2

Sisällysluettelo

1 Hanketiedot ................................................................................................................................. 3

1.1 Yhteystiedot ja muut hankkeen perustiedot ....................................................................... 3

2 Kehittämistyön kuvaus ............................................................................................................... 3

2.1 Hankkeen tausta & lähtökohta ........................................................................................... 3

2.2 Tavoitteet ............................................................................................................................ 4

2.3 Vaiheet ............................................................................................................................... 4

2.4 Toimintaympäristö, toimijat ja niiden roolit ...................................................................... 5

3 Oppimisprosessi .......................................................................................................................... 9

3.1 Aiemmat tulokset ja järjestelyt ........................................................................................... 9

3.2 Hankkeen ohjausryhmä ja resurssit .................................................................................. 11

3.3 Alueen toimintatavat ........................................................................................................ 12

3.4 Paikkakunnan ja toteuttavan organisaation piirteet .......................................................... 14

3.5 Toimintaprosessi .............................................................................................................. 15

4 Toiminnan jatkuvuus ................................................................................................................ 22

5 Tulokset ja johtopäätökset ........................................................................................................ 24

Lähteet .................................................................................................................................... 26

Liitteet .................................................................................................................................... 27

3

1 Hanketiedot

1.1 Yhteystiedot ja muut hankkeen perustiedot

Toimintamalli työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi Etelä-Karjalan

sosiaali- ja terveyspiirissä.

Hanke on aloitettu 15.8.2009.

Hanke päättyi 14.8.2010.

Paikallinen vastuutaho:

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Raportoija:

Kehittämissuunnittelija Minna Jokinen

Yhteystiedot:

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Kehittämis- ja strategiayksikkö

Valto Käkelän katu 14 A 6 kerros

53130 Lappeenranta

Hankerahoitus:

Laskennallinen kuntarahoitus 24 400 €

Stakesin (nykyisin THL) hankerahoitus 20 000 €

2 Kehittämistyön kuvaus

2.1 Hankkeen tausta & lähtökohta

Työttömien terveystarkastuksiin ja terveydenhuoltoon on viime vuosina ryhdytty panostamaan

niin taloudellisesti kuin tutkimuksellisesti. Vuodesta 2007 lähtien on valtion budjetissa osoitettu

erityinen määräraha pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin.

Etelä-Karjalan työhyvinvointiklinikalla Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiöllä on tehty

työnhakijoiden terveyteen ja kuntouttamiseen liittyvää työtä vuodesta 2001 alkaen.

Työnhakijoiden työterveyshuolto -hankkeen 1.2.2005 – 31.12.2007 tavoitteena oli tukea

työnhakijoiden omatoimisuutta, aktiivisuutta ja edistää siten työllistymistä sekä luoda toimiva

yhteistyöverkosto eri toimijoiden välille ja pysyvä malli työttömien työterveyshuollon

järjestämiseksi sekä sulauttaa se osaksi jo toimivaa organisaatiota. Hankkeen kohderyhmänä

olivat Lappeenrannan työvoimatoimiston ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen

vaikeasti työllistyvät vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät asiakkaat, jotka tarvitsivat

työllistymistä edistäviä työterveyshoitajan palveluja sekä terveysaiheisia info/luentotilaisuuksia

eri teemojen mukaisesti. Asiakkaat tulivat Lappeenrannasta, Joutsenosta ja Taipalsaarelta.

Hankkeen aikana asiakkaita kävi yhteensä 550. Kohderyhmässä korostuivat päihde- ja

4

mielenterveysongelmat sekä diabetes-epäilyt. Hankkeen rahoittajina toimivat Kaakkois-Suomen

TE-keskus, Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiö.

Etelä-Karjalassa toteutettiin 15.8.2007 – 28.2.2009 Työkyky kuntoon -hanke, joka on ollut osa

Stakesin (nyk. THL) koordinoimaa Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanketta

(PTT-hanke). Hanke oli kohdistettu Lappeenrannassa 1970-luvulla syntyneille Etelä-Karjalan

työvoiman palvelukeskuksen pitkäaikaistyöttömille asiakkaille, jotka tarvitsivat yksilöllistä

ohjausta ja kuntoutumista työelämään palaamiseksi. Lappeenrannan ulkopuolisissa kunnissa

kohderyhmään kuuluivat kaikki työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat, joilla on ollut tarve

työkykyä edistävään toimintaan. Hanke toteutettiin seutukunnallisesti Etelä-Karjalan työvoiman

palvelukeskuksen toimialueella. Hankkeen käytännön toteuttajana toimi Lappeenrannan

kuntoutus- ja kylpyläsäätiöllä toimiva Etelä-Karjalan työhyvinvointiklinikka. Hankkeen

toimintamallin pääpaino oli yksilöohjauksessa. Yksilöllinen työkykyisyyden

edistämissuunnitelma sisälsi tarpeen mukaan käyntejä työterveyshoitajalla, sosiaaliohjaajalla

ja/tai fysioterapeutilla. Hankkeen toteuttamisen haasteena oli asiakkaiden vähäinen

sitoutuminen, joka näkyi erityisesti ryhmätoiminnoissa.

2.2 Tavoitteet

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin PTT-hankkeen jatkohanke, Toimintamalli työttömien ja

maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä -

oli ensisijaisesti selvityshanke. Tarkoituksena oli yhtenäisen toimintamallin luominen Etelä-

Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen alueelle työttömien ja maahanmuuttajien

terveyspalvelujen järjestämiseksi osana kuntoutus-, työllistämis- ja aktivointiprosesseja.

Toimintamallin kehittämisessä otettiin huomioon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

strategiset lähtökohdat sekä alueella toteutettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö.

Toimintamallia kehitettäessä hyödynnettiin sekä työvoiman palvelukeskuksen että

Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiön kehittämishankkeista ja terveydenhoitajien

toiminnasta saatuja kokemuksia sekä muualla maassa toteutettujen vastaavien hankkeiden

kokemuksia ja tuloksia.

Tavoitteena oli:

1. luoda yhtenäinen toimintamalli ja toimintatavat sosiaali- ja terveyspiirin alueelle

työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi,

2. kehittää erityisesti ehkäisevien ja matalan kynnyksen terveyspalveluja työttömille ja

maahanmuuttajille sekä saada aikaan terveydellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta,

3. hyödyntää olemassa olevia yhteistyörakenteita.

2.3 Vaiheet

Hankekoordinaattori, jonka nimike muutettiin 1.3.2010 kehittämissuunnittelijaksi, aloitti työnsä

15.8.2009. Hankkeen aluksi hahmoteltiin olemassa olevat yhteistyötahot sekä nimettiin

hankkeen johtoryhmä.

Syyskuu - joulukuu 2009 käynnistettiin selvitys- ja kartoitustyö kartoittaen Etelä-Karjalan

sosiaali- ja terveyspiirin alueen kuntien (Taipalsaari, Ruokolahti, Savitaipale, Lemi, Luumäki,

Lappeenranta, Rautjärvi ja Parikkala) nykyiset toimintatavat työttömien ja maahanmuuttajien

terveyspalveluiden osalta. Samalla selvitettiin mahdollisesti asiaan liittyneet kunnittaiset

hankkeet.

5

Tammi-helmikuussa 2010 vedettiin yhteen kuntakierrosten palautteet ja tehtiin väliarviointia

käytännöistä taustaryhmille.

Maalis-huhtikuussa 2010 tehtiin nykytilan analyysit prosesseista Excel-pohjaisesti.

