Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

KONSTI -hankkeen loppuraportti 1.11.2011-30.6.2013

Taija Nöjd, Eija Lemmetty-Jaakkonen, Kirsi Kulhoranta,

Helena Mentunen & Ulla-Pia Kokko

2

Sisällys

1 KONSTI -HANKE 3

1.1 HANKKEEN RESURSSIT 3

1.2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4

2 HANKKEEN TULOKSET 5

2.1 HANKKEESSA KEHITETYT TOIMINTAMALLIT 5

2.2 HANKKEEN ASIAKASTULOKSET 6

2.3 HANKKEEN PALVELURAKENNETULOKSET 11

KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 13

LIITTEET

Liite 1. KONSTI -hankkeen johtoryhmä

Liite 2. Hankkeen lopputilanteen SWOT

Liite 3. SOTKU –hankkeen tulosten perusteella tehty lyhytkestoisen työn palvelulupaus

3

1 KONSTI -hanke

KONSTI -hanke on Etelä-Suomen Lapsen ääni 2-kehittämisohjelman osahanke, joka on toiminut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa ajalla 1.11.2011-30.6.2013. KONSTI -hankkeen konsultaatiotyöryhmän juuret ovat Rajan lapset ja nuoret -hankkeessa, joka toimi Eksotessa vuosina 2009-2011. Rajan lapset ja nuoret -hankkeen tavoitteina olivat peruspalvelujen vahvistaminen ja liikkuvan työn kehittäminen. Tavoitteet nähtiin Eksoten strategiaa tukevana ja niitä haluttiin kehittää edelleen. KONSTI -hanke jatkoi tätä kehittämistyötä marraskuusta 2011 alkaen.

KONSTI -hankkeen lähimmät yhteistyökumppanit Eksoten perhepalveluissa ovat olleet perheneuvola, jonka yhteyteen hankkeen toimintamallit rakennettiin, ja lapsi- ja nuorisovastaanotto. Kautta hankkeen on tehty yhteistyötä myös lasten kasvuympäristöjen toimijoiden, päiväkotien, neuvoloiden, koulujen ja oppilashuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kehittämisen merkittävä voimavara ovat olleet KONSTIn asiakasperheet, joilta on saatu tärkein palaute toimintamallien kehittämiseksi niin, että ne paremmin vastaisivat perheiden tarpeisiin.

1.1 Hankkeen resurssit

KONSTIn kokonaisbudjetti oli 396 500 euroa, johon osoitettiin Kaste -valtionavustusta 297 375 euroa. Hankkeessa on työskennellyt viisi kokopäiväistä työntekijää: terveydenhoitaja Ulla-Pia Kokko, psykologi Helena Mentunen, psykiatrinen sairaanhoitaja Eija Lemmetty-Jaakkonen, sosionomi AMK Kirsi Kulhoranta sekä projektikoordinaattori Taija Nöjd. Lisäksi konsultaatiotyöryhmässä ovat osa-aikaisina työskennelleet sosiaalityöntekijä Riikka Telanto sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tuula Secomandi. Hanketta ohjasi johtoryhmä, jonka jäsenet on lueteltu liitteessä 1.

KONSTIn tiimi.

4

1.2 Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

KONSTIn tavoitteiksi ja odotetuiksi tuloksiksi määriteltiin hankkeen alussa seuraavat:

1. Peruspalvelujen vahvistaminen ja toimintakeinojen monipuolistaminen

Lapsen ja perheen avunsaanti psykososiaalisissa ongelmissa aikaistuu

2. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen sekä lapsen ja perheen osallisuuden lisääminen

Lapset ja perheet ovat saaneet osallistua palvelujen kehittämiseen ja oman palvelunsa suunnitteluun

3. Monitoimijaisen yhteistyön mallin lujittaminen

Monitoimijainen työote on alueella vallitseva käytäntö, jota johtamisrakenne tukee

4. Lasten psykososiaalisten palvelujen kokonaisuuden selkiyttäminen ja kustannusten hallinnan paraneminen

Palveluketjut ovat selkeitä ja kustannusten muodostumista voidaan seurata luotettavasti

KONSTIn toimenpiteet tulosten aikaansaamiseksi olivat konsultaatiotoiminnan ja lyhytkestoisen työn toimintamallien kehittäminen. Näiden kustannusvaikuttavuutta arvioitiin Lapsen äänen SOTKU –osahankkeessa.

