OPPIMISYMPÄRISTÖT JALUOVUUS

Professori Kirsti LonkaLuento 4 Oppimisen psykologia

JOS HALUAT KIRJAN, ERIKA TUOSsA TEISTÄ KATSOEN OIKEALLA PUOLELLAPITÄÄ ”KIRJAKAUPPAA”

MITEN TUEMME LUOVIA OIVALLUKSIA?

15.9.2017 2

Sir Ken Robinson (2011) kuvaa kouluainstituutiona, jolla on monia yhtymäkohtiatehdastuotantoon.

Työntekijät menevät aamulla tehtaaseen jasuorittavat heille määrätyt työt. Heidänajatuksistaan tai ideoistaan ei ollakiinnostuneita.

Rutiininomaiset tehtävät ja toimenkuvat –myös älylliset – ovat katoamassa, joten emmeenää valmista nuoria sellaisiin.

Monet asiat voidaan nykyään automatisoida.Ihmiset tarvitsevat yhä enemmän valmiuksialuoviin oivalluksiin.

Oivallus ja luovuus?

• Pieniä oivalluksia voi tapahtua koko ajan• Oppiminen ja keksiminen ovat hyvin samanlaisia prosesseja, ensin

mainitussa vain muut ovat keksineet saman asian jo aiemmin• Psykologinen luovuus on ihmisen mielen luovuutta, joka ei

välttämättä tuota kuolemattomia historiallisia asioita• Arkiluovuus on jokaisen ulottuvilla olevaa psykologista luovuutta, jota

tapahtuu arjen lomassa.• Opettajan arkiluovuutta tarvitaan erityisesti juuri nyt, kun uudet

opetussuunnitelmat pitäisi panna täytäntöön.

Pohdintatehtävä: Mitä muutospaineita koetjuuri nyt? Osallistujien ahdistus• Muutosvastarinta ensimmäinen reaktio pitkään töissä olleilla• Paljon hienoja tavoitteita, mutta onko resursseja – oppilastuki,

avustajat, tilat, homeongelmat• Epäsuhta opetuksen tavoitteiden ja ylioppilaskirjoitusten välillä –

pitäisi opettaa ihmiset ajattelemaan itse ja samaan aikaa hölkätä läpitiedot –varsinkin kun yo-kokeista tulee niin raskaita

• Matemaatikon ahdistus: miten ihmeessä opetan tätä juttua?• Valinnaisuuden lisääntyminen – ei ehditä paneutua• Ryhmätyöskentelyn lisääminen ja painottaminen – miten

ryhmätentissä varmistetaan tasainen osaaminen -

15.9.2017 Professori Kirsti Lonka 4

Mistä tulevaisuuden osaajia?

• Nykypäivän työskentely tapahtuu erilaisissaverkostoissa ja projekteissa

• Työelämässä käytetään paljon erilaisiaajattelun ja toiminnan apuvälineitä

• Nykyajan ammatit edellyttävätmonimutkaisen, eri tieteenaloja hyödyntävienongelmien ratkaisemista yhdessä

• Miten tällaisia taitoja kehittyy kouluissa jaoppilaitoksissa?

15.9.2017 5Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento

”Laajennettutyömuisti”

• Biologisen muistinlaajentaminenteknologian avulla

• Toisaalta ihminenulkoistaa toimintojaanapuvälineille, toisaaltakytkeytyy yhäälykkäämpiinjärjestelmiin

• Tietokäytännöt ja tilatvoivat joko tyhmistää taitukea älykästä toimintaa

15.9.2017 Professori Kirsti Lonka 6

Mind the Gaps? Huom. Erilaisia määritelmiäolemassa eri sukupolville!

15.9.2017 Etunimi Sukunimi 7

Baby Boomers Generation Y

Generation YDigital natives (Z)

Diginatiivit(Prensky, 2001)Monen asian tekeminen lomittain,lukeminen ruudulta, pelaaminen,keskustelu, chattailu= uudet sosiodigitaalisettietokäytännötSuuri osa tutkimistamme nuorista ns.peruskäyttäjiä (yli 50%), joilla ei olekovin kehittyneitä teknologia taitoja.He lähinnä kuluttavat teknologiaa.Noin 25% pelaa aktiivisesti.Noin 10-15% tekee jotain luovaa jakekseliästä.

15.9.2017 Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 8

Diginatiivi ja muukalainen oppimassa

Diginatiivi• Web-pohjainen tieto• Käyttää harvoin kynää• Sosiodigitaalisesti

verkostunut• Ihmisen on tärkeää päästä

tietolähteisiin käsiksi jaluoda itse tietoa.

