Siikaniemen asemakaava - Konnevesilaati FM, biologi Jari Kärkkäinen. Alueelta kartoitettiin...

KONNEVEDEN KUNTA

Siikaniemen asemakaava

Kaavaselostus, luonnos

Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv § xx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2013 432-P19614

Kaavaselostus, luon-

nos

1 (28)

Leskinen Timo 7.11.2013

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................ 1

1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1

1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................ 1

2 Tiivistelmä ...................................................................................................................... 2

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 2

2.2 Asemakaava ........................................................................................................... 2

2.3 Asemakaavan toteuttaminen ..................................................................................... 2

3 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 2

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 2

3.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................ 2

3.1.2 Luonnonympäristö ........................................................................................ 3

3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................... 6

3.1.4 Kulttuuriympäristö ...................................................................................... 10

3.1.5 Liikenne ..................................................................................................... 10

3.1.6 Maanomistus .............................................................................................. 10

3.1.7 Ympäristöhäiriöt ......................................................................................... 11

4 Suunnittelutilanne .......................................................................................................... 11

4.1 Maakuntakaavoitus ................................................................................................ 11

4.2 Yleiskaavoitus ....................................................................................................... 12

4.3 Ranta-asemakaava ................................................................................................ 12

5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.......................................................................... 13

5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet ........................................................... 13

5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................ 13

5.3 Osallistuminen ja yhteistyö ..................................................................................... 14

5.3.1 Osalliset ..................................................................................................... 14

5.3.2 Vireilletulo .................................................................................................. 14

5.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................... 14

5.5 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................... 14

5.6 Asemakaavan tavoitteet ......................................................................................... 14

6 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................. 14

6.1 Kaavan rakenne .................................................................................................... 14

6.1.1 Mitoitus ..................................................................................................... 14

6.1.2 Palvelut ..................................................................................................... 15

6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ............................................. 15

6.3 Aluevaraukset ....................................................................................................... 15

6.3.1 Korttelialueet .............................................................................................. 15

Kaavaselostus, luon-

nos

2 (28)

Leskinen Timo 7.11.2013

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1 PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

6.3.2 Muut alueet ................................................................................................ 16

6.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö .................................................................... 16

6.3.4 Kunnallistekniikka ....................................................................................... 17

6.4 Kaavan vaikutukset ............................................................................................... 17

6.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin .................................. 17

6.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen .................. 17

6.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön.................................................. 18

6.4.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset ............................................ 18

6.4.5 Taloudelliset vaikutukset .............................................................................. 18

6.4.6 Vaikutukset Natura 2000 – ohjelman suojelualueisiin ...................................... 18

6.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset ............................................................................. 23

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................. 24

7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ............................................... 24

7.2 Toteuttaminen ja ajoitus......................................................................................... 24

7.3 Toteutuksen seuranta ............................................................................................ 24

Liitteet:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavakartta ja määräykset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (24) 7.11.2013


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Siikaniemen asemakaava

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan selostus, joka koskee 25.10.2013 päivättyä asemakaavakart-

taa.

Asemakaavan koskee tiloja 275-407-10-7, 10-29, 10-30 ja 10-35.

Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 135 ja 136 sekä katualueet.

1.2 Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Siikakosken itäpuolella maantien 6771 molemmin

puolin.

Alueiden rajaus ilmene seuraavassa kuvassa.

Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 Tiivistelmä

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaava ja asemakaavan muutos on lähtenyt vireille Konneveden kunnan aloittees-

ta.

Kunnanhallitus käsitteli asian 20.2.2013 ja päätti laatia alueelle asemakaavan. Osallis-

tumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.2.2013 – 24.3.2013.

Asemakaavaluonnos oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2014 välisen ajan.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2014 välisen ajan.

2.2 Asemakaava

Asemakaava-alueen pinta-ala on 12,97 ha.

Asemakaavalla on muodostettu neljä omarantaista asuinrakennuspaikkaa Ämmänlah-

den rannalle ja 4 muuta asuinrakennuspaikkaa sekä kaksi rivitalojen rakennuspaikkaa.