Mallintamiset suoritettiin joko kunnittain tai useampi kunta yhdessä. Tämän jälkeen aloitettiin

uuden toimintamallin rakentaminen.

Touko-kesäkuussa 2010 valmistui esitys toimintamallista työttömien ja maahanmuuttajien

terveyspalveluihin. Käytiin neuvottelut toiminnan sijoittumisesta terveysasemille sekä

työntekijäresursseista. Sovittiin työryhmä, joka jatkaa yhteisten käytäntöjen rakentamista

syyskuussa 2010. Sovittiin toimintamallin pilotoimisesta kahdessa kunnassa: Lappeenrannassa ja

Savitaipaleella.

Heinä-elokuussa 2010 suoritettiin projektiraportin kirjoittaminen ja sen hyväksyttäminen

hankkeen ohjausryhmässä sekä sen tiedoksi vieminen avoterveydenhuollon johtoryhmään.

2.4 Toimintaympäristö, toimijat ja niiden roolit

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri perustettiin vuoden 2009 alussa. Sosiaali- ja

terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyivät piirille keskussairaalasta ja jäsenkunnista

vuoden 2010 alussa. Tällöin sosiaali- ja terveyspiiristä tuli maakunnan suurin työnantaja, joka

työllistää noin 3 680 henkilöä. Alueen väkiluku on noin 134 000.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon,

kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon, pois lukien lasten

päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat

Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja

Imatra (vain erikoissairaanhoidon osalta) (kuva 1).

Kuva 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueen kunnista Lappeenranta on väkiluvultaan suurin.

Joutseno yhdistyi Lappeenrantaan vuoden 2009 alusta ja Ylämaa vuoden 2010 alusta. Eksoten

6

suuri haaste on aikaansaada toimiva ja taloudellinen sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuus, joka

palvelee niin pieniä kuin suuria kuntia.

Taulukko 1. Väkiluvut kunnittain 31.5.2010.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan.

Ikä

Lappeenranta

(sis. Joutseno

ja Ylämaa Parikkala Ruokolahti Luumäki

Taipal-

saari Rautjärvi Savitaipale Lemi

0-14 v 14,9 % 11,0 % 13,8 % 13,7 % 19,1 % 12,3 % 12,8 % 17,7 %

15-64 v 66,9 % 60,1 % 60,7 % 61,0 % 63,9 % 57,9 % 57,9 % 62,5 %

yli 65 v 18,3 % 29,0 % 25,5 % 25,3 % 17,0 % 27,1 % 29,3 % 19,9 %

Taulukko 2. Ikäjakauma kunnittain prosentteina.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/kunta.

Maahanmuuttopalvelut

Maahanmuuttopalvelu koordinoi maahanmuuttotyötä ja kotouttamistoimintaa Etelä-Karjalan

sosiaali- ja terveyspiirin alueella.

Maahanmuuttopalvelut ovat osa Etelä-Karjalan monikulttuurisen palvelukeskus Momentin

palvelukokonaisuutta. Momentti kokoaa saman katon alle Lappeenrannassa ja Lappeenrannan

seudulla maahanmuuttotyötä tekeviä toimijoita ja monikulttuurisuuteen liittyvää toimintaa.

Maahanmuuttopalvelu ohjaa ja neuvoo maahanmuuttoon, palveluihin sekä kotoutumiseen

liittyvissä kysymyksissä sekä vastaanottaa Lappeenrannan alueelle muuttavia pakolaisia ja

paluumuuttajia. Maahanmuuttopalveluiden työntekijät laativat kotoutumissuunnitelmia yhdessä

maahanmuuttajien ja työvoimaneuvojien kanssa. Palveluyksikkö järjestää myös erilaista

kotouttavaa toimintaa sekä toimii yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Työ- ja elinkeinotoimisto

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 1.1.2010

toimintansa aloittanut valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen, Kaakkois-

Suomen tiepiirin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Kaakkois-Suomen

ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Etelä-Suomen lääninhallituksen liikenne- ja

sivistysosastojen tehtäviä.

Kunta Väkiluku

Lappeenranta 71 702

Parikkala 5 845

Ruokolahti 5 711

Luumäki 5 135

Taipalsaari 4 899

Rautjärvi 4 014

Savitaipale 3 927

Lemi 3 034

7

Kaakkois-Suomen ELY-keskus edistää työmarkkinoiden toimivuutta mm. huolehtimalla

tarvittavien työvoimapalvelujen suunnittelusta ja työllisyyden hoidosta. ELY-keskus kehittää ja

koordinoi työvoimapalveluja, edistää työllisyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä ja syrjintää

tukemalla TE-toimistojen toimintaa ja vaikuttamalla toiminnan kehittämiseen aluetasolla.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella toimii kaksi työ- ja elinkeinotoimistoa:

Lappeenrannan ja Imatran työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto). Molemmat toimistot

palvelevat henkilö- ja työnantaja-asiakkaita laajan palveluvalikoiman avulla. Lappeenrannan

palveluja tarjotaan Lappeenrannan kaupungin, Lemin, Luumäen, Suomenniemen, Savitaipaleen

ja Taipalsaarien alueella. Imatran palveluja tarjotaan Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja

Parikkalan alueella.

TE-toimisto palvelee kaikkia työnhakijoita - työssä olevia, työttömiä ja työelämään tulossa

olevia. Palveluja löytyy omatoimisesti käytettävistä verkkopalveluista räätälöityihin

henkilökohtaisiin palveluihin, joita saa TE-toimistoista ja niiden työnhakukeskuksista sekä

työvoiman palvelukeskuksista. Työ- ja elinkeinotoimistosta saa henkilökohtaista palvelua

työnhaussa ja -välityksessä ja tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta, ammateista sekä

yrittäjyydestä. TE-toimisto neuvoo työttömyydenaikaisten etuuksien hakemisessa ja tukee

työllistymistä eri tavoin.

Toukokuun 2010 lopussa Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimiston toiminta-alueella

työnhakijoita oli kaikkiaan 10 379, joista työttömiä työnhakijoita 4598. Työttömien määrä ilman

lomautettuja oli 4204. Lomautettuja (henkilökohtaisesti TE-toimistoon ilmoittautuneita) oli 394.

Vuoden 2009 toukokuun vastaavat luvut: työnhakijoita kaikkiaan 10 301, heistä työttömiä 4935,

työttömien määrä ilman lomautettuja 4192, lomautettuja 743.

Lähde: TEM; työnvälitystilasto, TK1.

Taulukko 3. Kaikki työnhakijat kuukausittain 2008–2010. Lappeenrannan TE-toimisto. Lähde: http://www.mol.fi/toimistot/lappeenranta, luettu 15.7.2010.

8

Toukokuun lopussa Imatran työ- ja elinkeinotoimiston toiminta-alueella työnhakijoita oli

kaikkiaan 5 210, joista työttömiä työnhakijoita 2 496. Työttömien määrä ilman lomautettuja oli

5005. Lomautettuja oli 205.

Kaakkois-Suomessa työttömien määrä on vähentynyt 0,8 %, koko maassa työttömien määrä on

sen sijaan noussut 3,6 %. Työttömien määrä ilman lomautettuja on noussut vuodessa 12

henkilöllä (0,3 %).

Toukokuun 2010 lopun työttömyysaste Lappeenrannan alueella oli lomautetut mukaan lukien

10,8 % ja Imatran alueella 12,7 %. Vuoden 2009 toukokuussa Lappeenrannan alueen

työttömyysaste oli 11,7 % ja Imatran alueen 12,4 %. Koko maan työttömyysaste oli nyt 9,2 % ja

Kaakkois-Suomen alueen 11,0 %.

