Meillä välitetään, meillä osataan! Suakkunat · Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja...

1Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä • Suakkunat

SuakkunatHENKILÖSTÖLEHTI

1-2011

Meillä välitetään, meillä osataan!

Suakkunat • Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2

Sisältö on ”kunkku”Pirjo Kontio, kehittämispäällikkö

K ukapa olisi 70-luvulla uskonut, että kaikilla meillä, pienet koululaisetkin mukaan lukien, olisi oma yksityinen puhelin taskussa kulkiessamme vaik-kapa metsäretkellä. Vaikeaa olisi ollut kuvitella myös sitä, että seteleitä

otettaisiin seinän raosta käyttäen apuna pientä muoviläpyskää. Tuskin kukaan ta-van kansalainen olisi 1980-luvulla osannut unelmoida siitä, että omassa kodissa tietokoneen avulla lomamatkakin ostettaisiin.

Kuntayhtymämme ensimmäiset netti-sivustot tehtiin 2000-luvun vaihteessa. Tuolloin hyppäsimme sähköisen tiedottamisen valtaväylille kehittämistyön paino-pisteen ollessa intranetin sisällöissä. Sisäisessä verkossa potilaiden hoito-ohjeet olivat helposti löydettävissä ja päivitettävissä. Kokoustilojen ja kahvien varaami-sesta tuli helppoa. Nappia painamalla tehtävä tuli suoritettua, ketään ei tarvinnut häiritä puhelimella työn tekemiseksi.

Vast`ìkään vuoden vaihteessa tehdyn sisäisen tyytyväisyyskyselyn tulokset olivat internet -viestinnästä korutonta kertomaa. Arvosanaksi saimme 6,5/10. Sivus-tomme olivat viimeiset viisi vuotta uinuneet lähes oman onnensa nojassa. Kaikki olivat samaa mieltä; uudet sivut on saatava mahdollisimman pian ja löydettävä niille tekijät. Sisällöt kirjoitamme uudelleen, rakenteen käännämme ylösàlaisin. Tiedon hakijaa autetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, hänen ei tarvitse tun-tea organisaatiota päästäkseen tiedon lähteille.

Kuntayhtymän uudet sivut tulemme julkaisemaan 1.1.2012. Tuolloin ulkoasultaan, rakenteeltaan ja sisällöltään uudistuneiden sivujen on oltava helppokäyttöiset . Nii-den on annettava tietojen käyttäjälle mahdollisuus aktiivisuuteen, otteen ollessa eri-laisen kuin tv:n katselun. Käyttäjä navigoi, suunnistaa ja seuraa omia polkujaan. Hän luo oman tarinansa sivuja silmäillen. Tuolloin ” vähemmän on enemmän”.

Uusien sivujen rakentajia tulee tämän vuoden aikana olemaan lähes 100. Heitä kou-lutetaan nyt sisältöjen tekemiseen. Evääksi on saatu tärkeä viesti; sivuillemme tu-lijat lukevat 20 % tai vähemmän sivujen sanomasta. Tiivistettävä on ja keskityttävä olennaiseen. On hypättävä käyttäjän näkökulmaan, mikä ei ole ihan helppo juttu.

Uusien sivujemme on palveltava kansalaista, kun hän hakee tietoa hoitoonpääsystä tai hallituksen ja valtuuston päätöksistä. Työtä hakevan on löydettävä hakemansa, sa-malla toivomme hänen saavan mahdollisimman hyvän kuvan työyhteisöstämme. Po-tilaan on hoitoon tullakseen löydettävä parkkipaikka ajo-ohjeineen mahdollisimman helposti. Muiden sairaaloiden ammattilaisia kiinnostanevat meidän toimintatapamme ja erilaiset ohjeet. Kehitysvammaisten ja omaisten on löydettävä omat tärkeät tietonsa pääväyliltä. Lähivuosina tullaan tarjoamaan entistä enemmän mahdollisuuksia säh-köiseen asiointiin ja kyseisiä palveluja lisätään. Täällä hetkellä laboratorioajan voi va-rata tietokoneella. Pian tarjolla on myös perusröntgentutkimusajan varaaminen rönt-geniin. Mitä seuraavaksi; potilaan ja lääkärinkö välistä hoitoon liittyvää tiedonvaihtoa.

Monia kymmeniä tuhansia sivuja sisällään pitävä verkkopalvelu on luotava tiettyjä yhteisiä linjauksia noudattaen että päästään hyvään kokonaisuuteen. Koko ajan on ajateltava - miksi tietoa tullaan hakemaan. Sekään ei tule riittämään, että sivus-tot saadaan tehtyä. On huolehdittava jatkossa siitä, että tieto päivitetään ja sisältöä kehitetään. Siihen tarvitaan henkilöitä. Sivut ovat koko kuntayhtymän käyntikortti.

Pääkirjoitus:Sisältö on ”kunkku” ........................................2

Suunnitelmista tositoimiin ................................3

Katastrofityö:”Minulla on ollut etuoikeus olla auttamassa .....4

Sonetista Sanettiin ..........................................8

Seppo Hyvärinen eläkkeelle .............................9

Myö ja työ 2010:Henkilöstöjuhla Joensuu Areenalla .................10

Farmaseuttista osaamista osastoille ...............13

Avoin eettinen keskustelufoorumi: Näkökulmia ihmiseen ja ihmisyyteen ..............14

Telelääketieteen seminaari .............................16

EKG-passi laadun takeena ..............................18

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 ..........................19

Valokuvausharrastus Tikkamäellä ...................20

”Talot” jatkaa kuntayhtymän lahjatöiden sarjaa ..........................................22

Anja Muukkonen jää eläkkeelle .....................22

100-vuotias Otto Rummukainen kävi röntgentutkumuksissa Kiteellä .......................23

Joensuuhun SM-pronssia 2011 Turun kaukalopalloturnauksessa .............................23

Työsuojelupalkinto turvallisuuden kehittäjälle ..24

Miniläppärin arvonnan voittaja ........................24

Päätoimittaja: Pirjo Kontio, kehittämispäällikkö[email protected] • puh. 171 3540

Toimitussihteeri: Päivi Lång, [email protected] • puh. 171 3653

Graafinen suunnittelu ja taitto: Idealmainos [email protected] • puh. 044 045 9090

Paino: PunaMusta Oy, 5/2011

Painos: 1 800 kpl

Jakelu: Henkilöstö ja yhteistyötahot

Kuvat: Pirjo Kontio, Päivi Lång ja Idealmainos

ISNN 0783-8271 • 20. vuosikerta

Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2011,aineisto 30.9.11 mennessä.

Kannen kuva: ’Kultasiipi’, Jouni Sivonen

Pääkirjoitus

SisältöSuakkunat 1/2011


Kuntayhtymän verkkosivujen uudistus on edennyt kevään aikana huimaa vauhtia. Toista vuotta kestäneen suunnittelun ja pohjatyön jälkeen on päästy vihdoinkin konkreettisesti sisällön tuottamiseen. Röntgenliikelaitoksen toimiessa projektin pilottina röntgenin sivut ovat jo lähes valmiit ja pikku hiljaa muillekin sivuille olemme saa-neet ensimmäisiä sisältöjä.

Koko kuntayhtymän verkkosivujen uudistaminen ei käy hetkes-sä eikä onnistu ilman suurta joukkoa henkilöitä, jotka osallistuvat oman työn ohella projektiin. Tällä hetkellä nimettyjä pääkäyttäjiä ja heidän varahenkilöitä on yhteensä 38 sekä heidän lisäkseen on vielä suurempi joukko aktiivisia sisällöntuottajia. Kyseessä on siis varsin mittava ja monen eri henkilön työtä vaativa projekti.

Virallisena starttina järjestettiin maaliskuussa Tikkasalissa ”Net-tiviestinnästä ilo irti” – tapahtuma, jossa heräteltiin kuulijoita verkko-kirjoittamisen maailmaan sekä annettiin vinkkejä kirjoittamiseen. Tilai-suuteen osallistui esimiehiä, pääkäyttäjiä, pääkäyttäjien varahenkilöitä, sisällöntuottajia sekä monia asiasta kiinnostuneita yhteensä 70.

Teksti: Päivi Turunen, projektisuunnittelija

SUUNNITELMISTA TOSITOIMIINStartin jälkeen aloitettiin koulutuk-

set verkkokirjoittamisesta sekä sisäl-löntuottamisesta, niille jotka sivujen varsinaiseen tuottamiseen osallistuvat. Verkkokirjoituskoulutuksissa annettiin jokaiselle ”kotitehtäväksi” oman yksi-kön /osaston etusivun laatiminen sekä muiden sivujen sisällön alustava suun-nittelu. Kotitehtävät ”tarkastetaan” var-sinaisissa Liferay- koulutuksissa, jolloin jokainen pääsee konkreettisesti siirtämään kotitehtävien sisältöä uusille sivuille.

Ensimmäinen koulutus sisällön siirtämisestä on tässä vaiheessa takana ja tuntuu siltä, että vihdoinkin olemme päässeet tositoimiin. Tositoimiin pääsee vielä joukko muitakin pääkäyttäjiä sekä sisäl-löntuottajia lähi viikkojen aikana järjestettävissä koulutuksissa. Yh-teisenä tavoitteenammehan on, että sivut ovat valmiit 31.12.2011.


”Minulla on ollut etuoikeus olla auttamassa”ka

tast

rofi

työ

Pakistan, Sudan, Uganda, Haiti, Chile. Totaalinen tuho, luonnonmullistukset, sota, vaikeat olosuhteet, erilainen kulttuuri…. lääkintävahtimestari Janne Mäkisalo on kokenut tämän kaiken SPR:n katastrofityössä.

Maailmalla tapahtuu esimerkiksi maanjäristys tai hirmumyrsky. Avunpyyntö paikalliselta hallitukselta tulee kansainväliseen Punai-seen Ristiin Geneveen. Sieltä välitetään avunpyyntö maille, joilla on juuri kyseiseen tarpeeseen soveltuvaa osaamista ja kalustoa. Suo-men erikoisalaa ovat mm. vedenpuhdistus, liikkuvat klinikat ja ki-rurginen kenttäsairaalatoiminta.

SPR:n saatua pyynnön se lähettää ryhmätekstiviestin yksikön listoilla oleville asiantuntijoille. Jos viestin vastaanottaja on valmis lähtemään maailmalle auttamaan, hän kysyy työnantajaltaan luvan virkavapaaseen. Jos lupa myönnetään, hän lähettää myöntävän vastausviestin SPR:lle.

– Sitten alkaa pakkaaminen ja lähtöön valmistautuminen. Läh-tö voi tapahtua tuntien kuluessa. Matka toiselle puolelle maailmaa kestää vuorokausia, kuten esimerkiksi Chileen. 46 tuntia rahti-koneen ruumassa, useat välilaskut ja Amazonin sademetsän yllä kohdattu ukkosmyrsky olivat melkoinen kokemus. Varsinaista elä-mysmatkailua, jota ei rahalla saa, muistelee Mäkisalo viimeisintä reissuaan.

Janne Mäkisalo aloitti kansainvälisen uransa rauhanturvatehtä-vissä 1980-luvun lopulla.

– Sen jälkeen olen ollut humanitaarisissa tehtävissä eri puolilla maailmaa SPR:n delegaattina vuodesta 2005 lähtien. PKSSK työn-antajana on suhtautunut katastrofityöhön hyvin. Linjauksena on, että virkavapaata myönnetään yhteen reissuun vuodessa.

Kehitysyhteistyötä sota-alueellaSudanissa, Darfurissa vuosina 2006-2007 Janne Mäkisalo oli hie-man erilaisella SPR:n komennuksella, kehitysyhteistyössä.

Darfur on yksi maailman vaarallisimpia paikkoja. Tiimin onneksi Nyalan kaupunki, jossa he olivat, oli rauhallinen.

Darfur on sota-aluetta, jossa liikkuu aseistautuneita rosvojouk-koja. Lisäksi tilannetta pahentaa eri heimojen väliset taistelut.

– Sairaalaan tuli paljon haavoittuneita, mutta meillä ei ollut hoi-tovastuuta tai -oikeutta. Olimme siellä vain neuvonantajina.

Tiimi kehitti puolen vuoden aikana paikalliselle sairaalalle mm. huoltokulttuurin, johon sisältyi myös jätteenkeräys ja -käsittely.

– Neuvoin mitä pitää tehdä, jos joku paikka menee rikki. Hankin työkaluja ja koulutin heitä käyttämään niitä. Saimme hankkeeseen tukea myös Sudanin hallitukselta, joka lähetti pätevän insinöörin paikalle. Lisäksi koulutin sairaanhoitajia ja –kuljettajia ja olin ryh-mämme turvallisuusvastaavana.