Monitoimijaista yhteistyötä lujitettiin hankkeen aikana käynnistämällä perhepalvelujen ja lastenpsykiatrian yhteinen lähetetiimi sekä ottamalla käyttöön lastensuojelun ja oppilashuollon tiedonsiirtolupa lastensuojeluasiakkuuden päättyessä. Nämä uudet monitoimijaiset käytännöt ovat eri palvelujen yhteisen ponnistelun tulosta. Lisäksi hankkeen työntekijät osallistuivat lasten psykososiaalisen hoitoketjun laatimiseen, kotiin tehtävän työn kokoamiseen sekä perhepalvelujen organisaation uudistuksia valmisteleviin työryhmiin.

Eksotessa valmistuu Lasten ja nuorten talo vuoden 2014 alusta. Hankkeen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä Lasten ja nuorten talon suunnittelun käynnistäminen täsmensivät hankkeen kuluessa kehittämistyön tavoitteita.

5

2 Hankkeen tulokset

2.1 Hankkeessa kehitetyt toimintamallit

Hankkeen moniammatillinen työryhmä kehitti ja toteutti hankkeen aikana kolmea työmuotoa: lyhytkestoista työskentelyä, konsultaatioverkostoa sekä konsultaatiopuhelinta lapsiperheiden kanssa työskenteleville. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin perheiden kriiseihin liittyviä ns. kriisikäyntejä, koska niitä toivottiin konsultaatiotyöryhmältä. Hankkeen tavoitteena oli vastata perheiden psykososiaalisiin huoliin kuten lapsen käyttäytymiseen, tunne-elämään tai sosiaalisiin suhteisiin liittyviä huoliin. Työskentelyn yleiset perusperiaatteet olivat

perhe saa apua nopeasti ja jonottamatta

perhe määrittelee itse työskentelyn pohjana olevan huolen, työskentelyn tavoitteet ja perheen vahvuudet

KONSTIn työpari tapaa koko perhettä yhdessä

lapsi osallistuu tasavertaisena jäsenenä tapaamisiin

liikkuvaa työtä tehtiin lapsen kasvuympäristöihin

Lyhytkestoinen työskentely on hoidollinen tilannearvio, jossa lapsen oireilua ja perheen tilannetta kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Työmalli rakennettiin perheneuvolan yhteyteen, jolloin suurin osa asiakkaista oli perheneuvolaan ilmoittautuneita perheitä. Asiakasperheitä KONSTIn lyhytkestoiseen työskentelyyn ohjattiin myös perhepalvelujen ja lastenpsykiatrian yhteisestä lähetetiimistä, lapsi- ja nuorisovastaanotolta sekä päivähoidosta ja neuvolasta. Ohjaus tapahtui aina asiakkaan luvalla. Lyhytkestoinen työskentely sisältää 1-5 perheen tapaamiskertaa vastaanotolla, kotona, koulussa tai päiväkodissa. Työskentely alkaa jo ennen ensimmäistä tapaamista perheen ennakkotehtävällä, jossa perhe määrittelee heillä olevan huolen sekä tavoitteen työskentelylle. Ensimmäisellä käynnillä perhe arvioi sekä omaa motivaatiotaan työskennellä että heillä olevaa huolen määrää. Työskentelyn päätteeksi perhe jäsentää palautteen avulla, onko huoli pienentynyt ja mikä työskentelyssä oli heidän näkökulmastaan toimivaa. Tarvittaessa perhe saatetaan eteenpäin tarvittavaan palveluun. Perheen käynnit kirjataan TerveysEffican potilastietojärjestelmään, ja perhe saa kirjaukset myös itselleen. Kirjausten läpi käyminen yhdessä perheen kanssa palauttaa muistiin edellisellä kerralla käsitellyt asiat. Samalla kirjattujen tietojen oikeellisuus tulee tarkistettua. KONSTI –hankkeen lyhytkestoisesta työstä on tehty toimintamallin kuvaus.

Konsultaatioverkosto on suunnitelmallista verkostotyöskentelyä lapsen ja perheen auttamiseksi psykososiaalisissa huolissa yhdessä lähityöntekijöiden

6

kanssa. Lähetteen tai yhteydenottopyynnön saatuaan KONSTIsta konsultaatiotyöpari ottaa yhteyttä perheeseen ja näiden työntekijään sopiakseen ajan konsultaatioverkostolle. Verkosto järjestetään perheen asuinpaikkakunnalla. Konsultaatioverkostossa perhe, perheen työntekijät ja KONSTIn työpari työskentelevät tavoitteellisesti kehitettyä mallia hyödyntäen ja tekevät yhteisen suunnitelman perheen auttamiseksi ja tukemiseksi. Konsultaatioverkostoon kehitettyyn malliin kuuluu lapsen lähityöntekijöiden toiminta lapsen ja perheen tukena. Mikäli lähityöntekijöiden antamaa tukea ei koeta riittäväksi, ohjataan lapsi tarvittaessa oikealle hoitotaholle.

