Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10. § mukaiset asiat, · 2 Prospäkkäri 1/2014 1...

2 Prospäkkäri 1/2014

1 Kokouksen avaus ja läsnä olevien toteami-nen

2 Kokouksen järjestäytyminen, valitaan koko-uksen puheenjohtaja, kokouksen sihteeri, 2pöytäkirjantarkastajaa ja 2 ääntenlaskijaa

3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösval-taisuus

4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys5 Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja ti-

lintarkastajien lausunto6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja

vastuuvapaudesta hallitukselle ja muille tili-velvollisille

7 Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetuntaseen mukainen ali- tai ylijäämä antaa ai-hetta

8 Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- jamenoarvio, liittymis- ja jäsenmaksujen suur-uudet seuraavalle toimikaudelle sekä toimi-henkilöiden palkkiot

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10. § mukaiset asiat,valitaan LKL:n edustajat K. Oy Kultakodin yhtiökokouksiin ja käsitellään

hallituksen esitys varsinaisiksi ja mahdollisiksi kunniajäseniksi.

9 Valitaan jäsenet hallituksen erovuoroistenjäsenien tilalle sekä kaksi varsinaista tilintar-kastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa– hallituksen erovuorossa olevat jäsenet ovatVasant Mäkinen, Mika Telilä ja Hannu Viran-to, hallituksessa jatkavat Esko Orava, Kai J.Rantanen ja Maija Vehviläinen.– tilintarkastajina ovat toimineet Seppo Ko-tikangas ja Martti Rapeli, varatilintarkasta-jina Olavi Lind ja Raimo Repola– puheenjohtajana kolmivuotiskaudella2012–2014 toimii Jouko Korhonen

10 Valitaan liiton edustajat K. Oy Kultakodinyhtiökokouksiin vuodelle 2014

11 Uusien varsinaisten jäsenten hyväksyminen jamahdollisten kunniajäsenien kutsuminen

12 Keskustellaan muista esille tulevista asioistaja vuosikokoukselle esitetyistä asioista

13 Kokouksen päättäminen

HALLITUS

Lapin Kullankaivajain Liitto Ry:n vuosikokous pidetään InarissaYlä-Lapin luontokeskuksen (Siida) auditoriossa lauantaina

29.3.2014 alkaen kello 13.00.

ESITYSLISTA

Vuosikokousmateriaali tulee tutustuttavaksiyhdistyksen kotisivuille osoitteessa:

http://www.kullankaivajat.fi

Tervetuloa tekemään hyviä päätöksiä ja nauttimaan Inarin Lapin keväästä!


3Prospäkkäri 1/2014

Puheenjohtaja:Jouko KorhonenHaukiputaantie 75290910 [email protected]. 040 344 2200 (klo 17 jälkeen)

Varapuheenjohtaja:Hannu VirantoEteläranta 4296300 Rovaniemip. 0400 182 964

Sihteeri: Kai J RantanenKittiläntie 1074, 99800 Ivalop. 040 7746 [email protected]

Vasant MäkinenNellimintie 1210, 99800 Ivalopuh: 0400 970 751e-mail: [email protected]

Esko OravaMellantie 14, 97220 Sinettä

Maija VehviläinenVäinämöisentie 11, 96300 Rovaniemipuh: 040 778 9456e-mail: [email protected]

Mika TeliläTorisevantie 55, 37310 Tottijärvipuh: 0400 631 [email protected]

LKL:N HALLITUS

Lapin KullankaivajainLiitto Ry:n jäsenlehti

37. vuosikertaIlmestyy 4 kertaa vuodessa

Vastaava päätoimittaja:Kai J Rantanen

Toimitus:PL 86, 99871 Inari

Ilmoitushinnat:1/1 s. 312 € (2. kansi)1/1 s. 240 €1/2 s. 162 €1/3 s. 108 €1/4 s. 84 €

Graafinen suunnittelu ja taitto:Liisa Hertell, LH Viestintä

Paino:Tammerprint Oy,Tampere 2014

Prospäkkäri 1/2014

Jäsenmaksut vain tälle tilille: Nordea 217738-4977Muut maksut: Nordea 120130-103183

Lapin Kullankaivajain Liitto Ry,PL 86, 99871 Inaripuh. 0400 836 500s-posti: [email protected]: www.kullankaivajat.fi

JÄSENASIAT

KANSIKUVA

Tässä numerossa:4 - 5 Pääkirjoitukset

6 - 9 Valokuvakilpailu 2014

10 - 14 Hannu Viranto: Kankaisen Pelle teki elämästään filosofianja filosofiasta elämänsä

16 - 18 Ohjeita LKL:n jäsenvaltausten käyttäjille

19 Muista maksusi ja tilastotietojesi ilmoittaminen

20 - 23 Metsähallituksen tiedote kullankaivajille

24 Lemmenjoen kultasadun loppu eduskunnassa

25 Risto Mäkipuro: Kullankaivajan keinulauta

26 - 27 Sulatetun kullan tunnistamisesta

28 Uusi metsähallituslaki - LKL eri mieltä saamelaisasioidenvalmistelusta

30 - 31 Merkkipäivät

LKL:N PANKKITILIT

“Kultaiset tekohampaat”. Kuva: Kari A. Kinnunen. Kuva valittiinLKL:n valokuvakilpailun parhaaksi sarjassa Kullan murut.


PÄÄKIRJOITUS

Resursseja

K

MULLIS’

un työ- ja elinkeinoministeriö vähensikaivosalan hallinnointiin varattuja resurs-seja asettamalla irtisanoutuneen kaivos-

osaston lupavalmistelijan viran täyttökieltoon, jä-tettiin lupahakemukset resurssipulaan vedoten kä-sittelemättä, ja varmistettiin uuden kaivoslain vi-ranomaiselle satojen hakemusten suma.

Ruuhkan purkamista käytettiin sittemmin pe-rusteena käsittelymaksujen korotukselle.

Kun Saamelaiskäräjille kirjattiin uuteen kaivos-lakiin vaatimansa valitusoikeudet, kieltäytyi Saame-laiskäräjät antamasta pyydettyjä lausuntoja resurs-sipulaan vedoten. Oikeusministeriö resursoi kärä-jiä sadalla tonnilla ja uudella viralla, ja Saamelais-käräjät käytti resurssit valitustehtailuun myönne-tyistä kullanhuuhdonta- ja ympäristöluvista.

Kymmenet kaivupaikat seisoivat – ja seisovat– hiljaisina oikeuspäätöksiä odottaen. Osan valituk-sista Saamelaiskäräjät veti pois juuri ennen hallin-to-oikeuteen menoa valitellen propagandisesti huo-non päätösvalmistelun syövän tarpeettomasti oi-keuslaitoksen resursseja, mutta kaivukausi oli siinävaiheessa kyseisiltä kullankaivajilta jo menetetty.

Uuden kaivosviranomaisen resursseja on syö-nyt uuden kuulemismenettelyn vaatima valitusvas-tineiden teko. Tämä on vienyt resursseja päätöstenvalmistelulta, ja ollut taas perusteluna käsittelymak-sujen korotukselle.

Lupapäätöksissään kaivosviranomainen Tukeson kaikesta huolimatta pyrkinyt ja pystynyt teke-mään laadukasta ja huolellista työtä. Kiitos sille re-surssien oikeasta kohdentamisesta.

Valvovat viranomaiset itkevät julkisuudessa re-surssipulaansa kaivosalan valvonnan suhteen. Kul-lankaivun hallinnointiin kuitenkin uusia ideoita jatarmoa riittää. Tosin sellaisiakin kommentteja onjo kuultu, että tästä kaikesta resursoinnista pitäisikullankaivajia jollakin pikkumaksulla muistaa.

Unohtuu se, että viranomainen itse päättäähaluamansa hallinnoinnin tason raskauden, eikäkustannusten maksumieheksi voi laittaa hallinto-alamaista, joka on byrokratian raskauttamista lau-

sunnoissaan vastustanut.Kun kullankaivajat joutuvat puolustamaan lail-

lisia oikeuksiaan, ei resursseja löydy valtiovallalta.On riisuttava vaatteet, myytävä omia alastonkuvia,laiminlyötävä lapset ja rakkaimmat. Kun hyväpalk-kainen virkamies leimaa kellokorttinsa ja jää odot-tamaan kullankaivajan vastinetta, käärii kullankaiva-ja hihat ylös ja käyttää vielä arvokkaan vapaa-aikan-sakin asian pureskeluun farisealaisten ja publikaa-nien käsitettäväksi.

Liiton puolella siirretään kansio ”Toiminnankehittäminen” taas pinon alimmaiseksi ja laitetaantarvittaessa hattu kiertämään, että saataisiin jokulainoppinut sorvaamaan kirje toiselle lainoppineel-le. Tässä käännöstyössä yleensä alkuperäinen totuusmuuttuu toissijaiseksi asiaksi juristerian rinnalla, jaseuraava heikennysesitys on jo valmisteilla toisenviranomaisen toimistossa.

Maaliskuun lopussa kokoontuu yhdistyksenvuosikokous, ja sinulla on mahdollisuus vai-

kuttaa liiton edustusjoukkueen kokoonpanoon. Yk-kösvitjaan ei kaivata niinkään namupaikoista toi-sen syötöstä itsensä lööppeihin herkuttelevia NHL-tähtiä, kuin uhrautuvia puolustajia, jotka blokkaa-vat vastustajan avotilanteen maalipaikat heittäyty-mällä kiekon eteen ja kolaavat ahneet hyökkääjätpois maalivahdin alueelta.

Tiedossa on mustelmia, ruhjeita ja kognitiivis-ta velkaa, mutta Teemu Selänteen sanoin itse aina-kin olen ylpeä joukkuetovereistani.

Vielä ei ole loppuvihellys soinut.


JOKKE

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

irjoitin syksyllä blogiani otsikolla “Va-viskaa kalastajat, metsästäjät, vaeltajatja marjastajat”. Yritin olla hieman pro-

vosoiva ja liioitella. Tuli kuitenkin reilusti vähä-teltyä. Nimittäin metsähallituslain uudistaminenon menossa vielä enemmän penkin alle kuin pa-himmissa kuvitelmissani syksyllä kuvittelin.

Lainsäätäjällä on aikomuksena tehdä niinsanotusti kaivoslait: oikein kovalla kiireellä ru-tistaa laki läpi ennen eduskunnan vaihtumista.Sellaisia mitättömiä pikkuseikkoja kuin esimer-kiksi yrittäjien kuulemisia ei tehdä lainkaan jakaikki tämä murjotaan läpi sumuverhon takana.Sumuverho syntyy siitä että julkisuudessa kohuanostatetaan Metsähallituksen yhtiöittämisestä.Yhtiöittäminen ei sekään taida ihan kivutonta ollakun pääjohtaja Jyrki Kangas mielenosoituksel-lisesti nosti kytkintä.