Siikapirtin alue on muodostettu matkailutoimintojen alueeksi.

Jyväskylän yliopiston tutkimusasema on osoitettu Palvelurakennusten korttelialueeksi

nykyisen toiminnan mukaisesti.

Siikakosken ranta-alue Siikapirtin aluetta lukuun ottamatta on osoitettu lähivirkistys-

alueeksi.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan voi alkaa toteuttaa kaavan saatua lainvoiman.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Alueen sijoittuu Konneveden taajaman koillisosaan Siikakosken rannalle maantien mo-

lemmin puolin.

Maantien itäpuolella on Jyväskylän Yliopiston Konneveden tutkimusasema, joka on pe-

rustettu vuonna 1983. Tutkimusasema on kasvanut hallitusti kahden rakennusvaiheen

aikana. Aseman ytimen muodostavat päärakennus luentosaleineen ja työhuoneineen,

talousrakennus toimistoineen ja ruokasaleineen sekä opiskelija-asuntola. Tämän alku-

peräisen pihapiirin ympärille ovat sijoittuneet tutkija-asunnot, vierastalo ja verstas (ra-

kennettu 1992), rantaan sijoittuva tutkimushalli eläintiloineen (rakennettu 1997) ja

rannan vapaa-ajankeskus ”Kota” (rakennettu 2007).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kaikkinensa tutkimusasema tarjoaa käyttäjilleen sadan hengen luentosalin, kurssilabo-

ratorion, n. 15 työhuonetta tietoyhteyksineen, moderneja tutkimustiloja, 100 hengen

ruokasalin ja noin 70 viihtyisää vuodepaikkaa keskellä edustavinta keskisuomalaista

luontoa.

Länsipuolella on vanha uittoa palvelut Siikatupa, joka on Konneveden kunnan omistuk-

sessa ja sitä vuokrataan matkailijoille. Muutoin maantien länsipuoli on rakentamatonta

vasta harvennettua metsäaluetta.

3.1.2 Luonnonympäristö

Suunnittelualueen luontoarvot on selvitetty maastokäynnillä 23.5.2013. Selvityksen

laati FM, biologi Jari Kärkkäinen. Alueelta kartoitettiin kasvillisuus ja etsittiin merkkejä

liito-oravasta. Lajista ei tehty havaintoja. Sen lisäksi kirjattiin lintuhavainnot. Alueella ei

havaittu lepakoille soveltuvia kolopuita. Ilmakuva alueesta on kuvassa 5.

Suunnittelualueen itäosa on yliopiston tutkimusaseman käytössä ja rakennettua ympä-

ristöä kangasmetsät, koivikot ja kolme lehtokuviota (Tutkimusaseman lehdot A-C). Alu-

een poikki menee voimalinja. Koillisosalla on voimalinjan ja rannan välisellä alueella on

pienehkö hakkuala. Alue hakattiin 2013. Lehdot A ja C ovat lehtipuuvaltaisia tuoreita

lehtoja, joissa ilmenee kulttuurivaikutusta. Lehto B on pääosin kuusivaltaista tuoretta

lehtoa, johon liittyy pienialainen lehtopuulehto.

Sirkkamäentien länsipuoli on suurelta osin talvella 2013 harvennettu varttuvaa kuusik-

koa. Vallitseva kasvillisuus on lehtomaista kuusikangasta (OMT). Paikoin on myös leh-

tomaista mäntykangasta ja tuoretta kuusikangasta (MT). Rakennuksien lounaspuolella

on vanhan pellon kohdalla hieman suurruohovaltaista kasvillisuutta. Sen reunalla on

kulttuurivaikutteista lehtoa, mistä puusto on kaadettu. Vallitseva puusto on nuorta koi-

vua. Etelärannalla, aivan kaava-alueen rajalla on pienialaisesti tuoretta lehtoa (OMaT).