Konsultaatioverkostotyötä kehitettiin edelleen Rajan lapset ja nuoret –hankkeen aikana kehitetystä toimintamallista saadun palautteen pohjalta. Alkuarviointilomakkeen rinnalle otettiin käyttöön lyhyempi konsultaatioverkoston yhteydenottopyyntö. Konsultaatiotyöryhmällä on mahdollisuus tavata lasta ja vanhempia ennen verkostoa. Verkostossa laaditaan yhteinen suunnitelma, jonka etenemistä tarkastellaan uusintaverkostoissa.

Työntekijä saattoi soittaa konsultaatiopuhelimeen silloin, kun hän halusi neuvoja lapsen käytös- tai tunne-elämän pulmiin liittyen tai kun halusi pohtia verkoston mahdollisuutta yhdessä KONSTIn työntekijän kanssa. KONSTIn konsultaatiopuhelimeen vastasi pääsääntöisesti psykiatrinen sairaanhoitaja. Konsultaatiopuheluja tuli ajalla 1.11.2011-30.4.2013 yhteensä 57 kappaletta.

2.2 Hankkeen asiakastulokset

Saavatko lapset ja perheet apua aiemmin ja oikea-aikaisesti?

Ovatko perheet saaneet osallistua palvelujen ja oman palvelunsa suunnitteluun?

Hankkeen asiakastuloksia on arvioitu asiakkailta kerätyn palautteen avulla, asiakastilastoista sekä KONSTIn työntekijöiden itsearviointina.

KONSTI –työskentelyyn on ohjattu ajalla 1.11.2011-30.4.2013 yhteensä 159 lasta perheineen. KONSTIin ohjatut lapset olivat iältään 3-12 –vuotiaita. Vanhempia työskentelyssä oli mukana 267. Perheet osallistuivat joko lyhytkestoiseen työskentelyyn tai konsultaatioverkostoon, ja muutaman perheen kohdalla järjestettiin molemmat. Lyhytkestoisessa työskentelyssä perheitä tavattiin pääosin 3-5 kertaa 1-6 kuukauden aikana.

Eniten ohjauksia KONSTIin tuli perheneuvolasta (80), perhepalvelujen ja lastenpsykiatrian yhteisestä lähetetiimistä (27) sekä lapsi- ja nuorisovastaanotolta (13). Lisäksi ohjauksia ja konsultaatioverkostopyyntöjä tuli päiväkodeista, kouluista ja oppilashuollosta, lastensuojelusta sekä neuvoloista. Lähetetiimistä sekä lapsi- ja nuorisovastaanotolta ohjautuneiden perheiden kohdalla työskentelyn tavoite oli kerätä lisätietoa ja arvioida lapsen ja perheen tilannetta. KONSTIin ohjatuista perheistä kymmenen ei aloittanut KONSTIssa: osa oli asiakkaana muualla tai ohjattiin välittömästi perheen tarvitsemaan muuhun

7

palveluun. Osan kohdalla riitti asioiden selvittely puhelimitse. Lyhytkestoiseen työskentelyyn perheitä ohjautui eniten Lappeenrannan alueelta.

Lyhytkestoiseen työhön osallistui yhteensä 130 lasta. Lyhytkestoisen työskentelyn päätyttyä ohjattiin eteenpäin 30 perhettä. Näistä eniten meni perheneuvolaan (13) tai lapsi- ja nuorisovastaanotolle (5). Muutama perhe ei halunnut jatkaa työskentelyä muualla. KONSTIsta tarjottiin perheelle mahdollisuutta ottaa uudelleen yhteyttä työntekijöihin hankkeen aikana. Neljä perhettä käytti tämän mahdollisuuden.

Konsultaatiotyönä järjestettiin yhteensä 25 konsultaatioverkostoa 21 lapsen asioissa. Lisäksi konsultaatiotyöryhmä teki yhteensä 16 kriisikäyntiä kahdeksan lapsen asioissa. Liikkuva konsultaatiotyöpari pystyi vastaamaan akuutisti ilmenneisiin perheiden kriisitilanteisiin järjestämällä ensimmäisen tapaamisen seuraavana päivänä. Näiden kokemusten pohjalta syntyi vaikutelma, että alle 13-vuotiaiden lasten kohdalla kriisityötä ei ole mietitty kokonaisuutena Eksoten alueella.