Lakiin on tiettävästi tulossa Saamelaiskärä-jille veto-oikeus kaikkeen nykyisen Metsähalli-tuksen luvitukseen. Jos sinulla on yritys ja haluatvaikkapa laavupaikan perustaa Metsähallituksenmaille, on sinulla syytä olla saamelaisrekisterissämerkintä oikealla puolella, muuten lupa tuleevarmasti evättyä. Olen täysin varma että etelänhyväuskoiset kansanedustajat eivät alkuunkaankäsitä sitä kuinka vahva vaikutus metsähallituk-sella on kaikkeen Lapin elämään. Lain valmiste-lussa olevan työryhmän viimeinen kokous pidet-tiin 27.2.2014. Työryhmän toiminnan tuloksia,selkokielellä, on luettavissa Veikko Väänäsenblogista. Suosittelen.

Samoin kirjoitin aiemmin näkemykseni jul-ki siitä että saamelaisten valtaapitävä vähemmis-tö tähtää itsenäisen valtion perustamiseen. Nor-jan puolella tämänsuuntainen pyrkimys jo ääneensanottiinkin. Suomen puolella samaan pyritäännäennäisen sovinnaisesti. Istuttamalla Akwe:koitasinne ja tänne. Ollaan varsin lähellä tilannettajossa jokainen joutuu puolensa valitsemaan. Ina-rin kunnallispolitiikassa kuohuu ennenkuulu-mattomalla tavalla.

Mauri iskee taas!

Samaan aikaan toisaalla: Eduskunta käsittelitorstaina 20.2.2014 julkisuudessa olleen homo-liittoasian lisäksi kansanedustaja Heikki Autonlakialoitetta kaivoslain muuttamisesta (täysistun-non pöytäkirja: PTK 12/2014 vp). Käsittely olitässä vaiheessa varsin lyhyt ja ytimekäs. Autonavauspuheenvuoron jälkeen ainoastaan edustajaEero Suutari käytti lyhyen kannatuspuheenvuo-ron. Lakialoite siirrettiin talousvaliokuntaan jat-kokäsittelyyn. Ja arvatkaapas kuka onkaan talous-valiokunnan puheenjohtaja? Aivan oikein: Rei-jo Mauri Matias Pekkarinen. Mauri iskee taas.Tällä kertaa nuijaa pöytään. Siitä onkin melkotarkkaan kolme vuotta kun silloin ministerinä toi-minut Pekkarinen lietsoi eduskunnan uskomaanettä Lemmenjoen kullankaivu on koko kaivos-sektorin vakavin ongelma. Kyllä nyt jännittäämitä hyvää sieltä onkaan tulossa ja kuinka nope-asti.

Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niinhallituspuolueet tekevät keskenään jonkun kyt-kykaupan, 8,9 tai 15 vuoden siirtymästä, jostasitten äänestellään ja myöhästellään, ja lopuksisovitaan uusi äänestyksen vastainen mutta ennaltasovitun mukainen tulos. Ei se yhteiskunta niinpyöri että asioista sovitaan demokraattisesti.Muuten sitä kohta alkaa saamelaisetkin vaati-maan demokratiaa...

Se mikä on varmasti tulossa on kevät. TäälläOulun korkeudella alkaa jo nurmikot vihertä-mään vaikka maaliskuu on vasta käsillä. Kevättekee kullankaivajan levottomaksi, tämä kevätehkä hieman eri syistä kuin normaalisti.

K


Lapin Kullankaivajain Liiton valoku-vakilpailu tuomaroitiin tänä vuon-na perinteisesti LKL:n Kultasemi-naarin yhteydessä 31.1.2014, pu-heenjohtaja Peroniuksen ja yleisön

jännittäessä perinteistä toiminnanjohtaja Ranta-sen ja tietotekniikan välistä voimainkoetusta.

Vakiintuneeseen tapaan kuvia arvioineessaarvovaltaisessa asiantuntijaraadissa istui viestin-nän ammattilaisia, jotka ovat seuranneet Lapinkullankaivun kuvan kehittymistä pitkällä suljin-ajalla.

Kuvia arvioivat pohjoisen Lapin kultahisto-riaa myötäelänyt ja taltioinut kirjailija Seppo J.Partanen, lappiaiheisen kirjallisuuden kustanta-miseen erikoistuneen Hipputeos Oy:n toimitus-johtaja Raimo Niemelä sekä kiviharrastajan ku-valehti Mineralian toimitussihteeri ja Prospäk-kärin visualisti Liisa Hertell LH Viestinnästä.

Tuomaristoon kutsuttu valokuvaaja IlkkaÄrrälä Törmä-Ärrälä Oy:stä ei kenties tulevaankaivukauteen valmistautumisensa vuoksi ennät-

Valokuva-

tänyt antaa asiantuntevaa näkemystään kuvistaennen tietoliikenneyhteyksien katkeamista laival-la.

Kullan murutSarja Kullan murut oli tänä vuonna sitä itteään.Kullan ja muiden arvomineraalien sarjassa ei tul-lut kuvia muista arvomineraaleista kuin kullas-ta, pois lukien yksi kuva parimillisestä palladium-kikkareesta. Kuva oli kuitenkin teknisesti niinhaasteellinen, että edes seminaariyleisössä istu-nut lukuisa joukko kokeneita geologeja ei pysty-nyt tunnistamaan mineraalia.

Lightning Ridgen opaalikentillä Australias-sa muuan menestynyt opaalimainari teetti aika-naan mustista opaaleista itselleen liekehtivänhymyn. Hänet kuulemma haudattiin sittemminkyseiset satojen tuhansien dollareiden arvoisettekarit suussaan. Lemmenjokinen vastine näillevoisi olla sarjan voittaneet Kultaiset tekohampaat.GTK:n erikoistutkija Kari A. Kinnusen otok-sen Kultaiset tekohampaat on dendriittinen kul-

2014kilpailu

Kari A. Kinnusen “Kultaiset tekohampaat” voitti vuoden2014 valokuvakisan sarjassa Kullan murut.

Toiselle sijalle Kullan murut -sarjassa sijoittui MikkoRiihimäen kuva “Sitä ei voi myyvä eikä syyvvä”.


tahippu Lemmenjoen Puskuojalta. Löytäjä Aar-ne Alhonen ja hipun pituus 8,5 mm. Kinnusenmukaan hauskan mallinen hippu osoittaa samallasymbolisesti, että kultahipuilla on muutakin tär-keää käyttöä kuin korut ja pankkien holviaarteet.

Toiseksi sijoittui Mikko Riihimäen kuvaSitä ei voi myyvä eikä syyvä. Tiukempi rajaus jatarkennuksen vieminen aina vaskoolin pohjallesaakka olisi parantanut tulosta. Siis kuvaustek-nistä tulosta. Kelpo työpäivän tuloksessa sen si-

jaan ei ole mitään parannettavaa; kuva olisikinsopinut yhtä hyvin sarjaan Työn kuva.

Tuomaristo päätti, että sarjassa ei tällä ker-taa jaeta kolmatta sijaa.

Työn kuvaEnsimmäistä kertaa LKL:n valokuvakilpailunhistoriassa yhden sarjan kaikki palkintosijat me-nivät yhdelle kuvaajalle. Risto Ilvosen DropBo-xiin pudottelemansa kuvat kertoivat niin moni-

Työn kuva -sarjan kolmas sija meni niin ikään Risto Ilvosellekuvasta “Vapaa virtaus kristallin kirkas, luonnon muovaama”.

Risto Ilvosen kuva “Vuosisadat vierii” valittiin Työnkuva -sarjan parhaaksi.

Risto Ilvosen kuva “Rumpu pyörii, vesi kullan kuljettaa” valittiin Työn kuva -sarjan toiseksi parhaaksi.


puolisesti Lapin kullankaivun tunnelmista ja tek-niikasta, että tuloksena kilpailussa oli kultaa, vä-hemmän kultaa ja vielä pikkuisen kultaa.

Sarjan parhaaksi valittiin kuva Vuosisadatvierii, joka sinänsä edustaa tyypillistä otosta la-piokaivajan työmaalta, mutta mustavalkoteknii-kan käyttö tuo menneen ajan tuntua nykytek-niikan keskelle. Vaikka toisaalta, hyvin vähänhänitse kullankaivutekniikka on vuosisatojen aikanamuuttunut – materiaalit vain korvautuneet mo-derneimmilla.

Toiseksi parhaana palkittiin Ilvosen kuvaRumpu pyörii, vesi kullan kuljettaa. Kuva la-piotyömaillakin yleistyneestä rumpuseulasta onteknisesti onnistunut, ja rummun läpi kurkista-va kullankaivaja paljastaa jalostuslaitoksen todel-lisen primus motorin.

Kolmas sija meni myös Risto Ilvoselle raik-kaalla kuvalla Vapaa virtaus kristallin kirkas,luonnon muovaama. Kuvassa näkyy LKL:n Kul-taseminaarien tuloksena kullankaivajan tavoiteparantaa kullan saantoa tasaamalla veden virta-usta lateraaliseksi ja kivihäkin avulla seuloa huuh-dottava aines raekooltaan homogeeniseksi. Pää-roolissa kuvassa on kuitenkin kullankaivajan kul-lanrikastusprosessissa käyttämä ainoa kemikaali,divetymonoksidi. Kyseinen kemikaali aiheuttaavuosittain lukemattomia kuolemantapauksiahenkeen vedettynä, ja on merkittävä ainesosamm. happosateissa ja kasvihuoneilmiössä.

Silti Lapin kullankaivajat saavat jatkaa tämänsatojatuhansia kuolemantapauksia aiheuttaneenkemikaalin käyttöä työssään.

Kullankaivaja kotonaanKullankaivaja kotonaan on usein suoranaisia hip-puja sisältävä tasku kuvakilpailussa, kullankaivunkulttuuriperinnettä vaivihkaa taltioiva Lönnro-tin tuohikontti.

Tällä kertaa sarjan voittajakuvaksikin valikoi-tui Kajoa Kalevalasta, yöttömän yön saunapu-

Kolmanneksi parhaaksi sarjassaKullankaivaja kotonaan sijoittui RistoIlvosen kuva ”Ei toimi kännykkä ei pelaatietokone, lapset leikin vanhan löytää”.

Kullankaivaja kotonaan -sarjan voitti Kari ja SirkkaMerenluodon kuva ”Kajoa Kalevalasta”.

Eila Pihlajan kuva ”Onni on kuivat saappaat” sijoittuitoiseksi sarjassa Kullankaivaja kotonaan.


lahdus Kari ja Sirkka Merenluodon uima-alta-aseen Ruitunmutkassa.

