SÄHKÖINEN ASIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

Integroitu kirjallisuuskatsaus

Sanna Jalonen

Pro gradu -tutkielma

Sosiaali- ja terveydenhuollon

tietohallinto

Itä-Suomen yliopisto

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Helmikuu 2020

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto

JALONEN, SANNA: Sähköinen asiointi sosiaalipalveluissa

Pro gradu -tutkielma, 68 sivua, 5 liitettä (19 sivua)

Tutkielman ohjaajat: TtT Ulla-Mari Kinnunen

Helmikuu 2020_________________________________________________________

Avainsanat: sähköinen asiointi, innovaatiot, sosiaalipalvelut, sosiaalityö (YSA) (http://vesa.lib.hel-

sinki.fi/ysa/index.html)

Sähköinen asiointi ja digitalisaatio ovat olleet valtakunnallisesti tärkeitä kehittämiskohteita jo pitkään.

Sähköisellä asioinnilla pyritään ennen kaikkea taloudellisiin säästöihin, kansalaisten omatoimisuuden

lisäämiseen ja omien tietojen helpompaan saatavuuteen. Sähköinen asiointi on edennyt toivottua hitaam-

min erityisesti sosiaalipalvelujen alueella. Sähköisen asioinnin soveltuvuudesta sosiaalipalveluihin käy-

dään edelleen keskustelua sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa.

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla kansainvälisesti sekä

Suomessa sosiaalipalvelujen sähköisen asioinnin muotoja, tapoja ja levinneisyyttä. Tarkoituksena oli

kartoittaa, millaisia sähköisiä sosiaalipalveluita on tarjolla ja keille niitä suunnataan. Lisäksi tarkoituk-

sena oli selvittää, miten kirjallisuudessa nähdään asioinnin esteet, uhat ja mahdollisuudet. Aineiston läh-

teinä käytettiin kansainvälisiä artikkelitietokantoja sekä kotimaisia julkaisuarkistoja ja julkaisut ajoittu-

vat 2012 vuoden alusta vuoden 2019 puoleen väliin saakka.

Tutkimus on toteutettu kartoittavan kirjallisuuskatsauksen sekä sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen

analyyttinen viitekehys perustuu Everett Rogersin innovaatioiden diffuusioteoriaan sekä kontingenssi-

teoreettiseen näkemykseen siitä, miten organisaatioiden toimintaympäristö aiheuttaa paineita organisaa-

tioille sähköisen asioinnin tuottamiseen. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin myös Pertti Laitisen tul-

kintaa Rogersin esittämistä innovaationprosessin päätöksenteon vaiheista.

Kansainvälistä aineistoa kertyi eniten Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Kansainvälisesti sähköisen asi-

oinnin kohderyhmät edustivat tasaisesti kaikkia sosiaalihuollon asiakasryhmiä, mutta kotimaisissa ai-

neistoissa aihetta käsiteltiin ylemmällä tasolla, koskien koko sosiaalipalveluita tai sosiaali- ja terveys-

palveluita kokonaisuutena. Sähköistä asiointia on hyödynnetty sosiaalipalveluissa pidempään muualla

maailmassa. Suomessa kehitys on ollut hidasta ja vaihtelee suuresti alueittain. Sosiaalityölle erityisenä

etuna nähtiin palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltuminen ja helppous ottaa aratkin aiheet käsit-

telyyn. Sosiaalityölle erityisenä haasteena näyttäytyivät erilaiset eettiset, sosiaalityön ammatillisuuden

arvoja ja identiteettiä horjuttavat seikat.

Pelkästään sosiaalipalveluita koskevaa tutkimusta sähköisestä asioinnista on tehty hyvin vähän. Kehit-

tämistyössä tulisi huomioida mediakirjoitustaidon opetus sekä sähköiseen asiointiin soveltuvien uusien

sosiaalityön toimintatapojen kehittäminen.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies

Department of Health and Social Management, health and human services informatics

JALONEN, SANNA: Electronic services in social work and social care

Master's thesis, 68 pages, 5 appendices (19 pages)

Thesis Supervisor: PhD Ulla-Mari Kinnunen

May 2018_____________________________________________________

Keywords: electronic services, social work, social care, social service, innovation

Electronic services have long been important development areas at national level. The main purpose of

electronic services is to save money, increase citizens' autonomy and facilitate access to their own infor-

mation. Electronic services have progressed slower than expected, especially in the area of social ser-

vices. The applicability of e-services to social services is still the subject of debate among social profes-

sionals.

The purpose of the thesis was to scope and describe the forms, ways and distribution of electronic ser-

vices in different countries and regions in the field of social services. The aim was to identify the types

of e-social services available and target groups to these services. In addition, the aim was to find out

how literature addresses barriers, threats and opportunities. The material was based on international ar-

ticle databases as well as on domestic publishing archives, scheduled from the beginning of 2012 to

mid–2019.

The research was carried out with the help of scoping review and content analysis. The analytical frame-

work for the study is based on Everett Rogers ´theory of diffusion of innovations and the contingency

theory of how organizations' operating environments put pressure on organizations to deliver e-services.

The analysis of the results also uses Pertti Laitinen's interpretation of Rogers' presentation of decision-

making stages of the innovation process.

The largest amount of international material was from the United Kingdom and the United States. Inter-

nationally, the social work target groups represented all client groups but in the domestic material the

topic was addressed at a higher level, covering social services as general or social and health services as

a whole. E-services has been used for longer in social services elsewhere in the world. In Finland, de-

velopment has been slow and varies greatly from region to region. The lowering of the threshold for

applying for services and the ease of dealing with sensitive topics were seen as a particular benefit of

social work. Different ethical issues that undermine the professional values and identity of social work

appeared to be a particular challenge for social work.

Very little research has been done on e-services for social services alone. The development work should

take into account the teaching of media writing skills and the development of new social work practices

that are suitable for electronic services.

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. SÄHKÖINEN ASIOINTI INNOVAATIONA SOSIAALIPALVELUISSA 7

2.1 Sähköinen asiointi ja sosiaalipalvelut 7

2.2 Sähköisen asioinnin tutkimus sosiaalihuollon tiedonhallinnassa 10

2.3 Sähköisen asioinnin palvelutyyppejä 12

2.4 Sähköistä asiointia ohjaavan lainsäädännön kehittyminen 13

2.5 Sosiaalipalvelujen sähköisen asioinnin kehittäminen valtakunnallisella tasolla 14

2.6 Rogersin teoria innovaatiosta sosiaalipalvelujen sähköisessä asioinnissa 16

3. TUTKIMUSKYSYMYKSET, TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE 22

4. TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET VALINNAT JA AINEISTON HAKU 23

4.1 Tutkimusmenetelmä 23

4.2 Alustava aineiston haku 25

4.3 Aineiston valintakriteerit ja varsinainen hakuprosessi 26

4.4 Valittu aineisto 30

4.5 Aineiston analyysimenetelmä 33

5. TULOKSET 36

5.1 Kansainvälisen aineiston kuvailu 36

5.2 Kotimaisen aineiston kuvailu 42

5.3 Sähköisen asioinnin hyödyt ja mahdollisuudet, esteet ja haasteet 47

5.3.1 Sähköisen asioinnin hyödyt ja mahdollisuudet 47

5.3.2 Sähköisen asioinnin esteet ja haasteet 49

5.4 Tulosten yhteenveto 54

6. POHDINTA 56

6.1 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 56

6.2 Tutkimuksen tulosten tarkastelu 58

7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS 67

8. LÄHTEET 69

KUVIOT

KUVIO 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma 11

KUVIO 2. Innovaation päätöksentekoprosessin vaiheet 19

KUVIO 3. Aineiston hakuprosessia kuvaava kaaviokuva 32

TAULUKOT

TAULUKKO 1. Alustava aineiston haku 25

TAULUKKO 2. Aineiston sisäänottokriteerit . 27

TAULUKKO 3. Aineiston analyysirunko 34

TAULUKKO 4. Aineiston kuvailussa käytetyt taustatekijät 34

TAULUKKO 5. Kansainvälisen aineiston julkaisukanavan laadun arviointi 37

TAULUKKO 6. Kansainvälisen aineiston julkaisuvuosi 38

TAULUKKO 7. Kansainvälisen julkaisun alkuperämaa . 39

TAULUKKO 8. Kansainvälisen julkaisun tutkimuksessa käytetty menetelmä . 39

TAULUKKO 9. Sosiaalityön kohderyhmät 41

TAULUKKO 10. Tutkitun palvelun tekninen toteutustapa 42

TAULUKKO 11. Sähköisen asioinnin palvelutyypit . 44

TAULUKKO 12. Sähköisen asioinnin hyödyt kansainvälisessä aineistossa 48

TAULUKKO 13. Sähköisen asioinnin esteet ja haasteet. 51

LIITEET

LIITE 1. Aineiston hakulauseet 81

LIITE 2. Lopullinen hakulauseke, tietokannat ja valittu aineisto 82

LIITE 3. Analyysitaulukko 83

LIITE 4. Kansainvälisen aineiston lähteet 97

LIITE 5. Kotinaisen aineiston lähteet 99

4

1. JOHDANTO

Sähköinen asiointi on monelle tuttua erilaisissa kaupallisissa palveluissa kuten pankeissa,

vakuutusyhtiöissä ja verkkokaupan eri muodoissa. Myös julkiset sähköiset palvelut ovat

yleistyneet, kuten esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen (Kela), Työvoimatoimen ja kuntien

sähköiset palvelut ovat kehittyneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Sosiaali-

ja terveyspalveluissa sähköinen asiointi on kehittynyt odotettua hitaammin. Sähköisiä asi-

ointipalveluita on käytetty lähinnä täydentävänä palveluna jo voimassaolevan palveluva-

likoiman rinnalla. (Toivanen 2006, 5.) Haasteena onkin käyttää sähköistä palveluita pal-

velurakenteiden uudistamisessa ja tuoda sähköinen asiointi osaksi uudenlaisia palvelu-

muotoja, joilla voidaan korvata vanhoja palvelurakenteita (Mäkinen 2009). Suomalaisten

valmiudet sähköiseen asiointiin ovat kuitenkin hyvät, sillä valtaosalla väestöstä on käy-

tössään internet-yhteys ja asiointitunnukset vahvaa tunnistautumista varten (Hyppönen,

Hyry, Valta, Ahlgren 2014, 74–76).

Sähköistä asiointia tutkinut Minna Strömberg-Jakka on jo vuonna 2010 todennut, että

kuntien tarjoamat sähköiset palvelut ovat lähinnä sähköisesti täytettäviä, lähetettäviä tai

vain tulostettavia lomakkeita. Vain 13 % kunnista tarjosi muita kuin näitä palveluita

(Strömberg-Jakka 2010, 131). Sähköinen asiointi on yleisempää terveyspalveluissa,

joissa kansalaiset ovat ehtineet tottua esimerkiksi kansalliseen Kelan Omakanta palve-

luun sekä yksityisten terveydenhuoltopalveluiden informatiivisiin ja potilaan hoitoa tu-

keviin moninaisiin sähköisiin palveluihin. Sosiaalipalveluissa sähköinen asiointi on ollut

varsin vähäistä, eikä palvelun tarjoajilla ole tarjolla välttämättä edes sähköisiä tai tulos-

tettavia lomakkeita tai sähköpostineuvontaa (Strömberg-Jakka 2010, 132). Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportin mukaan sosiaalihuollon sähköisiä palveluita käytti

vuonna 2014 hyvin pieni osa väestöstä. Esimerkiksi vain 2 % THL:n tutkimukseen osal-

listuneista oli saanut sosiaalihuollon palvelusta sähköisen päätöksen ja vain 3 % vastaa-

jista oli hakenut jotain palvelua sähköisen palvelun kautta (Hyppönen ym. 2014, 33.)

Kunnat ovat pyrkineet palveluntuotannossaan viime vuosina kustannussäästöihin monin

eri tavoin. Pitkään valmistelun alla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudis-

tuksen tärkeänä tavoitteena on ollut tehokkuuden ja taloudellisuuden lisääminen sosiaali-

5

ja terveydenhuollon palveluntuotannossa. Keskeisenä palvelun tuottamisen tehostamisen

välineenä on käytetty erilaisten informaatioteknologisten sovellusten hyödyntämistä eli

niin sanottua digitalisaatiota. Informaatioteknologian käytön lisäämisen on ajateltu esi-

merkiksi vähentävän palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrää. Sähköi-

seen asiointiin, jonka voidaan katsoa osaksi digitalisaatiota, on kohdistettu suuria odotuk-

sia. (Lähdesmäki 2003, 14, 17–18.)

Sähköisen asioinnin lisääminen on pitkään ollut Suomessa keskeinen kansallinen julki-

lausuttu tavoite (Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2006, Ratkaisujen Suomi 2015,

Lindqvist 2016). Sähköisen asioinnin kehittäminen on ollut hallituksen kärkihankkeena

jo pitkään (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, Ratkaisujen Suomi

2015). Valtioneuvosto linjasi vuonna 2018 sähköisen asioinnin edistämisestä, että viran-

omaiset ovat velvoitettuja tarjoamaan laadukkaita digitaalisia palveluita ensisijaisena pal-

veluna (HE 60/2018) ja että henkilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvä vies-

tintä ja asiointi on järjestettävä niin, että sähköinen kanava on aina käytettävissä. (Määttä

2018).

Vuoden 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon

sähköisestä asioinnista (Hyppönen ym. 2014) on yksi sähköisiä palveluita kartoittavista

tutkimuksista, joissa on käsitelty myös sosiaalihuollon palveluita. Tutkimuksen tuloksista

selviää, että 57 % vastaajista pitää tärkeänä mahdollisuutta täyttää hakemuksia ja lomak-

keita sekä laittaa omia asioita vireille verkossa. 52 % vastaajista koki tärkeäksi mahdol-

lisuutta pitää yhteyttä ammattilaiseen sähköisesti, 43 % piti tärkeänä päästä katsomaan

omia sosiaalihuollon asiakastietoja ja 37 % piti tärkeänä sähköistä ajanvarausta sosiaali-

huoltoon (Hyppönen ym. 2014). Tuloksista voidaan päätellä, että kysyntää sosiaalihuol-

lon sähköiselle asioinnille on olemassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kartoittanut sähköistä asiointia sosiaalihuollossa esi-

merkiksi vuonna 2011 (Kärki, Laaksonen, Hyppönen 2012) sekä toistettuna jatkotutki-

muksena vuonna 2014 (Kärki & Ryhänen 2015). Vuoden 2011 kyselyyn vastasi 457 so-

siaalipalveluita tuottavaa organisaatiota. Vuoden 2014 tutkimus suunnattiin kansalaisille

ja siihen hyväksyttiin 4015 vastausta. Tutkimuksessa kartoitettiin ammattilaisille suun-

6

nattuja palveluita, mutta myös asukkaille suunnattuja sähköisiä asiointipalveluita kun-

nissa. Vuosien 2011 ja 2014 välillä on havaittu, että sähköinen asioinnin käyttö sosiaali-

huollossa on kasvanut hyvin maltillisesti. Sosiaalihuollon sähköisiä palveluita ei vuonna

2014 ollut lainkaan tarjolla vajaalla 40 % vastaajista. (Kärki & Ryhänen 2015, 59.)

Oma mielenkiintoni sähköiseen asiointiin on herännyt omassa työssäni sovellusasiantun-

tijana ja aiemmin sosiaalityöntekijän tehtävissä. Sähköinen asiointi on ollut koko sovel-

lusasianatuntijan työurani ajan vuodesta 2011 alkaen esillä sosiaalipalveluissa. Sen eteen-

päin kehittäminen Suomessa on kuitenkin näyttäytynyt työssäni ristiriitaiselta, sillä sen

kehittäminen ja asenteet sitä kohtaan tuntuu vaihtelevan suuresti alueittain.

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla kansalaisille suunnattua sosiaalipalve-

lujen sähköistä asiointia tieteellisessä tutkimuksessa kartoittavan kirjallisuuskatsauksen

avulla. Tarkoituksena on myös kartoittaa millaisia hyötyjä ja uhkia sosiaalihuollon säh-

köisessä asioinnissa nähdään tutkimusten valossa. Tavoitteena on saada kokonaiskuva

sähköisestä asioinnista sosiaalipalveluissa, lisätä tietoisuutta sähköisen asioinnin haas-

teista ja mahdollisuuksista ja auttaa organisaatioita kehittämään sähköistä asiointia sosi-

aalipalvelujen alueella.

Luvussa 2 rajataan ensin tutkielman kohdetta ja tutkielman aihepiiri osana sosiaalihuollon

tiedonhallinnan tutkimusta. Lisäksi käydään läpi lainsäädäntöä ja määritellään muutamia

tärkeimpiä tutkimuksessa käytettyjä käsitteitä ja esitellään tutkimuksen teoreettiset lähtö-

kohdat. Luvussa 3 esitellään tutkimustehtävä ja tutkimuksen tarkoitus ja tavoite tarkem-

malla tasolla. Käytetyt menetelmälliset ratkaisut ja aineiston keräämisen prosessi esitel-

lään luvussa 4. Luvussa 5 esitellään keskeiset tulokset ja yhteenveto tuloksista. Luvussa

6 pohditaan tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta sekä tarkastellaan tutkimustuloksia.

Lopuksi luvussa 7 esitellään johtopäätökset sekä jatkotutkimuksen aiheet.

7

2. SÄHKÖINEN ASIOINTI INNOVAATIONA SOSIAALIPALVELUISSA

Tässä luvussa perehdytään tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja siten rajataan tutkimuk-

sen kohdetta. Lisäksi pohditaan sähköisen palveluiden ja sosiaalipalveluiden keskinäistä

suhdetta ja sitä miten sähköinen asiointi ilmenee sosiaalipalveluiden alueella. Luvussa

kootaan myös keskeistä aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja kiinnitetään tutkielman aihe-

piiri sosiaalihuollon tiedonhallinnan viitekehykseen.

2.1 Sähköinen asiointi ja sosiaalipalvelut

Tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ovat sähköinen asiointi, sosiaalipalvelut ja innovaa-

tio. Seuraavassa määritellään näiden käsitteiden sisältöä yleensä sekä tämän tutkimuksen

kohdalla.

Sähköinen asiointi

Mitä sähköinen asiointi oikeastaan on? Terminä sähköisellä asioinnilla on useita rinnak-

kaisia käsitteitä, kuten verkkoasiointi, verkkopalvelut, sähköiset palvelut, e-asiointi ja

vaikkapa digitaalinen palvelu. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan yleensä palveluita,

jotka ovat saatavilla ilman fyysistä läsnäoloa palvelua järjestävässä organisaatiossa, ajasta

ja paikasta riippumatta. Kyseessä on asiointi, joka tapahtuu internetin tai sähköpostin vä-

lityksellä. (Pajukoski 2004, 15; Saranto, Ensio, Tanttu, Sonninen, Amberla 2008, 234.)

Kielitoimiston sanakirja määrittelee verkkoasioinnin asioiden hoitamiseksi tietoverkon

palveluiden avulla (Kielitoimiston sanakirja, 2018). Teknologinen kehitys tulee esiin ai-

hepiiriä käsittelevän termistön muuttumisena ajan saatossa. Toisaalta termin vakiintumat-

tomuus voi viitata myös siihen, että termille ei ole muodostunut vakiintunutta merkitys-

sisältöä, josta voitaisiin olla yhtä mieltä (Åkesson, Saveman & Nilsson 2007, 640; Hyp-

pönen & Niska 2008, 12).

Sähköisen asioinnin suomalaisessa viitearkkitehtuurityössä on selkeä määritelmä sähköi-

selle asioinnille: ”Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa asiakas hoitaa

asiaansa tietoverkon avulla vuorovaikutuksessa julkisen palvelun tuottajan kanssa. Säh-

köinen asiointi tapahtuu asiakkaan käyttöliittymästä julkisen palvelun tuottajan sähköi-

seen palveluun. Se aloitetaan käyttöliittymällä ja voi sisältää asiointia useamman palve-

luntuottajan kanssa sekä ei-sähköisiä vaiheita, kuten puhelinsoitto ja asiakaskäynti. Asi-

ointi säilyy eheänä, vaikka se sisältää ei-sähköisiä vaiheita ja/tai asia siirtyy palvelun

8

tuottajalta toiselle. Sähköiseen asiointiin ei kuulu palvelun tuottamiseen liittyvät organi-

saatioiden taustaprosessit”. (Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri 1.0, 2013.)

Valtioneuvoston julkaisuissa sähköisen asioinnin synonyyminä on toisinaan käytetty ter-

miä digitalinen palvelu (esim. HE 60/2018, Voutilainen & Räsänen 2013.) joissa ” Digi-

taalisella palvelulla tarkoitetaan verkkosivustoa tai mobiilisovellusta tai näiden yhdistel-

mää, joka muodostaa käyttäjälle digitaalisen palvelukokonaisuuden” (Määttä 2018, 12).

Digitaalisen palvelun käsite onkin luotu lähinnä lainsäädännölliseen käyttöön. Verkko-

palveluilla sen sijan tarkoitetaan verkkosivuston kautta tarjottavia palveluita. Verkkopal-

veluita ovat erilaiset internet selaimen kautta käytettävät palvelut. Verkkopalveluilla vii-

tataan myös sivustoon, jonka kautta palvelua tarjotaan. (Tietotekniikan termitalkoot

2012.)

Sosiaalipalvelut

Koska tutkimus on rajattu koskemaan sosiaalipalveluita, on tarpeen määritellä, mitä so-

siaalipalvelulla käsitteenä voidaan ymmärtää. Uusimmassa terveyden ja hyvinvoinnin lai-

toksen julkaisemassa sosiaalihuollon tiedonhallinnan sanastossa sosiaalipalveluilla tar-

koitetaan: ”palvelua, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia

ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia”. Sosiaalipalve-

luita voidaan tuottaa sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalipäivystyksen keinoin. So-

siaalipalvelut voidaan jakaa perus- ja erityispalveluihin. Peruspalveluissa painopiste on

ehkäisevässä työotteessa ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Erityispalveluissa puolestaan

painopiste on ongelmien vähentämisessä ja poistamisessa silloin kun peruspalvelut eivät

enää riitä. (Sosiaalialan tiedonhallinnan sanasto 5.0, 2018.)

Sosiaalipalvelut jaetaan uusimman THL:n palvelutehtäväluokituksen mukaan seitsemään

eri palvelutehtävään. Peruspalveluihin kuuluvat iäkkäiden-, lapsiperheiden -ja työikäisten

palvelutehtävät ja erityispalveluihin luetaan lastensuojelu, vammaispalvelu, perheoikeu-

delliset palvelut sekä päihdehuolto. Kukin palvelutehtävä sisältää siihen lainsäädännön

mukaan määritellyt sekä toisaalta käytännön työssä yleistyneen toimintamallin mukaiset

sosiaalipalvelut. (Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta 1/2016.)

Sosiaalipalveluiden, kuten myös sosiaalityö käsitteen sisältö vaihtelee maittain histori-

asta, kulttuurista ja esimerkiksi maan poliittisesta ilmapiiristä johtuen (Sipilä 1989; Sipilä,

9

Ketola, Kröger ja Rauhala 1995). Sosiaalipalvelut nähdään tässä tutkielmassa sosiaali-

työn instrumentteina. Yhteiskunnissa, joissa julkisen sosiaalipolitiikan organisaatiot ovat

heikosti kehittyneitä, sosiaalityötä ja siten sosiaalipalveluita tuotetaan enimmäkseen va-

paaehtoisissa organisaatioissa, kansalaistoimintana tai yksityisesti. (Kanaoja 2007, 21–

22.) Pohjoismaissa sosiaalityö ja sosiaalipalvelut on toteutettu laajana julkisen sektorin

toimesta. Pohjoismainen malli erottuu muista sillä, että sosiaalipalvelujen määrä on suuri

kaikissa asiakaskohderyhmissä. Kunnilla on ollut keskeinen rooli sosiaalipalvelujen tuot-

tajana eikä kaupallisia palveluita ole juuri ollut. (Sipilä ym. 1995, 13–18.) Tällä vuositu-

hannella yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien määrä on kuitenkin lisääntynyt merkit-

tävästi varsinkin iäkkäiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluissa (Väyrynen 2010;

Lith, 2019).

Keski- ja Etelä-Euroopassa valtion ja kuntien rooli sosiaalipalvelujen tuottajana on huo-

mattavasti pienempi. Sosiaalipalveluita tuottaa etupäässä erilaiset järjestöt, ammattiliitot

ja työnantajat. Sosiaalipalveluiden keskiössä on perhe ja sukulaiset sekä ensisijaisesti nai-

set. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa julkisten toimijoiden rooli on minimoitu

sosiaalipalvelujen tuottajana. Sosiaalipalveluita tuotetaan vakuutusperusteisina, kaupalli-

sina palveluina tai järjestöjen toimesta. Julkiset sosiaalipalvelut ovat tiukasti tarveharkin-

taisia ja niiden taso on hyvin vaatimaton. (Vuorikoski 1999, 20–22.)

Sosiaalipalveluiden luokittelua voidaan tehdä hyvin monesta näkökulmasta myös pelkäs-

tään Suomessa. Vielä 1995 julkaistussa teoksessa Sipilän mukaan kaupalliset palvelut ei-

vät kuulu sosiaalipalvelujen joukkoon (Sipilä ym. 1995, 13). Tässä tutkielmassa määri-

tellään sosiaalipalvelut THL:n vuoden 2016 palvelutehtäväluokituksen mukaan. Luoki-

tuksessa sosiaalipalvelu määritellään käsitteenä, joka sisältää myös tahdonvastaisia pal-

veluita eikä kaupallisia palveluita enää rajata sen ulkopuolelle. (Sosiaalihuollon Kanta-

palvelut 2020).

Euroopan Unionilla ei ole tuottamissaan dokumenteissa yhtenäistä sosiaalipalvelun mää-

ritelmää. Vuodelta 2010 on kuitenkin olemassa Euroopan sosiaaliturvakomitean määri-

telmä, jonka mukaan sosiaalipalvelut (Social Services) muodostuvat kahdesta kategori-

asta; lakisääteiset ja täydentävät sosiaalisen turvan järjestelmät (statutory and comple-

mentary social security schemes) sekä erikseen palvelut, joita tuotetaan suoraan yksilöille

10

(services provided directly to the person) yleensä julkisen sektorin toimesta. Dokumen-

tissa painopiste on jälkimmäisellä ryhmällä, vaikka myös sosiaaliturva on otettu mukaan

yleisempään sosiaalipalvelujen määritelmään. Esimerkkeinä yksilöön kohdistuvista pal-

veluista mainitaan ohjaus ja neuvonta, pitkäaikaishoito, lastensuojelu, työvoimaan ja kun-

toutukseen liittyvät palvelut, henkilökohtainen apu ja sosiaaliset asumispalvelut (social

assistance services, long-term care, childcare, employment and training services, perso-

nal assistants and social housing). (SPC/2010).

Sosiaalipalvelut (social services) kansainvälisenä käsitteenä on monitahoinen ja -tasoi-

nen. Tehdessäni hakuja käsitteen määrittelyä varten havaitsin, että joissakin maissa ja

yhteyksissä palvelu käsitettä ei ilmeisimmin juurikaan käytetä, vaan sen tilalla käytetään

esimerkiksi sosiaalityön (social work) tai hoivan käsitettä (social care). Sosiaalipalvelut

käsitteenä ei siten ole yhtenäinen, vaan siitä esiintyy sisällöllisesti hyvin eritasoisia ja

sisällöltään erilaisia määritelmiä. (esim. EC 2010; Eurostat 2011, BEPA 2011, Sirovátka

& Greve 2014.)

Pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa sosiaalipalveluiden ytimessä nähdään lapsia ja van-

huksia koskevat palvelut sekä vammaisuuteen liittyvät avustukset ja palvelut. Laajem-

masta näkökulmasta sosiaalipalveluihin voidaan liittää palveluita, jotka liittyvät taloudel-

liseen avustamiseen sosiaalisin perustein (social security), terveydenhuoltoon, mielenter-

veyteen, asumiseen, työllisyyteen sekä koulutukseen. (Midgley & Livermore 2009, 313–

523.) Myös pelkästään Eurooppaa ja muita länsimaita koskevissa laajimmissa määritel-

missä siihen sisällytetään terveys- ja koulutuspalveluita ja jopa vapaa-ajan viettoon liit-

tyviä palveluita kuten urheilutoimintaa. (Martinelli 2017, 12–14.)

2.2 Sähköisen asioinnin tutkimus sosiaalihuollon tiedonhallinnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa luonnehditaan tieteenalana monitieteiseksi

kokonaisuudeksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta onkin yhdistelmä yhteis-

kuntatieteiden sekä tietojärjestelmä- ja tietojenkäsittelytieteiden tutkimusalaa.

Tutkimuskysymyksiä ja aiheita lähestytään ja käsitellään erilaisin laadullisin ja määrälli-

sin menetelmin. Erityisesti sosiaalihuollon tiedonhallinnan lähitieteinä voidaan katsoa

olevan sosiologia ja sosiaalihallintotiede. (Kuusisto-Niemi & Saranto 2009.) Sosiaali-

11

huollon tiedonhallinta liikkuu sosiaalitieteiden ja soveltavan tekniikan tutkimuksen alu-

eella Tässä tutkielmassa lähitutkimusalueina sivutaan Kuusisto-Niemen luettelemista lä-

hitutkimusalueista sosiaalityön tutkimusta, tietojärjestelmätutkimusta ja informaatiotut-

kimusta (Kuusisto-Niemi 2016, 25–26).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma rakentuu käsitteel-

lisesti toimijoista, tiedosta, toiminnoista ja menetelmistä (Saranto & Kuusisto-Niemi

2011, 4–6; Saranto & Kuusisto-Niemi 2012, 142–143). Paradigmaan nähden tutkielma

asemoituu suurimmilta osin toimijoiden ja menetelmien välille. Seuraava kuvio 1. ha-

vainnollistaa sosiaali- ja tiedonhallinnan tietoperustaa.

