Green care Green care

meillä ja muualla Hoivaa ja voimaa keskisuomalaisesta luonnosta

9.2.2012

Katriina Soini

Erikoistutkija, FT

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto

katriina.soini@mtt.fi

2005 2005 Perhekodit maaseudulla,

luontoavusteiset

menetelmät laitoksissa,

luontoaiheiset leirikoulut

1900

GC –käsitteen

esittely

1900 Parantolat,

hoitolaitokset

maaseudun rauhassa

Tutkimus- ja

kehittämishankkeet

2010 2010

Yhdistyksen

perustaminen,

toimijoiden

verkottuminen

2020 2020 Palvelujen

tuotteistaminen,

koulutuksen

kehittäminen

GC –toiminta

tunnustettu ja tuettu

vaihtoehto so-te –

palvelujen

järjestämisessä ja

yksityisillä

hyvinvointimarkkinoilla

GCn

varhaisvaiheet

(novelties)

GC -konseptin

kehitys (niche)

GC-toiminta-

järjestelmät

(regime)

Mitä green care on?

• Tuotemerkki?

• Julkinen vai yksityinen palvelu? Hyvinvointipalvelu?

• Ekososiaalinen sosiaalityö?

• Sosiaalinen innovaatio?

• Idea? Paradigma?

Mitä green care on?

• Luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista

vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä sosiaali-,

terveys- ja kasvatuspalvelujen tuottamisessa

Soini, K., Ilmarinen, K., Yli-Viikari, A., Kirveennummi, A. 2011. Green

care -toiminta sosiaalisena innovaationa suomalaisessa

palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011. (kesäkuu)

Luontoavusteisia

”menetelmiä”

Puutarhanhoito

Eläinavusteiset

interventiot

Hoiva-

maatalous

Ympäristö-

kasvatus

Eko-

terapia

Sosiaalipedagoginen

hevostoiminta Ratsastusterapia

Hoivametsätalous”

(metsätöiden tekeminen,

luonnontuotteiden keräily

Luonto ja luontoavusteiset menetelmät green care

toiminnan ytimenä

Soini et al.

2011

Vaikuttavuuden elementit ja ehdot

Yhteisö

Toiminta

Luonto

Soini et al. 2011

Vastuullisuus

Ammatillisuus

Tavoitteellisuus,

pitkäjänteisyys

Soini et al. 2011

Toimiala Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto,

kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous,

matkailu…

Asiakasryhmät Mielenterveys-

kuntoutujat, lastensuojelun

asiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikais-

työttömät…

Tavoite Parantava,

kuntouttava, kasvattava…

Konteksti Puutarha, maatila,

metsä, erämaaluonto, sisätilat…

Organisointi Julkinen, yksityinen,

yksityinen/sosiaalinen yritys, yhdistys,

osuuskunta, yhteiskunnallinen

yritys…

Luontoavusteiset menetelmät hoiva, hoito ja

kasvatuspalveluissa

-

Vihreä hoiva

- korjaava luonto-

avusteinen hoito, hoiva-,

kuntoutustoiminta;

varhainen puuttuminen

-toiminnassa korostuvat

menetelmällisyys,suunnite

l-mallisuus,

tavoitteellisuus

-asiakkaat ensisijaisesti

julkisen sektorin kautta

Vihreä voima

- voimaannuttava ja

ennaltaehkäisevä

luontoavusteinen

toiminta,

ympäristökasvatus

- omaehtoinen palveluun

hakeutuminen

- asiakkaat yksityiseltä ja

julkiselta sektorilta

G r e e n c a r e

Vihreä

virkistys

-Omaehtoinen

virkistäytyminen

/puuhastelu

luonnossa ja

luonnosta

- Asiakkaat

yksityiseltä

sektorilta

Green care palvelumalleja

Terapia ja kuntoutus

• Asiakkaan diagnoosiin perustuva

kuntouttaminen ja toimintakyvyn

palauttaminen sosiaali- ja

terveydenhuollossa

• Menetelmät: ratsastusterapia,

puutarhaterapia, eläinavusteinen

toimintaterapia, sos. pedagoginen

hevostoiminta, seikkailukasvatus..

• Rahoitus: Kunnan sosiaalitoimi,

KELA, asiakkaat itse

• Haasteet: GC-osaamisen

kartuttaminen, rahoitusmallit

. .

..

… .

Sosiaalipedagogista

hevostoimintaa Toiskan tallilla

Vihreä hoiva…

Päivätoiminta • Päivätoiminnan järjestäminen

vaikeavammaisille on kuntien

lakisääteinen velvollisuus

• Osa kunnista järjestää

päivätoimintaa myös ikäihmisille

• Suomessa yksityisen

päivätoiminnan osuus vielä

vähäinen

• Tavoite: Asiakkaiden

omatoimisuuden ja

elämänlaadun ylläpitäminen

• Rahoitus: kuntien sosiaalitoimet

.

..