Hiljattain edesmenneen elämänkumppanin-sa Jouni Pihlajan kanssa Ruittuojan latvan kivi-koita ja Puskun latvajänkän kultasaostumia kai-vellut Eila Pihlaja lähetti kilpailuun valikoimankuvia tunnelmista Lemmenjoen kultamailta.Kuvia toivottavasti löytyy tulevaisuudessa lisää-kin, sillä Eilan kuva Onni on kuivat saappaatsijoittui sarjassa toiseksi. Kuvan arvon tuntee jo-

kainen märissä saappaissa kaivanut kullankaivaja.Kolmas sija on kannanotto kullankaivun

ukkoistumiseen. Risto Ilvosen kuva Ei toimi kän-nykkä ei pelaa tietokone, lapset leikin vanhanlöytää, kertoo usein maastollisesti hankalassa pai-kassa ja uusmedian tavoittamattomissa olevankaivupaikan haasteista kultaa kaivaville vanhem-mille. Käpyporot, puupalikkakelkat ja lastenomatoimisuus vanhojen leikkien uudestaan löy-tämisessä nousevat arvoon arvaamattomaan.

Oululaisen koruverstaan, Kuru Korunomistaja Janne Kannisto muisteli joku-

nen vuosi sitten Pohjois-Lapin matkailun erikois-lehti Saariselän Sanomissa yhtä erikoislaatuisim-mista tilaustöistään. Jannelta oli tilattu umpikul-taiset nännit.

Tämänvuotisen liiton kultakuvakisan myö-tä nämäkin nännit vilahtivat julkisuuteen, kuntilaaja Tero Kyllönen lähetti kilpailuun kuvannännien loppusijoituspaikasta.Annetaanpa Teronitsensä kertoa:

”Puolenkymmentä talvenkiertoa takaperinvärkättiin vanhan uunintekijän kanssa tulisijojaRisumajaan, minä kysymään millaiset uunin rin-nat ovat. Ei osannutsanoa; ennettäin olitäällä päin sanonta “uu-nin rinnalla käsiä läm-mitellään”.

Eräänä iltana enti-seen kotiin nukku-maan mennessä väläh-ti: tuosta ne tulee uu-nin rinnat. Seinän ku-peella ollut soikeanpyöräkkä kivi, joka jo-kusia vuosia aikaisem-min pyörähti valtauk-

sella esiin, sehän piti kuljettaa kotiin. Pistin räl-läkällä kiven kahtia ja puolikkaat olivat talvikau-den takan ranssilla. Tuli naiseläjä käymään, hetisanoa toksauttaa, eihän tuossa ole nännejäkään,minä siihen jotta saamanne pitää.

Siltä istumalta soitin Oulun tutulle sepälle,että onnistuuko sellainen rojekti, hän sanoi ko-keillaan. Lähetin piirrosta ja materiaalia. Oli tul-lut kultaseppäharjoittelijatyttö sepälle, ja hän saieka harjoitustyön rojektista. En päässyt tarkista-maan, tuliko nänneistä tekijän mallin mukaiset.”

Lämpöä henkivä kuva ei sijoittunut kilpai-lussa kuumimpaan kärkeen, mutta saa ”Päätoi-mittajan poiminta” -kunniamaininnan.

Päätoimittajan poiminta

Tero Kyllösen lähettämäänkuvaan “Uunin rinnat”

hauska tarina.


Kankaisen Pelle– teki elämästään filosofian

TEKSTI JA KUVAT: HANNU VIRANTO

Olin 1970-luvun alussa Inarin saa-melaismuseolla kesätöissä. Raken-neltiin ulkomuseota ja keräiltiinesineitä ympäri Inaria ja Utsjokea.

Illat ja viikonloput käytiin tammukan ja har-rin onginnassa samoilla seuduilla. Asuimmeyläasteen voimistelusalissa. Työpäivinä kävelim-me Majalan eli nykyisen Kultahovin pihan läpija tulipa käytyä sisälläkin, joskus meni vähänpitkäksikin istunnot.

Siellä tutustuin Kankaisen Pellervoon.Meidän porukan tyttöjä Pelle nauratti ja ihas-tutti, niin kuin turistityttöjäkin. Pellen leveähymy valkoisilla hampailla ja ikuinen ilonpil-ke silmäkulmassa hurmasi. Vartalo oli pitkän-huiskea. Pitkä tukka ja parta, nahkahousut ja

riukuvarsisaappaat kaikki olivat kullanruskei-ta. Kaulassa värikäs pitkä kudottu villahuivi,jonka liepeet oli tungettuna vyön alle. TalvisinPelle käytti poronnahkaturkkia. Kulkuvälinee-nä oli ikivanha polkupyöräresu, jolla oli vakio-paikka hotellin sisäänkäynnin vasemmalla puo-lella.

Niihin aikoihin Pellen mielijuoma oli mai-to, jota saattoi Majalla kulua litrakaupalla päi-vän ja illan mittaan. Meillä muotijuomana olivalkovenäläinen eli mustaryssä maidolla teräs-tettynä. Maito olikin alussa yhdistävä tekijä jaaloimme istua samassa pöydässä yhteisen mai-tokannun kanssa. Pellen maistelujuoma olipunaviini, mieluimmin Egri Bikaver tai alge-rialainen. Sitä kului illan kuluessa vain lasilli-

ja filosofiasta elämänsä

Pelle, innokas ja voimakas soutaja.


nen–pari. Viinipullon loppu vietiin suljettunakeittiöön vasittuun paikkaan odottamaan seu-raavaa käyntiä. Sieltä Maijat Nikula ja Suo-malainen kävivät hakemassa, kun tarve tuli.Saattoi pullosta riittää juotavaa kolmeksi–nel-jäksi illaksi. Juominen häneltä unohtui, kunjuttua riitti. Majalan legendaarinen metsästä-jänleipä kuului vakioruokiin meillä kaikilla.

Tarinaa riitti alkaen kotiseudulta Kotkas-sa, jossa kertoi poikasena yöpyneensä lämmit-tämättömällä ullakolla vuodet ympäri. Talvel-la teki meressä pitkiä uimamatkoja. Piti karaistaitseään, kun haaveena oli päästä Lappiin kar-hunpyyntiin ja erämieheksi. Lappiin Pelle tu-likin jo ennen sotia, aluksi Luton–Suomun tie-noille ja sittemmin Inarin–Muddusjärven seu-dulle elellen pääasiassa erämaassa kalastuksellaja metsästyksellä. Talvella yöpyi paperisäkissälumihangessa, tosin poronnahkaturkki oli läm-mittämässä. Joskus kuulemma nukkui Majalanpihassakin polkupyöräpaikkansa vieressä pape-risäkissä lumeen kaivautuneena.

Pellen muisteluihin kuului myös tarinatLemmenjoelta, jossa hänellä on Timanttikotija Kultakoti, edellinen Miessillä ja jälkimmäi-nen Jäkälä-äytsillä. Mukana taskussa oli kau-

niita kiviä, joita mielellään esitteli turisteille.Majalan pöydässä minäkin opin tunnistamaankorundin ja granaatin. Kauneus ja erikoisuusolivat hänelle pääasia, ei rahallinen arvo. Hä-nellä oli mukanaan myös kultahippuja, jonkamuotoja hän jaksoi ihailla.

Kesällä 1971 kävin ensimmäisen kerranLemmellä. Väinö Hoppu oli kaverini Arto Lai-neen vanhoja tuttuja. Vietimme Arton kanssamuutaman päivän Hopun kammilla Ruih-tuäytsillä eli Ruitulla. Syvällä äytsin pohjallatuli vaskattua ensimmäiset hiput. Seuraavanatalvena Hoppu-Väinö siirsikin valtauksen jakammin meille, koska tervekin jalka alkoi reis-tailla. Toisen jalan hän oli menettänyt sodassaja tilalla oli puujalka.

Hoppu-Väinö kertoili tarinoita Pellestä,joka toimi hänelle huonojalkaiselle vasittunakuormajuhtana kesin talvin tuoden ruokaa jamuita tarvikkeita. Väinö tosin valitti, että kunPelle jäi kammille tavallisesti muutamaksi päi-väksi ja Pelle tunnetusti söi niin kuin hevonen.Tuotu ruoka uhkaavasti hupeni Pellen suuhun.Kumpaakaan ei kiire koskaan päässyt valtaa-maan. Väinöä kutsuttiin kuvaavasti Hoputto-maksi Hopuksi.

Tarinatuokiokämpässä.


VenematkaLemmenjoelle

Taisi olla kesä 1973 juhannuksen tienoilla, kunPelle ehdotti, että hänpä lähtee kanssani Lem-melle, kun olin sinne sille kesälle ensimmäistäkertaa menossa. Pellellä oli soutuvene Njurga-lahdessa. Soutaminen oli Pellen mielipuuhaaja tarjosi mahdollisuuden voimainnäyttöön,jota hän mielellään teki

Meidän soutumatkaan meni kaksi päivää.Välillä Pelle pyysi minuakin siirtymään airoi-hin, kun hän riisui vaatteensa ja hyppäsi ui-maan. Pari järviosuutta mentiin tällä tavoinperäkanaa Lemmenjoen järviosuuksia. Enkyennyt soutamaan Pellen uinnin vauhdissa.Oli hyvin aurinkoinen ja lämmin sää, muttajuhannuksen tienoon jokivesi ei ollut ollutmontaakaan astetta. Lähes jääkylmästä vedes-tä veneeseen noustua Pelle ei itseään kuivan-nut tai pannut paitaa päälle. Näin paremminsai nauttia lämpimästä auringonpaisteesta. Vä-liyö yövyttiin teltassa Pellen vakiosaaressa, jos-

sa hänellä oli tapana oleskella ja kalastella pit-kiäkin aikoja. Saarelle tietopaikkaan kätketytverkot heitettiin yöksi järveen ja pari taimentatulikin, jotka nautittiin saaressa ilta- ja yöau-ringossa Erkin pikakiväärin eli Egri Bikaverinkera.

Soutumatka olisi Pellen voimin mennythyvin päivässäkin, mutta eihän meillä ollut kii-rettä. Njurgalahden vuorovenemiehet ehdittiinmoneen kertaan tervehtiä. Pelle kertoili, mitenKotkan aikoina souteli paljon ja kävi soutaenHelsingissäkin. Inarinjärvenkin hän oli souta-nut päästä päähän. Kotijärvensä Muddusjär-ven ympäri kymmenien kilometrien matkanhän kuulemma souteli huvikseen, kun oli kau-nis kesä- ja syysilma.

Haminaan saavuttiin ja ryhdyttiin kanta-maan ruoka-, juoma- ja muitakin tarvikkeitaHopun kammille. Pelle halusi välttämättä kan-taa minun raskaan rinkan ja minulle jäi vainhänen puolityhjä sisnareppunsa. Siihen aikaanei vielä talven moottorikelkkakuljetuksia ollutkäytettävissä, joten kantamista riitti, kun sii-

Pellen kämppä Jäkälä-äytsillä.


hen aikaan Ruitun kaivukauteni oli parisenkuukautta. Pelle muisteli Hopun tavarankul-jetusmatkojaan ja itse Hoppua. Pellen suursyö-märimaine tuli todistettua, kun tuotu metwurs-titanko uhkasi loppua kammilla Pellen suihinnäkkileipäpaketillisen kera. Piti pelastaa jäljel-lä ollut pötkö piiloon, kun kesä oli vasta alus-sa.