Janne Mäkisalo on todennut, että suomalaista toimintakulttuu-ria löytää vain harvoista maista maailmassa. Esimerkiksi Afrikassa aikakäsitys on täysin erilainen kuin Suomessa.

– Hommat voivat siellä seisoa useita kuukausia tai jopa vuosia rikkinäisen muuntajan takia.

Puhdasvesi kiinni pikaliimastaSyksyllä 2007 tulvakatastrofi kuljetti Mäkisalon Pakistaniin. Melko pian kotiuduttuaan Pakistanista Mäkisalo lähti takaisin Afrikkaan, tällä kertaa Ugandan tulviin.

Tilanne oli Ugandassa paha tulvan osalta. Lähes kaikki saniteet-tifasiliteetit olivat sortuneet ja jäteperäistä ainesta oli sekoittunut pintaveteen. Kyseessä oli aikapommi. Kulkutautien kuten koleran leviäminen oli lähellä.

Mäkisalo oli paikalla vedenpudistamiseen erikoistuneena tekni-senä asiantuntijana.

– Se oli poikkeuksellinen operaatio. Alkuperältään suomalainen vedenpuhdistusyksikkö oli Ugandan naapurimaassa Keniassa. Me lähdimme viemään yksikköä tulva-alueelle kenialaisten apuna. Heillä ei ollut kokemusta tällaisesta operaatiosta.

Vesi oli noussut paljon ja katkaissut kulkuyhteyksiä. Olemassa olevat tiet olivat huonossa kunnossa ja matkanteko oli hidasta. Pe-rillä ryhmä huomasi, että vedenpuhdistusyksikkö oli vaurioitunut.

– Purimme yhdessä Ugandan ja Kenian vesitiimiläisten kanssa laitteen ja tutkimme mikä osa oli rikki. Sitten pengoimme yhden kuorma-automme lastin, josta löysimme onneksemme pikaliimaa. Sillä saimme korjattua rikkoontuneen osan. Täytyy sanoa, että ve-

– Vesialan koulutuksestani onollut hyötyä, kertoo Janne Mäkisalo.

Teksti: Annika Sutinen, Kuvat: Annika Sutinen ja Janne Mäkisalo


sialan koulutuksestani oli hyötyä. Kentällä täytyy olla moniosaaja ja kaikkeen pitää varautua.

– Koulutuksen jälkeen paikalliset tietävät miten laitteet toimivat, mutta he eivät osaa soveltaa tietoaan käytäntöön. Heillä ei ole riit-tävästi kokemusta. Sen takia tarvitaan ulkopuolisia neuvonantajia. Me tarjoamme oman kokemuksemme heidän käyttöönsä.

Painostava ilmapiiri PakistanissaAfrikan jälkeen Janne Mäkisalo palasi Pakistaniin alkuvuonna 2009. Tilanne oli tulenarka Peshawarin kaupungissa, jonne kansainväli-nen Punainen Risti oli tilannut SPR:ltä kirurgisen kenttäsairaalan.

– Suomesta meitä oli paikalla viiden hengen tekninen tiimi. Nel-jässä viikossa pystytimme täydellisen kenttäsairaalan.

Afganistanin sota-alueiden läheisyys aiheutti levottomuut-ta myös Peshavarin kaupungissa. Suomalaisten yli ammuttiin ja rynnäkkökiväärin luodit menivät varsin läheltä. Mäkisalon ensim-mäisenä työpäivänä Punainen Risti sai pommiuhkauksen. Väkival-taisuuksia kohdistui paikallisten lisäksi myös länsimaisiin avustus-työntekijöihin.

– Peshavarissa oli erittäin painostava ja ahdistava ilmapiiri. Paikalliset pelkäsivät, että Afganistanista tulleet talebanit saartavat kaupungin.

Mies sanoo, että uhkaavat tilanteet eivät ole jääneet kummit-telemaan mieleen. Hän kuitenkin myöntää, ettei turvattomuus ole miellyttävää.

Täystuho HaitissaKaikki muistavat tuhoisan maanjäristyksen Haitissa vuonna 2010. Tuho oli täydellinen. Kansainvälinen Punainen Risti riensi heti paikalle auttamaan paikallisia. Suomalaisten mobiiliklinikka oli ensimmäisten joukossa paikalla Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessä. Janne Mäkisalo saapui paikalle yhdeksän päivää maanjäristyksen jälkeen.

Mäkisalo kehuu avustustyöntekijöiden toimintaa Haitissa vai-keissa olosuhteissa.

– Leirissämme oli 250 ihmistä ja vain kolme vessaa ja yksi ”suihku”. Pressuista tehdyn näkösuojan takana sangossa oli vettä ja siitä kauhalla kaadettiin päälle. Näin elettiin ensimmäiset viikot. Paikalla oltiin todellakin auttamisen halusta. Se ei ole lomailua. Jo-kainen päivä on työpäivä.

Maanjäristyksen jälkeen tuli sadekausiHaitilaiset olivat maanjäristyksen jälkeen epätoivoisia. Ihmiset kul-kivat kaduilla kuin shokissa. Öisin katupartiot ammuskelivat ryös-telijöitä.

– Ensimmäisten viikkojen aikana haju oli kuvottava. Raunioissa oli tuhansia ihmisiä kuolleina. Paikalliset aloittivat raivaamisen nopeasti. Ruumiita hävitettiin polttamalla yhteisrovioissa. Näin pienennettiin kulkutauti- ja epidemiariskiä, Mäkisalo kertoo kokemuksistaan.

Pian maanjäristyksen jälkeen Haitissa alkoi sadekausi. Se vai-keutti miljoonien pressuhökkeleissä asuvien ihmisten elämää.

– Puhdas vesi on ensiarvoisen tärkeää,tietää Janne Mäkisalo.


– Kysyimme mitä he tekevät, kun sade alkaa. He kuulemma nousevat keskellä yötä ylös, ottavat kaikki vaatteet pois päältä ja laittavat ne muovipussiin ja pussin kiinni ja jäävät seisomaan alasti sateeseen. Kun sade jossain vaiheessa loppuu, he kuivaavat itsensä ja pukevat kuivat, muovipussissa olleet vaatteet päälleen. Heillä ei ole kuin yksi vaatekerta. Sitä suojellaan kastumiselta. Ei ole ihme, jos ihmiset yön sateessa alasti seistyään ovat huonolla tuulella ja jopa mellakoivat.

Joustava ja sopeutuvainen moniosaajaJanne Mäkisalo on SPR:n katastrofityössään nähnyt paljon kärsi-mystä, hätää, avuttomuutta ja ongelmia. Miten sen kestää?

– Koen aina empatiaa ja sympatiaa hätää kärsivien puolesta. Oma toiminta kriisialueella on kuitenkin niin ammattimaista, ettei tunteita päästä pinnalle. Jos itse vaipuu epätoivoon, ei pysty aut-tamaan toisia. Täytyy keskittyä päivittäisiin toimintoihin ja muistaa miksi on paikalla. Minulla on ollut etuoikeus olla auttamassa. Jos pystyy auttamaan yhtäkin ihmistä, on tarpeellinen.

Vastapainoa rankalle avustustyölle Mäkisalo saa hiihtämisestä, talvikalastamisesta ja kesämökkeilystä.

Mistä kumpuaa tällainen into päästä auttamaan maailman ka-tastrofialueille?

– Pystyn sopeutumaan vaikeisiin olosuhteisiin ja tulen toimeen ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Miksi siis en tekisi kansainvä-listä työtä?

Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan varsinaista moniosaajaa ja sellainen Janne Mäkisalo on. Hän on sähkölaitosasentaja, lähihoi-taja ja ensihoitaja. Takataskusta löytyy suoritettuna lisäksi SPR:n delegaatin peruskurssi, vesi- ja sanitaatiokurssi ja vesihygienian ammattipassi.

– Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä maailmalla. Katastrofi-työssä pitää olla joustava ja sopeutuvainen moniosaaja. Ongelmien ratkaisu ja paineen alla työskentely täytyy onnistua.

Aivan hyvästä sydämestä avustustyötäkään ei tarvitse tehdä. SPR maksaa delegaateille palkkaa. Lisäksi matkat ja asuminen kohdemaassa ovat ilmaisia.

– SPR toimii avustusvaroin. Yksi osa SPR:n delegaattina toimi-misesta on kertoa työstämme. Näin ihmiset tietävät mihin rahat menevät. Itse olen käynyt kertomassa avustustyöstä kouluissa ja tapahtumissa sekä antanut haastatteluja niitä pyydettäessä. Eri-tyisen tärkeänä pidän SPR:n paikallisosastoissa käyntejäni, koska siellä tehdään käytännön rahankeräystyötä ja seisotaan ulkona li-pas kourassa. Niillä rahoilla mekin toimimme.

Kiinnostuitko avustustyöstä?Käy tutustumassa asiaan osoitteessa:www.redcross.fi/tulemukaan/avustustyontekijaksi

Janne Mäkisalo puhdistaa käyttövettä katastrofityöntekijöille Haitin maanjäristysalueella.

Janne Mäkisalo Ugandassa vuonna 2007 vedenpuhdistukseen erikoistuneenateknisenä asiantuntijana.

kata

stro

fity

ö


Sonetista Sanettiin”Potilas on vastaanotolla, missä ovat röntgenkuvat?”, oli vielä kym-menen vuotta sitten usein kuultu kysymys monilla vastaanotoilla keskussairaalassa ja terveyskeskuksissa. Kiivaista etsinnöistä huo-limatta kuvat jäivät joskus löytymättä ja potilasta jouduttiin rasitta-maan uudella röntgenkuvauksella.

Vuosituhannen taitteessa Sonetti-projektin myötä alkoi kehitys-työ kohti sähköisiä kuvantamispalveluja. Ensimmäisessä vaiheessa digitoitiin Pohjois-Karjalan alueella kaikkien röntgenpalveluja tar-joavien julkisen terveydenhuollon yksiköiden kuvatuotanto. Vuonna 2004 perustettiin PKSSK:n röntgenliikelaitos, jonka tavoitteena oli alusta lähtien luoda Pohjois-Karjalan alueelle tehokkaasti toimiva sähköiseen kuvatuotantoon perustuva palveluverkko. Röntgen-liikelaitos on tähän mennessä ottanut hoitaakseen neljän kunnan perusterveydenhuollon röntgenpalvelut kokonaan sekä tarjonnut muille kunnille mahdollisuuden ottaa käyttöön yhteisen radiologi-an toiminnanohjausjärjestelmän (RIS) ja röntgenkuvien sähköisen kuva-arkiston (PACS).

Röntgenkuvien sähköinen kuva-arkisto, AluePACS, otettiin käyt-töön vuonna 2006. Vuoden 2010 loppuun mennessä kuva-arkisto oli erikoissairaanhoidon lisäksi otettu käyttöön kaikissa terveys-keskuksissa Pohjois-Karjalan alueella. Julkisen terveydenhuollon lisäksi AluePACS:n käyttäjiin on liittynyt myös yksityisen tervey-denhuollon toimijoita. Potilaan hoidon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että röntgenkuvat ja –lausunnot ovat aina tarvittaessa potilasta hoi-tavien tahojen käytettävissä. Terveydenhuoltolain myötä Pohjois-Karjalan alueelle 1.5.2011 muodostuneen julkisen terveydenhuol-lon yhteisen potilasrekisterin odotetaan entisestään sujuvoittavan tiedon liikkumista potilasta hoitavien tahojen välillä.

Teksti: Anu Tiihonen, kehittämispäällikkö

Palvelevat nettisivut Vuonna 2009 käynnistyi Sanetti-projekti, jonka tehtävänä sähköi-sen asioinnin kehittäminen ja internet-sivujen uudistaminen kun-tayhtymässä. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on ollut kun-tayhtymän internet-sivujen päivittäminen vastaamaan nykyajan tarpeita. Uudistustyön tavoitteena on rakentaa verkkopalvelu, joka palvelee asiakasta hänen tarpeistaan käsin. Tämä tarkoittaa pyrki-mystä siihen, ettei sivustolle tulijan tarvitse tuntea organisaatiota löytääkseen haluamansa palvelun tai vastauksen kysymykseensä. Kehittämistyön tiimellyksessä on kuitenkin useasti huomattu kuin-ka haasteellista organisaatiolähtöisestä ajattelusta luopuminen ja asiakaslähtöisen näkökulman omaksuminen on.

