Kursus i Forhandling og Afslutningsteknikker - 10.5.2016 i Århus
HYVINVOINTIKOULU - Kunteko 2020 10.5.2016_Lukkari ja... · MILTÄ TULEVAISUUDEN TYÖ MEILLÄ...
Transcript of HYVINVOINTIKOULU - Kunteko 2020 10.5.2016_Lukkari ja... · MILTÄ TULEVAISUUDEN TYÖ MEILLÄ...
HYVINVOINTIKOULU OULU
Sirkku Kaltakari
hyinvointikeskuksen johtaja
Tuomo Lukkari
rehtori
MILTÄ TULEVAISUUDEN TYÖ MEILLÄ NÄYTTÄÄ JA TUNTUU? KUNTEKO – seminaari 10.5.2016 HELSINKI
DIASARJA KERTOO HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISESTÄ JA SEN AIHEUTTAMISTA MUUTOKSISTA
LYHYT TIETOISKU
HYVINVOINTIKOULU – termi otettu käyttöön Oulussa lokakuussa 2013
Oulun kouluista hanketta lähtivät pilotoimaan Kiiminkijoen koulu (alakoulu, esiopetus ja
päivähoito n 700 lasta) sekä Kaakkurin koulu (yläkoulu, noin 800 oppilasta)
Kuntaliitoksessa vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii
muodostivat uuden Oulun kaupungin (n. 190 000 asukasta)
Palvelurakenteeksi muodostettiin neljä suuraluetta – hyvinvointipalveluissa
hyvinvointikeskuksia ja hyvinvointipisteitä
HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TAUSTAA • Palvelurakenteen muutos
o Tarve kehittää palvelurakennetta ja ohjata toimintoja
Kuntaliitoksen aiheuttamat muutokset
Aluemallin kehittäminen
Hallintokuntien väliset rajapinnat ja yhteistoiminta
• Hyvinvointikeskuksien muodostaminen
o Kiimingin hyvinvointikeskus aloitti maaliskuussa 2014
o Hyvinvointikoulu yksi osa hyvinvointikeskusta
• Oppilashuollon ja oppimisen tuen järjestäminen
o Keskitettyjen ja alueellisten palvelujen uudistaminen
HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TAUSTAA • Harmonisointityö kaikilla hallinnonaloilla
o Resurssien jakaminen
o Kuntalaisten tasa-arvoisuus
o Maantieteelliset ja fyysiset tekijät
• Moniammatillisen toiminnan haasteet ja ratkaisut
o Resursoinnin turvaaminen
o Toimintojen tehostaminen
o Tosiasiallisen toiminnan painopisteet
• Huoli lapsista, nuorista ja perheistä sekä heidän hyvinvoinnistaan
o Keskitettyjen ja alueellisten palvelujen uudistaminen
HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISTYÖN KULMAKIVET
ASIAKASLÄHTÖISYYS
ALUEELLISUUS
KONKREETTISUUS
HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISTYÖN KULMAKIVET
MONIAMMATILLISUUS
HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN
KAIKKIEN TOIMIJOIDEN OSAAMINEN JA RESURSSIT
ASIAKASLÄHTÖISYYS
• Toiminta tähtää lapsen ja perheen
näkökulmasta lähteviin palveluihin
• Palveluihin ohjautuminen on selkeää ja ne
muodostavat jatkumon
• Muodostetaan matalan kynnyksen palveluita ja
panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan
• Hallinnon esteitä ja rajoitteita
asiakasrajapinnassa vähennetään
MONIAMMATILLISUUS
• Lapsen ja perheen tarpeissa pyritään löytämään kaikki eri
palvelut toimijoiden yhteistyöllä
• Palvelun käyttäjän näkökulmasta oleellista ei ole se, kuka tai
mikä palvelua tuottaa
• Luodaan toimiva ja tarkoituksenmukainen palveluverkosto
• Konsultoidaan eri toimijoita
• Toimitaan vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti asiakkuuksien ja
toiminnan rajapinnassa
• Varmistetaan riittävien tietojen siirto
• Toimijat ja toimintatavat tutuiksi
• Lakien ja toimintasääntöjen tarkastelu lapsen, perheen ja
palveluiden näkökulmasta
KONKREETTISUUS
• Kehitetään konkreettisia toimia ja asioita
• Kehittämiskohteiden kautta etsitään
käytännön ratkaisuja ja toimintamalleja
• Vältetään byrokratian kasvattamista
• Tutustutaan ja toimitaan inhimillisesti
sekä palveluiden käyttäjien että toisten
toimijoiden kanssa
HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN
• Etsitään ja kehitetään lasten ja perheiden hyvinvointia
lisääviä tekijöitä
• Panostetaan ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan
toimintaan
• Osallistetaan hyvinvointisuunnitteluun työntekijöiden
lisäksi asiantuntijat, kolmannen sektorin toimijat sekä
