Tiedeverkoston kokous 1/2014

11.3.2014

Tuomo Alasoini

2

Tiedeverkostoa koordinoiva ryhmä – tehtävät

• Raportoi Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmälle säännöllisesti tiedeverkostossa käsitellyistä asioista ja siellä tehdyistä kehittämisehdotuksista (asettamispäätöksessä mainittu tehtävä).

• Valmistelee tiedeverkoston kokoukset.• Tukee ja täydentää tiedeverkoston toimintaa myös

muulla tavoin.• Toimii tiedeverkoston viestinviejänä myös muiden

työelämän tutkimuksen kannalta relevanttien organisaatioiden suuntaan.

3

1. kokouksen tavoitteet

• Järjestäytyminen• Näkemysten kokoaminen strategisen tutkimuksen

uudistuksesta ja tätä koskevat viestit• Näkemysten kokoaminen relevanteista työelämän

tutkimuksen lähivuosien teemoista ja tätä koskevat viestit

• Tiedon välittäminen uusista ja mielenkiintoisista löydöksistä työelämän tutkimuksessa

4

Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmä• Puheenjohtaja:

Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriöVarapuheenjohtaja: Valtiosihteeri Janne Metsämäki, työ- ja elinkeinoministeriö

Jäsenet:Puheenjohtaja  Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKJohtaja Minna Helle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTKPuheenjohtaja Sture Fjäder, AkavaJohtaja Lasse Laatunen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EKTyömarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT KuntatyönantajatTyömarkkinajohtaja Juha Sarkio, Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, Kirkon työmarkkinalaitosJohtaja  Rauno Vanhanen, Suomen YrittäjätToimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiöOsastopäällikkö Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriöOsastopäällikkö Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriöNeuvotteleva virkamies Taina Eckstein, valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriöYlitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriöOsastopäällikkö Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriöTyömarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, työ- ja elinkeinoministeriöNeuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriöNeuvotteleva virkamies  Merja Niemi, opetus- ja kulttuuriministeriö

Pysyvät asiantuntijat:Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, TyösuojelurahastoPääjohtaja Harri Vainio, TyöterveyslaitosToimitusjohtaja Jorma Löhman, TyöturvallisuuskeskusYksikön johtaja Tuomo Alasoini, Tekes

5

Työelämä 2020 -hankkeen neuvottelukunta

• Puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy• Varapuheenjohtajat

Toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki

• Jäsenet

Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ryToimitusjohtaja Juha Gröhn,  Atria Oyj Toimitusjohtaja Taavi Heikkilä, SOKTyöministeri Lauri Ihalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group OyValtiosihteeri Timo Korpijärvi, Työ- ja elinkeinoministeriö Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkkoToimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa OyjToimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto EducationKunnanjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kuntaKansliapäällikkö Päivi Nerg, SisäasiainministeriöToimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj Osastopäällikkö Petri Peltonen, Työ- ja elinkeinoministeriöExecutive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI)Osastopäällikkö Pekka Timonen, Työ- ja elinkeinoministeriöToimitusjohtaja Ari Rämö, Sick OyToimitusjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut OyKonserninjohtaja Christoph Vitzthum, Karl Fazer Oy AbHallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy

• Pääsihteeri

Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö• Sihteeri

Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö

6

Työelämä 2020 -hankkeen kansainvälinen verkosto

• Tavoitteet• Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä tähän perustuva oppiminen muiden maiden

työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima). Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet maat.

• Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa.

• Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin.

• Toteutustapa• Pieni erikseen nimetty ryhmä koostaa sovituin aikavälein Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja

käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista.

• Ryhmässä on Tekesin, TEM:n, STM:n, OKM:n, Työterveyslaitoksen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestön (EK ja SAK) edustus. Ryhmän työssä hyödynnytetään myös Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston asiantuntemusta.

• Ryhmä on asetettu ja jäsenet nimetty vuonna 2013.

7

Ajatuksia jatkosta• Uudet ideat ja kehittämisehdotukset Työelämä 2020 -

hankkeelle.• Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmästä,

neuvottelukunnasta, valmisteluryhmästä ja kansainvälisestä verkostosta nousevat toiveet.

• Työelämä 2020 -hankkeen ja sen keskeisten tavoitteiden edistäminen tutkimuksen, työelämän kehittämisen ja julkisen keskustelun kautta.

