Akavan Erityisalat

toimintakertomus 2019

2

Sisällysluettelo

Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2019 ................................................................................................ 4

Akavan Erityisalojen liittostrategia ........................................................................................................... 5

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ............................................................................................................. 6

Toimintavuoden kärkiteemat ............................................................................................................... 7

Vaalivaikuttaminen.............................................................................................................................. 7

Työelämäuudistukset ja yhteiskunnalliset uudistukset, Akavan teemaohjelmat....................................... 8

Työmarkkinatoiminta ............................................................................................................................ 11

Neuvottelukierros 2017–2018 ja seuraavalle neuvottelukierrokselle 2019–2020 valmistautuminen ....... 12

Yksityissektorin edunvalvonta ............................................................................................................ 14

Kuntasektorin edunvalvonta .............................................................................................................. 17

Valtiosektorin edunvalvonta .............................................................................................................. 20

Korkeakoulusektorin edunvalvonta .................................................................................................... 22

Kirkon sektorin edunvalvonta ............................................................................................................. 23

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta ................................................................................. 24

Yksilöedunvalvonnan palvelut ............................................................................................................... 25

Työ- ja virkasuhdeneuvonta ja lakipalvelut .......................................................................................... 26

Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta ............................................................................................ 27

Palkkaneuvonta ja Palkkanosturi ........................................................................................................ 27

Uravalmennus ................................................................................................................................... 27

Järjestötyö ........................................................................................................................................... 29

Jäsenkunta ja järjestöllinen asema...................................................................................................... 30

Uudenlaista jäsenlähtöistä yhteisöllisyyttä -strategiaprojekti ............................................................... 30

Aluetoiminta ..................................................................................................................................... 30

Opiskelija- ja nuorisotoiminta............................................................................................................. 32

Jäsenkoulutukset ............................................................................................................................... 33

Toiminnanohjausjärjestelmä ja jäsenasioihin liittyvät palvelut.............................................................. 34

Jäsenetupalvelut .............................................................................................................................. 34

Viestintä ja markkinointi ....................................................................................................................... 36

Uusi viestintästrategia käyttöön ......................................................................................................... 37

Jäsenviestintä.................................................................................................................................... 39

Sisäinen viestintä............................................................................................................................... 41

Vaikuttamisviestintä .......................................................................................................................... 42

Hallinto, talous ja sisäinen kehittäminen ................................................................................................ 45

Luottamushallinto ............................................................................................................................. 46

Akavan Erityisalojen toimiston henkilöstö ja työyhteisön kehittäminen ................................................ 47

EU:n tietosuoja-asetus ja käytäntöjen kehittäminen ............................................................................ 48

3

Tilinpäätös ........................................................................................................................................... 49

Toimintakertomus ............................................................................................................................. 50

Tuloslaskelma ................................................................................................................................... 51

Tase.................................................................................................................................................. 52

Liitetiedot ......................................................................................................................................... 53

Tilinpäätöksen allekirjoitukset ............................................................................................................ 58

Tilintarkastuskertomus ...................................................................................................................... 59

Liitteet ................................................................................................................................................. 61

Jäsenyhdistykset ............................................................................................................................... 61

Jäsenkunta ........................................................................................................................................ 61

Huomionosoitukset ........................................................................................................................... 62

Akavan Erityisalat AE ry:n hallitus, neuvottelu- ja toimikunnat ............................................................. 63

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit eri toimielimissä ................................................................... 66

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit muualla................................................................................ 68

4

Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2019

Vuosi 2019 – askelin kohti #parempaantyöelämään

Työelämän kehittämisemme keskeinen kärkiteema vuonna 2019 oli monimuotoinen työelämä ja työnteon uudet muodot. Akavan Erityisalat on toiminut tähän teemaan liittyen jo pitkään aktiivisesti. Liiton monimuotoinen jäsenistö ammatti- ja koulutusaloineen on joutunut tai päässyt tältä osin työelämän muutosten kärkijoukkoon.

Tämä aihealue on myös osa laajempaa tavoitteistoamme, jota olemme nostaneet esille tunnisteella #parempaantyöelämään. Sitä toimme esille vuoden 2019 aikana tehdyssä eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamisessa niin liiton omassa työssä kuin toiminnassa Akava-yhteisössä ja Akavan eri toimielimissä.

Parempaan työelämään haluttiin edetä myös liiton työmarkkinatoiminnassa valmistautumalla hyvin neuvottelukierrokseen 2019–2020. Valmistautuminen ja yksityissektorilla jo neuvottelujen käynnistyminen koski laajaa kirjoa JUKOn ja YTN:n eri työehtosopimuksia sekä Akavan Erityisalojen omia sopimuksia. Työmarkkinatoiminta valmisteluineen ja neuvotteluineen on merkittävä osa ammattiliiton perustyötä. Sitä, jolla kehitetään niin palkkoja kuin työoloja.

Ammattiliittojen toiminnalla ja jäsenyydellä on merkitystä yhteiskunnalle juuri edellä mainituista syistä. Lisäksi yksittäinen jäsen saa ammattiliiton jäsenyydestä hyötyä, merkityksellisyyttä ja tukea työelämään monien muiden palveluiden ja etujen kautta. Vuoden 2019 aikana Akavan Erityisalojen työ- ja virkasuhdeneuvonnassa hoidettiin 7 450 asiaa. Lukumäärä on suuri suhteutettuna liiton kokonaisjäsenmäärään. Jäsenille tarjottiin myös monipuolisesti erilaisia muita palveluja, koulutuksia ja etuja.

Vuoden 2019 aikana positiivinen vire jatkui myös Akavan Erityisalojen taloudessa.

Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Akavan Erityisalat

5

Akavan Erityisalojen liittostrategia

Vuoden 2019 aikana liittostrategiassa päätettyjä painopisteitä on viety eteenpäin strategiaprojekteissa, joissa on ollut nimettynä projektipäälliköt, tehty projektisuunnitelmat ja linjattu aikataulut. Tässä toimintakertomuksessa kukin strategiaprojektien vaihe raportoidaan asianomaisessa kohdassaan.

6

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

7

Toimintavuoden kärkiteemat Kevään 2019 eduskuntavaalien lähestyessä Akavan Erityisalat jatkoi edellisvuonna alkanutta hallitusohjelmavaikuttamista kahdeksalla teemalla, jotka olivat 1. Monimuotoinen työelämä oikeudenmukaiseksi, 2. Työelämä aidosti tasa-arvoiseksi, 3. Työpaikoille häirinnän nollatoleranssi, 4. Kulttuurin resurssit kuntoon, 5. Hyvästä hallinnosta arvostettu vahvuus, 6. Koulutusjärjestelmä yhdenvertaiseksi, 7. Enemmän ja parempaa elinikäistä oppimista ja 8. Kannustava ja julkista taloutta kestävästi kehittävä verotus.

Näihin vaaliteemoihin sisältyvä monimuotoinen työelämä nostettiin myös erikseen toimintavuoden kärkiteemaksi. Se oli teemana mm. syyspuolen työmarkkinaseminaarissa otsikolla Työnteon uudet muodot ja alustatalous. Puheenvuoron tilaisuudessa pitivät työministeri Timo Harakka, professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Kärkiteemat olivat keskeisiä edunvalvontatyössä, vaikuttamisessa Akava-yhteistyössä, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa laajemmin sekä liiton profiloitumisessa jäseniin ja ulospäin.

Vaalivaikuttaminen

Liiton eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita edistettiin osallistumalla tapahtumiin, erilaisiin tapaamisiin sekä suunnitelmallisella viestinnällä.

Akavan Erityisalat osallistui yhteistyössä Akavan ja sen liittojen kanssa seuraaviin puoluetapahtumiin vuoden 2019 aikana: SDP, Kokoomus, Vihreät, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.

Parempaan työelämään -eduskuntavaalikampanjaa jatkettiin. Kampanjassa järjestettiin toinen eduskuntavaalitilaisuus 19.3.; edellinen, sidosryhmille suunnattu toteutettiin joulukuussa. Puolueet olivat jälleen hyvin edustettuina paikalla: Paavo Arhinmäki (Vas.), Eva Biaudet (RKP), Simon Elo (Sin.), Tuula Haatainen (SDP), Emma Kari (Vihr.), Aleksi Niskanen (PS), Ville-Veikko Rantamaula (Kesk.), Kai Mykkänen (Kok.) ja Tiina Tuomela (KD). Tilaisuus oli jäsenille suunnattu ja se myös striimattiin.

Tilaisuudessa ja kevään kuluessa julkistettiin tutkimustuloksia kansalaisten tasa-arvoa, hyvää hallintoa sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluja koskevista asenteista. Vaalitutkimuksen teki nyt viidennen kerran TNS Kantar Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.

Huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen, pääministeri Antti Rinteen hallituksen tultua nimitetyksi, liitossa arvioitiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa kesä-syyskuussa uuden hallitusohjelman sisältö liiton hallitusohjelmatavoitteiden ja toiminnan näkökulmasta. Uuteen hallitusohjelmaan otettiin tuoreeltaan kantaa mm. kolmella mediaulostulolla. Hallitusohjelman arviointi ja vaikuttamistyö jatkuu Sanna Marinin hallituksen aloitettua syksyllä.

Työministeri Timo Harakka vieraili Akavan Erityisalojen syysliittokokouksessa 2019.

Akavan Erityisalojen eduskuntavaalikampanjassa järjestettiin kaksi poliitikkopaneelia, joiden teemoja olivat muun muassa kulttuuri-, hallinto- ja tasa-arvokysymykset.

8

Akavan Erityisalojen järjestöalan edunvalvontaan keskittynyt Järki-ryhmä jatkoi toimintavuonna järjestöalan rahoitukseen ja mm. arpajaislain uudistukseen liittyvää vaikuttamistyötä.

Työelämäuudistukset ja yhteiskunnalliset uudistukset, Akavan teemaohjelmat

Akavan Erityisalat osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja lainsäädäntövaikuttamiseen keskusjärjestö Akavassa. Akava tekee vaikuttamistyötä mm. politiikkaohjelmin, joiden kaikkien valmistelussa olimme mukana. Vuonna 2019 Akavassa valmisteltiin seuraavat politiikkaohjelmat:

1. Terveyspoliittinen ohjelmaluonnos 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 3. Sosiaaliturvalinjaukset 4. IImastolinjaukset 5. Työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikka 6. Verolinjaukset 7. Työttömyysturvamalli

Akavalle tai asianomaiseen ministeriöön kommentoitiin seuraavia lakihankkeita:

• Yt-lain uudistaminen, liiton edustaja osallistui Akavan taustaryhmän työskentelyyn, kokousten lukumäärän oltua vuonna 2019 yhteensä 21

• Lakiesitys julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista (kommentoitu

Akavalle 7.1. eduskuntakuulemista varten)

• Lakiesitys yksityisistä työnvälityspalveluista (kommentoitu Akavalle 7.1. eduskuntakuulemista varten)

• Omatoimisen työnhaun malli (kommentoitu Akavalle 28.1.)

• TEM:in jakamistalous-raportti (kommentoitu lausuntopalveluun helmikuussa 2019)

• Selvityshenkilön esitys oikeushallintovirastoselvitykseksi (kommentoitu Akavalle 23.5.)

• Esitystä tiettyjen työttömyysturvatehtävien hoidon siirtämistä Kelalle ja työttömyyskassoille (kommentoitu Akavalle 19.6.)

• Aktiivimallin leikkurin ja velvoitteiden purkaminen (kommentoitu Akavalle 23.8.)

• Akavan, YTN:n ja JUKOn yhteinen lausunto TEM:ille yhteistoimintalain uudistamista koskeneesta väliraportista (viikko 34)

• Yksilöllisen työnhaun malli (kommentoitu Akavalle 12.11.)

• Liikenteen työsuhde-etujen verotus (kommentoitu Akavalle 12.11.)

• Hallituksen työllisyyden edistämisen työlainsäädäntöryhmän (6) ja sääntelytyöryhmän (6a) yhteinen väliraportti ja liite (kommentoitu Akavalle 1912.)

9

Liiton edustaja osallistui lokakuusta 2019 lukien Akavan taustaryhmän työskentelyyn, joka koskee maan hallituksen työllisyyden edistämisen hankkeita ja lainsäädäntömuutoksia. Syksyllä 2019 tarkastelussa olivat työaikalain muuttaminen koskemaan yötyön työmatkakuljetuksia, Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan liittyvien huomioiden vuoksi irtisanomisiin liittyvä korvauskatto, vaihtelevan työajan sopimuksilla toimivien aseman tarkastelu, yksinyrittäjien aseman parantaminen helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja arviointi työntekijän nykytilaa vahvemmasta oikeudesta siirtyä osa-aikatyöhön.

Vuosilomalakia ja työaikalakia koskevat uudistukset olivat toimintavuonna ajankohtaisia. Huhtikuussa 2019, uuden lomanmääräytymisvuoden alusta alettiin maassamme soveltaa vuosilomalain muutosta, joka paransi pitkään sairauslomalla tai kuntoutuksessa olevan vuosilomaoikeutta. Muutos oli esillä jäsenneuvonnassa. Pitkin vuotta liitossa valmistauduttiin uudistuneen työaikalain voimaantuloon, joka tapahtui vuoden 2020 alussa.

Koulutuspoliittinen edunvalvonta

Hallituskautensa lopussa helmikuussa Sipilän hallitus perusti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan alle jatkuvan oppimisen työryhmän ja tälle alaryhmäksi Ennakoivan rakennemuutoksen työryhmän, joissa molemmissa oli Akavasta edustus. Tämän työryhmän työskentelyn ajan Akavassa toimi taustaryhmä, johon myös Akavan Erityisalojen edustaja osallistui. Työryhmä jätti väliraporttinsa 2.5.2019.

Muista koulutuspolitiikan teemoista keväällä olivat esillä mm. korkeakouluvision 2030 toimeenpano ja jatko uudella hallituskaudella sekä korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus. Vision toimeenpano jatkuu ns. kärkihankkeissa, joihin ministeriö myöntää osittain erillistä kehittämisrahaa.