Perheiden palaute lyhytkestoisesta työskentelystä

Lyhytkestoinen työskentely oli päättynyt 108 perheen kohdalla huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Keväällä 2012 hankkeessa kehitettiin perheen tilannearvio- ja palautelomake. Lomakkeita kerättiin lyhytkestoisesta työskentelystä 45 kappaletta. Perheet arvioivat tilannettaan työskentelyn alussa ja lopussa. Työskentelyn alussa perheet saivat itse määritellä huolen ja sen määrän. Työskentelyn aikana huolen määrä väheni tai huoli poistui kokonaan. Tämä perusteella voidaan ajatella, että perheiden arki ja hyvinvointi ovat kohentuneet työskentelyn tuloksena.

Sitä, oliko perheelle työskentelystä hyötyä, kartoitettiin kysymyksellä saiko perhe KONSTIsta apua (vastausvaihtoehdot kyllä /ei). 42 perhettä koki saaneensa apua, ja kolme perhettä jätti vastaamatta kysymykseen. KONSTIsta saatu apu vastasi myös perheiden odotuksia yhtä perhettä lukuun ottamatta.

Monivalintakysymyksessä perheet saivat valita tekijöitä, joiden kokivat heitä auttaneen. Viisi useimmiten perhettä auttanutta tekijää olivat

• asioista puhuminen (36 vastausta)

• työntekijöiden aito kiinnostus (30 vastausta)

• lapsen kuuleminen (25 vastausta)

• vaikeiden asioiden puheeksi otto (17 vastausta) sekä

• oikea-aikainen apu (16 vastausta)

Auttavien tekijöiden perusteella lapset ja perheet ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi. Perheiden antaman palautteen perusteella työparityö on koettu hyväksi, koska näin saadaan useampi näkökulma asiaan.

8

Perheet eivät voineet hakeutua KONSTIin suoraan, vaan heidät ohjattiin KONSTIin muiden palvelujen toimesta. Esimerkiksi päivähoidosta tai neuvolasta ohjatut asiakkaat esittivät toiveita, että perheillä olisi pitänyt olla mahdollisuus hakeutua lyhytkestoiseen työhön itse. Jotkut perheet olivat huolissaan siitä, oliko apu muiden perheiden tiedossa ja saatavilla. Eksotessa haluttiin pitää yllä ns. yhden oven mallia: perheillä on mahdollisuus ilmoittautua itse perheneuvolaan. Työntekijöiden tekemä perheen ohjaus palveluihin tapahtuu pääasiassa perheen kanssa Eksoten perhepalvelujen ja lastenpsykiatrian yhteiseen lähetetiimiin tehtävällä lähetteellä.

Perheille, jotka olivat mukana lyhytkestoisessa työskentelyssä syksyllä 2012, soitettiin seurantasoitto kuuden kuukauden kuluttua työskentelyn päättymisestä. Näin saatiin tietoa siitä, onko lyhytkestoisesta työskentelystä ollut apua perheelle pidemmällä aikavälillä. Seurantasoittoja tehtiin 16. Kymmenen perheen tilanne oli parantunut edelleen ja kuuden perheen kohdalla tilanne oli pysynyt samana kuin KONSTI –työskentelyn päättyessä. Yksikään perhe ei kertonut tilanteen huonontuneen eikä kukaan ollut hakenut apua samoihin huoliin muualta puolen vuoden aikana.

Erään perheen kokemus lyhytkestoisesta työskentelystä:

"Kävimme KONSTIssa lokakuun 2012 ja helmikuun 2013 välillä. Meidän perheelle KONSTI -tapaamiset olivat hyödylliset ja avasivat uusia ajatuksia ja malleja lastenkasvatukseen. Tapaamisissa käytiin rohkeasti, kannustavasti asioita läpi. Tiesimme heti alussa, että tapaamisia oli rajoitetusti ja sillä oli myös motivoiva vaikutus. Tuli sellainen tunne että näistä tapaamisista on otettava kaikki irti ja näin teimme, työstimme asioita myös kotona. Sillä oli myös hyvä vaikutus tilanteen laukeamiseen, että saimme ajan nopeasti, jolloin tilanne oli "tulehtunut". Perheellemme sattui myös hyvät asiantuntijat eli kemia työskentelyssä oli hyvä.”

