JÄSENLEHTI TALVI 2016

KUNTIENRakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry

Porraskuja 1, 01740 VantaaPuh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426

Varastokuja 1, 21600 ParainenPuh. 020 7430 620, fax 020 7430 621

Päätoimittajan tervehdys __________________ 3KRI Puheenjohtajan palsta _________________ 4KRI Hallinto- ja yhteystiedot _______________ 5KRI Paikallisyhdistykset yhteystietoineen ______ 6KRI Seniorikerho tiedottaa _________________ 7KRI ry:n liittokokous Lappeenrannassa ________ 8Ay-liikkeellä on paikkansa ________________ 10

* * *

Uudisrakennus Metropolia Kampus _________ 14Vihdoinkin: Metrolla Lauttasaareen ja Espooseen 15.8.2016 ___________________ 17Tilakeskus muokkaa kirjastoideasta totta _____ 18Hollolan kunnan uusimmat kouluhankkeet elinkaarihankkeina _____________________ 22Savilahti, älyllistä elämää ________________ 28

* * *

JUHLAMATKA 2015 Allure of the Seas _______ 32

* * *

KRI-lomamajat ________________________ 38

* * *

Yhteistyökumppaneita aasta ööhön _________ 44

Päätoimittaja Vuokko Uusikangas

KansikuvaALLURE OF THE SEASKuva: Heikki Tuominen

Ilmoitukset Olli Lindström, puh. 050 435 5325

Taitto Vitale Ay

Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki

KRI-L

EHTI

2016

TÄSS

Ä N

UM

ERO

SSAPÄÄTOIMITTAJA

Vuoden 2016 alun tervehdys ammattisisarille ja -veljille. KRI-lehtemme julkaisu siirrettiin joulun kiireiden vuoksi suosiolla tämän vuoden puolelle.

Ammattijärjestö asioissa on suuret myllerrykset meneil-lään ja mediasta saamme lukea hyvinkin erilaisia kannan-ottoja. Suomen taloustilanne vaatii jo maalaisjärjelläkin ajatellen yhteisiä voimia ja kohtuullisia myönnytyksiä niin palkansaajilta kuin työnantajiltakin. Kohtuus kuitenkin ja malttia päättäjille.

Talven harrastuksia on jouduttu suunnittelemaan lähes päivittäin muuttuvalla ohjelmalla. Ei tiedä ottaa-ko sukset esille vai lenkkitossut ennen kuin on rappu-silla käynyt itse toteamassa sään. Moni on suunnannut pohjoiseen hiihtokelien toivossa, mutta ainakin tätä kirjoittaessani lupaavat jopa Oulun korkeudelle +3 astetta tulevaksi viikonlopuksi. Oli kuitenkin pää-kaupunkiseudullakin muutama viikko postikortin-kaunista lumivalkoista maisemaa. Niistä säistä osaa nauttia, kun harvemmin osuu kohdalle.

Liiton hallitus kokoontuu 12.–13.2.2016 Helsingis-sä. Esillä on mm. tulevan vuoden toiminnan suunnit-telua ja päätöksiä jäsenille suunnatusta opinto/koulu-tus-matkasta. Näistä tiedotetaan uudistusvaiheessa ole-villa nettisivuillamme ja kevättiedotteessa. Liitto pyrkii myös alentamaan kuluja yhdistämällä matkoja eli tänä vuonna tehdään todennäköisesti vain yksi yhteinen ulkomaille suuntautuva matka. Hallituksen kokouk-seen osallistuu myös siitä poisjääneet jäsenet eli ko-kousta kutsumme ns. vaihtokokoukseksi, missä uusi hallituksen jäsen saa vielä tukea ja opastusta pois-jäävältä kollegalta, vähän kisälli ja oppipoika -tyyliin. Hallituksen kokousten määrää on myös vähennetty, samoin työvaliokunnan tapaamisia. Nykyiset kattavat atk-järjestelmät mahdollistavat yhteydenotot monin eri tavoin. Lync-neuvottelut ovat jo tätä päivää julki-sen sektorinkin kokousmuotona. Tämä mahdollistaa ”mukana olon” kokouksessa, vaikka matkatessa inter-cityllä Rovaniemelle.

Mukavaa aurinkoista kevättä kaikille!

Vu o k k o U u s i k a n g a späätoimittaja

3

Tammikuun viimeisenä iltana moni asia mietityttää ja huolestuttaakin. Länsirannikon talvi näyttäytyy taas, päivällä oli 2 astetta lämmintä ja lumet vaihtuneet hiekoitussepeliksi. Eilen päivälämpötila +5, perjantai-yönä myrskytuulia. Tätäkö ilmasto-muutos nyt sitten on? Onneksi liitol-lamme on tarjota jäsenetuna lomama-joja, seuduilla joissa oikean talven vie-lä voi kokea. Pakolaiskeskustelu velloo, eikä kukaan oikein tiedä mitä pitäisi tehdä tai uskaltaisi sanoa. Töissä ja järjestötoiminnassa puhutaan Sote:sta ja pakkolaeista. Miten käy kuntatyö-paikkojen kun rahat on vähissä ja henkilöstö vähenee ja ikääntyykin.

Lähiviikkoina työmarkkinajärjes-töt neuvotteleva viidettä kertaa kei-noista joilla tavoiteltu tuottavuus-loikka saavutettaisiin ilman hallituk-sen esittämiä pakkolakeja. Olisihan jäsenistöllemme kohtuutonta, mikäli lomalyhennykset, palkattomat arki-pyhät ja lomarahaleikkaukset toteu-tuisivat esitetysti. Akavan laskelmien mukaan suunnitellut pakkolait voimaantullessaan tarkoittaisivat pa-himmillaan yli 8 prosentin palkan-alennusta pitkään työssä olleille jäse-nillemme. Yksityissektorilla ei ole yh-tään sen enempää työtunteja vuodes-sa kuin kuntahenkilöstöllä. Yksityi-sellä sektorilla varsinkin teollisuudes-sa pitkään palvelleilla työntekijöillä on palvelusvuosivapaita, pekkas-päiviä jne. Palkat ja lomarahatkin ovat korkeammalla tasolla kuin kun-tasektorilla. Lomaraha on osa palk-kaa, ei mikään ylimääräinen raha, joka voidaan noin vain korvauksetta

Puheenjohtajalta 31. tammikuuta 2016kiskaista pois. Sairausloman ensim-mäisen päivän palkaton karenssi to-dennäköisesti ajaisi pienipalkkaiset kuumeisina töihin tartuttamaan työ-tovereitaan ja asiakkaitaan.

Suurin osa liittomme työikäisestä jäsenistöstä on jo vuosia sitten pitkät lomansa ansainnut työehtosopimus-ten mukaisesti, eikä niitä meiltä saa ottaa pois. Henkilökohtaisesti voisin kyllä loppiaisena ja helatorstaina olla töissä tuottavuutta lisäämässä. Palka-tonta työtä en suostu tekemään ja sairaana en haluaisi mennä töihin.

Mikä ihmeen työpulaIsoissa kaupungeissa ja pienemmissä kunnissa säästetään joko vapaaehtoi-sesti tai pakolla. Henkilöstökuluja yritetään vähentää vetoamalla työ-pulaan, joka on täysin väärä termi. Yhdessäkään kunnassa ei ihan var-masti ole työpulaa, korjausvelka vain kasvaa sekä kiinteistöissä että infras-sa. Toimiva elinkeinoelämä tarvitsee sujuvat, toimivat liikenneyhteydet, satamat, tontteja, kunnallistekniik-kaa ja rakennuksia. Rahastahan on pulaa eikä töistä. Säästöjä pyritään löytämään myös muokkaamalla orga-nisaatioita aina uudestaan ja uudes-taan, muodostetaan taseyksiköitä, liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä joilla tilinpäätöksiä kaunistellaan. On tilaa-jia ja tuottajia. Omaa tuotantoa ul-koistetaan tai vähennetään ja samalla tilaaja- ja valvontaresurssia lisätä vas-taavasti. Lopulta perustehtävät ja vas-tuut kuitenkin pitää hoitaa ja katuja hiekoittaa ihan kuten ennenkin.

Osallistukaa toimintaanArvoisat jäsenet. Käykää paikallis-yhdistystenne kokouksissa kertomas-sa ajatuksianne ja osallistukaa toi-mintaan. Vähenevä joukkomme te-kee arvokasta työtä, jonka jälki näkyy pitkälle tulevaisuuteen. Muistakaa myös kertoa toiminnasta ja jäsen-eduistamme myös uusille työnteki-jöille, jos heitä vielä kuntiin saadaan. Tavataan vaikka syyskuisella opinto-/seminaarimatkalla Puolan Krakovaan.

Hyvää lähestyvää kevättä.

Heikki Tuominen, puheenjohtaja Porista.

PUHEENJOHTAJA

Heikki Tuominen juhlamatkalla Marseillessa

O N N I T T E L E M M E 7 0 - V U O T I A S TA Y H D I S T Y S TÄ

Kartta- ja suunnittelu-tekniset KST ry KI Insinöörit ry

4

HALLINTO- JA YHTEYSTIEDOT 2016Puheenjohtaja

Heikki TuominenKaikutie 2228220 PORI050 350 6341 k 044 701 1687 theikki.tuominen@pori.fi kri-ry@kri.fi

1. varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenMajaisäntä

Petri Pucilowski Miilukatu 570620 KUOPIOKRI-lomamaja-asiat:040 546 1002 k 044 718 5654 tpetri.pucilowski@kuopio.fiVarajäsen: Pirjo Tarvainen 2. varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen

Jouko Valo Muurjoentie 2118100 HEINOLA044 554 4980 k044 780 1452 tjouko.valo@hollola.fiVarajäsen: Antero Veteli

Hallituksen jäsenSihteeri, tiedottaja

Vuokko UusikangasMyllylä 5447200 ELIMÄKI 040 8293451 t/kvuokko.uusikangas@hel.fi tiedottaja@kri.fiVarajäsen: Heikki Nieminen

RahastonhoitajaHallituksen varajäsen

Ilkka Parviainen Hovitie 14 B01380 VANTAA0400 765 712 t/kilkka.parviainen@kolumbus.fi

Hallituksen jäsen

Matti LanttaHirsipolku 1648410 KOTKA040 735 7131 matti.lantta@kotka.fi Varajäsen: Kari Peltonen

Hallituksen jäsen

Tarja Arvonen Tuomarinkatu 4828120 PORI044 701 1363tarja.arvonen@pori.fiVarajäsen: Sanna Vestervik

Hallituksen jäsen

Jorma HäkkinenPallaskero 2 A 2601280 VANTAA0400 703 675jorma.hakkinen@vantaa.fiVarajäsen: Ilkka Parviainen

Hallituksen jäsen

Timo OksaMeritullinraitti 9 A 4090100 OULU044 703 2222 t044 260 4034 ktimo.oksa@ouka.fi Varajäsen: Jarmo Järvelä

Hallituksen jäsen

Heikki LaristoIda Ekmanintie 3 U 16600400 HELSINKI050 364 9122 theikki.laristo@hel.fi Varajäsen: Jouni Grön

Hallituksen jäsen

Harri SuorantaKarjalankatu 1765100 VAASA040 481 3334 kharri.suoranta@vaasa.fi Varajäsen: Jyri Jouppila

Hallituksen jäsen

Hannu KitteläItäkatu 2 A 715500 LAHTI050 559 4058 t/khannu.kittela@lahti.fi Varajäsen: Heikki Forsström Hallituksen jäsen

Jan ViilosSahra 6, 40520 JYVÄSKYLÄ050 3767361 t040 5505474 kjan.viilos@JKL.fi Varajäsen: Hannu Kiiveri Hallituksen jäsen

Jouko ToivonenTervakukankuja 1036240 KANGASALA050 525 8514 t040 732 2360 k jouko.toivonen@wippies.fiVarajäsen: Risto Patala Hallituksen jäsen

Vesa RaimesaloReviisorinkatu 5 C 5602770 ESPOO046 877 3578vesa.raimesalo@espoo.fi Varajäsen: Tom Anteroinen

Hallituksen jäsen

Risto RuumensaariNorvan-länsitie 105896900 SAARENKYLÄ0400 698801risto.ruumensaari@rovaniemi.fi Varajäsen: Arto Pudas

Hallituksen jäsen

Pekka Louhi Varkkavuorenkatu 32 A 2920320 TURKU050 558 9159 tpekka.louhi@arkea.fiVarajäsen: Raimo Widell

Hallituksen jäsen

Matti HimmiOrkoniitynkatu 30 53850 LAPPEENRANTA0400 672318 t040 585 5331 kmatti.himmi@lappeenranta.fi Varajäsen: Vesa Verho

Hallituksen työryhmät vuodelle 2016EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ JÄRJESTÖTYÖRYHMÄ TALOUSTYÖRYHMÄ

Ryhmäjako vahvistetaan 13.2.2016 kokouksessa.

POSTIOSOITE: KRI ry, Heikki TuominenKaikutie 2228220 PORI

LASKUTUSOSOITE:KRI ry, Ilkka ParviainenHovitie 14 B, 01380 VANTAA

Pankki BIC: NDEAFIHHNordea IBAN: FI18 1555 3000 1005 12

INTERNET: www.kri.fi

PALAUTTEET: palaute@kri.fi

Y-TUNNUS: 1080325-3

YHDISTYSREKISTERINUMERO: 110.248

OSOITTEENMUUTOKSET / JÄSENREKISTERIN YLLÄPITO:jäsenpalvelu@ktk-ry.fi, puhelin 0207 738 680, KTK Jäsenpalvelu, Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI

KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY

Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry. onnittelee 70-vuotista!