Sen lisäksi Sirkkamäentien varressa on koivuvaltainen lehtokuvio (Siikakosken lehto),

joka ulottuu Siikakosken rannalle.

Alueen linnusto on tyypillistä havu- ja lehtimetsien lajistoa. Silmälläpidettävällä ran-

tasipillä oli reviiri länsiosan rannalla.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 2. Länsipuolen väljennettyä kuusikkoa.

Kuva 3. Tutkimusaseman lehto C.

Kuva 4. Länsiosan kulttuurivaikutteinen lehto, mistä puusto on kaadettu.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 5. Ilmakuva alueesta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 6. Arvokkaat luontokohteet.

Alueen luonnonolojen raporttia ja arvokkaiden luontokohteiden kuvausta tarkennetaan

ehdotusvaiheessa.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Alue sijoittuu taajamarakenteen pohjoispäähän ollen hiukan erillään asemakaava-

alueesta. Alueen läpi kulkee maantien pohjois-eteläsuunnassa.

Maantien länsipuolella on vanha Uitonyhdistyksen talo talousrakennuksineen. Ra-

kennuksia on kunnostettu keväällä 2013. Alla kuvia alueen rakennuksista.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Maantien itäpuoli on lähes kokonaisuudessaan rakennettua aluetta, johon sijoittuu

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa oleva Konneveden tutkimusasema.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.1.4 Kulttuuriympäristö

Siikakoski on maisemallisesti merkittävä Rautalammin reitin koskialue, joka on maise-

malliselta arvoltaan maakunnallinen.

Alueeseen liittyvät Entinen uittoyhdistyksen talo ja rannan miehistö- ja varastoraken-

nukset ovat 1900-luvun alussa rakennettuja uittotoimintaan liittyviä rakennuksia. Ra-

kennukset ovat säilyneet verraten alkuperäisessä asussaan. Rakennukset liittyvät Sii-

kakosken maisemaan. ne muodostavat Siikakosken rannalle ulkoasultaan yhtenäisen

rakennusryhmän.

Siikakoskella sijaitseva myös Urho Kekkosen muistomerkki on merkitty kaavaan omalla

merkinnällään.

3.1.5 Liikenne

Kaava-alueen läpi kulkee maantien 16771 Säkinmäki – Konnevesi. Maantien liikenne

määrä on ennen Siikakoskea noin 560 ajoneuvoa vrk:ssa. Liikennemäärä pienenee

huomattavasti Siikakosken ja tutkimusaseman jälkeen.

3.1.6 Maanomistus

Maantien itäpuoli on Suomen Yliopistokiinteitöiden omistuksessa ja länsipuoli on Kon-

neveden kunnan omistuksessa.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.1.7 Ympäristöhäiriöt

Alueen ainut ympäristöhäiriön lahden on liikennemelu.

4 Suunnittelutilanne

4.1 Maakuntakaavoitus

Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Kes-

ki-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009.

Maakuntakaavassa muutosalueita on osoitettu Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue

ja Siikakosken kulttuuriympäristö sekä venereitti.

Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta

Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 4 alue on kokonaisuudessaan Konneveden kehittä-

misaluetta.

Kuva: Ote Keski-Suomen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (4).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.2 Yleiskaavoitus

Koskireitin rantaosayleiskaavassa (22.3.2005) ja sen muutoksessa (11.4.2012) suun-

nittelualue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi, julkisten palvelun ja hallinnon alu-

eeksi sekä yksi asuinrakennuspaikka. Vanha Uittoyhdistyksen talo (SR105) on mer-

kitty merkittäväksi rakennuskohteeksi ja Siikakosken alue rakennussuojelualueeksi

(SR-1/105). Urho Kekkosen muistomerkki on osoitettu S-1 merkinnällä. Vesialue

kaava-alueen ympärillä on Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue.

Kuva: Otteet Koskireitin rantaosayleiskaavasta (vas.) ja Koskireitin rantaosayleiskaa-

van muutoksesta (oik.).