Opiskelijavalintauudistus astuu voimaan vaiheittain, kuitenkin siten, että vuoden 2020 yhteishaussa vähintään puolet opiskelijoista on otettava sisään käyttäen niin sanottua todistusvalintaa. Opiskelijavalintauudistuksessa on herättänyt närää erityisesti pitkän matematiikan suuri painoarvo kaikkien koulutusalojen opiskelijavalinnoissa. Liitto seuraa uudistuksen toimeenpanoa. Ministeriö on luvannut tarvittaessa korjata mallia, mikäli se aiheuttaa vääristymää lukiossa opiskeltavien aineiden osalta.

Perinteiseen tapaan liitto osallistui valtakunnallisille AMK-päiville Kuopiossa toukokuussa osana Akavan delegaatiota ja esittelypistettä. Ammattikorkeakoulupäivät ovat vakiinnuttaneet paikkansa AMK-sektorin vuosittaisena päätapahtumana, johon osallistuu niin ammattikorkeakoulujen johtoa, opettajia, opiskelijoita kuin sidosryhmienkin edustajia. Kaikkiaan AMK-päivät kokosivat lähes 500 osallistujaa ympäri Suomen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi teki humanistisen koulutusalan arviointia vuoden 2019 aikana. Myös liittoa ja jäsenyhdistyksiä kuultiin arvioinnissa. Arviointihaastattelu pidettiin Karvissa kesäkuussa ja tätä ennen liitto teki kyselyn jäsenyhdistyksille arvioinnin teemoihin liittyen. Arviointihaastattelussa olivat paikalla edustajat Akavan Erityisaloista, TAKUsta, MAL:sta ja Kieliasiantuntijoista.

Työvoimapolitiikka

Toiminnan pääpaino oli eduskunta- ja hallitusohjelmavaikuttamisessa ja hallitusohjelman sisällön arvioinnissa. Aktiivimallin velvoitteiden ja leikkurin purku, joka tuli voimaan vuoden 2020 alussa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa asiakkaiden henkilökohtaisen palvelun painoarvon nosto vastaavat liiton tavoitteita. Toimintavuonna huomiota kohdennettiin valmisteltavana olevaan työnhaun yksilölliseen malliin, jonka valmistelu jatkuu vuonna 2020.

10

Toiminta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKissa

Akavan Erityisalat toimi jäsenenä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Liitto jatkoi muiden akavalaisten liittojen sekä SASKin kanssa hankeyhteistyötä kotiapulaisten oikeuksien parantamisen puolesta. Maailmassa on noin 67 miljoonaa kotiapulaista. Kyseessä on yksi haavoittuvimmista työntekijäryhmistä. Monessa maassa kotiapulaisia ei nähdä työntekijöinä eikä heillä siten ole oikeuksiakaan.

Hanketoiminnan lisäksi Akavan Erityisalat jakoi viestinnässään SASKin materiaaleja, mm. lapsityön vastaisen kampanjan sisältöjä. Markkinoimme myös jäsenillemme mahdollisuutta osallistua SASKin lähettiläskoulutukseen.

Tutkimustoiminta

Tiedontuotannon strategiaprojekti

Tiedontuotannon kehittämisen työpaja pidettiin jäsenyhdistyksille ja liiton asiantuntijoille helmikuussa, jonka jälkeen kehittämisehdotukset lähetettiin vielä kommentointikierrokselle jäsenyhdistyksiin. Projektin loppuraportti esiteltiin liiton hallituksen kokouksessa 2/2019 maaliskuussa. Liiton hallituksen kokouksessa hyväksytyn tulevaisuusskenaarion pohjalta laadittiin etenemissuunnitelma. Liiton hallitus hyväksyi tiedontuotannon strategiasuunnitelman ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020 seminaarissaan syyskuussa 2019.

Toteutetut tutkimukset

Vuoden 2018 työmarkkinatutkimustulokset eri sektoreilta olivat käytettävissä marraskuussa 2019. Vastausaste oli alhainen, 10,6 prosenttia. Jäsenrakenne huomioiden ja painotuksista huolimatta tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina.

Eduskuntavaalien alla tehtiin vaalitutkimus Kansalaisten käsitykset tasa-arvosta, kulttuurista ja hyvästä hallinnosta 2019. Tutkimuksen tuloksia julkistettiin alkuvuoden 2019 aikana viidellä mediatiedotteella ja sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen toteutti TNS Kantar.

Yksityisen sektorin neuvottelupäällikkö teki yhteisöpedagogi (yamk) opintoihin liittyvän tutkimuksellisen kehittämistehtävän otsikolla ”Kansalaistoiminnan vahvistamisella vaikuttavuutta ammattijärjestöön”. Opinnäytetyössä selvitettiin jäsenten ajatuksia oman jäsenyytensä sekä osallistumisensa merkityksestä ammattijärjestön toiminnalle.

11

Työmarkkinatoiminta

12

Neuvottelukierros 2017–2018 ja seuraavalle neuvottelukierrokselle 2019–2020 valmistautuminen

Neuvottelukierrokselle 2019-2020 valmistautuminen alkoi joulukuussa 2018, jolloin jäsenyhdistyksiltä pyydettiin neuvottelutavoitteet. Liiton hallitus päätti sektorirajat ylittävät tavoitteet maaliskuussa 2019. Keskeiset tavoitteet koskivat mm. kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työajan pidennyksen poistamista tai korvaamista, matkustusaikaa, palkankorotusten tasoa ja toteuttamista, työn vaativuuden mukaista palkkaa ja palkkaohjelmia sekä työhyvinvointia.

Osana valmistautumista uudelle neuvottelukierrokselle toteutettiin 14.11.2019 liiton piiristä valittujen eri sopimusaloja edustavien henkilöstöedustajien seminaari, jossa käsiteltiin vuoden 2019-2020 työmarkkinaneuvotteluja, työhyvinvointia ja viestintää henkilöstöedustajan tehtävissä.

Henkilöstöedustajien työn tukemiseksi järjestettiin ryhmätyönohjausta. Työnohjaukseen osallistui kahdeksan henkilöstöedustajaa. Ryhmä kokoontui syksyn ajan.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN YTN:n neuvottelutoiminta alkoi vuoden alussa vuoden 2020 palkankorotuksista neuvottelemalla. Kuitenkin kiista työajan pidentämisestä kaatoi optioratkaisut. Kun todettiin, ettei työehtosopimusten optioratkaisuille ole mahdollisuutta, neuvottelut siirtyivät syksyyn.

Syksyllä umpeutuivat useat YTN:n työehtosopimukset ja neuvotteluja käytiin tiiviisti koko syksyn ajan. Neuvotteluissa jouduttiin turvautumaan myös painostustoimiin. Joulukuussa 2019 toteutuivat YTN:n historian laajimmat lakot, kun teknologiateollisuus sekä suunnittelu- ja konsulttiala olivat kolmen päivän lakossa. Neuvottelutuloksia ei saatu aikaan vuoden loppuun mennessä vaan neuvottelut jatkuivat vuodelle 2020.

Akavan Erityisalat osallistui aktiivisesti YTN:n toimintaan. Liiton edustajat toimivat YTN:n hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä pienempiä YTN-liittoja edustavien yhteistyöryhmässä.

Akavan Erityisalojen vuotuisen henkilöstöedustajaseminaarin teemoja olivat neuvottelukierros ja viestintä. (Kuva: Kimmo Brandt)

13

Sopimusalatoiminnassa työskenteli Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelupäällikkö, joka toimi vastuullisena asiamiehen järjestöalalla sekä asiamiehenä kaupan alalla. Liitto resursoi YTN:n järjestöalalle myös viestintätukea.

Liiton edustaja toimi vuonna 2019 YTN:n mandaatilla Akavan taustaryhmässä, jossa käsiteltiin uudistettavaa yritysten yhteistoimintalakia. YTN:n kansainvälisessä ryhmässä käsiteltiin mm. eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeneita kysymyksiä. Liiton edustaja osallistui kouluttajana YTN:n kolmelle luottamusmieskurssille, aiheena yhteistoiminta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Akavan Erityisalat pyysi 8.3.2019 jäsenyhdistyksiltä julkisen sektorin (kunta, valtio, korkeakoulu, kirkko) neuvottelutavoitteita 15.4.2019 mennessä. Tavoitteiden koonti käsiteltiin liiton hallituksessa.

Neuvottelujärjestömme JUKO pyysi neuvottelutavoitteita 17.5.2019 mennessä tulevalle neuvottelukierrokselle. Erityisesti pyydettiin kantaa sopimuskauden pituuteen, palkankorotusten tasoon ja muotoon, ns. kiky-työajan pidennyksen poistamiseen sekä työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin tavoitteisiin.

JUKOn jäsenyhdistysten vastauksissa keskeisimmät yhteiset asiat olivat yleiskorotuspainotteisuus palkkaratkaisussa, esimiesten koulutukseen panostaminen, työhyvinvointi, pakollinen henkilökohtainen työhyvinvointiohjelma, matka-ajan korvaus ja kuormituksen vähentäminen.

Syksyllä 2019 JUKOn tavoitteenasettelussa työstettiin tekstitavoitteiden ja palkkaohjelman kokonaisuuksia. Tekstitavoitteet muotoillaan kokonaisuudeksi liittojen sekä syyskuussa työpajoissa valmisteltujen työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyvien tavoitteitten pohjalta.

JUKOssa kehitettiin järjestövalmiutta tiiviisti edellisen sopimusneuvottelukierroksen 2017/2018 kokemusten perusteella. Työtaisteluohjeistuksia kehitettiin kaikkien JUKOn työmarkkinasektorien osalta.

Akavan Erityisalat toimii JUKOssa osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntija JEA ry:tä.

AKY - Akavalaiset yrittäjät

Akavan Erityisalat on AKY - Akavalaisten yrittäjien jäsenliitto. AKY:n kautta vaikutettiin toimintavuonna yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontaan. AKY:n tuottamaa viestintää, tapahtumia ja koulutuksia kohdennettiin Akavan Erityisalojen yrittäjäjäsenille ja itsensätyöllistäjille, samoin kuin erilaisia tapahtumia ja koulutuksia.

Liiton edustaja toimi AKY:n hallituksen varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan jäsenenä.

14

Yksityissektorin edunvalvonta

Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukuntaa vetää Tuula Mattila (kolmas oik.). Esittelijänä toimii Amalia Poutanen (edessä vas.). (Kuva: Mauri Ratilainen)

Yksityissektorin edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunta, joka kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnalle perustettiin kokousten välisen työskentelyn helpottamiseksi oma Teams-alusta, jossa käytiin keskustelua ajankohtaisista teemoista.

Akavan Erityisalojen yksityissektorin jäsenistö työskentelee työpaikoilla, jotka kuuluvat työehtosopimusten piiriin sekä niin sanotuilla sopimuksettomilla työpaikoilla, jotka eivät kuulu työehtosopimusten piiriin. Neuvottelukunta otti molemmat ryhmät huomioon toiminnassaan.

Neuvottelukierros

Työehtosopimusten piirissä olevien jäsenten osalta keskityttiin työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumiseen neuvottelujärjestö YTN:n kautta sekä itse työehtosopimusneuvotteluihin, jotka alkoivat toden teolla syksyllä. Viestinnässä korostettiin jäsenille työehtosopimusneuvottelujen taustoja sekä perusteita.

Työelämähankkeet ja paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksettomien jäsenten osalta neuvottelukunta keskittyi seuraamaan sekä kommentoimaan maan hallituksen työelämähankkeita. Kun maan hallitusohjelma ilmestyi, kävi neuvottelukunta sen läpi yksityissektorin näkökulmasta sekä päätti itselleen seurattavat teemat. Seurattaviksi kattoteemoiksi valittiin monimuotoinen työelämä, työelämän rakenteet, työllisyys sekä elinikäinen oppiminen.

Paikallisen sopimisen teemasta järjestettiin 2.10. jäsen- ja sidosryhmätilaisuus. PTT:n toteuttamaa paikallisen sopimisen käytäntöjä teknologiateollisuudessa selvittänyttä

Neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen avasi yksityissektorin #sovitaanvaan-sidosryhmätilaisuuden.

15

tutkimusta esitteli Raija Heimonen. Kommenttipuheenvuoron pitivät työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä ja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

Jäsenviestintä

Yksityissektorin jäsenistölle lähetettiin vuoden aikana omia sektorikohtaisia uutiskirjeitä. Uutiskirjeissä käytiin läpi yksityissektorin ajankohtaisia asioita sekä esiteltiin yksityissektorin neuvottelukunnan jäseniä. Lisäksi jäsenistölle lähetettiin erityisiä työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä uutiskirjeitä.

Liiton piiristä valittuja henkilöstöedustajia osallistui YTN:n luottamusmieskursseille.

Järjestöala

Yksityissektorin alaisen Järki-ryhmän toiminta keskittyy sopimuksettomalle kentälle, mutta erityisesti järjestöalalle. ”Järjestöväen koti” toimi mm. Facebook-ryhmässä, jossa on 290 jäsentä. Sosiaalisessa mediassa järjestöteemoja nostettiin esille tunnisteella #järjestöväenkoti.

Vuoden aikana järjestettiin jäsenistölle kaksi Järjestöväen koti -iltaa. Kevään illan teemana oli muutoksessa eläminen, järjestön toimintaedellytysten kehittäminen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantaminen. Lisäksi keskusteltiin järjestötyöntekijän arjesta tämän kaiken keskellä. Syksyn illan teemana oli itsensä johtaminen.

Järjestöväen koti -iltojen lisäksi jatkettiin ns. järjestöväen iltavuoroja. Kyseessä on konsepti, jossa järjestöalan jäsenet voivat ilmoittaa oman työpaikkansa ”iltavuoroon” ja kutsua muita jäseniä työpaikoilleen tutustumaan toimintaan. Iltavuorossa myös perehdytään järjestävän jäsenen uratarinaan. Syksyllä järjestettiin iltavuoro Kalevalaisten Naisten liitossa.

Järki-ryhmä kokoontui neljä kertaa ja se seurasi aktiivisesti ajankohtaisia järjestökentällä vaikuttavia asioita. Myös järjestöalan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön tutkimuksiin ja selvityksiin perehdyttiin.