KUVIO 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma

(Saranto & Kuusisto-Niemi 2012, 142)

Toimijat ovat tässä sähköisiä palveluita käyttäviä kansalaisia tai toisaalta palveluntarjo-

ajia. Menetelmät edustavat tekniikoita, sähköisiä tiedon välitystapoja ja toiminta tuotettua

palvelua. Tutkimuksessa on tarkoituksena saada välineitä kehittämiselle ja arvioida tieto-

ja viestintätekniikkaa. Toisaalta tutkitaan toimijoita, tässä lähinnä julkisia organisaatioita

sekä järjestelmäntoimittajia ja pohditaan toimijoiden menetelmien käyttöä, joka tässä tar-

koittaa sähköisen asioinnin menetelmien kartoittamista.

12

2.3 Sähköisen asioinnin palvelutyyppejä

Sähköisiä palveluita voidaan tuottaa erilaisten verkkopohjaisten tietoteknisesto tuotettu-

jen asiointikanavien kautta. Taavila erottelee sähköisen asioinnin yhdeksi verkkopalvelu-

jen käsitteen alatasoksi. Tässä tutkimuksessa sähköisen asioinnin käsite kattaa kaikki

Taavilan mainitsemat verkkopalvelut. Verkkopalvelut voidaan luokitella Taavilan mu-

kaan sisällön ja tarkoituksen mukaan informaatiopalveluiksi, viestintäpalveluiksi ja asi-

ointipalveluiksi. (Taavila 2000, 29–30.) Palvelutyyppien kirjo on luonnollisesti teknisen

kehityksen myötä lisääntynyt.

Perinteistä linjaa edustavat informaatiopalvelut, joilla kunnat organisaatiot tiedottavat

toiminnastaan ja palvelun sisällöistä. Nämä ovat olleet ensimmäisiä sähköisiä verkkopal-

veluita. Informaatiopalveluita voidaan kutsua myös tiedottaviksi verkkopalveluiksi, jotka

saattavat sisältää esim. tulostettavia lomakkeita. Toisena kategoriana Taavila mainitsee

viestintäpalvelut, joiden kautta kuntalainen voi saada yhteyden asioiden valmisteljoihin

sekä päättäjiin. Viestintäpalvelut ovat parhaimmillaan kaksisuuntaisia ja vuorovaikuttei-

sia, jolloin myös vastaus saadaan sähköistä kanavaa pitkin. Varsinaisiin asiointipalvelui-

hin Taavilan mukaan kuulu esimerkiksi sähköisesti toimiva palvelun hakulomake, jonka

avulla hakijan asia hoidetaan alusta loppuun sähköistä kanavaa pitkin. (Taavila 2000, 45–

49.)

Kotimaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta- ja ar-

vointi hankkeessa (STePS) sähköisen asioinnin palvelutyypit on määritelty eri tavalla

kuin Kauppilan, Kiisken ja Lehtosen selvityksessä (2018). Palveluita tuottavat organisaa-

tiot ovat puolestaan tyypitelleet itse sähköisiä palveluita omien tarpeidensa mukaan.

Vanhimpia ovat kuitenkin tiedottavat verkkosivut, jonka jälkeen kehittyivät esimerkiksi

ajanvaraus, palaute ja muut viestintäpalvelut. Uudempina palvelutyyppeinä voidaan mai-

nita videoneuvottelut ja chat- pikaviesti palvelut. Uudemmissa palveluissa hyödynnetään

asiakkaan ja ammattilaisen välillä sekä kuvaa että ääntä, joka on yleensä myös reaaliai-

kaista. (Hyppönen ym. 2014.)

Alun perin tarkoituksena oli sulkea tutkimuksesta pois sellaiset palvelumuodot, joissa so-

siaalihuollon asiakas ei saa sähköisen kanavan kautta vastavuoroista palautetta ja joissa

13

asiointi on pelkästään yksisuuntaista, esim. sähköisen lomakkeen tulostaminen. Alustavia

hakuja rajatessani havaitsin kuitenkin nopeasti, että tarkan rajauksen myötä tutkimusai-

neistoni jäisi todennäköisesti hyvinkin pieneksi. Näin ollen laajensin rajaustani ja sisälly-

tän tutkimukseeni kaiken tasoisen sähköisen asioinnin.

2.4 Sähköistä asiointia ohjaavan lainsäädännön kehittyminen

Sähköistä asiointia rajataan ja ohjataan kansallisella ja kansainvälisellä lainsäädännöllä.

Ensimmäisenä säädettiin laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999), joka tuli

voimaan vuoden 2000 alussa. Laki sähköisestä asioinnista tuli voimaan 2003. Lain tar-

koituksena oli lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin tietoturvallisuutta

hallinnossa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosotossa edistämällä

sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä (13/2003.) Lakiin on tehty perättäisiä lisäyk-

siä käytettävissä olevan teknologian kehittyessä vuosina 2009, 2010, 2016 ja 2019. Laki

sisältää määritelmiä ja säännöksiä viranomaisten velvollisuuksista, sähköisen viestin lä-

hettämisestä, päätös asiakirjan sähköisestä allekirjoittamisesta ja sähköisestä tiedoksian-

nosta.

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista tuli voi-

maan 7.8.2009. Laissa säädetään vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta sekä tunnis-

tuspalveluiden tarjoamisesta palveluntarjoajia, yleisöä ja tunnistautumispalvelun tarjo-

ajia. (617/2009.)

Hallinnon yhteinen sähköisen asioinnin tukipalveluista annettu laki eli KaPa-laki tuli voi-

maan vuonna 2017 (571/2016.) Lain tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen saa-

tavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteen toimivuutta ja ohjausta sekä edistää julkisen

hallinnon toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta (Määttä 2018). Sähköisen asioinnin tie-

toturvaa ja -suojaa on kehittänyt eteenpäin myös EU:n tasoinen yleinen tietosuoja-asetus,

joka tuli voimaan keväällä 25.5.2018 Asetuksen tavoitteena on suojata entistä paremmin

henkilötietoja sekä tarjota työkaluja, joilla ihmiset voivat kontrolloida henkilötietojaan.

(EU 2016/679.)

Uusimpana on julkaistu laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019), joka tuli

voimaan huhtikuussa 2019 siirtymäsäännösten puitteissa ja joka korvaa osittain vuoden

14

2003 lain sähköisestä asioinnista. Lain tarkoitus on edistää digitaalisten palvelujen saa-

tavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokai-

sen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.

2.5 Sosiaalipalvelujen sähköisen asioinnin kehittäminen valtakunnallisella tasolla

Sähköistä asioinnin kehittämistä laajasti käsittäen on vauhditettu hyvinkin monissa eri

toimenpideohjelmissa, hankkeissa ja projekteissa., joista tässä mainitaan vain muutamia.

2006 julkaistussa kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa mainittiin tavoitteeksi lisätä

sähköisesti hyödynnettävien palveluiden määrää ja laatua. (Kansallinen tietoyhteiskunta-

strategia 2006, 4.) Myös hankkeita, jotka on kohdistettu sosiaali- ja terveydenhuollon alu-

eelle, on ollut vuosien saatossa useita. Vuonna 2009 käynnistettiin valtakunnallinen säh-

köisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe. SADe oli yksi ajan hallituk-

sen kärkihankkeista jo hallituskaudella 2011–2015. SADe –ohjelman tavoitteena oli so-

siaali- ja terveydenhuollon osalta mm. kehittää kansasalaisille suunnattuja sähköisiä pal-

veluita (Saarijärvi, Alanko & Nurminen 2016).

SADe ohjelma kesti aina vuoteen 2015 saakka. Sosiaalipalvelujen osalta hankkeen tuo-

toksista voidaan mainita esimerkkinä HyvisSADe kokonaisratkaisu, joka tarjosi sähköi-

sen asiointialustan kahdeksan eri sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän alueen asukkaille

ja turvallista viestinvälitystä tarjoava kansalaisen asiointitili – niminen palvelu, joka to-

teutettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. (Lindqvist 2016.) Kansa –

hanke eli sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmä palvelujen ja määrämuotoisen

kirjaamisen toimeenpanohanke käynnistyi vuonna 2016. Hankkeen toimeenpanosta vas-

taa THL ja Kela. Sähköisten sosiaalipalvelujen näkökulmasta hankkeen on tarkoitus laa-

jentaa nykyistä terveydenhuollon Omakantaa koskemaan myös sosiaalihuollon tietoja.

Omakannan sosiaalihuollon käyttöönotto liittyy hankkeen II vaiheeseen vuonna 2021

sekä laajemmin hankkeen III vaiheeseen, jonka aloitusajankohtaa ei ole vielä tarkemmin

määritelty. (Rötsä, Berglind, Huovila, Hyppönen, Peksiev & Mykkänen 2016; Sosiaali-

huollon Kanta-palvelut 2020.)

Palveluiden digitalisointi on pysynyt hallituksen toimenpidelistan kärjessä vuoteen 2015

(Ratkaisujen Suomi 2015) mutta myös sen jälkeen. Sote-tieto hyötykäyttöön strategia

15

2020 on tällä hetkellä uusin valtakunnan tason strategiadokumentti (Sote-tieto hyötykäyt-

töön 2014). Yhtenä tavoitealueena strategiassa on kansalaisten omatoimisen sähköisen

asioinnin lisääminen. Toimenpiteenä esitetään, että sote alueiden tulee rakentaa yhteis-

työssä keskeiset sähköiset asiointipalvelut, jotka tulisi rakentaa SADe –ohjelman mukai-

sesti kansallisen asiointialustan päälle. Palveluista erikseen mainitaan sähköinen ajanva-

raus, etuuksien tai palveluiden hakemisen ratkaisut, asiankäsittelyprosessin seurannan

ratkaisut sekä turvallisen sähköisen viestinnän ratkaisut. Strategia keskittyy kuitenkin

pääasiassa terveydenhuollon ratkaisuihin. Strategian toimeenpanoa seurataan erilaisin

mittarein ja selvityksin ja seurantaa tullaan jatkamaan ainakin vuoteen 2019 saakka (Hyp-

pönen, Aalto ym. 2016).

Rinteen hallitusohjelmassa (Osallistava ja osaava Suomi 2019) digitalisaatio sanana on

mainittu 27 kertaa. Digitalisaation kehittämiseen viitataan hyvin monessa eri yhteydessä

ja digitalisaatiota tullaan ohjelman mukaan hyödyntämään ja kehittämään laajasti myös

sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkisen sektorin osalta mainitaan erityisesti, että ”raken-

netaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kan-

salaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä”. Sosiaali- ja ter-

veyspalvelujen osalta tavoitteeksi on kirjattu digitaalisten ja mobiilien palveluratkaisujen

käyttöönotto. Kotiin vietäviä palveluratkaisuja lisätään jatkamalla digitaalisten ja etäpal-

velujen kehittämistä. Digitalisaation avulla kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon pää-

töksiin liittyvien ratkaisujen hakemista ja käsittelyä. (Osallistava ja osaava Suomi 2019.)

Viime vuosien kehityshankkeista voidaan mainita esimerkiksi Omat digiajan hyvinvoin-

tipalvelut eli ns. ODA – projekti, jossa edellisen hallituksen kärkihankkeiden osana kehi-

tettiin Omaolo – niminen sähköinen palvelu- ja asiointikanava (Omaolo palvelun levittä-

misen käsikirja 2019). Omaolo palvelu on SoteDigi Oy:n tuottama ja sisältää tällä het-

kellä sosiaalihuollon osalta vain kolme palveluarviota. Helsingin ja Uudenmaanseudun

sairaanhoitopiirin hallinnoimassa Virtuaalisairaala 2.0 hankkeessa on myös huomioitu

joitakin sosiaalityön osa-alueita, kuten talouden hallintaa ja työllistymismahdollisuuksia.

(Korhonen & Arajärvi 2017.)

Pohjois-Suomen alueella toiminut Virtu.fi sähköisen asioinnin palvelut lappilaisille, –

hanke päättyi vuonna 2017. Hanke oli Lapin maakuntavalmisteluun liittyvä hanke, jonka

16

tuloksena tuotettiin innovaatioympäristö, joka sisältää muun muassa sähköisen palvelu-

portaalin lappilaisille (Virtu.fi 2019). Palvelussa on useita sosiaalihuoltoon luettavia pal-

veluita sähköisen asioinnin piirissä. #Digisosiaalityö hanke on Pelastakaa Lapset Ry;n

oma sosiaalityön sähköisen asioinnin kehittämiseen tähtäävä hanke, joka alkoi loppuvuo-

desta 2018 ja päättyy alkuvuodesta 2020. Hankkeen puitteissa on pilotoitu sähköisiä so-

siaalityön välineitä lasten ja nuorten tarpeisiin. (Digisosiaalityö 2019.)

Kaikkiaan useissa sekä valtakunnallisissa että alueellisissa hankkeissa ja projekteissa säh-

köisten sosiaalipalveluiden kehittäminen on tapahtunut usein osana terveydenhuollon ko-

konaisuutta. Kun sosiaalihuoltoa on kehitetty osana terveydenhuoltoa, kokonaisuutena

sosiaalihuollon osuus on jäänyt usein melko pienelle huomiolle. Etenemismalli sosiaali-

ja terveydenhuollon digitalisoinnissa näyttää siltä, että ensisijaisesti keskitytään edelleen

terveydenhuollon palvelujen digitalisaatioon ja vasta sen jälkeen on lähdetty tekemään

samoja asioita sosiaalihuollon palveluissa.

2.6 Rogersin teoria innovaatiosta sosiaalipalvelujen sähköisessä asioinnissa

Tässä tutkielmassa sähköistä asiointia tutkitaan innovaationa. Innovaatiota käsitteenä on

tutkittu ja määritelty ahkerasti. Vuonna 2013 julkaistussa ohjelmistoteollisuutta käsitte-

levässä tutkimuksessa kirjallisuudesta löytyi yli 41 erilaista innovaation määritelmää ja

244 tekijää, jotka määrittävät sen luonnetta. (Edison, Nauman & Torkar, 1390–1407.)

Lyhyesti innovaatio voidaan määritellä ideaksi, käytännöksi tai esineeksi, joka on käyt-

täjän kannalta uusi kohde tai päämäärä. (Harisalo 1984, 37; Rogers 2003.) Harisalon mu-

kaan innovaatio voidaan käsittää joko innovatiivisen toimintana tai sen lopputuloksena

(Harisalo 1984, 27). Innovaatiota luokitellaan usealla eri tavalla. Karkeasti innovaatio

voidaan jakaa teknisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin. Tekniset innovaatiot viittaavat ma-

teriaalisiin ja sosiaaliset taas aineettomiin innovaatioihin. (Harisalo 1984, 30–37; Rogers

2003, 12–15.)

Tässä yhteydessä innovaatiota tutkitaan lähinnä toiminnan lopputuotteena. Sähköinen

asiointi on perusluonteeltaan tekninen, palvelutuotantoon liittyvä innovaatio. Teknisten

innovaatioiden käyttöönotolla ja julkisen palvelutuotannon innovaatioilla tavoitteena on

usein parantaa tai kehittää palvelua ja sen tuloksia ja vaikutuksia (Lovio & Kivisaari

17

2010). Kuten Rogers määrittelee, innovaation ei teknisessä mielessäkään tarvitse olla ai-

van uusi. Oleellista on, että yksilöllä tai organisaatiolla ei ole siitä aiempaa mielipidettä

ja se koetaan täysin uutena. Innovaatiosta on myös voitava kieltäytyä. (Rogers, 2003, 12.)

Euroopan komission mukaan julkisen sektorin innovaatio voidaan määritellä prosessiksi,

joka hyödyntää käyttöönotettavaa uutta ideaa tavoitteenaan luoda uutta arvoa yhteiskun-

nalle tai parantaa jo olemassa olevia prosesseja tai palveluita. (EC 2013, 8–9.)

Tutkimuksen lähtökohtana on innovaation, tässä tapauksessa sähköisen asioinnin, tarjon-

nan laajuuden ja käytettyjen tyyppien määrittely sekä kartoittaminen sosiaalipalveluissa.

Sähköinen asiointi ei teknologisena innovaationa ole uusi, mutta sen soveltaminen ja

käyttö sosiaalipalveluiden alueella on vieläkin hyvin vähäistä (Hyppönen & Ilmarinen

2018). Sosiaalipalvelujen alueella sähköistä asiointia voidaan pitää uutena innovaationa.

Teknologisten innovaatioiden kaksi keskeistä peruskriteeriä ovat niiden teknologinen

edistyksellisyys ja kyky vastata asiakkaan tai käyttäjän tarpeisiin. Teknologisen innovaa-

tion leviäminen edellyttää kansalaisten hyväksymistä, normien mukaisuutta ja innovaa-

tion tuomaa yleistä hyötyä (Hänninen, Koivunen, Paaso 2001, 44–46; Rogers 2003).

Sähköisen asioinnin käyttöä innovaationa kuvaa myös onnistuneisuus innovaation disse-

minaatiossa eli kommunikaatio ja viestintäprosessissa, jossa tavoitteena on vaikuttaa ih-

misten käyttäytymiseen. (Hänninen ym. 2001.) Minimitavoitteena on saada ihmiset tie-

toisiksi uudesta palvelusta.

Tutkimuksen taustalla on kontingenssiteorian mukainen ajattelu siitä, että toimintaympä-

ristö vaikuttaa organisaatioiden toimintaan (Mintzberg 1979, 219–220). Kontingenssiteo-

rian taustalla on usein laaja-alainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Muutokset toimin-

taympäristössä vaikuttavat organisaatioiden toimintaan. Toimintaympäristöön voi kuulua

asiakkaat, yhteistyökumppanit, poliittinen tai taloudellinen tilanne tai mikä tahansa yh-

teiskunnan osatekijä (Minzberg 1979, 267). Yhteiskunnallinen toimintaympäristön vuo-

sia jatkunut yleinen digitalisoituminen vaikuttaa myös sosiaalipalvelujen tuottamisen ta-

poihin. Varsinkin julkisissa organisaatioissa taloudellisen tilanteen heikentyminen, asiak-

kaiden palveluihin luomat vaatimukset, eläköitymisen aiheuttama työntekijöiden määrän

18

pieneneminen ja informaatioteknologian kehittymisen tuomat mahdollisuudet luovat pai-

neita muuttaa toimintaa. (Toivanen 2006, 26–34.)

Tutkimuksen analyyttinen viitekehys perustuu Everett Rogersin innovaatioiden dif-

fuusioteoriaan sekä kontingenssiteoreettiseen näkemykseen siitä, miten organisaatioiden

toimintaympäristö aiheuttaa paineita organisaatioille sähköisen asioinnin tuottamiseen.

Tunnetuimpia ja merkittävimpinä pidetty teknisten innovaatioiden käyttöönottoa kuvaava

teoria on Everett Rogersin vuonna 1962 julkaisema teoria innovaatioiden diffuusiosta

(Rogers 2003). Teoriaan sisältyy ajatus innovaation elinkaaresta, jossa innovaation käyt-

töönotto nähdään sosiaalisena prosessina ajassa.

Rogersin mukaan innovaation omaksuminen (lähinnä yksiön näkökulmasta) riippuu vii-

destä tekijästä:

1. Suhteellinen hyöty. Innovaation tulisi olla parempi kuin edellinen vastaava rat-

kaisu

2. Sopivuus. Miten innovaatio sopii yhteen yksilön/organisaation kokemusten, arvo-

jen ja tarpeiden kanssa.

3. Monimutkaisuus. Innovaation monimutkaisuuden aste määrittää kuinka helppoa

sen ymmärtäminen ja käyttö on.

4. Kokeilun mahdollisuus. Voiko innovaatiota kokeilla ennen varsinaista käyttöä

5. Kommunikoitavuus/Näkyvyys. Miten hyödyt näkyvät yhteisön muille jäsenille.

Vaikuttavia tekijöitä innovaation omaksumisessa ovat myös sosiaalisen systeemin sisäi-

set normit, viestintätavat, niin sanottujen muutosagenttien sekä mielipidevaikuttajien toi-

minta. Tutkimuksen tulosten analyysissä ja johtopäätöksissä on tavoitteena hyödyntää

sähköisen asioinnin omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä kuvattua Rogersin mallia hyö-

dyntäen. (Rogers 2003, 219–259.)

Rogersin mukaan diffuusio kytkeytyy läheisesti viestintäprosessiin, joka etenee erilaisten

kanavien kautta jollakin aikavälillä. Rogers määrittelee diffuusion ennen kaikkea viestin-

täprosessiksi. Diffuusio on myös aina melko hidas prosessi, joka vaatii aikaa. Mielenkiin-

toista on, että uutta innovaatiota ei oteta käyttöön välttämättä edes silloin, kun sen höydyt

ja edut näyttävät ilmeisiltä. (Rogers 2003.)

19

Itse innovaation omaksumiseen liittyy päätöksenteon prosessi, jonka Rogers luonnostelee

eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa tullaan tietoiseksi innovaatiosta ja sen toiminta-

tavasta, toiseksi määrittyy asenne innovaatiota kohtaan, joka voi siis olla joko suotuisa

tai epäsuotuisa. Kolmantena tehdään päätös siitä, aiotaanko innovaatio ottaa käyttöön vai

hylätäänkö se. Jos innovaation käyttö hyväksytään, neljäntenä tulee vaihe sen varsinai-

sesta käyttöönotosta. Viimeisenä prosessissa on innovaation vahvistusvaihe, joka tulee

esille, jos innovaatiota kohtaan esiintyy vastustusta. (Rogers 2003, 20–22.)

Seuraava kuvio 2 havainnollistaa Laitisen (2008,13) tulkintaa innovaation käyttöön liit-

tyvän päätöksentekoprosessin eri vaiheita.

KUVIO 2. Innovaation päätöksentekoprosessin vaiheet (Laitinen 2008, 13)

Tutkielmassa näkökulmana on sähköisen asioinnin omaksuminen ja käyttöönotto organi-

saatioiden päätöksenä. Organisaatioilla tässä tarkoitetaan laajasti stabiilia yksilöiden

muodostamaa joukkoa, joka työskentelee yhteisiin päämääriin tähdäten ja jolla on keske-

nään tietty hierakia ja työnjako (Rogers 2003, 404). Organisaatiossa sähköisen asioinnin

käyttöönotto ja palvelun tarjoaminen on yleensä organisaation yhteinen, ei yksittäisen

yksilön henkilökohtainen päätös organisaation sisällä. Tietenkin on olemassa myös orga-

nisaatioita, jossa päätöksenteosta vastaa vain yksittäinen henkilö. Siinä mielessä myös

20

organisaatioita tarkasteltaessa tulee pitää mielessä yksilötasolla innovaation omaksumi-

seen vaikuttavia tekijät. Tulosten analysoinnissa tarkoitus on hyödyntää sekä Rogersin

(Rogers 2003, 20–22) vaiheistusta, että Rogersin ajatuksiin perustuvan Pertti Laitisen

(2008,13) vaiheistusta innovaation päätöksentekoprosessista ja pohtia, missä vaiheessa

sähköisen asioinnin omaksumisessa aineiston perusteella voitaisiin olla niin kansainväli-

sesti kuin Suomessakin.

Kun innovaatioon liittyvä päätös on organisatorinen, päätöksenteon ja omaksumisen pro-

sessi on yleensä paljon monimutkaisempi. Organisaatiossa asian päätöksentekoon, käyt-

töönottoon ja varsinaiseen hyödyntämiseen liittyy useita eri ihmisiä ja organisaation ra-

kenne, normit ja viestintätavat vaikuttavat innovaation omaksumiseen. Sosiaalisen sys-

teemin rakenne vaikuttaa siihen, miten yksilöt tai koko organisaatio hyväksyy tai hylkää

organisaation yhteisen tai organisaation auktoriteettien päätöksen innovaation käyttöön-

otosta. (Rogers 2003, 22–28.) On huomattava, että vaikka organisaatiossa on tehty päätös

innovaation käyttöönotosta sen omaksuminen kaikilla tasoilla ei ole tästä automaattinen

seuraus (Rogers 2003, 402).

Rogers on määritellyt organisaation näkökulmasta innovaatio prosessin etenemisen initi-

aatio ja implementaatio vaiheisiin. Initaatiovaiheessa organisaatiolla saattaa olla ongelma

tai tarve, joka pyritään ratkaisemaan. Initaatiovaihe koostuu edellä kuvatussa viisivaihei-

sessa päätöksenteon prosessissa kahdesta ensimmäisestä vaiheesta. Tämä vaihe saattaa

kestää useita vuosia. Toisaalta initaatiovaihe saattaa alkaa uuden innovaation tietoisuu-

desta ja sen määrittelemisestä, onko tarvetta uuden innovaation käyttöönotolle. Jos tar-

vetta ei katsota olevan, prosessi ei lähde alkuun. Initaatiovaiheeseen kuuluu myös inno-

vaation ja tarpeen/ongelman vastaavuuden tarkastelu. (Rogers 2003, 402–435.)

Implementaatiovaiheessa ensimmäisenä on innovaation uudelleenmuotoilun ja organi-

saatioon sovittamisen vaihe. Implementaatiovaihe puolestaan koostuu päätöksenteon pro-

sessin kolmesta viimeisestä vaiheesta. Tässä vaiheessa innovaatiota muokataan ja suun-

nitellaan organisaatioon muutoksia, jotka vastaavat innovaation käyttöönottoon. Tämä

tarkoittaa, että organisaation aiempia toimintamalleja joudutaan usein muuttamaan inno-

vaation tehokkaan käyttöönoton mahdollistamiseksi. Selkiyttämisvaiheessa innovaation

idea leviää laajemmalle organisaatioon ja sen idea ja käyttötarkoitus selkeytyy kaikilla

21

tasoilla. Lopuksi vakiinnuttamisvaiheessa innovaatiosta tulee osa organisaation perusru-

tiineja. Innovaation vakiinnuttaminen on vaikeampaa, jos päätös käyttöönotosta on tehty

yhden tai vain muutaman henkilön auktoriteettiin perustuvana päätöksenä. (Rogers 2003,

402–435.)

Organisaatioiden innovaatioita tutkittaessa Rogers mainitsee innovatiivisuuteen vaikutta-

vina tekijöinä kolme eri kokonaisuutta. Ensimmäisenä on yksilöiden, lähinnä johtajien,

asenteen muutosta kohtaan, toisena organisaation sisäinen rakenne ja kolmantena organi-

saation ulkoiset rakenteet. Sisäiseen rakenteeseen kuuluvat tekijät Rogers jakaa innova-

tiivisuutta estäviin ja edistäviin. Estäviin tekijöihin kuuluvat muodollisuus (engl. forma-

lization) ja keskittyminen (engl.centralization). Innovatiivisuutta edistäviin tekijöihin

puolestaan kuuluvat monimuotoisuus (engl. complexity), verkottuminen (engl.intercon-

nectedness) vapaat resurssit (engl. organizational slack) ja koko (engl. size). Keskittymi-

sellä viitataan organisaation kontrollin ja voimavarojen keskittymiseen muutamille yksi-

löille ja muodollisuudella tarkoitetaan sääntöjen ja ennalta sovittujen menettelytapojen

korostumista organisaation toiminnassa. (Rogers 2003, 411–414.)

Rogersin innovaatioteoriaa on Suomessa hyödyntänyt esimerkiksi Risto Harisalo (1984)

tutkiessaan kunnallishallinnon innovatiivisuutta. Seppo Kolehmainen (1997) puolestaan

on tutkinut väitöskirjassaan innovaatioiden omaksumista ammattikorkeakoulureformin

yhteydessä, Tiina Mäki (2000) on hyödyntänyt innovaation diffuusion käsitettä tutkies-

saan laadunhallintaa terveydenhuollon alueella ja Terttu Kolehmainen (1997) on hyödyn-

tänyt innovaation ominaisuuksia tutkiessaan tieteellisen lehden levinneisyyttä.

22

3. TUTKIMUSKYSYMYKSET, TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ja kuvata sähköisen asioinnin tutkimusta tarkas-

telemalla missä maissa tutkimuksia on julkaistu, miten julkaisujen määrät jakautuvat eri

vuosille, mitä sosiaalityön asiakasryhmiä tutkimukset koskevat, mitä sähköisen asioinnin

palvelutyyppejä ja teknisiä toteutustapoja on tutkittu ja millaisia menetelmiä tutkimuk-

sessa on käytetty. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten kirjallisuudessa nähdään säh-

köisen asioinnin esteet, uhat ja mahdollisuudet. Kansainvälisyyden taso rajoittuu tutki-

muksiin, jotka on julkaistu suomen tai englannin kielellä.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Millaisena sosiaalipalvelujen sähköisen asioinnin tutkimus näyttäytyy tutkimuskirjal-

lisuudessa?

- julkaisujen alkuperämaat

- julkaisujen määrä eri vuosina

- tutkimuksessa esiintyvät sosiaalityön kohderyhmät

- tutkimuksessa esiintyvät sähköisen asioinnin palvelutyypit ja tekninen toteutus

- tutkimuksessa käytetyt menetelmät

2. Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen sähköiselle asioinnille esiintyy?

Tulosten perustella tavoitteena on saada kehittämisideoita ja antaa lisätukea sähköisen

asioinnin kehittämiseen ja edistämiseen erityisesti sosiaalipalveluissa, jotta sähköisen asi-

oinnin valtiollinen laajentamistavoite voitaisiin saavuttaa paremmin.