4.3 Ranta-asemakaava

Osalla alueesta on voimassa vanha Siikaniemen ranta-asemakaava. Kaava on vahvis-

tettu lääninhallituksessa 26.3.1987. Ote asemakaavasta on alla.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva: Ote Siikaniemen ranta-asemakaavasta.

5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet

Kunnalla on tarkoitus kaavoittaa Siikaniemen alueelle asuinrakentamista.

Tutkimusasemalla on jo niin paljon rakennuskantaa, että lisärakentaminen ei voimassa

olevan ranta-asemakaavan perusteella ole enää mahdollista. Asemakaavalla pyritään

osoittamaan alueelle rakennusoikeutta Yliopiston lisä rakentamistarpeita tyydyttämään.

Kaavoituksessa tullaan huomioimaan Siikakosken yleinen virkistyskäyttö.

5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kunnanhallitus päätti ryhtyä laatimaan asemakaavan 20.2.2013.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.3 Osallistuminen ja yhteistyö

5.3.1 Osalliset

Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot:

- Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat

- Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset

- Kunnan luottamuselimet

- Kunnan eri hallintokunnat

- Viranomaiset (Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto; Keski-Suomen

museo)

- Osakaskunnat

5.3.2 Vireilletulo

Kts. edellä kohta 3.2.

5.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman oli nähtävillä 22.2. – 23.3.2013.

Valmisteluaineisto olivat nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2013.

Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. – pp.kk.20vv välisen ajan.

5.5 Viranomaisyhteistyö

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.2.2013.

Kaavasta pyydetään tarpeelliset lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa.

5.6 Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa.

6 ASEMAKAAVAN KUVAUS

6.1 Kaavan rakenne

6.1.1 Mitoitus

Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 12,97 ha. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä

15098 k-m² rakennusoikeutta. Aluetehokkuus on 0,12.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

6.1.2 Palvelut

Alueelle on osoitettu venepaikka ja Tutkimusaseman alueen P-1 –maankäyttömerkintä

mahdollistaa tutkimusasemaa palvelevien koulutus-, tutkimus-, majoitusrakennusten

rakentamisen.

Kauppa- ym. palvelut haetaan kirkonkylän keskustasta.

6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Eri maankäyttömuotojen rajausten muutoksilla on laillistettu nykyinen tilalle. Rajausten

muutokset eivät vaikuta viheryhteyksiin tai muutoinkaan muuta ympäristön laatua.

6.3 Aluevaraukset

Korttelialueiden ja eri maankäyttömuotojen pinta-alat ja rakennusoikeudet ilmenevät

oheisesta taulukosta.

Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e]

A0-1 1,3430 1400 0,10

AO 1,0578 2116 0,20

AR 0,8767 2192 0,25

Katu. 0,5392 0 0,00

P-1 5,6936 8540 0,15

RM-1 1,6768 850 0,05

VL-1 1,7863 0 0,00

-----------------------------------------------------------------------------

Kaikki 12,9734 15098 0,12

6.3.1 Korttelialueet

Erillispientalojen korttelialue (AO).

Kaavassa on osoitettu 4 uuttaa rakennuspaikka omakotitaloille rannan ulkopuolelle AO-

korttelialueiksi. Rakennuspaikkojen tehokkuus 0,20. Rakennukset I-kerroksisija. AO-

alueen kokonaispinta-ala on 1,05 ha ja rakennusoikeutta yhteensä 2116 k-m2.

Erillispientalojen korttelialue (AO-1).

Rakennusalueen ulkopuolelle saa rakentaa enintään 25 k-m2 suuruisen

saunarakennuksen. Saunarakennus on sijoitettava vähintään 15 m päähän

rantaviivasta. Jätevedet on pumpattava viemäriin.

Ämmänlahden rannalle on osoitettu 4 omarantaista rakennuspaikkaa AO-1 merkinnällä.

