Otto itsesäätöinen oppiminen
-
Upload
learning-and-educational-technology-research-unit -
Category
Documents
-
view
996 -
download
0
description
Transcript of Otto itsesäätöinen oppiminen
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN TEKNOLOGIALLA TUETUISSA
OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ
Jonna Malmberg
MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN?
• Epäselvät, muuttuvat ja avoimet ongelmat
• Oman ja muiden osaamisen hyödyntäminen muuttuvissa olosuhteissa ja tilanteissa
• Ryhmissä ja verkostoissa rakentuva oppiminen, osaamisen kehittäminen ja tiedon tuottaminen
• Teknologia
MILLAISTA OSAAMISTA EDELLYTETÄÄN?
Aktiivista tiedon konstruointia -YMMÄRTÄVÄÄ OPPIMISTA
Oppimisen ja ongelmanratkaisun taitojaOsallistumista tiedon tuottamiseenVASTUUN ottamista omasta oppimisesta
–
ITSESÄÄTELYTAITOJA
MILLAINEN ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA?
Oppimisen keskiössä on oppija itse – vastuu Oppija nähdään aktiivisena osallistujana omassa
oppimisessaan – toimijuus Oppija pystyy tunnistamaan erilaisia haasteita,
jotka voivat estää oppimista – tarkkailu Oppija tietää keinoja, miten näihin haasteisiin
voidaan vastata – taito Oppija pystyy toimimaan erilaisissa oppimisen
tilanteissa tilanteen edellyttämällä tavalla – adaptiivisuus
Oppija reflektoi realistisesti omaa toimintaansa erilaisissa oppimisen tilanteissa – kehittyvä
Boekaerts & Niemivirta, 2000; Winne & Hadwin, 1998; Järvelä & Volet, 2001; Zimmerman, 2011
MITÄ ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
TAVOITTEEN ASETTAMINEN
(Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000, Järvenoja, 2010)
• Ymmärrys tehtävästä
• Aikaisemman tiedon aktivointi
• Suunnittelu
• Pystyvyys arviot• Arvostus• Mielenkiinto• Tavoite orientaatio
MITÄ ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN?
• Tarkoituksen mukaisen strategian valinta
• Strategian muuttaminen
TAVOITTEEN ASETTAMINEN
• Oppimisen tarkkailu
• Kontrollointi
(Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000, Järvenoja, 2010)
• Ymmärrys tehtävästä
• Aikaisemman tiedon aktivointi
• Suunnittelu
MITÄ ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN?
ARVIOINTI OMASTA ONNISTUMISESTA
TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN
• Reflektointi• Reagointi
• Atribuutiot• Oman suorituksen
realistinen arviointi• Uusien taitojen
oppiminen
(Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000, Järvenoja, 2010)
• Ymmärrys tehtävästä
• Aikaisemman tiedon aktivointi
• Suunnittelu
TAVOITTEEN ASETTAMINEN
• Oppimisen tarkkailu
• kontrollointi
MITÄ VOIDAAN SÄÄDELLÄ?
KOGNITIO: Ajattelu, Strategoiden käyttö
MOTIVAATIO: Tunteet ja uskomukset
TOIMINTA: Oppimisympäristö
METAKOGNITIO: Monitorointi ja kontrollointi
(Hadwin, Järvelä & Miller, 2011; Pintrich, 2000)
Oppilaat eivät hallitse itsesäätelytaitoja, vaan luovuttavat haasteellisessa tilanteessa….
”Kyllähän mää osaisin, mutta….” •MOTIVAATIO – SITOUTUMINEN?”Niin..mitä minun pitikään tehdä….no teen mitä teen..?!”•TEHTÄVÄN YMMÄRRYS?”Kato…Oon kirjoittanu jo ainaki 10 sivua putkeen!!”•SUUNNITTELU - STRATEGINEN TYÖSKENTELY?”Tää on aivan HUIPPU!!!”•ITSEARVIOINTI?
Winne & Hadwin, 1998
Valtteri
HYVIÄ UUTISIA!
Itsesäätely taitoja voidaan oppia ja opettaa Oman oppimisen laatua voidaan parantaa Itsesäätelytaitojen oppiminen on elinikäinen
prosessi
Myös teknologian avulla voidaan tukea itsesäätöistä oppimista!
Perry & VandeKamp, 2000; Winne, 2006;.
Valtteri
11
- MOTIVAATIO JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN: ANALYYSI JA INTERVENTIO OPPIMISEN TAITOJEN KEHITTÄMISESTÄ PERUSKOULUSSA Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2007-2009
1) Teoreettinen tavoite: Mitä on motivaatio itsesäätöisessä oppimisessa ja mistä motivaation säätely koostuu?