Perheiden ja lähityöntekijöiden palaute konsultaatioverkostoista

Konsultaatioverkostoissa kerättiin palautetta verkostoon osallistuneilta vanhemmilta (n=16) ja lähityöntekijöiltä (n=40). Vanhempien palautteiden mukaan he saivat kerrottua omat huolenaiheensa erittäin hyvin. Vanhemmat kokivat myös tulleensa erittäin hyvin kuulluiksi ja että heidän mielipiteensä huomioitiin erittäin hyvin jatkosuunnitelmien teossa.

Vanhemmat kokivat verkostoneuvottelun erittäin hyödylliseksi eikä kukaan vanhempi kokenut, että verkosto olisi ollut hyödytön. Lisäksi kaikille vanhemmille jäi toiveikas olo verkoston jälkeen. Vapaamuotoisen palautteen mukaan verkostoaika koettiin joskus liian lyhyeksi, lisäksi verkosto tarjosi lapselle myös konkreettista apua. Konsultaatioverkoston saama palaute on samansuuntaista kuin Rajan lapset ja nuoret -hankkeen aikana (Liikkuvan lastenpsykiatrisen konsultaatiotyöryhmän toimintamalli 2011).

9

Verkostoon osallistuneiden lähityöntekijöiden antaman palautteen mukaan he saivat kerrottua omat huolenaiheensa hyvin ja tulivat erittäin hyvin kuulluiksi. Lähityöntekijät kokivat verkostoneuvottelun erittäin hyödylliseksi ja heille jäi verkostosta erittäin toiveikas olo.

Vapaamuotoisen palautteen mukaan verkostoneuvottelu koettiin tärkeäksi ja asioita selkeyttäväksi keskusteluksi, jonka jälkeen oli mahdollisuus päästä lapsen asioissa eteenpäin. Myös verkostoneuvottelun selkeä rakenne ja napakka eteneminen saivat osallistujilta kiitosta. Verkostoissa käytiin hyvää keskustelua, johon kaikki saivat osallistua ja jossa kaikkia kuunneltiin. Lähityöntekijöiden antama palaute on samansuuntaista kuin Rajan lapset ja nuoret -hankkeen aikana (Liikkuvan lastenpsykiatrisen konsultaatiotyöryhmän toimintamalli 2011).

Konsultaatiopyyntöjä tuli hankkeen aikana odotettua vähemmän. Yhtenä syynä tähän arvellaan olevan perhepalveluiden ja lastenpsykiatrian uusi lähetetiimi, joka aloitti toimintansa 1.6.2012. Toisaalta peruspalvelujen, kuten neuvolan ja päivähoidon välinen yhteistyö on tiivistynyt.

KONSTI -työntekijöiden arvio asiakastuloksista ja työn auttavista tekijöistä

KONSTI -työntekijöiden arvion mukaan perheiden hyvinvointi ja arki ovat kohentuneet lyhytkestoisen työskentelyn aikana, ja työskentelystä on ollut lapsille ja perheille hyötyä. Muutokset perheen arjessa ovat näkyneet esimerkiksi lapsen käyttäytymisen rauhoittumisena, raivokohtausten vähenemisenä, perheen keskinäisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin paranemisena ja yhdessä tekemisen lisääntymisenä. Esimerkiksi lapsen käytöspulmien väheneminen on näkynyt myös päivähoidossa tai koulussa.

KONSTI -työntekijöiden arvion mukaan vanhemmat ovat saaneet apua perheen yhteisiin sääntöihin ja kasvatuskäytäntöihin. Työntekijöiden ja perheen yhteinen pohdinta on lisännyt ymmärrystä siitä, mistä kaikesta voi olla kysymys ja mikä kaikki voi vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Perheen ajatukset huoleen vaikuttavista tekijöistä jäsentyivät työskentelyn aikana. On todella tärkeää, että molemmat vanhemmat, lapsi ja välillä sisaruksetkin ovat mukana, ja että jokaisella on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä ja toiveensa. Lapsen ja perheen osallistuminen oman asiansa hoitamiseen on edellytys perheen tavoitteen saavuttamiselle.