Lähde: TEM; työnvälitystilasto, TK1

Taulukko 4. Työttömät työnhakijat (lomautetut mukaan lukien) kuukausittain 2008-2010,

Lappeenrannan TE-toimisto. Lähde: http://www.mol.fi/toimistot/lappeenranta, luettu 15.7.2010.

Lappeenrannan seutukunnan TE-toimistossa oli toukokuun 2010 lopussa avoimena 314

työpaikkaa ja Imatran seutukunnan TE-toimistossa 133 työpaikkaa.

Työvoiman palvelukeskus

Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus on työ- ja elinkeinotoimistojen, kuntien, Kelan ja Etelä-

Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin yhdessä muodostama asiantuntijapalveluita tarjoava

yhteistyöorganisaatio. Työvoiman palvelukeskus verkostoituu kiinteästi muiden

palveluntuottajien kanssa auttaen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat työllistymisensä edistämiseen

eri tahojen palveluita.

Vuosina 2004–2006 perustettiin 37 työvoiman palvelukeskusta alue- ja paikallistason

viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Työvoiman

palvelukeskuksiin on koottu vaikeimmin työllistyvien palvelut. Palvelukeskukset ovat työ- ja

elinkeinotoimiston, kuntien/sosiaali- ja terveyspiirien ja Kelan yhteisiä palvelupisteitä, joihin

olennaisena osana liittyy muiden palvelutuottajien muodostama asiantuntija- ja palveluverkosto.

9

Palvelu alkaa aina huolellisella asiakkaan palvelutarpeen kartoituksella. Moniammatillisen

asiakaspalvelun keinoin edistetään yhdessä asiakkaan kanssa hänen

työllistymismahdollisuuksiansa. Verkosto tarjoaa monipuolisesti aktivoivia toimenpiteitä

elämänhallinnasta työnhakuun työttömille, joiden työmarkkinoille auttamiseen nykyiset palvelut

ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Asiakaslähtöinen työ edellyttää moniammatillisia asiantuntijatiimejä, jotka on perustettu

mainittujen taustaorganisaatioiden asiantuntijoista. Työvoiman palvelukeskuksen toimipaikat

sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Toiminta-alueena on koko Etelä-Karjala:

Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Luumäki,

Ruokolahti ja Rautjärvi.

Työvoiman palvelukeskus palvelee asiakkaita, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä tai joilla on

vaarana joutua pitkittyvään työttömyyteen, ja joiden palveluntarve edellyttää työ- ja

elinkeinohallinnon, kunnan ja Kelan sekä tarvittaessa muiden palvelujen tuottajien rakentamia

palvelukokonaisuuksia. Toiminnan lähtökohtana on luottamuksellinen ja kokonaisvaltainen

yhteistyö asiakaan kanssa. Päätavoitteena on asiakkaiden työllistyminen avoimille

työmarkkinoille. Hyvä tulos on myös asiakkaan elämäntilanteen pysyvä parantuminen.

Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiö

Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiöllä toimii Etelä-Karjalan työhyvinvointiklinikka,

jossa työnhakijoiden palvelut ovat tarkoitettu henkilöille, jotka ovat jääneet tai uhkaavat jäädä

työttömäksi. Tavoitteena on tukea yksilön työ- ja toimintakykyä vastaamaan muuttuvan

työelämän vaatimuksia ja parantaa työelämävalmiuksia.

Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiön työhakijoiden palvelut tarjoavat työttömille

kuntoutuskursseja, työ- ja toimintakyvyn arviointia, työkokeiluja yhteistyössä muiden tahojen

kanssa, työhönvalmennusta, työelämään valmentavaa koulutusta, teemallisia ryhmiä sekä

työttömien työnhakijoiden terveydenhuoltoa.

Työnhakijoiden palveluiden tavoitteena on parantaa tai säilyttää kuntoutujien työ- ja

toimintakykyä sekä auttaa kuntoutujia palaamaan työelämään.

3 Oppimisprosessi

3.1 Aiemmat tulokset ja järjestelyt

Lappeenrannan kaupunki on hallinnoinut aiemmin toteutettuja työnhakijoiden työ- ja

toimintakykyä edistäviä hankkeita 2001 – 2009. Hankkeet ovat olleet maakunnallisia

(Lappeenranta, Joutseno, Imatra, Savitaipale, Parikkala, Luumäki). Hankkeiden ajan asiakkaiden

työ- ja toimintakykyä ylläpitävät ja kohentavat palvelut ostettiin ulkopuoliselta taholta eli Etelä-

Karjalan työhyvinvointiklinikalta, joka on Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiön yksikkö.

Etelä-Karjalan työhyvinvointiklinikalla on toteutettu hankkeet: Työnhakijoiden työterveyshuolto

1.2.2005 – 31.12.2007 ja Työkyky kuntoon 15.8.2007 – 28.2.2009. Hankeraporteissa suositeltiin,

että tulevaisuudessa panostetaan ennalta ehkäisevään työhön työkykyisyyden ylläpitämiseksi ja

mahdollisten riskitekijöiden havaitsemiseksi. Hankkeissa todettiin, että TE-toimisto on tässä

10

avainroolissa, koska työttömät ilmoittautuvat sinne ensimmäiseksi työttömyyden alkaessa.

Työkyky kuntoon -hankkeen aikana selkiytettiin myös Etelä-Karjalan työhyvinvointiklinikan ja

työvoiman palvelukeskuksen terveydenhoitajan työnjakoa. Hankkeessa kokeiltiin myös ns.

kolmannen sektorin työpaikoille jalkautumista. Näillä käynneillä tavoitettiin sellaisia asiakkaita,

jotka muuten eivät ehkä olisi hakeutuneet terveydenhuollon palveluihin.

Lappeenrannan kaupungin aikuissosiaalityö jatkoi työttömien terveystarkastuspalvelun ostoa

hankkeiden päätyttyä vuosittaisella määrärahalla. Määrärahalla ostettiin yhden terveydenhoitajan

työpanos (kaavio 1). Terveydenhoitaja sai terveysEffican käyttöoikeudet ja pystyi olemaan

yhteydessä perusterveydenhuollon lääkäreihin ja hoitajiin. Varsinaista toimintamallin

kehittämistä ei tapahtunut vaan toiminta perustui erilaisten käytäntöjen kokeiluihin. Alueellisesti

toiminta on keskittynyt Lappeenrantaan, jossa myös työttömien määrä on suurin.

12.1.2009 Tarja Tommila

TYÖNHAKIJOIDEN TYÖTERVEYSHUOLTO

SYKÄYS VASTAAN-

OTOLLE

- Oma-aloitteisesti

- Työvoimapalvelu-keskus

- Työvoimatoimisto

- Sosiaalitoimi

- Päihdehuolto

- Kolmannen sektorintyöpaikka

VASTAANOTTO-

MUODOT

- Avovastaanotto

- Ajanvarauksella

- Vastaanotto kolmannensektorin työpaikalla

TOIMENPITEET

- Korvahuuhtelu- Kolesterolimittaus- Verensokerin mittaus- Hemoglobiinimittaus- Verenpainemittaus ja –seuranta

- Sairausloman arviointi

- Terveystarkastus- Mielenterveysongelmienhoito

- Painonhallinnan ohjaus

- Hoitotarpeen arviointi

- Jatkohoitotoimenpiteistäsopiminen

ASIAKAS-

TIEDOT

Päivitys potilastieto-

järjestelmään(EFFICA)

Laboratorio

Väestö-vastuulääkäri

Tarvit-taessa

Kaavio 1. Lappeenrannan kylpylä- ja kuntoutussäätiön työnhakijoiden työterveyshuollon

laatukäsikirja. (Tommila 12.1.2009)

Maahanmuuttajien terveyspalvelujen tarpeita on selvitetty aiemmin Empathos - Ehkäisevää

työtä lasten ja perheiden kanssa Suomen ja Venäjän raja-alueilla 2007 -hankkeessa. Hankkeen

aikana valmistui julkaisu nimeltä Arjen polkuja ja kohtaamisia - Venäläistaustaiset

maahanmuuttajat ja palvelujärjestelmä Kaakkois-Suomessa. Arjen polkuja -hankkeessa

toteutettiin kyselytutkimus, jossa käsiteltiin venäläistaustaisten lapsiperheiden arjen

hyvinvointia.