Röntgenliikelaitos valittiin projektin pilottiyksiköksi, jonka nettisi-vujen tekemisestä saatuja kokemuksia hyödynnetään kuntayhtymän sivuston uudistustyössä. Röntgenliikelaitoksen sivustoa on rakennet-tu yhteistyössä röntgenin henkilöstön, Sanetti-tiimin ja mainostoimis-ton kanssa. Sivuston julkaisualustana käytetään Liferay-ratkaisua. Tavoitteena on tuottaa sivustolle materiaalia nykyaikaisten verkko-

palvelun toteuttamisen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekstit on kirjoitettu verkkoon soveltuvalla ta-valla. Sisällöntuotannon haasteena on myös tarjota asiakkaan tarvit-semaa tietoa hänelle soveltuvassa muodossa. Röntgenin sivustolla potilaille tarjotaan monenlaista röntgentutkimuksiin liittyvää tietoa tekstien, kuvien ja videoiden avulla esitettynä. Uusia palvelumuotoja ovat sähköinen asiakaspalaute sekä kysymys-vastaus –klinikka.

Röntgenin nettiajanvarausRöntgenliikelaitoksen strategiassa toiminnan yhtenä tavoitteena on tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti ja monikanavaisesti. Tähän liittyen viimeistään vuonna 2012 potilaille tarjotaan mahdollisuutta varata aika röntgentutkimukseen myös internetissä.

Ensimmäisessä vaiheessa potilas voi internetissä varata aikoja perusröntgentutkimuksiin haluamaansa röntgenliikelaitoksen toi-mipisteeseen. Ajanvarauksen tekeminen edellyttää aina lääkärin lähetettä röntgentutkimukseen. Tämän vuoksi ajanvarauksen teke-minen edellyttää vahvaa tunnistautumista esim. pankkitunnuksilla.

Sähköisiä palveluja asiakkaille

2003Digitointi

2004Röntgen-liikelaitos

2006Radiologiset tietojärjestelmätRIS-PACS

Toimivat ja kehittyvät kuvantamisprosessit

Asiakaslähtöiset kuvantamispalvelut

Ammatillinenkehittyminen jatoimiva yhteisö

Tehokkaasti toimiva autonominen liikelaitos

Monikanavaiset asiakaspalvelut

Työpisteidenitsenäisen toiminnan

kehittäminen

Modaliteettien vuosittaiset

itsearvioinnit

Verkko-oppimisympäristön kehittäminen ja käyttöönotto

Perehdyttämismallinkehittäminen

Vuorovaikutteisen toiminnan

kehittäminen

Röntgenliikelaitoksen strategiakartta


Kirurgian klinikan naiskomitea valitsi radiologi Pasi Tiihosen ensimmäiseksi VuodenPasi –kiertopalkinnon saajaksi. Palkinnon myöntämisen perusteena oli ansiokas virka- ja päivystysajan työskentely potilaiden eduksi ja kollegoiden työtä helpottaen.

Suomen radiologiyhdistys palkitsi röntgenhoitaja Tuija Leppälehti-Piipposen stipendillä pitkäaikaisesta rönt-genhoitajan työstä sekä työskentelystä mammografian koulutuksen ja laadunvarmistamisen hyväksi.

SEPPO HyväRINENELäKKEELLE 1.5.2011vuoden menestyjät29.4.2011 vietettiin Seppo Hyvärisen eläkejuhlia, jos-sa muisteltiin Sepon menes-tyksellistä työuraa monin eri tavoin. Juhla ei ollut Sepolle pelkkää kahvinjuontia ja ka-kunsyöntiä, sillä työkaverit ha-lusivat selvittää leikkimielisesti hänen eläkekelpoisuuttaan.

Jo lääketieteen opiske-lijana Sepolla heräsi mie-lenkiinto röntgentoimintaa kohtaan hänen toimiessaan 1960-luvulla röntgenhoitajan sijaisena muutamana kesänä Pohjois-Ruotsissa. Myös Pohjois-Karjalan keskussairaalan röntgen on ollut Sepolle tuttu paikka jo opiskeluajoista lähtien. Lääkäriksi Seppo valmistui 30.1.1972, radiologian erikoislääkä-riksi 4.2.1980 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1984 Oulun yliopistosta. Eri-koislääkärin virkaan Seppo tuli 1.5.1980 ja ylilääkärinä hän on toiminut 15.8.1992 lähtien.

1990-luvun alussa kuvantaminen oli analogista ja röntgentutkimukset arkistoitiin filmikuvina. Vuosikymmenen loppupuolella radiologian alalla tapahtui erittäin suuria muutoksia siirryttäessä digitaaliseen kuvatuotan-toon. Seppo on johtanut tätä muutosta Pohjois-Karjalassa ansiokkaasti. Kehittämistyötä on edesauttanut Sepon muutosjohtamistaidot. Uutta kohti mentäessä Seppo on ollut rohkea ja määrätietoinen eikä hän ole tinkinyt tavoitteistaan korkeatasoista kuvantamisyksikköä luodessaan.

Vuonna 2004 perustettiin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali-palvelujen ky:n röntgenliikelaitos. Liikelaitoksen ensimmäisenä johtajana Seppo on aktiivisesti kehittänyt röntgenliikelaitoksen toimintaa ja käytän-töjä. Uuden organisaatiomallin myötä röntgenin suunnittelu, kehittäminen ja päätöksenteko ovat tulleet lähelle käytäntöä ja hyvin toimiva johtokun-tatyöskentely on tukenut röntgenliikelaitoksen toimintaa ja kehittämistä.

Sepon ansiosta röntgenliikelaitos on nykyisin moderni ja viihtyisä yksikkö. Röntgentutkimusten paperilähetteistä luovuttiin varhain, koska niiden käyttäminen vain hidasti uuteen toimintamalliin siirtymistä. Myös filmitulosteista luopuminen sujui huomattavasti helpommin kuin osattiin odottaa. Viimeisin uudistus, puheentunnistusjärjestelmän käyttöönotto, on nopeuttanut röntgenlausuntojen valmistumista huomattavasti. Nopeassa ja määrätietoisessa uudistamistyössä hän on usein joutunut perustele-maan yhteistyötahoille näkemyksiään ja tavoitteitaan.

Liikelaitoksen johtajana Sepon tavoitteena on ollut toiminnan laajen-taminen maakunnallisesti. Tällä hetkellä röntgenliikelaitoksella on neljä perusterveydenhuollon kuvantamisyksikköä. Lisäksi kaikki kuntayhtymän alueen terveyskeskukset käyttävät samaa toiminnanohjausjärjestelmää (RIS) ja alueellista sähköistä kuva-arkistoa (PACS). Tämä mahdollistaa radiologisen potilastiedon sujuvan käytön muun muassa erikoissairaan-hoidon ja perusterveydenhuollon välillä, mikä on tänä päivänä Suomessa vielä harvinaista.

Merkittävintä Sepon esimiestyöskentelyssä on kuitenkin se, että hän antaa arvoa kaikkien osaamiselle. Tämä on näkynyt luottamuksena ja kiinnostuksena eri ammattiryhmien työtä kohtaan.

Seppo jättää seuraajalleen toimivan ja modernin työyhteisön, jonka on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita Sepon viitoittamalla tiellä.

Tiimeillä työhyvinvointiaRöntgenliikelaitoksessa voidaan kuntayhtymässä tehtyjen työhy-vinvointikyselyjen perusteella hyvin. Työntekijöiden osaamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen onkin tärkeä osa röntgenliikelaitoksen henkilöstöpolitiikkaa.

Tammikuussa 2011 röntgenliikelaitoksessa käynnistyi psykologi Juha Minkkisen vetämä tiimiytysprojekti. Röntgenin työntekijät ovat työskennelleet työryhmissä jo monen vuoden ajan. Tiimiytysprojek-tin tavoitteena on edelleen kehittää moniammatillista yhteistyötä ja lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä antamalla tiimeille enemmän vastuuta ja valtuuksia päivittäisen toi-minnan pyörittämiseen ja kehittämiseen.

Ensimmäisessä vaiheessa tiimikoulutuksiin osallistuvat tiiminve-täjät. Projektin yhteydessä rakennetaan röntgenliikelaitoksen hen-kilöstön käyttöön tiimiytymistä tukemaan verkko-oppimisympäristö. Aikaa tiimiytysprosessiin arvioidaan kuluvan noin 2-3 vuotta.

2008-2010Alueellinen röntgenarkistoAluePACS

Tehokkaasti toimiva autonominen liikelaitos

Monikanavaiset asiakaspalvelut

Kuvantamispalvelujen tarjoaminen

Erva-alueen yksilöille

Liikelaitosmallin markkinointi ja

neuvottelut kuntien kanssa, asian vienti valtuustokäsittelyyn

Sähköinenajanvaraus

natiivikuvauksiin

Potilasohjeet tutkimuskuvaukset

ja sähköinen palautelomake

nettiin

Röntgenliikelaitoksen strategiakartta


Perjantaina 19. marraskuuta 2010 Joensuun Areenalla juhli noin 1.400 iloista ja rentoa ihmistä. Kyse oli PKSSK:n ensimmäisestä hen-kilöstöjuhlasta. PKSSK:n henkilökunnan ohella juhliin oli kutsuttu Isla-bin Joensuun aluelaboratorion henkilökunta, Joensuun Työterveyden Tikkatiimi sekä Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskuksesta ne henki-löt, jotka siirtyivät pari vuotta sitten kuntayhtymästä PTTK:n palveluk-seen, samoin PTTK:sta muu henkilökunta, joka on parin viime vuoden aikana tehnyt läheistä yhteistyötä kuntayhtymän henkilöstön kanssa.

Juhlien järjestämisellä kuntayhtymän johto halusi palkita hen-kilökuntaa niistä asioista, joita kuntayhtymässä on tehty vuositu-hannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Pohjois-Karjalan keskussairaala on ollut useamman vuoden aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottavuusvertailuissa kärkisijoilla, vuonna 2009 selkeästi ykkönen. Myös kehitysvammahuollon alu-eella toimintaa voidaan pitää valtakunnallisesti esimerkillisenä. Asiakastyytyväisyyskyselyistä saadut palautteet ovat olleet hyviä.

Kuntayhtymässä on otettu käyttöön viime vuosina aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa uusia tietojärjestelmiä, viimeisimpänä,

henkilöstöjuhla Joensuu Areenalla 19. marraskuuta 2010Myö JA Työ 2010

Teksti: Jouko Kantola, henkilöstöpäällikkö, Kuvat: PKSSK:n kuva-arkisto

mutta ei vähäisimpänä, uuden potilastietojärjestelmän Mediatrin käyttöönottaminen 1.1.2010 lukien. Vaikka ns. ”takkuamistakin” on esiintynyt, niin henkilöstö on näissä muutoksissa venynyt ja toi-minta on pystytty hoitamaan suunnitellulla tavalla.

Juhlien pääesiintyjänä oli bilebändi Jean S ja lämmittelybändinä Old Spice, jossa soittaa mm. kuntayhtymän sisätautien klinikalla työssä oleva osastonylilääkäri Jouni Silvennoinen. Tilaisuuden juonsi ja omaa showtaan esitti TV:sta tuttu koomikko/imitaattori Heikki Hilander.

Tilaisuuden käytännön järjestelyt hoiti tapahtumamarkkinointi-yhtiö Funmedia Oy ja tarjoilusta huolehti Lehmo-Cuisine. Kuntayh-tymän puolesta allekirjoittaneen ohella suunnittelutiimiin kuuluivat työhönottajat Päivi Turunen ja Markus Hirvonen sekä toimistosih-teeri Päivi Lång. Suunnitelmat hyväksytettiin kuntayhtymän johto-ryhmässä, joka oli ”täysillä mukana” siinä, että tällainen tilaisuus voitiin järjestää. Johtoryhmä oli kokonaisuudessaan paikalla juhlis-sa ja kättelemässä tuloreitillä osallistujia. Kuului kommentteja, että ”tämähän on kuin itsenäisyyspäivän juhlat linnassa”.


MYÖ

JA

TYÖ

2010


Juhlien päätyttyä Areenan ulkopuolella odotti yhdeksän linja-autoa, joista kolme oli Hotelli Kimmelin kustantamaa ja kuljetti juhlijoita ”jatkohoitoon” Kimmeliin. Kuusi linja-autoa kuljetti juhliin osallistuneita lähitaajamiin. Ajatuksena oli, ettei juhlijoita jätetä kyl-mään syysilmaan odottelemaan takseja. Kuntayhtymän strategian slogan - ”Meillä osataan, meillä välitetään” - toteutui tässä näinkin käytännönläheisesti.