Järki-ryhmä keskittyi vuodan aikana erityisesti järjestöalan rahoitukseen liittyvään vaikuttamistyöhön, joka alkoi arpajaislain uudistuksen yhteydessä vuonna 2018. Vaikuttamistyötä jatkettiin keväällä 2019: vaadimme, että veikkausvoittovarojen mahdolliset leikkaukset kompensoidaan täysimääräisinä valtion budjetista. Eduskuntavaalien jälkeen lähestyttiin kansanedustajia postikortilla, joissa muistutimme järjestöjen sekä muiden yleishyödyllisten toimijoiden rahoituksen tärkeydestä.

Järjestöalan jäsenille lähetettiin kolme omaa uutiskirjettä.

Yksityinen museoala

Akavan Eritysaloilla on Palvelualojen työnantajaliitto Paltan kanssa voimassa yleissitova museoiden työehtosopimus, joka kattaa noin 600 yksityisten museoiden piirissä työskentelevää työntekijää. Työehtosopimus oli voimassa toimintavuoden ja 31.1.2020 asti.

Museoalan luottamusmiehet kokoontuivat valmistelemaan neuvottelutavoitteita tulevaan neuvottelukierrokseen. Akavan Erityisalat ja PALTA työstivät toimialalle etätyömallin työehtosopimuksen liitteeksi.

Akavan Erityisalat ja Museoalan Ammattiliitto jatkoivat toimintavuonna usein toimenpitein museoalan palkkakampanjaa. Syksyllä ilmestyi mm. yhteinen kampanjajulkaisu Moniosaajien museo. Kampanjalla halutaan nostaa alan arvostusta sekä parantaa työnteon edellytyksiä ja palkkatasoa.

16

Av-käännösyritykset

Av-käännösyrityksiä koskeneet työehtosopimusneuvottelut alkoivat 10.1.2019. Akavan Erityisalojen ja Suomen Journalistiliiton annettua 1.2. työtaisteluilmoituksen, neuvottelut jatkuivat valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla 6.2.2019. Hän antoi sovintoesityksen 13.2.2019. Akavan Erityisalojen ja Suomen Journalistiliiton hallitukset hyväksyivät sovintoesityksen 14.2.2019, joten käännösyrityksiä 15.-16.2. uhannut työtaistelu peruuntui.

Työntekijäpuolta työehtosopimuksessa edustavat Suomen Journalistiliitto, Akavan Erityisalat, Kieliasiantuntijat ja av-kääntäjät. Valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta uudistetun työehtosopimuksen piirissä ovat työnantajista BTI Studios Oy, BTI Studios Finland Oy, Saga Vera Oy, Pre-Text Oy ja Rosmer International Osk.

Osapuolten neuvotteluissa hiertäneeseen ei-työsuhteessa olevien hankintapalkkiota koskevaan erimielisyyteen valtakunnansovittelija ei antanut sovintoehdotusta. Hänen mukaansa asian ratkaiseminen edellyttäisi lainsäädännön muuttamista, mikä valtakunnansovittelijan lausuman mukaan kuuluu lainsäätäjän ratkaistavaksi EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa.

Av-käännösyritysten työehtosopimuksen sopimuskaudeksi tuli 1.2.2019–31.1.2020. Työehtosopimuksen voimassaolo jatkuu automaattisesti vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota kirjallisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen päättymispäivää. Kukaan sopijaosapuolista ei irtisanonut sopimusta, joten se on voimassa 31.1.2021 saakka.

Suomen Journalistiliitto, Akavan Erityisalat, Kieliasiantuntijat ja av-kääntäjät selvittivät toimintavuonna hankintalain sisältöä ja muiden Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden av-käännösten kilpailutuskäytäntöjä.

Suomen Journalistiliitto, Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liitto, Akavan Erityisalat ja Kieliasiantuntijat ilmaisivat 6.8.2019 tukensa BTI:n norjalaisille av-kääntäjille heidän toimenpiteistään palkkatason korottamiseksi.

Viittomakieliala

Viittomakielialan Osuuskunta Vian työehtosopimusta koskevat neuvottelut käytiin joulukuussa. Työehtosopimus uusittiin ajalle 1.2.2020–31.12.2021.

Av-käännösyrityksiä koskevia työehtoneuvotteluja käytiin osin valtakunnansovittelijan toimistossa.

17

VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro Oy:n työehtosopimusta koskevat neuvottelut käytiin joulukuussa. Työehtosopimus uusittiin ajalle 1.2.2020–31.1.2022.

Kuntasektorin edunvalvonta

Akavan Erityisalojen kuntasektorin neuvottelukuntaa vetää Sonja Peschkow (vas.). Esittelijänä toimii Jaakko Korpisaari (toinen vas.). (Kuva: Mauri Ratilainen)

Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa koordinoi kunnan neuvottelukunta. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Neuvottelukunta osallistui Tampereen työmarkkinaseminaarin 15.-16.5.2019. Kuntasektorin neuvottelupäällikön ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitten muodostamassa kuntasektorin taustaryhmässä valmisteltiin toimintavuoden aikana sopimustiedottamiseen liittyviä alueellisia sopimusinfoja, järjestövalmiuden kehittämistä ja kuntasektorin työelämätutkimuksen kysymyksiä. Neuvottelukierros Kuntasektorin neuvottelutavoitteet valmisteltiin neuvottelujärjestömme Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn valmisteluun 17.5. mennessä. Tavoitteita käsiteltiin koko vuoden JUKOn ja liiton eri toimielimissä. Keskeisiä asioita olivat yleiskorotuspainotteisuus palkkaratkaisussa, esimiesten koulutukseen panostaminen, työhyvinvointi, matka-ajan korvaus ja kuormituksen vähentäminen. Syksyllä 2019 JUKOn tavoitteenasettelussa työstettiin erityisesti tekstitavoitteiden ja palkkaohjelman kokonaisuuksia. Akavan Erityisalojen kuntasektorin järjestövalmiutta kehitettiin yhdessä liiton jäsenyhdistysten ja muiden akavalaisten liittojen kanssa. JUKOssa valmisteltiin työtaisteluohjeistus koko JUKOn toimintaan sekä erikseen sektoreittain. JUKOn liittokokous hyväksyi sääntömuutokset lakosta irtautumisesta. Syyskuussa 2019 kerättiin kertaluontoisella jäsenmaksukorotuksella työtaistelurahasto. Kuntasektorin työtaisteluohjeistusta tarkennettiin KVTES-alueelle yksityiskohtaisemmilla ohjeilla. JUKOn KVTES-alueen työtaistelusuunnitelma perustuu 20 kaupungin paikallisiin työtaistelutyöryhmiin, joihin

18

haettiin myös edustajia Akavan Erityisalojen jäsenistöstä. Vuoden 2019 lopussa liiton edustus oli 14 työryhmässä. JUKOn KVTES-alueen järjestövalmiusryhmä teki kyselyn jäsenliitoille järjestövalmiuden tilasta liitoissa. Kyselyn vastaukset esiteltiin jukolaisten liittojen toimihenkilöille kohdennetussa koulutustilaisuudessa 25.9. JUKOn KVTES-alueen järjestövalmiusharjoitus järjestettiin 31.10.2019. Mukana ovat etäyhteydellä Tampereen ja Turun paikalliset työtaistelutyöryhmät. Kuntasektorin pääsopijajärjestöjen yhteinen työtaisteluharjoitus järjestettiin 28.10. JUKOn KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmä nimettiin JUKOn KVTES-alueen keskuslakkotoimikunnaksi 10.10. JUKOn luottamusmiesvaalit

Kuntasektorin luottamusmiesvaaleja varten tuotettiin kampanja-aineistoa. Kuvitus oli Karoliina Pertamon käsialaa. JUKOn uudet kuntasektorin luottamusmiehet valittiin huhtikuussa 2019 kolmivuotiselle luottamusmieskaudelle 1.8.2019 - 31.7.2022. JUKOn luottamusmiehet edustavat kaikkia työpaikan akavalaisia, myös Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä. Luottamusmiesvaaleihin liittyen tehtiin liiton ja jäsenyhdistysten käyttöön kampanja-aineistoina mm. tausta-artikkeleita, kaksi luottamusmieshaastattelua ja kuvitusaineistoa. Tietoa jaettiin myös Kuntatiimi-tiedotteessa suomeksi ja ruotsiksi. Jäsenille tehtiin luottamusmiesvaaleista extra-jäsenkirje. Yhdessä jäsenyhdistysten kanssa järjestettiin luottamusmiesvaaleihin liittyvät jäsentilaisuudet 7.3. Tampereella, 12.3. Oulussa ja 20.3. Helsingissä. Luottamusmieskoulutukset JUKOn luottamusmiesten koulutuksesta kunnissa ja kuntayhtymissä vastaavat JUKOn jäsenyhdistykset. Akavan Erityisalat toimii JUKOssa osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. Kuntasektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JEA-liittojen, Kuntoutusalan asiantuntijoiden, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja VAKAVAn yhteistyönä.

Kuntasektorin luottamusmiehille järjestettiin kaksi peruskurssia, kaksi jatkokurssia ja kolme neuvottelupäivää. Koulutuksen teemoina olivat paikallista sopimista koskevat valmiudet sekä luottamusmiestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen.

Lisäksi yhdessä JEA-liittojen kanssa järjestettiin kurssi Teknisen sopimuksen luottamusmiehille ja

19

maakuntaliittojen yhteistoimintakurssi. Kuntasektorin luottamusmiehiä osallistui myös liiton omaan luottamusmiesseminaarin syysliittokokouksen yhteydessä marraskuussa Helsingissä. Kuntasektorin työelämätutkimus Kuntasektorin työelämätutkimuksen 2018 vastaukset kerättiin marraskuussa 2018. Tutkimukseen haluttiin mukaan kysymyksiä työelämän muutoksesta ja osaamisen näkymisestä palkkauksessa.

Kyselyn analysointi pitkittyi, kun valittu tutkija perui toimeksiannon. Syksyllä 2019 valittiin tutkimuksen analysoijaksi TNS Kantarin tutkija Jaakko Hyry. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JEAn kuntaryhmällä oli vuoden 2019 aikana 9 kokousta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin neuvottelupäällikkö toimi JEAn kuntaryhmän puheenjohtajana ja JEAn hallituksen puheenjohtajana.

Kuntasektorin neuvottelupäällikkö oli JUKOn kunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, KVTES-jaoston varapuheenjohtaja ja jäsen KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmässä, tekniikan jaostossa, paikallistyöryhmässä ja koulutustyöryhmässä. Keskeisiä teemoja JUKOn toimielimissä olivat tulevan sopimuskierroksen tavoitteenasettelun valmistelu ja järjestövalmiutta koskevan sääntöjen, ohjeistuksen sekä organisoinnin kehittäminen. Jäsenviestintä Jäsenviestintää hoidettiin muun muassa 10 akavalaisen liiton yhteisellä Kuntatiimi-tiedotteella. Kuntatiimissä käsiteltiin KVTES- ja Teknisen sopimuksen lisäksi AVAINTES-sopimuksen kysymyksiä. Liiton edustaja toimi Kuntatiimin vastaavana toimittajana ja tiedote toimitettiin Akavan Erityisaloissa. Vuonna 2019 Kuntatiimi ilmestyi sähköisenä neljä kertaa ja käännettynä ruotsin kielellä Kommunteamet-infobladet. Liitto tuotti toimintavuonna useita kuntasektorin jäsenten työn vaativuutta esille tuovia kannanottoja ja aineistoja yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Kannanotot liittyivät mm. vanhustyöhön, nuoriso- ja liikuntapalveluihin sekä kirjasto-, kulttuuri ja museopalveluihin. (Luettelo kannanotoista s. 44) Yhdessä Museoalan ammattiliiton kanssa jatkettiin museoalan palkkakampanjaa, jossa ilmestyi mm. Moniosaajien museo -julkaisu. Viestin ja Kumulan kanssa yhteistyössä uudistettiin kuntaviestinnässä työskenteleville jäsenille Kuntasektorin viestinnän palkat, työtehtävät ja vaativuustasot -opas. JUKO oli mukana rahoittamassa kuntatyön kehittämisohjelma KunTekoa, jossa edistetään kuntatyön tuottavuutta ja tuloksellisuutta samalla parantaen myös työelämän laatua. Akavan Erityisalat tiedotti KunTekon palveluista omissa kanavissaan. Sote- ja maakuntauudistus

Maan hallitus totesi 8.3.2019, että sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämien lakien valmistelu ei ehdi toteutua nykyisen eduskunnan jäljellä olevalla istuntokaudella ja hallitus erosi. Näin tehty valmistelu sote- ja maakuntauudistuksesta raukesi. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen vuoksi JUKOn maakunnan neuvottelukunnan ohjesäännön mukaiset tehtävät eivät olleet realisoitumassa. JUKOn maakunnan neuvottelukunta jatkoi toimintaansa seuraten maan uuden hallituksen toimia sote-uudistuksessa.

20

Valtiosektorin edunvalvonta

Akavan Erityisalojen valtiosektorin neuvottelukuntaa vetää Aino Harinen (edessä vas.). Esittelijänä toimii Kari Eskola (oik.). (Kuva: Mauri Ratilainen)

Akavan Erityisaloissa valtiosektorin edunvalvontaa koordinoi valtion neuvottelukunta, joka kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Neuvottelukunta seurasi valtion muutostilanteita, tuki JUKOssa tapahtuvaa edunvalvontatyötä ja otti kantaa lainsäädäntö- ja työmarkkinasopimuksiin valtion henkilöstön näkökulmasta. Neuvottelukunta piti myös ajankohtaisseminaarin. Akavan Erityisalojen merkittävä saavutus oli saada työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet keskusteluun JUKOssa ja osaksi JUKOn valtiosektorin virallisia tavoitteita. Neuvottelukunta tuki liiton toimintaa some-näkyvyydellä mm. eduskuntavaalikampanjassa.