Kyselytutkimuksessa mainitut terveyspalveluiden ongelmat liittyivät usein kielitaidon ja

lähiverkostojen puutteeseen uudella kotipaikkakunnalla sekä perheiden taloudellisiin

vaikeuksiin. Useissa vastauksissa tuli esiin kokemus, että potilasta ei ollut tutkittu kunnolla,

diagnoosi tehtiin ylimalkaisesti tai tarjottu hoito ei ollut riittävää. Haastateltavat olisivat

toivoneet paneutuvampaa otetta ja enemmän vuorovaikutusta lääkärin ja potilaan välillä. Sillä,

kuinka hyväksi tai huonoksi vastaajat olivat kokeneet terveydentilansa, on yhteys siihen, kuinka

tyytyväisiä he ovat omaan elämäntilanteeseensa. (Jäppinen, M., ym. Arjen polkuja ja

kohtaamisia 2007.)

11

3.2 Hankkeen ohjausryhmä ja resurssit

Hankkeen ohjausryhmä koostui toiminnan kehittämisen kannalta keskeisistä toimijoista.

Ohjausryhmässä oli edustajat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, Lappeenrannan

kaupungilta, Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimistosta, Maahanmuuttopalveluista, Etelä-

Karjalan työvoiman palvelukeskuksesta ja Lappeenrannan kylpylästä. Ohjausryhmään valittiin

henkilöitä, joilla oli vahva tieto ja taito omasta osa-alueestaan. Ohjausryhmä kokoontui

hankkeen aikana viisi (5) kertaa: 3.11.2009, 27.1.2010, 16.3.2010, 6.5.2010 ja 5.8.2010.

Ohjausryhmässä kehittäminen tapahtui hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Kaavio 2. Hankkeen ohjausryhmä.

Kehittämissuunnittelijan (hankekoordinaattorin) tehtävänä oli suorittaa selvitys- ja kartoitustyö

kuntien nykyisistä toimintatavoista, koota palaute, tehdä väliarvio toimivista käytännöistä,

rakentaa toimintamalli yhdessä ohjausryhmän kanssa, koota tieto ja ideat yhteen sekä kirjoittaa

hankeraportti. Kehittämissuunnittelija valittiin Eksoten strategisten tukipalvelujen yksiköstä,

koska kyseessä oli selkeä selvitys- ja kehittämishanke. Kehittämissuunnittelijan työpanoksesta

75 % oli osoitettu hankkeelle.

12

Kehittämissuunnittelijan sijoittuminen strategisten tukipalvelujen yksikköön oli työn etenemisen

ja jatkosuunnitelmien kannalta onnistunut ratkaisu. Kehittämissuunnittelijalla ei ollut aiempaa

vahvaa kokemusta työttömien ja maahanmuuttajien palveluista, mutta hänellä oli hyvät yhteydet

terveydenhuollon työntekijöiden verkostossa. Terveystoimen toimintakulttuurin ja -tapojen

hallinta helpotti toimintamallin luomista käytännön läheiseksi ja toimintaa tukevaksi. Tämän

lisäksi "ulkopuolisen silmin" toimintaa kartoittaessa näkee sellaisia asioita, joita muutoin on

vaikea havaita.

3.3 Alueen toimintatavat

Kansanterveyslain (3 luku 14 §) mukaan kunnan tulee huolehtia kunnan asukkaiden

terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan tässä laissa

henkilöä, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Henkilön

asuin- ja kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka asukas hän on. (21.3.1997/248).

Työ- ja elinkeinotoimiston palveluprosessi käynnistyy kun työtön työnhakija ilmoittautuu työ- ja

elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakija-asiakkaaksi. TE-toimistossa työttömälle

työnhakijalle tehdään ensin lyhyt kartoitus. Lyhyen kartoituksen jälkeen asiakkaalle varataan

haastatteluaika omalle vastuuvirkailijalle, jossa tehdään asiakkaalle tarkempi palvelutarvearvio

ja käydään tarkemmin läpi asiakkaan tilanne ja tarpeet. Palvelutarvearvion perusteella asiakas

ohjataan, tarpeen mukaan, terveydellisiin tutkimuksiin. Asiakkaan terveydentilan vaatiessa

avoterveydenhuollon arviointia ja ohjausta, asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä

avoterveydenhuollon toimipisteisiin. Asiakkaan terveydentilan vaatiessa työ- ja toimintakykyä

koskevia selvityksiä ohjataan asiakas työkyvynarviointiin ja muihin työkunnon tutkimuksiin.

Niissä selvitetään asiakkaan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta,

kuntoutustarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuun työhön tai koulutukseen. Terveydentilan ja

työkunnon arviointitutkimuksia voidaan järjestää muun muassa yleis- tai erikoislääkärin

vastaanotolla, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, alue- ja keskussairaalassa ja

kuntoutuslaitoksessa. Tutkimuksista saadaan palaute TE-toimistoon. Työkyvyn arvioinnin ja

siihen liittyvät tutkimukset kustantaa TE-toimisto. Saatujen palautteiden pohjalta suunnitellaan

vastuuvirkailijan ja asiakkaan kesken jatko-ohjaukset.

Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen terveydenhoitajat tekevät terveyshaastatteluja

työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille (ei muille työttömille). Terveyshaastattelussa

kartoitetaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja terveydentilaa. Toimintaote on

palveluohjauksellinen ja asiakas ohjataan tarvittaessa oikeiden palvelujen piiriin esimerkiksi

perusterveydenhuoltoon. Terveyshaastattelun yhteydessä arvioidaan myös asiakkaan tarvetta

tarkempiin työkyvyn selvityksiin. Suunnitelma asiakkaan tarkemmista työkyvyn selvityksistä

tehdään Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa moniammatillisesti.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työttömien terveyspalveluja on ostettu Lappeenrannassa

Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiöltä. Osa asiakkaista on tullut lähetteellä (liite 1), osa

oman yhteydenoton kautta ja lisäksi on pidetty kerran kuukaudessa avovastanottoa kolmessa

kolmannen sektorin työpaikassa. Pääosin terveystarkastukseen ohjatut työttömät ovat olleet

pitkäaikaistyöttömiä tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Pääasiallinen ohjaus

terveystarkastukseen on tapahtunut työvoiman palvelukeskuksesta. Terveystarkastuksen on

suorittanut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perhe- ja sosiaalipalveluiden

ostopalvelurahoin Lappeenrannan kylpylä- ja kuntoutussäätiöön palkattu terveydenhoitaja.

Terveydenhoitajan työn tekijä on vaihtunut useaan otteeseen vuosien aikana. Tekijöinä on

toiminut työterveyshoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.