23

4. TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET VALINNAT JA AINEISTON HAKU

4.1 Tutkimusmenetelmä

Koska tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, koota yhteen ja analysoida säh-

köistä palvelutarjontaa sosiaalipalveluissa, kirjallisuuskatsaus tuntuu luontevalta mene-

telmältä saada tietoa asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsauksen avulla

voidaan rakentaa kokonaiskuvaa tietystä asiakokonaisuudesta ja tunnistaa siinä olevia on-

gelmia (Salminen 2011, 3).

Kirjallisuuskatsaus on tutkimusta tutkimuksesta ja siten sen käyttö edellyttää, että aihetta

on tutkittu aiemmin (Salminen 2011, 4). Koska alustavana työhypoteesina on, että aihetta

on edelleen tutkittu hyvin vähän ja koska tavoitteena on nimenomaan tehdä kartoitusta

sähköisen asioinnin määrästä ja laadusta, kirjallisuuskatsaus tehdään scoping rewiev

tyyppisenä kartoittavana tutkimuksena. Mays, Roberts ja Popayn (2001) mukaan kartoit-

tavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa nopeasti tutkimusalan perustana

käytössä olevat avain käsitteet, lähteet ja todisteet. Se voidaan toteuttaa omana irrallisena

osana, varsinkin kun aihealue on monimutkainen tai sitä ei ole juuri aiemmin tutkittu.

Kartoittava, scoping review tyyppinen lähestymistapa sopiikin tutkimusasetelmaan, jossa

tutkimuskysymys ja teemat eivät ole ihan niin tarkkaan rajattuja kuin systemaattisessa

kirjallisuuskatsauksessa. (Arksey & O`Malley 2005; Dijekrs 2015.) Menetelmä on ver-

rattain uusi ja siitä on käytetty termejä, kuten scoping study, scoping project, scoping

exercise, scoping report, scoping method, scoping exercise method, literature mapping,

mapping of research, evidence mapping, systematic mapping, literature review, ja rapid

review. (Colquhoun, Levac, O’Brien, Straus, Tricco, Perrier, Kastner & Moher 2014.)

Tässä tutkielmassa menetelmästä käytetään termiä kartoittava kirjallisuuskatsaus.

Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla tutkitaan usein aihealueen laajuutta, määrää ja

luonnetta sekä voidaan tunnistaa puutteita olemassa olevasta tutkimuskirjallisuudesta

(Arksey & O`Malley 2005, Levac ym. 2010). Erona systemaattiseen kirjallisuuskatsauk-

seen on se, että siinä tarkoituksena on etsiä vastauksia kyseessä olevaan tutkimuskysy-

mykseen vetämällä johtopäätöksiä parhaista mahdollisista löydetyistä tutkimuksista

(Clarke 2011).

24

Koska aiempien tutkimusten perusteella (Kärki, Laaksonen & Hyppönen 2012; Hyppö-

nen ym. 2014; Kärki & Ryhänen 2015) sähköinen asiointi sosiaalipalveluissa on vielä

hyvin vähäistä, ei käytettyjen tutkimusten laatua, näytön astetta tai edes tutkimuskysy-

mystä kannata rajata liian tiukasti. Muutoin päädytään helposti tilanteeseen, jossa analy-

soitavaa aineistoa ei juurikaan ole. Esimerkiksi usein käytettyyn systemaattiseen kirjalli-

suuskatsaukseen verraten, kartoittavassa analyysissä vastaukset tuotetaan tarkasti raja-

tusta tutkimusten joukosta, jotka ovat tarkoin laadullisesti arvioituja. (Arksey ja O`Malley

2005.) Löydettyjen tutkimusten laatua tulee luonnollisesti tarkastella ja aineistoa voidaan

myös luokitella aineiston mukaan.

Arksey ja O`Malley (2005) erottelevat kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa 5 askelta.

1. tunnista tutkimuskysymykset, mitä tutkitaan

2. etsi varteenotettavat tutkimukset (tietokannat, referenssilistat, organisaatioiden

verkkosivut, konferenssien raportit jne.)

3. valitse tutkimukset, jotka liittyvät tutkimuskysymykseen

4. luetteloi, taulukoi ja listaa tärkeät tutkimukset

5. vertaile tietoja, tee yhteenveto ja raportoi tulokset

Tutkimusprosessi ei suinkaan ole lineaarinen, vaan todellisuudessa palataan aina tarpeen

vaatiessa edelliseen vaiheeseen ja siitä edetään uudelleen eteenpäin. Tarpeen mukaan saa-

tetaan muuttaa hakutermejä tai jopa tutkimuskysymystä. (Arksey & O`Malley 2005.)

Dijekersin (2015) mukaan on olemassa erilaisia käsityksiä siitä, tuleeko kartoittavan kir-

jallisuuskatsauksen sisältää tutkimusten laadun arviointia vai ei. Kartoittava kirjallisuus-

katsaus eroaa systemaattisesta kartoituksesta siten, että se ei arvioi ensisijaisesti tutki-

muksen laatua, ei ainakaan näytön asteen arviointia. Toisaalta Dijekersin näkemyksen

mukaan tutkimuksella, jossa tutkimusten laatua ei ollenkaan huomioida, ei ole oikein

merkitystä. (Dijekrs 2015.)

Tässä tutkielmassa kansainvälisen aineiston laatua arvioidaan julkaisukanavien laadun

arvioinnilla JUFO – luokitusta (Julkaisufoorumi 2019) hyödyntäen. Kotimaisen aineiston

osalta erillistä laadunarviointia ei ole tehty, muutoin kuin mitä aineiston hyväksymisen

kriteereissä myöhemmin mainitaan.

25

4.2 Alustava aineiston haku

Jotta pystyisin suunnittelemaan aineistohaun tarkasti, päädyin tekemään alustavia koe-

hakuja ilman erityisiä kriteereitä sisään ottamisesta tai poissulkemista, lukuun ottamatta

rajausta vapaasti saatavilla oleviin ilmaisiin aineistoihin. Tutustuin eri tietokantojen si-

sältöön ja hakutapoihin. Käytin hauissa Boolen operaattoreita AND, OR sekä vielä tar-

peen mukaan NOT. Valitsin tietokannat niiden sisällön esittelyn perusteella ja rajaamalla

tietokantahaussa aihetta sosiaalihuollon, sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden sisältöön.

Alustaviin hakuihin on käytetty seuraavia tietokantoja:

Arto, Scopus, Social Sciences Citation Index, Social Care Online, SocIndex ja Social

Science Premium Collection. Taulukossa 1 on tiivistetty alustavan aineistohaun tietokan-

nat, hakulausekkeet ja tulokset. Alustavat haut on tehty 9.3.2018.

TAULUKKO 1. Alustava aineiston haku

Tietokanta Hakulauseke Tulos

Arto sosiaalihuol? OR sosiaali-

palv? OR sosiaalityö?AND

elekt?palv? OR säh-

köi?palv? OR sähköi?asi-

oin? OR verkkoasion? OR

e-asioin? OR elektroniset

palv?

148 viitettä

Scopus TITLE-ABS-KEY(("social

welf*") OR ("social

work*") OR advocacy* or

counselling) AND

(("elect* service*") or ("so-

cial service*") or ("online

service*") or ("web ser-

vice*") or ("e-service*") or

("online transaction*"))

AND ( LIMIT-TO ( open-

access,1) )

135 viitettä

Social Care Online - AllFields:'social welf*

OR social work* OR advo-

cacy* OR counselling'

- AND AllFields:'elect*

service* OR social ser-

vice* OR online service*

OR web service* OR e-ser-

vice* OR online transac-

tions'

6 viitettä

26

- AND

FullTextFree:'True'

Social Science premium

collection

("elect* service*" OR

"online service*" OR "web

service*" OR "e-service*"

OR "online transactions")

AND ("social work" OR

"social welfare" OR advo-

cacy OR counselling) AND

pd(20120101-20181231)

1679

Sopivien suomenkielisten hakusanojen valintaan on käytetty YSA – asiasanastoa ja eng-

lanninkielisten hakusanojen osalta käytin tietokantojen omaa asiasanastoa eli tesaurusta.

Hakusanoille on pyritty löytämään synonyymeja ja niiden valinnassa on huomioitua kult-

tuuriset erot sosiaalipalveluita koskevissa käsitteissä. Englanninkielisiksi hakusanoiksi

on valittu: social welfare, social service, social work, social health care, social counsel-

ling, electronic services, web services, online transactions, advocacy ja e-services. Suo-

menkielisiksi hakusanoiksi on valittu: sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalityö, säh-

köiset palvelut, verkkopalvelut, verkkoasiointi, e-asiointi ja elektroniset palvelut.

Hakusanoista on muodostettu hakulausekkeita, jotka huomioivat myös sanojen katkaisun

ja yhdistämisen mahdollisimman monella tavalla. Suomenkielisenä hakulauseena on käy-

tetty tietokannan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi (sosiaalihuol* or sosiaalipalv* or

sosiaalityö*) and (elekt*palv* or sähköi*palv* or sähköi*asioin* or verkkoasion* or e-

asioin* elektroniset palv*). Englanninkielisinä hakulausekkeina on käyetty (social welf*

or social work* or advocacy* or counselling) and (elect* service* or social service* or

online service* or web service* or e-service* or online transactions)

4.3 Aineiston valintakriteerit ja varsinainen hakuprosessi

Ennen varsinaista hakuprosessia otin yhteyttä pariinkin eri otteeseen Itä-Suomen yliopis-

ton tietoasiantuntijaan Maarit Putoukseen. Kävimme läpi erilaisia tietokantoja ja haku-

lausekkeita. Tein lopulta aineistohakuja useissa eri vaiheissa. Eri tietokannoissa hakulau-

seketta oli muutettava hieman, jotta hakutuloksia ei tulisi liikaa tai niitä olisi riittävästi.

Scopus, SocIndex ja Social Care Online näyttivät alustavien hakujen perustella parhailta

tietokannoilta, joista sopivaa aineistoa tuntui löytyvän.

27

Sopivien hakuterminen löytäminen muodostui hankalaksi, sillä erityisesti sosiaalipalve-

lut käsitteenä on epämääräinen ja tarkoittaa hieman eri asioita eri maissa. Niinpä yritimme

löytää tuota käsitettä vastaavia termejä useita, menemättä kuitenkaan liiaksi aiheesta si-

vuun. Tehtävä muodostuikin varsin haastavaksi, koska usein tuntui siltä, että aineistoa on

joko merkittävästi liikaa tai aivan liian vähän.

Tutkielman lopulliset sisäänottokriteerit on esitelty seuraavassa taulukossa 2.

TAULUKKO 2. Aineiston sisäänottokriteerit

Aineisto on julkaistu vuoden 2012 jälkeen

Aineiston on saatavissa Online muodossa

Aineisto on saatavissa englannin tai suomen kielellä

Aineisto on saatavilla maksuttomista tietokannoista

Julkaisu on luokiteltu sosiaalitieteisiin (Social Sciences)

Aineisto on julkaistu akateemisessa aikakauslehdessä

Aihe liittyy tutkimuksen alussa mainittuihin avainkäsitteisiin ja asetettuun tutkimuksen

tarkoitukseen.

Julkaisun aihe sopii yhteen pohjoismaiseen käsitykseen sosiaalityön työtavoista ja me-

netelmistä.

Kyseessä on tieteellinen – tai muutoin mahdollisimman luotettava tutkimukseen perus-

tuva julkaisu.

Aineiston julkaisuvuoden rajaus liittyy alustaviin hakuihin ja siihen, että käytetyillä ha-

kulauseilla julkaisuvuotta oli rajoitettava liian suuren tulosmäärän vuoksi. Toisaalta säh-

köinen teknologia ja -asiointi on itsessään nopeasti kehittyvä ala ja viidessäkin vuodessa

ehtii jo tapahtua hyvin paljon. Koska tutkielma on tehty etupäässä kaukana Itä-Suomen

yliopistosta, jossa painettu fyysinen aineisto on parhaiten käsillä, on päädytty rajoitta-

maan aineiston vain sähköisiin online –versioihin. Tosin rajatulla vuosihaulla hyvin harva

aineisto on enää pelkästään fyysisenä painotuotteena. Koska lähteenä on käytetty useita

tietokantoja ja lehtiä, tulokseksi on saatu eri lähteistä samoja aineistoja tuplana. Näin ol-

len on rajattu luonnollisesti lopullisesta aineistosta pois ne, jotka osoittautuivat kahteen

kertaan valituiksi.

28

Alun perin tarkoituksena oli valita tutkimukseen pelkästään akateemisen tutkimusten jul-

kaisuraportteja. Lopulta on päädytty kuitenkin valitsemaan aineistoon myös hallinnollisia

raportteja, koska muutoin aineiston määrä olisi saattanut jäädä liian pieneksi eikä tuntunut

edustavalta.

Ongelmallista oli myös rajata aineiston aiheet siten, että niiden käsitteet sosiaalityön koh-

teista ja menetelmistä ovat tuttuja pohjoismaiselle sosiaalityölle. Varsinkin Yhdysval-

loissa ja Iso-Britanniassa sosiaalityöhön liitetään elementtejä, jotka täkäläisestä näkökul-

masta kuuluvat terveydenhuollon mielenterveyspalveluiden piiriin. Tästä esimerkkinä

käsite Clinical Social Work, johon saattaa liittyä vahvasti hoidollinen tai terapeuttinen

työote. (Groshong 2009, 2–4.) Aineistosta on pyritty rajaamaan pois sellaiset, joiden ai-

hepiiri käsitteli selkeästi mielenterveyspalveluihin laskettavia palvelumuotoja.

Scopus tietokannasta on tehty ensimmäisen haku 22.3.2018 ja toisen kerran 11.6.2019.

Käytetyt hakulauseet on esitelty liitteessä 1. Opetukseen liittyvät julkaisut on rajattu pois

hakutuloksista. Hakua on jouduttu rajoittamaan julkaisuvuoden mukaan alkaen vuodesta

2012 pienentääkseni alkuperäistä hakutulosta. Dokumenttien tyypiksi on rajattu artikke-

lit, jonka jälkeen tuloksena saatiin 634 viitettä. 634 kappaleen viitelista on käyty läpi ot-

sikkotasolla kokonaan. Otsikot, jotka eivät tuntuneet viittaavan valittuun aiheeseen, on

jätetty aineistosta pois. Sen jälkeen on luettu tarkemmin tiivistelmät. Tiivistelmien luke-

misen jälkeen on jouduttu hylkäämään lisää lähteitä, koska ne eivät kaikki vastanneet

täysin aiheeseen. Tiivistelmän lukemisen jälkeen koko artikkelit on luettu silmäilevästi

ja poistettu vielä uudelleen aiheeseen sopimattomia viitteitä. Lopulta on valittu yhteensä

17 eri viitettä tarkempaan analyysiin.

Hakuprosessi oli samankaltainen SocIndex tietokannasta. Ensimmäinen haku on tehty

9.4.2018 ja tarkistushaku uudelleen 12.6.2019. Käytetyt halulauseet on esitelty liitteessä

1. Hakua on rajattu alkaen vuodesta 2012, tyyppinä akateemiset aikakauslehdet. Tu-

lokseksi on saatu yhteensä 322 viitettä, joista rajauksella ”full text” 156. Kaikki 322 vii-

tettä on käyty läpi otsikkotasolla. Viitteet, joissa ei ollut saatavissa koko tekstiä verkossa,

sisälsi vain muutaman kiinnostavan viitteen. Sen vuoksi on karsittu edelleen vielä ne

hausta pois ja käyty läpi vain verkosta saatavilla oleva koko teksti aineisto, joita oli siis

29

tuo 165 kappaletta. Nämä on katsottu läpi samalla tavalla kuin Scopuksen viitteet. Kar-

sintojen jälkeen lopulliseen aineistoon on valittu 6 viitettä.

Kolmas tietokantahakuni on tehty Social Care Onlineen ((https://www.scie-socialcareon-

line.org.uk/) 10.6.2019 samoilla hakuparametreillä kuin SocIndexiin. Haku tuotti yh-

teensä 93 viitettä, joista on valittu 7 lopulliseen aineistoon. Lisäksi on tehty ns. täsmä-

hakuja tunnettuihin kansainvälisiin sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden alan lehtiin, jotka

olivat esiintyneet tietokanta hauissa useasti. Haut on tehty 22.5.2018 sekä uudelleen tar-

kistuksen uudempien artikkelien varalta 10.6.2019. Lehtihauissa on käytetty samoja ha-

kusanoja ja lauseita sen mukaan, miten ne teknisesti olivat toteutettavissa.

Social Work –lehden e-julkaisun Oxford Academic palvelussa (https://acade-

mic.oup.com/sw) hakutoimintoa käyttäessä löytyi neljä artikkelia, joita aikaisemmissa

tietokantahauissa ei ollut tullut esille. Artikkeleita on haettu myös suoraan European Jour-

nal of Social Work –lehdestä. Tuloksena on löytynyt samoilla hakuparametreillä 93 vii-

tettä, joista on valittu 2 uutta aiheeseen sopivaa, jotka eivät olleet tulleet esille tietokan-

tahaussa. Haku lehdestä Journal of Family Social Work ei tuottanut tulokseksi uusia ar-

tikkeleita, joita ei olisi tietokanta hauissa jo löytynyt.

Uusimpien vuoden 2019 kansainvälisten lehtiartikkelien ilmaista saatavuutta karsi osal-

taan yliopistojen aineistosopimuksista vastaavan FinELib konsortion ja Taylor & Fracis

Groupin yhteistyön ja sopimuksen päättyminen kevään 2019 jälkeen. Kyseisestä haku-

palvelusta oli saatavissa edellä mainitun European Journal of Social Work –lehden sekä

Journal of Family Social Work –lehden artikkelit. Social Work –lehden artikkelit, jotka

ovat saatavissa Oxford Academic hakupalvelusta, olivat myös muuttuneet maksullisiksi,

joten siltä osin ei päästy hyödyntämään enää uusimpia artikkeleita.

Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta, löytyi vain 4 suomenkielistä artikkelia,

joiden aihe liittyi jollain tavalla sähköiseen asiointiin sosiaalipalveluissa. Sosiaaliturvaa,

eli lähinnä Kelan etuuksia käsitteleviä artikkeleita, löytyi muutamia. Kaikki nämä oli jul-

kaistu ennen vuotta 2012, joten niitä ei otettu niitä mukaan lopulliseen aineistoon. Tar-

kistushaku on tehty vielä erikseen suoraan Finnasta sekä Janus julkaisusta, joka tosin löy-

tyy myös SocIndex tietokannasta. Mistään näistä ei löytänyt sopivaa aineistoa.

30

Koska suomen kielisiä tai suomalaista alkuperää olevia tieteellisen artikkelin kriteerit

täyttävää aineistoa ei löytynyt, kotimaisen tilanteen kartoittamista varten on haettu Sosi-

aali- ja terveysministeriön julkaisuja erikseen 22.5.2018 sekä 19.6.2019 Julkari STM:n

hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta ( http://www.julkari.fi/) sekä Valtioneuvoston

julkaisuarkisto Valtosta (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/). Julkari on sosiaali- ja ter-

veysministeriön avoin julkaisuarkisto, jossa on hallinnonalan julkaisuja sekä Yhteiskun-

tapolitiikka –lehden artikkeleita. Valtossa on ministeriöiden julkaisusarjoissa olevat jul-

kaisut. Nämä lähteet on valittu, jotta saataisiin valtiollisen ja hallinnollisen tason näkö-

kulma kotimaisen sähköisen asioinnin tilanteen selvittämiseen ja kuvailuun. Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusarjaan kuuluu sekä tutkimus- ja kehittämistyön tulok-

sia esitteleviä sarjoja että tutkimustietoa soveltavia oppaita ja tietokirjoja

Suomalaisittain sähköistä asiointia sosiaalipalveluissa on toki käsitelty myös joissakin

väitöskirjoissa (esim. Rahikka 2013, Kuusisto-Niemi 2016) ja muutamissa kirjoina jul-

kaistuina teoksissa. Tietoa sähköisten asioinnista suomalaisissa sosiaalipalveluissa löytyy

runsaasti myös esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskusten sekä erilaisten sosiaalialan jär-

jestöjen julkaisuista.

Julkarissa on käytetty hakulauseena (sähkö* OR verk* OR digi*) AND sosiaali*. Rajoitin

hakutuloksia vuodesta 2012 ja asiasanahaulla sähköinen asiointi ja sosiaalipalvelut. Val-

tossa sen sijaan on rajattu haun pelkästään asiasanoilla sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut

ja rajoitettu haku vuosien 2012–2019 välille.

4.4 Valittu aineisto

Tietokantahauista ei siis ole saanut kotimaista tilannetta kuvaavaa aineistoa, vaan tieteel-

liset tutkimukset kuvaavat tilannetta muualla maailmassa. Tutkielman tavoitteena oli ku-

vata myös tilannetta Suomessa ja siitä syystä tutkimukseen on hyväksytty myös aineistoa,

joka ei täytä kaikkia tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, mutta jonka avulla saadaan jon-

kinlaisen käsityksen sähköisestä asioinnista sosiaalipalveluissa Suomessa. Liitteessä 2 on

tiivistettynä lopullisen aineiston lähde, hakulauseke, hakutuloksen viitteiden lukumäärä,

sekä valitun aineiston julkaisujen lukumäärä.

31

Taulukkoon on lisätty myös kotimaisen aineiston lähteet Julkari ja Valto, joiden kautta

kotimainen aineiston on kerätty. Lisäksi on jätetty nähtäville myös ne lähteet, joista lop-

pujen lopuksi ei valittu yhtään lähdettä lopulliseen aineistoon. Seuraavassa kuviossa 3

esitetään hakuprosessin eri vaiheet eri lähteistä kohti lopullista aineistoa.

Kansainväliseen aineistoon sisältyi ensimmäisen vaiheen tietokantahakujen jälkeen yh-

teensä 321 julkaisua. Toisen hakuvaiheen jälkeen kansainvälisiä julkaisuja kertyi yh-

teensä 615 kappaletta. Kotimaisia julkaisuja ensimmäisen vaiheen tietokantahauista löy-

tyi ensimmäisessä vaiheessa 148 kappaletta. Toisen hakuvaiheen jälkeen kotimaisia jul-

kaisuja kertyi 904 kappaletta, josta se rajautui lopulta 12 kappaleeseen. Jos otetaan huo-

mioon sekä kotimainen että kansainvälinen aineisto, ensimmäisen vaiheen tulos oli 469

julkaisua ja toisen vaiheen lisäys tähän 1178, yhteensä 1647 julkaisua. Lopulta kansain-

välisiä julkaisuja jäi jäljelle 29 kappaletta ja kotimaisia 12 kappaletta, yhteensä 41 julkai-

sua.

32

KUVIO 3. Aineiston hakuprosessia kuvaava kaaviokuva

Viitteitä yhteensä 1178

33

Tutkielmaan valittuun kansainväliseen aineistoon sisältyi usean eri julkaisijan lähteitä,

joiden tarkat viitetiedot on esitelty liitteessä 3. Kotimainen aineisto koostui kaikkiaan 12

julkaisusta, joista 11 kappaletta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisua ja yksi

sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu. Liitteessä 4 on listattuna kaikkien kotimaisten jul-

kaisujen tarkat viitetiedot.

4.5 Aineiston analyysimenetelmä

Laajalti käytetty laadullisen tutkimuksen ja kirjallisuuskatsausten analyysimenetelmä on

sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä etsitään tekstin merkityksiä. Sisällönanalyysin voi-

daan lukea tutkittavan ilmiön kvantifioiminen. Tuomi ja Sarajärvi määrittelevät laadulli-

sen aineiston sisällön kvantifioimisen lähinnä sisällön erittelynä ja sisällönanalyysin pyr-

kimyksenä kuvata aineistoa sanallisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 117–200.)

Sisällönanalyysi perustuu ensisijaisesti induktiiviseen päättelyyn, jota ohjaavat tutkimuk-

sen tarkoitus ja kysymysten asettelu. Analyysin tarkoituksena ei ole analysoida kaikkea

tietoa, vaan vastausta haetaan tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkimustehtäviin. Aineiston

tiivistyminen ja abstrahoituminen on olennaista. Analyysin avulla pyritään kuvailemaan

tutkimuksen kohteena olevaa aihetta tiivistetyssä muodossa, aineiston annetaan kertoa

omaa tarinaansa. (Kylmä & Juvakka 2007, 113.)

Tämän tutkielman analyysissä kuvaileva osuus muodostuu valittujen julkaisuja kuvaa-

vien taustamuuttujien tai tekijöiden tarkastelusta ja niiden osuuksien esittelystä suhteessa

julkaisujen kokonaismäärään. Analyysin toisessa osassa, tutkittaessa sähköisen asioinnin

leviämisen esteitä ja mahdollisuuksia, hyödynnetään menetelmänä sisällön analyysiä Ro-

gersin innovaation diffuusioteoriaan nojaten. Analyysiä ohjaa edellä mainitut tutkimus-

kysymykset ja teoreettisena viitekehyksenä toimii Rogersin teoria diffuusioiden leviämi-

sestä (Rogers 2003) sekä kontingenssiteoreettinen näkemys (Mintzberg 1979) ympäristön

vaikutuksista organisaatioon ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimus on perusluonteel-

taan kartoittava (=scoping) ja sisällönanalyysiä käytetään apuvälineenä aineiston luokit-

telussa ja analyysissä. Sisällönanalyysissä muodostetaan usein ensimmäisenä analyysi-

runko, johon sisältyy erilaisia luokituksia ja kategorioita. Sen jälkeen voidaan lähteä pel-

kistämään aineistoa. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 127–132.)

34

Tutkielman analyysirunko on jaettu neljään osaan, joka koostuu tutkimustehtävien jaot-

telusta kahteen eri osaan sekä myös aineiston käsittelystä kahdessa osassa. Seuraava tau-

lukko havainnollistaa analyysirungon nelikenttää.

Kansainvälinen

aineisto

Kotimainen

aineisto

tutkimuskysymys 1 x x kuvaileva osuus

tutkimuskysymys 2 x x sisällönanalyysi

TAULUKKO 3. Aineiston analyysirunko

Aineisto on jaoteltu tietokantahakujen perusteella kerätyn tieteellisen englanninkielisen

tutkimusaineiston käsittelyyn, joka muodostaa aineiston tieteellisten artikkelien rungon.

Toinen osa muodostuu kotimaisesta aineistosta, joka on kerätty Sosiaali- ja terveysminis-

teriön ylläpitämästä julkaisuarkistosta sekä Valtioneuvoston omasta julkaisuarkistosta

Valtosta.

Tutkimuskysymysten analyysi on jaettu kahteen osaan. Aineiston analyysirunko muodos-

tuu seuraavista aineistoa kuvailevista elementeistä, joilla pyritään vastaamaan ensimmäi-

seen tutkimuskysymykseen 1. Millaisena sosiaalipalvelujen sähköisen asioinnin tutkimus

näyttäytyy tutkimuskirjallisuudessa?

TAULUKKO 4. Aineiston kuvailussa käytetyt taustatekijät

artikkelin julkaisuvuosi

aikakauslehti, jossa artikkeli on julkaistu

tutkimuksen tai julkaisun alkuperämaa

käytetty tutkimusmenetelmä

sosiaalityön asiakaskohderyhmä

sähköisen asioinnin tekninen toteutustapa

sähköisen asioinnin palvelutyyppi

Aineiston analyysin lähtökohtana on tarkastella sähköistä asiointia innovaationa ja ku-

vailla sitä koskevaa tutkimusaineistoa kiinnittäen huomiota erityisesti sähköisen asioin-

nin muotoihin, tarjoajiin ja kulttuurillisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin.

35

Aineistoa kuvailevan osuuden jälkeen etsitään vastauksia toiseen tutkimuskysymykseen;

Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia sähköiselle asioinnille nähdään sosiaalipalveluissa?

Esteet ja mahdollisuudet ovat näkökulmia innovaation leviämisen syihin. Esteet kertovat

siitä, miksi innovaatio ei ole levinnyt tai miksi sen leviämistä halutaan estää. Mahdolli-

suudet ja hyödyt sen sijaa kertovat joko siitä, miksi innovaatio on otettu käyttöön tai miksi

sen käyttöä tulisi jatkossa edistää.

Käytännössä analyysiä on tehty listaamalla aineistosta löytyneitä viittauksia tutkittaviin

kysymyksiin yksi kerrallaan keräämällä ne Excel –taulukkoon. Excel –taulukkoa on käy-

tetty tiivistämisen tukena, laskutoimituksissa ja pohdittaessa sopivaa ryhmittelyä analy-

soitaessa mahdollisuuksia ja haasteita. Analyysitaulukko, jota on käytetty runkona tulos-

ten laskennassa ja tulkinnassa, on esitettynä liitteessä 3.

36

5. TULOKSET

Tutkimustulokset esitellään erikseen kansainvälisen ja kotimaisen aineiston osalta, koska

aineistojen luonne on hyvin erilainen. Jakamalla aineisto kotimaiseen ja kansainväliseen

saadaan myös aikaan asetelma, jossa voidaan vertailla kotimaisia ja kansainvälisiä kes-

kenään. Lopuksi käsitellään yhtenä kokonaisuutena sähköisen asioinnin mahdollisuuksia

ja haasteita.

5.1 Kansainvälisen aineiston kuvailu

Kansainvälisen aineiston osalta on tehty erikseen julkaisukanavien laadun arviointi. Ai-

neistoa kuvaillaan julkaisuvuoden, alkuperämaan, tutkimusmenetelmän, sosiaalityön

kohderyhmän, sähköisen asioinnin muodon ja tavan suhteen. Tutkimusmenetelmää luo-

kiteltaessa on käytetty käsitettä mixed methods. Mixed methods käsitteenä viittaa siihen,

että tutkimuksessa on yhdistetty määrällisiä ja laadullisia elementtejä (Tuomi & Sarajärvi

2018, 78–81). Koska aineisto on verrattain pieni, varsinaisia tilastollisia tutkimusmene-

telmiä ei ole voitu käyttää. Aineiston laatua on arvioitu tarkemmin vain kansainvälisen

aineiston osalta, koska kotimaisista lähteistä vastaavaa julkaisukanavan arviointia ei voitu

julkaisufoorumin palvelussa tehdä.