• Riippuvainenmobiililaitteista

• Käyttää digitaalisia välineitähallitakseeninformaatiovirtaa

Digimuukalainen• Tieto kirjoista ja lehdistä• Käyttää paljon kynää ja

paperia• Pelkää tai ei ymmärrä

sosiodigitaalisenvuorovaikutuksen muotoja

• Asiantuntija on tärkein tietäjä.Hän kertoo oikeat vastaukset.Tietoa siirretään.

• Sähköposti keskeineninformaatiokanava

15.9.2017 © Kirsti Lonka 9

Minerva-tori syntyi tulevaisuuden opettajille.Lonka (2012)

15.9.2017© Kirsti Lonka

10

http://vimeo.com/60818003Video by Mikko.I.Halonen

ENGAGINGLEARNINGENVIRONMENT

FOR FUTURETEACHERS

K. Lonka (2012)

15.9.2017 © Kirsti Lonka 11

Esimerkkejä yhteisöllisestätiedonrakentamisesta Flinga.fisovellusta hyödyntäen.

Esimerkkejä yhteisöllisestätiedonrakentamisesta Flinga.fisovellusta hyödyntäen.

Kuvat: Veikko Somerpuro

Mitä uutta osaamisen kehittämiselle?

- Sukupolvien välinen oppiminen- Yhteisöllinen tiedon luominen- Uudenlaiset tilat ja tietokäytännöt- Käänteinen, ilmiölähtöinen ja oivaltava oppiminen- Opetusteknologiasta kohti uudenlaisia sosiodigitaalisia

vuorovaikutuksen muotoja

15.9.2017 Professori Kirsti Lonka 13

Oivaltavan oppimisen malli (Lonka, 2015)

15.9.2017 14

Ilmiölähtöisyys (Lonka ym. 2015)

• Oppiaineiden rajat ylittävät projektit tai opintokokonaisuudet, joissamaailmaa tarkastellaan tietystä ilmiöstä käsin

• Esim. ”Elämä ja kuolema”, ”Sota ja rauha”• Luonnontieteet, humanismi, taito- ja taideaineet• Ruokkivat kokonaisvaltaista ajattelua ja elämyksellisyyttä• Kokemuksellisuus ja tunne osaksi oppimista• Projektien suunnittelu ja toteuttaminen voi olla innostavaa, mutta

siinä on myös hankalat vaiheensa

15.9.2017 Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 15

Faculty of Behavioural Sciences / KM LauriVaara, 2014 Kuvat: Mikko HalonenKuva: smartpaint.fi

Litmanen et al (2012) Millaisia tunteitaraportoitiin ilmiölähtöisen projektin aikana

-1

-0,5

0

0,5

1

Positive Affects whilestudyingNegative Affectswhile studyingPositive Affects whilenot studyingNegative affects whilenot studying

First year:ordinary small group

Second year:Inquiry-based

Litmanen et al (2012) Miten haastetta japystyvyyttä raportoitiin ilmiölähtöisen projektinaikana

-1

-0,5

0

0,5

1

Challenge whilestudyingCompetence whilestudyingChallenge while notstudyingCompetence whilenot studying

1st year Ordinary 2nd year Inquiry-based period

Millaisia kokemuksia tulevat opettajat raportoivatilmiölähtöisen projektin jälkeen?

MinervaLearningSpacesin 2016

15.9.2017 © Kirsti Lonka 20

Laaja-alainen osaaminen

”Ihmisena kasvaminen, opiskelu,työnteko seka kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessaedelly ävät tiedon- ja taidonalatyli äväa ja yhdistäväa osaamista.”

OPS 2014, s. 20

https://www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa/wp-content/uploads/2017/06/Arviointikehikko_Microsoft_170602_Printversion.pdf

Kehikko on suunniteltuopettajien ja koulun tueksiosaamisen kehittämiseenarkipäivän koulutyössä.

Minkälaisen ympäristön koulu tarjoaalaaja-alaisten taitojen oppimiseen?

7 osaamisaluetta – 4 tasoa

• Mitä osaamista sinulla on?

• Kuka täydentäisi sinun osaamistasi?

• Minkälaisestatäydennyskoulutuksesta voisithyötyä?

Yksi opettaja ei voi osata kaikkea. Laaja-alainen osaaminen mahdollistaakouluyhteisön yhteistyön.

