Heidi Koskinen

PORIN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄN

SOVELTAVAN LIIKUNNAN KARTOITUS OSANA KUNTOU-

TUSSÄÄTIÖN LIIKUNTA JA OSALLISUUS -HANKETTA

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma

2017

PORIN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄN SOVELTAVAN LIIKUNNAN KARTOI-TUS OSANA KUNTOUTUSSÄÄTIÖN LIIKUNTA JA OSALLISUUS -HANKETTA Koskinen, Heidi Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuntoutusohjauksen- ja suunnittelun koulutusohjelma Joulukuu 2017 Sivumäärä: 30 Liitteitä: 1 Asiasanat: soveltava liikunta, Porin kaupunki, palvelut Opinnäytetyö tehtiin osana Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanketta. Hanke toteutettiin Mikkelissä, Seinäjoella, Porissa ja Vaasassa. Liikunta ja osallisuus -hanke kartoitti Porissa, mitä alueellisia tarpeita ja osallistumisen esteitä oli osallistua sovel-tavaan liikuntaan. Kolmena suurimpana haasteena korostuivat riittämätön tiedotta-minen, suppea lajivalikoima ja kuljetusongelmat. Näiden haasteiden pohjalta jaettiin käsiteltävä aihe kolmeen aihepiiriin palvelut, resurssit ja yhteistyö. Teemojen avulla haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Liikunta ja osallisuus -hankkeessa esille nousseiden alueellisten tarpeiden ja osallis-tumisen esteiden pohjalta kartoitettiin sitä, mitä soveltavan liikunnan palveluita Porin kaupunki järjestää. Lisäksi kartoitettiin niitä resursseja, millä Porin kaupunki järjes-tää soveltavaa liikuntaa ja minkälaista yhteistyötä Porin kaupungilla on eri yhteistyö-tahojen kanssa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena perehtymällä olemassa oleviin dokument-teihin Porin kaupungin nettisivuilla, osallistumalla Kuntoutussäätiön Liikunta ja osal-lisuus -hankkeen yhteydessä järjestettyihin jäsenraatiin ja yhteistyöfoorumiin sekä haastattelemalla Porin kaupungin liikuntayksikön esimiestä. Litteroitu aineisto käsi-teltiin sisällönanalyysin avulla. Palveluita erityisliikkujille Porin kaupungilla on olemassa eri ikäisille, mutta haas-teena on kuitenkin kiristyvät resurssit, jolloin olemassa olevia palveluita ei saada kehitettyä. Tapaustutkimuksessa tuli esille yhtäläisyyksiä Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeesta nousseiden alueellisten tarpeiden ja kehittämiskohteiden sekä taloudellisten säästöjen vuoksi tehtyjen säästötoimenpiteiden kesken. Tiedotta-misen muutokset ja uusien tiedotuskanavien toiminnan aktivointi nousivat esille vah-vasti.

ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY ARRANGED BY THE CITY OF PORI Koskinen, Heidi Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Rehabilitation Counselling and Planning December 2017 Number of pages: 30 Appendices: 1 Key words: adapted physical activity, city of Pori, services This thesis was conducted as part of a project called Exercise and participation by the Rehabilitation Foundation. The project was carried out in Mikkeli, Seinäjoki, Pori and Vaasa. The purpose of the project in Pori was to chart the needs and hin-drances related to participation in adapted physical activity. The most important chal-lenges were related to lack of information, small selection of sports and transporta-tion problems. On the basis of these, the topic was divided into three areas, i.e. ser-vices, resources and cooperation. The themes were studied to find answers to the research questions. On the basis of local needs and hindrances for participation the study charted the services in adapted physical activity arranged by the city of Pori. In addition, the resources and cooperation with different agencies were examined. The research was carried out as a case study. The author of the thesis got acquainted with the existing documents on the web pages of the city of Pori, by participating in the member board and cooperation forum in the project and by interviewing the su-perior of the exercise unit of the city of Pori. In addition, the study charted resources used for physical activity by the city as well as the cooperation between the city and different agencies. The city offers services in adapted physical activity for different age groups, but lack of resources makes it impossible to develop the services. The case study showed sim-ilarities between regional needs, development targets and economic savings. In addi-tion, changes should be made in providing information of physical activity and new information channels should be created.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ............................................................................................................. 5  2 KUNTOUTUSSÄÄTIÖN LIIKUNTA JA OSALLISUUS –HANKE ..................... 7  3 SOVELTAVA LIIKUNTA ....................................................................................... 8  

3.1 Soveltavaa liikuntaa järjestävät tahot ................................................................. 9  3.2 Soveltavan liikunnan takana vaikuttava lainsäädäntö ...................................... 10  

4 PORIN KAUPUNKI ............................................................................................... 11  4.1 Demografista taustatietoa ................................................................................. 12  4.2 Porin kaupungin liikuntayksikkö ..................................................................... 13  

5 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ........................... 14  6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS ......................................................................... 15  

6.1 Tutkimusmenetelmä ......................................................................................... 15  6.2 Aineistonkeruumenetelmät ja analyysi ............................................................ 16  

7 TULOKSET ............................................................................................................ 17  7.1 Palvelut ............................................................................................................. 17  

7.1.1 Erityisliikunnan ryhmät ............................................................................. 18  7.1.2 Vesiliikunnan ryhmät ................................................................................ 19  7.1.3 Iäkkäiden liikuntaryhmät .......................................................................... 19  

7.2 Resurssit ........................................................................................................... 20  7.3 Yhteistyö .......................................................................................................... 22  

8 JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................. 23  8.1 Soveltavan liikunnan palvelut Porissa ............................................................. 24  8.2 Porin kaupungin resurssit soveltavaan liikuntaan ............................................ 24  8.3 Soveltavan liikunnan yhteistyötahot Porissa .................................................... 26  

9 POHDINTA ............................................................................................................ 26  9.1 Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys ........................................................... 28  9.2 Jatkotutkimusaiheet .......................................................................................... 29  

LÄHTEET .................................................................................................................. 30  LIITTEET

5

1 JOHDANTO

Liikunta on tärkeää kaikille, myös heille, joilla on terveydentilaan ja toimintakykyyn

liittyviä haasteita. Aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan on todettu olevan yhtey-

dessä parantuneeseen elämänlaatuun ja vähentyneeseen avun tarpeeseen. Liikunnalla

voidaan ennaltaehkäistä toimintakyvyn rajoitteita. (Rintala, Huovinen & Niemelä

2012, 38.) Osallistuminen ja kaikenlainen aktiivisuus on tärkeää toimintakyvylle.

Liikunnan on todettu edistävän fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Osallistuminen ohjat-

tuun liikuntaan, esimerkiksi urheiluseuroissa, voi myös lisätä sosiaalista hyvinvoin-

tia. (Ng 2016, 75.)

Soveltava liikunta on sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden

toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen takia vaikea osallistua yleisesti

tarjolla olevaan liikuntaan. Se on terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alakä-

site. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnan soveltamista

ja erityisosaamista liikunnan toteuttamiselle arvioidaan tarvitsevan noin miljoona

suomalaista. (Soveltava liikunta SoveLi Ry:n strategia vuosille 2016-2018, 6.)

Kunnat ja urheiluseurat ovat yleisesti kantaneet suurimman vastuun liikuntapalvelu-

jen tuottamisesta ja liikunnan yleisestä kehittämisestä paikallisesti. Kun järjestetään

soveltavaa liikuntaa, kunnissa nousevat liikuntatoimen lisäksi keskeiseen rooliin so-

siaali- ja terveystoimi sekä esimerkiksi vammaisjärjestöjen paikallisyhdistykset ja

eläkeläisjärjestöt. (Kuusela 2008, 20.)

Soveltavan liikunnan toimintaympäristöt vaihtelevat varsin paljon eri kokoisissa

kunnissa. Kuntien taloudelliset tilanteet, liikunta ja vapaa-aikatoimen rakenteet sekä

yhteistyökulttuurit ovat erilaisia. (Kuusela 2008, 23.) Kuntien liikuntapalvelut joutu-

vat kohtaamaan moninaisia odotuksia. Lisänsä erityisliikunnan kirjoon tuovat vähän

liikkuvat ja maahanmuuton tuomat odotukset liikunnan järjestämiseen. Kuntien talo-

usresurssit tuskin kasvavat tiukentuvan kuntatalouden takia. (Rikala 2015, 26.)

