SATAMAKÄSIKIRJA SATAMAKÄSIKIRJA

Tämä käsikirja on tarkoitettu Itämeren alueen satamien pitäjille ja niiden henkilökunnalle. Käsikirja neuvoo käytännönläheisesti, miten turvallinen satama toteutetaan ja hyvät palvelut taataan ja samalla huomioidaan ympäristönäkökohdat. Käsikirja tarjoaa myöskin tapoja, joilla veneseurojen jäseniä ja muita veneilijöitä voidaan opastaa ja neuvoa ympäristövastuulliseen veneilyyn. Me kaikki voimme auttaa vähentämään vesistöjen saastumista ja pitämään Itämeren kauniina ja terveenä ympäristönä.

1

I. JOHDANTO 4

a. Baltic SeaBreeze -hanke 4

b. Itämeri 5

II. SATAMAT 7

a. Mikä on venesatama? 7

b. Mikä on hyvä satama? 8

III. YMPÄRISTÖHALLINTA 10

a. Mikä on ympäristönhallintajärjestelmä? 10

b. Ympäristönhallintajärjestelmän näkökohtia 13

c. Ympäristölokikirja 14

d. Siisteys 16

e. Kierrätettävä jäte 17

f. Polttoaine, öljy ja muut ongelmajätteet 19

g. Ongelmajätteet 20

h. Veneiden käymäläjäte 22

i. Sähkön säästäminen 24

j. Veden säästäminen 25

k. Rakennusten, rakennelmien ja ympäristön ylläpitäminen 26

l. Veneen pesu ja huolto 27

IV. TURVALLISUUS 29

a. Yleistä tietoa satamien turvallisuudesta 29

b. Turvallisuusohjeet 30

c. Ensiapu ja hätäpuhelin 31

d. Pelastusvälineet 32

e. Palontorjuntavälineet ja telakka-alueen eristäminen 33

f. Sähköturvallisuus 35

g. Öljyonnettomuudet ja ongelmajätteet 36

2

V. VERKOSTOITUMINEN JA KONTAKTIT 52

3

I. JOHDANTO a. Baltic SeaBreeze -hanke Itämeri on erityisen herkkä elinympäristö. Menneiden vuosien tiedon ja sitoutumisen puute on johtanut meremme ekosysteemin vakavaan vaurioitumiseen. Turhat öljypäästöt moottoreista, melusaaste laivoista, aluksista ja veneistä, roskaaminen ja ihmisten heikko tietämys meremme tilasta ovat muutamia syitä ongelmaan. Kalastuksen, veneilyn ja laivaliikenteen kasvulla Itämeren alueella on taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka koskevat meitä kaikkia Itämeren ympäristön asukkaita.

Baltic SeaBreeze –hankkeen tarkoitus on vähentää Itämeren saastumista muuttamalla ihmisten asenteita ja käyttäytymistä. Projektin kohderyhmään kuuluvat:

- vapaa-ajan veneilijät - veneseurat sekä kunnalliset ja yksityiset satamat - kalastajat - Itämeren maista tulevat merimiehet - kansalliset ja alueelliset viranomaiset - media

Baltic SeaBreeze –hanke saa osarahoitusta EU Interreg IIIB Baltic Sea -ohjelmasta. Lisätietoa www.balticseabreeze.org

Liitteet

4

b. Itämeri Itämeri, josta niin moni nauttii virkistystarkoituksessa ja hankkii elantonsa, on herkkä ympäristö, joka vaatii erityistä huomiota Nuori ekosysteemi Itämeri on suhteellisen nuori ekosysteemi, sen on kehittynyt viimeisen 6000 vuoden aikana. Itämeren kehittyminen alkoi pienistä lahdista, joihin virtasi vettä jään ja lumen sulaessa, ja jotka lopulta yhtyivät tänä päivänä tuntemaksemme murtovetiseksi mereksi. Tämä murtovetinen meri on ankara elinympäristö kasveille ja eläimille. Kuormitetut kasvit ja eläimet Useimpien merieliöiden suolapitoisuus on sama kuin veden jossa ne elävät. Eliöiden kyky ylläpitää suola ja vesi tasapainossa määrittelee, selviääkö kasvi tai eläin murtovesissä. Esimerkiksi Pohjanmeressä yli miljoonien vuosien kuluessa kehittyneiden merieliölajien ruumiin suolapitoisuus on korkea. Itämeressä murtovetisessä ympäristössä samojen lajien täytyy käyttää paljon energiaa ylimääräisen suolan poistamiseksi ruumiistaan oikean suolatasapainon löytämiseksi. Makeiden vesien lajit taas joutuvat taistelemaan selviytyäkseen Itämeren ympäristön korkeassa suolapitoisuudessa. Tämän vuoksi vain harvat makean- ja suolaisen veden eliölajit menestyvät Itämeressä. Ne, jotka selviytyvät, kärsivät jatkuvasta ylimääräisestä kuormituksesta. Koska näillä eliöillä energiaa kuluu suolatasapainon säätelyyn, ovat ne yleensä kooltaan pienempiä kuin mitä ne olisivat, jos ne eläisivät niille ominaisessa ympäristössä. Esimerkiksi Itämeressä elävät sinisimpukat ovat kooltaan vain kolmanneksen siitä mitä niiden Ruotsin länsirannikolla elävät sukulaiset ovat. Eristynyt ekosysteemi Ainoa väylä pois Itämerestä on Tanskan salmien kautta, mikä tarkoittaa, että veden vaihtuvuus on hyvin rajoitettua. Jokien, purojen ja muiden lähteiden makeat vedet tulevat Itämereen ja virtaavat avomerelle. Vain erityisissä tapauksissa suolavettä virtaa Itämerelle. Normaalisti tämä tapahtuu syksyisin, kun voimakkaat tuulet puhaltavat lännestä useamman viikon ajan. Tämä tapahtuu hyvin harvoin, ehkä kerran 10-20 vuodessa. Rajoitetun veden virtaus vaikuttaa siten, että kestää 25-30 vuotta ennen kuin Itämeren vedet vaihtuvat kokonaan. Saasteet, jotka joutuvat Itämereen pysyvät siellä siis hyvin pitkään, ennen kuin ne huuhtoutuvat pois. Suola ja lämpötila Pohjanmeren korkeamman suolapitoisuuden painavammat vedet vajoavat pohjaan samalla kun makeammat vedet pysyvät pinnalla. Nämä kerrokset sekoittuvat hyvin vähän. Syvemmät vedet ovat myös kylmempiä. Nämä kaksi eroa suolatasossa ja lämpötilassa estävät syvempiä, kylmempiä ja suolaisempia vesiä pääsemästä pinnalle, jolloin niihin ei juurikaan sekoitu happea, joka on biologisten prosessien kannalta välttämätöntä. Kylmä ja hidas Biologiset prosessit ovat käyttökelpoisia useiden veteen joutuvien saasteiden tuhoamisessa. Ne vaativat kuitenkin happea. Itämeren syvien vesien ollessa hapettomia,

5

biologiset prosessit vaikeutuvat. Myös lämpötila vaikuttaa näiden prosessien nopeuteen ja mitä alempi lämpötila on, kuten Itämeressä, sitä hitaampia nämä prosessit ovat. Paljon asukkaita Itämeren rannikko ja valuma-alue ovat tiheään asuttuja, muutamia suuria kaupunkejakin alueelta löytyy. Ihmisten aiheuttamilla saasteilla on vakavat vaikutukset herkkään vesiympäristöön. Suurimpia saastuttajia ovat maissa oleva teollisuus, metsätalous ja liikenne, mutta merelläkin saastuttavat laivaliikenne, kalastus ja veneily. Lisätietoa

Liitteet

6

II. SATAMAT a. Mikä on venesatama? Venesataman määritelmä vaihtelee maittain. Yksinkertaisesti sanottuna satama on ponttonein tai laiturein varustettu paikka vapaa-ajan veneille. Venesatama voi olla osa suurempaa satamaa tai itsenäinen kokonaisuutensa. Satamalta vaaditut turvallisuustoimenpiteet ja siellä tarjottavat palvelut riippuvat paljon sataman sijainnista ja tyypistä. Itämeren alueen satamat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään:

- kotisatamat, joissa ihmiset eivät tavallisesti yövy, mutta joissa veneitä säilytetään ja huolletaan

- käyntisatamat (vierassatamat mukaan luettuna), joissa veneissä yövytään, mutta veneiden huoltotoimenpiteitä ei välttämättä voi suorittaa

- erilaiset hätäsatamat, joita voidaan käyttää vain hätätapauksissa Vinkkejä Sataman pitäjän on tiedettävä, mikä sataman päätehtävä on, ketkä satamaa eniten käyttävät ja mihin tarkoitukseen. Tämä auttaa keskittymään olennaisiin asioihin satamassa. Esimerkiksi satamassa, jossa ihmiset yöpyvät veneissään, tulee tehdä kaikki tarpeelliset toimenpiteet vieraiden turvallisuuden varmistamiseksi ja suunnitella etukäteen pelastustoimenpiteet hätätilanteiden varalle. Kotisatamissa turvallisuusasioiden pääpaino on huoltotoimenpiteiden turvallisuudessa. Kotisatamissa on myös suurempi tarve monipuoliseen eri ongelmajätejakeiden vastaanottoon kuin satamissa, joissa ei ole veneiden huolto- tai telakointialuetta.

Lisätietoa

Liitteet

7

b. Millainen on hyvä satama? Hyvälle satamalle ei ole yhtä määritelmää. On kuitenkin joitakin perusasioita, jotka tekevät satamasta hyvän. Näitä ovat muun muassa: - Satamaan on helppoa ja turvallista saapua; ja se sulautuu hyvin

ympäristöönsä - Vierailevat veneilijät löytävät vieraspaikat helposti ja veneitä autetaan niiden

saapuessa ja lähtiessä - Toiminnot sataman läheisyydessä eivät häiritse kävijöitä päivällä eikä yöllä - Satama on siisti ja siellä noudatetaan järjestyssääntöjä - Talous- ja ongelmajätteet kerätään, lajitellaan ja säilytetään asianmukaisesti

niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisille - Saniteettitiloja on sataman tarpeisiin riittävästi ja ne sijaitsevat lähellä

venepaikkoja. Tilat ovat puhtaat ja ne siivotaan säännöllisesti. - Satama on turvallinen ja turvallisuusohjeet ovat sataman ilmoitustaululla - Asianmukaiset palontorjunta- ja hengenpelastusvälineet ovat saatavilla ja

helposti löydettävissä. Ensiapuvälineet ovat saatavilla ja hätätilanteiden varalle on tehty pelastussuunnitelma.