Liittoa työllistivät valtiolla eri toimialoilla käynnissä olevat fuusio- ja kehittämishankkeet. Osana JUKOa liiton työmarkkinalakimies toimi fuusiohankkeiden taustaryhmissä (Opetushallitus, Traficom, Digi- ja väestötietovirasto, LUOVA) sekä luottamusmiesryhmissä (ministeriöiden yt-taustaryhmä, avien taustaryhmä) ja osallistui virastojen henkilöstöinfoihin. Vastaavasti muut akavalaiset liitot järjestivät osana JUKOa valtiosektorin jäsenistölle edunvalvontatilaisuuksia ajankohtaisista työmarkkinakysymyksistä. Liitto tuki myös eri muodoissa jäsenyhdistysten ja luottamusmiesten pitämiä työpaikkakohtaisia tapahtumia.

Valtion palkkausjärjestelmät ja erityisesti niihin liittyvät toimenkuva- ja palkkausmuutokset työllistivät liitossa. Työtä tehtiin tyypillisesti yhdessä jäsenen, jukolaisen luottamusmiehen ja liiton lakimiehen kanssa yhdessä. Jäsenen asioissa turvauduttiin myös viralliseen neuvottelutiehen. Liitto osallistui palkkausjärjestelmätyöhön useissa virastoissa, esimerkiksi Museovirastossa ja Opetushallituksessa. Monilla valtion toimialoilla oli vireillä merkittäviä kehittämishankkeita, jotka vaativat vaikuttamistyötä. Liiton valtiosektorin jäsenille suunnattiin marraskuussa 2019 työelämätutkimuksen kysely.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu koski useimpia valtionhallinnon toimialoja. Liiton keskeinen tavoite oli turvata valtiolta maakuntahallintoon siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdot, asema ja

21

tulevan edunvalvonnan edellytykset. Liitto osallistui JUKOn maakuntaneuvottelukunnan ja JUKOn maakuntaneuvottelukunnan alaisen valtion jaoston työhön sekä JUKOn lausuntojen työstämiseen. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu keskeytettiin maaliskuussa 2019. Aluehallintouudistuksen kaatumisen myötä LUOVA-viraston valmistelu lopetettiin.

Maan hallituksen vaihtuminen ja uuden hallitusohjelman valmistelu keväällä 2019 näkyivät valtion virkamiestyössä. Suuri osa valmistelussa olevista hankkeista jäi odottamaan uuden hallitusohjelman tuomia muutoksia ja täytäntöönpanoa syksystä 2019 alkaen.

Neuvottelukierrokseen valmistautuminen

Valtion voimassa oleva yleinen virka- ja työehtosopimus (1.2.2018 - 31.3.2020) turvasi hyvin valtion palvelussuhteen ehdot 2019. Yleiskorotuksina maksettiin 1 % 1.4.2019 ja virastoerinä 0,75 % 1.4.2019 lukien.

JUKO-työssä keskeisintä oli toimintavuonna yhteisten tavoitteiden määritteleminen kevään 2020 neuvottelukierrokselle JUKOn sisällä ja toisaalta palkansaajajärjestöjen kesken. Liiton työmarkkinalakimies valittiin JUKOn valtion ns. tekstiryhmään muotoilemaan neuvottelutekstejä. Liittokierros sekä työmarkkinapolitiikka osoitti, että aikaisempaa tärkeämpää oli myös työtaisteluvalmiuden kasvattaminen uudelle tasolle. JUKOn valtiosektorilla luotiin ensi kertaa erityinen työtaistelun rahoitusmalli.

Muita valtiosektorin keskeisiä edunvalvontakohteita olivat valtion talousarvioesitys 2020, hallituksen lainsäädäntö- ja työelämähankkeet sekä JUKOn luottamusmiesten tukeminen virastoeräneuvotteluissa.

Toiminta JEAssa ja JUKOssa

Liitto osallistui JUKOn toimintaan osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn toimijat kokoontuivat säännöllisesti ennen JUKOn valtion neuvottelukunnan kokouksia käsittelemään neuvottelukunnassa päätettäväksi tulevia asioita. JUKOn valtion neuvottelukunta kokoontui 15 kertaa käsittelemään valtion muutoshankkeita, uudistettuja palkkausjärjestelmiä, keskustason erimielisyysneuvotteluja ja työtuomioistuinriitoja sekä ajankohtaisia työmarkkinatilanteita.

Liiton työmarkkinalakimies toimi JUKOn valtion neuvottelukunnan ja keskuslakkotoimikunnan jäsenenä. Lisäksi työmarkkinalakimies toimi JUKOn edustajana sopimustoiminnassa niissä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa virastoissa, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä sekä ns. kummiasiamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Työmarkkinalakimies toimi myös JUKOn neuvottelijana ja kouluttajana.

JUKOn luottamusmiehinä toimivia Akavan Erityisalojen jäseniä osallistui sekä JUKOn järjestämiin luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin että JEA/Vakavan järjestämiin luottamusmiesten neuvottelupäiviin. Liitto toimi järjestäjänä tai tukena eri kursseissa.

Valtiosektorin jäsenistö sai liitosta kohdennettua viestintää uutiskirjeen muodossa ja jäsenille toimitettiin valtiosektorin edunvalvonnasta akavalaisten liittojen yhteistuotantona edunvalvontaviestintään keskittyvä Keppi ja porkkana -tiedote, joka ilmestyi sähköisenä neljä kertaa.

Kansallisgalleria

JUKOn edunvalvonnan piiriin kuuluu myös Kansallisgalleria, jossa sopimusosapuolina ovat JUKO ja Sivistystyönantajat. Kansallisgalleriassa työskentelee noin 100 liiton jäsentä monista eri jäsenyhdistyksistä. Kansallisgallerian ilmoitettua henkilöstönsä mittavista lomautuksista JUKO järjesti jäsenistölle henkilöstöinfon. JUKO ja muut palkansaajajärjestöt määrittelivät myös Kansallisgalleriaa koskevat neuvottelutavoitteet kevään 2020 neuvottelukierrokselle.

22

Korkeakoulusektorin edunvalvonta

Akavan Erityisalojen korkeakoulutoimikuntaa veti vuonna 2019 Tapio Heiskari (istumassa.). Esittelijänä toimi Minna Nieminen (toinen oik.). (Kuva: Mauri Ratilainen)

Akavan Erityisalojen korkeakoulutoimikunta huolehti toimintavuonna korkeakoulujen edunvalvonnasta. Korkeakoulutoimikunta kokoontui neljä kertaa toimien ennen muuta liiton korkeakoulusektoria kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina.

Maan hallitusohjelma julkaistiin kesäkuussa 2019 ja siinä todettu jatkuvan oppimisen uudistus tulee edellyttämään korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Korkeakoulutoimikunta katsoi, että tavoite jatkuvasta oppimisesta tarkoittaa myös korkeakoulujen kehittämistä työpaikkoina ja työsuhteiden laadun tarkastamista ja että tämä prosessi on aloitettava välittömästi. Neuvottelukierros Toimintavuonna valmistauduttiin tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Korkeakoulutoimikunta pohti o vuoden ensimmäisestä kokouksestaan lähtien yliopistosektorin neuvottelutavoitteita. Neuvottelutavoitteet lukittiin lopullisesti syksyllä 2019, hyvissä ajoin ennen tavoitteiden täsmentämistä JUKOn yliopistoneuvottelukunnassa. Kaikki korkeakoulutoimikunnan asettamat tavoitteet hyväksyttiin Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:ssä yhteisiksi tavoitteiksi ja myöhemmin JUKOn yliopistosektorin neuvottelutavoitteiksi.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaisten työryhmien työ on ollut intensiivistä ja tiivistä erityisesti syksyllä 2019. Määräaikaisuustyöryhmän toimikautta pidennettiin vuoden loppuun. Työryhmä käsitteli määräaikaisten työsuhteiden laajuutta ja käyttöä eri yliopistoissa ja eri henkilöstöryhmissä. Työryhmän työ päättyi yhteisen oppaan julkaisemiseen. Saatua tulosta on pidetty korkeintaan tyydyttävänä. Sen sijaan IPR-

23

työryhmän luottamusmiesten käyttöön laadittua IPR-opas on arvioitu perusteelliseksi. IPR-opas tullaan päivittämään myöhemmin myös työntekijöiden käyttöön sopivaksi.

Valmistautuminen tulevaan neuvottelukierrokseen tarkoitti myös järjestövalmiuden ja viestinnän kehittämistä. Valmistautumisprosessi aloitettiin ajoissa ja menneiden neuvottelukierrosten onnistumisiin ja haasteisiin on pyritty varautumaan. Lakkotoimikunnassa työskentelyä tiivistettiin ja JUKOlle valmisteltiin ohjeistusta ja rahoitusmalleja työtaistelutilanteita varten. Ammattikorkeakoulusektori Ammattikorkeakoulusektorilla valmistauduttiin vuonna 2020 tapahtuvaan työehtosopimusmuutokseen. Suurin osa ammattikorkeakouluista soveltaa työsuhteisiin jatkossa yksityisen opetusalan työehtosopimusta AVAINTES:n sijaan. Muutos tarkoittaa, että ammattikorkeakouluissa ei välttämättä ole jatkossa omaa jukolaista henkilöstöedustajaa. Luottamusvaltuutettujärjestelmää on pyritty rakentamaan paikallisesti. Toiminta JUKOssa ja JEAssa Akavan Erityisalat osallistui yliopistoneuvottelukuntatyöhön Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa, joka edustaa akavalaisia yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat osallistuu JUKOn työskentelyyn osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn toimijat kokoontuivat säännöllisesti ennen JUKOn yliopistosektorin neuvottelukunnan kokouksia käsittelemään neuvottelukunnassa päätettäväksi tulevia asioita.

Liiton korkeakoulusektorin asiamies toimi JUKOn yliopistoneuvottelukunnan ja lakkotoimikunnan jäsenenä. Lisäksi asiamies toimi JUKOn yliopistojen paikallisten asioiden työryhmän jäsenenä, jossa käsiteltiin yliopistojen paikalliset sopimukset ja yt-neuvottelut. Asiamies toimi myös JUKOn kouluttajana. Jäsenviestintä Yliopistosektorin sähköinen uutiskirje Yliote ilmestyi vuonna 2019 yhteensä neljä kertaa. Yliote tehdään akavalaisten liittojen yhteistyönä. Tämän lisäksi liitto lähetti jäsenille lähetettiin omia uutiskirjeitä neuvottelutavoitteista, neuvottelujen lähestymisestä ja työtaisteluasioista. Kirkon sektorin edunvalvonta

Liiton jäsenistöstä noin 150 työskentelee Evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa. Liiton työmarkkinalakimies toimi jealaisten liittojen edustajana JUKOn kirkon neuvottelukunnassa, joka neuvottelee JUKOn puolelta Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen. Neuvottelukunta kokoontui toimintavuonna 10 kertaa.

Akavan Erityisalojen jäsenistön kannalta keskeisintä oli saada ns. ei-hengellistä työtä tekevän jäsenistön palkkaus-, työaika- ja työhyvinvointikysymykset JUKOn neuvottelutavoitteisiin. Työhyvinvointi ja johtaminen ovat seurakunnissa muita työmarkkinoita heikompaa, mikä vaati myös JUKOlta toimia.

24

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikuntaa vetää Ian Mac Eochagáin (keskellä.). Esittelijänä toimii Tuire Torvela (oik.). (Kuva: Mauri Ratilainen)

Liiton ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille järjestettiin kolme koulutustilaisuutta: Yrittäjän jaksaminen ja työnhallinta 1.2.2019 Helsingissä, Viestintä ja markkinointi somekanavissa 16.5.2019 Helsingissä webinaarina ja Palvelumuotoilu 27.9.2019 Tampereella.

Toimikunnan oma koulutustoiminta aiheesta ”Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä” jatkui. Kohderyhminä olivat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutustilaisuuksia oli yksi.

Yhtenä toimintavuoden painopisteenä oli ammatinharjoittajan ja yrittäjän jaksamisen tukeminen. Tämän edistämiseksi järjestettiin toimintavuoden aikana kahdeksan kokoontumiskertaa sisältävä ryhmätyönohjaus. Kiilakuntoutus toteutettiin Kuntoutuskeskus Ruissalossa Turussa. Jaksamisen ja verkostoitumisen tueksi järjestettiin jäsentilaisuus Tampereella Museokeskus Vapriikissa, jossa aiheena oli Megatrendit ja tulevaisuusajattelu.

Toimikunnan sisäisen viestinnän ja jäsenviestinnän parantamiseksi käynnistettiin oman viestintäsuunnitelman laatiminen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaan vaikutettiin toimimalla Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa ja tekemällä yhteistyötä Akavalaiset yrittäjät AKY:n kanssa. Edunvalvonnassa oli keskeisesti esillä YEL-työryhmän työn seuraaminen, palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämiseen liittyvien ongelmakohtien selvittäminen ja yrittäjyysstrategiaan vaikuttaminen.

25

Yksilöedunvalvonnan palvelut

26

Työ- ja virkasuhdeneuvonta ja lakipalvelut

Liiton virka- ja työsuhdeneuvonnassa käsiteltiin vuonna 2019 lähes 7 450 asiaa. Osa jäsenten esille ottamista asioista koskee erimielisyystilanteita, osassa on kysymys jäsenen neuvonnasta ja tiedonhausta vastaisen varalle, jotta ongelmia ei syntyisikään. Asioissa, joista jäsenistö on yhteydessä, on vuodenaikavaihtelua ja eroja eri vuosien välillä mm. laki- ja sopimusmuutosten sekä talouden vaihteluiden vuoksi. Kevätkaudella painottuvat vuosilomaa koskevat kysymykset.

