1vasama 4 / 2 0 1 2

S Ä H K Ö A L O J E N A M M A T T I L I I T O N J Ä S E N L E H T I

H u h t i k u u4 | 2 0 1 2

L ä h d e v i r k i s t y m ä ä n - p ä i v i l l e ! s . 2NYT

Suo haastoivoimajohtoasentajat

Piirtäjänsopimus

Työurasopulöytyi vihdoin

Energiaa aalloista,jäästä ja ruuasta

s. 4-5 s. 9-11 & 14-15 s. 24

s. 12-13

-

2 vasama 4 / 2 0 1 2

VOLTTIPÄIVÄT VIERUMÄELLÄ28.-29.7.2012Kesän kuumin tapahtuma järjestetään tänä vuonnaVierumäellä, Euroopan suurimmalla urheiluopistolla!Luvassa on liikuntaa, pelejä, hyvää ruokaa sekämukavaa yhdessäoloa ystävien ja tuttujen kesken.Vierumäen yli 120 liikuntapaikkaa ja luonnonkau-nis ympäristö tarjoavat loistavat puitteet tapah-tumalle. Varmista paikkasi ajoissa ja ole mukavakesän huipputapahtumassa Vierumäellä!

Vierumäki Facebookissa!

Lauantai 28.7.

11.00-12.30 Asiaa hyvinvoinnista ja terveydestä,Luentokaari

11.00-12.00 Ohjattu jousiammunta, VierumäkiAreena

11.00-14.00 Lounas, Ravintola Wanha Sali, päära-kennus, Kaskela

QPaOR r{~W �T~z]T~kd t{{�X �X|ww_ h}]i NKzX~]]�]]fd LMb^U~S xTxa VyXX| WXX etulospalvelu

13.00-14.00 Ohjatut Vierumäkikisailut, urheilukenttäOhjattu keskivartalotreeni, Urheiluhalli

QNaRR o]�{Tww]kwk}T|X|14.00-15.00 Ohjattu curling, Jäähalli

Ohjattu jousiammunta, VierumäkiAreena

15.00-16.00 Ohjattu curling, JäähalliOhjattu jousiammunta, VierumäkiAreenaOhjatut leppoisat ”höntsäpelit”Vierumäen tyyliin, Urheiluhalli

Q�aRRcPQaOR q~~]~~Tx\ksXwd n[]|ZT[ lTXyk}_�TPQaOR q~w]�kU~]d lTTUZXy]jT|w{~] mX]wy{a okxTT

�Txw] j]xw]] l]~~k pk��] Y ry{{jXPresident

Sunnuntai 29.7.

10.00-12.00 Ohjattu beach volley turnaus, beach-kentät urheilukentän vieressä

11.00-14.00 Lounas, Ravintola Wanha Sali, päära-kennus Kaskela

QPaRR r{~W �T~z]T~kd t{{�X �X|ww_ h}]i NKzX~]]�]]fd LMb^U~S xTxa VyXX| WXX etulospalvelu

Omatoiminen liikunta molempina päivinä( *HP4:775JM6 0NP7NJ3 O; N;H3;3 2HQ7PM2Q;MMPM3; R 7P

L;N42;-( %T17M/ R M7KNN7PM/ 0N;H3;3 IJM2P43; 2HQ7PM2Q;MMPM3; R

7P L;N42;-( %7PM;PM2 >9;K8P9 <P7H2LT7K ;M;N7HH;44; 1;PK M;2-

;K3;PK; 01;H;2N473 FC ?BDB EA@F R L;N42MMPK7K-( =PL;Q;MMP M;2;K3;PK; NMJ EB"FF&E?"CF 0JL;3

I//QN773 L2N;;K R L;N42MMPK7K-

Majoituspalvelut( '2JK7P43J& R QJ37MMP3;4JK DQQ Q2JK7P44; R4PK5M7-

MP4T CA$( A?$RQMGR1HN 04P4" ;;L2I;M;K- ,WW.%%U<.S.=> R

OJN;PK7K L;N4;; P347 I;PN;K ITTMMT

Ravintolapalvelut( #;2;K3;PK O; 42KK2K3;PK MJ2K;4 EC+AF$RQMG

,WW.%%U<.S.=>V( #;2;K3;PK PMM;MMP4:2)73 O; PM3;JQO7ML; D?$RQMG

,WW.%%U<.S.=>V

Sitova ilmoittautuminen tapahtumaan erillisellälinkillä 4.6.2012 mennessä. Linkki löytyysähköliiton verkkosivuilta ^^ OSaZXUWYYRRUON

Lisää Vierumäestä osoitteessa ^^ O_Y`TQVaXYON

okxTTX

ach-

ära-

3vasama 4 / 2 0 1 2

KUUKAUDEN

KUVA

Kevään juhla | Kuva Riitta Kallio

Julkaisija: Sähköalojen ammattiliitto ry, Elbranschernas fackförbund rf.Postiosoite: PL 747, 33101 TamperePuhelin: 03 252 0111 - fax: 03 252 0210Sähköpostiosoite: vasamalehti@sahkoliitto.fi - etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fiPäätoimittaja:Martti AlakoskiTuottaja: Riitta KallioTiedotussihteeri, toimittaja (oto):Margit NurmikoluUlkoasu ja taitto: Johanna HäkkiläViestintävaliokunta: Pj. Martti Alakoski, Timo Punkki,Ari Aavamäki, Petri Haanpää ja Jyrki Vihtari

Tilaushinta:30 €/vsk kotimaa40 €/vsk ulkomaat

Ilmoitushinnat tekstisivulla:Mustavalkoilmoitukset 1,50 €/pmm2-väri-ilmoitukset 1,70 €/pmmNeliväri-ilmoitukset 2,00 €/pmmTyöpaikkailmoitukset -50%

Ilmoitusmyynti:Ammattimedia Oy/Eeva Lesonen,PL 141, 20251 TurkuPuh. 02 276 1000Fax 02 235 3864ammattimedia@ammattimedia.fi

Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa

Seuraava Vasama ilmestyy 24.5.2012, aineistot 14.5.2012mennessä

SÄHKÖALOJEN AMMATTIL I ITON JÄSENLEHTI , perustettu 1957 56. vuosikerta

N

sähköjohto

2 Suunta Voltti-päiville!

3 Sähköjohto

4-5 Työurasopu syntyi

6 Työsuojeluosaajaksi

7 Sähköistysalan tes

8 Kunnossapito puhutti

9 Islannista virtaa

10-11 Aalloista voimaa

12-13 Linjamiehet suolla

14-15 Energiaa ja hyvää mieltä

16 Résumé

17 Jäsentietoa

18 Työttömyyskassa

20 Osastot toimivat

22 Kurssit

24 Piirtäjän sopimus

Kannen kuvassa Juha Mastokangas, Seppo Nyman ja Mauri Linna.Kuva: Emmi Kallio

Tuus vähän käymäänKEES I R . A L ÉN( N i m i m e r k k i m u i s t a a e n s i mmä i s e ni r t i s a n om i s e n s a k u i n e i l i s e n p ä i v ä n . )

Tuus vähän käymään täällä, Kiva-Mestari sanoimulle yhtenä aamuna.

Jaa, jaa. Se haluaa nyt suunnitella sitä meidän ”koulutus-matkaa” Tallinnaan. Meillä Nyrkki-Paja Oy:ssä on tehty pit-kän aikaa tosi kovaa tulosta. Menee niin lujaa, että IsoPuljuLtd. osti meidät.

”Toimintapuitteiden haasteellistuessa voimien yhdistämi-nen mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen ja näemme-kin Nyrkki-Paja Oy:n osaamisissa potentiaalia asiakaspinnas-samme”, me luettiin ylpeinä taukotuvassa IsoPuljun pörssitie-dotteesta.

Meidän pontentiaali oli huomattu.Me ollaankin nyt kiillotettu ja puunattu koko konttori vii-

meisen päälle ja on tehty projektit tiptop-kuntoon suurellasydämellä. IsoPuljun konsultit on käyny meitä täällä katso-massa ja haluaa viedä meidän mallin kaikkiin yksiköihinsä.Nyt meillä on sitten tiedossa makeat ajat ja ylihuomenna läh-detään laivalle koko porukka. Firman piikkiin. Kiitokseksi.

Mulle itselleni on luvassa hienompi tittelikin. Olen niinhyvin hommani hoitanut. Mutta siitä pitää olla vielä ihanhissuksiin, sano se konsultti.

Se kiersi yks päivä Kiva-Mestarin kanssa konttorilla juttele-massa mukavia.

Kerroin sille mun kotiteatterisysteemistä. Ostin luotollaheti ekasta palkasta. Oli helppo saada aktiivirahaa, kun oliesittää toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Kun on kerta tulevaisuus turvattu, voisin ostaa seuraavaksisiihen hifi-systeemiini paremmin sopivan kämpän.

Tuus vähän käymään, se sanoi ja menin sen perässäkokoushuoneeseen.

Siellä ne pönötti design-lasipöydän takana kovat kaulassa jakulmahousut jalassa – konsultti ja joku IsoPuljun pamppu.

Kiva-Mestari istuutui kanssa ja alko tuijottaa kattoa muntakana. Just sitä design-lamppua, jonka mää sinne ohimen-nen ruuvasin, kun piti saada ”neukkari” koreeksi. Uuden alunmerkiks.

- Se on kuule nyt semmonen asia, että tämä rakennus me-nee myyntiin ja toiminnot muuttaa Helsinkiin.

- Me on kuultu, ettet sää oo valmis muuttaan. Oot sitä isom-paa asuntoakin hommaamassa.

- Niin tossa on sulle paperi, jossa sää sanot, että oot nyt tästäpäivästä irtisanonut ittes. Et tuu enää töihin ja saat kolmenkuukauden palkan heti käteen ihan tekemättä mitään.

- Tai sitten on tää paperi, jossa lukee että sut on irtisanottu.Mulla löi ihan tyhjää vaan. Tää on mun eka työpaikka, aat-telin.

Miltä se nyt sitten näyttää, jos ceeveessä lukee, että on saa-nut heti potkut? Ja vielä näin potentiaalisesta firmasta.Ja millä mää sen kotiteatterin osamaksun maksan?

Tietenkin allekirjotin sen, millä sain rahat heti käteen. Sin-ne firmaan jäi mulla aika paljon saatavia, mutta kun mullavaan löi tyhjää, korvissa humisi ja silmissä sumeni.

Niitä haavoja mää nuolen vieläkin. Mutta senopin, että mitään en allekirjoita ennen kuin olen ottanut asi-oista selvää. Ja että olis vaan pitänyt valita Nyrkki-Pajaankinse sellainen luottamusmies.

Siitä oli yhden kerran saunaillassa puhe.

Ma r k e t t a To i k k o n e nTa l o u s p ä ä l l i k k ö

umerot kertovat, että Säh-köliiton talous on kehitty-mässä suotuisaan suuntaan.Esimerkiksi tämän vuodenensimmäisen kolmannek-

sen osalta jäsenmaksutuottoa näyt-täisi kertyvän selvästi edellistä vuottaenemmän. Se kertoo selvää kieltä säh-köisten alojen työllisyyden ja talou-dellisen tilanteen paranemisesta.

Jäsenmaksutuoton kehitys vuodesta2008 on ollut vain prosentin luokkaa.Lama ja työttömyys on näkynyt vii-me vuosien tilastoissa. Kevään ilah-duttavat tilastot paljastavatkin, ettäsähköaloilla on vuoden alussa olluttyöttömiä yli kaksi prosenttiyksikköävähemmän kuin vuotta aiemmin.

Monet Sähköliiton jäsenet ovat vii-me vuosina saaneet kokea lomautuksiaja työttömyysjaksoja. Onneksi liitonkassa on pystynyt palvelemaan jäseniätehokkaasti ja muihin kassoihin näh-den nopeastikin. Työttömyyden nytkoko ajan vähentyessä myös korva-usten käsittelyajat supistuvat entises-tään.

!!!

Vuoden 2011 tilinpäätös oli Sähkölii-tolle lievästi tappiollinen. Varsinaises-sa toiminnassa saavutettiin kuitenkinedelliseen vuoteen verrattuna mitta-vat säästöt, noin 132 000 euroa.

Myös nettojäsenmaksutuotto kasvoiyli 60 000 euroa. Sijoitustoiminnantulos jäi viime vuonna negatiiviseksi.Syynä erittäin haasteellinen taloudel-linen tilanne Suomessa ja Euroopas-sa, mikä piti sijoitusten arvostukset jatuottotason erittäin alhaalla.

Työtaistelukassalle ei ole muuta-maan vuoteen kerätty jäsenmaksu-osuutta haasteellisen taloustilanteenjohdosta. Näin olemme saaneet pi-dettyä jäsenmaksuprosentin edelleen1,40:ssä. Työtaisteluvaranto on kui-tenkin pystytty pitämään hyvällä ta-solla sijoitustoiminnan pitempiaikais-ten tuottojen ansioista.

!!!

Sähköliiton toiminnan kustannuksiaon pyritty jo useamman vuoden ajanalentamaan. Vuodesta 2008 on kus-tannusten tasoa saatu laskettua peräti620 000 eurolla, joka vastaa noin 10

prosenttia kokonaiskustannuksista.Koko liiton toimintaa on tarkasteltukriittisesti; siksi kustannusten kehityson saatu hallintaan.

Henkilöstön määrä on vähentynytseitsemällä, kun eläköityneiden tilal-le ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä.Suurimmat säästöt ovat toteutuneetjärjestökuluissa, materiaalikuluissa jaulkopuolisissa palveluissa toimintojakehittämällä ja järkeistämällä.

Ammattiosastojen osuutta jäsen-maksutuotoista pienennettiin viimevuoden osalta (0,20 % > 0,15 %)edustajiston päätöksellä. Osastot sai-vat kuitenkin ehdollisen 0,05 prosen-tin lisäosuuden toimittamalla tietytasiakirjat liittoon osoituksena sään-töjenmukaisesta toiminnasta. Tämälisäosuuden määrä oli noin 270 000euroa. Ne ammattiosastot, jotka ei-vät toimittaneet vaadittuja asiakirjojaosallistuivat näin kustannustalkoisiinpienennetyllä jäsenmaksuosuudellaaneli noin 65 000 eurolla.

Liittomyötätuulessa

4 vasama 4 / 2 0 1 2

– Neuvotteluidentavoite oli löytää kei-

noja, joilla työelämää paran-netaan niin, että työntekijätkokevat mielekkäänä jatkaatyössä nykyistä pidempään.Näitä keinoja onnistuttiinlöytämään niin työhyvin-vointiin kuin työterveyden-huoltoon liittyen, sanooLyly.

Lyly antaa suuren arvon

sille, että ay-liikkeen pitkä-aikainen tavoite lyhentää ns.työssäoloehtoa saatiin toteu-tettua. Jatkossa yhä useam-man nuoren ja epävarmassatyösuhteessa olevan on hel-pompi päästä ansiosidonnai-sen työttömyysturvan piiriin,kun oikeus tähän voidaankerätä kuuden kuukaudentyöskentelyllä.

– Meille on tärkeää, ettäpalkansaajilla on näkymäturvatummasta tulevaisuu-desta aikana, jolloin työsuh-

teet usein ovat pätkittyneitä.Tällä ratkaisulla paranne-taan sekä työuran alku- ettäloppupäässä olevien, työttö-mäksi joutuvien palkansaaji-en asemaa merkittävästi.

Ikääntyville uusiavaihtoehtojaIkääntyneiden työnteki-jöiden osalta turva taataanoikeudella saada työvoima-viranomaisen järjestämä tu-kityö tai muu aktiivitoimi,jolla työssäoloehto jälleen

täyttyy. Näiden henkilöidentyöttömyysturva määräytyyaiemman työsuhteen palkanperusteella.

Lyly huomauttaa kuiten-kin, että tehty sopimus edel-lyttää merkittävää sitoutu-mista ja panostuksia niintyönantajilta kuin maan hal-litukselta.

– Työntekijät ovat kanta-neet suuren vastuun raamiso-pimuksessa ja nyt tehdyssäratkaisussa. Työnantajien onmyös syytä lunastaa lupauk-

sensa ja huolehtia yhteistyönlisääntymisestä työpaikoilla,vaatii Lyly.

– Aktiivisen työvoimapo-litiikan rahoituksen ja sisäl-töjen on oltava kunnossa,jotta sopimus muuttuu käy-tännön toimiksi. SAK ei voihyväksyä kehysriihessä koh-tuuttomia leikkauksia, joil-la nyt saavutettu sopu vesi-tettäisiin. Maan hallituksenon päinvastoin panostettavakasvun ja työllisyyden edel-lytyksiin.!

Vuosi ja laatua lisää

R i i t t am a i j a S t å h l e

Pitkiin työuriin ja myöhäi-seen eläköitymiseen eiKymen Puhelimen pitkä-aikaisen pääluottamus-miehen Kimmo Nirosenmukaan anneta Suomessatarpeeksi eväitä.

"- Osa-aikaeläke, jossa voiolla esimerkiksi kaksi viik-koa töissä ja kaksi vapaal-la, on erinomainen ratkaisuikääntyville työntekijöille.Ihminen pysyy kiinni työ-elämässä, mutta saa silti lisäävapaa-aikaa, Nironen pohtii.Työhyvinvointiin on alettuKymen Puhelimessa panos-taa entistä enemmän.

Meillä on oma, huipputa-son kuntosali. Lisäksi taloantaa kaikille liikunta- jakulttuuriseteleitä, joita ku-kin käyttää omien mielty-mystensä mukaan. On tärke-ää, että työntekijöiden fyy-siseen ja psyykkiseen hyvin-vointiin panostetaan. Siinä

pelissä voittavat kaikki.Kesäkuussa Kimmo Niro-

selle tulee täyteen 39 vuottasaman työnantajan palveluk-sessa. Nironen aloitti KotkanPuhelinyhdistyksessä kaape-linjatkajana. Tämän jälkeenhän on paiskinut samassayrityksessä töitä tilaaja-asen-tajana ja data-asentajana.Yrityksen nimikin on vuosi-en varrella ehtinyt vaihtuamuutaman kerran. Toimitus-johtajia on Nirosen aikaanmahtunut viisi.

- Nyt olen palannut juuril-leni verkkoasentajaksi.

Luottamustoimiinei tunkuaNironen toimii koko kon-sernin asentajien luottamus-miehenä. Yhteensä konser-nissa on nelisenkymmentäsähköliittolaista Kotkassa,Kouvolassa ja Lappeenran-nassa.

-Työsuojeluvaltuutetuk-si tai luottamusmieheksi eijuuri ole tunkua. Ihmisetvarmaan pelkäävät jäävänsä

yksin puun ja kuoren väliin.Olen luonteeltani hölösuuja tulen toimeen kaikkienkanssa. Myös työnantajaanvälit ovat hyvät. Nöyristelläei tarvitse, mutta työnteki-jöiden mielipiteet pitää ker-toa rehellisesti ja vastaavas-ti työnantajan näkemyksetomille joukoille.

Kymen Puhelimen asen-tajien järjestäytymisaste onaina ollut täydet sata pro-senttia.

- Meillä ei ole koskaan ol-lut rikkureita, eikä Loimaankassaan kuuluvia. Erityiseniloinen olen siitä, että nyky-ajan nuoret ymmärtävät am-mattiyhdistysliikkeen merki-tyksen. Heille on itsestäänselvyys liittyä Sähköliittoon,sanoo Nironen.

Yt-teatteri vei yöunetPääluottamusmiehen kaapis-sa on avaamaton Koskenkor-vapullo. Pullo on siirtynytperintönä luottamusmiehel-tä toiselle vuosikausia.

- Jos tulee oikein tiukka

paikka, niin pullon voi ava-ta. Sitä ei vielä ole tarvinnuttehdä, sanoo kolmatta kaut-taan konsernin luottamus-miehenä toimiva KimmoNironen.

Ei työnteko Kymen Puheli-messa aina ole ollut ruusuil-la tanssimista. Vuonna 2010konsernissa käytiin tiukat yt-neuvottelut, joita Nironenkutsuu kuuden viikon teat-teriesitykseksi.

- Onneksi olen nuorenaollut töissä teatterissa. Niistäkokemuksista oli tässä näy-telmässä etua, hän naurah-taa.

Vaikka neuvottelut olivatrankat, niin sähköliittolaistenkannalta ne menivät Nirosenmielestä melko hyvin. Yksivarastohenkilö irtisanottiin,koska varaston toiminnot ul-koistettiin. Eläkeputkeen pis-tettiin kaikki, joilla siihen oli

mahdollisuus.Neuvottelujen aikana asiat

tulivat kotiin. Yöunet jäivätvähäisiksi, sillä mieli oli le-voton.

Sähköliitto on imaissut Ni-rosen mukaansa muutenkinkuin luottamusmiestehtävis-sä. Hän on neljättä vuottaICT-verkostoalan johtokun-nassa.

- Johtokuntatyöskentelyon erittäin mielenkiintoista,

sanoo Nironen.Myös Kotkan Sähköalan-

työntekijäin Ammattiosastoon Niroselle tärkeä monestasyystä.

- Meillä on sekaosasto, jo-ten tietoa saa eri toimialoil-ta. Tämä helpottaa asioihinsuhtautumista. Jos ihminenpyörii vain omissa pikkuym-pyröissään, niin ei kohta näeenää metsää puilta.!

Luottamusmies satsaisi työhyvinvointiin

- Satsaus työhyvinvointiin oneduksi niin työntekijälle kuinyrityksellekin, sanoo KimmoNironen 39 vuoden työkoke-muksella.

Lauri Lyly on tyytyväinen työ-uraneuvotteluissa sovittuihintyöelämän laadullisiin paran-nuksiin.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ontyytyväinen työuraneuvotteluissatehtyyn sopimukseen. Lylyn mukaankeskeiset elementit ratkaisussaovat työelämän laadullinen paranta-minen, nuorten ja epävarmoissa työ-suhteissa olevien nopeutettu pääsyansiosidonnaisen turvan piiriin sekätyöttömäksi joutuvien ikääntyneidenturvan varmistaminen.

Te k s t i SAKP i i r r o s J u k k a O j a l a

Työurasopumyöhentää keskimääräistä eläköitymisikää noin vuodella.

5vasama 4 / 2 0 1 2

työuraanMitä sovittiin työelämän kehittämisestä?Nuorten työllistäminen• keskusjärjestöt etsivät uusia keinoja nuorten työelä-mään pääsyn helpottamiseksi 30.9.2012mennessä• liitot neuvottelevat toimialakohtaiset nuortentyöllistämissopimukset 30.11.2012mennessänuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen jakoulutusmahdollisuuksien lisäämiseen• alle 30-vuotiaille on varattava riittävät resurssitja koulutustarjonta

Työssä jatkamisen tukeminen• työeläkelaitokset nykyistä tehokkaammin tukemaantyöpaikan ja työterveyshuollon• yhteisiä varhaisen tuen toimia työeläkelaitoksien,Kelan ja STM:n pilottihankehoitoon pääsyn nopeuttamiseksi• työeläkelaitosten työhyvinvointitoimintaan pelisäännöt• työterveyshuolto ottaa kokonaisvastuunkuntoutuksen koordinoinnista• työterveyshuollon saatavuutta pienillä työpaikoillaparannetaan eri keinoin• tilaajavastuulakiin kirjataan yritysten velvollisuustarkistaa alihankintayritysten työterveyshuollonasianmukainen hoitaminen• selvitetään mahdollisuudet saada käyttööntyöntekijän terveystietoja sisältävä seurantaväline• terveydenhuoltohenkilöstön työterveyshuollonosaamista tulee kehittää

Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi• työpaikoilla otetaan käyttöön raamisopimuksenmukaiset ikäohjelmat• työpaikoilla varmistetaan ikäohjelmien soveltaminenyksilötasolla tekemällä yksilölliset työurasuunnitelmat• liitot kartoittavat alakohtaisesti työhyvinvointi-toiminnan nykytilan sekä laativat tämän pohjaltayhteisen toimenpideohjelman

Osatyökykyisten työllisyyden parantaminen• selvitetään osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläke-kuntoutusta koskevan ikärajan nostaminen63:sta 68 vuoteen ja osatyökyvyttömyyseläkkeenmahdollistaminen myös kansaneläkkeessä• masennuksen torjuntaa koskevan Masto-hankkeenehdotusten toimeenpano varmistetaan

Mikämuuttuu työttömyysturvassa?Vuodesta 2014 alkaenParannukset• ansioturvalle pääsy helpottuu: 6 kuukaudentyöskentelyllä saa oikeuden ansiopäivärahaan• aktiiviajan (koulutus, työllistämistoimet) päivärahaparanee ja sen ehdot selkiytyvät: muutosturvanansio-osaa maksetaan jatkossa kaikille aktiivisilletyöttömille• pitkän työhistorian (20 v) jälkeen irtisanottujenpäiväraha paranee työttömyyden alussa

Rakenteelliset muutokset• yli kolmen vuoden työhistorialla ansiopäivärahankesto on enimmillään 500 päivää, ellei kieltäydyaktiivitoimenpiteistä. Aktiivitoimenpiteistäkieltäytyvän päivärahan kesto on 400 päivää.• alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan kesto onenimmillään 400 päivää.• aktiivitoimista kieltäytyvien päivärahan kesto on300 päivää.• lisäpäivien (ns. putki) ikäraja nousee yhdellä vuodella1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. 60 vuotta täyttä-neellä on oikeus aktiivitoimenpiteisiin, jotka uusivatansiopäivärahaoikeuden vanhalla päivärahan tasolla.

Mitä sovittiin eläkejärjestelmään?• työeläkkeiden rahoitus turvataan korottamallatyöeläkemaksuja 0,4 prosenttiyksikköä molempinavuosina 2015 ja 2016• työmarkkinaosapuolet sitoutuvat neuvottelemaanpitkän aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmänuudistuksista• eläkeuudistus voimaan viimeistään 2017 alusta• tavoitteena taloudellisesti ja sosiaalisestikestävä eläkejärjestelmä• neuvottelujen kohteena ikärajat, varhaiseläke-järjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika,perhe-eläke, palkansaajamaksun vähentämineneläkepalkasta, eläkkeen karttumat ja niiden alkaminen,indeksit ja eläkemaksut• osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee yhdellä vuodella61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä(voimaan 2015)• varhennettu vanhuuseläke poistuu (voimaan 2014)

R i i t t a Ka l l i o

"Sähköliiton pääkont-torin tontille TampereenAleksanterinkadulle suunni-tellaan uutta seitsenkerrok-sista asuin- ja toimistokiin-teistöä. Liitto ei tästä huo-limatta suunnittele muuttoapääkaupunkiseudulle, kutenYlen alueradion uutisankkaväitti 18. päivä huhtikuuta.Parin tunnin kuluttua tietotosin korjattiin ainakin Ylennettiuutisiin.

Sähköliiton hallitus taiedustajisto ei ole tehnytpäätöksiä liiton toimistonmuuttamisesta Helsinkiin.Liiton hallitus on ainoas-taan antanut tamperelaisel-le rakennustoimisto Pohjo-lalle luvan selvittää omalla

riskillään mahdollisuuttaasemakaavamuutokseen lii-ton hallitsemalle tontille.Nykyisen 2 ½ -kerroksisentoimistorakennuksen pai-kalle hahmotellaan seitsen-kerroksista liike-asuintaloa.

Jos asemakaavamuutos to-teutuu suunnitellussa aika-taulussa, Sähköliiton pitäisiensi vuonna päättää, lähtee-kö se mukaan kiinteistöja-lostusbisnekseen ja jatkaakose toimintaansa tulevaisuu-dessa uudessa rakennukses-sa.

- Pääkonttorin muuttoaTampereelta ei suunnitella.Pari vuotta sitten tehdynselvityksen mukaan Helsin-kiin muutolla ei saataisi kus-tannussäästöjä, puheenjoh-taja Martti Alakoski sanoo.

Hän muistuttaa, että lii-

ton Etelä-Suomen alue-toimiston talo HelsinginHakaniemessä on menossaremonttiin vuonna 2014 jaliitto hakee aluetoimitsijoil-leen korvaavaa tilaa hyvienliikenneyhteyksien varreltaainakin pari vuotta kestävänremontin ajaksi. Alustavas-ti myös liiton vuokralaisinaolevat ammattiosastot 049ja 039 ovat kiinnostuneitaseuraamaan liittoa ”evakko-matkalle”.

- Onko sumppuinen Ha-kaniemi sitten paras paikkaaluetoimistolle, Alakoskipohtii ja heittää vaihtoeh-doksi myös aluetoimistonpysyvän muuton esimerkiksilentokentän lähelle, tule-van kehäradan päälle raken-nettavaan liiketaloon.!

Liitto pysyy Tampereella

Viereisenmatalan suojelukorttelintyylin mukaan vuonna 1988 raken-nettu Sähköliiton talo ei hyödynnäarvokasta tonttia kovin tehokkaasti.Kaupungin tavoitteena on saadaydinkeskustaan lisää asuntoja,joten tiivistysrakentami-nen on Tampereellaajankohtainen ilmiö.

R i i t t a Ka l l i o

"Valtakunnallinen työt-tömyysaste on kaikilla aloil-la Suomessa tämän vuodenalun aikana laskenut lähesyhden prosenttiyksikön ver-ran viime vuoteen verrattu-na. Alkuvuonna sähköaloil-la on ollut työttömiä yli kak-si prosenttiyksikköä vähem-män kuin vuosi sitten.

Vuonna 2011 tammi-maaliskuussa sähköaloillaoli työttömiä 9,8 prosenttia.Tänä vuonna samana aika-na työttömiä oli 7,4 prosent-tia.

- Vuoden alussa työttömi-en määrä on noussut jonkinverran viime vuoden lo-pun määristä, mutta tämäsaattaa johtua normaalistakausikehityksestä. Tilan-teen arvioiminen eteenpäintänä vuonna on hankalaa,koska talouskehitystä ontänä päivänä erittäin vaikeaarvioida, Sähköalojen työt-tömyyskassanjohtaja TarjaOjala sanoo.

Hän kertoo, että työttö-mälle maksettavan ansio-päivärahan keskimääräinenmäärä on noussut vuoden2011 maaliskuusta tämänvuoden maaliskuuhun noinkuusi euroa päivässä.

- Päivärahan tason määränkasvu johtuu pääosin siitä,että peruspäivärahan tasoakorotettiin 1.1.2012 lukien.Tämä korotti ansiopäivära-han perusosaa ja taitekoh-taa, Ojala huomauttaa.

KohtuullisetkäsittelyajatSähköalojen työttömyyskas-

sa maksoi vuonna 2011 yh-teensä noin 30,2 miljoonaaeuroa työttömyysetuuksia.Se oli yli kahdeksan miljoo-naa vähemmän kuin vuon-na 2010. Työttömyys vähenivuoden 2011 aikana touko-kuusta lukien. Keskimääräi-nen työttömyysaste sähkö-aloilla vuonna 2011 oli 7,9prosenttia. Vuonna 2010työttömyysaste oli 10,3.Myös työttömyyspäiväraha-hakemusten ja työttömyys-päivärahan saajien määrätalenivat huomattavasti vuo-den 2011 aikana.

Ojala kertoo, että Säh-köalojen työttömyyskassankäsittelyajat ovat olleet ly-hyemmät kuin työttömyys-kassoissa keskimäärin. Säh-köalojen työttömyyskassankeskimääräinen käsittely-aika oli 11,1 päivää. Keski-määrin työttömyyskassoissakäsittelyaika oli 15,5 päivää.

Nyt huhtikuussa työtönsaa päivärahapäätöksen kes-kimäärin kahden viikon si-sällä siitä, kun hakemus ontoimitettu kassaan ja kaikkitarvittavat selvitykset onsaatu.!

Työllisyys parani sähköaloilla

Kassanjohtaja Tarja Ojala lu-paa kassan jäsenille rivakkaapalvelua.

Alueellisettyöurasopimus-seminaaritkevät 2012

TyöeläkevakuuttajatTELA ry järjestää yhdessäpalkansaajakeskusjärjes-töjen (AKAVA, SAK jaSTTK) kanssa kuusi alueel-lista, työurasopimustakäsittelevää seminaaria.Seminaarien kohderyhmä-nä ovat liittojen kunkinalueen luottamushenkilöt,hallinnossa toimivat jaliittojen toimihenkilöt.

TAMPERETo 26.4.2012 klo 17.30Sokos Hotel TammerSatakunnankatu 13,TampereTilaisuuden alustajat:AsiantuntijaSimo Hynninen, TELAJohtaja Eero Lankia, TELAJohtaja Markku Salomaa,STTK

PORITo 26.4.2012 klo 17.30Sokos Hotelli Vaakuna,Gallen-Kallelankatu 7, Pori.Tilaisuuden alustajat:KoulutuspäällikköHeikki Raittila, TELAJohtaja Markku J. Jääs-keläinen, TELAEläke- ja työurasoidenpäällikkö Kaija Kallinen,SAK

OULUTo 3.5.2012 klo 17.30Scandic hotelli Oulu,Saaristonkatu 4, OuluTilaisuuden alustajat:EritysasiantuntijaJanne Pelkonen, TELAJohtaja Pekka Piispanen,AKAVA

LAHTIMa 7.5.2012 klo 17.30Kongressi- ja konsertti-keskus SibeliustaloAnkkurikatu 7, LahtiTilaisuuden alustajat:AsiantuntijaSimo Hynninen, TELALakimies Heli Puura, STTK

KUOPIOTo 10.5.2012 klo 17.30Sokos Puijonsarvi,Minna Canthin katu 16,KuopioEritysasiantuntijaJanne Pelkonen, TELALakimies Jarmo Pätäri,AKAVA

SEINÄJOKITo 10.5.2012 klo 17.30Koulutuskeskus Seduauditorio, Kirkkokatu 10SeinäjokiKoulutuspäällikköHeikki Raittila, TELAJohtaja Minna Helle, TELAEdunvalvontajohtajaNikolas Elomaa, SAK

6 vasama 4 / 2 0 1 2

J o n n a H e i n i l u om a

– Kynnys astua kyl-miltään 27 miehen

eteen puhumaan ei aina oleihan matala, mutta haluan,että kurssilaiset pääsevätosallistumaan mahdollisim-man paljon, selittää tunti-opettaja Vesa Rautsala.

Hänen mielestään onnis-tuneeseen kurssiin tarvitaankolme asiaa:

–

Puitteet opiston puolesta, elipätevät tilat ja välineet sekäopistolla majoittujille illaksisopivasti terveellisiä vapaa-ajanviettovaihtoehtoja.

– Tarvitaan alaa tuntevaopettaja.

– Tärkein rooli on siltiopiskelijoilla itsellään. Par-haan hyödyn saa, kun on in-nostuneesti mukana ja kyse-lee.

Kiljavan koulutusten ideaon valmentaa työsuojeluasi-

antuntijat hoitamaan teh-tävänsä työpaikoilla mah-dollisimman hyvin. Työsuo-jeluasiaa on markkinoitavaaktiivisesti työyhteisössä,mutta aina pelkkä tiedotta-minen ei riitä.

– Välillä on mentävä mu-kavuusalueen ulkopuolelle.Asiat on tiukassakin paikas-sa kyettävä perustelemaansuullisesti ja kirjallisesti.Kurssilla sitä pääsee harjoit-telemaan, Rautsala sanoo.

Pulinat poisja tekoja tilalleJollei työnantajalla ole tar-peeksi tietoa työympäristö-asioista, on työsuojeluedus-tajan tehtävä nostaa epä-kohdat maton alta pöydällekeskusteluun.

– Työympäristöasiat, työntuottavuus, laatu ja viihty-vyys kulkevat käsi kädessä.Tästä yleisestä talouskuri-muksesta tulevat voittajinaselviämään ne yritykset, jot-ka tämän parhaiten ymmär-tävät. Hyvässä työpaikassaturvallisuusjohtaminen onosa linjaorganisaation nor-maalia operatiivista toimin-

taa, jota työsuojeluorgani-saatio asiantuntemuksellaantukee, Rautsala kuvailee.

Kiljavan opiston varareh-tori Vesa Kotaviita kuun-telee työsuojelukurssia vetä-vän Rautsalan puhetta miet-teliäänä:

– Meillä opiskelu pyrkiipalvelemaan nimenomaantyöelämän kehittämistä.

Meidän tehtävämme ontuottaa valmiuksia ja osaa-mista henkilöstön edusta-jille ja työntekijöille, jottamahdollistuu tämän päiväntyöelämässä pärjääminen,Kotaviita sanoo ja viittaakuumaan puheenaiheeseentyöurien pidentämisestä:

– Puhutaan, kuinka kan-sallisena tavoitteena on pi-

Rimakauhua ja ryhmätyön rattoaKiljavan opisto räätälöi sähköalallatoimiville työsuojeluedustajilletällä kertaa kurssin, jonka keskei-nen opetusmetodi oli koko viikonkestävä ryhmätyö. Luentojen aihei-ta peilattiin päivittäin tosielämänkäytännön kokemuksiin 4–5 hengenryhmissä. Päivän pohdinnat esitel-tiin aina myös muille ryhmille.

– Kursseilla vaihdetaan koke-muksia, pallottellaan ajatuksiaja verkostoidutaan. Täällä saavertaistukea ja saa tietää, mil-laisten asioiden kanssamuissatyöpaikoissa painitaan, VesaRautsala (vas.) ja Vesa Kotaviitalistaavat aikuisopiskelun hyviäpuolia.

GALLUP1. Kuka olet? Mistä tulet?2. Millaisin odotuksin tulit kurssille?3. Millaisin eväin lähdet kotimatkalle?4. Mitä muuta on mielessäsi?

1. Sami Viirret Ruukki Me-tals Oy:n Raahen tehtaalta.Työsuojeluasiamies kaudella2012–2013. Sähköasentajasähkö- ja automaatiokun-nossapidossa levyvalssaa-molla.

2. Odotin perustietoa työ-suojelutoiminnasta ja työ-suojeluasiamiehen valtuuk-sista. Halusin tietää erityi-sesti oikeuksista, vastuista javelvollisuuksista.

3. On hyödyllistä kuulla,kuinka erilaisia turvallisuus-käytäntöjä eri yrityksissä on.Erikokoisissa yrityksissä eripuolilla maata työskentele-vien kohdatessa kuulee kiin-nostavia näkemyksiä, mitenturvallisuustoimia hoide-taan.

4. Pidän tärkeimpänä, ettäolen saanut tietoa, mis-tä löydän tarvittaessa lisäätietoa ja vinkkejä, mitenratkaista työturvallisuuteenliittyviä ongelmia.

1. Ari Otranen Mikkelistä.Tuotantoesimies Suur-Sa-von Sähkötyön Mäntyhar-jun toimipisteessä. Toiminmaastosuunnittelijoiden jasähköverkkoasentajien esi-miehenä.

2. Odotin saavani käsityksentyösuojeluasioista.

3. Olen saanut valtavastitietoa työsuojelusäännöksis-tä, -määräyksistä, -ohjeistaja muista työsuojeluasioista.Koko viikon kestävä koulu-tus on tosin raskas paketti.Kaikkea ei heti ehdi sisäis-tää, mutta tietääpähän, mis-tä tietoa voi hakea.

4. Päällimmäisenä mieles-sä on työsuojelun tärkeys.Etenkin sähkölinjojen ra-kentamistöissä asia korostuuentisestään. Työhyvinvointion kaikkien osapuolien etu.Kun työntekijät pysyvät ter-veinä, työnantajan kustan-nukset pienenevät.

1. Saku Pynnönen. Koti-paikka Mikkeli. Tuotanto-esimies Suur-Savon Sähkö-työn Kangasniemen toimi-pisteessä.

2. Sähkölinjojen rakentami-sessa työsuojelu on ykköspri-oriteetti. Koska alallamme

on hyvin tiukat ohjeistukset,työnantaja vaatii, että myösesimiehet käyvät turvalli-suuskoulutuksen.

3. Työturvallisuus on jokai-sen intressi. Suosittelen kou-lutusta kaikille esimiehille.Kun kaikki tuntevat lain,ollaan kaikki samalla viival-la. Voisi olla hyödyllistä, jossaman työpaikan työnanta-jat ja -tekijät osallistuisivatsamalle kurssille. Syntyisihyvää keskustelua.

4. Vastaan samoin kuin kol-lega Ari, mutta lisään vielä,että meillä sähköyhtiössätyöhyvinvointi tuo säästöjämyös asiakkaalle.

Työsuojelun peruskurssi toi 26.–30.3.2012 NurmijärvelleKiljavan opistolle opiskelemaan 27 sähköalan ammattilaista.SAK:n koulutussäätiön ylläpitämässä kansanopistossatyösuojeluasioihin paneutuivat niin työsuojeluvaltuutetut jatyösuojeluasiamiehet kuin kaksi esimiestäkin.

Kiljavalla taotaanrautaisia työsuojelijoita

7vasama 4 / 2 0 1 2

dentää elinikäistä työssäolo-aikaa.

– Se edellyttää työelämänlaadun kehittämistä ja työ-hyvinvointia. Ne puolestaansyntyvät vain, jos työpai-koilla on riittävästi oikeaatietoa, tahtoa ja osaamistatavoitteen saavuttamiseksi,Kotaviita toteaa ja jatkaa, et-tei muutos synny poliittisellasanahelinällä:

– Koulutustemme viesteil-lä saadaan aikaiseksi aitojamuutoksia.

– Työnantajien asenneil-mastoa pitää alkaa muuttaaja se onnistuu, kun Kiljavanopiston työsuojelukoulu-tuksen oppi konkretisoituutyöpaikalla työntekijöidenhyvinvointina ja yrityksentuottavuutena. Tätä vartenopistolta löytyy koulutuspol-ku peruskoulutuksesta ainayliopisto-opetukseen asti,Kotaviita tiivistää.

Opettajatomalta alaltaVararehtori Kotaviidan mie-lestä parhaiten eri toimialo-jen haasteisiin ja tarpeisiinkyetään vastaamaan, josopettajilla on käytännön ko-kemusta kyseisen toimialantöistä.

– Siksi on hienoa, ettämeillä on Rautsalan kaltai-sia asiantuntijoita mukana.Heillä on aidosti tietoa alantodellisuudesta, Kotaviita to-teaa.

Tarvasjoella asuva säh-köasentaja Vesa Rautsalaon YIT KiinteistötekniikkaOy:n Varsinais-Suomen alu-een työsuojeluvaltuutettu jakuuluu yhtiötasolla työym-päristötoimikuntaan. Reilukuukausi takaperin hän tulivalituksi YIT Kiinteistötek-niikka Oy:n koko Suomenalueen työsuojeluvaltuu-tettujen yhteyshenkilök-si. Lisäksi Rautsala edustaatyöympäristötoimikunnantyöntekijäjäseniä yhtiön YT-

neuvottelukunnassa.Kaudella 2012–2013 Raut-

sala ei tosin liiemmin ehdisähkötöitä tehdä:

– Päätehtäväni on auttaa jatukea työsuojeluvaltuutettu-ja parhaani mukaan. Perus-ajankäytön sanelee lakikirja.

Rautsala on aiemmin ve-tänyt esimerkiksi SFS 6002sähkötyöturvallisuus -koulu-tuksia, mutta Kiljavalla hänopettaa nyt ensimmäistä ker-taa.

Kun arvostettu työsuojelu-asiantuntija Erkki Torikkajäi Kiljavalta eläkkeelle vii-me kesänä, Vesa Kotaviitapyysi tuntiopettajaksi Raut-salaa. Päätös astua luokaneteen ei ollut helppo:

– Täällä olen, koska lupa-sin. Suhtaudun pestiin itseä-ni kehittävänä kokemukse-na, Rautsala toteaa ja sanooodottavansa jännitykselläkurssilaisten palautelomak-keita.!

1. Matti Takkinen, työsuo-jeluvaltuutettu. Vanhempisähkömies YIT Kiinteistö-tekniikka Oy:llä Helsingissä.

2. Odotin paljon tietoa jakäytännönläheisiä ohjeitaluottamustehtävän hoitami-seen.

3. Kurssi on ollut oikein an-toisa. Se on tarjonnut paljonlisää perustietoa.4. Kurssilta saa hyvän pohjantyösuojeluvaltuutetun tehtä-vään.

1. Krister Schalin Lautta-saaresta. Tietotekniikka-asentaja ja työsuojeluvaltuu-tettu TietotekniikkapalveluJ. Kettunen Oy:llä VantaanKoivuhaassa.

2. Odotin saavani paljonneuvoja työsuojeluvaltuute-tun tehtävän hoitamiseen.

3. Kurssi on ollut pirun hyvä.

4. Täytyy pitää omiensapuolta. Työpaikoilta löytyyaina epäkohtia, jotka voikorjata.

R i i t t a Ka l l i o

"Liiton sähköistys- ja ta-lotekniikka-alan johtokuntakokoontui Porvooseen huh-tikuun alussa pohjustamaanalkavia palkankorotusneu-votteluja. Alan työehtosopi-mus ei ole raamisopimuksenpiirissä, ja tes:in edellyttämätpalkankorotusneuvotteluton käytävä toukokuun 15.päivään mennessä.

Neuvotteluihin valmistau-tuva johtokunta teki myöstutustumiskäynnin ABB:nasennustuotetehtaalle. Säh-köistysalan tarvikkeita val-mistava huippusiisti "töp-selitehdas” oli kiinnostavakohde alan miehille, samoinkuin vierailu Malmgårdinkartanopanimossa.

Alan voimassa olevan työ-ehtosopimuksen mukaantyömarkkinaosapuolet neu-vottelevat keväisin syyskuunalusta voimaan tulevat pal-kankorotukset. Ellei palkan-tarkistuksissa päästä määrä-aikana sopimukseen, tes onirtisanottavissa päättymään31. elokuuta.

Raami edelleenmahdollinenSektoripäällikkö Keijo Rim-mistö esitti yhteenvetonsaalan tilanteesta kokouksenaluksi. Hänen näkemyksen-sä mukaan sopimusalan olisiedelleen mahdollista liittyävaltakunnalliseen raamiso-pimukseen.

- Raamisopimuksen es-teenähän on vain muutamamitätön tekstikohta, jota

työnantajapuoli ei ole hy-väksynyt. Täytyy toivoa, ettäisäntien ymmärrys asiassaolisi lisääntynyt, Rimmistötotesi.

Liittosihteeri Timo Punk-ki puolestaan arveli, ettäjohtokunta saa varautuapalkankorotusneuvottelujenohella jopa kokonaan uuteentyöehtosopimuskierrokseen.

Johtokunta valitsi keskuu-destaan neuvottelijat pal-kankorotusneuvotteluihin.Sektoripäällikön ja johto-kunnan puheenjohtaja Pent-ti Leskisen ohella alan kent-tää edustavat Juha Alatalo jaMika Rainio.

KNX-järjestelmäkiinnostiAsennustarviketehdas olialan miehille kiinnostava

kohde. Vierailun isännät sai-vat monia käytännön ehdo-tuksia tarvikkeiden kehittä-miseksi entistä asentajaystä-vällisemmäksi.

Uudet kiinteistöjen au-tomaatiojärjestelmät puo-lestaan innostivat vieraita.KNX-järjestelmää esitellytmyyntipäällikkö Harri Liuk-ku sai vastata moniin kysy-myksiin.

Erityisesti "älykkäät" ener-giansäästöautomatiikat he-rättivät mielenkiintoa. Ener-giankulutuksen kehittyneim-mät optimointisysteemitovat sen verran hintavia,että niitä ei kannata toistai-seksi asentaa pientaloihin.!

Töpselitehtaaltates-neuvotteluun

KNX-tekniikka kiinnosti asen-nustuotetehtaalla vierailleitasähköistys- ja talotekniikka-alan johtokuntalaisia.

Palkankorotusneuvotteluissa alan kenttää edustavat Pentti Leski-nen, Juha Alatalo ja Mika Rainio.

"Sähköalojen ammat-tiliitto ry ja liiton entinenviestintäpäällikkö ja pää-toimittaja Paavo Holi ovatJournalistiliiton välityksellä

päässeet sopimukseen Ho-lin työsuhteen purkua kos-keneessa riidassa. Osapuoletovat sopineet, että sopimuk-sen sisältöä ei julkisteta ja

että he eivät enää tämän jäl-keen kommentoi asiaa julki-suudessa.!

Sähköliitto ja Holi sopuratkaisuun

8 vasama 4 / 2 0 1 2

J o n n a H e i n i l u om a

Maaliskuussa alka-neissa Eforan ja ABB:n

Service-yksikön yhteistoi-mintaneuvotteluissa haetaansäästöjä yhdistämällä työn-johto-, työnsuunnittelu- jakunnossapidon asiantuntija-tehtäviä. Toimihenkilöidentehtäviä suunnitellaan siir-rettäväksi ylemmille toimi-henkilöille ja työntekijöille.Teollisuuden kunnossapitoedellyttää kuitenkin asian-tuntemusta. Imatralla oltiinhuolestuneita siitä, ettei esi-miesportaan asiantuntemusriitä.

– Lähimmät esimiehet eliammattitaitoinen työnjoh-to siivotaan pois ja sysätäänvastuu todellisuudessa asen-tajatasolle, sanoi Mika Ah-tiainen.

Ahtiainen on Pron luotta-musmies eforalaisille ja pai-

kallisen ammattiyhdistyksen,Vuoksen Toimihenkilöt TUry:n puheenjohtaja. Hän pel-kää, ettei nyt kaavaillussa or-ganisaatiossa ole mahdollistatoimia lain kaikkia pykäliänoudattaen.

– Vastuu työturvallisuu-desta on työnjohdolla. Tässämallissa yhdellä päällikölläon kuitenkin peräti 30 alais-ta. Miten hän voisi osataalaistensa työt niin, että pys-tyisi vastaamaan työturvalli-suudesta?, Ahtiainen kysyy.

Säilyykö työnteonmielekkyys?ABB:n ja Stora Enson yhtei-sessä huolto- ja kunnossapi-toyhtiö Eforassa on suunni-teltu toimintamallimuutok-sia koko sen kolmivuotisenolemassaolon ajan.

– Kun yksi mylläys päättyy,toinen alkaa, Ahtiainen ku-vailee tilannetta.

– Onko järkevää, että myl-lätään koko ajan eikä voikeskittyä mihinkään?

Eforan sähköliittolaistenluottamusmies ja Sähkölii-ton hallituksen jäsen ReijoMölsä on samoilla linjoilla:

– Huominen on pimennos-sa. Vasta aamulla sähköpos-tia avatessaan näkee, mitäpäivältä voi odottaa.

Mölsä toteaa pahoinvoin-nin näkyvän työpaikoillapitkinä poissaoloina. Työpa-hoinvointinäkökulma sai sa-lissa aikaan vilkasta keskus-telua: Epävarmuudessa ontuskallista tehdä töitä.

Ensin ulkoistetaan– sitten ulkomaille?Yritysten toivottiin sitoutu-van työpaikkojen säilyttämi-seen Suomessa. Kotimainenpuu pitää hyödyntää suo-malaisten työllistämiseksi.Imatralla ymmärrettiin toki,että ABB:n ja Eforan pitäätehdä tulosta, mutta huomi-oon pitää ottaa myös henki-löstön asema.

– Finnairin huolto ja kun-nossapito pitää koneet il-massa – metsäteollisuudenhuolto ja kunnossapito pitäätehtaat maassa, vertasi StoraEnson Kaukopään tehtaanpääluottamusmies Ilkka No-kelainen.

Paperiliiton puheenjohta-ja Petri Vanhala totesi, etteiharmaa talous ole vielä aihe-uttanut metsäteollisuudessaratkaisemattomia ongelmia.Hän kuitenkin varoitti, ettäalihankintaketjujen pitene-minen yleensä synnyttää nii-tä.

– Kunnossapitotoiminto-jen ulkoistaminen ei paran-na metsäteollisuuden kilpai-lukykyä, vaan heikentää sitä,totesi Nokelainen.

– Tuotannon ja kunnossa-pidon välisen ketjun pituusaiheuttaa katkoksia tiedonkulussa, totesi Mölsä – met-säteollisuuden oikea käsi eienää tiedä, mitä vasen tekee.

Ammattiliitto Pron pu-heenjohtaja Antti Rinnejatkoi, että jos alihankintapäästetään ketjuuntumaan,ei vääränlaiselle kehityksel-le tule loppua. Jostain maa-ilmankolkasta löytyy ainaedellistä halvempi työn hin-ta. Kun kiinalaisen saama300 euron kuukausipalkkatuntuu kalliilta, viedään työtAfrikkaan, Indonesiaan jaMalesiaan. Teollisuuden onsiksi otettava vastuu työ-paikkojen säilyttämisestäSuomessa.

Aseeksi yhteistyöyli liittorajojenMölsä toivoi, että liittojenjäsenet löytäisivät pikaisestitoisensa.

– Nurkkakuntaisuus onkitkettävä, ettemme joudujatkuvalle puolustuskannal-le. Meidän täytyy toimia yh-dessä, koska vain siten olem-me vahvempia, hän kehotti.

Myös Rinne korosti joukko-voiman tarpeellisuutta. Hänoli sitä mieltä, että eri hen-kilöstöryhmät ovat jo hyvinalkaneetkin löytää toisensaja yhteistyön merkityksen.Yhdistyneenä eri henkilös-töryhmät voivat tehokkaam-min hakea yhteistä ratkaisuatyönantajan kanssa.

Sähköliiton sektoripäällik-kö Sauli Väntti esitti, ettäpuunjalostusteollisuudenosapuolten tulee yhteistyönlaadun takaamiseksi verkos-toitua. Hän totesi, että vainlaadukas kunnossapitotoi-minta tukee suomalaisenpuunjalostusteollisuudenkehittymistä. Väntti uskal-si epäillä, ettei ulkoistettukunnossapito voi olla riittä-vän laadukasta tähän tavoit-

teeseen pääsemiseksi. Tämäjohtuu siitä, että ulkoistami-sen myötä työntekijät ovatsiirtyneet urakointiyrityksi-en palvelukseen, ja näidenyrityksien välillä vallitsee lii-an kova kilpailu, mikä johtaahenkilöstön vahingoksi työ-suhteiden epävakaisuuteen.

Kunnossapitotoiminta ke-hittyy vain, jos yritykset toi-mivat pitkäjänteisellä, suun-nitelmallisella ja riittävätresurssit turvaavalla tavalla.Väntti esitti osuvan esimer-kin verkostourakointiyri-tysten epäterveen kilpailunseurauksista: Vuoden alus-sa myrskyn vaurioittamiensähkölinjojen korjaaminenviivästyi, koska urakointiyri-tykset oli kilpailutettu allekannattavuusrajan.!

Kunnossapidon tulevaisuusaskarruttaa metsäteollisuuttaHuoli työturvallisuudesta,työpaikoista ja työn mielekkyy-destä hallitsi keskusteluaImatralla huhtikuun puolivälissäkun Paperiliitto, Ammattiliitto Proja Sähköliitto kokoontuivatpohtimaan kunnossapidon tilaaSuomen metsäteollisuudentyöpaikoilla.

Pron puheenjohtaja Antti Rinne, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja Sähköliiton sektoripäällikkö Sauli Väntti korostivat yksissätuumin liittojen ja etenkin niiden jäsenten yhteistyönmerkitystä.

– Kunnossapidon työnjohto etä-työnä vaarantaa työturvallisuu-den, sanoi Mika Ahtiainen.

– Kuka vastaa työturvallisuusasioista,kun vuorohuollosta hävitetään työnjohto?

9vasama 4 / 2 0 1 2

Islannin energian-tuotannossa onniin paljon käyttä-mätöntä kapasi-teettia, että maapystyisi olemaanmerkittävä ener-gian viejä. Maansijainti suhteessamuuhun Euroop-paan asettaatoistaiseksi ylivoi-maisia taloudelli-sia haasteita.

Sa u l i Vä n t t i

Sähkön myynti Eu-rooppaan tarkoittaisi

pitkälti yli tuhannen kilo-metrin mittaisen kaapeliyh-teyden rakentamista merenpohjaan. Asiaa on tutkittulaajasti ja sähkön kallistu-minen Euroopassa tulee ajanmyötä tekemään hankkeesta

kannattavan.Energia-alan työmarkkina-

osapuolten delegaatio (Ener-giateollisuuden, Konepääl-lystöliiton, Insinööriliiton jaSähköliiton edustajat) vie-raili Islannissa tutustumassamaan suurimpaan voimalai-tokseen itäisessä Islannissa.Kárahnjúkarin voimalan li-säksi tutustuimme Fjardaá-lin alumiinitehtaaseen, jokakäyttää lähes kaiken voima-laitoksen tuottaman sähkön.

Vastaanotto lämmin,sää eiTapasimme myös energian-

tuotannossa toimivia pai-kallisia ay-vaikuttajia. Vas-taanotto Islannissa oli hyvinlämmin ja ystävällinen toisinkuin sää, joka näytti suoma-laisille oikukkaan Atlantinilmaston kaikki puolet. To-sin vierailun isännät pitivätsäätä täysin normaalina tal-vikelinä.

Vuonna 2009 käyttöönotettu Islannin kansallisensähköyhtiön Landsvirkjuninomistama Kárahnjúkarinmaanalainen vesivoimalaitositäisessä Islannissa tuottaaenergiaa kuuden 115 MW:ngeneraattorin ja yhteensä690 MW:n teholla. 4 600

GWh vuodessa tuottavavoimalaitos välittää tuotta-mansa sähkön 50 kilometrinpäässä sijaitsevan yhdysval-talaisomistuksessa olevanAlcoan Fjardaálin alumiini-tehtaan käyttöön.

Fjardaálin alumiinitehdastuottaa alumiinia 940 tonniavuorokaudessa ja 346 000tonnia vuodessa. Tehdastyöllistää suoraan 500 työn-tekijää ja alihankkijoidenkautta lähes 300. Ympäris-töjärjestöt arvostelevat mas-siivista alumiinitehdasta senympäristövaikutusten osalta.

Omavarainensähkön ja lämmöntuotannossaVoimalaitos on nimetty lä-hellä sijaitsevan Kárahn-júkurin vuoriston mukaan.

Vatnajökull-jäätikön sula-misvesiä kuljettaviin Dal jaJökulsá Í Fljótsdal -jokiinon rakennettu viisi patoa janäiden avulla on muodostet-tu kolme tekoallasta. Näistäaltaista vesi siirretään maan-alaisia tunneleita pitkinvoimalaitokselle, jossa vesisyöksyy paineputkien kaut-ta 420 metriä korkealta alasmaan alla olevan voimalai-toksen turbiineihin. Maan-

alaisia tunneleita on kaikki-aan 72 kilometriä.

Islanti tuottaa suurimmanosan sähköstään vesivoimal-la. Kotitalouksista taas suu-rin osa lämmitetään geoter-misellä energialla eli käytän-nössä maaperästä saatavallakuumalla vesihöyryllä.

Vuonna 2010 maa tuottikäyttämästään sähköstä 74prosenttia vesivoimalla ja26 prosenttia geotermiselläenergialla. Islanti on sähkönja lämmön tuotannon osaltalähes täysin omavarainen.Fossiilisia polttoaineita käy-tetään yksityisautoilussa jalogistiikassa.

Kaukana kaikestaIslanti on saari keskellä At-lantin valtamerta. Helsingis-tä linnuntietä Reykjavíkiinon 2 451 kilometriä ja lento-koneella matka kestää 3 tun-tia 10 minuuttia. LähimpänäIslantia sijaitsee Grönlanti,jonne on 290 kilometriä Is-lannin pohjoiselta rannikol-ta. Etelässä lähin maa onSkotlanti, jonne on 800 ki-lometriä ja idässä Norja 970kilometrin päässä.

Islannin pinta-ala on103 000 neliökilometriä,vähemmän kuin kolmannesSuomen pinta-alasta. Maastaon viljeltyä vain 1 prosent-tia, karjan laidunmaana on20 prosenttia pinta-alasta.

11 prosenttia peittää laava,ja 12 prosenttia jäätikkö. 3prosenttia on järviä ja muuosa maata on autiomaata.Islannissa on noin 300 000asukasta.

Kalastus edelleentuottoisaaIslannin tärkein elinkeinoon kalastus. Siitä saadaansuurin osa valtion tuloista.Kalastuksessa ja kalanjalos-tuksessa työskentelee vain10 prosenttia islantilaisista.Kalastusalukset ovat nykyai-kaisia ja hyvin varustettuja.

60 prosenttia islantilaisis-ta saa elantonsa palveluam-mateissa. Turismin merkityskasvaa koko ajan, ja se ontoiseksi tärkein elinkeino.Monet islantilaiset ovat eri-koistuneet automaattiseentietojenkäsittelyyn ja ohjel-mistojen vienti on kasvussa.It-alaa tärkeämpää on kui-tenkin raskas teollisuus, jon-ka merkittävin vientiartik-keli on alumiini. Energiaavaativa alumiinin tuotantoIslannissa kannattaa, koskaenergia siellä on halpaa.

Maanviljelyksen merki-tys on ennen kaikkea koti-maisessa ruuan tuotannossa.Lampaan lihaa riittää vien-tiin, mutta lähes kaikki muuttuotteet jäävät kotimaahan.Vihanneksia viedään Grön-lantiin ja Färsaarille.!

Islannissa riittää virtaa

Suomalaisdelegaatio vasem-malta: PRO:n asiamies Pet-teri Hyttinen, TuomasAartoEmpowerista (siirtyy PALTA:ntyömarkkinajohtajaksi), Säh-köliiton sektoripäällikkö SauliVäntti, Energiateollisuudentyömarkkinajohtaja Kari Laak-sonen, UIL:n johtava asiantun-tija Olli Nurminen, Energiate-ollisuuden asiamies MarkusSaimio ja Konepäällystöliitonasiamies Päivi Saarinen. Ku-vasta puuttuu kuvan ottaja,Konepäällystöliiton toiminnan-johtaja Leif Vikström.

SulavaVatnajökull-jäätikkö onmahtavan Kárahnjúkarin vesi-voimalaitoksen voimanlähteenä. Voimalaitokselta johtaarannikon alumiinitehtaalle 220 kV:n linja.

10 vasama 4 / 2 0 1 2

Te k s t iP e k k a H e lm i n e nP i i r r o sL e i l a S a l m i n e nKu va t v a l m i s t a j a t

Laitteen tekniikkaon testattu Pohjanme-

ren olosuhteissa pienen Lyse-kilin kunnan edustalla Etelä-Ruotsissa. Kuinka pinnallakelluva poiju käyttäytyy jäis-

sä, on vielä kysymysmerkki.Projektikoordinaattori

Hanna Heino Turun yliopis-ton Tulevaisuuden tutkimus-keskuksesta kertoo toisenapäätavoitteena olevan saadakokemuksia laitteen toimi-vuudesta Itämeren suhteelli-sen matalassa aallokossa.

Kyse ei ole mistään ”viher-piipertelystä”.

- Merenpohjaan tulevangeneraattorin suojakotelo on

kymmenen metriä korkea.Yhdistelmä painaa kokonai-suudessaan 60 - 70 tonnia,Heino havainnollistaa.

Pinnalla kelluvan poijunhalkaisija on kuusi metriä,kertoo toiminnanjohtaja JanGrönstrand Ålands Teknik-klusterista.

- Pintapoiju painaa 3,5tonnia, Heino täsmentää.

Tätä kirjoitettaessa veden-alainen osa odotti vielä läh-töään Turun satamassa. Lai-tetta kuljettavan ponttoni BigPartnerin hinaus Maarianha-minan vesille kestää Nostoko-nepalvelu Oy:n Turun projek-tipäällikön Matti Niemisenmukaan noin päivän.

EU:n tuellaLaitteen toimittaa ruotsalai-nen Seabased Industry AB.Yhden aggregaatin eli poijunja generaattorin yhdistelmänlasketaan tuottavan sähköä30 000 kilowattituntia vuo-dessa eli kahden normaaliko-koisen omakotitalon sähkön-kulutuksen verran.

EU:n komissio myönsimarraskuussa 75 prosentinrahoitusosuuden 1,46 mil-joonan euron tutkimuspro-jektiin. Loput kertyy Suo-men ja Ruotsin valtioidensekä Ahvenanmaan maa-kunnan panostuksista.

Hankkeen vastuullinen to-teuttaja on Upsalan yliopis-to. Muut yhteistyökumppa-nit ovat Turun yliopisto jaÅlands Teknikkluster. Tar-koituksena on selvittää myösvoimalan ympäristövaiku-tuksia. Projekti kestää vuo-den 2013 loppuun.

Ruotsiinmaailman suurinaaltovoimapuistoEtelä-Ruotsin länsirannallevalmistuu maailman suurinaaltovoimapuisto. Sotenäsinkunnan edustalle saa raken-taa enintään 420 aggregaat-tia. Niiden noin 25 gigawat-titunnin tuotanto vuodessa

vastaa tuhannen omakoti-talon keskimääräistä sähkönkulutusta.

Fortum ja Seabased ABallekirjoittivat joulukuunalussa sopimuksen aaltovoi-mapuiston rakentamisesta.Hankkeen kokonaisbudjettion noin 25 miljoonaa eu-roa. Ensi vuoden alkupuo-lella Seabased käynnistääpoijujen, generaattoreiden,kytkinlaitosten ja muuntaji-en sarjatuotannon Lysekilinkuntaan perustettavassa teh-taassa.

Ensimmäiset aaltovoima-poijut laitteineen on tarkoi-tus asentaa syksyn ja talven2012 aikana. Seuraavan vai-heen asennukset on suun-niteltu toteutettavan noinvuoden tutkimusvaiheenjälkeen. Valmistuttuaan aal-tovoimapuisto koostuu puo-len neliökilometrin alueelleasennettavista 420 poijusta,joiden yhteisteho on noin10 megawattia. Laitoksenon määrä valmistua vuosina2014 - 2015.

- Aaltovoima tarjoaa maa-ilmanlaajuisesti merkittäviämahdollisuuksia seuraavansukupolven energiantuotan-toon. Fortum on lähtenytjo varhaisessa vaiheessa ke-hittämään alan teknologi-aa kaupalliseen käyttöön.Odotamme paljon Ruotsindemonstraatiohankkeelta,sanoo Fortumin uusiutuvastaenergiasta vastaava johtajaRisto Andsten yhtiön tie-dotteessa.

Puiston käyttöiäksi on ar-vioitu 20 vuotta. Seabasedja Fortum saivat laitokselleluvan tämän vuoden heinä-kuussa. Työ paikan päälläalkaa koeluonteisesti 42 re-aktorin asennuksella, minkäjälkeen puistoa laajennetaanasteittain. Puistosta vede-tään kymmenen kilometrinmerikaapeli mantereelle.

Elokuussa EU:n komissioantoi Ruotsin valtiolle lu-van myöntää Seabasedille 15miljoonan euron tuen koe-puiston rakentamiseen.

Aaltovoima ei ole

Etelä-Ruotsin rannikolle tuleemaailman suurin aaltovoima-puisto. Pinnalla kelluva poiju onvain murto-osa voimalan koos-ta. Ja sekin painaa yli kolmetonnia.

Itämeren ensimmäinen aaltovoimalaaloittaa toimintansa Hammaruddanedustalla kymmenisen kilometriäMaarianhaminasta länteen.Pilottihankkeessa on tarkoitustestata voimalan toimimistajääolosuhteissa.

11vasama 4 / 2 0 1 2

viherpiipertelyä

Juttu perustuu Kansan UutistenViikkolehdessä 16.12.2011 jul-kaistuun artikkeliin.

Taloudellisesti eivielä kannattavaaPerusperiaatteeltaan aalto-voimala on hyvinkin yksin-kertainen. Kun pinnan poi-ju liikkuu aaltojen voimastaylös ja alas, samalla sen kiin-nitysköysi pyörittää pohjaankiinnitettyä generaattoria.Se miten korkeaa teknologi-aa generaattorikuoren sisälläon, onkin jo aivan eri asia.

Aaltoenergian etuna on,että se rasittaa ympäristöähuomattavasti vähemmänkuin perinteisen vesivoimankäyttö. Patoja tai varasto-altaita ei tarvitse rakentaa.Teknologian arvioidaan kui-tenkin laahaavan noin 20vuotta tuulienergian perässä.

Taloudellisesti aaltopuisto-

jen rakentaminen eiole vielä kannattavaa,joten voimaloiden pe-rustamiseen tarvitaantukitoimia.

Aaltoenergiaa ontarjolla. Tutkimuk-sen mukaan USA:nrannikoilla on aalto-kapasiteettia 2 100terawattitunnin ver-ran, kun koko val-tion energiantarve on11 200 TWh. Arvioi-ta ei ole siitä, kuinkapaljon aaltoenergiastaon hyödynnettävissä,mutta pienenkin sii-vun talteen saaminen olisimerkittävä.

Skotlantiin Orkneyn saa-rille ollaan suunnittelemas-

sa kuusi aalto- ja neljä vuo-rovesienergiaa hyödyntäväävoimalaa. Niiden arvioidaanvoivan tuottaa sähköä jopa

yhden ydinvoimalan verran,1,2 gigawattia.

Aaltovoimalaan asenne-taan 180 metriä pitkä ja nel-

jän metrin levyinenmakkaraa muistuttavanivelletty putki.

Pohja-aallotkinhyödynnettä-vissäSuomessa kehitetyllämenetelmällä hyödyn-netään aaltojen merenpohjassa tietyillä sy-vyyksillä aiheuttamaaveden liikettä. Aallonpakkautuminen hei-lauttaa vesimassaa ylös,jolloin pohjaan kiinni-tetyt ”läpät” liikkuvat.Kaikki muut maailmal-

la kehitetyt sovellukset pe-rustuvat meren pinnan liik-keisiin.

Suomalaisella AW-Ener-

gyllä on koevoimalaitos Por-tugalissa. Sen tuotantotehoaollaan nostamassa 300 kilo-wattiin tänä vuonna. Auto-maatiojärjestelmän toimi-tuksesta vastaa Metso. Laitostoimittaa sähköä Portugalinverkkoon.

AW-Energy sai jo vuonna2009 kolmen miljoonan eu-ron avustuksen EU:lta. Yh-tiön osakkaana on muidenmuassa Fortum.

Yhtiön johtamaan kon-sortioon kuuluu raskaan sar-jan yrityksiä kuten ABB jaBosch-Rexroth.!

Tutkitusti*odottamattomanhyvää palvelua:

Odotukset

Asiakasuskollisuus

Korvauspalvelu

Hinta-laatu

Tuotelaatu

Imago

Asiakastyytyväisyys

kimuksen*EPSI Rating 2011 Asiakastyytyväisyystutk mukaan meillä on tyytyväisimmät yksityis-ssa olimme vain toiseksi parhaita kaikista tutkituista vaasiakkaat. Ainoastaan asiakkaiden odotusarvoi -rattain pieni ja ketterä vakuutusyhtiö voi selättää markkuutusyhtiöistä. Harva olisi odottanut, että ver -edät, että meillä ollaan palveluammatissa. Me olemmekinajohtajat. Mutta tästä eteenpäin sinäkin tie

oivaltaneet sen jo hyvän aikaa sitten. a Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat.Tervetuloa

en vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinj anssa. Palvelemme puhelimitse numerossaliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse num 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

12 vasama 4 / 2 0 1 2

Te k s t i R i i t t a Ka l l i oKu v a t Emm i Ka l l i o

Ridasjärvensuonuudet voimajohtopyl-

väät tulevat kannattelemaanhankalinta maaston osuuttauudistettavalla voimalinjalla

Hyvinkäältä Hikiälle. Pyl-västyypistä nimensä saanutRautarouva-voimalinja onSuomen kantaverkkoa, jotaalettiin rakentaa vuonna1925 Imatralta Turkuun jaHelsinkiin.

Kantaverkkoa on tarpeenvahvistaa rakentamalla Hy-

vinkäältä Hikiälle uusi 400kilovoltin voimajohto, kos-ka Hyvinkään ikääntyvästäkytkinasemasta luovutaan.Se korvataan Hikiän 400 kVsähköaseman laajentamisellanykyisellä Fingridin omista-malla maa-alueella. Uuteenvoimalinjaan tulee kolmejohdinta vaihetta kohti ai-kaisemman kahden sijasta,joten linjan sähkönsiirtoky-ky kasvaa kolmanneksen.

Eltelin iso urakkaKantaverkon omistava Fing-rid on antanut Hyvinkää-Hi-kiän voimalinjaosuuden El-telin rakennettavaksi. Noin11 miljoonan euron urakkaon merkittävä ja haastavatoteutettava.

- Tammikuussa aloitimmetällä ”suokeikalla” ja tulevanvuoden marraskuussa kokolinjan pitäisi olla valmis.Tämä puolentoista vuoden

rutistus on isommasta päästähankkeita, mitä Voimansiir-toyksikön kontolle on osu-nut, työmaapäällikkö ErkkiVähätalo toteaa.

Vähätalo kertoo, että laa-jojen selvitys- ja suunnitte-lutöiden jälkeen talvinensuonylitysurakka aloitettiinkolmen oman voimajohto-asentajan ja 11 aliurakoitsi-jan voimin.

- Vapulta aloitetaan sittenvähintään 15 asentajan voi-min. Ensimmäiset sähkön-jakokeskeytyksetkin tulevatohjelmaan. Ulkopuolisiltaostetaan esimerkiksi pylväi-den kasauspalvelua, muttastrategisimmat työt tehdäänomalla väellä.

Pylväsmiehilleriittää haastettaVoimalinjan rakentaminen

on raakaa työtä vaihtelevis-sa säissä ja maastoissa. Olo-suhteiden vaikeuskerrointalisäävät myös 27 metriä kor-keat metallipylväät, joihinasentajat joutuvat monestikapuamaan.

- Hyvissä maastoissa apunavoidaan käyttää nosturilla

varustettua metsätraktoria,mutta aina niin hyviä olo-suhteita ei ole tarjolla, Vä-hätalo kuittaa.

Kaikki voimajohtoasenta-jat joutuvat vuosittain läpäi-semään rankan pylväsmies-testin.

- Se ei ole mikään läpihuu-

Suo, rautapylväät javoimajohtoasentajat

Pohjaton Ridasjärvensuo otti menneenä talvenamittaa uutta voimajohtolinjaa rakentavista miehistä.Parin sydäntalven pakkaskuukauden ja työuranjäädyttämisen turvin luonnonsuolelulain suojaamallehyvinkääläissuolle saatiin kuitenkin pystytettyä viisijäreätä rautapylvästä. Kiinassa valmistetut pylväätja uudet johtimet nostavat linjan sähkönsiirtokykyäkolmanneksella.

- Suurin osa Hyvinkään sähkö-aseman 400kilovoltin laitteis-toista lähestyy käyttöikänsäloppua vuosina 2013 – 2015,työmaapäällikkö Erkki Vähätalokertoo.

Hyllyvällä suolla työskentelynmahdollisti jäädytetty ura, jotakevätaurinko sulatti vauhdilla.

13vasama 4 / 2 0 1 2

gon sulattaessa suon pehme-nevää pintaa, Eltelin voima-kaksikko Seppo Nyman jaJuha Mastokangas jurnut-tavat varovaisesti isopyöräi-sellä elämäänähneellä maas-turilla jäädytettyä, mutta johuolestuttavan vetistä uraapitkin pylväsrivistön pää-hän. Pienen hyökkäysvau-nun näköisen tela-ajoneu-von avulla asentajat vetävätpylväisiin asennetut pilotti-johdot suoriksi odottamaanlopullista voimajohtimienasentamista.

Työllä on kiire, sillä suon18 metriä paksu rahkasam-malkerros on roudan sulettuatoivoton työalusta.

- Tämä on Natura-aluetta.Luonnolle ei saa aiheuttaatarpeetonta haittaa. Työko-neet oli öljysuojattava eikäpuita saanut kaataa, eivätkäsuohon juntatut tukipylväätsaaneet olla kyllästettyjä.Onneksi suossa käsittelemä-tön puukin säilyy hyvin, Ny-man selittää.

Tavoitteenanolla tapaturmaaVoimajohtoasennusporukankone-ekspertiksi mainittuNyman kertoo, että koneel-listuminen on keventänythuomattavasti linja-asenta-jien töitä.

- Myös työsuojelupuoli onkehittynyt huimasti 20 vuo-dessa. Siitä työnantaja ei yh-tään tingi, vaikka muutentämä jatkuva kilpailutusmei-ninki onkin omiaan heiken-tämään työn laatua.

Nyman kaipailee lisäänuoria alalle.

- Töitä riittää. Alallehanei ole varsinaista koulutusta,joten työssäoppijoille olisi ti-lausta.

Kaikki asentajat ovat tyy-tyväisiä paikalliseen sopi-mukseensa, jonka mukaanhe voivat tehdä nelipäiväistätyöviikkoa.

- Teemme perjantait si-sään. Se helpottaa perhe-elämän ja vapaa-ajan järjes-tämistä.

Radan ylitysseuraava haasteHyvinkään sähköaseman pi-halla odottaa kasa 20 metri-siä ”orsia”.

- Tuplasti tavallista le-veämmät orret on tarkoitet-tu niihin voimajohtopylväi-siin, joilla ylitetään päärata,selittää kärkimies Kyösti Sa-lonius.

Pitkän linjan voimajohto-

asentajaa naurattaa, kun pu-hutaan urakan vaativuudesta.

- Ei se mitään ihmeellistäole, kun ammattitaitoa löy-tyy. Tällaistahan me teemmekoko ajan.

Salonius oli yksi niistäasentajista, jotka tuohtuivatjulkisuuteen lipsahtaneestatyönantajapuolen arvoste-lusta. Ulkomaisen työvoi-

man käyttöä linjanraken-nustöissä puolustaessaan eräsjohtaja erehtyi epäilemäänsuomalaisten linjamiestenammattitaitoa ja kuntoa.

Konkariasentaja Saloni-us kuittaa jälkimmäisenkinepäilyksen kertomalla saa-neensa vaativassa pylväs-miestestissä toiseksi parhaanarvosanan.

Porukan nuorin, Juha Mas-tokangas kuittasi testistä täy-det pisteet. Morsianta etsis-kelevä nuori mies pyytääkinlaittamaan lehteen kännyk-känumeronsa, jotta mahdol-liset ehdokkaat löytävät hä-net vaikkapa suolta. Tässä setulee: 040 1250404.!

• Järvisuo-Ridasjärven Natura-alue sijaitseeHyvinkään kaupungin itäosassa.• Natura-alueen pinta-ala on noin 686 hehtaaria.• Ridasjärven suoalueet kuuluvatrannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeeseen.• Suoyhdistymän vallitsevana suotyyppinäovat rämeet nevapainanteineen.• Suoalue on valtakunnallisesti merkittäväkonsentrinen kermikeidas, ehjä ja monimuotoinenkokonaisuus.• Suon linnustoon kuuluu useita eteläisimmässäSuomessa harvinaisia lajeja. Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Järvellä pesii esimerkiksi pikkulokkeja, kaulushaikara, ruskosuohaukka, mustakurkkuuikku ja luhtahuitti.• Alueella esiintyy uhanalaisia hyönteislajeja.Myös liito-oravien suojelu on otettuhuomioon rakennettavan voimalinjan linjauksessa.

Fakta

tojuttu; kunnossa on oltavaja pään kestettävä korkeitapaikkoja, asentajien pääluot-tamusmies Mauri Linna va-kuuttaa.

Töitä säiden armoillaLinna mainostaa linjamies-ten työoloja yli 20 vuodenkokemuksella.

- Raitista ilmaa saa nauttialäpi vuoden. Nyt keväällä onmukavan aurinkoisia päiviä,mutta usein tuulee ja sataa.Kylmyyden vastapainona ke-sähelteellä kiusaavat sittenpaarmat ja muut itikat, käär-meistä lähtien.

Tuusulassa asuva Linna on

työparinsa, traktoriurakoisijaKari Virtasen kanssa tämän-kertaisen työmaansa sijaintiin. Miesten tukikohtanatoimiva Hyvinkään sähkö-asema on vain parinkymme-nen kilometriä päässä kotoa.Lyhyt työmatka on linjamie-hille harvinaista herkkua,kun keikkatyömaat saattavatmonesti olla satojenkin kilo-metrin takana.

Kevään tulokirittää asentajiaSuolle 420 – 480 metrin vä-lein pystytetyt voimajohto-pylväät odottavat johtimiakärkiinsä. Maaliskuun aurin-

JuhaMastokangas ja SeppoNyman tarpovat linjanraken-nustöissä sulavalla suolla.

Kyösti Salonius vakuuttaa, ettävoimajohtoasentajilta ei puutuammattitaitoa eikä työkuntoa.

Hankkeesta vastaava FingridOyj on valtakunnallinen kanta-verkkoyhtiö, joka vastaa sähkö-markkinalain perusteella sillemyönnetyn sähköverkkoluvanehtojen mukaisesti Suomensähköjärjestelmän toimivuu-desta.

14 vasama 4 / 2 0 1 2

Ma rg i t N u rm i k o l u

Kotkan Sähköalan-työntekijäin ammat-

tiosasto järjesti jäsenilleenpuolisoineen sekä yhteistyö-kumppaneilleen mielenkiin-toisen torstai-illan maalis-kuussa Kotkan Höyrypani-molla. Tilaisuuden organi-saattorina toimi osaston nuo-ri varapuheenjohtaja KalleSalli, joka avauspuheenvuo-rossaan lupasi kuulijoillematkan maailmalle sekä hy-vinvointiin ja terveyteen.

- Niin risut kuin ruusutkinsitten reippaasti tänne vaan,Kalle totesi.

Ruusut tulivat – Naisten-päivän kunniaksi myös kai-kille paikalla olleille naisille!

Eri osasillapuhtia pyttyynNeljän tunnin session aikanaei yleisön aika tosiaankaantullut pitkäksi, vaan mielen-kiinto säilyi viimeiseen se-kuntiin asti.

Työhyvinvoinnista puhuiTyöterveyslaitokselta ke-hittämiskonsultti, sosiaa-lipsykologi Tommy Larvi.Hyvinvointi- ja terveysalanyrittäjä, sairaanhoitaja Han-na Elomaa puolestaan kertoiravinnon merkityksestä jak-samiseen sekä siitä, mitensaada riittävästi energiaa,jotta keho ja mieli pysyisivätvireinä, tehokkaina ja hyvin-voivina.

Tuulahduksen maailmaltatoi Madventures -matkailu-ohjelmasta tuttu Riku Ran-tala, jonka mukana koko70-henkinen yleisö pääsinauttimaan jännittävästäseikkailumatkasta maailmaneri kolkkiin.

Hyvinvointia työstäTerveellinen, turvallinenja mielekäs työ luo hyvin-vointia. Hyvät työpaikat jainnostus myös pidentävättyöuria.

- Kannustava organisaatiotuottaa kukoistavia työnte-kijöitä, Tommy Larvi totesi.

Hän esitti kuulijoille ky-symyksen, miten hyvin nytjaksetaan työssä ja mitä pi-täisi tapahtua, että jaksami-sen arvosana nousisi yhdellä

pykälällä.Yleisön ensimmäinen

kommentti oli, että pitäisiolla enemmän aikaa tehdäkulloinkin käsillä oleva työ.

Voimavaroja työn tekemi-seen ja hyvinvointiin kuuli-jat löysivät eri asioista. Näi-tä olivat muun muassa hyvätyöyhteisö, kotoa saatavatuki, mielekäs työ, työn si-sältöön vaikuttaminen sekämahdollisuus kouluttautua –ja tietysti palkkapäivä.

- Ja kun tykkää tehdä työ-tään, se toimii erinomaisenakilpenä stressiä ja työuupu-mista vastaan, Larvi kiteytti.

Kuormitusta javoimavarojaLarvi summasi puheenvuo-

rossaan myös työn kuormi-tus- ja voimavaratekijöitä.

- Työn liiallinen määrä, ai-kapaine, liian vaativat tehtä-vät, vaikeat henkilösuhteetja tunnekuormittavuus sekähuonot työolot ovat tekijöi-tä, jotka kuormittavat työn-tekijöitä, Larvi selvitti.

Hän piti voimavaratekijöi-nä hyvin samoja asioita kuinkuulijatkin.

- Erityisesti työntekijänosallistuminen työhön liit-tyvään suunnitteluun ja pää-töksentekoon on tärkeää,Larvi painotti.

Lisäksi mielekkääksi ko-etut työtehtävät, tuen saa-minen työhön, mahdolli-suus oppia ja kehittyä työssäsekä työn palkitsevuus olivatmyös hänen mielestään erit-täin merkittäviä voimavara-tekijöitä.

- Työhyvinvointia voidaanedistää epäkohtiin puuttu-

misella sekä tunnistamalla,vahvistamalla ja hyödyntä-mällä vahvuuksia, Larvi pai-notti.

Pienillä valinnoillasaa paljon aikaanOikeanlaisen ravinnon jaravintolisien merkityksestäpuhui Hanna Elomaa, jokakiinnostui funktionaalisestalääketieteestä viitisen vuottasitten.

Funktionaalinen lääke-tiede on terveyden hoidonalue, joka painottaa bioke-miallista yksilöllisyyttä, ai-neenvaihdunnan tasapainoasekä ravinnon ja ympäristönvaikutusta terveyteen.

Elomaa totesi, että kehonoireet ovat aina viesti josta-kin toimintahäiriöstä. Kai-kissa sairauksissa on geneet-tinen tekijä tavalla tai toi-sella, mutta jokaista perittyätaipumusta muokkaavat ym-

päristö, ravinto ja elintavat.- Hyvin pienillä valinnoil-

la pystytään parantamaanhyvinvointia. Jokaisen pitääottaa vastuu itsestään ja teh-dä niitä hyviä valintoja, Elo-maa painotti.

Hän huomautti, että esi-merkiksi suomalaiset marjatovat oiva apu siihen, ettäelimistön sykli toimii.

RavintolisilläenergiantuotantonousuunElimistön korjaustapahtumiatukevat ravintolisät, muunmuassa vitamiinit, mineraa-lit, välttämättömät rasvaha-pot ja aminohapot.

Kotkassa etsittiin porukalla hyvinvoinnin lähteitä

Energiaa eri asioistaEnergiaa eri asioista

Syö elääksesi– älä pysyäksesihengissä.

Tilaisuuden puuhamiehenä toimi-nut Kalle Salli (vas.) ja Tommy Lar-vi Työterveyslaitokselta pyrkivätomilla tahoillaan vaikuttamaansiihen, että ihmiset voisivat mah-dollisimman hyvin työssään.

Ruoasta saa energiaa ja D-vitamiinista puhtia.Mutta mitä muuta tarvitaan ihmisen hyvinvointiin– ja varsinkin työhyvinvointiin?

15vasama 4 / 2 0 1 2

- Jo yhden ravintoaineenpuutos aiheuttaa sen, ettäenergiaa laahaa. Esimerkiksimagnesiumin puute aiheut-taa aamujäykkyyttä, kramp-peja, suonenvetoa, väsymys-tä ja monia muita oireita,Elomaa luetteli.

Hän totesi, että monet sai-raudet johtuvat juuri energi-an puutteesta.

- Erityisen arkoja ovat ku-dokset, jotka kuluttavat pal-jon energiaa, Elomaa kertoi.

Se tärkeä D-vitamiiniElomaa painotti D-vitamii-nin tärkeyttä, koska se onyksi ihmisen tarvitsemistarasvaliukoisista vitamiineis-ta. Ihminen pystyy itsekintuottamaan D-vitamiinia(D3) riittävässä auringon-valossa UVB-säteilyn vaiku-tuksesta.

- Itse asiassa D-vitamiinion steroidihormoni, jonkaesiastetta muodostuu ihossa.Esimerkiksi ylipaino voi kui-tenkin hidastaa huomatta-vasti D-vitamiinin muodos-tumista, Elomaa kertoi.

Hänen mukaansa hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat esi-merkiksi kalaöljy, kala, mai-tovalmisteet, kananmunat jasienet.

- Ravinnosta saa kuitenkinvain pieniä määriä D-vita-

miinia, mutta ei riittävästi.Mielestäni kaikkien tulisinauttia D-vitamiinia lisära-vinteena, Elomaa painotti.

D-vitamiinin lieväkin pit-kään kestävä liian vähäinensaanti heikentää kalsiuminimeytymistä, mikä edesaut-

taa osteoporoosin syntymis-tä.

- D-vitamiinin riittäväsaanti on yhdistetty perin-teisesti kalsiumin ja luustonaineenvaihduntaan, muttaD-vitamiinilla on laajempia-kin vaikutuksia terveyteen,kuten sydän- ja verisuoni-tauteihin, syöpätauteihin,MS-tautiin, fibromyalgiaan,reumatauteihin ja tyypin I jaII diabetekseen, Elomaa sel-vitti.

Merkittävin D-vitamiininlähde Suomessa on aurin-gonvalo kesällä, mutta tal-vella ei ole mahdollista saadariittävästi UV-säteilyä D-vi-tamiinin tarpeen tyydyttämi-seksi.

- Usein jopa kesälläkin D-vitamiinin saanti saattaa jää-dä puutteelliseksi, jos ihmi-nen ei oleskele paria kertaaviikossa noin 15-30 minuut-tia ulkona auringon ollessakorkeimmillaan, Elomaa se-litti.

Hänen mukaansa nykyisinei ole tavatonta, että niinsanotuissa aurinkomaissa-kin kärsitään D-vitamiininpuutteesta. Tähän vaikutta-vat muun muassa aurinko-rasvojen käyttö ja auringoltasuojautuminen.

- Jos haluatte tietää omanD-vitamiinitasonne, esi-merkiksi työterveyspalvelupystyy helposti verikokeellaselvittämään seerumin D-vi-tamiinitason. Nykysuosituson muuten 75-150 nmol:ia,Elomaa muistutti.

Nautinnot sallittuja– jos ei pakollisiaRuoan ja ravintolisien lisäk-

si Elomaa muistutti myös elä-män nautinnoista.

- Muistakaa nauttia elä-mästä ja olkaa välillä ihanaivan jouten, tekemättä yh-tään mitään! Ja nauttikaasiitä tekemättä olemisen ti-lasta! Juokaa vaikka sillointällöin lasi viiniä ja tuprutta-kaa savuke joskus, jos sille ontarvetta, kunhan elätte sennormaalin arjen terveellises-ti, Elomaa kiteytti.

AikamatkamaailmalleMadventures-ohjelman RikuRantala kuljetti yleisön aika-matkalle maailman outoihinkulmiin. Erilaisia kertomuk-sia oli tarjolla muun muassaPapua-Uusi-Guinean ihmis-syöjistä, Sambiassa tuhatjal-kaisten ja Jemenin raa´anlampaan maksan syömisestä,Rio de Janeiron suurimmanslummin Rocinhan rankastameiningistä, Filippiinien ris-tiinnaulitsemistapahtumista

ja Intian Aghori-lahkon täy-sin maallisesta elämästä luo-pumisesta.

- Eri puolilla maailmaakulkeminen avartaa ja antaauutta näkökulmaa asioihin.Esimerkiksi ammattiliitotja työntekijöiden oikeudeteivät todellakaan ole kaik-kialla maailmassa itsestään-selvyyksiä. Niiden puoles-ta joutuu taistelemaan – jakannattaa taistella, Rantalahuomautti.

Nautintojakatukeittiöistä jainformaatiokatveestaMaailmalla matkanneena,40 maassa kuvanneena jajuttuja tehneenä, hän patis-teli ihmisiä laskeutumaanalas norsunluutornista jamiettimään asioita.

- Matkat kuuluvat selkeäs-ti hyvinvointiin. Tutustukaapaikallisin ihmisiin – mui-hinkin kuin taksikuskeihinja ravintolan tarjoilijoihin.Syökää paikallista ruokaa,koska katukeittiöt ovat niinsuper!

- Käsihygienia pitää muis-taa, se on a ja o!

Rantala painotti myös, ettäkannattaa itse tuunata mat-kaansa paremmaksi.

- Hypätkää junasta poiskesken matkan ja tehkää jo-tain, mitä ette yleensä tee, jamenkää joskus myös selkeäl-le epämukavuusalueelle.

- Esimerkiksi FilippiineilläCutudin pääsiäisseremonias-sa näimme, kun rohkeimmatnaulittiin ristille – epämuka-vuusalue, no kyllä, mutta an-toi uutta ajattelemista, Ran-tala kertoi.

Näiden ajatusten lisäksiRantala mietti, että hyvin-voinnin kannalta yksi hyväasia on joskus mennä aivantäydelliseen informaatiokat-veeseen ja elää siinä hetkes-sä.

- Miten sitä voikaan tun-tea itsensä niin vapaaksi,kun laukkupoikien kanssa is-tuimme bussin katolla ilmanmitään yhteydenpitolaitetta,Rantala hehkutti.!

"Työhyvinvointi on työntekijänfyysinen ja psyykkinen olotila,joka perustuu työn, työympäristönja vapaa-ajan sopivaan kokonaisuu-teen. Ammattitaito ja työn hallintaovat tärkeimmät työhyvinvointiaedistävät tekijät."

Riku Rantala kehotti ihmisiä tuunamaan enemmänmatkojansa.- Hypätkää välillä pois junasta ja katselkaa ympärillenne, tutustu-kaa paikallisiin ihmisiin ja heittäkää hetkeksi kaikki yhteydenpito-laitteet pois.

Ari Forsström tuli kuuntelemaan luentoa puolisonsa Anittankanssa. Pariskunta kehui hyviä aiheita ja toivoi, että osaisivatjatkossa kaiken kiireen keskellä hyödyntää kuultuja asioita.- Aihe kiinnosti ja kun oli vielä tuttu luennoitsija, pitihän sitälähteämukaan.

Hanna Elomaa painotti ravinnon ja eri ravintolisien merkitystäihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.- Hyvin pienillä valinnoilla pystytään parantamaan hyvinvointia,Elomaa korosti.

Lähes 70- henkinen kuulijakun-ta kuunteli herkin korvin ohjeitaja neuvoja työhyvinvointiin jaterveyteen.

16 vasama 4 / 2 0 1 2

Résumé

Tilaa uusiutunutDemokraattiSähköliiton jäsenetuDemokraatin tilauk-siin on 25 euroa / 12 kk.Lisäksi monilla ammatti-osastoilla on lehtietu.

Tilaa Demokraattitutustumistarjouksena;ensimmäinen vuosihintaan 139 euroa.(Sähköliiton jäsenilleenintään 114 euroa).

Soita tilauksesi(09) 7010 500

Tasapainon takia. Vuodesta 1895.

Ma r k e t t a To i k k o n e nE ko n om i c h e f

#Siffrorna visar att Elekt-rikerförbundets ekonomi ut-vecklas i en positiv riktning.Som exempel kan nämnasatt intäkterna från medlem-savgifter var klart större un-der de första fyra månadernai år jämfört med föregåendeår. Resultatet talar ett tyd-ligt språk om det förbättradeekonomiska läget för syssel-sättningen i elbranscherna.

Sedan år 2008 har intäk-terna från medlemsavgif-terna rört sig bara kring enprocent. Den ekonomiskalågkonjunkturen och sys-selsättningen har synts i desenaste årens statistik. Vå-rens glädjande statistikupp-gifter avslöjar att antalet ar-betslösa i elbranscherna ärtvå procentenheter färre ibörjan av året jämfört medåret innan.

Under de senaste åren harmånga av Elektrikerförbun-dets medlemmar upplevtpermitteringar och perioderav arbetslöshet. Till all lyckahar förbundets arbetslöshets-kassa kunnat hjälpa våramedlemmar effektivt, ochsnabbt jämfört med andrakassor. Nu när arbetslöshetenfortsätter att minska förkor-

tas också behandlingen aversättningarna.

"""

Bokslutet för år 2011 varaningen förlustbringande förElektrikerförbundet. Den or-dinarie verksamheten kundeemellertid uppvisa omfattan-de besparingar, ca 132 000euro, jämfört med året innan.Också nettoavkastningenav medlemsavgifterna ökademer än 60 000 euro. Resul-tatet av placeringsverksam-heten var negativt i fjol.Orsaken var det synnerligensvåra ekonomiska läget i Fin-land och i Europa, som höllvärderingen av placeringar-na och avkastningen på enmycket låg nivå.

På grund av det svåra eko-nomiska läget har vi inte pånågra år samlat in medlem-savgiftsandelar till strejk-kassan. Därför har vi lyckatsbevara medlemsavgiftspro-centen oförändrad; den äralltjämt 1,40. Strejkreservenär fortfarande på en god nivåtack vara placeringsavkast-ningar.

"""

Vi har redan under flera årstid försökt minska kostna-

derna för Elektrikerförbun-dets verksamhet. Kostnader-na sedan år 2008 har mins-kat med hela 620 000 euro,vilket motsvarar omkring 10procent av de totala kostna-derna. Förbundets hela verk-samhet har granskats kritiskt;därför är kostnadsutvecklin-gen nu under kontroll.

Antalet anställda harminskat med sju personergenom att inga nya har ans-tällts i stället för de personersom gått i pension. De störs-ta besparingarna har gjortsi organisationsutgifter, ma-terialkostnader och externatjänster genom att förbättraoch rationalisera funktioner.

Enligt representantskapetsbeslut sänktes fackavdelnin-garnas andel av medlemsav-giftsintäkterna för fjolåret(0,20 % > 0,15 %). Avdel-ningarna fick ändå en vill-korlig tilläggsandel på 0,05procent genom att lämnavissa dokument till förbun-det som bekräftelse på derasstadgeenliga verksamhet.Tilläggsandelens belopp upp-gick till ca 270 000 euro. Pådet sättet deltog fackavdel-ningarna i kostnadstalkotmed sin minskade medlem-savgiftsandel, dvs. omkring65 000 euro.!

Förbundet i medvindÖstersjönsförsta vågkraft-verk istestas

#Utanför Hammarudda,ett tiotal kilometer västerom Mariehamn, testas hurett vågkraftverk fungerar iisförhållanden. Kraftverks-tekniken har redan testats iSydsverige i liknande förhål-landen som råder på Nord-sjön.

Ett av de främsta syftenamed pilotprojektet är attsamla erfarenhet av hur välkraftverket fungerar i Öster-sjöns relativt låga vågor.!

Ett år till ochmer kvalitet iarbetskarriären

#FFC:s ordförande LauriLyly är nöjd med det avtalsom nåddes efter karriärför-handlingarna. Lyly förklararatt de främsta elementen iavtalet utgörs av en kvalita-tiv förbättring av arbetslivet,att ungdomar och personermed osäkra anställningarsnabbare omfattas av in-komstrelaterad trygghet ochatt äldre arbetslösa personersutkomst tryggas.

När det gäller utvecklan-det av arbetslivet kom manbland annat överens om attcentralorganisationerna sö-ker nya sätt att underlättaungdomarnas möjligheter attkomma in i arbetslivet ochatt de anställdas möjligheteratt orka med sitt arbete skastödjas på många sätt. Ar-betsplatsernas aktivitet föratt främja arbetshälsan skastödjas. T.ex. åldersprogramenligt ramavtalet ska tas ibruk på arbetsplatserna ochsysselsättningen bland perso-ner som kan jobba deltid skaförbättras.!

Know-how påKiljava för enlängre karriär

#Grundkursen i arbetars-kydd 26.–30.3.2012 lockade27 elektrikerproffs till Kilja-va. ArbetarskyddsombudetSami Viirret vet nu var hanfår tag på redskap för att lösaproblem.

Två chefer från ett elbolagvar också närvarande: AriOtranen och Saku Pynnö-nen. De rekommenderadekursen för alla chefer:

– Arbetsgivarens kostna-der minskar när de anställdaär friska, sade Otranen.

– Arbetshälsa spar ocksåkundens pengar, tillade Pyn-nönen.

– Arbetsmiljöfrågor, ar-betsproduktiviteten, kvali-teten och trivseln går hand ihand. Företag som inser det-ta blir framgångsrika, sägerläraren Vesa Rautsala ochvice rektor Vesa Kotaviita.

Skyddsfullmäktige MattiTakkinen och Krister Scha-lin var nöjda med kursen.

– Vi måste hålla på vårrätt. Det finns alltid missför-hållanden på arbetsplatsernasom kan rättas till, påmindeSchalin.!

17vasama 4 / 2 0 1 2

Re i j o S a lm i

Sähköliitto järjestiyhdessä vakuutusyhtiö

Ifin kanssa vuoden 2011 ai-kana kampanjan, joka innos-ti sähköliittolaisia värvää-mään uusia jäseniä liittoon.Kampanjan tavoitteeksiasetettiin sata uutta jäsentä.Viisi parasta jäsenhankkijaakutsuttiin Ifin järjestämällepalkintomatkalle Tallinnaan10.–11.3. Parhaista jäsenvär-vääjistä matkalle pääsivätosallistumaan Harri Lilje-lund, Jukka Parviainen,Jussi Kuusela ja KimmoKauppinen. Matkan isäntä-nä toimi johtaja Pasi AhoIfistä.

Kaikkiaan viime vuonnajäsenhankintaan suunnatut

toimenpiteet kasvattivat lii-ton sopimusalajäsenten mää-rää yhteensä 483 henkilöllä.Liiton kokonaisjäsenmääräkasvoi vuoden aikana 1 724henkilöllä.

Ifin sponsoroimassa kam-panjassa jäsenvärvääjät pal-kittiin jokaisesta uudestajäsenestä kahdenkymmeneneuron arvoisella lahjakortil-la. Lisäksi värvääjiä ja vär-vättyjä huomioitiin kuukau-sittain arvottavilla yllätys-palkinnoilla.

Retki olutpanimoonTallinnan satamasta mat-kalaiset kuljetettiin tutus-tumaan Viron vanhimpaanolutpanimoon Sakuun. Pa-nimo aloitti toimintansa jo1820-luvulla. Kreivi KarlFriedrich von Rehbinder

perusti silloin Sakun karta-non pihalle Väänäjoen ran-nalle olutkeittiön. Tutus-tumisretkellä perehdyttiinoluen valmistusprosessiin,mallastuksesta tuotteidenpullotukseen ja tölkittämi-seen. Lopuksi päästiin vielämaistamaan panimon tuot-teita.

Päivän päätteeksi jäsen-hankintamestarit huomioi-tiin laadukkailla viinimaista-jaisilla ja illallisella vanhas-sa kaupungissa sijaitsevassaravintola Gloriassa. Vanhankaupungin ytimessä sijait-sevassa hotelli Telegraafissanukutun yön jälkeen matka-laiset palasivat kotiin.

JärjestäytymisestähyötyäUusien jäsenten värväämi-

nen pysyy Sähköliiton toi-minnassa etusijalla jatkossa-kin. Työn tuottavuuden kas-vu ja sähköisten toimialojenrakennemuutos on viimeisenkahdenkymmenen vuodenaikana aiheuttanut alan työ-paikkojen vähenemisen. Lii-ton sopimusaloilla työsken-televien jäsenten määrä onlaskenut samassa suhteessa.Koska näköpiirissä ei ole säh-köisten alojen työpaikkojenmäärällistä kasvua, on järjes-telmällinen ja erityisesti uu-siin työntekijöihin kohdis-tuva jäsenhankinta erityisentärkeää. Jäsenmäärän kasvutai sen pysyminen nykyisel-lä tasolla edellyttää korkeaajärjestäytymisastetta.

Sähköliiton vahva asematyöehtoneuvotteluissa perus-tuu korkeaan järjestäytymis-

asteeseen, mutta järjestäyty-minen ei nykyään ole itses-täänselvyys. Etenkin nuorettyöntekijät eivät useinkaantunne ay-liikettä ja järjes-täytyminen tulee usein eteenvasta kun ajaudutaan ongel-

miin henkilökohtaisella ta-solla. Heille on hyvissä ajointarjottava jäsenyyttä ja ker-rottava mitä ”hyötyä” siitäon. Mainonta ei tuo jäseniä,heidät on hankittava – jäse-nyys on aina suuri päätös.3

Jäsenhankintamestarit palkintomatkalla

Harri Liljelund, Kimmo Kauppinen, Jussi Kuusela, Sakun opasrouva,Pasi Aho ja Jukka Parviainen.

Jäsenrekisteritiedottaa

4Sähköliiton jäsenyys voivarmistaa, että saat ammat-tilaiselle kuuluvan palkanja muut työehtosopimuksenmukaiset edut. Liitto on myösmerkittävä yhteiskunnalli-nen vaikuttaja.

Ammattiliitto valvoo, ettäsopimuksia noudatetaan työ-paikalla. Lisäksi saat ansioonsuhteutettua päivärahaa, mi-käli joudut työttömäksi. On-gelmatilanteessa myös liitonilmainen lakipalvelu on tu-kenasi.

Tutustu liiton tarjoamiin

laajoihin jäsenetuihin, joihinkuuluu muun muassa koulu-tusta, lomapaikkoja sekä va-kuutus- ja polttoaine-etuja.

Sähköliiton jäsenmaksuvuonna 2012 on 1,4 prosent-tia ennakonpidätyksenalai-sesta tulosta.

Jäseneksi voit liittyä esi-merkiksi täyttämällä oheisenlomakkeen ja postittamallasen Sähköliittoon, PL 747,33101 Tampere. Liittymislo-make löytyy myös sähköisenäversiona www.sahkoliitto.fi3

Jäsenyys kannattaa

18 vasama 4 / 2 0 1 2

TyöttömyyskassaTIEDOTTAA

Työttömyyskassan palveluajat!Puhelintiedustelut arkisinklo 9.00 – 11.00, puh. 03 252 0300

Hakemusten postitusosoite!Sähköalojen työttömyyskassaPL 774, 33101 TAMPERE

ILMOITTAUDUTE-TOIMISTOONJos joudut työttömäksi tailomautetuksi, ilmoittaudutyö- ja elinkeinotoimistoonviimeistään ensimmäisenätyöttömyyspäivänä. Työn-antaja tekee lomautetuistailmoituksen TE-toimistollevain, jos lomautettuja onvähintään kymmenen. Var-mista työnantajaltasi, kuinkamonta muuta työntekijäätyöpaikaltasi lomautetaan jatekeekö työnantaja ryhmäil-moituksen.TE-toimiston antamia il-moittautumispäiviä on nou-datettava, koska päivärahanmaksaminen katkeaa sinäpäivänä, jona työnhakukort-tiin merkitty uusimispäiväumpeutuu. TE-toimiston an-tamat lausunnot sitovat kas-saa, eikä kassa voi maksaapäivärahaa, ellei työnhakusiole voimassa. Jos työnhaku-si katkeaa, et voi uusia sitätakautuvasti viittaamallaunohtamiseen, pitkään il-moittautumisväliin, auton

rikkoutumiseen, lapsen sai-rastumiseen tai muuhun inhi-milliseen syyhyn.Muista pitää työnhakusivoimassa!

TEE PÄIVÄRAHA-HAKEMUSSaat päivärahahakemuksenTE-toimistosta tai voit tulos-taa sen ja palkkatodistus-pohjan Työttömyyskassojenyhteisjärjestön www.tyj.fi-sivulta kohdasta Lomak-keet.Täytä ensimmäinen työt-tömyyspäivärahahakemusvähintään kahdelta täydeltäkalenteriviikolta huolellisesti.Puutteellisesti täytetty ha-kemus palautetaan täyden-nettäväksi.Liitä hakemukseesi vierei-sen muistilistan mukaisetliitteet ja lopuksi tarkastavielä, että jäsenmaksuasiasiovat kunnossa työttömyydenalkuun asti.

HAKEMUKSEN LÄHETTÄ-MINEN JA KÄSITTELYAJATVoit postittaa päivärahaha-kemuksesi aikaisintaan ha-kujakson viimeisenä päivänä.Työttömyyskassa ei käsitteleetukäteen lähetettyjä hake-muksia.Ensimmäisen päivärahaha-kemuksen käsittelyaika ontällä hetkellä noin 3 viikkoa.Maksupäiviä ovat keskiviikkoja perjantai.Jatkohakemukset puoles-taan ovat maksussa haku-jakson päättymisestä lasket-tuna viimeistään 1½ viikonkuluttua keskiviikkona. Mak-supäiviä ovat keskiviikko japerjantai.Täytä jatkohakemus vähin-tään neljältä täydeltä kalen-teriviikolta siten, että haku-jakso päättyy sunnuntaihin.Jos työnantajasi maksaasinulle lomautuksen aikanaesimerkiksi pekkasia tai pitä-mättömiä lomapäiviä, muistailmoittaa siitä jatkohakemuk-sessasi ja liitä palkkatodis-tus hakemuksesi liitteeksi.

HAKUAIKAHakemuksen pitää ollatyöttömyyskassassa kol-men kuukauden kuluessasiitä päivästä, jolle etuuttahaetaan. Hakuaika koskeekaikkia työttömyyskassanmaksamia etuuksia.

YLEISTÄ NEUVONTAATYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOISSATyö- ja elinkeinotoimistontyöttömyysturvaneuvontapalvelee numerossa010 194 911.

Kun joudut työttömäksi tai lomautetuksi Liitä ansiopäivärahahakemukseen

Palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä34 työssäoloviikolta. Todistuksessa pitää näkyä enna-konpidätyksen alainen tulo sekä siihen sisältyvät loma-raha ja lomakorvaus eriteltyinä. Lomarahaa ja lomakor-vausta ei tule ilmoittaa yhteissummana.Kun kyse on työsuhteen päättymisestä, tarkasta ettäpalkkatodistukseen on merkitty eriteltynä myös muutmahdolliset ylimääräiset palkkiot tai rahaerät, jotka onmaksettu työsuhteen päättyessä.Muista tarkastaa palkkatodistuksesta, että siihen onmerkitty mahdolliset palkattomat ajanjaksot, kuten lo-mautus, vanhempainloma, palkaton virkavapaa tai pal-katon sairausloma.Tarkasta myös, että palkkatodistuksessa on palkanlas-kijan allekirjoitus ja puhelinnumero.

Jäljennös irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta.Lomauttamisesta on työsopimuslain mukaan ilmoitet-tava vähintään 14 kalenteripäivää ennen sen alkamistaja sinulla on oikeus saada ilmoitus lomauttamisesta kir-jallisena.

Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä.Päätöksen kopio tarvitaan myös puolisolle maksetustakotihoidon tuesta.

Jos olet sivutoiminen yrittäjä tai esimerkiksi omistatmaa- tai metsätilan, lähetä kassalle kopio viimeksivahvistetusta verotuksestasi, eli tällä hetkellä vuoden2010 verotuspäätöksestä.

Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaaverotietoja, jotka työttömyyskassa saa kerran vuodessa– 1. helmikuuta – suoraan verottajalta.

P3k

JLta

KPk

Jmv

Mv–

LISÄTIETOAwww.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa

ttkassa@sahkoliitto.fi

Koonnut Jonna Heiniluoma

Sähköalojen työttömyyskassan toimintakertomus,tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus lausun-

toineen vuodelta 2011 ovat kassan sääntöjen 23 § 3 mo-mentin edellyttämällä tavalla nähtävinä kassan toimistos-sa Aleksanterinkatu 15, Tampere. Asiakirjoihin voi tutus-tua 11.6.–15.6.2011 klo 9.00–15.00.

Tarja Ojalatyöttömyyskassan johtaja

Työttömyyskassantilit nähtävillä

Lähetä jatkohakemusnetin kauttaJos sinulle on jo maksettu päivärahaa, voit tehdä neljän vii-kon tai koko kuukautta koskevan jatkohakemuksesi netis-sä. Klikkaa www.sahkoliitto.fi > Sähköliiton verkkopalvelut> Työttömyyskassa, kirjaudu ja täytä tarkoituksiisi sopivajatkohakemus.

Saat päivärahat tilillesi nopeastija säästät postimaksunKun lähetät netin kautta sunnuntaihin päättyvän neljänviikon hakemuksesi, jossa on pelkkiä työttömänäolopäiviäeikä muutoksia yleistiedoissa, viimeistään maanantainakello 10.00, ovat päivärahat tililläsi jo keskiviikkona.

Näin kirjaudut verkkopalveluun ensimmäistä kertaaJos et ole aiemmin kirjautunut työttömyyskassan, jäsenre-kisterin tai Voimavirran verkkopalveluihin, käyttäjätunnuson oma jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Sala-sana on oma postinumerosi.

Järjestelmä vaatii muuttamaan salasanan ensimmäisenkirjautumisen yhteydessä. Uuden salasanan täytyy olla8–12merkkiä pitkä ja siinä on käytettävä kahta seuraavis-ta kolmesta: ISOJA KIRJAIMIA, pieniä kirjaimia tai numeroi-ta 2–9. Erikoismerkit sekä skandit å, ä ja ö eivät kelpaa.

Kassalla, rekisterillä ja Voimavirralla sama salasanaJos olet aikaisemmin kirjautunut työttömyyskassan, jäsen-rekisterin tai Voimavirran verkkopalveluihin, käyttäjätun-nus on jäsenkortista löytyvä jäsennumerosi ja salasanasisäilyy entisellään.

Haluatko heti tietääkoska raha on tililläsi?Ota käyttöön tekstiviestipalvelu. Saat ilmaisen viestin päivä-rahasi maksupäivästä matkapuhelimeesi välittömästi, kun kas-sa on käsitellyt hakemuksesi. Tieto on sinulla huomattavastinopeammin kuin postitse lähetettävällä maksuilmoituksella.

Kirjaudu www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa-sivultaTyöttömyyskassan verkkopalveluun. ValitseOmat tiedot jaPäivitä yhteystietojasi. Tarkasta, että matkapuhelinnumerosion oikein ja rastitaTieto maksupäivästä lähetetään teksti-viestillä.

Ajantasaista mutta ilmaista!Valittuasi maksupäivästä ilmoittamisen tekstiviestinä ei kassaenää postita sinulle maksuilmoituksia eikä jatkohakemuslo-makkeita. Tekstiviesti korvaa siis postitse lähetettävän mak-suilmoituksen kokonaan.

Maksuilmoitus kokonaisuudessaan on aina nähtävissäsi työt-tömyyskassan verkkopalvelussa ja jatkohakemuksetkin teetnäppärästi netissä.

Verkkopalvelun kautta lähetetty jatkohakemus on perillä kas-sassa saman tien, säästät postimaksut eikä edes persoonalli-nen käsiala voi hidastaa hakemuksesi käsittelyä.

Viesti matkapuhelimeesi korvaapostitse lähetettävänmaksuilmoituksen.

Kun sinulle on jo maksettu päivärahaa,tee jatkohakemukset netissä!

• Ensimmäinen päivärahahakemus liitteineen pitää lähettää aina kirjeitse.

• Päivärahahakemusten tekeminen netissä on mahdollista vasta, kun olemme käsitelleetensimmäisen hakemuksesi ja maksu on saapunut tilillesi.

• Jos edellisestä maksukerrasta on kulunut yli 3 kuukautta, pitää päivärahahakemus lähettääjälleen kirjeitse. Kun raha on ilmestynyt tilillesi, alkaa nettihakemustentekopalvelu taas toimia.

Vapun maksupäivätTyöttömyyspäivärahan maksupäivät ovatvapun ja helatorstain vuoksi seuraavatto 3.5., pe 4.5., ke 16.5.,to 18.5. ja pe 21.5.

TATSI ry tutki työttömien uimahallialennuksetTyöttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry selvitti al-kuvuodesta koko maan uimahallien käytännöt työttömilleannettujen alennusten suhteen.

Tulos oli myönteinen. Selkeä enemmistö, 76 prosenttiakoko maan uimahalleista, tarjoaa työttömille edullisemmansisäänpääsymaksun. Tavallisimpia olivat 30–40 prosentinalennukset.

Positiivisin yllättäjä löytyi Harjavallan kunnasta, jossakunnan vapaa-ajantoimi maksaa työttömien uimahalli-käynnit kokonaan.

Neljäsosassa uimahalleja työttömät pääsevät uimaan puo-leen hintaan. Osa uimahalleista on rajannut alennushinnanhallien hiljaisimpiin aikoihin.

Alennuksia voit saada näyttämällä työttömyyskassanmaksupäätöksen tai TE-toimiston todistuksen.Lähde: www.tatsi.org/tyottomien_liikunta

Toimita ansiopäivärahahakemus omaan työttömyyskassaasi. Älä lähetä ansiopäiväraha-hakemusta esimerkiksi TE-toimistoon, Kelaan tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöön.

19vasama 4 / 2 0 1 2

> > > ) 1 / ; 1 ) 9 7 < ; 7 5 + 7 / 5 1 + 3 + - + /

Sähköalan ammattitutkintojaSähköasentajanammattitutkintoSähköasentajille joilla on muutamanvuoden työkokemus sähköasennustöis-tä. Toteutus monimuoto-opiskelunailtapäivisin/iltaisin kerran viikossa,kesto 1,5 vuotta. Hinta 330 euroa.Hakuaika päättyy 17.8.2012 jakoulutus alkaa 23.8.2012.

Koulutuksen sisältö:Sähköasentajan yleistaidot,turvallisuus ja riskien hallinta,kiinteistöjen sähköasennukset,viestintä- ja tietoverkot,sähkömoottorikäytöt.

Lisätietoja: Jukka Kesonen,puh. 010 27 22448,jukka.kesonen@osao.fi taiwww.osao.fi/aikuiskoulutuskalenteri

Hakeminen: Jouko Heikkilä,puh. 010 27 22142,jouko.heikkila@osao.fi

SähköverkkoasentajanammattitutkintoSähköverkkoasentajille joilla on muu-taman vuoden työkokemus sähköverk-koasennustöistä. Toteutus monimuoto-opiskeluna kerran viikossa, kesto1,5 vuotta. Hinta 330 euroa. Hakuaikapäättyy 17.8.2012 ja koulutus alkaa30.8.2012.

Koulutuksen sisältö: Sähkölaitosasen-tajan yleistaidot, sähköturvallisuusmää-räykset, turvallisuus ja riskien hallinta,ilmajohtotekniikka, maakaapelitekniikka,tie- ja aluevalaistustyöt, sähköverkonkäyttötehtävät.

Lisätietoja: Jukka Kesonen,puh. 010 27 22448,jukka.kesonen@osao.fi taiwww.osao.fi/aikuiskoulutuskalenteri

Hakeminen: Jouko Heikkilä,puh. 010 27 22142,jouko.heikkila@osao.fi

Schneider Electric Finland OyPL 410, 02601 EspooAsiakaspalvelu puh. 010 446 615asp@fi.schneider-electric.comwww.schneider-electric.fi

Viimeinkin haastajapienille valikoimille

+250 toimintoa

3 värivaihtoehtoa

4 kehysperhettä

Primo Design Solid Combi

puh 02 72 72 00, www.finnparttia .fi

F innpar t t ia

puh 02 72 72 00, www.finnparttia .fi

F innpar t t ia

25vuotta1987 - 2012

25vuotta1987 - 2012

Finnparttia

ähkötukku

Finnparttia

ähkötukku

Joutnantie 76, 25500 PERNIÖJoutnantie 76, 25500 PERNIÖ

Kuparimaakaapelit 1,5 - 70 mm² hinnastomme sivulta 16 esim.MCMK 2x1,5+1,5MCMK 2x1,5+1,5 1-99 m 099 €/m yli 99 m 089 €/mMCMK 2x2,5+2,5MCMK 2x2,5+2,5 1-99 m 135 €/m yli 99 m 125 €/mMCMK 4x1,5+1,5MCMK 4x1,5+1,5 1-99 m 149 €/m yli 99 m 139 €/mMCMK 4x2,5+2,5MCMK 4x2,5+2,5 1-99 m 199 €/m yli 99 m 187 €/mMCMK 4x6+6MCMK 4x6+6 1-49 m 420 €/m yli 49 m 380 €/mMCMK 4x10+10MCMK 4x10+10 1-49 m 690 €/m yli 49 m 640 €/mMCMK 4x16+16MCMK 4x16+16 1-49 m 1050 €/m yli 49 m 990 €/m

Pinta-asennuskaapelit 1,5 - 25 mm² hinnastomme sivulta 12 esim.MMJ 3x1,5 SMMJ 3x1,5 S 1-99 m 069 €/m yli 99 m 059 €/mMMJ 3x2,5 SMMJ 3x2,5 S 1-99 m 109 €/m yli 99 m 099 €/mMMJ 5x1,5 SMMJ 5x1,5 S 1-99 m 117 €/m yli 99 m 105 €/mMMJ 5x2,5 SMMJ 5x2,5 S 1-49 m 175 €/m yli 49 m 159 €/mMMJ 5x6 SMMJ 5x6 S 1-49 m 468 €/m yli 49 m 428 €/m

Taipuisat muoviputket johtimilla eli putkijohdot, myydäänvain täysinä rullina. Laajemmin hinnastomme sivulta 20 esim.

TTAM 3x1,5AM 3x1,5 (Mu,Si ja Kv) 1 rulla 100 m 083 €/m tai 2 rullaa 079 €/mTTAM 3x2,5AM 3x2,5 (Mu,Si ja Kv) 1 rulla 100 m 133 €/m tai 2 rullaa 129 €/mTTAM 5x1,5AM 5x1,5 (Mu,Ru,Ha,Si ja Kv) 1 rulla 100 m 112 €/m tai 2 rullaa 108 €/m

GE-keskuskomponentit, esim 1-vaiheiset GE johdonsuoja-katkaisijat. 48 VDC 440 VAC. 6 kA automaattisulake C-käyrä (hidas).

Hinnastomme sivulta 95

AH 10AH 10 1-11 kpl 280 €/kpl yli 11 kpl 240 €/kplAH 16AH 16 1-11 kpl 280 €/kpl yli 11 kpl 240 €/kplGE 30 mA vikavirtasuojakytkimet. A-tyyppi.Sysäysvirrankestävät ja pulssin tunnistavat.

Pakkaskestoisuus -25 °C. Hinnastomme sivulta 94

VVS 225VVS 225 AA 1-5 kpl 1880 €/kpl yli 5 kpl 1680 €/kplVVS 440VVS 440 AA 1-2 kpl 2480 €/kpl yli 2 kpl 2280 €/kpl

CARLO GAVAZZI aika- ja valvontareleet, anturit ja elektrodit sekä energia-analysaattorit ja kWh-mittarit. Esim. hinnastomme sivulta 98

CG MONI 1CG MONI 1 monitoimi aikarele (7 erilaista toimintoa).5 A vaihtokoskettimella. Aika-alue portaattomasti säädettävissä

0,1 sekunnista -100 tuntiin. Ohjausjännitteet 24 DC V ja 24-240 AC V

hinta vain 1-9 kpl 2200 €/kpl yli 9 kpl 1980 €/kpl

Sivulta 107 DIN KWH 1 PDIN KWH 1 P 1~ kWh-mittari. Max lukema 99999,9kWh.LCD näytöllä.Tarkkuusluokka on 1. IP 40. 230V(184 -276 V ).

Max 32A. 48-62 Hz. -25 ---+55 °C.

hinta vain 1-9 kpl 5400 €/kpl yli 9 kpl 4900 €/kpl

DIN KWH 3 PDIN KWH 3 P 3~ kWh-mittari. Max lukema 9999999,9kWh.LCD näytöllä.Tarkkuusluokka on 1. IP 50. 400V (340-440V).

Max 64A. 45-65Hz. -25 -+55°C. Näyttää myös tehon kW ja virran A

hinta vain 1-9 kpl 149 €/kpl yli 9 kpl 139 €/kpl

6000 sähkö-tarvikkeen

nettohinnat toimi-tuskustannuksineen

löytyvät vaivattomasti

260 sivuisesta hinnastos-tamme jota voit katsella,

ladata tai tilata ilmaiseksi

kotisivultamme www.f innpart t ia . f i

Esim. sivulta 169 löytyy karjasuoja-ja teollisuusvalaisimet kuten KV 236 PKV 236 P teho 2x36W

pituus 1310 mm. IP65. Hinta vain

1-11 kpl 2950 €/kpl yli 11 kpl 2850 €/kpl

KV 258 PKV 258 P teho 2x58W

pituus 1620 mm. Hinta vain

1-11 kpl 3400 €/kpl yli 11 kpl 3300 €/kpl

Sivu l tS ivu l t a 160a 160 TYÖ 14 P2TYÖ 14 P2 Osramin elektronisella HF-liitäntälaitteel-la varustettu työpistevalaisin kytkimellä ja 2-os.pistorasialla, teho 14W

pituus 725 mm. IP21. Hinta vain

1-9 kpl 2600 €/kpl yli 9 kpl 2400 €/kpl

20 vasama 4 / 2 0 1 2

24.5.2012 ilmestyväänVasamaan tulevat osastojen ilmoitukset pyydetään toimittamaan 14.5.2012 klo 15.00mennessäs-posti vasamalehti@sahkoliitto.fi tai puh. 03 252 0111 (vaihde). Muistathanmerkitä yhteystietosi, kun lähetät ilmoituksen.

OsastotTOIMIVAT

Gamlat bamlaa hommat snadisti paremmiks. ”Rompan huru-ukkojen” kevätkokoontumisessa 12.4.2012 puitiin niin menneet kuin nykyisetkin asiat.Parikymmenpäinen joukko senioriströmbergiläisiä kokoontuu ravintola Juttutupaan Helsingin Siltasaareen säännöllisesti kahdesti vuodessa.

018 Hämeenlinnan Sähkötyöntekijät ry

Pilkkikilpailut 17.3.2012AlajärvelläKilpailupäivä valkeni pilvisenä mutta poutaisena. Länsituuli puhalteli,eikä auringosta siis päästy nauttimaan lainkaan. Tervaniemeen kokoon-tui joukko innokkaita kalamiehiä ja syönti oli alkuvaiheen ontumisen jäl-keen kohtalainen. Nelituntinen kului nopeasti myös hiukan ”maailmaaparantaen”. Punnitukseen tuotiin mukavan kokoisia ahvenia, normaa-lipilkkiahventen lisäksi. Suurin appura löytyi Pohjolan Aimon pakista,painoa 290 g. Samin 270 g:n ja Rauskin 240 g:n saaliit olivat seuraa-vat filerointikelpoiset ahvenet. Punnituksen ja palkintojen jaon jälkeenkeittiömestari P. Salmi tarjosi herkullisen, salaattipainotteisen lounaan.Itse pilkkikilpailuun osallistui 11 jäsentä ja lisäksi ulkoilemaan tuli parihenkilöä. Kiitokset kaikille osallistujille.

Tulokset:1. Sami Sivula, Ruukki I 2,380 kg2. Kari Haakana 1,450 kg3. Jari Ahlsten Ruukki I 1,270 kg4. Raimo Salo, Ruukki I 1,190 kg5. Aimo Pohjola, Eläkeläiset 0,680 kg6. Ensio Portell, Eläkeläiset 0,380 kg7. Rauno Vuorinen, Ruukki II 0,310 kg8. Teuvo Raudus 0,280 kg9. Kalervo Lehtonen, Eläkeläiset 0,250 kg10. Matti Tolsa, Ruukki II 0,240 kg11. Petri Salmi, Ruukki II 0,050 kg

Joukkuekilpailun tulokset:1. Ruukki I 4,840 kg2. Eläkeläiset 1,310 kg3. Ruukki II 0,600 kg

059 Lahden Sähköalantyöntekijät ry

4.3.2012 pidettyjen pilkkikilpailujen tulokset:Miehet:Ripatti Väinö 3025 gHiukka Seppo 2630 gMieskolainen Erkki 1750 gTinnilä Antero 380 gSalenius Kari 140 gVirtanen Tapio 76 gLindström Kari 65 gMalkavaara Matti 40 gVirtanen Matti 25 g

091 Lieksan Sähkötyöntekijät ammattiosasto ryLieksan sähkötyöntekijöiden os.91:n perinteiset pilkkikisatpidettiin aurinkoisen kauniissa pakkassäässä Jauhiaisellalauantaina 31.3.2012. Kirpeä pakkassää osaltaan vaikuttiosanottajien vähäisyyteen.Kalaa tuli aika nihkeästi, mutta jokainen kuitenkin sai kaloja.

TerveisinEsko SaastamoinenPuheenjohtaja

Tulokset:Miehet1. Olli Siponen 1050 g2. Veikko Saastamoinen 975 g3. Osmo Kärkkäinen 780 g4. Esa Halonen 650 g5. Esko Saastamoinen 475 g6. Kari Eronen 475 g7. Jussi Saastamoinen 400 g8. Veijo Komulainen 325 g9. Juha Vaakanainen 315 g10. Otto Siponen 100 g

Naiset1. Mirja Halonen 425 g2. Tarja Eronen 230 g3. Leena Turhanen 145 g

Huom. Naisten kiertopalkinto katkesikolmella kiinnityksellä Mirja Haloselle.

Suurin kalaEsa Halonen ahven 155 g

PILKKIKILPAILUTULOKSIA

Naiset:Ripatti Liisa 2500 gHiukka Liisa 1015 gLindström Merja 240 gPukala Jaana 65 gIlmoniemi Satu 65 gLapset:Ilmoniemi Ronja 190 gMalkavaara Salla 125 gLindfors Erik 20 g

001Oulun SähkötyöntekijäinAmmattiosasto N:o 1 ry/EläkeläisjaostoEläkeläisjaoston kokous pide-tään aina joka kuukauden toisenatiistaina klo 12.00 osaston toi-mistolla, Rautatienkatu 16 D 46.Tervetuloa!

011Tampereen SeudunSähköalantyöntekijät ry/VeteraanijaostoVeteraanijaosto kokoontuumaanantaina 30.4.2012klo 14.00 osaston toimistolla,Näsilinnankatu 33 b A.

015 Imatran SähköalanAmmattiosasto ryOsaston jäsenillä perheineen onmahdollisuus tulla tutustumaanTevanilaan 12.5.2012. Saunalämpimänä ja paikan päällä esit-telijä. Tervetuloa!

018 HämeenlinnanSähkötyöntekijät ryJääkiekon MM-kisahuumassajärjestetään pöytälätkän (StigaPlayoff) osaston mestaruuskil-pailut 28.4. klo 16 Teräspirtillä,Hakovuorentie HML. Tule mukaankisaamaan saunan ja iltapalanmerkeissä. Ilmoittautumiset HETIpetri.salmi@ruukki.com tai 050377 6566.

Hämeenlinnan Sähkötyöntekijätry:n nuorisojaosto järjestää vä-rikuulasodan 16.6. Tarkempaatietoa www.hameenlinnansahko-tyontekijat.fi tai tatu.aaltonen@ruukki.com. Seuraavassa Vasa-massa myös tarkempia tietoja,ole kuulolla!

022 Lappeenrannan SeudunSähköalantyöntekijät ryKeväinen pilkkitapahtumaLappeenrannassa lauantaina5.5.2012 klo 9.00–13.00Lappeenrannan satamassapurjehduskeskusWilmanrannanedustalla. Sarjat: miehet, naiset,nuoret alle 18 vuotta.Palkintojenjako ja ruokailu kisanjälkeen ravintola Redissä.Tervetuloa nauttimaankevätsäästä!

036 Kuopionsähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkokouspidetään tiistaina 15.5.2012klo 18.00 ammattiosaston toi-mistolla, Suokatu 31.Tervetuloa mukaan! -Hallitus

043 PorvoonSähkötyöntekijät ryOsaston kuukausikokous tors-taina 10.5. klo 18 Rakennuslii-ton toimistolla Sibeliusbulevardi

36. Tulevat kuukausikokoukset30.8., 27.9., 25.10. ja Syysko-kous 22.11. Lisää tietoa toimin-nasta ja mm. elokuun Tallinnan-matkasta osaston kotisivuiltawww.porvoonsahkotyontekijat.net. Tervetuloa! T. Hallitus

049 HelsinginSähköalantyöntekijät ry/EläkeläisjaostoEläkeläisjaosto järjestää kylpylä-matkan 2.9.–9.9.2012 Laine-kylpylään Haapsaluun. Matkanhinta on 396 €/hlö, joka sisältäätäysihoidon, lääkärin tulokon-sultaation ja 3 hoitoa/päivä se-kä ryhmäliikuntaa. Eckerö LinenNorlandia-laivalla on käytössä2 yhteistä hyttiä meno- ja paluu-matkalla. Bussikuljetus Tallinna–kylpylä–Tallinna. Ilmoittautumi-set Pekka Sepälle, puh. 040 5613715 viimeistään 30.4. ja mak-samalla varausmaksun 100 € ti-lille Nordea 206518-138246,viite 1494. Loppusuoritus 296€/hlö tulee maksaa 25.7. men-nessä samalle tilille ja samallaviitteellä. Kokoontuminen Länsi-terminaalissa 2.9. klo 9.15, jol-loin jaetaan laivaliput. Laiva läh-tee klo 10.30. Ota passi tai uu-denmallinen henkilötodistus mu-kaan. Paluu Tallinnasta 9.9. klo16.00 laivalla. Tervetuloa viihty-mään vaimon tai ystävän kera.

Eläkeläisjaosto järjestää myösristeilyn 4.6.–5.6.2012 Tallin-naan Baltic Princess -laivalla. Lai-va lähtee Länsiterminaalista 4.6.

klo 18.30. Ruokailu laivalla klo18.00. Kokoontuminen Länsiter-minaaliin klo 16.30, jolloin jae-taan matkaliput. Paluu 5.6. Tallin-nasta klo 13.00 laivalla. Matkanhinta on osasto 049:n jäseniltä40 €/hlö ja muilta 62 €/hlö. Hin-ta sisältää ruoan, ruokajuomatja aamupalan sekä yöpymisenB2-hyteissä. Ilmoittautuminen30.4.2012 mennessä Pekka Se-pälle, puh. 040 561 3715 jamaksu tilille Nordea 206518-138246, viite 1038. Ilmoittau-tumisen yhteydessä annettavanimet ja syntymäajat. Passi taiuudenmallinen henkilötodistusmukaan! Tervetuloa vaimon taiystävän kanssa.

054 SähköliittoKeuruunAmmattiosasto rySähköliiton Keuruun Ammatti-osasto 054:n lakisääteinen ke-vätkokous 27.4.2012 klo 18.00.Käsiteltävänä: lakisääteiset ke-vätkokousasiat. Paikka: HotelliKeurusselän rantasauna (isompisauna). Terveisin osaston hallitus.

059 LahdenSähköalantyöntekijät ryOsasto tekee kevätretken17-20.5.2012 Haapsaluun jaHiidenmaalle.Lähtö Lahdesta to 17.05 klo05.00. Majoitus Laine-kylpyläs-sä Haapsalussa 2 hh aamiaisella.Perjantaina päivän retki Hiiden-maalle, lauantaina vapaa ohjelmaoman maun mukaan, sunnuntai-na paluu Tallinnan kautta Lah-teen. Tallinnassa yritetään järjes-tää ostosaikaa. Ilmottautumisetosaston toimistolle päivystysai-kana maanantaina 16.30-18.00puh. 0440510859. Matkan hin-ta 150 € / henkilö. Tarkempi mat-kaohjelma selviää ennen matkallelähtöä. Nopeimmat ehtivät mu-kaan. Tervetuloa! - Vapaa-ajanjaosto

073 KurikanSähköalojen osasto ryKarting-retki Powerparkkiinla 5.5. Lisätietoa ja ilmoittautu-miset pe 27.4. mennessä:puh 040 311 3805

074 KuusankoskenSähkömiehet ryKuusankosken Sähkömiehetos.74 Eläkejaoston toukokuunkokous 2.5.2012 klo.13.00Kettumäen palvelukeskuksessa.Kahvitarjoilu - Tervetuloa!

083 PargasElbranschernas avdelning rfVårmöte hålles mondagen7.5.2012 på Hotel Kalkstrandkl. 19.00.Välkommen! - StyrelsenKevätkokous pidetäänmaanantaina 7.5.2012Hotel Kalkstrandissa klo.19.00.Tervetuloa! - Hallitus

084Oulaisten SeudunSähkötyöntekijät ryKEVÄTKOKOUS 27.4.2012klo 18.00 Törmänhovilla.Tervetuloa! - HallitusP.S. Hallitus klo 17.00.

101YlivieskanSähköalan osasto 101 ryOsasto järjestää matkan Saaren-maalle 16.5–20.5.2012.Matkan hinta jäsenille on 170 €ja puolisoille 324 €. Matka si-sältää linja-automatkan, laiva- jalauttamatkat sekä hotellihuoneetaamiaisella.Ilmoittautumiset taloudenhoita-ja Teijo Oikariselle sähköpostitse,teijo.oikarinen@ppo.fi.Mikäli matkasta on vielä jotainkysyttävää, voit kysyäTeijo Oikariselta numerosta044 729 1383.

105Vihdinsähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkokous18.05.2012 Hiipun majalla klo18.00. Esillä sääntöjen määrää-mät ja muut asiat. Kokouksenjälkeen iltapalaa virvokkeineen,myös sauna on kuumana.Tervetuloa! – Hallitus

178 SiilinjärvenSähköalantyöntekijät ry8–10.6.2012 virkistysmatkaTallinnaan. Ilmoittautumisethuhtikuun loppuun mennessäsähköpostitse henrihakkarainen@hotmail.com.

YITOyj AsentajayhdistyksenkevätkokousAika:07.05.2012 klo 9-Paikka:Torpantie 2 00650, Vantaa.Asialista:Sääntömääräiset asiat.Tervetuloa!-Hallitus

Ristikon ratkaisuOikein vastanneiden kesken arvotun yllätyspalkinnon voitti Pertti Nissilä Lappeen-rannasta. Palkinto on postitettu voittajalle. Onnea!

21vasama 4 / 2 0 1 2

Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com

www.sievi.com

SIEVI ROLLER

Sievi Roller High XL S349-52158-303-08M39-47 EN ISO 20345: S3

Boa®-kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuote-

perheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3

sekä GORE-TEX®-vuorillinen Sievi GT Roller S3!

Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa®-kiristysmekanismi antaa uudenlais-

ta mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä

jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi.

Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin,

joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa

mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä

kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja.

SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA!

Sievi Roller S343-52156-562-08M36-38 EN ISO 20345: S343-52156-563-08M39-47 EN ISO 20345: S3

Sievi GT Roller S343-52821-362-08M36-38 EN ISO 20345: S343-52821-363-08M39-47 EN ISO 20345: S3

KIRISTYSMEKANISMI

• Nostamalla rullaa nauhoitus vapautuu• Painamalla rullan alas mekanismi lukittuu• Pyöräyttämällä rullaa mekanismi kiristyy

Sta

tiiv

i

22 vasama 4 / 2 0 1 2

Sähköli itonKURSSIT 2012

SYYSKUU

Sähköistysalan ja talo-tekniikka-alan tes-kurssi- Urakkatöiden laskeminen8.9. – 9.9.2012Hotelli Cumulus Koskikatu,TampereHakuaika päättyy 24.8.2012

Työmarkkinatiedotuksenuudet tuulet14.9. – 15.9.2012TampereHakuaika päättyy 31.8.2012

Työsuojelun jatkokurssiI-osa, 10.9. – 14.9.2012II-osa, 8.10. – 12.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Työehtosopimus tutuksi22.9. – 23.9.2012Sokos Hotel Lappee,LappeenrantaHakuaika päättyy 7.9.2012

Pääluottamusmiestentäydennyskurssi24.9. – 26.9.2012(sopimusala 005)26.9. – 28.9.2012(muut sopimusalat)Kiljavan opisto, Nurmijärvi

LOKAKUU

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Urakkamääräykset6.10. – 7.10.2012Sokos Hotel Alexandra,JyväskyläHakuaika päättyy 21.9.2012

Luottamusmiestenperuskurssi8.10. – 12.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Työsuojelun peruskurssi8.10. – 12.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

LUOTTAMUSMIESTENJATKOKURSSII-osa, 8.10. – 12.10.2012II-osa, 12.11. – 16.11.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Energia-, ICT- ja verkosto-alojen työehtosopimuskurssi13.10. – 14.10.2011Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy 28.9.2012

Paikallinen sopiminen22.10. – 24.10.2012Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Uusien ja nuortenluottamusmiestenperehdyttämiskurssi26.10. – 27.10.2012Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy12.10.2012

Metalliteollisuudentyöehtosopimuskurssi27.10. – 28.10.2012Sähköliiton koulutustilat,TampereHakuaika päättyy12.10.2012

MARRASKUU

Työympäristönajankohtaispäivät10.11. – 11.11.2012Sokos Hotel Arina, OuluHakuaika päättyy26.10.2012

Sähköistysalan jatalotekniikka-alan tes-kurssi- Urakkatöiden laskeminen17. 11. – 18.11.2012Sokos Hotel Puijonsarvi,KuopioHakuaika päättyy 2.11.2012

ULWIN-urakkalaskenta-kurssi24.11. – 25.11.2012JyväskyläHakuaika päättyy 9.11.2012

Kilpailukutsu ay-lentopalloilijoilleAY- lentopallon SM-kilpailut järjestetäänTampereella 19. - 20.5.2012 neljässä sarjassa.Joukkueiden kokoaminen on helppoa,sillä joukkue voi koostua saman ammattiosastontai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä.Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä johonkin ammatti-liittoon. Liitto ei osallistu kustannuksiin, mutta ammattiosastot voivat halutessaan tukeatapahtumaan osallistuvia jäseniään.

Kilpailut käydään miesten A- ja B-sarjoissa, naisten sarjassa sekä sekasarjassa.Kilpailujen järjestelyistä vastaa Lentopallon AY- toimikunta ja järjestäjä, Messukylän Toverit.Valitkaa neljästä sarjasta teille sopivin kisailusarja, kerätkää työpaikaltanne joukkue jailmoittautukaa kamppailemaan vuoden 2012AY- mestaruuksista!

Miesten A-sarjaan voivat osallistua saman ammattiosaston tai saman työpaikan joukkueet.

Miesten B-sarjaan voivat osallistua saman ammattiosaston, tai saman työpaikan joukkueet.Joukkueessa saa ottelukohtaisesti pelata kuitenkin enintään neljä (4) kaudella 2011 - 2012SLeL:n sarjoihin(I-III sarjat) / SLeL:n alueen tai maakunnan miesten sarjoihin (IV-V sarjat)luetteloitua pelaajaa joista korkeintaan yksi saa olla I, tai II sarjaan luetteloitu pelaaja.

Naisten sarjaan voivat osallistua saman ammattiosaston tai saman työpaikan joukkueet.

Sekasarjaan voivat osallistua saman ammattiosaston, tai saman työpaikan joukkueet.Joukkueessa saa ottelukohtaisesti pelata korkeintaan kaksi (2) kaudella 2011 - 2012 SLeL,alueen tai maakunnan miesten sarjoihin (III-V sarjat) luetteloitua pelaajaa. Kentällä on lisäksioltava aina vähintään kaksi naispelaajaa. Naispelaajilla ei ole osallistumisrajoitusta. Sekasar-jassa noudatetaan seuraavia poikkeussääntöjä: Verkon korkeus 243 cm, Aloitus suoritetaanala-aloituksena, Miespelaajan etukentän hyökkäys tapahtuu sormilyöntinä tai jujuna, takaken-tän hyökkäys voi tapahtua myös iskulyöntinä mutta ei etukenttäpelaajan toimesta, Naisillahyökkäyksissä ei ole rajoitusta, Miespelaaja ei saa torjua eikä tehdä torjuntayritystä naispe-laajan etukentän kolmannesta kosketuksesta. Takakentän hyökkäyksen voi torjua. Kaikissasarjoissa on sallittu eräkohtainen liberopelaajan käyttö.

Kilpailujärjestelyt ja tiedustelut:Järjestävä seura. Messukylän Toverit / Olli Lindroos, puh 0500 900 563,ollindroos@gmail.com

Pelipaikat: Hervannan ammattikoulu, Kaukajärven Vapaa-aikatalo, Pohjois-Hervannan koulu.

Majoitus kannattaa varata ajoissa suoraan Tampereen hotelleista.

Ilmoittautumiset:kaikissa sarjoissa 7.4.2012mennessä osoitteeseen toimisto@mestotampere.net

Sarjamaksu on kaikissa kilpasarjoissa 180 euroa/joukkue.

Sarjamaksu on suoritettava 12.4.2012mennessä tililleMessukylän Toverit,Nordea FI92 1509 3007 2007 67

Tiedonantoihin on merkittävä joukkueen nimi, sarja, AY-LP.Kaikkien sarjojen voittajajoukkueet pääsevät pelaamaan jälkipelitViking Linen punaisille laivoille.Järjestäjä ei vastaa tapaturman sattuessa vahingosta.

Lisätietoja AY- kisoista Kari Heikkilä 0440 533804,kari.heikkila@hcp.inet.fi

Tervetuloa!- Lentopallon AY- toimikunta, Messukylän Toverit

Ay-golfia Raaseporissa ja HalikossaTänä kesänä duunigolfia pelataan 15. kesäkuuta Raaseporin Ruukkigolf-kentällä.Kilpailu pelataan yhteislähtönä alkaen kello 9:00.Pelimuotona scramble kahden hengen joukkueella, joka on muodostettu saman työnantajanpalveluksessa olevista pelaajista. Joukkueen tasoitus muodostuu yhteenlasketusta tasoituk-sesta 25 prosenttia. Palkintona on muun muassa pelimatka Ahvenanmaalle. Kuusi parastajoukkuetta palkitaan.Kilpailumaksu: 80€/joukkue, (peliokeuden omaavalta Ruukin jäseneltä maksu 15 €/henkilö).Kilpailumaksu sisältäälounaan. Kysy tarkemmat tiedot kilpailumaksusta ilmoittautumisen yhteydessä.Ilmoittautuminen:Caddiemasterille (019) 2454 485 tai e-mail toimisto@ruukkigolf.fi viimeistään 12.6.2012mennessä. Mainittava joukkueen nimi / pelaajien nimet, tasoitus ja kotiseura.Starttiajat / lähtölista, saat soittamalla caddiemasterilta tai katsomalla Ruukkigolfkotisivuilta www.ruukkigolf.fi13.6.2012 klo 18:00 jälkeen.Kilpailuun pääsee rajoitettu määrä joukkuetta ilmoittautumisjärjestyksessä.

SM-kisat Halikossa

18. Ay-Golf SM 21.- 22.7.2012Wiurila Golf & Country ClubWGCC, Halikko

Kilpailu on avoin kaikille ammattiliittojen jäsenille.Mukaan otetaan enintään 120 osanottajaa.Katso seuran kotisivut www.wgcc.fi

Sarjat1. Miehet lyöntipeli scratch 2 x 18 reikää, hcp 0 – 10.0.2. Miehet tasoituksellinen lyöntipeli 2 x 18 reikää, hcp yli 10.1 – 18.4.3. Miehet tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää, hcp yli 18.5 – 36.0.4. Naiset tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää hcp max. 36.0.Sarjojen perustaminen kun vähintään 6 ilmoittautunut,muuten sijoitetaan tasoitustaan vastaavaan sarjaan.5. Ammattiliittojen joukkueet tasoituksellinen pistebogey,kolmen hengen joukkueen yhteistulos, 2 x 18 reikää,joukkueen nimi ja jäsenet on ilmoitettava etukäteen jajoukkueen pelaajat voivat osallistua myös henkilökohtaiseen sarjaan.

Aikataulu:1. kierros perjantaina alustavasti alkaen klo 9:00. Miehet 1, Naiset, Miehet 2, Miehet 3.2. kierros lauantaina alkaen klo 8:00. Käännetty paremmuusjärjestys sarjoittain.Miehet 3. Miehet 2. Naiset, Miehet 1.

Kilpailumaksu:110 €/pelaaja. Hinta sisältää kilpailumaksun, 36r kilpailun, päivän lounas,ruokaisa alkusalaatti leipineen, pääruoka sekä jälkiruoka kahvit.Kilpailumaksu maksetaan caddiemasterille 1. kierroksen tuloskorttia noutaessasi.Joukkuekilpailuun peritään lisämaksu 30 €/joukkue kirjaamismaksuna.Vuoden 2011 voittajat Miehet Kari Kumpulainen ja Naiset Leena Sairokilpailumaksu maksetaan järjestäjien puolelta.

Ilmoittautuminen:WGCC caddiemaster puh 02 7278100 taisähköpostilla: caddiemaster@wgcc.fiviimeistään 13.7.2012mennessä tai niin kauan kun sarjateivät ole valmiit. Ilmoittautumisessa on mainittava tasoitus,kotiseura ja ammattiliitto. Samassa yhteydessä mainittavamyös joukkue/joukkueen nimi jos osallistuujoukkuesarjaan henkilökohtaisen kilpailun lisäksi.Tiedustele samalla mahdollisuutta edulliseen harjoituskierrokseen.Ensimmäisen kierroksen tee ajat saat 18.7.2012

Liiton kursseille ilmoittaudutaan hakuaikaan mennessä tiina.makkyla@sahkoliitto.fitai soittamalla koulutusyksikköön puh. 050 409 8469. Osallistuminen kursseille on liitonjäsenille maksutonta. Matkakulut korvataan, mikäli niitä syntyy, kotipaikkaa lähinnä olevallekurssipaikalle julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytettäessä autonkuljettajalle 0,23 €/km.

Katsasta Kotkan Kaarniemi!Paikkoja touko-kesäkuulle on vielä.

Varaukset: puh. 0440 557 841klo 12-20.Terveisin loma- jaleiripaikan isäntä Tapio Haikka.

23vasama 4 / 2 0 1 2

Sinulta vaaditaan paljon. Siksi sinunkin on voitava vaatia turvakengiltäsi huippulaatua.JALAS®-kengät suojaavat varmasti ja lisäksi ne ovat kevyet ja mukavat jalassa.

Saatavana hyvin varustelluista alan liikkeistä. Lisätietoja on osoitteessa www.jalas.fi

www.jalas.fi

VOITA nhl-MATKA

VOITA nhl-MATKA

VOITA nhl-MATKAnew yOrKIIn!new yOrKIIn!new yOrKIIn!Osallistu kilpailuun

Osallistu kilpailuun

Osallistu kilpailuun osoitteessaosoitteessaosoitteessawww.jalas.fiwww.jalas.fiwww.jalas.fi

24 vasama 4 / 2 0 1 2

Te k s t i j a k u v aJ o n n a H e i n i l u om aP i i r r o k s e tJ u k k a O j a l a

Hupaisat Johtohah-mo-nimiset piirros-

sankarit ovat lähtöisin säh-köasentaja Jukka Ojalankynästä. Innoituksen pila-kuviinsa paljasjalkainen ou-lulainen ammentaa elävästäelämästä.

Innokas piirtäjä Ojala olijo ala-asteella. Pikkupojanmaailman kaikkein kiinnos-tavimmat asiat käyristyivätkiltinkieroiksi kuviksi: en-

sin paperilla

palloilivat koriskorstot, myö-hemmin piirustuksiin rymis-tivät rullalautahemmot.

Iän karttuessa hahmotkinaikuistuivat.

- Työmailla on monen-moista persoonaa ja ihmis-tyyppiä. Niitä kun yhdisteleeja kärjistäen käsittelee, niinsyntyy sähköukkeleita, Ojalakuvailee.

Hän kertoo pistävänsä ainasoppaan mukaan mausteeksimyös aimo annoksen omaaitseänsä ja omia toilailujaan.

KalamiesKalevan tontillaSortavalan Sähkössä ja EMCTalotekniikalla nyt 12 vuottasähköasentajana ollut JukkaOjala paiskii tällä hetkellätöitä Kalevan uuden paino-talon työmaalla. Takalaani-laan Graniittitielle kolmenja puolen hehtaarin tontillenousee kolossi, jossa on pin-ta-alaa lähes 13 000 neliö-metriä.

Ojala on työskennellytsiellä pääasiassa paloilmoi-tusjärjestelmän kimpussa.

- Näin isossa laitoksessa onmonta sataa ilmaisinta, jakaikki komerot ja kuilut tu-lee koluttua läpi.

Työmaa on jo pitkällä. Uu-

den painotalon vihkiäiset onmäärä pitää Kalevan päivänä10. syyskuuta 2012.

- Kiirettä riittää, kun aika-taulut painavat päälle. Niin-pä meitä sähköasentajia on-kin ollut siellä hommissa jopitempään yli viidentoista,Ojala kuvailee.

Mielessä siintää jo kesä: lo-mailua sukulaisten luona La-pissa, taimenten narraamistaerämaajärvillä ja mökkeilyä.

- Yleensä tulee käytyä myösNorjan puolella Jäämerenrannalla pällistelemässä mai-semia ja kalastamassa.

- Ja kavereiden kanssa gril-lailuhan kuuluu tietenkinkesään, mies summaa.

Itselle nauraminenon tärkeääAlussa karikatyristi Ojalapiirteli sähkömieshahmojaankahvi- ja ruokatunneilla tun-tivihkon kanteen. Kun piir-rokset valmistuivat, alkoivattyökaverit tarjota hänelleomia tuntivihkonkansiaankanvaasiksi.

- Että saahaan naureskella,kaverit sanoivat.

Nykyään Ojala piirtää ku-

via muuallekin kuin tun-tivihkonkanteen. Kotonakeittiönpöydän ääressä syn-tyy teoksia niin omaksi jatyökaverien kuin tuttavienja vähän tuntemattomienkiniloksi.

Nyt hupihahmot debytoi-vat koko maan kattavassamediassa. Toisaalla tässä Va-samassa julkaistu pilakuvaeläkeiän nostamiseen kan-taa ottavasta seniorisähkö-miehestä aloittaa nimittäinkokonaisen karikatyyriensarjan. Nelossivun ikääntyvämonttööri tahtoo muistut-taa Vasaman lukijoita, etteikaikkea pidä aina ottaa niinvakavasti.

- On aina hyvä pystyä nau-ramaan itselleen ja työhom-mille. Kun pidetään pilkettäsilmäkulmassa, kun tehdääntöitä, niin kaikilla sujuu mu-kavammin, Ojala toteaa.!

Jukka Ojala hoksaa huumorinJukka Ojala hoksaa huumorin

Pilapiirrosten neuvokkaat säh-köasentajat syntyvät arkipäi-vän sattumuksista.

Te k s t i j a k u v aJ o n n a H e i n i l u om aP i i r r o k s e tJ u k k a O j a l a

Hupaisat Johtohmo-nimiset piirr

sankarit ovat lähtöisin sköasentaja Jukka Ojakynästä. Innoituksen pkuviinsa paljasjalkainenlulainen ammentaa eläväelämästä.

Innokas piirtäjä Ojalajo ala-asteella. Pikkupomaailman kaikkein kiinntavimmat asiat käyristyikiltinkieroiksi kuviksi:

sin paper

Sähkömies syventyy otsa rypyssä kytkentäkaavioon,valmistelee kieli keskellä suuta voimajohdon käyttöön-ottomittausta ja vaihtaa viivana sulakkeet. Riemastut-tavissa piirroksissa työ tehdään aina taiteen sääntöjenmukaan ja kaikkia työsuojelumääräyksiä tarkasti nou-dattaen.