6

Yhteiskunnassa tapahtuu siis muutoksia, joiden myötä myös soveltavan liikunnan ja

kuntien erityisliikunnan on mukauduttava muuttuvaan tilanteeseen. Muutosta tapah-

tuu niin liikuntakulttuurissa, liikunnan asemassakunnallisena palveluna, väestöllisiä

muutoksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistuksessa. (Ri-

kala 2015, 43.)

Kuntoutussäätiössä on käynnissä Liikunta ja osallisuus -hanke vuosina 2015-2017.

Hanke on käynnissä Porin lisäksi Mikkelissä, Seinäjoella ja Vaasassa. Hankkeen

päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja liikuntavammaisten osallisuuden edistämi-

nen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan

järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa. Tavoitteena on kartoittaa eri

järjestöjen jäsenilleen tarjoamia liikunta- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Tavoitteena

on myös tarkastella asiaa sekä alueellisesti, että toiminnan järjestäjän ja käyttäjän

näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on myös koota liikuntaa järjestävien tahojen

edustajia yhteisiin tilaisuuksiin, joissa esitellään olemassa olevia käytäntöjä sekä

hankkeen työpajoissa esiin nousseita ideoita, osallisuuden edistämisen keinoja sekä

eri toimijoiden yhteistyön tuloksia. (Kuntoutussäätiön www-sivut 2016.)

Hanke tuo yhteen potilasjärjestöjen jäsenet, urheiluseurat ja kuntatoimijat uusien

yhteistyömallien edistämiseksi ja samalla tarjoaa tietoa soveltavan liikunnan hyvistä

käytännöistä. Kehittämistyön pohjana ovat alueelliset tarpeet, jotka ovat nousseet

kevään yhteistyötapaamisissa Porissa. (Kuntoutussäätiön www-sivut 2016.)

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Porin kaupungin järjestämiä soveltavan liikun-

nan palveluita Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeen yhteydessä esille

nousseiden tarpeiden ja osallistumisen esteiden pohjalta.

7

2 KUNTOUTUSSÄÄTIÖN LIIKUNTA JA OSALLISUUS –HANKE

Kevään 2016 aikana Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanke on järjestänyt

Porissa yhteistyöpalaverin ja jäsenraadin. Näissä oli mukana Porin kaupungin vapaa-

aikaviraston edustajia, järjestötoimijoita sekä erityisliikkujia Porin alueelta. Hank-

keen aikana on kartoitettu liikkumisen osallistumisen esteitä, sekä kerätty ideoita

hyviin toimiviin käytäntöihin soveltavan liikunnan järjestämiseksi.

Järjestöjen paikallisyhdistysten jäsenille on lähetetty hankkeen tiimoilta kysely, jossa

kartoitettiin osallistumista Porin kaupungin tai järjestöjen järjestämään soveltavaan

liikuntaan. Kyselyssä tiedusteltiin sitä, mitä haluaisi harrastaa ja mitkä ovat mahdol-

liset esteet liikunnan harrastamiselle. Kysely (N=45) lähetettiin Satakunnan Allergia

- ja Astmayhdistykselle, Satakunnan neuroyhdistykselle sekä viidelle muulle Porissa

toimivalle järjestön paikallisyhdistykselle. Muita järjestöjä olivat mm. Porin seudun

invalidit, Satakunnan munuais- ja maksayhdistys, Satakunnan omaishoitajat ja lähei-

set, Satakunnan kilpirauhasyhdistys ja Porin Lihastautiklubi. Myös urheiluseuroille

lähetettiin kysely koskien sitä, järjestävätkö he soveltavaa liikuntaa tai onko heillä

halua tai mahdollisuuksia järjestää sitä. Vastauksia saatiin vähän (N=5). (Ruuth &

Parkkinen, 2016.)

Toukokuussa järjestettiin yhteistyöfoorumi, joka kokosi Porin seudun järjestöt, urhei-

luseurat, kuntatoimijat ja kaupungin edustajat keskustelemaan esille nousseista ky-

symyksistä. Liikunta ja osallisuus -hankkeen kyselyiden, jäsenraadin sekä yhteistyö-

foorumin kootuista palautteista saatiin esille liikkumisen osallistumisen esteitä. Niitä

olivat kuljetusongelmat, harrastamisen hinta, esteettömyysongelmat, riittämätön tie-

dottaminen ryhmistä, ajan puute, suppea lajivalikoima. (Ruuth & Parkkinen 2016.)

8

3 SOVELTAVA LIIKUNTA

Komiteamietinnössä 1996 on määritelty, että soveltava liikunta on liikuntaa, joka on

suunnattu ihmisille, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan

alentuneen toimintakyvyn takia. Toimintakyky voi olla alentunut sairauden tai vam-

man takia. Liikunta vaatii silloin soveltamista ja eritysosaamista. (Opetusministeriö

2003, 5.) Tässä opinnäytetyössä erityisliikunta ja soveltava liikunta –käsitteet ovat

synonyymejä.

Suomessa noin 250 000 henkilöllä on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai

toiminnan vajaus. Suomi myös ikääntyy ja väestöstä yli 65-vuotiaita oli vuoden 2014

lopussa yli miljoona. Erityisryhmien liikunnan piiriin kuuluvien ihmisten määrää ei

voi määritellä tarkasti. Osa ihmisistä lukeutuu useampaan erityisliikunnan alaryh-

mään. Täsmällistä kriteeriä ei myöskään ole sille, milloin jokin vamma tai sairaus

haittaa liikkumista niin paljon, että se edellyttää liikunnanohjaukselta soveltamista ja

erityisosaamista. (Pyykkönen 2016, 23.)

Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomia eri ikäkausina. On todettu, että urhei-

luseuroissa olevilla nuorilla, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, on enem-

män liikunta-aktiivisuuspäiviä, kuin niillä, jotka eivät ole seuroissa. Urheiluseura-

toiminnan on todettu edistävän niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin toiminta-

kykyä. (Ng 2016, 75.)

Pitkäaikaissairaiden ihmisten passiivisen liikunnattoman elämäntavan on todettu li-

säävän riskiä primääreihin ja sekundäärisiin terveysongelmiin. Liikkumattomuus

lisää myös riskiä riippuvaisuudesta toisten avusta. (Rintala ym. 2012, 38.) Soveltava

liikunta sisältää liikuntaa ja urheilua kuntoutuksesta vammaisten huippu-urheiluun

(kuvio 1). Soveltavaa liikuntaa järjestävät monet eri toimijat ja tahot. Tässä opinnäy-

tetyössä tarkastellaan kunto- ja virkistysliikunnan osuutta, eli kunnan liikuntatoimen,

järjestöjen paikallisyhdistysten sekä seurojen toteuttamaa soveltavaa liikuntaa.

9

Kuvio 1. Soveltavan liikunnan toimintamuodot (Rintala ym. 2012, 490)

3.1 Soveltavaa liikuntaa järjestävät tahot

Suomessa on organisoitunut hallintojärjestelmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa

liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta, kehittämisestä sekä lii-

kunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Yleisten edellytysten

luominen liikunnalle on kuitenkin kuntien tehtävä. Liikunnan kansalaisjärjestöillä on

myös oma osansa toteuttavana tahona julkishallinnon tuella. Valtiolla, kunnilla ja

järjestöillä on liikunnan saralla samoja tavoitteita, mutta käytännön painotukset ja

sitoutumisen tasot vaihtelevat. Valtion liikuntahallinto ei määrää sitä, mitä kunnissa

pitää tehdä. Se voi vain antaa suuntaa ja suostutella. (Pyykkönen 2016, 36.)

Kunnat ovat kuitenkin merkittävässä roolissa soveltavan liikunnan järjestäjinä Suo-

messa. Kunnat järjestävät soveltavaa liikuntaa ikäihmisille, kehitysvammaisille ja

liikuntavammaisille. Liikuntamuodoista yleisimpiä ovat vesiliikunta-, kuntosali- ja

palloiluryhmät eri muodoissaan. (Rintala ym. 2012, 490-491.) Kuntien liikuntatoimi,

erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset ja koulutoimi

ovat erityisryhmien liikunnan tärkeitä toimintaorganisaatiota. Yhteistyön ja integraa-

Huippu-­‐urheilu  (Paralympiakomintea  ja  vammaisurhelijärjestöt)  

Kilpa-­‐  ja  huippu-­‐urheilu  (Vammaisurheilujärjestöt)  

Kunto-­‐  ja  virkistysliikunta  (Kunnan  liikuntatatoimi,  järjestöjen  

paikallisyhdistykset,  seurat  +omatoimisuus)  

Soveltava  liikunnanopetus  (Koulutoimi)  

Kuntoutus/  kuntouAava  liikunta  (Terveydenhuolto)  

10

tion kannalta oleellisia ovat myös järjestöt ja urheiluseurat. (Opetusministeriön

www-sivut 2016.)