Suurin osa KONSTIin ohjatuista perheistä sitoutui lyhytkestoiseen työskentelyyn erittäin hyvin. Perheet tulivat aina sovituille käynneille. Se, että lyhytkestoisen työskentelyn tapaamismäärä oli rajoitettu, tuntui motivoivan sekä perheitä että työntekijöitä. Muutaman perheen kohdalla työntekijöille jäi huoli perheen tilanteesta, vaikka perhe ei nähnyt syytä jatkaa työskentelyä KONSTIssa tai halunnut jatkaa muualla. Työntekijöiden ja perheen hyvä ja luottamuksellinen suhde, perheen motivaatio ja vaikeistakin asioista puhuminen ovat edellytyksiä perheen toivomalle muutokselle. Muutos on kuitenkin aina monien tekijöiden summa.

10

KONSTIsta asiakkaat saivat apua psykososiaalisiin huoliin nopeammin kuin jos olisivat joutuneet jonottamaan esimerkiksi perheneuvolaan. Jotkut KONSTIin ohjatuista perheistä olisivat kuitenkin tarvinneet avun jo aiemmin. Apu oli oikea-aikaista silloin, kun perhe pääsi KONSTIin nopeasti huolten heräämisen jälkeen. Koska KONSTIin asiakkaat ohjattiin muista palveluista, päästiin työskentely aloittamaan joskus viiveellä. Perheneuvolan jonossa olevien perheiden määrä ei hankkeen aikana pysyvästi vähentynyt. Tämän selittää perheneuvolaan ilmoittautuneiden perheiden määrän kasvu sekä se, että KONSTIin ohjattiin perheneuvolasta vain ne perheet, joille lyhytkestoisen työn arveltiin olevan riittävää.

Konsultaatiotyöryhmän työntekijöiden mielestä konsultaatiotyöryhmän toiminta tulee juurruttaa osaksi Lasten ja nuorten talon palveluvalikkoa. Konsultaatiotyöhön on kehitetty toimiva malli ja konsultaatioverkostot ovat saaneet erittäin hyvää palautetta. Konsultaatiotyöryhmän antama tuki Eksoten alueen lapsille, heidän perheilleen ja lähityöntekijöille on nopeaa ja liikkuvaa työtä lapsen kasvuympäristöihin.

Kehittämisehdotuksia asiakastyöhön on koottu hankkeen loppuraportin viimeiseen lukuun.

11

2.3 Hankkeen palvelurakennetulokset

Toteutuuko monitoimijainen työ alueella? Onko palvelurakenne selkiytynyt?

Hankkeen tavoite oli selkeyttää palvelujen kokonaisuutta sekä edistää monitoimijaista työtä hankkeen aikana. Lisäksi hankkeessa tuli nostaa esiin palvelujärjestelmän aukkoja ja päällekkäisyyksiä sekä mallintaa monitoimijaisen työn ohjausta. Tarkoitus oli jatkaa Rajan lapset ja nuoret –hankkeessa mallinnettujen lähipalvelutiimien tukemista.

Palvelujen yhteistyönä käynnistettiin perhepalvelujen ja lastenpsykiatrian yhteinen lähetetiimi 1.6.2012 alkaen. Samalla otettiin käyttöön yhteinen lähetepohja. Lähetetiimi tarjoaa jatkossa mahdollisuuden koota eri toimijoilla lapsesta ja perheestä oleva tieto vanhempien luvalla, pohtia perheelle ja lapselle tarkoituksenmukainen hoitotaho että sopia tarpeen mukaan palvelujen yhteistyöstä lapsen ja perheen tukemiseksi. Lähetetiimin ja yhteisen lähetepohjan suunnittelu käynnistettiin keväällä 2012 KONSTI -hankkeen tukemana. Lähetetiimin käynnistyttyä siihen on osallistunut kaksi hankkeen työntekijää.

Hankkeen aikana satsattiin myös perheen tukemiseen silloin, kun lastensuojelutarvetta ei todettu. Oppilashuollon ja lastensuojelun yhteistyön välineeksi luotiin tiedonsiirtolupa, joka antaa mahdollisuuden ottaa perheen luvalla yhteyttä lastensuojeluilmoituksen tai lastensuojelutarpeen selvityspyynnön tehneeseen oppilashuollon työntekijään, kun lastensuojelutarpeen selvitys on valmistunut eikä lastensuojelun asiakkuus jatku. Näin työntekijällä on vielä mahdollisuus miettiä perheen kanssa tuen tarvetta ja varmistaa, että sekä perheen että koulun kokema huoli on vähentynyt. Yhteisen tiedonsiirtokäytännön kehittämisen myötä yhteistyö ja keskinäinen luottamus oppilashuollon ja lastensuojelun työntekijöiden välillä lisääntyi.

