiksi George W. Bushia pendejoksi eli mulkuksi. Toisaalta eräs amerikkalainen evankelista kehotti Yhdysvaltain salaisia joukkoja murhaamaan hänet. Mikä maa?

1) Paraguay. X) Venezuela. 2) Kolumbia.

Mikä lentokone ilmoittaa virallisessa nimessään sen ilmakehän kerroksen osan, jossa sen on suunniteltu toimivan? Sen epävirallinen nimi on BUFF eli Big Ugly Fat Fucker. Kone on ollut osa erään valtion yllä-pitämää ilmaterroria, ja sillä on pistetty siviiliväestöä

kalmoksi – lähinnä Aasiassa ja Arabiassa; muutama itäinen eu-rooppalainen mahtuu myös joukkoon. Koneita on rakennettu 744 kappaletta, joista satakunta on vielä aktiivipalveluksessa.

1) B-52 Stratofortress. X) B-17 Flying Fortress. 2) B-24 Libera-tor.

Rooman valtakunnan aikana Rubikonjoki oli rajana Gallia Cisalpina-provinssin ja Rooman välillä. Lain mukaan kenraalit eivät saaneet ylittää rajaa armeijan kanssa. Julius Caesar ylitti Rubikonin vuonna 49 eaa. ja aloitti kansalaissodan Pompeiusta vastaan. ”Ylittää Rubikon” tarkoittaa kielikuvana ratkaisevan

askeleen ottamista, tilannetta josta ei ole enää paluuta. Mitä Caesar sanoi ennen kuin ylitti joen?

1) Alea Iacta Est – Arpa on heitetty. X) Veni, vidi, vici – Tulin näin ja voitin. 2) O tempora, o mores – Oi aikoja, oi tapoja.

Mikä eteläisen Euroopan alue on erään maan kielellä tahra, piste tai tilkku? Alun perin nimi tulee arabian kielen sanasta, joka tarkoittaa rutikuivaa tai erämaa-ta. Alue tunnetaan auringonkukista, tuulimyllyistä ja Manchego-juustosta. Erityisesti kuuluisa se on

eräästä 1600-luvun romaanista.

1) Kastilia. X) La Mancha. 2) Aragonia.

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastaukset sivulla 28.

” Matka ei kuitenkaan onnistu il-man maallisia syntejä, sillä jouk-kio hallitsee mieltään raskailla psykedeeleillä, rakastaa rietaste-lua eikä kavahda yhteenottoja.

Elämähaltuun.

Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus

Tietoa verkossa.

nyyti.fi

Elämän ja opiskelunhallintaan.

Mukavaayhdessäoloa.

Osallistu taiseuraa muidenkeskustelua.

Netti-ryhmät

Elämän-taitokurssi

Hengailu-illat

26 27Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uljas 1 | 24. 1. 2014

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 X 1 1X

Voita Beetle!

Karjalainen 3 kk 50k

VAIN

Soita 0800 98848 tai tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi

Opiskelija!Tilaa Karjalainen ja voita VW-Beetle!

Tilausaikanasi osallistut automaattisesti VW-Beetlen kuukausiarvontoihin.

Pääarvonta 23.11.2014.

(Norm. opiskelijahinta 54,90 e). Tarjous voimassa 3.3.2014 saakka.

28 Uljas 1 | 24. 1. 2014