5

Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 51.998

Puheenjohtaja Heikki Laristo Ida Ekmanintie 3 U 166 00400 HELSINKIgsm 050 364 9122 e-mail: heikki.laristo@hel.fi

Sihteeri: Seija Mustajärvi Papinniityntie 39 13210 Hämeenlinnagsm 050 527 9773 e-mail: seija.mustajarvi@hel.fi

Espoon Kunnallinen Rakennus-mestariyhdistys ry, rno 94.236

Puheenjohtaja: Pauli Volotinen Kuusikallionkuja 3 D 56 02210 ESPOOgsm 050 520 3174 e-mail: pauli.volotinen@espoo.fi

Sihteeri: Reeta Paukku Siilikuja 4 A 01450 VANTAAgsm 043 824 9351 e-mail: reeta.paukku@espoo.fi

Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 111.782

Puheenjohtaja: Jorma HäkkinenPallaskero 2 A 26 01280 VANTAAgsm 0400 703 675 e-mail: jorma.hakkinen@vantaa.fi

Sihteeri: Kirsi Hirvonen Ilolanrinne 1 A, 01390 VANTAAgsm 050 302 7916 e-mail: kirsi.hirvonen@vantaa.fi

Turun Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 111.679

Puheenjohtaja: Raimo Widell Viinamäenkatu 2 20540 TURKUgsm 0500 521 231 e-mail: raimo.widell@gmail.com

Sihteeri: Pekka Louhi Varkkavuorentie 32 A 29, 20320 TURKUgsm 050 558 9159 e-mail:pekka.louhi @arkea.fi

Satakunnan Kunnallisrakennus-mestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 143.805

Puheenjohtaja: Heikki Tuominen Kaikutie 22, 28220 PORIgsm 050 350 6341 e-mail: heikki.tuominen@pori.fi

Sihteeri: Tarja Arvonen Tuomarinkatu 48, 28120 PORIgsm 044 701 1363 e-mail: tarja.arvonen@pori.fi

Lahden Seudun Kunnalliset Rakennusmestarit ry, rno 129.063

Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen Lahden satamakonttori, Satamakatu 7, 15140 LAHTIgsm 050 559 4278 e-mail: paivi.hamalainen@lahti.fi

Sihteeri: Kristiina Virolainen Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, PL 126, 15141 LAHTIgsm 050 387 8702 e-mail: kristiina.virolainen@lahti.fi

Tampereen Kunnallinen Rakennus-mestariyhdistys ry, rno 68.309

Puheenjohtaja: Jouko Toivonen Tervakukankuja 10 36240 KANGASALAgsm 050 525 8514 e-mail jouko.toivonen@wippies.fi

Sihteeri: Pekkajuhani AnttilaHämeenpuisto 51 A 20 33200 TAMPEREgsm 050 301 5428 e-mail: pekkajuhani.anttila@tampere.fi

Kotkan Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 141.205

Puheenjohtaja: Timo Virtanen Kämmekkätie 17, 48800 KOTKAgsm 044 702 4791 e-mail: timo.virtanen@kotka.fi

Sihteeri: Matti Lantta Hirsipolku 16, 48410 KOTKAgsm 040 735 7131 e-mail: matti.lantta@kotka.fi

KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry, rno 141.983

Puheenjohtaja: Matti Himmi Orkoniitynkatu 30 53850 LAPPEENRANTAgsm 0400 672 318 e-mail: matti.himmi@lappeenranta.fi

Sihteeri: Ulla Kiiveri Yrjönkatu 6-8 53600 LAPPEENRANTAgsm 040 508 3598 e-mail: ulla.kiiveri@lappeenranta.fi

Etelä-Pohjanmaan Kunnallisrakennus-mestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 150.916

Puheenjohtaja: Harri Suoranta Karjalankatu 17, 65100 VAASAgsm 040 481 3334, e-mail: harri.suoranta@vaasa.fi

Sihteeri: Juho Kriikkula Koulukatu 48–50 B7, 65100 VAASAgsm 040 844 1630, e-mail: juho.kriikkula@vaasa.fi

Jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit ry, rno 144.087

Puheenjohtaja: Jan Viilos Sahra 6, 40520 JYVÄSKYLÄgsm 050 376 7361 e-mail: jan.viilos@JKL.fi

Sihteeri: Marja Fagerlund Taidepolku 1 as. 1 40720 Jyväskylän kaupunkigsm 045 6759832 e-mail: fagerlundmarja@gmail.com

Kuopion Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 135.341

Puheenjohtaja: Petri Pucilowski Miilukatu 5, 70620 KUOPIOgsm 044 718 5654 e-mail: petri.pucilowski@kuopio.fi

Sihteeri: Pirjo Tarvainen Luotsitie 15 F 29 70460 KUOPIOgsm 050 4045318 e-mail: ptarvain@gmail.com

Mikkelin läänin Kunnallisrakennus-mestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 142.751

Puheenjohtaja: Jouko Valo Muurjoentie 21, 18100 HEINOLAgsm 044 5544 980 e-mail: jouko.valo@hollola.fi

Sihteeri: Hannu Jäntti Viertolantie 12, 76850 NAARAJÄRVIgsm: 044 027 7790 e-mail: hannu.jantti@vaalijala.fi

KRI:n Oulun läänin paikallisyhdistys ry, rno 153.057

Puheenjohtaja: Timo Oksa Meritullinraitti 9 A 40 90100 OULUgsm 044 703 2222 e-mail: timo.oksa@ouka.fi

Sihteeri: Eino Rajakangas Suokukkakuja 4 90630 OULUgsm 044 260 4038 e-mail: rajakangas.eino@gmail.com

Pohjois-Suomen Kunnallisrakennus-mestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 154.670

Puheenjohtaja: Risto Ruumensaari Norvan-länsitie 1058 96900 SAARENKYLÄgsm 0400 698 801 e-mail: risto.ruumensaari@rovaniemi

Sihteeri: Hannu Kumpula Suokorte 21 96190 ROVANIEMIgsm 040 583 1863 e-mail: hannu.kumpula@rovaniemi.fi

JA NIIDEN YHTEYSTIEDOT 2016PAIKALLISYHDISTYKSET

6

Seniorikerhon jäseniä toimintavuonna oli 40.

Seniorikerhon vuosimaksu v. 2016 on 15 euroa.Maksa vuosimaksu tammi–helmikuussa 2016.

KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RYSENIORIKERHO

J Ä S

E N K

O R

T T I

2016Jäsen:

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Vuosimaksu 15 €Sampo-PankkiFI74 8000 1000 1081 35

Eräpäivä 28.2.2015

Viite: Seniorikerhon jäsenmaksu + maksajan nimiIlmoita sähköpostilla että olet maksanut vuosimaksun (juhani.mantykoski@saunalahti.fi)

jäsenmaksu + maksajan nimi

Lähetä maksetusta vuosimaksusta sähköpostitse tietoa kerhon puheenjohtajalle:juhani.mantykoski@saunalahti.fi

FI74 8000 1000 1081 35

SENIORIKERHON HALLITUS V. 2016–18

PuheenjohtajaJuhani Mäntykoski ...0400 700 881juhani.mantykoski@saunalahti.fi

JäsenetMatti Peltonen ....... 040 848 0537Veikko Salminen ..... 050 571 0855Ahti Kuki ................. 040 747 7631

VarajäsenetJaakko Koskinen ..... 040 520 6553Sirpa Tuuva ............. 050 492 0531Martti Raulus .......... 050 571 6397

TAPAHTUMIA V. 2015• Tehtiin perinteinen teatterimatka Tampereelle.• Ensilumen aikaan kuntoiltiin Saariselällä viikolla 49/2015.• Senioreja osallistui RKL:n järjestämään kuntoviikkoon 70+ Pajulahdessa sekä RKL:n seniorien vuosikokoukseen.• Lähetettiin kokousedustajat KRI:n vuosikokoukseen.

VUODEN 2016 TAPAHTUMISTA TIEDOTETAAN SENIORIKERHON JÄSENILLE ALKUVUODEN AIKANA.Suunnitteilla• Teatterimatka• Vuosikokous• Kuntoviikko• Tiedotetaan KRI:n ja RKL:n retkistä ja tapahtumista.

KRI:n nettisivuilla www.kri.fi on paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä löytyy myös seniorikerhon sivu. Surffailepas siellä.

Terveisin hallitus

SENIORIKERHOT O I M I N T A S Ä Ä N T Ö

1. §Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO.

2. §Kerho on KRI:n organisaation osa.

3. §Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeel-le siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö.

4. §Kerhon tavoitteena on koota KRI:n elä-keläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaa-lisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksel-lisiin sekä muihin eläkeläisten elämän-laatua parantaviin toimiin.

5. §Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituk-sen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin.

6. §Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia to-teuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym. toiminnan alueilla.

7. §Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toiminta-määrärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjes-tetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla.

8. §Seniorikerhon toiminta organisaatiol-taan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtu-mista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan “päivä-kirjamuotoinen” osallistumislista tapah-tumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muis-tio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja alle-kirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouk-sessa valittu hallitus, johon kuuluu pu-heenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtai-set varajäsenet. Varapuheenjohtaja vali-taan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän va-rajäsentään on paikalla. Hallituksen sih-teerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituk-sen jäsenten toimikausi on samanpitui-nen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla.

SENIORIKERHO TIEDOTTAA

KRI RY:N LIITTOKOKOUS LAPPEENRANNASSA 21.11.2015Kokousvieraat toivotti Lappeenrannan kaupungin puo-lesta tervetulleeksi kaupungininsinööri Ari Torniainen. Saimme kuulla kaupungin tulevaisuuden rakentamisesta ja mm. lentokentän hankkimisesta tukemaan alueen yri-tysten saavutettavuutta yhteistyökumppanien kanssa.

Liiton puheenjohtaja Heikki Tuominen toivotti kutsuvieraat ja muut läsnäolijat tervetulleiksi liitto-kokokseen.

Matti Himmi Lappeenrannasta toimi liittokokouk-sen puheenjohtajana ja liiton sihteeri Vuokko Uusi-kangas kokouksen sihteerinä. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Vesa Verho.

Liittokokous nimesi hallituksen ehdotuksesta Tapio Hirvelän Vantaalta KRI ry:n kunniapuheenjohtajaksi.

Kokouksen alussa jaettiin hallituksen myöntämät lii-ton huomionosoitukset, joiden saajista suurin osa olikin päässyt henkilökohtaisesti tilaisuuteen vastaanottamaan.

LIITTOKOKOUS 2015

8

LI ITON PÖYTÄSTANDAARI: Erkki Salopino, Markku Järvenpää, Risto Oksanen ja Ulla Ala-aho.

LI ITON KULTAINEN ANSIOMERKKI: Pauli Volotinen, Pentti Isomäki, Jouko Valo ja Heikki Tuominen.

Valittiin yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2016 Heikki Tuominen Porista sekä Petri Pucilowski jatkamaan varapuheenjohtajana ja Jouko Valo 2. vara-puheenjohtajana.

Toimihenkilöiksi valittiin Vuokko Uusikangas sihtee-riksi, Ilkka Parviainen rahastonhoitajaksi sekä Petri Puci-lowski majaisännäksi.

Hallitukseen valittiin jäsenet seuraavasti jäsenyhdistys-ten esittämien ehdotusten mukaisesti.

HALLITUKSEEN VALITTI IN KAUDELLE 2016–2018:Valintapiiri I, Helsinki Heikki Laristo vara Jouni Grön Valintapiiri I, Helsinki Vuokko Uusikangas vara Heikki Nieminen Valintapiiri V, Kotka Matti Lantta vara Kari Peltonen Valintapiiri V, Etelä-ja PK Matti Himmi vara Vesa Verho Valintapiiri VII, Mikkeli Jouko Valo vara Antero Veteli Valintapiiri VIII, Oulu Timo Oksa vara Jarmo Järvelä

HALLITUKSESSA OVAT KAUDEN (2014–) 2016:Valintapiiri II, Espoo Vesa Raimesalo vara Tom AnteroinenValintapiiri VI, Etelä-Pohj.m. Harri Suoranta vara Jyri JouppilaValintapiiri VI, Jyväskylä Jan Viilos vara Hannu KiiveriValintapiiri VII, Kuopio Petri Pucilowski vara Pirjo TarvainenValintapiiri VIII, Pohj.S Risto Ruumensaari vara Arto Pudas

HALLITUKSESSA OVAT KAUDEN (2015–) 2016–2017:Valintapiiri II, Vantaa Jorma Häkkinen vara Ilkka Parviainen Valintapiiri III, Turku Pekka Louhi vara Raimo Widell Valintapiiri III, Satakunta Tarja Arvonen vara Sanna Vestervik Valintapiiri IV, Lahti Hannu Kittelä vara Heikki Forsström Valintapiiri IV, Tampere Jouko Toivonen vara Risto Patala

Hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 2016 ja tulo- ja menoarvio vuodelle 2016 ja päätettiin pitää jäsen-maksu ennallaan eli 0,08 % palkasta.

Vuoden 2016 liittokokous päätettiin pitää Vantaalla. Asia on valmisteilla ja ajankohta ilmoitetaan sen vahvis-tuttua seuraavassa hallituksen kokouksessa 13.2.2016 Helsingissä.

Ohessa kuvia kokousviikonlopusta. Kuvat otti liittokokousedus-taja Huynh-Nguyen Trang.

9

Muuttuvan työelämän taus-talla ovat resurssiniukkuus ja automaatio. Liikkeelle

lähtevä vuosi käynnistää monia muutoksia, kuten eduskuntakäsitte-lyyn menevät pakkolait, sote-uudis-tuksen laajuus täsmentyy, kuntien jäljelle jääviä tehtäviä tarkastellaan, uusia kuntaliitoksia käynnistynee, digitalisaatio etenee ja varmaan mo-nia muita asioita.

 Työmarkkinoita kuohuttaneet ns. pakkolakien eduskuntakäsittely on heti istuntokauden alussa. Tällöin nähdään syntyykö pakkolait korvaa-va työmarkkinaratkaisu, vai viekö maan hallitus lait eduskunnan hy-väksyttäviksi. Pakkolait eivät toteuta yhdenvertaisuutta, vaan syrjivät jul-kista sektoria ja naisvaltaisia aloja. Esitetyt leikkaukset ja säästöt kohdis-tuvat voimakkaasti julkiseen sekto-riin sekä ohjaisivat julkisen sektorin leikkauksilla saatavia euroja vienti-teollisuuden työnantajille.

Sote-uudistus on paisunut kunta- ja maakuntauudistukseksi. Tämä on 10:s kerta, kun maan hallitus on tul-lut julkisuuteen ja ilmoittanut, että nyt sote-uudistus syntyy. Tällä kertaa uudistukseen on kytketty mukaan aluehallintovirastot (Avit), elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukset (Elyt), maakuntien liitot, pelastus-toimi ja mahdollisesti teknisiä viran-omaispalveluja. Tässä laajuudessa to-teutuessaan uudistus tuottaa oheis-tuotteena kuntauudistuksen, valtion-aluehallinnon uudistuksen, valtion-osuusuudistuksen, verotusuudistuksen sekä määrittelee uudelleen kuntien tehtävät ja niiden tuotantomallit.

Aluehallintovirastot esittävät muutoksia yli viiteenkymmeneen lakipykälään tai asetukseen. Tavoitteena on lisätä elin­keinoelämän kilpailukykyä, parantaa

julkisten palvelujen tuottavuutta, vähen­tää asiakkaalle koituvaa hallinnollista taakkaa sekä karsia viranomaisten pääl­lekkäistä työtä.

KTK:n alkuvuonna 2015 toteutta­man selvityksen mukaan tuli esille, että jäsenemme haluaisivat yhdistää ra­kennusvalvonnan, kaavoituksen, ympä­ristönsuojelun ja ympäristöterveyden­huollon viranomaistoiminnot. Kunnissa, joissa yhdistämisiä on tehty, koettiin suurimmaksi hyödyksi kehittämisosaa­misen ja karttuvien taitojen lisäänty­minen sekä toiminnan tehostuminen. Nyt on selvitettävä, miten viranomais­toimintojen tasa­arvoisuus ja tasapuoli­suus turvataan, jos peruskuntien tehtä­väksi on jäämässä vain perusopetus ja ennaltaehkäisevä terveydenhuoltotyö? Viranomaistoimintoja kehitettäessä on kuitenkin aina otettava huomioon aluei­den erityispiirteet. Teknisten viranomais­palveluiden sijoittamisella riittävän lä­helle toisiaan turvataan prosessien suju­vuus ja mahdollistetaan joustava pää­töksenteko.

Normien purun johdosta viranomais-toiminta saanee uuden määritelmän uudistusten yhteydessä, jolloin tulee arvioitavaksi mikä on viranomais-työn oma osuus erilaista lakisääteisitä velvoitteista. Teknisten viranomais-palvelujen osalta määrittelyn muutos tarkoittanee luvanvaraisten tehtävien muuttumista osin ilmoituksen varai-siksi, valvontaprosessien vastuun lisäämistä toiminnanharjoittajille, digitaalisten palvelujen lisäämistä ja sähköisen asioimisen laajentumista. Uudistusten oikeanlainen toteutus vähentää aikaviiveitä, mutta toisaalta nähtäväksi jää lisäävätkö uudistukset jälkivalvonnan tarvetta tai muita hal-linnollisia valvontakeinoja.

Kaikkien uudistusten keskellä infrastruktuurin on oltava yhteis-

kunnan vastuulla. Yhteiskunnan teh-tävänä on huolehtia, että investointi-vajetta ei kasvateta enää lisää. Yhteis-kunta ei voi ulkoistaa huoltovar-muutta, vaan julkisen sektorin on varmistettava jatkuva tekniikan osa-alueiden toimintamallien ja -proses-sien kehittäminen huoltovarmuuden varmistamiseksi. Julkisen sektorin tarkoituksenmukaisella ja suunnitel-mallisella alasajolla vaarannetaan huoltovarmuus, mutta myös koko hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus. Osaavaa henkilöstöä tarvitaan, jotta teknistynyt yhteiskunta toimii ja tuottaa tarvittavat palvelut ja lähtö-kohdat niin kansalaisille kuin elin-keinoelämälle.