Soveltavan liikunnan järjestöt toimivat hyvin vaihtelevasti paikallistasolla, joten

myös toimintaedellytykset soveltavan liikunnan toimijoiden ja kunnan yhteistyölle

vaihtelevat (Kuusela 2008, 23). Liikunnan järjestämisessä on tärkeintä luoda paikal-

lisesti sopiva ja toimiva järjestelmä ja sitä tulisi ylläpitää pitkäjänteisesti. Soveltavaa

liikuntaa kunnissa voidaan kehittää myös liikuntatoimen ja järjestöjen yhteistyöllä.

Silloin myös järjestöjen on oltava aktiivisemmassa toimijan asemassa. (Jokinen

&Piispanen 2008, 36; Rintala ym. 2012, 492.)

3.2 Soveltavan liikunnan takana vaikuttava lainsäädäntö

Soveltava liikunta on valtionhallinnossa erityisesti opetusministeriön sekä sosiaali- ja

terveysministeriön toimialueella. Soveltavaa liikuntaa ohjaa Suomen perustuslaki,

kuntalaki, liikuntalaki, kansanterveyslaki ja laki vammaisuuden perusteella järjestet-

tävistä palveluista ja tukitoimista. (Piispanen 2010, 14.) Suomi on myös ratifioinut

vammaisten oikeuksien yleissopimuksen 11.5.2016, jonka Yk:n yleiskokous on hy-

väksynyt vuonna 2006. ”Yleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille henkilöil-

le ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistä ja suojella näitä oikeuksia. Sopimuk-

sella halutaan edistää myös vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.”

(Eduskunnan www-sivut 2017.) Perustuslain mukaan kaikki on yhdenvertaisia lain

edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen,

iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam-

maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki

731/1999, 6§).

”Kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa.

Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja talou-

dellista kestävyyttä.” (Kuntalaki 410/2015, 1§). Kansanterveyslaki pitää sisällään

yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvan terveyden edistämisen. Se pitää

11

sisällään myös terveyden edistämisen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn sekä yksi-

lön sairaanhoidon. (Kansanterveyslaki 66/1972, 1§).

Soveltavaa liikunta ja vammaisurheilu on osa liikuntalakia. Liikuntalain tavoitteena

on edistää eri väestönryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön

hyvinvointia ja terveyttä, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista sekä

lasten että nuorten kasvua ja kehitystä. Lain tavoitteena on myös edistää liikunnan

kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoimintaa, huippu-urheilua, liikunnan ja

huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä eriarvoisuuden vähentämistä

liikunnassa. Kunnan vastuulla on luoda edellytykset liikunnalle paikallistasolla jär-

jestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri

kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seura-

toiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. (Liikuntalaki 390/2015,

2§ ja 5§).

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista pitää sisäl-

lään toimet edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aihe-

uttamia haittoja ja esteitä (Laki vammaisuuden perustella järjestettävistä palveluista

ja tukitoimista 380/1987, 1§). Yhdenvertaisuuslaki edistää yhdenvertaisuutta ja eh-

käisee syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa (Yhdenver-

taisuuslaki 1325/2014, 1§). Yhdenvertaisuuden edistämisen velvollisuus koskee niin

viranomaisia, oppilaitoksia kuin työnantajia (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 5-7§).

4 PORIN KAUPUNKI

Pori on Satakunnassa Länsi-Suomessa sijaitseva 85 336 asukkaan kaupunki. Pori on

Suomen 11. suurin kaupunki. Porin kaupunki ylläpitää yli 200 liikuntapaikkaa. Li-

säksi on yhdistysten ja yksityisten ylläpitämiä liikuntatiloja. Porissa on myös yksi

Suomen suurimmista sisähalleista ”Karhuhalli” ja se sijaitsee lähellä keskustaa. Kar-

huhalli on osa urheilukeskusta, jossa sijaitsee myös stadion, kaksi jäähallia, tekojää-

rata, tennishalli, maauimala, pesäpallostadion, lämmitettävä tekonurmi, neljä isoa

12

pallokenttää, 320 hehtaarin ulkoilualue jossa sijaitsee kuntoratoja ja kiintorastit. Alu-

eella sijaitsee myös ampumarata, jousiammuntarata ja ratsastustalli sekä muutamia

pienempiä ulkoilualueita. Porin kaupungissa on lisäksi kaksi uimahallia. Porin kes-

kustan uimahallin, joka otettiin käyttöön vuonna 2011 ja Meri-Porin uimahalli. Kes-

kustan uimahallissa on 50 metrin uima-allas kun taas Meri-Porin uimahallissa on 25

metrin allas, opetusallas ja kahluuallas. Meri-Porin uimahallissa on myös kuntosa-

li.(Porin kaupungin www-sivut 2017.)

4.1 Demografista taustatietoa

Porin kaupungissa, kuten monessa muussakin kaupungissa, väestö ikääntyy (Porin

kaupungin tilastollinen vuosikirja 2016. 21-23). Suomessa ennustetaan yli 65-

vuotiaiden määrän lisääntyvät nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen

2030 mennessä. (Tilastokeskus www-sivut 2017.) Myös Porissa yli 65-vuotiaiden

määrä on ollut selkeässä nousussa (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Porin kaupungin asukasluku väestön ikäryhmittäin jaettuna vuosina 2015 ja 2016 (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2016. 21-23).

Ikäryhmä 2015 2016

0-14 v 12 307 12 317

15-64 v 51 795 51 796

65 v ja yli 19 349 20 235

yhteensä 83 451 84 348

Erilaiset kuntoutus ja eläke-etuudet antavat suuntaa soveltavan liikunnan tarvitsijoi-

den määrästä. Porin alueella oli eläkkeensaajia vuonna 2015 Kansaneläkelaitoksen

tilastojen mukaan on 26 009. Eläkkeensaajista 3 973 oli työkyvyttömyyseläkkeen

saajia. Vanhuuseläkettä näistä sai 22 048. Vuonna 2016 Kansaeläkelaitoksen eläkettä

saavan hoitotukea oli saanut 4 184 henkilöä. (Kelasto www-sivut 2017.)

13

”Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden

henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä heidän kuntoutumistaan ja hoitoaan” (Kan-

saneläkelaitoksen www-sivut 2017.) Porissa 2016 vuoden lopussa Kansaneläkelai-

toksen alle 16-vuotiaan vammaistukea oli maksettu 477 henkilölle. 16-vuotta täyttä-

neiden vammaistukea sai 203 henkilöä. Eläkettä saavan hoitotukea sai 4 184 henki-

löä. (Kelasto www-sivut 2017.)

Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen myöntämisperusteena on se, että kuntoutujalla

on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumiseste (Kansaeläkelai-

toksen www-sivut 2017.) Kansaneläkelaitoksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuk-

sen parissa Porissa vuonna 2015 oli 287, joista 205 henkilöä saa fysioterapiaa. Kun-

toutusrahaa Kansaneläkelaitokselta sai 877 henkilöä. (Kelasto www-sivut 2017.)

4.2 Porin kaupungin liikuntayksikkö

Soveltavaa liikuntaa Porissa toteuttaa liikuntayksikkö, jossa työskentelee liikuntayk-

sikön esimies, liikuntasihteeri sekä neljä liikunnanohjaajaa. Liikuntayksikkö on osa

Porin kaupungin vapaa-aikatoimea (ks. kuvio 2). Liikuntayksikön esimies myös vas-

taa erityisryhmien liikunnasta. Vapaa-aikatoimi jakautuu hallintoyksikköön, liikun-

tapaikkayksikköön, liikuntayksikköön ja nuorisoyksikköön. Vapaa-aikatoimen toi-

mialaan kuuluvat kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut. (Porin kaupungin www-

sivut 2016.)

Toiminta-ajatuksena on liikuntaedellytyksiä luomalla lisätä liikunnan harrastamista

ja muuta terveyttä edistävää fyysistä aktiivisuutta, saada mahdollisimman moni pori-

lainen omaksumaan liikunnallisen elämäntavan ja tukea urheilutoimintaa (Porin kau-

pungin www-sivut 2016.)