Ranta-alueelle saa rakentaa II-kerroksisia yksittäisiä asuinrakennuksia. Asuinalueen te-

hokkuus ranta-alueella on 0,10. Aluetta on yhteensä osoitettu 1,05 ha.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Korttelin 136 rakennuspaikat 5-6 on AR-aluetta ja sen pinta-ala on 0,87 ha. Alueelle

saa rakentaa I-kerroksisia rivitaloja tai kytkettyjä asuinrakennuksia. Rakennuspaikko-

jen tehokkuus on 0,25.

Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1).

Alueelle saa sijoittaa kalastusmatkailua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia.

Maantien länsipuolella vanha Uitonyhdistyksen talo talousrakennuksineen, korttelin 136

rakennuspaikka 7, on RM-1 -aluetta ja sen pinta-ala on 1,67 ha. Alueelle saa rakentaa

II-kerroksisia rakennuksia. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 850 k-m2.

Palvelurakennusten korttelialue (P-1).

Alueelle saa sijoittaa tutkimusasemaa palvelevia koulutus-, tutkimus-, majoitus-,

ravintola-, varasto- ja talousrakennuksia sekä rakennelmia ja laitteita.

Tutkimusaseman alue on merkitty P-1 –alueeksi. Alueen pinta-ala on 5,69 ha. Alueelle

saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Rakennuspaikan tehokkuus on 0,15.

6.3.2 Muut alueet

Lähivirkistysalue (VL-1)

Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia laitteita ja rakennelmia.

Lähivirkistysalueeksi on osoitettu rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet. VL-aluetta

on osoitettu Siikakosken rantaa. Koko alueen pinta-ala on 1,78 ha.

Katualueet

Katualuetta on osoitettu yhteensä 0,4 km. Katu-alueiden kokonaispinta-ala 0,54 ha.

Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa venepaikkoja (lv).

Ohjeellinen venepaikka osoitettu lounasrannalle VL-alueelle.

6.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö

Maisemallisesti arvokas alue (ma).

Siikakosken maakunnallisesti arvokas maisemama-alue on merkitty maakuntakaavan

Koskireitin rantaosayleiskaavan mukaisesti.

Alueen osa, joka tulee säilyttää puustoisena ja luonnontilan kaltaisena (sp).

Omarantaisten rakennuspaikkojen ranta on osoitettu sp-alue.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Suojeltava alueen osa (/s-1).

Alueella olevien rakennusten ja piha-alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemakuvan

kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää.

Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin.

Vanha Uitonyhdistyksen talo pihapiiri on osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo).

Kohdassa ”3.1.2 Luonnonympäristö” kuvatut Tutkimusaseman lehdot A-C sekä Siika-

kosken lehto ovat merkitty luo- merkinnällä. Rakentaminen on ohjattu luo-alueiden ul-

kopuolelle.

6.3.4 Kunnallistekniikka

Alue on vesi- ja viemäriverkostoon piirissä. Alueella olevat 20 kV sähkölinjat on osoitet-

tu kaavassa.

6.4 Kaavan vaikutukset

6.4.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Asemakaava hiukan hajauttaa yhdyskuntarakennetta laajentamalla Konneveden kir-

konkylän taaja-asutusta.

Rakennuspaikat on osoitettu siten, että se ei sijoitu tulvariskialueelle. Myöskään sade-

ja sulamisvedet eivät tule tuottamaan ongelmia laajojen rakennuspaikkojen ja melko

väljän mitoituksen sekä rantavyöhykkeen puustoisuuden ansiosta.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa, koska olemassa oleva

rakennuskanta säilyy ja arvokkaimmat rakennuskohteet on huomioitu kaavassa omilla

merkinnöillä.

Kaavaratkaisu ei vaaranna koskialueelle kohdistuvaa virkistyskalastus mahdollisuuksia.

6.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen

Tuleva rakentaminen tapahtuu rakennetun alueen lähellä laajentaen olemassa olevaa

rakennetta ja käyttää hyväkseen olevia yhteyksiä ja kunnallistekniikkaa. Kaavamuutos

ei edellytä olevien rakennusten välitöntä purkamista tai olevan tieverkon muutoksia.