- Henkilökunta on avuliasta. - Satamassa on esillä tietoa sekä satamassa että lähistöllä tarjolla olevista

palveluista

Vinkkejä On tärkeää, ettei mainonnassa luvata enempää kuin voidaan oikeasti tarjota. Oikea hinnoittelu on tärkeää. Hyvin korkea hinta (vaikka siihen sisältyisi paljon eri palveluita) on yhtä huono kuin matala maksu, johon ei sisälly mitään. Kukaan ei pidä siitä, että jokaisesta palvelusta joutuu maksamaan erikseen. Sisällytä peruspalvelut satamamaksuun ja yritä pitää se kohtuullisena. Ensi kertaa satamaan saapuvalle pitäisi olla helppoa selvittää, mitä satamamaksuun sisältyy. Kuuntele asiakkaitasi! Heillä saattaa olla monia hyviä ideoita kuinka satamaa voidaan kehittää. Vaikka kiireisimpänä aikana tuntuisikin että tekemistä on liikaakin, muista pitää palvelun taso hyvänä ja tunnelma korkealla. Asiakkaat arvostavat ystävällisyyttä ja palvelualttiutta lomallaan enemmän kuin uskotkaan! Satamien ei tarvitse olla samanlaisia. Mikä on “tavaramerkki”, joka erottaa satamasi muista satamista? Kannattaa miettiä olisiko Sinulla tarjota satamassasi jotakin, jota ei muista satamista löydy ja jota voisit hyödyntää.

8

Lisätietoa

Liitteet

9

III. YMPÄRISTÖNHALLINTA a. Mikä on ympäristönhallintajärjestelmä? Jokainen organisaatio ja yritys vaikuttaa ympäristöön monin eri tavoin, esimerkiksi ilman saasteiden, jätevesien, jätteiden, melun ja luonnonvarojen käytön kautta. Ympäristönhallinnan päätehtävä on vähentää edellä mainittuja ympäristövaikutuksia. Ympäristönhallintaa voidaan soveltaa mihin satamaan tahansa, sataman koosta tai tyypistä riippumatta. Järjestelmä voi olla hyvinkin yksityiskohtainen ja muodollinen tai hyvin yksinkertainen ja avoin. Ympäristönhallintajärjestelmä on yksinkertaisesti järjestelmä, jota voidaan käyttää ympäristöasioiden hallintaan. Järjestelmä varmistaa, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Ympäristönhallintajärjestelmä voi auttaa vähentämään sataman sisäisiä kustannuksia, parantamaan kilpailukykyä ja julkisuuskuvaa. Sen avulla voidaan selvittää mitä lakeja ja säädöksiä venesatamassa on noudatettava ja helpottaa sellaisen järjestelmän kokoamista, joka auttaa täyttämään nämä lait ja säädökset. Vinkkejä Ympäristönhallintajärjestelmä voidaan tehdä muodollisen mallin mukaan (esim. ISO 14001 tai EMAS) tai siitä voidaan tehdä epämuodollinen. Kaikkia ympäristönhallintajärjestelmiä koskevat samat perusperiaatteet. Niitä voidaan parhaiten kuvata kysymyssarjana, jota satamanpitäjä käyttää arvioidakseen satamaa. Kysymykset helpottavat huomaamaan sataman ympäristövaikutukset, kuinka niihin voidaan vaikuttaa, kuka ottaa niistä vastuun, kuinka toimivia menetelmät ovat ja kuinka niitä voidaan parantaa. 1. Mikä on sataman johdon sitoutuminen ympäristöasioihin? Mitkä ovat sataman

ympäristöä koskevat menettelyperiaatteet? Kun ympäristönhallintajärjestelmää ryhdytään kehittämään, on sataman johdon ensin päätettävä millä tasolla ympäristövaikutuksiin halutaan vaikuttaa ja miten paljon niiden eteen ollaan valmiita tekemään. Periaatteet kannattaa kirjoittaa ylös ohjaamaan toimintaa. Joitakin ympäristöpoliittisia päätöksiä voivat olla:

- Sitoutua vähentämään luonnonvarojen (sähkö, vesi, paperi jne.) käyttöä - Sitoutua vähentämään satamassa tuotetun jätteen määrää ja kannustaa

kierrättämiseen ja uudelleen käyttämiseen - Sitoutua vähentämään ilmaan ja veteen joutuvia päästöjä - Työskennellä ihmisille ja ympäristölle haitallisten onnettomuuksien estämiseksi

vähentämällä riskejä ja varautumalla hätätilanteisiin - Vähentää ympäröiviin ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia - Sitoutua noudattamaan ympäristöä koskevia lakeja ja lainsäädäntöä - Sitoutua jatkuvaan kehittymiseen

2. Kuinka satama vaikuttaa ympäristöönsä? Mitkä ovat sataman ympäristövaikutukset? Näitä voivat olla jätteet, veden, sähkön ja muiden luonnonvarojen käyttö, kasvu- ja elinpaikkojen häirintä, ilman, maaperän ja veden saastuttaminen sekä melusaaste. Niihin voivat kuulua myös työturvallisuus tai sataman kävijöiden turvallisuus sekä onnettomuuksien, kuten öljyvuotojen ja tulipalojen riski.

- Sinun tulisi selvittää mitä lakeja ja määräyksiä venesataman tulisi noudattaa

10

3. Mitä parannuksia voidaan tehdä? Määrittele parannuksen kohteet ja tavoitteet, esimerkiksi: sähkön vähentäminen 5 %:llä, varmistamalla, että vähintään 40 % satamaan hankituista tuotteista on ympäristömerkittyjä, viihtyisyyden lisääminen alueelle ominaisilla luonnonkasveilla, jäte/kierrätysastioiden lisääminen, jne.

- Selvitä mitä sataman on tehtävä sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudattaakseen

4. Kuinka tavoitteisiin päästään? Tee suunnitelma siitä, miten määritellyt parannustavoitteet tullaan toteuttamaan.

- Tee suunnitelma näyttääksesi, kuinka satama aikoo noudattaa sitä koskevia eri lakeja ja määräyksiä

5. Kuka tekee ja mitä? Määrää jokaiselle tehtävälle vastuuhenkilö, joka on vastuussa sen toteuttamisesta. Jokaiseen tehtävään osoitetaan resursseja, kuten rahaa tai työvoimaa. Tee budjetti eri tehtäville ja aseta jokin takaraja tai aikataulu, jota tulee noudattaa. Luo edellytykset ja tapa suoritettujen tehtävien kirjaamiselle ja raportoimiselle. 6. Etenemmekö me? Suunnitelmaa on hyvä tarkastella muutamia kertoja vuoden aikana, jotta nähdään, mitä on saatu aikaan ja toimivatko tehdyt parannukset käytännössä. Jos olet esimerkiksi asentanut veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysaseman, tulisi arvioida käytetäänkö sitä oikein, toimiiko se kunnolla, jne. Virallisessakin EMS –järjestelmässä hanke auditoidaan eli tarkastetaan säännöllisin väliajoin. 7. Miten asiat voisi tehdä paremmin? Hyvin tehdyt asiat voidaan aina tehdä vielä paremmin. Tarkastele tehtyä työtä ja parannuksia, etsi mahdollisia ongelmia tai kohtia, jotka eivät toimi niin tehokkaasti kuin toivoisit ja tee parannussuunnitelma. 8. Takaisin kohtaan 1 – Kuinka satama vaikuttaa ympäristöönsä? Kun edelliset kohdat on käyty läpi on taas aika miettiä minkälaisia vaikutuksia satamalla on ympäristöönsä. Järjestelmä voisi kaaviona näyttää tältä:

11

Lisätietoa

Liitteet

4. Miten parannustavoitteet voidaan toteuttaa?

Jatkuva parantamine

n

7. Miten asiat voisi tehdä paremmin?

6. Etenemmekö me?

5. Kuka tekee ja mitä? 3. Mitä parannuksia

voidaan tehdä?

2. Kuinka satama vaikuttaa ympäristöönsä?

1. Mikä on sataman

sitoutuminen ympäristöönsä? Mikä on

sataman ympäristöpolitiikka?

12

b. Ympäristönhallintajärjestelmän painopisteitä Ympäristönhallintajärjestelmä voi keskittyä moneen eri asiaan - vedestä ja jätteistä kuljetukseen tai turvallisuuteen. Ohessa olemme listanneet joitakin asioita, joita ympäristöhallintajärjestelmän avulla voidaan työstää. Monia näistä asioista on käsitelty tarkemmin tämän käsikirjan muissa kappaleissa. Vinkkejä Ympäristönhallintajärjestelmää luotaessa voidaan edellisessä kappaleessa luetellut peruskysymykset kysyä uudelleen, mutta tällä kertaa paneudutaan osa-alueisiin yksityiskohtaisemmin.

Kuinka juuri tämä sataman toiminto vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön? Mitä parannuksia voidaan tehdä? Kuinka parannukset toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kehitymmekö me? Miten voisimme tehdä asiat vielä paremmin?

Asioita, joita satamassa tulisi tarkastella osana ympäristönhallintajärjestelmää:

- Yleinen siisteys - Yleinen jätteiden käsittely - Kierrätettävät jätteet - Ongelmajätteet - Veneiden käymäläjätteet - Veneiden pilssivedet - Sähkön käyttö - Veden käyttö - Raaka-aineiden osto ja käyttö - Kemikaalien osto ja käyttö - Pakkaukset - Rakennusten yleinen kunto - Päästöt veteen - Päästöt ilmaan - Melu - Työturvallisuus - Asiakkaiden/vierailijoiden turvallisuus - Tulipalon vaara - Öljyt ja polttoaineet - Onnettomuuksiin varautuminen - Kuljetus - Toimittajat ja hankkijat

Lisätietoa

Liitteet

13

c. Ympäristötavoitelomake Yksinkertainen tapa luoda ja työstää ympäristönhallintajärjestelmää pienemmässä mittakaavassa on luoda ympäristötavoitelomake. Ympäristötavoitelomakkeen tekeminen alkaa siitä, että päätetään, mitä tavoitteita satamassa halutaan asettaa ja millä aikataululla ne halutaan saavuttaa. Tavoitteiden tulisi vastata sataman ympäristöpolitiikkaa, joka sekin voi olla hyvin yksinkertainen. Vinkkejä

Ympäristötavoitelomake voi rakenteeltaan ja sisällöltään olla alla kuvatun esimerkin mukainen. On tärkeätä listata jokainen tavoite, kuinka se aiotaan saavuttaa, kuka on päävastuussa, tehtävän aikataulu ja kuinka raportointi suoritetaan. Määrätyn ajanjakson jälkeen ympäristötavoitelomake tarkistetaan ja satamajohto käy läpi ympäristöhallintajärjestelmän viimeiset kysymykset: olemmeko onnistuneet ja kuinka voisimme tehdä asian vielä paremmin? Esimerkki: Tavoite: Vähentää sataman sähkön kulutusta. Kohde: Vähentää sähkön kulutusta 15 % kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Välitavoite 1: Vaihdetaan kaikki hehkulamput energiansäästölamppuihin. Vastuuhenkilö: Matti Mäkinen Toimenpide: Kaikki pesutilojen lamput on vaihdettu uusiin energiansäästölamppuihin. Ajankohta: 23. kesäkuuta Dokumentointi: valokuvat ja uusien lamppujen ostokuitit Toimenpide: Kun ulkovalon lamppu meni rikki, se korvattiin energiaa säästävällä lampulla. Lisäksi asennettiin liikkeentunnistin, jottei valo palaisi turhaan koko pimeää aikaa.