14

Kuvio 2. Porin kaupungin vapaa-aikatoimen organisaatio (Porin kaupungin www-

sivut 2016.)

5 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Porin kaupungin soveltavan liikunnan nyky-

tilaa ja resursseja Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeen kyselyistä esille

nousseiden alueellisten tarpeiden pohjalta. Kyselyistä nousi esille kolme suurinta

haastetta, jotka olivat riittämätön tiedottaminen, suppea lajivalikoima ja kuljetuson-

gelmat. Näiden pohjalta ryhmittelin kysymykset haastatteluun teemoihin palvelut,

resurssit ja yhteistyö. Opinnäytetyön tavoitteena on koostaa tiedot yhteen, mikä hel-

pottaa soveltavan liikunnan palveluiden löytymistä ja voisi toimia tulevaisuudessa

Porin kaupungin soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman pohjana. Näin siis

opinnäytetyö palvelee niin Porin kaupungin liikuntayksikköä, Kuntoutussäätiön Lii-

kunta ja osallisuus -hanketta kuin palveluiden käyttäjiä.

Teemojen avulla hain vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

15

• Mitä ja minkälaisia soveltavan liikunnan palveluja Porin kaupunki järjestää?

• Mitä resursseja Porin kaupungilla on soveltavan liikunnan toteuttamiseen?

• Mitä ja minkälaista yhteistyötä Porin kaupungilla on eri soveltavan liikunnan

toimijoiden kanssa?

6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS

6.1 Tutkimusmenetelmä

Menetelmänä käytän tapaustutkimusta (case study), jonka avulla saadaan yksityis-

kohtaista, intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta. Tapaustutkimuksessa aineis-

toa kerätään useita metodeja käyttämällä; havainnoiden, haastatellen ja dokumentteja

tutkien. (Hirsijärvi ym. 2015, 134.) Se kohdistuu ajankohtaisiin asioihin. Siinä on

mahdollisuus suorittaa systemaattista observointia sekä tehdä haastatteluja (Yin

1987, 23). Tässä tutkimuksessa käytettiin dokumentteihin tutustumista, havainnointia

ja teemahaastattelua.

Tapaustutkimus ei ole oma lähestymistapansa eli tutkimusotteensa, sillä kyseessä on

perinteisten tutkimusotteiden, kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusotteiden yh-

distelmä. Tutkimuksella ei ole myöskään omaa metodologiaa tai omia tutkimusme-

netelmiä. Se koostuu tutkittavan ilmiön selvittämiseksi tarpeellisista tiedonkeruu- ja

analyysimenetelmistä, jotka kuuluvat laadulliseen ja määrälliseen tutkimukseen.

(Kananen 2013, 9.)

Teemahaastattelussa edetään tiettyjen keskeisten etukäteen valittujen teemojen ja

niihin liittyvien kysymysten varassa (Tuomi& Sarajärvi 2009, 75). Teemojen tulisi

nostattaa keskustelua eikä niihin voi vastata lyhyesti. Haastattelu tarkoittaa selkeää

haastattelukontaktia, jolloin on mahdollisuus keskustella haastattelussa esille nous-

seista, mahdollisista uusista asioista. (Kananen 2013, 93.)

16

Aineistot analysoidaan käyttämällä sisällön analyysiä. Sisällön analyysillä voidaan

analysoida kirjoitettua tai suullista kommunikaatiota. Sisällön analyysissä erotetaan

samanlaisuudet ja erilaisuudet. Sisällön analyysissä käytetään hyväksi eri analyysi-

keinoja, kuten teemoittelua, laskemista ja yhteyksien tarkastelua. (Hirsijärvi& Hurme

2006, 152.)

6.2 Aineistonkeruumenetelmät ja analyysi

Aineisto tutkimukseen kerättiin dokumentteihin tutustumalla, osallistumalla Kuntou-

tussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeen yhteistyötapaamisiin sekä teemahaastatte-

lulla. Dokumentteina oli Porin kaupungin nettisivuilta, sekä järjestöjen ja seurojen

nettisivuilta löytyvä informaatio soveltavan liikunnan palveluista. Haastateltavana oli

Porin kaupungin liikuntayksikön esimies, koska hänellä on kattavaa tietoa tutkitta-

vasta asiasta. Haastattelu tehtiin hänen työhuoneessaan. Haastatteluun kului aikaa

noin tunti.

Haastattelun teemat nousivat Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeen ky-

selyistä nousseista alueellisista tarpeista ja kehittämiskohteista (Liite 1). Kolmena

suurimpana haasteena korostuivat riittämätön tiedottaminen, suppea lajivalikoima ja

kuljetusongelmat. Teemoittelu tehtiin selkeyttämään rakennetta Liikunta ja osallisuus

-hankkeen kyselyiden tulosten ja dokumentteihin tutustumisen jälkeen. Teemalla 1

palvelut haettiin vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, teemalla 2 resurssit

toiseen ja teemalla 3 yhteistyö viimeiseen tutkimuskysymykseen. Haastattelu täyden-

si dokumenteista kerättyä aineistoa.

Haastattelu toteutettiin lokakuussa 2016. Haastattelu tallennettiin ja litteroitiin. Litte-

roinnin jälkeen tallenteet tuhottiin asianmukaisesti. Litterointiaineisto ryhmiteltiin

teemojen; palvelut, resurssit ja yhteistyö mukaisesti ja käytettiin värikoodeja ana-

lysoitaessa sisältöä. Sisältö analysoitiin sisällön analyysillä hakemalla samanlaisuuk-

sia haastattelun, dokumenttien ja Liikunta ja osallisuus -hankkeen kyselyiden vasta-

usten välillä. Aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä ja analyysin avulla hajanaisesta ai-

neistosta tehdään tiivis ja selkeä tuotos, joka sisältää tarvittavan informaation.

17

7 TULOKSET

Tulokset ovat esitetty teemojen; palvelut, resurssit ja yhteistyö mukaisesti. Opinnäy-

tetyön aineisto on analysoitu sisällön analyysillä ja dokumenttien sekä haastattelun

välillä on haettu samanlaisuuksia ja erilaisuuksia. Johtopäätöksissä pohdin näiden

suhdetta. Opinnäytetyö tuloksissa käsittelen dokumenteista, että haastattelusta saatua

tietoa. Haastattelusta saatu tieto on ilmoitettu erikseen ja suorat lainaukset ovat ero-

teltu kursivoidulla tekstillä.

7.1 Palvelut

Erityisliikunnan tarjonta Porin kaupungin nettisivuilla on jaettu lasten, aikuisten,

eläkeläisten ja erityisryhmien ohjattuun liikuntaan. Näiden alta löytyy Porin kaupun-

gin toteuttama ohjattu liikunta. (Porin kaupungin www-sivut 2016.) Tässä opinnäyte-

työssä tarkastellaan näistä soveltavan liikunnan osa-alueita eli eläkeläisten liikuntaa

sekä erityisryhmien liikuntaa. Ryhmien kuvaukset löytyvät Porin kaupungin net-

tisuvuilta, jokainen oman ryhmän alta. Osaan erityisryhmien liikuntaan ilmoittautu-

minen on myös netin kautta, kuten lasten ja nuorten ryhmiin. Iäkkäämpien ryhmiin

ilmoittautuminen on paikan päällä liikuntaryhmän alkaessa. Nettisivuilta löytyy vain

kaupungin järjestämät ohjatut liikuntaryhmät. Sieltä ei löydy, eikä ole linkkiä järjes-

töjen paikallisyhdistysten järjestämään ohjattuun liikuntatoimintaan. (Porin kaupun-

gin www-sivut 2016.)

Porin kaupungin nettisivuilla on linkki Nuori Pori-harrastelehteen sekä harrastehaku.

Nuori Pori harrastelehti on kattava julkaisu lasten ja nuorten harrastus mahdollisuuk-

sista Porissa. Harrastehaku on palvelu, jonka avulla voi hakea tietyin ehdoin halua-

maasi harrastusta. Harrastehaulla pystyy hakemaan myös eri urheiluseurojen järjes-

tämää ohjattua liikuntaa. Harrastehaussa (Kuva 1.) pystyy määrittelemään harrasta-

misen tason, jossa on mahdollista valita erityisryhmät sekä soveltava. (Porin kaupun-

gin www-sivut 2016.)

18

Kuva 1. Harrastehaku Porin kaupungin vapaa-aikaviraston sivuilta (Porin kaupungin

www-sivut 2017.)