Uusien rakennuspaikkojen vaikutuksesta alueen matkatuotosten määrä kasvaa noin 25

– 30 matkalla vuorokaudessa. Tutkimusaseman laajentaminen myös kasvattaa tuotos-

ten määrää. Maantien liikenne määrä kasvaa noin 10 %. Kokonaisliikennemäärä on

edelleen alhainen ja voidaan arvioida, että kaavamuutoksella ei vaarannan tai heikenne

juurikaan liikenneturvallisuutta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Asemakaava on Koskireitin rantaosayleiskaavan ja sen tavoitteiden sekä periaatteiden

mukainen.

6.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Kaava-alueen toteuttaminen ei vaadi suuria kallioperän louhintaa tai leikkausten teke-

mistä. Maaperään kohdistuvat toimenpiteen eivät poikkea normaalista rakentamistoi-

menpiteestä.

Alueella ei sijoitu pohjavesialueelle, joten kaavalla ei ole vaikutusta pohjavesiin. Vaiku-

tukset pintavesiin ovat vähäiset, koska laajoja vettä läpäisemättömiä alueita ei synny ja

hulevedet on mahdollista imeyttää rakennuspaikoilla tai viheralueilla.

Alueelle ei ole osoitettu sellaista toimintaa, jolla olisi suoranaista vaikutusta ilmanlaa-

tuun. Välillisesti ilmanlaatuun vaikuttaa tulevien asukkaiden asioimismatkat keskustaa

ja muiden palveluiden luokse.

Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä. Rakentaminen ei

syrjäytä luonnontilaisen kaltaisia alueita. Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta

luonnon oloihin, eikä kaava heikennä luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaimmat luon-

toalueen on merkitty omilla säilyttävillä merkinnöillä.

Rakentaminen muuttaa alueen luonnonmaisemaa erityisesti etelästä päin katsottuna

Ämmänlahden alueella. Sillalta avautuvaa Siikakosken maisemaan kaavalla ei voida

katsoa olevan vaikutusta.

6.4.4 Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset

Konneveden kunnan tavoitteena on kehittää kirkonkylästä viihtyisä asumiskokonaisuus

kuntalaisille.

Kaavalla ei ole vaikutusta alueen ihmisten toimeentuloon. Asuinympäristönlaatu ei

heikkene, koska olevaa tilannetta ei oleellisesti kaavalla muuteta.

Kaavalla ei vaaranneta Siikakosken tai Konneveden koskireitin virkistyskalastusmahdol-

lisuutta. Kaava tukee kunnan harjoittamaa kalastusmatkailua, kun Siikapirtin aluetta

voidaan kaavan perusteella kehittää.

6.4.5 Taloudelliset vaikutukset

Kunta saa tuloja rakennuspaikkojen myynnistä. Kustannuksia syntyy kaava-alueen

kunnallistekniikan rakentamisesta.

Välillisiä tuloja tulee kunta saa uusien asukkaiden verotulojen sekä rakennustoiminnan

kautta.

6.4.6 Vaikutukset Natura 2000 – ohjelman suojelualueisiin

Kaavamuutos-alueiden läheisyydessä on Suomen Natura 2000 –verkostoon sisällytettyä

Konnevesi–Kalaja-Niinivuori (FI0600032) Natura-alue.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Seuraavassa tarkastellaan Siikaniemen asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia edellä

mainittun Natura –alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura –tietolomakkeiden

tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty alueelta tehtyä luonto- ja maisemaselvitystä ja Koski-

reitin rantaosayleiskaavaan sisällytettyä varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuuden

arviointia.

Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura –arvioinnin tarpeellisuutta. Natura –

arvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 –alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt

luonnonsuojelulain 65-66 pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta.

Natura –alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sil-

lä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myön-

tävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 §:n 1 mo-

mentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä

lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on.

Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 §:n

(371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taik-

ka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arvi-

ointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentä-

vän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisäl-

lyttää Natura 2000 -verkostoon.