lapset ja perheet
• Toteutetaan hyvinvointiteemoja, - päiviä, - viikkoja ja -
suunnitelmia
• Kehitetään palvelukeskuskokonaisuutta
KAIKKIEN TOIMIJOIDEN OSAAMINEN JA RESURSSIT • Hyödynnetään kaikkien toimijoiden osaamista
• Käytetään toimijoiden osaamista myös koulutukseen,
konsultointiin, työnohjauksellisiin toimiin ja eri yksiköiden
tukemiseen
• Panostetaan henkilöstön motivoitumiseen ja hyvinvointiin
• Haetaan yhteistyöllä tarkoituksenmukaista työnjakoa
• Hyödynetään alueen kaikkia toimijoita (kolmas sektori,
seurakunta, palvelut)
KEHITTÄMISPOLUN
ELEMENTTEJÄ
Alueseminaarit
- kaikki alueen toimijat yhteisissä tapaamisissa ( 4 seminaaria)
- tutustuminen, yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen löytäminen
Alueen siku-hyve – johtoryhmä
- yhteinen foorumi linjauksille, prosesseille ja toiminnalle
- tarve syntynyt suoraan arjen tilanteista käsin
Kehittämistyö kahdessa kontekstissa - Kiiminki ja Kaakkuri
- alueiden omaleimaisuus, mahdollisuudet ja resurssit
- vuoropuhelu ja kokemukset vievät kaikkia eteenpäin
Henkilöstötyö ja johtaminen
- Muutosjohtaminen, kehittäminen ja uudet työtavat vaativat paljon sekä esimiehiltä että henkilöstöltä
- Motivointi, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus onnistumisen kannalta olennaisia
HYVINVOINTIKOULU – MITÄ SE MUUTTAA TYÖSSÄMME
JA TOIMINNASSAMME?
TYÖN ORGANISOINTI KOULUN
TOIMIJOILLE
Rehtori johtaa ja organisoi kehittämistyötä
Apulaisjohtaja johtaa ja organisoi johtoryhmää ja sen työtä
OHR –koordinaattori ja TH – ryhmän vetäjä vastaavat oppilashuollollisten toimintojen kehittämisestä
Tapahtumaryhmä vastaa oppilastason kehittämistyöstä ja yhteistyön organisoinnista
Pedagoginen työryhmä vastaa arvioinnista, nivelvaiheiden kehittämisestä ja henkilöstön yhteistoiminnasta
TVT – ryhmä vastaa kouluportaalista ja kotisivujen kehittämisestä
Terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja muu henkilöstö osallistuu suunnitteluun ja toteuttamiseen
Huoltajat osallistuvat kyselyn kautta, aktiivisina toimijoina ja vanhempainyhdistyksenä
Oppilaat suunnittelevat ja ideoivat asioita luokissa sekä oppilastoimikunnassa ja osallistuvat tapahtumiin myös järjestäjinä
Painotuksia työyhteisössä
Kehityskeskustelut ja niiden tasot
Työnohjaukselliset keskustelut
Vaikuttamisen mahdollisuudet
Henkilöstön hyvinvointisuunnitelmat
Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen aktiivinen toiminta
Yhteistyö, sisäinen ja ulkoinen
Turvallisuusasioihin paneutuminen
Rakenteiden toimivuus
OPS
Tyhy–toiminta
Liikunnan lisääminen
Painotuksia oppilastasolla
Arviointikeskustelut
Ergonomia
Vaikuttamisen mahdollisuudet
Oppimissuunnitelmat
Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen aktiivinen toiminta
Yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat
Kiva-koulu
Rakenteiden toimivuus
Luokkahengen luominen
Liikunnan lisääminen ja terveyden edistäminen
LAPSI TURVALLISUUS, TERVEYS
KOULUARKI säännöt, toimintakultturi,
tiedottaminen (Wilma) ruokailu (merkinnät, malliannos), lapsille tietoa ja harjoittelua
hyvinvoinnista ja terveydestä, kuten
ensiavusta, itsetunnosta, luovuudesta, haavan
hoidosta ja ravitsemuksesta
YMPÄRISTÖ koulun pihan
hyödyntäminen, liikuntaympäristö,
iltakäyttö, päiväkodin piha
TOIMINTA
oppilaskunta, tapahtumat,
tempaukset, kerhot, kummit, osallistava
toiminta (esim siivoukset), KIVA, avoin kouluviikko,
TUKI
erityisopetus, terveydenhoitaja,
kuraattori, psykologi,
tukiperheet, konsultaatiot,
ongelmien ehkäisy
AIKUISET syksyllä
moniammatillinen tapaminen, koululla oma
yhdyshenkilö sosiaalipuolella,
huoltajat aktiivisesti mukana, korostettava
huoltajalle tiedon jakamisen tärkeyttä ,
vanhemmuuden tukeminen
YHTEISTYÖ terveydenhuolto,
sosiaalityöntekijät, seurakunta, päiväkodit, senioritalo,
nuorisotoimi, urheiluseurat, MLL
UNELMA-
TYÖSKENT
ELY
MITÄ ON MUUTTUNUT TAI
MUUTTUMASSA?