Hankkeen palvelurakennetuloksia koottiin hankkeen johtoryhmän arviointikeskustelussa toukokuussa 2013. Johtoryhmässä todettiin, että KONSTIn ansiosta perheet ovat saaneet apua aikaisemmin. Lyhytkestoisella työllä on voitu vastata monien perheiden tarpeisiin. KONSTIssa tehtyä lyhytkestoista työtä jatketaan ja kehitetään edelleen perheneuvolassa ja lastenpsykiatrian poliklinikalla. Hankkeen kaksi työntekijää palkataan perheneuvolaan tekemään nopeutettua vastaanottoa. Kaksi työntekijää siirtyy kehittämään uudenlaista työtapaa lastenpsykiatrialle KONSTI –työskentelyn vahvuuksia hyödyntäen. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään myös Lasten ja nuorten talon arvioinnin ja lyhytkestoisen työn suunnittelussa.

Moniammatillinen, monitoimijainen ja verkostoituva työ on lisääntynyt ja uusia toimintamalleja on otettu käyttöön viime vuosin. Yhteinen lähetetiimi on ollut merkittävä uudistus, ja lasten ja nuorten talossa tämä toimintamalli laajenee edelleen. Päivähoidon ja neuvolan yhteistyö on tiivistynyt, mikä tukee lähipalvelutiimiajattelua. Toisaalta puheeksioton kynnys on madaltunut, ja lähityöntekijöiden on ollut helppo ottaa yhteyttä KONSTIn työntekijöihin. Johtoryhmässä todettiin, että KONSTI -hanke on tukenut monitoimijaisen ja

12

verkostotyön vahvistumista sekä palvelurakenteen selkiytymistä kohti Lasten ja nuorten taloa.

SOTKU- osahankkeessa tehdyn kustannusvaikuttavuusarvioinnin tuloksena todetaan, että suora asiakastyö kannattaa. Lasten ja nuorten talossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että asiakasohjautuvuuden ja -volyymien saaminen kohdalleen suhteessa resursseihin on avainasemassa työn kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi.

Hankkeen lopputilanteen SWOT on liitteenä 2.

13

Kehittämisehdotuksia

KONSTI –hankkeen kehittämisideat palvelujen edelleen parantamiseksi:

1. Perheellä tulee olla mahdollisuus hakea apua itse matalalla kynnyksellä, puhelimitse tai sähköisesti. Ensimmäinen tapaamisaika tulee olla viikon tai kahden sisällä.

2. Perheillä tulee olla mahdollisuus päästä KONSTI –mallin tyyppiseen lyhytkestoiseen ja intensiiviseen työskentelyyn.

3. Moniammatillisessa työparityössä työparin tulee olla tuttu ja työtavan yhteinen.

4. Perheillä ja lähityöntekijöillä tulee olla jatkossakin mahdollisuus saada KONSTIn mallin mukaisia hoidollisia konsultaatioita.

5. Eksoten alueella tulee järjestää alle 13-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kriisityö.

6. Ensimmäinen yhteydenotto perheeseen tehdään mieluummin puhelimitse kuin kirjeellä.

7. Perheen ennakkotehtävä on hyväksi havaittu menetelmä käynnistää perheen työskentelyprosessi. Ennakkotehtävä tulee vakiinnuttaa osaksi perheiden kanssa tehtävää työtä.

8. Tehdyt kirjaukset tulee antaa perheelle, jotta perhe voi tarkistaa tietojen oikeellisuuden. Kirjaukset toimivat myös psykoedukaation välineenä.

9. Perheiltä tulee kerätä systemaattisesti palautetta työskentelystä ja saatua palautetta tulee hyödyntää palvelujen kehittämisessä.

10. Palvelujärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena kustannusvaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

14

Liitteet

Liite 1: KONSTI -hankkeen johtoryhmä

Liite 2: Hankkeen lopputilanteen SWOT

Liite 3: SOTKU –hankkeen tulosten perusteella tehty lyhytkestoisen työn palvelulupaus