Natura –arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura –alue on valit-

tu Suomen Natura 2000 –suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin

kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä.

Konnevesi – Kalaja - Niinivuori (FI0600032)

Konnevesi–Kalaja–Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura 2000 –verkostoon luontodi-

rektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien

alueella sijaitseva Natura –alue on kooltaan 15 330 hehtaaria. Suojelun perustana ovat

ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan

varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesi-

laki, maa-aineslaki ja rakennuslaki.

Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja

erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven

pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Jär-

viruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukka-

kasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matala-

vetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri

näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä sy-

vemmälle.

Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin

karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien

ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja -

paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman

kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Nii-

nivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden

ravinteisilla kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista.

Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä.

Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konne-

veden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luon-

nonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuus-



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

yhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteel-

ta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tut-

kimuksen kohteena.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit:

- Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflo-

rae) 84 %

- Boreaaliset luonnonmetsät 4 %

- Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi Veronicion dil-

lenii) 1 %

- Kasvipeitteiset silikaattikalliot 1 %

- Vaihettumissuot ja rantasuot <1 %

- Humuspitoiset lammet ja järvet < 1 %

- Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit <1 %

- Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-

Batrachium kasvillisuutta <1 %

- Puustoiset suot <1 %

- Boreaaliset lehdot <1 %

Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) –

luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia sekä niiden mata-

laa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus

on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Li-

säksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille

luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittive-

sissä on usein laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita.

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit –luontotyypille ominaista ovat niukkaravintei-

nen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätymi-

nen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot –

luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranun-

culion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion) tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso

on kesällä alhainen.

Vaihettumissuot ja rantasuot – luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähä-

tai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat

koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti

vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, ran-

tasuot sekä niukkaravinteiset veden ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pul-

losaraa.

Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioi-

den pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata

kaava-alueella.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura –alueen luontotyyppien edustavuus,

luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura –tietolomake).

Luontotyyppi Edustavuus Luonnontila Yleisarvio

Hiekkamaiden

niukkamineraa-

liset niukkaravin-

teiset vedet

(Littorelletalia uni-

florae)

Erinomainen Erinomainen Erittäin tär-

keä

Boreaaliset luon-

nonmetsät

Hyvä Hyvä Tärkeä

Kallioiden pionee-

rikasvilli-suus (Se-

do-Scleranthion

tai Sedo albi- Ve-

ronicion dillenii)


Kasvipeitteiset si-

likaattikalliot


Vaihettumissuot ja

rantasuot

Hyvä Hyvä Ei merkitys-

tä

Humuspitoiset

lammet ja järvet

Ei merkittävä - -

Fennoskandian

luonnontilaiset jo-

kireitit


Vuorten alapuoli-

set tasanko-joet,

joissa on Ranun-

culion fluitantis ja

Callitricho-

Batrachium –

kasvillisuutta

Ei merkittävä - -

Puustoiset suot Hyvä Erinomainen Tärkeä

Boreaaliset lehdot Erinomainen Erinomainen Erittäin tär-

keä

1 EDUSTAVUUS (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten ”tyypillisenä” luon-

totyyppi alueella esiintyy.

LUONNONTILA (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja

toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet.

YLEISARVIO (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä

kyseisen luontotyypin suojelulle



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II lajit (Na-

tura 2000 –tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen II eläin-

ja kasvilajit):

- Liito-orava (Pteromys volans)

- Ilves (Lynx lynx)

- Karhu (Ursus arctos)

- Saukko (Lutra lutra)

- Pikkunahkiainen (Lampetra planeri)

- Kivisimppu (Cottus gobio)

Lintudirektiivin liitteen I lajit

Natura –tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura –alueen pesimä-

linnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat lintudirektiivilajit

(Natura 2000 –tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I

lintulaji):