Työsuhdeneuvonnassa olivat esillä vuonna 2019 erityisesti:

Työsuhteiden päättämiset, kuten päättösopimusten tekeminen ja sisällöt, irtisanomisperusteet ja noudatettava irtisanomisaika sekä koeaikapurun perusteet olivat esillä jäsenneuvonnassa. Julkisella sektorilla (valtio, kunta) yhteistoiminta-asiat koskivat pääosin työehtojen muutoksia edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, yksityisellä sektorilla kysymys oli henkilöstön vähentämistä edeltävistä neuvotteluista. Ammattikorkeakouluissa työskentelevät olivat yhteydessä koskien tulevaa uutta työehtosopimusta. Yliopistoissa työskentelevät kysyivät fuusioiden vaikutuksista työehtoihin. Vuosiloma-asiat koskivat vuosiloman ansaintaperusteita, lomapalkkaa, lomakorvausta, lomarahaa ja loman pitämistä. Palkkaneuvonnassa käsiteltiin yleisesti palkkauksen tason varmistamista, palkkauksen perusteita ja työn vaativuuden arviointia. Yleinen kysymys oli esimerkiksi, mikä olisi oikea palkkataso mm. sovellettavan työehtosopimuksen puitteissa. Työsuhteen alkamista koskevissa kysymyksissä esillä olivat neuvoteltavan työsopimuksen sisällöt, syrjintä työhönotossa sekä julkisella sektorilla toiselle työnantajalle siirryttäessä kokemusvuosien laskenta, mikä linkittyy vuosiloman ansaintaan. Määräaikaisuuksien kysymykset koskivat irtisanomisoikeutta, määräaikaisuuden perusteita ja sopimuksen jatkamista esim. perhevapaan yhteydessä. Työaika-asioissa käsiteltiin työaikalain soveltamisrajaa ja soveltamispoikkeuksia, liukuvaa työaikaa, ylitöitä ja työaikakorvauksia. Työsuojelukysymyksistä esillä olivat epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja häirintä. Työttömyysturvaneuvonnassa käsiteltiin karensseja, erityisesti silloin, jos irtisanoutuu työstä sekä työstä kieltäytymistä. Sovitellun päivärahan maksamista koskevat lakimuutokset ja aktiivimalliin liittyvät asiat näkyivät edelleen jäsenten kysymyksissä. Jäsenet ovat myös pyytäneet tulkinta-apua työttömyyskassan päätöksiin. Myös muutoksenhakuun liittyen on ollut yhteydenottoja. Luottamusmiestoiminnassa esillä oli luottamusmiesten ja muiden henkilöstöedustajien tukeminen paikallisen tason neuvottelutoiminnassa.

27

Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

Perhe- ja perintöoikeudellisessa neuvonnassa hoidettiin noin 600 asiaa vuonna 2019.

Työttömyyskassan palvelut

Akavan Erityisalojen palkansaajajäsenten työttömyyskassa on Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko. Toimintavuoden alkupuolella kassassa näkyivät edelleen aktiivimallin vaikutukset. Ennen vuodenvaihdetta tehdyn jäsenkyselyn mukaan aktiivimalli ei lisännyt jäsenten työllisyyttä. Sen sijaan manuaalinen työ kassassa oli lisääntynyt. Käsittelyajat pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla.

Palkkaneuvonta ja Palkkanosturi

Jäsenten omatoimisen palkkaneuvonnan mahdollistavan Palkkanosturin vaihdos Palkkapuntariksi käynnistyi vuonna 2019. Uudistettu järjestelmä on jäsenten käytössä vuonna 2020.

Uravalmennus

Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenpalveluna maksutonta henkilökohtaista uravalmennusta ja työnhakupalvelua. Palvelun tarkoituksena on tukea jäsentä työnhaussa ja työllistymisessä, uudelleensijoittumisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä uratavoitteiden laatimisessa. Palvelut toteutetaan puhelimen välityksellä.

Uravalmennuksen kautta jäsenille tarjottiin henkilökohtaista valmennusta työelämän muutostilanteissa, tukea työnhakuun, urasuunnitteluun ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelun osa-alueita olivat mm. tulokselliset työnhakukäytännöt, hakemus, CV, työhaastattelu, omat vahvuudet, tavoitteet, valintatilanteet, osaamisen tunnistaminen, työssä kehittyminen, LinkedIn-profiili, kehityskeskustelut, palkkaneuvottelut, työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä tunteet työelämässä.

Vuonna 2019 uravalmennuksen portaaliin kirjautui yhteensä 853 Akavan Erityisalojen jäsentä. Määrä oli 55 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. Kirjautumisia tapahtui yhteensä 5 741 eli määrä kolminkertaistui. Portaaliin kirjautuneista 75 % käytti henkilökohtaista puhelinvalmennusta, 9 % henkilökohtaista skype-valmennusta ja 16 % oli kiinnostunut videoiden kautta tapahtuvasta uravalmennuksesta. Kaikki urapalvelun tuottajalta ostetut tunnit käytettiin loppuun. Tyypillinen henkilökohtaisen urapalvelun käyttäjä oli 31-50 vuotias työsuhteessa oleva nainen, joka oli kiinnostunut oman osaamisensa kehittämisestä. Yleisarvosanaksi uravalmennus sai 4,4 / 5, kun vastausprosentti oli 35. Työnhakuun ja urapolkujen kehittämiseen liittyviä opastavia videoita katsottiin yhteensä 1 685 kertaa ja webinaareihin osallistuttiin 667 kertaa. 264 jäsentä suoritti Taitava työnhakija -verkkokurssin, joka hyväksyttiin liiton jäsenten Työttömyyskassa Erkossa aktiivimallin mukaiseksi koulutuskokonaisuudeksi.

Akavan Erityisalojen uravalmennus oli ulkoistettu Up Partnersille. Sopimuskausi päättyi vuoden 2019 loppuun. Uudelle kaksivuotiskaudelle kilpailutettiin kaksi potentiaalista palveluntarjoajaa, joista Up Partners valittiin jatkamaan uravalmennuksen tuottamista myös kaudelle 2020-2021.

Akavan Erityisalat oli mukana kaikissa omaehtoisen työllistymisen projekteissa. Näitä olivat toimintavuonna Uudenmaan OTTY, joka käytti markkinointinimeä Työnhakuveturi, Varsinais-Suomen VOTTY, joka käytti markkinointinimeä Urapurje, Pohjois-Pohjanmaan PPOTTY eli markkinointinimeltään

28

Urasampo sekä uusimpana Pirkanmaan PIOTTY eli Uratehdas. Nämä yhteisakavalaiset eri rahoituslähteistä rakennetut projektit tarjoavat ura- ja työelämäpalveluja.

Uudellamaalla toimivan OTTY:n alaisen Työnhakuveturin luennoille osallistui yhteensä 11, webinaareihin 17 sekä Walk for Jobs -tapahtumaan 9 Akavan Erityisalojen jäsentä. Vertaistuellisiin boosteriryhmiin osallistui yhteensä 7 jäsentä. TJS Opintokeskuksen ja Työnhakuveturin yhteistyössä järjestämille luennoille osallistui 6 jäsentä. OTTY:n palveluita käytti siis kaiken kaikkiaan 44 Akavan Erityisalojen jäsentä, mikä on vain neljäsosa edellisvuoden määrästä. Käyttäjämäärän väheneminen aiheutui osittain työllisyystilanteen paranemisesta.

Työllistymisprojektien käyttöä seurattiin aktiivisesti ja tarpeen mukaan palvelun markkinointia lisättiin. Palveluntarjoajat kontaktoivat liiton urapalveluista vastaavaa joka kuukausi ja välittivät markkinointimateriaalia suoraan sosiaaliseen mediaan tai uutiskirjeisiin hyödynnettäväksi.

29

Järjestötyö

30

Jäsenkunta ja järjestöllinen asema

Akavan Erityisaloilla oli jäseniä vuoden 2019 lopussa 26 500, mikä on 58 vähemmän vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintavuoden 2019 aikana erityisen huomion kohteena oli Akavan Erityisalojen jäsenkasvu ja jäsenpito. Ns. menetetyille jäsenille tehtiin kysely, jolla pyrittiin selvittämään tarvittavia muutoksia liiton toimintatapoihin jäsenpidon parantamiseksi. Liiton hallituksen syysseminaarissa oli erillinen jäsenkasvun ja jäsenpidon teema, jota varten työstettiin mm. liiton kilpailija-analyysi. Toimistossa perustettiin myös vuoden 2019 alussa ns. Kasvu-ryhmä, jossa järjestötyön, markkinoinnin ja edunvalvonnan asiantuntijat yhdessä käyvät läpi kasvuun, jäsenpitoon ja Akavan Erityisalojen järjestölliseen asemaan liittyviä asioita ja tarvittavia toimenpiteitä.

Vuoden aikana käynnistettiin myös jäsenpalveluprosessien jäsenlähtöinen palvelumuotoiluprojekti. Projektin tavoitteena on kehittää jäsenkokemus jäsenelle helpoksi ja palkitsevaksi. Projektin myötä järjestettiin työpajoja tiimeittäin Akavan Erityisalojen toimiston henkilökunnalle, jäsenyhdistysten toimihenkilöille sekä jäsenille. Työpajojen avulla tunnistettiin jäsenkokemuksen tämänhetkisiä haasteita. Prosessien kehittäminen ja haasteiden ratkominen jatkuu vuoden 2020 aikana.

Strategiassa edellytettyä jäsenmaksurakenteen uudistamista käsiteltiin liiton hallituksen kokouksissa useaan otteeseen vuoden 2019 aikana. Hallitus totesi syksyllä 2019, että jäsenmaksurakenteen uudistaminen vaatii osittaista sääntöjen muutosta jäsenmaksujen määräytymisestä ja sääntömuutosta käsiteltiin syysliittokokouksessa 2019. Kevätliittokokouksessa 2020 säännöt muutettaneen, jonka jälkeen jäsenmaksurakenteen uudistaminen jatkuu.

Uudenlaista jäsenlähtöistä yhteisöllisyyttä -strategiaprojekti

Akavan Erityisalojen uusi strategia tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Projektissa on nimetty Uudenlaista jäsenlähtöistä yhteisöllisyyttä - kokonaisuus kokonaan uudeksi osa-alueeksi, jota aletaan Akavan Erityisalojen yhteisössä vahvistaa ja kehittää.

Akavan Erityisalojen hallitus on määritellyt strategiaprojektissa olennaiseksi sen, miten ”kovaa” edunvalvontaa voitaisiin tuoda mahdollisimman lähelle jäsentä. Tätä tavoitetta kohti pyrittiin pääsemään yhdessä viestinnän ja markkinoinnin strategiaprojektin kanssa toimintavuoden 2019 aikana. Edunvalvonnan konkretisoimiseksi järjestettiin vuoden aikana kaksi työpajaa Akavan Erityisalojen eri toimijoille. Työpajoissa benchmarkattiin toisen järjestön edunvalvontatyön konkretisoimista. Lisäksi työstettiin Akavan Erityisalojen omia toimia edunvalvonnan konkretisointityötä varten. Lisäksi työstettiin sitä, miten saamme viestittyä liittomme arvoista jäsenille entistä tehokkaammin.

Aluetoiminta

Akavan Erityisalojen aluetoiminnan kehittämistä ja uusien alueryhmien perustamista jatkettiin edelleen. Toiminnasta luotiin selkeät prosessikuvaukset ja ohjeistukset. Aluetoiminnan merkitystä jäsenhankinnan, -pidon sekä työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja uudenlaisen verkostoitumisen kanavana haluttiin korostaa edelleen. Työhyvinvoinnillinen merkitys korostui, kun aluetoiminnan kautta jäsenet saivat vahvasti itse vaikuttaa alueen tapahtumiin ja tilaisuuksissa oli usein myös virkistyksellinen puoli. Liiton näkyvyys alueilla vahvistui alueryhmien perustamistilaisuuksien myötä.

31

Akavan Erityisalojen alueyhdyshenkilöinä toimi yhteensä 13 luottamustoimista liiton jäsentä ympäri Suomen. Lappiin, Hämeeseen, Etelä-Savoon ja Pohjanmaalle laitettiin alueyhdyshenkilöhaku auki ja paikat täyttyivät. Kahdeksalle alueelle perustettiin alueryhmä vuoden 2019 aikana. Pohjois-Karjalan alueyhdyshenkilö lopetti vuoden loppuun mennessä, joten haku avattiin vielä loppuvuonna.

Jäsenille järjestettiin yhteensä 25 työelämätietouteen, työssä jaksamiseen, yhteisöllisyyteen, kulttuurielämyksiin ja Akavan Erityisalojen ajankohtaisasioihin keskittynyttä aluetapahtumaa. Aluetilaisuuksissa haluttiin korostaa asian ja virkistyksen yhteisvaikutusta ja suosia paikallisuutta sekä luennoitsijoissa että kulttuurielämyksissä. Aluetoiminnan edunvalvonnallista roolia tuettiin ja jäsenyhdistysten kanssa keskusteltiin yhdistysten roolista ammatillisen edunvalvonnan tuottajina alueellisesti. Aluetapahtumia järjestettiin yhteistyössä liiton koulutus- ja opiskelijatoiminnan kanssa. After work -tilaisuuksista muotoutui jo vakiintunut ja pidetty aluetoiminnan malli. Yhtään suunniteltua tilaisuutta ei jouduttu perumaan. Osallistujia tapahtumissa oli yhteensä 424.

Alueyhdyshenkilöille kohdennettu seminaariviikonloppu järjestettiin Tallinnassa 16.-17.11. Seminaarissa esiteltiin ja kehitettiin edelleen aluetoiminnan prosessikaavioita ja jaettiin parhaita käytäntöjä vuoden aikana järjestetyistä tilaisuuksista. Samalla pohdittiin työpajamaisesti sitä, miten liittostrategia ilmenee tilaisuuksissa ja mitä olisi hyvä ottaa huomioon toiminnan juurruttamiseksi osaksi liiton perustoimintaa. Päivien aikana keskusteltiin myös liiton ja Akavan ajankohtaisista asioista ja pohdittiin aluetoiminnan roolia koko liittokentässä. Seminaariin osallistui yhteensä 10 alueyhdyshenkilöä, 1 yhdistysten toimihenkilö, liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä yhteyspäällikkö.

Ilmastotoiminta

Vuoden 2019 keväällä perustettiin Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten yhteinen avoin ilmastoryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten ilmastotoimia. Ryhmä kokoontui toimintavuonna neljä kertaa.

Jäseniltä tulevat, ammattiliittojen ilmastotyöhön liittyvät yhteydenotot lisääntyivät selvästi. Vuoden aikana Ilmastoryhmä toteutti Akavan Erityisalojen jäsenistölle ilmastokyselyn, joka myös osoitti jäsenten odottavan omalta liitolta aktiivista otetta ilmastoasioihin. Kyselyn pohjalta tehtiin liiton ilmastotyön suunnitelma vuodelle 2020.