Pari päivää kaiveltiin Hoppu-Väinöltä siir-tynyttä valtausaluetta. Jyrkän ja kapean Ruih-tuäytsin puronpohjilta ei kultaa juurikaan löy-tynyt, mutta sen sijaan kylläkin karkeaakin rin-teestä kallionkoloista. Niiden muodoista Pel-len mielikuvitus rakenteli kaikenlaisia kuvitel-mia.

Siirryttiin Miessin yläjuoksulle, jossa sijaitsiTimanttikoti. Se oli yksi Ylämiessin hirsikam-meista. Silloin suljettuna ja huononnäköisessäkunnossa. Ylämiessiltä kuulemma sai hyvinkorundeja granaatteja ja peräti safiirejakin.Niistä hän oli kiinnostunut. Ne olivat mielen-kiintoisempia kuin kulta ja kullankaivu. Pel-len kullankaivu oli enimmäkseen oleilua jaluonnosta nauttimista. Enimmäkseen teki päi-vän–pari kaivuhommia kullankaivajille ja kant-eli heidän tavaroitaan Haminasta tai kun siir-ryttiin uusille montuille.

Äytsin kultakotikultasuonen päälläMiessiltä käveltiin Jäkäläpään yli KultakotiinJäkälä-äytsille. Hän oli saanut käyttöönsä Kul-ta-Korhosen aikaisen ison hirsikämpän. Se olisiihen aikaan vielä hyvässä kunnossa. Pelle olisanonut, ettei Ruitulta tarvitse ottaa juurikaanruokaa mukaan, koska hänen kämpässään onkyllä ruokaa, niin lihaa kuin leipääkin. Lihaosoittautui kämpän sisäkatossa roikkuvaksihuonohkosti kuivuneeksi harmaanmustaksikuivalihaksi. Pellen mukaan se oli karhunlihaa.Pitihän sitä maistaa. Kitkeryyden perusteellase olisikin voinut olla karhunlihaa, mutta ha-jun ja värin perusteella saattoi olla muutakin.Jäi maisteluksi. Onneksi oli kuhmuraisia li-hasäilykepurkkeja, jotka Pelle oli pelastanut,kun säilykkeitä tuonut kaupan kuorma-auto

Kuivakarhunlihoja (?) Jäkälä-äytsin kämpässä.

oli ajanut metsään ja osa säilykepurkeista olikolhiintunut myyntikelvottomiksi. Oli vieläjäljellä Lemmenjoen suolataimentakin.

Äytsin toisella puolella oli vankasta hirres-tä rakennettu savusauna. Ahkeran saunomisenjälkeen istuttiin leppoisaa kesäiltaa pihamaal-la. Nautittiin tunturishampanjalla eli purove-dellä lantrattua Pecoulia. Vettähän ei tunturiinennen moottorikelkkakautta kannattanut kan-taa. Sitä kun oli omasta takaa. Rommi oli Al-kon sen ajan tuhdein juoma, 54-prosenttista.Pellehän ei tuohon aikaan väkeviä juuri juo-nut, tunturishampanja riitti. Niinpä Pellenkupista ei juoma paljonkaan kulunut, varsin-kin kun juttua riitti ja riitti.

Tietysti kullasta ja kullankaivusta puhut-tiin. Kertoili Lemmen kultaryntäyksen ajoistaja silloisista kullankaivajista. Harmitteli, kunkullankaivu on niin vähentynyt eikä kullankai-vajia enää juurikaan ole. Hiljaista 1970-luvunalku Lemmellä olikin. Oli tyytyväinen, kunminä olin innostunut ja asettautunut Ruitulleja myös tavallaan jatkamaan Hopun, Pellenkovasti arvostamaa perintöä. Pelle taas toisti sen,minkä oli Majalan pöydässä monesti kertonut,että hänen Äytsin valtauksensa on hyvin rikas,erityisesti juuri tämä kämpän ympäristö ja käm-pän alusta, kun on jätetty kaivamatta.

Tuoreita kaivujälkiä ei kämpän ympärillänäkynyt. Niinpä uskalsin epäillä, että onkohantässä kultaa, kun et itse kaiva. Jos kultaa olisi,kyllähän sinä kaivaisit. Pelle vähän loukkaan-tui epäuskostani ja haki lapion ja vaskoolin.


Kehotti valitsemaan minkä paikan tahansa,poistamaan 5–10 senttä pintakerrosta ja nos-tamaan sitten vaskooliin. Ja toden totta, pien-tä hengetöntä tuli. Vielä kokeilin parista muus-takin luonnontilaisesta kohdasta ja edelleen tulihengetöntä ja pari hipuksikin kutsuttavaa. Olipakko uskoa, että kyllä maaperässä todella onkultaa.

Oma perhe väikkyi mielessäPelle kertoili elämästään ja unelmistaan. Tuol-loin 60-vuotiaana hän kertoi vielä menevänsänaimisiin ja saavansa lapsia. Jos tulee tyttö, ni-meksi annetaan Tellervo. Poikien nimivaihto-ehtoja ovat Kimmo ja Kammo. Minä vähänkammoksuin tuota Kammo-nimeä. Kun mi-nun toinen nimi on Kullervo, ehdotin Kuller-voa. Siitä on hän innostui ja tarkkaan muistiKalevalan Kullervo-tarinan. Tellervo ja Kuller-vo olisivat sopivat nimet, jos tulisi tyttö ja poi-ka. Hän taas kertaalleen jyrkästi tuomitsi syr-jähypyt, jos ollaan naimisissa tai muuten kiin-teästi yhdessä. Majalan pöydässä istuessammemonesti paheksui kun ympärillä sellaista nä-kyi.

Kämppäalueen kullasta puhuttaessa Pellesanoi hyvin painokkaasti, että hänelle riittää se,että hän tietää, että hänen valtauksellaan onkultaa. En oikein ymmärtänyt ja intin, että eiköolisi hienoa omistaa kultaa ja tarvittaessa myy-dä. Pelle vähän kimpaantui, että hänellähän onkultaa. Hänelle riittää että tietää, että sitä oneikä sitä tarvitse nostaa maasta pois. Kullanolemassaolon tunne riittää hänelle. Ja sitten kunvaimo ja lapset tulevat äytsille, on moninkertai-nen kultaonni. Se on siellä odottamassa heitä.

Vieläkin palasin siihen että, kun säännöl-lisiä tulonlähteitä ei ole muuta kuin pieni rin-tamamieseläke, eikö kullan antamaan lisäansi-oon olisi paikallaan. Pelle totesi että pärjää ai-van hyvin, kun myy Muddusjärvestä pyytä-määnsä siikaa Majalaan ja kauppaan silloin kunsaalis sattuu ylittämään oman tarpeen ja saaniistä kaiken tarvitsemansa rahan. Ne täysinriittää siihen, mihin rahaa tarvitaan. Pääasial-lisen ruoan hän saa luonnosta riistana, kalana,

marjoina, yrtteinä ja muina luonnontuotteina.Minulle tuli mieleen tarinat männyn- ja

kuusenkerkkien, jäätyneiden hirven- ja hevo-senkroppien, talvisten syöttireeskojen syönti-jutut, joista hänestä kerrottiin. Kysäisin niistävarovaisesti, mutta Pelle vain hymähti. Eimyöntänyt eikä kieltänyt. Hänellä huumori-miehenä ei ollut mitään sitä vastaan, että hä-nestä liikkui legendajuttuja.

Pelle oli elämäntaiteilija. Kuten Tiera, ArvoRuonaniemi luonnehti, Pelle teki elämästäänfilosofian ja filosofiasta elämänsä. Ja vielä Tie-ran luonnehdintaa: ”Pelle oli kullankaivaja,kalastaja, kuljeksia ja oleskelija”. Erityisen ku-vaavia olivat kaksi viimeksi mainittua. Kiire eiPelleä kiire vaivannut, hän ei ajankulumisen taimuun epäolennaisen antanut häiritä elämään-sä. Pellen filosofia kullasta ja muusta maalli-sesta mammonasta on minua kovasti mietittä-nyt. Siinä olisi nykypäivän materiaalikeskeisel-le elämälle kovasti evästä.

Savusauna odottaa puron toisella puolella. Kirjoittajaetualalla.


Honda WB20 -pumppuTehokas, varmatoiminen ja polttoainetaloudellinen yleispumppu. Suurin tuotto 600 l/min.

Sh. 690 €KANNATTAA KYSYÄ TARJOUS!

Myös rahoituksella.

BIKE WORLD VANTAA • BIKE & BOAT WORLD TAMPERE • BIKE & BOAT WORLD TURKU • BOAT WORLD HELSINKI


Valtaukset ja varastoalueet ovat vain lii-ton jäsenten käytössä = jäsenmaksut oltavakunnossa.

Varastoalueilla säilytettävä kaivutoimin-taan tarkoitettu omaisuus tulee olla näky-västi merkittynä nimellä ja puh.numerolla(huopatussimerkinnät aurinko polttaa poisalle vuoden).

Alueet ovat välivarastointialueita. Käyttä-mätön omaisuus: enimmäissäilytysaika on2 v.

Toimenpiteet: Välivarastointilansseilla ole-vat merkitsemättömät tarvikenyytit poiste-taan ja hävitetään, metalliromu kierrätyk-seen.

Ajoneuvot poistetaan omistajansa kustan-nuksella.

Pelastakaa omaisuutenne merkitsemällä seajoissa

Valtaukset: kaikilla valtauksilla on liitonomistukseen siirtynyt rännejä, rihloja, pel-tikouruja. Näille on merkitty säilytyspaik-ka ”LKL, kaivuvälineitä lainattavaksi val-tausalueella”.

Valtauksille jääneet muut tarvikkeet pois-tetaan kuten välivarastoalueeltakin.

Valtauksilta poistuessanne tasoitelkaa mont-tunne kaivoslain mukaiseen turvalliseenkuntoon ja toimittakaa kaivuraporttinneliitolle kaivosviranomaiselle tehtävää vuo-siraporttia varten.

Saunat: Saunallisille valtauksille tuodut sau-napuut eivät ole nuotiopuita. Liitto hank-kii alueille maapuuluvat, nuotiopuut nou-detaan maastosta. Tämä ei koske Lemmen-

Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenillä onoikeus kaivaa ao. valtauksilla omiakäsityövälineitä käyttäen. Elämän-kumppani, joka ei osallistu itse kullan-

kaivuun, voi olla mukana kuulumatta yhdis-tykseen. Alle 16-vuotiaat perheenjäsenet voi-vat osallistua myös monttuhommiin ilman jä-senyyttä.

Oheiset kartat ovat kopioita valtauskartois-ta, jotka määrittelevät rajat maastossa. Niitä eiole tarkoitettukaan suunnistamiseen. Ajo-oh-jeita valtauksille saa liiton toiminnanjohtajal-ta, Saariselän Panimolta, Laanilan Savotta Kah-vilasta ja Kutturantien Kultakioskilta.