Ajankohta: 15. heinäkuuta Dokumentointi: kopiot kuiteista ja valokuva

Välitavoite 2: Varmistaa, että kaikki sähkölaitteet ovat valmiustilan asemesta pois päältä öisin. Vastuuhenkilö: Liisa Lötjönen Toimenpide: Listattiin kaikki sähkölaitteet, jotka on mahdollista jättää valmiustilaan, sekä niiden sijainnit. Sähkölaitteita on siirretty ja pistokkeita järjestetty pistorasioissa niin, että virta voidaan katkaista mahdollisimman monesta laitteesta mahdollisimman pienellä vaivalla. Ajankohta: 10.-15. huhtikuuta Dokumentointi: Lista sähkölaitteista ja pistorasioista. Toimenpide: Yksinkertaisten ohjeiden laatiminen satamasta viimeisenä lähtevälle henkilölle. Ohjeessa listataan mistä sähkökatkaisijoista tai -laitteista katkaistaan virta ja miten. Ohjeet sijoitetaan satamatoimistoon sekä satamaohjeisiin.

14

Ajankohta: 20 huhtikuuta Dokumentointi: Ohjeet

Olemmeko onnistuneet? Kaikki välitavoitteet on toteutettu ja sähkön kulutus on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt 12 %. Tavoitteena ollut 15 % vähentynyt sähkönkulutus ei vielä toteutunut. Mitä voidaan tehdä paremmin? - Vaihdetaan useampia hehkulamppuja ympäri satamaa

energiansäästölamppuihin. - Asennetaan pesutilojen valaisimiin liiketunnistimet. - Varmistetaan, että sataman sulkevat ihmiset muistavat katkaista virran

tarvittavista laitteista aina satamasta lähtiessään. Lisätietoa Liitteet

15

d. Siisteys Vierailijat ja veneilijät ovat todennäköisesti itsekin siivommin, jos satama jo ennestään on siisti ja järjestyksessä. Siisteyttä edesauttaa, jos jätteistä ja roskista eroon pääseminen on tehty vieraille mahdollisimman helpoksi. Vinkkejä Sijoita eri puolille satamaa kylttejä, joissa kehotetaan kävijöitä pitämään satama siistinä. Tee kyltit tarpeen mukaan eri kielillä tai kuvakkeita käyttäen. Sataman henkilökunnan on vilkkaimman sesongin aikana tarpeen mukaan tehtävä ylimääräistä siivoustyötä. Roska-astiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein niin, etteivät ne missään vaiheessa pääsee täyttymään liiaksi. Jätteiden edelleen kuljetuksesta ja hävittämisestä vastaavalla taholla on oltava siihen asianomainen lupa.

Roska-astioita tulee olla runsaasti ja sijoitettuna ympäri satamaa siten, että satamassa kävijät ne helposti löytävät. Alueille, joista veneilijät tulevat maihin tulisi sijoittaa helposti havaittavissa olevia, suuria roska-astioita tai vaihtoehtoisesti opasteet mistä jätepiste löytyy.

- Roska-astioiden pitäisi olla hyvin kiinnitettyjä, niin etteivät ne kaadu - Roska-astioiden pitäisi olla kannellisia, jotta eläimet eivät pääsisi sisältöön

käsiksi ja etteivät roskat leviä tuulen mukana, - Roska-astioissa voisi olla kyltti, jossa lukee “kun olen täynnä, soitathan

numeroon…”

Kierrättämistä tulisi edistää ja veneilijöiden tulisi nähdä, että satamassa on myös mahdollisuus lajitella ja kierrättää jätteitä, ennen kuin he toimittavat kaikki roskansa sekajäteastiaan (ks. kierrätysosio).

Koirille olisi hyvä olla oma aitaus vapaana pitämistä varten. Koirien jätöksille voisi olla omat astiat. Kakkapussien jakaminen tai jätösten keräämisestä muistuttaminen ehkäisee koirien jätösten muodostumista ongelmaksi. Lisätietoa

Liitteet

16

e. Kierrätettävä jäte Kierrätys säästää energiaa, jota kuluu uusien raaka-aineiden tuottamiseen. Yleisesti kierrätettäviä jätteitä ovat lasi, muovit, metallit ja paperit. Veneilijöitä tulee rohkaista lajittelemaan jätteensä myös vesillä ollessaan. Jätepisteen on oltava helposti löydettävissä. Vinkkejä Ota yhteyttä kuntaan tai jätehuoltoyritykseen kun haluat selvittää mitä jätteitä kunnassa voi kierrättää. Rakenna hyvin organisoitu jätepiste, jossa jokaiselle kierrätettävälle jätejakeelle on oma, kyltillä varustettu astiansa. Jätepisteen tulee olla suojassa tuulelta, sateelta, lumelta sekä eläimiltä ja sen puhtaudesta ja siisteydestä tulee huolehtia. Astiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein. Osoita jätepisteen sijainti esim. kylttien avulla selkeästi. Merkitse sen sijainti myös sataman karttaan ja varmistu, että myös vierailijat tietävät missä se on ja mitä kierrätettäviä jätejakeita siellä otetaan vastaan. Kerro selvästi mitkä materiaalit kuuluvat mihinkin keräilyastiaan liittämällä yksityiskohtainen lista asioista, jotka kelpaavat ja jotka eivät kelpaa astiaan laitettavaksi (esim. sanomalehdet vai toimistopaperi, kovat vai pehmeät muovit, jne.).

Ota ruuantähteitä varten käyttöön komposti (varmista että astiaan ei laiteta puutarhajätteitä) ja käytä syntyvää multaa sataman kukkaistutuksissa ja viheralueilla. Sijoita pieni roska-astia kierrätyspisteen viereen, jotta vieraat eivät heitä lajittelematonta kotitalousjätettä kierrätysastioihin.

Kovat muovit – tyhjät ja puhtaat

Kyllä Ei

17

Lisätietoa Liitteet

18

f. Polttoaine, öljy ja muut ongelmajätteet Öljyt ja polttoaineet ovat tulipaloriskejä, samoin kuin monet muutkin vaaralliset aineet. Ne sisältävät myöskin raskasmetalleja ja hiilivetyjä, jotka ovat vaarallisia vesieliöille. Nämä myrkyt voivat siirtyä ravintoketjun mukana planktoneista kaloihin, lintuihin ja jopa ihmisiin. Ne voivat aiheuttaa sairauksia, lisääntymisongelmia ja jopa kuoleman. Jo pieni määrä polttoainetta, öljyä, maalia tai muuta ongelmajätettä voi olla hyvin haitallista ympäristölle ja meille itsellemme. Läikkymisen ja vuotamisen, jopa hyvin pienten määrien, välttämiseksi on nähtävä vaivaa. Vinkkejä Varmista, että kaikki satamassa olevat vaaralliset aineet on merkitty nimilapuin ja että työntekijät tietävät näihin aineisiin liittyvät vaarat. Säilytä kaikkia vaarallisia aineita turvallisessa paikassa, poissa alueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä, tulelta suojatussa säilytysastiassa tai rakennuksessa, jossa on ylivuotoreunalla varustettu pohja, johon vuodot jäävät, eivätkä pääse imeytymään maaperään tai veteen. Minimoi satamassa säilytettävien polttoaineiden, öljyjen ja muiden vaarallisten aineiden määrä. Ota huomioon vaihtoehtoisten, vähemmän vaarallisten aineiden käyttö sekä suosi mieluummin vesipohjaisia kuin öljypohjaisia aineita. Polttoainevuotojen välttämiseksi muistuta veneilijöitä olemaan varovaisia täyttäessään veneiden polttoainetankkeja:

- Muistuta heitä olemaan tankkaamasta tankkia täyteen, sillä polttoaine laajenee lämmetessään ja voi siksi vuotaa yli

- Pyydä heitä käyttämään imeytysliinaa polttoaineruiskun suukappaleen ympärillä tai keräämään kaikki polttoainepisarat rättiin ja toimittamaan rätin muiden ongelmajätteiden kanssa samaan paikkaan

- Pidä suppiloita ja imeytysmateriaaleja veneilijöiden ja työntekijöiden saatavilla, jotta pienet roiskeet voidaan estää

- Jotta polttoainetta ei valu ilmausputken kautta veteen, tee keräyssäiliö jonka voi laittaa huohotinaukon suulle tankkauksen ajaksi

Öljyonnettomuudet ja muut ongelmajätteistä aiheutuneet vaaratilanteet tulee huomioida sataman pelastussuunnitelmassa. Lisätietoa aiheesta osiossa IV. G. Lisätietoa Liitteet

19

20

g. Ongelmajätteet Veneissä ja satamissa syntyy yleisesti seuraavia ongelmajätteitä: polttoaineet, maalit, antifouling-aineet, öljyt ja puhdistusaineet. Nämä jätteet voivat joutua ympäristöön vuotojen ja onnettomuuksien seurauksena ja myös väärin suoritetun jätteiden hävittämisen kautta, esim. kaadetaan viemäriin, maahan tai sekoitetaan ongelmajätteet muihin jätteisiin. Jätteiden hävittäminen väärin on uhka sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle. Satamanpitäjät ja veneilijät voivat helposti vähentää ympäristöön joutuvien ongelmajätteiden määrää muutamalla yksinkertaisella konstilla. Vinkkejä Järjestä turvallinen säilytyspaikka seuraaville ongelmajätteille:

- jäteöljyt ja öljynsuodattimet - paristot - akut - maalit - polttoaineet - puhdistustuotteet - öljyiset säilytysastiat ja rätit

Säilytystilan on oltava erillään muista rakennuksista ja palveluista. Säilytystilan on oltava paloturvallinen, mielellään metalliastia, jonka lähellä on jauhesammutin. Säilytystilan tulee olla myös ympäristön kannalta turvallinen niin, että mikäli jokin säilytysastioista hajoaa, jätettä ei valu maaperään tai veteen. Säiliöiden on oltava vakaita ja ongelmajätteen vastaanottoon suunniteltuja. Varmista, etteivät astiat pääse täyttymään liiaksi. Astioiden alla tulisi vielä olla ylimääräinen allas, johon mahdolliset valumat päätyvät.

Jätteiden kuljettamisesta ja vastaanottamisesta vastaavalla taholla on oltava siihen asiaankuuluva lupa. Lisätietoa veneen puhdistuksen yhteydessä syntyvistä ongelmajätteistä löytyy osiosta III. L. Lisätietoa öljy- ja polttoainepäästöistä löytyy osiosta IV. G.

Lisätietoa

21

Liitteet

22

h. Veneiden käymäläjäte Ihmisten jätöksillä on erityisen haitallinen vaikutus vesiympäristöön. Ulosteissa oleva typpi ja fosfori ovat suoraan hyödynnettävissä olevaa ravinnetta leville, jotka sitten “kukkivat” ja ottavat happea vedestä. Tämä johtaa ajan myötä siihen, ettei muilla eliöillä ole tarpeeksi happea. Jokakesäiset sinileväkukinnot Itämeressä ovat tämän tapahtumaketjun seuraus. HELCOMin suositus 19/9 kieltää käsittelemättömän käymäläjäteveden päästämisen Itämereen. Kaikkien itämeren maiden on ratifioitava tämä suositus lainsäädäntöönsä. Vinkkejä Kussakin maassa voimassa olevaa käymäläjätettä koskevaa lainsäädäntöä on noudatettava. Suomessa on kiellettyä päästää käsittelemätöntä käymäläjätevettä veteen, joten veneissä on oltava imutyhjennettävä septisäiliö käymäläjätteitä varten. Vastaavasti satamissa on oltava asianmukaiset vastaanottolaitteet, eli käymäläjätevesisäiliöiden imutyhjennyspumput. Jos satamassa ei ole septitankin imutyhjennyslaitetta, veneilijöille on kerrottava, missä lähin imutyhjennyslaite sijaitsee.