Ilmastoryhmän tehtävänä on myös suunnitella liiton osallistumista ilmastokampanjointiin. Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistyksiä oli vuonna 2019 mukana Korvaamaton- ja Ilmastoveivi-kampanjoissa sekä Ilmastomarssilla ja Ilmastolakko-tapahtumassa.

Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistyksiä osallistui Ilmastolakko-tapahtumaan, joka keräsi eduskuntatalolle joukoittain koululaisia ja nuoria.

32

Opiskelija- ja nuorisotoiminta

Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikuntaa vetää Maiju Salminen (edessä.). Esittelijänä toimii Paula Antell (oik.). (Kuva: Mauri Ratilainen)

Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunta kokoontui neljä kertaa vuodessa. Lisäksi oli yksi sähköpostikokous. Yksi kokouksista oli kaikille opiskelijajäsenille avoin seminaari, jossa Nyyti ry:n asiantuntija piti luennon opiskelijoiden jaksamisesta.

Opiskelijatoimikunnan kanssa käynnistettiin keskustelu Akavan Erityisalojen nuoriso-ohjelman kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa nuorten osallistumista ammattiliiton toimintaan sekä löytää tapoja tuoda ammattiliiton toiminta nuorelle merkitykselliseksi. Nuoriso-ohjelmaa ja nuorille suunnatun viestinnän kehittämistä varten käynnistettiin syksyllä 2019 korkeakouluharjoittelijan rekrytointi. Harjoittelijaksi rekrytoitiin kauppatieteiden kandidaatti Matleena Inget, joka suorittaa kolmen kuukauden harjoittelun tammi-huhtikuussa 2020.

Korkeakouluyhteistyötä jatkettiin yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Työelämäluentoja pidettiin pyynnöstä ja yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa toteutettiin muun muassa Humanisti Huipulle -tapahtuma Tampereen yliopistolla sekä humanistien työelämätapahtuma Itä-Suomen yliopistolla. Erityisesti nuorille jäsenille ja opiskelijoille suunnattiin kaksi webinaaria, jotka käsittelivät työnhakua somessa sekä uramuotoilua. Yhdistysten kanssa jatkettiin myös jäsenhankkijoiden verkoston kokoontumisia. Verkoston tavoitteena on tukea yhdistyksiä jäsenhankinnassa ja jakaa hyviä käytäntöjä.

Akavalaista yhteistyötä jatkettiin osallistumalla Akavan opiskelijoiden valtuuskuntaan, jossa vuoden aikana toimivat kaksi opiskelijatoimikunnan jäsentä sekä varajäsenenä järjestöasiantuntija. Osana akavalaista opiskelijatyötä osallistuttiin Akavan korkeakoulukiertueelle sekä akavalaisten opiskelijoiden ja jäsenhankkijoiden verkostoihin.

Opiskelijoiden uutiskirje ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Uutiskirjeen kehittäminen aloitettiin toimintavuoden aikana sekä viestintästrategia että opiskelijoiden tarpeet huomioiden.

33

Jäsenkoulutukset

Jäsenkoulutusten tarkoituksena on vahvistaa, tukea ja edistää jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuivat edunvalvontaan, ajankohtaisiin työelämän ilmiöihin ja kestävän työelämän kehittämiseen ja ne toteutettiin strategian mukaisista teemoista, jäsenten toiveita kuunnellen.

Akavan Erityisalat järjesti vuonna 2019 yhteensä 43 jäsenkoulutusta, joista viisi webinaareina. Neljä koulutusta jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Koulutuksiin osallistui yhteensä 1 661 jäsentä, jossa kasvua 65 % edellisvuoteen verrattuna.

Koulutuskalenteri suunniteltiin koko vuodeksi ja julkaistiin puolivuosittain. Suunnittelun apuna käytettiin mm. koulutuspalautteita, jäsenkyselyä sekä jäsenyhdistyksiltä saatuja toiveita. Ilmoittautumiset hoidettiin Webropolin kautta, koska uusi toiminnanohjausjärjestelmä ei ollut koulutusilmoittautumisten osalta käytössä.

Koulutusaiheet painottuivat työhyvinvointiin, työehtojen parantamiseen, tasa-arvoiseen työelämään, johtamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamisen haasteisiin. Koulutuksissa keskityttiin muun muassa uramuotoiluun, coachauksen menetelmiin, esihenkilötyöhön, palkkaneuvotteluihin, työsuhteen ehtojen muutostilanteisiin, epäasialliseen kohteluun puuttumiseen, itsensä brändäämiseen ja yrittäjyyden perusasioihin.

Yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa järjestettiin neljä Työhyvinvointikortti-koulutusta. Niihin osallistui 63 jäsentä. Ammatinharjoittajille tarjottiin koulutusta muotoiluajattelusta, somemarkkinoinnista ja -viestinnästä sekä työhyvinvoinnista. Yhteistyössä Insinööriliiton kanssa tarjottiin Työhyvinvointia coachingin keinoin -virtuaalivalmennussarja. Valmennussarja toteutettiin kokonaisuudessaan verkossa ja se kesti koko kevätkauden.

34

Kouluttajina toimi liiton juristeja ja ulkopuolisia kouluttajia. Koulutuksista tiedotettiin nettisivuilla, tapahtumakutsuilla, sosiaalisessa mediassa, erityistilanteissa henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä, jäsenyhdistysten tiedotteissa sekä Akava-yhteisössä. Jäsenkoulutukset olivat maksuttomia ja avoimia koko jäsenistölle. Muutamia koulutuksia kohdennettiin erityisesti opiskelija- ja ammatinharjoittajajäsenille sekä esihenkilötyötä tekeville jäsenille.

Toiminnanohjausjärjestelmä ja jäsenasioihin liittyvät palvelut

Vuoden 2019 aikana jäsenpalvelu paini edelleen samojen, toiminnanohjausjärjestelmää koskeneiden haasteiden kanssa kuin kahtena edellisenä vuotena. Järjestelmää kehitettiin käyttäjäystävällisempään suuntaan. Myös toiminnallisuuksia jäsenyhdistysten tarpeisiin lisättiin.

Haasteet järjestelmän käyttöönotossa ovat olleet arvoitua suuremmat, mikä vaikutti muun muassa jäsenpalvelun ruuhkautumiseen. Ruuhkia on pyritty purkamaan rekrytoimalla määräaikainen jäsensihteeri ja ostamalla palvelua ulkopuolelta. Vuoden 2020 aikana jäsenpalvelun tilanteen odotetaan parantuvan merkittävästi.

Jäsenetupalvelut

Valtaosa akavalaisten liittojen nk. ostoeduista ja alennuksista toteutetaan nykyisin yhteisen Member+ -jäsenpalvelun kautta. Palvelusta vastaa A-lomat. Päätuote on lomamökkien vuokraaminen, mutta A-lomien työkenttään kuuluvat nykyisin myös monet akavalaisten liittojen yhteiset kehitysprojektit etenkin digitaalisten palveluiden osalta.

Ensimmäinen merkittävä yhteisprojekti oli vuoden 2019 aikana rakennettu mobiilijäsenkortti (mobiiliapplikaatio) ja yhteinen palvelin, jota voidaan jatkossa hyödyntää laajemminkin palveluita kehitettäessä. Mobiilijäsenkorttiin liittyvä selvitystyö Akavan Erityisaloissa jatkuu mm. jäsenrekisteriin vaadittavien integraatioiden ja kustannusten osalta.

Member+ -palveluun oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyt 4 052 Akavan Erityisalojen jäsentä, mikä on 15,3 % liittomme kokonaisjäsenmäärästä. Rekisteröityneiden suhteellisessa määrässä on kasvua yli 10 % verrattuna vuoteen 2018. Akavan Erityisalojen jäsenet kuuluvat Member+ -tilastojen mukaan palveluiden aktiivisimpiin käyttäjiin paitsi rekisteröitymisessä myös lomamökkien vuokraustilastojen perusteella. Member+ -palvelua ja valikoimaa kehitetään jatkuvasti. Käyttäjäpalautteen mukaan erityisen suosittuja ovat olleet matkailuun ja hyvinvointiin liittyvät edut. Myös palvelun käytettävyyttä aiotaan tehostaa.

Vuoden uutuuksiin kuului keväällä lanseerattu ’Kehu’ -palvelu. Kehu on ilmainen ja kaikille avoin palvelu (ei vain jäsenille), jonka avulla voi lähettää, vastaanottaa ja tilastoida hyvää palautetta. Kehun taustajoukoissa on mukana joukko akavalaisia liittoja ja lisäksi uravalmennusyrityksiä. Kehun tavoitteena on vahvistaa konkreettista käsitystä omista taidoista ja vahvuuksista, mikä auttaa työnhaussa ja edistää työhyvinvointia.

35

Pankki- ja vakuutusedut

Jäsenetuihin kuuluva vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturvavakuutus on vakuutusyhtiö Turvassa. Turvan asiakastyytyväisyys on ollut erittäin korkealla tasolla. Turvalta saatujen tietojen mukaan Akavan Erityisalojen jäsenet ovat eri liittoja vertailtaessa ahkerimpia ’Taskuturvan’ eli oman mobiilivakuutuskortin/-neuvonnan lataajia, ja vuoden 2019 lopussa lataajien määrä oli jo 2 365. Turvan kanssa pidetään säännöllisiä kehityspalavereita.

Yhteistyö Danske Bankin kanssa jatkui, ja ytimenä on tarjota akavalaisten liittojen jäsenille pankkipalveluita ”jäsenetuhintaan”; palvelut on suunnattu vastavalmistuneille, asuntolainan hakijoille ja vuoden 2019 uutuutena myös sijoittamisesta kiinnostuneille.

Kirjallinen ilta ja Inspiraatiopäivä

Akavan Erityisalojen suosituin jäsentapahtuma Kirjallinen ilta järjestettiin sekä kevään että syksyn aikana. Yhteistyökumppanina ja tapahtumapaikkana oli tälläkin kertaa kustannusosakeyhtiö Otava. Tapahtuma keräsi jälleen monisatapäiset osallistujajoukot. Illan ohjelmaan kuului -50 % kirja-alennus ja tapahtumien vieraina ja haastateltavina olivat nimekkäät kirjailijat Olli Jalonen, Virpi Hämeen-Anttila, Antti Tuuri, Outi Pakkanen sekä Helena Petäistö.

Inspiraatiopäivä - Onnellinen ja toimiva työ keräsi 170 jäsentä Helsinkiin 26.10. Päivän teemaan johdattivat yliopistonlehtori ja työelämätutkija Anu Järvensivu ja Foodcamp Finlandin toimitusjohtaja Riikka Kannas. Stella Polariksen Sari Havas ja Tobias Zilliacus käsittelivät teemaa improvisaation keinoin.

36

Viestintä ja markkinointi

37

Uusi viestintästrategia käyttöön

Toimintavuonna saatiin päätökseen mittava liiton viestintä- ja markkinointistrategiaa koskeva projekti. Syntyneessä strategisessa linjauksessa viestintä nähdään entistä selkeämmin koko moninaisen liittoyhteisömme yhteiseksi tehtäväksi. Strategiaprojektin viimeiset työpajat toteutettiin alkuvuodesta 2020 ja liiton hallitus hyväksyi uuden viestintästrategian maaliskuussa. Kaikkiaan strategiaprojektissa toteutettiin 11 työpajaa strategiakonsultti Era Contentin vetäminä. Katso tiivistelmä viestintästrategian keskeisistä seuraavalta sivulta. Uuden viestintästrategian vienti käytäntöön käynnistyi pääosin luontevasti. Samalla on käynyt ilmi, että kyse on myös organisaatiokulttuurisesta muutoksesta, joka vie aikaa. Tällainen pienin askelin etenevä muutos on esimerkiksi viestinnän näkeminen ”jokaisen asiana”. Myös viestinnän suunnitelmallisuudessa ja suunnitelmiin sitoutumisessa on vielä paljon tehtävää. Strategiaprojektissa syntyneitä viestintäkonsepteja sovellettiin toimintavuonna mm. neuvottelu- ja toimikuntien sekä sopimuskierroksen viestinnässä. Yhteisen tekemisen ajatusta hyödynnettiin onnistuneesti esimerkiksi hallitusohjelmavaikuttamisessa ja yksittäisten jäsenyhdistysten kanssa toteutetuissa projekteissa. Liiton ja jäsenyhdistysten asiantuntijoita tuotiin uuden strategian mukaisesti esille entistä laajemmin. Jatkossa asiantuntijat pääsevät ääneen myös videoilla, kun liiton oma videotietoiskujen tuotanto käynnistyy. Tätä valmisteltiin syksyllä 2019 mm. rakentamalla pienimuotoinen videostudio liiton toimitiloihin. Studion toisena käyttäjänä on tiloissamme vuokralla oleva Viittomakielialan osuuskunta VIA.

38

39

Jäsenviestintä

Toimintavuosi 2019 oli toinen vuosi, jolloin jäsenviestintää hoidettiin Akavan Erityisaloissa ilman liittolehteä. Tämä näkyi uutiskirjeviestinnän vahvistumisena edelleen. Koko jäsenistön uutiskirjeen avausprosentti parani merkittävästi: vuonna 2019 keskimäärin 41 % avasi uutiskirjeen, kun vuonna 2018 avausluku oli 36 % ja vuonna 2017 30 %.

Sektorikohtaisten uutiskirjeisiin panostettiin uuden viestintästrategian mukaisesti, kun uudet neuvottelu- ja toimikunnat aloittivat työnsä. Toimielinten tekemää tärkeää työtä pyrittiin tuomaan jäsentä lähelle mm. jäsenhaastatteluin. Sektorikohtaisten uutiskirjeiden avausprosentti pysyi hyvänä eli noin 51 prosentissa (52 % vuonna 2018). Kaikkiaan erilaisia uutiskirjeitä tai kutsuja lähti jäsenistölle yhteensä 215 kappaletta, noin sata edellisvuotta vähemmän. Kappalemäärät laskivat, koska aluetapahtumia kutsuineen järjestettiin aikaisempaa vähemmän.