- Harmaapäätikka (Picus canus) 0-1 paria

- Helmipöllö (Aegolius funereus) pysyvä

- Huuhkaja (Bubo bubo) 2-3 paria

- Kalasääski (Pandion haliaetus) 5 paria

- Kalatiira (Sterna hirundo) 100 paria

- Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) 2-4 paria

- Kuikka (Gavia arctica) 35 paria

- Kurki (Grus grus) 4 paria

- Liro (Tringa glareola) pesivä, määrä ei tiedossa

- Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 1-5 paria

- Metso (Tetrao urogallus) pysyvä

- Palokärki (Dryocopus martius) pysyvä

- Peltosirkku (Emberiza hortulana) pesivä, määrä ei tiedossa

- Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pesivä, määrä ei tiedossa

- Pohjantikka (Picoides tridactylus) 1-3 paria

- Pyy (Bonasa bonasia) pysyvä

- Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) pysyvä

- Viirupöllö (Strix uralensis) 1-3 paria

Natura –alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I mainit-

semattomat muuttolinnut (Natura 2000 –tietolomakkeen kohta 3.2.b: Neuvoston direk-

tiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut):

- Haapana (Anas penelope)

- Heinätavi (Anas querquedula)

- Jouhisorsa (Anas acuta)

- Lapasorsa (Anas clypeata)

- Sinisorsa (Anas platyrhynchos)

- Tavi (Anas crecca)

- Telkkä (Bucephala clangula)

- Tukkasotka (Aythya fuligula)

- Härkälintu (Podiceps grisegena)

- Mustalintu (Melanitta nigra)



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

- Naurulokki (Larus ridibundus)

- Pikkulokki (Larus minutus)

- Harmaahaikara (Ardea cinerea)

- Harmaasieppo (Muscicapa striata)

- Isokuovi (Numenius arquata)

- Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)

- Hiirihaukka (Buteo buteo)

- Kanahaukka (Accipiter gentilis)

- Nuolihaukka (Falco subbuteo)

- Tuulihaukka (Falco tinnunculus)

- Koskikara (Cinclus cinclus)

- Metsähanhi (Anser fabalis)

- Metsäviklo (Tringa ochropus)

- Mustaviklo (Tringa erythropus)

- Punajalkaviklo (Tringa totanus)

- Valkoviklo (Tringa nebularia)

- Pensastasku (Saxicola rubetra)

- Peukaloinen (Troglodytes troglodytes)

- Rantasipi (Actitis hypoleucos)

- Taivaanvuohi (Gallinago gallinago)

- Teeri (Tetrao tetrix)

- Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus)

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen ei vaikuta veden laatuun, koska alue liitetään kunnallistekniikan

piiriin, joten jätevedet eivät aiheuttaisi haittaa Natura-alueelle.

Pesimälinnusto ja lepäilevään linnustoon ei ole kaavalla merkittävää vaikutusta.

Mahdoliseten laiturien rakentaminen vähentää vähäisesti kivisimpun elinympäristö,

mutta merkitys kannan koolle on hyvin vähäinen, koska soveltuvaa elinympäristöä jää

runsaasti.

Natura –arvioinnin tarpeellisuus

Kaavamuutoksella ei ole osoitettu Natura –alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta

toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura –alueen luontotyyppien

luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavamuutoksen toteuttami-

nen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65§:n 1 momentissa tarkoitettua merkittä-

vää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori

Natura –alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 –suojelualueverkostoksi.

6.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset

Kaavamääräykset ovat liitteenä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Asemakaavan toteutumista ohjaavat asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselos-

tus.

7.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.

7.3 Toteutuksen seuranta

Alueen toteutusta ohjataan normaalin rakennuslupakäytännön avulla.

Kuopiossa 7. päivänä marraskuuta 2013.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

Timo Leskinen

aluepäällikkö, DI

Siikaniemen asemakaava - Konnevesilaati FM, biologi Jari Kärkkäinen. Alueelta kartoitettiin...

Documents

Transcript of Siikaniemen asemakaava - Konnevesilaati FM, biologi Jari Kärkkäinen. Alueelta kartoitettiin...