Satamassa pitäisi imutyhjennyslaitteen lisäksi:

- osoittaa laitteen sijainti kyltillä, jossa on kansainvälinen imutyhjennyslaitteen symboli (alla).

- opastaa veneilijöitä käyttämään laitetta - varmistaa että laitteessa on asianmukainen käyttöohje sekä tarvittaessa

puhelinnumero, johon voi ilmoittaa, jos laite on epäkunnossa.

Kun imutyhjennyslaitetta asennetaan, se tulee sijoittaa sellaiseen paikkaan, että kaikkien niiden veneiden on helppo sen viereen kiinnittyä, jotka laitetta tarvitsevat. Laitteen tulee olla helppokäyttöinen (ei liian korkealla tai matalalla) ja sen ympärillä tulee olla riittävästi syväystä, jotta suuremmatkin veneet pääsevät sen luo. Esteetön pääsy imutyhjennyslaitteelle on varmistettava. Jos mahdollista, aseman läheisyydessä olisi

23

hyvä olla vesipiste. Imutyhjennyslaitteen yhteydessä voi myös olla mahdollisuus pilssivesien tyhjentämiseen, mutta muista, että öljyiset jätteet ovat ongelmajätettä, eikä niitä saa tyhjentää viemäriverkostoon. Opasta veneilijöitä, ettei pilssivesiä saa milloinkaan tyhjentää septitankin tyhjennyspumpulla! Lisätietoa

• Helcom Suositus 19/9 • Marpol 73/78 Special Area (Clean Seas guide 2004, the Baltic Sea Area, pub-

lished by HELCOM) • Alusjätelaki ja -asetus • www.pidasaaristosiistina.fi

Liitteet

24

i. Sähkön säästäminen Käyttämästämme energiasta paljon on edelleen peräisin uusiutumattomista energialähteistä kuten öljystä, hiilestä tai ydinvoimasta, joista aiheutuu haitallisia sivutuotteita. Sähkö on myös kallista. Energian säästäminen ei ole hyväksi ainoastaan ympäristölle, mutta myös taloudellesi! Vinkkejä Käytä energiansäästölamppuja. Ne maksavat yleensä enemmän, mutta säästävät rahaa pitkällä tähtäimellä, koska ne käyttävät vähemmän energiaa kuin normaalit lamput.

Asenna valaisimiin liikkeentunnistimet tai säätimet, jotka sammuttavat valot tietyn ajan kuluttua. Kun sähkölaite ei ole käytössä, sammuta se kokonaan tai irrota töpseli seinästä (TV:t, radiot, tietokoneet, monitorit, tulostimet, Internet-reitittimet, jne.). Laitteet, jotka on jätetty valmiustilaan kuluttavat sähköä.

Kun on aika vaihtaa vanhoja laitteita uusiin, varmista, että ostamasi laitteet käyttävät energiaa tehokkaasti. Asenna aurinkopaneelit keräämään ylimääräistä energiaa ja kun rakennat uusia rakennuksia suunnittele ne niin, että ne hyödyntävät auringon valoa mahdollisimman paljon valaistuksen ja lämmityksen osalta. Käytä eristäviä rakennusmateriaaleja ja tuplaikkunoita minimoidaksesi lämmönmenetyksen. Säädä laituripaikoilta saatava sähkö neljään ampeeriin (800 Wattia). Asenna jokaiselle sähköpisteelle sähkömittarit.

Säädä kuuman veden lämpötila 60 asteeseen saniteetti- ja pesutiloissa. Lisätietoa Liitteet

= €

25

j. Veden säästäminen Vaikka Itämeren maat eivät suoranaisesti kärsikään veden puutteesta, vesi on silti arvokas voimavara, jonka kerääminen, suodattaminen, puhdistaminen, kuljettaminen ja pumppaaminen hanoihimme kuluttaa energiaa. Veden käyttö aiheuttaa myös kuluja. Veden säästäminen säästää rahaa. Vinkkejä

Kehota asiakkaitasi säästämään vettä. Sijoita ”Säästäthän vettä” –kylttejä paikkoihin, joissa vettä voidaan käyttää. Käytä vettä säästäviä suuttimia ja hanoja. Asenna suihkuihin painettavalla napilla toimivat säätimet, jotka sulkevat hanat automaattisesti tietyn ajan jälkeen. Asenna joko painettava nappi tai liikkeentunnistimet käsien huuhtelualtaisiin säätelemään veden käyttöä niin, että vain tarvittava määrä käytetään. Käytä vettä säästäviä wc-istuimia, jotka on varusteltu kahdella vaihtoehtoisella napilla, toinen pienempää ja toinen isompaa huuhtelua varten.

Käytä vettä säästäviä painesuuttimia, jotka sekoittavat veden ja ilman pesukäyttöön tarkoitetuissa letkuissa. Veneiden pesualueilla käytä juomaveden asemesta mieluummin merivettä. Tarkista kaikki johdot ja hanat säännöllisesti, jotta löydät mahdolliset vuotokohdat nopeasti. Lisätietoa Liitteet

26

k. Satama-alueen ja rakennusten ja rakennelmien ylläpito Vierailijat ja veneilijät arvostavat viehättäviä ja hyvin hoidettuja rakennuksia. Tunnollinen huoltotyö säästää sekä ympäristöä että talouttasi. Vinkkejä Säännöllinen huolto on tärkeää, jotta pienet ongelmat havaitaan ja saadaan korjattua ennen kuin ne muodostuvat suuriksi ongelmiksi. Laadi aikataulu, joka varmistaa, että sähköt, vesijohdot, seinät, ikkunat, laiturit ja maa-alueet tarkastetaan säännöllisesti. Pidä rakennusten ulkoseinät hyvässä maalissa ja muutenkin hyvässä kunnossa. Käytä ympäristöystävällisiä, vesipohjaisia maaleja ja liuottimia. Osta ympäristöä säästäviä (esim. jollain ympäristömerkillä merkittyjä) tuotteita, esim:

- puhdistusaineita - käsi- ja wc-paperia - toimistopaperia - kahvia ja teetä - kierrätysmateriaalista valmistettuja muovilaatikoita ja roska-astioita.

Suunnittele viheralueet alueelle ominaisia kasveja hyödyntäen, jotka eivät vaadi paljon ylläpitoa (esim. ylimääräistä kastelua tai lannoitusta). Lisätietoa Liitteet

27

28

l. Veneen pesu ja huolto Veneen pesun ja huollon yhteydessä syntyy paljon saasteita. Veneiden pohjamaalit sisältävät myrkyllisiä aineita ja veneiden pesuun tarkoitetut aineet ovat yleensä haitallisia. Vinkkejä Mikäli satamassa on veneiden huolto- ja pesualue, siellä pitäisi olla suljettu valumaveden keruujärjestelmä. Sen avulla voidaan estää haitallisten aineiden pääsy vesistöön.

- Käytä veneen pesussa merivettä makean veden asemesta. - Kerää ja suodata huolto- ja pesualueen vesi. Suodattimeen jäänyt sakka on

ongelmajätettä. Mikäli tehdään pieniä korjaustoimenpiteitä, veneen alla oleva maa-alue voidaan peittää suojapeitteellä tai pressulla. Näin voidaan varmistua, että maalit tai muutkaan aineet eivät päädy maaperään, maaperän laadusta riippumatta (ruohoa, soraa, kiveystä). Suuremmat korjaustyöt, kuten hiominen ja hiekkapuhaltaminen, tulee tehdä sisätiloissa tai katteen alla, jottei pölyä ja maalihiukkasia joudu vesiympäristöön. Hiottaessa voidaan käyttää hiontalaitetta, jossa on pölynimuri maalipölyn keräämistä varten.

Harkitse venepesurin hankkimista sellaisten veneiden käyttöön, joissa ei ole käytetty myrkkymaaleja. Veneen pohjan pesu kaksi-kolme kertaa kesässä poistaa myrkkymaalauksen tarpeen. Rohkaise veneilijöitä käyttämään ympäristöystävällisiä tuotteita veneiden puhdistuksessa ja huollossa. Tiedota vaihtoehtoisista puhdistusaineista. Esimerkiksi:

Myrkylliset tuotteet Vaihtoehdot

Liuotinaine ja saippua Puhdas vesi ja harjaaminen Valkaisu Vetyperoksidi Hankausjauhe Ruokasooda tai suola Lattian puhdistusaine 1 osa viinietikkaa 32 osaan vettä Ikkunan puhdistusaine 1 osa viinietikkaa 4 osaa vettä Lakkauksen puhdistusaine Pyyhi seoksella, jossa on 1 osa

viinietikkaa ja 1 osa vettä WC:n puhdistusaine Harjaa ruokasoodalla Alumiinin puhdistusaine 2 rkl kermaa 1 litraan vettä Kromin puhdistusaine Pese omenaviinietiikalla, kiillota

29

vauvaöljyllä Lasikuidun tahranpoistoaine Ruokasoodatahna Viemärin avaaja Pura ja kokoa uudelleen Homeenpoistaja Seos, jossa on yhtä paljon

sitruunamehua ja suolaa Puun kiillotusaine 3 osaa oliiviöljyä ja 1 osa valkoista

viinietikkaa Lisätietoa Liitteet

IV. TURVALLISUUS a. Yleistä tietoa satamien turvallisuudesta Turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista venesatamassa. Sataman on oltava turvallinen henkilökunnalle, veneille ja niiden miehistöille sekä muille mahdollisille vierailijoille. Satama voi olla turvallinen vain jos sekä sataman hallinto että henkilökunta ja käyttäjät ovat tietoisia mahdollisista riskeistä, kuinka ne voidaan estää ja mitä tehdä hätätilanteessa. Muista:

- Turvallisuusohjeiden tulee olla selvät ja sekä henkilökunnan että vierailijoiden saatavilla

- Satamalla on pelastussuunnitelma, jonka henkilökunta tuntee - Henkilökunnan kouluttaminen – ei ole väliä kuinka lyhytaikaisesta

työntekijästä on kyse - Nimeä henkilö, joka on vastuussa turvallisuudesta - Asianmukaiset hengenpelastus- ja palontorjuntavälineet - Ensiapuvälineet ja hätäpuhelin saatavilla - Pääpaino veneilykaudella, suorita vuosittainen turvallisuustarkistus

ennen kautta, mieluiten paikallisen pelastuslaitoksen edustajan kanssa Vinkkejä

Seuraavat tekijät vaikuttavat yleiseen turvallisuuteen:

- riittävät säilytys- ja varastointitilat, joita käytetään ja jotka on järjestetty niin, etteivät satamassa käytettävät ja säilytettävät tavarat loju laitureilla ja kulkuväylillä.

- laitureiden kunto, joka on tarkastettava säännöllisesti. - saapuvien veneiden turvallisuuteen vaikuttaa tuloväylän ja venepaikkojen,

erityisesti vieraspaikkojen, selkeä merkintä, joilla vältetään turhaa ajoa satama-alueella. Sataman suuaukon ja linjataulujen valaistus lisää turvallisuutta.