Päivätoimintaa Högbyn tilalla Ruotsissa

http://vimeo.com/11319168

Vihreä hoiva ja voima …

ETEVA –kuntayhtymän omistama kohde –

tuettua asumista kehitysvammaisille

Nastolassa, joka on toiminut vuodesta 1996,

jokunen kotieläin, hyötykasvipuutarha,

perunamaa marjapensaita, metsässä laavu…

Asukkaat osallistuvat töihin kukin osaamisensa ja

voimavarojensa mukaan

Kuva: Malla Miettinen

Sosiaalinen

työllistäminen

• Vajaakuntoisten työntekijöiden

työllistäminen

- laitosten työtoimintaa tai yrityksissä

tapahtuvaa avotyötoimintaa

- pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa

työtoimintaa

- tuettua työllistämistä (sosiaaliset

yritykset)

• Tavoite: asiakkaan toimintakyvyn

ylläpitäminen ja kehittäminen

• Rahoitus: työvoima- ja

elinkeinohallinto, työvoiman

palvelukeskukset, yrityksen tulovirta

. .

..

… .

Työtä ja toimintaa Hakamaan

maatilalla Eteva -

kuntayhtymässä

Vihreä voima…

Kasvatus

• Outdoor education –

oppimista koulun seinien

ulkopuolella, osana

yhteiskuntaa

• Kokemalla oppiminen

• Luontokoulut, leirikoulut,

kestävän kehityksen

kasvatus, erityiskoulut

• Rahoitus: Kunnan

opetustoimi, oma

rahanhankinta

..

… .

Maalle Oppimaan, http://www.agronet.fi/leirikoulu/etusivu.html

Vihreä voima…

Outward Bound Finland

Matkailu- ja

hyvinvointipalvelut

• Voimaannuttavia ja ennalta

ehkäiseviä palveluja luonnon

parissa (luontomatkailu,

maatilamatkailu)

• Osa asiakkaista hakee seikkailua,

osa rauhoittumista luonnon parissa

• Rahoitus: Yksityiset asiakkaat,

yritykset

• Haasteena palveluiden

tuotteistaminen ja yhtenäisen

laadun kehittäminen

..

… .

Hiking Travel, Ylöjärvellä

toimiva luontomatkailun yritys

Vihreä virkistys…

Green care -toiminnan

organisoitumisen tapoja

Norja – Inn på tunet

• Noin 900 – 1500 hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa (2,1%)

• Virallinen ”Inn på tunet ” maatilan määritelmä ”IPT er tilrettelagte og kvalitetssikrede tjenestetilbud på gårdsbruk. Tilbudene skal gi mestring, utvikling og

trivsel. Gårdsbruk er en eiendom som benyttes til jord-, skog- eller hagebruk. Aktivitetene i tjenestetilbudet er knyttet opp til garden, livet og arbeidet der.

• 64 Inn på tunet – kuntaa

• Maa- ja metsätalousministeriön ja kunta- ja alueministeriön yhteishanke (2010-2011)

• Paikalliset hoiva –projektit maatiloilla

• Avustusta 50% • Tunnuksen saaneiden maatilojen tulee olla suorittanut seuraavat laatukurssit

• Praktisk HMS-arbeid (Standard 1, 12 h)

• Inn på tunet – kvalitet og trygghet (Standard 11) • Kurssien tavoitteena on :

• IPT-yrityksen tulee käyttää laatujärjestlmää toiminnan dokumentoinnissa ja suunnittelussa

• Oma-arvointi, kartoittaa poikkeamia, riskien arvointi ja tarvittavia varusteita ja järjestelyjä

• Hyvä eettisten ja moraalisten vaatimusten ymmärrys

• Oman roolin arviointi

• (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr).

(Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr). (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr).

Belgia – Groene Zorg

• Tilojen määrä 450 (2008), joista noin 90 % yksityisiä tiloja

• Neuvonta ja koulutus: The Flemish Support Centre for Green Care 2004 • Tiedonjakaminen, Kontaktointi (hoivaorganisaatio ja maatilat), tuki yhteistyön käynnistämiselle, uusien

gc -tilojen etsiminen

• Laatuopas, ei laatujärjestelmää • Opas kuvaa, millainen yhteistyö maatilan, hoiva-organisaation ja palvelun käyttäjän välillä tulisi olla

• Kuvaa millainen on laadukas hoivatila ja antaa käytännön vinkkejä

• Ei standardisoitua laatusysteemiä

• hoivaorganisaatioilla viime kädessä vastuu laadusta

• Care farm –sopimukset

• Tuet: 2005 (Maa ja metsätalousministeriö) • Viljelijä voi hakea tukea menetetystä työajasta (1/2 päivää) tai investoinneista (laki 2005 ->)

• Tuen saamisen kriteerit:

• Yhteistyö hoiva-alan laitoksen kanssa

• Maatalous (pää- tai sivutoiminen)

• Care farm –sopimuksen käyttö

Italia – Agricoltura sociale

• Noin 675 tilaa (2009), 10 vankilaa

• Verkostot:

• Ei kansallista katto-organisaatiota, mutta paljon erilaisia toimijoita mukana

• Toimintaa eri maassa

• yrittäjien verkosto • Laadunhallinta: paikalliset hoiva- ja terveysalan instituutiot ovat identifioineet 13 erilaista palvelua, joita maatilat voivat tarjota ja hoivatilat ovat luoneet

yhdistyksen voidakseen paremmin määritellä ja kehittää toimintaansa

• Ei kansallista keskusta, vaan laaja toimijoiden verkosto (bottom-up)

• Muodot: Sosiaaliset osuuskunnat

• 1) sosiaalipalveluja tarjoavat osuuskunnat (julkisen sektorin sijaan)

• Rahoitus julkinen sektori

• Asiakkaat itse

• 2) tuotannolliset osuuskunnat (sosiaalinen työ)

• -> tuotteiden ja palveluiden myynti

Green care –palvelun linkittyminen

muihin (maaseudun vihreisiin)

toimialoihin

Green care palvelu

Matkailu

Lähiruoka

Lähiruoka

• GC-yrityksillä usein lähiruokakytkentä. GC-yritys

• lähituotteen tai -palvelun asiakkaana (Toiska)

• tarjoajana (Karhinen)

• välittäjänä (Ahlman)

• tuotetun lähiruoan käyttäjänä (Hakamaa, Ahlman, Karhinen)

• CareVa 2011

Case: Colombinin maatila, Toscana, Italia

• luomupuutarhatila (18 ha)

• Sosiaalinen työllistäminen: ei korvauksia työllistämisestä

eikä työn tekemisestä

Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin

• Tuotteet ennen massamarkkinoille

• Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset)

• Asiakkaat 10 ->500 Pisan kaupungista

• viljelijän mukaan ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt

• Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan

Esimerkkinä matkailu ja muut

hyvinvointipalvelut

• Gc ja maaseutu-ja/luontomatkailu hyödyntävät samoja

resursseja (luonto, maatila, majoitus, ravitsemus)

• ”Ajallinen” ja ”tilallinen” yhteensovittaminen

• Matkailun hiljaiset kuukaudet -> gc-asiakkaat

• Gc –toiminnan ja matkailutoiminnan rinnakkaiselo ->

erilaiset tavoitteet ja laatuvaatimukset?

Maaseutuvaikutukset (+/-)

1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ + Uudet työ- ja toimieentulomahdollisuudet, yhteistyöverkostot,

naisyrittäjyys

- Työssä jaksaminen, investoinnit, yksityisen ja julkisen tilan sekä työn ja

vapaa-ajan sekoittuminen

2. Maaseudun palvelut ja asuminen +palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen,

palvelujenasiakaslähtöisyys

-palvelujen käyttäjät tulevat osaksi muualta,

3. Maaseudun osaaminen +maaseudun infran paraneminen, syrjäinen sijainti palvelun lisäarvotekijä

-syrjäisen sijainnin aiheuttamat kustannukset, ei kaikille asiakasryhmille

hyvä

Maaseutuvaikutukset (+/-)

4. Maaseudun osaaminen +Maaseutuun ja luonnonvaroihin liittyvän osaamisen lisääntyminen,

osaamisen monipuolistuminen,

- monialaosaamisen ja –ammatillisuuden vaatimukset, lisäosaamisen ostaminen kallista,

5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet +maaseutuympäristön ja –luonnon hoito, viihtyisyyden paraneminen,

eläinten hyvinvointi, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus

-Kotieläinten stressaantuminen,

6. Maaseudun yhteisöllisyys + sosiaalisen elämän vilkastuminen (yhteydet naapurustoon, ”julkisen tilan

lisääntyminen”, yhteistyön muodot

-Hankalat asiakastilanteet tai ennakkoluulot voivat koetella naapuruussuhteita

Yhteenvetoa

• GC-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa erittäin

merkittäviä ja myönteisiä maaseutuvaikutuksia

• Gc-yrittäminen maatilalla suuri mahdollisuus, mutta monia

erityishaasteita, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa

suunnitellessa

• Verkostoituminen!

Green caren tulevaisuuden

näkymiä ja haasteita

• Kiinnostus gc-yrittäjyyteen (-> tarjonta)

=>gc-innovaation ”johtaminen ja hallinta”

• Gc-palveluille tarvetta (->kysyntä)

=>Palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi

=>Palveluiden tyypittely ja laadunhallinta

=>lisäarvon (hyötyjen) tunnistaminen

Linkkejä

• Green caren vaikutukset ja vaikuttavuus (CAREVA),

MTT 2009-2011, www.mtt.fi/greencare

• Green care –yrittäjyydestä elinvoimaa maaseudulle

(VoiMaa!) (2011-2013)

• Viva – hanke (Työtehoseura, 5 ELY –keskusta)

• Maatilat maaseudun palvelutoiminnassa, MAPA, MTT,

2006-2009

Se olikin liian lähellä

kaukaa haettu

tuskalla takaa-ajettu.

Ja harhailuun hukkui koko elämä.

Se kaikki olikin tässä:

ruohonkorren keinunnassa

poimulehden kastepisarassa

vanamon kellon iltasoitossa.

Maaria Leinonen