Juhlista saatu palaute on ollut erinomaista. Areenan täytti iloinen puheensorina ihmisten tavatessa tuttuja, verkostoituessa ja viettä-essä hauskaa iltaa oman työyhteisön porukan kanssa. Oli mukava kulkea juhlijoiden keskuudessa kuunnellen tuota iloista porinaa ja saada palautetta siitä, että työnantajan koettiin arvostavan henkilö-kunnan panostusta, kun tällainen juhla on järjestetty.

Bändien soittaessa lattia täyttyi tanssijoista, kappaleesta riippuen joko pareista tai isommista porukoista, jotka jammasivat yhdessä hy-vän musiikin tahdista. Jean S otti tapansa mukaan yleisön haltuunsa, mutta saman teki myös lämmittelybändinä toiminut Old Spice, joka ei missään nimessä jäänyt nimekkäämmän pääesiintyjän taustalle.

Kuntayhtymässä henkilökuntaa on töissä vuoden kaikkina päivi-nä ympäri vuorokauden, joten kaikkien osallistuminen samanaikai-sesti tällaisiin tilaisuuksiin ei ole mahdollista. Työyksiköissä pystyt-tiin rakentavalla tavalla sopimaan työjärjestelyistä siten, että juhliin haluavat saivat mahdollisuuden osallistua. Tästä suuri kiitos niille työntekijöille, jotka kyseisenä päivänä suostuivat tekemään ilta- ja yövuoron työkaveriensa puolesta. Pienenä muistamisena tästä työ-yksiköihin toimitettiin ilta- ja yövuoroihin konvehtirasiat kuntayhty-män johtajan kiitoksin.

Kaiken kaikkiaan onnistunut juttu. Kuntayhtymän johtoryhmä ja suunnittelutiimi yhdessä Funmedian osaavan henkilökunnan sekä esiintyjien kanssa loivat puitteet juhlille, mutta osallistujat itse teki-vät tilaisuudesta onnistuneen tapahtuman.

MYÖ

JA

TYÖ

2010


Farmaseuttista osaamista osastoille– Tyytyväisin mielin Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jo reilun vuoden ajan toteu-tettu osastofarmasiatoimintaa. Tammikuussa 2010 operatiivisen hoitotyön osastoilla 2AC, 2B ja 2G alkoi kokeilu. Osastofarmaseutti Leila Panhelainen työskentelee yhden päivän viikossa kullakin näistä osastoista. Nyt toiminta on jo vakiintunutta ja toistaiseksi jatkuvaa.

Maaliskuussa 2010 aloitettiin osastofarmasiakokeilu Paiholan psykiatrisessa sairaalassa. Sielläkin osastofarmaseutti Hannele Karvinen jatkaa palvelua edelleen ja toiminta on päätetty vaki-naistaa. Lokakuussa 2010 aloitti osastofarmaseutti Kati Hyttinen K-talossa osastoilla 2K ja 3K. Viimeisin osastolle starttaaja on Mai-ja Huovinen, joka aloitti palvelun leikkaussalissa ja teho-osastolla maaliskuussa 2011.

Kokemukset tähän asti ovat olleet positiivisia.”Iso ruusukimppu kermakakun kanssa koko apteekille ja var-sinkin meidän farmaseutille” ”Farmaseutti osastolla on ollut huippu juttu. Sairaanhoitajille jäänyt paljon enemmän aikaa muuhun hoitotyöhön. Kiireettömät asiat on voinut kysyä aina silloin, kun farmaseutti on ollut osas-tolla. Kyllä ehdottomasti olen sitä mieltä, että jatkossakin olisi hyvä olla farmaseutti osastolla!”

Yleisin osastofarmaseutille kuuluva tehtävä on osaston lääkeva-raston hallinnointi. Osastofarmaseutti huolehtii lääkkeiden tilaami-sesta sekä tarpeettomien tai vanhentuneiden lääkkeiden palautta-misesta sairaala-apteekkiin. Tällä toiminnalla saavutetaan merkit-tävää taloudellista hyötyä, kun lääkkeitä ei jää käyttämättömänä vanhenemaan osaston lääkekaappiin. Osastofarmaseutin työnku-vaan voi kuulua lääkkeiden jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin dosetteihin tai tarjottimille. Potilaan lääkitystietojen tarkastamisen ja lääkkeiden jakamisen yhteydessä osastofarmaseutti kiinnittää huomiota päällekkäisiin lääkityksiin, mahdollisiin yhteisvaikutuksiin sekä lääkkeiden oikeisiin ottoajankohtiin. Lääkkeiden jakamisen keskittäminen osastofarmaseutille lisää lääkitysturvallisuutta ja vä-hentää potilaiden kokemia lääkitykseen liittyviä haittavaikutuksia. Monilla osastoilla osastofarmaseutti osallistuu iv-lääkkeiden käyt-tökuntoon saattamiseen, huolehtii PKV-lääkkeiden ja huumeeksi luokiteltavien lääkkeiden kulutuksen seurannasta sekä tarkastaa huumausainekulutuskortit.

Lääkkeisiin liittyvien ohjeiden laatiminen, sairaalan peruslää-kevalikoimaan liittyvät kysymykset ja muu lääkeinformaation sekä koulutuksen antaminen osastojen henkilökunnalle on osastofarma-seutin päivittäistä työtä.

valtakunnallista koulutusta yhteistyössäPohjois-Karjalan keskussairaalan apteekki on ollut vahvasti muka-na valtakunnallisen osastofarmasian erityispätevyyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutus suunniteltiin työelämän tarpeet huomioiden yhdessä Suomen Farmasialiiton ja Suomen

Teksti: Tiina Koskinen, proviisori, Kuva: Päivi Lång

Kuntaliiton kanssa. Koulutuksen toteutuksesta vastasivat yhteis-työssä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

Ensimmäisen pilottiryhmän koulutuksessa vuonna 2009-2010 oli mukana suunnittelijana, kouluttajana ja tuutorina proviisori Tiina Koskinen. Pilottikurssilta valmistui parikymmentä osastofarmasiaan erikoistunutta farmaseuttia eri puolille Suomea. Toinen kurssi alkoi lokakuussa 2010. Siellä kahdenkymmenen osallistujan joukossa on kolme sairaalamme osastofarmaseuttia. Sairaalamme farmaseutit saavat erityispätevyyden 2011 ja 2012 vuodenvaihteessa.

Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen myötä sairaaloihin ja terveyskeskuksiin syntyy yhä enemmän mo-niammatillisia tiimejä, joissa lääkärit ja hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön ja farmaseutti varmistaa lääkehoitoa. Koulutuksessa perehdytään myös osastofarmaseutin rooliin lääkekustannusten hillinnässä ja lääkitysturvallisuuden takaamisessa. Tulevaisuuden visiomme on, että jatkossa osastofarmaseutit ottavat vahvan asian-tuntijaroolin lääkityksen tarkastamisen lisäksi potilasohjauksessa.

Lisäksi koulutuksen tavoitteena on hyvien työtapojen kehittämi-nen ja jalkauttaminen omalle osastolle sekä käytäntöjen yhtenäistä-minen valtakunnallisesti. ”Osastofarmasian erityispätevyyskoulutus ei ole opiksi ainoastaan itselleni, vaan osaamisesta pääsee hyöty-mään koko työyhteisö. Kun tietää, miksi jokin asia tehdään muualla jollakin tietyllä tavalla, käytäntö on helpompi perustella omalle osas-tolleen”, kiteyttävät pätevöityjät koulutuksen merkitystä työyhteisölle.

Osastofarmaseutti Kati Hyttinen jakamassa lääkkeitä päivädosetteihin 2K:n lääkehuoneessa.


AvOIN EETTINEN KESKUSTELUfOORUMINäkökulmia ihmiseen ja ihmisyyteen

Tee hyvää ja vältä pahaa Terveydenhuollon tehtävänä on edistää terveyttä, parantaa sairaita ja lievittää kärsimystä. Se, miten tässä omalta osaltamme onnistumme, on eettisesti herkän työn arvioinnissa keskeistä. Kuinka eettisesti arvokkaita - usein ristiriitaisiakin - näkökulmia saadaan käytännön ammattityössä sopimaan yhteen? Välillä yksittäisen potilaan, hänen lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan normit saattavat olla pahasti törmä-yskurssilla. Kenen ääni painaa päätännässä? Miten arvot ja asenteet ovat muuttuneet? Miten tämä haastaa alan ammattilaiset?

Terveys ja sen vaaliminen on yleisesti hyvin korkealle noteerattu ja kestävä arvo. Potilaan roolissa olevalla on oikeus uskoa ja toivoa, että häntä hoidetaan sekä ammatillisesti että eettisesti parhaalla mah-dollisella tavalla; käytettävissä olevat menetelmät ja resurssit luovat omat reunaehtonsa. Työyhteisön jäseninä myös toivomme, että tu-lemme kohdelluksi asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Terveyden-huollon ammattihenkilöllä on velvollisuus jatkuvasti päivittää omat eettiset työkalunsa. Työtä ohjaava lainsäädäntö, sovitut ammatilliset käytännöt, oma eettinen pohdiskelu ja kollegiaalinen apu auttavat usein eteenpäin. Kuntayhtymässä on kirjattu toimintaamme ohjaavat keskeiset arvot: ihmisarvo, tasa-arvo ja oikeudenmu-kaisuus. Eettiseen laadunarviointiin tarjoaa mahdollisuuden myös Avoin Eettinen Keskustelufoorumi, joka on jo vuodesta 1999 lähtien pitänyt yllä eettistä keskustelua ja joka on nostanut yhdessä tutkit-tavaksi jonkin tärkeän ihmisyyden puolen ja eettisen näkökulman.

valta tuo vastuuta Terveydenhuoltoa pidetään melko hierarkkisena järjestelmänä ja sii-hen liitetään myös kysymys vallankäytön oikeutuksesta. Potilas on monesti sekä tiedollisesti että psykologisesti riippuvainen häntä tut-kivasta ja hoitavasta ammattihenkilöstöstä; suhde on asymmetrinen. Potilas-hoitaja -asetelma mahdollistaa sekä potilaan kuulemisen ja perustellun, yksituumaisen päätöksenteon, mutta myös perusteetto-man vallankäytön. Lukuisille ammattiryhmille onkin jo laadittu työtä ohjaamaan omat eettiset koodistonsa, joissa on myös paljon samaa. Potilaan turvaksi on myös lainsäädäntöä, kuten Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista. Käytännön työelämässä on valitettavasti kiperiä tilanteita, joihin ei ole löydettävissä ”käsikirjamallia” siitä, miten toi-mia eettisesti oikein. Epävarmuus, painava vastuu ja pyrkimys hy-vään ja pahan välttämiseen, on tällöin seuranamme.

Teksti: Maarit Hamunen, preventiopsykologi, Kuva: Pirjo Kontio

Arvon hekin ansaitsevatPotilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, jokaisen ihmis-elämän arvokkuus, odotusten ja tarpeen mukaisen hoidon rajapin-nat, maan hiljaisten (mm. lapset, vanhukset ja syrjäytyneet) äänen kuuleminen, yhdenvertaisuus palvelujen saannissa, tuloksellisuus ja tehokkuus, ovat mm. teemoja, jotka puhututtavat. Kuka on oi-keutettu saamaan hoitoa, millä aikataululla ja panostuksella? Voidaanko sairastumisesta syyllistää? Yksityinen vai julkinen hoiva ja hoito – kumpi parempi? Monesti arki-/työelämässä sekä potilaa-na, omaisena ja ammattihenkilönä voimme olla tilanteessa, joissa esiin nousee keskenään ristiriitaisia näkökulmia, joiden paineessa on pyrittävä löytämään eettisesti kestäviä ratkaisuja. Ratkaisujen tekeminen on välillä kaikkea muuta kuin helppoa.

Tieto voi lisätä tuskaa hoitosuhteen molemmilla puolilla. Potilai-den tiedonhankintamahdollisuudet itse sairauksista, hoitokeinoista ja omista oikeuksistaan ovat huomattavasti lisääntyneet. Tervey-denhuollon ammattihenkilöstön näkemyksiä ollaan aikaisempaa valmiimpia kyseenalaistamaan, vaikka monia sairauksia pystytään aiempaa tarkemmin havaitsemaan, tutkimaan ja hoitamaan. Tämä herkkä asetelma voi toisaalta viedä kehitystä eteenpäin, mutta myös monimutkaistaa hoidollista päätöksentekoa ja niihin liittyviä vuoro-vaikutustilanteita. Potilaat haluavat oikeita hoitotoimenpiteitä, mutta myös tulevansa kohdelluiksi hyvin. Kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi tulemisen kokemus usein helpottaa, vaikka tilanne olisi tukala. Eettisesti haastavaa tilannetta joudutaan tarkastele-maan usein asianomaisen potilaan, hänen taustayhteisöjensä ja yhteiskunnan/lainsäädännön näkökulmasta.