Valtauksilla ei ole ennakkovarausjärjestel-mää, vaan kaivamaan voi alkaa paikassa, jossaei ole toisen kaivajan työmaata. Yleisiä käyt-täytymisnormeja ja kultamaiden reiluja perin-teitä noudattaen taataan jokaiselle mahdolli-suus yrittää.

Sallitut työvälineet ovat vaskooli, käsityö-välineet, ränni, pesulaite ja vesipumppu. LKLei ole hakenut valtauksille ympäristöluvanalai-seksi luokiteltavien työmetodien, eli kaivinko-neen tai imurin vaatimia ympäristölupia, eikäalueilla saa näillä välineillä näin ollen toimia.

Liiton hallinnoimienkullankaivualueiden käyttäjät

joen kansallispuistoa, jossa maapuut eivätole kullankaivajien polttopuuta. Lemmen-joen jäsenvaltauksille huolletaan kaikki käy-tettävä polttopuu liiton toimesta.

Kaivuilmoitukset: valtauksilla ja kullan-huuhdonta-alueilla toimivien jäsenten onehdottomasti täytettävä kaivuilmoitusloma-ke. Laki velvoittaa raportoimaan tiedot, jatiedot ovat tärkeitä alueiden jatkokäyttöäsuunniteltaessa

L a p i n K u l l a n k a i v a j a i n L i i t o n j ä s e n v a l t a u s



LKL Ry ei vakuuta toimintaa jäsenvalta-uksilla, eikä se ole korvausvelvollinen alueellatoiminnasta jäsenilleen tai kolmannelle osapuo-lelle koituvista haitoista tai vammoista.

Tietä ei saa sortumisvaaran vuoksi kaivaa.Liitto ei järjestä majoitusta alueilla. Leiriy-

tyminen on sallittua valtaus- ja erillisten vuok-ra-alueiden alueella. Laanilan / Kutturantienvaltauksilla voi yöpyä asuntoajoneuvoissa.

Kaivajat, käsitelty maamäärä ja saatu kul-tamäärä on vuoden loppuun mennessä ilmoi-tettava liitolle vuosiraporttia varten. Löytämän-sä kullan saa kaivaja luonnollisesti pitää.

Tarkempia tietoja ja ohjeita ongelmatilan-teissa saa liiton toiminnanjohtajalta, puhelin0400 836 500.

Kultaista kesää ja onnistuneita elämyksiä,

LKL:N HALLITUS

AuH Aureus, HL2011:0029

Karuoja Kakkonen, HL2011:0028

a l t a u s t e n o h j e i s t u s t a

Alue Kaivos- Valtauksenrek.nro nimi

Karuoja, HL2011:0028 KaruojaLemmenjoki Kakkonen

Lato-oja HL2011:0029 AuH Aureus

Pikku- 7935/1 Piispan-Piispanoja pysäkki 43

Palsinoja 8893/1 Bizebazé Palsi

Rönkönoja HL2011:0049 Rönkön Neloset

Lauttaoja 9216/1 PetronellanPysäkki

Elsa/Palsinoja 7736/1 Sopu-Kulta *)

Kotaoja, 7735/1 Nurkanvaltaus *)Lemmenjoki

*) Valtaukset rauenneet 31.12.2013. Alu-eille on haettu uuden kaivoslain mukaisiakullanhuuhdontalupia. Päätöksestä tiedote-taan mahdollisimman pian liiton kotisivuillawww.kullankaivajat.fi sekä jäsenlehti Pros-päkkärissä.



Nurkanvaltaus, 7735/1

Piispanpysäkki 43, 7935/1 Sopu-Kulta, 7736/1

Petronellan Pysäkki 9216/1

Bizebazé Palsi, 8893/1

Rönkön Neloset, HL2011:0049



Kullankaivajan tulee antaa vuosittai-nen selvitys kullanhuuhdonnastakaivosviranomainen Tukesille. Il-moituslomake löytyy Tukesin sivuil-

ta osoitteesta http://www.tukes.fi ja siellä vali-kon ”Ajankohtaista” kohdasta ”Ohjeet, lomak-keet ja hakemukset”.

Lomake ”Vuosittainen selvitys kullanhuuh-donnasta” on toimitettava kaivosviranomaisellekultakin vuodelta seuraavan vuoden maalis-kuun loppuun mennessä. Täytetyn lomakkeenvoi lähettää sähköisesti.

Lapin Kullankaivajain Liiton yhteisvalta-uksilla kaivaneiden on tullut muistaa jättää ko.tiedot liiton valtauksilla oleviin ilmoituslaati-koihin. Tiedot voi lähettää myös kirjeitse tailiiton sähköpostiin [email protected].

Kullankaivajan tulee maksaa vuotuinenvaltauskorvaus vanhan lain mukaisilta valtauk-silta (20 € /ha), kullanhuuhdontakorvaus uu-

den lain mukaisilta kullanhuuhdontalupa-alu-eilta (50 € /ha) tai kaivospiirimaksu (50 €/ha)maanhaltijalle eli Metsähallitukselle 15.3. men-nessä.

Metsähallitus ei lähetä laskua kyseisistämaksuista. Tarkemmat maksuohjeet tilinume-roineen eri kaivualueille Metsähallituksen tie-dotteessa tässä Prospäkkärissä sivuilla 22–23.

Työ- ja elinkeinoministeriölle maksettavavaltausmaksu on uuden kaivoslain myötä pois-tunut.

Mikäli suunnittelet raukeamisuhan allaolevan valtauksen tai kullanhuuhdontaluvanosalta jatkoaikahakemusta, muista huomioidaettä uuden kaivosasetuksen mukaan asia onsaatettava vireille vähintään kaksi kuukauttaennen voimassa olevan luvan raukeamista.

Tässä saumassa on kaikkien etu ilmoittaaalueella oleva rakennuskanta. Näin saadaan tie-dot rakennuksista ja rakennelmista ajan tasal-le, ja samalla vältytään siltä että luvattomanrakennuksen vuoksi tarvittaisisi kesken toimin-takauden hakea uusi maksullinen lupapäätöslausuntopyyntöruljansseineen.

Uuden kullanhuuhdontaluvan myöntämi-sen yhteydessä on kullanhuuhdontakorvausmaanomistajalle suoritettava 30 vuorokaudenkuluessa kullanhuuhdontaluvan lainvoimaisek-si tulosta.

Muista maksusija tilastotietojesiilmoittaminen

VENEKULJETUKSET LEMMENJOELLATavarakuljetukset kulta-alueelle

0400 137 090Polttopuuta metrisenä halkona.

Kysy myös poronlihaa

Veikko Jomppanen


M E T S Ä H A L L I T U S T I E D O T T A A

Kaivutyö on sallittu ainoastaan kaivoslainmukaisilla valtauksilla, kullanhuuhdonta-

alueilla ja kaivospiireissä.Kullanhuuhdontaluvista vakuudet määrää Tur-

vallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes, jolle vakuusmyös asetetaan.

Mikäli valtauskirjan omaava kaivaja suunnit-telee muutosta kaivutoimintaan, joka poikkeaa al-kuperäisestä Metsähallitukselle lähetetystä kaivu-suunnitelmasta, tulee hänen toimittaa uusi kaivu-

suunnitelma Metsähallitukselle vakuuden tarkista-mista varten.

Vuotuinen vanhan kaivoslain mukaisista val-tauksista maksettava valtauskorvaus (20 € /ha),uuden kaivoslain nojalla myönnettyjen kullanhuuh-dontalupien kullanhuuhdontakorvaus (50 € /ha)ja kaivospiirien kaivospiirimaksu (50 € /ha) mak-setaan Metsähallituksen tilille ilman eri kehotustamääräaikaan maaliskuun 15 päivään mennessä taiem. päivän jälkeen annetuista kullanhuuhdontalu-

Metsähallituksen tiedotekullankaivajilleLemmenjoen kansallispuiston, Urho Kekkosen kansallispuiston,Ivalojoen ja sen sivuhaarojen (Kutturan suunta) sekä Keski- ja Itä-Lapin alueella vuonna 2014.


vista 30 vrk:n sisällä luvan voimaantulosta. Maksa-mattomat korvaukset saatetaan viipymättä tiedoksikaivosviranomaiselle kaivoslain 621/2011 70 §mukaisia toimenpiteitä varten.

Valtausten, kullanhuuhdonta-alueiden ja kai-vospiirien toiminnassa on huomioitava myös kun-tien palopäälliköiden antamat ohjeet palavien nes-teiden varastoinnista kullankaivualueilla sekä toi-menpiteet mahdollisen öljyvahingon sattuessa.Ohjetta on saatavana Lapin Kullankaivajain liitos-ta.

Muuta huomioitavaaKaivumenetelmät

Lapiokaivuvaltauksilla on koneen käyttö kiellet-ty kaikissa työvaiheissa ilman asianmukaisia lupia(ympäristöluvat).

Rakentaminen Valtaukselle ja kullanhuuhdonta-alueelle saa kai-

vukauden ajaksi pystyttää vain teltan tai laavun,kaivukauden päätyttyä teltta tai laavu on puretta-va. Kaikenlainen muu rakentaminen vaatii sekäTurvallisuus- ja kemikaaliviraston luvan että kun-nan rakennus- tai toimenpideluvan. Kansallispuis-toissa voi lisäksi olla omia rakentamista koskeviaerityismääräyksiä.

Kesäaikainen maastoliikenne Metsäautotielle (maastoon rakennettu tie, jossa

on sorapinta, ojat/pientareet) ei tarvita maastolii-kennelupaa

Maastoliikennelupa tarvitaan aina kun liikutaanrakennetun metsäautotien ulkopuolella. Kesäaikai-sia maastoliikennelupia myönnetään vain jo selväs-ti olemassa oleville maastourille.

Epäselvissä tapauksissa kannattaa aina ennen aja-mista tiedustella asiaa Metsähallituksesta.

Asuntovaunut Valtauksella ja kullanhuuhdonta-alueella saa pi-

tää matkailuperävaunua tai asuntoautoa korvauk-setta kaivukauden ajan (huom. selvitettävä maasto-liikenneluvan tarve). Jos matkailuperävaunu jäte-tään valtaukselle/kullanhuuhdonta-alueelle talvenajaksi, on siihen hankittava Metsähallituksen lupa,hinta 30 € /vuosi.

Mikäli matkailuperävaunua tai matkailuautoa eiole mahdollista sijoittaa valtaukselle/kullanhuuh-donta-alueelle, voi Metsähallitus myöntää luvan sensijoittamiseksi valtauksen läheisyyteen kaivukaudenajaksi, hinta 50 € /kaivukausi.

Kutturan tien varressa on Lapin KullankaivajainLiitto ry:n vuokraama varasto- ja asuntovaunualue,jonne vaunun voi jättää talveksi.