Kansainvälisen artikkelien julkaisukanavien laadun arviointi

Aineiston laadullista tasoa on seuraavaksi kuvattu suuntaa antavasti suomalaisen tiedeyh-

teisön tuottamalla julkaisukanavan laadun arvioinnin välineellä. (kts. Julkaisufoorumi

2019.) Kyse on pelkästään julkaisukanavan laadun arvioinnista eikä sitä voi käyttää yk-

sittäisen kanavassa julkaistun artikkelin laadun arviointiin. JUFO –luokitus on alun perin

tarkoitettu yliopistojen tuottamien suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arvi-

ointiin. Julkaisufoorumi –luokat ovat: 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso.

Huomioitavaa on, että tasoluokka 1 on laaja, jonka sisällä heikko- ja korkeatasoisimman

kanavan keskimääräisessä laadussa voi olla huomattava ero. (Julkaisufoorumi 2019.)

Artikkeleista kuusi kappaletta, on julkaistu European Journal of Social Work –lehdessä,

jonka taso on luokkaa 2. Artikkeleista yhteensä 4 kappaletta on julkaistu Journal of Tech-

nology in Human Services –lehdessä, jonka taso on 1.

37

Koko aineiston tasojakauma on seuraava:

- 10 käytettyä julkaisukanavaa, (noin 59 % kaikista) on tasolla 1

- 6 käytettyä julkaisukanavaa, (noin 35 % kaikista) on tasolla 2

- 1 (noin 6 %) julkaisukanava on tasolla 3

Tutkielman tasojakauma vastaa melko hyvin Julkaisufoorumin mukaista yhteiskuntatie-

teellisen tieteenalan vertaisarvioitujen julkaisujen yleistä tasojakaumaa vuosilta 2015–

2017, jonka mukaan 52 % julkaisukanavaista on tasolla 1, 24 % julkaisukanavista on

tasolla 2 ja 11 % julkaisukanavista on tasolla 3. (Julkaisufoorumi 2019.)

Seuraavassa taulukossa 5 on esitelty kaikki kansainvälisen aineiston julkaisukanavat ja

niiden taso sekä artikkelien lukumäärä.

TAULUKKO 5. Kansainvälisen aineiston julkaisukanavan laadun arviointi

Aikakauslehti/Julkaisukanava Lkm % Taso

British Journal of Social Work 2 7,2 % 3

Child & Family Social Work 1 3,6 % 2

Clinical Social Work Journal 2 7,2 % 1

European Journal of Social Work 6 21 % 2

Government Information Quarterly 1 3,6 % 1

Health and Social Care in the Community 1 3,6 % 1

Information, Communication & Society 1 3,6 % 2

International Social Work 1 3,6 % 2

Journal of Applied Research in Intellectual Disa-

bilities 1 3,6 %

1

Journal of Social Work 1 3,6 % 1

Journal of Social Work Practice 1 3,6 % 2

Journal of Social Work Practice in the Addictions 1 7,2 % 1

Journal of Technology in Human Services 4 14,3 % 1

Smith College Studies in Social Work 1 3,6 % 1

Social Work 1 3,6 % 2

Social Work in Heath Care 1 3,6 % 1

The Journal of Contemporary Social Services 1 3,6 % 1

38

Taulukossa 5 Lkm sarakkeessa on artikkelien lukumäärä ja % –sarakkeessa on artikke-

lien osuus kaista artikkeleista. Prosenttiosuudet on pyöristetty ja kaksi suurinta osuutta

on korostettu lihavoidulla tekstillä. Kahden artikkelin tasoluokitusta ei ollut saatavilla,

koska kyseessä olivat aiemmin mainitut hallinnolliset tutkimusraportit. Näiden artikke-

lien julkaisijat olivat Iso-Britannian Paikallishallinnon yhdistys, Soctim ja Iso-Britannian

Aikuissosiaalityön johtajien yhdistys, NHS:n terveys- ja sosiaalipalvelujen tiedotuskes-

kus. (engl. Local Government Association, Socitm, Association of Directors of Adult So-

cial Services, UK ja NHS Information centre for Health and social care, UK)

Kansainvälisten artikkelien julkaisuvuodet

Tutkimukseen valitun aineiston julkaisuvuosiksi rajattiin edellä mainituin kriteerein vuo-

det 2012–2019. Koska aineisto on hankittu ennen vuoden 2019 loppua, ei vuoden 2019

osalta hakutulos ole kattava. Taulukossa 6 on esitetty aineistossa esiintyneet julkaisuvuo-

det ja eri vuosiin kuuluvien julkaisujen lukumäärä kappaleina sekä prosentuaalisesti esi-

tettynä. Lkm sarakkeessa on artikkelien lukumäärä. Prosenttiosuudet on pyöristetty ja

kaksi suurinta luokkaa on esitetty lihavoituna tekstinä.

TAULUKKO 6. Kansainvälisen aineiston julkaisuvuosi

Julkaisuvuosi Lkm %

2012 1 3,5 %

2013 3 10,4 %

2014 4 13,8 %

2015 2 6,9 %

2016 2 6,9 %

2017 8 27,6 %

2018 7 24,1 %

2019 2 6,9 %

Selkeästi eniten julkaisuja löytyy vuosilta 2017 ja 2018, jotka yhdessä kattavat aineistosta

hieman yli 50 %. Vuoden 2019 kokonaissummaa ei tässä vaiheessa voida arvioida, mutta

vuoden 2019 ollessa puolessa välissä tutkimusaineistoa kerättäessä, tutkimuksia on ker-

tynyt edellisiin nähden vähemmän.

39

Kansainvälisten artikkelien alkuperämaat

Artikkelien alkuperämaat jakautuivat eri maiden kesken hieman julkaisuvuosia tasaisem-

min. Eniten artikkeleita on julkaistu USA:ssa ja Iso-Britanniassa, joiden prosentuaalinen

osuus koko aineistosta on noin 38 %. Seuraavassa taulukossa 7 on esitetty julkaisujen

alkuperämaat lukumäärinä ja prosentuaalisina osuuksina kokonaislukumäärästä.

TAULUKKO 7. Kansainvälisen julkaisun alkuperämaa

Alkuperämaa Lkm %

Alankomaat 3 10,3 %

Australia 4 13,8 %

Espanja 4 13,8 %

Iso-Britannia 5 17,2 %

Kanada 3 10,3 %

Tanska 2 6,9 %

Ruotsi 2 6,9 %

USA 7 20,7 %

Taulukossa 7 Lkm sarakkeessa on artikkelien lukumäärä. Prosenttiosuudet on pyöristetty

ja kaksi suurinta osuutta on esitetty lihavoidulla tekstillä. Koska aineisto on pieni, ei pit-

källe meneviä päätelmiä eri maiden osuuksista voida tehdä.

Kansainvälisen aineiston tutkimustavat ja -menetelmät

Artikkeleissa raportoitujen tutkimusten menetelmällisestä kirjosta kertoo seuraava tau-

lukko 8. Selkeästi suurin osa, noin 40 %, tutkimuksista, oli toteutettu eri menetelmiä yh-

distelevän mallin mukaan, joka tässä on nimetty termillä mixed methods. Lähemmin tar-

kasteltaessa suurin osa menetelmiä yhdistelevistä tutkimuksista osoittautui lähtökohdil-

taan laadullisiksi tutkimuksiksi, jotka hyödynsivät analyysissä laskennallista luokittelua

ja kvantifioimista.

TAULUKKO 8. Kansainvälisen julkaisun tutkimuksessa käytetty menetelmä

Menetelmä/Tutkimustapa Lkm %

Arviointitutkimus 3 10,3 %

Kirjallisuuskatsaus 2 6,9 %

40

Mixed methods 12 41,4 %

Tapaustutkimus 5 17,2 %

Toimintatutkimus 4 13,8 %

ei tietoa 3 13,8 %

Taulukossa 8 Lkm sarakkeessa on artikkelien lukumäärä. Prosenttiosuudet on pyöristetty

ja edelleen kaksi suurinta osuutta on esitetty lihavoituna. taulukossa 9 mainituissa mene-

telmissä ei oteta kantaa siihen, onko tutkimus laadullinen vai määrällinen.

Aineistossa oli poikkeuksina mukana kolme sellaista julkaisua, jotka eivät ole tieteellisiä

tutkimuksellisia raportteja, vaan enemmänkin käytännön työelämän esimerkkejä kuvaa-

via hallinnollisia tutkimusraportteja. Kaksi näistä on kuvauksia sähköisen asioinnin ko-

keiluista. Ne on otettu mukaan aineistoon hyvin raportoituina hallinnollisina esimerk-

keinä sähköisestä asioinnista. Vain yhdessä varsinaisessa yliopistollisessa tutkimusrapor-

tissa ei mainittu selkeästi käytettyä tutkimusmenetelmää.

Sosiaalityön kohderyhmät kansainvälisessä aineistossa

Sosiaalityön kohderyhmä voi olla elinkaarimalli ajattelun mukainen ikäjoukko, kuten lap-

set, nuoret, työikäiset ja iäkkäät. Toinen tapa on jaotella sosiaalityön kohteet jonkin ih-

misiä yhdistävän elämäntilanteen mukaan, kuten adoption kokeneet, maahanmuuttajat tai

vaikkapa lähisuhdeväkivallan uhrit. Vuonna 2016 julkaistussa sosiaalihuollon palvelu-

tehtävä luokituksessa on yhdistetty elämänkaariajattelua sosiaalihuollon peruspalveluissa

ja toisaalta elämäntilanne kohtaista ajattelua erityistason palveluissa (Sosiaalihuollon

Kanta-palvelut 2020). Toinen tapa ryhmitellä sosiaalityön kohderyhmiä on tukeutua lain-

säädäntöön, joka voi siis jakautua edellä mainitun mukaan sosiaalihuollon yleislainsää-

dännön tai erityistason lainsäädännön mukaan.

Kaikissa artikkeleissa ei ollut erotettavissa sosiaalityön kohderyhmää, joille sähköiset

palvelut oli kohdennettu ja toisissa taas niitä oli useampia. Suuri osa artikkeleista on kir-

joitettu yleisluontoisesti, koskien sosiaalityötä ja sosiaalipalveluita kokonaisuutena. Ar-

tikkeleista on poimittu kaikki mahdolliset kohderyhmät, mikäli sellaisia voitiin erottaa.

Kohderyhmistä muodostui aineistoa kuvaava luokitus, joka on esitetty seuraavassa taulu-

kossa 9.

41

TAULUKKO 9. Sosiaalityön kohderyhmät

Kohderyhmä Lkm %

adoptiolapsen vanhemmat 1 5,3 %

huostaanotetut lapset 1 5,3 %

iäkkäät 1 5,3 %

lapsiperheiden vanhemmat 1 5,3 %

liikunta- ja kehitysvammaiset 2 10,5 %

lähisuhdeväkivallan uhrit 1 5,3 %

maahanmuuttajat 1 5,3 %

nuoret 3 15,8 %

omaishoitajat 1 5,3 %

pitkäaikaistyöttömät 1 5,3 %

päihdehuollon asiakkaat 3 15,8 %

sijaisvanhemmat 2 10,5 %

syrjäseutujen asukkaat 1 5,3 %

Lkm sarakkeessa on artikkelien lukumäärä. Prosenttiosuudet on pyöristetty ja neljä suu-

rinta osuutta on korostettu lihavoidulla tekstillä. Lukumäärä sarakkeen summa ei tule-

kaan täsmätä kaikkien artikkelien summan suhteen, koska yhdessä artikkelissa saattoi olla

useampi kohderyhmä. Eri kohderyhmät jakautuivat hyvin tasaisesti eri artikkeleissa ja

ainoastaan nuoret ja päihderiippuvaiset sekä heidän läheisensä erottuvat pienellä erolla

muihin kohderyhmiin verraten. Koska erot eri ryhmien välillä ovat verrattain pienet, ei

ryhmien välisistä eroista voi tehdä tilastollisia tai muita luotettavasti yleistettävissä olevia

päätelmiä.

Sähköisen asioinnin muodot ja toteutustavat kansainvälisessä aineistossa

Seuraavassa tarkastellaan tutkimuksen kohteena olevan sähköisen asioinnin palvelun tai

palveluiden teknistä toteutustapaa. Yhdessä artikkelissa saattoi tutkimuksen kohteena olla

useampia teknisiä toteutustapoja, joten lukumäärä sarakkeen summa ei ole sama kuin tut-

kimusten summa yhteensä. Julkaisuissa mainittiin esimerkkeinä sähköisen asioinnin so-

velluskohteista usein muitakin teknisiä toteutusmuotoja kuin itse tutkimuksen kohteena

oleva toteutus, mutta niitä ei ole tässä otettu huomioon.

42

TAULUKKO 10. Tutkitun palvelun tekninen toteutustapa

Tutkitun palvelun tekninen toteutustapa Lkm %

chat 2 7 %

sosiaalisen median sovellukset 1 3,4 %

sähköinen ajanvaraus 1 3,4 %

sähköposti 5 17,2 %

taloudellisen tuen hakuprosessi 1 3,4 %

tekoälyä hyödyntävä avatar käyttöliittymä 1 3,4 %

tekoälyä hyödyntävä päätöksenteon tuki 1 3,4 %

verkkosovellus/sähköinen palvelualusta 10 34,5 %

videoperustainen elämänkerta /vloggaus 1 3,4 %

videoneuvottelut 2 7 %

älypuhelin sovellus 4 13,8 %

Taulukon 10 Lkm sarakkeessa on artikkelien lukumäärä. Prosenttiosuudet on pyöristetty

ja kolme suurinta osuutta on korostettu lihavoituna tekstinä. Taulukosta 12 voidaan ha-

vaita, että selkeästi eniten tutkittu tekninen toteutustapa, 34,5 % oli useita erilaisia palve-

lutyyppejä sisältävä sähköinen palvelualusta tai verkkosovellus, joka sisälsi vähintään yh-

den sähköisen asioinnin toteutuksen. Kolmanneksi eniten löytyi tutkimuksia älypuhelin-

sovellusten (noin 14 %) hyödyntämisestä.

5.2 Kotimaisen aineiston kuvailu

Kotimainen tutkimusaineisto koostuu edellä mainituista syistä (kts.sivut 23—29) pelkäs-

tään Julkarista ja Valtosta löydetyistä julkaisuista, jotka käsittävät THL:n julkaisuja 10

kappaletta sekä Valtosta löytyneet kaksi Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua. Aineis-

toa voidaan luonnehtia myös hallinnollisista julkaisuista koostuvaksi vaikkakin suuressa

osassa aineistossa on taustalla tieteellisin kriteerein toteutettu tutkimus. Kotimaisen ai-

neiston julkaisuvuodet jakautuivat tasaisesti vuosille 2014–2019, kullekin vuodelle 1–2

julkaisua.

43

Kotimaisista julkaisuista suurin osa, 10 kappaletta, on Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-

sen julkaisuja. THL:n julkaisut liittyvät taustaltaan valtakunnallisiin hankkeisiin ja ohjel-

miin kuten Kaste – ohjelmaan (Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisoh-

jelma), SADe – ohjelmaan (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)

sekä STePS (sosiaali ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta- ja rapor-

tointihanke) hankkeiden puitteissa tehtyihin tutkimuksiin ja raportteihin.

Kotimaiseen aineistoon ei voitu soveltaa kansainvälisen aineiston yhteydessä tehtyä jul-

kaisukanavan laadun arviointia, koska Julkari ja Valto eivät sisälly omina julkaisuka-

navina julkaisufoorumissa. THL:n julkaisujen laadusta kertoo kuitenkin se, että ne ovat

siteeratuimpia suomalaisia tutkimusorganisaatioita, joten THL:n julkaisuissa on usein

kyse kansainvälisestikin merkittävistä ja laadukkaista tutkimuksista (THL tieteelliset ar-

tikkelit 2019).

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisujen taustalla on usein kansallisia kvantita-

tiivisia kyselymenetelmällä toteutettuja tutkimuksia. Tämän tutkimuksen aineistosta

kymmenessä on taustalla kyselytutkimus, jonka tuloksia julkaisussa on pääosin kvantita-

tiivisesti tilastollisin menetelmin käsiteltynä, mutta joiltakin osin kyselyjen analyysissä

on käytetty myös laadullista sisällönanalyysiä. Loput julkaisuista ovat hankkeisiin tai liit-

tyviä raportteja tai muita julkaisuja, joissa ei ole selkeää tutkimuksellista taustaa. Iso osa

THL:n julkaisuista liittyi tavalla tai toisella STePS hankkeeseen, joten ne ovat sisällölli-

sesti hyvin samankaltaisia ja tässä mielessä aineistossa esiintyy päällekkäisyyksiä, jonka

perusteella julkaisuja olisi voitu karsia kokonaan tutkimuksesta. Toisaalta jokainen jul-

kaisu korosti hieman eri tavalla käsiteltäviä aiheita ja vuosittain STePS hankkeen kyse-

lyyn lisättiin myös uusia tarkastelukohteita, joten tästä syystä kaikki julkaisut on jätetty

mukaan analyysiin.

Sosiaalityön kohderyhmät kotimaisessa aineistossa

Yksikään tarkastelluista kotimaisista julkaisuista ei kohdistunut vain tiettyyn sosiaalityön

asiakasryhmään. Itse asiassa kotimaisista julkaisuista vain kaksi kohdistui nimenomaan

sosiaalihuoltoon, muut olivat julkaisuja, joissa kohteena oli sosiaali- ja terveydenhuolto

kokonaisuutena.

44

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Sähköhelmen kalastus vuodelta 2018, on kes-

kitytty pelkästään sosiaalipalveluihin. Julkaisu liittyy hallituksen Palvelut asiakaslähtöi-

siksi –kärkihankkeeseen, joka käsittelee sosiaalihuollon sähköisiä palveluita hyvin moni-

puolisesti ja useasta näkökulmasta. Julkaisu perustuu selvitykseen, jossa tavoitteena oli

selvittää sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tieto on

kerätty hyödyntämällä tehtyjä selvityksiä, tarkastelemalla kuntien ja kuntayhtymien in-

ternet-kotisivuja sekä kysymällä sähköisellä uutiskirjeellä, sähköpostilla ja puhelimitse

palvelujen tarjonnasta eri lähteistä.

Toinen pelkästään sosiaalihuoltoa koskeva julkaisu Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

sosiaalihuollossa vuonna 2017, on kolmas osa julkaisusarjaa, joka perustuu Sote-tieto

hyötykäyttöön strategiaan (Hyppönen, Aalto, Persephone, Hämäläinen, Kangas, Kerä-

nen, Kärki, Lääveri, Reponen ja Ryhänen, 2016). Raportti on toteutettu osana Sosiaali- ja

terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi-tutkimushanketta

STePs 2.0. Seurantahankkeen yhtenä tavoitteena on ollut selvittää, paljonko kansalaiset

käyttävät sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, minkälaisia kokemuksia kan-

salaisilla on sähköisistä palveluista ja millaisia esteitä palveluiden käytölle on sekä onko

kansalaisilla halukkuutta käyttää näistä palveluita. (Kuusisto-Niemi, Ryhänen & Hyppö-

nen 2018.) Kyseinen raportti on julkaistu vuonna 2017 tehdyn kyselyn tuloksena. Kysely

suunnattiin sekä julkisille että yksityisille sosiaalipalveluita tuottaville organisaatioille.

Sosiaalipalvelujen sähköisen asioinnin palvelutyypit Suomessa

Sähköisen asioinnin eri palvelutyyppejä on käsitelty eri julkaisuissa hyvin monenlaisen

ryhmittelyn kautta. Seuraavassa taulukossa 11 on tiivistetty yhdellä tavalla kaikista koti-

maisista julkaisuista ilmenneet sähköisen asioinnin tärkeimmät palvelutyypit sosiaalipal-

veluissa.

TAULUKKO 11. Sähköisen asioinnin palvelutyypit

- Ajanvaraus

- Asiakaspalaute

- Hakemuksen tilan seuranta

- Hakemukset sosiaalihuollon palveluihin

- Itsearviointi ja laskurit

45

- Ohjaus ja neuvonta

- Palvelusuunnitelma

- Päätös

- Tiedonhaku

- Vertaistukiryhmät

- Videoneuvottelu tai etäpalvelu

Näistä ensimmäisenä käytössä ovat olleet erilaiset tiedottavat verkkosivut ja yleistä oh-

jausta ja neuvontaa antavat viestintäratkaisut ja mahdollisuus sähköisen palautteen anta-

miseen. Ohjaus ja neuvonta voidaan toteuttaa asiakkaan näkökulmasta anonyyminä, jol-

loin asiakkaan vahvaa tunnistautumista ei tarvita. Vahvalla tunnistautumisella tarkoite-

taan tunnistautumista joko verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Näiden jäl-

keen ovat rinnalle tulleet mahdollisuus sähköisiin hakemuksiin, sähköinen hakemuksen

tilan seuranta, sähköiset päätökset sekä esimerkiksi kansalaisen ajanvaraus ja videovälit-

teiset asiakasvastaanotot. Palvelusuunnitelmilla tarkoitetaan tässä yhteydessä asiakirjojen

sähköistä laadintaa, joihin asiakkaalla on pääsy verkon kautta ennen lopullisen suunnitel-

man hyväksymistä. Sähköisen asioinnin palvelutyypit ovat aikojen saatossa teknisen ke-

hityksen myötä lisääntyneet ja monipuolistuneet.

Kaikkiaan aineistosta selviää, että sähköinen asiointi sosiaalipalveluissa on lisääntynyt

tarkastelujakson aikana maltillisesti (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018; Kuusisto-

Niemi, Ryhänen & Hyppönen, 2018; Vehko, Ruotsalainen & Hyppönen, 2019.) Vuonna

2017 oli sähköisiä terveyspalveluja koko maassa käytössä selvästi laajemmin ja säännön-

mukaisemmin kuin sähköisiä sosiaalipalveluja (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018, 35).

Aineistossa mainitussa julkaisussa Sähköhelmen kalastusta, on Kauppila tutkimusryhmi-

neen (2018) tutkinut vuonna 2017 kuntien ja kuntayhtymien verkkosivustoja ja niissä il-

menevää sosiaalipalveluiden sähköisten palveluiden tarjontaa. Julkaisun mukaan suu-

ressa osassa kuntien verkkosivustoja ei vuonna 2017 ollut ollenkaan mahdollisuutta asi-

oida sähköisesti sosiaalipalveluissa. Sähköiset sosiaalipalvelut Suomessa eivät ole yleisiä

kaikkialla edes siellä, missä välimatkat ovat pitkiä tai liikkuminen paikasta toiseen on

erityisen hankalaa. Näin on esimerkiksi Ahvenanmaalla, jossa kuntayhtymä tuottaa sosi-

aali- ja terveyspalvelut ja jossa terveydenhuollon sähköisiä palveluita on kyllä laajasti

46

tarjolla. Alueellisesti tarkasteltaessa kuntayhtymävetoisesti järjestetyissä palveluissa

näyttäisi olevan usein tarjolla sähköisiä asiointimahdollisuuksia myös sosiaalipalveluissa.

Eniten sosiaalipalvelujen sähköisiä palveluita oli tarjolla Kuopion, Tampereen ja Oulun

Erva-/yhteisvastuu alueilla. (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018, 22–24.)

Viime vuosina eniten on lisääntynyt hankalasti nimettävä sekalainen ryhmä asiakohtaisia

palveluita, joista esimerkkinä omaan elämäntilanteeseen liittyvät kirjaamiset (sähköinen

dokumentointi), ilmoitukset avuntarpeista tai huolenaiheista, suojatun sähköpostiyhtey-

den kautta tapahtuva asiakasviestintä sekä palveluun tai kohteluun liittyvät muistutukset.

Seuraavaksi eniten on lisääntynyt sähköinen hakeminen palveluun. Palvelutehtävittäin

tarkasteltuna yleisimpiä ovat sellaiset palvelut, joissa kohderyhmää ei ole tarkasti rajattu.

Selkeästi vähiten julkisia sähköisiä palveluita on tarjolla lastensuojelussa ja perheoikeu-

dellisissa palveluissa (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018, 24–25.)

Mobiilisovelluksia kartoituksessa on löydetty muutamia, joista vain yhteen on yhden kun-

nan (Lieto) verkkosivuilla linkki. Esimerkkeinä tässä mainittakoon Mobiiliapu niminen

sovellus, joka on sosiaalipalveluiden osalta kohdennettu päihdehuollon asiakkaille ja ri-

koksen uhreille sekä mICF- Toimintakykyni sovellus, jolla asiakas voi tuoda esiin omat

toimintakykyyn liittyvät tarpeet sekä jakaa ja helpottaa keskustelua ammattilaisen kanssa.

(Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018, 30–31.)

Julkisissa palveluissa vuonna 2017 eniten tarjolla on ollut tiedottavia verkkopalveluja ja

mahdollisuus sähköiseen palautteeseen. Vertailtaessa kohdistettuja palveluja lähes puolet

vastaajista ilmoitti mahdollisuudesta videoneuvotteluun tai etäpalveluun. Seuraavaksi

yleisimpiä palveluita olivat sähköiset hakemukset sekä avuntarpeen itsearvioinnit. (Kuu-

sisto-Niemi, Ryhänen & Hyppönen 2018, 28–30.)

Tunnetuin valtakunnallinen suomalainen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen

asioinnin palvelu kansalaisille lienee terveydenhuollon Kanta-arkisto ja siihen liittyvä

Omakanta palvelu. Omakanta on laajenemassa vuonna 2020 myös sosiaalihuollon palve-

luihin (Sosiaalihuollon Kanta-palvelut 2020). Kansa –hankkeen ja Omakannan käyttöön-

oton alkuvaiheessa Kanta palveluihin ei tulla tuottamaan toiminnallisuutta, jossa kansa-

lainen voisi laittaa itse vireille hakemuksia tai tehdä ilmoituksia. Omakanta tulee olemaan

47

etupäässä sähköinen arkisto, josta asiakas pääsee lukemaan sähköisesti omia sosiaalihuol-

lon järjestelmiin kirjattuja asiakirjoja. (Rötsä, Berglind, Huovila, Hyppönen, Peksiev,

Mykkänen 2016; Sosiaalihuollon Kanta-palvelut 2020.)

Kotimaisesta aineiston sisällöstä myös hyvän kuvan valtakunnallisista sähköistä asiointia

tukevista hankkeista ja niiden seurantatutkimuksista, kuten edellä mainitut Kaste – oh-

jelma, SADe – ohjelma, STePs ja Kansa –hankkeet. Hankkeiden puitteissa on kehitetty

laajasti suomalaista palveluarkkitehtuuria ja sähköisen asioinnin edellytyksiä ja palve-

luita sosiaalihuollon ammattilaisille ja asiakkaille.

5.3 Sähköisen asioinnin hyödyt ja mahdollisuudet, esteet ja haasteet

Seuraavissa alaluvuissa esitellään sähköisen asioinnin haasteita ja mahdollisuuksia sekä

kansainvälisen että kotimaisen aineiston osalta erikseen sekä yhdistäen niitä toisiinsa.

Tarkoitus on vastata tutkimuskysymykseen 2: Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia sähköi-

selle asioinnille nähdään sosiaalipalveluissa?

5.3.1 Sähköisen asioinnin hyödyt ja mahdollisuudet

Toivanen on väitöskirjassaan todennut sähköisten asiointipalveluiden eduiksi vaivatto-

muuden, saavutettavuuden, laadun parantamisen monikanavaisuuden ja esimerkiksi pal-

veluprosessien läpinäkyvyyden lisääntymisen, tehokkuuden ja taloudellisen säästöt ja

kunnan imagon paranemisen (Toivanen 2006, 70–77).

Sähköisen asioinnin hyödyt ovat osittain samoja sosiaalipalveluissa, kuin missä tahansa

muussakin sähköisissä palveluissa. Tällaisia ovat muun muassa riippumattomuus ajasta

ja paikasta, jotka merkitsevät selkeää hyötyä sekä asiakkaille että ammattilaisille. Sosiaa-

lipalveluista puhuttaessa tärkeää on se taloudellinen säästö, joka syntyy, kun palvelua

saadakseen ei tarvitse käyttää varoja matkustuskuluihin. Sähköinen säästää merkittävästi

aikaa ja rahaa niin asiakkaalta kuin palvelujen tuottajalta, varsinkin jos fyysiset välimat-

kat ovat pitkiä. Yleensä tekniikan käytön etuja auttamiseen liittyvässä työssä ovatkin pal-

veluiden parempi saavutettavuus ja liikutettavuus. (Parker-Olivier & Demiris 2006, 127.)

Seuraavassa etuja tarkastellaan kuitenkin keskittyen sellaisiin tekijöihin, jotka ovat lei-

mallisia sosiaalipalveluissa, erityisesti sosiaalityön näkökulmasta.

48

Seuraavaan taulukkoon 12 on koottu kansainvälisestä aineistossa mainitut sähköisen asi-

oinnin mahdollisuudet sekä hyödyt tiivistäen ne viiteen eri ryhmään.

TAULUKKO 12. Sähköisen asioinnin hyödyt kansainvälisessä aineistossa

Selvin ja useimmin mainittu sähköisen asioinnin etu on riippumattomuus ajasta ja pai-

kasta. Se helpottaa varsinkin syrjäseutujen asiakkaita, liikuntarajoitteisia ja esimerkiksi

työssäkäyviä, kun palveluita on tarjolla kellon ympäri. (Mattison 2012; Fantus & Mishna

2013; Mishna, Bogo, Root &Fantus 2014; Reamer 2014; Tarzia, Iyer, Thrower & Hegarty

2017; Resko, Brown, Lister, Ondersma, Cunningham & Walton 2017; Fox & Archard

2018; Mateo, Poyato & Servòs 2018).