7.1.1 Erityisliikunnan ryhmät

Porin kaupungilla on tarjolla erityisryhmien liikuntaa kaikille ikäryhmille. Erityislii-

kunnan Sporttis-kerhot on jaettu ikäkausittain aikuisten sovellettu kuntotunti, Sport-

tis-isot (7-12-vuotiaat) sekä Sporttis-nuoret (13-vuotiaat ja vanhemmat) (Porin kau-

pungin www-sivut 2016.) Sporttiskerhot ovat liikuntakerhoja lapsille ja nuorille, joil-

la on jokin vamma tai muu erityisen tuen tarve. Kerho voi olla määritelty tietylle

vammaryhmälle tai toteutettu kaikille niille, jotka tarvitsevat harjoitusta motorisissa

taidoissa. (Porin kaupungin www-sivut 2017.) Sporttiskerhot ovat Suomen Vam-

maisurheilu ja -liikunta VAU Ry:n koordinoima, mutta toteuttajana voi olla paikalli-

19

nen vammaisyhdistys, liikuntatoimi tai urheiluseura. (Suomen Vammaisurheilu ja -

liikunta VAU Ry:n www-sivut 2017.)

7.1.2 Vesiliikunnan ryhmät

Vesiliikunnan osalta on erityistä tukea vaativille liikkujille omia ryhmiä toimintaky-

vyn ja uimataidon mukaan jaoteltuina kolmeen ryhmään. Ensimmäisenä nuorten ja

aikuisten uintiryhmä, jossa vaatimuksena omatoiminen selviytyminen pukuhuonees-

sa ja 50 metrin uimataito. Toinen ryhmä on Räpylä-ryhmä, joka soveltuu lapsille

jotka osaavat uida itsenäisesti 10 metriä ja pidemmillä matkoilla pärjää räpylöillä.

Tässä ryhmässä toimii 2-4 ohjaajaa, mutta henkilökohtaista avustajaa ei ole mahdol-

lisuus saada. Kolmannessa Uintikerho-ryhmässä uidaan enemmän itsenäisesti pi-

dempiäkin matkoja sekä harjoitellaan hyppyjä ja tekniikkaa. Tähän ryhmään pääsy-

vaatimuksena on 25 metrin uimataito. Tässä ryhmässä toimii 1-3 avustajaa eikä ole

mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan. (Porin kaupungin www-sivut 2016.)

Haastateltavan mukaan aikuisten erityisliikunnan ryhmät ovat enemmän integroitu-

neita kuin lapsilla ja nuorilla. Vesiliikunnassa liikuntaryhmät on luokiteltu kunnon, ei

diagnoosin mukaisesti. Näin terveet ja toimintakyvyltään alentuneet liikkujat voivat

liikkua samassa ryhmässä. Ryhmän valintaan vaikuttaa siis toimintakyvyn taso. Vesi-

liikuntaa toteutetaan niin Meri-Porin uimahallissa kuin keskustan uimahallissakin.

Vesiliikunnan tuntien kuvaukset löytyvät Porin kaupungin nettisivuilta aikuisten oh-

jatun liikunnan alta. (Porin kaupungin www-sivut 2017.)

7.1.3 Iäkkäiden liikuntaryhmät

Iäkkäillä on tuolivoimistelua, bocciaa, voima- ja tasapainoharjoitusryhmiä, kunto-

humppaa sekä kuntosaliryhmiä. Kuntosaliharjoittelussa on myös matalan kynnyksen

ryhmiä. Matalan kynnyksen ryhmä on tarkoitettu ikääntyneille liikuntaa aloittelevil-

le, liikuntarajoitteisille, alentuneen toimintakyvyn omaaville, tai muuten terveytensä

kannalta riittämättömästi liikkuville henkilöille. (Porin kaupungin www-sivut 2016.)

20

” on torstaisinkin sellanen matalan kynnyksen ryhmä. Siel on kehitysvammasii aikui-

sia, siel on huonokuntosii eläkeläisii sit siel saattaa olla työikäinen, joka on sairau-

desta toipuva…siel ne on sulassa sovussa kaikki”

Porin kaupungilla on käytössä avustajakortti. Korttia voi hakea, kun on peruste sen

tarpeelle. Avustajakortti oikeuttaa avustajan ilmaiseen sisäänpääsyyn ja pienentää

siten liikkumisen kuluja. Avustajakortin hakuohjeet löytyvät nettisivuilta. Haastatel-

tavan mukaan avustajakorttia käytetään selkeästi eniten uimahallikäynteihin.

7.2 Resurssit

Haastattelussa resurssit nousivat vahvasti esille. Porin kaupungin liikuntatoimessa

liikunnan parissa työskentelee kokopäiväisesti neljä ja yksi osa-aikaisena. Heillä kai-

killa on pieniä osia erityisliikunnasta. Porin kaupungin erityisliikunnanohjaaja toimii

samalla myös ison liikuntayksikön esimiehenä sekä vastaa kahden uimahallin val-

vonnasta. Erityisliikunnan ohjaaja ei siis toimi tehtävässään päätoimisesti.

” ensin on todettava se tilanne, joka on aika ärsyttävä tilanne et mulla on niinku eri-

tyisliikunta täs, sit mulla on iso liikuntayksikkö esimiestehtävät eli mä en pysty teke-

mään kahdeksaa tuntia sitä erityisliikuntaa, mikä on siis tosi nolokin juttu tän ko-

koses kaupungis”

Haastateltavan mukaan liikuntaryhmät ovat alkaneet syksyllä 2016 kuukauden nor-

maalia myöhemmin. Syynä tähän ovat Porin kaupungin lomautukset. Säästötoimen-

piteinä vuonna 2016 lakkautettiin myös ikäihmisten kuljetukset Meri-Porin uimahal-

liin sekä vaikeimmin vammaisten Sammakko-uimaryhmä, koska avustajia ei voitu

palkata siihen. Myös kolme kertaa vuodessa kotiin jaettu liikunta- ja nuorisotoiminta-

lehti on siirretty verkkoon.

”en mä usko et nää resurssit kunta-alalla ainakaan kasvaa kauheesti niin meidän on

pakko ruveta verkostoitumaan”

21

Tiedottamisen kehittäminen nousi yhdeksi haasteeksi Liikunta ja osallisuus -

hankkeen toteuttaman kyselyn pohjalta. Se on myös yksi resursseja vaativa kohde.

Tiedottaminen on palvelu, jotta erityisliikkujat löytävät itselle sopivat liikuntamah-

dollisuudet. Haastattelussa nousi esille, että tällä hetkellä keskeisimpiä tiedotus-

kanavina on Porin kaupungin nettisivut ja sosiaalisen median Facebook-sivut.

Haastattelussa esille nousi myös aikaisemmin kolme kertaa vuodessa ilmestynyt lii-

kunta- ja nuorisotoiminta lehti, joka jaettiin jokaiseen kotiin. Se on siirretty sääs-

tösyistä kokonaan nettiin. Haastattelussa selvisi, että sen ylläpito lopetettiin, koska

erityisliikuntaa järjestävät tahot eivät ilmoittaneet järjestämästään erityisliikunnasta,

ja tieto oli osittain jo painettaessa vanhaa tai virheellistä. Painattamisesta ja postitta-

misesta tuli myös isoja kuluja. Erityisliikunnan kalenteri on myös ollut nettiversiona,

mutta myös tiedonkulullisista syistä jäänyt päivittämättä. Jotta tieto saataisiin kuiten-

kin eteenpäin, on suunniteltu erityisliikunnan kalenterin nettiversion päivittämistä.

Sinne saataisiin uusin tieto heti, kun se toimijoilta saadaan kaupungin tietoon ja se on

helppo päivittää, kun uutta tietoa on saatavilla. Erityisliikunnan kalenterin päivittä-

minen nettiin on tavoitteena kevään 2017 aikana kertoo haastateltava.

” me ollaan jossain vaiheessa pidetty sitä erityisliikunnan kalenteria, se on hyvä yh-

teistyömuoto et kaikki ilmotti ja me ylläpidettiin sitä, mut sit se jotenkin hyyty siihen

et porukka ei sit enää ilmoitanutkaan ajoissa ja sit siellä oli vanhaa tietoa”

Haastateltavan mukaan erityislasten vanhemmat löytävät tiedon netistä, mutta on-

gelmana ovat iäkkäät ihmiset, joille tiedotuslehtisen poisjäänti vaikeutti tiedonsaan-

tia. Se lisää yhteydenottoja ja käyntejä liikuntayksikköön ryhmien alkamisajankohti-

en lähestyessä.