  

Henkilöstö sote-myllerryksessä Sote-uudistuksen taloudelliset vaiku-tukset ovat huomattavat, koska sote-kulut ovat yli puolet kuntien talou-desta. Samalla tulevat arvioitaviksi kuntien saamat valtionosuudet, joilla osa kunnista on kattanut tulojaan yli 60 prosenttisesti vuoden 2011 tilastojen mukaan muun muassa Ranua 70 %, Salla/Kärsämäki/Kinnu-la 63 % ja Vesanto 62 %. Näillä sei-koilla on suuri vaikutus kuntien jäl-jellejääville tehtäville.  Vähiten valti-onosuuksia tulee ruuhka-Suomeen. Espoo saa noin 2 prosenttia vero-tuloistaan valtionosuuksista, Kauniai-nen noin 5 prosenttia ja Helsinki 9 prosenttia verotuloista.

Kuntien keskimääräinen tulovero-prosentti vuonna 2015 oli 19,39 %, joka uudistuksen myötä on arvioitu laskevan alle 7 prosenttiin.

Sote-uudistus on Suomen suurin henkilöstön siirto. Kaikkiaan sotessa siirtyy 230 000 palkansaajaa uuden työnantajan palvelukseen. Muutos aiheuttaa isot yhteistoimintamenet-

Ay-liikkeellä on paikkansa

KEIJO HOUHALA, puheenjohtajaKTK Tekniikan Asiantuntijat ryNeuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry

10

telyt niin siirtyvien kuin kuntiin jää-vien henkilöiden osalta. Uusien toi-mijoiden työ- ja virkaehtosopimus-järjestelmistä ei ole vielä päätöksiä olemassa. Oletettavaa on, että sote-ympäristöön tulevat kunnalliset TES/VES sopimukset, Avainta sopimukset, yksityisalojen työehtosopimukset ja sopimukset ammatinharjoittajien kanssa.

Kunnalliset sopimukset olisi säily-tettävä sote-alueilla, koska näiden sopimusten osapuolet, menettelyt, luottamusmiesjärjestelmät ja raken-teet ovat valmiina ja määriteltyinä. Sote-uudistuksen käynnistyminen tapahtuu jouhevammin, kun em. asioista ei ole vääntöä olemassa. Kaikkien akavalaisten edustajana

soten henkilöstöryhmässä toimii KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala. Asioiden sujuminen edel-lyttää kaikkien henkilöstöryhmien saumatonta keskinäistä yhteistyötä.

KTN:stä tuli Jukon jäsenjärjestö kuntasektorin edunvalvonnan osalta kesällä 2014. Toiminta uudistuneessa Jukossa käynnistyi täysimääräisesti elokuun 2015 luottamusmiesvaalien jälkeen. KTN:n tekemän joulukuun kyselyn mukaan toiminta Jukon si-sällä on alkanut suhteellisen hyvissä merkeissä.• Luottamusmiehet antavat

yhdistymiselle kouluarvosanojen keskiarvona 8,4

• Luottamusmiesrakenne on sovittu yhteisymmärryksessä 100 %:sti

• Pääluottamusmiesten paikat säilyivät 98 %:sti

• Muut luottamusmiesten paikat säilyivät 95,5 %:sti

• Ajankäytöstä on yksimielisyys 92,5 %:sti

 Kyselyn vastausprosentti oli 28.

KTN jatkaa edelleen itsenäisenä neuvottelujärjestöjä Avainta ja Energiateollisuuden sopimusaloilla.

Kuntakenttä sote-uudistuksen jälkeenKuntia oli vuoden 2015 alussa 317, joista lukumäärä väheni neljällä vuo-den lopussa. Kuntien määrä tullee edelleen vähenemään, sillä Sote- uudistus vie yli puolet kuntien ra-hoista ja työntekijöistä/toimihenki-löistä. Sote-uudistus muuttaa koko kuntakenttä. Valtion aluehallinto yh-distyy sote alueiden kanssa ja yrityk-siä tulee tuottajiksi alueille. Nämä kaikki muutokset ovat KTK:lle mah-dollisuus. Meidän pitää osaamisella, aktiivisuudella ja vaikuttavuudella pysyä valmistelijoiden ytimessä. Osaltaan uusi tilanne on paluuta tek-niikan juurille, jolloin valtion ja kun-nan tekniset olivat tiiviissä yhteistoi-minnassa. Julkista tekniikkaa tulee ajatella brändinä, joka muodostuisi kaikista verovaroin tuotettujen palve-luiden tuottajista. Siitä löytyvät julki-sen tekniikan järjestöille kasvun mahdollisuudet. Edunvalvonta-verkostomme kattavat tällä hetkellä jo Sote-alueiden kaavaillut kunta-pohjaiset sopimusalueet ja Avainta-alueen.

Muuttuvassa tilanteessa teknisten kannattaa tiivistää rivejään, jotta

SOTE sopimusrakenne

SOTE alue: KVTES / TS / LS / TTES

Tuottaja Tuottaja Tuottaja

Tuottaja Tuottaja

KVTES / TS, jos ostopalveluina esim. viranomaispalvelut

AVAINTA: olisiko oma TS liite?

Kunta ei voi olla mukana kilpailussa!

Alihankinta: Yksityiset TES:t, ammatinharjoittajat ym.

Kuva 1. Työ- ja virkaehtosopimusten luonnostelua sote-uudistuksessa.

Kuva 2. KTN:n paikallisyhdistysten tulevaisuuden luonnostelua.

Uudistukset…

KTN toimii 1) TS-alueen vaaliorganisaationa JUKOssa 2) vastaavana TS-alueen sopimustoiminnasta 3) yhteistyöelimenä niin valtakunnallisesti kuin

paikallisesti 4) luottamusmiesten sparraajana 5) paikallisella tasolla aktivoijana 6) tilaisuuksien järjestäjänä 7) YT edustajien nimeäjänä 8) Energia- ja AVAINTA sopimusaloilla

itsenäisenä sopijana

KTN jatkossakin… Kokoaa kaikki tekniset toimihenkilöt ja asiantuntijat yhteistoimintaan ja koordinoi teknistä alaa.

Uutta… - Luottamusmiehet toimivat kunta-alalla JUKOn

antamilla valtakirjoilla sopimusaloittain - Valtakunnallisesti TEK, LAL, YKL… ovat samassa

TS-pöydässä JUKOssa voivat olla KTN:n pyryjen jäseniä

HUOM! KTN:llä on omat kasvavat alat AVAINTA ja ET-ala!

11

saamme äänemme kuuluviin. Ei kan-nata hävittää toimivia verkostoja, edustuksia tai muitakaan suhteita. Tarvitsemme kaikki olemassa olevat kumppanimme, jolloin meidän pitää olla heille lojaaleja ja sitoutua yhtei-siin tavoitteisiin.

Kun KTK/KTN on teknisten sopi-muksen alueella edustava, saamme äänemme kuuluviin myös KVTES alueella. Tämä antaa lähtökohtaisesti hyvät edellytykset saada Sotessa oma paikkamme TS sopimusalueen edus-tavuuden johdosta. Muiden neuvot-telujärjestöjen kautta vastaavaa ase-maa ei ole saatavissa, sillä se edellyt-täisi muiden luovuttavan paikkojaan KTN/KTK:lle.

Meidän neuvotteluasetelmamme kelpaisivat muille ja muut pyrkivät ne saamaan. Jokainen neuvotteluase-ma on ansaittava työnantajien ja muiden järjestöjen silmissä. Nykyiset asetelmat saamme pidettyä kunhan olemme edustavia ja liittoutuneet oikealla tavalla.

Pitää myös muistaa, että perus-kunnissa vastaavasti edustavuutem-me kasvaa, kun Sote-alueet käynnis-tyvät.

Järjestöjen tulevaisuusPalkansaajakeskusjärjestöt ovat ja-kautumassa kahteen nykyisen kol-men sijaan. Jakautuminen tapahtu-nee karkeasti siten, että toisen järjes-tön muodostavat teollisuustaustaiset ja työntekijäasemassa olevat. Toisen muodostavat asiantuntijat ja koulute-tut julkisen sektorin toimihenkilöt. KTK:n jäsenet toimivat pääosin asiantuntija-, toimihenkilö- ja esi-miestehtävissä.

Tulevaisuuden Akava on erilaisten asiantuntijoiden keskusjärjestö, jossa julkisen sektorin ääni kuuluu. Toisen keskusjärjestön vaikutusvaltaa käyttä-vät teollisuuden palkansaajat. Tämän saimme nähdä konkreettisesti pakko-lakien yhteydessä, kun julkisen sek-torin lomia oltiin valmiita leikkaa-maan. Lomien leikkaamisella olisi kompensoitu vientiteollisuuden työnantajien sairausvakuutus-maksuja.

Tulevaisuutta pitää ajatella edun-valvonnan sekä vaikuttavuuden näkökulmilla. Mikäli liittoudumme väärin, niin todellinen riski on koko edunvalvonnan romuttuminen ja joutuminen asioiden sivustaseu-raajaksi. Tämä vaikeuttaisi jäsen-hankintaa yms. ja olisi omiaan

Kuva 3. Sopimusalat vastaavat sopimus- ja neuvotteluasioistaan.

Kuva 4. KTN:n paikallisyhdistysten rooli paikallisessa sopimisessa.

TS JUKOSSA

JUKO

KVTES TS OVTES LS

TS-sopimus TS-jaosto

KTN kokoaa TS-liitot yhteistoimintaan

Hallitus vahvistaa

Sopimusalat vastaavat

Yhteistyöelin

Yhteistoiminta

TS-jaosto - KTN johtaa - KTN ratkaisee - JUKOn hallitus ei jyrää

HUOM! KTN:n omat kasvavat alat AVAINTA ja ET-ala

käynnistämään järjestäytymisen ale-nemisen.

KTK:n oma jäsenmäärä ei suoraan riitä vaikuttajapaikkoihin, mutta jul-kisen sektorin tekniikan toiminnan tiivistämisellä jäsenmäärä tuplau-tuisi. Jäsenmäärän nousemisella ja oikealla liittoutumisella julkisen tek-niikan ääni ja vaikuttavuus saataisiin päivitettyä tulevaisuutta varten. Iso-jen yksityissektorin liittojen keskellä osaamisen ja aktiivisuuden ohella jäsenmäärän kasvu pitäisi meidät mukana asioiden valmistelussa ja päätöksenteon ytimessä.

Uudessa keskusjärjestössä KTK:n pitäisi järjestää kunnallinen ja itse-hallintoalueellinen edunvalvonta uudelleen. Silloin pitäisi löytää kumppani joko Kunta-alan Unionista tai hoitajien Koho:sta. Halukkuus voi olla vaikeata, koska joku

joutuisi antamaan meille omia paik-kojaan.

Olemme tulevat vuodet monien eri tasoisten tuulten pyörteissä, joita aiheuttavat talousahdinko, uudelleen-organisoinnit, digitalisaatio, ikäraken-ne ja poliittinen päätöksenteko.

Ay-liikettä, luottamusmiehiä ja kaikki aktiiveja tarvitaan, jotta saam-me äänemme kuuluviin. Meidän on tuotava omia vaihtoehtoja ja ratkai-sujaan eri tilanteisiin, koska monet yhteiskunnan muutokset edellyttävät asioiden ja toimintamallien päivittä-mistä.

Hyvää alkanutta vuotta 2016! 

puheenjohtajaKeijo Houhala, insinööri (YAMK)KTK Tekniikan Asiantuntijat ryneuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry

KTN:n paikallisyhdistys ry (Pyry) Johtokunta

TS-luottamusmieskokoukset

Linjaa paikallista toimintaa

Vuorovaikutustavat sovittava

Yhteistyöelin

Yhteistoiminta

HUOM! KTN:n omat kasvavat alat AVAINTA ja ET-ala

- Taustoittaa, koordinoi ja aktivoi

KTN tulevaisuus paikallisesti

JUKOn luottamusmieskokous

KVTES TS OVTES LS

12

Metallitie 6, 33960 Pirkkala | info@sr-o.fiPuh. 020 775 8400 | Faksi 020 775 8492

Vantaan toimipisteKiitoradantie 3, 01530 Vantaa

Oulun toimipisteKaarnatie 28, 90530 Oulu

Huolto 020 775 8430 Varaosat 020 775 8442 Tekninen tuki 020 775 8460

www.sr-o.fi

KONEMYYNTI JA -VUOKRAUS

Katse tulevaisuuteen

Pentti VaskimäkiVaihtokonepäällikköPuh. 050 548 1837

Visa MönkkönenPääkaupunkiseutu, konevuokrausPuh. 040 450 9278

Pertti TuomiLounais-SuomiPuh. 040 450 1192

Arto ArolaKaakkois-SuomiPuh. 040 550 0591

Pasi RautiainenKeski- ja Itä-Suomisekä PirkanmaaPuh. 0400 495 192

Jari Ala-HuitaLänsirannikko ja Pohjois-SuomiPuh. 0500 235 976

Jari SalomäkiMyyntijohtajaPuh. 0400 264 800

Tero Ala-TalaTuotepäällikköPuh. 050 511 6164

Juha AlakoskiKoulutuspäällikköPuh. 020 775 8463

13

Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksen rakentami-nen alkaa kesällä 2016. Suunnitel-mien mukaan kampus valmistuu kesällä 2019.

Metropolian uuden kampuksen tontti sijaitsee Myllypuron metroase-man välittömässä läheisyydessä. Alueelle sijoittuvat tulevaisuudessa Metropolian rakennus- ja kiinteistö-alan sekä sosiaali- ja terveysalan toi-minnat. Lisäksi kampukselle sijoittu-vat hallinto ja yhteiset keskitetyt pal-velut. Opiskelijoita kampukselle tulee noin 6 000 ja henkilökuntaa yli 500.

Seitsemästä toimipisteestä siirtyy koulutusta yhdelle kampukselle

Rakennushankkeen yhtenä tavoit-teena on luoda ammattikorkeakou-lun rakennuksesta maamerkki Kehä I:n ja Myllypuron keskustan suun-taan. Suunnitelman mukainen raken-nuskokonaisuus on 5–6-kerroksinen. Lisäksi maan alle toteutetaan kaksi kellarikerrosta.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan esittelyn aineisto 9.12.2015   

UUDISRAKENNUS METROPOLIA KAMPUS MYLLYPURO, HELSINKIRAKENTAMINEN ALKAA

14

15

Suunnitteluvaiheen havainnekuva Myllypuron kampuksesta. Näkymä Myllyruuhen-polulta.Kuva: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy.

Arabianranta: Luovat alat – Hämeentie 161:n tiloja uudistetaan ja lisätiloja Arabiakorttelista

Leppävaara: ICT ja tuotantotalous – toiminnallisia uudistuksia nykyisiin tiloihin

Myllypuro: Sosiaali-, terveys- ja rakennusala – rakennetaan täysin uusi kampus

Myyrmäki: Tekniikka ja liiketalous – tilat ja opiskelijamäärä kaksinkertaistuvat

Lähde: hki, internetsivut, kooste: vuokko.uusikangas

Tilaratkaisujen lähtökohtana ovat tilankäytön tehokkuus, muunnelta-vuus ja korkea käyttöaste. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 56 000 brm². Hankesuunnitelmavaiheessa arvioidut rakennuskustannukset oli-vat n. 165 miljoonaa euroa (alv 0%). Kustannuksista n. 3,8 M€ on tontin rakentamisen vaikeusasteesta johtu-via kustannuksia. Rakennus tulee perustettavan Helsingin kaupungin omistaman kiinteistöosakeyhtiön omistukseen.

Rakennuksen noin 40 000 huo-neistoneliömetriä sijoittuvat tiiviisti Liikuntamyllyn ja Kehä 1:n kupee-seen osittain metroradan päälle. Rakennuksen alle tehdään paikoitus-tiloja.

Kampukselle tulee lisäksi koulutus toimintaan tarvittavia lii-kunta-, terapia- ja laboratoriotiloja. Modernit kirjaston palvelut sekä Positia-hyvinvointipalvelut tulevat myös asukkaiden käyttöön.

Korkeakouluopiskelijat värittävät Myllypuron alueen. Kampus sijoittuu osin metroradan päälle ja muutenkin hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Myllypuron kampuksesta tulee Met-ropolian neljästä kampuksesta suu-rin. Kampus synnyttää alueelle avoi-men oppimisen verkoston, joka syk-kii uutta elinvoimaa Itä-Helsinkiin.

• laajuus n 41 000 htm2, 56 000 brm2

• rakennuttaja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus / perustettava kiinteistöyhtiö

• päätetty Helsingin kaupungin valtuustossa 5.5.2015

• kustannusarvio 165 M €• valmistuminen 8/2018 ja 9/2019• Pääsuunnittelija Rainer

Mahlamäki • Arkkitehti toimisto Lahdelma &

Mahlamäki ja Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy

• Rakennuttaja Helsingin kaupungin tilakeskus / perustettava kiinteistöosakeyhtiö

Metropolia keskittää toimintansa 20 toimipisteestä neljälle kampukselle asteittain 2019 mennessä. Uudistuk-sen jälkeen kampukset sijaitsevat Vantaan Myyrmäessä, Espoon Leppä-vaarassa, Helsingin Arabianrannassa sekä uusi kampus Helsingin Mylly-purossa.

16

VIHDOINKIN: Metrolla Lauttasaareen ja Espooseen 15.8.2016

niin Espoosta kuin Kirkkonummelta-kin, ja myös Lauttasaaren bussiliiken-ne muuttuu liityntäpainotteiseksi.

Metro kulkee 15. elokuuta alkaen Itä-Helsingin ja Espoon Matinkylän välillä siten, että joka toinen metro-juna kulkee linjalla Matinkylä–

Tästäkö löytyy uusia koteja lähivuosina Helsingin etelästä?

Vuosaari ja joka toinen linjalla Tapio-la–Mellunmäki. Metrojunia ajetaan elokuusta alkaen neljän vaunun mit-taisilla junilla, sillä kahdeksan uuden aseman laiturit ovat neljän vaunun mittaisia.

Samaan aikaan vuorovälit kuiten-kin tihenevät nykyisestä. Ruuhka-aikaan linjojen päiväliikenteessä 3 minuuttia 45 sekuntia ja sunnun-taisin ja myöhäisiltoina 5 minuuttia. Elokuussa otetaan käyttöön myös uudet M300-metrojunat.

Kampin terminaaliin linjoja joiden pysäkit Kampin katuverkossaLänsimetron myötä Kampin termi-naali vapautuu muun kuin Etelä-Es-poon suunnan bussiliikenteen käyt-töön. Kampin terminaaliin siirretään linjoja, joiden päätepysäkit ovat nyt Kampin katuverkossa, Elielinaukiolla tai Meilahdessa. Länsimetro vaikuttaa välillisesti bussiyhteyksiin myös Paki-lassa ja Maunulassa.

METROJUNAMALLI M300Metroliikenteeseen tarvitaan uutta kalustoa liikenteen laajentuessa län-teen uudelle rataosuudelle Ruoho-lahdesta Matinkylään. 

Kasvavan metroliikenteen tarpei-siin HKL on tilannut 20 nelivaunuis-ta metrojunaa espanjalaiselta kisko-kalustovalmistaja CAF:lta. Ensimmäi-nen juna tulI koeajoon vuonna 2015. Koko junasarja toimitetaan vuosien 2015-2016 aikana. 

Uudet junat ovat lähes 90 metriä pitkiä ja kokonaan läpikäveltäviä. Tilaa junassa on noin 600 matkus-tajalle. Junissa on ilmastointi.

M300-JUNAN TEKNISET TIEDOTTyyppi: sähkömoottorijuna (käyttöjännite 750 V DC) Valmistaja: Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF) Valmistusvuodet: 2014-2016Lukumäärä: 20 nelivaunuista junaaMatkustajapaikkoja: 576, istumapaikkoja 228Huippunopeus: 90 km/h Paino: noin 130 t Pituus: 88,22 m Leveys: 3,2 m Korkeus: 3,7 m Moottorit: 12x230kW Kori: alumiinia

Lähde: hki, hkl, uutiset WASTE WATER Solutions WASTE WATER Solutions0207 120 620info@huber.fiLisätietoja annamme mielellämme!

HUBER Rotamat Ro 3Sakokaivolietteen vastaanottoasema

Sakoaseman ydin ROTAMAT Ro1 hienovälppä on vankkarakenteinen ja erotustehokasVälppä on kokonaan itsepuhdistuva kun sen harava puhdistaa kaikki raot koko korin ympäriltäLaite on valmistettu kokonaan ruostumatto-masta teräksestä ja on suljettu kokonaisuus, joka estää hajuhaittoja Laitteessa on sisäänrakennettu välpepuristin ja lisävarusteena saa myös välpepesurin

➤

➤

➤

➤

Tämän vuoden joukkoliikenne-muutoksista suurin tapahtuu Lautta-saaressa ja eteläisessä Espoossa, kun metro laajenee noin 14 kilometrin verran Ruoholahdesta länteen. Met-ron myötä nykyiset bussilinjat Länsi-väylää pitkin Kamppiin lakkaavat

17

Tilakeskus muokkaa kirjastoideasta tottaJulkisen uudisrakennuksen prosessi ideasta toteutukseen on monimutkai-nen, aikaa ja lukuisten ihmisten energiaa vievä hanke. Kuinka uuden, mallikkaan kirjaston rakentaminen käytännössä tapahtuu? Kuinka pu-halletaan idea henkiin – ja ruumii-seensa?

Helsingin kaupungin kiinteistö-viraston tilakeskuksen hankepäällik-kö Irmeli Grundström, arkkitehti Päivi Etelämäki ja projektinjohta-ja Erkki Huitti valaisevat kirjasto-rakentamisen keskeisiä avainkohtia ja askelmia.

Tilakeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kaupungin tilojen vuokraus ja myynti, kiinteistöjen ylläpito, uudis-rakentaminen, peruskorjaus ja yleises-ti siitä huolehtiminen, että kaupun-gin palveluja tarjoavat tilat toimivat ja ovat taloudellisia ja turvallisia.

Hankepäällikkö Irmeli Grund-strömin vastuualueelle kuuluvat koko keskustakirjastohankkeen läpivienti

sekä yhteydenpito kaupungin päättä-jien ja kirjastotoimen kanssa.

”Keskustakirjasto on kaupungille hyvin merkittävä rakennus. Olen mukana suunnittelun ohjauksessa, aikataulujen laatimisessa, kustannus-ten suunnittelussa ja hallinnassa sekä laadun tarkkailussa”, Grundström kertoo. Hänen vastuutehtäviinsä kuului myös arkkitehtuurikilpailu.

Grundström painottaa keskusta-kirjaston olevan monella tavalla eri-tyinen hanke.

”Julkisivun suhteen tapahtuu puurakentamiseen liittyvää kehitys-työtä, ja kirjaston siltarakenne on myös haasteellinen toteutettava. Nyt on kuitenkin oiva aika rakentaa. Kaikki puhuvat digiajasta, ja uusi ra-kennus tulee olemaan julkinen esi-merkki myös digitaalisen kehityksen suhteen.”

Rakennustyöt keskustakirjaston työmaalla alkoivat syyskuun 2015 alussa. Talon peruskiven muuraus

KESKUSTAKIRJASTOLähde: hki, uutiset, kooste Vuokko Uusikangas

koittaa vuonna 2016 ja uuden kirjas-ton on määrä avata ovensa asiakkail-le itsenäisyyspäivänä 6.12.2018.

ALUSTAVAA POHJUSTUSTA YHTEISTYÖLLERikhardinkadun kirjasto on helsinki-läisten rakastama paikka, jonka por-taita, lukupaikkoja ja kirjoja ovat ku-luttaneet sukupolvet toisensa perään yli 130 vuotta. Syksyllä 2014 järjes-tettiin tilaisuus, missä tulevaisuuden suunnittelun ja keskustakirjaston työpaja kohtasivat eräänlaisena näyt-tämönä. Koolle oli kutsuttu nelisen-kymmentä kumppania ja osallistujaa, jotka edustivat Töölönlahden alueen kulttuuritaloja ja Helsingin kaupun-gin toimijoita. Yhdessä tunnistettiin niitä yhteistyön mahdollisuuksia, joita keskustakirjasto voisi toteutues-saan tarjota: kumppanuushankkeina toteutettuja kokeiluja, palveluja ja sisältöjä.

18

AVAINTIETOA UUDESTA KESKUSTAKIRJASTOSTA• 10 000 kävijää päivässä,

2,5 miljoonaa vuodessa• 16 000 hyötyneliötä

tulevaisuuden kirjastoa• Avoinna arkisin 8–22,

viikonloppuisin 10–22• Kirjoja, elokuvia, lehtiä,

musiikkia monella kielellä ja monessa muodossa

• Hiljaisia saarekkeita ja tiloja rauhoittumiseen

• Lasten ja perheiden kirjasto• Vuorovaikutus-, ryhmätyö- ja

työpaja-alueita• Kirjasto kaupunkitoimistona –

työskentelyalue• Musiikki-, äänitys- ja

videostudiota• Kuuntelu-, katselu- ja pelitiloja• Elokuvateatteri, näyttelytilat• Kahvila, ravintola• Uusien teknisten sovellusten

esittelyjä ja kokeilumahdollisuuksia

• Tukea, tietoa ja työkaluja avoimen datan hyödyntäjille

• Tapahtumatiloja ja infopisteitä vaihtuvien toimijoiden käyttöön

• Matkailunähtävyys, jossa turisti voi tutustua myös suomalaisten arkeen

• Puurakentamisen taidonnäyte, ekotehokas lähes nollaenergia-rakennus

• Suunnittelu Arkkitehtitoimisto ALA

Keskustakirjasto osana toimivaa HelsinkiäRikhardinkadun kirjasto on helsinkiläisten rakastama paikka, jonka portaita, lukupaikkoja ja kirjoja ovat kuluttaneet sukupolvet toisensa perään yli 130 vuotta. Tiistaina 26.8. se toimi tulevaisuuden suunnittelun ja keskustakirjaston työpajan näyttämönä. Koolle oli kutsuttu nelisenkymmentä kumppania ja osal-listujaa, jotka edustivat Töölönlahden alueen kulttuuritaloja ja Helsingin kau-pungin toimijoita. Yhdessä tunnistettiin niitä yhteistyön mahdollisuuksia, joita keskustakirjasto voisi toteutuessaan tarjota: kumppanuushankkeina toteutettuja kokeiluja, palveluja ja sisältöjä. 2018 Keskustakirjasto avaa ovensa 6.12.

KESKUSTAKIRJASTO VAIHE VAIHEELTAIdeasta suunnitteluun eli vuodet 1998–20141998  Kulttuuriministeri Claes Anderssonin ehdotus uudesta keskustaan rakennettavasta pääkirjastosta1998–2000  Kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita uudesta keskustakirjastosta2000  Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy alustavan tarveselvityksen 20.12.2002  Valtuusto hyväksyy 13.3. keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen2005  Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätös 8.3. tarveselvityksen tekemisestä2006  Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy 5.12. keskustakirjaston tarveselvityksen2008  Selvityshenkilö Mikko Leistin raportti ”Metropolin sykkivä sydän” julkistetaan 12.3.2010  Alustava hankesuunnitelma valmistuu 29.4.2011  Kaupunginjohtajan päätös 19.10. keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun valmistelusta2012  Arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe 5.1.–16.4., kilpailussa 544 ehdotusta2012  Arkkitehtuurikilpailun toinen vaihe käynnistyy 21.11. Mukana kuusi ehdotusta.2013  Voittaja julkistetaan 14.6. Musiikkitalossa. Voittaja ALA-arkkitehtien ehdotus ”Käännös”2014  Hankesuunnittelua ja yleissuunnittelua

Suunnittelusta toteutukseen eli vuodet 2015–20182015  Pohjan rakentaminen alkaa syyskuussa ja kestää syyskuuhun 20162016  Muu rakentaminen, myös itse rakennuksen, alkaa marraskuussa2018  Rakennus valmis syksyllä2018  Keskustakirjasto avaa ovensa 6.12.

19

Keskustakirjaston hankesuunnitelma on 28. tammikuuta Helsingin kau-punginvaltuuston käsittelyssä. Kau-punginhallitus on hyväksynyt esityk-sen kokouksessaan 12. tammikuuta. Lopullisesti keskustakirjaston raken-tamisesta päätöksen tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

Hankesuunnitelmassa esitellään muun muassa keskustakirjaston ra-kentamisaikataulu, rakennuksen laa-juus, kustannukset ja tavoiteltu laatu-taso.

Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutu-nut hankkeen rahoittamiseen 30 mil-joonan euron osuudella. Rakennuk-

sen kustannukset ovat 96 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaishinta on 98 miljoonaa euroa.

Keskustakirjastosta suunnitellaan pioneerimaista tulevaisuuden kirjas-toa ja kansalaistilaa, joka on digitaali-sen tiedon ja monipuolisen tekemi-sen keskus.

Kansalaiset ovat olleet monella tavalla mukana edistämässä keskusta-kirjaston suunnittelua, viimeksi yh-teisöllisessä Keskustakirjaston kaverit -projektissa.

Niin digiajan moderni kirjasto kuin Keskustakirjastosta onkin tulos-sa, se saa alkunsa hyvin perinteisillä menetelmillä. Joulukuussa 2015 tehtiin kallion räjäytykset, louheen

poisto ja maa-aineksen kaivaminen tukiseinien rajaamassa kuopassa. Maaperä on valmisteltava tavanomai-sella tavalla ainutlaatuisellekin arkki-tehtuurille.

Kaivu- ja räjäytystöihin päästiin vasta, kun työmaa-aluetta halkonut kaukolämpö- ja kaapelitekniikka oli ensin siirretty uusille reiteille. Alueel-ta piti myös poistaa yli 50 puisto-puuta, jotka kaupunki siirtää ja istut-taa muille alueille. Töitten aloittami-nen vaati lisäksi liikennejärjestelyjen tekemistä ja uusia opasteita; kevyen liikenteen opasteet alkavat Linnun-laulusta asti.

Keskustakirjaston työmaan ympä-rillä on paljon lasitaloja, joten räjäy-tettävät alueet suojataan huolellisesti. Se tapahtuu täkkäysmatoilla, jollaisia nähdään pinossa kuvan vasemmassa kaidassa. Täkkäysmatot on tehty kuorma-autojen vanhoista renkaista, jotka on sidottu toisiinsa teräsvaije-reitten avulla.

Keskustakirjaston maanrakennus-työt ovat edelleen aikataulussa, vaikka säät eivät ole todellakaan suosineet rakennustöitä. E.M. Pekkinen Oy:n ”majavat” ovat saaneet maankaivuun valmiiksi, ja louhiminenkin on jo loppusuoralla. Työmaalla ollaan lo-pullisessa pohjasyvyydessä eli kolme metriä meren pinnan alapuolella.

Kun Helsinkiä riepotteli reipas tammikuinen pyry ja kaduilla kulki-jat etsiytyivät nopeasti sisätiloihin, Keskustakirjaston työmaalla jatkuivat maanrakennustyöt aivan arkiseen malliin. Pekkisen väki on tottunut siihen, että työpaikalla on taivas kat-tona ja se heittää milloin mitäkin.

– Jos voisimme toivoa, taivaalta ei tulisi mitään ja talvella riittäisi lauho-ja kelejä. Nollan kieppeillä tai pieni pakkanen olisi mukava talvinen työs-kentelysää, sanovat työmaainsinööri Risto Sell ja vastaava mestari Kyös-ti Kontio.

Kaivettavaa maa-ainesta on kaik-kiaan 20 000 kuutiota, ja joulukuun alussa olimme kaivaneet jo 17 000 kuutiota, joten kaivutyö alkaa olla loppusuoralla. Pilaantuneet maat toi-mitettiin asianmukaisiin paikkoihin, mutta suuri osa voitiin hyödyntää uudelleen. Puhdasta maata on käytet-ty esimerkiksi Jätkäsaaressa puiston rakentamisen pohjana, Vuosaaressa vanhojen satama-altaiden täyttämi-sessä ja Petikossa golf-kentän raken-tamisessa, Kyösti Kontio kertoo

Joulukuussa 2015 työmaalla työs-kenteli 20–30 henkilöä eri vaiheiden

20

PL 94, 07901 LoviisaPuh. 010 505 6400 | info@eltete.com

• jakoseinät• allastasot• ikkunapenkit• hyllytasot• peilihyllyt• laboratoriokalusteet• konvektorikotelot

Rakennusmateriaalit &Laminaattituotteet

www.eltete.com

• aluskatteet• tuulensuojakankaat• rakennusmuovit• alumiinieristyspaperit• bitumieristyspaperit• ilmansulkupaperit

• suojakartongit ja -paperit• rakennuslevyt• kuvio- ja muotoilulevyt• sokkelilevyt• telinepeitteet

Laminaattipintaiset jakoseinät yli 40 vuotta

Maapohjan vahvistamisen erikoisosaamista:Syvästabilisointi kuiva- ja märkämenetelmin

Suihkupaalutus

Rakentajat Piippo & Pakarinen OyKauppamäki 3, 02780 Espoo

Heikki Pakarinen 0400 449 041, Kyösti Piippo 0400 410 347

www.rppoy.fi

vaatimusten mukaan. Lähes puolet työmaan vahvuudesta on E.M. Pekki-sen väkeä ja loput aliurakoitsijoita. Pekkisen maanrakennuksen taitajien kypäriin on hiljattain ilmestynyt aivan uusi tarra: kirjaa lukeva majava.

Tarra on sisäpiirihuumoria ja nostat-taa yhteishenkeä. Kun lastenkirjojen kuvittaja Salla Savolainen, vastaa-van mestarin Kyösti Kontion vai-mo, esitteli idean ja tarra ilmestyi Kyöstin kypärään, kaikki halusivat samanlaisen. Majava lukee rakennus-opasta. Takakannessa lukee: Osa yksi, perustus ja kellari. Majava esiintyy myös E.M. Pekkisen virallisessa logos-sa, mutta on tässä saanut leikillisem-män hahmon. Salla Savolainen tun-netaan muun muassa Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Viltti-tossu -kirjojen kuvittajana.

Majavien tehtävänä on räjäyttää yhteensä 10 000 kuutiota kalliota. Tehtävään valmistauduttiin suuri-mittaisin lähikiinteistöjen katsel-muksin. Ympäristöstä suojattiin yh-teensä noin 400 tärinälle altista tieto-konetta.

Maanrakennustyöt jatkuvat maaliskuulle asti, jolloin aikataulun mukaan siirrytään betonirakentamis-vaiheeseen. Keskustakirjaston perus-kivi muurataan toukokuussa, minkä jälkeen päästään rakentamaan kellari-kerrosta.

Muotti-, betonointi- ja rakennus-vaihe on täyttä käsityötä. Perustamis- ja kellaritöissä ei käytetä elementtejä, joten rakennuksesta saadaan var-memmin tiivis, kun elementtien v älisiä saumoja ei ole.

Keskustakirjasto avataan joulu-kuussa 2018.

 Teksti ja kuvat Liisa Joensuu /Tmi Magic Words Viestintätoimisto

21

Hollolan kunta on tilannut Heinsuon koulun sekä Kallliolan koulun toteu-tuksen elinkaarihankkeina Lemmin-käinen Talo Oy:ltä.

Heinsuon koulu sijaitsee Hollolan kuntakeskuksessa ja Kalliolan koulu nimensä mukaisesti Kalliolan taaja-massa, kantatie 24 varrella noin 10 km Lahdesta Asikkalaan päin.

Heinsuon koulurakennuksen kerrosala on 8 828 m2, tilavuus 47 440 m3 ja kerrosluku 3. Kalliolan koulun kerrosala 7 490 m2, tilavuus 36 710 m3 ja kerrosluku 2.

Rakennustyöt on aloitettu syys-kuussa ja molempien rakennusten rungot ovat rakenteilla. Hankkeiden suunniteltu valmistuminen on kesäl-lä 2017 josta alkaa sopimuskausi 20 vuotta.

Hankkeiden pääsuunnittelija on arkkit. SAFA Tomi Perko, arkkitehti-toimisto Perko Oy. Rakennukset on suunniteltu toteuttamaan avointa oppimisympäristöä.

Seuraavana elinkaarihankkeiden ”sielun elämää” avaa Lemminkäinen Talo Oy:n liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen.

Elinkaarihankkeiden idea

Elinkaarihankkeet ovat pääomavaltai-sia ja pitkävaikutteisia uudis- ja perus-korjaushankkeita, joissa palvelun-tuottaja kantaa perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun ja tärkein peruste mallin käytölle on kiinteistö- ja infraomaisuuden tuotta-vuuden ja tilapalveluiden kokonais-taloudellisuuden parantaminen.

Elinkaarimallissa yksi palvelun-tarjoaja vastaa yleensä vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentami-sesta ja kiinteistöpalveluista. Palvelu-sopimus tehdään sovituksi ajanjak-soksi, ja usein jaksot ovat pitkiä, esi-merkiksi 20 tai 25 vuotta.

Elinkaarihankkeissa Tilaaja yleen-sä määrittelee kokonaistaloudellisuu-den toimivuus- ja laatuvaatimukset ja jättää palveluntuottajalle vapauden valita tekniset ratkaisut ja palvelun-tuotannon tavat.

Elinkaarihankkeissa tilaaja ostaa palveluntuottajalta käytännössä ra-kennuksen käytettävyyttä. Siten on luonnollista, että tilaaja myös määrit-telee tarvitsemansa käytettävyyden

tasot itse jo tarjouspyyntövaiheessa. Tarjouksissa on aina kiinteä hinta, mutta hankkeen aikana voi luonnol-lisesti tulla myös tarjoukseen sisälty-mättömiä lisä- ja muutostöitä. Näissä yhteyksissä käytetään normaalia lisä- ja muutostyömenettelyä rakennus-urakan yleisten sopimusehtojen mu-kaisesti.

Elinkaarimalli ja makrotalousKansantalouden kannalta kyseessä on kansallisvarallisuuden eli aineelli-sen pääoman kasvattaminen ja sen säilyttäminen jolloin tavoitteena on elinkaarihankkeiden sopimusjakson päättyessä turvata ylläpidetyn kiin-teistön hyvä kunto, tarkoituksen-mukainen jäännösarvo ja luovutus-kunnon mukaiset muut olosuhteet.

Yhtä lailla kyseessä on aineetto-man pääoman kasvattaminen ja säi-lyttäminen, jolloin tavoitteena on koko palvelujakson aikana luoda edellytykset sille, että tilojen käyttä-jille tarjoutuu esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa parhaat mahdolliset työskentely-, oppimis-, opettamis-

Hollolan kunnan uusimmat kouluhankkeet elinkaarihankkeinaToteuttajana Lemminkäinen Talo Oy

Esa Kemppainen, liiketoimintajohtajaElinkaarihankkeetLemminkäinen Talo Oy

Heinsuon koulukaakosta

22

ym. olosuhteet turvallisessa, terveelli-sessä, virikkeellisessä ja motivoivassa ympäristössä, mikä mahdollistaa sekä opettajien että oppilaiden ja muun moniammatillisen yhteisön tieto- ja taitotason kohottamisen.

Kiinteistöjen tulee aina viime kä-dessä palvella ainoastaan siellä tapah-tuvan toiminnan tarkoitusperiä eli kouluissa oppiminen ja opettaminen, sairaaloissa kuntoutus ja terveys ja päiväkodeissa esiopetus sekä päivä-hoito. Elinkaarihankkeissa palvelun-tuottajan on siksi tärkeä ymmärtää kunkin kohteen ”sielunelämä” sekä olla tietoinen siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa.

Kumppanuusperiaate onnistumisen edellytyksenäElinkaarimallissa ratkaisevan tärkeää on kumppanuus. Se tarkoittaa sopija-puolten jatkuvaa läheistä ja avointa yhteistyötä joka mahdollistaa sen, että kaikki hyötyvät. Jotta saavute-taan parhaat tulokset, tavoitteiden on oltava yhteisiä ja molemmilla on oltava jatkuva palo ja ”me-henki” toiminnan kehittämiseen. Tästä joh-tuen hankkeeseen liittyvät päätökset tulee tehdä aina siitä lähtökohdasta, mikä on parasta hankkeelle eikä vain tilaajalle tai palveluntuottajalle.

Kyse on ns. taktisesta kumppa-nuudesta, jonka perustana on yhteis-työ ja avoin dialogi, joka tulee aina aloittaa hankkeen erittäin aikaisessa vaiheessa. On tärkeää rakentaa tietoi-sesti luottamusta, pitää yllä keskuste-levaa ja avointa ilmapiiriä, huolehtia

informaation hallintajärjestelmien laadusta sekä integroida tietopää-omaa ja jatkuvasti yhdessä arvioida kumppanuuden kehittämistä. Tämä tuottaa lisäarvona uuden oppimisen ja toiminnan tehostamisen.

Elinkaarihankkeiden onnistumi-selle on oleellista, että sopijapuolten keskeiset sopimukset turvaavat jous-tavuuden. Sopijapuolten on osattava olla myös armollisia itselleen ja toi-silleen ja hyväksyä se, että kummalla-kaan osapuolella ei ole täyttä var-muutta siitä millaisia tulevaisuuden tarpeet, vaatimukset ja käytettävissä olevat tuotteet, laitteet, koneet, pal-velut… jne. ovat.

Elinkaarimalli ja suunnitteluSuunnittelupuolella suurimmat haas-teet liittyvät itse asiassa elinkaaren pituuteen ja energiatehokkuuteen. Tällöin huomio kiinnittyy elinkaari-edullisuuteen suunnitteluratkaisuja tehtäessä, elinkaariedullisuuteen pitkäaikaiskestävyys ja turvallisuus laitteita ja materiaaleja valittaessa sekä PTS-investointien tarve, laajuus ja toteutusaikataulu.

Yhtä lailla tärkeää ovat energia-tehokkuusvaatimukset, ET-luvun las-kenta ja e-luvun vaatimus (x kWh / m2), jossa huomioitava mm. sää-tiedot, sisäilmasto, käyttöajat, raken-teet ja vaipan ilmapitävyys, lämmi-tys, ilmanvaihto ja ilmanvaihdon talteenotto, lämpökuormat, käyttäjä-sähkö, valaistus, veden kulutus ja energian muoto sekä käyttöenergian seuranta ja siihen vaikuttaminen.

Elinkaarimalli ja tulevaisuuden oppimisympäristö

Koulusuunnittelun viimeaikaiset suunnitteluratkaisut pohjautuvat sil-le, että pedagogiikkaa, arkkitehtuuria ja teknologiaa kehitetään yhdessä, huomioiden elinikäisen oppimisen tarpeet, sähköiset oppimisympäristöt ja digitaalinen oppimateriaali jolloin uudenlainen koulukulttuuri edellyt-tää perinteisen käytännön toiminnan muuttamista tavoitteena että oppi-mista tapahtuu kaikkialla.

Innovatiivisen koulun opetus ja toiminta pohjautuvat ilmiöpohjai-seen kasvuun, tutkivaan oppimiseen ja opettamiseen sekä yhteistoimin-nalliseen opetukseen soluittain. Tulevaisuuden oppimisympäristössä oppimissolut sisältävät avointa tilaa isolle oppilasryhmälle, perinteisiä ti-loja luokalle, projektityötilaa ryhmil-le ja yksilöllisen työskentelyn alueita eri käyttötarkoituksiin. Avoimuus viedään läpi päivähoidon ja koulun tilojen, aineopetussolujen ja hallin-non. Koulun kaikki tilat ovat oppi-mistiloja, joissa erityinen huomio on sosiaalisilla kohtaamistiloilla jotka tarjoavat kalustettuja ratkaisuja tutki-vaan, ilmiöpohjaiseen, yhteistoimin-nalliseen ja projektioppimiseen käyt-täjille.

Elinkaarimallin edut

Elinkaarimalli takaa, että korjausvel-kaa ei synny ja tilaaja maksaa ainoas-taan tuotetuista palveluista eikä näin ollen verottajan kukkarolla hääritä

Heinsuon koulu

23

kesken sopimuskauden. Palvelun-tuottaja vastaa luovutuskunnosta mikä turvaa sen, että tilaaja saa sopi-muskauden päättyessä hallintaansa hyvässä kunnossa olevan kiinteistön.

Elinkaarimallin keskeiset hyödyt tulevat palveluntuottajan sitoutumi-sesta pitkän aikavälin vastuuseen sekä toteutuksen joustavuudesta ja nopeudesta. Elinkaarimallissa pal-velun-tuottajalle tarjoutuu mahdolli-suus tuottaa jatkuvaa lisäarvoa kehit-tämällä rakennuksen ominaisuuksia, valitsemalla elinkaaritaloudellisesti mahdollisimman kestäviä ratkaisuja ja ylläpitämällä korkeaa palvelutasoa kiinteistöjen käyttö-, hoito- ja yllä-pitojaksolla.

Elinkaarimallissa pitkäjänteinen, toimivuus- ja laatuvaatimuksiin pe-rustuva sopimus-kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tilaajan ja palvelun-tuottajan laajalle ”win-win”-periaat-teita noudattavalle yhteistyölle mikä vauhdittaa tuottavuuskehitystä ja kannustaa palveluiden kehittämiseen ja uusimman teknologian hyödyntä-miseen.

Elinkaarimalli ohjaa tarkastele-maan kokonaiskustannuksia hank-keen alusta loppuun ja kannustaa rakentamaan laadukkaasti sekä pitä-mään tilat kunnossa kohteen luo-vutuskunnon ja jäännösarvon var-mistamiseksi.

Elinkaarimallissa voidaan päästä parempaan laatutasoon tai laajem-paan palvelutarjontaan ja alhaisem-piin kustannuksiin kun pitkän aika-välin suunnitteluratkaisut, käytettä-vät materiaalit ja tekniset järjestelmät voidaan optimoida ja tilaajan/omis-tajan taseen ulkopuolinen kustannus-rasite voidaan jakaa tasaisesti käytön aikaisille vuosille.

Merkittävimmät elinkaarihankkeetEspoon koulut (NCC & YIT), Kuo-pion 4 koulua ja 1 päiväkoti (LMK), Haukiputaan koulu (NCC), Jyväs-kylän Huhtasuon kampus (YIT), Oulun Kastellin Monitoimitalo (LMK), Pudasjärven hirsirakenteinen koulukampus (LMK), Kokkolan elin-kaarikoulu ja päiväkoti (YIT), Hä-meenkyrön elinkaarikoulu (LUJA), Mäntsälän elinkaarikoulut (NCC), Hollolan Heinsuon ja Kalliolan elin-kaarikoulut (LMK), Porvoon elin-kaarikoulut ja päiväkodit (LMK), Kuopion Jynkän ja Karttulan elin-kaarikoulut (LMK), Pudasjärven

hirsirakenteinen palvelutalo (LMK) ja Hämeenlinnan Nummen elinkaari-koulu (tarjousvaihe).

Kokemuksia elinkaarihankkeistaSuurin osa hankkeista on saatu toteu-tettua aikataulu- ja budjettiraameissa. Hankemalli on lisännyt palveluita ja innovaatiota, jotka laskeneet elinkaa-rikustannuksia ja -riskejä sekä nosta-neet sekä hankkeiden että lopputuot-teiden laatua. Elinkaarimalli on anta-nut tilaajalle mahdollisuuden keskit-tyä tuotettuun palveluun ja vapautta-nut tilaajat hankkeiden johtamisesta.

Käsityksemme on, että Suomessa on julkisen sektorin kiinteistömassas-sa 4–6 M€:n korjausvelka ja toinen mokoma uudisrakennustarpeita yk-sin opetus-, sosiaali- ja terveyden-huollon sektoreilla ja siksi markkinat kiinnostavat myös Lemminkäistä.

Elinkaarihankkeet ovat Lemminkäi-sen strategian mukaisia hankkeita mutta elinkaarimarkkinoiden kehit-tymisen suunta on vielä hieman utuinen. Kunhan alalla saadaan lisää kokemusta elinkaarihankkeiden to-teuttamisesta ja kumppanuusperiaat-teen toteutumisesta, uskomme, että malli tulee olemaan varteenotettava toimintatapa.

Lemminkäisellä on tällä hetkellä toteutettavanaan kaiken kaikkiaan 17 elinkaarikohdetta joista Kuopion ja Oulun kohteissa on jo menossa pal-velujaksot muiden ollessa vielä inves-tointivaiheissaan. Lemminkäisellä elinkaarihankkeiden markkinapoten-tiaalin kasvuun ollaan erittäin tyy-tyväisiä ja erityisesti hankkeiden mielenkiintoa on kasvattanut hirsi-rakentamisen mukaantulo sekä fyysi-sen oppimisympäristön muutos en-tistä avoimempaan suuntaan.

Kalliolan koulu etelästä

Kalliolan koulu

24

www.eerolayhtiot.fi

YOUR WORKINGMACHINEValtra is a worldwide brand of AGCO.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Katso loput varusteet ja tarkemmat tiedot valtra.fi/kampanjat

Kuvi

en tr

akto

rit e

rikoi

svar

uste

in.

Varusteita ja ominaisuuksia• nopeus 50 km/h, 165 hv• portaaton voimansiirto• etukuormain• kuormantunteva sähköohjattu hydrauliikka, tuotto 160 l/min• palarenkaat

VALMIIKSI VARUSTELTU PAKETTI KIINTEISTÖNHOITOTÖIHIN

VALTRA N154e DIRECT

HUOLTOLEASING

• Vuokra-aika 3 vuotta • Käyttötunnit 1000 h/vuosi • Vuokra 2195 €/kk.• Sisältää määräaikaishuollot ja takuun.

26 €/h

25

Savilahti, älyllistä elämääSavilahdesta kasvaa Kuopion keskus-tan kupeeseen, Kallaveden rannalle, uudenlainen kaupunginosa. Savilah-teen tulee 34 000 toimijan turvalli-nen ja luonnonläheinen paikka asua, opiskella, työskennellä ja yrittää. Paikka sijaitsee vain parin kilometrin päässä torilta, KYSin ja yliopiston vieressä, hyvien vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien äärellä.

Uusia toimijoita Savilahden alueelle tulee noin 15 000. Asukkaita heistä on arviolta 6 000 ja työssäkävi-jöitä sekä opiskelijoita yhteensä noin 9 000. Ainutlaatuista on tuleva kol-men koulutusasteen oppimisympä-ristö. Julkis- ja yksityissektorin on arvioitu investoivan tulevaisuudessa alueen rakennetun ympäristön to-teuttamiseen liki miljardi euroa.

– Alueen toimijoiden monialai-suus tuo upean kehittämispotentiaa-lin koko Savilahti-projektille, visioi kaupunkiympäristön palvelualue-johtaja Jarmo Pirhonen Kuopion kaupungilta.

Oppilaitosyhteistyö ainutlaatuistaKolmen koulutusasteen keskittymä samalle kampukselle on uutta.

Oppilaitosten, yritysten ja erilaisten ihmisten kohtaamisten ansiosta Savi-lahti edustaa viimeisintä osaamista, myös kansainvälisesti.

– Savilahden alueen kehittämisen yksi keskeinen kärkitavoite on ollut Itä-Suomen yliopiston, Savonia- ammattikorkeakoulun, Savon koulu-tuskuntayhtymän, satojen yritysten ja KYSin toimintojen limittyminen lähekkäin keskenään, ja edistyminen

© L

ento

kuva

Val

las

Oy

2015

on ollut huikeaa. Olen ilahtunut siitä innosta, jolla kaikki tahot ovat lähte-neet mukaan Savilahtea kehittämään, kuvaa yhteistyötä projektijohtaja Antti Niskanen.

Asuinalue toteutetaan lähelle opiskelu- ja työpaikkoja ja luontoa. Esimerkiksi opiskelija-asuntoja voi-daan tulevaisuudessa rakentaa myös nykyiselle yliopistoalueelle. Asumi-sen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia

• 34 000 toimijan uudenaikainen kaupunginosa 2020-luvulla• Kuopion keskustan kainalossa Kallaveden rannalla• uudenlainen oppimisympäristö, työpaikka- ja asuinalue

28

sekä palveluita kehitetään. Lähellä ovat myös keskustan ja lähiympäris-tön palvelut.

Suunnittelu osallistavaaSavilahden suunnittelutyössä on alusta asti kuunneltu kaupunkilaisia mahdollisimman paljon. Ratkaisuja on ollut mukana miettimässä iso joukko kuopiolaisia. Esimerkiksi alueen oppilaitosten, KYSin, Savisaaressa

toimivien harrasteyhdistysten, yritys-ten, ELY:n sekä Pohjois-Savon liiton kanssa on järjestetty useita toimija- ja sidosryhmätapaamisia. Myös alue-rakentamiseen liittyviä asiantuntija-tapaamisia on ollut lukuisia.

Alueen kolme vaihtoehtoista maankäytön yleissuunnitelmaa ovat valmiit, ja niitä oli kaupunkilaisten mahdollista kommentoida joulukuun 2015 puoleen väliin.

– Näyttelyt vaihtoehtoisista suun-nitelmista ovat olleet kommentteja varten näytteillä joulukuussa 2015 kaupungilla keskeisissä paikoissa ja netissä, kertoo suunnittelun projekti-päällikkö Mari Piipponen.

Tavoitteena hankkeessa on paitsi älykäs rakentaminen myös suunnit-telun kunnianhimoisuus. Savilahdes-sa jokainen voi tehdä älykkäitä valin-toja kaikilla elämän osa-alueilla.

29

Uusien asuntojen rakentaminen al-kaa 2018 ja koko alue valmistuu 2020-luvun aikana.

Kallioluolia moneen käyttöön Erikoisuutena Savilahden alueella ovat Neulamäen kupeessa puolustus-voimien käytöstä vapautuneet kallio-luolat. Suomen oloissa luolastojen määrä ja niiden rakennettavuus ovat poikkeukselliset.

Alueelta löytyy 16 luolaa, joista suurimmassa on 4 500 neliötä. Luolien käyttösuunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa ja ne toteutuvat vaiheittain. Luolat sijaitsevat kallio-jyrkänteellä. Tämä luo mahdollisuuk-sia niiden jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen.

Luoliin voitaisiin esimerkiksi si-joittaa tilat liikunta- ja vapaa-ajan palveluille, alueelliselle väestön-suojalle jne. Kaupunki on luonnol-lisesti kiinnostunut neuvottelemaan tiloista soveltuvien yritysten tai muiden uusiokäyttöön liittyvien kumppanien kanssa. Perusteellinen uudistaminen on toki tiloille tarpeen.

Kevyttä liikennettäSavilahden alueella on jo runsaasti joukkoliikenteen tarjontaa, mutta alueen vilkas liikenne vaatii uutta ajattelua pyöräily- ja kävelyteiden suunnittelussa. Jatkossa parannetaan

liikenneyhteyksiä Savilahdesta kes-kustaan ja muualle Kuopioon.

– Lähimatkoilla joukkoliikentees-tä, kävelystä ja pyöräilystä kehitetään houkuttelevampaa. Löytyisikö esim. yhteiskäyttöisistä autoista vaihto-ehtoja oman auton käytölle, pohtii suunnittelun projektipäällikkö Jukka Eskelinen.

Infrarakennuttamisen projekti-päällikkö Petri Pucilowski kertoo, että kohteista ensimmäisenä pyörähtää käyntiin vuonna 2017 Neulaniemen-tien ja Neulamäentien yhdistävän Tekniikkakadun rakentaminen.

Energia- ja ICT-ratkaisut älykkäiksiEnergiahuolto kuuluu liikennejärjes-telyjen lisäksi alueen ykkösjuttuihin. Lämmitykseen nykyisissä rakennuk-sissa käytetään kaukolämpöä. Tavoit-teena on suosia vähäpäästöistä ja kes-tävää energiantuotantoa. Aluetta on alusta asti suunniteltu uusia teknolo-gioita silmällä pitäen.

– Geoenergiaa voidaan hyödyntää laajasti, ja ranta-alueella kun ollaan, on vettä mahdollista käyttää hyödyk-si niin rakennusten lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin, visioi ener-gia-asiantuntija Tapio Kettunen.

Aurinkoenergiaa voidaan hyö-dyntää suurilla kattopinta-aloilla ja suuntaamalla rakennukset tarkoi-tuksenmukaisesti. Tulevaisuudessa energiajärjestelmissä hyödynnetään

yhä enemmän ICT-verkkoja ja -palve-luja.

Tulevaisuuden ennakointi haasteellistaMuutaman vuosikymmenen kuluttua ihmiset voivat ihan mutkattomasti käyttää teknologioita, joita ei vielä tänä päivänä ole edes olemassa. On jo nähtävissä, että etänä voi aistia asioita, joita ei pääse itse tarkasta-maan. Älyllistä elämää on siis luvassa vuorokaudet ympäri.

Nyt jo on energia-, vesi- ja ICT-tekniikasta saatavissa ajantasaista tie-toa. Tekniikan avulla voidaan tarjota lähettipalvelua, joka ajaisi Savilah-teen ja jakelisi paketit oville quadro-kopterin avulla. Tai voitaisiin toteut-taa autojen lohkolämmittimiä seu-raamalla reaaliaikainen tilannekuva, joka kertoisi, missä aamuisin aura-autoja eniten tarvittaisiin.

– Usein tulevista ratkaisuista pu-huttaessa joudutaan turvautumaan valistuneisiin arvauksiin. Onhan näi-hin päiviin asti Mooren lain mukai-sesti mikropiirien kyvyt kaksin-kertaistuneet joka vuosi, toteaa tek-nologia- ja arkkitehtuuriasiantuntija Jarmo Voutilainen. Millaista nyt rakentamisvaiheessa huomioon otet-tavaa tekniikkaa tulevaisuuden säh-kö- ja informaatioteknologiaan liite-tään, on nykytiedon varassa vaikea ennakoida.

Tengbom Eriksson arkkitehdit

30

Arkkitehtitoimisto AJAK

Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik

31

JUHLAMATKA 2015

Liittomme täyttäessä 70 vuotta toi-mintavuonna 2015, päätti hallitus yhdistää vuosittaisen opintomatkan ja työmarkkinaseminaarin yhteiseksi jäsenistön juhlamatkaksi. Kun vielä anomuksesta Rakennusmestarien sää-tiö sekä Rakennusmestarit ja insinöö-rit AMK RKL ry avustivat matkaam-me, tuli mahdolliseksi toteuttaa mat-ka hallituksessa eniten kannatusta saaneena risteilymatkana Välimerelle.

Juhlamatkan järjestely aloitettiin puheenjohtajan toimesta jo lähes vuotta ennen suunniteltua lähtöpäi-vää. Tarjousten perusteella valikoitui tuttu yhteistyökumppanimme Tjäre-borg Oy matkanjärjestäjäksemme ja kohteeksi Välimeren risteily maail-man suurimmalla risteilyaluksella Allure of the Seas -laivalla juhlavuo-den syyskuussa 19.–28.9.2015. Mat-kalle osallistui 60 henkilöä, joista jäseniämme oli 47 ja seuralaisia 13.

Maailman toistaiseksi suurin risteilyalus risteili VälimerelläVälimeren risteilyn reitti kulki Espan-jan Barcelonasta Palma de Mallorcal-le, Ranskan Marseilleen ja sieltä Ita-lian La Speziaan (Pisa/Firenze), Civi-tavecciaan (Rooma) ja Napoliin. Ris-teilyn lisäksi olimme varanneet run-saasti aikaa ja opastustakin Barcelo-nan nähtävyyksiin tutustumiseen lähtö- ja paluupäivien yhteyteen.

Amerikkalaisen Royal Caribbean varustamon Suomen Turussa 2009–2010 rakentama laivamme Allure oli risteilysatamissa mahtava näky. Lai-van koosta esimerkkinä muutamia lukuja:

• Hyttipaikkoja 6400• Miehistöä 2400• Pituus 360 m• Leveys 47 m• Korkeus 16 kantta, 64.9 m• Syväys 9.3 m• Koneteho 97.000 kW• Hinta yli 900 milj. euroa

Laivalla on mm. useita teattereita, joista suurimpaan mahtuu 1400 kat-sojaa. Laivallakin olisi viikko kulunut pitkästymättä.

Laivan all inclusive -sisältöön kuului aterioiden ja maksuttoman huonepalvelun lisäksi kaikki laivan viihdetarjonta, jota riitti jokaiselle il-lalle. Suuressa Amber-teatterissa esi-tettiin mm. Mamma Mia -musikaalia, Blue Planet -akrobatiaa, konsertteja ja 3D elokuvia. Peräkannella sijaitsevan ulkoteatterin näytöksissä nähtiin myös akrobatiaa ja uimahyppynäy-töksiä. Pienemmissä teatterisaleissa esitettiin mm. konsertteja ja stand up komiikkaa. Laivan jäähallissa esitet-tiin ammattilais-taitoluistelijoiden upeita esityksiä ja olisihan sinne itse-kin päässyt luistelemaan.

Myös omatoimisia harrastus-mahdollisuuksia oli riittävästi. Seinä-kiipeilyä, surffausta, juoksurataa, pienoisgolfkenttää, vaijerilaskua, uima- ja porealtaita ym. Laivalta löy-tyi tietenkin myös valtava kuntosali, solarium sekä lähes kaikkea muuta-kin mitä voi vain kuvitella.

Laivan yli 200 kokkia vastasivat siitä, että sekä buffettyylisessä että intiimimmeissä ravintoloissa syötiin todella laadukkaasti, ja jos se ei vielä riittänyt, lisää evästä sai snacks- pisteistä ympäri laivaa ja huone-palvelusta ympäri vuorokauden. Lisä-/kattausmaksusta oli vielä tarjol-la useita erikoisravintoloita brasilia-laisesta pihviravintolasta japanilai-seen sushiravintolaan.

JUHLAMATKA 2015 Allure of the Seas

Heikki Tuominen puheen- ja matkanjohtaja KRI ry

Aqua-teatterissa nähtiin huikeita esityksiä.

32

Kaikki maksuliikenne laivalla tapahtui hyttikortilla.

Laivan casinolta löytyi yli 400 peliauto-maattia ja -pöytää.

Laivan jäähallissa taitoluistelunäytökset olivat tasokkaita.

Laivan kannella voi myös surffailla.

Taxfree-myymälää ei laivalla onneksi ollut, mutta kauppa kävi iltaisin Boardwalkilla.

Baareja löytyi myös niin karaoken kuin latinomusiikin ystäville. Myös tanssi-intoisille ja diskohenkisille tar-jontaa oli riittävästi. Alkoholijuomat eivät kuuluneet all inclusive -vali-koimiin ja niitä voi ostaa erikseen. Juomahinnat olivat kotimaista tasoa, lasillinen viiniä maksoi 8–12 dollaria, olut 5 dollaria (1 Usd = 0,88 €) jne. Hintoihin tosin lisättiin jenkkityyliin vielä veroa 17 %.

Runsaasta ja herkullisesta ruoka-tarjonnasta johtuen oli toisaalta onni, että joka päivä tuli lähdettyä laivalta maihin kuluttamaan edelli-sen päivän kaloreita. Niin hyvin lai-valla syötiin, että painoa olisi viikon aikana kertynyt niin, että paluumat-kalla ei vaatevarasto olisi enää sopi-nut päälle.

Laivalla ei käteistä rahaa käytetty kuin ainoastaan valtavassa Casinossa, jossa oli 480 peliautomaattia ja kol-misenkymmentä noppa-, ruletti- ja korttipöytää odottamassa dollareita. Muuten harvat maksut, kuten alko-holi ja tuliaisostokset hoidettiin hyttikortilla, joka taas laskutti omaa luottokorttia. Päivän ostokset näki kyllä samana iltana hyttitelevisiosta, joten hyvin tiesi koko ajan missä mennään.

33

Vierailusatamat ja retketAllure of the Seas risteili pääosin yö-aikaan ja päivät aamukahdeksasta iltakahdeksaan oltiin satamissa. Lai-van retkitarjonnassa oli noin 100 eri-laista maksullista retkeä, joko opas-tettuja tai omatoimisia. Retket olivat melko hintavia, satamissa oli kuiten-kin järjestetty omatoimikulkijoille kuljetus satama-alueelta kaupunki-keskustoihin noin 5 euron maksua vastaan. Osallistuminen retkille oli helppoa, ja niitä pääsi tilaamaan jo paljon ennen matkaa kotoa interne-tin välityksellä tai sitten vasta laival-la. Laivan järjestämille retkille yksit-täisen matkaajan oli helppoa ja tur-vallista osallistua. Suuremmissa poru-koissa taas kannatti käyttää omatoi-misia järjestelyjä, kuten kimppatakse-ja. Opastuskielenä retkillä oli englan-ti paikallisella korostuksella.

Risteilyyn sisältyi myös yksi lep-poisa meripäivä, joka tulikin tarpee-seen monen kiireisen kaupunki-kierrospäivän jälkeen.

Barcelonassa olimme varanneet koko ryhmällemme bussin ja suoma-laisen oppaan, joka meitä ansiokkaas-ti opastikin Barcelonan nähtävyyk-siin ja hyviin käytäntöihin. Opas myös korosti kuinka Barcelona, niin upea kaupunki kuin onkin, varkaiden paratiisi. Tämä asia koettiin myös meidän ryhmässämme ikävästi.

Magic Fountain Barcelonassa on myös näkemisen arvoinen.

Sagrada Familia edelleen kesken Barcelonassa.

Barcelona tarjoaa lomakohteena kaikkea.

34

Marseillen rannikon linnoituksia ihasteltiin laivalta ja kiertoajelulla.

Marseillessa kohteena Palace Longshap.

Pisan kellotorni oli edelleen vinossa.

Marseille osoittautui siistiksi, Hel-singin kokoiseksi ranskalaiskaupun-giksi, joka on toinen Euroopan kult-tuuripääkaupungeista. Nähtävyyksiä olisi kyllä riittänyt pidemmänkin vierailun ajaksi. Marseille jäi mieleen hienona rannikkokaupunkina.

La Spezia Pohjois-Italiassa oli noin 100.000 asukkaan sotasatamakau-punki, josta useimmat matkaajat suunnistivatkin päivän ajaksi joko Pisan vinoa kellotornia ihmettele-mään tai vehreään Firenzeen ja Tos-canaan viinitarhoja ihastelemaan ja paikallisia viinejä maistelemaan.

Toscanassa louhitaan myös Carrara-marmori.

35

Civitavecchia taas oli Rauman ko-koinen Rooman satamakaupunki, josta pääsi alle tunnissa Rooman kes-kustaan, Pietarinkirkon ja Vatikaanin kupeeseen. Roomassa taas nähtävää olisi riittänyt vaikka viikoksi. Ruuh-kaa ja jonotusta tosin oli joka paikas-sa, mutta hyvän yleiskuvan sai ”Hop on hop of” -bussikierroksella.

Napoli puolestaan on Etelä-Italian suurin kaupunki, jossa esikaupunkei-neen on noin 3,7 milj. asukasta. Na-poli tunnetaan kai parhaiten tuliperäi-sen Vesuviuksen (1.281 m) ja Pompe-

jin historiasta. Viimeisin Vesuviuksen purkaus sattui vuonna 1944. Viime vuosina Napoli on saanut huomiota jäteskandaalista, ja kyllähän sen huo-masi, epäsiisti katukuva hieman häi-ritsi. Napoli tunnetaan myös pizzan kotikaupunkina, hyväähän se oli.

Risteilyn päättyessä ryhmämme vietti vielä päivän Barcelonassa kuka mi-hinkin nähtävyyteen tutustuen. Ilta-sella sitten odottikin kuljetus lennol-le, jonka Finnair jotenkuten sai peril-le Suomeen ja Helsinki-Vantaalle aamuyöllä.

Pizza calzone Napolissa.

Roomassa Colosseum, Palatinus-kukkula ja Forum Romanum kiertoajelubussista kuvat-tuna.

Vatikaanin valtavassa Pietarinkirkossa kannattaa ehdottomasti käydä.

36

Napolin kaunis rannikko ja Vesuvius.

Pizza calzone Napolissa.

19

Solid House Magazine 3/2014

Työmaapalveluiden erikoisosaamista

www.bau-met.fi • Kärsämäentie 72, TURKU • p. 0207 433 700

Toimitusjohtaja Marko Eklund kertoo yrityksen

omaavan laajan valikoiman alan huipputuotteita, jotka soveltuvat suomalaiseen rakentamiseen. Belgialainen timanttiterien val-mistaja Carbodiam on palvellut Bau-Metiä loistavilla, kovalle Pohjolan graniitille kehitetyillä terillä ja segmenteillä. Varas-tosta löytyy kaikkia yleisempiä teräkokoja erilaisille materiaa-leille, sekä asiakkaiden toivomia erikoisteriä. – Terähankintojen tullessa ajan-kohtaiseksi meihin kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä.Eklundin mukaan myös suo-sittua poraputkien uudelleen

segmentointipalvelua kannattaa käyttää. Vanhasta putkesta tulee täysin uuden veroinen ja säästöä kertyy verrattaessa uuden os-toon. Palvelu on lisäksi nopeaa: putki palautuu käyttäjälle usein jo saman päivän aikana.

Timanttityövälineistä, pölynhal-linnasta ja työmaapalveluiden kehittämisestä on vastannut 1.4.2014 alkaen Mika Iivonen, joka on toiminut alalla yli 13 vuotta. Yhteistyö rakennus- ja saneerausliikkeiden kanssa on tuonut uutta näkökulmaa raken-nustöiden monimuotoisuudesta ja alan erilaisista tarpeista, joihin on pyritty vastaamaan vahvalla

Bau-Met Oy on tunnettu valtakunnallinen kone- ja laitetoimitta-ja, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa kuten teollisuutta, kone-

vuokraamoita, rakennusliikkeitä ja julkista sektoria. Perheyritys on perustettu vuonna 1972 ja panostaa

korjausrakentamisessa käytettäviin tuotteisiin sekä työmaapalveluihin.

ammattitaidolla.Pölynhallinta on muodostunut yhdeksi tärkeimmistä toi-minnoista työturvallisuuden saralla. Siihen Bau-Metillä on tarjota asiakkailleen kotimaiset huipputuotteet pölynpoistoon ja alipaineistukseen. – Strong-rakennusimurit esierottelijoineen ovat hinta-laa-tu suhteeltaan markkinoiden kärkeä.Alipaineistajat samalta valmista-jalta kestävät tarkankin syynin. Tuotteet ovat kestäviä, keveitä, ja toimintavarmoja huipputehoilla.

Eklund kertoo yrityksen tuot-teiden edustavan markkinoi-den parhaimmistoa. Kattavat huolto-, korjaus- ja varaosapal-velut sekä pientavaratoimitukset työmaalle koko Etelä-Suomessa täydentävät yrityksen erinomais-

ta toimintaa. – Kun arvostat laatua kuten mekin ja haluat ammattitaitoista palvelua, olemme palveluksessasi.

| Kuvassa Mika Iivonen

Mitä jäi mieleen?Osallistuminen matkalle kannatti ehdottomasti. Uutena kokemuksena risteilymatka, vaikka hinta-va olikin, oli kyllä joka euron arvoinen. Jos uudel-leen pian pääsisin, saattaisin viettää enemmän aikaa laivalla, ja jättää muutamat rauniot katso-matta. Varsinkin kun Välimeren helteiset säät suosivat aurinkokannella vietettyjä hetkiä. Yksi sadekuuro raikasti ilmaa Pisan kaupunkivierailul-la. Pienet sadekuurot merellä laiva onnistui kier-tämään.

Ruotsin-/Tallinnanlaivoille en ihan hevillä vä-hään aikaan lähde, niin suuri on tasoero sekä mil-jöössä että palveluasenteessa. Gaalaillat, ihmisten välittömyys ja loistava ruoka olivat jotakin mihin ei olla meillä totuttu. Laivalla, jos hyttiparvek-keen oven malttoi yöllä sulkea, ei mistään äänistä tai liikkeistä voinut päätellä olevansa laivassa.

Vierailusatamista monipuolisin suosikkini on ehdottomasti Barcelona, kunhan vielä saavat ne taskuvarkaat pois katukuvasta. Kaupungissa on tarjolla lähes kaikkea: aurinkoista hiekkarantaa, moninaista kulttuuria, kadehdittavaa infraa, hal-paa joukkoliikennettä sekä ystävällisiä ihmisiä. Lokakuinen kaupunki tarjosi vielä 28 asteen lämpötilankin iloksemme.

Kiitos kuuluu teille kaikille järjestelyissä ja matkalla mukana olleille. Kiitos myös Tjäreborgin Marika Winterille. Plussat annan myös paikalli-sille oppaillemme. Miinukset taas kuuluvat Finnairille, joka ensin seisotettuaan meitä pari tuntia, meinasi jättää osan porukasta Barcelo-naan. Lisäksi ryhmä hajautettiin koneessa niin, ettei sitä omaa seuralaista näkynyt kuin vessa-jonossa. Ja jos suomenkielellä haluaa asioida koneessa tai kohdekentällä, niin Finnair ei enää ole oikea lentoyhtiö – valitettavasti.

Lännen Alituspalvelu Oy- INTERNATIONAL HORIZONTAL DRILLING SPECIALIST -

Alitusporaukset yli 25 vuoden kokemuksella, kaikilla menetelmillä kaikkiin maalajeihin savesta kallioon.

www.lannenalitus.com

Halkaisijat 50–2300 mm ja asennuspituudet jopa 1500 m.

puh. 02 538 3655 www.lannenalitus.com

37

KUNTIEN RAKENNUSMESTARITJA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY

RUKA-MAJA, KUUSAMOKRI ry:n lomaosake Ruka-maja sijaitsee huippusuositun Kuusamon Rukatunturin itäpuolella osoitteessa Pyydystie 4 B.

Vuonna 2008 valmistuneessa 68m2 täydel-lisesti varustetussa ja koneistetussa loma-huoneistossa on alakerrassa 2 makuuhuo-netta, tupa, avokeittiö, wc:t ja saunaosasto.

Majassa on kaikkiaan 8 vuodepaikkaa, joista 4 sijaitsee parvitiloissa.

Ruka-majan käyttöoikeuteen sisältyy talvi-kaudella yksi kausikortti rinteisiin sekä ke-säkaudella kalastusoikedet yhteisiin vesi-alueisiin ja soutuvene varusteineen.

Osakkeeseen kuuluu myös kaksi autopaik-kaa lämmityspistokkeilla sekä kylmä ulkova-rasto esim. suksihuoltoon.

Vaihtopäivä lauantai kello 12:00

Ruka-majaa vuokrataan ja avain luovutetaan vain KRI ry:n jäse-nelle henkilökohtaisesti perhe-käyttöön. Edelleenvuokraus on ehdottomasti kielletty.

www.kri.fi

Pyydystie 4 b

RUKA-majan varustetaso

Ulkovarastot 2 kpl,Sähkölämmitys,Jääkaappi/pakastin,Liesitaso ja erillisuuni,Mikroaaltouuni,Kahvin- ja vedenkeitin,Ruoanvalmistusvälineet,Ruokailuvälineet 12 hengelle,Astian- ja pyykinpesukoneet,Kuivauskaappi,Keskuspölyimuri,Takka, kaasugrilli,TauluTV 32” digivirittimellä 2kplDVD-soitin, 2kpl,Radio/CD-soitin,8 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt, 1 vauvan matkasänky,2 kpl aikuisten polkupyöriä,Suksenhoitoteline, voitelurauta,Soutuvene varusteineen...

Täydellinen luettelo kohteessa

HUONEISTOON EI SAA TUODA

ELÄIMIÄ

TUPAKOINTI KIELLETTY

VAIHTOPÄIVÄLAUANTAI

KELLO 12:00

Vuokraus ja varaukset

Varaukset lomaviikoista tulee tehdä majaisännälle viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53) edeltävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla.

Ruka-majan postiosoite: KRI ry, Pyydystie 4 B, 83825, RUKATUNTURI

Viikkovuokrat, ainoastaan KRI ry:n jäsenille.Viikot: 1, 8..16, 36..37, 52(53) = 490€/vkoViikot: 5..7, 17..18, 33..35, 38..39 = 300€/vkoViikot: 2..4, 19..32, 40..51 = 200€/vkoViikonloppu- ja vuorokausivuokraus, mikäli maja vapaana, min. 120€. Majaa vuokrataan vain jäsenille.Edelleenvuokraus kielletty.

Lisätietoja/varaukset:KRI ry, majaisäntäPetri Pucilowski, p. 040-546 1002(jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan eli puhelinnumero, josta sinut tavoittaa iltaisin)

KUNTIEN RAKENNUSMESTARITJA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY

KOTAPORTTI, VUOKATTIKRI ry:n lomaosake Kotaportti sijaitsee Kai-nuussa, Sotkamon kunnassa, osoitteessa Talvikkaantie 8 B 3, 88610 VUOKATTI.

64,5m2 täydellisesti varustetussa ja koneis-tetussa paritalo-lomahuoneistossa on 3 ma-kuuhuonetta, tupa, avokeittiö, wc ja sauna-osasto sekä lasitettu veranta.

Majassa on 6 vuodepaikkaa 2h huoneissa ja lisävuoteet yläkerran avotilassa joko 2 aikui-selle tai 4 lapselle.

Kotaportin käyttöoikeuteen sisältyy talvi-kaudella yksi kausikortti Vuokatinrinteisiin, sekä edulliset kylpyläkäynnit (4 kpl/viikko tai 1 kpl lyhyemmillä vuokrausjaksoilla) Katin-kullan kylpylässä.

Vaihtopäivä sunnuntai kello 16:00

Kotaporttia vuokrataan ja avai-met luovutetaan vain KRI ry:n jäsenelle henkilökohtaises-ti perhe- tai yhdistyskäyttöön. Edelleenvuokraus on ehdotto-masti kielletty.

www.kri.fi

40

Kotaportin varustetaso

Ulkovarasto,Sähkölämmitys, lattialämmitysJääkaappi/pakastin,Liesi, mikroaaltouuni,Kahvin- ja vedenkeitin,Ruoanvalmistusvälineet,RuokailuvälineetAstian- ja pyykinpesukoneet,Kuivauskaappi,Keskuspölyimuri,Vuolukivitakka, kaasugrilli,Televisio 2kplDVD-soitin, 2kpl,Radio/CD-soitin,6 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt, 1 lastensänky,2 kpl aikuisten polkupyöriä,Suksenhoitoteline, voitelurauta,

Täydellinen luettelo kohteessa

HUONEISTOON EI SAA TUODA

ELÄIMIÄ

TUPAKOINTI KIELLETTY

VAIHTOPÄIVÄSUNNUNTAIKELLO 16:00

Vuokraus ja varaukset

Varaukset lomaviikoista tulee tehdä majaisännälle viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53) edel-tävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuok-raaja ratkaistaan arvonnalla huomioiden aikaisemmat vuokraukset.

Kotaportin käyntiosoite: KRI ry, Talvikkaantie 8 B 3, 88610 VUOKATTI(Postiosoite: KRI ry, Ilkantie 8, 88610 VUOKATTI

Viikkovuokrat, ainoastaan KRI ry:n jäsenille.Viikot: 1, 7..15, 51..53 = 430€/vkoViikot: 2..6, 25..32, 46..50 = 280€/vkoViikot: 16..17, 22..24, 33..35, 40..45 = 180€/vkoViikot: 18..21, 36..39 = 120€/vkoViikonloppu- ja vuorokausivuokraus, mikäli maja vapaana, min. 120€. Majaa vuokrataan vain jäsenille. Edelleenvuokraus kielletty.Lisätietoja/varaukset:KRI ry, majaisäntäPetri Pucilowski, p. 040-546 1002(jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan eli puhelinnumero, josta sinut tavoittaa iltaisin)41

KUNTIEN RAKENNUSMESTARITJA -INSINÖÖRIT AMK RY

KRI ry :n jäseni l le :

KUERLOMAYLLÄS

Liiton lomaosake KUERLOMA sijaitseeKolarin kunnan Äkäslompolon kylässäYlläksellä osoitteessa Kievarintie 3 A 2

50 m2:n rivitalo-osakkeessa on mm.tupakeittiö, makuuhuone, kookas parvi sauna ja pesuhuone.

YHTEYDET YLLÄKSELLESuomen eteläisin suurtunturi Ylläs sijaitsee Länsi-Lapissanoin 150 km napapiiriltä. Ylläkselle on hyvät yhteydet mm. junalla Kolarin rautatieasemalle, josta n. 40 kmbussikuljetus, tai lentäen Helsingistä Kittilään, lento-asemalta n. 55 km bussikuljetus. Vuoro- tai tilausbussilla, omalla autolla ym.

HARRASTUKSET JA PALVELUT YLLÄKSELLÄTalvella rinteeseen:37 rinnettä, 20 hissiä, pisin rinne 3000 m, korkeusero 463 m25 helppoa, 8 keskivaikeaa, ja 4 vaativaa rinnettä.MaailmanCup-rinne,Suomen ainoa Super G-rinne. Off-pisterinteet, kumpareikko ja Boarder cross-rataPipet ja Streetit molemmin puolin tunturia Super Pipe, Super Street lumikausi lokakuusta (yleensä) toukokuuhun

...tai ladullelatuverkosto 320 km, josta valaistua 38 km. Ensimmäiset ladut avataan heti lumien ja pakkasten tultua, yleensälokakuussa. Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191-540 m, lämpöladut tunturin ns. puurajassa, kaikki ladut sopi-vat myös luisteluhiihtoon. 3 latukahvilaa latureittien varrella.

Kesällä kalastamaan, marja- tai ruskaretkille,tai vaellusreiteille jalan, kanootilla.....

Kaupat, ravintolat jamatkailupalvelutÄkäslompolonkeskustassa, vain noin 1,5 km majalta.

Internet: www.ylla

s.com

KUNTIEN RAKENNUSMESTARITJA -INSINÖÖRIT AMK RY

KRI ry :n jäseni l le :

KUERLOMAYLLÄS

Liiton lomaosake KUERLOMA sijaitseeKolarin kunnan Äkäslompolon kylässäYlläksellä osoitteessa Kievarintie 3 A 2

50 m2:n rivitalo-osakkeessa on mm.tupakeittiö, makuuhuone, kookas parvi sauna ja pesuhuone.

YHTEYDET YLLÄKSELLESuomen eteläisin suurtunturi Ylläs sijaitsee Länsi-Lapissanoin 150 km napapiiriltä. Ylläkselle on hyvät yhteydet mm. junalla Kolarin rautatieasemalle, josta n. 40 kmbussikuljetus, tai lentäen Helsingistä Kittilään, lento-asemalta n. 55 km bussikuljetus. Vuoro- tai tilausbussilla, omalla autolla ym.

HARRASTUKSET JA PALVELUT YLLÄKSELLÄTalvella rinteeseen:37 rinnettä, 20 hissiä, pisin rinne 3000 m, korkeusero 463 m25 helppoa, 8 keskivaikeaa, ja 4 vaativaa rinnettä.MaailmanCup-rinne,Suomen ainoa Super G-rinne. Off-pisterinteet, kumpareikko ja Boarder cross-rataPipet ja Streetit molemmin puolin tunturia Super Pipe, Super Street lumikausi lokakuusta (yleensä) toukokuuhun

...tai ladullelatuverkosto 320 km, josta valaistua 38 km. Ensimmäiset ladut avataan heti lumien ja pakkasten tultua, yleensälokakuussa. Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191-540 m, lämpöladut tunturin ns. puurajassa, kaikki ladut sopi-vat myös luisteluhiihtoon. 3 latukahvilaa latureittien varrella.

Kesällä kalastamaan, marja- tai ruskaretkille,tai vaellusreiteille jalan, kanootilla.....

Kaupat, ravintolat jamatkailupalvelutÄkäslompolonkeskustassa, vain noin 1,5 km majalta.

Internet: www.ylla

s.com

LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO

Lattialämmitys sähköllä, takka, TV, radio, video, liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pa- kastimella, astianpesukone, ruuanvalmis- tus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, 3kpl runkosänkyjä vuo- devaatteineen (ei liinavaatteita), 2 kpl ai- kuisten polkupyöriä ym.

Kuerlomassa on vuoteet 3 henkilölle (ala- kerrassa 2 ja parvella 1) ja lisävuoteet parvella 3 henkilölle.

HYVÄÄ LOMAA !!!

KUERLOMA

Vaihtopäivä lauantai kello 12:00 Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä !

1. kerros -lisäksi tilavaparvi

VARAUKSET Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikois- ta 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja rat- kaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuok- raukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mu- kaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa: -A-viikolla 3pistettä

-B-viikolla 2pistettä -C-viikolla 1piste

Varaaja, jolla on vähiten pisteitä, saa haluamansa lomaviikon kohteessa.

Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Petri Pucilowski:

Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan

HINNATViikko A: Viikko B: Viikko C: Viikonloppu:

350e 8...16, 36...38, 52...53 240e 1, 5...7, 17...18, 33...35, 39 120e 2...4, 19...32 ja 40...51 120e

Viikonloppu ja vuorokausivuokraukset, mikäli maja on vapaana, minimi 120e.

Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella.

YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME AASTA ÖÖHÖN

Mitä tiloja teille saisi olla?

Ota yhteyttä info@elementit.fi

www.elementit.fi

Tällaista et ole ennen

nähnyt! Kelluva meri-

vartioasema Porvoossa

OHO, uusi koulu tontille

kahdessa viikossa! Lohjalle

kaksikerroksinen koulu

säädöstenmukaisesti

kokonais-taloudellisesti

nopeastitoimitettuina

www.en-apuvälineet.fi019 469 312

• henkilönostimet• rampit & luiskat• hygieniatilojen & kuntoutuksen

apuvälineet• tukikahvat & kaiteet• terapiapyörät & rattaat

Tarkemmat tuotetiedotkotisivuiltamme!

DYNASET Oy | www.dynaset.com | info@dynaset.com| Puh. 03 3488 200

HydrauligeneraattoritSäätyvät generaattorijärjestelmätHitsausgeneraattoritMagneettigeneraattoritHydraulimagneetit

HydraulipainepesuritKorkeapainevesipumputPorausnestepumputKadunpesulaitteetPalonsammutusPutkenpesulaitteetPölynsidontaUppopumput

Hydraulikompressorit

Asennusventiilit ja -palveluVoimanotot ja tehoyksikötHydraulivinssit ja erikoiskoneetHydraulitäryt ja tärypumput

SÄHKÖ KORKEAPAINEVESI

PAINEILMA

HYDRAULIIKAN TIETO-TAITO

KOMPAKTI LUOTETTAVATEHOKAS

TEHOKKUUTTA TYÖHÖN KOMPAKTEILLA HYDRAULILAITTEILLA

Parasta palvelua heti kättelyssä. Paikallisesti.

Dahl on LVI-tuotteiden, kunnallistekniikan ja teollisuuden putkituotteiden johtava tukkukauppa. Tavoitteemme on alan paras palvelu, osaaminen ja luotettavuus. Suomes-sa palvelemme sinua 30 palvelupisteessä kautta maan.

44

J • K

- Urheilurakentaminen- Vesistörakentaminen- Maanrakentaminen- Mertsalaiturit

www.jaamestarit.fi

Kuhmon Betoni OyPuh. 0400 166 983

eero.pollanen@betoni.inet.fi

www.kuhmonbetoni.fi

BETONIELEMENTITSILTAELEMENTIT

MELUAIDATCE-merkintäoikeus

myös siltaelementeille.

PL 20, T

ehontie 18, 4

5101 KOUVOLA

Fax (05) 3

21 1992

www.kouvolanbetoni.fi

TYKKIMÄEN SORA OY

45

K • L

Kaitos Oy, Karapellontie 8, 02610 Espoo. Puhelin 09-350 7060, www.kaitos.fi

Subsurface Stormwater ManagementTM

StormTech-ISOcmyk.indd 1 25.10.2013 14.10

Rakennus T. Lehtonen Oy39960 Sarvela

Gsm 0400 225 372rak.tlehtonenoy@gmail.com

KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT

Kankarin Kaluste Oy

Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi

KANKARI®

Keittiöt&Kylpyhuoneet

Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet.Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus!

Kankarin Kaluste OyKankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 03 440 170 | fax 03 440 1720 | www.kankari.fi

KANKARI®

Keittiöt&Kylpyhuoneet

Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet.Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus!

www.autio-oy.fi

KaivantotuentaelementitSuuntaporauksetAlitusporaukset

w w w . k t - t u e n t a . f i46

K • L • M

www.machinetool.fi

T U R V A L L I S T A L A A T U AMACHINETOOL• Tienrakennustyöt

• Vesirakennustyöt• Pohjarakentaminen• Yhdyskuntatekniikka• Maansiirtotyöt

• Likaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen• Viemäreiden videokuvaus ja puhdistus• Putkistojen saneeraus

www.virtanenky.fi

www.psalonen.com

Kuljetus ja maanrakennus

47

N • O • P

Puhelin: 0400 333 110www.nakuoy.fie-mail: napapiirin.kuljetus@nakuoy.fi

Tulevaisuuden yhteiskuntaa rakentaen

peab.fi

Peabilla on iso rooli tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana. Perinteisen rakentamisen osaaminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen tuovat ihmisten arkeen toimivuutta, turvallisuutta ja viihtyvyyttä niin kotona, työelämässä kuin julkisissakin tiloissa. Suunnittelemme ja rakennamme kokonaisia uusia kaupunginosia, kehitämme kiinteistöjä sekä raken-namme teitä ja siltoja. Yhteiskuntarakentajana kannamme myös vastuuta energia- ja ympäristöasioista. Aikaa ja elämää kestävät ratkaisut ovat meille tärkeitä.

Peab Oy Sentnerikuja 5 00440 HELSINKI p. 0207 606 200

parmaco.fi

Lainaamme oikeita rakennuksia.

VIISIKYMPPINEN ONNITTELEE SEITSEMÄNKYMPPISTÄ!Parmaco – suomalaisia tilaratkaisuja

vuodesta 1966.

Maanrakennus-, louhinta- ja

kunnallistekniset työtPuh. tsto (09) 3478 110

Fax (09) 3478 1150Paananen 0400 468 350timo.paananen@nhp.fi

Yrityksellämme on Rakentamisen Laatu RALA ry:n hyväksyntä.

48

Putkiläpivientitiivisteet

Roxtec Finland OyPhone +358 9565 5090

info@fi.roxtec.comwww.roxtec.com

n Kaukolämpöputketn Maalämpöputketn Vesi- ja jätevesiputket

KIINTEISTÖJENPERUSTUSLÄPIVIENNIT

n Vesitiivis (4 bar katastrofipaine)n Kaasutiivis, mm. radon-kaasun Palokatko (EI60/EI120)

TEKNISET OMINAISUUDET

EDUT

n Helppo suunnitellan Helppo asentaan Säästää aikaa ja kustannuksia

We Seal Your WorldTM

TAITTO putkiläpivientitiivisteet_Taitto 1 6.11.2012 14.21 Sivu 1

Roxtec Finland OyPhone + 358 10 271 3600

info@fi.roxtec.comwww.roxtec.fi

R • S

SUORITAMME SILLOISSA SEURAAVIA TÖITÄ• päätoimena kaikenlaisten laakereiden huolto• siltakeilojen teko ja korjaus• betonityöt• sadevesijärjestelmät• kaikki rautarakenteet• muut alan työt

LISÄKSI SUORITAMME: kaidetyöt

Kaikki työt teemme TUNTI- tai URAKKATYÖNÄ

PL 29, 29251 NAKKILAPuh. (02) 537 4424

Pohjonen Markku 0400 533 247Pohjonen Timo 0400 120 319

www.sihuma.fi

Gsm 0500 660 177netikka.net/raivausliikenikko

25 v. KOKEMUKSELLA

49

S • T

MONIPUOLISTA OSAAMISTA RAKENTAMISEEN

www.telasteel.fi etunimi.sukunimi@telasteel.fi

I N F R A R A K E N T A M I N E N- k u n n a l l i s t e k n i i k k a- p o h j a r a k e n t a m i n e n- b e t o n i r a k e n t a m i n e n j a s i l l a t

K A L L I O R A K E N T A M I N E N- a v o - j a t u n n e l i l o u h i n t a- l u j i t u k s e t- l u j i t u k s e t

T E R Ä S R A K E N T A M I N E N- t i e - j a s i l l a n k a i t e e t- m e l u s e i n ä t- r u n g o t j a k a n t a v a t r a k e n t e e tNiittyläntie 2, 00620 Helsinki, 0400 592 500

www.teraskaira.fi

Selluvillan suosion takaavat

Se aito ja alkuperäinen puukuitueristewww.selluvilla.net Puh. 019-560 6600

Suomen Selluvilla - Eriste Oy

Selluvillalämmöneristeet

erinomainen lämmöneriste kaikkeen rakentamiseen varma ratkaisu myös poikkeaviin ja ahtaisiin tiloihin kestää erinomaisesti kosteutta menettämättä

silti eristyskykyään turvallinen M1 -luokan lämmöneriste asennuksen suorittaa valtuutettu asentaja

Voit suorittaa eristeasennukset myösitse kätevästi pienpuhalluslaitteella

Puhdas ta mukavuut ta matonpesuun .- moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomia

Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777project@antti-teollisuus.fiwww.antti-teollisuus.fi

A n t t i - m a t o n p e s u a l t a a tj a - m a t t o m a n k e l i t

Kysy l i s ä t i e to j a j a p y ydä t a r j ous !

Pinotie 7 Puh (03) 3484666 www.sailionpaaty.com 33470 YLÖJÄRVI Fax (03) 3484644 info@sailionpaaty.com

Porraskuja 3, 01740 Vantaa, 0400 592 500

50

U • V • W • X • Y • Z • Å • Ä • Ö

www.maanrakennusvehanen.com

Linjatie 20, 04480 HaarajokiGsm 040 541 2066

www.v-vsuominen.fi

Teräsputket, sillat ja geotuotteet

• Holvisilta KASI• Rumcor-monilevyt• Rumtec teräsrummut ja -sillat• Muovirummut

• Suodatinkankaat• Geovahvisteet• Kivikorit• Pohjaveden suojaus

VantaaPuh. 020 760 9200

VimpeliPuh. 020 760 9210

KuopioPuh. 020 760 9211

OuluPuh. 020 760 9209

Oy ViaCon Abwww.viacon.fi

Putoamissuojausratkaisut vesikatoille

TURVA -vaijerijärjestelmä

palvelut valtakunnallisesti - vesivek.fi - p. 029 123 5353

Ylivoimaisen hyvä käytettävyys

Yhtenäinen putoamisen estäväjärjestelmä koko katon alueelle

Atlas Copcon uusi EC-iskuvasara-sarja on kestävä ja luotettava valinta jokapäiväisiin purku-, kaivanto- ja maanrakennustöihin. Hinta-suorituskykysuhteeltaan erinomaisissa vasaroissa on monia Atlas Copcon vasaroista tuttuja hyötyjä ja ominaisuuksia.

Oy Atlas Copco Louhintatekniikka AbItäinen Valkoisenlähteentie 14 A01380 Vantaapuhelin: 020 718 9300www.atlascopco.fi

UUSI ISKU-VASARASARJA ATLAS COPCOLTA