Sosiaalityön näkökulmasta merkittävä etuna ja mahdollisuutena nähtiin myös se, että säh-

köisen asioinnin on monissa tutkimuksissa todettu madaltavan kynnystä hakeutua palve-

luihin (Rychtarik, MCGillicuddy & Barrick 2013; Reamer 2014; Mishna, Bogo, Root &

Fantus 2014; Van der Tier, Potting & Hermans 2017; Resko, Brown, Lister, Ondersma,

Cunningham & Walton 2017). Tärkeä näkökulma nähtiin myös se, että sähköiset palvelut

antavat mahdollisuuden lisääntyneeseen vuorovaikutukseen kasvokkaisten tapaamisten

välillä. Tämän on puolestaan todettu useassa aineiston artikkelissa syventävän asiakas-

suhdetta ja parantavan palvelun laatua. (Mattison 2012; Fantus & Mishna 2013; Mishna,

mahdollistaa helpon asioinnin pitkien matkojen päästä

helpottaa palveluiden saatavuutta kaikkina vuorokauden aikoina

mahdollisuus anonymiteettiin

vähentää leimautumista

helpottaa arkojen ja intiimien aiheiden käsittelyä

helpottaa asiointia esim.sosiaalisten tilaneiden pelosta kärsiviä

lisää vuorovaikutusta asiakkaan ja

ammattialisen välillä

mahdollistaa ja helpottaa vuorovaikutuksen kasvokkaisten

tapaamisten välisenä aikana ja siten lisää mahdollisuuksia

kommunikoidan useammin

nopea ja kustannustehokassäästää aikaa ja palveluun liittyviä kustannuksia sekä

ammattilaisen organisaatiossa että asiakkaalla

tuo esiin kokemuksia ja tunteita, joita ei synny kasvokkaisessa

kontaktissa

mahdollistaa asiakkaan refletoivan ajattelun fyysisten tapaamisten

välillä

sopii paremmin asiakkaille, joille kirjoittaminen on luontevaa

riippumaton ajasta ja paikasta

madaltaa kynnystä hakea palveluita

tarjoaa uuden tavan kommunikoida ja

tuottaa palvelua

49

Bogo, Root & Fantus 2014; Macrill & Ebsen 2017; Denby, Gomez & Alford 2016; Simp-

son 2017; Mackrill & Örnböll 2018; Mateo, Poyato & Servòs 2018; Pelàes, Garcia &

Massò 2018).

Yhtenä etuna sähköisessä asioinnissa nähtiin mahdollisuus eri asteiseen asiakkaan ano-

nymiteettiin. Mahdollisuus anonyymiin asiakkuuteen puolestaan madaltaa asiointikyn-

nystä leimaavaksi koetuissa palveluissa ja palveluissa, joiden aihepiiri koetaan araksi, in-

tiimiksi tai yksityiksi. (Mishna, Bogo, Root, Sawyer & Khoury-Kassabri 2012; Fantus &

Mishna2013; Reamer 2014; Mishna, Bogo, Root & Fantus 2014; Bryant, Garnham, Ted-

manson & Diamandi 2015; Tarzia, Iyer, Thrower & Hegarty 2017; Van de Luitgaarden

& Van der Tier 2018).

Kotimaisessa aineistossa esiin nousi sellaisia hyötyjä ja etuja, joita kansainvälisessä ai-

neistossa ei mainittu. Näistä yksi oli peruuttamattomien ajanvarausten väheneminen teks-

tiviestimuistutusten myötä (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018). Lisäksi THL:n julkai-

suissa sähköisen palvelun nähtiin myös helpottavan itselle sopivaan palveluun hakeutu-

mista ja palvelun piiriin pääsyn nopeutumista.

5.3.2 Sähköisen asioinnin esteet ja haasteet

Kuten etujenkin suhteen, sähköisen asioinnin esteet ja haasteet sosiaalipalveluiden tuot-

tamisessa ovat osaltaan samoja kuin missä tahansa muussa sähköisessä palvelussa. Täl-

laisia ovat muun muassa tekniset ja taloudelliset haasteet. Taloudelliset haasteet kumpua-

vat niukkenevista taloudellisista resursseista ja investoinnin tuottavuuden epävarmuu-

desta. Teknisiä haasteita ovat puolestaan tietoturvan ja tietosuojan varmistamiseen liitty-

vät kysymykset. (Toivanen 2006, 84–91.) Kaikessa sähköisessä asioinnissa ongelmana

voi olla kokemus tietoturvallisuudesta tai lähinnä sen puutteesta (Kuusela & Rintamäki

2002, 117). Tietoturva on suomalaisissa sähköisissä julkishallinnon palveluissa kuitenkin

korkealla tasolla, koska palveluissa vaaditaan lähes poikkeuksetta vahvaa tunnistautu-

mista, käytännössä useimmiten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Ilman

vahvaa tunnistautumista tarjotuissa palveluissa viestintä asiakkaan ja palveluntarjoajan

välillä voi olla asiakkaalle tietoturvariski. (Hyppönen ym. 2016.)

50

Suomalaiset tuntuvat luottavan melko hyvin sähköisten palveluiden turvallisuuteen.

THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä 32 % vastaajista oli huo-

lestunut henkilökohtaisten tietojen turvallisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa (Hyp-

pönen ym. 2014, 69).

Yksi selkeä ongelmakohta, joka tulee selkeämmin juuri sosiaalipalveluissa esille, on säh-

köisen asioinnin saavutettavuus ja siihen liittyvä epätasa-arvo. Yksilö ei välttämättä osaa,

halua tai pysty käyttämään hyödykseen sähköistä palvelua. Kyse saattaa olla kyvyttömyy-

destä hankkia tarvittavia laitteita ja verkkoyhteyksiä, teknisen osaamisen puutteesta tai

vaikkapa fyysisestä käytön esteestä, kuten näkövammasta. Digitaalisella syrjäytymisellä

tarkoitetaan, että sähköinen palvelu ei ole kaikille tasa-arvoisesti saavutettavissa, jonka

seurauksena yksilö syrjäytyy sähköisistä palveluista. Epätasa-arvon lieventämiseksi voi-

daan kuitenkin tehdä monia toimenpiteitä, kuten panostamalla koulutukseen, ohjaukseen

ja neuvontaan ja lisäämällä mahdollisuuksia sähköisten välineiden käyttöön myös vähä-

varaisille. (Toivanen 2006, 77–78, Hyppönen & Ilmarinen 2018, 280–281.)

Taulukkoon 13 on kerätty aineistosta nousseet sähköisen asioinnin haasteet viiteen eri

luokkaan tai teemaan, joita käsitellään seuraavassa teemakohtaisesti. Tulokset on kerätty

sekä kotimaisesta että kansainväliestä aineistosta ja esitellään näiden koosteena teemoit-

tain. Kotimaisissa julkaisuissa haasteita ja sähköisen asioinnin ongelmia käsiteltiin enem-

män asiakkaan näkökulmasta, kun taas kansainvälisissä julkaisuissa haasteita ja uhkia

käsiteltiin monipuolisemmin sekä asiakkaan, että palveluntarjoajan ja tuottajan näkökul-

masta.

51

TAULUKKO 13. Sähköisen asioinnin esteet ja haasteet

Sanattoman viestinnän haasteet liittyvät sähköisessä asioinnissa siihen, että ammatti-

laisella eikä asiakkaalla ole mahdollista tulkita toisen osapuolen kehonkieltä ja sosiaalisia

vihjeitä sekä ulkoista olemusta ja ympäristöä. Sosiaalityössä varsinkin ammattilaisen on

tärkeää tulkita asiakkaan tunteita ja ajatuksia kehonkielen välityksellä sekä erilaisten so-

siaalisten vihjeiden varassa. Kehonkielen tulkintaan kuuluu ilmeet, eleet, katseet, vartalon

liikkeet ja asennot, äänen sävyt ja korkeus ja nopeus. Sosiaalisia vihjeitä ovat myös esi-

merkiksi vaatetukseen liittyvät seikat. Jos viestintä perustuu pelkästään kirjoittamiseen,

puuttuu kommunikaatiosta kokonaan kehonkielen ja sosiaalisten vihjeiden tulkinta, joka

voi johtaa helposti tilanteen ja viestin väärin ymmärrykseen. Videovälitteisessä viestin-

nässä saadaan osa kehonkielestä näkyviin, mutta siinäkin on asiakkaalla tahallinen mah-

dollisuus peittää osittain esimerkiksi asentoja ja eleitä. Tässä mielessä paraskaan ääntä ja

kuvaa yhdistävä laite ei korvaa täysin fyysistä samassa tilassa olevaa viestintätilannetta.

Chatit, sähköpostiviestit ja vaikkapa videovälitteiset neuvottelut eivät voi korvata kas-

vokkaista fyysistä kontaktia, vaan luovat täydentävän tavan ja mahdollisuuden viestintään

ammattilaisen ja asiakkaan välille. (Mattison 2012; Mishna, Bogo, Root, Sawyer &

Khoury-Kassabri 2012; Reamer 2014; Mishna, Bogo, Root & Fantus 2014; Bryant, Garn-

ham, Tedmanson & Diamandi 2015; Van der Tier, Potting & Hermans 2017; Van de

Luitgaarden & Van der Tier 2018.)

kehonkielen puuttuminen

sosiaalisten vihjeiden puuttuminen

väärinymmärrysten riski

ammattilaisen yksityisyyden rajojen epäselvyys

ammattilaisen työajan epäselvyys

ammattilaisuuden todentaminen

tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät haasteet kuten salassapito ja

tunnistautuminen.

palvelun saatavuus, tekniset häiriötilanteet

ammattilaisten tekninen osaaminen

ammattilaisten mediakirjoitustaito

asiakkaiden tekninen osaaminen

organisaatioiden niukat resurssit

asiakkaiden vähävaraisuus

osaamisen haasteet

taloudelliset haasteet

sanattoman viestinnän haasteet

eettiset haasteet

tekniset haasteet

52

Kansainvälisessä aineistossa sähköiseen asioinnin haasteissa korostui eettisten haastei-

den pohdinta ammattilaisen näkökulmasta ja osa tutkimuksista oli kohdennettu pelkäs-

tään eettisen haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Eettisiin haasteisiin kuuluu so-

siaalityön ammatillisten rajojen uudelleen määrittely. Koska sähköiset palvelut ovat ai-

nakin teoriassa saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, sähköisissä palveluissa syntyy

ammattilaisille paine olla aina tavoitettavissa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tahattomana

tai tahallisena työaikojen ja -paikan käsitteen venyttämisenä. Eettisiin ongelmiin kuuluu

myös ns. ammattilaisen kaksoisroolin uhka, joka voi syntyä sosiaalisen median käytön

yleisyyden myötä. Kaksoisrooli ilmenee työ- ja vapaa ajan identiteetin sekoittumisena,

joka vaarantaa ammatillisen identiteetin ja yksityisyyden rajoja. Sekä ammattilaisella että

asiakkaalla on mahdollisuus tarkistaa toisen osapuolen sosiaalisen median käyttöä ja sitä

kautta saada selville tietoja, jotka vaikuttavat asiakassuhteeseen monin eri tavoin.

(Bogo, Root, Sawyer & Khoury-Kassabri 2012; Mattison 2012; Fantaus & Mishna 2013;

Lopez 2014; Mishna, Mishna, Bogo, Root & Fantus 2014; Reamer 2014; Bryant, Garn-

ham, Tedmanson & Diamandi 2015; Van der Tier, Potting & Hermans 2017; Laviè &

Fernandes 2018; Pelàes, Garcia & Massò 2018.)

THL:n julkaisuissa tuotiin esille eettisiä ongelmia lähinnä asiakkaan näkökulmasta koetut

haasteet ja esteet. Moni ei usko saavansa yhtä hyvää palvelua sähköisesti, kuin kasvok-

kain toteutettuna tai sähköinen asiointi ei ylipäänsä kiinnosta palvelumuotona. Sähköisen

asioinnin uskottiin myös hidastavan varsinaisen palvelun piiriin pääsyä. Nämä kasvok-

kaisen kontaktin puuttumiseen liittyvät haasteet voidaan luokitella myös sanattoman vies-

tinnän haasteiksi asiakkaan näkökulmasta. Kotimaisissa julkaisuissa kasvokkaisen kon-

taktin puute oli kuitenkin luokiteltu ryhmään, jossa käsiteltiin asenteellisia haasteita.

(Hyppönen, Hyry, Valta & Ahgren 2014; Hyppönen, Hämäläinen & Reponen 2015; Hyp-

pönen, Aalto, Reponen, Kangas, Kuusisto-Niemi & Heponiemi 2018; Hyppönen & Ilma-

rinen 2018; Hyppönen, Pentala-Nikulainen & Aalto 2018; Vehko, Ruotsalainen & Hyp-

pönen 2019.)

Tekniset haasteet esiintyivät kansainvälisessä aineistossa lähinnä palveluntuottajan nä-

kökulmasta koettuina. Haasteet liittyvät tietosuojaan ja -turvaan, kuten ammattilaisen ja

asiakkaan henkilöllisyyden ja ammattilaisuuden tekniseen tunnistautumiseen, tietojen sa-

lassapitoon esimerkiksi salasanojen ja kryptauksen avulla, tiedon luottamuksellisuuden

53

ja eheyden varmistamiseen palomuurien ja salattujen yhteyksien avulla. Teknisiin haas-

teisiin kuuluu myös palveluiden jatkuvan saatavuuden ylläpito, jota voi heikentää esimer-

kiksi erilaiset häiriöt ja katkokset tietoverkoissa. Tekoälyn soveltamisen haasteena mai-

nittiin esimerkiksi inhimillisen harkinnan puute ja tarve opettaa tekoälyä hyödyntävä laite

tai sovellus riittävän usealla ja aidolla, usein hyvin suurella määrällä, asiakastapauksia,

jotta palvelun luotettavuus saadaan edes kohtuulliseksi. Kotimaisessa aineistossa tuli

esille myös kansalaisten epäluottamus tietojen turvallisuuteen ja eheyteen. Sähköisissä

palveluissa koettiin olevan mahdollisuus tulla huijatuksi. (Mishna, Bogo, Root, Sawyer

& Khoury-Kassabri 2012; Dodsworth, Bailey, Schofield, Cooper, Fleming & Young

2013; Fantus & Mishna 2013; Lopez 2014; Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014;

Denby, Gomez & Alford 2016; Macrill & Ebsen 2017; Pantiln 2017; Simpson 2017; Tar-

zia, Iyer, Thrower & Hegarty 2017; Hyppönen, Aalto, Reponen, Kangas, Kuusisto-Niemi

& Heponiemi 2018; Hyppönen, Pentala-Nikulainen & Aalto 2018; Mateo, Poyato &

Servòs 2018; Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018; Pelàes, Garcia & Massò 2018; Park &

Humphry 2019.)

Osaamisen haasteet liittyvät sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmaan. Ammatti-

laisten on osatta teknisesti käyttää välineitä, joilla sähköistä asiointia toteutetaan. Asiakas

saa yleensä valita, käyttääkö hän sähköistä vai perinteistä asiointitapaa. Toisaalta, asiak-

kaalla saattaa olla halu asioida sähköisesti, mutta hän ei ole ehkä saanut siihen teknistä

apua. Varsinkin suomalaisessa aineistossa tuli käytön esteinä esille myös sähköisten pal-

veluiden epäselvät ja liian pitkät käyttöohjeet. Palvelut koettiin toisinaan liian vaikeiksi

käyttää ja ylipäänsä löytää verkosta. (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014; Hyppö-

nen, Hämäläinen & Reponen 2015; Hyppönen & Ilmarinen 2018; Hyppönen, Pentala-

Nikulainen & Aalto 2018; Kauppila ym. 2018; Vehko, Ruotsalainen & Hyppönen 2019.)

Ammattilaisten on opittava uusia teknisiä taitoja ja jatkuvasti ylläpidettävä jo opittuja

taitojaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa tuli esille myös verbaalinen, uudenlainen kir-

joittamisen taito, jota tarvitaan, kun viestitään sähköpostilla tai vaikkapa Chat palvelussa.

Ammattilaisellakin on oltava kyky kirjoittaa riittävän nopeasti ja sujuvasti, tunteet huo-

mioiden. Tätä voisi kutsua perinteisestä virkakielestä eroavaksi mediakirjoitustaitoksi.

(Mattison 2012; Dodsworth, Bailey, Schofield, Cooper, Fleming & Young 2013; Fantus

& Mishna 2013; Lopez 2014; Bryant, Garnham, Tedmanson & Diamandi 2015; Macrill

54

& Ebsen 2017; Ramsten, Hammar, Martin, & Göransson 2017; Simpson 2017; Diez

2018; Laviè & Fernandes 2018; Mateo, Poyato & Servòs 2018; Pelàes, Garcia & Massò

2018; Van de Luitgaarden & Van der Tier 2018.)

Taloudelliset haasteet koskevat niin palvelun tarjoajaa kuin käyttäjääkin. Suuri osa so-

siaalipalvelujen käyttäjistä on vähävaraisia, eikä heillä välttämättä ole mahdollisuutta tar-

vittavien teknisten välineiden hankkimiseen. Niinpä uuden teknologian tuomat sähköisen

asioinnin mahdollisuudet aiheuttavat osalle asiakaskunnasta digitaalista syrjäytymistä

sähköisistä palveluista. Palveluiden tarjoajilla on usein niukat taloudelliset resurssit, var-

sinkin julkisella sektorilla. Sähköisten palveluiden käyttöönotosta johtuvat kustannukset

saattavat muodostua liian suuriksi, jotta uudenlaisia palveluita voitaisiin ottaa käyttöön.

(Mattison 2012, Dodsworth, Bailey, Schofield, Cooper, Fleming & Young 2013; Rych-

tarik, MCGillicuddy & Barrick 2013; Lopez 2014; Lenette, Cox & Brough 2015; Macrill

& Ebsen 2017; Pantlin 2017; Ramsten, Hammar, Martin, & Göransson 2017; Resko,

Brown, Lister, Ondersma, Cunningham & Walton 2017; Pelàes, Garcia & Massò 2018;

Hyppönen, Aalto, Reponen, Kangas, Kuusisto-Niemi & Heponiemi 2018; Hyppönen &

Ilmarinen 2018; Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014; Hyppönen, Pentala-Nikulainen

& Aalto 2018.)

5.4 Tulosten yhteenveto

Tutkielmassa on kartoitettu sähköisen asioinnin tutkimuksia, jotka kohdistuvat sosiaali-

palveluihin ajanjaksolla 2012 vuoden alusta vuoden 2019 puoleen väliin saakka. Tutki-

mus on toteutettu tekemällä aineistohakuja sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tietokan-

toihin ja analysoimalla kerättyä aineistoa sekä määrällisesti että laadullisesti. Aineiston

järjestämisen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Sähköisiä palveluita on

tarkasteltu innovaation käsitteen ja kontingenssiteorian näkökulmasta huomioiden ympä-

ristön vaikutukset organisaatioiden muutoksiin. Teoreettisena viitekehyksenä sähköisten

palvelujen hyötyjä ja haittoja kuvattaessa on käytetty Everett Rogersin teoriaa innovaati-

oiden diffuusioista (Rogers, 2003).

Kansainvälisen aineiston julkaisuvuosista voidaan päätellä, että vuosina 2017 ja 2018 tut-

kimus sähköisestä asioinnista sosiaalipalveluissa on selkeästi lisääntynyt. Kotimaisessa

aineistossa vastaavaa julkaisujen lisääntymistä ei ole havaittavissa, vaan julkaisujen

55

määrä on tarkastelujakson ajan pysynyt tasaisena. Kansainvälisen aineiston julkaisujen

alkuperämaissa korostui hieman muita enemmän Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen osuus.

Kansainvälisissä julkaisuissa tutkimukseen liittyvä sosiaalityön kohdejoukko oli useim-

miten määriteltävissä. Sosiaalityön kohdejoukot edustivat tasaisesti kaikkia sosiaalihuol-

lon palvelutehtäviä. Kotimaisessa aineistossa vastaavaa luokittelua kohdejoukoista ei

voitu tehdä yhtä tarkalla tasolla. Suurin osa kotimaisista julkaisuista kohdistui sekä sosi-

aali- että terveydenhuollon palveluihin kokonaisuutena. Sähköisen asioinnin toteutusta-

pojen tekninen kehittyminen vuosien saatossa näkyi hyvin varsinkin kotimaisessa aineis-

tossa.

Sähköisten asioinnin etuina aineistossa mainittiin muistakin palvelualuista tuttuja etuja,

kuten se, ettei palveluja ole sidottu aikaan tai paikkaan. Sosiaalityölle erityisenä etuna

nähtiin esimerkiksi palveluun hakeutumisen kynnyksen madaltuminen ja helppous ottaa

aratkin aiheet käsittelyyn. Sosiaalityölle erityisenä haasteena näyttäytyivät erilaiset eetti-

set, sosiaalityön ammatillisuuden arvoja ja identiteettiä horjuttavat seikat.

56

6. POHDINTA

Seuraavassa luvussa pohditaan lopuksi tutkielman eettisyyttä ja luotettavuutta sekä tar-

kastellaan tutkimuksen tuloksia kokonaisuutena ottamalla huomioon tutkimuksen teo-

reettinen viitekehys.

6.1 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus

Tutkijan on oltava tietoinen omasta vaikutuksestaan tutkimusprosessiin ja aiheen valin-

taan (Kylmä & Juvakka 2007, 129.) Oma ammatillinen taustani sosiaalityössä ja työko-

kemus sovellusasiantuntijana on vaikuttanut aiheen valintaan, joka on herättänyt mielen-

kiinnon paitsi sosiaalipalveluihin myös sähköiseen asiointiin. Aineiston rajaamiseen on

vaikuttanut myös oma ammatin myötä kertynyt esitieto aiheesta, jonka voi katsoa lähinnä

syventäneen tutkimuksen luotettavuutta.

Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuuden kriteerinä toimii tutkijan oma toiminta ja itse

tutkimusprosessi (Eskola & Suoranta 1998, 209, 211–212). Laadullisen tutkimuksen luo-

tettavuutta lisääkin tarkka kuvaus tutkimusprosessista ja prosessin reflektointi (Eskola &

Suoranta 1998; Virtanen 2011, 204). Tutkimusprosessi on pyritty kuvaamaan mahdolli-

simman tarkasti, kuten myös perustelut tutkimuksessa käytetyille valinnoille. Tutkimuk-

sen tekemiseen liittyvät valinnat ja tulosten analyysissä tehdyt johtopäätökset on pyritty

tuomaan esille avoimesti ja objektiivisesti.

Aineiston keräämisen prosessi oli melko työläs ja monivaiheinen. Luotettavuutta lisää se,

että aineistohaut on tehty tarkasti ja kaikki hakutulokset on tarkistettu vähintään kahdesti.

Koska kotimaista aineistoa ei löytynyt samoista tietokannoista kuin kansainvälinen ai-

neisto, oli hyväksyttävä kotimaisen aineiston saamiseksi erilaiset sisäänottokriteerit. Ai-

neistohauissa myös tarkasteltavan aikajakson määrittäminen oli haastavaa. Toisaalta olisi

saatava riittävästi aineistoa, toisaalta sähköisen asioinnin historia sellaisena kuin sitä ha-

lusin tutkia, on melko lyhyt. Sopiva aikamääre löytyikin kokeilemalla ja sillä perusteella,

että sähköisen asioinnin käsite julkaisussa vastaisi ennalta määriteltyä linjaa. Luotetta-

vuuden osalta onkin huomioitava, ettei kotimainen ja kansainvälinen aineisto ole täysin

verrattavissa keskenään.

57

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä kiinnittämällä huomiota tutkimuk-

sessa käytettäviin käsitteisiin (Eskola & Suoranta 1998). Tästä syystä tässä tutkimuksessa

olen pyrkinyt kiinnittämään erityistä huomioita käsitteisiin, niiden merkityssisällön mää-

rittelyyn sekä seuraksiin, joita käsitteiden määrittelystä on seurannut. Aineiston avainkä-

sitteiden, hakulausekkeiden ja tietokantojen valinnassa olen saanut asiantuntevaa apua

Itä-Suomen yliopiston tietoasiantuntija Maarit Putoukselta.

Tutkimuksen aiheen rajaamisessa haasteellista oli se, että mitä laajemmin määritteli kä-

sitteet ja kohteen, sitä enemmän ja varmemmin sopivaa ainestoa löytyi. Alun perin aja-

tuksena olikin tutkia sähköistä asiointia tarkemmin määritellystä ja kapeammasta näkö-

kulmasta. Alustavien hakujen perusteella tutkimuksen tärkeäksi käsitteeksi oli kuitenkin

valittava sosiaalipalvelut kokonaisuudessaan ja sähköinen asiointi laajasti määriteltynä,

muutoin aineistoa ei olisi löytynyt riittävästi omasta mielestäni mielekkään tutkielman

tekemistä ajatellen. Käsitteiden määrittely laajoina yleiskäsitteinä johti puolestaan aineis-

ton rajaamisen haasteellisuuteen. Aiheeseen sopivien tutkimusten valinnassa oli usein

pohdittava tarkoin, kuuluuko kyseinen aihe sosiaalipalveluihin ja sähköiseen asiointiin,

siten kuin se oli tätä tutkielmaa varten määritelty.

Sosiaalipalvelut käsitteenä on kansainvälisestä näkökulmasta hankalasti hallittavissa,

koska käsitteenä sillä on erilainen sisältö eri maissa. Haastavaa oli myös sosiaalipalvelu

käsitteen muuntaminen englanniksi siten, että käsitteen merkityksen ala pysyisi mahdol-

lisimman yhdenmukaisena suomalaisen käsitteen kanssa. Aineistoa valitessa ongelmal-

lisinta oli erottaa se raja, missä kohdin julkaisun sisältö lipuu enemminkin mielenterveys-

tai terapiapalveluihin eikä sosiaalipalveluihin. Perusteluna rajaukselle on käytetty sitä,

että kyse pitää olla suomalaisen käsitteenmäärittelyn mukaan sosiaalipalvelusta tai sosi-

aalityöstä. Sähköisen asioinnin käsite ei sekään ole täysin kiistaton tai yksiselitteinen

(Hyppönen & Niska 2008, 12; Taavila 2000, 29). Avainkäsitteiden epätarkkuus onkin

huomioitava tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara,

2009, 131).

Tutkielmassa on alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kartoitettu ja kuvattu kansainväli-

sellä tasolla sähköisen asioinnin muotoja ja asiakaskohderyhmiä sosiaalipalveluissa. Ai-

58

neiston kuvailussa on kansainvälisen aineiston osalta myös selvitetty aineiston julkaisu-

jen laatua. Molempien aineistotyyppien osalta on kuvailussa hyödynnetty aineiston mää-

riä ja alkuperämaita. Lisäksi tutkielman tavoitteen mukaisesti on kartoitettu, miten alan

tutkimuksessa nähdään asioinnin haasteet ja esteet sekä hyödyt ja mahdollisuudet. Inno-

vaation levinneisyyden syitä on pohdittu myös Rogersin diffuusioiden leviämisen teorian

sekä Laitisen innovaation päätöksenteko prosessin vaiheiden avulla.

Tutkimuksen yleistettävyyttä heikentää varsinkin kotimaisen aineiston erilaisuus kan-

sainväliseen nähden sekä suhteellisen pieni koko, joka esti myös tilastollisen analyysin ja

päättelyt. Useimmiten otoksen minimikokona pidetään noin 30 yksikköä, jotta voidaan

laskea esim. keskiarvoja tai keskihajontaa (Heikkilä 2016, Mauranen 2016). Laadullisen

tutkimuksen tavoitteena ei välttämättä olekaan tutkimuksen laaja yleistettävyys. Tämän

tutkimuksen laadullisella osuudella on pyritty enemminkin ilmiön kuvaamiseen ja kar-

toittamiseen nimenomaisen aineiston rajoissa.

6.2 Tutkimuksen tulosten tarkastelu

Koska sähköinen asiointi sinällään on innovaatioina useita vuosia vanha, voidaan pohtia

erikseen, miksi sen leviäminen niin käytännössä kuin tutkimusten aiheena on ollut hidasta

juuri sosiaalipalveluissa.

Rogersin mukaan innovaation omaksumisen ensimmäisessä vaiheessa tullaan tietoiseksi

innovaatiosta. Toiseksi määrittyy asenne sitä kohtaan. (Rogers 2003, 20–22.) Sosiaalipal-

veluissa sähköisten palveluiden omaksumiseen liittyviä esteet vaikuttavat innovaation le-

viämiseen ja tulevat esille keskusteluissa sähköisen asioinnin haitoista ja haasteista. Yh-

tenä tärkeänä esteenä innovaation omaksumisessa mainittiin sosiaalityön piirissä esiinty-

nyt negatiivissävytteinen asenneilmasto. Sähköisen asioinnin ei uskota toimivan yhtä hy-

vin kommunikaatiotapana kuin kasvokkainen kontakti ja sen nähdään sisältävän suuria

riskejä varsinkin väärinymmärryksille ammattilaisen ja asiakkaan välillä. (Mishna, Bogo,

Root, Sawyer & Khoury-Kassabri 2012; Bryant, Garnham, Tedmanson & Diamandi

2015; Mattison 2017, Van der Tier, Potting & Hermans 2017; Van de Luitgaarden & Van

der Tier 2018; Laviè & Fernandes 2018). Sosiaalityön asenneilmasto vaikuttaa koko or-

ganisaatioon, myös toiminnasta vastaavan päätöksentekoon osallistuvaan henkilöstöön

(Mishna, Bogo, Root, & Fantus 2014; Simpson 2017; Alfredo, Laviè & Fernandes 2018).

59

Mikäli päätöksentekijät eivät usko sähköisen asioinnin mahdollisuuksiin, innovaation

omaksuminen koko organisaation tasolla voi olla lähes mahdotonta.

Rogersin mukaan yhtenä osatekijänä myös sopivuus vaikuttaa innovaation omaksumi-

seen (Rogers 2003). Sosiaalipalvelujen ja erityisesti sosiaalityön piirissä julkaisujen mu-

kaan sähköisen asioinnin ei katsota sopivan yhteen sosiaalityön perinteisten arvojen

kanssa. Sosiaalityön perinteisiä arvoja on ollut kohdata asiakas mahdollisimman koko-

naisvaltaisesti, aidosti ja läsnäolevasti. Tämän ei katsota olevan mahdollista sähköisessä

asioinnissa. (Fantus & Mishna 2013; Reamer 2014; Bryant, Garnham, Tedmanson & Dia-

mandi 2015: Alfredo, Laviè & Fernandes 2018.)

Aineistossa tulee useassa kohdin esille, että sähköinen asiointi ei voi korvata kasvokkaista

kontaktia (esim. Mishna, Bogo, Root, Sawyer & Khoury-Kassabri 2012; Diez 2018, Rea-

mer 2015, Mattison 2017, Luitgaarden & Van der Tier 2018, Alfredo, Laviè & Fernandes

2018). Näin varmasti onkin. Tosiasiallinen haaste onkin siinä, ettei sähköistä asiointia

tarvitsekaan nähdä kasvokkaisen kontaktin korvajana, vaan yhtenä keinona lisätä vuoro-

vaikutusta ja tuoda uusia tapoja kommunikoida sellaisten asiakkaiden kanssa, joille

syystä tai toisesta kasvokkainen kontakti ei sovellu tai ole mahdollista. (esim. Mackrill &

Örnböll 2018; Mishna, Bogo, Root, Sawyer & Khoury-Kassabri 2012; Diez 2018.) Säh-

köinen asiointi on mahdollisuus tuoda yksi kommunikaation muoto perinteisen kasvok-

kaisen kontaktin lisäksi ja rinnalle.

Toisena tärkeänä esteenä sähköisen asioinnin leviämiselle esitetään julkisen sektorin jo

pidempään jatkunut niukka taloudellinen tilanne, joka on estänyt kalliina pidettyjä palve-

lujen käyttöönottoja, vaikka sinällään sähköinen asiointi on saatettu asenteellisella tasolla

hyväksyäkin (Macrill & Ebsen 2017; Ramsten, Hammar, Martin, & Göransson 2017).

Mainittu näkökulma on kuitenkin lyhytkatseinen. Valtakunnallisella tasolla sähköisen

asioinnin levittämisellä pyritään juuri taloudellisiin säästöihin, vaikkakin ne toteutuvat

vasta pidemmällä aikavälillä (Lindqvist, 2016; Hyppönen, Pentala-Nikulainen & Aalto

2017). Julkisen sektorin niukka taloudellinen tilanne on hyvä esimerkki siitä, miten orga-

nisaatioiden toimintaympäristö vaikuttaa innovaatioiden omaksumiseen. Taloudellisesti

niukka tilanne tuntuu vaikuttavan osittain ristiriitaisesti sähköisen asioinnin omaksumi-

60

seen. Toisaalta kalliit käyttöönotot estävät innovaation omaksumista, toisaalta juuri kai-

kenlaisella digitalisoinnilla pyritään, ainakin kansallisella tasolla, taloudellisiin säästöi-

hin. Digitalisaatio yhteiskunnallisena laajana kansallisen kehittämisen painopisteenä sen

sijaan on toimintaympäristöön liittyvä tekijä, joka on vauhdittanut yksittäisten organisaa-

tioiden paineitta vastata yleiseen kehityksen haasteeseen. (Simpson 2017; Pelàes, Garcia

& Massò 2018)

Innovaatioiden käyttöönottoon liittyvä päätös on palvelujen tuottajilla Suomessakin usein

organisatorinen. Rogersin mukaan organisatorinen päätöksentekoprosessi on monimut-

kaisempi prosessina, kuin yksittäisen yksilön päätös ottaa jokin uusi innovaatio käyttöön.

(Rogers 2003, 22,28.) Organisaatiossa innovaation käyttöönotto edellyttää yleensä usean

eri ihmisen ja rakenteellisen tason läpäisyä. Mitä pienemmästä organisaatiosta tai keskit-

tyneemmästä vallanjaosta on kyse, sitä enemmän yhden ihmisen mielipide vaikuttaa in-

novaation läpimenoon. (Hänninen, Koivunen & Paaso 2001, Rogers 2003.) Tämä saattaa

selittää sen, miksi alueittain organisaatioiden sähköisen asioinnin kehittymisen asteilla

näyttää olevan suurta vaihtelua.

Joissakin organisaatioissa yhden tai parin ihmisen mielipide on saattanut olla ratkaisevan

tärkeä tekijä sähköisen asioinnin käyttöönotossa, joko estäen tai vauhdittaen kehitystä.

Rogersin mukaan organisaation innovatiivisuutta estäviä tekijöitä olivat keskittyminen ja

muodollisuus (Rogers 2003, 411). Tämä voisi selittää osaltaan sitä, että aineistossa pi-

demmälle sähköisen asioinnin kehittämisessä näyttäisi olevan maat, joissa sosiaalipalve-

lut on tuotettu vähemmän byrokraattisesti, nojautuen enemmän yksityisen sektorin ja jär-

jestöjen toimintaan. Näissä maissa siis keskittyminen ja muodollisuus eivät korostu sosi-

aalipalveluiden tuottamisen tavoissa.

Aineiston osalta voitiin havaita, että kansainvälisesti sähköistä asiointia sosiaalipalve-

luissa on ryhdytty käyttämään Suomeen verraten jo aiemmin ja siitä on jo hieman pidem-

mät perinteet. Tämä tulee varsinkin esteiden ja ongelmakohtien pohdinnassa. Kansainvä-

lisessä aineistossa, lähinnä brittiläisissä ja yhdysvaltalaisissa julkaisuissa, tulee ilmi, että

varsinkin sähköisin asioinnin eettisiä haasteita on pohdittu selkeästi enemmän ja pidem-

mälle kuin suomalainen aineiston kohdalla. Kansainvälisessä aineistossa on brittiläisissä

ja yhdysvaltalaisissa julkaisuissa niin ikään viittauksia siitä, miten sähköinen palvelu on

61

jo muodostunut rutiiniksi ja sitä on lähdetty levittämään alkuperäisistä kokeiluista laa-

jemmalle alueelle (Dodsworth, Bailey, Schofield, Cooper, Fleming & Young 2013; Lo-

pez 20104; Mishna, Bogo, Root & Fantus 2014; Reamer 2014.) Kotimaisen aineiston

osalta tällainen keskustelu ei tullut selkeästi esille kuin lähinnä yksittäisten valtakunnal-

listen hankkeiden osalta (Lindqvist 2016; Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014; Hyp-

pönen, Pentala-Nikulainen & Aalto 2018).

Tapaus- ja toimintatutkimusten toiseksi suurin osuus aineiston tutkimusmenetelmiä tar-

kasteltaessa voi olla yksi osoitus siitä, että kyseessä on kohtalaisen uuden innovaation

käyttöönottoa koskeva tutkimusaihe. Tapaus-, toiminta ja arviointitutkimus on asetel-

mana tyypillinen työelämälähtöisissä tutkimuksissa, esimerkiksi erilaisten projektien ja

hankkeiden yhteydessä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan havaita, että toiseksi eniten löytyi tutkimuk-

sia, jotka tutkivat sähköpostin (noin 17 %) käyttöä. Sähköposti on jo useita vuosia vanha

innovaatio, joten sen yleisyyttä edelleen tutkimuksen kohteena voidaan pitää hieman yl-

lättävänä. Suomalaisten keskuudessa sähköposti on ollut erityisen käytetty verkkopal-

velu. Vuonna 2002 suomalaisista jo 56 % 15–74 vuotiaista oli oma sähköpostiosoite (Tie-

toaika 2002.) ja vuonna 2009 suomalaiset käyttivät internetiä eniten juuri sähköpostin

käyttöön (Tilastokeskus 2009). Iso-Britanniassa sen sijaan vasta vuonna 2007, 57 % vä-

estöstä ilmoittaa käyttävänsä sähköpostia (Internet Access in Great Britain 2013).

Teknisten haasteiden osalta voidaan havaita, että Suomessa sähköisen asioinnin tietotur-

vaan ja -suojaan ei enää palveluiden tarjoajan näkökulmasta kohdistu yhtä suuria epäi-

lyksiä kuin kansainvälisesti. Luottamuksen puute sähköisiin palveluihin teknisessä mie-

lessä tulee esille kansalaisten näkemyksissä, mutta ne eivät kosketa kovin suurta osaa

vastaajista. (Hyppönen & Ilmarinen 2016; Hyppönen, Aalto, Reponen, Kangas, Kuusisto-

Niemi & Heponiemi 2018; Hyppönen, Pentala-Nikulainen & Aalto 2018; Vehko, Ruot-

salainen & Hyppönen 2019.) Uusi EU:n yleinen tietosuoja-asetus on tullut voimaan

25.5.2018 (EU 2016/679.) Se on toivon mukaan vahvistanut omalta osaltaan organisaa-

tioiden palvelujen tietosuojan ja -turvan kehittämistä ja tulee sitä kautta lisäämään kansa-

laisten luottamusta myös sähköiseen asiointiin.

62

Rogersin teorian innovaation käyttöönoton vaiheistusta hyödyntäen (Rogers 2003, 402–

435), Suomessa voisi katsoa olevan meneillään joillakin alueilla implementaatiovai-

heessa, jolloin innovaatiota uudelleen muotoillaan ja sovitetaan organisaation toiminta-

malleihin. Toisilla alueilla kehitys vaikuttaisi olevan kuitenkin yhä initaatiovaiheessa, jol-

loin mietitään, onko innovaatiolle edes tarvetta. Implementaatiovaihetta tukee aineistossa

esitellyt useat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet, jossa sähköistä asiointia

on kehitetty ja pilotoitu erilaisia toimintamalleja sosiaalipalveluiden tuottamisessa (Hyp-

pönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014; Lindqvist 2016).

Laitisen (2008) päätöksenteon portaiden näkökulmasta (kts. sivu 23) ollaan joillakin alu-

eilla Suomessa portaiden alkupäässä eli suostuttelu tai päätösvaiheessa, kun taas toisilla

alueilla ollaankin jo neljännellä eli pilotointi ja käyttöönottovaiheessa. Kuten edellä on

mainittu eri alueet ovat toisiinsa nähden hyvin eri vaiheissa. Rogersin (2003, 402–435)

mukaan diffuusio kytkeytyy läheisesti organisaation viestintäprosessiin. Eritahtista

omaksumista voikin selittää organisaatioiden välinen ja sisäisten viestintäprosessien eri-

laisuus ja esimerkiksi mielipidevaikuttajien puute. Vaikka organisaation ylimmällä ta-

solla tavoitteena olisi hyödyntää mahdollisimman paljon sähköisiä palveluita, ei se luon-

nollisesti yksistään takaa tavoitteen läpimenoa organisaation kaikilla tasoilla. Viestintä-

prosessit ja asenteet sähköisiä palveluita kohtaan saattavat vaihdella merkittävästi orga-

nisaation sisällä, jolloin tavoitteet voivat jäädä toteutumatta kokonaan tai omaksuminen

etenee vain siellä missä mielipidevaikuttajien asenteet ovat muutokselle myönteisiä.

Kansainvälisessä aineistossa korostuneet USA ja Iso-Britannian suhteellisen suuri osuus

näkyi enemmistönä jo aineiston karsintavaiheessa. USA:ssa ja Iso-Britanniassa julkisten

sosiaalipalveluiden osuus kaikista sosiaalipalvelua tuottavista organisaatioista on Eu-

rooppaan ja varsinkin Pohjoismaihin verraten hyvin pieni. Anglosaksisen hyvinvointival-

tiomallin maissa sosiaalipalvelut tuotetaan pääosin järjestöjen ja yksityisten yritysten ja

sosiaalihuollon ja palveluiden toteuttaminen on pääosin yksilöiden vastuulla. (Sipilä

ym.1995, Vuorikoski 1999.) Tämän aineiston perustella voisi olettaa, että anglosaksien

hyvinvointivaltion mallin maissa näyttäisi sosiaalipalveluiden sähköinen asiointi herättä-

vän eniten akateemista tutkimuksellista mielenkiintoa. Toisaalta myös pohjoismaat olivat

aineistossa myös edustettuina, joten hyvinvointimalli yksinään ei selittäne tutkimukselli-

sen mielenkiinnon määrän syitä. Pohjoismaissa sähköinen asiointi ylipäätään on ollut

63

suosittua verrattuna muihin Euroopan maihin (Kohvakka 2014) mikä selittänee osaltaan,

miksi pohjoismaat näkyvät tässäkin aineistossa.

Maittain tarkasteltuna hyvinvointipolitiikan taustalla olevat arvot voivat ympäristöteki-

jöinä vaikuttaa sähköisen asioinnin omaksumiseen sosiaalipalveluissa. Tulokset ovat kui-

tenkin osin ristiriitaisia. Maittain tarkasteltuna laajasti yksityisiin palveluihin tukeutuvat

maat näyttävät edenneen nopeammin, kun taas Suomessa kehitys on ollut Kauppilan ja

hänen tutkimusryhmänsä mukaan sen sijaan Suomessa niissä kunnissa, joissa sosiaali- ja

terveyspalvelut on tuotettu ostopalveluina, ei ollut juurikaan mahdollisuuksia asioita säh-

köisesti sosiaali- eikä terveyspalveluissa (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018). Kuntata-

solla sosiaalipalveluiden yksityistäminen siis saattaa vähentää sähköisen asioinnin tarjon-

taa sosiaalipalveluissa.

Kohderyhmiä tarkasteltaessa kansainvälisessä aineistossa voidaan havaita, että aineis-

tossa jokainen sosiaalihuollon palvelutehtävä (THL:n vuoden 2016 luokituksen mukaan)

tulee edustetuksi aineistossa. Sosiaalipalveluissakaan sähköistä asiointia tuskin kannat-

taakaan rajata pelkästään tietyn asiakasryhmän palvelun välineeksi, vaikka tietyissä pal-

veluissa potentiaalista asiakaskuntaa on ehkä enemmän kuin toisissa. Kauppilan ja hänen

tutkimusryhmänsä (2018) selvityksessä vähiten sähköisiä palveluja Suomessa löytyi las-

tensuojelun ja päihdehuollon asiakkaille (Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018, 27–28). Pe-

rustoimeentulotuen siirryttyä Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta, sosiaalihuollon

suosituimpiin sähköisiin palveluihin liittyvä palvelu siirtyi pois kuntien ja kuntayhtymien

vastuulta (Kärki, Laaksonen & Hyppönen, 2011).

Palveluiden tarjonta ei välttämättä kerro mitään siitä, missä asiakasryhmässä sähköisille

palveluille olisi todellisuudessa eniten kysyntää. Erilaiset hakupalvelut ovat melko yksin-

kertaisia toteuttaa, eikä niiden käyttöönotolla välttämättä pyritä poistamaan perinteistä

kasvokkaista sosiaalityötä vaan pikemminkin lisäämään sosiaalityölle aikaa kasvokkai-

seen viestintään. Tässä mielessä etuuksien hakupalveluiden hyväksyminen ja omaksumi-

nen on helpompaa kuin sellaisten palvelujen, jolla pyritään korvaamaan perinteistä kas-

vokkaista kontaktia. (Mackrill & Örnböll 2018, Mishna ym. 2012, Diez 2018.) Lasten-

suojelussa asiakkaina on paljon nuoria, joille sähköisen asioinnin omaksuminen voisi olla

helppoa. Lastensuojelussa ei kuitenkaan tarvita niinkään etuuksien hakupalveluita vaan

64

ammattilaisen ja asiakkaan väliseen viestintään soveltuvia uudenlaisia ratkaisuja.

(Mackrill & Ebsen 2017; Mackrill & Örnböll 2018; Van de Luitgaarden & Van de Tier

2018.)

Sähköisen asioinnin muotojen tekninen kehittyminen vuosien saatossa näkyy hyvin koti-

maisessa aineistossa. Palveluissa on siirrytty pelkästä sähköisestä tiedottamisesta kohti

reaaliaikaista ja multimediaa hyödyntävää asiakkaan kohtaamista. Muotojen ja asiointi-

tapojen kirjo on monipuolistunut selvästi. Kansalaisen näkökulmasta pelkästään tiedotta-

vista verkkosivuista on siirrytty vuorovaikutteisiin asiointitapoihin kuten chat ja vi-

deoneuvotteluihin ja samalla käyttöön on otettu myös vahvaa tunnistautumista vaativia

palveluita, joissa sosiaalihuollossa käsiteltävä asia voidaan käsitellä alusta loppuun

saakka sähköisesti. Yksittäisistä palvelumuotojen toteutuksista on siirrytty enemmän ko-

koaviin sähköisiin palvelualustoihin, joihin sisältyy sekä sosiaali- että terveydenhuollon

palveluita monipuolisella tavalla tarjottuna. (Hyppönen, Aalto, Reponen, Kangas, Kuu-

sisto-Niemi & Heponiemi, 2018; Hyppönen & Ilmarinen, 2018; Hyppönen, Pentala-Ni-

kulainen & Aalto 2018; Kauppila, Kiiski & Lehtonen, 2018; Vehko, Ruotsalainen & Hyp-

pönen, 2019.)

Sähköisen asioinnin palvelutarjonnassa sosiaalihuollon liittyminen Kanta-arkistoon ja sii-

hen liittyvän Omakannan käyttöönotto tulee olemaan merkittävä askel eteenpäin kohti

sosiaalipalveluiden sähköistämistä Muutoksen myötä sosiaalityön sisällöt tulevat nähtä-

viksi tavalla, joka vaatii ammattilaisilla täysin uudenlaista ajattelutapaa työn kirjaami-

sessa. Kirjaamisen on jatkossa oltava läpinäkyvää ja reaaliaikaista. Asiakkaille muutos

merkitsee toivon mukaan merkittävää tiedonsaannin helpottumista ja myöhemmässä vai-

heessa valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja palveluihin hakeutumisessa. (Sosiaa-

lihuollon Kanta-palvelut 2020; Kansa-koulu 2020).

SADe –ohjelman loppuraportti (Saarijärvi, Alanko & Nurminen 2016) esittelee teknisiä

toteutustapoja valtakunnallisia sähköisten palveluiden kehittämishankkeiden näkökul-

masta, jonka myötä kansalaisten käyttöön saadaan uusia valtakunnallisesti yhdenmukai-

sia tapoja asioida sähköisesti myös sosiaalipalveluissa. Yksi hankkeen toteutuneista jär-

jestelmistä on Palveluseteli ja ostopalvelujärjestelmä PSOP, jonka kautta ammattilainen

65

tuottaa palveluseteleitä myös sosiaalipalvelujen asiakkaille. Muut valtionavustusta saa-

neet hankkeet ovat Hyvis.fi, Turvallinen viestinvälitys ja Kansalaisen asiointitili. (Lind-

qvist 2016). Sittemmin Omahyvis.fi nimiseksi palveluksi muuttunut Hyvis.fi on sähköi-

nen palvelualusta, jonka pääpaino on terveyspalveluilla, mutta jonka ajanvarauspalvelu

toimii myös sosiaalipalvelujen asiakkaille. Turvallinen viestivälitys, Palveluvaaka ja

Kansalaisen asiointitili ovat yhdistyneet vuosien 2017–2018 aikana suomi.fi palvelualus-

talta käytettäviksi (Jokela 2017).

Aineiston useassa artikkelissa sähköisen asioinnin yhtenä etuna nähtiin matalampi kyn-

nys hakeutua palveluiden piiriin. Sosiaalipalveluissa tulisi sekä inhimillisestä että talou-

dellisesta näkökulmasta saada asiakkaat hakeutumaan palveluihin ennaltaehkäisevästi, jo

ennen kuin tilanne on kärjistynyt, jolloin asian selvittely ja tilanteen parantaminen on

usein sekä aikaa vievää että kallista. Sosiaalipalveluissa palveluun hakeutumisen kynnyk-

sen madaltuminen on tärkeä etu myös siksi, että kyseessä on usein palveluista, jotka koe-

taan leimaaviksi, häpeällisiksi tai muutoin vaikeasti lähestyttäviksi. (esim. Mishna, Bogo,

Root, Sawyer & Khoury-Kassabri 2012: Reamer 2014; Bryant, Garnham, Tedmanson &

Diamandi 2015; Tarzia, Iyer, Thrower & Hegarty 2017; Resko, Brown, Lister, Ondersma,

Cunningham & Walton 2017.) Matalampi kynnys taas liitettiin yleensä siihen, että pal-

veluita saattoi käyttää täysin anonyymisti tai ainakin kotoa käsin, poissa muiden ihmisten

katseilta. Asiointikynnyksen madaltaminen onkin tavoitteena erityisesti arkaluonteisissa

sosiaalipalveluissa. Anonymiteettiä voidaan toki käyttää myös väärin ja sen suojissa voi-

daan häiriköidä työntekijää tai toisia asiakkaita (Huttunen ja Merikivi 2017, 47–49). Se,

mikä on anonymiteetin etu toisaalla, voi olla toisesta näkökulmasta myös haittapuoli. Jos

tunnetilat, kehonkieli ja aistinvaraisuus eivät välity oikein, voi vuorovaikutus helposti

vääristyä (Parker-Olivier & Demiris 2006, 127).

Palveluissa, joissa yksityisyys ja asian arkaluonteisuus korostuvat, sähköinen asiointi

säästää niin sanotulta leimautumiselta ja antaa sellaista anonymiteettiä, jota perinteisessä

kasvokkaisessa asioinnissa ei ole. Esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, päihdeongelmat ja ta-

loudelliset ongelmat ovat aiheita, jotka mieluummin pidetään yksityisinä ja joista puhu-

minen tuntemattomalle ihmiselle voi olla vaikeaa. Niistä keskusteleminen kasvokkain

saattaa tuottaa häpeää ja syyllisyyden tunteita. Toisinaan jo pelko siitä, että tutut ihmiset

saattavat nähdä asiakkaan jonottamassa kyseisiin palveluihin estää niihin hakeutumista.

66

Taustalla on pelko leimautumisesta huono-osaisuuteen, syrjäytymiseen, heikkouteen ja

epäonnistumiseen. (Kuusela & Rintamäki 2002, 116; Strömberg-Jakka 2010, 142–143,

Parker-Olivier & Demiris 2006, 127.) Etenkin nuoret kokevat ongelmista kertomisen hel-

pommaksi sähköisten palveluiden kautta, kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa työn-

tekijän kanssa. (Huttunen ja Merikivi 2011, 47–51.)

Toinen etu on vuorovaikutuksen lisääntyminen asiakkaan ja ammattilaisen välillä (Mat-

tison 2012; Mishna, Bogo, Root & Fantus 2004; Denby, Gomez & Alford; Macrill &

Ebsen 2017; Macrill & Örnböll 2018; Mateo, Poyato & Servòs 2018; Pelàes, Garcia &

Massò; Kyse on siitä, että kasvokkaisten tapaamisten välillä voidaan kommunikoida eri-

laisilla sähköisillä tavoilla. Aina sähköisten palvelujen tarkoitus ei olekaan korvata kas-

vokkaista kontaktia, vaan lisätä kommunikaation määrää viestimällä perinteisten tapojen

lisäksi sähköisen asioinnin kautta. Kun sähköisiä palveluita käytetään perinteisiä muotoja

täydentävänä, on mahdollista, että niiden avulla voidaan parantaa sosiaalipalveluiden laa-

tua ja vaikuttavuutta. (esim. Mishna, Bogo, Root & Fantus 2014; Macrill & Örnböll 2018;

Diez 2018.) Sosiaalipalveluita ei tulekaan järjestää pelkästään sähköisen asioinnin kautta,

sillä asiakaskuntaan kuuluu paljon sellaisia, jotka eivät syystä tai toisesta halua, osaa tai

voi käyttää sähköisiä palveluita (Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014). Sähköistä asi-

ointia tarjotaankin julkisissa palveluissa usein rinnakkain perinteisen asioinnin kanssa.

Usean erilaisen asiointikanavan tarjoaminen tuo lisäarvoa, koska asiakas voi valita häntä

parhaiten tyydyttävän ja hänelle parhaiten sopivan asiointimuodon (Kuusela & Rintamäki

2002, 105).

67

7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS

Aineiston tulkinta tuo viitteitä siitä, miten ympäristöön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa

innovaatioiden omaksumiseen. Tulosten perustella voidaan tulkita, että tietyntyyppisissä

yhteiskuntamalleissa sähköinen asioinnin tutkimus ja käyttö sosiaalipalveluissa on levin-

nyt aiemmin ja laajemmalle. Kansainvälisesti sähköisen asioinnin kehittyminen näyttää

etenevän eri maissa eri tavalla. Tämä tarjoaa mielenkiintoisen jatkotutkimusaiheen tämän

havainnon vahvistamiseksi ja taustalla olevien syiden selvittämiseksi. Tutkimusjakson

aikaväliä pidentämällä voisi saada myös mielenkiintoisia tuloksia sähköisen asioinnin

kasvuvauhdista ja käyttökohteista sosiaalipalveluissa.

Tutkimuksen tulosten perusteella sähköisen asioinnin kohteena ovat olleet laajasti eri so-

siaalityön asiakasryhmät. Teknologian yhä kehittyessä olisi mielenkiintoista seurata tätä

kehityskulkua, tuleeko jatkossa sähköisiä palveluita tarjolle jollekin tietylle asiakasryh-

mälle muita enemmän. Tähän saakka muista sähköisen asioinnin tutkimuksissa on kui-

tenkin saatu viitteitä siitä, että käyttäjäkunta on pääasiassa nuoria ja nuoria aikuisia

Tutkimus tuo esille monia esteitä, jotka ovat hidastaneet sähköisen asioinnin diffuusioon

sosiaalipalveluissa. Suomessa eri alueiden väliset suuret erot sähköisen asioinnin käytön

asteessa viittaavat siihen, että organisaation sisäinen viestintäkulttuurilla ja mielipidevai-

kuttajien toiminnalla voi olla merkittävä osuus sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Suo-

messa on vahva yhtenäinen kansallinen tavoite vahvistaa sähköistä asiointia osana palve-

luiden digitalisaatiota. Alueiden väliset erot voivat muodostua siten lähinnä organisaa-

tioiden sisäisistä tekijöistä, kuten taloudellisista resursseista, viestintäkulttuurista ja yk-

sittäisten mielipidevaikuttajien ja päättäjien toiminnasta ja asenteista.

Vaikeimpia sähköisen asioinnin haasteita sosiaalipalveluissa ratkaistavaksi lienevät eet-

tiset ja ammattilaisten osaamiseen liittyvät haasteet ja puutteet. Tekniset ja taloudelliset

haasteet ovat usein yksinkertaisempia ratkaistavia. Eettisistä haasteista ammatillisten ra-

jojen uudelleen määrittely ja esimerkiksi työaikojen ja vastuiden selkiyttäminen sähköi-

sissä palveluissa ovat uudenlaisia tilanteita, joihin ei ole vielä ratkaisua. Myös ammatti-

laisten osaamiseen, jota aiemmin nimitin mediakirjoitustaidoksi, vaatii kehittämistä tek-

nisten taitojen kehittämisen rinnalla.

68

Pelkästään sosiaalihuoltoa koskevien julkaisujen vähyys kotimaisessa aineistossa kerto-

nee osaltaan siitä, että sähköisten palveluidenkin näkökulmassa sosiaalipalveluita tarkas-

tellaan usein yhtenä kokonaisuutena terveydenhuollon kanssa. Valitettavasti sosiaali-

huolto nähdään usein osana terveydenhuoltoa, vaikka sen lainsäädännölliset perusteet

ovat selkeästi erillään terveydenhuollosta. Harmillista on myös, että kun tarkoitus on kä-

sitellä sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa yhdessä, lopputuloksena on useimmiten koko-

naisuus, josta selkeästi suurin osa käsittelee terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon osuus jää

useimmiten pieneen ja vaatimattomaan osaan.

Aineistossa mainittiin useita kehittämiskohteita sähköisen asioinnin omaksumisen hel-

pottamiseksi. Ammattilaisten osalta tulisi keskittyä niin sanotun mediakirjoitustaidon ke-

hittämiseen. Kyky kirjoittaa siten, että niistä välittyy oikeanlainen tunne ja sisältö ovat ,

opeteltavissa olevia seikkoja. Toisena tärkeänä seikkana on sosiaalityön toimintamallien

muuttaminen siten, että palvelun tuottamisen tapa istuu hyvin sähköisen asioinnin tekni-

siin reunaehtoihin. Vanhoja, kasvokkaiseen kontaktiin perustuvia toimintamalleja ei voi

sellaisenaan siirtää käytettäväksi uusien sähköisten kanavien kautta. Vanhojen toiminta-

mallien käyttämisellä sähköisen asioinnissa on riskinä molemminpuolinen väärinymmär-

rys ja asian pintapuoliseksi jäävä käsittely. Sosiaalihuollon ammattilaisten yksityisyyden

suojaksi ja sosiaalityön reunaehtojen selkiyttämiseksi tulisi luoda kansalliset eettiset oh-

jeet sähköistä asiointia varten.

Asiakkaan näkökulmasta tärkeää olisi kehittää edelleen sähköisen asioinnin tietoturvaa ja

-suojaa ja tiedottaa keinoista tunnistaa palveluntuottajan ammatillisuus. Sosiaalityön ja

sosiaaliohjauksen keinoin on mahdollisuus estää myös digitaalista syrjäytymistä ohjaa-

malla ja opastamalla asiakkaita sähköisten palvelujen käytössä ja luomalla taloudellisesti

mahdollisuuksia tarvittavan teknologian hankkimiseen.

69

LÄHTEET

Arksey Hilary & O’Malley Lisa 2005. Scoping studies: Towards a methodological frame-

work. Julkaisussa International Journal of Social Research Methodology: Theory & Prac-

tice, Vol 8(1), 19–32. Saatavissa http://eprints.whiterose.ac.uk/1618/1/Scopingstud-

ies.pdf (Luettu 19.6.2019)

BEPA – Bureau of European Policy Advisers 2011. Empowering People, Driving

Change. Social Innovation in the European Union, Luxembourg: Publications Office of

the European Union

Clarke Jane 2011. What is a Systematic Review? Julkaisussa Evidence Based Nursing,

Vol 14(3) https://ebn-bmj-com.ezproxy.uef.fi:2443/content/ebnurs/14/3/64.full.pdf

Luettu 19.6.2019

Colquhoun Heather, Levac Danielle, O’Brien Kelly, Straus Sharon, Tricco Andrea, Per-

rier Laure, Kastner Monika & Moher David 2014. Scoping reviews: time for clarity in

definition, methods, and reporting. Julkaisussa Journal of Clinical Epidemiology. Vol

67(12), 1291–1294. Saatavissa https://www-sciencedirect-

com.ezproxy.uef.fi:2443/science/article/pii/S0895435614002108. Luettu 16.9.2019

Digisosiaalityö 2019. Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena, 2019. Verkkosi-

vusto. Saatavissa https://www.pelastakaalapset.fi/digisosiaalityo/ Luettu 1.12.2019

Dijekrs Marcel 2015. What is Scoping Review? Julkaisussa KT Update Vol. 4, No.1 2015

Saatavissa http://ktdrr.org/products/update/v4n1. Luettu 16.9.2019

Edison Henry, Nauman bin Ali & Torkar Richard 2013. Towards innovation measure-

ment in the software industry. Julkaisussa The Journal of Systems and Software. 86/2013

1390–1407. Saatavissa https://www-sciencedirect-com.ezproxy.uef.fi:2443/science/arti-

cle/pii/S0164121213000058 Luettu 17.9.2019

70

EC 2010. European Commission (Directorate-General for Employment, Social Affairs

and Inclusion) 2010. Second Biennial Report on Social Services of General Interest.

Commission Staff Working Document, SEC (2010) 1284 final, Brussels

EC 2013. European Commission. Powering European Public Sector Innovation: Towards

A New Architecture Report of the Expert Group on Public Sector Innovation. Directorate-

General for Research and Innovation 2013 Innovation Union. 2013. European Commis-

sion B-1049 Brussels.

EU 2016. EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679. General Data Protection Regulation,

GDPR. EUR-Lex. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CE-

LEX%3A32016R0679. Luettu 1.12.2109

Eskola Jari & Suoranta Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä.Gum-

meus kirjapaino Oy.

Eurostat 2011. ESSPROS Manual – The European System of integrated Social PROtec-

tion Statistics, Luxembourg: Publications Office of the European Union

Granholm Camilla 2016, Social work in digital transfer – blending services for the next

generation. Väitöskirja. Helsinki.

Groshong Laura & Clinical Social Work Association 2009. Clinical Social Work Practice

and Regulation : An overview. Lanham : University Press of America.

HE 60/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoami-

sesta sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta.

Saatavissa: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180060. Luettu 1.12.2109

Harisalo Risto 1984. Innovaatioiden diffuusio kunnallishallinnossa. Acta Universitatis

Tamperensis Ser A, Vol 163. Väitöskirja. Tampere.

71

Heikkilä Juha 2016. Tilastotieteen perusteet. Saatavissa https://mycourses.aalto.fi/plu-

ginfile.php/372063/mod_resource/content/1/Tilastotieteen%20perus-

teet%20kev%C3%A4t%202016%2C%20luentojen%202.%20osa.pdf

http://ktdrr.org/products/update/v4n1 Luettu 24.11.2019

Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Tammi, Hel-

sinki.

Huttunen Tero & Merikivi Jani 2011. Nuorten kohtaaminen verkossa. Teoksessa Meri-

kivi Jani, Timonen Päivi, Tuuttila Leena. toim. Sähköä ilmassa, Näkökulmia verkkope-

rustaiseen nuorisotyöhön. Helsinki

Hyppönen Hannele, Aalto Anna-Mari, Persephone Doupi, Hämäläinen Päivi, Kangas

Maarit, Keränen Niina, Kärki Jarmo, Lääveri Tinja, Reponen Jarmo, Ryhänen Miia 2016.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Seurantamittarit ja tuloksia Sote-tieto hyöty-

käyttöön strategian näkökulmasta. THL Helsinki. Raportti 7/2016

Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati, Ahlgren Saija 2014. Sosiaali- ja terveyden-

huollon sähköinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. THL Raportti: 2014 033

Hyppönen Hannele & Niska, Anne 2008. Kohti kansalaisen sähköisten terveyspalvelujen

rakentamisen hyvää käytäntöä. Stakes. Raportteja 9/2008. Helsinki.

Hänninen Esko, Koivunen Mari, Paaso Pia 2001. Hyvinvointia tietoteknologiahankkeilla:

hyviksi arvioitujen toimintamallien ja teknisten ratkaisujen käyttöönotto ja juurrutus. So-

siaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2001. Helsinki.

Internet access - households and individuals 2012 part 2, 2013. Office for National statis-

tic Great Britain. Saatavissa https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommu-

nity/householdcharacteristics/homeinternetandsocialmediausage/bulletins/internetac-

cesshouseholdsandindividuals/2013-02-28. Luettu 1.11.2019

72

Jarmo Kärki, Maarit Laaksonen, Hannele Hyppönen. Tieto‐ ja viestintäteknologian

käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti

2/2012. Helsinki 2012.

Jokela Eetu 2017. Kansalaisen asiointitili poistuu käytöstä. Uutiset eSuomi.fi 23.11.2017

Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Saatavissa. https://esuomi.fi/kansalai-

sen-asiointitili-poistuu-kaytosta-uusi-suomi-fi-viestit-kayttoon-joulukuun-puolivalissa/

Luettu 1.11.2019

Julkaisufoorumi 2019. Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohje 2019. Saatavissa

https://www.julkaisufoorumi.fi/fi/kaytto Luettu 25.10.2019.

Kansa-Koulu 2020. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano -hankkeen verkko-

sivusto. Saatavissa https://thl.fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kanta-palve-

lut/sosiaalihuollon-kanta-palvelut/kehittamisprojektit/kansa-koulu. Luettu 20.1.2020

Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015 Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailuky-

kyinen Suomi 2006. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 01/2007. Saatavissa

http://vnk.fi/julkaisu?pubid=5601 Luettu 17.11.2017

Kauppila Tarja, Kiiski Kati, Lehtonen Mari, 2018. Sähköhelmenkalastus - Sosiaalihuol-

lon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön

raportteja ja muistioita 14/2018. Helsinki 2018.

Kielitoimiston sanakirja 2018. Verkkojulkaisu päivitetty 6.6.2018.Kotimaisten kielten

keskus. Helsinki 2018- Saatavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/net-

mot.exe?motportal=80

Kohvakka Rauli 2014. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä sähköisessä asioinnissa. Hy-

vinvointikatsaus 3/2014. Tilastokeskus. Saatavissa https://www.stat.fi/artikke-

lit/2014/art_2014-09-29_007.html?s=0. Luettu 12.11.2019

73

Kolehmainen Seppo 1997. Innovaatioiden diffusio ammattikorkeakoulureformissa. Väi-

töskirja. Acta Universitatis Tamperensis 543. Tampereen yliopisto.

KortelainenTerttu 1999. Kansallisesta kansainväliseksi: tutkimus suomalaisen tieteellisen

lehden kansainvälisestä diffuusiosta. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. Series B,

Humaniora. Oulun yliopisto.

Kuusela Hannu & Rintamäki Timo 2002. Arvoa tuottava asiointikokemus, Hyödyt ja

uhraukset henkilökohtaisen ja sähköisen asioinnin kehittämisessä. Tampere university

press 2002.

Kuusisto-Niemi Sirpa 2016. Tiedon hallinta sosiaalihuollossa: tiedonhallinnan paradigma

opetuksen ja tutkimuksen perustana. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatie-

teiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.

Kuusisto-Niemi Sirpa, Ryhänen Miia, Hyppönen Hannele 2018. Tieto ja viestintäteknii-

kan käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) Ra-

portti1/2018. Helsinki 2018.

Kylmä Jari & Juvakka Taru 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Hel-

sinki.

Kärki Jarmo & Ryhänen Miia 2015. Tieto ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa

vuonna 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Raportti 20/2015 Tampere.

Kärki Jarmo 2012. Asiakastietojärjestelmät ja tiedonsaanti sosiaalihuollossa. Finnish

Journal of eHealth and eWelfare. 2012;4 (2).

Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Hyppönen Hannele 2012. Tieto- ja viestintäteknologian

käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Raportti

20/2012. Tampere.

74

Laitinen Pertti 2008. Innovaatioiden omaksumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Kuopion

yliopisto.

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 2016. Annettu Helsingissä

29.6.2016/571 Finlex. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160571

Luettu 1.12.2019

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 2003. Annettu Helsingissä

24.1.2003/13. Finlex. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2003/20030013

Luettu 1.11.2019

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 2009. An-

nettu Helsingissä 7.8.2009/617 Finlex. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-

tasa/2009/20090617?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Laki%20vah-

vasta%20s%C3%A4hk%C3%B6isest%C3%A4%20tunnistami-

sesta%20ja%20s%C3%A4hk%C3%B6isist%C3%A4%20luottamuspalveluista

Luettu 1.12.2019

Levac Danielle, Colquhoun Heather, O'Brien Kelly. Scoping studies: advancing the meth-

odology. Implementation Science. 2010 5:69.

Lindqvist Minna 2016. SADe –ohjelman sosiaali- ja terveysalan sähköiset palvelut – Lop-

puraportti. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työpaperi 7/2016. Helsinki. Saata-

vissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-634-6 Luettu 17.11.2017

Lith Pekka 2019. Sosiaalipalvelut uudellamaalla. Tilastollinen yhteenveto sosiaalipalve-

lujen markkinoiden kokonaisarvosta ja kuntien palvelukysynnästä. Helsingin seudun

Kauppakamari.

Lähdesmäki Kirsi 2003.New Public Management ja julkisen sektorin uudistaminen. Tut-

kimus tehokkuusperiaatteista, julkisesta yrittäjyydestä ja tulosvastuusta, sekä niiden mää-

rittelemistä valtion keskushallinnon reformeista Suomessa 1980–luvun lopulta 2000–lu-

vun alkuun. Acta Wasaensia No. 113. Vaasan yliopisto. Vaasa.

75

Lovio Raimo & Kivisaari Sirkku 2010. Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoi-

minta: Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. Espoo 2010.VTT Tiedotteita 2540.

Martinelli Flavia 2017. Social Services Disrupted: Changes, Challenges and Policy

Implications for Europe in Times of Austerity. Edward Elgar Publishing, 2017. Saatavissa

https://www-elgaronline-com.ezproxy.uef.fi:2443/view/ed-

coll/9781786432100/9781786432100.xml Luettu 31.5.2019

Mauranen Kari 2013. Tilastotieteen johdantokurssi. Saatavissa http://cs.uef.fi/~maura-

nen/tjk/til1.doc Luettu 24.1.2019

Mays Nicholas, Roberts Emilie, Popay Jennie. 2001. Synthesising research evidence. In

Fulop Naomi. Allen Pauline, Clarke Aileen & Black Nick (Eds.), Studying the organisa-

tion and delivery of health services: Research methods (pp. 188–219). London: Routledge

Taylor & Francis.

Midgley James, Michelle Livermore 2009. The Handbook of Social Policy. 2nd ed. Thou-

sand Oaks, Calif.: Sage Publications. Saatavissa http://search.ebsco-

host.com.ezproxy.uef.fi:2048/login.aspx?di-

rect=true&db=nlebk&AN=467174&site=ehost-live&ebv=EB&ppid=pp_Cover

Luettu 31.5.2019

Mintzberg Henry 1979. The structuring of organizations; a synthesis of the research.

Englewood Cliffs : Prentice-Hall cop. 1979.

Mäki Tiina 2000. Laadunhallintainnovaation diffuusio Suomen terveydenhuollossa. Li-

sensiaatityö. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto.

Mäkinen Maarit 2009. Digitaalinen voimistaminen paikallisten yhteisöjen kehittämi-

sessä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopistopaino. Tampereen yliopisto 2009.

Tampere.

76

Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta 1/2016. THL Tietopalvelut

osasto, operatiivisen toiminnan ohjaus yksikkö. Saatavissa https://thl.fi/attachments/tie-

donhallinta/Maarays_1_2016_sosiaalihuolto.pdf Luettu 1.10.2019

Luettu 1.10.2019

Määttä Kalle 2018. Sähköinen asiointi: Selvitys sääntelyn nykytilasta ja kehittämistar-

peista ja -vaihtoehdoista 2018. Valtionvarainministeriön julkaisu – 22/2018. Saatavissa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160975/VM_22_18_Sahkoi-

nen_asiointi_selvitys.pdf?sequence=1&isAllowed=y Luettu 1.11.2019

Omaolo palvelun levittämisen käsikirja 2019. SoteDigi Oy:n verkkosivusto. Saatavissa

20.5.2019. https://sotedigi.fi/omaolokasikirja/ Luettu 1.12.2019

Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteis-

kunta. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019. Helsinki 2019. Saatavissa

https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma Luettu 6.11.2019

Pajukoski Marja 2004. Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa, Lainsäädännön

rajat ja mahdollisuudet. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes

2004 Raportteja 283.

Parker-Olivier Debra & Demiris George 2006. Social Work informatics: A New Special-

ity, Social Work, 51 (2). Washington District of Columbia: National Association of Social

Workers, 127-134.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 2011. 22.6.2011. Valtioneuvoston kanslian

julkaisuja. Helsinki 22.6.2011.

Rahikka Anne 2013. Dialogi auttavissa verkkopalveluissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen

ammattilaisten kertomuksia kommunikaatiosta. Väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitoksen

julkaisuja 2013:16 Helsingin yliopisto. Unigrafia, Helsinki 2013.

77

Ratkaisujen Suomi 2015. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta 2015. Hallituk-

sen julkaisusarja 10/2015 Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_pub-

lisher/neuvottelutulos-uuden-hallituksen-ohjelmas-2 Luettu 1.12.2019

Rogers Everett 2003. Diffusion of innovations. Fifth edition, Free Press, New York, USA.

Rötsä Maarit, Berglind Heidi, Huovila Mikko, Hyppönen Konstantin, Peksiev Tiina,

Mykkänen Juha 2016. Kansa –Hanke: Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmä-

palvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke. Hankesuunnitelma vuo-

sille 2016-2020. THL. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-660-5

Saaranen-Kauppinen Anita & Puusniekka Anna 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuk-

sen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa:

https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus (Luettu 25.10.2019)

Saarijärvi Marjukka, Alanko, Ira; Nurminen, Päivi 2016, SADe –ohjelma, loppuraportti.

Valtiovarainministeriön julkaisuja Helsinki 21/2016 Saatavissa

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-777-7 Luettu 1.11.2019

Salminen Ari 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin

ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja 62/2011.

Saranto Kaija ja Kuusisto-Niemi Sirpa 2011. Tarkoituksenmukainen tiedon hallinta – so-

siaali- ja terveydenhuollon tehokkaan toiminnan kulmakivi. ProTerveys 3, 4–6

Saranto Kaija ja Kuusisto-Niemi Sirpa 2012. Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioita-

vana – kokemuksia kansainvälisestä akkreditoinnista. Finnish Journal of eHealth and

eWelfare, 4(2), 140–144.

Saranto Kaija, Ensio Anneli, Tanttu Kaarina, Sonninen Anna-Liisa, Synnöve Amberla

2008. Hoitotieteen systemaattinen kirjaaminen. Porvoo, Helsinki. WSOY Oppimateriaa-

lit 2008.

78

Sipilä Jorma 1989. Sosiaalityön jäljillä. Helsinki. Tammi

Sipilä Jorma, Ketola Outi, Kröger Teppo ja Rauhala Pirkko-Liisa 1995. Sosiaalipalvelu-

jen Suomi. Porvoo, Helsinki, Juva WSOY

Sirovátka Tomas, Greve Bent 2014. Social services and the public sector. teo-

ksessa Greve Bent & Sirovátka Tomas 2014. Innovation in Social Services. The Public–

Private Mix in Service Provision, Fiscal Policy and Employment, Aldershot: Ashgate pp

9–20.

Sosiaalialan tiedonhallinnan sanasto 5.0 2018. Palveluihin, palveluprosesseihin ja asia-

kastietoihin liittyviä käsitteitä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL Saatavissa:

https://thl.fi/documents/920442/2920708/sosiaalialan_tiedonhallinnan_sanasto_ver-

sio_5-0_korjattu.pdf. Luettu 1.12.2019

Sosiaalihuollon Kanta-palvelut 2020. Sosiaalihuollon Kanta-palvelut verkkosivusto. Saa-

tavissa: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kanta-palvelut/sosiaa-

lihuollon-kanta-palvelut. Luettu 20.1.2020

Sote-tieto hyötykäyttöön – strategia 2020 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palve-

lujen tukena Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-

00-3548-8 Luettu 1.12.2019

SPC 2010. A Voluntary European quality framework for social services. The Social Pro-

tection Committee 2010/10/8. Saatavissa https://ec.europa.eu/so-

cial/main.jsp?catId=1169&langId=en. Luettu 1.12.2019

Strömberg-Jakka Minna 2010. Sosiaalityötä ja tasa-arvoa sosiaalitoimen verkkoneuvon-

taan. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kääriäinen, Aino & Kuusisto-Niemi, Sirpa (toim.)

Sosiaalityö, tieto ja teknologia. PS-kustannus. Jyväskylä, 131–157.

Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri 1.0. Valtionvarainministeriö, JulkICT toiminto

26.2.2013. Saatavissa https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/savi-1-0

79

Luettu 4.5.2019

Taavila Antti, Heinisuo Rami 2000. Kuntien verkkopalvelut. Tampere: Tampereen yli-

opisto, 2000. Print.

Tieteelliset artikkelit 2019. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tieteelliset artikkelit.

Viitattu 11.11.2019. Saatavissa https://thl.fi/fi/julkaisut/tieteelliset-artikkelit

Tietoaika 2002. Verkkokauppa monipuolistuu, –sähköpostin ja tekstiviestin käyttö yleis-

tyy. Tilastokeskuksen aikakauslehti. Helsinki. Saatavissa: http://www.stat.fi/tup/tieto-

aika/tilaajat/ta_01_03_verkkokauppa2.html Luettu 31.10.2019

Tietotekniikan termitalkoot 2012. Sanastokeskus. Saatavissa: http://www.tsk.fi/tsk/termi-

talkoot/fi Luettu 1.12.2019

Tilastokeskus 2009. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan

käyttö. Internetin käyttötarkoitukset 2009 . Helsinki. Tilastokeskus. Saatavissa:

http://www.stat.fi/til/sutivi/2009/sutivi_2009_2009-09-08_tau_001.html. Luettu

31.10.2019

Toivanen Mia 2006. Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen kunnissa. Acta Univer-

sitatis Tamperensis 1156. Tampereen yliopisto. Tampere Saatavissa

http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6648-9 Luettu 17.11.2019

Tuomi Jouni, Sarajärvi Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi 2018. Uu-

distettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki

Whittemore Robin, Knafl Kathleen 2005. The integrative review: updated methodology.

Journal of Advanced Nursing 52(5), 546–553. https://www-sciencedirect-

com.ezproxy.uef.fi:2443/journal/journal-of-systems-and-software/issues

Luettu 31.5.2019

80

Virtanen Juha 2011. Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana. Teoksessa

Metsämuuronen Jari (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. 1. Uudistettu laitos, e-

kirja 1. p. International Methelp. Helsinki.

Virtu.fi 2019. Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Pohjois-Suomen sosiaa-

lialan osaamiskeskus. Sosiaalikollega. Saatavissa http://www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/

Luettu 1.12.2019

Voutilainen Tomi & Räsänen Isamaria 2013. Sähköisen asioinnin lainsäädännön seu-

ranta- ja kehittämistutkimus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2013. Helsinki.

Vuorikoski Marjo 1999. Sosiaalityön professionaalistuminen ja koulutus. Väitös-

kirja.Tampere. Tampereen yliopisto.

Väyrynen Riikka 2010. Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin lai-

tos Tilastoraportti 25/2011.

81

LIITE 1. Aineiston hakulauseet

Scopus:

TITLE-ABS-KEY ( "social care" OR "social service*" OR "social sector" OR "wel-

fare service*" OR "social work*" OR advocacy* OR "human service*" OR "com-

munity service*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( "electronic services" OR "e-ser-

vices" OR "web-based" OR "web*" OR "digital*" ) AND ( LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2019 ) OR LIMIT-TO ( PUBYEAR , 2018 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2017 ) OR LIMIT-TO ( PUBYEAR , 2016 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2015 ) OR LIMIT-TO ( PUBYEAR , 2014 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2013 ) OR LIMIT-TO ( PUBYEAR , 2012 ) ) AND ( LIMIT-

TO ( DOCTYPE , "ar" ) OR LIMIT-TO ( DOCTYPE , "cp" ) ) AND ( LIMIT-

TO ( SUBJAREA , "SOCI" ) )

Tuloksesta myös rajattu opetukseen liittyvät julkaisut hakulauseella AND (EX-

CLUDE ( EXACTSRCTITLE , "Journal Of Social Work Education" ) OR EX-

CLUDE ( EXACTSRCTITLE , "Social Work Education" ) OR EXCLUDE ( EX-

ACTSRCTITLE , "Journal Of Teaching In Social Work" )

OR EXCLUDE ( EXACTSRCTITLE , "Journal Of Adolescent And Adult Literacy" )

SocIndex

("social care" OR "social service*" OR "social sector" OR "welfare service*" OR "social

work*" OR advocacy* OR "human service*" OR "community service*") AND ("elec-

tronic services" OR "e-services" OR "web-based services" OR "web services" OR "digital

service*").

82

LIITE 2. Lopullinen hakulauseke, tietokannat ja valittu aineisto

Tieto-

kanta/Lähde

Hakulauseke Hakutulos/

viitettä

Valittu ai-

neisto

Arto sosiaalihuol? OR sosiaalipalv? OR sosiaalityö?AND

elekt?palv? OR sähköi?palv? OR sähköi?asioin? OR

verkkoasion? OR e-asioin? OR elektroniset palv?

148 0

Scopus TITLE-ABS-KEY ( "social care" OR "social ser-

vice*" OR "social sector" OR "welfare ser-

vice*" OR "social work*" OR advocacy* OR "hu-

man service*" OR "community service*" ) AND TI-

TLE-ABS-KEY ( "electronic services" OR "e-ser-

vices" OR "web-based" OR "web*" OR "digi-

tal*" ) AND ( LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2019 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2018 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2017 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2016 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2015 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2014 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2013 ) OR LIMIT-

TO ( PUBYEAR , 2012 ) ) AND ( LIMIT-

TO ( DOCTYPE , "ar" ) OR LIMIT-TO ( DOC-

TYPE , "cp" ) ) AND ( LIMIT-TO ( SUB-

JAREA , "SOCI" ) ) AND ( EXCLUDE ( EX-

ACTSRCTITLE , "Journal Of Social Work Educa-

tion" ) OR EXCLUDE ( EXACTSRCTITLE , "So-

cial Work Education" ) OR EXCLUDE ( EX-

ACTSRCTITLE , "Journal Of Teaching In Social

Work" )

OR EXCLUDE ( EXACTSRCTITLE , "Journal Of

Adolescent And Adult Literacy" )

63 18

SocIndex ("social care" OR "social service*" OR "social sector"

OR "welfare service*" OR "social work*" OR advo-

cacy* OR "human service*" OR "community ser-

vice*") AND ("electronic services" OR "e-services"

OR "web-based services" OR "web services" OR "dig-

ital service*").

165 6

Social Care

Online

("social care" OR "social service*" OR "social sector"

OR "welfare service*" OR "social work*" OR advo-

cacy* OR "human service*" OR "community ser-

vice*") AND ("electronic services" OR "e-services"

OR "web-based services" OR "web services" OR "dig-

ital service*").

93 4

Social Work online OR web* OR electronic* OR digital 128 0

Journal of Fam-

ily Social Work

online OR web* OR electronic* OR digital 147 2

European Jour-

nal of Social

Work

online OR web* OR electronic* OR digital 93 2

STM Julkari (sähkö* or verk* or digi*) AND sosiaali*

rajaus vuoden ja asiasanan mukaan

723 10

Valto sosiaalipalvelu OR sosiaalipalvelu

rajaus vuoden mukaan

33 2

83

LIITE 3. Analyysitaulukon kooste

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Analysing empowerment-oriented email consulta-tion for parents: develop-ment of the Guiding the Empowerment Process model

Nieuwboer, Fikkink & Hermanns

2014 Alanko-maat

sisällönanalyysi, teoriaperusteinen kyselytutkimus, arviointia, laadulli-nen

lapsiperheiden van-hemmat

sähköposti ei mainittu ei mainittu

Clinical Social Work in a Digital Environment: Ethi-cal and Risk-Management Challenges

Reamer 2014 USA ei selkeästi il-maistu, sisäl-lönanalyysiä eri lähteistä, joiden hakukriteerejä ei ole mainittu

kaikki asiakkat/clinical social work,

esimerkkeinä, live chat, pu-helinneuvonta, videoneu-vonta, avatar terapia, itse-ohjautuvat interventiot ns. itse-apu ohjelmat, älypuhe-lin sovellukset, some, säh-köposti, tekstiviestit

paikasta ja ajasta riip-pumaton, anonymi-teetti, kynnyksen ma-daltaminen, ahdistu-neille ja sos.tilanteiden pelot, leimautumisen poisjääminen

yksityisyys, luotta-muksellisuuden puute, ammatilliset rajat, ammattipäte-vyys, koulutuksen puute, palvelujen kohdentaminen, so-siaalisten vihjeiden puute, informed con-sent, eturistiriidat, tuplaroolit, arkistoin-nin ja dokumentaa-tion haasteet, ristirii-dassa sosiaalityön ar-vojen kanssa,

Developing a digital toolkit for adoptive parents

Fox & Ar-chard

2018 UK toimintatutkimus, laadullinen

adoptiolasten van-hemmat

online ohjevideot, vertais-tukiryhmät

ei tuomitse,parempi kuin kirjallinen materi-aali, paikasta ja ajasta riippumaton, koti on mukavampi kuin toi-misto, auttaa ulkoista-maan omat ongelmat

ei mainittu

84

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Digital Storytelling as a So-cialWork Tool: Learning from Ethnographic Re-search with Women from Refugee Backgrounds

Lenette, Cox & Brough

2015 Australia etnografinen ta-paustutkimus, laa-dullinen

maahanmuuttajataus-taiset yksinhuoltaja naiset

online narratiiviinen video asiakkaan osallistami-nen prosessiin, voi-maannuttava, auttaa palvelutarpeen arvi-oinnissa, motivoi muu-tokseen, tuo esille sys-teemin epäkohdat ja epätasa-arvon lähteet, on terapeuttinen pro-sessi, auttaa tavoittei-den asettamisessa, po-liitikan väline,

vie aikaa, vaatii kou-lutusta, myös rahaa välineisiin,

E-Inclusion and e-Social work: new technologies at the service of social inter-vention

Diez 2018 Espanja tapaustutkimus, laadullinen

syrjäytyneet, työttö-mät,

verkkosivusto, jossa tietoa ja toiminnallinen alusta, ict-käytön koulutus, videot,

apuna yksinäisyyden tunteen lievittämi-sessä, täydentää muita palveluita

vaatii kouluttamista sekä ammattilaiselle että asiakkaalle

E-Social work in practice: a case study

Mateo, Po-yato & Servòs

2018 Espanja tapaustutkimus, osittainen toimin-tatutkimus, laa-dullinen

iäkkäät, kotiin vietä-vät palvelut, syrjäyt-neet,

tietokone kahdella näy-töllä, puhelin, nettiyhteys, softa, laaja palvelualusta

tuo lisää interventiota-poja, parantaa van-hoja, lisää taloudellista tehokuutta, nopeut-taa, tehostaa ja demo-kratisoi tiedonkulkua, on riippumaton ajasta ja paikasta, lisää kom-munikaatiota ammatti-laisen ja asiakkaan vä-lillä, työn arviointi on helpompaa,

ammattilaisten kou-lutuksen puute, riit-tävän helppokäyttöi-set käyttöliittymät,

85

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

E-Social work: building a new field of specialization in social work?

Pelàes, Gar-cia & Massò

2018 Espanja meta-analyysi, kir-jallisuuskatsaus, laadullinen ja määrällinen

kaikki asiakkat kaikki muodot, ei määri-telty

nopeuttaa ja helpottaa tiedonkulkua, motivoi palvelun käyttämiseen, lisää kommunikaa-tiota,

ammattilaisten oh-jeistuksen puute, di-gitaalinen syrjäyty-minen, depersonali-saatio, tekniset on-gelmat, ammattilai-sen rajojen epäsel-vyys, yksityisyys, luottamuksellisuus, tietoturva ja suoja, eettiset ja lailliset on-gelmat, koulutuksen puute, riittämättö-mät resurssit,

Establishing working rela-tionships in online social work

Van de Luit-gaarden & Van der Tier

2018 Alanko-maat

laadullinen, ta-paustutkimus, haastattelut ja ha-vainnointi

nuoret, psykososiaali-set ongelmat

online chat anonymiteetti, help-pous, saavutettavuus,

sosiaalisten vihjeiden puute, ammattilaiset eivät luota siihen, että chatissä voi ra-kentaa toimivaa vuo-rovaikutussuhdetta, vaatii taitoa kirjoittaa

Exclusion by design: inter-sections of social, digital and data exclusion

Park, Humphry

2019 Australia laadullinen ta-paustutkimus, ky-sely ja valmiit ai-neistot, haastatte-lut temaattinen analyysi

etujen saajat, vam-maiset ja kehitysvam-maiset

tekoälysovellus, joka pal-jastaa turhaan maksetut etuudet, sekä vammaisten tekoälyä hyödyntävä ava-tar palvelujen hakemiseen

tehokkuus inhimillisen harkin-nan puute, liiallinen valvonta, tekoäly täy-tyy opettaa, toimii vasta kun sitä on käyttänyt suuri määrä asiakkaita, epäsopiva käytös ja epäinhimilliset rat-kaisut,

86

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Here to Stay: Cyber Com-munication as a Comple-ment in Social Work Prac-tice

Mishna, Bogo, Root & Fantus

2014 Kanada Grouded theory, laadullinen, haas-tattelut

ammattilaiset, ei asi-akkaat

kaikki muodot, ei määri-telty

saavutettavuus, riippu-mattomuus ajasta ja paikasta, madaltaa kynnystä, helpompi puhua vaikeista ai-heista, anonymiteetti, tehokkuus, aikaa ta-paamisten välillä ref-lektointiin, lisää kom-munikaatiota, lisää jat-kuvuutta kommuni-kaatioon

luottamuksellisuu-den puute, ammatti-laisuuden epäselvät rajat, tietoturva on-gelmat, tietosuoja, sosiaalisten vihjeiden puute, ammatillisten ohjeiden puute,

ICT and Intellectual Disa-bility: A Survey of Organi-zational Support at the Municipal Level in Sweden

Ramsten, Hammar, Martin, & Göransson

2017 Ruotsi määrällinen sur-vey,

kehitysvammaiset ei selkeä, tietokone ja tab-letti, nettiyhteys, älypuhe-lin, erityisapuvälineet

ei mainittu koulutuksen puute, resurssien (raha ja osaaminen) puute

Internet Technology: An Empowering or Alienating Tool for Communication between Foster-Carers and Social Workers?

Dodsworth, Bailey, Schofield, Cooper, Fleming & Young

2013 UK mixed, haastatte-lut, kysely

sijaisvanhemmat kaikki muodot/ei määri-telty

säästää aikaa puute tarvittavista resursseista (raha ja välineet), tekniset ongelmat, osaamisen puute, tietosuoja ja turva

"It just crept in’’: The Digi-tal Age and Implications for Social Work Practice

Mishna, Bogo, Root, Sawyer & Khoury-Kassabri

2012 Kanada induktiivinen, laa-dullinen, vertai-leva, haastattelut

ammattilaiset, ei asi-akkaat

kaikki muodot, sähköposti, tekstiviestit,

anonymiteetti, help-pous, saavutettavuus,

Ohjeistuksen puute ammattilaisille, vää-rinkäsitykset, yksityi-syyden ja luotetta-vuuden puute: tieto-suoja ja turva, sosiaa-listen vihjeiden puute, ammattilaisen rajojen puute:työ-aika. Roolien sekoit-tuminen,

87

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Key misconceptions when assessing digital technol-ogy for municipal youth social work

Macrill & Ebsen

2017 Tanska toimintatutkimus, laadullinen

nuoriso älypuhelinsovellus mahdollisuus yksilölli-sempään palvelutar-jontaan, helpottaa asi-akkaan arviointia, lisää kommunikaatiota, aut-taa ammattilaista pal-velutarpeen arvioin-nissa, auttaa muu-otksen motivoinnissa, säästää työaikaa, lisää erilaisten palvelujen tarjontaa, auttaa asia-kasta oman toiminnan rekletoinnissa

epätasa-arvo asiak-kaiden resursseissa, kunnilla ei ole varaa tuottaa sellaisia säh-köisiä palveluita, joita asiakkaat halua-vat, yksityisyys tek-niikassa, koulutuksen puute, kansallisten ohjeiden puute, so-vellusten monimut-kaisuus

New social intervention technologies as a chal-lenge in social work

Laviè & Fer-nandes

2018 Espanja kysely ammattilaiset, ei asi-akkaat /kaikki asiakas-ryhmät

useimmin käytetty sähkö-posti, skype, tekstiviestit, pikaviestisovellukset, some,

helpottaa tiedon kul-kua, saavutettavuus, tehokkuus,

ei sovi sosiaalityön arvoihin ja traditi-oon, koulutuksen puute, teknisten väli-neiden puute, osaa-misen puute, asenne ettei ict sovi ollen-kaan interventioihin, negatiiviset asen-teet, tietosuoja ja turva, työajan piden-tyminen,

NHS Information Strategy: Using online NHS and care services to improve care

Carers UK 2016 UK ei mainittu omaishoitajat ajanvaraus, sähköposti, Skype

riippumattomuus ajasta ja paikasta

ei mainittu

88

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Promoting Well-Being Through Relationship Building: The Role of Smartphone Technology in Foster Care

Denby, Go-mez & Al-ford

2016 USA survey, temaatti-sen menetelmän jäsennys

sijaishuollon lapset ja nuoret

älypuhelinsovellus, jossa useita palveluja

voimistaa vuorovaiku-tussuhdetta, lisää kom-munikaation määrää, voimaannuttaa, lisää itseluottamusta

tekniset ongelmat,

Reaching Women Under Stress from a Partner’s Drinking Problem: As-sessing Interest in Online Help

Rychtarik, MCGilli-cuddy & Barrick

2013 USA survey, logistinen regressioanalyysi

päihdeongelmaisten puolisot

verkkosivusto, jossa useita palveluja

madaltaa kynnystä, asiakkaan resurssien (raha) puute

Social Work Practice in the Digital Age:Therapeutic E-Mail as a Direct Practice Methodology

Mattison 2012 USA ei mainittu kaikki asiakasryhmät sähköposti riippumattomuus ajasta ja paikasta, vuo-rovaikutussuhteen sy-ventäminen, kommu-nikaation lisäätymi-nen, vaihtoehtoinen palvelumuoto, lisää asiakkaan osallisuutta, tiedonkulun ajantasai-suus, kirjoittamalla on-gelmien ulkoistami-nen, asiakkaan kontrol-lin vahvistuminen

luottamuksellisuu-den puute, yksityi-syyden puute, päte-vyysongelmat, lisen-sointi ja juridiset ky-symykset, ohjeistuk-sen puute, ammatti-laisten negatiivinen asenne, epäselvät työajat, sosiaalisten vihjeiden puute, vää-rinkäsitykset, tupla-roolit, tietosuoja ja -turva, ei sovi kaikille, ammattilaisten kou-lutuksen puute, re-surssien puute (raha ja välineet)

89

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Social Work, Technology, and Ethical Practices: A Review and Evaluation of the National Association of Social Workers’ Tech-nology Standards

Lopez 2014 USA arviointi/ ei selke-ästi mainittu

kaikki asiakasryh-mät/ei määritelty

kaikki muodot/ ei määri-telty

ei mainittu luottamukselisuus, asiakkaan taloudel-listen resurssien puute, ammattilais-ten laitteiden puute, kulttuuriset erot, tek-nisen kompetenssin puute, mediakirjoi-tustaidon puutteet, ammattipätevyyden osoittaminen, vah-van tunnistautumi-sen ongelmat, tieto-suoja ja -turva, doku-mentointi, ohjaistuk-sen puutteet, tupla-roolit, tekniset ongel-mat,

Stimulating the problem-solving abilities of users in an online environment. A study of a Dutch online so-cial casework intervention

Van der Tier, Potting & Hermans

2017 Alanko-maat

tapaustutkimus, laadullinen sisäl-lönanalyysi, sur-vey

ammattilaiset chat ja sähköposti, psyko-sosiaalinen tuki,

anonymiteetti, matala kynnys,

sosiaalisten vihjeiden puute, olosuhteiden ja kontekstin tunte-mus puuttuu, eetti-set ongelmat, kirjot-taminen on aikaa vie-vää

90

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Technology Doesn’t Judge You”: Young Australian Women’s Views on Using the Internet and Smartphones to Address Intimate Partner Violence

Tarzia, Iyer, Thrower & Hegarty

2017 Australia mixed lähisuhdeväkivallasta kärsivät naiset

verkkosivusto ja sovellus ei leimautumista, riip-pumattomuus ajasta ja paikasta, ei pelkoa siitä, että tuomitaan tai väärinymmärretään, anonymiteetti, help-pous puhua vaikeista aiheista, vertaistuki, joustavaa, edullista§

tietosuoja ja turva

Technology-Based Inter-ventions and Trainings to Reduce the Escalation and Impact of Alcohol Prob-lems

Resko, Brown, Lis-ter, Ondersma, Cunning-ham & Wal-ton

2017 USA ei mainittu päihdeongelmaiset interaktiviinenverkko-sivu/alusta, interventio -so-vellus/alusta, videot

madaltaa kynnystä, riippumattomuus ajasta ja paikasta, ano-nymiteetti, tehokkuus, kustannustehokkuus,

kalliita

Tele-social work and men-tal health in rural and re-mote communities in Aus-tralia

Bryant, Garnham, Tedmanson & Diamandi

2015 Australia kirjallisuuskatsaus sosiaalihuollon mie-lenterveystyö, syrjä-seutujen asukkaat, maaseutu,

kaikki/ei mainittu kustannustehokkuus, anonymiteetti, luotta-muksellinen, kommu-nikaation helppous ja monimuotoisuus, suu-rempi kontrollin tunne, joustavuus, ei stigmaa,

eettiset ongelmat, de-humanisoi, luot-tamuksellisuus, sosi-aalisten vihjeiden puute, teknisten tai-tojen puute, ei lait-teita,

91

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

The Ethical and Clinical Im-plications of Utilizing Cy-bercommunication in Face-to-Face Therapy

Fantus & Mishna

2013 Kanada ei mainittu ei mainittu kaikki/videoyhteys, sähkö-posti, viestintä sovellukset, ajanvaraus,

lisää saatavuutta, riip-pumattomuus ajasta ja paikasta, sopii mielen-terveysongelmaisille, sosiaalisten tilanteiden peloista kärsiville yms. Tehokkuus, jos on vai-keaa puhua ja hel-pompi kirjoittaa, mah-dollistaa reflektoinnin, lisää kommunikaation määrää,

luottamuksellisuus, tietoturva- ja tieto-suoja, eettiset ongel-mat, ammattipäte-vyyden osoittami-nen, ammatillisuu-den epäselvät rajat, tuplaroolit, liiallinen tieto, mediakirjoitus-taito puuttuu, tekni-set taidot puuttuvat,

The MySocialworker app system a pilot interview study

Macrill & Örnböll

2018 Tanska laadullinen haas-tattelu, tapaustut-kimus, toiminta-tutkimus

nuoret kännykkäsovellus lisää kommunikaatiota ja syventää sitä, auttaa tavoitteiden saavutta-misessa ja motivoi,

liiallinen kommuni-kaatio, oletus aina saatavilla olosta

E-health and e-welfare of Finland : Check Point 2018.

Vehko, Ruotsalai-nen & Hyp-pönen

2019 Suomi survey palvelun-tarjoajille sekä asi-akkaille, nettiky-sey /tilastolliset menetelmät ja laadullinen osuus = mixed

tarkastelussa kaikki mitä tarjolla, palveluista tiedot-tavat verkkosivut, asiakas-palaute, yleistieto verkkosi-vut, anonyymi verkkoneu-vonta, hakemukset ja pää-tökset, videoneuvottelut ja etäpalvelut, itsearvioinnit ja laskurit, vertaistukiryh-mät, asiankäsittelyn seu-ranta, ajanvaraus, verkko-neuvonta, sähköinen pal-velusuunnitelma

helpottaa palvelujen löytämistä, muistuk-set, palvelujen riippu-mattomuus ajasta ja paikasta, auttaa tie-donkulussa, säästää ai-kaa ja rahaa

tietosuoja, riittämät-tömät tekniset tai-dot, ei voi korvata kasvokkaista kontak-tia, käyttö on vai-keaa, välineiden puute, hidastaa hoi-toon pääsyä, siitä ei ole lisäarvoa, vaikeita löytää, liian hitaat nettiyhteydet, ei kiin-nosta/asenne

92

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

E-health and e-welfare of Finland - Check point 2015.

Hyppönen, Hämäläinen & Reponen

2015 Suomi survey palvelun-tarjoajille sekä asi-akkaille, nettiky-sey /tilastolliset menetelmät ja laadullinen osuus = mixed

kaikki/ei mainittu tarkastelussa kaikki mitä tarjolla, palveluista tiedot-tavat verkkosivut, asiakas-palaute, yleistieto verkkosi-vut, anonyymi verkkoneu-vonta, hakemukset ja pää-tökset, videoneuvottelut ja etäpalvelut, itsearvioinnit ja laskurit, vertaistukiryh-mät, asiankäsittelyn seu-ranta, ajanvaraus, verkko-neuvonta, sähköinen pal-velusuunnitelma

säästää aikaa ja rahaa, tehokkuus

ei voi korvata kasvok-kaista kontaktia, käyttö on vaikeaa, välineiden puute, hi-dastaa hoitoon pää-syä, siitä ei ole lisäar-voa, tekniset taidot puuttuvat,

Kansalainen - pystyn itse? Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköi-sistä palveluista.

Hyppönen, Aalto, Re-ponen, Kan-gas, Kuu-sisto-Niemi & Hepo-niemi

2018 Suomi ei mainittu kaikki/ei mainittu hyvinvointitietojen tallen-nus, palveluiden vertailu, palveluista tiedottavat verkkosivut, asiakaspa-laute, yleistieto verkkosi-vut, anonyymi verkkoneu-vonta, hakemukset ja pää-tökset, videoneuvottelut ja etäpalvelut, itsearvioinnit ja laskurit, vertaistukiryh-mät, asiankäsittelyn seu-ranta, ajanvaraus, verkko-neuvonta, sähköinen pal-velusuunnitelma, vertailu-tietoa,

tukee hyvinvointia, ajan ja rahan säästöä, nopeuttaa palvelun pii-riin pääsyä,

tietosuoja, riittämät-tömät tekniset tai-dot, ei voi korvata kasvokkaista kontak-tia, käyttö on vai-keaa, välineiden puute, hidastaa hoi-toon pääsyä, siitä ei ole lisäarvoa, vaikeita löytää, liian hitaat nettiyhteydet, ei kiin-nosta/asenne, epä-selvät käyttöehdot, en luota palvelun tar-joajaan. ei käytössä tietokonetta ja nettiä

SADe ohjelman sosiaali- ja terveysalan sähköiset pal-velut. Loppuraportti.

Lindqvist 2016 Suomi ohjelman loppura-portti

kaikki/ei mainittu palveluvaaka, ajanvaraus, kansalaisen asiointitili/tur-vallinen viestinvälitys, pal-veluseteli,

ei mainittu ei mainittu

93

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Sähköisten sosiaali- ja ter-veyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet

Hyppönen & Ilmarinen

2018 Suomi tutkimusosa pe-rustuu steps hank-keeseen, määrälli-nen ja laadullinen osa

kaikki/ei mainittu Tiedottavat verkkosivut, asiakaspalaute, itsearvi-ointi, anonyymi verkkoneu-vonta, ajanvaraus, etävas-taanotto, palvelusuunni-telma

muistutukset, ajanva-raus, ajan ja rahan säästä, helpottavan palvelun löytämistä,

Digisyrjäytyminen, ei apua saatavilla, ei käytössä laitteita, liian hidas nettiyh-teys, kieliversion puute, teknisten tai-tojen puute, fyysiset esteet, ei korvaa kas-vokkaista kontaktia, ei kiinnosta, ei luota tarjoajaan, asenne en tarvitse,

Sosiaali- ja terveydenhuol-lon digitalisaatio. Suomen sosiaalinen tila 2/2016.

Hyppönen & Ilmarinen

2016 Suomi Tiedot perustuvat STePS-hankkeen tutkimuksiin sekä THLn Uudistuvat sosiaali- ja ter-veyspalvelut väes-tötutkimukseen.

kaikki/ei mainittu Tiedottavat verkkosivut, palaute, yleistä tietoa, it-searviointi, anonyymi neu-vonta, videoneuvottelu,

ei erittelyä luottamuksen puute sähköiseen asiointiin, laitteet tai verkko puuttuu, riittämättö-mät taidot, ei kiin-nostusta, ei korvaa kasvokkaista kontak-tia, käytön vaikeus,

Sosiaali- ja terveydenhuol-lon digitalisaatio Seuran-tamittarit ja tuloksia Sote-tieto hyötykäyttöön – stra-tegian näkökulmasta.

Hannele Hyppönen, Anna-Mari Aalto, Per-sephone Doupi, Päivi Hämäläi-nen, Maarit Kangas, Niina Kerä-nen, Jarmo Kärki, Tinja Lääveri, Jarmo Re-ponen &

2016 Suomi perustuu steps hankkeeseen, määrällinen ja laa-dullinen osa

kaikki/ei mainittu enimmäkseen terveyden-huoltoa

ei selkeästi mainittu ei selkeästi mainittu

94

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Miia Ryhä-nen

Sosiaali- ja terveydenhuol-lon sähköinen asiointi - Kansalaisten kokemukset ja tarpeet.

Hyppönen, Hyry, Valta & Ahlgren

2014 Suomi perustuu steps hankkeeseen, määrällinen ja laa-dullinen osa

palveluiden hakeminen, ajanvaraus, viestinvälitys, hyvis, palveluvaaka, palve-luseteli,

ajan ja rahan säästöä, tiedot ovat turvassa, palveluun pääsy no-peutuu, helpompi vies-tiyhteys, helpottaa asi-ointia,

ei ole laitteita, yh-teyttä, taidot puuttu-vat, ei kiinnosta, vai-kea löytää, ei ole es-teetön, kieli, ei kor-vaa kasvokkaista kontaktia, tietosuoja ja turva-, käytön epä-selvyys,

Sosiaali- ja terveydenhuol-lon sähköinen asiointi - Kansalaisten kokemukset ja tarpeet.

Hyppönen, Pentala-Ni-kulainen & Aalto

2018 Suomi perustuu steps hankkeeseen, määrällinen ja laa-dullinen osa

kaikki/ei mainittu kaikki aiemmin hankkeessa mainitut

ajan ja rahan säästö, helpottaa palvelun löy-tämistä, muistutukset, nopeuttaa palvelun pii-riin pääsyä, auttaa omassa hyvinvoin-nissa,

ei taitoja, ei kiin-nosta, ei välineitä, en tarvitse, heikko netti, vaikea käyttää, kieli, ei voi korvata käyntiä ja muut asenteet, tie-tosuoja ja turva, epä-selvät käyttöohjeet, en saa apua, ASENNE, MAHDOLLI-SUUS, HUONO

95

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

LAATU, EI LUOT-TANUSTA, EI PALVE-LUA TAI TUKEA

Sähköhelmenkalastus So-siaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja ke-hittämistarpeet

Kauppila, Kiiski & Lehtonen

2018 Suomi aikaisemmat ai-neistot, kysely, kuntien verkkosi-vut, mixed

kaikki sähköinen hakemus ja pää-tös, videoneuvottelu, ajan-varaus, chat, mobiilisovel-lukset, palvelusuunni-telma, vertaistukiryhmä, palvelualustat, itsearvioin-nit, laskurit, käsittelyn seu-ranta,

ei mainittu

96

Julkaisun otsikko kirjoittajien sukunimet

Julkaisu-vuosi

Alkuperä-maa

Tutkimusmene-telmä

Sosiaalityön kohde-ryhmä

Tekninen toteutus-tapa/palvelutyypit

Hyödyt ja mahdolli-suudet

Esteet ja haasteet

Tieto- ja viestintäteknolo-gian käyttö sosiaalihuol-lossa 2014

Kärki & Ry-hänen

2015 Suomi osa steps han-ketta, palvelujen tuottajat, tilastol-liset menetelmät ja laadullinen osuus = mixed

kaikki/ei mainittu tarkastelussa kaikki mitä tarjolla, palveluista tiedot-tavat verkkosivut, asiakas-palaute, yleistieto verkkosi-vut, anonyymi verkkoneu-vonta, hakemukset ja pää-tökset, videoneuvottelut ja etäpalvelut, itsearvioinnit ja laskurit, vertaistukiryh-mät, asiankäsittelyn seu-ranta, ajanvaraus, verkko-neuvonta, sähköinen pal-velusuunnitelma, hyvin-vointitiedon tallennus, pal-veluiden vertailutieto

ei mainittu ei mainittu

Tieto- ja viestintäteknolo-gian käyttö sosiaalihuol-lossa 2017

Kuusisto-Niemi, Ry-hänen & Hyppönen

2018 Suomi osa steps han-ketta, palvelujen tuottajat, tilastol-liset menetelmät ja laadullinen osuus = mixed

kaikki/ei mainittu tarkastelussa kaikki mitä tarjolla, (kts. edellinen) pal-veluista tiedottavat verkko-sivut, asiakaspalaute, yleis-tieto verkkosivut, ano-nyymi verkkoneuvonta, ha-kemukset ja päätökset, vi-deoneuvottelut ja etäpal-velut, itsearvioinnit ja las-kurit, vertaistukiryhmät, asiankäsittelyn seuranta, ajanvaraus, verkkoneu-vonta, sähköinen palvelu-suunnitelma, vertailutie-toa,

ei mainittu ei mainittu

97

LIITE 4. Kansainvälisen aineiston lähteet

Bryant Lia, Garnham Bridget, Tedmanson Deirdre & Diamandi Sophie 2015. Tele–social

work and mental health in rural and remote communities in Australia. Internatiola Social

Work. 61:1. 143–155

Carers UK 2016. NHS Information Strategy: Using online NHS and care services to im-

prove care. Carers UK.

Denby Ramona, Gomez Effren Promoting Well-Being Through Relationship Building:

The Role of Smartphone Technology in Foster Care

Diez Esther 2018. E-Inclusion and e-Social work: new technologies at the service of so-

cial intervention. European Journal of Social Work

Dodsworth Jane, Bailey Sue, Schofield Gillian, Cooper Neil, Fleming Piers & Yoyng

Julie 2013. Internet Technology: An Empowering or Alienating Tool for Communication

between Foster-Carers and Social Workers? British Journal of Social Work 43, 775–795.

Fantus Sophia & Mishna Faye 2013. The Ethical and Clinical Implications of Utilizing

Cybercommunication in Face-to-Face Therapy. Smith College Studies in Social Work,

83:4, 466–480

Fox Julie & Archard Philip 2018. Developing a digital toolkit for adoptive parents. Jour-

nal of Social Work Practice. 32:1, 89–98.

Laviè Alfredo Hidalgo & Fernandes Ana I.Lima 2018. New social intervention technol-

ogies as a challenge in social work. IFSW Europe perspective. European Journal of Social

Work.

Lenette Caroline, Cox Leonie, Brough Mark 2015. Digital Storytelling as a Social Work

Tool: Learning from Ethnographic Research with Women from Refugee Backgrounds.

British Journal of Social Work 2015/45, 988–1005

Lopez Amy 2014. Social Work, Technology, and Ethical Practices: A Review and Eval-

uation of the National Association of Social Workers’ Technology Standards. Social

Work in Health Care. 59:9, 815–833

Mackrill Thomas & Ebsen Frank 2017. Key misconceptions when assessing digital tech-

nology for municipal youth social work. European Journal of Social Work.

Mackrill Thomas & Örnböll Kirkegaard Jonas 2018. The MySocialWorker app system –

a pilot interview study. European Journal of Social Work.

Mateo Antonio, Poyato Jose & Servós Chaime 2018. E-Social work in practice: a case

study. European Journal of Social Work

98

Mattison Marian 2017. Social Work Practice in the Digital Age:Therapeutic E-Mail as a

Direct Practice Methodology. Social Work vol 57(3).

Mishna Faye, Bogo Marion, Root Jennifer & Fantus Sofia 2014. Here to Stay: Cyber

Communication as a Complement in Social Work Practice. Families in Society. The Jour-

nal of Contemporary Social Services 95(3), 179–186

Mishna Faye, Bogo Marion, Root Jennifer, Sawyer Jami-Leigh, Khoury-Kassabri Mona

2012. "It just crept in’’: The Digital Age and Implications for Social Work Practice. Jour-

nal of Clincal Social Work 40, 277–286

Nieuwboer Christa, Fukkink Ruben, Hermanns Jo 2014. Analysing empowerment-ori-

ented email consultation for parents: development of the Guiding the Empowerment Pro-

cess model. Child and Family Social Work 2017/22, 61–71

Pantlin Richard 2017. Online social care financial assessment. Local Government Asso-

ciation, Socitm, Association of Directors of Adult Social Services.

Park Sora & Humphry Ma 2019. Exclusion by design: intersections of social, digital and

data exclusion. Information, Communication & Society, 22:7, 934–953

Peláez Antonio, Garcia Raquel & Aguila-Tablada Victoria 2018. E-Social work: building

a new field of specialization in social work? European Journal of Social Work 21:6, 804–

823

Ramsten Camilla, Marmstål Hammar Lena, Martin Lene, Görnasson Kerstin 2017. ICT

and Intellectual Disability: A Survey of Organizational Support at the Municipal Level in

Sweden. Journal of Applied Research in Intellectual Disabilities 30/2017, 705–713

Ranerup Agneta & Henriksen Helle 2019.Value positions viewed through the lens of au-

tomated decision-making: The case of social services. Government Information Quarterly

Reamer Frederic 2014. Clinical Social Work in a Digital Environment: Ethical and Risk-

Management Challenges. Journal of Clinical Social Work 43, 120–132

Resko Stella, Brown Suzanne, Lister James, Ondersma Steven, Cunmningham Rebecca,

& Wlaton Maureen 2017. Technology-Based Interventions and Trainings to Reduce the

Escalation and Impact of Alcohol Problems. Journal of Social Work Practice in the Ad-

dictions 17, 1–2, 114–134.

Rychtarik Robert, McGlillicuddy Neil, & Barrick Chrisopher 2013. Reaching Women

Under Stress from a Partner’s Drinking Problem: Assessing Interest in Online Help. Jour-

nal of Technology in Human Services, 31: 185–196

Simpson J.E. 2017. Staying in Touch in the Digital Era: New Social Work Practice. Jour-

nal of Technology in Human Services, 35:1, 86–91

Tarzia Laura, Iyer Deepthi, Thrower Emily & Hegarty Kelsey 2017. Technology Doesn’t

Judge You”: Young Australian Women’s Views on Using the Internet and Smartphones

99

to Address Intimate Partner Violence. Journal of Technology in Human Services 35:3,

199–218.

Van de Luitgaarden Guido & Van der Tier Michelle 2018. Establishing working relation-

ships in online social work. Journal of Social Work. 18(3) 307–325

Van der Tier Michelle, Potting Marianne & Hermans Koen 2017.Stimulating the prob-

lem‐solving abilities of users in an online environment. A study of a Dutch online social

casework intervention. Health and Social Care in the community 26:2017, 988–994

LIITE 5. Kotimaisen aineiston lähteet

Hannele Hyppönen, Anna-Mari Aalto, Persephone Doupi, Päivi Hämäläinen, Maarit

Kangas, Niina Keränen, Jarmo Kärki, Tinja Lääveri, Jarmo Reponen, Miia Ryhänen

2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Seurantamittarit ja tuloksia Sote-tieto

hyötykäyttöön – strategian näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti

7/2016. Helsinki

Hannele Hyppönen, Päivi Hämäläinen, Jarmo Reponen (eds.) 2015. E-health and e-wel-

fare of Finland - Check point 2015. National institute for health and welfare. Report

18/2015. Tampere.

Hyppönen Hannele & Ilmarinen Katja 2018. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Artikkeli 17/2018.

Helsinki

Hyppönen Hannele & Ilmarinen Katja 2016.Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio.

Suomen sosiaalinen tila 2/2016. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoin-

nin laitos. Helsinki

Hyppönen Hannele, Aalto Anna-Mari, Reponen Jarmo, Kangas Maarit, Kuusisto-Niemi

Sirpa, Heponiemi Tarja 2018. Kansalainen – pystyn itse? Kokemuksia sosiaali- ja tervey-

denhuollon sähköisistä palveluista. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2018. Terveyden ja hyvin-

voinnin laitos. Helsinki

Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati, Ahgren Saija 2014.Sosiaali- ja terveyden-

huollon sähköinen asiointi – Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvin-

voinnin laitos. Raportti 33/2014.Tampere

Hyppönen Hannele, Pentala-Nikulainen Oona, Aalto Anna-Mari 2018. Sosiaali- ja ter-

veydenhuollon sähköinen asiointi – Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2018. Helsinki

Kuusisto-Niemi Sirpa, Ryhänen Miia, Hyppönen Hannele 2017. Tieto- ja viestintätekno-

logian käyttö sosiaalihuollossa 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/2018.

Helsinki

100

Kärki Jarmo, Ryhänen Miia 2015. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa

2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 20/2015.Tampere.

Lindqvist Minna, 2016. SADe ohjelman sosiaali- ja terveysalan sähköiset palvelut. Lop-

puraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 7/2016. Helsinki

Tarja Kauppila, Kati Kiiski ja Mari Lehtonen 2018. Sähköhelmenkalastus Sosiaalihuol-

lon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön

raportteja ja muistioita 14/2018. Helsinki

Vehko Tuulikki, Ruotsalainen Salla, Hyppönen Hannele (eds.) 2019. E-health and e-wel-

fare of Finland: Check Point 2018. National institute for health and welfare. Report

7/2019. Helsinki