13

Lappeenrannassa terveystarkastus on ollut asiakkaalle ilmainen. Terveystarkastuksessa on

käytetty Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiön työnhakijoiden työterveyshuolto lomaketta

(liite 2). Asiakaskäynti on kirjattu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä käytössä olevaan

Effica-potilastietojärjestelmään. Terveystarkastuksessa ilmenneen tarpeen mukaan asiakas on

saanut lähetteen laboratoriokokeisiin tai lääkärille avoterveydenhuoltoon. Lähete on kirjattu

Effica-potilastietojärjestelmään. Lähete ja terveystarkastuslomake eivät ole olleet Effica-

potilastiteojärjetelmässä. Lääkärissä käynnin ajanvarauksen asiakas on suorittanut itse

soittamalla terveysasemien ajanvarauskeskukseen. Lääkärissä käynnit ovat olleet asiakkaille

maksullisia. Laboratoriokokeissa asiakas on käynyt terveysasemilla. Laboratoriokokeen tuloksia

asiakas on voinut tiedustella terveydenhoitajalta joko puhelimitse tai asiakkaalle on varattu uusi

aika vastaanotolle. Terveydenhoitaja on lähettänyt postitse terveystarkastuksesta palautteen

lähettävälle taholle.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin pienemmissä kunnissa (Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti,

Taipalsaari, Savitaipale, Luumäki ja Lemi) on terveysasemilla tehty työttömän terveydentilan

selvityksiä asiakkaan, TYP:n, TE-toimiston sekä sosiaalitoimiston yhteydenotosta tai kunnassa

tehtävissä ikäryhmittäisissä terveystarkastuksissa (Parikkala). Terveydentilan selvittely on ollut

terveysaseman normaalia maksullista toimintaa. Joissain yksittäisissä tapauksissa TYP:stä on

tullut kirjallinen pyyntö esimerkiksi B-lausunto asiasta, jolloin kustannukset ovat ohjautuneet

TYP:n maksettavaksi.

Pienissä kunnissa terveydentilan selvittely on toteutettu terveysasemakohtaisin toimintatavoin.

Terveydentilan selvittelyn on suorittanut joko terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, työterveyshoitaja

tai lääkäri. Käynnin yhteydessä selvinneen tarpeen mukaan asiakas on lähetetty

laboratoriokokeisiin tai terveydenhoitaja, työterveyshoitaja tai sairaanhoitaja pyytänyt asiakasta

varaamaan ajan lääkäriin. Tarpeen mukaan laboratoriokokeiden tuloksien läpikäymistä varten on

asiakkaalle varattu uusi aika. Lähettävän tahon pyynnöstä palaute on lähetetty postitse

lähettävälle taholle ja tiedot kirjattu kunnassa käytössä olleeseen potilastietojärjestelmään.

1.1.2010 jälkeen kirjaaminen on tapahtunut myös pienillä terveysasemilla alueelliseen Effica-

potilastietojärjestelmään.

Työttömien alueellisten terveystarkastusten osalta yhteisten käytäntöjen luominen olisi ensi

arvoisen tärkeää. Uuden piirin myötä käytäntöjen yhtenäistäminen on järkevää, jota tukee myös

yhteinen Effica-potilastietojärjestelmä. Lappeenrannan osalta työttömien terveystarkastukset

ovat olleet osa perhe- ja sosiaalipalveluiden toimintaa ja ulkopuolisen palveluntuottajalta

ostettua. Palvelun siirtäminen oman terveyspalveluiden alaiseksi toiminnaksi antaa

mahdollisuuden kehittää toimintaa strategisesti ja tavoitteellisesti yhteneväisesti.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perhe- ja sosiaalipalveluiden

maahanmuuttajapalveluiden asiakkaiden prosessi käynnistyy kuntaan muuton jälkeen asiakkaan

maahanmuuttajienohjaajan tai sosiaaliohjaajan alkukartoituksella. Alkukartoituksessa on

tarvittaessa käytössä tulkki. Kartoituksen jälkeen maahanmuuttajienohjaaja tai sosiaaliohjaaja

varaa asiakkaalle tarvittaessa ajan oman alueen terveysasemalle terveydenhoitajalle,

sairaanhoitajalle tai lääkärille soittamalla ajanvaraukseen. Maahanmuutonohjaaja tai

sosiaaliohjaaja antaa ajan asiakkaalle joko suoraan tai tulkin välityksellä ja neuvoo asiakkaalle

reitin omalle terveysasemalle.

Terveysasemalle asiakas menee itsenäisesti tai yhdessä maahanmuuttajienohjaajan kanssa.

Terveysasemalla he tarvitsevat ohjaajan. Tarvittaessa maahanmuuttopalveluiden työntekijät

tilaavat mukaan tulkin tai käytetään puhelintulkkausta. Terveysasemalla käynnin jälkeen

14

mahdollisista laboratoriokokeista ja tutkimuksista palaute ja jatko-ohjeet annetaan asiakkaalle tai

soitetaan maahanmuutonohjaajalle tai sosiaaliohjaajalle ja pyydetään kertomaan asiakkaalle

jatko-ohjeet. Saatuaan ohjeet kotiin maahanmuuttopalveluiden asiakas tuo ne

maahanmuuttopalveluiden työntekijöille, jotta tämä kertoisi mitä pitäisi tehdä ja miten toimia.

Maahanmuuttopalveluiden työntekijöillä ei ole terveysalan koulutusta eikä oikeuksia

terveyspalveluiden Effica-potilastietojärjestelmiin. Terveysasioiden käsittely ja ohjeistaminen

eivät ole maahanmuuttopalveluiden työaluetta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin avoterveydenhuollossa maahanmuuttajien

terveyspalvelut ovat olleet sekavat. Maahanmuuttajat on koettu haasteelliseksi asiakasryhmäksi.

Yhteisiä toimintatapoja ei ole sovittu tai ainakaan ne eivät ole olleet kaikkien tiedossa.

Moniammatillinen yhteistyö asiakkaiden asioissa on ollut sattumanvaraista. Terveyspalveluissa

vuosia sitten laadittu maahanmuuttajien terveystarkastuslomake (liite 3) on ollut olemassa, mutta

sen käyttö on ollut vähäistä eikä se ole ollut kaikkein työntekijöiden tiedossa. Lomakkeen

tarkastaminen ja päivittäminen yhteisten tavoitteiden mukaiseksi olisi tarpeen.

3.4 Paikkakunnan ja toteuttavan organisaation piirteet

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueen kunnat ovat varsin erilaisia. Väestömäärältään

kunnat vaihtelevat (Taulukko1) Lappeenrannan reilusta 71 000 asukkaasta Lemin 3 000

asukkaaseen. Korkeimmat työttömyysluvut olivat 30.6.2010 Parikkalassa, jossa työttömiä oli

13,00 % (Taulukko 5). Vähiten työttömiä oli Lemillä 8,4 %.

Muiden Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueen kuntien työttömyysprosentit olivat

Savitaipale 11,5 %, Luumäki 10 %, Taipalsaari 9,2 %, Ruokolahti 9,9 %, Rautjärvi 11,3 % ja

Lappeenranta 12,5 %.

TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT KUNNITTAIN

L:ranta Lemi Savitaipale Luumäki Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Työttömyysaste 12,5 8,4 11,5 10,0 9,2 9,9 11,3 13,0 Työttömiä yht. 4317 119 195 229 216 249 186 319 - joista miehiä 2331 60 115 141 113 133 99 201

- naisia 1986 59 80 88 103 116 87 118 alle 20-vuotiaita 195 5 4 6 10 8 6 16 alle 25-vuotiaita 688 12 17 16 23 20 17 28 yli 50-vuotiaita 1492 54 91 123 83 120 94 150 yli vuoden työttömänä 836 21 47 68 36 33 41 68 vajaakuntoisia 584 21 26 32 28 30 14 45

avoimet työpaikat 338 3 4 8 5 3 5 4

Taulukko 5. Työnvälitystilasto: Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat 30.6.2010.