Yhdistysten ja seurojen yhteistyön ja tiedon liikkumisen parantamiseksi on suunnitel-

tu myös sähköpostilla toimitettava kuukausitiedote. Tämäkin on ollut jo aikaisemmin

käytössä, mutta kaatunut yhteystietojen vanhentumiseen.

22

7.3 Yhteistyö

”se on vahvuus tulevaisuudessa et yhdistetään voimia ei muuten onnistu kukaan”

Haastateltavan mukaan yhteistyötä Porin kaupungin liikuntayksiköllä on koulujen

kanssa. Yhteistyönä on lapsille ja nuorille järjestetty uintikilpailuja sekä laskettelu-

kursseja. Erilaisia erityisliikunnan tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on

Porissa järjestetty satunnaisesti. Karhuhallissa on järjestetty Liikuntamaa joka sun-

nuntai kevät ja syyskauden ajan sekä Leo-Pekka Tähden Tie Tähtiin -tapahtuma jär-

jestettiin 18.1.2017. Liikuntamaa on vapaata, vauhdikasta perheliikuntaa mikä on

valvottua, muttei ohjattua. (Porin kaupungin www-sivut 2017.) Tie Tähtiin - tapah-

tuma on Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU Ry:n järjestämä kiertue seitse-

mällä eri paikkakunnalla, joista Pori oli yksi. Tapahtumassa oli tarjolla informaatiota

alueen harrastusmahdollisuuksista. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus kokeilla

matalan kynnyksen ohjattua liikuntaa. Kiertueella oli mukana eri lajien paralym-

piahuippuja kuten Leo-Pekka Tähti. (Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU

Ry:n www-sivut 2017.) Haastateltavan mukaan myös muita satunnaisia erityisliikun-

nan tapahtumia on järjestetty kuten iso jalkapallotapahtuma.

Haastateltavan mukaan yhteistyötahona on ollut myös Satakunnan ammattikorkea-

koulun Soteekki- palvelu. Sieltä on saatu sosiaali- ja terveysalaa opiskelevia opiskeli-

joita ohjaajiksi. Sieltä on saatu 4–6 ohjaajaa lasten sekä nuorten Sporttiskerhoon ja

uintiryhmään. Henkilökohtaisia avustajia ei ryhmiin voida järjestää.

Avustajakeskus on myös ollut yhteistyötahona. Heiltä ei ole voitu ostaa palveluja,

koska Porin kaupungilla oli syksyllä 2016 lomautukset ja lomautusten aikaan uuden

työvoiman palkkaaminen ei ole mahdollista. Mahdollisesta yhteistyöstä kuitenkin

neuvotellaan jatkossa, haastateltava kertoo.

Iäkkäille liikkujille on vähemmän järjestettyjä tapahtumia. Senioripäiviä on järjestet-

ty, mutta niiden järjestäminen loppui, koska se vaati paljon avustajia myös palveluta-

loista. Myös erilaisia kuljetuspalveluita pientä korvausta vastaan on ollut, mutta ne

ovat loppuneet osittain vähäiseen käyttäjämäärään ja isoihin kustannuksiin.

23

Haastateltavan mukaan urheiluseurat ja järjestöt ovat osallistuneet yhteistyöhön vaih-

televasti. Erityisliikunnan saralla aktiivisia urheiluseuroja on ollut useita vuosien

varrella. Urheiluseurojen aktiivisuus on usein henkilösidonnaista. Kun aktiivinen

henkilö ei enää toimi seurassa, toiminta hiipuu. Kuitenkin erityisliikunnan ryhmiä on

esimerkiksi jalkapallossa. Musan Salamien ”Pallosalamat” on toimiva erityislasten

jalkapalloryhmä.

”meillä on aktiivisia urheiluseuroja ollut vuosien varrella ja sit huomaa kun se tietty

henkilö lähtee seurasta….niin se hyytyy”

Yhteistyön haasteena on myös tiedonkulku. Suurena syynä tähän ovat vanhentuneet

yhteystiedot. Seuroissa ja järjestöissä voi olla monenlaista toimintaa tai mahdolli-

suuksia järjestää sitä, mutta tieto ei kulkeudu sitä koordinoivalle taholle.

”et yks mikä on joskus muinoin ollu tämmönen kuukausitiedote ni sekin vähän kaatui

siihen et on vaihtunut henkilöni se meni jonkun henkilön postiin ja on kulunut vaikka

neljä kuukautta eikä se henkilö olekaan enää sihteeri tai puheenjohtaja”

Haastateltavan mukaan urheiluseurojen mahdollisuuksia järjestää erityisliikunnan

ryhmiä tai terveiden ja erityisliikkujien integroituja ryhmiä on Porin kaupungilla tar-

koitus kartoittaa kevään 2017 aikana.

8 JOHTOPÄÄTÖKSET

Opinnäytetyöni tekemisen ajanjakso on sattunut juuri suurien muutosten aikaan Po-

rissa. Taloudelliset säästötoimet sekä organisaatiomuutokset tuovat varmasti uusia

haasteita, mutta toivottavasti myös mahdollisuuksia toteuttaa soveltavaa liikuntaa.

Jos tämä työ tehtäisiin vuoden päästä syksyllä, tilanne voisi olla aivan toisenlainen.

Kuntoutussäätiön Liikunta ja -osallisuus hankkeen kyselyiden pohjalta nousi esille

kolme isoa kehittämistarvetta; tiedottaminen, suppea lajivalikoima ja kuljetusongel-

24

mat. Hankkeen tiimoilta on saatu soveltavan liikunnan käyttäjien ääntä kuuluviin.

Tässä työssä halusin kartoittaa soveltavan liikunnan nykytilaa kartoittamalla sitä,

mitä palveluita on olemassa. Halusin selvittää myös sitä, minkälaisilla resursseilla

työtä tehdään ja minkälaista yhteistyötä on olemassa muiden toimijoiden kanssa.

Tässä opinnäytetyössä tulee esille siis soveltavaa liikuntaa tuottavan ääni.

8.1 Soveltavan liikunnan palvelut Porissa

Porin kaupungilla on kattavasti soveltavan liikunnan palveluita, mutta kaupungin

kokoon nähden erityisliikunnan ohjaajan osa-aikainen työpanos ei anna mahdolli-

suuksia kehittää riittävästi soveltavan liikunnan palveluita. Olemassa olevat ryhmät

saadaan pyöritettyä, mutta asioiden kehittäminen on hankalaa näillä resursseilla. Po-

rin kokoisessa kaupungissa tulisi olla kokopäiväinen erityisliikunnan ohjaaja ja mah-

dollisuuksien mukaan myös toisen ohjaajan panos. Tämä siksi, koska erityistä tukea

tarvitsevien määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.

Palveluita on olemassa, mutta kysyntä ja tarjonta ei aina kohtaa. Syynä tähän voi olla

tiedottamisen muuttuminen kirjallisesta sähköiseen muotoon. Kuitenkaan tähän ky-

synnän ja tarjonnan kohtaamiseen ei löytynyt selitystä tässä opinnäytetyössä.

8.2 Porin kaupungin resurssit soveltavaan liikuntaan

Haastattelu aloitettiin ensimmäisestä teemasta palvelut, mutta jo alussa teema kaksi

resurssit nousi esille. Syynä tähän voi olla syksyllä 2016 toteutetut lomautukset, joil-

la Porin kaupunki haki 4,7 miljoonan euron säästöä. Lomautukset muuttivat palve-

luiden saatavuutta ja joulukuussa 2016 Porin kaupungin uimahallit olivat kolme

viikkoa suljettuina. Myös Porin kaupungin organisaatioihin tulee muutoksia vuoden

2017 aikana. (Porin kaupungin www-sivut 2016.)

Säästötoimenpiteitä on jouduttu tekemään lopettamalla ikäihmisten kuljetukset Meri-

Porin uimahallille, karsimalla avustajia enemmän vaativia ryhmiä pois sekä siirtä-

25

mällä paljon päivitystä ja työtä vaatinut joka kotiin kolme kertaa vuodessa toimitettu

liikunta- ja nuorisotoimintalehti nettiin.