Mitä tapahtuu laaja-alaisen osaamisenkehittyessä• oppilaan itseohjautuvuus ja aktiivisuus

lisääntyvät• opettajan työn painopiste siirtyy kohti

oppimisen ohjaamista• oppimisympäristö laajenee• yhteistoiminnallisuus kasvaa• yksin puurtamisesta kohti yhteisöllistä

tiedonluomista• laaja-alaisen osaamiselle asetetaan tavoitteita

ja kehittymistä arvioidaan

Esimerkki: Ajattelu ja oppimaan oppiminen,Vastuun ottaminen omasta oppimisesta

0-taso 1-taso 2-taso 3-taso

Koulun toimintakulttuuri eiohjaa oppilaita ottamaanvastuuta omastaoppimisestaan.

Oppilaita otetaan mukaannostamalla esiin omiahavaintoja ja kysymyksiä sekäannetaan valinnanvapauksiaopiskeluun liittyen.

Oppilaat ottavat vastuutaomasta oppimisestaanvalitsemalla oppisisältöjä jatyötapoja. Opettajan johdollahahmotetaan tavoitteitaomalle opiskelulle japohditaan kuinka ne voidaansaavuttaa.

Oppilaat suunnittelevat jaitsenäisesti ja ryhmänjäsenenä harjoitustöitä taiprojekteja, joissa he asettavattavoitteita, valitsevattyötapoja sekä oppisisältöjäomien tarpeidensa mukaan jaarvioivat omaa sekä muidentoimintaa ja edistymistä.

Mitä itsesäätelyn taidot ovat ja miten ne kehittyvätvuorovaikutuksessa? (Oivaltavan oppimisen 2.painoksessa)

Itsesäätely (engl. self-regulation) on strategista toimintaa, jonka avulla yksilö pystyy itse säätelemäänomaa oppimistaan, tunteitaan ja toimintaansa erilaisissa haastavissa oppimistilanteissa.

Vastavuoroinen säätely (engl. co-regulation) tapahtuu tilanteissa, joissa kaksi ihmistä voivatauttaa toisiaan toimimaan strategisesti. He voivat auttaa toisiaan huomaamaan toistensa strategioita,vaikkapa sanomalla ”Huomasitko, että olisit voinut toimia toisinkin?”.

Sosiaalisesti jaettu säätely (engl. socially shared regulation) sen sijaan on tietoista ja tavoitteellistayhteisöllistä toimintaa. Sitä tapahtuu esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen tehtävässä, jossa kaikillaryhmän jäsenillä on yhteinen ymmärrys kannalta tilanteesta ja siihen liittyvästä strategisesta toiminnasta.He pyrkivät yhdessä säätelemään toimintaansa.

Järvelä, S. & Hadwin, A. (2013). New Frontiers: Regulating learning in CSCL. Educational Psychologist, 48(1), 25-39.DOI:10.1080/00461520.2012.748006

Järvelä, S., Hadwin, A.F,. Malmberg, J. & Miller. M. (2017). Contemporary perspectives of regulated learning incollaboration. In F. Fischer, C.E. Hmelo-Silver, Reimann, P. & S. R. Goldman (Eds.). Handbook of the Learning Sciences.Taylor & Francis.

Pohdintatehtävä pienryhmään. Miten laaja-alaisiataitoja voisi oppia sinun omassa oppiaineessasi?

RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ 19.9. 2017

Tutustu materiaaliin, joka perustuu Suomen valtakunnallisiin peruskoulun opetussuunnitelmiin #ops2016Lukion opetussuunnitelmissa asiasta puhutaan hieman eri termein, mutta sinun on tärkeää tietää, millaista oppimistatuetaan peruskoulussa. Muutaman vuoden päästä lukioon alkaa tulla oppilaita, joilla pitäisi olla tällaisia taitoja. Heitäon enää vaikea opettaa ihan perinteisin menetelmin, erityisesti jos jaetun säätelyn taidot on jo onnistuneesti opittu.

Ota yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alue, josta tiedät vähiten! Sopikaa ryhmän kanssa, että kukin ottaa eri osa-alueen. Opettakaa toisianne. Kukaan ei voi hallita näitä kaikkia tasolla 3 (harvoin edes tasolla 2)

https://www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa/wp-content/uploads/2017/06/Arviointikehikko_Microsoft_170602_Printversion.pdf

European Parliament (Ed.). 2015. Innovative Schools:Teaching & Learning in the Digital Era – WorkshopDocumentation. Brussels: European Parliament. Pages5-46.Slides on page 73.

Link on kirstilonka.fi/publications:http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2015/563389/IPOL_STU%282015%29563389_EN.pd

Link to my report for EU

Copyright Prof Kirsti Lonka

Joitain uusia lähteitä

• Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practiceperspective on technology-mediated learning.International Journal of Computer-SupportedCollaborative Learning, 4(2), 213-231.