40

Uutiskirjeiden lähetysmäärät vuonna 2019 ja 2018

Uutiskirjeitä, kutsuja tai muita viestejä

Vastaanottajia Uutiskirjeitä, kutsuja tai muita viestejä

Vastaanottajia

2019 2018 Joulukuu 19 115 812 10 53 645 Marraskuu 20 72 099 44 128 333 Lokakuu 30 77 531 22 51 307 Syyskuu 19 61 969 22 88 567 Elokuu 8 53 028 10 73 460 Kesäkuu 13 88 944 17 87 053 Toukokuu 19 63 641 9 78 889 Huhtikuu 22 85 851 17 38 151 Maaliskuu 18 58 945 27 67 054 Helmikuu 34 77 045 34 101 333 Tammikuu 13 90 502 100 100 605 Yhteensä 215 845 367 313 891 949

Nettisivuilla ja uutiskirjeissä julkaistiin mm. artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Kuvissa henkilöhaastatteluissa esiintyneet 1. Airi Nummelin, 2. Erik Engberg, 3. Chia Koskinen, 4. Tuula Nuikka ja Marja Kantonen, 5. Tuija Wahlroos, 6. Lassi Linnanen, 7. Sonja Peschkow ja 8. Salla Koivisto.

41

Toimintavuoden syksyllä alkoi jälleen uusi sopimusneuvottelukierros yksityiseltä sektorilta ja tämä näkyi merkittävästi jäsenviestinnässä. Viestintää tehostettiin marraskuussa, kun teknologiateollisuuden ja suunnittelualan lakot tulivat ajankohtaisiksi. Neuvotteluviestinnässä käytetään verkkosivuja (sekä omien että neuvottelujärjestöjemme YTN:n ja JUKOn), uutiskirjeitä ja somea. Uudistimme perustietoa sopimusneuvotteluista sisältävän Sopimusneuvottelujen ABC -esitteen. Sopimuskierrosta tukemaan aloitettiin eri sektoreita edustavien jäsenten haastattelusarja teemalla Riittävätkö rahat? Sisäistä neuvotteluviestintää tehostettiin ottamalla käyttöön sopimusalavastaavien sisäiset neuvottelukatsaukset yhdistyksille ja hallitukselle.

Kuntasektorilla jäsenviestinnän painopisteenä olivat kevään 2019 luottamusmiesvaalit. Pyrimme yhdessä jäsenyhdistysten kanssa innostamaan jäseniä ehdolle pienimuotoisella kampanjalla, johon sisältyi mm. luottamusmiesten haastatteluja.

Suuri osa sopimusaloittaisesta viestinnästä hoidettiin yhteistyössä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Kuntajäsenille tiedotettiin Kuntatiimi-tiedotteella, joka ilmestyi myös ruotsiksi. Kuntatiimi toimitetaan Akavan Erityisaloissa. Valtion jäsenille ilmestyi Keppi ja porkkana -tiedote ja yliopistolaisille Yliote. YTN:n sopimusaloilla vastaavia jäsentiedotteita ovat JäsenExtrat, joista vastuullamme oli edelleen järjestöalan tiedote.

Liiton verkkosivujen akavanerityisalat.fi kävijämäärät lisääntyivät merkittävästi vuoden 2019 aikana. (Mittareista lisää s. 43). Kaikkiaan sivulla esimerkiksi julkaistiin uutisia 30 kpl, ajankohtaisia 96 kpl ja artikkeleita 22 kpl.

Chatbot Arvo jatkoi työtään verkkosivuilla jäsenpalveluiden tukena ja keskittyy jäsenpalvelun yleisimpiin kysymyksiin (esim. liittyminen, jäsenmaksut). Arvon käyttöä seurataan tausta-analytiikan avulla ja sisältöä kehitetään tarpeiden mukaan.

Sosiaalisen median käyttöä esimerkiksi tapahtumaviestinnässä ja vaikuttamisviestinnässä lisättiin merkittävästi. Liiton Facebookin, Twitteriin, Instagramin ja LinkedInin kävijämäärät kasvoivat tasaisesti vuoden aikana. Vuoden lopulla seuraajien (noin) määrä oli Facebookissa 3 000, Twitterissä 3 000, Instagramissa 1 400 ja LinkedInissä 1 600. Liiton tunnukseksi Twitterissä vakiintui #parempaantyöelämään.

Vuoden kuluessa uudistettiin yleisesite ”Paremman työelämän asiantuntija”, jäsensuositteluesite (MGM) ja vastavalmistuneille suunnattu ”Opas työuran alkuun.”

Sisäinen viestintä

Akavan Erityisalojen sisäistä viestintää hoidettiin edelleen joka kuukausi ilmestyvällä sisäisellä uutiskirjeellä. Sen avaa noin puolet vastaanottajista. Otimme käyttöön myös viestinnän toimenpiteistä muistuttavan sähköpostitse jäsenyhdistyksille jaetun viestintäkatsauksen, jossa kerroimme sekä Akavan Erityisalojen että Akavan hiljattain toteutuneista ja tulevista viestintähankkeista. Myös liiton Intranet toimi edelleen tärkeänä kanavana. Syksyllä käyttöön otettiin uusi sisäisen viestinnän kanava, Teams. Samalla karsittiin sitä vastaavien vaihtelevassa käytössä olleiden kanavien kirjoa.

Yhdessä jäsenyhdistysten kanssa uudistettiin loppuvuodesta sisäisen viestinnän linjausta vastaamaan uutta viestintästrategiaa. Linjaus hyväksyttiin alkuvuodesta 2020.

42

Vaikuttamisviestintä

Vuoden 2019 kevätpuolen viestintää leimasivat eduskuntavaalit. Jatkoimme joulukuussa alkanutta #parempaantyöelämään-kampanjaamme eri kanavissa. Nostimme esille vaaliteemojamme ja toimme eri esille ehdokkaina olevia jäseniämme. Kampanja huipentui 19.3. Minna Canthin päivän jäsentilaisuuteen ja eduskuntavaalipaneeliin Helsingissä. Teemoina olivat tasa-arvo, kulttuurin resurssit ja hyvä hallinto. Tapahtuma striimattiin sekä sometettiin laajasti ja sitä saattoi seurata ja kommentoida ”katsomoista” käsin Tampereelta, Turusta ja Rovaniemeltä.

Uusia kansanedustajia muistutimme yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa #kulttuurilupaus-tervehdyksellä. Toimenpide liittyi arpajaislakiuudistusta koskevaan vaikuttamistyöhön. Uuteen eduskuntaan tuli valituksi kolme jäsentämme.

Kantar TNS tutki toimeksiannostamme kansalaisten kulttuuri-, kirjasto-, museo-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä tasa-arvoa ja hyvää hallintoa koskevia asenteita. Tämä vaalitutkimuksemme toteutettiin nyt viidennen kerran. Julkistimme kevään kuluessa tutkimuksen tuloksia osana eduskuntavaalivaikuttamista. Syntynyttä maan uuden hallituksen hallitusohjelmaa kommentoimme kolmella kannanotolla.

Tasa-arvoteemasta teimme yhteistyötä Naisjärjestöjen keskusliiton kanssa osallistumalla järjestön naistenpäivän Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -tapahtumaan, jossa teemana oli mm. kulttuurialoilta käynnistynyt #metoo-liike. Tapahtumasta tuotettiin videotervehdys omaan Minna Canthin päivän vaalitapahtumaamme. Toimintavuonna käynnistyi Akavan Erityisalojen ilmastotyö ja teema näkyi pitkin vuotta viestinnässä. Toteutimme ja raportoimme mm. jäsenkyselyn, osallistuimme ilmastomielenilmauksiin 6.4. ja 27.9. ja olimme mukana Korvaamaton- ja Ilmastoveivi-kampanjoissa.

Osallistuimme myös ihmisoikeuksia kunnioittavaa yritysvastuulakia Suomeen ajavaan Yritysvastuun ykkösketjuun -kampanjaan sekä SASKin eri kampanjoihin. Yksityissektorin #sovitaanvaan-kampanjan päätöstilaisuus oli syyskuun jäsen- ja sidosryhmätilaisuus, jonka myötä toimme esille paikalliseen sopimiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja. Viestinnällisesti tärkeitä liiton tapahtumia olivat myös syksyn ns. uuden työn haasteita ja mahdollisuuksia valottanut työmarkkinaseminaari sekä Inspiraatiopäivä, jotka olivat myös tärkeitä sometapahtumia. Uuden viestintästrategian mukaisesti toteutimme edunvalvonnallisia viestintäprojekteja yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Museoalan ammattiliiton kanssa jatkettiin palkkakampanjaa, jossa onnistuttiin saamaan viestintään mukaan myös jäseniä. Kampanjassa ilmestyi mm. museotyön vaativuutta esille tuova Moniosaajien museo -yhteisjulkaisu. Yhdessä Viestin ja Kumulan kanssa uudistettiin kuntaviestijöiden palkkaopas, johon tehtiin uusi osio siitä, miten kuntaviestinnän päivystys- ja hälytystyö sekä somemanagerointi tulee ottaa

Liitto ja jäsenyhdistyksiä osallistui naistenpäivän tilaisuuteen yhteisellä ständillä.

43

huomioon palkkauksessa. Suomen Geronomiliiton kanssa tehtiin yhteistyötä vanhustyön mitoitukseen ja työoloihin liittyvän jäsenkyselyn julkistamisessa. Kaikkiaan kannanottoja lähti media- ja vaikuttajajakeluilla noin 30 vuoden aikana. Käytössä olivat STT Infon ja Cisionin jakelutyökalu.

Akavan Erityisalojen kannanottoja ja mediatiedotteita 2019

• 4.12. Kuntien viestintään päivystysohjeet – ammattijärjestöiltä palkkaopas • 8.11. Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto: Moniosaajien museo -julkaisu tuo esille

alipalkkauksen (vaikuttajajakelu) • 15.11. Akavan Erityisalojen Salla Luomanmäki: Jatkuva oppiminen monityöntekijöiden

ulottuville • 5.11. Moniosaajien museo -julkaisu tuo esille alipalkkauksen • 25.10. Museoalan ammattiliitolta historiateos • 16.9. Odotamme investointeja luoviin aloihin, hyvinvointiin ja hyvään hallintoon (myös

vaikuttajajakelu) • 16.9. Vielä ehdit ilmoittautua: Paikallisen sopimisen hyvät käytännöt 2.10. klo 16.30 Kiasmassa

(vaikuttajajakelu) • 5.9. Mielipide: Kulttuurialalla on osaamista mutta ei rahaa (Nea Leo/TAKU, Katariina

Mäkelä/MAL ja Jussi Näri/Kumula) 3.9. KUTSU: Paikallisen sopimisen hyvät käytännöt 2.10. klo 16.30 Kiasmassa (vaikuttajajakelu)

• 30.8. KUTSU: Paikallisen sopimisen hyvät käytännöt 2.10. klo 16.30 Kiasmassa • 22.8. Aktiivimalli purettava nopeasti • 16.8. Mielipide: Työpaikkakiusaamiselle nollatoleranssi (Helena Lamponen, Liisa Hakala) • 9.8. Akavan Erityisalat ja Kieliasiantuntijat tukevat Norjan av-kääntäjiä • 24.6. Suomen Geronomiliitto: Mitoitus myös vanhusten kotihoitoon • 19.6. Muistetaan osaamistili ja luovien alojen työpaikat • 3.6. Hallitusohjelma lupaa hyvää kulttuurille ja tasa-arvolle • 15.5. Kantar TNS tutki: Kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluille vahva tuki suomalaisilta • 3.5. Gallup: Laadukkaisiin liikuntapalveluihin panostettava • 26.4. Häirinnän kitkemiseksi kansallinen ohjelma • 24.4. Museoalan ammattiliitto: Museoalan kesätyötä hyvin tarjolla - palkalla ei elä • 14.4. Mielipidekirjoitus: Järjestöt eivät halua elää riskirahalla (Amalia Ojanen/AE, Petteri

Piirainen/Nuoli, Nea Leo/TAKU) • 12.4. Gallup: Suomalaiset näkevät nuorisopalvelujen merkityksen - perussuomalaiset

kriittisimpiä • 18.3. Gallup: Suomalaiset palkkatasa-arvon kannalla – osa johtajista eri mieltä • 13.3. Tasa-arvo, kulttuuri, hyvä hallinto teemoina eduskuntavaalipaneelissa 19.3. • 11.3. Uusi laajennus työaikalain ulkopuolelle jääviin veisi monelta työttömyysturvan (myös

vaikuttajajakelu) • 26.2. Suomen Geronomiliitto: Vanhuksia tuettava enemmän jo ennen ympärivuorokautisen

hoivan vaihetta • 14.2. Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat: Av-käännösyrityksiä koskeva sovintoesitys

hyväksytty • 13.2. Av-käännöstoimistojen työriidassa sovintoesitys • 1.2. Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat: Av-kääntäjien työriidassa lakkovaroitus • 11.1. Av-käännöstoimistojen työehtosopimusneuvottelut alkoivat

44

• 11.1. Mielipide: Järjestöistä on saatava parempia työnantajia (Teemu Hankamäki ja Amalia Ojanen)

• 9.1. Näennäisyrittäjille oikeus työehtosopimuksiin

Markkinointinostoja

Akavan Erityisalojen viestinnän ja markkinoinnin osalta on merkillepantavaa, että uutiskirjeiden avaajien ja verkkosivukävijöiden määrät sekä hakusanamainonnan teho nousivat merkittävästi. Myös muut mitattavat indikaattorit eli MGM-jäsensuosittelun kautta saatujen uusien jäsenten määrä, Member+ -rekisteröitymiset ja TaskuTurvan lataukset nousivat huomattavasti vuoden 2019 aikana.

Jäsenhankintaan liittyvinä arvokumppaneina jatkoivat jo vakiintuneet Suomen luonnonsuojeluliitto (uhanalaisen saimaannorpan suojelu) ja HelsinkiMissio (yksinäisiä vanhuksia palveleva Aamukorva-puhelin). Näille yhteistyökumppaneille lahjoitetaan yksi euro jokaisesta uudesta jäsenestä; vuoden aikana kertynyt summa jaetaan tasan em. toimijoiden kesken.