2) Empiirinen todentaminen: Mistä motivaation säätely koostuu käytännön oppimistilanteissa? Kuinka peruskoulun oppilaat käyttävät motivaation säätelyä osana itsesäätöistä oppimista?
3) Sovellus: Voidaanko motivaation säätelyä tukea yhdistämällä teknologian tarjoamia keinoja?
ScaMo
TUTKIMUKSEN KONTEKSTI
• Tutkimukseen osallistui (n=19) neljännen luokan oppilasta
• Luonnontieteiden jakso, kesto 5 viikkoa• Pedagoginen konteksti oli suunniteltu tukemaan
itsesäätöistä oppimista– Avoimet ongelmat– Työskentelyjärjestys vapaa– Oppimisympäristö
• Oppilaat työskentelivät gStudy oppimisympäristössä, joka tukee luetun sisällön prosessointiin tarkoitettujen strategioiden aktivoimisessa (Winne & al. 2005).
Kuvaus Scamon ”pedagogisesta mallista” (Pintrich, 2000)
VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7
ITSE-SÄÄTELY
SRLHarkinta
Sitoutuminen
SRLSuunnittelu
Käynnistäminen
SRLMonitorointi
Kontrolli
SRLMonitorointi
Kontrolli
SRLReflektioReagointi
(OPPIMIS)- TAVOITTEET
JA TOTEUTUS
Kontekstinluominen
- Oppimis-ympäristön mieleenpalauttaminen: gStudyn muistelu tunti
- Aiheeseen tutustuminen:
Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms.
> Opiskeltavan aiheen merkitykselliseksi tekeminen
> Oppilaiden sitouttaminen
Tietoperustan varmistaminen
- Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan ”johdanto”), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms.
- Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman
> Tavoitteiden asettaminen
Perustiedon hankkiminen
Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista
- Opettajan ”alustukset”- Aiheen työstäminen
kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.)
> motivaation tukeminen
> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena
> SRL ”harjoittelu”
Ymmärryksen syventäminen
Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä aiheen alateemoista
- Aiheen työstäminen kitissä
(yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmä-työskentely)
> motivaation tukeminen
> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena
> SRL > tiedon jakaminen
Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus tms.
- Ryhmätöiden esitys- Miellekartan teko
koko aihealueesta yms.
OPPIMIS-YMPÄRISTÖ
gStudy –Oma kitMuistelutunnit
gStudy –Oma kit- Miellekartta
aikaisemman tiedon pohjalta
-“Taktiikkakirjastossa” suunnitelma työskentelyn etenemisestä
gStudy –Oma kit- Kitti/kitit aiheen
perusteemoista- alleviivaus,
muistiinpanot, miellekartta yms.
gStudy –ryhmän jaettu kit
- Kittien/muistiinpanojen jakaminen
gStudy –ryhmän jaettu kit
- Ryhmätyöt?- Miellekartta
• Jonna tähän kuva esim. Heikin luokan ”jaksosuunnitelmasta”
ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA
TAVOITTEEN ASETTAMINEN
Monitorointi
Kontrolli
TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN
Harkinta
Suunnittelu Käynnistämine
n
Reflektio Reagointi
Winne et al., 2006
Tietoisuus Tehtävä kohtainen
tavoite Motivationaalinen
tavoite
ScaMo
Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011
STRATEGINEN TUKI
STRATEGINEN TUKI
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Strategian valinta ja käyttö vaikuttaa oppimisen laatuun• Niin kognitiivsesti kuin motivationaalisestikin suotuisissa
oppimistilanteissa ”hyvät ja ”heikot” oppilaat käyttävät samantyyppistä oppimisstrategiaa – Muistiinpanojen tekeminen.
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Ne oppilaat, joiden tilannesidonnainen motivaatio oli korkea, kokeilivat enemmän erilaisia strategioita opiskelunsa aikana.
• Motivaatio vaikutti myös siihen, millaisia strategioita oppilaat kertoivat käyttävänsä.
Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Haastavissa oppimistilanteissa heikot oppilaat tunnistavat, että he eivät ymmärrä oppimaansa
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Haastavissa oppimistilanteissa menestyksekkäät oppilaat valikoivat oleellisen tiedon ja luokittelevat tietoa sen ominaisuuksien perusteella
• Kognitiivinen tuki yksinään ei riitä. Tarvitaan myös motivationaalista tukea.
• Miten sinä voit omassa työssäsi ottaa huomioon itsesäätöistä oppimista edistävät tai estävät tekijät ?
TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JA SITOUTUMALLA LÖYTYVÄT MENESTYKSEN POLUN RASTIT
Miller & Meece, 1997; Wolters, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller 2011
KIITOS! Kysymyksiä?