(Työvoimatoimisto taulu 14 A)

15

Taulukossa 6 esitettävä kansantauti -indeksi muodostuu seitsemän suurimman

erityskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit,

sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti) esiintyvyydestä laskettuun

keskiarvoon. Sairastavuus-indeksi perustuu taas kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä

olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä

laskettuun keskiarvoon. Koko maan keskiarvo on molemmissa indekseissä 100. Molemmat

indeksit kuvaavat hieman eri näkökulmasta kunnan tai kaupungin väestön yleistä terveydentilaa

ja sairastavuutta. Sairastavuusindeksillä 2008 (taulukko 5) tarkasteltuna Eksoten kunnista

Taipalsaari (77,9) oli parhaimmassa asemassa, Rautjärvi (124,2) taas heikoimmassa.

Kansantauti-indeksillä 2008 tarkasteltuna tilanne oli paras Taipalsaarella (79,8) ja heikoin

Rautjärvellä (124,6). Näkyvissä on siten nuorten ja työikäisten parempi terveydentila suhteessa

ikääntyviin.

Taulukko 6. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntien sairastavuus- ja kansantauti-indeksi

2008. (www.kela.fi, Luettu 19.7.2010)

3.5 Toimintaprosessi

Selvityshankkeen aikana kehitettiin uusi toimintaprosessi ja -malli, joka perustui työntekijöiden

haastatteluihin, prosessien nykytilan analyysiin, aiemmin tehtyihin asiakaskyselyihin ja Etelä-

Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tahtotilaan ja strategisiin tavoitteisiin.

Kaavio 3. Hankkeen tavoitteita vastaavat Eksoten strategiset lähtökohdat. (Eksote - Tahtotila ja

strategiset tavoitteet 15.7.2010)

Kunta Sairastavuusindeksi 2008 Kansantauti-indeksi 2008 Etelä-Karjalan maakunta 103 97,9

Lappeenranta 100,4 92,8 Lemi 100,9 96,3

Luumäki 99,8 93,1 Parikkala 118,1 122,8 Rautjärvi 124,2 124,6

Ruokolahti 106,3 100,9 Savitaipale 93,8 98,4 Taipalsaari 77,9 79,8

16

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä toiminnasta on vastannut vuoden 1.1.2010 alkaen

perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualue. Uudessa toimintamallissa vastuu työttömien ja

maahanmuuttajien terveystapaamisista siirtyy avoterveydenhuollon vastuualueelle elokuusta

2010 alkaen.

Työttömäksi jäävät henkilöt ovat olleet työterveyshuollon piirissä ennen työttömyyttään.

Työantajat, yrittäjät ja Kela ovat kustantaneet työterveyshuollon palvelut, jotka katkeavat, kun

henkilö jää työttömäksi. Työterveyshuollon tehtävänä on antaa työttömäksi jäävälle terveyden,

työ- ja toimintakyvyn kannalta tarpeellinen tieto avoterveydenhuollon palveluista ja tarvittaessa

ohjata jatkohoitopaikkaan. Työterveyshuollon tehtävänä on myös antaa tietoa ja ohjata

kuntoutuksen piiriin työttömäksi jäävä, vajaakuntoinen työntekijä. Työterveystietoja voidaan

siirtää työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon työntekijän suostumuksella.

Uuden toimintaprosessin perimmäisenä tavoitteena on toimia varhaisen puuttumisen

periaatteella ja siirtää painopistettä korjaavasta toiminnasta ehkäisevään suuntaan motivoimalla

asiakasta huolehtimaan omasta terveydestään. Toimintaprosessin tavoitteena on tiivistää

viranomaisyhteistyötä sekä kehittää saumatonta palveluketjua työttömäksi joutuvan tueksi.

Toiminnan kuvaamisella tavoitellaan asiakasprosessin selkiyttämistä ja sitä kautta parempaa

palvelua. Toimintaprosessin aikaistaminen vaatii työkäytäntöjen tarkentamista. Työttömäksi

jäävän henkilön terveyteen kiinnitetään huomiota heti työttömyyden alussa ja ohjataan asiakas

avoterveydenhuollon terveystapaamiseen terveysasemalle. Näin saadaan mahdolliset jo

asiakkaalla olevat toimintakykyyn vaikuttavat pitkäaikaissairauksien hoidot ja seurannat

jatkumaan tauoitta.

Tässä toimintamallissa ei kehitetty työttömien työkyvynarvioinnin prosessia. Tähän vaikuttivat

alueella tapahtuvat rakenteelliset muutokset työterveyshuollossa ja kuntoutuksen

toteuttamisessa. Näiden kehittäminen tapahtuu viranomaisyhteistyönä rakenteiden kehittämisen

yhteydessä.

Maahanmuuttajien osalta todetaan toimintaprosessin ja -mallin kehittämiseen tarvittavan aivan

samanlaiset edellytykset kuin työttömienkin. Maahanmuuttopalvelun ja terveydenhuollon välistä

yhteistyötä tulee tiivistää ja aikaistaa. Asiakkaan ohjaaminen oikealle hoitopolulle, mahdollisten

sairauksien selvittäminen sekä kartoittaminen ja hoitotoimien aloittaminen vaativat

viranomaistahojen yhteistyötä. Maahanmuuttajien kanssa toimiva työ- ja elinkeinotoimisto on

vahvasti mukana kehittämisessä.

Prosessin mallintamisen välineenä käytettiin QPR Process Guide -ohjelmaa. Ohjelmaan

päädyttiin, koska siitä oli käynnissä pilottivaihe Eksote:ssa ja sen käyttämistä on päätetty jatkaa

myös muiden prosessikuvausten yhteydessä. Ohjelmisto tukee hierarkkista mallinnusta ja

kokonaiskuvan kautta voidaan siirtyä yksityiskohtaisempaan kuvaamiseen. Toimintaprosessin

laatiminen vaatii prosessiajatteluun perehtymistä ja toimintaympäristön hahmottamista.

Toimintaprosessissa on kuvattu pääprosessi (kaavio 4). Pääprosessiin liittyy aliprosessit

kohdissa kaksi (alkuhaastattelu), kolme (kirjoittaa lähetteen) ja viisi (terveystapaaminen) (ks.

kaaviot 5, 6 ja 7). Aliprosesseissa on kuvattu tarkemmin kunkin prosessin kulku. Aliprosesseissa

on mukana vielä niin kutsuttuja muistilappuja, joiden tehtävä on muistuttaa sovittavista asioista

prosessin kehittämisen edetessä. Näiden poistuminen tulee ajankohtaiseksi, kun asiat on

käsitelty. Lopullisessa mallissa niitä ei käytetä.

Pääprosessissa vastuuvirkailija tarkoittaa lähettävää tahoa, joka voi olla TE-toimisto,

maahanmuuttopalvelut, sosiaalitoimisto, neuvola jne. Uuden mallin myötä on tavoitteena

17

selkiyttää työnkuvia avoterveydenhuollon ja työvoiman palvelukeskuksen terveydenhoitajien

välillä. Avoterveydenhuollon työttömien ja maahanmuuttajien terveydenhoitajan tehtävänä on

terveystapaaminen, jossa kartoitetaan perusterveys, mahdolliset tarpeet pitkäaikaissairauksien

hoitoketjuihin sekä ohjataan ja neuvotaan asiakasta uudessa elämäntilanteessa.