- riittävä valaistus satama-alueella, häikäisyä tuloväylälle päin on kuitenkin varottava.

- selkeät liikennejärjestelyt esim. autojen pysäköinnin järjestäminen.

Huomaa: Satamassa olevan veneen turvallisuusvarusteista, kiinnittymisestä ja sähkö- ym. laitteiden käytöstä vastaa veneen päällikkö. Vene, jonka varustelu, käyttö tai miehistön käytös voi aiheuttaa vaaraa muille veneille tai ihmisille, voidaan ja pitää poistaa satamasta.

Lisätietoa Liitteet

30

b. Turvallisuusohjeet Onnettomuuksien estäminen on turvallisuuden lähtökohta, sillä suurin osa sattuneista onnettomuuksista olisi ollut estettävissä. Turvallisuusohjeet kattavat kaikki sataman yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat asiat. Turvallisuusohjeiden tulisi olla kaikkien nähtävillä sataman ilmoitustaululla, tarpeen vaatiessa myös useammassa paikassa ja useammalla kielellä tai kuvakkein esitettynä. Vinkkejä Seuraavien kohtien pitäisi sisältyä turvallisuusohjeisiin:

- Säännöt tulen käsittelystä, avogrillit mukaan luettuina, satama-alueella ja veneissä

- Hälytysohjeet - Tiedot sataman vieraspaikkajärjestelyistä - Satama-alueella noudatettavat yleiset järjestyssäännöt, myös noudatettava

hiljainen aika - Satamaisännän yhteystiedot ja mistä hänet voi löytää, mahdollisen

satamatoimiston aukioloaika - Ajat, jolloin henkilökunta on paikalla - Ohjeet telakoiduille veneille - Tietoa ongelmajätteiden ja helposti syttyvien jätteiden oikeanlaisesta

säilytyksestä - Polttoainetankin täyttöohjeet myyntipisteessä - Turvallisuusriskien (esim. suojaamattomat laiturit) merkintä - Sataman sähköpisteiden turvallinen käyttö - Uimakielto satamassa - Hätäpuhelimen, hengenpelastus-, palontorjunta- ja ensiapuvälineiden sijainti - Ohjeet, kuinka yllä mainittuja varusteita käytetään - Tarpeelliset hätänumerot (yleinen hätänumero 112, poliisi 10022,

satamaisännän numero, jne.) Muuta tietoa, esimerkiksi:

- Suositus, että lapset käyttävät satamassa aina pelastusliivejä - Tietoa ensiapu- ja hengenpelastuskursseista - Ohjeita alkoholin käytöstä satama-alueella - Tietoa kuinka venepalo voidaan estää

Lisätietoa Liitteet

31

c. Ensiapu ja hätäpuhelin Satamassa tulee olla asianmukaiset ensiapuvälineet, jotka on sijoitettu satamatoimistoon tai muiden palvelujen (kauppa, ravintola jne.) yhteyteen. Ensiapulaukun sisällön on oltava kattava koko veneilykauden ajan ja sen on täytettävä kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Satamassa tai sen välittömässä läheisyydessä olevan hätäpuhelimen on oltava käytettävissä ympäri vuorokauden. Vinkkejä Ensiapuvälineiden ei tarvitse välttämättä olla käytettävissä vuorokauden ympäri, kunhan ne ovat saatavilla suurimman osan päivästä (esim. satamatoimiston aukioloaikoina). Joissain tapauksissa ensiapuvälineet voidaan sijoittaa myös johonkin sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan paikkaan (kuitenkin enintään 200 metrin päässä satamasta). Ensiapuvälineiden sijainti on kerrottava selkeästi sataman ilmoitustaululla ja merkittävä sataman karttaan. Hätäpuhelimet on merkittävä kyltillä niin, että ne on helposti havaittavissa ja löydettävissä. Hätäpuhelimen sijainti on myös merkittävä sataman karttaan. Lisätietoa

Liitteitä

32

d. Hengenpelastusvälineet Satamassa on oltava hätätilanteen tai onnettomuuden varalta helposti saatavilla riittävä määrä asianmukaisia hengenpelastusvälineitä. Hengenpelastusvälineiden on koko veneilykauden ajan oltava saatavilla ympäri vuorokauden. Satamassa on oltava vähintään pelastusrenkaita ja tikkaita. Jos henkilö on joutunut veden varaan, hänellä on oltava mahdollisuus päästä pois vedestä omatoimisesti tai mikäli tämä vaikuttaa mahdottomalta, niin jollakin toisella on omaa henkeään vaarantamatta oltava mahdollisuus pelastaa tämä henkilö. Vinkkejä Satama voi hankkia myös muita lisävarusteita esim. venehakoja, pelastusveneitä ja pelastusasemia. Kaikki varusteet on merkittävä hyvin. Pelastusrenkaiden pitäisi olla punaisia, oransseja tai keltaisia (varustettu lisäksi heijastimilla) näkyvyyden varmistamiseksi. Lisäksi pelastusrenkaissa on oltava kelluva, n. 25 metrin pituinen köysi. Venehakojen on myös oltava kelluvia ja vähintään kaksi metriä pitkiä. Tikkaat on merkittävä näkyvästi (myös heijastus) ja niiden pitää ulottua riittävän pitkälle veden pinnan alapuolella siten, että niihin on helppo tarttua ja niitä pitkin pystyy kiipeämään ylös. Pelastusveneen on oltava jatkuvasti käyttövalmiina ja sen varustukseen on kuuluttava airot, venehaka, äyskäri, veitsi, heittoliina, pelastusrengas, hinausköysi ja vähintään kahdet pelastusliivit. Alueeltaan laajoissa satamissa vene tulee varustaa moottorilla ja käsisammuttimella.

Tikkaat ja muut hengenpelastusvälineet sijoitetaan rannalle siten, että niihin on 25-50 metriä mistä tahansa rannalta. Merkitse hengenpelastusvälineiden sijainti satama-alueen karttaan. Varmista, että välineiden käyttöohjeet ovat esillä. Lisätietoa

Liitteitä

33

e. Palontorjuntavälineet ja telakka-alueen eristäminen Satamassa on oltava riittävä määrä asianmukaisia palontorjuntavälineitä. Nämä on oltava helposti löydettävissä ja saatavilla veneilykauden aikana ympäri vuorokauden. On erityisen tärkeää ottaa huomioon tulipalon mahdollisuus telakointialueilla. Palontorjunta- ja pelastussuunnitelma ovat välttämättömiä telakointialueilla ja ne tulisi laatia yhdessä paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Vinkkejä Palontorjuntavälineiden on oltava kansallisen pelastusviranomaisen hyväksymiä. Välineistön tulee sisältää kaikki mitä satamassa tarvitaan palontorjuntaan (vähintään jauhesammuttimet, paloletkut, sammutuspeitteet jne.) Varustuksen tyyppi ja määrä on yleensä suhteutettava sen mukaan, miten pitkä matka lähimpään pelastusyksikköön on ja minkä kokoisia veneitä satamassa on. Sammutusvälineet ja –varustus on sijoitettava helposti saavutettaviin ja hyvin merkittyihin paikkoihin. Jauhesammutin voidaan sijoittaa esimerkiksi lukittuun kaappiin, jonka lasin voi helposti rikkoa hätätilanteessa. On suositeltavaa, että mistään sataman venepaikasta ei ole maitse enempää kuin 50 metriä lähimmän sammuttimen luo. Jos laiturin pituus (rannalta uloimpaan päätyyn) on yli 100 m edellytetään palokunnan pumppu- ja letkukiinnikkeisiin yhteensopivan kiinteän vesiputken asentamista. Polttoaineasemalla, lähellä ongelmajätteiden säilytyspaikkaa ja alueilla, joilla suoritetaan korkeaa lämpötilaa vaativia toimenpiteitä on oltava asianmukainen palontorjuntavarustus. Tulipalon mahdollisuus on olennaista ottaa huomioon telakointialueilla ja sinne tarkoitetun palontorjuntavälineistön kapasiteetti on suunniteltava erikseen. Varmista, että palontorjuntavälineitä on riittävästi ja helposti saavutettavissa. Palonsammutusveden saatavuus on taattava telakointialueella läpi vuoden, mieluimmin palopostista saatavan paineveden muodossa.

Telakointialue on jaettava kortteleihin ja sinne on jätettävä palokujia mm. hälytysajoneuvojen kulkua varten. Telakointialueella veneitään huoltaville on laadittava ohjeistus siitä, miten ao. alueella veneen huoltotoimenpiteet suositellaan suoritettavan. Veneilijää myös ohjeistetaan, miten toimia ongelmajätteiden kanssa ja erityisesti miten tulenarkoja nesteitä on käsiteltävä, jotta tulipalon syttymisvaaraa ei synny. Lisätietoa

34

Liitteitä

35

f. Sähköturvallisuus Sähkövarustelun yhteydessä on huomioitava sähköturvallisuusmääräykset. Kaikkien asennusten on oltava turvallisia ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. Sähkölaitteet on tarkastettava vuosittain, mieluiten talven jälkeen ennen kauden alkua. Vinkkejä Koska sähköä on usein mahdollisuus saada veneeseen, tulee pistokkeiden sijaita korkeintaan 25 metriä venepaikalta (lukuun ottamatta niitä veneitä, jotka eivät tarvitse sähköä). Tämä vähentää tarvetta käyttää pitkiä jatkojohtoja, jotka voivat haitata laiturin normaalia käyttöä tai aiheuttaa turvallisuusriskejä. Satamassa on oltava selkeät ohjeet kuinka sähköä ja vettä käytetään ja mielellään lisätietoa energia ja veden säästämisestä. Sähkökaapeleiden ja pistorasioiden on oltava ulkokäyttöön tarkoitettuja. Kaapeleiden on kestettävä niihin kohdistuvat mekaaniset rasitukset ja kuormitus. Asennusten tulee olla sähköalan ammattilaisen tekemiä. Lisätietoa

Liitteet

36

g. Öljyonnettomuudet ja ongelmajätteet Öljyt ja ongelmajätteet sisältävät raskasmetalleja ja hiilivetyjä, jotka ovat myrkyllisiä merieliöille. Ravintoaineena käytettynä myrkyt voivat siirtyä ravintoketjussa planktonista kaloihin, lintuihin ja jopa ihmisiin. Ne voivat aiheuttaa sairautta, lisääntymishäiriöitä ja jopa kuolemaa. Jo hyvin pieni määrä polttoainetta tai öljyä voi olla haitaksi ympäristölle ja myös meille. Vinkkejä Ensisijaisesti tulee tehdä kaikki voitava sellaisten onnettomuuksien välttämiseksi, joissa polttoainetta tai muuta ongelmajätettä joutuu ympäristöön. Lisätietoa aiheesta osiossa III. F. Pelastussuunnitelmassa on hyvä käsitellä öljyonnettomuudesta aiheutuvat riskit ja toimintamallit. Suunnitelma tulee laatia yhdessä paikallisen öljyntorjunnasta vastaavan pelastusviranomaisen edustajan kanssa. Suosituksia suunnitelmalle:

- Ole tarkka – suunnitelmassa tulee käsitellä kaikki riskitekijät ja aineet, joita satamassa on.