• Viestit strategisen tutkimuksen ja työelämän tutkimuksen rahoittajien suuntaan.

• Ideointi ja keskustelu uusien mielenkiintoisten tutkimuksellisten löydösten tai yhteiskunnallisten ilmiöiden pohjalta.

• Erilaiset yhteisvalmistelut ja -tuotokset.

8

Ennakkotehtävä

• Millaisiin isoihin, yhteiskunnallisesti relevantteihin kysymyksiin tai työyhteisöjen kannalta tärkeisiin kehityshaasteisiin työelämän tutkimusta tulisi mielestänne lähivuosina Suomessa suunnata (VNK, Suomen Akatemia, Tekes, ministeriöt, Työsuojelurahasto jne.)?

9

Etukäteistehtävän saanti

• Saimme etukäteen näkemyksiä 15 yksiköstä.• Ehdotuksia isoista kehityshaasteista saimme yhteensä

40.

10

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 1. Teknologinen murros• Mitä merkitsee työtehtävien rakentumisen, ammattien, työllisyyden,

työyhteisöjen ja yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta?

• 2. Innovation for (good) jobs• Millaisia innovaatioita tarvitaan vahvistamaan työllisyyttä (ja tuottavuudeltaan

ja laadultaan hyvien) työpaikkojen syntymistä ja miten näitä saadaan aikaan?

• 3. Talouskasvun hidastumisen työelämä• Mitä pitkittyvä hidas talouskasvu merkitsee työelämässä ja miten voi edistää

työelämän laatua myös tällaisessa ympäristössä?

• 4. Ekologisesti kestävä työelämä• Mitä ekologisten kysymysten aktualisoituminen merkitsee työelämässä ja

miten voi edistää työelämän laatua tällaisessa ympäristössä?

11

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 5. Työurien pidentäminen• Kuinka erilaisia työelämäkäytäntöjä kehittämällä voi tukea eri-ikäisten tai

muuten erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten edellytyksiä osallistua työelämään?

• 6. Sukupolvimurros• Mitä mahdollisuuksia Suomen nopea sukupolvisiirtymä (sodan jälkeisten

suuret ikäluokat Y- ja Z-sukupolvet) avaa työkulttuurin, työnteon tapojen ja johtamisen kehittymiselle ja miten näiden mahdollisuuksien realisoitumista voi edistää?

• 7. Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena• Miten erilaiset suomalaiseen kansalliseen ja yrityskulttuuriin liittyvät tekijät

toimivat vahvuuksina tai heikkouksina muuttuvassa työelämässä ja pyrittäessä kohti Euroopan kärkeä?

12

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 8. Organisaatioiden innovaatio-osaaminen• Miten ja miten aktiivisesti organisaatiot (erit. pk-yritykset ja julkisyhteisöt)

uudistavat tuotteitaan ja palvelujaan sekä miten niiden innovaatio-osaamista ja -johtamista voi kehittää?

• 9. Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi• Kuinka aktiivista, tunnustettua ja tunnistettua työntekijä- ja asiakaslähtöinen

innovointi on sekä kuinka sitä voi systemaattisesti edistää organisaatioiden kilpailuedun lähteenä?

13

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 10. Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä• Millaisten johtamisen periaatteiden, prosessien ja käytäntöjen avulla ihmisten

aloitteellisuutta, luovuutta ja innostunutta sitoutumista voi tukea siten, että niistä muodostuu organisaatiolle aidosti kestäviä kilpailuedun lähteitä?

• 11. Uusi työ• Millaisia perinteisistä työajoista, työnteon paikoista ja työnteon yhteisöllisistä

muodoista poikkeavia uusia työnteon muotoja syntyy, millaisia vaikutuksia niillä ja miten niiden syntyyn ja vaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa?

• 12. Organisatoriset rakennemuutokset• Miten ja millaisen osaamisen varassa organisaatioissa toimitaan isojen

transformaatioiden yhteydessä ja miten niitä voisi paremmin hallita transformaatio- tai muutosjohtamista kehittämällä?