Terveystapaamisesta lähettävälle taholle annettavassa palautteessa voidaan suositella asiakkaalle

suoritettavaksi työkyvynarviointia, mikäli terveystapaamisessa on tullut esille sellaisia

terveyteen liittyvä asioita, joilla on vaikutusta asiakkaan työkykyyn. Työvoiman

palvelukeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston tehtäväksi jää tarvittaessa ohjata asiakas

työkyvynarviointiin asiakkaan vastuuvirkailijan toimesta. Tavoitteena on, että tullessaan työ- ja

elinkeinotoimistoon alkuhaastattelun jälkeiseen viranhaltijan palvelutarvearivoon tai siirryttäessä

työvoiman palvelukeskuksen selvittelyyn avoterveydenhuollon terveystapaaminen olisi

suoritettu. Näin pystyttäisiin työvoiman palvelukeskuksessa ja työ- ja elinkeinotoimiston

jatkotoimissa keskittymään työkyvynarviointiin ja selvittämiseen.

Hankkeen jälkeen toimintaprosessia käytetään toiminnan juurruttamisen ja henkilöstön

perehdyttämisen välineenä. Toimintaprosessin kuvaaminen selkiyttää moniammatillista

yhteistyötä rajapinnoissa ja mahdollistaa tehokkaamman yhteistoiminnan. Asiakkaan

näkökulmasta yksittäiset palvelukokonaisuudet tulevat helpommin ymmärrettäviksi.

18

Kaavio 4. Pääprosessi.

19

Kaavio 5. Aliprosessi 2. Alkuhaastattelu.

20

Kaavio 6. Aliprosessi 3. Kirjoittaa lähetteen.

21

Kaavio 7. Aliprosessi 5. Terveystapaaminen.

22

4 Toiminnan jatkuvuus

Uutta toimintaprosessia ja -mallia (kuva 3) kokeillaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

omana pilottina syyskuusta 2010 helmikuulle 2011. Tämä vaihe toteutetaan Eksote:n omana

toimintana Lappeenrannan ja Savitaipaleen alueilla. Lappeenrantaan palkataan terveydenhoitaja

tai sairaanhoitaja, joka sijoittuu Sammonlahden terveysasemalle. Terveydenhoitaja tai

sairaanhoitaja vastaa sekä työttömien että maahanmuuttajien terveystapaamisista. Sammonlahti

on esikaupunkialuetta, jossa asuu paljon työttömiä ja maahanmuuttajia. Työtila on alueen

palvelurakenteen ja asiakasohjautuvuuden kannalta tarkoituksenmukainen. Terveydenhoitaja saa

tuekseen tiimin ja lääkärin. Savitaipaleella työttömien terveystapaamisista vastaa neuvolan

terveydenhoitaja. Useissa raporteissa ja tutkimuksissa on korostettu perheen huomioimista

työttömyyden yhteydessä ja katsottu, että nimenomaan neuvolan terveydenhoitajilla tähän on

parhaat edellytykset.

Pilotin aikana tavoitteena on sopia yhteiset asiakasohjauskriteerit ja ajanvarauskäytännöt, sopia

suostumuksen sisällöstä ja säilyttämisestä, luoda asiakaslähete ja sen toimittamistapa, luoda

terveystapaamisen sisältö, sopia käytettävät testit ja niiden sijainti sekä kirjaamiskäytännöt

avoterveydenhuollon tietojärjestelmiin, sopia kirjallisesta terveystapaamispalautteesta, sopia

moniammatillisista konsultaatioista ja palaverimahdollisuuksista, sopia lähettävän tahon

kirjaamiskäytännöistä omiin tietojärjestelmiin ja asiakaskohtaisesta seurantavastuusta

palveluiden käytössä. Yhteisten käytäntöjen sopiminen tehdään viranomaisyhteistyönä. Työ

jatkuu 16.9.2010, jolloin pidetään pilotin työryhmän ensimmäinen kokous, jossa aloitetaan työn

työstäminen eteenpäin. Työryhmässä tehdään yhteistyötä Eksoten, TE-toimiston,

maahanmuuttopalveluiden ja TYP:n kesken. Kaikilta viranomaistahoilta on edustajat

työryhmässä. Tässä työssä käytetään hyväksi PTT-hankkeessa luotuja asiakirjoja, ostopalvelu

toiminnassa sekä Eksotessa käytössä olleita lomakkeita ja työtapoja. Käydään myös läpi

kirjaamiskäytännöt ja näistä saatava tilastotieto sekä sovitaan kuka seuraa tilastoja ja raportoi

tiedot.

Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan työote edellyttää palveluohjauksellisuutta. Työntekijän

tulee tuntea ja tietää jatko-ohjauskäytännöt ja hoitopolut terveyspalveluiden sisällä ja noudattaa

organisaation sisällä sovittuja ja kirjattuja käytäntöjä sekä tuntea ja aktiivisesti seurata

palvelujärjestelmän ja eri toimijoiden palvelutarjonnan kehittymistä. Tämä edellyttää

omaehtoista tiedonseurantaan sekä yhteisiä tiedotus- ja toimintakäytäntöä. Lisäksi työntekijän

perehdytyksessä tulee huomioida hyvä perehdytys yhteistyötahojen toimintaan.

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen edellyttää terveydenhuollon selkeää sitoutumista

toimintaan, jotta toiminnalla olisi "koti" ja jatkuvuutta. Käytännön haasteita yhteistyölle eri

viranomaistahojen välillä asettavat muun muassa erilaiset tietojärjestelmät ja tiedonkulku

sektoreiden välillä. Pelkkä terveystapaamisten toteuttaminen ei kuitenkaan edistä asiakkaiden

tilanteita merkittävästi vaan avoterveydenhuollossa tulisi olla mietittynä koko palvelu- ja

kuntoutuspolku. Työttömien kohdalla erityisen tärkeitä ovat sektorirajat ylittävät jatko-ohjaukset

ja niihin liittyvä yhteistyö.

Pilottivaiheen jälkeiseen toiminnan edelleen kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen

koko Eksoten alueelle on tarkoitus hakea Kaste-ohjelmasta rahoitusta Etelä-Suomen alueen

terveyserojen hankehaussa. Uuden toimintamallin levittämistyöhön tarvitaan terveydenhoitajan

työpanosta (kaavio 8) Eksoten muiden kuntien (Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari,

Lemi ja Luumäki) avoterveydenhuollon terveysasemille. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus

23

toteuttaa vertaisohjaajatoimintaa. Tärkeää on myös tiedottaa toiminnasta koko Eksoten alueen

verkostolle sekä kehittää toimintaa eteenpäin.

Kaavio 8. Uusi toimintamalli terveystapaamisen suorittamiseksi.

24

5 Tulokset ja johtopäätökset

Työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelumalli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä -

hanke on onnistunut pääosin tavoitteissaan. Uuden Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

toiminnan käynnistyminen 1.1.2010 on pakostakin heijastunut hankkeen toteuttamiseen. Samoin

työ- ja elinkeinotoimisto on kokenut rakenteellisen muutoksen 1.1.2010 ja vuoden 2010 alusta

Lappeenrannan terveyskeskuksen työterveyshuolto (Lappeenranta ja Joutseno) yhdistyivät

Lappeenrannan Työkuntokeskus Oy:n kanssa. Hutikuun alusta 2010 myös muiden sosiaali- ja

terveyspiirin kuntien työterveyshuollot yhdistyivät Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kanssa.