PysähtymispaikkaAvoin Eettinen Keskustelufoorumi on reilun kymmenen vuoden ai-kana tarjonnut paikan hypätä pois kiireisestä työn arjesta ja pysäh-tyä yhdessä pohtimaan ammattieettisiä ja yleisinhimillisiä kysymyk-siä. Foorumin kuulijat ovat olleet etupäässä omaa henkilöstöämme, mutta myös ns. ulkopuolisia, eettisistä asioita kiinnostuneita. Foo-rumin formaattiin on kuulunut, että alustaja on kutsuttu joko hen-kilöstöstämme tai ulkopuolelta. Monesti on ollut ilo kuulla alansa huippuosaajia läheltä ja kaukaa. Alustajan tehtävänä on avata ensin näkökulmia ja välittää tiedollista ja kokemuksellista tietoa valitusta aiheesta. Tämän jälkeen on ollut mahdollisuus käydä vuoropuhelua alustajan ja kuulijoiden kesken. Usein olemme voineet lähteä pois rikastuneina - uutta tietoa, uusia oivalluksia ja kokemuksia saaneina.

Foorumin aiheuttamat teemat ovat käsitelleet ihmisen elä-mänkulun herkkien vaiheiden - elämän alun ja lopun, synty-män ja kuoleman - lisäksi hyvyyden ja pahuuden, terveyden ja sairauden, yksilön ja yhteisön kysymyksiä tieteen, taiteen ja henkisyyden näkökulmista. Uskoa, toivoa ja rakkautta unohtamat-ta. Foorumimme historian suurimman yleisön veti Prinsessa -eloku-va, joka oli toteutettu osin paikallisin voimin ja joka kertoi mielekkään elämän ja yhteisön merkityksestä myös mieleltään sairastuneelle.

Foorumi muodostaa elävän virtauksen sairaanhoitopiirin organisaatiossa. Foorumi on virittänyt ja pitänyt yllä eettistä ja katsomuksellista keskustelua terveydenhuollon, ihmisen hoitamisen ja työyhteisön kysymyksistä. Foorumi avaa monipuolisesti näkökulmia ihmisenä olemiseen. Foorumissa vallitsee avoin, rohkea ja toiveikas ilmapiiri.


yhdyshenkilöt ja työryhmäSairaalapastori Paavo Juvonen oli foorumin alkuunpanija, pitkäai-kaisin yhdyshenkilö ja keskeisin foorumin hengen ja ydinvirtauksen luoja. Hän paneutui tehtäväänsä aina antaumuksella tutustuen huo-lella kirjallisuuteen, käsiteltävään aiheeseen ja itse alustajaan. Hän myös viritti aluksi arastelevan yleisön keskusteluun osuvilla kysy-myksillään. Paavon eläkkeelle siirtymisen jälkeen yhdyshenkilök-si kutsuttu, sittemmin sairaalapastoriksi nimetty Leena Leppälä, sai vaativan jatkajan tehtävän ja onnistui siinä hyvin ”omilla saap-paillaan” - tuoreella ja herkällä tyylillään ja Paavon tavoin hyvällä perehtymisellään. Leena joutui tuomaan myös ikävän suruviestin ja sai tehtävän lausua muistosanat juuri foorumin 10-vuotisjuhlan kynnyksellä edesmenneelle foorumimme isälle. Valitettavasti Lee-nan vetovastuu foorumissa päättyi paikkakunnalta muuton myötä loppuvuodesta 2010.

Yhdyshenkilön lisäksi foorumin toiminannasta vastaa moniam-matillinen työryhmä, joka on tällä hetkellä seuraava: vatsaelinkirur-gian osastonylilääkäri Heikki Ahtola, toiminta- ja taideterapeutti Mirja Huusari-Kotilainen, sisätautien erikoislääkäri Anu Karei-nen, vanhuspsykiatrian osastonhoitaja Auli Käyhkö, erikoisham-maslääkäri, kuva-artesaani Maarit Pippola-Hatakka, lastenkirur-gian erikoislääkäri Riikka Valjakka ja allekirjoittanut.

Työryhmämme kokouksessa pohdimme, mikä merkitys ja tehtävä foorumilla oikein on. Se saattaa eri alojen ammattihenkilöt tutustu-maan toistensa työhön ja eettisesti tärkeisiin kysymyksiin. Se auttaa huomaamaan, että erilaisuudestamme ja erilaisista tehtävistä huoli-matta meillä on paljon yhteistä. Se edistää suvaitsevuutta ja laajakat-seisuutta. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa. Se antaa mahdollisuuden tutustua mielenkiintoisin persooniin ja alansa huippuosaajiin. Se käyn-nistää itsetutkiskelua ja työpaikan yhteiskeskusteluja. Se edistää työ-hyvinvointia. Se on hyvä viesti ja virtaus organisaatiossamme ja sieltä ulospäin. Se auttaa oppimaan ihmisyydestä - meistä itsestämme.

virtaus jatkuu - Uutta ja vanhaaSairaalan johdon mahdollistamana ja tukemana Avoin Eettinen foo-rumi jatkuu myös syyskaudella 2011. Sairaalapastori Leena Lep-pälän jatkajaksi oli nyt löydettävä uusi foorumin yhdyshenkilö, joka olisi innovatiivinen, hyvillä vuorovaikutustaidoilla varustettu, ideari-kas, utelias, rohkea ja mielellään jo kontakteja/kiinnostusta eri tie-teenaloihin omaava henkilö, jolla olisi aito halu pohdiskella, keskus-tella ja ikään kuin kurkistella maailmaa koko ajan aistit valppaina, mistä löytyisi hyvä teema/puhuja/idea foorumiin.

Kevään 2011 yhdyshenkilönä minulla on ilo kertoa, että Avoi-met eettiset foorumit (AEF) jatkuvat uuden yhdyshenkilön, Mikael Taylorin, ohjaamina. Hän koordinoi toimintaa ensi syksystä alkaen ainakin tulevan vuoden yhdessä työryhmämme kanssa.

Mielenkiintoista syksyä odottaessa kutsun teitä työryhmäm-me puolesta Avoimen Eettisen Keskustelufoorumin äärelle!

Minulla oli mahdollisuus haastatella Mikaelia tähän uuteen tehtävään liittyvistä tunnelmista.

Kerrotko kuka olet ja mistä tuletOlen nuori visionääri ja elämän ihmettelijä nimeltä Mikael Taylor. Koulu-tukseltani olen teologian kandidaatti ja opiskelen Itä-Suomen yliopistos-sa teologiaa neljättä vuotta. AEF:in kiehtovaan maailmaan sukelsin jo heti samana syksynä kun saavuin Joensuuhun opiskelemaan. Näin ollen olen saanut mahdollisuuden seurata foorumin toimintaa jo usean vuoden ajan ja perehtyä sen historiaan. Tutustuin myös foorumin aikaisempiin toiminnan vastuuhenkilöihin sairaalapastori Leena Leppälään sekä myös foorumin ensimmäiseen vetäjään, kunnianarvoiseen sairaalapastori Paavo Juvoseen.

Foorumin toimintaan en tule mukaan tyystin untuvikkona. Yliopistolla olen vetänyt perustamaani opiskelijoiden poikkitieteellistä foorumia jo kolme vuotta. Poikkitieteellinen Foorumi on tuonut eri tieteenalan opiskelijoita yh-teen keskustelemaan tutkijoiden alustusten pohjalta tieteen, yhteiskunnan ja etiikan kysymyksistä. Tuo kokemus on tuonut kokemus- ja ajatuspak-kiin mielekkäitä työvälineitä ajatellen AEF:n toimintaa. Kenties arvatenkin, etiikkaan ja arvoihin liittyvät teemat ovat lähellä sydäntäni ja jatkuvana mielenkiinnon kohteena.

Millä mielin aloitat uudessa tehtävässäsi?Yhdyshenkilön toimen aloitan nöyränä. Oppimista on varmasti paljon. Silti tulen mukaan hyvällä itseluottamuksella sekä uskon ja toivon tuovani muka-nani uusia mielekkäitä ja raikkaita sävyjä AEF:n toimintaan. Foorumin vahva perusrunko huippu-alustajineen ja puhuttelevine teemoineen sekä dialogi-suuden henki ovat toiminnan ydintä myös jatkossa. Visioni on kuitenkin, että foorumin toiminta voisi muodostua entistä elävämmäksi virtaukseksi sairaanhoitopiirin työntekijöiden keskuudessa ja eri työalojen välillä.

Mitä suunnitelmia sinulla on tulevalle kaudelle?Ideana on että foorumissa saadut oivallukset ja kokemukset löytäisivät entistä rikkaammin tiensä työntekijöiden arkea palvelemaan. Tätä pyritään toteuttamaan suunnitteilla olevien uusien nettisivujen tarjoamien mahdol-lisuuksien kautta. Sinne tullaan esimerkiksi keräämään foorumeissa ker-tynyttä viisautta eläväksi arkistoksi. Erilaisia ”koukkuja” ja hieman uusia ”mausteita” tultaneen näkemään myös itse tilaisuuksien yhteydessä. Li-säksi tiedotuskanavia tullaan kehittämään ja monipuolistamaan.

Syksyn alustavat teemat ovat selvillä ja nyt selvitellään sopivien alustajien mukaan saamista. Suunniteltuja teemoja ovat: Geenitutkimus ”lääketie-teen tulevaisuus ja pelastus”, Unenmaailma ? - unen ja unien merkitys, Hoivaava musiikki sekä Ihmeiden mahdollisuus ja merkitys terveyden-huollon kontekstissa.


Telelääketieteen seuran puheenjohtaja Jarmo Reponen avasi seminaarin

Seppo Soininen PTTK:lta esitteli alueellisen tietojenkäsittelyn mallia

Venäjän-Karjalan Telelääketieteen tilanteesta kertoivat Vesa Korpelainen (oikealla) a(Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus), Nadezhda Kotsoban (keskellä) ja tulkki Elena Mustonen (vasemmalla)

Seminaariin toivat kansainvälisyyttä ulkomaalaiset esiintyjät. Kuvassa Frank Lievens Belgiasta

Illallisen aikaan yleisöä viihdytti sähkökanteleryhmä Melkutus.


Telelääketiede Suomessa – seminaari Huhmarissa

Teksti: Seppo Soininen, tietohallintojohtaja, PTTK, Kuvat: PTTK:n arkisto

POHJOIS-KARJALAN MALLI

Lisääntyvän tietotekniikan merkitys ja sen hyödyntäminen ja samanaikaisesti kasvavat paineet tietotekniikan kustannusten nousulle loi painetta maakunnan kunnissa hakea ratkaisua yhteiselle tavalle selviytyä tulevaisuuden haasteista. Lisäksi viime aikoina kansalliset vaatimukset (esim. Kanta-arkistointi) ovat voimistaneet tietotekniikkaresurssien tehokkaampaa käyttöä.

Alueellisen tietohallintostrategiansuunnittelu ja toteuttaminenMaakunnan kaikki kunnat ja kuntayhtymät aktivoivat Pohjois-Kar-jalan Tietotekniikkakeskus oy:n. Osakejärjestelyjen jälkeen jokainen kunta ja kuntayhtymä ovat yhtiön omistajina. PTTK sai tehtäväksi hal-linnoida ja huolehtia maakunnallisen tietoverkon toiminnasta. Uutena tehtävänä PTTK:n oli laadittava maakunnallinen tietohallintostrategia.

Strategian keskeisiksi sisällöiksi muodostui suunnitella kunnallisel-le toimialalle kokonaisvaltainen tietotekninen toteutus. Toteutukseen piti sisältyä sosiaali- ja terveyssektorit, kuntien hallinto, koulutoimi ja muut kuntatoiminnot. Toisena tavoitteena oli tietohallintoresurssien yhdistäminen. Resurssien yhdistämisellä pyritään poistamaan pääl-lekkäisyydet niin henkilöiden työssä kuin tietoteknisistä hankinnoista. Lisäksi pyritään vahvistamaan omaa tietoteknistä osaamista.

Tärkeäksi tehtäväksi koettiin varsinaisten tietojärjestelmien yhdis-tämiset, jotka tarkoittavat kuntakohtaisten tietojärjestelmien muut-tamisen maakunnallisiksi. Strategiassa erikseen edellytettiin PTTK:ta hankkimaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyden-huoltopalvelujen ky:n alueelle yhteinen potilastietojärjestelmä.