YHTEISTYÖSTÄ YHDESSÄ TEKEMISEKSI
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSET
UUDET TYÖKALUT
- Lapset puheeksi
- HITTI
- Alueen työryhmät
- Hyvinvointiviikot
IDEOITA, AJATUKSIA, HAASTEITA
Lakien, asetusten ja toimintasääntöjen tarkastelu erityisesti lastensuojelullisissa asioissa
Varhainen tuki – monta mahdollisuutta?
Asiantuntijuuden käyttö työnohjauksellisissa tilanteissa
Teknologian hyödyntäminen (case-kuvaukset, keskustelut, oppilaan tunnetilat, konsultaatiot, sähköiset palvelut...)
Perheiden ja työntekijöiden erilaiset asenteet
Johtamisen ja ison organisaation haasteet
Muutos – uhka, haaste ja mahdollisuus
Vaikuttavuuden arviointi
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI
UUSISTA TOIMINTATAVOISTA
Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa?
Miten kehittämisen tulokset näkyvät arjessa?
Tapaus Konsultaatio
- Kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, lastensuojelun työntekijä pitävät kerran kahdessa viikossa konsultaatiota henkilökunnan huoneessa
- Keskustelua, neuvontaa ja jatkosta sopimista
- Soittoaikoja huoltajille
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA
TOIMINTATAVOISTA
Tapaus Kotikäynti 22.4.2015
- Perheellä monenlaisia haasteita, esimerkiksi juuri syntyneet kaksoset, kulttuurilliset erot ja niistä aiheutuvat tilanteet, vanhimman lapsen erityisopetuksen tarve, kouluun kulkeminen
- Sovitusti yksi työntekijä (sosiaalityöntekijä) pääasiassa yhteydessä perheeseen
- Yhteisesti koordinoitiin kotikäynti perheeseen, mukana lastensuojelu, terveydenhoitaja, MLL – vapaaehtoinen ja rehtori
- Kotikäynnillä sovittiin perheen tukemisesta, mm. oppilaiden koulunkäynnin järjestelyistä, hoitoavusta, koulumatkoista, perhetyöstä ja asumiseen liittyvistä asioista
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA
TOIMINTATAVOISTA
Tapaus Hyvinvointiviikko
- Ensimmäinen Hyvinvointiviikko järjestettiin 03/2014 Kiiminkijoen koululla – sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa – nyt alueellisesti
- Hyvinvointiviikon tavoitteena nostaa esiin hyvinvointia, siihen liittyviä tekijöitä ja mahdollisuuksia – toteuttamistavat hyvin moninaisia
- Hyvinvointiviikoilla toimintaa eri yksiköissä ja koordinoidusti toteutettuja yhteistyömuotoja
- Viikolla 14 Pop up Hyvis – viikko
- Kaikki toiminta lähtee yhdessä tekemisestä – suunnittelusta lähtien lapset, perheet, ikäihmiset ja alueen toimijat mukana
- Seuraava Hyvinvointiviikko viikolla 40/2016 – teemana Välitä! – Yhdessä ilman ikärajaa
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA
TOIMINTATAVOISTA
Tapaus Yhteistyö ja Kehittäminen
- Oma perustyö rehtorin tehtävä – Sirkulla hyvinvointikeskuksen johtaja
- Työparina voivat olla lastensuojelun työntekijät, ikäihmisten palvelupällikkö, nuorisotyöntekijät, kirkkoherra, liikennemyymäläpäällikkö, vanhempainyhdistys tai oppilaskunnan toimijat
- Huikea mahdollisuus nähdä ja vaikuttaa asioihin koko alueella
LOPUKSI KÄYTÄNNÖN
ESIMERKKI ESIMIESTYÖSTÄ