PolttopuuasiatMaastotarkastuksissa Metsähallituksen henkilökun-ta kiinnittää erityistä huomiota polttopuulupiin jamaastoliikennelupiin. Valtaukselta, kullanhuuhdon-ta-alueelta tai niiden läheisyydestä ei saa ottaa min-käänlaista puuta ilman polttopuulupaa. Kansallis-puistoihin ei myönnetä maapuunottolupia. Mikälivaltauksella tai kullanhuuhdonta-alueella on puus-toa tutkimustyön esteenä, on puiden poistamisestasovittava ennakkoon Metsähallituksen kanssa.

VakuudetKullanhuuhdontalupien vakuudet määrääTUKES (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto)

Valtauksille (koskee vanhan kaivoslain mukaistavaltauskirjalla annettua kullankaivulupaa ja Metsä-hallituksen määräämää vakuutta) asetettavien va-kuuksien minimimäärät:

lapiokaivuvaltaus 1200 €

Topi-lapiokaivuri tai vastaava 2000 €

traktorikaivuri 4500 €

20 tonnin kaivuri 6500 €

Hinnat ovat minimihintoja ja asetetaan valtauksil-le, joihin pääsee kohtuudella metsäautotietä pitkinkuorma-autolla. Vakuutta korotetaan tapauskohtai-sesti etäisyyden kasvaessa (erämaa-alueet, kansallis-puistot) tai mahdollisten rakennelmien/rakennus-ten myötä.

Päättyneen valtauksen jälkityöt Kaikki luontoon kuulumaton on vietävä valta-

uksen tai kullanhuuhdontaluvan päätyttyä poismaastosta, nuotiopaikan kivikehän voi jättää, mut-ta nuotiopohjalle ei saa jättää palaneita nauloja, pel-tipurkkeja, lasia tai muovia.

Kaivumonttujen reunat tulee luiskata yleisen tur-vallisuuden vaatimaan kuntoon


Urho Kekkosenkansallispuisto

POHJOLA PANKKI

FI07 5000 0120 2512 92Metsähallitus luontopalvelut

Huoltoluvan voi tilatapostitse puh. 020 564 7200tai käymällä: palvelupisteKiehinen, Kelotie 1/ Siula,99830 Saariselkä, puiston-johtaja Sakari Kankaanpää,puh. 040 773 7341

Lupa voidaan myöntää vainerittäin painavin perustein,tiedustelut puistonjohtajaSakari Kankaanpää.

Metsähallitus myy kaivajillekansallispuiston ulkopuoleltahakkuutähdelupia polttopuuksihintaan 12,40 € /m³ (sis. alv24 %). Pienin laskutuserä on20 €. Polttopuuluvan voi ostaaMetsähallituksen Keski-Lapintoimipisteestä: Jäämerentie 6,Sodankylä. Tiedustelut PekkaLeskinen, puh. 040 747 9769.Tarvepuuta ei saa ottaa kan-sallispuiston alueelta, ei edesmaapuuta.

Irja Mikkonen

Valtaus- ja kullanhuuhdontakor-vaukset sekä kaivospiirimaksut– valtauskorvaus 20 € / hakullanhuuhdontakorvaus 50 € /hakaivospiirimaksu 50 € / ha– Metsähallitus ei lähetä erillistälaskua, eräpäivä 15.3.2013– Maksun yhteydessä on ilmoi-tettava kaivosrekisterinumero javaltauksen /kullanhuuhdonta-luvan /kaivospiirin haltija.

Valtauksen / kullanhuuhdonta-alueen / kaivospiirin huoltami-nen moottorikelkalla– Paikkakuntalaiselle maksuton– Ulkopaikkakuntalaiselle maksul-linen. Luvan hinta on 40 €.– Lupa on henkilökohtainen (tairuokakuntakohtainen. Lupaahakiessa tarvitaan valtaus/kullan-huuhdontaluvan/ kaivoskirjannumero ja huoltoajon ajankohta.

KesäaikaisetmaastoliikenneluvatHinta kuten moottori-kelkkaluvissa.

Polttopuun myynti– Valtaus-/kullanhuuhdontaoikeu-teen ei sisälly puunotto-oikeutta.– Mikäli valtauksella/kullanhuuh-donta-alueella on puustoa tutki-mustyön esteenä, on puiden pois-tamisesta sovittava ennakkoonMetsähallituksen kanssa. – Maksukuitti on pidettävämaastossa mukana, sillä se onpuunottolupaa kysyttäessä tositepuiden maksamisesta.

Lisätiedustelut

POHJOLA PANKKI

FI07 5000 0120 2512 92Metsähallitus luontopalvelut

Lemmenjoen kansallispuiston uusimaastoliikenneohjeistus LKL:n koti-sivuilla www.kullankaivajat.fi. Huolto-luvan voi tilata postitse tai käymällä,huomioiden ohje kirjallisesti haettavistaluvista:– Metsähallituksen asiakaspalvelu,Virastotalo, Ivalo, PL 36, (Ivalontie 10),99801 Ivalo, puh. 020 564 7701 ark.klo 9:00–16:00– Ylä-Lapin luontokeskus, Siida, Inari,puh. 020 564 7740 ja ti–su klo 10:00–17:00, maanantaisin suljettu.

Kesäaikaisia lupia myönnetään vain eri-tyisen painavin perustein jo selvästi ole-massa oleville urille. Lemmenjoen kan-sallispuiston uusi maastoliikenneohjeis-tus LKL:n kotisivuilla www.kullankaiva-jat.fi. Lupa haetaan tai tilataan Metsä-hallituksen Ivalon asiakaspalvelusta.

Polttopuita (=halkoja) myydään Njurku-lahden lanssista, hinta on 46 €/p-m³ (sis.alv 24 %). Puuluvan saa Metsähallituk-sen asiakaspalvelusta Ivalosta tai Inarista

Tarvepuuta ei saa ottaa kansallispuistonalueelta, ei edes maapuuta.

Irja Mikkonen puh. 020 564 7724,[email protected]. Metsähallitus, PL 36, 99801 Ivalo

Lemmenjoenkansallispuisto

M E T S Ä H A L L I T U S T I E D O T T A A


*

Ivalojoki sivuhaaroineen(Kutturan suunta)

Keski- jaItä-Lapin alue *

(Sodankylän,Savukosken, Sallan,Pelkosenniemen jaKemijärven kuntienalueilla sijaitsevatMetsähallituksenhallintaan kuuluvatalueet, pois lukienLapin luontopalve-luille kuuluvatsuojelualueet)

Karttaliitteen (katso s. 20) mukaisesti;

Luontopalveluiden aluePOHJOLA PANKKI

FI07 5000 0120 2512 92

Metsätalouden aluePOHJOLA PANKKI

FI83 5000 0120 1439 03

Huoltoluvan voi tilata postitse tai käymällä:– Luontopalveluiden alue: Virastotalo Ivalo,Irja Mikkonen, PL 36, (Ivalontie 10),99801 Ivalo, puh. 020 564 7724– Metsätalouden alue: Virastotalo Ivalo,Mauri Seipäjärvi, PL 36, (Ivalontie 10),99801 Ivalo, puh. 0400 346 314

Lupa tarvitaan aina kun liikutaan rakenne-tun metsäautotien ulkopuolella. Kesäaikaisiamaastoliikennelupia myönnetään vain joselvästi olemassa oleville maastourille. Kirjallinen lupahakemus karttoineen (esitettyajoura) lähetetään osoitteeseen Metsähallitus,PL 36, 99801 Ivalo.

Metsähallitus myy kaivajille maapuuta (= lieko-puut, juurakot, kuivat oksat ja hakkuutähteet)polttopuuksi hintaan 15 € /m³ (sis. alv 24 %).Pahaojantien halkolanssista myydään myösvalmiita halkoja hintaan 46 € / p-m³(sis. alv 24 %). Polttopuuluvan voi ostaaMetsähallituksen asiakaspalvelusta Ivalosta,puh. 020 564 7701 tai SaariselältäKiehisestä, puh. 020 564 7200.

Metsätalouden alue: Mauri Seipäjärvi puh. 0400346 314 [email protected] os. Metsä-hallitus, PL 36, 99801 Ivalo tai Pentti Pyykkönenpuh. 0400 295 986 [email protected] alue: Irja Mikkonen puh.020 564 7724 [email protected]

Metsätalouden alue: Virastotalo Ivalo, MauriSeipäjärvi, PL 36, (Ivalontie 10), 99801 Ivalo,puh. 0400 346 314.

Keski- ja Itä-Lapin alue myöntää tarvittaessamaastoliikennelupia valtausten/kullanhuuh-donta-alueiden huoltoon, puh. Mauri Seipäjärvi0400 346 314.

Metsähallitus myy kaivajille hakkuutähdelupiapolttopuuksi hintaan 12,40 €/m3 (sis. 24 % alv).Pienin laskutuserä on 20 €. Polttopuuluvan voiostaa Metsähallituksen Keski- ja Itä-Lapintoimipisteistä: Jäämerentie 6, Sodankylä.Tiedustelut: Pekka Leskinen, puh. 040 747 9769.

Samperintie 32, SavukoskiTiedustelut Jari Kantia, puh. 0400 322 268.

Mauri Seipäjärvi puh. 0400 346 [email protected] os. Metsä-hallitus,PL 36, 99801 Ivalo tai Pentti Pyykkönen puh.0400 295 986 [email protected].

POHJOLA PANKKI

FI83 5000 0120 1439 03MetsähallitusMetsätalous


iiton Seminaariristeilyllä palkittiin Vuo-den kullankaivajateko -palkinnolla Juk-ka Kela. Hän on ollut aktiivisesti yhte-ydessä Lapin kansanedustajiin epäon-

nistuneen kaivoslain tiimoilta.Keväällä 2013 perussuomalaisten Hanna

Mäntylä kutsui Kelan eduskunnan Kansalais-infoon kertomaan kansanedustajille kaivoslainvaikutuksista kullankaivajien tulevaisuuteen.

Syksyllä 2013 homma otettiin uusiksi, ja ti-laisuus johti kahteen lakialoitteeseen arvokkaanja ainutlaatuisen Lapin kullankaivuperinteen jat-kon turvaamiseksi. Mäntylän ja kokoomuksenHeikki Autton aloitteissa esitetään, että kullan-huuhdontaluvan saaja voisi aloittaa kaivutoimin-nan, vaikka luvasta olisi valitettu. Nyt kaivua eivoi aloittaa ennen valitusten käsittelyä, toisin kuinesimerkiksi malminetsintä- ja kaivoslupien koh-dalla.

Kela esitti samalla vaatimuksen kaivoslainavaamisesta niin, että kaivospiirit voitaisiin säi-lyttää niihin kuuluvine oikeuksineen. EdustajaMäntylä päätyikin eduskunnassa tekemässä aloit-teessaan esittämään, että myös kaivospiirien lak-kauttaminen otettaisiin kokonaisuudessaan uu-delleen tarkasteluun kaikkia osapuolia tasapuo-lisesti kuullen.