Strategian hyväksyivät kaikki alueen kunnat ja kuntayhtymät keväällä 2007. Yhtenäinen päätös loi erinomaisen hyvän perustan lähteä toteuttamaan strategiaa.

Toteuttaminen aloitettiin alueen tietotekniikka resurssien siirtämi-sellä PTTK:n alaisuuteen. Erilaisten vaiheiden jälkeen kaikkien omis-tajien ja PTTK:n välille saatiin sovittua toiminnan siirtosopimukset. Ne toteutuivat siten, että kaikki kuntien ja kuntayhtymien atk-henkilöstöt siirtyivät PTTK:n palvelukseen 1.1.2009 alkaen. Yhtiön henkilöstö-määräksi muodostui siirtosopimusten myötä alkuun 98 henkilöä.

Alueellisen potilastietojärjestelmänhankinta ja käyttöönottoHankinnan valmistelut aloitettiin laatimalla kattavat vaatimusmäärit-telyt. Keskussairaalassa vuosina 2006 – 2008 ja terveyskeskustoi-minnoista vuosina 2007 – 2008. Tämän jälkeen vaatimusmäärittelyt yhdistettiin vastaamaan alueellista näkemystä. Vaatimusmäärittelyt kattoivat erikoissairaanhoidon mukaan lukien psykiatrian ja kehi-tysvammahuollon ja perusterveydenhuollon käsittäen myös työter-veyshuollon, hammashuollon ja kotihoidon. Hankinnan tavoitteena oli mahdollisimman täydellinen alueellinen tietojärjestelmä, joka perus-tuisi keskitettyyn perustietojen, hallinnoinnin ja liittymien toteuttami-seen ja käyttöön. Tämä ratkaisu mahdollistaisi tehokkaan maakun-nallisen tukiverkoston luomisen. Tietojen kopiointia piti välttää.

Kilpailutuksen tuloksena hankinta kohdistui Mediconsult Oy:n toimittamaan Mediatri-potilastietojärjestelmään. Mediatri-tietojär-jestelmä korvaa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella nykyi-sin usealla eri tietojärjestelmällä tehtävät toiminnot ja sillä hoide-taan alueen yli 300 toimintayksikön asiakastietojen dokumentointi ja potilaiden hoitoon ja potilashallintoon liittyvät toiminnat. Alueel-linen tietojenkäsittely perustuu Mediconsult Oy:n kehittämään toi-mintamalliin, jossa yhdessä tietokannassa voidaan ylläpitää usei-den rekisterinpitäjien tietoja loogisesti erillään ja eri tietokannat voivat automaattisesti välittää tietoja keskenään.

Käyttöönoton myötä kaikki potilaan hoitoa koskevat tiedot ovat tarvittaessa potilaan suostumuksella koko sairaanhoitopiirin alueella reaaliaikaisesti saatavissa. Terveydenhuollon ammattilaisilla on toimi-paikastaan riippumatta mahdollisuus saada lain sallimissa puitteissa välittömästi käyttöönsä ajantasainen tieto potilaan tilasta, hoidoista, lääkityksestä sekä tehdyistä toimenpiteistä ja tutkimustuloksista.

Mediatri-tietojärjestelmän avulla potilaiden sairauksia voidaan seurata entistä systemaattisemmin. Mediatri-tietojärjestelmä jä-sentää potilaan sairauksien hoitoon liittyvät tapahtumat. Siten tietyn sairauden kaikki hoitotapahtumat on mahdollista automaat-tisesti koota yhdeksi seurattavaksi kokonaisuudeksi. Näin Pohjois-Karjalassa saadaan entistä paremmin tietoa hoitokäytännöistä sekä voidaan seurata hoitojen vaikuttavuutta ja niiden tuloksia.

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä käsittää 17 kuntaa ja kuntayhtymää. Toiminta-alueen väestömäärä on yli 170.000 henkilöä. Potilastietojärjestelmän käyttäjiä alueella on 5 500 ja työasemia yli 3 100. Tietojärjestelmän käyttöönoton aikatau-luksi on sovittu 2009 – 2011.

Uusia mahdollisuuksia toimintoihinLääkäreiden ja hoitajien kannalta yhtenäiset palvelukokonaisuudet antavat hyvän mahdollisuuden käyttää potilaiden hoidossa hyödyk-si yhtenäisiä tietoja. Samalla palvelukokonaisuuksista muodostuu alueelle kattava tietorekisteri.

Lisäksi ohjelmistossa on ns. Päätöksen tukijärjestelmä, joka mahdollistaa tosiaikaisen yhteyden erilaisissa tietojärjestelmän käyttötilanteissa Duodecum:in tietopankkeihin. Päätöksentuki toi-mii lääkäreille tukijärjestelmänä muistutellen ja ohjaten erilaisissa tilanteissa tehtäessä hoitopäätöksiä.

Kansalaisen palvelutYhtenäinen järjestelmä luo jatkossa erinomaisen mahdollisuuden rakentaa sähköisiä palveluita hoitohenkilöiden ja potilaiden välille. Näitä palveluita tulevat olemaan erilaisiin ajanvarauksiin, tutkimus-tuloksiin ja hoito-ohjeisiin liittyvät palvelut.

yhteenvetoRatkaisun keskitetyllä ja samalla hajautetulla mallilla pystytään raken-tamaan joustava ja varsin vikasietoinen tietojärjestelmäkokonaisuus, joka sallii monipuolisen alueellisen palvelurakenteen käytön. Samoin ratkaisu mahdollistaa yhtenäisen alueellisen terveysraportoinnin.


EKG-PASSI LAADUN TAKEENA– OLE ETUOIKEUTETTU!Perinteinen ja niin tuttu tutkimus – näinhän EKG-tutkimuksesta on ajateltu. Tämän ajatusmallin myötä EKG-tutkimus on hahmottunut tutkimukseksi, joka suoritetaan ikään kuin tuosta vaan. Samalla on kuitenkin epävarmuutta siitä, mitä minä teen ja mitä minun pitäisi tästä tekemisestäni ymmärtää? Ehkäpä EKG-kytkentöjen paikkojen tunnistamisessakin on epävarmuutta.

Nykyisin EKG tallennetaan sähköiseen arkistoon ja sieltä se on tulevaisuudessa luettavissa kautta koko maan. Huonolaatui-sista tai vääristä paikoista otetuista EKG-käyristä voi potilaalle olla vahinkoa vielä vuosienkin päästä. Siksi pyrimme siihen, että EKG-rekisteröinnin suorittaa ja tallentaa sähköiseen arkistoon EKG-passin suorittanut terveydenhuollon ammattilainen. Näin varmistamme laadun.

EKG:n ottajien epävarmuuden poistamiseksi ja rekisteröintien laadun varmistamiseksi lähdimme kliinisen fysiologian yksikös-sä kehittämään EKG-passia verkko-oppimisympäristöön. Vahvan asiantuntijuuden omaavat laboratoriohoitajat Tomi Silvennoinen, Hannu Ingerö ja Tiina Hyttinen sekä fysiologian ylilääkäri Pentti Rautio ovat luoneet oppisisällön. Koko yksikön innostamana teh-tiin myös opetusvideo EKG-tutkimuksen suorittamisesta, missä on huomioitu mm. olennaisimmat kytkentään liittyvät tekijät. Oppima-

Teksti ja kuva: Merja Karhapää, osastonhoitaja

Kliinisen fysiologian EKG-passin tuottajat, vasemmalta Hannu Ingerö, Pentti Rautio, Tomi Silvennoinen ja Tiina Hyttinen.

teriaalin tuottaminen on ollut aikaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä - varsinkin muun työn ohella – mutta valmis työ palkitsee. Nyt toivomme, että EKG-passi saataisiin luontevaksi osaksi käytäntöä EKG-tutkimuksia tekeville henkilöille. Muualtakin maastamme on osoitettu kiinnostusta tehtyyn oppimisympäristöön.

EKG-passiin kuuluu teoriaosuus verkko-opintoina ja tämän jäl-keen käytännön näytön antaminen EKG-rekisteröinnistä. Alueen toimipaikoissa valitaan yksi tai useampi vastuuhenkilö, jotka toimi-vat toimipaikassaan näytönvastaanottajana. Nämä vastuuhenkilöt suorittavat ensin itse teoriaosuuden ja siihen kuuluvan tentin verk-ko-opiskeluna, jonka jälkeen he käyvät erikoissairaanhoidon klii-nisellä fysiologialla päivittämässä tietonsa rekisteröinnin suhteen sekä antavat siihen kuuluvan käytännön näytön. Tämän jälkeen he ottavat toimipaikassaan näytöt vastaan henkilöiltä, jotka ovat vas-taavasti ensin suorittaneet verkko-opinnon ja siihen kuuluvan ten-tin. Tiedot suoritetuista EKG-passeista tallennetaan toimipaikkojen omiin rekistereihin ja passi on voimassa viisi vuotta.

Näin saamme yhtenäistettyä käytäntöjämme ja pidämme yllä hyvää laatua!

Lisää aiheesta voi kysellä osoitteesta: [email protected]


Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012

vammaispalveluja kehitetään osallisuutta, yksilöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta korostaen

Vammaispalveluhankkeessa kehitetään vammaispalveluja osana Kansallista Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa (Kaste). Hankkeen taustalla ovat vammaisten ihmis- ja perusoikeudet sekä nykyaikainen vammaispolitiikka. Pohjois-Karjalan osahankkeen ta-voitteena ovat palvelurakenteen, palveluohjauksen ja palvelusuun-nittelun, yksilöllisen asumisen sekä vammaisalan osaamisen vahvis-taminen. Kehittämistyötä tehdään yhdessä alueen eri toimijoiden ja verkostojen kanssa. Kehittämistyön lähtökohtana ovat palvelunkäyt-täjien tarpeet ja osallisuus, joten palvelunkäyttäjiä ja heidän läheisi-ään on aktiivisesti mukana hankkeen eri vaiheissa koko hankkeen ajan. Pohjois-Karjalan osahankkeessa ovat mukana Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, osahanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä.

Toimintamalleja kehitetään palvelunkäyttäjien ja muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiinPalvelurakenteiden kehittämistyössä tavoitellaan sujuvampia, or-ganisaatiorajat ylittäviä asiakkaiden palveluketjuja. Yhdessä alueen lähipalvelujen ja erityispalvelujen kanssa on päädytty kehittämään ja kuvaamaan tilapäisen hoidon sekä kuntoutuksen palveluketjuja. Rinta rinnan palveluketjujen kehittämistyön kanssa suunnitellaan uudenlaisia toimintamalleja tukemaan palvelunkäyttäjien, hänen läheistensä ja kuntien vammaistyöntekijöiden arkea. Jalkautuvat asiantuntijapalvelut -mallin ja Honkalampi-keskuksen kotihoito-mallin toivotaan tulevaisuudessa vähentävän tilapäisen osastohoi-don tarvetta. Toimintamalleissa palvelunkäyttäjien tarvitsema pal-velu toteutetaan hänen omassa asuin- ja toimintaympäristössä. Tu-levaisuudessa tarkoituksena on suunnata resursseja entistä enem-män ennaltaehkäisevään toimintaan.

Palveluohjauksen ja palvelusuunnittelun kehittämistyössä on painopistealueena yksilökeskeisen suunnittelun ajattelutavan ja pal-veluohjauksellisen työotteen jalkauttaminen alueelle. Pilottina toimii Joensuun kaupungin vammaispalvelun sosiaalityö ja kehitysvam-mahuollon kuntoutusohjaus. Palvelusuunnitteluun liittyy kiinteästi asiakkaiden palvelutarpeen arviointi. Arvioinnin työvälineistä koo-taan alueen käyttöön ”työkalupakki” helpottamaan ja yhtenäistä-mään palvelutarpeen arviointia ja ennakointia.

Asumisen palvelurakenteiden ja yksilöllisen asumisen kehit-täminen on yhteinen valtakunnallinen ja alueellinen haaste. Vaati-mukset laitosasumisen vähentämisestä ja toisaalta vaihtoehtoisten ja monimuotoisten asumispalvelujen puuttuminen on yhtälö, jonka ratkaisemiseen alueellamme joudutaan lähitulevaisuudessa kes-kittymään entistä enemmän. Hanke koordinoi alueelle laaja-alaista asumispalvelujen verkostoa, jonka tavoitteena on tulevaisuudessa tehdä työtä asumispalvelujen kehittämiseksi ja jakaa olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Vammaisten henkilöiden hyvän muuton ja yksilöllisen asumisen mahdollistamiseksi kehitetään yhteistyössä Helli-liikelaitoksen pilotin kanssa muuttovalmennus-malli, joka tulee jatkossa koko alueen käyttöön.

Vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa on yhdeksän osahanketta. Pohjois-Karjalan osahankkeeseen on koottu teemakohtaiset työryhmät ja työrukkasia viemään kehittämistyötä eteenpäin yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Ryhmissä on mukana palvelunkäyttäjiä, omaisia ja eri toimijoita. Osahanke järjestää alueellisia työkokouksia, työpajoja, kehittämispäiviä ja seminaareja, joista Oma tupa, oma lupa –asumisen seminaari on 11.5.2011.

Teksti: Leena Suhonen, kehittämissuunnittelija

Vammaisalan osaamisen vahvistamiseksi hanke tekee yhteis-työtä eri oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa sekä hakee uu-denlaisia kumppanuuksia esimerkiksi yhteisten koulutusten toteut-tamiseen. Vammaispalvelujen rakventeiden ja toimintaympäristön muuttuminen edellyttää vanhan pohjan lisäksi tulevaisuudessa uu-denlaista työorientaatiota, osaamista ja ajattelutapaa. Toiveena on saada hankkeen aikana eri toimijoiden hankeyhteistyönä liikkeelle laajempaa koulutusta vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita.

Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen ja projektityöntekijätKirsi Timonen ja Niina Kähkönen.


VALOKUVAUSHARRASTUS TIKKAMÄELLÄ

PKKS:n valokuvausjaoston jälkeen jääneet paperit (1980-1995)Valokuvausjaosto perustettiin 24.11.1980 tarkoituksena virittää ja ylläpitää valokuvausharrastusta henkilökunnan keskuudessa. Toi-minta perustui työpaikkademokratiatoimintasäännön 13 §:n koh-taan, jossa käsitellään kerho-, loma- , liikunta- ja virkistystoiminnan järjestämistä henkilökunnalle sekä henkilökuntaneuvoston hyväk-symään toimintaohjeeseen.

Valokuvausjaosto toimi P-KKS kl:n henkilökuntaneuvoston alai-suudessa laatien vuosittain toimintasuunnitelman, toimintaker-tomuksen ja talousarvion, jonka henkilökuntaneuvosto hyväksyi. Jaoston kaikki toiminnat oli tarkoitettu koko P-KKS:n kuntainliiton henkilökunnalle ja sen jäseniä olivat kaikki P-KKS kl:n henkilökun-taan kuuluvat.

Toimikunta 1981 - 82:Liisa Kesti, Kari Hämäläinen, Hannu Karjalainen, Kalevi Halttunen,Jouko Riikonen, Esa Pirinen, Matti Hentinen ja Martti Hirvonen

Toimikunta pyrkii järjestämään jäsenistölle:- säännölliset kuukausikokoukset ja niihin jotakin

valokuvaukseen liittyvää ohjelmaa- tutustumista valokuvanäyttelyihin ja niiden pohjalta käytäviä

mielipiteiden vaihtoa- valokuvauskilpailuja ja näyttelyjä jäsenistön keskuudessa- kuvausretken maastoon- kurssin mustavalkokuvauksesta ja kuvan valmistamisesta

harrastusta aloittaville (mahdollisesti muitakin kursseja)- jäsenistön ehdotusten perusteella pyritään järjestämään

muutakin ohjelmaa

Toimintakertomuksista poimittuaLiittohallituksen ja henkilökuntaneuvoston myötävaikutuksella voi-tiin huomattavasti kartuttaa valokuvauslaboratorion välineistöä (1982). Hankittiin valokuvausjaoston jäsenkortti, joka oikeutti alen-nuksiin valokuvausliikkeissä (1982). Valokuvausjaosto osallistui sai-raalaa esittelevän diasarjan valmistamiseen ja kunnalliskertomuk-sen kuvittamiseen (1982, 1984). Toimintaa jouduttiin supistamaan, että jäisi varoja siirrettäväksi ATK-kerhon käynnistämiseen (1984).

”Valokuvausharrastuksen on huomattu kiinnostavan henki-

Teksti: Anu Tiihonen, kehittämispäällikkö ja Sakari Kela, hallintopäällikkö

Tilastokeskuksen tammikuussa 2011 julkistaman tutkimuksen mukaan valokuvaus on ylivoimaisesti suomalaisten suosituin kulttuuriharrastus. Sen harrastaminen on myös lisääntynyt nopeammin vuodesta 1999 kuin minkään muun taideharrastuksen. Eipä siis ihme, että tämä näkyy myös PKSSK:n henkilöstön harrastustoiminnassa, itse asiassa tämä on meillä tiedetty jo vuosikymmenien ajan.


lökuntaa. Mutta vallalla on turha ujous, ei kehdata tulla mukaan, kun ei ole huippuhienoa kameraa tai ei ole itse valmistanut ku-viaan vaan teettää ne kuvavalmistamoissa. Kumpikaan syy ei ole perusteltavissa. Ei hyvät kuvat ole kiinni hienosta kamerasta vaan kameran käyttäjästä. Täytyy siis opetella käyttämään kameraansa oikein erilaisissa tilanteissa. Kuvien valmistaminen itse on vain yksi osa valokuvausharrastusta, mielenkiintoinen kylläkin, mutta ei mi-tenkään välttämätön.” (Toimintakertomus 1981).

Tähän päiväänVarsin aktiivinen valokuvausharrastus pääsi hiipumaan tuossa 1990-luvulla digiajan kynnyksellä. Perinnöksi tuleville sukupolville valokuvausjaoston ansiokkaasta työstä jäi mm. aivan käyttökelpoi-nen valokuvauslaboratorio talo 13 vintillä. Ajatus valokuvausharras-tuksen uudelleenvirittämisestä Tikkamäellä syntyi Honkalammen ruokalassa joskus pari vuotta sitten, kun satuimme Anun kanssa samaan pöytään. Piti kuitenkin vielä saada aikaiseksi yhdet kovas-ti värivirheelliset kuvat eräästä lastenkonsertista, ennen kuin virisi todellinen tarve tehdä asialle jotakin. Tässä vaiheessa kuvaan astui Kuukan Vesku Kuvanmaailmasta, joka onnistui vakuuttamaan alle-kirjoittaneen valovoiman merkityksestä onnistuneelle valokuvalle. Tuon kokemuksen innoittamana hurahdin tähän juttuun sitten lo-pullisesti. Ja kun kerran hurahdin, niin hurahdetaan sitten samoin tein ihan kunnolla ja koska luovasta työstä on lopunperin kyse, niin luonnollinen seuraus tästä oli alkaa haalia kokoon lisää porukkaa, jossa seurassa voitaisiin hurahtaa yhdessä. Niinpä aloimme Anun kanssa suunnitella, miten Tikkamäellä voitaisiin asiassa toimia, varsinkin kun valokuvausjaoston kunniakas perinne suorastaan vaati tekemään asialle jotakin. Itse asiassa meillä on aivan verratto-mat mahdollisuudet harrastaa valokuvaamista täällä mäellä. Meillä oli jo oma laboratoriokin, jollaisia ei ole kohta enää missään. Kohta ei olisi edes osaajia, jotka sitä osaisivat käyttää!

Kehittelimme henkilöstölle kyselyn, jossa tiedusteltiin, millaisesta aktiviteetistä henkilöstö olisi kiinnostunut. Kyselyyn vastattiin oikein mukavasti ja selkeästi esille nousi tarve saada lisää oppia valokuvaa-miseen ja erityisesti kuvankäsittelyyn. Niinpä sitten suunnittelimme keväälle 2011 valokuvaamisen perusteisiin keskittyvän kurssin, jota pidetään aina kerran kuukaudessa. Kuukan Vesku sai toimeksiannon kouluttajaksi - no mitä rupesi neuvomaan! Syksyllä 2011 jatketaan kuvankäsittelyn teemalla ja siinä koulutuksesta vastaa Aikuiskoulu-tuskeskus. Henkilöstöyksikkö lupasi hienosti tukea koulutuksen jär-jestämistä taloudellisesti henkilöstön virkistysmäärärahojen avulla. Koulutuksen ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä käynnistyi yh-teistyö sutjakkaasti Joensuun kameraseuran kanssa, jolla on pitkät perinteet valokuvausharrastuksen parissa. Niinpä kurssillamme onkin jo jokunen Kameraseuran edustaja ja vastaavasti meidän henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua Kameraseuran järjestämiin koulutuksiin.

TulevaisuuteenAjatuksemme on jatkaa koulutuspainotteista toimintaa sen mu-kaan, mistä henkilöstömme on kiinnostunut. Meidän tuskin tarvit-see tehdä harrastuksemme vaalimisesta mitään kovin byrokraattis-

ta systeemiä vuosikokouksineen, tilintarkastajineen ja pelkoineen joutua pöytäkirjantarkastajaksi jossakin virallisessa yhteydessä. Toiminta voisi nojautua vapaaehtoisuuteen ja sangen löysään jär-jestäytymiseen. Talo 13 harrastustilaa voitaisiin kehittää siten, että siellä olisi jo olemassa olevan perinteisen pimiön lisäksi nykyai-kaiset digitaalisen kuvantuotannon mahdollisuudet. Väki voisi siel-lä kaikessa rauhassa käydä työstämässä kuviaan ja myös digitoi-massa vanhoja valokuviaan ja diojaan. Kuinka monellahan meistä on jossakin kaapinperukoilla monien vuosien muistot dioina, joiden esittämiseen ei kenenkään viitseliäisyys enää riitä, eikä ole kohta laitteitakaan, millä sen voisi tehdä?

Koska pyörää ei kannata tässäkään asiassa alkaa keksimään uudelleen, tuntuu luonnolliselta tehdä yhteistyötä jatkossa muiden pohjoiskarjalaisten valokuvaharrastajien kanssa ja niinpä antoisalta tuntuukin ajatus jatkaa Joensuun Kameraseuran kanssa mainiosti alkanutta yhteistyötä.

Paitsi lisäopin saamiseen valokuvaamisesta henkilöstöllemme, toiminta voisi myös tukea PKSSK:n toimintaa tuottamalla kuntayh-tymän erinäisiin tarpeisiin kuvamateriaalia. Joku meistä tulee arva-tenkin joskus kirjoittamaan tästä päivästä historiikkia, jossa yhtey-dessä meistä ja meidän toiminnasta otetut valokuvat tulevat vielä suureen tarpeeseen. Poissuljettua ei ole myöskään se, että sairaa-lan joskus niin kolkkoja käytäviä tehtäisiin vähän viihtyisimmäksi laittamalla aikaansaannoksiamme näytille potilaiden ja itsemme iloksi. Kuntayhtymän viestinnässä oman pikantin lisävärinsä toisi myös se, että mainostoimistojen sijasta voisimme olla omavaraisia mediatuotantomme osalta. Tämä sen lisäksi, että voisimme aina porukalla kehitellä jotakin yhteistä häppeninkiä harrastuksemme ympärille, vaikkapa lähteä muutaman autolastin voimalla kuvaa-maan karhuja Suomussalmen Martinselkoseen.

Kuvaamisiin!

Valokuvausryhmä

Valokuvauslabra


ANJA MUUKKONEN ELäKKEELLE – AIKA NAUTTIA PITKISTä AAMUISTA

”TALOT” JATKAA KUNTAyHTyMäN LAHJATöIDEN SARJAA

Keskussairaalan pitkäaikainen toimistosih-teeri Anja Muukkonen siirtyy eläkkeelle ke-säkuusta alkaen. Lähes 45 vuoden yhtäjak-soisesta työrupeamasta Anja on työskennellyt palkanlaskijana 27 vuotta ja vuodesta 1994 lähtien taloustoimistossa toimistosihteerinä käsitellen ostolaskuja ja matkalaskuja. Eläke-ajan kynnyksellä haastelimme Anjan kanssa menneitä muistellen – moni asia on muuttu-nut näinä vuosikymmeninä.