Tiedottamisessa on siis tapahtunut suuria muutoksia. Tämä vaikuttaa varmasti käyt-

täjien kokemukseen tiedottamisen laadusta ja sen saavutettavuudesta. Tiedottamises-

sa oman haasteensa luo eri ikäryhmien tapa hankkia tietoa. Nuoremmat käyttäjät

löytävät tiedon hyvin netistä, mutta iäkkäämpien liikkujien kohdalla tämä voi olla

hankalampaa. Tämä oli haastateltavan mukaan havaittavissa hetkellisenä iäkkäiden

ryhmien pienenemisenä paperijulkaisun lopettamisen jälkeen. Oli myös havaittavissa

normaalia suurempaa kyselijöiden virtaa ja puhelinsoittoja liikunta- ja nuorisotoimis-

tossa. Tähän on Porin kaupunki myös vastannut painamalla pienen määrän tiedotus-

lehtisiä liikunta- ja nuorisotoimistoon.

Kulkeminen harrastuksiin varsinkin syrjäseuduilta voi olla hankalaa. Haastattelussa

kävi ilmi se, että kuljetukset ovat myös iso kuluerä. Näistä syrjäseutujen kuljetuksista

Meri-Porin uimahalliin on jouduttu luopumaan säästösyistä. Tämä selittää osittain

kuljetusongelmien ilmaantumisen.

Liikunta ja osallisuus -hankkeen tiimoilta esille nousi myös suppea lajivalikoima.

Porin kaupungilla on iäkkäille liikkujille tarjontaa vesiliikunnan parista, tasapaino-

ryhmistä ja kuntosaliryhmistä. Erityisliikkujille on tarjolla vesiliikuntaa ja yleislii-

kuntaa Sporttis-kerhossa. Aikuisille erityisliikkujille suunnattuja ryhmiä ei suoranai-

sesti ole, mutta aikuisten ohjattuihin ryhmiin voi osallistua oman toimintakykynsä

mukaan. Vesiliikunnan osalta jokaisen ryhmän kohdalla on kuvaus ryhmän sisällöstä

Porin kaupungin nettisivuilla, mutta erityisliikkujilla voi olla vaikeaa löytää omaa

ryhmää oman toimintakyvyn mukaan.

Hankkeen tiimoilta kartoitettiin myös sitä, mitä liikuntamuotoja haluttaisiin harras-

taa. Kolme toivotuinta olivat vesivoimistelu, tasapainoharjoittelu ja kuntosali. Porin

kaupungilla on erityisen paljon ryhmiä juuri näistä lajeista. En kuitenkaan löytänyt

selitystä sille, miksi kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Vesiliikunnan tarjontaa Porissa on paljon. Porin kaupungin järjestämät ryhmät eivät

ole suunnattu vain tietylle ihmisryhmälle, vaan ovat määritelty toimintakyvyn mu-

26

kaan. Myös eri järjestöillä on omia vesiliikunnan ryhmiä, mutta niiden löytäminen

vie aikaa. Porin kaupungin nettisivuilta ei ole suoraa linkkiä, jonka kautta löytäisi

nämä järjestöjen järjestämät vesiliikuntaryhmät. Tämä on osa tiedottamista ja tämän

tiedon kulkemista olisi hyvä kehittää.

Tulevaisuuden haasteena on myös uusien erityisryhmien liikunnan järjestäminen.

Kaikki organisoidussa liikuntatyössä ja toiminnassa mukana olevat kuuluvat yhden-

vertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen piiriin (Pyykkönen 2016, 24).

8.3 Soveltavan liikunnan yhteistyötahot Porissa

Soveltavan liikunnan toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Sitä on yritetty

saada toimimaan, mutta haasteita ovat tuoneet moninaiset tiedonkululliset ongelmat.

Erilaisia tiedottamisen kanavia on kokeiltu, mutta ne ovat kuivuneet kasaan, sillä

tietoja ei saatu päivitettyä. Erityisliikunnan kalenterin päivittäminen netissä olisi hy-

vä asia. Jotta tiedotus toimisi paremmin, on myös erityisliikuntaa järjestävien muiden

tahojen aktivoiduttava tiedotuksen suhteen. Tiedottaminen ja yhteistyön rakentami-

nen vie aikaa ja resursseja. Monia tiedottamisen keinoja on jo kokeiltu, eikä niitä ole

saatu heti toimimaan. Tästä syystä into tiedottamisen kehittämiseen voi olla vähäi-

nen. Tiedottamisen ja yhteistyön kehittämiseen tarvittaisiin myös uutta kipinää, että

se saataisiin toimimaan. Porin kokoisessa kaupungissa tulisi olla täyspäiväinen sovel-

tavan liikunnan ohjaaja. Olemassa olevat toiminnot saadaan pyöritettyä, mutta uusien

toimintamallien ja yhteistyön luomiselle ei jää riittävästi aikaa.

9 POHDINTA

Opinnäytetyön aihe oli itseäni kiinnostava ja ajankohtainen. Tulevana kuntoutuk-

senohjaajana tämä työ on laajentanut tietoisuutta soveltavan liikunnan tilasta Porissa

27

kuin myös koko maassa. Oli mielenkiintoista tehdä tätä työtä itselle tuntemattomassa

kaupungissa. Vaikka kyseessä oli opiskelukaupunkini ei minulla ollut käsitystä sen

soveltavan liikunnan tilasta. Minulla ei ollut myöskään omia näkemyksiä asioista ja

siksi pystyin tarkastelemaan asiaa ilman, että oma mielipiteeni olisi sitä ohjannut.

Tapaustutkimuksen edetessä asia alkoi kiinnostaa enemmän ja olen myös pohtinut

oman kotikuntani soveltavan liikunnan nykytilaa. Monet kaupungit ovat samojen

haasteiden äärellä. Yhteistyön ja uusien toimintamallien kehittäminen on nyt erityi-

sen tärkeää.

Omat haasteensa opinnäytetyön toteutukseen toi aikataulut. Kokopäiväinen työsken-

telyn ja opiskelun yhdistäminen on aika ajoin ollut hankalaa. Mielenkiintoa lisäsi

yhteistyö Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeen kanssa. Opinnäytetyön

tulokset hyödyttävät Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanketta Porin osalta.

Tutkimusprosessi ja yhteistyö Kuntoutussäätiön kanssa on toiminut myös hyvänä

oppimispolkuna kohti kuntoutusohjaajan ammattia, missä tarvitaan hyviä yhteistyö-

taitoja ja verkostoja.

Käsiteltävän asian ajankohtaisuus tulee esille teeman resurssit kautta. Väestölliset

muutokset, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutokset ja liikunnan

asema kunnallisena palveluna käyvät läpi muutoksia. Kiristyvät kuntataloudet ja tu-

levaisuudessa siintävä ikääntyvien ihmisten määrän kasvu tuovat enemmän haasteita

soveltavan liikunnan toteuttamiselle. Myös uusien erityisliikunnan ryhmien tarpeet

tulee ottaa huomioon.

Myös se mikä tulee olemaan liikunnan asema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuk-

sessa (sote-uudistus). Nykyiset palveluketjut tulisi taata ja yhteistyön maakunnan,

kunnan ja järjestöjen välillä tulisi toimia uudistuksen jälkeenkin. Kansanterveys-,

vammais- ja eläkeläisjärjestöillä on pitkä kokemus ja laaja osaaminen jäsenistönsä

hyvinvoinnin edistäjänä liikunnan avulla. Järjestöjen paikallisyhdistykset ovat jo

tehneet yhteistyötä niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin kuntien liikuntapalvelui-

den kanssa. (Rikala 2016, 3.)

Yhteistyömahdollisuuksien kehittämisen kannalta on tärkeää, että kunnassa on joku,

joka koordinoi alueen soveltavan liikunnan toimijoiden yhteistyötä. (Sammaljärvi

28

2016, 21.) Yhteistyö järjestöjen paikallisyhdistysten ja urheiluseurojen kanssa on

ollut hyvin henkilösidonnaista. Yhteistyön pitkäjänteisyys tarvitsee innostusta ja ak-

tiivisuutta kehittää soveltavan liikunnan palveluita pitkäjänteisesti.

Teemoista tiedottaminen oli erityisen suuressa roolissa. Tähän ongelmaan on kokeil-

tu monia keinoja, jotka ovat kuivuneet kokoon. Toimivien käytäntöjen löytäminen

tiedottamiseen vie aikaa ja vaatii aktiivisuutta, niin soveltavaa liikuntaa toteuttavilta

tahoilta kuin tiedon yhteen koostavalta taholta. Jotta palveluiden tuottajat ja käyttäjät

kohtaisivat paremmin olisi löydettävä uusi into löytää ne toimivat keinot tiedottami-

selle. Toivottavasti tämä opinnäytetyö herättää intoa tiedottamisen parantamiseen

myös Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeessa mukana olleissa järjestö-

jen paikallisyhdistyksissä, jotta he heräisivät jakamaan ja päivittämään tietojaan jär-

jestämästään soveltavan liikunnan ryhmistä ja tapahtumista.