Seminaariristeilyllä 60 vuoden kullankaivu-teko -huomionosoituksella huomioitu kullan-kaivajaveteraani Risto Mäkipuro oli paikallakertomassa kansanedustajille kullankaivun todel-lisuuden muuttumisesta 60 vuoden aikaperspek-tiivillä.

Kelan tukena eduskunnan tilaisuudessa olimyös vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Hän onmaailmalla saamiensa kokemusten perusteellavarma, että kultaan liittyvästä matkailusta olisimahdollista kehittää tuote, joka voisi tuottaa Ina-rin talousalueelle matkailutuloina enemmänkinkuin sen miljoonan, jonka se jo nyt varovaisesti-kin laskien tuottaa.

Gustafsson varoitteli kuulijoita hävittämäs-tä vanhaa kulttuuriperinnettä, jonka arvo useinhuomataan vasta sen kadottua.

Kelan esitys ”Lemmenjoen kultasadun lop-pu?” kiinnosti kansanedustajia yli puoluerajojen.Autto sai eduskunnassa kerättyä lakialoitteensatueksi 124 kansanedustajan nimet. Tilaisuudes-ta uutisoivat useat mediat.

Lapin Kullankaivajain Liitto tuki Kelaa edus-kuntavaikuttamisen toteuttamisessa ja laati kan-nanoton, jota Jukka jakoi tilaisuudessa. Liitonlausunnot ovat luettavissa yhdistyksen kotisivuillaosoitteessa www.kullankaivajat.fi.

Lemmenjoen kultasadunloppu eduskunnassa

L

Kullankaivun tulevaisuutta visioimassa Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Veikka Gustafsson huipul-ta, Jukka Kela Lemmenjoelta sekä kansanedustajat Hanna Mäntylä, Heikki Autto ja Pertti Virtanen eduskunnasta.Kuva: Seppo J. Partanen


Aloitin kullankaivuun 1951, kaiva-jia oli runsaasti, yksi konekin möyri.Sitten Korean sota loppui, kullanhinta romahti ja seurauksena kaiva-

jien määräkin. Heitä – elinkautisia –kuitenkinjäi, kun viranomaiset olivat joustavia. Ei ollut niinväliä, vaikka valtaus oli tekemättä, polttopuumak-suja ei välttämättä kerätty... Niinpä kullankaivusaattoi jatkua, mikä oli arvokas asia kaivukult-tuurin jatkuvuuden turvaamiseksi.

Olen kaivanut kultaa Lemmenjoella ja käy-nyt tapaamassa kaivajia vuosittain, nyt jo hyvänkaivajaystävän mönkijäkyydissä.

Elokuussa aurinko paistoi jo riutuneesti, jakeltaisia laikkuja oli tunturikoivikossa. Riutuvaoli myös ystäväni ja muiden kaivajien katse, ma-sennus näkyi kaikkialla. Ei ollut tulevaisuudensuunnitelmia, ei uusia teorioita tai menetelmä-ideoita. Juteltiin väkinäisesti, naurettiin synkästipoliitikkojen ja viranomaisten katteettomille lu-pauksille...

Vihamielinen suhtautuminen kullankaivuu-seen on vuosien jäytämisen tuloksena tuottanutyleisen masennuksen, kuin kulkutaudin. Kaivuu-lupien katkaisu ja uusi kaivoslaki ovat huuhdon-takullan kaivajille kohtuuttomia, viranomaisetagressiivisia ja joustamattomia. Viranomaismak-suja ollaan taas korottamassa monikymmenker-taisiksi Ruotsin ja Norjan maksuihin verraten.Kuulemma kustannuksia vastaaviksi! Onko siissuomalainen virkamiestyöskentely niin paljontehottomampaa?

Suomen Kuvalehden numerossa 39 oli haas-tattelu ”Kaivosveroa ei tule”. Haastatellun ylitar-kastajan mukaan valtio saa ulkomaalaisyhtiöiden-kin kaivoksista hyödyn erilaisten maksujen muo-dossa. On kuitenkin käsittämätöntä, että köyhäkullanhuuhtoja saatetaan samojen maksujen alai-seksi.

Kullankaivajan

Entäpä jos aitojen kullanhuuhtojien vähet-tyä vihamielisen ilmapiirin jatkuessa kultaturis-mi siirtyy mainittuihin maihin? Tai Venäjälle,missä löytyy oikeasti kannattavassa määrin huuh-dontakultaa kuten Suomessa.

Miten tässä nyt näin on käynyt?Rovaniemeltä luoteeseen on löydetty kairauksis-sa 600 grammaa tonnille (Tekniikka & Talous26). Kannattavuusraja on muutamia grammoja.Nyt viranomaiset ovat katsoneet hyväksi kieltäämainitun esiintymän tutkimisen, poliisitutkin-takin on käynnistetty.

Onko tässä kaikessa mitään älyä? – Haluanvielä korostaa, että kiellon antanut viranomai-nen ei useinkaan ole syypää, vaan kieltovaatimuk-set tulevat muilta viranomaisilta ja poliitikoilta.

Lähtiessäni Lemmenjoen kultasatamastahuomasin seinään kiinnitetyn painetun runon,mukaelman Kaarlo Thermanin Keinulaulusta.Se sopi matkani loppuhuipennukseksi kuin nyrk-ki kaivajan silmään:

Heiluu keinuni kelopuussa, kelopuussaelokuussa.Heiluu keinussa kullankaivaja, herrainvaivaama, herrain vaivaaja.Kaunis on keinua huolia vailla, huoliavailla, kuukkelin lailla.Kauniin laulun loppu on karu, on kaiva-jan keinussa vain yksi naru.

A

RISTO MÄKIPURO

keinulauta


Oheinen kuvaviesti oli tullutpuheenjohtaja Jouko Korho-

sen sähköpostiin liiton semi-naariristeilyn jälkeen. Prospäk-

käriä varten lähetetyn mystisen kuva-arvoituk-sen saateviestissä luki vain:

”Oli Ylä-Palsilla kultaa vuonna 1987.Terveisin ’Mr G’.”

Silmä tarttuu ensimmäisenä kohteen hippu-maiseen ulkomuotoon ja nauliutuu sen jälkeenvaa’an lukemaan; 838 grammaa! Ensijärkytyk-sen haihduttua aivot alkavat kuitenkin tästä-kin hiukan epäskarpista kuvasta poimia sula-tetun Lapin raakakullan tunnusmerkkejä.

Aihepiiri on Lapin kullankaivun kannaltamielenkiintoinen ja tärkeä – niin hyvässä kuinpahassa. Siksi pyysin GTK:n erikoistutkija KariA. Kinnusta kirjoittamaan aiheesta pienen ar-tikkelin.

Tarkennettakoon, että alkuperäistä kuvaaei ole missään vaiheessa markkinoitu hippu-uutisointina. Muutenkin kuva on mieltäylen-tävä; julkisuudessa Lemmenjoen ammattikul-lankaivun varjoon monesti jäävillä Ivalojoen–Laanilan alueen vanhoilla kulta-alueilla on usei-

Sulatetunkullan

tunnistamisestata pienen ja keskisuuren mittakaavan konekai-vajia, jotka tekevät kovaa tulosta. Usein heilläei ole käytettävissään kullankaivuun koko kai-vukautta, ja konekalustokin on tyypillisestiLemmenjoen kalustoa pienempää, suuruus-luokkaa +- 10 tonnia. Silti tuotto punnitaansadoissa grammoissa, joillakin kiloluokkaa.

Samoihin satojen grammojen skaaloihinpääsevät muutamat ahkerat imurikaivajat hy-vinkin pienillä maankäsittelymäärillä ja kylmis-tä vesistä johtuen suhteellisen lyhyillä työtun-neilla.

MULLIS’

Päkkärin päätoimittaja Kai Rantanen pyysiminulta kommenttia Jouko Korhoselle lähe-tettyyn valokuvaan “kultapallosta”, siis tuostayllä olevasta sulatetun kullan klöntistä.

Sulattaminen on yksi tapa vähentää hie-nokullan epäpuhtauksia, minkä jälkeen kulta

Sulatetun kullantunnistamisestaKARI A. KINNUNEN



kelpaa lähetettäväksi myytäväksi jalometallienpuhdistukseen. Sulatettua kultaa on myös käy-tetty keinohippujen valmistukseen ainakin ul-komailla. Huutokaupoissa ja jäämistöissä tu-lee aika ajoin vastaan sulatetun kullan kappa-leita, joita on pidetty aitoina luonnonhippui-na.

Sulasta kullasta valetut hiput ovat yleensäpinnaltaan kiiltävän lasimaisia. Niissä on myöspyöreitä ilmakuplia. Joskus niiden pinta onryppyinen kuin eläimen nahka. Aidot luonnonhiput ovat pinnaltaan hyvinkin epätasaisia kuinvuoriston pintaa satelliittikuvissa. Kolot ovatkulmikkaita geometrisiä muotoja, sillä ne ovatsyntyneet viereisten kiteisten mineraalien ra-pauduttua pois. Nämä piirteet säilyvät vaikkahippu olisi hapotettu. Lapin hippujen tunnus-omaiset jäätikön jäljet tietenkin puuttuvat va-letuista hipuista.

Erot ovat onneksi aitojen ja keinotekois-ten välillä selvät. Ne näkyvät hyvin jo luupillatai strereomikroskoopilla kymmenkertaisella

Raakakullan litteä kappale.Pituus 22 mm ja paino4,96 g. Kullan hidasjäähtyminen ilmeisestikuumalla alustalla onsynnyttänyt pintaanryppyistä ihoa muistutta-vaa virtauskuviointia.Löytynyt jäämistöstä japerijä arveli sitä Lapinkultahipuksi. Kuva:Kari A. Kinnunen.

suurennoksella. Elektronimikroskooppiin jou-tuu näissä tunnistuksissa vain harvoin turvau-tumaan. Sulatetun kullan kemiallinen koostu-mus on hyvin lähellä hippukullan koostumus-ta. Tunnistamisessa kemialliset analyysit eivätsiten toimi.

Sulatetusta kullasta valettu keinohippu. Hippu on val-mistettu Virossa. Näitä on näkynyt vuosia sitten jopakivimessuilla myynnissä. Kuva: Kari A. Kinnunen.



lälappilaisten ihmisten ja muiden-kin alueella erityisoikeuksin mitäänluonnonkäyttöä harjoittavien kan-salaisten elämään on tulossa suuri

muutos. Uudistettavana olevaan metsähallitus-lakiin on Saamelaiskäräjien painostamalla epä-demokraattisella työryhmällä pohdittu erityi-siä saamelaispykäliä kaivoslakivalmistelun pe-riaattein.