15

LIITE 1. KONSTI –hankkeen johtoryhmä

Nylund Tarja, perhepalvelupäällikkö ohjausryhmän puheenjohtaja

Kojo Raija, lastensuojelutyön päällikkö

Aromaa Aija, ovo. johtaja, perheneuvola

9/2012 alkaen Tiina Vormisto, ovo. johtaja, perheneuvola

Koponen Anu, osastonhoitaja, neuvolatoiminta

11/2012 alkaen Reima Santala, ylilääkäri, neuvolatoiminta

Suhola Timo, johtava koulupsykologi, oppilashuollon palvelut

Pohjola Leena-Maria, ylilääkäri, lapsi- ja nuorisovastaanotto

9/2012 alkaen Sanna Sinkko, sairaanhoitaja, lapsi- ja nuorisovastaanotto

Riku Mänttäri, ylilääkäri, lastenpsykiatria

Helén Tuula, sosiaalijohtaja, Taipalsaari/perheasioiden yksikkö

Kristiina Pihlajamäki, sosiaalijohtaja, Luumäki

Pekka Hyvärinen, rehtori, Luumäki

Takala Satu, varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, Lappeenranta

Anna Lankinen, varhaiskasvatuspäällikkö, Ruokolahti

9/2012 alkaen Aira Vesivalo, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Ruokolahti

Liisa Kiukas, toiminnanjohtaja, Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys

Kojo Elisa, kirjanpitäjä, Saita Oy

Ulla-Pia Kokko, hanketerveydenhoitaja, KONSTI -hanke

Eija Lemmetty-Jaakkonen, hankesairaanhoitaja, KONSTI -hanke

Kirsi Kulhoranta, hankesosionomi, KONSTI -hanke

Helena Mentunen, psykologi, KONSTI -hanke

Nöjd Taija, projektikoordinaattori, KONSTI -hanke ohjausryhmän sihteeri

16

LIITE 2. KONSTI -hankkeen lopputilanteen SWOT -analyysi

VAHVUUDET

Perhe pääsee alkuarviointiin jonottamatta ja kriiseihin pystytään vastaamaan (mahdollisuuksina hankkeen alussa nähtiin odotusaikojen lyheneminen ja oikea-aikainen auttaminen)

Selkeä visio palvelujärjestelmän kehittämistarpeista

Palveluohjauksen tärkeyden tiedostaminen eri sektoreilla: lähetetiimin perustaminen, Lasten ja nuorten talo 2014

Tavoitteena organisaatiokeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Eksoten strategia tukee asiakaslähtöistä lähipalvelutiimi- ajattelua

Perhelähtöinen toimintaideologia Liikkuvat palvelut lapsen kasvuympäristöihin Lapsen ja perheen osallisuuden

vahvistaminen

HEIKKOUDET

KONSTIin ohjautui asiakkaita vähän, vaikka samaan aikaan muihin palveluihin muodostui jonoa

Perheet joutuvat jonottamaan alkuarvioinnin jälkeen, jos lyhytkestoinen apu ei ole riittävää

Siirtoneuvottelut onnistuvat vain harvoin Asiakkailla mahdollisuus itse ilmoittautua

ainoastaan perheneuvolaan Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto hakevat

edelleen yhteistyön muotoja (tietosuojalainsäädäntö ja kirjaaminen)

Jatkuvat organisaation muutokset Hankeajan lyhyys: ei aikaa juurruttaa

toimintamalleja Lasten ja nuorten taloon

MAHDOLLISUUDET

Kun apu on tarjolla varhain, ongelmat eivät pääse kasvamaan

Palvelujärjestelmän selkeyttämisen tarve: o asiakasnäkökulman korostuminen;

"luukuttaminen" vähenee o resurssien tehokkaampi käyttö

Kustannustehokkuus - kustannusvaikuttavuus

Kehitettyjen työmallien hyödyntäminen ja jalostaminen edelleen Lasten ja nuorten talossa: työparina tehtävä lyhytkestoinen työskentely on parhaimmillaan vaikuttavaa ja tehokasta

KONSTIssa mallinnettu arviointia lapsen psykososiaalisissa huolissa: onnistunut arviointi mahdollistaa hyvän hoidon

UHAT

Varhaisen auttamisen ideologia ei toteudu: jonot, "pois lähettämisen kulttuuri" Kehitetyt toimintamallit unohtuvat:

- arvioinnin jäsennystä ei hyödynnetä - konsultaatioverkostot, joille on selkeä

rakenne, eivät jää käyttöön Muutosväsymys vie työntekijöiden voimat Tietosuoja-asiat uhkana yhteistyön tekemiselle LAPS-lomakkeen ja siihen kootun tiedon

hyödyntämättä jättäminen

17

LIITE 3. SOTKU –hankkeen tulosten perusteella tehty lyhytkestoisen työn palvelulupaus