- Ota huomioon “pahin mahdollinen” ja “kaikkein todennäköisin” tapahtumaketju. - Kartoita sataman viemärijärjestelmä ja yhteydet kunnalliseen

jätevesijärjestelmään ja merkitse tarkkaan kaikki sadevesiviemärit. - Tee selkeä luettelo tahoista, joihin tulee ottaa yhteyttä onnettomuuden sattuessa.

Laita tämä lista esille siten, että se on saatavilla hätätilanteen sattuessa. - Hanki kaikki onnettomuuden varalta tarvittavat varusteet – turvallisuusvarusteet,

leviämisenesto-, puhdistus- ja hävittämismateriaalit. Säilytä näitä varusteita lähellä riskialueita.

- Kirjoita selkeä toimintasuunnitelma, jota henkilökunta noudattaa onnettomuustilanteessa.

- Kouluta työntekijöitä, niin että he tietävät mitä tehdä onnettomuustilanteessa – toista koulutus vuosittain.

Toimintasuunnitelma voi sisältää seuraavat kohdat:

1. Arvioi tilanteen vaarallisuus. Mistä aineesta on kysymys? Mitä varusteita tarvitaan?

2. Pysäytä valuma tai vuoto, nostamalla säiliö/astia pystyyn, sulkemalla hana jne. 3. Tyrehdytä vuoto ja valuminen hiekkasäkeillä tai muilla materiaaleilla. Estä pääsy

ylivuotovesien purkupaikoille, viemäreihin jne. 4. Tiedota oikeita ihmisiä ja pyydä tarpeen mukaan apua. 5. Neutralisoi vaaralliset aineet. 6. Pumppaa tai pyyhi aineet turvallisiin säiliöihin. 7. Siivoa huolellisesti, ettei vaarallisia aineita pääse veteen tai maaperään. 8. Hävitä ongelmajätteet vastuullisesti, käyttäen valtuutettua yhteistyötahoa. 9. Kerää hätätilannetta varten olevat varusteet takaisin varastoon. 10. Arvioi syy päästöön ja ryhdy toimenpiteisiin, jotta samaa ei tapahtuisi uudelleen.

Älä pese öljyä pois veneestä tai kannelta vedellä. Älä käytä puhdistusaineita tai saippuaa mihinkään öljy- tai polttoainepäästöihin. Satamassa tulee varautua sekä sisäisiin öljy- ja polttoainepäästöihin (estetään päästön leviäminen sataman ulkopuolelle) että ulkoisiin öljy- ja polttoainepäästöihin (estetään päästöjen tuleminen satamaan). Tämä jälkimmäinen ongelma on kasvava huoli Itämerellä, jolla kuljetetaan suuria määriä öljyä vesiteitse.

37

Lisätietoa Liitteet

38

g. Pelastussuunnitelma Kaikkia satamia suositellaan tekemään pelastussuunnitelma, johon sisältyy ohjeet kuinka hätätilanteessa tai onnettomuuden sattuessa satamassa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee toimia. Koska jokainen satama on erilainen, on myös pelastussuunnitelma laadittava yksilöllisesti kullekin satamalle. Ihanteellisimmassa tapauksessa pelastussuunnitelma tehdään yhdessä paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. On olennaista, että sataman henkilökunta on tietoinen pelastussuunnitelmasta ja kykenee toimimaan oikein. Telakointialueella pelastussuunnitelma on välttämätön. Vinkkejä Seuraavat asiat on otettava huomioon pelastussuunnitelmaa laadittaessa:

- Ennakoitavat vaara-tilanteet, jotka määrittelevät pelastussuunnitelman

yksityiskohtaisen sisällön. Nämä voivat olla joko sisäisiä tai ulkoisia riskejä, jotka vaihtelevat sataman mukaan.

- Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. - Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien

järjestelyt. Näihin tulee sisältyä selkeät ohjeet mitä hätätilanteessa tehdään; sammuttamista ja pelastamista varten tarvittavat välineet, joiden käyttämiseen henkilökunta on koulutettu; turvalaitteiden huolto ja vastuuhenkilöt

- Turvallisuushenkilöstö, sen saatavuus ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan, turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus.

- Tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on arvioitu.

- Ohjeet mahdollisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten. - Selvitys siitä, miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianosaisten

(henkilökunta, asiakkaat ja yleisö) tietoon. Pelastussuunnitelma voi olla satamakohtainen, mutta se voi olla myös osa isompaa satamaa, kunnallista tai alueellista pelastussuunnitelmaa. On olennaista muistaa päivittää pelastussuunnitelma aina, kun sataman toiminnassa tai tiloissa tapahtuu muutoksia. Pelastussuunnitelma on arvioitava ja päivitettävä joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa. Varmista että pelastussuunnitelma on henkilökunnan saatavilla. Tärkeää: Hätätilanteessa satamassa on oltava mahdollisuus nopeaan hälytysjärjestelmään! Lisätietoa Liitteet

39

i. Valvonta Satamassa valvojien tehtävänä on opastaa tulevia ja lähteviä veneitä, valvoa alueen turvallisuutta ja ylläpitää järjestystä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa (tapahtumat, myrskyt jne.) valvontaa on tarpeen mukaan tehostettava. Vinkkejä Valvonta suositellaan järjestettävän veneilykauden aikana seuraavasti:

- 25-100 venepaikkaa: Käyntivalvonta

Sataman omistajan edustajan on oltava tavattavissa satamassa ilmoitettuina aikoina ainakin 2 krt/vrk.

- 100-200 venepaikkaa: Valvonta päiväsaikaan

Ainakin yhden henkilön on oltava paikalla klo 8-22. - yli 200 venepaikkaa: Ympärivuorokautinen valvonta

Ainakin yhden henkilön on oltava paikalla koko vuorokauden, hereillä ja suoritettava säännöllisesti valvontakierroksia. Jos satama-alue on erityisen suuri, on valvojia hyvä olla useampi.

Lisätietoa

Liitteet

40

V. LUONNONSUOJELUALUEET a. Mitä luonnonsuojelualueet ovat? Koko Itämeri on luonnoltaan herkkä ja tärkeä alue, jota meidän kaikkien on suojeltava ja käytettävä vastuuntuntoisesti. Erityisen huomioin tarvitsevat jokisuistot ja pesimäalueet, jotka ovat elintärkeitä monille lajeille. Vinkkejä Sataman pitäjän tulisi aina olla tietoinen satamaansa ympäröivästä luonnosta. Aina on hyvä ajatus ottaa yhteyttä paikalliseen ympäristökeskukseen ja selvittää, sijaitseeko sataman läheisyydessä suojeltuja luontoalueita tai eläinlajeja ja kuinka sataman kävijöitä tulisi tiedottaa näistä alueista. Jos satama itsessään sijaitsee suojelualueella, tulee satamassa toteuttaa asianmukaista ympäristöpolitiikkaa ja sekä henkilökuntaa että vierailijoita tiedottaa tarvittavalla tavalla. Ympäristöasioiden hoitoon ja hallintaan tulisi nimetä vastuuhenkilö. HELCOM on listannut Itämeren suojellut alueet, uhanalaiset biotoopit ja eläinlajit. Listaa voi tarkastella osoitteessa http://bspa.helcom.fi/. Muihin suojelualueisiin voivat kuulua kansallisten ympäristönsuojeluelimien tai EU:n Natura 2000 –ohjelman määrittelemät suojelualueet. Tietoa näistä suojelualueista osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/nature/home.htm. Lisätietoa Liitteet

41

b. Yleinen tiedottaminen Sataman käyttäjien ja veneilijöiden tulisi olla tietoisia heitä ympäröivän luonnon ekosysteemeistä ja erityistarpeista. Heitä tulisi myös motivoida oppimaan lisää ja tutustumaan näihin alueisiin vastuullisella tavalla. Vinkkejä Tietoa rannikkoalueen ekosysteemistä ja läheisistä herkistä luontoalueista tulee olla esillä sataman ilmoitustaululla. Läheiseksi alueeksi määritellään kävelymatkan (muutama kilometri) päässä satamasta sijaitseva alue ja läheiseksi herkäksi vesialueeksi määritellään vesi- tai maa-alueet, joille helposti pääsee veneellä (reitillä, jota sataman kävijät usein käyttävät). Satamassa tulee olla esillä tietoa yksittäisistä herkistä luontokohteista ja, mikäli kohteessa on mahdollista käydä, ohjeistus kuinka alueella liikutaan ja käyttäydytään. Tietoon on sisällyttävä myös yksityiskohtaista tietoa herkistä vesialueista, joita tulee välttää vesillä liikkuessa tai ankkuroituessa. Esillä on hyvä olla tietoa kalastusta koskevista säännöksistä ja kalastuskautta koskevista rajoituksista. Mikäli mahdollista, laita esille esimerkiksi juliste jossa on kuvia alueen linnuista, kaloista tai muista eläinlajeista. Lisätieto koskien satamaa ympäröivää luontoa ja aluetta on usein paikallaan. Lisäksi se on merkki sataman sitoutumisesta ympäristöasioihin. Aina erityisen herkistä alueista ei kannata tiedottaa, sillä lisääntyneet kävijämäärät saattaisivat uhata alueen luontoa ja eläimiä. Lisätietoa Liitteet

42

VI. PALVELUT a. Palveluiden tärkeys Sijainnin lisäksi sataman tarjoamat palvelut ovat merkittävä tekijä, jonka perusteella veneilijät valitsevat sataman. Tehokkaiden palveluiden tuottamisen kannalta on tärkeää, että sataman henkilökunta on motivoitunutta ja asiantuntevaa veneilyyn ja sataman hoitamiseen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että henkilökunta on palvelualtista ja että hymy on kiireisimmänkin sesongin aikana herkässä. Palveluiden taso tulee pitää korkeana koko veneilykauden ajan, ei ainoastaan alussa. Veneilijöiden toiveita kannattaa kuunnella ja heiltä saatu palaute tulee ottaa vakavasti. Vinkkejä Kotisatamat ja käyntisatamat saattavat tarjota erityyppisiä palveluita. Palvelut tulee aina suhteuttaa vierailijoiden määrän ja venetyypin mukaan. Määritä satamamaksu sen mukaan mitä palveluita tarjoat. Hyvin korkea maksu, vaikka siihen sisältyisikin paljon palveluita on yhtä hyvä kuin matala maksu tyhjästä. Varmista, että satamamaksu on esitetty veneilijöille ja kävijöille selkeästi. Mikäli satama on pieni, yritä tuottaa palveluita yhteistyössä muiden läheisten alueiden satamien kanssa. Tiedota kävijöitä palveluista ja niiden sijainnista satamassa. Asiakkaiden tulisi olla tietoisia myös sataman lähistöllä olevista palveluista, erityisesti mikäli ne ovat veneilijöille tärkeitä. Älä unohda viestittää, mikä on sinun satamassasi erityislaatuista veneilijöiden tai matkailijoiden kannalta. Muutamia tärkeitä peruspalveluita on kaikkien venepaikkojen (vieraspaikat mukaan luettuna) merkitseminen selkeästi ja että saapuvia ja lähteviä veneitä avustetaan. Lisätietoa Liitteet