• Hietajärvi, L., Nuorteva, M., Tuominen-Soini, H.,Hakkarainen, K., Salmela-Aro, K., & Lonka, K. (2014).Kuudesluokkalaisten nuorten sosiodigitaalinenosallistuminen, kiinnostuksen kohteet jakouluhyvinvointi. [Sixth-graders’ socio-digitalparticipation, interests and academic well-being].Kasvatus [The Finnish Journal of Education], 45,429–443.

• Hietajärvi, L., Tuominen-Soini, H., Hakkarainen, K.,Salmela-Aro, K. & Lonka, K. (2015). Is studentmotivation related to socio-digital participation? Aperson-oriented approach. Elsevier Procedia - Socialand Behavioral Sciences.

• Litmanen, T., Lonka, K., Inkinen, M., Lipponen, L. &Hakkarainen, K. (2012). Capturing teacher students’emotional experiences in context: does inquiry-basedlearning make a difference? Instructional Science,40, 1083–1101.

• Lonka, K. (2011) In S. Tierney (Ed.) Innovate!Collective wisdom for innovative schools (pp. 32-35)USA: Partners in Learning School Program.

Copyright Prof Kirsti Lonka

Some publications• Lonka, K. (2012) Engaging Learning Environments for the

Future. The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In R. Gwyer,R. Stubbiftgs,& Graham Walton (Eds.) The road toinformation literacy. Librarians as facilitators of learning.IFLA (The International Federation of Library Associationsand Institutions). (p. 15-30.) Publications 157. De GruyterSaur.

http://www.ifla.org/news/new-publication-the-road-to-information-literacy-librarians-as-facilitators-of-learning• Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture

course an engaging learning experience? Studies for theLearning Society, 2, 63‒74.http://versita.metapress.com/content/6604263706320662/fulltext.pdf

• Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2004). Modelsof innovative knowledge communities and three metaphorsof learning. Review of Educational Research, 74(4), 557-576.

• Tolvanen, A., Kiuru, N., Hakkarainen, K. Lonka, K.,Inkinen,M & Salmela-Aro,K. (2011) Estimation of nonlinear growthcomponent in multilevel modeling: A research application inthe daily dynamics of competence, challenge and affects.International Journal of Behavioral Development, 35(4), 370-379.

• Doctoral dissertations (https://ethesis.helsinki.fi/): Searchby name: Annamari Heikkilä (2011), Juha Nieminen (2011),Jenni Stubb (2012), Jenna Vekkaila (2014), Markus Talvio

Copyright Prof Kirsti Lonka

Joitain vuoden 2016 julkaisuja

• Dhir, A.,Kaur, P., Chen, S. & Lonka, K. (accepted with revisions) UnderstandingOnline Regret Experience in Facebook Use - Effects of Community Participation,Technology Accessibility & Problematic Use. Computers in Human Behavior.

• Dhir, A., Kaur, P., Lonka, K., & Nieminen, M. (2016). Why do adolescents untagphotos on Facebook? Computers in Human Behavior, 55, 1106-1115.

• Salmela-Aro, K., Muotka, J., Alho, K., Hakkarainen, K. & Lonka, K. (2016). Schoolburnout and engagement profiles among digital natives in Finland: a person-oriented approach. European Journal of Developmental Psychology. 13(6), 704-718DOI: http://dx.doi.org/10.1080/17405629.2015.1107542

• Sandström, N., Eriksson, R., Lonka, K. & Nenonen, S. (2016). Usability andAffordances for Inquiry-Based Learning in a Blended Learning Environment.Facilities, 34, 7/8.

• Moisala, M., V. Salmela, L. Hietajärvi, E. Salo, S. Carlson, O. Salonen, K. Lonka, K.Hakkarainen, Katariina Salmela-Aro, and Alho, K. (2016) Media multitasking isassociated with distractibility and increased prefrontal activity in adolescents andyoung adults. NeuroImage 134, 113-121.

• Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Hakkarainen, K., Lonka, K., & Alho, K. (2016). Thedark side of internet use: two longitudinal studies of excessive internet use,depressive symptoms, school burnout and engagement among Finnish early andlate adolescents. Journal of youth and adolescence, 1-15.

• Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., and Lintunen, T. (in press). Thedevelopment of teachers’ responses to challenging situations during interactionstraining. Teacher Development, 19 (1), 97–115. DOI:http://dx.doi.org/10.1080/13664530.2014.979298

• Talvio, M., Berg, M., Komulainen, E. & Lonka, K. (in press). Exploring the coherenceof the goals achieved through a youth development programme. Procedia: Socialand Behavioral Sciences, 1877-0428.Copyright Prof Kirsti Lonka