Kiireeseen vedoten – laki on ymmärrettä-vistä syistä saatava eduskunnan hyväksymäksitällä hallituskaudella – on miltei kaikki keskei-set intressiryhmät jätetty kuulematta, eikä min-käänlaista erillistä lausuntokierrosta aiota jär-jestää, vaan saamelaisten kotiseutualuetta kos-kevat säännökset ympätään todennäköisestimaaliskuussa lausunnoille lähtevään metsähal-lituslakiin.

Työryhmä kuitenkin päätyi erimieliseen eh-dotukseen, ja myös Lapin Kullankaivajain Liit-to antoi käytännön kokemuksiensa perusteellaasiasta lausunnon – vaikkei sitä taaskaan pyy-detty. Liiton lausunto on luettavissa yhdistyk-sen kotisivuilla: www.kullankaivajat.fi.

Metsähallituslakiin esitetään saamelaistenkotiseutualuetta koskien säännöksiä, joilla Met-sähallitus velvoitettaisiin saamelaiskäräjien jakolttien kyläkokouksen kanssa yhteistyössä sel-vittämään valtion maa- ja vesialueiden hoitoaja käyttöä koskevien suunnitelmiensa vaikutuk-set saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansanaylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Yh-teistyövelvoite sisältäisi harkinnan mahdollis-

ten haittojen vähentämistä ja estämistä koske-vista toimenpiteistä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Saamelaiskä-räjien ja kolttien kyläneuvoston tuomista vai-kuttamaan Metsähallituksen hallintopäätöksi-en linjauksiin kaivoslakiin liittyvästä päätök-senteosta tutulla sovittelunhakuisella ja komp-romisseihin valmiilla asenteella.

Lisäksi yhteistyövelvoitetta tehostamaanehdotetaan lakiin heikentämiskieltopykälää,joka laukeaisi sovellettavaksi mikäli saamelais-käräjät tai kolttien kyläkokous kaikesta yhteis-työstä huolimatta katsoisivat Metsähallituksensuunnitelmien saamelaisalueella olennaisestiheikentävän saamelaisten mahdollisuuksiakäyttää saamelaisille alkuperäiskansana kuulu-via oikeuksia perinteisten elinkeinojen tai muu-toinkin kulttuurinsa harjoittamiseen.

Heikentämiskieltopykälään liittyisi lisäksikäräjille ja kyläkokoukselle erityinen oikeus va-littaa Metsähallituksen tekemistä hallintopää-töksistä. Kullankaivuun liittyviin lupapäätök-siin tehdyistä hallintovalituksista voitte oiko-lukea, että kynnys tällaisten valitusten tekemi-seen ei olisi korkea.

Saamelaiskäräjien puolelta on ilmoitettu,että se tulee edellyttämään heikentämiskiellonhaittamaininnan ”olennaisesti” korvaamista”vähäistä suuremmassa määrin” maininnalla.

Uudistuvaan metsähallituslakiin erityisiäsaamelaispykäliä pohtinut työryhmä päätyy eri-mieliseen ehdotukseen. Tulos oli kyllä odotet-tu.

Uusi metsähallituslaki –LKL eri mieltä saamelaisosioidenvalmistelusta

Y


uoden 2011 kaivoslakiin kirjattiinmuun mukavan ohella rauetettavil-ta kullanhuuhdontaperusteisilta kai-vospiireiltä kaivosviranomaisen toi-

mesta vaadittava vakuus. Kaivosviranomainen onpyytänyt kaivospiirien haltijoilta lausunnon va-kuuden laadusta ja määrästä, sekä käynyt kaivu-kauden 2013 lopulla paikan päällä katsastamas-sa olemassa olevan tilanteen kaivospiireillä.

Lapin KullankaivajainLiitto on konsultoinut asi-assa tavoittamiaan kaivospii-rien haltijoita, ja käynyt kai-vosviranomaisen kanssa va-kuuksiin liittyviä keskuste-luja.

Seminaariristeilyllä Tu-kesin kaivosyli-insinööriTerho Liikamaa vahvisti,

että kaivosviranomaisen näkökulmasta riittävä va-kuus tullaan lain mukaisesti määräämään31.6.2014 mennessä. Itse vakuus on asetettava31.6.2015 mennessä. Vakuuden määrään onsuunniteltu välitarkastus, jossa tarkastellaan va-kuuden kattavuutta ennen siirtymäkauden lop-pua.

Tukesin ylitarkastaja Pasi Molkoselkä ke-hotti kaikkia kaivospiirien haltijoita ilmoittamaan

keväthuoltokaudella 2014tehtävistä merkittävistä ka-luston siirroista pois kaivu-alueilta, koska ne voivat vai-kuttaa määrättävän vakuu-den suuruuteen.

Ylitarkastaja Molkoseläntavoittaa sähköpostitse:[email protected] taipuhelimitse: 029 5052 133.

Ilmoita kalustosiirroistakaivosviranomaiselle

V

Jalmari Hepo-ojan kalustoa kullankaivun koneellistamishankkeesta Lemmenjoen Miessijoella vuodelta 1951. Iso-lan Jaska oli muistellut, että aina kun hän talvisydännä hiihteli Hepo-ojan paikan ohitse, kuului sieltä kilkutus jakalkutus, kun paikalla ympärivuotisesti myös asunut Jalmari rakenteli vesivoimalla toiminutta kullankaivukonet-taan valmiiksi. Kuvat: Tarmo Telilä


Merkkipäivät

Lapin Kullankaivajain Liitto onnittelee

90 v.4.4. Göran Nymark, Gävle

Ruotsi

85 v.9.4. Keijo Pitkälä, Uurainen

80 v.13.6. Reino Alanko, Kangosjärvi26.6. Sulevi Töyrylä, Järvenpää

75 v.14.4. Tuomo Takalo, Nivala21.4. Eeva Kaarina Koski,

Mansikkamäki1.6. Veikko Seppä, Kärsämäki18.6. Asko Lehtimäki, Parkano19.6. Raimo Haapsaari

70 v.2.4. Tarmo Laitinen,

Kurkimäki6.4. Erkki Rankala, Helsinki9.4. Reijo Huhtala, Sievi16.4. Aarne Luimula,

Lampinsaari16.4. Urpo Määttä, Posio21.4. Paavo Sinko, Kokkola27.4. Olavi Heikkinen,

Ilomantsi18.5. Manta Tuomainen,

Tampere18.5. Jorma Tynkkynen,

Hanko

24.5. Eero Jousmäki, Inha12.6. Åke Pörn, Veikkaala21.6. Kenneth Larsson,

Stillingsön Ruotsi29.6. Outi Talske, Raisio

65 v.1.4. Heikki Hauta-aho,

Virkkala4.4. Esa Närvänen, Helsinki5.4. Yrjö Jokelainen, Kajaani7.4. Heikki Putkonen,

Helsinki8.4. Rauno Kleme, Ivalo10.4. Leila Öhman, Mikkeli11.4. Martti Suutarinen, Espoo16.4. Martti Eronen, Juuka17.4. Kristiina Kuloaro, Salo23.4. Arvi Frilander, Keitele26.4. Riitta Maria Kallio,

Helsinki28.4. Risto Kaartinen,

Jyväskylä29.4. Ville Ijäs, Leppälahti2.5. Jorma Alaranta, Voltti8.5. Jouni Salokannel, Oulu11.5. Pirjo Kopra, Rovaniemi13.5. Heikki Kivimäki,

Hämeenlinna13.5. Ritva Viinonen, Nivala19.5. Juhani Viinonen, Nivala22.5. Raija Hugg, Vuotso24.5. Osmo Säärelä, Lunkkaus26.5. Sirpa Heino, Sastamala27.5. Reijo Louko,

Hämeenlinna1.6. Vieno Kyllönen,

Suomussalmi

Kepeitä jalkoja ja raskaitalapiollisia kaikillesankareille!

“6.6. Tauno Juntunen, Oulu22.6. Reijo Pulakka, Ruovesi23.6. Helena Hirvelä, Kauhava29.6. Jukka Ojanpää,

Nummijärvi

60 v.1.4. Pekka Turkki, Mäntyharju4.4. Juha Pekka Massinen,

Kuopio17.4. Reijo Ritanen, Saariselkä18.4. Merja Mäkelä, Saariselkä24.4. Marjatta Kujari, Paattinen25.4. Kauko Filppula, Vaasa27.4. Rainer Liljestrand, Vaasa27.4. Vasant Mäkinen, Ivalo28.4. Heikki Eitola, Vihti29.4. Matti Jäppinen,

Sauvamäki30.4. Aarre Karppanen, Kuhmo1.5. Liisa Mannila, Helsinki2.5. Antti Laajalahti, Virolahti5.5. Jussi Atrokoski, Kuopio15.5. Markku Pietiläinen,

Pihtipudas25.5. Paavo Nurmi,

Outokumpu28.5. Pentti Paju, Oulu29.5. Seppo Myller, Joensuu6.6. Timo Moilanen, Oitti11.6. Pekka Wiik, Karkkila16.6. Tor Kosonen,

Kontioniemi17.6. Markku Heinonen,

Paimio19.6. Rauno Vuorinen, Ivalo20.6. Einari Repola,

Haapajärvi


MYYTÄVÄNÄympäristöluvallinen valtaus Härkäselällä

Puh: 0500 413 191

MYYDÄÄNrenkailla oleva erittäinhyväkuntoinen saunaSauna on tällä hetkellä valtauksella,Vuotsosta noin 10 km pohjoiseen.Jos olet kiinnostunut, niin pyydä lisääkuvia ja tee tarjous.

YhteystiedotPentti Saarijärvi0400 148 256

21.6. Pirjo Rantala, Jyväskylä21.6. Eeva-Liisa Vuonnala,

Salmivaara21.6. Markku Hyötyläinen,

Majavesi23.6. Vesa Kuusisto, Joensuu24.6. Markku Määttänen,

Helsinki28.6. Päivi Laine, Nokia29.6. Päivi Risto, Tornio

50 v.7.4. Heikki Pöllänen, Helsinki

9.4. Hannu Saario, Helsinki11.4. Tero Korhonen,

Pankakoski11.4. Leila Virtanen, Tampere21.4. Vesa Tenhivaara, Helsinki23.4. Arto Kunelius,

Kangaskylä30.4. Heikki Kotka, Oulu3.5. Jyrki Roivainen,

Lapinlahti5.5. Visa Nurmi, Turenki6.5. Mirja Alaruikka, Muurola7.5. Veli-Matti Talso, Isokyrö17.5. Seppo Varala, Peltola

24.5. Tommi Linden, Terttilä27.5. Risto Runsas, Helsinki31.5. Tiina Salonpää, Pintamo3.6. Jari Pasanen, Petäjävesi10.6. Pekka Heinämäki, Turku11.6. Heikki Seppä, Helsinki14.6. Esa Penttinen, Kouvola19.6. Juha Puusti, Lempäälä22.6. Sirpa Kostiainen,

Orimattila

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10. § mukaiset asiat, · 2 Prospäkkäri 1/2014 1...

Documents

Transcript of Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10. § mukaiset asiat, · 2 Prospäkkäri 1/2014 1...