14

Ennakkotehtävä 1Teknologinen murros 9.1 Työnteon muotojen muutostrendit ja seuraukset työntekijöille (PT)

11.2 Digitaalisuus työelämässä: muutokset työssä, ammateissa ja oppimisessa (HAAGA-HELIA)11.3 Huomisen hyvät (digitaaliset) oppimista ja kehittämistä tukevat työympäristöt (HAAGA-HELIA)12.5 Yhteiskunnallinen polarisaatio työn muutoksessa (Aalto/Perus)

Innovation for (good) jobs

Talouskasvun hidastumisen työelämäEkologisesti kestävä työelämä 6.2 Kestävä työelämä (ÅA)

12.6 Niukkuudesta selviytymisen strategiat (Aalto/Perus)

15

Ennakkotehtävä 2Työurien pidentäminen 3.2 Projektimaiset työt osana dynaamista työuraa (TTY)

9.3 Työelämäläheisten koulutusmuotojen ja moninkertaisen koulutuksen tehokkuus ja vaikutukset työuran muutosten kannalta (PT)14.4 Työllistämisen erilaiset esteet ja edellytykset (EK)

Sukupolvimurros 8.1 Nuoret ja uuden työelämän haasteet (TaY/SYNERGOS)

Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena

5.1 Työyhteisöjen kansainvälistyminen Suomessa (Laurea)6.1 Intialaisen yrityskulttuurin ymmärtäminen (ÅA)

16

Ennakkotehtävä 3Organisaatioiden innovaatio-osaaminen

8.2 Psykologinen/henkinen pääoma työhyvinvoinnin ja innovatiivisuuden lähteenä (TaY/SYNERGOS)

Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi

10.1 Työorganisaatioiden toimintatapojen uudistaminen asiakas- ja arkikokemuksia paremmin hyödyntämällä (UEF)10.3 Työntekijöiden innovatiivisuuden ja osallistumisen johtaminen kokonaisvaltaisella tavalla (UEF)

17

Ennakkotehtävä 4Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä

1.1 Hyvän johtajuuden tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja levittäminen (VTT)1.2 Johtamisen, tuloksellisuuden ja hyvän työelämän väliset yhteydet (VTT)2.2 Ihmisten osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllistä luovuutta rakentava johtaminen (JY)4.1 Yhdistetyn HSEQ-johtamismallin edelleen kehittäminen (OY)10.2 Moninaisuuden johtaminen (UEF)14.3 Palkitseminen (EK)

Uusi työ 3.1 Ihmisten ja teknologian suhde työssä, teknologiavuorovaikutteisen työn muotoilu sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (TTY)3.3 Työn tehokkuus ja tuottavuus (monimutkaisissa) verkostoissa (TTY)5.1 ICT (asiantuntija)työn kehittämisessä (Laurea)7.1 Yrittäjyyden ja palkkatyön välinen rajankäynti ja häilyvyys (LAMK)12.1 Älykäs ja älykkäästi käytetty teknologia töiden jaon ja organisoinnin kehittämisessä (Aalto/Perus)13.1 Työelämän monimuotoisuus, muuttuva käsitys työstä ja työn tekemisestä globaalissa maailmassa (TuY/KKK)

Organisatoriset rakennemuutokset

2.1 Toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien tukeminen työelämän muutoksessa (JY)2.3 Ammatillisten identiteettien uudelleen neuvottelu rakennemuutoksissa uusiutumisen ja tuottavuuden parantamisen edellytyksenä (JY)7.2 Työntekijöiden sitoutuminen ja sitouttaminen epävarmuuden oloissa (LAMK)12.2 Kehkeytyvien organisoitumismuotojen dynamiikan ymmärtäminen (Aalto/Perus)

18

Ennakkotehtävä 5Muut aiheet 4.2 Turvapuistoista laaja-alaisia excellence-kehityksen vauhdittajia (OY)

9.2 Työolojen yhteys tuottavuuteen, poissaoloihin ja työssä jaksamiseen (PT)11.1 Työelämä oppimis- ja kehittämisympäristönä asiantuntijatyössä (HAAGA-HELIA)12.3 Muutosasenteiden ja -toiminnan väliset yhteydet (Aalto/Perus)12.4 Naisten ja miesten palkkatasa-arvo ja siihen vaikuttavat tekijät (Aalto/Perus)12.7 Työelämä 2020 -vision ja ajattelun levittäminen ja muutoksen hallinta (Aalto/Perus)14.1 Tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen (EK)14.2 Työpaikkatason yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen (EK)15.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutus henkilöstöön, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen (THL)