”Aloitin työt keskussairaalassa 15.6.1966. Ensimmäiseen vuoteen mahtui sijaisuuksia palkkatoimistossa sekä laboratorion ja rönt-

genin toimistoissa ja potilastoimistossa. Potilastoimistossa käytiin pitkään osastolla olevilta potilailta keräämässä sairaalamaksuja, kun entiset oli ” käytetty ” loppuun. Monelle aika kävi ehkä pitkäksi ja he oikein odottivat että milloinka se rahankerääjä tulee. Kun sit-ten taloustoimistosta lähti vakituinen toimistoapulainen pois, tulin

Tänä vuonna eläkkeelle lähtijät saavat lahjaksi Lotta Pyykkösen grafiikanvedoksen nimeltä ”Ta-lot”. Teos on toteutettu puupiir-rostekniikalla, ja se on kehystetty Kotikartano Oy:n kehystämössä. Pyykkönen on valmistunut ku-vataiteilijaksi Imatran Taideoppi-laitoksesta vuonna 1992. Hän on osallistunut useisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin näyttelyihin vuodesta 1989 lähtien. Nykyisin Pyykkö-nen asuu Joensuun Enossa.

”Oli mielenkiintoista huo-mata, kuinka sairaalan henkilökunta liitti italialaista Calcatan kylää kuvaavan puupiirrokseni Tikkamäkeen. Ihmisen toiminnan kannal-ta tärkeät rakennukset ovat aina rakennettu korkeille paikoille. Ve-doksessa pelkistettynä kuvattu kylä toimii ikään kuin allegorisena viittauksena tällaisille erilleen perustetuille taloryppäille. Pelkistä-minen toisin sanoen vapauttaa kuvatun kohteen sen alkuperäisestä lähteestä, ja kohde saa katsojan mielessä omat viittaussuhteensa.”

Puupiirros on hyvin vanha painotekniikka. Tekniikan ovat hio-neet huippuunsa japanilaiset. Japanilaisen puupiirroksen historia alkaa 770-luvulla buddhalaisten pyhien kirjoitusten painatuksesta. Euroopassa kaiverrettujen puulaattojen käyttö liittyi ennen kaikkea

hänen tilalleen, ja sille tielleni jäin. Palkanlaskijoita oli silloin kaksi henkeä”, muistelee Anja taloon tuloaan.

”Tuolloin hallintokäytävä sijaitsi päätalon 1-kerroksen A-siives-sä, johon koko taloustoimiston väki mahtui. Käytävän perällä oli vielä tieteellinen kirjastokin. Silloiset lääkintävoimistelijat pitivät hallintokäytävällä toimistohenkilökunnalle myös taukojumppaa töi-den välissä. Koska yhteistä kahvihuonetta ei ollut, söimme eväät työpöydän ääressä. Jos asiakas sattui tulemaan, murut vain pois suupielistä, eväät etemmälle ja asiakasta palvelemaan. Vuosien myötä saimme sitten taukohuoneen nykyisen lasten polin käytäväl-tä. Talon uudet työntekijät käytiin esittelemässä palkkatoimistossa ja samalla kirjattiin ylös henkilötiedot. Siten tunsimme talon väen. 1970-luvulla taloustoimisto siirtyi talo 7:ään, jolloin myös sisäinen posti alkoi kulkea talojen välillä. Ja tällöin suuresta osasta työnteki-jöitä tuli meille vain puhelintuttuja.”

Anja näki työuransa aikana huiman muutoksen työmenetel-missä. Palkanlaskennasta hän kertoo näin:”Alkuvaiheessa palkat kirjoitettiin käsin palkkakortille kosmoskynällä. Kalkkeeripaperin

Teksti ja kuva: Päivi Lång

kirjapainon keksimiseen. Täällä ensimmäiset kuvat painettiin puu-levyiltä 1300–1400 lukujen vaihteessa. Vanhat kirjapainomenetel-mät ovat sittemmin jääneet taiteilijoiden käyttöön. Taiteilijat, jotka käyttävät painomenetelmiä teoksiensa toteutuksessa, ovat ammat-tinimikkeeltään taidegraafikoita.

Puupiirroksen tekeminen on prosessi, jossa taiteilija ensin hahmottelee haluamansa kuvan puulaatalle, sitten kuva leika-taan laatan pintaan. Seuraavaksi laatalle telataan väri. Kaiverrettu kuva painetaan japaninpaperiin, joka on huokoista ja pehmeää ja toistaa hyvin kaiverrusjäljen. Pyykkönen leikkaa teoksensa koivu-vaneriin: ”Suomalainen koivuvaneri on kovaa ja hankalaa työstää, mutta pidän sen muodostamista kulmikkaista viivoista. Vanerin työstettävyys vaikuttaa myös siihen, että kuvaa on pelkistettävä; yksityiskohtien tekeminen on vaikeaa. Myös virheiden korjaaminen on haasteellista, usein ”väärät” kaiverrukset on sovitettava osaksi teosta. Lisäksi painan kuvat käsin, en käytä minkäänlaista prässiä puupiirroksen vedostamiseen. Hierrän kuvan yksinkertaisesti lusi-kalla paperiin, siksi kaikki vedokset ovat hieman erilaisia.”

”Talot”-teoksessa tärkeintä on sommittelu. Se perustuu mustan ja valkoisen rytmiin kuva-alueella. ”Rakennan teokseni aina som-mittelusta ja muodoista käsin. Tunnenkin taiteilijana olevani enem-män kuvanveistäjä kuin taidegraafikko. Vedostusvärin taas valitsen niin, että se toimii sommittelua tukevana elementtinä”, sanoo Pyyk-könen. Muita Pyykkösen teoksia on nähtävissä osoitteessa: www.lottapyykkonen.com.


ANJA MUUKKONEN ELäKKEELLE – AIKA NAUTTIA PITKISTä AAMUISTA

100-vUOTIAS OTTO RUMMUKAINEN KävI RöNTGENTUTKIMUKSISSA KITEELLä

JOENSUUHUN SM-PRONSSIA 2011TURUN KAUKALOPALLOTURNAUKSESSA

avulla tiedot jäljentyivät palkkalistaan. Palkkalistat lähetettiin pank-kiin, josta kukin palkansaaja sai palkkanauhansa – noin 1,5 cm:n korkuisen paperisuikaleen. Laskukone oli tuolloin todella kovassa käytössä, kun kaikki laskettiin käsin.”

”Vuonna 1967 siirryttiin palkkojen laitossa atk-aikaan. Uusi sys-teemi jännitti kovasti. Viranhaltijan palkassa tapahtuvat muutokset ilmoitettiin kuukausittain erillisellä lomakkeella ja lähetettiin Kuopi-oon reikäkortille tallennettavaksi, jonka jälkeen saimme lomakkeet taas takaisin. Silloin ei talossa vielä ollut atk-henkilöstöä. Tarkas-tuksen jälkeen tämä aineisto lähetettiin pankkiin. Palkkalipukkeen suurentunut koko oli näkyvä merkki muutoksesta palkansaajalle. Palkkanauhansa kukin haki palkkatoimistosta. Tämän jälkeen ovat systeemit muuttuneet moneen kertaan.”

Anjan työvuosiin palkanlaskijana sattui kaksi pankkilakkoa; 1970-luvun ja 1990-luvun alkupuolella. ”Tilipussi sai silloin konk-reettisen merkityksen, kun palkat maksettiin rahana kirjekuoriin pussitettuina. Toisen pankkilakon aikana oli oikein vartija ovella vastassa palkkapussin hakijaa”, muistelee Anja.

”Henkilökuntamäärä oli tuolloin paljon pienempi, joten tunsimme paremmin toisemme ja yhdessäolo oli tiiviimpää. Nykyisin hallinnon väkeä on yhden talon verran ja yhteisten sosiaalitilojen puuttuessa eri kerrosten väkeä näkee vain harvoin. Työtahti on myös kovasti kiristynyt, kun sijaisia ei enää palkata poissaolojen ajaksi. Jatku-van uusien ohjelmien opettelun olen kokenut vieneen voimavaroja, vaikka ne toisaalta myös ovat tuoneet helpotusta työntekoon. Esi-merkiksi matkalaskujen tekeminen sähköisesti Populuksella on ol-lut erittäin hyvä muutos, joka on helpottanut ja nopeuttanut suuresti matkalaskujen tekemistä ja käsittelyä.”

Mahdatko näiden vuosien jälkeen kaivata työelämää? ”Vapaalle on hyvä jäädä, aikansa kutakin. Nyt on aika nauttia pitkistä aamuista ja vapaudesta lähes 45 vuoden työrupeaman jälkeen. Henkireikänä jo työssä ollessa minulla olivat kangaspuilla kutominen ja puutyöt koris-teveistoryhmässä sekä pyöräily ja hiihto. Niitä aion jatkaa edelleen-kin. Uudeksi harrastukseksi olen löytänyt avantouinnin”, kertoo Anja.

Antoisia eläkepäiviä Sinulle, Anja!

Virkeä 100-vuotias Otto Rummukainen Tohmajärveltä kävi keuh-kokuvauksessa röntgenliikelaitoksen Kiteen yksikössä toukokuun alussa. Kuvaustapahtumasta tuli mieliin painuva kokemus kaikil-le osallistujille. Otto tuli kuvaukseen tyttärensä avustamana, omin jaloin. Kuvaus onnistui kaikin puolin hyvin ja Otto itse halusi, että tapahtuma ikuistetaan valokuvaan.

Voitokkaassa joukkueessa pelasivat: Jarmo Pikkarainen, Toni Turunen,Harri Karhu, Esa Lehikoinen, Miika Kurki, Juhani Pesonen, Juha Hiltunen,Hannu Vänskä, Mika Kiiski,Vesa Juntunen, Risto Surakka jaSimo Primetta.

Kuvassa Riitta Matikainen, Otto Rummukainen ja Ritva Marttila

TyöSUOJELUPALKINTO TURvALLISUUDEN KEHITTäJäLLETyösuojelutoimikunta myönsi työsuojelupalkinnon 2010 kehittämis-suunnittelija Marita Maukoselle. Palkinto luovutettiin 24.1.2011 tur-vallisuusvastaavien koulutustilaisuudessa Tikkasalissa.

Palkitsemisen perusteena ovat ansiokas toiminta työturval-lisuustapahtumien ilmoitus- ja raportointikäytännön kehittäjänä kuntayhtymässä ja valtakunnallisesti, innostava ja luova yhteistyö työturvallisuuden edistämisessä ja toiminta valtakunnallisessa Haipro-kehittämistyöryhmässä asiantuntijana ja vaikuttajana.

Pitkälti Maritan ansiosta kuntayhtymässä on voitu siirtyä kuluvan vuoden alussa sähköiseen läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien ilmoituskäytäntöön. Sen avulla yksiköiden esimiehille kertyy tietoa oman yksikön tapahtumista ja niistä kertyvää tietoa seuraamalla voidaan työyhteisössä yhdessä miettiä toimenpiteitä, joilla vastaa-vat tapahtumat voidaan estää.

Jo nyt voidaan todeta, että HaiPro on madaltanut läheltä piti -tilanteiden ilmoituskynnystä. Useita hyviä kehittämisprosesseja ja toimintamallien tarkistamisia on tehty pelkästään Haipro-ilmoituk-sen perusteella.

Marita on useassa yhteydessä korostanut, että työ ei ole valmis, nyt se vasta alkaa. Haipro on jatkuvasti kehittyvä väline, eikä sen koskaan ole tarkoituskaan olla lopullisesti valmis. Työturvallisuuden kehittäminen on jatkuvaa työtä ja juuri sen vuoksi mielenkiintoista ja innostavaa.

Teksti: Helena Hanhinen, työhyvinvointipäällikkö

SäHKöISEN PALKKALASKELMAN vUODEN 2010 AIKANA KäyTTööNOTTANEIDEN KESKEN SUORITETTIIN ARvONTAItellan maksuton NetPosti on tietoturvallinen sähköinen asiointipalvelu, jonne rekisteröitymi-nen on helppoa osoitteessa www.netposti.fi. Palvelu on palkansaajalle ilmainen.

Näin saat palkkalaskelmasi sähköisesti:1. Tunnistaudu osoitteessa www.netposti.fi omilla verkkopankkitunnuksillasi.2. Rekisteröidy, luo halutessasi käyttäjätunnus, jolloin jatkossa et tarvitse pankkitunnuksia.3. Valitse lähettäjät: ”Omat tiedot ja lähettäjät > Kirjeiden lähettäjät” - kerralla kaikki tai

vähintään oma työnantaja ja tallenna valinta.4. Tarkista postiosoitteesi ja korjaa tarvittaessa.

Erillistä ilmoittamista palkanlaskentaan sähköisen palkkalaskelmankäyttöönottamisesta ei tarvita.

Arvonnassa miniläppärin voitti Silja Ratilainen (oik.) Honkalammelta, voittoa luovuttamassa Kati Kettunen henkilöstöhallinnosta. Onnea voittajalle!

Meillä välitetään, meillä osataan! Suakkunat · Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja...

Documents

Transcript of Meillä välitetään, meillä osataan! Suakkunat · Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja...