1

Puolustusvoimauudistus s. 4

2/2012 HUHTIKUU

2

Kansikuva: Samuli Vahteristo Sotilaat jättävät pian Hennalan punatiiliset kasarmit autioiksi.

2/2012 HUHTIKUU

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti,Member of the European Military

Press Association

Kirjoittajat esittävät lehdessämme omia mielipiteitään. Toimitus ei vas-taa tilaamatta jätetyistä kirjoituksista ja kuvista eikä niiden säilytyksestä.

Taitto: Simo Nummi 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

Painotalo Painorauma Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Ari PakarinenPuh. 050 355 7289ari.pakarinen@paallystoliitto.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 1455samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Anders HagmanPuh. 0400 895 857anders.hagman@kolumbus.fi Arto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiAntti KymäläinenPuh. 040 828 2758antti.kymalainen@kolumbus.fiJukka MäkinenPuh. 050 594 4613jukka.makinen@paallystoliitto.fiMatti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

OSOITTEENMUUTOKSET:Pirkko Juslin 04030-19290toimisto@paallystoliitto.fi

MAINOSMYYNTI:Etelä-Suomen Lehtipalvelut KyKäpytie 4 I, 13720 PAROLAOlavi Waljakka 040 7465 340olavi.waljakka@pp.inet.fi

SUOMEN ALIUPSEERIVUOSINA 1930-44,ASEMIES V.1945,SAULI VV.1946-53,ALIUPSEERI VV.1954-74,TOIMIUPSEERI VV. 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA82. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

Seuraavaan numeroon tarkoi-tetut jutut tulee olla toimituk-sessa viimeistään 11.5. Lehti on lukijoilla 30.5.

EUROMIL

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

JÄ

RJE

STÖ

PÄÄ

LLIK

KÖ

LIIK

UN

TA

R

AJA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

E

VP

PÄ

ÄLL

YS

TÖ B

RIE

FLY

S

VE

NS

K R

ES

UM

É

11 12 18 42 45 46 48 51 51

4 6817202232

343840

Puolustusministerin pakeilla

Jäsenillä riittää kysyttävää

Merivoimat ei selviä myllerrykseltä

Puheenjohtajapäivät lähestyvät

Sodanajan vahvuudet ohjaavat henkilöstösuunnittelua

Pioneerirykmentissä etsitään selviytymispolkuja

Panssariprikaatissa henkilöstö mukaan suunnittelutyöhön

Viestirykmentissä ollaan toiveikkaita

Sotilassoittokunnat murroksessa

Pohjoismainen Upseeriallianssi

28HÄMEEN RYKMENTISSÄ

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • Vaihde 04030-19290 • Faksi 09-726 2299 Toimisto avoinna 8.30–11.30, 12.00-16.00, kesä–elokuu klo 15.30:een • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fiPuheenjohtaja Antti Kuivalainen 04030-19291, 040 566 5504 Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 04030-19292, 050 443 1409. Jäsensihteeri (lomat ja osoitteenmuutokset, ma-pe) Pirkko Juslin 04030-19290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Sakari Vuorenmaa 04030-19294, 0299 500 783 Marko Jalkanen 04030-19295, 0299 500 798, Mika Ala-Hiiro 04030-19296, 040 5094 973. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 04030-alkuisissa numeroissa.LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: aatsto@lindell.inet.fi

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli julkaistiin hel-mikuussa. Pääesikunta on valmistellut Tulevaisuuden puolustusvoimat – mallin, jolla organisaatio ja toiminta-tapa muokataan rahoituskehyksiin sopiviksi. Uudistus

piti tehdä maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Puolustusvoi-mien henkilöstö oli ennakolta valmistautunut sitoutumaan Puo-lustusvoimauudistukseen, koska piti sitä tarpeellisena ja perus-teita ymmärrettävinä. Henkilöstöllä oli luottamus siihen, että uudistuksen myötä päästään hetkeksi rauhaan jatkuvilta muu-toksilta. Mutta oliko peli reilua? Muutos ei perustunutkaan täysin maan-puolustuksellisiin lähtökohtiin. Lisäksi on todettu, että päätökset koskevat vain tätä hallituskautta. Eli onko jatkoa luvassa heti seuraavalla hallituskaudella?Uudistus on iso ja valmistelulla on kiireinen aikataulu. Pääesikun-nassa ja puolustushaaroissa tehdään kellon ympäri suunnitel-mia ratkaisumallin lopullisesta toteutustavasta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja valmistelu on porrastettu lähes minuuttiaikataululla. Suunnittelutyötä tehdään virkamiestyönä. Tiettyihin työryhmiin on liitoilla oikeus asettaa edustajansa. Erityisen haasteen suunnittelutyölle asettaa välillisen yhteistoi-minnan toteuttaminen. Asiat tulee käsitellä kaikilla tasoilla yh-teistoimintaelimissä ja niillä tulee olla aito vaikutusmahdollisuus. Näin on yhteistoiminnasta määrätty.On päivänselvää, että yhteistoiminnassa tulee tapahtumaan ”oi-komisia”. Todellista vaikutusmahdollisuutta ei ole, koska käsitel-

Osataanko pelata reilua peliä ?

lyssä olevat asiat on oltava tiukasta aikataulusta johtuen saman tien seuraavalla organisaatiotasolla.Kiireisestä aikataulusta ja muutoksen suuruudesta johtuen Puo-lustusvoimauudistuksessa korostuu avoimuus ja osallistaminen. Henkilöstön tulee olla aidosti ja avoimesti osallisena sekä tietoi-nen suunnitelmien perusteista. Henkilöstö- ja tehtävärakentees-sa on huomioitava eri henkilöstöryhmien nykyiset tehtävätasot ja osaaminen. Suunnittelijoilla on erityinen vastuu oikeudenmu-kaisuuden toteutumisesta. Pelin on oltava reilua. Puolustusvoimauudistuksesta on puhuttu vuosikausia. Aiheesta on käyty useita keskusteluja myös henkilöstöjärjestöjen kans-sa. Olemme korostaneet erityisesti henkilöstön asemaa muu-toksessa. Tärkeää on huolehtia irtisanomisuhan alla olevista, mutta myös uuden tehtävän takia siirtymään joutuvista. Tukea tarvitaan molemmissa tapauksissa. Muutosturvasta puhuminen ei pelkästään riitä. Myös suunnitte-lun avoimuudella ja oikeudenmukaisuudella on keskeinen merki-tys. Yhdessä tekemisen meininki ei saa horjua.

Pelin on oltava reilua!Aurinkoisia kevätpäiviä!

Antti Kuivalainen puheenjohtaja

Puolustusvoimauudistus oli pää-aiheena puolustusministeri Stefan Wallinin sekä Päällystöliiton pu-

heenjohtajan Antti Kuivalaisen ja varapu-heenjohtaja Ari Pakarisen tapaamisessa maaliskuun lopulla.Puolustusministeri on kiertänyt ahkerasti lakkautettavissa joukko-osastoissa kuunte-lemassa henkilöstön tuntoja. Liiton edusta-jien tapaamista edeltävänä päivänä hän oli vieraillut Keuruulla. Sielläkin inhimilliset ja henkilökohtaiseen elämäntilanteiseen liitty-vät asiat olivat nousseet esille siinä määrin, että Wallin kuvaili kokemustaan ”vaikeaksi rastiksi”.Julkisuudessa käydystä keskustelusta huo-limatta Wallin uskoo, että Puolustusvoima-uudistus toteutetaan päätettyjen linjausten mukaisena.- Pitää lähteä siitä, että se menee sellaise-naan eteenpäin. Puheenjohtaja Antti Kuivalainen peräsi mi-

Puolustusministeri Stefan Wallin:

Puolustusvoimauudistus toteutuu suunnitellustiTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

nisteriltä, pärjätäänkö puolustusvoimauu-distuksella pitemmälle tulevaisuuteen vai odottaako uusi remontti jo seuraavalla vaa-likaudella. Wallinin mukaan asiaa on vaikea lähteä ennakoiman, koska tilanteet voivat muuttua nopeastikin.- Eivät tällaiset laajat uudistukset saisi tie-tenkään olla päivän perhosia vaan niiden pi-täisi kantaa pitempään, pohtii Wallin.Esimerkkinä nopeista käänteistä hän pa-lautti mieleen edellisen hallituksen linjauk-sen, jonka mukaan puolustusvoimien piti saada määrärahoihin kahden prosentin li-

säys. Tämä kääntyi taloustilanteen muu-tuttua nykyisen hallituksen päättämäksi mittavaksi säästövelvoitteeksi. Ratkaisuun vaikutti Wallinin mukaan myös hallituksen poliittinen koostumus.Puolustusvoimille nyt asetettujen säästöjen vaikutuksista toimintaan ministerillä oli sel-keä käsitys.- Tämän vaalikauden rahoitustilanne on sie-dettävä ainoastaan sen vuoksi, että se on tilapäinen. Puolustuksen uskottavuuden vuoksi on pakko päästä normaalitilantee-seen. Tämä vaatii rakenneuudistuksen to-teuttamista ja varojen vapauttamista toi-mintaan sekä toisaalta ennustettavuutta rahoituksen tason säilymisestä.

Henkilöstön tukitoimet kehittyvätKuivalainen perusteli ministerille liiton vaa-timuksen henkilöstön tukiehtojen muutta-misesta. Henkilöitä, jotka henkilökohtaisen

”Tämän vaalikauden rahoitustilanne on siedettävä ainoastaan sen vuoksi, että se on tilapäinen.”

4

5

elämäntilanteen vuoksi eivät pysty siirty-mään asuinpaikkakunnaltaan muualle, ei saisi rajata kaikkien tukitoimien ulkopuo-lelle.Wallin ei suoraan luvannut muutosta nyky-linjaukseen, mutta osoitti ymmärrystä yksi-löllisiä ratkaisuja kohtaan. Hän korosti, että rakennemuutosryhmät osaltaan miettivät vielä tukitoimien käyttöä. Ministeri uskoo, että prosessin etenemisen myötä ratkaisu-vaihtoehtoja tulee vielä lisää.- Irtisanoutumiskorvaus voi olla kuvatussa tilanteessa eräs tapa vaihtaa alaa ja am-mattia, kun henkilö saa jopa 12 kuukauden palkan heti ulos ja voi sitten tällä kouluttau-tua uuteen ammattiin. Toinen voi olla viran siirto valtion hallinnon sisällä samalla paik-kakunnalla, pohdiskeli Wallin.

Varusmieskoulutukseen laatuaKeskustelussa varapuheenjohtaja Pakari-nen toivoi, että uudistuksen myönteisek-si tavoitteeksi lukeutuva perusyksiköiden kouluttajamäärän kasvattaminen myös käy-tännössä toteutuisi.- Opistoupseerit ovat valmiita siirtämään osaamistaan nuoremmille upseereille ja ali-upseereille, Pakarinen lupasi.Tätä Wallin piti hyvänä asiana. Hän korosti, että kouluttajien lisääminen on myös varus-miespalveluksen laadullinen kysymys.- Samaa tavoitetta edistää varusmiespalve-luksen lyhentäminen 15 päivällä ensi vuo-desta lähtien. Tämä säästää valtion rahaa 6 – 7 miljoonaa ja samalla antaa tarpeel-lisen tauon henkilökunnalle saapumiserien välillä, perusteli ministeri tulevaa muutosta.Elinaikakertoimen kompensaatiota ei ole kuopattuTapaamisessa esillä oli myös sotilaseläke-lainsäädäntöön pitkään tavoiteltu muutos elinaikakertoimen kompensoimisesta. Mi-nisteriön edustajien mukaan asiaa ei ole haudattu ja sitä edelleen selvitetään sosi-aali- ja terveysministeriön kanssa.Kumppanuushankkeita koskeneessa kes-kustelussa Antti Kuivalainen toivoi, että vuoden 2009 Millog-ratkaisussa hyvin toi-mineita henkilöstön reunaehtoja sovellet-taisiin myös mahdollisissa tulevissa hank-keissa. Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden hoidon ja korvausten osalta keskusteluosa-puolet olivat yksimielisiä siitä, että näiden on järjestyttävä nopeasti ja kitkatta.- Tämä on valtion konsernin uskottavuuden-kin kannalta aivan välttämätöntä, että pys-tymme huolehtimaan näistä ihmisistä, va-kuutti Walliin.

Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa henkilöstön uu-delleen sijoittamista ja muutoksen vaati-maa esimiestyötä tuetaan koulutuksella. Koulutuksen järjestäjäksi puolustusvoi-mat on valinnut Amiedu-säätiön, jonka koulutus- ja tukipalvelut ovat joukko-osas-tojen käytettävissä Hansel Oy:n kilpailut-taman Henkilöstöpalvelut 2011 -puitejär-jestelyn mukaisesti.Näiden lisäksi joukot voivat järjestää omaa koulutustaan henkilöstöalan asian-tuntijoiden tai työterveyshuollon työ-psykologien tukemana. Samoin hyö-dynnetään työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamaa muutosturvaan liittyvää koulu-tusta.Vastuuhenkilöinä toimiville henkilöstö- ja tukikoordinaattoreille sekä luottamusmie-hille on järjestetty omia koulutustilaisuuk-sia muutokseen liittyvästä henkilöstötu-esta.Koulutusta järjestetään Puolustusvoima-uudistuksen suunnittelun ja toteuttamisen etenemisen mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa esimiehet valmennetaan muu-tosprosessin läpivientiin ja muutoskes-kustelujen käymiseen.- Niille irtisanomisuhan alaisille henkilöil-le, joille ei voida osoittaa uutta tehtävää,

Muutosta tuetaan koulutuksellaTeksti: Antti Kymäläinen

järjestetään työnhakuun ja kouluttautu-miseen liittyvää ryhmävalmennusta sekä sen jälkeen tarpeen mukaan yksilöllistä uudelleen sijoittumista tukevaa ohjausta, kertoo Pääesikunnan henkilöstötukikoor-dinaattori Sari Rauhala. Rauhala korostaa, että lähtökohtaisesti kaikille tarjotaan ensin puolustusvoimien ja valtion tehtävien hakeutumismahdolli-suuksia. Upseerien ja opistoupseerien tehtävät ilmoitetaan haettavaksi PVAH:n Avoimet työpaikat –sovelluksessa ja eri-koisupseerien, aliupseerien ja siviilien tehtävät valtiolle.fi -sivuston HELI-järjes-telmässä. Amiedun järjestämää uudelleen sijoit-tamista tukevaa koulutusta on jo koe-ponnistettu Puolustusvoimien Johta-misjärjestelmäkeskuksessa. Käynnissä olevan räjähdealan ELKAKOP-hankkeen toimeenpanoon kytkeytyvissä koulu-tuksissa on tukeuduttu Maavoimien Materiaalilaitoksen henkilöstöalan ja työterveyshuollon työpsykologin asian-tuntemukseen.Muutoskoulutusta luotsaavan suunnitte-lijan Ari Koivuniemen mukaan ELKA-KOP-hankkeen toimeenpanossa pyritään koulutuksen oikeaan kohdentamiseen, sisältöön ja ajoitukseen.

Puolustusministerillä on omakohtaista kokemustaTeksti: Sakari Vuorenmaa

Puolustusvoimauudistus repii satoja per-heitä erilleen. On hyvä, että puolustus-ministeri Stefan Wallin tiedostaa, mitä perheestä erillään asuminen merkitsee. Wallinin perhe asuu Turussa. Eduskunta-talo, puolustusministeriö ja RKP:n puo-luetoimisto sijaitsevat Helsingissä. Ilta-lehdessä on julkaistu Wallinin kommentti siitä, miksi hän haluaa eroon puoluejoh-tajan tehtävästä.- On haastavaa, kun asuu toisella paik-kakunnalla kuin missä työskentelee. Sil-loin menettää paljon normaalista elämäs-

tä lasten arjessa. On mahdotonta käydä perjantaisin läpi sitä kaikkea, mitä lasten elämässä on tapahtunut viikon aikana. Itse olen sitten missannut koko viikon.- Lapsuus on nopeasti ohimenevää aikaa, enkä halua enää olla seuraamassa sitä katsomon puolella, Wallin perustelee yh-den poliittisen työtehtävän vähentämistä.Edellä olevien lausumien perusteella voi-si odottaa, että puolustusministeri vauh-dittaisi Puolustusvoimauudistuksen muu-tosturvan osalta asioita, jotka auttaisivat erilleen revittävien perheiden asemaa.

6

Puolustusvoimauudistukseen liit-tyvän Puolustusvoimien ratkai-sumallin julkistamisen jälkeen Päällystöliiton jäsenkentässä ja

erityisesti lakkautettavissa joukko-osas-toissa alkoivat alkusokin jälkeiset kysy-mykset hahmottua. Päällystöliiton johto ja pääluottamusmiehet lähtivät heti tiedotus-kiertueelle ja samalla kuulemaan kentän tuntoja. Tiedotuskierros alkoi lakkautettavista jouk-ko-osastoista maavoimissa, ja nyt ollaan kierroksen puolessa välissä.Lista erilaisista organisaation rakenteiden uudistamisista on pitkä, ja lopputulokses-sa 2 200 henkeä vähemmän työskentelee puolustusvoimien palveluksessa. Ratkai-sumallin suunnittelun päällimmäisenä vai-kuttimena on ollut valtion taloudellisesta tilanteesta johtuva määrärahojen raju leik-kaaminen puolustuksesta – kansalaisten perusturvallisuudesta. Ratkaisumalli ei yksistään lakkauttanut va-

Jäsenillä riittää kysyttävää – liiton johto tien päälle vastaamaanTeksti ja kuvat: Ari Pakarinen

ruskuntia, vaan lakkauttaa myös joidenkin joukko-osastojen toiminnan itsenäisinä ja liittää ne joukko-yksikköinä uuteen joukko-osastoon. Sotilasläänit ja aluetoimistot lakkautetaan ja tilalle perustetaan uudet aluetoimistot. Toimintoja ja tehtäviä siirre-tään uusille joukoille. Samassa yhteydessä kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu sotilas-soittotoimintauudistus paljastettiin. Muu-tokset koskevat kaikkia puolustushaaroja, eikä kukaan jäsenistä välty ainakaan välil-lisiltä vaikutuksilta. Päällystöliiton on selvi-tettävä, mitä nämä kaikki muutokset käy-tännössä merkitsevät liiton jäsenille.Puolustusvoimien tehtävät säilynevät en-tisinä. Isänmaan puolustus, muiden vi-ranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on mars-sijärjestys. Yleinen asevelvollisuus on suo-malaisen puolustuksen kivijalka tulevai-suudessakin. Kivijalkaa tosin horjutetaan lujasti vähentämällä varusmiesten maas-tovuorokausia ja reserviläisten kertaus-

harjoitusten määrää. Millainen on pienen-netyn reserviläisarmeijamme koulutuksen taso? Puolustusvoimauudistuksella toki ta-voitellaan lisäresursseja varusmieskoulu-tukseen, kouluttajamäärätavoitteen ollees-sa 2,5 henkeä peruskoulutusta antavassa joukkueessa tai jaoksessa. Tämä tavoite olisi toteutuessaan erinomainen asia.

Aikataulu haastaa –se on varmaPäällystöliiton puheenjohtajan Antti Kuiva-laisen johdolla liitoon varapuheenjohtajat ja pääluottamusmiehet aloittivat tiedotus-kierroksen 21.2. Kotkan-Haminan alueella. Kaikissa kohteissa on tavattu joukko-osas-tojen komentajia ja esikuntapäälliköitä. Heitä on kannustettu ottamaan etuote ja aloittamaan valmistautuminen muutokseen aktiivisella henkilösuunnittelulla ja osaamis-kartoituksella. Pääosa heistä on jakanut nämä ajatukset valmistautumisen tarpeelli-suudesta. Valitettavaa on ollut se, että osa

Päällystöliiton johdon tiedotuskier-tue keräsi Pirkkalassa runsaasti jäse-niä kuuntelemaan ja keskustelemaan Puolustusvoimauudistuksesta.

7

näistä esimiehistämme on ollut sitä mieltä, että mitään ei tehdä ennen kuin ylempi esi-kunta käskee. Jäsenten tapaaminen ja en-situnnelmien kuuleminen on kuitenkin ollut keskeinen tavoite, ja tuloksena onkin ollut se, että vakavia kasvoja ja huolestuneita kysymyksiä on kohdattu. Puheenjohtaja Kuivalainen on avannut tilai-suuksissa ratkaisumalliin johtaneita syitä ja perusteita sekä liiton tekemiä toimenpitei-tä yhteistoiminta- ja muissa neuvottelueli-missä. Liitto pyrkii tukemaan jäseniä muu-toksessa ja täyttämään niitä aukkoja, joita työnantajan vastuulla oleviin tukitoimiin jää.Kuivalainen on puheenvuoroissaan korosta-nut valtion taloudellisen tilanteen vaikutus-ta puolustusvoimien toimintaan pakottaen sen näin rajuihin muutosesityksiin. Lakkau-tukset nopealla aikataululla ja vielä kahdes-sa vaiheessa eivät helpota tukitoimissa.Jäseniä on kehotettu aktiiviseen tiedonhan-kintaa ja rakentamaan omaa selviytymis-polkua muutoksessa. Oma osaaminen ja kyvyt on tunnettava. Lisäksi Kuivalainen on korostanut ja kannustanut siihen, että per-he ja muu lähipiiri otetaan muutoskeskus-teluun jo heti alusta alkaen. Muutos alkaa keittiön pöydän äärellä, jossa pohditaan aidosti vaihtoehtoja. Nähtäväksi jää, onko muutos jopa mahdollisuus.

Luottamusmies ja yhteistoiminta-organisaatio valmistautuuPääluottamusmies Sakari Vuorenmaa on tiedotustilaisuuksissa pureutunut tiedossa oleviin, työantajan rakentamiin henkilöstö-reunaehtoihin. Nämä ehdot ovat vielä olleet muutoksessa ja tarkennuksia niihin on teh-ty. Vuorenmaan ja muiden neuvottelijoiden tehtävänä on Puolustusvoimauudistuksen ohella neuvotella virkaehtosopimusmää-räyksistä, jotka osaltaan ovat tukemassa muutoksen kohteena olevia.Paikalliset luottamismiehet ovat jäsenen lähellä toimiva tukiorganisaatio. He jou-tuvat kohtaamaan jäsenet ensimmäisinä ja aivan varmasti heidän roolinsa tiedot-tajina nousee aivan uusiin mittasuhteisiin. Päällystöliiton kuluvan vuoden luottamus-mieskoulutuksen painopiste on Puolustus-voimauudistuksessa, tukitoimissa ja yhteis-toimintamenettelyssä.Oikea yhteistoimintamenettely on vaaras-sa jäädä jalkoihin Puolustusvoimauudistuk-sen tiukassa aikataulussa. Ratkaisumallin valmistelun jälkeen Puolustusvoimauudis-tuksen edetessä on esim. uusien kokoon-panojen suunnitteluun liittyen henkilöstöjär-jestöillä oltava mahdollisuus olla mukana suunnittelussa. Mahdollisuus tuoda osaa-mista ja näkökulmia uuden suunnitteluun on oltava yhteistoimintalain ja -sopimuksen hengen mukaista.

Pääluottamusmies Marko Jalkanen on tiedotustilaisuuksissa opastanut jäseniä valmistautumisessa henkilökohtaiseen muutoskeskusteluun. Hän on korostanut jäsenille sitä, että nyt viimeistään on oma-aloitteisesti aloitettava valmistautuminen oman selviytymispolun rakentamiseen. Jal-kanen aloittaa Päällystölehdessä artikkeli-sarjan, jossa yhteistoimintamenettely ava-taan selkokielellä jokaiselle yt-edustajalle ja jäsenelle.

TietoatiedonnälkäisilleMuutostilanne on haaste myös Päällystölii-ton tiedottamiselle. Ajankohtaiseen tiedot-tamiseen Päällystöliiton kotisivuille on avat-tu Puolustusvoimauudistus-kansio, johon kerätään informaatioita uudistuksen etene-misestä, henkilöreunaehdoista ja muista tu-kitoimista. Jokaisen jäsenen on viimeistään nyt aktivoitava käyttäjätunnuksensa jäseno-sioon ja käytävä säännöllisesti vierailemas-sa sivuilla ja keskustelupalstalla.

Palstalla on avattu keskusteluja uudistuk-sesta. Niihin voi osallistua ja löytää omiin kysymyksiinsä vastauksia. Keskustelupals-talla mm. pääluottamusmiehet antavat vastauksia kysymyksiin. Tämä menettely tarjoaa mahdollisuuden myös luottamus-miehille tukeutua palsta informaatioon. Lii-ton toimistolla uskotaan, että samalla ke-vennetään paikallisten luottamusmiesten työtaakkaa mahdollisen kysymyssuman käsittelyssä.Päällystölehden teemana on kuluvana vuonna Puolustusvoimauudistus. Myös jo meneillään oleva Räjähdekeskuksen perus-taminen ja nähtävästi Puolustusvoimauu-distuksesta poikkeavalla aikataululla toteu-tuva sotilassoittotoimintauudistus saavat palstatilaa lehdessä. Lehti kerää kevään aikana tietoa lakkautet-tavista joukoista, ja syksyllä painopiste siir-tyy jäljelle jääviin ja toivottavasti henkilöstä vastaanottaviin joukkoihin. Jäsenten ajatuk-sia, selviytymispolkuja ja henkilöstöreuna-ehtojen mahdollisuuksia esitellään laajasti.

.

KUNNIAMERKIT KUNTOON

•Uudetnauhatjamerkkienasetteluoikeaan järjestykseen,ompelu

•Pienoiskunniamerkkien, solkienjakunniamerkkinappienmyynti

SOTAINVALIDIENVELJESLIITTORATAMESTARINKATU9C,00250HELSINKI

VAIHDE(09)478500,EMAIL:keskustoimisto@sotainvalidit.fiwww.sotainvalidit.fi

Puh.(09)47850209ja47850207Fax(09)47850100

Kontiorannassa henkilöstöllä on edessään ankeat näkymät.

Puolustusvoimauudistus ei ole Me-rivoimienkaan osalta mikään läpi-huutojuttu. Suomenlahden Meri-puolustusalue ja Saaristomeren

Meripuolustusalue lakkautetaan. Tilalle pe-rustetaan laivastojoukko-osasto Turkuun ja rannikkopuolustukseen erikoistuva joukko-osasto Upinniemeen. Merivoimiin kuuluvan Uudenmaan Prikaatin sijoituspaikkana säi-lyy Dragsvikin varuskunta.Päällystöliiton johdon Turkuun suuntautu-neen tiedotus- ja vierailukäynnin yhteydessä tavattu Merivoimien komentaja Veli-Jukka Pennala luonnehti Puolustusvoimauudis-tuksen ratkaisuja haasteelliseksi toteuttaa samanaikaisesti valtiontalouden asetta-mien säästövelvoitteiden, koulutusvelvoit-teiden ja uusien alusten koeajovaateiden kanssa. Lisää päänvaivaa suunnittelutyölle luovat myös materiaalihuoltoon ja erilaisiin palvelurakenteisiin kohdistuvat uudistukset. Puolustusvoimiin perustetaan materiaalin huoltoon keskittyvä Logistiikkalaitos ja eri-laisia palveluita joukko-osastoille tuottava Palvelukeskus. Puolustusvoimauudistuk-sen jatkosuunnittelulle ovat raamit annettu ja suunnittelutyö on käynnissä, mutta mi-tään yksityiskohtaista ei voi vielä julkistaa. - Tilannetta helpottaa se, että HARE-projekin aikana olemme jo harjoitelleet ja saaneet

Merivoimatkaan ei selviä myllerrykseltäTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

hyviä kokemuksia esimerkiksi alushuollon keskittämisestä, Pennala kertoo. Samalla hän totesi, että on vielä liian aikaista sa-noa, mitä toimintoja huollon, kunnostuksen ja palvelujen osalta jää merivoimiin, mitkä menevät puolustusvoimiin perustettaviin uusiin laitoksiin tai mahdollisten kumppa-nuussopimusten piiriin.Pennala korosti, että toteutettava uudistus turvaa edellytykset antaa tehokasta koulu-tusta laivasto- ja rannikkopuolustusjoukoille vuoden 2015 jälkeen.- On tärkeää turvata rannikkopuolustuskou-lutusta antavien perusyksikköjen toiminta ja turvata edellytykset alusten merellisiin harjoituksiin.

Muutosturvaa ja joustavia työmuotoja on kehitettäväPennala halusi kuulla myös Päällystöliiton näkemyksen Puolustusvoimauudistuksesta sekä sen henkilöstölle luomista tuntemuk-sista. Puheenjohtaja Antti Kuivalainen totesi, että Päällystöliitto tukee puolustus-voimien johtoa ja joukkoja uudistuksen läpi-viennissä. Samalla liitto kuitenkin eri työryh-missä ja jäseniltä saadun palautteen kautta valvoo ja vaikuttaa siihen, että kaikkia koh-dellaan oikeudenmukaisesti sopimusten ja lakien edellyttämällä tavalla.

- Muutosturvaa on heikennetty aikaisem-mista rakenneuudistuksista. Muutosturvaa on kehitettävä, ja myös takuupalkkamää-räyksiä on parannettava siten, että vähin-täänkin muutokseen kohteena oleviin so-velletaan 24 kk:n takuupalkkaa. Se auttaisi myös työnantajaa selviytymään paremmin muutosajan yli tehtävien nivouttamisessa vastaanottavissa tai muutoksen kohteena olevissa organisaatioissa, Kuivalainen sa-noi.Aikaisemmat rakenneuudistukset ovat osoittaneet, että henkilöstön sijoittuminen osaamistaan vastaaviin tehtäviin vie noin kolme vuotta.- Liittona haluamme, että myös opistoup-seerien vaativampia tehtäviä säilytetään nykyinen määrä urakierron turvaamiseksi.Pääluottamusmies Sakari Vuorenmaa to-tesi, että muutosturvan parantamisen lisäk-si erilaiset työaikojen joustavoittamiset ote-taan käyttöön nykyistä laajemmin.- Muutos tuo väistämättä lisää ns. reppurei-ta. Johdon on kannustettava ja osoitetta-va luottamusta, että esimerkiksi hajautettu ja jopa kotona tehtävä etätyö on tietyssä mitassa hyväksyttävä. Nykyiset Pääesi-kunnan ohjeet antavat siihen oikeutuksen. Työn sallimissa puitteissa työpisteen pääl-

8

9

liköllä on oikeus työnjohdollisin toimin teet-tää pitempää päivää ja neljäpäiväistä työ-viikkoa.

Lähivuodet eletään niukkuuden aikaaVierailun aikana puheenjohtaja Antti Kuiva-lainen ja pääluottamusmies Sakari Vuoren-maa tapasivat myös lakkautettavan Saaris-tomeren Meripuolustusalueen komentajan Timo Ståhlhammarin sekä esikunnan henkilöstöä. Keskusteluissa käytiin läpi osin samoja asioita kuin Merivoimien ko-mentajan kanssa.Kommodori Ståhlhammar syvensi käsitys-tä vuosien 2013 ja 2014 niukoista budjetti-vuosista, mikä ajaa toiminnot ja merellisen koulutuksen ahtaalle.- Joudumme muuttamaan toimintatapoja. Nykyiset viiden päivän alusharjoitukset on supistettava kolmeen vuorokauteen ja har-joiteltava merellä 24 tuntia vuorokaudessa estääksemme henkilöstön ja varusmiesten taitotason liiallisen notkahduksen.Ståhlhammarille ja koko henkilöstölle ai-heuttaa päänvaivaa se, miten hoidetaan kolmen uuden Katanpää-luokan miinantor-junta-alusten ja neljän peruskorjauksesta valmistuvan Rauma-luokan ohjusveneen vastaanottoon ja takuihin liittyvät koeajot, jotka merkitsevät alusta kohti 100 vuoro-kauden merellistä toimintaa.- Uutta henkilöstöä emme voi palkata ha-luamaamme tahtiin, vaikka meidän pitäisi ajaa uudella ja vanhalla aluskalustolla rin-nakkain ja samanaikaisesti kouluttaa uutta aliupseeristoa korvamaan poistuvaa opis-toupseeristoa.Ståhlhammarin mukaan täydentävät suun-nitelmat Puolustusvoimauudistuksen osalta on tehty ja ne tulevat Merivoimien johdon ja Puolustusvoimien eri käsittelykierrosten jäl-keen julkisiksi sekä saatetaan henkilökun-nan tietoon ja Yt-menettelyn piiriin.- Alustavasti voin sanoa vain , että kaikki tehtävät ovat muutoksen kohteena. Huo-jentavana tieto on, että jokaista aluspalve-luskelpoista tarvitaan jatkossakin.

Vierailulla oli tärkeää tavata jäsenis-töä ja paikallista luottamushenki-löstöä ja kuulla heidän tuntojaan

Puolustusvoimauudistukseen liittyen. Me-rivoimien pääluottamusmies Jorma Nie-minen ja yhdistyksen puheenjohtaja Mar-ko Luukkonen osallistuivat vierailupäivien kaikkiin tilaisuuksiin ja toivat keskusteluihin arvokasta merivoimalaista ja paikallista nä-kökulmaa.Pansiossa järjestettyyn tiedotus- ja kes-kustelutilaisuuteen osallistui noin 50 liiton jäsentä. Päällystöliiton puheenjohtaja Antti Kuivalainen loi katsauksen Puolustusvoi-mauudistuksen edunvalvontatyön kannalta asettamiin haasteisiin. Pääluottamusmies Sakari Vuorenmaa puolestaan selvitti muutosturvaan ja selviytymispolkujen et-simiseen liittyviä asioita. Tilaisuuden päät-teeksi jäsenille tarjoutui mahdolllisuus ky-symysten esittämiseen, mistä kävi ilmi jokaisen huoli oman tehtävänsä, aseman-sa ja perheensä puolesta. Paikallaolijoista noin viidesosalla oli puoliso myös Merivoi-missa töissä, joten huoli on heidän osal-taan kaksinkertainen. Hyvin epäileväisiä oltiin Puolustusvoimiin perustettavien Palvelukeskuksen ja Logis-

Pansiossa onodottava tunnelma

tiikkalaitoksen toimintojen onnistumisen suhteen. Epäilys on oikeutettu, jos ajatel-laan, miten huonosti keskitetty palkanlas-kenta edelleen toimii.Kuivalainen ja Vuorenmaa vakuuttivat, että liitto tekee kaikkensa Puolustusvoimauu-distuksen haittojen vähentämiseksi ja muu-tosturvan parantamiseksi sekä virkauran turvaamiseksi.- Meidän on tuettava Puolustusvoimain ko-mentajaa ja johtoa, jotka on ajettu poliittis-ten päättäjien taholta selkä seinää vasten Puolustusvoimauudistuksen nopean aika-taulun ja muutosten laajuuden suhteen. Emme halua olla heittämässä hiekkaa rat-taisiin. Tässä tilanteessa turvaamme jä-senten edut parhaiten neuvottelemalla ja osallistumalla eri työryhmiin sekä valvo-malla jäsenistön oikeudenmukaista kohte-lua. Luottamusmiesorganisaation sekä Yt-elimien kautta olemme läsnä myös alue- ja paikallistasoilla.Päivän päätteeksi liiton johto tutustui Meri-voimien tutkimuslaitokseen ja öljyntorjunta-alus Halliin. Liiton johto kunnioitti myös läs-näolollaan Laivaston Päällystöyhdistyksen 90-vuotisiltajuhlaa.

Pansiossa pidettyyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen osallistuneita huoletti-vat tulevat muutokset, joita ei ole vielä tuotu henkilöstön tietoisuuteen.

Puolustusvoimauudistuksen tuo-mat muutokset Merivoimissa ja niiden seurausvaikutukset puhutti-vat Päällystöliiton puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen tavatessa Merivoimien komentajan ja esikun-tapäällikön. Kuvassa vas. kaptee-niluutnantti Jukka Jortikka, pj. Antti Kuivalainen, pääluottamusmies Sakari Vuorenmaa, Merivoimien pääluottamus-mies Jorma Nieminen, (oik. etualalta) kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala, lip-pueamiraali Veijo Taipalus ja Laivaston Päällystöyhdistyksen puheenjohtaja Marko Luukkonen.

10

AUTOJA MUKAVAMPIIN MATKOIHIN.

Hyödynnä Päällystöliiton jäsenetuhinnat. Etuhinnan saamiseksi varaukset tulee tehdä jäsennumeroa vastaan Hertz Varauspalvelusta 0200 11 22 33* *(0,75 EUR/min+pvm/mpm) fi

SAN

AN S

ÄILÄ

Virallinen toitotettu ”totuus” on aina ollut se, että Suomella on uskottava puolustus - leikataan, supistetaan tai säästetään siitä kuinka paljon hyvänsä. Kulisseja

ja kansalaisten turvallisuudentunnetta on yritettävä pitää yllä rauhoittelevilla fraaseil-la. Valtiojohto tai puolustusvoimain komen-taja eivät voi koskaan ilmoittaa, että nyt puolustuksemme ei ole enää uskottava. Monen mielestä se olisi avoin viesti ulko-maailmalle – tervetuloa, hyökätkää tänne nyt.Todellisuus ei tietysti ole näin yksinkertai-nen. Vihollisuuksia virittelevät valtiot teke-vät omat arvionsa puolustuskyvystämme julkisten tosiasioiden ja tiedustelutietojen-sa pohjalta – aivan riippumatta siitä, mitä Katainen tai Wallin rinta rottingilla runoi-levat.Puolustukseemme uskotaan vain, jos meil-lä on riittävästi nykyaikaista aseistusta, hyvin koulutettuja sotilaita ja luja maan-puolustustahto. Joukkojen pitää harjoitella maastossa, sota-alusten miehistöjen me-rellä ja hävittäjälentäjien ilmassa. Uskot-tavuus ei siis ole pelkkä ilmoitusasia eikä tosiasioita voi kikkailuilla muuksi muuttaa. Jakamalla sotilaille kahta kokoa pienempiä univormuja, joukoistamme ei tule pelotta-vampia ja suorituskykyisempiä - ellei sitten

Uskomaton puolustusTeksti: Antti Kymäläinen

strategiana ole tappaa vihollista nauruun. Upseeriliittokaan ei syyllistynyt sotasalai-suuden paljastamiseen julkistaessaan yh-dessä Helsingin Sanomien kanssa, mitä mieltä upseerit ovat säästöjen ja Puolus-tusvoimauudistuksen vaikutuksista uskot-tavaan puolustukseen. Jos keisarilla ei ole vaatteita, ei niitä vain ole, vaikka uutta tiuk-kaa kostyymia kuinka ihasteltaisiin.Säästöjen perimmäinen syy on se, että kaikki on nykyään entistä kalliimpaa – niin materiaali, toiminta kuin henkilöstökin. Yh-tälö on sama kaikissa valtion toiminnoissa. Kun verotusta ei haluta kohtuuttomasti ki-ristää ja velkaa nostaa Kreikan malliin, ai-noaksi keinoksi jää menojen leikkaaminen. Se, mistä leikataan ja kuinka paljon, onkin sitten poliittinen arvovalinta. Nyt ei ole kenellekään jäänyt epäselväk-si, minkä arvon nykyinen Kataisen hallitus antaa maan ulkoiselle ja sisäiselle turvalli-suudelle. Hallitukselle ei riittänyt se, että Puolustusvoimat oma-aloitteisesti halusi sopeuttaa toimintaansa kestävälle pohjalle vuosikymmen puoliväliin mennessä. Tämän aloitteellisuuden hallitus palkitsi määrä-rahaleikkauksilla, joiden kerrannaiset vai-kutukset nousevat yli 800 miljoonaan eu-roon. Puolustusvoimille summa merkitsee vuositasolla noin 10 prosenttia pienempää rahoitusta.

Leikkauksien seurauksena varusmiehet nyhjäävät kasarmeilla, sota-alukset lilluvat satamissa ja hävittäjät pölyyntyvät kentillä, kertausharjoituksia ei järjestetä ja tarpeel-lisia hankintoja jätetään tekemättä. Puolus-tuskyky rapautuu joka nurkasta.Ja tämä kaikki ennen suurta jytkyä – Puo-lustusvoimauudistusta. Siihen liittyvät jouk-ko-osastojen ja esikuntien lakkauttamiset ovat raivostuttaneet maakuntien miehet ja naiset. Supistuva organisaatio uhkaa kat-kaista kansalaisten viimeisetkin yhteydet puolustusvoimiin, puhumattakaan menetet-tävistä varuskuntien välillisistä alueellisista taloudellisista hyödyistä. Aiheellisesti on kysytty, miten käy maanpuolustustahdon? Vastaus voi olla yhtä toivoton kuin hetkeä ennen Estonian uppoamista laivalta kuulu viesti: ”Todella pahalta näyttää se nyt tässä kyllä!” Lopputuloskin voi olla sama – syvälle pohjaan sukelletaan.Sotilaallisen maanpuolustuksen kivijalan sanotaan muodostuvan tahdosta, taidos-ta ja välineestä. Jos supistukset tappavat tahdon ja säästöt taidon, pelastavatko vä-lineiksi hankittavat Hornettien uudet ohjuk-set puolustuskykymme? Kovin kiikkerällä perustalla uskottava puolustuksemme tule-vaisuudessa lepää.

11

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Upseeriliiton jäsenkyselyn ja Päällys-töliittoon tulvineiden yhteydenottojen perusteella on väistämättä vedettävä johtopäätöksiä, joiden mukaan am-mattisotilaiden mitta alkaa olemaan täynnä katteettomista lupauksista ja kliseistä. Yhtään perhettä ei pidetä kasassa tai taloutta tueta maakunta-matkoilla esitellyillä teeseillä, vaan on ruvettava löytymään konkreettisia tuki-muotoja, joilla aidosti tuetaan henki-löstöä muutostilanteissa. ”Henkilöstö on tärkein voimavaramme” -lauseilla ei tosielämässä ole juurikaan nostetta.

Ministeri Wallin tarjoili maakuntamatkoillaan empatiaa, sympatiaa ja välittämistä

Henkilöstö odottaa konkreettisia tukimuotoja Teksti: Sakari Vuorenmaa Kuva: Ari Pakarinen

Erityisen huolissani olen niistä yhtey-denotoista, joissa avaintehtävissä palvelevat jäsenemme ovat yksise-

litteisesti ilmoittaneet, etteivät aio lähteä työn perässä maakuntiin ja asumaan per-heistään erillään useiden satojenkin kilo-metrien etäisyydelle. Työnantajan ja eri-tyisesti puolustusministeriön tulee ottaa lusikka kauniisti käteen ja ryhtyä kehittä-mään palvelussuhteenehtoja siten, että siir-tymävelvollisten erityisasema huomioidaan muutoksessa ja erityisesti virkaehtosopi-muksissa. Mikäli työnantajan varallisuutta ei kohdenneta kehittämishankkeisiin, on suuri vaara, että kriittinen osaaminen me-netetään ja sitä kautta vaarannetaan koko uudistuksen tavoitteet.

Sopimusten kehittämiseen on sitouduttava ja varattava varallisuuttaTyönantajan on sitouduttava kehittämään muutto- ja siirtokustannusten korvausso-pimusta siten, että virkamiehelle ja hänen perheelleen aiheutuvat ylimääräiset kustan-nukset korvataan täysimääräisesti. Useissa tapauksissa on jo nyt käynyt niin, että asun-tojen hinnat ovat laskeneet paikkakunnilla, joissa puolustusvoimien toiminta lakkaa ja toisaalta hinnat ovat kääntyneet nousuun paikkakunnilla, joihin toimintoja tullaan kes-kittämään. Odotettavissa on, ettei paikka-kunnilta, joihin toimintoja keskitetään, tule löytymään riittävästi kohtuuhintaisia asun-toja pakkosiirretyille. Kruunuasuntojen ja

Pääluottamusmies Sakari Vuorenmaa on toiminut ”matkasaarnajana” Puolustusvoimauudistukseen liittyen.

12

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

seksi. Kiistämätön tosiasia on myös se, että puolustusvoimia koskevan lainsäädän-nön uudistamiseen liittyen on lainsäätäjä velvoittanut Puolustusvoimat toteuttamaan siirrot ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen pe-rustuen ja vasta sen jälkeen on käytettävä siirtymävelvollisuutta – tähän liittyy vaati-mus, ettei siirrosta saa aiheutua kohtuuton-ta taloudellista haittaa virkamiehelle tai hä-nen perheelleen eli taloudellista asemaa ei palkkauksen osalta saa heikentää pakko-siirtojen yhteydessä. Olemme tarjonneet työnantajalle em. vaa-timuksen mahdottomuudesta johtuen mah-dollisuuden määritellä takuupalkkaus kos-kemaan koko henkilöstöä 24 kk:n ajan Puolustusvoimauudistukseen liittyen lieven-tämällä mm. karttumasäännöstöä. Aina-kaan toistaiseksi ymmärrystä, empatiaa, sympatiaa tai välittämistä ei löydy asian hoitamiseksi, koska ”sehän saattaa mak-saa jotain”.

Jäsenistämme huolehditaan, ja myös työnantajan edellytetään sitoutuvan tavoitteisiinHyvän työnantajan periaatteisiin kuuluu vel-voite huolehtia työntekijöistään oikeuden-mukaisesti ja yhdenvertaisesti, unohtamat-ta tai jättämättä huomioimatta työntekijän taustaan liittyviä tarpeita mm. työn ja per-heen yhteensovittamiseksi. Puolustusvoimauudistuksen muutoskes-kustelut ja YT-menettelyt alkavat olla pian ajankohtaisia. Yksilön kannalta tarkastel-tuna jokaisen on saatettava työnantajan tietoon kaikki ne faktat, joiden perusteella

työnantaja pystyy tekemään yksilön kannal-ta parhaan mahdollisen ratkaisun muutok-seen liittyen. Nyt ei kannata pitää kynttilää vakan alla. Perheellisten virkamiesten asema on erityi-sen huolen aiheena edunvalvonnan kannal-ta, sillä ei varmasti ole kenenkään etu, että pakkosiirtojen perusteella aiheutetaan vir-kamiehen perheelle ylitsepääsemättömiä ongelmia ja mahdollisesti jopa perheiden hajoamisia. Olemme saaneet lupaavia vies-tejä puolustushaarojen henkilöstöjohdolta yksilöiden aseman huomioimisesta muu-toksen yhteydessä. Nyt vastaavaa viestiä odotellaan myös puolustusvoimien johdol-ta ja puolustusministeriöltä henkilöstönsä tukemiseksi.Puolustusvoimauudistukseen liittyvät Pääl-lystöliiton johdon vierailut muutoksen koh-teena olevissa joukoissa ovat saaneet jä-senistöltä hyvän vastaanoton. Rakentava toimintatapamme jäsenistön asian hoita-miseksi on saanut tukea myös työnantajan edustajilta. Valitettavasti on vaan todetta-va, että emme me kuin liioin työnantajan edustajatkaan ole voineet tarjota henki-löstölle juurikaan konkreettisia uusia ava-uksia asian suhteen. Uudistukseen liittyvä YT-menettely saa lisää syvyyttä ja toivotta-vasti myös uusia avauksia huhtikuun aikana toimivan HKP-työryhmän toiminnan kautta. Muutoksen vaikutukset esitellään työryh-mille virkamiestyönä tehtyjen suunnitelmi-en osalta, ja tämän jälkeen yhteistoiminnan tulee tehostua myös paikallis- ja aluehallin-totason YT-elimissä.

Puolustusvoimauudistuksen kireästä ja mo-nitahoisesta aikataulusta johtuen kokouk-sia ja muita tilaisuuksia tulee ”satulasta”, mikä on myös muuttanut vierailuaikataulu-jamme. Tästä esitämme pahoittelumme, mutta olen vakuuttunut siitä, että huhti – toukokuussa meillä on tuomisina nykyis-tä selkeästi enemmän tietoa jäsentemme tueksi. Muistakaa kutsua myös puolustus-haarojen vaikuttajia tilaisuuksiinne, sillä heillä on keskustason tieto käytettävissään reaaliajassa. Lisäksi asiaan perehdytään kevään koulutuspäivillä ja muiden tapaa-misten yhteydessä. HKP2015 valmistelu

Päällystöliiton kierros maakunnissa jatkuu

tulee jatkumaan kaikilla tasoilla aina kesälo-miin saakka. Tavoitteemme on, että henki-löstöön liittyvät toimenpiteet voisivat käyn-nistyä heti lomakauden jälkeen.

Tapaamme jäseniä seuraavasti:- Rovaniemi 18.4. - Oulu 19.4. - Riihimäki 8.5.- Kauhava 16.5. - Halli 23.5. - Tikkakoski 24. - 25.5.- Kouvola 31.5. - Mikkeli 1.6.

Pääluottamusmies Sakari Vuorenmaa on toiminut ”matkasaarnajana” Puolustusvoimauudistukseen liittyen.

13

muiden valtiojohtoisten asunnontarjoajien miljoonavoitot on viimeistään nyt kohden-nettava siten, että riittävä määrä kunnossa olevia asuntoja on tarjolla pakkosiirretyille ja heidän perheilleen nykyistä vuokratasoa selkeästi edullisimmalla tasolla. Kaikille pakkosiirretyille henkilöille tulee kyetä tar-joamaan minimissään ns. vuokratuettuja asuntoja muutoksen ajan – eli toistaiseksi.

Joustavat työajat ja takuupalkkaus laajemmin käyttöön muutoksen tukemiseksiPuolustusvoimien työaikasopimus on erin-omainen sopimus, jos sitä vain osataan oikein hyödyntää virkamiesten työn suun-nittelussa huomioiden työnantajan ja työn-tekijän tarpeet – ainoa mitä sopimus ei mahdollista, on työnantajan oikeus määrä-tä virkamies työskentelemään kotonaan ja tähänkin löytyy ratkaisu etätyötä koskevis-ta määräyksistä. Pääesikunnan on tultava henkilöstöään vastaan muuttuneessa tilan-teessa ja sovellettava sopimusta laajasti. Mahdollistamalla perheistään erillään asu-van, ja miksi ei muidenkin osalta, työsken-tely myös muina aikoina kuin työpisteen säännöllisinä työaikoina ( 8 – 16). Esimer-kiksi klo 6 - 18 tehdystä työstä ei synny ylimääräisiä kustannuksia. Jokaiselle ammattisotilaalle voidaan taatus-ti osoittaa tehtäviä, joita voidaan suorittaa ns. normaalin viikko- tai päiväohjelman ul-kopuolisina aikoina ja mahdollistetaan työs-kentely siten, että syntyy oikeus arkivapai-siin 1 – 3 vrk kolmiviikkoisjaksoa kohden. Varusmiesten palvelusaikaa on päätetty lyhentää 14 vrk saapumiserää kohden – nyt olisi mahdollisuus kehittää koulutusta myös aiempaa pidempien palveluspäivi-en muodossa. Etätyön, hajautetun työn ja joustavien työaikojen (yksilöllinen ja piden-netty työaika) nykyistä laajemmalla käyt-töönotolla voidaan myös tukea henkilöstöä ilman, että viraston tehtävien suorittami-nen vaarantuisi missään muodossa – on vain opittava luottamaan alaisiin ja tuettava heitä. Talven VES-neuvotteluiden aikana so-vittiin, että PE:n johdolla tarkastellaan em. sopimusten soveltamismääräyksiä – työt on saatava viipymättä käyntiin!PVPJ-sopimuksia on ryhdyttävä aidosti ke-hittämään tukemaan muutosta ja johtamis-ta. Kuten olen useaan otteeseen todennut, työnantaja ei tule suoriutumaan muutoksen aikana velvoitteestaan järjestellä henkilös-tön tehtäviä siten, että tehtävien vaativuus-luokkien laskuilta voitaisiin välttyä. Lähes poikkeuksetta arviomme ovat vahvistaneet myös paikalliset työnantajan edustajat, joil-le vastuu järjestelystä on sälytetty antamat-ta heille riittäviä resursseja asian hoitami-

14

Tämä artikkelisarja kertoo yhteis-toimintamenettelystä tavoittee-naan lisätä työnantajan ja työn-tekijöiden välistä keskustelua yhteistoiminnan kehittämismah-

dollisuuksista. Työantajan sitoutuminen Puolustusvoimauudistukseen ja siihen liitty-vien toimenpiteiden suunnitteluun on ehdo-ton edellytys, jotta organisaatio olisi vuo-den 2015 alussa tavoitteidensa mukainen. Pelkästään työantajan sitoutuminen ei riitä, vaan tähän tarvitaan myös henkilöstön si-toutumista. Yhteistoimintamenettely onkin tässä muutoksessa aivan keskeisessä ase-massa henkilöstön ymmärryksen ja sitout-tamisen edistämiseksi. Tässä ensimmäi-sessä osassa käsitellään yhteistoiminnan tarkoitusta ja tavoitetta sekä sitä, kuinka tiedottaminen ja yhteistoimintamenettely eroavat toisistaan.

Johdantona karmeita kokemuksia yhteistoiminnastaVuosia sitten eräällä joukko-osastovierailul-la tapasimme joukko-osaston johtoa, ja var-sinaisen komentajan ja esikuntapäällikön ollessa poissa, esitin esikuntapäällikön si-jaiselle kysymyksen, kuinka heidän joukko-osastonsa yhteistoimintaelin hänen mieles-tään toimii ja minkä arvon hän näkee siinä, että henkilöstölle varataan mahdollisuus tuoda lisäinformaatiota päätöksenteon tu-eksi. Piti ihan tukea ottaa, kun esikunta-päällikön sijainen vastasi: ”Yhteistoiminnal-le ei ole juurikaan tarvetta, kun meillä ei ole mitään ongelmia tai riitoja. Periaatteessa YT-elin on kuitenkin erinomainen tiedotus-kanava, jossa he voivat työantajana tie-dottaa erilaisia asioita. Toki me aina silloin tällöin kokoonnumme, kun laki niin velvoit-taa”. Meidän oma henkilöstön edustajam-me nyökytteli vieressä päätään myöntymi-sen merkkinä, että asia on juuri näin. En voinut muuta kuin todeta, että ”täytyy ihail-la tämän joukko-osaston asiavalmistelijoi-den ja esimiesten ammattitaitoa, kun teillä vallitsee täysi konsensus siitä, että henki-löstöllä ei ole mitään lisäarvoa tuotavaksi päätösten teon tueksi”. Nämä tapahtumat

Yhteistoimintamenettely ei ole avaruustiedettä Osa 1

osoittivat myös sen, kuinka yhteistoiminta-menettelyn tarkoitus ja etenkin tähän liitty-vät yhteistoiminnalliset periaatteet on pa-hasti ymmärretty väärin. Surullisinta tässä on, että edellä kerrottu tapaus, joissa yh-teistoiminnan periaatteet eivät ole selvillä, ei ole ainut laatuaan. Vastaavanlaiset yksit-täistapaukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Toki näissä vierailun tapahtumis-sa oli jotain hyvääkin: ymmärsin sen, että meidän henkilöstön edustajamme tarvitse-vat pikaisesti lisää koulutusta yhteistoimin-nan tarkoituksesta ja tavoitteista.

Mitä yhteistoiminta on?Suomalaisessa yhteiskunnassa yhteistoi-mintamenettely on saanut median kautta ”statuksen” neuvotteluista, jotka käydään vain henkilöstön vähentämis-, lomauttamis- tai osa-aikaistamistoimenpiteisiin liittyen. Kyse on paljon muustakin, eikä sen tarvitse välttämättä olla kovinkaan muodollista ko-

kouspöytäkirjoineen. Molemminpuoliseen luottamukseen perustuvan vuoropuhelun tulisi olla työpaikalla osa normaalia yhteis-työtä, jonka avulla voidaan löytää uusia toi-mintatapoja ja ratkaista työyhteisön haas-teita yhdessä. Sana yhteistoiminta viittaa ”toimintaan yhdessä” jonkin päämäärään saavuttamiseksi. Työelämän yhteistoiminnassa ei ole tar-koituksena riistää työjohto-oikeuteen pe-rustuvaa päätösvaltaa työantajalta. Yhteis-toimintalaki rajaa muutoinkin varsin vähiin ne kysymykset, joissa tulisi päästä sopi-mukseen tai että asia tulisi ratkaista hen-kilöstön kannan mukaisesti. Yhteistoimin-tamenettelyn keskeisimpänä tavoitteena on antaa päätöksentekijöille sellaista infor-maatiota ja asiaa koskevaa kokemuspe-räistä tietoa, jota ei ole löydettävissä do-kumentoituna tietona oppikirjoista, mutta näillä tiedoilla voi olla merkittävä vaikutus päätöksen onnistumiseen ja siihen, kuin-

Yhteistoiminnan päämääränä on, että esimerkiksi joukko-osaston komentajalla olisi päätöstä tehdessään käytettävissä kaikki asiaan liittyvä informaatio, jotta hän pystyisi tekemään asiassa viisaan päätöksen, johon myös henkilöstö sitoutuu

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

ka hyvin henkilöstö sitoutuu niihin. Kyse on ennen kaikkea myötävaikutuksesta niissä päätöksissä, jotka tavalla tai toisella kos-kevat välittömästi henkilöstöä. Yhteistoimintaa on myös työsuojelu, jossa työturvallisuuden kehittäminen edellyttää työnantajan ja työntekijöiden saumatonta yhteistyötä ja yhteistoiminnan on toimitta-va. Työantaja, joka viime kädessä vastaa työturvallisuudesta, tarvitsee kokemuspe-räistä tietoa ja ehdotuksia, joilla työympä-ristön terveellisyyttä ja turvallisuutta voi-daan kehittää ennaltaehkäisevästi. Näillä toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia sekä tuottavuuden ja työelämän laadun kestävää parantamista.

Tiedottamisen ja yhteistoiminnan erot?Yhteistoimintalain säädösten ja sopimus-määräysten tarkoituksena ei ole ollut yksin-omaan tiedottaminen ja informaation välit-täminen, vaikka nekin kuuluvat oleellisena osana yhteistoimintaan. Aikanaan, kun nykyistä yhteistoimintalakia on säädetty, valmisteluvaiheen lakivaliokunnan mietin-nöissä tiedottamisvelvollisuus on eroteltu neuvotteluvelvollisuudesta. Tiedottamis-velvollisuudella on tarkoitettu viraston tai

laitoksen velvoitetta tiedottaa henkilöstöön vaikuttavista, valmisteltavina olevista asi-oista, joiden avulla henkilöstöllä on tosiasi-allinen mahdollisuus valmistautua viraston tai laitoksen neuvotteluvelvollisuuden to-teuttamiseen. Yhteistoimintaan verrattuna tiedottaminen, jossa henkilöstölle ei anneta mahdollisuut-ta vaikuttaa tiedotettavan asian sisältöön, on yksipuolista: ”Päätetään ensin ja kuun-nellaan sitten, mitä henkilöstö sanoo.” Tällaiset yksipuoliset tiedotteet eivät edis-tä henkilöstön sitoutumista, ja ne jakavat aina mielipiteitä: ”Päätös oli aivan surkea eikä siinä ole otettu kaikkia oleellisia asioita huomioon”. Mielipiteet ovat aina sallittuja ja siltä osin oikeita, koska kysehän on sub-jektiivisista mielipiteistä. Niillä ei vaan ole vaikutusta juuri sen hetken päätökseen. Tyypillisimpiä tiedotettavia asioita ovat sotilaskäskyasiat, joita ovat sotilaallisten toimenpiteiden valmistelu ja toteuttami-nen, sotilaskoulutus sekä sotilaallisen jou-kon hengen, kurin ja järjestyksen ylläpito. Nämä asiat eivät ole Yhteistoimintalain sää-dösten ja sopimusmääräysten tarkoittamia neuvottelunvaraisia asioita, vaan niistä tie-dotetaan, jos se viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetyn lain nojalla on mah-

dollista. Sotilaskäskyasioiden osalta toimi-valtuussäännökset on säädetty puolustus-voimista annetussa laissa ja sen nojalla annetussa tasavallan presidentin asetuk-sessa toimivallan jaosta sotilaskäskyasiois-sa sekä Yleisessä palvelusohjesäännössä. Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumal-lin suunnitelmallinen tiedottaminen on vii-meaikaisin näkyvin esimerkki työnantajan tiedottamisvelvollisuuden täyttämisestä. Sotilaskäskyasioihin kuuluva ratkaisumal-li valmisteltiin salaa ja kun se oli valmis, siitä tiedotettiin henkilöstöä, jotta voidaan siirtyä neuvotteluvelvollisuuden toteuttami-seen. Ratkaisumallin toteuttamiseen liittyvät jat-kotoimenpiteet ja toteutus, jossa vaikute-taan henkilöstön asemaan työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyissä sekä siirrot toisiin tehtäviin, ovatkin sitten jo yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita. Pelkästään käskyttämällä ja henkilöstöä kuulematta ei pitkälle pötkitä ja muutoksen epäonnistuminen on todennäköistä. Kaikki viisaus kun ei asu yhdessä päässä. Yhteis-toiminnan periaatteita noudattaen näiden jatkotoimenpiteiden tuleekin mennä siten, että ”kuunnellaan ensin henkilöstöä ja teh-dään sitten päätös”.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Kevään aikana on pidetty liiton toimin-tasuunnitelman mukaisesti Merivoi-mien, Ilmavoimien sekä Mavoimien

alueelliset luottamusmies- ja yhteistoimin-tapäivät. Seuraavina vuorossa ovat vielä luottamusmies- ja yhteistoiminnan jatko-kurssi ja Rajan alueelliset päivät heti pää-siäisen jälkeen sekä puheenjohtajapäivät toukokuun alussa. Kesän koittaessa yli 200 päällystöliittolaista henkilöstönedus-tajaa on käynyt päivittämässä tietojaan ja kartuttamassa osaamistaan liiton omassa koulutuksessa tai osallistuneet pääsopija-järjestö JUKO ry:n järjestämiin koulutusta-pahtumiin. Koulutuksen kokonaissaldoon voi olla tyytyväinen, mutta on tärkeää saa-da mukaan myös ne luottamusmiehet ja yh-teistoimintaedustajat, joita ei ole koulutettu tai ne, jotka eivät ole päivittäneet koulutus-ta moneen vuoteen. Näin varmistamme jä-senistön edunvalvonnan kohtamaan kautta aikain suurimmat edunvalvonnalliset haas-teet puolustusvoimissa.Alueellisten päivien yksi keskeinen koulutus-teema on juuri Puolustusvoimauudistuksen luomat uhkakuvat ja haasteet joukoissa. Koulutuksessa on tärkeä olla etupainottei-sesti liikkeellä, millä varmistamme henki-löstön edustajien ammatillisen osaamisen, ennen kuin Puolustusvoimauudistuksen rat-

Katsaus kevään koulutustoimintaanTeksti: Marko Jalkanen

kaisumallin tuomat jatkotoimenpiteet konk-retisoituvat. Kurssilaisten osaamista on kartutettu perehtymällä henkilöstöpoliitti-siin reunaehtoihin ja eri tukimuotoihin sekä puolustusvoimien palkkausjärjestelmän, yhteistoiminnan ja muutto- ja siirtokorvaus-ten sopimusmääräyksiin case-tehtävien eli elävän elämän esimerkkien kautta. Lisäksi saimme arvokasta työnantajatietoa, kun kaikkien puolustushaarojen henkilöstöpääl-liköt vierailivat luennoimassa tulevien henki-löjärjestelyjen perusteista ja kunkin puolus-tushaaran ajankohtaisista asioista. Lisäksi puolustushaaratason opistoupseerien hen-kilöasioiden hoitajat kävivät kertomassa ajankohtaisista henkilöstöasioista.Koulutuksissa vieraili myös sotilaslaki-miehiä luennoimassa muun muassa am-mattisotilaan käyttäytymisvelvoitteesta ja luottamusmiesten roolista virkamiesoikeu-dellisten toimenpiteiden yhteydessä. Kurs-silaisilta saadun palautteen perusteella

alueellisten päivien sisältöä voidaan pitää erittäin onnistuneena. Kurssilaiset pitivät suurimpana huolenai-heena sitä, kuinka paikallistason yhteistoi-minta saataisiin kehitettyä uudelle tasolle asioiden valmisteluvaiheessa, jotta se ei olisi vain pelkkää työnantajan asioista tie-dottamista henkilöstöjärjestöille.Osallistujat ovat olleet pääasiassa paikalli-sia luottamusmiehiä ja yhteistoimintaedus-tajia. Tänä vuonna kurssilaisina on ollut myös työnantajan mandaatilla mukana ol-leita HR- ja tukikoordinaattoreita, jotka pai-kallinen työnantaja oli käskenyt koulutuk-seen hakemaan informaatiota henkilöstön tukimuodoista ja keskeisistä sopimusmää-räyksistä. Heidän kuulumisiaan ja koke-muksiaan liiton koulutuksesta on mahdol-lista lukea seuraavassa lehdessä.

15

16

Olemme luottamusmiesryhmässä olleet erittäin huolestuneita, kun eräissä puolustusvoimien joukko-osastoissa on ohjeistettu ja keho-

tettu väärentämään työaikatoteumia, koska SAP-järjestelmä on kuulemma niin ”kan-kea”, että järjestelmää huijaamalla pääsee helpommalla. Korvaavaa ja paikkansapitä-vää työaikakirjanpitoa ei kuitenkaan ole jär-jestetty mitenkään muutoin. Luottamusmiehet ovat myös kertoneet ti-lanteista, joissa vahvistettuun työvuoroluet-teloon oli sen julkaisemisen jälkeen tullut ennalta arvaamattomia työvuorojen muu-toksia, mutta esimies ja alainen olivat sopi-neet lisä- tai ylityön tasoittamisesta jakson aikana. Työaikakirjanpidon laiminlyönnis-tä johtuen näistä ennalta-arvaamattomista työvuoroista Puolustusvoimien työaikaso-pimuksen 17–20 §:ssä sovitut lauantaityö- tai sunnuntaityökorvaukseen taikka ilta-, yötyö- ja aattopäivänlisään oikeuttavat työ-aikakorvaukset olivat jääneet saamatta, kun niistä ei oltu osattu tai viitsitty tehdä SAP-järjestelmään asianmukaisia työaika-merkintöjä. Pidämme tätä toimintaa ennen-

Työaikakirjanpidosta kuuluu kentältä kummiaTeksti ja kuva: Marko Jalkanen

kuulumattomana. Kyse ei ole pelkästään sopimusmääräysten rikkomisesta. Meillä luottamusmiespiireissä työaikakirjanpidon laiminlyöntiä kutsutaan rikokseksi.Työaikalain (605/96) 37 §:ssä on sää-detty, että siitä työantajan määräyksestä tehtävästä toiminnasta, johon yksilö työ-johdollisin toimenpitein on määrätty, on pi-dettävä työaikakirjanpitoa. Niiden Puolus-tusvoimien virkamiesten, joihin ei sovelleta työaikalakia, työaikakirjanpidon velvoite on määrätty Puolustusvoimien työaikasopi-muksen soveltamisohjeiden erillisissä mää-räyksissä. Tahallaan tai törkeästä huolimat-tomuudesta johtuva kirjanpitovelvoitteen laiminlyönti on kriminalisoitu rikoslain 47 luvussa, jossa on säädetty työrikoksen rangaistussäännöksistä. Laissa on säädet-ty, että ”Työaikakirjapitoa ei saa pitää vää-rin, muuttaa, kätkeä tai hävittää eikä tehdä sitä mahdottomaksi lukea. Tämän menet-telyn jatkuessa työsuojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, on työnantaja tai tä-män edustaja tuomittava työaikasuojeluri-koksesta sakkoon tai vankeuteen enintään

kuudeksi kuukaudeksi”. Rikoslain säädök-sestä on tulkittavissa, että työaikakirjan-pitovelvoite on ennen kaikkea työsuojelul-linen toimenpide. Työaikalaissa eikä työaikasopimuksen so-veltamisohjeiden erillisissä määräyksissä ole kuitenkaan määritelty, miten ja millai-sin välinein työaikakirjanpitoa on pidettävä, vaan tärkeintä on, että työaikakirjanpitoa pidetään toteutuneiden työvuorojen mukai-sesti. Se, että puolustusvoimien organisaa-tiolla on käytössään keskeneräinen tietoko-neohjelma työaikakirjanpitoa varten, ei tee työaikakirjanpidon laiminlyönnistä millään tavoin hyväksyttävää. Vaadimmekin, että jos jossakin työpisteessä, johon työaikakir-janpitovelvoite työjohdollisin toimenpitein on määrätty, ei ole riittävää osaamista, kykyä tai aikaa ”taistella” tämän SAP-jär-jestelmän kanssa eikä lisäkoulutusta tai muita lisäresursseja pystytä järjestämään, järjestelmän rinnalle on otettava joku toi-nen, paikkaansa pitävä työaikakirjanpitojär-jestelmä, esimerkiksi Exel-taulukkolasken-ta tai viime kädessä vaikkapa helmitaulu, kynä ja paperi.

Hyvän työaikakirjanpidon kriteeritTyöaikakirjanpidolla voidaan tarkoittaa nii-tä yksityiskohtaisia ja yksilökohtaisesti teh-täviä muistiinpanoja, joista ilmenee sekä yksilölle suunniteltu työ- ja vapaa-aika että merkinnät tehdyistä työtunneista ja poissa-oloista. Työaikakirjanpidon muistiinpanot tulee tehdä niinä asianmukaisina työaika-merkintöinä, joiden määräytymisperusteet on säädetty laissa, sovittu virka- ja työso-pimuksissa tai määrätty virka- ja työsopi-muksista annetuissa soveltamisohjeissa. Henkilön, joka on määrätty kunkin työpis-teen työaikakirjanpitäjäksi, tulee työaikakir-janpidon perusteiden lisäksi tuntea myös työajan käsite.Määräytymisperusteiden mukaisella työ-aikakirjanpidolla vältetään myös erimieli-syyksien syntymisistä. Asianmukaisen työ-aikakirjanpidon laadun mittarina voidaan pitää myös sitä, millaisen työaikakirjanpi-don työnantaja haluaisi esitellä työsuojelu-viranomaisille siinä tilanteessa, jos he vaa-tisivat työaikakirjanpitoa tarkastettavaksi? Käsi ylös, kenellä olisi Puolustusvoimien or-ganisaatiossa rohkeutta esitellä ”rinta rot-tingilla” työsuojeluviranomaisille paikkansa-pitämätöntä työvuorojen toteumaa, jonka syynä on vaikeaselkoinen ja keskeneräinen tietokoneohjelma?

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

ATSe, että puolustusvoimien organisaati-olla on käytössään keskeneräinen tieto-koneohjelma työaikakirjanpitoa varten, ei tee työaikakirjanpidon laiminlyönnis-tä millään tavoin hyväksyttävää.

Puolustusvoimauudistus ja sen vai-kutus jäseniin ovat pääaiheita Päällystöliiton puheenjohtajapäivil-lä toukokuussa. Muutos on jatku-

vaa myös Rajavartiolaitoksessa ja kosket-taa kaikkia liiton jäseniä. Yhdistysten tulee miettiä omaa rooliaan jäsentensä tukijana muutoksessa. Meneillään olevista muu-toksista huolimatta liiton toiminnan on jat-kuttava suunnitelmallisesti. Puheenjohtaja-päivillä ryhdytään suunnittelemaan, kuinka alkaneen hektisen vuoden jälkeen valmis-taudutaan vuoteen 2013, joka on liitossa vaalivuosi.Puheenjohtajapäivien ohjelman kantava teema on puolustusvoimien ratkaisumalli Puolustusvoimauudistukseksi ja sen vaiku-tus Päällystöliiton jäseniin. Päivillä kuullaan laajasti kommentit työantajan edustajilta ja yhdistyskentältä niin lakkautettavista kuin jäljelle jäävistä joukoista. Paikallisyhdistyk-sissä on varmistettava se, että jokaisesta yhdistyksestä osallistuu päiville hyvin val-mistautunut edustaja, joka tuo mukanaan yhdistyksen ja sen jäsenten kannanotot.Rajavartiolaitoksen organisaatiota on uu-distettu, toimipaikkoja on lakkautettu ja siir-

Päällystöliiton puheenjohtajapäivät muutos-teemalla Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen

rytty kaksiportaiseen hallintojärjestelmään. Päällystöliiton jäsenet ovat rajan piirissä ol-leet muutosten kohteena jo pitkään.Molempien talojen uudistuksilla tulee ole-maan vaikutusta liiton jäsen- ja yhdistys-kenttään. Yhdistyksissä on käynnistettävä sopeutustoimien suunnittelu viimeistään nyt, jotta lakkautettavissa varuskunnissa voidaan järjestää liiton paikallinen edun-valvonta viimeiseen päivään asti. Luotta-musmies- ja yhteistoimintaorganisaation edustukset ja toiminta on varmistettava. Uudistus tulee olemaan kova ponnistus henkilöstöedustajille, ja heidän työtään muutoksessa on tuettava, jotta jäsentuki toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.Mahdolliset yhdistysten lakkauttamiset on suunniteltava tarkoin, ja ennen kaikkea jä-senten edunvalvonta uusissa palveluspai-koissa on varmistettava. Yhdistysten perinne-esineet, valokuvat ja-siakirja-arkistot on kyettävä luovuttamaan arkistoihin niin, että ne ovat tulevaisuu-dessa esim. tutkijoiden käytössä. Näissä hankkeissa tietoa yhdistyksille jakaa Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien perinneyhdistys puheenjohtajansa Keijo Koiviston johdol-la.

Vuosi 2013laitettava ”tulille”Päällystöliitto järjestönä toimii neljän vuo-den vaalikausilla Puolustusvoimauudistuk-sen etenemisestä huolimatta. Tämä tar-koittaa sitä, että vuosi 2013 on vaalivuosi liitossa. Uusi johto ja hallitus valitaan toi-meenpanemaan edustajakokousten pää-töksiä. Suunnittelua ohjaavat ensisijaisesti viime marraskuun edustajakokouksen pää-tökset. Liitto jatkaa itsenäisenä ja nykyises-sä pääsopija- ja keskusjärjestöperheessä. Liiton jäsenmäärän kuitenkin ollessa laske-va, on paikallaan jälleen keskustella liiton hallinnon rakenteista.Piirit voivat ryhtyä valmistelemaan omalta osaltaan seuraavan vaalikauden tavoite-asettelua ja keskustelemaan edustajakoko-uksen teemoista sekä liiton hallituksen jä-senten ehdokasasettelusta vuodelle 2013. Päällystöliiton etuina tulevaisuudessakin ovat vahva neuvotteluosaaminen, toimiva luottamusmiesorganisaatio ja vahvalla poh-jalla oleva talous. Nämä seikat mahdollista-vat toiminnan jatkamisen itsenäisenä liitto-na vuosiksi eteenpäin.

17

18

Jäsenedut.fiLiiton www-sivuille välilehdelle ”Jäsenedut” on lisätty linkki jäsenedut.fi-palveluun. Pal-velu on akavalaisten liittojen yhteinen jä-senetuus, jota todella kannattaa hyödyn-tää. Käyttö edellyttää rekisteröitymistä, ja se tapahtuu sivuilla olevasta linkistä laitta-malla oma jäsennumero kysyttyyn kenttään ja valitsemalla vetovalikosta oma liitto. Jä-senetuja saa auton katsastuksesta mat-koihin, majoituspalveluihin ja vaikka mihin. Käyttämällä kyseisten jäsenetujen palvelui-den tuottajien tarjouksia takaamme niiden saatavuuden myös jatkossa, joten käykää tutustumassa. Liiton jäsenetuihin kuuluu tietenkin lomakohteiden vuokrausmahdol-lisuus. Siksi muistutetaankin että syys-kauden varausesitykset (pl. Helsinki) ajalle 1.9.- 31.12.2012 tulee tehdä 15.5.2012 mennessä. Toimistolla kaikkien lomakoh-teiden varausasioita hoitaa Pirkko Juslin (040 301 9290, pirkko.juslin(at)paallysto-liitto.fi). Helpoiten täytät varausesityksen jäsensivulta kohdasta ”Lomatoiminta”.

Jäsenten osoiteasiat kuntoon!Valitettavan moni jäsen ei muista muutton-sa yhteydessä ilmoittaa uutta osoitettaan liiton toimistolle. Tämä tietysti aiheuttaa sen, että Päällystölehti, kalenteri, jäsen-kortti ja mahdollinen muu posti ei tavoita saajaansa. Jäsensivujen osiossa välileh-dellä WebLyyti voit käydä päivittämässä

Jäsenasioihin tarkennuksiaTeksti: Arto Penttinen

omia yhteystietojasi. Toimisto toivoo mah-dollisimman monen jäsenen lisäävän säh-köpostiosoitteen yhteystietoihinsa. Saat kyseiseen osoitteeseen mm. uuden sala-sanasi jäsensivuille, mikäli se on päässyt unohtumaan (kirjautumisikkunassa on oh-jeet). Uudet yhteystietosi voit myös lähet-tää sähköpostilla osoitteeseen toimisto(at)paallystoliitto.fi.

KaskunurkkaKaverukset olivat melko kostean saunaillan jälkeen lähteneet aamuhämärissä pilkille. Heidän reiällä pilkkiessään jostain ylhäältä kuului yht´äkkiä ääni, joka sanoi ”siellä ei ole kalaa”. Kaverukset siirtyivät hieman si-vummalle pilkkimään ja taas hetken päästä kuului hieman kovempana sama ääni ”siel-lä ei ole kalaa!”. Toinen kavereista ampai-si pystyyn ja huusi ”kuka siellä puhuu?” ”Ai minä vai, kysyi ääni? Minä olen tämän jää-hallin vahtimestari”.Kaksi ruotsalaista metsästäjää eksyi met-sästyksen aikana pääporukasta. Aikansa harhailtuaan toinen muisti, mitä jahtipäällik-kö oli alkusyksynä neuvonut tällaisessa ti-lanteessa tekemään eli ampumaan ilmaan. Näin tehtiinkin. Ilta kuitenkin alkoi hämärtyä eikä apua kuulunut. Toinen totesikin epätoi-voisena, etteivät muut taida heitä löytää ja iltakin on jo tulossa. Niin, ja nuoletkin lop-puvat kohta, totesi toinen.

Päällystöliitto järjesti karkauspäivä-nä 29.2. perinteisen Tuikkuillan. Tilaisuuteen kutsutaan yhteistyö-kumppaneita, työnantajan edusta-

jia ja poliittisia päättäjiä. Tuikkuilta antaa eri toimijatahojen edustajille mahdollisuuden käydä keskustelua hieman vapaammissa puitteissa. Tuikkuillan nimi juontaa tuikkukynttilöistä, jotka osaltaan tuovat valoa alkuvuoden pi-meyteen. Tällä kertaa Pääesikunnan kes-kuspaviljongissa järjestetyssä illassa eivät palaneet aidot tuikut vaan sähkökäyttöiset tiukentuneiden paloturvallisuusmääräysten takia. Tuikkuillan kutsuun oli myönteisesti vastannut reilut sata yhteistyötahojen edus-tajaa, joskin tapahtuman aikana pahimmil-laan riehunut flunssa-aalto hieman verotti lopullista osallistujamäärää. Samana päi-vänä eduskunnassa käyty välikysymys-keskustelu Puolustusvoimauudistukses-ta rajoitti kansanedustajien osallistumista Tuikkuiltaamme, mutta ilahduttavaa oli kuitenkin eduskunnan ensimmäisen vara-puhemiehen Pekka Ravin käynti tilaisuu-dessamme. Ravi tuli kesken välikysymys-keskustelua tuomaan terveisensä ja palasi sitten myöhemmin jatkamaan puheenvuo-rojen jakamista eduskuntaan. Tuikkuillan avasi liiton puheenjohtaja Antti Kuivalai-nen tervehdyssanojen myötä ja hänen jäl-keensä Akavan puheenjohtaja Sture Fjä-der kertoi keskusjärjestön näkemyksiä illan puhutuimmasta aiheesta eli Puolustus-voimauudistuksesta.

Tuikkuil lassa tavattiin tuttuja Teksti: Arto Penttinen Kuvat: Ari Pakarinen

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

19

Tuikkuil lassa tavattiin tuttuja Teksti: Arto Penttinen Kuvat: Ari Pakarinen

Puolustusvoimien komentopäällikkö, prikaatikenraali Sakari Honkamaa ja eversti Timo Mustaniemi Pääesikunnasta vaihtavat ajatuksia Päällystöliiton pääluottamusmiehen Sakari Vuorenmaan kanssa.

Päällystöliiton Tuikkuiltaan osallistuivat myös Kirsi Venäläinen ja Kati Virtanen Lakimiesliitosta.

Kaartin Seitsikko viihdytti yleisöä esittämällä Vuoden opistoupseerin Timo Forsströmin (oikealla) tuotan-toa. Esityksestä ei puuttunut myös-kään huumoria, mistä Forsströmin lisäksi piti huolen solistina toiminut Heikki Mäntynen (harmaissa).

20

Puolustusministeriön 15.2.2012 Pääesikunnalle antamassa Puo-lustusvoimauudistuksen ohjaus-kirjeessä korostetaan sodan ajan vaatimuksia henkilöstönsuunnitte-lun lähtökohtana. Kriittinen osaami-nen halutaan säilyttää ja henkilöstö kohdentaa sodan ajan suoritusky-vyn kannalta keskeisiin toimintoi-hin.

Sotilashenkilöstön sekä soveltuvin osin siviilihenkilöstön laadun ja määrän suunnittelussa on ministe-riön mukaan huomioitava:

1. Muuttuvat osaamisvaatimukset kuten- sa-joukkojen henkilöstön osaamis- ja toimintakykyvaatimukset,- valmiusvaatimukset,- sotavarustuksen teknistymisen edellyt tämät vaatimukset,- vaativien kriha-operaatioiden vaatimukset,- monipuolisen viranomaisyhteistyön asettamat vaatimukset.2. Asevelvollisten motivoivan ja laaduk- kaan koulutuksen edellyttämien koulut- tajaresurssien riittävyys.3. Kansainvälisistä tehtävistä huolehtiminen.4. Puolustusvoimien kehittämistyössä tarvittavat henkilöstöresurssit.5. Toimintatapamallin muutosten kuten kumppanuusratkaisujen vaikutukset.6. Ammattitaitoisen ja toimintakykyisen johtajareservin määrän kehittyminen - sotilaseläkejärjestelmän toimivuuden turvaaminen.

Puolustusvoimauudistuksessa vapautuvaa henkilöstöä kohdennetaan ensisijaisesti asevelvollisten koulutustehtäviin ja puolus-tusvoimien kehittämishankkeisiin. Uudistuksen jälkeen vuodesta 2015 lukien puolustusvoimien henkilöstömäärä on enin-tään 12 300, josta ammattisotilaita on noin 8 200.

Muutakin kuin ruotsinkielisen koulutuksen ohjaustaPuolustusministeriön ohjauskirje on pe-rusta Puolustusvoimauudistuksen suun-nittelulle, valmistelulle ja toimeenpanolle sekä raportoinnille ja seurannalle. Ohjeen mukaisesti Pääesikunnan pitää tehdä mi-nisteriölle 4. toukokuuta mennessä esitys uudistuksen edellyttämistä hallinnollisista päätöksistä ja muista toimenpiteistä sekä arvio lainsäädännön muutostarpeista.Ohjauskirje vakuuttaa, että yleinen ase-velvollisuus, alueellinen puolustus ja liit-toutumattomuus sekä nykyiset puolustus-voimien tehtävät pysyvät puolustuksen perustana. Sen sijaan tukitoiminnat kan-nustetaan toteuttamaan jatkossa kustan-nustehokkaammin muun muassa kump-

Sodan ajan vaatimukset ohjaavat henkilöstösuunnittelua Teksti: Antti Kymäläinen

panuusjärjestelyjä hyödyntäen. Ministeriö edellyttää, että uudistus tuo merkittäviä säästöjä henkilöstökuluihin.Uudistuksen tavoitteeksi linjataan koulu-tus- ja harjoitustoiminnan palauttaminen koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle ja materiaalisen suorituskyvyn varmistami-nen. Materiaalikustannukset sekä henkilös-tökulut ja muut toimintamenot halutaan pi-tää tasapainossa.Sodan ajan operatiivisten, alueellisten ja paikallisjoukkojen kokonaismäärä supiste-taan 230 000 sotilaaseen. Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään kiinteämmäk-si osaksi puolustusvoimien toimintaa.Puolustusvoimien rauhan ajan rakenne muodostetaan kolmiportaiseksi lakkautta-malla sotilasläänit ja uudistamalla johtamis-rakennetta. Asevelvollisuusasiat, joukkojen perustamisen valmistelut ja viranomaisyh-teistyö järjestetään 12 aluetoimiston kaut-ta. Varusmiehiä kouluttavia joukko-osastoja on uudistuksen jälkeen 16. Tavoitteena on puolittaa nykyisten puolustusvoimien hallin-toyksiköiden (50) määrä.PLM:n ohjauskirje on julkinen asiakirja ja se löytyy PVAH:sta tunnuksella AI3538.

Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt tarkensivat kantojaan valmisteilla olevaan Puolustusvoimauudistuk-seen liittyen. Järjestöt eivät ole tyy-

tyväisiä henkilöstön asemaa määritteleviin ohjeisiin ja määräyksiin sekä edellyttävät työnantajalta selkeitä vastaantuloja ”reu-naehtojen” ja erityistukien parantamiseksi. Keskeinen vaatimus järjestöillä liittyy hen-kilöstösuunnitteluun ja erityisesti sen liian kiireelliseen aikatauluun YT- menettelyineen ja muutoskeskusteluineen. Päällystöliiton ensisijainen tavoite on ta-kuupalkkauksen kehittäminen vastaamaan muutoksen ja uudistuksen laajuutta sekä sen vaikutuksia henkilöstön taloudelliseen asemaan. Edellytimme työnantajalta sel-keää sitoutumista, vastaantuloa, vastuul-lisuutta ja varallisuuden kohdentamista siirtymävelvollisten tukemiseksi muutok-sessa.Puolustusvoimien yhteistoimintaelimelle (PYTE) esiteltiin eri työryhmien tavoitteita ja työskentelyyn liittyviä menettelyitä. Kaikilta osin emme voi olla tyytyväisiä henkilöstön mahdollisuuksiin osallistua muutoksen val-misteluun, mutta poikkeuksiakin on mm. henkilökokoonpanotyöryhmän tavoitteiden osalta. Tavoitteena on saada kesään men-nessä aikaiseksi HKP2015 vähintään luon-noksena vahvistettavaksi, jotta tehtävänku-vasten laadinta, arvioinnit ja hakeutuminen tehtäviin voitaisiin käynnistää kaikkien

Työryhmät tarkastelemaan henkilöstön asemaa ja kokoonpanojaTeksti: Sakari Vuorenmaa

muutoksen kohteena olevien osalta sa-manaikaisesti alkusyksystä 2012. Kireäs-tä aikataulusta johtuen edellytämme, että muutoskeskusteluihin joutuvien henkilöiden osalta määritetään keskusteluille määräai-ka, mihin mennessä keskustelut on käyty ja erityisesti, missä vaiheessa ajallisesti hen-kilöstö on muutoksen kohteena sekä oikeu-tettu erityistukiin ja etusijaisuuteen avoimia tehtäviä täytettäessä.Saimme myös Pääesikunnan oikeudellisen osaston muistutuksen virkamiesten velvol-lisuudesta noudattaa julkisuuslain asetta-mia rajoituksia tiedottaessaan valmisteil-la olevista asioista julkisuuteen. Jokaisen, joka saa valmisteluaineistoa haltuunsa, tu-lee varmistua, missä laajuudessa asiaa voi julkisuudessa repostella. Työryhmien jäse-nillä on kuitenkin oikeus ja jopa velvollisuus saada riittävästi tietoa työnantajalta sekä oikeus myös esitellä aineistoa määräysten edellyttämässä laajuudessa ”taustaryhmil-leen” lausuntojen ja työskentelynsä tueksi – siis suojaustason mukaisesti.PYTE ja työryhmät työskentelevät läpi huh-tikuun, ja sen jälkeen alkaa alue- ja paikal-listason YT-neuvottelut koskien henkilöstön asemaa muutoksessa mm. henkilökokoon-panojen osalta. Jokaisen YT-edustajan on viimeistään nyt aktivoiduttava sekä selvitet-tävä osaltaan jäsenistömme tuntoja ja tah-totiloja tulevaisuuden haasteiden edessä.

Puolustusvoimauudistuksen edun-

valvontaan littyvistä

asioista löydät lisätietoa

liiton jäsensivuilta.

www.paallystoliitto.fi

21

22

Pioneerirykmentin komentaja, everstiluut-nantti Jouko Rauhala joukkoineen ei enää haikaile taaksepäin. Rykmentissä on aloi-tettu shokkivaiheen jälkeen aktiivinen sel-viytymispolkujen etsintä. Henkilöstö ko-konaisuudessaan on kova ammattilaisten joukko, jonka halu ja motivaatio selviytyä tästäkin koettelemuksesta ovat korkealla tasolla. Pioneerirykmentin henkilöstöosaajat ovat ottaneet etuvedon ja aloittaneet ensimmäi-set kartoitukset henkilöstön osaamisesta ja ajatuksista. Normaalia henkilöstösuun-nittelua jatketaan rykmentissä ja näin tuo-tetaan jatkuvasti tarvittavaa tietoa tulevaa muutosta varten. Osaamisen varmistami-nen on tarvittaessa mahdollista henkilös-tön lisäkoulutuksella.- HR- ja tukikoordinaattorit on nimetty ja he ovat osallistuneet Pääesikunnan johdolla al-kaneeseen koulutukseen. Rauhala katsoo, että tässä vaiheessa myös tukitoimien eri elementit ja muodot alkavat hahmottua.Tukipaketti ja suunnitelmat vaikuttavat hy-viltä, vaikkakin päätöksiä tukitoimien koh-dentamiseksi tehdään lopulta muualla kuin Pioneerirykmentissä. Tukitoimien toteutu-minen ja onnistuminen punnitaan tulevai-suudessa. Henkilöstö on hyvin sitoutu-

”Aktiivisesti selviytymis-polkujen suunnitteluun”Teksti ja kuva: Ari Pakarinen

nutta työhönsä ja osaaminen on korkealla tasolla. Rykmentti haluaa pitää hyvää huol-ta omistaan. Rauhala lupaa, että rykmen-tissä reagoidaan muutosturvaan ja henki-löstötukeen tarpeen mukaan tarvittavilla lisäresursseilla.- Haluan korostaa, että jokaisen henkilön on myös itse otettava vastuuta ja oltava aktiivinen oman selviytymispolkunsa raken-tajana.Paikallisesti Pioneerirykmentti osallistuu Keuruun kaupungin työllistämishankkeisiin ja muiden viranomaisten johtamaan äkilli-sen muutoksen alueen työryhmätyösken-telyyn.- Yhteistoimintamenettelyä toteutetaan lain hengen mukaisesti. Tiedottaminen on avointa ja jatkuvaa. Kokouksia pidetään tarpeen mukaan, mutta henkilöstön kuu-leminen on jatkuvaa. Rauhala toteaa, että komentajan huoneen oven kynnys ei ole korkea henkilöstöedustajille.

Aselajin tulevaisuusvarmistettavaRauhala nosti haastattelussa esille tällä hetkellä Pioneerirykmentissä olevan osaa-misen siirtämisen uusille osaamiskeskuk-sille, joita muutoksessa on syntymässä. – Tässä on koko aselajin mahdollisuus on-nistua, jos nyt jo muutoksen suunnitteluvai-heessa varmistetaan riittävä ja osaava hen-kilöstö uusiin osaamiskeskuksiin. Samalla muutoksesta tulee mahdollisuus kehittää toimintoja. Tässä onnistutaan, jos hyvin al-kanut yhteistyö Maavoimien esikunnan ja vastaanottavien joukkojen kanssa jatkuu muutoksen valmistelussa ja sen aikana.

Pioneerirykmentin komentajan Jouko Rauhalan mukaan rykmentissä on aloitettu selviytymispolkujen etsintä henkilöstölle.

Pioneerirykmentti- Varusmiesvahvuus tällä viikolla 660, joista naisia 16- Palvelusajat: noin 41 % 180 vrk, noin 13 % 270 vrk ja noin 46 % 362 vrk.- Henkilökunnan koulutuskurssit ja osallis- tujamäärät: SAMOJ 1 ja 2, OUJK, kadet- tikurssi ja SM 2 aselajiopinnot, lisäksi yli 40 muuta kurssia, 2 300 osallistumis- vuorokautta.- Palkattua henkilöstöä yhteensä 293: PIONR 206, Varikko 26, PHRAKL 15, Leijona Catering 17, Sotilaskoti, ISS 29.- Vuoden 2012 budjetti noin 18,3 miljoo- naa euroa.- Kaikkiaan ajoneuvoja on yli 300, joista päivittäisessä käytössä 50 – ß60 ajoneuvoa, E-kaudella yli 100.

23

Pitkään luottamusmiestehtävissä Keuruun varuskunnassa toiminut Reijo Ojanen ku-vailee edessä olevaa tilannetta haasteel-liseksi. Ilmassa on kovin vähän tietoa sii-tä, kuinka Puolustusvoimauudistus todella etenee. Ilman jäljelle jäävien joukkojen henkilöstökokoonpanoja on vaikea ryhtyä tukemaan edustettavia jäseniä selviytymis-polkujen rakentamisessa. Ojanen toivoo, että jokainen olisi itse myös hereillä tilan-teessa, eikä jäisi missään nimessä odotte-lemaan apaattisena tilanteen kehittymistä. - Päällystöliiton nettisivujen jäsenosion pi-täisi nyt olla aktiivikäytössä tiedonhankinta-kanavana jokaisella.Ojanen luottaa siihen, että yhteistyö paikal-listen HR- ja tukikoordinaattorien, sotilaspa-

Henkilöstöedustajan totuuden hetketTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

pin ja sosiaalikuraattorin kanssa sujuu kit-kattomasti. – Keskustelut komentajan kanssa ovat su-juneet hyvin, ja rykmentissä on tehty jo asi-oita tulevaa ajatellen. Henkilöstösektori on muun muassa aloittanut alustavat osaamis- ja halukkuuskartoitukset.Päällystöliiton koulutuksen painopiste vuon-na 2012 on muutoskoulutuksessa. Ojanen pitää tätä oikea painopistealueena ja aikoo itsekin osallistua koulutukseen. Koulutuk-sen jälkeinen informaation jakaminen ja tiedottaminen jäsenille tulee olemaan haas-teellista. – Arvioin joutuvani aivan uudenlaiseen roo-liin tiedottajana.

Puolustusministeri Stefan Wallin kiistää, että ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan ympärillä käyty vääntö olisi hankaloit-tanut puolustusvoimien uudistuksen markkinointia maakunnis-sa.- En ole ainakaan huomannut sellaista. Tämä riippuu taas ker-ran perspektiivistä eli siitä, onko alue tai paikkakunta ikään kuin häviäjien vai voittajien puolella, Wallin sanoi Keuruulla. Keuruun Pioneerirykmentti kuuluu uudistuksen häviäjiin, mutta Wallinin mukaan henkilöstön kanssa käytiin kaikesta huolimat-ta hyvä keskustelu. - Ymmärrettävästi aika moni kysymys liittyi henkilökohtaiseen tilanteeseen eli siihen, millä tavalla työntekijöistä tullaan pitä-mään huolta uudistuksen aikana ja sen jälkeen. Puolustusvoi-mat on laskenut säästävänsä rykmentin lakkauttamisella 7,5 miljoonaa euroa vuosittain. Wallin käy kaikissa lakkautettavis-sa joukko-osastoissa keskustelemassa henkilökunnan ja pai-kallisten päättäjien kanssa.

Puolustusministeri vieraili KeuruullaLähde: STT 27.3.2012

Reijo Ojanen uskoo, että luottamusmie-henä hän saa käyttää riittävästi aikaa muutokseen liittyvien edunvalvontatehtä-vien hoitamiseen.

Mika Puronhaara palvelee tällä het-kellä Pioneeri- ja suojelukoulussa ja vastaa pioneeriaselajin aliupseeri-

en kouluttamisesta kaikilla tasoilla. Hän on työskennellyt tässä tehtävässä vuodesta 2007 alkaen ja on ollut mukana käynnis-tämässä aliupseerikoulutusta pioneeriase-lajissa.Ennen Pioneerirykmentin lakkauttamispää-töstä Puronhaaralla oli suunnitelmia tulevis-ta tehtävistä rykmentin esikunnassa. - Lakkauttamispäätös kuitenkin muutti suunnitelmiani niin, että haluan jatkaa Pio-neeri- ja Suojelukoulussa myös koulun uu-dessa osoitteessa Lappeenrannassa. Henkilöstön keskuudessa oli monenlaisia arvailuja lakkautettavista varuskunnista, mutta Purohaara jaksoi uskoa Pioneeriryk-mentin säilymiseen loppuun asti. - Tiedotustilaisuuteen mennessäni näin, että siihen osallistui sotilasläänin komen-

Tämänkin tunnelin päässä on valoaTeksti: Ari Pakarinen ja kuva: Harri Jokihaara

Kapteeni Harri Jokihaara toimii Pio-neerirykmentissä kahdessa roolissa: henkilöstösektorin johtajana ja pai-

kallisen yhdistyksen puheenjohtajana. Nyt Jokihaara on määrätty myös tukikoordi-naattoriksi. Tässä hän näkee tässä vaaran paikan. - Muutoksen läpivieminen henkilöstötu-en osalta ei voi päättyä hyvään lopputu-lokseen, jos henkilöstöalan ennestäänkin suureen työkuormaan lisätään vielä uusia tehtäviä ilman lisäresursseja. Itsekin muu-toksen kohteena oleminen ei tätä taakkaa kevennä, jos omien murheiden lisäksi vas-tuuta on tunnettava ilman koordinaattorin statustakin yli 200 työkaverista. Rykmentin johdon on oltava valmis tukemaan muutok-sen tekijöitä lisäresursseilla Puolustusvoi-mauudistuksen edetessä.Helmikuun lakkautusuutisten jälkeen on Keuruulla reilu kuukausi toivuttu tapahtu-

Ei puheita, vaan tukea etulinjaanTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

neesta. Juna kuitenkin kulkee ja monen osalta kohti tuntematonta. Jokihaaran ensivaikutelma henkilöstöreunaehtojen tukipaketista on kohtuullisen hyvä. Vali-tettavaa on se, että siirtovelvollisuus eh-dollistaa nämä tukitoimet monelta.Jokihaara toimii myös Keuruun opis-toupseerit ry:n puheenjohtajana. Yh-distyksessä on tehty suunnitelmia erilaisia tilanteita varten. - Suunnitelmat ovat valmiina jäsen-ten luonnolliseen eläkepoistumaan ja myös joukko-osaston lakkautta-miseen. Yhdistys tukee jäseniään muutoksessa ja varmistaa, että sen palvelut ovat käytössä varuskunnan sulkemiseen asti. Mahdollisesta perin-neyhdistyksen perustamisesta tai yh-distyksen alasajosta päättää vuosi-kokous 2013, Jokihaara kertoo.

24

25

taja sekä pioneeri- ja suojelutarkastaja. Tästä arvasin päätöksen olevan rykmen-tin lakkauttaminen. Laitoin tilaisuuden ai-kana vaimolleni tekstiviestin lyhyesti: ”Lap-peenrantaan 2014”? Vastaus tuli nopeasti: ”Kyllä me kotiudutaan Lappeenrantaankin”. Tämä helpotti omaa suhtautumistani esi-miesten tekemiin päätöksiin.Purohaara pohtii kuitenkin, mikä on oma paikkani muutoksen jälkeen, vai onko paik-kaa Puolustusvoimissa hänelle ollenkaan? - Toivottavasti päätöksiä tehdään nopeas-ti, jotta pääsen suunnittelemaan perheen muuttoa uudelle paikkakunnalle. Ison per-heen muutto on kohtuullisen monitahoi-nen projekti, jossa keskustellaan talon ja kesämökin myynnistä sekä uuden kodin ostamisesta tai rakentamisesta uudelle paikkakunnalle, lasten kouluista ja opis-kelupaikkojen muutoksista. Koko perhe tuntuu olevan positiivisesti mukana muu-

Luutnantti Timo Nurminen edustaa koko ajan harvenevaa ”tvällärien” koulukuntaa ja opistoupseeriston

nuorinta kaartia. Taisteluvälinealan osaaji-en mahdollisuudet työllistyä jossain uudes-sa joukossa ovat varmasti hyvät. Nurminen kuitenkin on hakeutumassa insinöörikou-lutukseen, johon päästyään hänellä olisi mahdollisuus opiskella hyvin pitkälle työn ohella.- Tämä on varasuunnitelma, joka avaisi mahdollisuuden lähteä kokonaan uudelle uralle tai työura voisi jatkua puolustusvoi-missa muissa tehtävissä. Olen tietenkin edelleen halukas työskentelemään firmas-sa, toteaa Nurminen. Tikkakosken suunnan Nurminen näkee mahdollisena uutena palveluspaikkana. - Olemme kuitenkin viihtyneet perheen kanssa Keuruulla, koska pienessä ja kuiten-kin toimivassa kaupungissa on kaikki tarvit-semamme palvelut hyvin järjestetty.

Henkilökohtainen varasuunnitelma vireilläTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

toksessa, mutta lapset toki murehtivat ka-vereiden jäämistä Ähtäriin, summaa Puron-haara perheen tunnelmia.Päätökset on tehty, ja Puronhaara pyrkii sotilaana omalta osaltaan toteuttamaan uudistuksen valmistelua mahdollisimman hyvin. - Koulutus jatkuu laadukkaasti Keuruulla vuoden 2014 loppuun, mutta henkilökoh-taisesti kanna suurta huolta, mikä on Pio-neeri- ja Suojelukoulun asema uusissa ko-koonpanoissa muutoksen jälkeen.

Timo Nurminen on harkinnut jatkavansa opiskelua.

Arto Alaluusualle Pioneerirykmentin lak-kauttaminen on hankala paikka. Halu pysyä aselajissa olisi kova, mutta nyt mahdolliset palveluspaikat ovat kaikella tavalla vääris-sä paikoissa. - Olen aina pitänyt kouluttajan työstä ken-tällä ja ajatuskin toimistotyöstä tuntuu ko-vin vieraalta. Alaluusua osoittaa karttaa, johon on mer-kattu pioneerikoulutusta antavat varuskun-nat. – Tuo punainen neula on lasten sijainnin kohdalla. Ajomatkat lapsien tapaamiseksi muuttuvat järjettömiksi, ja toisaalta olen juurtunut Multialle, jossa metsäpalsta, met-sätyöt ja harrastukset sijaitsevat. Vaihtoeh-toina palveluspaikoiksi tulisivat kyseeseen Tikkakoski ja Vaasa, mutta en tiedä vielä minkälaisia palvelustehtäviä niissä on tar-jolla. Alaluusuan mielestä Puolustusvoimauudis-tus ei tässä kohtaa ota huomioon sosiaa-lisia syitä. – Koen, että asuinpaikka ja yhteydenpito lapsiini ovat minulle tärkeitä elämänlaatuky-symyksiä. Päällystöliiton suuntaan esitän, että niiden puolesta, jotka joutuvat itse ir-tisanoutumaan sosiaalisista syistä, tehtäi-siin ponnekkaasti edunvalvontatyötä jonkin-laisen muutosturvan saavuttamiseksi.

Maantieteellisesti vaikea yhtälöTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

Kartta kertoo tylyä kieltä Arto Alaluusualle. Kaikista mahdollisista uusista työpaikoista olisi todella pitkä matka Vaasaan lasten luo.

26

27

Keuruulla ei ryhdytty surkuttele-maan helmikuun 8. päivän tyrmis-tyttäviä uutisia puolustusvoimien ratkaisumallista. Jo kahden päivän

kuluttua Keuruun kaupungin valtuustosaliin kokoontui suuri joukko alueen yrityselämän edustajia pohtimaan sitä, kuinka varuskun-nan menetetyt työpaikat voitaisiin korvata työssäkäyntialueella. Keuruun kaupungin johdon näkökulmasta on todella harmillis-ta se, että kaupungin ja varuskunnan kaikin puolin toimiva yhteistyö purkaantuu tällä ta-valla.Kaupunginjohtaja Timo Louna on pettynyt puolustusvoimien päätökseen lakkauttaa Pioneerirykmentti ja sen myötä Keuruun varuskunta. Hänen mukaansa Pioneeri-rykmentti on vaikuttanut erittäin kustan-nustehokkaalta joukko-osastolta. Keuruun kaupunkiin ei oltu puolustusvoimista yhte-ydessä lainkaan päätöstä valmisteltaessa, eikä mitään laskelmia mahdollisista synty-vistä säästöistä ole puolustusministeriöltä eikä puolustusvoimilta pyynnöistä huolimat-ta saatu. - Säästöjen laskeminen on ilmeisesti vasta alkutekijöissään, toteaa Louna.- Meillä kaupungissa on kuitenkin hyvä käsi-tys siitä, mitä varuskunnan vuosittainen yl-läpito maksaa.- Keuruulla ollut kaupungin ja varuskunnan kanssa erinomainen yhteistyö ja sen loppu-minen tällä tavalla on enemmän kuin vali-tettavaa. Kaupunki on ottanut huomioon varuskunnan tarpeet kaikessa uuden ra-kentamisessa, mm. kunnallistekniikassa ja liikuntapaikoilla. Alueiden kaavoitusta teh-dessä olemme pyrkineet huomioimaan va-ruskunnan harjoitus- ja ampumarata-alueen toiminnan edellytykset. Varuskunta on ollut meillä oleellinen osa kaupunkia, luonnehtii Louna.

Valtiolta toivotaanmustaa valkoisellaVaruskunnan lakkaamisen myötä Keuruul-ta häviää toiseksi suurin työnantaja ja noin 300 työpaikkaa. Se tarkoittaa seitsemää prosenttia työpaikoista, mikä on suhteessa

Vaikka hyvä yhteistyö romutetaan,niin

Keuruun seutukunta katsoo tulevaisuuteenTeksti: Ari Pakarinen Kuva: Harri Jokihaara

suurin prosenttiosuus lakkautusten kohtee-na olevista seutukunnista. Yrityselämä on reagoinut menettäviin työ-paikkoihin, ja Keuruun kaupunki tukee kai-kissa mahdollisissa hankkeissa, joissa va-ruskunnassa nyt työskentelevät henkilöt voisivat löytää uusia työuramahdollisuuksia työssäkäyntialueelta.- Keuruu tarvitsee valtiolta rahallista tukea uusien ja korvaavien työpaikkojen luomi-seen. Sitä kaupunki edellyttää päättäjiltä, ja noista päätöksistä on saatava mustaa valkoisella nopealla aikataululla, summaa Louna tukitoimiasiaa.- Varuskunnan tyhjäksi jäävien tilojen uusio-käyttöä ei ole vielä kaupungin taholta suun-niteltu. Kasarmien soveltuvuus esimerkiksi yrityskäyttöön ei ole itsestään selvää. Toi-von mukaan rakennuskanta varuskunnassa

päätyy hyötykäyttöön tulevaisuudessa.

Työmarkkinajärjestöillämyös tehtäväLouna on hyvin perillä Pioneerirykmentin henkilöstön osaamisesta pioneeriaselajin taitajina. - Sellaisen osaamisen mahdollinen menet-täminen ja hukkaaminen uudistuksessa ei ole missään määrin hyväksyttävää – aina-kaan näin veronmaksajan ja sotilaallisen maanpuolustuksen kannattajan näkövink-kelistä.- Työmarkkinajärjestöillä on nyt oma vas-tuunsa kamppailla jäsentensä muutostur-van ja tukitoimien riittävyydestä Puolus-tusvoimauudistuksen aikana. Mahdolliset tukipaketit on ulotettava kaikille riippumat-ta siitä, onko siirtymävelvollinen vai ei.

Kaupunginjohtaja Timo Louna on pettynyt puolustusvoimi-en päätökseen lakkauttaa Pioneerirykmentti.

28

Lahden varuskunnassa sijaitseva Hä-meen Rykmentti on määrätty lak-kautettavaksi vuoden 2014 loppuun

mennessä Puolustusvoimauudistukseen liittyen. Hämeen Rykmentin komentajan Risto Kolstelan mukaan Lahden varus-kuntaan on lähivuosikymmenten saatossa syntynyt huollon, logistiikan, tiedustelun, liikunnan ja sotilasmusiikkialan koulutus- ja osaamiskeskus, jonka tekemää työtä puo-lustusvoimat tulee tarvitsemaan jatkossa-kin. Eversti Kolstelan mielestä rykmentin henki-löstö voi muutoksesta huolimatta ylpeänä kulkea eteenpäin, sillä osa rykmentin ny-kyisistä tehtävistä joudutaan toteuttamaan jossakin muualla puolustusvoimissa. Hä-meen Rykmentissä on varusmieskoulutuk-sen lisäksi pidetty viime vuonna noin 60 eri-laista kurssia palkatulle henkilöstölle, joihin on osallistunut 1 000 henkilöä.

Hämeen Rykmentissä uskotaan omaan tekemiseenTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

- Yksikään henkilö joukko-osastossa ei ole tehnyt turhaa työtä. On päivänselvää, että esimerkiksi logistiikan ja huollon osalta puolustusvoimissa tarvitaan osaajia, jot-ka kouluttavat henkilökuntaa. Ilman tätä ei synny uusia päteviä varusmiesten ja reser-viläisten kouluttajia, joilla on palvelusturval-lisuuden ja varomääräyksien edellyttämät luvat kunnossa, Kolstela sanoo. Muutos tulee erittäin hankalaan aikaan juu-ri, kun ollaan luomassa ja kouluttamassa uutta aliupseeristoa. Puolustusvoimauudis-tuksessa edellytetään, että on taattava mo-tivoivan ja laadukkaan kouluttajaresurssien riittävyys. Kolstelan mukaan Puolustusvoimauudistus tullee merkitsemään hetkellistä notkahdus-ta huollon, logistiikan, tiedustelun, liikunnan ja sotilasmusiikkialan koulutukseen.- Toiminnot on rakennettava jossakin muu-alla uudelleen ja siihen on saatava nyt Lah-

dessa olevat osaajat mukaan. Siirtyminen toiselle paikkakunnalle töihin ja uuden alun luominen ei ole työntekijöille helppo juttu. Muuttuneiden työolosuhteiden, koulutus-vaateiden ja toimintatapamallien lisäksi hei-dän on hoidettava omia muutoksesta johtu-via, siviilielämään liittyviä murheita, etenkin huolehdittava oman perheen jaksamisesta. On siinä kuormaa kylliksi, Kolstela toteaa.

Hyvä etupainotteinen tiedottaminen vähentää tuskaaKomentaja ja opistoupseerien luottamus-mies Markku Jokimies pohtivat aamu-kahvipöydässä, että vaikka lähivuosien muutoksen myllerrys tulee aiheuttamaan melkoisia huolia henkilöstölle niin tästä huolimatta valoisiakin puolia asiasta löytyy.Henkilöstön korkea osaaminen lisää hei-dän käytettävyyttään puolustusvoimien jäl-

Hämeen Rykmentin komentaja Risto Kolstela ja opistoupseerien luottamus-mies Markku Jokimies pohtivat aamu-kahvipöydässä, että vaikka lähivuosien muutoksen myllerrys tulee aiheutta-maan melkoisia huolia henkilöstölle niin tästä huolimatta valoisiakin puolia asi-asta löytyy.

29

jelle jäävissä joukko-osastoissa ja uusissa organisaatioissa. Ainakin Hattulaan ja Riihi-mäelle tulee tällä tietoa siirtymään useita henkilöitä. Lahden keskeisestä sijainnista johtuen henkilöstön on helppo siirtyä mui-hin joukko-osastoihin. Hattula, Riihimäki, Kouvola kuin pääkaupunkiseutukin ovat lä-hietäisyydellä ja mahdollistavat päivittäiset työmatkat. - Se mahdollistaa kimppakyydit ja lievittää sopeutumista uuteen toimintaympäristöön, Jokimies toteaa.Kolstela ja Jokimies ynnäävät muutoksen luomia uhkia ja selviytymiskeinoja. Koko henkilöstö on johtoa myöten samassa ve-neessä. Yhteisesti on sovittu, että Puo-lustusvoimauudistuksen suunnittelun jat-kovaiheista tiedotetaan aina kun uutta tiedotettavaa tulee. Lisäksi kaikki muutos-turvan mukaiset tuet ovat henkilöstön käy-tössä heti, kun uudistusta koskevat hallin-nolliset päätökset on tehty.

Uusia luovia ratkaisuja on etsittäväTyövoimaviranomaiset kytketään mukaan prosessiin, ja Kolstelan mukaan perinteis-ten tukitoimien lisäksi etsitään uusia luovia keinoja asioiden ratkaisemiseksi.- Henkilöstölle on kerrottu nykyiset muu-tosturvaan liittyvät asiat. Olemme nimen-neet myös henkilöstötukikoordinaattorit ja tukikoordinaattorit, joiden avulla pyritään etsimään henkilöstölle selviytymispolkuja. Kaikkien henkilöstöryhmien luottamusmies-

ten edustajat ovat mukana prosessissa ja esimiestehtävissä olevat saavat valmen-nusta ja koulutusta muutoksen läpiviemi-seen mahdollisimman pienin kolhuin. On myös etsittävä ja uskallettava käyttää uu-sia ratkaisuja, jos se vähänkään on mahdol-lista, Kolstela kertoo.Jokimiehen mielestä joukko-osaston johto on oikealla tiellä. Tietoa ei pidä pantata. Selviytymispolkuja pitää alkaa etsiä jokai-sen kohdalla heti, kun se on mahdollista.- On ollut hyvä, että kaikille yhteisten tiedo-tustilaisuuksien lisäksi tietoa ja keskustelu-tilaisuuksia järjestetään henkilöstön osaa-misalueiden mukaan. Se helpottaa tiimien syntymistä uusille paikkakunnille ja kimp-pakyytien järjestämistä. On helppo antaa joukko-osaston koko johdolle täydet pinnat tähänastisesta toiminnasta ja tiedottami-sesta, Jokimies toteaa.Epävarmuuden ilmapiirissä on kuitenkin vie-lä elettävä jonkin aikaa. Henkilöstön tuleva asema sinetöityy vasta Maavoimien esikun-nan määritettyä säilytettävien joukko-osas-tojen ja uusien organisaatioiden tehtävät sekä henkilöstörakenteen. Erityisen huolis-saan Kolstela ja Jokimies ovat siviilihenki-löiden sijoittumisesta muualle puolustusvoi-mien piiriin. Samalla he muistuttavat, että kenenkään ei pidä iloita omasta selviytymi-sestään ennen kuin jokaisen läheisen palveluskaverin asiat ovatjärjestyksessä.

Hennalan punatiilisillä kasarmeilla ei jatkossa kuulla enää marssimusiikkia.

Hämeen Rykmentti- Saapumiserän vahvuus noin 350 – 380 alokasta, joista naisia vajaat 10.- Varusmiesvahvuus on enimmillään noin 700.- Palvelusajat: noin 30 % 180 vrk, noin 10 % 270 vrk ja noin 60 % 362 vrk.- Henkilökunnan kursseja on vuosittain noin 60 kappaletta, niillä opiskelee noin 1 000 henkilöä.- Palkattua henkilöstöä noin 278. Lisäksi Lahden varuskunnassa työskentelee Lei- jona Cateringin varuskuntaravintola Sal- passa 19 henkilöä, Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Lahden paikallistoi- mistossa 23 henkilöä ja Lahden sotilas- kodissa 7 palkattua henkilöä. - Rykmentin hoitovastuulla ovat Hälvä- län, Padasjoen ja Vesivehmaan ampuma- ja harjoitusalueet.- Vuoden 2012 budjetti runsaat 24 miljoonaa euroa.- Päivittäisessä koulutuskäytössä on noin 150 ajoneuvoa.

30

Monet Puolustusvoimauudis-tukseen liittyvät asiat askar-ruttavat Hämeen Rykmen-tin opistoupseereita. Aivan

ensimmäisenä mieltä hämmentää, onko Puolustusvoimauudistuksessa Hämeen Rykmentin osalta mitään järkeä, kun hajau-tetaan erityisosaaminen ja henkilökunnan koulutus ympäri valtakuntaa. - Henkilökunnan koulutus on Huoltokou-lussa, Urheilukoulussa ja Sotilasmusiik-kikoululussa ollut erittäin laadukasta ja kustannustehokasta. Tällainen toiminnan pirstaloittaminen heikentää henkilökunnan koulutusta. Lahdessa ja Hälvälän harjoitus-alueella olosuhteet henkilökunnan ja varus-miesten kouluttamiseen ovat erittäin hyväs-sä kunnossa. Ovatko työtilat, koulutus- ja valmennusolosuhteet muualla yhtä hyvät?, Lahden Päällystöyhdistyksen puheenjohta-ja Henry Lipponen oikeutetusti kysyy. Keskusteluringissä mukana olevat Henry Lipponen, Hannu Rahkonen ja Jari Kive-lä sanovat, että varmasti jokaisen joukko-osastossa palvelevan mielissä on, miten minun ja meidän perheen käy? Haasteena on nähty uudelle työpaikalle matkustami-sen ongelmat ja on aloitettu pohdinta siitä onko mahdollista muuttaa työn perässä uu-delle paikkakunnalle. Erittäin merkittävänä

nähdään epävarmuuden tunne omasta tule-vasta tehtävistä. - Jokainen haluaisi päästä osaamistaan vastaavaan tehtävään? Pelkona on, että siirtyville on tarjolla jäännöstehtäviä, mui-den poimiessa rusinat pullasta. Nuorem-mat opistoupseerit ovat pohtineet ääneen omaa markkina-arvoaan siviilissä, Jari Ki-velä toteaa. Lipponen näkee, että vastaanottavissa joukoissa pitää antaa myös koulutusta ja oikean asenteen kasvattamista muista joukko-osastoista siirtyviin ”muukalaisiin”. Puolustusvoimissa on tietoa aikaisemmis-ta rakennemuutoksista ja niihin liittyvistä työilmapiiritutkimuksista, joista pitää ottaa oppia.- Soini Nurmen väitöskirja osoittaa, että esimerkiksi Helsingin Ilmatorjuntarykmen-tin lakkautusprosessissa neljällä viidestä tutkimushenkilöstä oli epäoikeudenmukai-suuskokemuksia ja osa tunsi itsensä jopa ”ei toivotuksi” uudessa joukko-osastossa. Savon Prikaatin osalta meille kantautuneet tiedot kertovat Karjalan Prikaatissa suhtau-tumisen olleen jo astetta parempaa, Lippo-nen kertoo.Hän korostaa, että myös vastaanottavia joukko-osastoja on valmennettava muutos-prosessiin.

Tukiverkon lisäksi jokaisen on oltava itse aktiivinenLahden Päällystöyhdistyksessä on 92 jä-sentä, joista 82 palvelee Hämeen Rykmen-tissä ja 3 Sotilaslääketieteen keskuksessa ja 7 muissa organisaatioissa. Opistoup-seereista poistuu eläkkeelle tai muihin jouk-ko-osastoihin näillä näkymin ennen rykmen-tin lakkauttamista noin 15 henkilöä. Henkilöstöosastolla työskentelevä ja tu-kikoordinaattoriksi nimetty Hannu Rah-konen kertoo, että hän on osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen ja osallistuu myös työnantajan kustantamana Päällystöliiton järjestämään koulutustilai-suuteen huhtikuussa.- Henkilöstön työllistymistä tuetaan monin eri tavoin, tavoitteena on löytää uusi tehtä-vä Puolustusvoimista, muualta valtion hal-linnosta tai yksityiseltä sektorilta. Prosessi lähtee käyntiin, kun hallinnolliset päätök-set uusista tehtävistä ja henkilökokoonpa-noista on tehty. Korostaisin, että jokaisen on oltava myös itse aktiivinen. Kannattaa aloittaa jo kotona perheen parissa punta-roimaan eri ratkaisuvaihtoehtoja ja mahdol-lisia palveluspaikkoja.

Miten meidän käy?Teksti ja kuva Samuli Vahteristo

Keskusteluringissä mukana ole-vat Jari Kivelä , Henry Lipponen ja Hannu Rahkonen sanovat, että var-masti jokaisen joukko-osastossa palvelevan mielissä on, miten minun ja meidän perheen käy?

Puolustusvoimauudistuksen heijas-tusvaikutukset ympäröivään yhteis-kuntaan ja sen talouteen ovat mel-

koiset. Kauhava ja Kontiolahti kuuluvat näillä näkymin suuriin häviäjiin, mutta ei-vät Lahden ja Päijät-Hämeenkään päättäjät helposti tehtyä ratkaisua niele. Hämeen Rykmentin lakkauttaminen tarkoittaa 360 työpaikan lopettamista. Päijät-Hämeen työttömyysprosentti on 12,4 prosenttia. Lahdessa oli tammikuun lopussa lähes 7 000 työtöntä, joista 2 600 on pitkäai-kaistyöttömiä. Tulevaisuus ei ole ruusui-nen, sillä seurannaisvaikutukset huomioon

Lahti ja Päijät-Häme häviäjien joukossa

ottaen varuskunnan poistuminen tarkoittai-si kaupungin arvion mukaan noin tuhannen työpaikan häviämistä Lahdesta. Lahden kaupunki pitää Lahden varuskun-nan lakkautusta kohtuuttomana ja edellyt-tää sopeuttamistoimina valtion sijoittavan Lahteen korvaavia, ensisijaisesti puolus-tushallinnon työpaikkoja. Lahti vaatii myös, että kaupunki on huomioitava suunnitteilla olevan puolustusvoimien tukipalvelujen pal-velukeskuksen sijaintipaikkakunnaksi.Lahti ja sen ympäristökunnat ovat tarjon-neet puolustusvoimille kehittymismah-dollisuudet toimia maantieteellisesti kes-

Kotiseutu on jokaiselle tärkeä ja siitä luo-puminen on vaikeaa. Kuva on Lahden Ruoriniemestä.

keisellä paikalla ja taanneet läheltä hyvät harjoitus- ja ampumarata-alueet. Jatkossa jää nähtäväksi kuinka auliisti kunnat tarjo-avat Lahden aluetoimiston käyttöön näi-tä alueita käyttöön, joilla on iso merkitys vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutusta järjestämisessä. Monien bisnesmaailman miesten ja päättäjienkin mielissä varmas-ti on ajatuksia saada alueet nykyistä tuot-tavampaan käyttöön. Nettikeskusteluissa Hennalan alueelle on viritelty luksustaloja, jäähallia ja hotellia.

Kuva: Lahden kaupunki

31

Eversti Pekka Toveri on luottavainen sen suhteen, että Viestirykmentin liittäminen Panssariprikaatiin sujuu

suuremmitta ongelmitta eikä musta baretti tule kiristämään viestimiesten päässä. Pri-kaatin komentajan tahtotila on, että kaikki henkilöstön edustajat on saatava mukaan tulevaan suunnittelutyöhön mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa. Parhaillaan odotellaan Maavoimien Esikunnan suunnit-telukäskyä, joka antaa pohjan jatkotyös-kentelylle. Uudet henkilöstökokoonpanot pitäisi olla käytössä vuodenvaihteeseen mennessä.

Viestirykmentti liitetään osaksi Panssariprikaatia

Henkilöstö halutaan mukaan uuden Panssariprikaatin suunnittelutyöhönTeksti ja kuva: Matti Vihurila

- Viestirykmentti on perinteikäs joukko-osasto, jossa on tehty hienoa työtä. Ter-vetuloa uuteen yhteiseen joukko-osastoon, jonka nimi on Panssariprikaati, mutta joka ei ole samannäköinen kuin se on tänä päi-vänä. Uusi väki ja uudet tehtävät muutta-vat joukkoa, ja haluan, että tuo muutos teh-dään yhdessä. Tästä syntyy se voima, jota nyt tarvitaan, Pekka Toveri visioi.Toveri uskoo, että uudistuksella saadaan ai-kaan haluttuja säästöjä. Toimintojen yhdis-täminen ja järjestäminen ovat hänen mie-lestään helposti tehtävissä johtuen mm. lyhyestä maantieteellisestä etäisyydestä.

Suunnitteluperusteita odotellaan, mutta To-veri olettaa, että perustyö Riihimäellä jat-kuu yhtenä Panssariprikaatin joukkoyksik-könä. Koko Riihimäen varuskunta toiminee jatkossa Panssariprikaatin johdossa. - Käsittääkseni rykmentin esikunta lakkau-tetaan, mutta varuskunnallisten palveluiden järjestäminen edellyttää mm. jonkinlaisen esikuntaosan perustamista.

Henkilöstöstä luvataan pitää hyvää huoltaAivan ensimmäistä kertaa Panssariprikaati ei ole ”pappia kyydissä”. 2000-luvulla alus-

32

sa Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti ja myöhemmin Helsingin Ilmatorjuntaryk-mentti siirrettiin Parolannummelle. Tove-rin mukaan prikaatin henkilöstöjohdolta ja muualtakin organisaatiosta löytyy runsaasti näihin kokemuksiin perustuvaa osaamista, jota nyt on tarkoitus hyödyntää. - Lähdemme siitä, että meihin liitetään osaava ammattilaisjoukko omien hienojen perinteidensä kanssa. Ei ole olemassa mi-tään Panssariprikaatin mallia vaan olemme tiedostaneet, että tämä on dynaaminen joukko, joka muuttuu, kun tehtävät ja henki-löstö vaihtuvat. Jokainen tulija tuo kokonai-

suuteen oman lisänsä, ja me puolestam-me haluamme pitää hyvää huolta heistä. Olemme aina olleet tekninen joukko, ja vaikka tekniikka ja välineet ovat tärkeitä, vieläkin tärkeämpiä ovat niiden käyttäjät, eversti Pekka Toveri vakuuttaa. Komentaja toivoo, että prikaati saisi itse suunnitella tulevan organisaationsa ja esi-kuntarakenteensa, mutta uskoo, että Maa-voimien esikunta tulee antamaan asiassa oman ohjauksensa. Henkilöstökokoonpa-no on odotettavissa vuodenvaihteeseen mennessä. Sen myötä avautuu tehtäviä, joita täytettäessä Viestirykmentin henki-löstön osaaminen ja kokemus tullaan huo-mioimaan.- Avainosaajat on kyettävä tunnistamaan ja saamaan mukaan uuteen organisaatioon. Tarkoituksena ei todellakaan ole, että pri-kaatin vanha väki kerää sokerit päältä pois ja loput jätetään muille. Tämä on jatkossa isompi talo, jossa on nykyistä parempia mahdollisuuksia edetä vaativampiin teh-täviin. Eläköitymisten myötä mm. huollon alalla meillä tulee olemaan osaamisvajet-ta, ja esimerkiksi Panssariviestikomppa-niakin henkilöstötilanne vaatii kohennusta, Panssariprikaatin komentaja painottaa.

Luottamusmiehet pohtivat jo selviytymisstrategiaaPanssariprikaatin opistoupseerien luot-tamusmies, kapteeni Kari Paunonen uskoo myös, että perustyö Riihimäellä jatkuu. Hänkin odottelee perusteita, jot-ta lopullisesti tiedetään, ketkä joutuvat muutosuhan alle. Riihimäen luottamus-mies, kapteeni Kari Aintila listaa parhail-laan Viestirykmentin opistoupseereiden nykyisiä tehtäviä, koulutusta, kokemusta ja eläköitymistä. Maaliskuun lopulla Pääl-lystöliiton järjestämässä luottamusmies-koulutuksessa Paunonen ja Aintila ovat samassa työryhmässä pohtimassa tule-vaisuuden selviytymisstrategiaa.- Kunhan nuo pohdiskelut saadaan jalostet-tua lopulliseen muotoonsa, tarkoituksem-me on Aintilan kanssa esitellä ne Panssa-riprikaatin komentajalle ja samalla välittää hänelle kentän ääni ja jäsenistömme odo-tukset. Näin komentajalla on jo huhti-toukokuun vaihteeseen mennessä tämä etukäteistieto, jota hän pystyy hyödyn-tämään, kun lopulliset suunnitteluperus-teet ja henkilöstökokoonpanot ovat sel-villä, Paunonen kertoo. Paunonen arvelee, että vaikeimmassa tilanteessa ollaan uuden esikuntaorga-nisaation tehtäviä täytettäessä. - Riihimäkeläiset eivät valitettavasti voi tuudittautua siihen, että tietty tehtävä ja sen tämänhetkinen haltija siirtyisi-

vät sellaisenaan uuteen organisaatioon. Vaati-luokkien osalta saattaa tulla hetkelli-siä laskuja, jotka sitten ajan myötä korjaan-tuvat. Panssariprikaatin opistoupseereilta löytyy tiettyä solidaarisuutta, mutta toisaal-ta saavutetuista eduista on vaikea luopua. Täytyy muistaa, ettei meidän esikunta ole muutosuhan alla.

Lisääntyykö töiden kuormittavuus?Yhtenä tulevaisuuden haasteena Kari Pau-nonen näkee töiden kuormittavuuden li-sääntymisen. Väki tulee vähenemään, mut-ta työt eivät. Työn määrä ei kuitenkaan lisää sen vaativuutta eikä näin ollen vaikuta palkkaan.- Nyt kun puhutaan henkilöstön vähentämi-sestä ja yhdistämisestä, yksittäinen työn-tekijä saattaa joutua kurjaan tilanteeseen, kun työn määrä lisääntyy, mutta palkka ei. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa teettä luot-tamusmiehillä töitä, kun kuormittavuuden lisäännyttyä ihmiset eivät yksinkertaisesti jaksa enää omissa tehtävissään.Päällystöyhdistysten kesken on jo alusta-vasti sovittu yhteydenpidosta. Ensimmäi-sessä vaiheessa yhdistysten hallitukset tapaavat ja keskustelevat riihimäkeläisten odotuksista ja toiveista tulevaan yhdisty-miseen liittyen. Paunonen kuitenkin muis-tuttaa, ettei ole syytä lähteä ”laukalle” ja maalaamaan piruja seinille, kun suunnitte-luperusteet puuttuvat.

Prikaatin komentaja, eversti Pekka Toveri (vas.) ja opistoupseerien luot-tamusmies, kapteeni Kari Paunonen toivottavat Viestirykmentin väen läm-pimästi tervetulleeksi uudistuvaan Panssariprikaatiin.

Panssariprikaati- Saapumiserän vahvuus noin 1 200 alokasta, joista naisia 10 – 20.- Varusmiesvahvuus noin 1800 -2000.- Palvelusajat: noin 30 % 180 vrk, noin 10 % 270 vrk ja noin 60 % 362 vrk.- Palkattua henkilöstöä noin 580. Lisäksi Parolannummella työskentelee noin 100 hlöä Leijona Cateringin, Parolan Terveys- aseman ja Puolustushallinnon Rakennus- laitoksen palveluksessa.- Prikaatin hoitovastuulla ovat mm. Hätilän, Ilveskallion, Parolannummen ja Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueet.- Vuoden 2012 budjetti noin 53,2 miljoo- naa euroa.

- Päivittäisessä koulutuskäytössä noin 170 panssarivaunua ja noin 660 ajoneu- voa / hinattavaa laitetta.- Maavoimien joukoista koulutuksen tuke na eniten erilaisia simulaattorijärjes- telmiä.

33

34

Riihimäki säilyy jatkossakin varuskuntakaupunkina. Puolus-tusvoimien rakenneuudistus yhdistää Riihimäellä toimivan Viestirykmentin hallinnollisesti Panssariprikaatiin vuoden 2015 alusta lukien. Varusmiesten joukkotuotanto toteutettaneen ainakin elektronisen sodankäyn-nin osalta edelleen Riihimäellä. Viestikoulu jää Riihimäelle, mutta saattaa hallinnollisesti siirtyä Maasotakoulun alaisuuteen.

Viestirykmentin henkilöstö on muutoksesta huolimatta toiveikasTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Riihimäen varuskuntaan tulee uute-na Logistiikkalaitoksen johtama Logistiikkakoulu. Osa Logistiikka-laitoksen järjestelmäkeskuksesta

ja Kenttälääkinnän valmiuskeskus muutta-vat myös Riihimäelle. Riihimäen varuskun-taan perustetaan myös osa Puolustusvoi-mien tutkimuslaitosta. Viestirykmentin komentajan Harri Virta-sen mukaan Panssariprikaati on muuntau-tumiskykyinen tekninen joukko, johon Vies-tirykmentin osaaminen ja perinteet on hyvä liittää. - Alustavaa suunnittelua on tehty erittäin hyvässä yhteistyössä ja suunnitteluperus-teiden tarkentumisen myötä sen voidaan arvioida tiivistyvän entisestään. Onnistu-misen edellytyksiä lisää olennaisesti myös Panssariprikaatista löytyvä osaaminen ryk-mentin kokoisten joukko-osastojen integ-roimisesta osaksi prikaatia siten, että lop-putuloksena on hyvin toimiva kokonaisuus. Eversti Virtanen uskoo, että uuden Panssa-

riprikaatin tehtäviä täytettäessä Viestiryk-mentin henkilöstön kokemus ja osaaminen otetaan huomioon täysimääräisesti. - Johtamisjärjestelmät ja elektroninen so-dankäynti ovat jatkossakin avainosaa-misalueita, joilla on keskeinen merkitys kriittisten sodan ajan suorituskykyjen ra-kentamisessa. Niihin liittyvää osaamista tarvitaan myös osassa uuden organisaati-on tuki- ja esikuntatehtäviä. Linjauksia ja suunnitteluperusteita kuiten-kin Virtasen mukaan vasta odotetaan, jo-ten on liian varhaista arvioida esimerkiksi nykyisen Viestirykmentin tehtävien ja hen-kilöstön jakautumista Hattulan ja Riihimäen kesken. Toisaalta Puolustusvoimauudistuk-sen tiedotusaineistossa todettiin elektroni-sen sodankäynnin koulutuksen keskittämi-nen Riihimäelle ja Maasotakoulun johtoon tulevan Viestikoulun toiminnan jatkuminen Riihimäellä. - Olen myös Panssariprikaatin komentajan Pekka Toverin kanssa samaa mieltä siitä,

Luottamusmies Kari Aintila, Riihimäen Päällystöyhdistyksen puheenjohta-ja Arto Virtanen ja Viestirykmentin komentaja Harri Virtanen toteavat, että henkilöstön on tässä vaiheessa vaikea suunnitella tulevaisuuttaan, kun Puolustusvoimauudistuksen tuomista yksityiskohdista ei ole tietoa.

35

Viestirykmentin henkilöstö on muutoksesta huolimatta toiveikasTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

että varuskunnallisten palveluiden turvaa-minen edellyttää jonkinlaisen esikuntaosan perustamista. Riihimäelle on myös Puolus-tusvoimien Tutkimuslaitoksen ja Puolustus-voimien Logistiikkalaitoksen perustamisen myötä syntymässä huomattava määrä uu-sia tehtäviä, joihin esimerkiksi rykmentin nykyisellä henkilöstöllä on mahdollisuus ha-keutua. Julkisuudessa on ollut esillä, että Puolus-tusvoimat toimii uudistuksessa hyvän työn-antajan periaatteita noudattaen.- Sen ydin on, että ihmisistä pidetään hy-vää huolta ja siihen olen myös henkilökoh-taisesti sitoutunut. Tavoitteena on kyetä osoittamaan jokaiselle viestirykmenttiläi-selle työpaikka puolustusvoimissa, muual-la valtionhallinnossa tai yksityisellä sektoril-la. Siinä onnistumista tukee henkilöstöalan asiantuntijoidemme korkea ammattitaito, aito yhteistyö henkilöstöjärjestöjen edus-tajien kanssa sekä käytössä oleva runsas tukitoimien keinovalikoima, Virtanen painot-taa.Viestirykmentti on komentajansa mukaan osaavien ammattilaisten upea joukko, jon-ka toiminta on luontevaa organisoida osak-si 1.1.2015 perustettavaa uutta, vieläkin dynaamisempaa Panssariprikaatia. - Parhaiten se onnistuu aidosti yhdessä te-kemällä, sillä yhteistyössä on voimaa, Vir-tanen kannustaa.

Viestirykmentti- Saapumiserän tavoitevahvuus 340 alokasta, joista naisia 5 – 15. - Varusmiesvahvuus noin 500 – 550.- Palvelusajat: noin 37 % 180 vrk, noin 13 % 270 vrk ja noin 50 % 362 vrk.- Henkilökunnan koulutuskurssit ja osallistujamäärät: Esimerkiksi Viestikoulun vuonna 2011 järjestämiin opetus- tapahtumiin osallistui noin 1 100 henkilöä. Myös Elektronisen sodankäynnin keskus on valtakunnallisesti merkittävä palka- tun henkilöstön kouluttaja.

- Palkattua henkilöstöä noin 270. Lisäksi Riihimäen varus- kunnassa työskentelee Puolustusvoimien muissa hallintoyksi- köissä henkilöstöä n 130 henkilöä. PV:n ulkopuolisten toimi- joiden työntekijöitä on noin 220.- PV:n tahot: Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, Länsi-Suomen Huoltorykmentin elektroniikka-ala, Riihimäen Varuskunnan Terveysasema- PV:n ulkopuoliset tahot: Millog Oy Riihimäen toimipiste 210, Leijona Catering- Rykmentin hoitovastuulla ovat mm. Räyskälän harjoitusalue.- Vuoden 2012 budjetti noin 6.5 miljoonaa euroa (toimintamenot), kokonaisbudjetti n 21 M€.- Päivittäisessä koulutuskäytössä noin 20 – 60 erilaista ajoneu voa, isoimpien harjoitusten aikana noin 200 ajoneuvoa + vuokra-ajoneuvot. Ajoneuvojen lisäksi päivittäisessä käy- tössä on noin 30 viesti- ja elektronisen sodankäynnin asemaa niihin kuuluvine laitteineen.

36

Viestirykmentissä palvelevilla opis-toupseereilla on odottava tunnel-ma ja mitään henkilökohtaisia pää-töksiä oman uran ja palveluspakan suhteen ei voi tehdä ennen kuin hallinnolliset päätökset on tehty ja Maavoimien esikunta on antanut tarvittavat ohjeet jatkosuunnitte-lulle. Jokaisen toiveessa tietenkin on, että palveluspaikka olisi Riihi-mäellä.

Riihimäen Päällystöyhdistyksessä on 43 jäsentä ja Viestirykmentissä on 48 opistoupseerin tehtävää. Pu-

heenjohtaja Arto Virtasen mielestä yk-sittäisen jäsenen on vaikea suunnitella tulevaisuuttaan, kun tietoa muutosten yk-sityiskohdista ei ole. Yhdessä luottamus-mies Kari Aintilan kanssa he korostavat tiedottamisen merkitystä.- Epätietoisuus on pahinta myrkkyä tässä tilanteessa, jossa jokainen joutuu pohti-maan, mitä tulevat ratkaisut merkitsevät työn ja perheasioiden yhteensovittamisen kannalta. Odotamme etupainotteista tie-dottamista meneillään olevien suunnitelmi-en osalta. Peräämme myös aitoa mahdol-lisuutta osallistua suunnittelutyöhön, Aintila toteaa Virtanen puolestaan näkee, että jäsenten aktiivisuuden osuus korostuu, kun esimies-ten ja edunvalvonnan välinen yhteistyö ja

Uskoa löytyy - tietoa tarvitaanTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

vuoropuhelut alkavat. - Tällöin jokaisella on oltava jo oma tahto tulevasta tehtävästä selvillä. Mikäli siirtymi-siä tulee tilannetta helpottaa se, että Hä-meenlinna on lähellä, ja joidenkin työmatka voi jopa lyhentyä, jos siirto Parolaan toteu-tuu. Riihimäen Päällystöyhdistys ry on Virtasen mukaan valmis muuttamaan toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä ja toi-vottaakin Riihimäelle muuttavat opistoup-seerit tervetulleeksi jäsenikseen. - Vankka ammattitaito edunvalvontatyössä jatkuu ja vahvistuu uusien jäsenien myötä, Virtanen toteaa.

Monet asiat askarruttavatViestikoululla tutkijaupseerin tehtävässä toimiva Juha Leppänen pohtii siirtyykö viestialan korkeakouluopetus Maasotakou-luun Lappeenrantaan, ja mitä Riihimäelle

37

syntyvä Logistiikkakeskus pitää sisällään.- Nykyisellään Viestikoulun korkeakoulu-osastoon liittyy kiinteästi tutkimus- ja ke-hittämisosasto. Molemmilla osastoilla on haastavia ja tehtävätasoltaan vaativia teh-täviä, joten on luonnollista, että muutoksen vaikutukset mietityttävät koululla työsken-televiä opistoupseereita. Erityisesti oman tehtävän sijoituspaikka, sisältö ja asema organisaatiossa koulun siirtyessä Maasota-koulun johdon alle aiheuttavat keskustelua. Leppäsen mielestä keskustelu jatkuu niin kauan, kun työnantajan taholta ei ole esit-tää faktoja muutokseen liittyen. - Toisaalta mieliala on luottavainen, koska osaaminen ja ammattitaito ovat huippuluok-kaa ja jokainen uskoo omalle osaamiselle löytyvän käyttöä jatkossakin. Isoja kysy-myksiä ovat säilyykö nykyinen Viestikoulun organisaatio Maasotakoulun alaisuudessa? Siirtyykö joitain toimintoja Riihimäeltä pois? Mikä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan si-

jainti tulevaisuudessa, koulu vai logistiikka-laitos vai tutkimuslaitos?1. Viestikomppanian vääpeli Petteri Aho puolestaan miettii, mitä muutoksia tulee va-rusmieskoulutusta antaviin yksiköihin. Eni-ten häntä mietityttää minkälaisella fooru-milla varusmieskoulutus jatkuu Riihimäellä, säilyykö nykyinen tehtävä? - Toisaalta logistiikkakoulu voi tuoda Rii-himäelle mielenkiintoisia huollon tehtäviä huollon jatkokurssin käyneelle. Siirto Hat-tulaankaan ei hämeenlinnalaisena ole vas-tenmielinen ajatus, jos vain löytyy mielen-kiintoinen tehtävä. Oman palvelusuran suhteen päätöksiä täytyy varmaan tehdä kun saadaan lisää informaatiota siitä, mitä tarjontaa on Riihimäellä ja mitä Hattulassa. Esikunnan ja huollon tehtävien määrä ehkä väheneeOsastoupseerina rykmentin esikunnassa työskentelevää Jonne Itkosta huolettaa, löytyykö kaikille esikuntaportaassa työs-kentelevälle tulevaisuudessa työpaikkaa.- Minulla on kuitenkin kova luotto siihen, että työtä jatkossakin löytyy, jos ei esikun-nasta niin sitten turvallisuus- tai koulutus-alan tehtävistä. Riihimäen varuskunnassa tulee toimimaan

useita joukkoja joilla kaikilla on omat eri-tyistarpeensa materiaalin, tilojen sekä huol-lon tarpeen osalta. Varastopäällikkö Jan Näränen tiedostaa, että huoltoa tarvitaan aina siellä, missä on joukkoja. - Tällä hetkellä mieltä jäytää epätietoisuus. Toisaalta huoltoa tarvitaan aina. Suunnit-telu ja tiedottaminen tulevat korostumaan muutoksen aikana. Kaiken yhteensovitta-minen vaatii paljon yhteistyötä. Suunnitte-lulle tulee olla selkeät perusteet, ettei tulla tekemään turhaa työtä vain arvailujen pe-rusteella. Näränen arvioi, että huollon johtotehtäviä tullaan vähentämään ja varastointipalvelut tulevat muuttumaan nykytilanteeseen ver-rattuna. - Nähtäväksi jää minkälaisia varastopalvelu-ja tarvitaan, missä tiloissa ja minkälaisella henkilöstöllä varuskunnassa tullaan tulevai-suudessa toimimaan. Muutoksen koen kui-tenkin positiivisena ja toimintoja kehittävä-nä kokonaisuutena.

Viestirykmentin opistoupseerit Juha Leppänen, Petteri Aho, Jonne Itkonen ja Jan Näränen ovat tulevaisuuden suhteen varovaisen luottavaisia.

38

Puolustusvoimauudistukseen liitty-en julkistettiin myös suunnitelma sotilassoittotoiminnan uudistami-sesta. Suunnitelma sisältää ison

joukon lakkautuksia ja toimintojen siirtä-mistä uusille paikkakunnille. Muutos tulee koskettamaan useita soittokunnissa palve-levia opistoupseereita. Soittokuntien lak-kauttaminen tulee jättämään isoja alueel-lisia sotilassoittotyhjiöitä valtakunnassa ja kansalaisten parissa tehtävä puolustusvoi-mien pr-työ jää väistämättä alavireiseksi. Päällystölehti aloittaa soittotoiminnan uu-distuksen raportoinnin nyt Panssarisoitto-kunnasta ja Puolustusvoimien varusmies-soittokunnasta. Seuraavassa numerossa kuullaan tuntoja muista lakkautettavista so-tilassoittokunnista.

Sotilassoitto raikaa tulevaisuudessa yhä harvemmin Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen

Usean maakunnankokoinen aukkoPanssariprikaatin Panssarisoittokunta la-kautetaan uudistuksen myötä vuoden 2013 lopussa. Soittokunnan toiminta-alu-eella asuu kansalaisia paljon ja on selvää, että Parolannummelle vuoden 2014 lopus-sa siirtyväksi kaavailtu Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ei tätä aukkoa paik-kaa. Panssarisoittokunnan päälliköllä musiikki-majuri Pasi-Heikki Mikkolalla on huoli niin henkilöstön jatkosijoittumisesta kuin alueen joukko-osastoista ja yleisöstä, jot-ka jäävät paitsi Panssarisoittokunnan pal-veluja. - Panssarisoittokunta on keskeinen maan-puolustushengen ylläpidolle ja Panssa-riprikaatin näkyvyydelle ei vain Kanta-Hämeessä ja vaan myös Pirkanmaalla. Soittokunnalla on puolustusvoimien ulko-puolisia maanpuolustusaiheisia soittotilai-suuksia enemmän kuin millään muulla soit-tokunnalla, ja sen suosiota kuvastaa hyvin yli 1 500 kuulijan saaminen konserttiin vai-keuksitta. Soittokunnalla onkin tavanomais-ten soittotehtävien lisäksi vuosittain useita suurkonsertteja alueellamme. Panssariprikaatin komentaja, eversti Pek-ka Toveri luonnehtii perinteikkään soitto-kunnan lakkauttamista ikäväksi asiaksi. - Tilalle tuleva Puolustusvoimien varus-miessoittokunta korvaa tietenkin osaltaan tätä menetystä. Asiassa on kuitenkin muu-tama haaste, mikäli muutos toteutetaan nyt suunnitellulla tavalla. Varusmiessoittokunta on aktiivisessa soittotoiminnassa vain noin 5 kk vuodessa, jolloin Panssariprikaatin tu-levalle, noin miljoonan ihmisen vastuualu-eelle jää melkoinen sotilassoitannollinen katvealue pääosaksi vuotta. Tämä ajanjak-so osuu lisäksi syksy- ja talvikauteen, joka on ollut Panssarisoittokunnalle perinteises-ti maanpuolustussoittojen kiireisintä aikaa, Toveri summaa syntyviä ongelmia.- Lisäksi varusmiessoittokunnalla on val-takunnallinen rooli, jolloin se toimii suuren

Sotilassoittotoiminnan suunnitelma soitto-kuntien lakkauttamisesta ja uudelleenjär-jestelyistä oli raju ja tuli yllätyksenä soit-tokunnille. Valmistelua on tehty ilmeisen pienessä piirissä. Valmistelu on tehty jäl-leen siten, että se jättää vähintäänkin toivo-misen varaa yhteistoimintamenettelyn suh-teen, kun kyse kuitenkin on merkittävästä sotilassoittajien työhön vaikuttavasta suun-nitelmasta.Yhteistoimintalain henki on se, että osaa-va henkilöstö otetaan mukaan muutoksen suunnitteluun ja annetaan todellinen mah-dollisuus tuoda esiin näkökulmia ja vai-kuttaa suunnitteluun. Lain hengen lisäksi kirjaukset käsiteltävistä asioista ja menet-telytavoistakin ovat aika selkeät lain teks-tissä.

Pasi-Heikki MIkkolalla on huoli henkilöstönsä jatko-sijoittumisesta.

39

osan ajasta Panssariprikaatin vastuualueen ulkopuolella aina ulkomaita myöten. Toi-saalta täytyy sanoa, että Parola on keskei-sen sijaintinsa ansiosta ”iskuetäisyydellä”, muutaman tunnin ajomatkan sisällä asuu pääosa kansalaisista.

Osaamisen menettäminensuurena vaaranaToverin mukaan henkilöstöasioiden yksi-tyiskohtainen suunnittelu Panssariprikaatis-sa odottaa vielä perusteita.- Kaikki muutosturvan keinot ovat tietenkin käytössä ja pyrimme tukemaan irtisanomi-suhan alaista henkilöstöä niin hyvin kuin mahdollista.Muutoksessa on Mikkolan mielestä vaara-na se, että menetetään osaamista. Puolus-tusvoimien tarjoamien tehtävien vähene-minen paikkakunnalla ei houkuttele nuoria soittajia välttämättä edes hakeutumaan muualla avautuviin tehtäviin ja silloin heidät menetetään. Molempia hiukan kummastut-taa se, ettei Panssariprikaatin eikä soitto-kunnan edustajia otettu soittotoiminnan uu-delleenjärjestelyjen suunnitteluun mukaan. Siihen olisi ollut mahdollista asettaa osaa-via henkilöitä. Panssariprikaatiin siirtyvän varusmiessoit-tokunnan henkilöstö on oma haasteensa.- Varusmiessoittokunta on käytännössä uusi perusyksikkö, eikä nyt prikaatiin siirty-väksi suunnitellun kantahenkilökunnan mää-rä riitä varusmiessoittokunnan toiminnan pyörittämiseen. Jatkosuunnittelussa meille on turvattava riittävät henkilöstöresurssit li-säämällä sotilaskouluttajien määrää. - Parempi vaihtoehto olisi tietenkin jakaa puolustusvoimien soittohenkilöstö niin, että varusmiessoittokunnalla olisi riittävä soittohenkilöstö suoriutumaan tehtävistä itsenäisesti, ilman muiden aselajien soti-laskouluttajien sijoittamista soittokunnan tueksi. Lisäämällä jonkin verran soitto-henkilöstön määrää suunnitellusta, varus-miessoittokunnan soittohenkilökunta voisi toimia myös sotilassoittokuntana niinä ai-koina, kun varusmiessoittokunta ei ole käy-tettävissä.Toveri ja Mikkola ovat molemmat jo teh-neet ajatustyötä varusmiessoittokunnan ti-lakysymyksen suhteen. - Varusmiessoittokunnan varusmiesten majoittaminen Parolannummelle ei ole mi-kään ongelma. Varusmiessoittokunnalla on kuitenkin tällä hetkellä Lahdessa käy-tössään yli 1 200 neliömetriä harjoittelu-, opetus-, toimisto- ja varastotilaa. Näiden tilojen löytäminen Parolannummelta on tie-tenkin melkoinen haaste. Uskon kuitenkin, että riittävät tilat kyetään ylempien esikun-tien tuella soittokunnalle takaamaan, Toveri kuvailee tilakysymystä.

Yliluutnantti Henry Perälä toimii va-rusmiessoittokunnassa apulaiskapel-limestarina. Hän tuntee soittokunnan

prosessit perin pohjin valintaprosessista aina soittokunnan viimeiseen keikkaan asti. - Varusmiessoittokunta on erikoisjoukko. Valitut soittajat saavat aivan normaalin soti-laan peruskoulutuksen, mutta soittokunnan hengen luominen alkaa jo alokasaikana. Tämän hengen luomiseen ovat sitoutuneet kaikki – soittajat ja sotilaskouluttajat.Peruskoulutuskauden jälkeen alkaa harjoit-telu varsinaista tehtävää varten. Soittokun-ta valmistautuu vaativaan valtakunnalliseen soittotehtävään, joka kestään vuosittain ai-noastaan kuusi kuukautta.– Tässä näen ristiriidan sellaisen ajatuksen kanssa, että varusmiessoittokunta sidottai-siin oman päätehtävän lisäksi toimimaan sotilassoittokuntana jollain alueella. Soit-tokunnan puolen vuoden elinkaari ei koke-

Varusmiessoittokunta on erikoisjoukkoTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

mukseni mukaan mahdollista sitä.Vastaanottavalle Panssariprikaatille tulee riittämään haasteita varusmiessoittokun-nan kanssa. – Soitinkalusto on mittava, ja lisäksi tar-vitaan harjoituskenttä ja harjoitustiloja. Uudistuksen edetessä olisi kuitenkin var-mistettava riittävä ja ennen kaikkea osaa-va henkilöstö kouluttamaan ja johtamaan varusmiessoittokuntaa. Osaamisen ja toi-minnan muiden resurssien varmistaminen koskee tietysti myös jäljelle jääviä harvalu-kuisia soittokuntia. Rekrytointiin on satsat-tava, jotta nykyiset huippuluokan soittajat eivät häviäisi, Perälä luettelee.

Henry Perälän mielestä Varusmiessoitto-kunta ei voi lyhyen elinkaarensa vuoksi täyttää Panssarisoittokunnan jättämää aukkoa.

Pohjoismaisen Upseeriallianssin up-seerijärjestöt olivat koolla Ruot-sin Upseeriliiton ja puheenjohtaja Lars Freskerin johdolla Tukhol-

massa maaliskuussa. Allianssi kokoontuu vuosittain ajankohtaisten asioiden ja koke-musten vaihtoon. Muutokset henkilöstöjär-jestelmissä nousivat keskeiseen osaan ko-kouksessa ja työryhmätöissä. Pohjoisissa armeijoissa muuttuvat tehtävät ja tiukentu-van talouden ohjaus henkilörakenteisiin on voimakasta. Muutokset henkilöstömääris-sä ja palvelussuhteiden ajallisissa raken-teissa ovat jatkuvia.Suomalaiset ovat olleet sivusta katsojia rajuissa muutoksissa, joita on tapahtunut viime vuosina muissa Pohjoismaissa. So-tilashenkilöstön vähennykset, asevoimien uudistuneet tehtävät, asevelvollisuudes-ta luopuminen tai varusmieskoulutuksen määrän väheneminen ovat olleet tylyä seu-rattavaa. Näissä ratkaisuissa on tärkeään osaan noussut osallistuminen kansainväli-seen kriisinhallintaan. Tälle on saanut teh-dä tilaa kysymys oman maan puolustami-sesta.

Pohjoismainen Upseeriallianssi Tukholmassa

Henkilöstöjärjestelmät muutoksen kourissa PohjolassaTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

Suomessa tahti on myös muuttumas-sa, ja helmikuussa julkistetun Puolustus-voimauudistuksen vaikutuksista päästiin tuoreeltaan raportoimaan pohjoismaisille kumppaneille. Suomalaisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan perusopit ja puolus-tusvoimien lakisääteiset tehtävät eivät kui-tenkaan ole muuttumassa, mikä oli omiaan herättämään kysymyksiä tehtyjen linjaus-ten toimivuudesta tulevaisuudessa ja käy-tännössä.

Ryhmätöissä kaikilleajankohtaisia teemojaKokouksen ryhmätyöskentelyvaiheessa käsiteltiin eläkekysymyksiä, määräaikai-sia palvelussuhteita ja upseerin ammatin houkuttelevuutta. Työryhmät käsittelivät ai-heita kunkin maan esimerkkien pohjalta ja samalla tutkien erilaisten järjestelmien on-gelmia.Paineet saada ihmiset työskentelemään työelämässä pitempään on Pohjoismaissa yhteinen ongelma. Sotilasammatin erityis-piirteet ja työn fyysinen vaativuus vaativat

vanhempien sotilaiden tehtävien järjestelyä organisaatiossa. Työurien mahdollinen pi-dentäminen asevoimissa on todella haas-teellista. Ikäranteen hallinta on haasteellis-ta jo nyt, ja vanhemmille sotilaille on vaikea tarjota vaativia ja haasteellisia tehtäviä pal-velusuran viimeisille vuosille. Henkilöstön ikärakenteen hallintaa pyritään hoitamaan mm. määräaikaisilla palvelus-suhteilla. Ruotsissa asevelvollisuusarmei-jan lopettamisen jälkeen uusien ammattiso-tilaiden on laskettu ja suunniteltu palvelevan enintään 35 vuoden ikäisiksi. Suomen mal-lin eli määräaikaisten reserviupseerien kou-lutus- ja palvelussuhderakenteet kerrattiin ja keskusteltiin järjestelmästä saaduista havainnoista. MARUjen koulutus on päätty-nyt ja pääosa ottanut vastaan aliupseerien viran ja palvelus jatkuu aliupseerien tehtä-vissä. Loppujen lopuksi suuri osa MARUjen kokemuksesta ja osaamisesta saatiin säily-tettyä puolustusvoimissa.Ruotsin puolustusvoimien siirtyessä kohti palkka-armeijaa on upseerien ikä-, koulu-tus- ja tehtävärakenne hankala. Joukkoja ja

40

joukkojen johtajien tehtäviä on vähennetty, ja nyt lähes 9 000 upseeria johtaa reilun 4 000 sotilaan armeijaa. Tämä on käynnis-tänyt hankkeen, jossa luodaan erikoisup-seeristo ja aliupseeriarvojärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön uudelleen. Koulutusor-ganisaatiota, jota tarvittiin asevelvollisuus-järjestelmän kouluttamiseen, ei enää tarvi-ta. Tämä merkitsee sitä, että tehtävätasot tulevat laskemaan. Joukkoja koulutetaan operatiivisissa joukoissa niiden oikeissa kokoonpanoissa.Kolmannessa työryhmässä pohdittiin up-seerin ammatin arvostusta niin yhteiskun-nallisesti kuin työelämässä. Keskustelus-sa todettiin upseerikoulutuksen tuottavan osaajia sotilaiden tehtäviin ja punnittiin sen tuomia etuja muilla työmarkkinoilla. Upsee-rikoulutukseen ja sotilasammattiin rekry-tointi on tulevaisuudessa jatkuvaa kilpailua muiden koulutusalojen kanssa.

Ryhmätyöt jatkuvat kunkin osallistujan ko-timaassa kesän ajan ja tiedonvaihtoa jat-ketaan syksyn ko-kouksessa. Syksyl-lä tutkitaan kunkin aiheen osalta mah-dollinen jatkotyös-kentelytarve.

Näinkin se käy! Lehti-ilmoitus, jolla haetaan Tanskan asevoimien komentajaa.

Järjestöjen puheenjohtajat kuuntelemassa ryhmien yhteenvetoja.

Mikael Boox johti henkilöstöjärjestelmä-työryhmää. Työryhmässä keskityttiin määräaikeisten palvelussuhteiden rakenteisiin.

41

Liikunnan harrastamisella tiedetään olevan stressiä vähentävä vaikutus. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat

ihmiset ovat terveempiä ja iloisempia kuin liikuntaa harrastamattomat - näin ainakin koemme. Suuren elämänmuutoksen kes-kellä on syytä olla jokin keino toteuttaa itse-ään sekä pönkittää itsetuntoaan. Yhdessä harrastettu liikunta ja sen tuomat positiivi-set kokemukset auttavat jaksamaan.

Urheilujohtajan rooli liikuttajanaPäällystöliiton liikuntatoiminta ei ole vain mestaruuskilpailuja, se käsittää myös lii-kuntaan aktivoivia toimia sekä yhdessä ko-ettuja liikuntaelämyksiä. Mestaruuskilpailut tuottavat tyydytystä kilpailuhenkisille jäse-nille, mutta pääosa meistä haluaa olla hy-vässä kunnossa ja elää terveenä. Vielä ei ole liian myöhäistä aktivoitua työpaikoilla työhyvinvointia ja jaksamista kasvattavien liikuntatuokioiden järjestämiseen. Nyt me kaikki tarvitsemme virikkeitä ja kannustus-ta toisiltamme.Päällystöliiton urheilujohtaja on kaikkien jäsenten tukena, mikäli tarvitsette liikun-taneuvontaa tai tukea liikuntatapahtumal-lenne. Toki on muistettava, että ei yksi ihminen ihmeitä tee. Joukossamme on kymmenittäin erittäin osaavia ja innokkaita liikunta-alan ammattilaisia, jotka mielellään jakavat osaamistaan. Olkaamme kaikki in-novatiivisia ja uskaliaita erilaisten liikunta-elämysten tuottamiseksi. Liikuntaelämys ei läheskään aina vaadi suuria ponnisteluja, työkaverin kannustaminen ruokatuntiulkoi-luun on jo riittävä teko. Pienet teot ja hen-kilöiden yksilöllinen kohtaaminen tuottavat useimmiten parhaan tuloksen -liikunnan si-sällyttämisen jokapäiväiseen elämään.

Työhyvinvointi ei ole vain työnantajan vastuullaTyöterveyslaitoksen määritelmän mukaan ”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mie-lekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työ-ympäristössä ja työyhteisössä”. Nykyises-sä tilanteessa työnantajan toimet hyvinvoin-nin lisäämiseksi tai edes ylläpitämiseksi ovat, ainakin tuntemuksemme mukaan, ko-vin mitättömiä. On elintärkeää, että liittom-me liikunta-aktiivit huolehtivat liikuntamah-dollisuuksista omissa työpisteissään ja houkuttelevat kaikki jäsenemme mukaan toimintaan. Jokaisella meillä on oikeus kah-den tunnin viikkoliikuntaan työajalla, kunhan pakolliset liikuntatestit on asianmukaisesti suoritettu. Tämä oikeus kannattaa jokai-sen meistä hyödyntää – oman jaksamisen ja läheisten hyvinvoinnin vuoksi. Väsynyt, harmistunut ja itseensä tyytymätön henki-

Liikunnalla suuri merkitys jaksamisessa muutoksen keskelläTeksti:Jari Kivelä Kuva: Samuli Vahteristo

Luonnossa liikkuminen antaa aikaa ajatuksille ja kohottaa kuntoa.

LIIK

UN

TA

42

43

lö nimittäin luo ympärilleen negatiivisuuden renkaan. Sopivasti liikuntaa harrastamalla kuka tahansa meistä jaksaa paremmin, on tyytyväisempi itseensä sekä kykenee koh-taamaan negatiiviset asiat maltillisemmin.Jokaisesta työyhteisöstä löytyy innokkaita harjoitusten vetäjiä tai lenkkikavereita, ol-kaa rohkeasti aktiivisia ja hyödyntäkää viik-koliikunnan mahdollisuudet. Liikuntakasva-tusupseerin kanssa ennakkoon sopimalla yhteisistä lenkkituokioista syntyy kritee-rit täyttäviä johdettuja liikuntaharjoituksia. Viikkoliikunnan voi pilkkoa vaikkapa neljäksi 30 minuutin suorituskerraksi. Sovittamalla suorituksen esimerkiksi ruokataukoon, on mahdollisuus täysimääräisesti nauttia lii-kunnasta. Ole yhteydessä joukkosi liikunta-kasvatusupseeriin, niin liikuntatuokiosi saa varmasti myönteisen vastaanoton.Liikunnan harrastamisessa ei ole merkitys-tä lajilla tai suoritustasolla, mikäli halajat parannusta elämänlaatuusi. Keskeisessä asemassa on oma innostus sekä säännöl-linen harrastaminen. Liikunnan positiivisten vaikutusten piiriin pääset jo 3 – 5 kertaa viikossa 30 minuutin suorituksia tekemällä, näin olen itse kokenut. Ei liikunnan suoritta-minen vaadi mahdottomuuksia, vain omaa halua ja päättäväisyyttä. Nyt jokainen huo-lehtimaan itsestään ja työkaveristaan, lii-kuntaelämyksissä tavataan!

Kuntoilijan kevätliikunta

La Kävely 60 minSu Pihan kevätsiivous 120 minMa LepoTi Kuntosali 45 minKe Uinti 30 minTo LepoPe Kävely 60 minLa Hiihto / sauvakävely 90 minSu Juoksu/kävely 60 minMa LepoTi Keppijumppa 45 minKe Juoksu 45 minTo Kahvakuula / pallopeli 45 minPe Venyttely 30 minLa Sauvakävely 60 minSu Keilailu 60 min

Pidä liikuntainnostustasi yllä ja kerää 3–5 suoritusta joka viikko.Aloita kevään kunniaksi jokin uusi liikunta-harrastus!Innosta kaverisi liikkumaan, yhdessä nautit-te enemmän.Muista pukeutua auringonpaisteesta huoli-matta lämpimästi.

Valmennuspatruu-noita haettavissa Yhdistyksiä pyydetään tekemään esitys jä-senistään, joille olisi tarpeen myöntää pat-ruunoita omaan valmentautumiseen. Esi-tyksiin tulee laittaa ne nuoret ja lupaavat ampujat, jotka eivät saa harjoittelua varten patruunoita riittävästi esim. omasta joukko-osastosta tai muualta. Tuettujen ampujien edellytetään osallistuvan liiton kilpailuihin.Jaettavat patruunalajit, suluissa olevat mahdollisesti :- pistoolissa .32 ja .22LR - kiväärissä 6,00 ja .22LR (.308 ja 6,5)- Savikiekkoja (Skeet ja Trap patruunaa) Muut liiton patruunat jaetaan liiton ampu-makilpailujen yhteydessä Haminassa 11. – 13.9.Vähintään seuraavat tiedot tulee ilmetä yh-distyksen esityksessä:- henkilön nimi ja ikä sekä yhdistys, johon kuuluu- ampumalaji ja saavutukset 2011- patruunalaji- joukko-osasto osoitteineen, jonka aseva- rastosta henkilö kuittaa patruunat- puoltojärjestys, mikäli yhdistyksestä tulee useampia esityksiä samalle patruunalleAnomukset on toimitettava 14.5. mennes-sä sähköpostilla tai kirjeenä urheilujohtajal-le.urheilujohtaja@paalystoliitto.fiJari Kivelä, HÄMR, PL 5, 15701 LAHTI

Maastoammunnan SM-kilpailut jaLiitto-ottelu

Maastoammunnan sotilaiden SM-kilpailut järjestetään 8. – 10.5.2012 Sotinpurolla.Kilpailussa ratkaistaan myös AUL – UAY – PL välinen liittomestaruus. Liitto-ottelussa huomioidaan jokaisessa lajissa kunkin liiton viisi parasta. Kilpailussa palkitaan lajeittain Liitto-ottelun kolme parasta kilpailijaa. Ot-teluun ei vaadita erillistä ilmoittautumista. Ilmoittaudu joukko-osastosi ilmoittautumis-lomakkeella.

Päällystöliitto on muutaman vuoden hakenut aktiivisesti jäsenilleen har-kinnanvaraista, opistoupseereille

kohdennettua ammatillista kuntoutusta. Päällystöliiton tekemä yhteistyö toteuttavi-en kuntoutuslaitosten kuten Härmän Kunto-keskuksen kanssa on ollut vuosien saatos-sa erinomaista ja rakentavaa. Jäseniltä ja työterveyshuollosta esiin nostetut tarpeet on otettu liiton kautta huomioon kurssien suunnittelussa. Kuntoutus on tarkoitus ni-voa lähelle kuntoutujan työtä, työympäris-töä ja arkea. Kuntoutuksen sisältö perustuu terveyden edistämisen, elämänhallinnan tukemisen ja työ- ja toimintakyvyn paranemiseen täh-tääviin toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin. Sisällön tulee tukea kuntoutujan yksilölli-siä tavoitteita, joita työstetään koko kun-toutusprosessin ajan. Kuntoutus on koko-naisvaltainen oppimis- ja ratkaisukeskeinen prosessi, jossa kuntoutujan itsereflektiotai-tojen lisääntyessä omat ajattelu- ja toimin-tamallit voivat rakentua uudelleen. Edellä mainitut sisällölliset tavoitteet tu-kevat meitä opistoupseereita työssä jak-samisessa ja nyt aivan erityisesti Puolus-tusvoimauudistuksen edetessä. Palaute kursseista on tähän mennessä ollut rohkai-sevaa. Elämäntapamuutos on ollut monen kohdalla konkreettinen ja osa kurssilaista on kyennyt jakamaan edelleen saamaansa tietoa työyhteisöissä. Kannattaa seurailla Jokihaaran Harrin ra-portteja meneillään olevalta kurssilta. Tänä keväänä on jälleen ASLAK-kurssien haku ja Päällystöliiton näytön paikka. Pitäkää peuk-kuja!

ASLAK – osa muutos-turvaaTeksti: Ari Pakarinen

44

”Sut kannattaa vielä elvyttää” oli onnittelu-jen jälkeen esimieheni ensimmäinen kom-mentti kerrottuani Maavoimien opistoup-seerien ASLAK-kurssista.ASLAK-kurssimme I-jakso (5 pv) alkoi 13. helmikuuta Härmän kuntokeskuksessa. Kurssille oli hyväksytty yhteensä 10 opis-toupseeria Pioneerirykmentistä, Panssarip-rikaatista, Porin Prikaatista, Länsi-Suomen Huoltorykmentistä sekä Raja- ja Merivartio-koulusta.Heti alussa kurssilaisilla oli ”lotto-voittajan” fiilikset; täällä meihin todellakin panostetaan. Ohjelmassa oli mm. lääkärin, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin hen-kilökohtaiset tapaamiset ja tutkimukset. Kaikki nämä asiantuntijat olivat täällä mei-tä varten.

”Sut kannattaa vielä elvyttää”Kirjoittaja on Harri Jokihaara, entinen hyväkuntoinen opistoupseeri Keuruulta, nykyinen KELAn mannekiini.

Jokainen sai henkilökohtaisen viikko-oh-jelman, joka sisälsi tutkimusten ja testien lisäksi ryhmätöitä ja –keskusteluja. Kes-kusteluja oli vetämässä mm. psykologi ja sosiaalityöntekijä. Aiheet liittyivät työelä-mään, henkiseen hyvinvointiin, stressin ja muutoksen hallintaan. Tämä tulikin tarpee-seen – puolet kurssilaisista sai edellisellä viikolla tietää palvelevansa lakkautettavas-sa joukossa. Liikuntaa viikko sisälsi runsaasti. Testien lisäksi pääsimme kokeilemaan mm. Taiji:a, steppilautaa (käsittämättömän rankka laji), pallojumppaa (usko tai älä, tosi kivaa) ja al-lasvoimistelua. Allasvoimistelu osoittautui-kin todella tehokkaaksi, ei siis mitään luule-maani eläkeläisten ja naisten jumppaa.

Liikunta vaati toki myös veronsa, loppuvii-kolla kurssilaisista ei löytynyt lihasta (tai lihaksen paikkaa), joka ei olisi ollut kipeä. Lausahdus ”urheilijanuorukainen ei tervet-tä päivää nähnyt” muuttui todeksi, eikä huu-mori kurssilla loppunut.Kotiin viemisiksi saimme, itsestämme huo-lehtimisen kipinän lisäksi, henkilökohtaiset harjoitusohjelmat ja itse asettamamme tavoitteet kuntoutukselle. Tavoitteet liitty-vät useimmilla fyysisen kunnon paranta-miseen, lihashuoltoon, painon pudottami-seen, stressin hallintaan tai alkoholin ja tupakoinnin vähentämiseen. Seuraava jak-so on kesäkuun alussa, vielä ehtii treenaa-maan ja venyttelemään…

Tommin taidonnäyte tasapaino-testissä. Jyrki lihaskuntotestissä, Esa nilkoissa.

45

Tuskin on ehtinyt pöly laskeutua vi-rastoeräneuvottelujen osalta, kun uudet ja jos mahdollista vieläkin haastavammat neuvottelut ovat

Rajavartiolaitoksen ja palkansaajajärjestö-jen välillä meneillään.Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Rajavar-tioliiton välinen sovintoehdotus ja sen tii-moilta annettu työtuomioistuimen päätös (TT:2012-4) on käynnistänyt keskuste-lut kokemusosan (Taso 1: Upseerit, opis-toupseerit ja raja/ merivartijat, 20 palve-lusvuotta) kohtalosta. Työtuomioistuimen päätöksen mukaisesti Rajavartiolaitoksen esikunta ei olisi saanut käyttää vuoden 2010 (ja myöhemmin vuoden 2011) vi-rastoerää kokemusosan rahoittamiseen. Työtuomioistuimen päätöksessä todetaan, että Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Raja-vartioliitto ry:n 23.4.2010 hyväksymällä sovintoehdotuksella ei voitu sopia virasto-erän toteuttamisesta pääsopijajärjestöjä si-tovasti. Lisäksi päätöksessä todetaan, että Rajavartiolaitoksen esikunta on menetellyt vastoin valtion virka- ja työehtosopimuk-sen määräyksiä, kun se on suorittanut Ra-javartiolaitoksen henkilökunnalle vain 0,23 prosentin yleiskorotuksen, vaikka sen olisi tullut suorittaa 0,43 prosentin suuruinen yleiskorotus koko Rajavartiolaitoksen hen-kilöstölle 1.9.2010 lukien.

Rajalla riittää neuvoteltavaaTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Mari Nyyssönen

Työtuomioistuimen päätöksen ja virasto-eräneuvottelujen jälkeen työnantaja on jul-kaissut uudet palkkataulukot, jotka sisältä-vät vuoden 2012 yleiskorotuksen (1,9 %, kuitenkin vähintään 39,50 euroa), ns. pe-rälautaan menneen virastoerän vuodelta 2012 (0,5 %) sekä vuosilta 2010 ja 2011 kokemusosan kehittämiseen käytetyn va-rallisuuden (0,2 % ja 0,22 %). Tästä kaikes-ta on luonnollisesti seurauksena se, että Rajavartiolaitoksen esikunnan mielestä palkkapotissa on ”ylimääräistä” rahaa juuri edellä mainitun kokemusosan kehittämisen verran.Rajavartiolaitoksen esikunnassa käytiin 29.2. ja 7.3. neuvotteluja, joissa työnanta-jan tavoitteena oli hakea erilaisia ratkaisu-vaihtoehtoja kokemusosan säilyttämiseen tai sen mahdolliseen purkamiseen. Neuvot-teluissa työnantaja totesi, ettei Rajavartio-laitoksella ole muuta varallisuutta osoitet-tavaksi kokemusosan rahoittamiseen kuin virastoerät. Tästä johtuen työnantaja esitti, että ko-kemusosan korotukset maksettaisiin työ-tuomioistuimen päätöksen vapauttamas-ta vuoden 2011 virastoerästä ja vuoden 2013 virastoerällä. Tähän ratkaisuun JHL, JUKO ja Pardia eivät kuitenkaan voineet suostua, koska järjestöjen tulkinnan mu-kaan työnantajan on rahoitettava tehdyt ko-

rotukset ns. työnantajarahalla. Tässä asi-assa ei ole saavutettu lopullista ratkaisua ja henkilöstöjärjestöt odottavat seuraavak-si työnantajan toimenpiteitä asian suhteen.

TyöaikasopimusneuvottelutRajavartiolaitos on joutunut muun valtion-hallinnon tavoin tilanteeseen, jossa on saatava aikaan pysyviä kustannussäästöjä nykytilanteeseen nähden. Rajavartiolaitok-sessa tämä tarkoittaa noin 25 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämän takia työnanta-jalla on yhtenä tavoitteena avata Rajavar-tiolaitoksen työaikasopimus ja etsiä sieltä kohtia, joista olisi saatavissa säästöjä.Rajavartiolaitoksen esikunnassa kokoon-tui 9.3. sopimustoiminnan seurantaryh-mä, jossa työnantajan edustajat esittelivät omia näkemyksiään ja tavoitteitaan työ-aikasopimuksen kehittämiseksi. Keskus-teluissa tuli ilmi, että nykyinen sopimus ja sen pohjalta laaditut työnantajamääräykset työvuoroluettelon laatimisesta ja tasoitus-vapaajärjestelmästä on otettava tarkaste-lun alle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja haluaa tietyiltä osin poistaa työvuoroluettelon sitovuuden jaksotyössä, jolloin ylitöitä ei tulisi läheskään niin paljon kuin nykytilanteessa. Tällä hetkellä jakso-työssä kaikki vahvistetun työvuoroluettelon jälkeiset lisätyövuorot menevät aina ylitöik-si. Tasoitusvapaajärjestelmän osalta työn-antajan tavoitteena on saada järjestelmä täysin työnjohdolliseksi apuvälineeksi eli jatkossa työnantaja päättäisi yksipuolises-ti kuka työntekijöistä kuuluu tasoitusvapaa-järjestelmän piiriin ja kuka ei. Nykytilassa tasoitusvapaajärjestelmän soveltaminen yksittäiseen työntekijään perustuu aina ko. henkilön vapaaehtoisuuteen.Seurantaryhmässä ei ole vielä keskusteltu henkilöstöjärjestöjen tavoitteista työaika-sopimuksen uudistamiseen liittyen. Se on päivänselvää, etteivät henkilöstöjärjestöt tule suostumaan siihen, että sopimusta jär-jestöjen ja yksittäisten virkamiesten osalta heikennetään, mutta mitään järjestöjen ta-voitteita ei uudistustyössä oteta huomioon. Seuraavat neuvottelut työaikasopimuksen uudistamiseen liittyen pidetään 13.4. Tätä ennen henkilöstöjärjestöissä on saatava lis-tattua omat tavoitteet työaikasopimuksen muuttamiselle. Yhtenä tavoitteena varsin-kin JUKO:n osalta tulevat olemaan jousta-vat työaikamuodot (yksilöllinen työaika, tii-vistetty työaika, pidennetty työaika). Joka tapauksessa näistäkin neuvotteluista on tu-lossa hyvin mielenkiintoiset.

Rajalla työtä riittää. Kuva Nuijamaan rajanylityspaikalta.

RAJ

A

Päällystön Naisten Liiton liittokoko-us pidettiin puheenjohtaja Pirkko Lokinperän johdolla Säkylässä

maaliskuussa. Kokousrutiinien lisäksi Huo-vinrinteellä käytiin keskustelua naisten ja perheiden lomatoiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa sekä Puolustusvoimauu-distuksen vaikutuksesta liiton toimintaan ja muutoksen kohteina olevien perheiden asemaan.Huovinrinteen Päällystön naisten emännöi-män kokouksen varsinaiset liittokokousru-tiinit toimintakertomuksen ja tilipäätöksen osalta sujuivat nopeasti. Toimintasuunnitel-maa käsiteltäessä lomatoiminnan järjeste-lyt nousivat keskusteluun. Lomatoimintaa järjestävät elimet saavat ohjausta varojen käytöstä ja ohjeita lomatukien myöntämi-sestä taloudellista tukea antavilta tahoilta, kuten Veikkaus Oy:ltä. Ohjeistuksella on vaikutusta liiton esittä-miin lomatukiin vuosittain ja edelleen jä-senten mahdollisuuksiin saada tuettua lo-maa peräkkäisinä vuosina. Saattaa syntyä

Puolustusvoimauudistus on koko perheen asiaTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

tilanteita, joissa edellisenä vuonna käytetty henkilökohtainen loma estää tuetun perhe-loman saamisen seuraavana vuonna. Liiton hallitus sai kokousedustajilta tehtävän sel-vittää ja suunnitella lomien rytmittämistä tu-levina vuosina, jotta tuettujen lomien saa-minen olisi tasapuolista. Lomat niin äideille kuin perheille ovat todella tärkeitä tulevina muutoksen aikoina.

Puolustusvoimauudistusaskarruttaa naisiakinPäällystöliiton varapuheenjohtaja Ari Pa-karinen esitteli liittokokousedustajille Päällystöliiton toimintaa jäsentensä tuke-miseksi Puolustusvoimauudistuksen ede-tessä. Päällystöliiton tukea jäsenille johtaa ja koordinoi liiton puheenjohtaja ja hallitus. Liiton neuvottelijat pyrkivät vaikuttamaan henkilöstöreunaehtoihin ja virkaehtosopi-musmääräyksiin sekä erilaisten kustannus-ten korvaussummien määriin, kuten esim. muuttokustannusten korvauksiin. Liitto täyttää niitä aukkoja tukitoimissa, joita puo-

lustusvoimat ei tarjoa.Paikallistasolla ensimmäisinä tukitoimiin joutuvat luottamusmiehet. Päällystöliiton luottamusmiehet ovat hyvin koulutettu-ja, mutta Puolustusvoimauudistus tuo on-gelmakenttään aivan uusia ulottuvuuksia. Näihin muuttuviin haasteisiin pyritään anta-maan eväitä luottamusmieskoulutuksessa, jonka painopiste on vuonna 2012 muutos-koulutuksessa. Luottamusmiesten vastuu tiedottajina tulee lisääntymään.Päällystöliiton kotisivujen jäsenosioon on avattu Puolustusvoimauudistus – kansio, johon kootaan kaikki materiaali uudistuk-sen etenemiseen liittyen. Jokaisen jäsenen on oltava myös itse aktiivinen tiedonhank-kija, jotta pysyy ajan tasalla muutostilan-teessa.Edustajakokousedustajat antoivat aiheellis-ta palautetta tiedon kulusta miehiltä naisil-le. - Tieto ei kulje riittävästi ja valitettavasti emme ole ennustajia, tuli kommenttina ko-kousedustajilta. Tässä on miehille selkeäs-ti parantamisen paikka, jotta perhe pysyy kartalla muuttuvissa tilanteissa.Pakarinen haastoi Päällystön Naisten Liiton hallituksen ja paikallisyhdistykset mietti-mään omaa rooliaan Puolustusvoimauudis-tukseen liittyen. Naisten liitto on ollut vahva taustatuki ennenkin vaikeina aikoina jäsenil-le, miehille ja perheille.

Liittokokous järjestet-tiin Huovinrinteen kerholla Huovinrinteen Päällystön Naisten emännöimänä.

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

46

47

Päällystön Naisten liittokokous Säkylän HuovinrinteelläTeksti ja kuvat: Suoma Tirkkonen

Päällystön Naisten Liiton kokousvii-konloppu 17.–18.3. tarjosi monen-laista ohjelmaa.

Säkylään ja Köyliöön suuntautuneella sight-seeing-kierroksella saatiin tuntuma siitä, millaisella paikkakunnalla toimii Porin Pri-kaati, josta vuoden 2008 alusta lukien on muodostunut kansainvälisen koulutuksen keskus. Yhtenä kohteena oli Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo. Museo sai alkunsa, kun Pekka Parikan Talvisota-elokuvaan tarvittiin paljon rekvisiittaa luomaan aitoa ajanku-vaa. Esineistä ja asuista koottu näyttely oli elokuvan jälkeen esillä useissa paikoissa. Näyttely sai niin suuren suosion, että syn-tyi idea perustaa museo, jonka kokoelmia on täydennetty ja täydennetään jatkuvasti. Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseossa on vie-raillut jo runsaat 188 000 kävijää.

Kirkkovierailu ja kunniakäynti sankarihaudoillaBussikierroksella saatiin tietoa Säkylässä sijaitsevasta Suomen ainoasta sokeriteh-taasta. Köyliössä tutustuttiin neulemuotiin. Tutustumiskierros suuntautui myös uudis-tettuun puukirkkoon, jota esitteli vt. kirk-koherra Ismo Nieminen. Kunniakäynnillä Säkylän sankarihaudoilla iiton puheenjohta-ja Pirkko Lokinperä laski liiton seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Bussikier-ros päättyi varuskuntaan, jossa Porin Pri-kaatia esitteli yliluutnantti Timo Hiljanen ja sotilaskotia Päivi Seppä.

Iltajuhla naamiaisten merkeissäHuovinrinteen Päällystöyhdistyksen pu-heenjohtajan Jaska Hyvösen tervehdyspu-he käynnisti varuskunnan kerholla pidetyn ohjelmalliset iltamat, joiden teemana oli ka-raokenaamiaiset. Naiset olivat pukeutuneet mitä mieleenpainuvimpiin asuihin; joukosta löytyi niin Helinä-keijua kuin sumopainijaa erilaisista satuhahmoista puhumattakaan. Jopa ”Tuksukin” oli saapunut juhlaan. Illan kruunasi kuitenkin Huovinrinteen Päällystön Naisten esittämä ”Ikkunanpesijätär”-tanssi,

joka kirvoitti mitä mahtavimmat ablodit. Naisille povataan menestystä uudella ural-laan. Paikallisen yhdistyksen naiset olivat luoneet mitä mahtavimman viikonlopun vie-railleen. Siitä vielä kerran mitä lämpimim-mät kiitokset.

Miksi en ole lähtenyt aiemmin mukaan?Etelä-Suomen Päällystön Naisten edustaja-na mukana ollut Kirsi Risku Lahdesta har-mitteli sitä, ettei ollut aiemmin tajunnut läh-teä Päällystön Naisten toimintaan mukaan. Ensikertalaisena hän ihmetteli sitä, kuinka yhteenhioutunutta väki oli. Hän totesikin sen, mitä moni on aiemminkin sanonut, ettei sotilaan vaimoa voi ymmärtää kuin toinen sotilaan vaimo. Kirsi asuu nykyään perheensä kanssa Lahdessa ja Puolustus-voimauudistus koskettaa heidänkin perhet-tä. Kirsi totesi, että mihin Lahden 100 000 asukkaan kaupungista voidaan lähteä, kun kaikki jäljelle jäävät varuskunnat ovat kes-kellä ”ei mitään”. Tämä tulee olemaan var-sinainen kulttuurisokki perheellemme, hän toteaa.

Tutustumiskierroksella poikettiin Säkylän ohella myös Köyliössä, missä Kaino-Tuotteen yrittäjät Sanni Salonen ja Niina Sinisalo esittelivät yrityksensä toimintaa ja tuotteita.

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

48

Ali-, toimi- ja opistoupseerien perin-neyhdistys ATOP ja Evp-yhdistys viettivät perinnepäiviään Lappeen-

rannassa 10. – 11.3. Ammattikuntamme jäsenille tuttu koulutuspaikka, nykyinen Maasotakoulu, isännöi lähes 50 osallistu-jan tapaamista, illanviettoa ja molempien yhdistysten vuosikokouksia. Ensimmäisen päivän tapahtumat alkoivat seppeleenlas-kulla Sodissamme kaatuneiden aliupseeri-en muistokivellä. Ohjelma jatkui Maasota-koulun esittelyllä, everstiluutnantti Janne Mäkitalon esitelmällä ”JR 1:n toiminnas-ta jatkosodassa” sekä tutustumisella Pe-rinnehuoneeseen ja entiseen majoitusra-kennukseen, rakennus Vääpeliin. ATOP:n

ATOP ja Evp-yhdistys palasivat juurilleen LappeenrantaanTeksti ja kuvat: Matti Vihurila

20-vuotisjuhlaa ja Evp-yhdistyksen 10-vuo-tistaivalta juhlittiin veljesillallisen merkeissä Lappeenrannan upseerikerholla.Veljesillallisella kuultiin Evp-yhdistyksen pu-heenjohtajan Pertti Heikkilän tervehdys-puhe ja ATOP:n puheenjohtajan Keijo Koi-viston juhlapuhe aiheesta ”Vuosikymmen evp-edunvalvontaa”. Tilaisuudessa pal-kittiin Evp- yhdistyksen standaarilla Eero Vaalgamaa ja Tenho Ilvonen sekä kun-niakilvellä Jorma Korhonen, Pertti Ny-känen ja Risto Manninen. Jääkäritykistörykmentistä v. 1989 reser-viin siirtynyt Vaalgamaa pitää valtakun-nallisen evp-toiminnan käynnistymistä 10 vuotta sitten erittäin merkittävänä asiana.

Hämeenlinnassa on tällä hetkellä 79 evp-jäsentä, mikä on jo enemmän kuin paikalli-sessa Päällystöyhdistyksessä.- Toimintamme on vireää, kokoonnumme kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi olem-me aktiivisesti mukana kerhoravintola Seis-kan toiminnassa, Vaalgamaa kertoo.Pääkaupunkiseudun evp-yhdistyksen toi-minta käynnistyi vuosi sitten. Siellä tavoit-teena on, että reserviin siirtyessään evp:t säilyisivät automaattisesti Päällystöyhdis-tyksen jäseninä, tasavertaisina palveluk-sessa olevien jäsenten kanssa. - Asiasta on keskusteltu ja paikallisen Pääl-lystöyhdistyksen väki on kanssamme sa-maa mieltä, Jorma Korhonen sanoo.

Eero Vaalgamaa Hämeenlinnasta (vas.) ja Jorma Korhonen Helsingistä ovat valtakunnallisen evp-yhdis-tyksen perustajajäseniä, jotka toimivat aktiivisesti myös paikallistasolla. Veljesillallisella heidät palkittiin liiton tun-nustuspalkinnoilla.

EV

P

Evp-yhdistyksen puheenjohtajalla Pertti Heikkilällä oli maaliskuun alussa johdettavanaan 1 715 jäsen-

tä, joista viitisenkymmentä osallistui Lap-peenrannan tapaamiseen. Yhdistys tekee työtä sen eteen, että elämä jatkuisi hyvänä myös eläkkeellä ollessa. Siihen tarvitaan edunvalvontaa, yhteistoimintaa ja tarvitta-essa muutosvalmennusta eläkkeelle siirty-miseen. Heikkilän mielestä pienelläkin on mahdollisuus vaikuttaa, kunhan on tarpeek-si esillä. - Yhdistys on tässä onnistunutkin, mistä osoituksena on hallituspaikka Valtakun-nallisessa Eläkeläisjärjestöt VENK:issä. VENK:llä on puolestaan edustus hallituksen vuodelle 2012 asettamassa työryhmässä, jonka tavoitteena on selvittää työeläkein-deksin muutostarpeet. Eläkkeiden ostovoi-ma on jäänyt jälkeen palkkakehityksestä, ja tähän on saatava korjaus. Toinen vaikutus-kanava on AKAVAn senioriverkosto, josta pyrimme löytämään laajempaa tukea edun-valvontaan.Heikkilä on mukana Päällystöliiton halli-tuksessa läsnäolo- ja puheoikeudella, ja edustajakokouksessa Evp-yhdistyksellä on käytössään 10 ääntä. Kuluvan vuoden toi-

mintasuunnitelmaan on kirjattu yhdeksi ta-voitteeksi täysivaltaisen hallituspaikan saa-minen.- Äänemme kyllä kuuluu, mutta näemme, että täysivaltaisuuden myötä liitto tunnus-taisi toimintamme merkityksen ja arvostai-si työtämme tulevienkin eläkeläisten edun-valvojana, puheenjohtaja perustelee.Vuosikokous lisäsi toimintasuunnitelmaan helsinkiläisen Markku K Toivasen esityk-sen, jonka mukaan yhdistys pyrkii saamaan evp-henkilöt yhdenvertaisiksi varsinaisten jäsenten kanssa paikallisyhdistyksissä ja liitossa.

Hautakivimuistomerkki muistuttaa elämäntyöstäEläkkeelle siirtyvien tukitoimintaa on tarkoi-tus lisätä jatkossa. Parhaillaan ollaan luo-massa koko maan kattavaa tukihenkilöver-kostoa. - Perusajatus on, että Päällystöliitto hoitaa jäsentensä asiaa eläkkeelle lähtöön asti ja Evp-yhdistys jatkaa tästä.Liiton kalenterin ”Kohti sotilaseläkettä, oletko valmis” -osiosta on tullut hyvää pa-lautetta, ja sitä on tarkoitus kehittää. Evp-yhdistys ei halua tyrkyttää apuaan, mutta

Pieni, mutta vaikuttavatoivoo voivansa olla jäsentensä tukena tar-vittaessa. Vuosikokous päätti luovuttaa hautakivimuis-tomerkin veloituksetta Evp-yhdistyksen jäsenten omaisille, jotka tätä mahdollisu-utta haluavat käyttää. Merkki voidaan luo-vuttaa myös omaisille, jos vainaja on ollut Päällystöliiton tai sen edeltäjien jäsen, vai-kka ei ole liittynyt evp-yhdistykseen. Täl-löin merkistä veloitetaan 30 euroa postiku-luineen.

Evp-yhdistyksen hallitus v. 2012Puheenjohtaja Pertti Heikkilä (Tampere)Varapuheenjohtaja Eino Ronkainen (Hauki-pudas), varajäsen Hannu Kuparinen (Oulu)Sihteeri Harri Kolila (Vesivehmaa), vara-jäsen Markku Virtanen (Helsinki)Jäsensihteeri Atte Kainulainen (Kirkkonum-mi), varajäsen Ari Tiainen (Kirkkonummi)Urheiluvastaava Simo Hämäläinen (Lieksa), varajäsen Markku K Toivanen (Helsinki)Lomavastaava Matti Lehtola (Säkylä), vara-jäsen taloudenhoitaja Lauri Sund (Köyliö)Jäsen Esa Barsk (Rovaniemi), varajäsen Aake Mäkinen (Tampere)

20-vuotistaivaltaan juhlivan ATOP ry:n teh-tävänä on ammattikuntamme yhtenäisyy-den edistäminen sekä henkisen ja aineelli-sen perinteen tallentaminen. Viime vuonna käynnistynyttä Kuvien kertomaa -keräystä on päätetty jatkaa kuluvan vuoden tou-kokuun loppuun saakka. Yhteistyössä Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanru-nousarkiston kanssa toteutettavaan kerä-ykseen on tähän mennessä lähetetty noin 1 000 valokuvaa kertomuksineen.- Lähettäjät ovat hienosti ymmärtäneet ke-räyksen idean eli sen, että valokuvan ohel-

la tärkeä on siihen liittyvä tarina. Vanhim-mat kuvat ovat vuodelta 1951, ja pääosa kuvista on 60- ja 70-luvulta. Tällä hetkel-lä varsinkin 40 – 50-luvun kuvista ja ker-tomuksista on pulaa, mutta kaikenikäiset muistot ovat edelleen tervetulleita, kertoo ATOP:n puheenjohtaja Keijo Koivisto.ATOP suunnittelee myös ammattikuntam-me koulutuspaikkojen eli Jalkaväen Aliup-seerikoulun ja sen seuraajien historian esit-telyä laajemmalle yleisölle. Atop:n tietämän mukaan Lappeenrantaan on suunnitteilla Tali-Ihantala -keskus, josta ehkä löytyisi ti-laa ammattikuntamme koulutuksen esille tuomiseen, onhan Lappeenranta myös yh-distyksemme kotipaikka.- Mikäli tuo hanke toteutuu, se saattaisi olla sopiva paikka myös ammattikuntamme his-torian ja etenkin koulutuksen historian esit-telylle, onhan Lappeenranta samalla yhdis-tyksemme kotipaikka, Koivisto muistuttaa.

Kuvien kertomaa -keräys jatkuu toukokuun loppuun

Kapteeni evp, FT Keijo Koivisto jatkaa Ali-, toimi- ja opistoupsee-rien perinneyhdistyksen ATOP:n puheenjohtajana. Hallituksen erovuoroiset jäsenet Risto Manninen ja Asko Nieminen va-littiin jatkamaan tehtävissään.

EV

P

49

50

Ristikon AVAINSANAT ratkaisseiden kesken arvomme kolme kappaletta Päällystöliiton pr-esineitä.Lähetä vastaukset ja yhteystietosi 30.4. mennessä s-postiosoitteella: arto.penttinen@paallystöliitto.fi tai kirjekuoressa os. Päällystöliitto ry. Arto Penttinen, Laivastokatu 1 B ,00160 HELSINKI. Kuoreen tunnus ”Ristikko”.

51

SV

EN

SK

RE

SU

MÉ

Ande

rs H

agm

anP

ÄÄ

LLY

ST

Ö B

RIE

FLY

Kai L

aine

Can We Play Fair?

The outline for defence restructuring was released to the public in February. Defence Command has prepared ”The Defence Forces of the Future”, a model to shape the organization and procedures to match the financial limitations. The restructuring was supposedly based on the interests of national defence. The personnel was ready to commit to the restructuring in advance, because they found it necessary and un-derstood its causes. The personnel trust-ed that the restructuring would bring a mo-ment of peace from the constant change.But was the game a fair one? The chang-es are not wholly based on the interest of national defence. Furthermore it has been stated that the decisions only apply until the next election. Does that mean further changes after the election?The restructuring is a massive one, with a tight schedule. Defence Command and

service commands work around the clock, planning its final implementation. Every-thing affects everything else and the prep-aration is scheduled almost to the minute. The planning is done by government offi-cials. The union has the right for represen-tation in certain workgroups.A special challenge to the preparation work is staff-employer co-operation. Matters must be handled in co-operation boards on all levels, and they shall have a real oppor-tunity to influence the outcome. That is the law on co-operation.It is obvious that corners will be cut in co-operation procedures. The real opportunity will not materialize, because issues must immediately be shifted to the next organ-izational level in order to meet the com-pressed schedule.Due to the tight schedule and the scope of changes, openness and empowerment

must be emphasized in the defence re-structuring. The personnel must be genu-inely and openly involved and made aware of the basis of the plans. The personnel and assignment charts must take into ac-count the present duty classifications and know-how of different personnel groups. It is the planners’ responsibility to ensure that justice prevails. The game must be fair.Defence restructuring has been discussed for years, repeatedly also with trade un-ions. We have especially emphasized the personnel’s position in the turmoil. It is im-portant to take care of those whose jobs are threatened as well as those who must relocate. Support is needed in both cases.It is not enough to just talk about security amidst the changes. Open and fair plan-ning is also crucial. We must not lose our sense of togetherness.

We must play fair!Have a sunny spring!

Antti KuivalainenChairman

Kan man spela rent?

Modellen för hur omställningen av försvars-makten skall ske publicerades i februari. Huvudstaben har förberett Framtidens för-svarsmakt, en modell enligt vilken organi-sationen och verksamhetssättet anpassas till finansieringsramen. Omställningen skul-le ske utgående från försvarets synpunk-ter. Försvarsmaktens personal hade på förhand förberett sig för att förbinda sig till omställningen, därför, att de ansåg den vara nödvändig och argumenten begripli-ga. personalen hade tillit till det, att man genom omställningen skulle komma till ro undan ständiga förändringar.Men var spelet redigt? Förändringen base-rade sig inte fullt ut på försvarets utgångs-läge. Man har dessutom konstaterat, att besluten gäller endast denna regeringspe-riod. Alltså är fortsättningen utlovad redan under nästa regeringsperiod?Omställningen är stor och förberedelserna har en stram tidtabell. På Huvudstaben och inom försvarsgrenarna uppgör man dygnet

runt planer om hur man slutligen skall ge-nomföra omställningen. Allt påverkar allt och förberedelserna är indelat i en så gott som minutiös tidtabell. Planeringsarbetet görs som tjänstemanna arbete. Förbunden har rätt att tillsätta representanter till vissa arbetsgrupper.Det indirekta samverkandet ställer en spe-ciell utmaning på planeringsarbetet. Frå-gorna bör behandlas i organen för sam-verkan på alla plan, som bör ha en genuin möjlighet att påverka. Detta är beordrat i fråga om samverkan.Det är självklart, att det kommer att före-komma ”ginanden” inom samverkan. Det finns ingen reéll möjlighet att påverka, där-för, att frågorna som är upp till behandling, i det samma bör vara på följande organi-sationsplan på grund av den strama tidta-bellen.På grund av den strama tidtabellen och för-ändringens storlek, betonas öppenhet och medverkan i försvarsmaktens omställning.

Personalen bör delta genuint och öppet samt ha kunskap om vad planerna utgår från. De olika personalgruppernas nuva-rande befattningsnivåer och kunnande bör beaktas i personal- och befattningsstruk-turen. Planerarna har ett speciellt ansvar i det, att rättvisan sker. Spelet bör vara just.Man har i åratal pratat om omställningen av försvarsmakten. Man har fört ett flertal diskussioner om temat också med perso-nalorganisationerna. Vi har speciellt beto-nat personalens position i omställningen. Det är viktigt, att ta hand om dem, som är under uppsägningshot, men även om dem, som kommer att bli förflyttade på grund av en ny befattning. Stöd behövs i båda fallen.Det räcker inte att enbart tala om omställ-ningsskyddet. Också planeringens öppen-het och rättvishet har en central betydelse. Tanken på att jobba på ett gemensamt pro-jekt får inte rubbas.

Spelet bör vara rejält!Soliga vårdagar!

Antti Kuivalainenordförande

Edut on tarkoitettu jäsenten vapaa-ajan matkoille 1.1.–29.12.2012 (ei 23.–

25.12.). Muista mainita tuotetunnus varauksen yhteydessä. Varaa pian, paikkoja

on rajoitetusti. Alla näet esimerkkihintoja, koko tarjonnan löydät netistä!

HELSINkI–tukHoLma-risteilyt Esim. 78 EuR/B-hytti (norm. 110 EUR), su–ke -lähdöt Hintaan sisältyy risteily 2–4 henkilölle. Tuotetunnus FKKRY.

miniristeily tuRuSta Esim. 30 EuR/B-hytti (norm. 60 EUR), su–to -iltalähdöt Hintaan sisältyy risteily 2–4 henkilölle. Tuotetunnus FKKRY.

HELSINkI–taLLINNa päiväristeilyt Alk. su–ke -lähdöt 17 EuR/henk. (norm. 31 EUR) Hintaan sisältyy Päiväristeily Viking XPRS:llä. Tuotetunnus FKKRYP.

Päällystöliiton jäsenedut Viking Linella 2012

J ä s e n e d u t n e t i s s äKatso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat osoitteesta:

www.vikingline.fi/edut/pl

Varaukset: www.vikingline.fi • myyntipalvelu puh. 0600-41577(1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) • matkatoimistosta

Pidätämme oikeudet muutoksiin.