43

b. Saniteettitilat Sataman tulee tarjota miellyttävät, siistit käymälät, pesualtaat sekä suihkut naisille ja miehille. Saniteettitilojen lukumäärän tulee olla satamassa kiireisimmän sesongin ajan kävijämäärälle riittävä. Puhtaat wc-tilat rohkaisevat ihmisiä käyttämään sataman käymälöitä veneiden vessojen asemesta, jolloin käymäläjäte ei niin herkästi joudu mereen tai satama-altaaseen. Vinkkejä Päivittäiset rutiinit saniteettitilojen tarkistamisessa auttavat pitämään tilat siisteinä ja puhtaina. Voi olla, että tilat on tarpeen siivota useamman kerran päivässä. Mikäli saniteettitiloja käytetään väärin, ota käyttöön toimintamalli, jossa saniteettitilat pidetään lukittuina ja kävijät saavat avaimen tai ovikoodin käyttääkseen tiloja. Saniteettitiloja ympäröivän alueen tulee kokonaisuudessaan olla siisti. Puhtaat ja siistit saniteettitilat edustavat sataman yleistä tasoa. Käymälöiden tulee olla kävijöiden käytettävissä (mahdollisesti avaimen tai ovikoodin avulla) vuorokauden ympäri koko veneilykauden ajan. Niiden tulee vähintään olla avoinna aamuisin ja iltaisin, jolloin veneissään yöpyvät vieraat kaikkein todennäköisimmin käyttävät niitä. Saniteettitilojen tulee olla helppopääsyisiä eivätkä ne saisi sijaita liian kaukana mistään sataman kohdasta. Sijainti tulisi myös olla merkitty selkeästi (esim. kyltein, sataman kartalla, jne.). Saniteettitiloissa tulee aina olla tarjolla juomakelpoista vettä. Venepaikkojen yhteydessä tai erillisellä palvelulaiturilla olisi hyvä olla vesihanat. Veden laadun säännöllinen seuraaminen on tärkeää. Laita vesipisteiden yhteyteen kyltit muistuttamaan vieraita veden säästämisen tärkeydestä. Myös pesukoneet ja sauna voivat kuulua sataman palveluihin. Sataman jätevedet on käsiteltävä kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Yritä vähentää energian ja veden kulutusta käyttämällä ympäristöystävällisiä tuotteita, kuten vettä säästäviä wc-istuimia ja suihkuja. Lisätietoa

Liitteet

44

c. Pysäköinti ja kuljetus Sataman pysäköinnin suunnittelu on tärkeää turvallisuuden ja esteettömän kulkemisen kannalta. Yleisesti pysäköintiä ja autolla ajamista satamassa tulisi välttää aina kun se vain on mahdollista. Julkisten liikennevälineiden käyttöä tulee kannustaa. Vinkkejä Pysäköinti ja autolla ajaminen satama-alueella tulisi rajoittaa tietyille alueille, jotta kävely satamassa olisi turvallista. Talven aikana pysäköintialuetta voidaan käyttää veneiden säilytykseen. Tällöin alueelle johtavien teiden on kestettävä raskaampaa liikennettä. Perusta pysäköintialue, joka vastaa satamassa käyvien autoilijoiden määrää. On hyvä tarjota mahdollisuus sekä pitkä- että lyhytaikaiseen pysäköintiin. Julkisten liikennevälineiden käyttöä voi edistää laittamalla esille esimerkiksi sataman ilmoitustaululle tiedot julkisten liikennevälineiden aikatauluista ja pysäkeistä. Jos satamaan ei pääse julkisilla kulkuvälineillä, kannattaa harkita yhteiskuljetusten järjestämistä tai polkupyörien vuokrausta. Lisätietoa Liitteet

45

d. Palvelut liikuntaesteisille Sataman on oltava myös liikuntaesteisten asiakkaiden (heikkonäköisten, rullatuolilla liikkuvien jne.) tavoitettavissa ja turvallinen heidän kannaltaan. Sataman liikuntaesteisille tarjoamat palvelut voivat sisältää mm:

- Mahdollisuuden liikkua turvallisesti satamassa, pääsyn laitureille ja venepaikoille.

- Erityiset pysäköintipaikat, jotka sijaitsevat lyhyen matkan päässä satamasta.

- Saniteettitilat, kuten suihkut ja käymälät. - Muiden sataman rakennusten (satamatoimisto, kaupat, ravintolat jne.)

rakentaminen liikuntaesteisille soveltuviksi. Vinkkejä

Kynnykset, portaat, kapeat oviaukot ja ahtaat tilat ovat kaikki tavanomaisia esteitä liikuntaesteisille. Ne voidaan kuitenkin kohtuullisen helposti korjata kulkuliuskoin, laajennuksin, kaitein, selkein, värikkäin merkein jne. Satama voi tarjota liikuntaesteisille myös erityisiä toimintoja, kuten veneretkiä ja erityissuunniteltuja, esim. nostolaittein varustettuja, venepaikkoja. On vaikeaa tietää, mitkä veneilyyn liittyvät rutiinit onnistuvat pyörätuolissa istuvalta henkilöltä, ennen kuin niitä kokeillaan. On suositeltavaa, että otat yhteyttä kansalliseen liikuntaesteisten järjestöön saadaksesi neuvoja ja ammattitaitoista apua. Helppokulkuisuus ei koske ainoastaan liikuntaesteisiä – kulkuliuskat, kaiteet ja tilavat oviaukot ovat helpotuksia myös lastenrattaiden ja kärryjen kanssa kulkeville ja helpotukseksi kaikille. Lisätietoa Liitteet

46

e. Säätiedotteet Säätietojen saatavuus on veneilijöiden kannalta tärkeä palvelu. Vinkkejä Laita päivittäin uusimmat säätiedot sataman ilmoitustaululle tai satamatoimistoon. Sataman henkilökunnan tulisi myös olla tietoista säästä ja seurata sääennusteita. Myös mahdollisista paikallisista virtauksista on tiedotettava. Lisätietoa Liitteet

47

f. Huolto- ja telakointipalvelut Tavallisesti veneiden huolto ja korjaus tapahtuu veneen kotisatamassa ja siellä missä sitä säilytetään talven aikana. Satamien, jotka tarjoavat huolto- ja telakointipalveluita tai paikan, jossa näitä toimenpiteitä voidaan suorittaa, on tarjottava paljon tietoa veneenomistajille. Sekä ympäristö- että turvallisuusnäkökohdat on huomioitava. Vinkkejä Jos satamassa suoritetaan veneiden vesillelaskuja ja nostoja, siellä on nostokurkia, talvisäilytysmahdollisuus, veneenpesupaikka tai –laite, kannattaa niistä tiedottaa alueella olevissa muissa satamissa, joissa näitä palveluja ei ole. Pienempien satamien taas kannattaa tiedottaa asiakkailleen missä em. palveluja on tarjolla sekä siitä, mihin ongelmajätteet on toimitettava, missä sijaitsee lähin septitankin imutyhjennyslaite, polttoaineen myyntipiste jne. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset on huomioitava erityisen tarkasti huolto- ja korjausalueilla. Lisätietoa aiheesta osioissa III ja IV. Kotisatamissa veneilijöille on jaettava tietoa roskien ja ongelmajätteiden oikeasta käsittelystä satamassa sekä siitä missä, milloin ja miten huolto- ja korjaustoimenpiteet voi suorittaa. Lisätietoa Liitteet

48

g. Aktiviteetit Sataman tarjoamat toiminnot ja aktiviteetit voivat olla yksi syy siihen, miksi veneilijät, perheet ja muut kävijät siellä mielellään vierailevat. Aktiviteetit voivat erottaa satamasi muista positiivisella tavalla. Vinkkejä Satamassa eivät käy ainoastaan veneilijät, vaan se voi olla kiinnostava paikka myös muille matkailijoille ja paikkakuntalaisille. Esimerkkejä toiminnoista, joita satama voi tarjota kävijöilleen:

- Veneiden ja polkupyörien vuokraus - Retkiä tai opastettuja kierroksia ympäröivään luontoon, rannoille, museoihin tai

lähiseudun matkailukohteisiin - Eri alojen kursseja, esim. purjehdus, hengenpelastus, meribiologia, jne. - Leikkikenttiä lapsille - Ravintoloita, kahviloita ja erilaisia myymälöitä.

Tee yhteistyötä paikallisen matkailutoimiston, kunnan, paikallisten Vihreä lippu -koulujen, Sinilippu-organisaation ja veneily- ja hengenpelastusjärjestöjen kanssa. Pidä tietoa edellä mainittujen tahojen toiminnasta esillä satamassa. Lisätietoa Liitteet

49

VII. TIEDOTTAMINEN

a. Mitä tietoa pitäisi olla esillä? Satamanpitäjän ja henkilökunnan tehtävänä on pyörittää satamaa jouhevasti ja tehokkaasti, huolehtia kaikkien turvallisuudesta, samalla pyrkien minimoimaan mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset. mahdollisimman pienin haitallisin ympäristövaikutuksin. Myös vierailijoiden on toimittava vastuullisesti ja sataman sääntöjä noudattaen. Kävijöitä on tiedotettava sataman palveluista, säännöistä ja rajoituksista. Vinkkejä Ilmoitustaululla esillä olevaan tietoon tulee sisältyä: Sataman kartta, josta näkyy kaikki sataman rakennukset ja palvelut

- Ongelmajätteiden ja öljyisten jätteiden vastaanottopiste - Roska-astiat ja kierrätettävien jätteiden vastaanottopiste - Käymäläjätteen/pilssiveden tyhjennyspiste (mikäli sellainen on) - Hengenpelastusvälineet - Palontorjuntavälineet - Ensiapuvälineet - Yleinen puhelin/hätäpuhelin - Saniteettitilat (wc:t, suihkut, pesutilat, juomavesi jne.) - Polttoaineen myyntipiste (mikäli on) - Veneen korjaus- ja pesualueet - Satamatoimisto / kerhohuoneisto - Palvelut liikuntaesteisille (mikäli niitäon) - Pysäköintialueet - Vierasvenepaikat - Läheiset julkisen liikenteen yhteydet (mikäli sataman lähellä on)

Ympäristöohjeet

- Septitankin tyhjentäminen kielletty veteen - Kyltit, joissa neuvotaan kuinka veneenpesualueella tulee toimia - Kyltit, joissa neuvotaan kuinka polttoaineasemalla tulee toimia - Kyltit, joissa kävijöitä pyydetään käyttämään vettä ja sähköä säästäväisesti - Kyltitys, joka erottelee kierrätettävien jätteiden astiat sekajätteestä ja

ongelmajätteet. Myös tiedot mitä mihinkin jäteastiaan saa laittaa.