9.1 Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan parantaa mahdollisimman tarkalla

kuvauksella tutkimuksen kulusta. Tuloksia raportoitaessa olisi myös kerrottava se,

millä perusteella tulkinnat on tehty. Tekstiin voi lisätä suoria lainauksia tukemaan

päätelmiä. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2015, 232-233.)

Tuloksia olen pyrkinyt raportoimaan ilman omia päätelmiä sisällönanalyysin yhtäläi-

syyksien mukaan. Tekstiin olen lisännyt lainauksia haastatteluista tukemaan tekstiä.

Johtopäätöksissä olen pohtinut asioiden yhteyksiä.

Opinnäytetyön haastateltavien määrä on pieni ja se on opinnäytetyön heikkous.

Haastateltavalla tosin oli ajan tasaista tietoa tutkittavasta asiasta ja siten tukee tarkoi-

tusta haettaessa tarkempaa tietoa tutkittavasta kohteesta. Koska opinnäytetyöni on

osa Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanketta ja hankkeen tavoite on saada

kuuluville niin toiminnan käyttäjän kuin tarjoajankin ääni. Tässä työssä tulee nyt

esille toiminnan tuottajan ääni soveltavan liikunnan kartoituksen yhteydessä.

29

9.2 Jatkotutkimusaiheet

Tämä opinnäytetyö on Porin kaupungin järjestämän soveltavan liikunnan kartoitus

osana Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanketta. Mahdollisena jatkona olisi

mielenkiintoista selvittää urheiluseurojen mahdollisuuksia järjestää soveltavaa lii-

kuntaa. Kehittämisideana olisi mahdollisesti myös Porin kaupungin soveltavan lii-

kunnan kehittämissuunnitelma, jonka pohjana tämä opinnäytetyö voisi toimia.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toteutettu vuoden 2016 aikana KAISLA-

hanke, jonka tavoitteina on selvittää kaikille avoimien liikuntamahdollisuuksien tilaa

Satakunnassa, edistämällä kaikkien erityisesti erityisryhmiin lukeutuvien harrastajien

mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa sekä lisätä liikuntapalveluita tarjoavien tahojen ja

korkeakouluopiskelijoiden osaamista kaikille avoimen liikunnan järjestämiseen. (Sa-

takunnan ammattikorkeakoulun www-sivut 2017.) Tämän hankkeen sisällä on tehty

myös opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli selvittää yksityisten palveluntuottajien val-

miuksia kaikille avoimien liikuntamahdollisuuksien järjestämiseen ja toiminnan ke-

hittämiseen soveltavassa liikunnassa. (Hunnakko 2016, 21.)

KAISLA-hanke jatkuu edelleen ja sen jatkon tavoitteena on liikuntapalveluiden tuot-

tajien osaamisen ja yhteistyön edistäminen kaikille avoimien palveluiden järjestämi-

sestä. (Satakunnan ammattikorkeakoulun www-sivut 2017.) Yhteistyön kehittäminen

tässäkin kohtaa olisi erittäin tärkeää, jotta kokonaiskuva soveltavan liikunnan tilasta

niin Porissa, kuin koko Satakunnassa tulisi selkeämmäksi. Tämä olisi hyvä tehdä

ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuloa, jotta olisi toimivat mallit ole-

massa ennen isoja muutoksia.

30

LÄHTEET

Eduskunnan www-sivut. Viitattu 23.4.2017. https://www.eduskunta.fi

Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. 2015. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hunnakko, S. 2016. Kaikille avoimet liikuntamahdollisuudet Satakunnassa –selvitys. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.11.2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102015302

Jokinen, L. Piispanen & T. 2008. Soveltava liikunta muuttuvissa kunnissa. Teoksessa H. Hölsömäki (toim.) Yhdessä Liikkeelle. Edita.

Kananen, J. 2013. Case-tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Juvenes print.

Kansaneläkelaitoksen www-sivut. Viitattu 10.1.2017. https://www.kela.fi

Kelasto www-sivut. NIT 147A Viitattu 10.1.2017. http://www.kela.fi

Kelasto www-sivut. NIT 174A Viitattu 10.1.2017. http://raportit.kela.fi

Kansanterveyslaki. 1972. L 28.1.1972.

Kuntalaki. 2015. L10.42015/410

Kuntoutussäätiön www-sivut. Viitattu 26.4.2016. http://www.kuntoutussaatio.fi

Kuusela, K. 2008. Soveltava liikunta muuttuvissa kunnissa. Teoksessa H. Hölsömäki (toim.) Yhdessä Liikkeelle. Edita.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. 1987. L 3.4.1987/380 muutoksineen.

Liikuntalaki. 2015. 2015/390

Liikuntatieteellisen seuran www-sivut. Viitattu 26.4.2016. http://www.lts.fi/

Ng, K. 2016. Physical activity of adolescents with long term illnesses or disabilities in reference to ICF personal factors. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Faculty of sport and health sciences. Viitattu 10.1.2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6747-5

Opetusministeriön www-sivut. Viitattu 11.11.2016. http://www.minedu.fi

Piispanen, T. 2010. Erityisliikunnan kehittäminen kunnissa. Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09- kehittämis- ja konsultointiprojekti. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura Ry.

31

Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015. 2015. Pori: Porin kaupunki viitattu 5.1.2017.http://www.pori.fi/asiakirjat.html Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2016. 2016. Pori: Porin kaupunki viitattu 10.1.2017. http://www.pori.fi/asiakirjat/talous.html

Porin kaupungin www-sivut. Viitattu 27.4.2016. https://www.pori.fi

Pyykkönen T. 2016. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa -taustaselvitys valtion liikuntaneuvostolle ja sen yhdenvertaisuus- ja arvojaostolle. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja. Viitattu 15.11.2016 www.liikuntaneuvosto.fi/files/296/VLN_YT_FINAL.pdf

Rikala, S. 2015. Kohti yhdenvertaisia kuntien liikuntapalveluita. Liikuntatieteellisen seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 12 Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015- hank-keen loppuraportti. Helsinki.

Rikala, S. 2016. Koko kolmas sektori mukaan sote-uudistukseen. Soveltavan liikun-nan lehti 1, 3

Rintala, P. Huovinen, T. & Niemelä, S. 2012. Soveltava liikunta. Tampe-re:Tammerprint.

Ruuth, M. & Parkkinen, M. 2016 Koonnit toteutetuista kyselyistä ja jäsenraadista Porissa. Yhteistyöfoorumi Porissa 11.5.2016

Sammaljärvi, T. 2016.Yhteistyöllä soveltavan liikunnanpalveluja. Soveltavan liikun-nan lehti 1, 20-21

Satakunnan ammattikorkeakoulun www-sivut. Viitattu 5.11.2017. http://www.samk.fi

SoveLi:n strategia vuosille 2016-2018 Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia http://soveli-fi

Suomen perustuslaki. 1999. L 11.6.1999/731

Tilastokeskuksen www-sivut. Viitattu 15.1.2017. http://www.stat.fi

Tuomi, J. Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Valtion liikuntaneuvoston toimintakertomus 2011-2015. 2015. Viitattu 20.8.2016. http://www.liikuntaneuvosto.fi

Yhdenvertaisuuslaki. 2014. L 30.12.2014/1325

LIITE 1

TEEMAHAASTATTELU RUNKO

TEEMA 1

”Palvelut” • Porin kaupungin järjestämät palvelut • Mitä soveltavan liikunnan ryhmiä • Mitä liikuntamuotoja tarjolla • Muita erityisliikuntaa tukevia palveluita • Kattaako palvelut kaikki ikäkaudet?

TEEMA 2

”Resurssit” • erityisliikunnan ohjaajan resurssit erityisliikuntaan • muut käytettävissä olevat resurssit? • kuinka paljon muita ohjaajia/avustajia • Tiedottamisen reitit ja resurssit

TEEMA 3

”Yhteistyö” • mitä muita tahoja on, jotka tekevät yhteistyötä Porin kaupungin kanssa? • Mitä soveltavan liikunnan tapahtumia Porin kaupunki järjestää yhteistyössä

muiden tahojen kanssa?