Kaikkien tavoitteiden saavuttaminen rakenteellisten muutosten ohessa olisi ollut toteutettavissa

useamman vuoden hankkeessa. Vuosi on lyhyt aikajänne kehittämistyössä.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelun

juurtuminen osaksi avoterveydenhuoltoa on ollut mittava ja merkittävä työ. Toiminnan

siirtyminen avoterveydenhuoltoon Lappeenrannan kylpylä- ja kuntoutussäätiöltä mahdollistaa

työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalveluiden kehittämisen muun toiminnan kanssa

samanaikaisesti. Asiakas saa jatkossa avoterveydenhuollon palvelut niin sanotusti "yhdeltä

luukulta".

Hankkeen aikana yhteistyö työnhakijoiden ja maahanmuuttajien parissa työtään tekevien kanssa

on tiivistynyt ja ammattilaisten tietoisuus toistensa toimintatavoista on lisääntynyt.

Viranomaisverkoston sisäiset roolit ja työtehtävät ovat kirkastuneet. Hankkeen jatkuessa olisi

kiinnitettävä huomiota asiakaslähtöiseen toimintaan, joka on usein vaikeuksissa silloin kun

palvelujärjestelmän rakenteet ovat uudistumassa. Asiakaslähtöisyys ja asiakasnäkökulma

painottuvat organisaatioiden eri tasoilla. Nämä tasot Pohjolan (1993) mukaan ymmärretään usein

hierarkkisesti siten, että "ylemmät" tasot määrittävät "alempia" ja asiakas jää lenkin viimeiseksi.

Mikäli asetelma käännettäisiin ylösalaisin ja järjestelmästä lähtevän näkökulman sijaan ajattelu

lähtisi asiakkaan elämismaailmasta, voisi todellinen ihmislähtöisyys ja viranomaisyhteistyö

toteutua niin, että kaikki tasot limittyisivät toisiinsa ja niiden vuorovaikutus olisi avointa.

Muutoksen aikaansaaminen edellyttää yhteistä tavoitteellisuutta ja irrottautumista totutuista

toimintamalleista. Yhteistoimintaan perustuva palvelukulttuuri on oppimisprosessi niin palvelun

käyttäjälle kuin asiantuntijalle. Asiantuntijalle tämä merkitsee luopumista sellaisista

lähtökohdista joihin on syvään juurruttu. Asiakkaiden tarpeiden nostaminen palveluiden

arvioinnin lähtökohdaksi edellyttää asiantuntijahierarkioiden purkamista.

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää kunnan

asukkaiden yleiset terveystarkastukset. Myös uuden terveydenhuoltolain esityksen mukaan

lainsäädäntöä ollaan muuttamassa siten, että työterveyshuollon ulkopuolella olevien kuntalaisten

terveystarkastukset olisivat nykyistä selkeämmin määriteltynä kunnan perusterveydenhuoltoon

kuuluvaa palvelua (Uusi terveydenhuoltolaki 2008, 136). Sosiaaliturvan uudistamiskomitean

ehdotusten mukaan kuntien tulee nimetä terveydenhoitaja, joka vastaa perusterveydenhuollossa

työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella olevien työikäisten terveyttä ja työkykyä tukevista

palveluista. (Sosiaaliturvan uudistamiskomitean … 2009, 79–80). Myös Jukka Ahtelan johtama

työurien pidentämiseen liittyvä työelämäryhmä nosti loppuraportissaan 1.2.2010 esille

työttömien terveyden ja työkyvyn seurannan kehittämisen. Työ- ja elinkeinoministeriön

asettama jatkotyöryhmä tekee ehdotuksen työttömien työkyvyn arvioinnin ja terveyspalveluiden

järjestämisestä 31.1.2011 mennessä. Työttömien työkyvyn arviointiin ei ole vielä kehitetty

yhteisiä menetelmiä ja toimintakäytäntöjä. Tämä työ jatkuu vielä ja siitä saadaan lisää tietoa

erilaisten selvitysten valmistuttua. (Saikku, 2010).

25

Sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työelämäorganisaatioiden yhteistyön edelleen tiivistäminen

on myös osa tarvittavaa kehitystä. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö ja tulevaisuuden

toimintamallit, osaavan työvoiman saannin varmistaminen sekä opiskelijoiden ohjatun

työharjoittelun mahdollistaminen olisi tarpeellista työttömien ja maahanmuuttajien eri

toimipisteissä. Sosiaali- ja terveysalalle valmistavien oppilaitosten tulisi huomioida työttömien

ja maahanmuuttajien tarpeellisuus opintosisällöissä. Työttömien ja maahanmuuttajien

palveluissa on jatkuva tarve ammattitaitoisista työntekijöistä samoin kuin niin sosiaali- ja

terveysalalla.

Terveystarkastusten ja -palvelujen kohdentaminen työttömille ja maahanmuuttajille on yksi

konkreettinen toimenpide terveyserojen kaventamisessa. On runsaasti näyttöä siitä, että

työttömät ja maahanmuuttajat voivat huonommin ja ovat sairaampia. Työttömyys vaikuttaa

haitallisesti terveyteen ja hyvinvointiin ja huono terveys vaikeuttaa työllistymistä. Toiminta- ja

työkykyä heikentävien terveystekijöiden tunnistaminen, oikea-aikainen ohjaus hoitoon ja

kuntoutukseen sekä terveydellisten tekijöiden huomioiminen työllistymisen prosessissa

edesauttavat kansalaisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia aktiiviseen elämään. (Saikku 2010, 7).

Lämmin kiitos Lämmin kiitos Lämmin kiitos Lämmin kiitos kaikille kaikille kaikille kaikille

yhteistyötahoilleyhteistyötahoilleyhteistyötahoilleyhteistyötahoille hyvästä yhteistyöstähyvästä yhteistyöstähyvästä yhteistyöstähyvästä yhteistyöstä!!!!

26

Lähteet

Eksote - Tahtotila ja strategiset tavoitteet 15.7.2010

Etelä-Karjalan liitto (2008). Muu maa mustikka? Maahanmuuttajat Etelä-Karjalassa.

Jäppinen, M., Hurtig, J. ja Törrönen, M. (toim.) (2007). Arjen polkuja ja kohtaamisia.

Venäläistaustaiset maahanmuuttajat ja palvelujärjestelmä Kaakkois-Suomessa. Helsingin

yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotka ja Empathos-projekti. Anjalankoski:

Solver palvelut Oy.

Kansanterveyslaki 3 luku 14 §. (1997)

Saikku, P. (2010). Perusterveydenhuolto ja työttömien palvelut. Työttömien terveystarkastukset

ja -palvelut kunnissa 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Avauksia 12:2010. Helsinki.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä (2009). Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA)

ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:62.

Helsinki

Sosiaali- ja terveysministeriö (2008). Uusi terveydenhuoltolaki. Sosiaali- ja terveysministeriön

selvityksiä 2008:28. Helsinki.

TE-toimisto, Työnvälitystilasto: Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat 30.6.2010.

(Työvoimatoimisto taulu 14 A)

Verkkolähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan (luettu

15.7.2010)

http://fi.wikipedia.org/wiki/kunta (Luettu 15.7.2010)

http://www.mol.fi/toimistot/lappeenranta, (Luettu 15.7.2010)

http://raportit.kela.fi (Luettu 19.7.2010)

27

Liitteet

Liite 1. Lähete työnhakijoiden terveydenhuoltoon.

28

Liite 2. Työnhakijoiden työterveyshuolto-lomake.

29

30

31

Liite 3. Maahanmuuttajan terveystietolomake.

32

33