Turvallisuutta koskeva tiedotus - Kyltit, jotka osoittavat ensiapuvälineiden, jauhesammuttimien ja

hengenpelastusvälineiden sijainnin - Ohjeet, kuinka hengenpelastusvälineitä käytetään (pelastusrenkaat, jne.) - Paloturvallisuustietoa polttoaineen tankkauspisteessä (tupakointi kielletty, kehotus

sammuttaa moottori, jne.) - Hätäpuhelinnumerot: yleinen hätänumero ja poliisi - Yleistä tietoa, jossa kehotetaan kävijöitä varovaisuuteen satamassa - Venepaikkojen sähköpisteitä koskevaa turvallisuustietoa

Lisätietoa

50

Liitteet

51

b. Kuinka tiedotusmateriaali pitäisi laittaa esille? Materiaali on sijoitettava niin, että se on kävijöiden nähtävissä. Sen on oltava selkeää ja helppolukuista. Kuvakkeiden ja tarvittaessa useampien kielien käyttö on suositeltavaa, jotta myös että ulkomaalaiset vieraat voivat ymmärtää viestit. Vinkkejä Tietoa pitää olla esillä siellä, mistä kävijät saapuvat satamaan, vesiteitse tai maitse. Tietoa voidaan jakaa myös esim. sataman toimistosta jaettavassa materiaalissa. Tarvittaessa informaatio on esitettävä useammalla kielellä. Kaikki turvallisuutta, ympäristöä ja järjestyssääntöjä koskeva tieto on oltava esillä sataman ilmoitustaululla – vaikka sama tieto olisi tarjolla myös satamatoimistossa. Ilmoitustaululla tulee olla myös selkeä kartta satamasta. Informaatio pitäisi pyrkiä esittämään ammattimaisesti ja selkeästi. Älä anna ilmoitustaulun muuttua sotkuiseksi. Järjestä mainoksille oma ilmoitustaulunsa.

Sataman kartan tulee olla riittävän suuri, jotta sitä on kaikkien helppo lukea. Ulkomaalaisten kävijöiden, lasten ja yleisen selkeydenkin vuoksi kartassa kannattaa käyttää mahdollisimman paljon kuvakkeita tekstin sijaan. Tietty informaatio on sijoitettava tiettyyn paikkaan, esim. tietoa veden säästämisestä sijoitetaan altaiden ja hanojen lähelle, polttoaineen tankkausta koskevaa turvallisuustietoa polttoainetankin täyttöpaikalle. Lisätietoa Liitteet

52

VIII. VERKOSTOITUMINEN JA KONTAKTIT Verkostoituminen on strateginen työväline, joka voi auttaa satamia kehittämään liiketoimintaansa monilla eri tasoilla. Verkostoituminen voi olla hyvin vapaamuotoista käsittäen satunnaisia kokouksia, yhteydenpitoa ja vapaaehtoista tiedonvaihtoa. Joskus yhteistyösopimukset auttavat vahvistamaan kaikkien osapuolten välistä luottamusta. Verkostoituminen avaa satamalle mahdollisuuksien moninaisuuden. Yhteistyö ja verkostoituminen voidaan hoitaa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Muiden satamien lisäksi yhteistyötä voidaan tehdä muiden osapuolten kanssa, joilla on yhteneväisiä tavoitteita (esim. matkailujärjestöt, veneilyjärjestöt, paikalliset ja alueelliset asianosaiset). On tärkeää, että sekä sataman omistaja, että henkilö joka sataman toimintaa käytännössä pyörittää ovat kiinnostuneita verkostoitumisesta. Yhteistyökumppaneiden välisen luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen on olennaista –kaikkien osapuolten pitää tehdä osansa. Vinkkejä b. Naapurustoverkostoituminen Naapurustoverkostoituminen tarkoittaa työskentelyä yhdessä sataman läheisyydessä toimivien yksityishenkilöiden ja yritysten kanssa. Vaikka tapaisit näitä ihmisiä päivittäin tai viikoittain oletko ikinä keskustellut heidän kanssaan, voisitteko lisätä tavanomaisen yhteydenpidon lisäksi yhteistyötänne? Sektorit ylittävä yhteistyö voi helpottaa palvelupakettien luomista (esim. venekorjausliikkeiden, ravintoloiden jne. kanssa) ja tekee samalla koko alueen matkailijoiden kannalta puoleensavetävämmäksi. Tämä puolestaan lisää jokaisen osallistujan liiketoimintaa. c. Kansallinen verkostoituminen Monissa maissa satamat ovat muodostaneet yhdistyksiä, jotka valvovat niiden omia erityisiä etuja. Virallisella yhteistyöelimellä on enemmän valtaa kuin yksittäinen satamanpitäjä. Liiketoiminnan kehittäminen, ongelmaratkaisu, henkilökunnan kouluttaminen ja markkinointi on tehokkaampaa kuin ne suoritetaan ryhmän näkökulmasta. Kansallisessa verkostoitumisessa voi myöskin olla kyse verkostoitumisesta muiden alojen tai ohjelmien kanssa. EU-rahoitus esimerkiksi mahdollistaa sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön. Tehokkaiksi todettuina tällainen yhteistyö jää elämään vielä projektin loppumisen jälkeenkin. d. Kansainvälinen verkostoituminen Tänä päivänä kansainvälinen verkostoituminen on yleistä. Valtiot, yhdistykset, yksittäiset liiketoiminnan harjoittajat ja jopa yksityishenkilöt ovat mukana yhä enenemässä määrin rajoja ylittävässä yhteistyössä. Ihmiset (=sinun asiakkaasi) matkustavat enemmän ja kauemmaksi joka vuosi. Kuinka he voisivat käydä satamassasi, elleivät he tiedä sen olemassaolosta? On tärkeää, että lisäät satamasi näkyvyyttä. Kansainvälinen verkostoituminen on myös hyvin tehokas kehitystyökalu, koska se antaa sinulle uutta näkökulmaa ja ideoita. Se voi siis auttaa sinua ymmärtämään ulkomaalaisia asiakkaita, heidän toiveitaan ja odotuksiaan.

53

Lisätietoa

Liitteet

54

VIII. SINILIPPUOHJELMA e. Satamien Sinilippu Sinilippu on vapaaehtoinen ympäristöohjelma uimarannoille ja satamille. Ohjelman omistaa ja sitä vetää kansainvälinen ympäristökasvatussäätiö FEE (Foundation for Environmental Education), mutta ohjelman käytännön koordinoinnin vastuu kussakin maassa on FEE:n jäsenenä olevilla kansallisilla järjestöillä. Suomessa Sinilippuohjelman vastuutaho on Pidä Saaristo Siistinä ry. Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen vesilläliikkujien ympäristöjärjestö, joka on toiminut puhtaamman ja viihtyisämmän vesiympäristön puolesta jo vuodesta 1969 lähtien. Yhdistys toimii sekä saaristo- ja rannikkoalueilla että Järvi-Suomessa. Sinilippukoordinaattorina Suomessa toimii Aija Bäckström: puh. 02-235 0614 / 040 528 7145, aija.backstrom@pssry.inet.fi. Sinilippu myönnetään tietyt vaatimukset täyttäville satamille.Vaatimukset koskevat:

- Ympäristökasvatusta ja opastusta - Ympäristön hallintaa - Turvallisuutta ja palveluita - Veden laatua

Sinilippu myönnetään vuodeksi kerrallaan ja kaikissa kohteissa käydään kauden aikana ainakin kerran, jotta voidaan varmistua, että vaatimukset täyttyvät myös käytännössä. Sinilippu on hyvä työkalu, jonka avulla satama voi parantaa tasoaan. Toisaalta Sinilippu on keino viestiä muille, että satama on sitoutunut huomioimaan ympäristön omassa toiminnassaan. Ohjelman kautta suomalaiset satamat ovat osa kansainvälistä, laajaa verkostoa. Sinilippu-vaatimukset Suomalaisen Sinilippuohjelman satamia koskevat vaatimukset luetellaan alla. Vaatimukset ovat joko ehdottomia (e) tai tavoitteellisia (t). Täydellinen luettelo vaatimuksista selvityksineen löytyy suomalaisilta Sinilippusivuilta www.blueflag.fi. 1. Sataman käyttäjille tulee olla tarjolla tietoa sataman läheisistä luonnonsuojelualueista. (e) 2. Sataman ympäristöohjeet ovat esillä sataman ilmoitustaululla. (e) 3. Uusin Sinilippumateriaali on esillä ja Sinilippuvaatimukset kävijöiden nähtävissä esim. ilmoitustaululla. (e) 4. Kauden aikana toteutetaan vähintään kolme (3) ympäristöstä tiedottavaa aktiviteettia. (e) 5. Satamassa tulee olla esillä ohjeet, miten voi liittyä Sinilippuveneilijäksi. (e)

55

6. Sataman tulee liitteenä olevassa ympäristötavoitelomakkeessa määritellä vuosittain itselleen vähintään kaksi ympäristöä koskevaa tavoitetta. Mikäli satama on ollut Sinilippusatama myös edellisenä vuonna, tulee edellisen vuoden ympäristötavoitelomake täydennettynä seurantaosuudella toimittaa Sinilippuanomuksen yhteydessä. Ohjeet ympäristötavoitelomakkeen täyttämistä varten ovat anomuksen lopussa. (e) 7. - 9. Vähintään kolmea eri hyötyjätettä ja vähintään kolmea eri ongelmajätettä kerätään ja käsitellään erikseen. Jätepiste varustettu kyltein ja ohjein. Erillinen ongelmajätepiste on rakennettu niin, ettei jätettä pääse valumaan maahan eikä räjähdysvaaraa ole. (e) 10. Satamassa on pilssiveden tyhjennysmahdollisuus. (t) 11. Satamassa on käymäläjätteen imutyhjennysmahdollisuus. (e/t) (ehdoton vaatimus jos venepaikkoja on yli 30 ja näistä suurin osa matkaveneitä, tavoitteellinen jos satamassa on vain pieniä veneitä, vähän venepaikkoja tai lähistöllä mahdollisuus imutyhjennykseen). 12. Sataman kaikkia rakennuksia ja tarvittavia varusteita huolletaan ja ylläpidetään niin, että ne ovat siistejä, turvallisia ja sataman yleisilme on edustava. Satama on viihtyisä ja sopii ympäristöönsä hyvin. (e) 13. Satamassa on sataman kokoon ja käyttötapaan sopivat ja riittävät käymälä- ja peseytymistilat sekä juomaveden lähde. Jätevesien/käymäläjätteen käsittely tapahtuu säädösten määräämällä tavalla. (e) 14. Jos satamassa on veneiden telakointi ja/tai kunnostusalue, saastuttavia aineita ei saa joutua viemäriverkostoon, sataman maa- ja vesialueille tai ympäröivään luontoon. (e) 15. Satamassa tulee edistää ekologisia liikkumistapoja, esim. pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennevälineiden käyttämistä. (t) 16. Autoilla ajaminen ja pysäköinti satamassa tulee olla valvottua ja sallittua vain tarkoitukseen varatuilla alueilla. (e) 17. Satamassa on sataman tarpeisiin riittävät, pelastusviranomaisten hyväksymät ja selkeästi merkityt palontorjunta- ja hengenpelastusvälineistöt sekä ensiaputarvikkeet. (e) 18. Satamassa on pelastussuunnitelma saastumisen, tulipalon ja muiden onnettomuuksien varalle. (e) 19. Satamassa tulee olla turvallisuusohjeet ja järjestyssäännöt, jotka ovat esillä sataman ilmoitustaululla. (e) 20. Sähköä ja vettä tulee olla saatavilla laitureilla ja asennusten täytyy olla kansallisen lainsäädännön mukaisia. (e) 21. Veneilevien liikuntaesteisten tarpeita on huomioitava. (t) 22. Opastekartta, johon on merkitty veneilijöille tarkoitetut palvelut, on esillä satamassa. (e)

56

23. Vesi satama-altaassa on silmämääräisesti tarkasteltuna puhdasta (ei öljyä, roskia, viemärijätettä tai muita saastumisen merkkejä). (e) Lisätietoa Liitteet

57