Vuoden kuluessa järjestettiin jäsenrekrytoinnin tueksi neljä tehostettua kampanjaa.

Kaikki jäsenkampanjoiden materiaalit suunniteltiin ja tuotettiin omin voimin Akavan Erityisalojen viestinnässä ja markkinoinnissa.

45

Hallinto, talous ja sisäinen kehittäminen

Akavan Erityisalojen vuoden 2019 kevätliittokokous järjestettiin Helsingissä 13. huhtikuuta.

46

Luottamushallinto

Liiton hallinnossa on hallituksessa, neuvottelu- ja toimikunnissa varsinaisine ja varajäseniin yhteensä noin 140 henkilöä. Vuoden 2019 alussa aloitti Akavan Erityisalojen hallinto uuden kaksivuotiskautensa. Uuden luottamushallinnon perehdyttämistilaisuus pidettiin 9.2. Keskeinen teema sisällössä oli “Yhteistyö luottamusta rakentamassa”. Samaa teemaa työstettiin myös liittokokouksen yhteyteen järjestetyssä aamupäiväseminaarissa.

Akavan Erityisalojen kevätliittokokous pidettiin 13.4. ja syysliittokokous 16.11. Helsingissä. Kevään liittokokouksen yhteydessä oli yhteistyöhön liittyvä seminaariosuus luottamushallinnolle. Syyspuolella liittokokouksen seminaariosuus pidettiin perjantaina 15.11. Seminaarissa keskityttiin uuden työn ja alustatalouden teemoihin otsikolla: Uusi uljas työ - mitä se tuo? Tilaisuudessa teema-alustajina olivat työministeri Timo Harakka, professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen. Myös ajankohtainen sopimusneuvottelukierros oli teemana ja vierailijoina YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki ja JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Liiton hallituksella oli toimintavuonna yhdeksän kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Yhden kokouksen yhteydessä oli myös seminaariosuus. Hallituksen esittelijänä toimi toiminnanjohtaja ja sihteerinä työmarkkinalakimies. Hallituksen kokouksiin avattiin läsnäolo- ja puheoikeus liiton neuvottelukuntien puheenjohtajille.

Liiton hallitus huolehti liiton toiminnan johtamisesta strategian mukaisesti sekä liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta. Liiton hallitus muodosti liiton kantoja keskeisiin edunvalvonnallisiin ja järjestöllisiin kysymyksiin muun muassa Akavassa sekä neuvottelujärjestöissä JUKOssa ja YTN:ssä ja edunvalvontajärjestö AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:ssä. Vuonna 2019 esillä olivat mm. Akavan Erityisalojen vaalitavoitteet, oma vaikuttaminen ja vaikuttaminen niiden osalta Akava-yhteisössä. Keskeisiä asioita hallinnossa olivat myös tietosuoja ja toiminnanohjausjärjestelmään liittyvät asiat.

Liiton hallitus seurasi liittostrategian toteuttamista, joka tapahtuu strategian pohjalle päätettyjen osaprojektien kautta. Toimintavuonna järjestettiin eri kokoonpanoille lukuisia strategiatyöpajoja ja -kokouksia.

Liiton työvaliokunta piti toimintavuoden aikana seitsemän kokousta, joista yksi oli seminaarikokous. Sen teema oli vuoden 2020 toiminnan ja talouden suunnittelun lähetekeskustelu, Akavan Erityisalojen sisäisen järjestörakenteen tarkastelu ja erityisesti ulkoisen jäsenkasvun tehostaminen. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin erilaisia henkilöstö- ja kehittämisasioita sekä valmisteltiin hallituksen kokousten asioita. Työvaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja.

Neuvottelukierros oli syksyn liittokokouksen teemoja ja vieraina neuvottelujärjestöjemme YTN:n ja JUKOn johtajat. Kuvassa (vas.) Teemu Hankamäki, Salla Luomanmäki, Tuire Eilittä ja Maria Löfgren.

Akavan Erityisalojen työvaliokuntaan kuuluvat liiton puheenjohtaja Tuire Eilittä (vas.) ja varapuheenjohtajat Pasi Hario (oik.), Suvi Seikkula (toinen vas.) ja Mika Pietilä (kolmas vas.) sekä toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki (toinen oik.).

47

Akavan Erityisalojen liittoyhteisön organisaatio

Akavan Erityisalojen toimiston henkilöstö ja työyhteisön kehittäminen

Akavan Erityisalojen toimistossa työskenteli vuonna 2019 keskimäärin 24 toimihenkilöä. Työssäoloajan mediaani oli 7 vuotta. Alle 30-vuotiaita henkilöstöstä oli 4 %, 30-40-vuotiaita 26 %, 41-50-vuotiaita 37 % ja yli 51-vuotiaita 33 %.

Vuoden 2019 aikana toimistossa tapahtui mm. seuraavia henkilöstömuutoksia ja muutoksia toimenkuvissa. ICT-päällikön tehtävään valittu Olli Kaure aloitti elokuussa. Neuvottelupäällikkö Minna Niemisen työsuhteen päätyttyä elokuun lopussa 2019 korkeakoulusektorin edunvalvonta siirtyi osaksi työmarkkinalakimies Anna Zibellinin toimenkuvaa syyskuun alusta 2019 lukien. Syksyllä 2019 käynnistyi tiedontuotannon asiantuntijan rekrytointi. Tehtävään valittiin VTM Hanna Koskenheimo, joka aloitti työnsä tammikuussa 2020. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös työvoima- ja koulutuspolitiikka sekä jäsenistön tilastollinen palkkaneuvonta.

Henkilöstösuunnitelman välineenä toimii henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään muun muassa vuosittaiset, kehityskeskusteluissa läpikäytävät henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen liittyvät tavoitteet.

Vuonna 2019 Akavan Erityisalojen toimistossa työyhteisön hyvinvointia hoidettiin johtamisen, esihenkilötyön ja työyhteisön yhteistoiminnan edistämisen kautta. Vuoden 2018 joulukuussa tehtiin lähijohtamisen kehittämiseksi yksiköiden esihenkilöille ja toiminnanjohtajalle 360-arviointi. Tämä käytiin jokaisen kanssa läpi vuoden 2019 alussa pohjaksi kehittää operatiivisen johtoryhmän johtamista ja esihenkilötyötä.

48

Vuoden 2019 aikana jatkettiin koko liitto-organisaatiota koskevaa yhteisö- ja yhteisöllisyysprojektia. Sen tavoitteena on liittoyhteisön eri toimijoiden yhteistyön, vuorovaikutuksen, avoimuuden ja luottamuksen parantaminen. Tällä teemalla järjestettiin liiton toimistolle, jäsenyhdistysten ja hallituksen edustajille yhteisöpäivä syyskuussa 2019. Tätä samaa teemaa työstettiin myös uuden luottamushallinnon perehdyttämispäivässä helmikuussa ja kevätliittokokouksen aamupäiväseminaarissa huhtikuussa.

Yhteistoimintaneuvottelukunta ja työsuojelutoimikunta, joissa on johdon ja henkilöstön edustus, jatkoivat työtään vuoden 2019 aikana. Toimiston johtoryhmä kokoontui säännöllisesti, keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Toimiston johtoryhmän kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat avoimet toimiston henkilökunnalle.

Toimistossa on päivitetty henkilöstön käsikirjaa muun muassa etätyöohjeistuksen ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien osalta. Lisäksi toimistossa on käytössä varhaisen tuen malli, päihdeohjelma sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Henkilöstölle pidettiin vuotuiset kehityskeskustelut. Työyhteisö toteutti kaksi virkistyspäivää, joista toinen oli koulutuspainotteinen.

EU:n tietosuoja-asetus ja käytäntöjen kehittäminen

Vuoden 2018 loppupuolella kartoitettiin liiton tietosuojariskit, ja tarvittavia toimenpiteitä arvioitiin yhdessä tietosuojavastaavana toimivan Arto Pirisen kanssa vuonna 2019. Toimintavuonna määriteltiin yhdessä tietosuojavastaavan kanssa sopimustasolla liiton ja jäsenyhdistysten yhteisrekisterinpitäjäsuhteen oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi päivitettiin salassapitosopimukset eri tilanteisiin.

Liittoyhteisöön laadittiin kevättalvella käyttöoikeusperiaatteet, jotka työvaliokunta hyväksyi kesäkuussa.

Vuoden 2019 loppupuolella valmistui tietoturva- ja tietosuojaohje, johon on koottu tehtävien hoidon kannalta keskeiset henkilötietojen käsittelyn periaatteet. Työvaliokunta hyväksyi ohjeen 14.11.2019.

Tietosuojakoulutus liiton toimistolle ja jäsenyhdistyksille järjestettiin 24.5.2019.

49

Tilinpäätös

50

Toimintakertomus

Toiminta-ajatus

Akavan Erityisalat AE ry on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattiliitto ja palvelujärjestö, joka ajaa jäsentensä etuja työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisissa kysymyksissä.

Akavan Erityisalojen tarkoituksena on 22 ammatillisen yhdistyksen työmarkkinakeskusjärjestönä valvoa jäsenyhdistystensä ja näiden jäsenten palkkausta ja muita työ- ja virkasuhteeseen liittyviä sekä ammatillisia, yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia etuja. Tämän lisäksi liitto edustaa jäsenyhdistyksiä näitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä ja edistää jäsenyhdistyksiinsä kuuluvien jäsenten yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä yhteistyötä. Akavan Erityisalojen toimistossa työskenteli vuonna 2019 keskimäärin kaksikymmentäkolme (23) työntekijää.

Toimintavuosi 2019

Toimintavuoden ylijäämä oli kokonaisuudessaan 244 852,73 euroa (vuonna 2018 ylijäämä oli 50 149,97 euroa). Tulos oli arvioitua parempi, sillä talousarviossa tulokseksi oli arvioitu 92 000 euroa. Ennen tilinpäätöskirjauksia tuloksen odotettiin olevan vieläkin parempi, mutta tilinpäätöksessä velka jäsenyhdistyksille (noin 80 000 euroa) muodostui arvioitua suuremmaksi. Kokonaisjäsenmaksutulo oli kaiken kaikkiaan noin 8 286 000 euroa (8 199 000 euroa). Se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,1 prosenttia. Kokonaistuotoista tilitettiin jäsenjärjestöille noin 2 547 000 euroa (2 530 000 euroa), mikä oli noin 31 prosenttia kokonaisjäsenmaksutulosta. Erityiskoulutettujen työttömyyskassalle (ERKO) tilitettiin noin l 512 000 euroa (1 773 000 euroa), mikä oli noin 18 prosenttia (22 prosenttia) kokonaisjäsenmaksutulosta. ERKOn osuuden lasku vaikutti merkittävästi myös siihen, että liiton jäsenmaksutuotto kasvoi lähes 8,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liiton jäsenmaksutuotoksi muodostui noin 4 227 000 euroa (3 896 000 euroa). Talousarvioon Jäsenmaksutuotoksi oli arvioitu 4 112 000 euroa, joten talousarvio ylitettiin noin 2,8 prosentilla.

Varsinaisen toiminnan kulut olivat kokonaisuudessaan noin 3 904 000 euroa (3 742 000 euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna kulut nousivat noin 4,3 prosenttia. Talousarvio kuitenkin alitettiin noin 2,4 prosentilla, sillä talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujen määräksi arvioitiin 3 998 400 euroa. Varsinaisten kulujen kasvu ei johtunut mistään yksittäisestä tekijästä vaan kulujen kasvu tapahtui kustannuspaikoittain kautta linjan.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotot olivat noin 280 000 euroa (250 000 euroa), mikä ylittää talousarviossa arvioidun nettotuoton noin 7,8 prosentilla. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuottojen kasvuun vaikutti erityisesti vuoden 2019 alkuvuoden sijoitusmarkkinoiden nousu ja siitä johtuneet sijoitusomaisuuden arvon palautukset.

Vuonna 2019 palkkojen yhteismäärä oli noin 1 506 000 euroa (1 474 000 euroa). Talousarviossa palkkojen yhteismääräksi oli arvioitu 1 496 000 euroa.

Liiton jäsenyhdistysten kokonaisjäsenmäärä oli vuoden lopussa 26 484 (26 842) jäsentä, mikä merkitsi noin 1,33 prosentin laskua edellisvuoteen. Maksavien jäsenten määrä oli vuoden lopussa 20 119 (21 607).

Tuleva kehitys

Vuoden 2019 tulos oli selkeästi parempi kuin edellisen vuoden tulos, ja vuonna 2020 tuloksen odotetaan olevan 113 000 euroa ylijäämäinen. Kevätpuolta 2020 värittää mahdolliset työtaistelutoimenpiteet, joilla voi olla liiton talouteen merkittävä vaikutus. Vaikka talousnäkymä näyttää lukujen valossa kohtuullisen hyvältä, niin yleinen trendi ay-liikkeen jäsenmäärien vähenemisessä vaikuttaa myös Akavan Erityisaloihin. Kevään 2020 aikana maailman laajuinen koronavirus uhkaa viedä talouden taantumaan ja muutenkin

51

työllisyysnäkymät näyttävät aiempaa heikommalta. Nämä yhdessä tulevat aiheuttamaan sekä maksavien jäsenten vähenemistä että työttömyyskassa Erkon maksuihin nousupainetta. Lisäksi liiton jäsenmaksupuolella on meneillään jäsenmaksurakenteen uudistaminen, joka laskenee jäsenmaksutuloja ainakin muutoksen jälkeisinä lähivuosina. Tämän jälkeen jäsenmäärän ja jäsenmaksutulon odotetaan kasvavan. Liiton talous on vakaalla pohjalla, mutta talousnäkymien heikentymiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Hallitus

Hallituksessa toimivat: Puheenjohtaja Tuire Eilittä, Pasi Hario (I varapuheenjohtaja), Suvi Seikkula (II varapuheenjohtaja) ja Mika Pietilä (III varapuheenjohtaja). Jäseninä toimivat Kristiina Halme, Aino Harinen, Juha Isotalo, Heikki Paalanen, Salla Palmi-Felin, Susanna Sääskilahti ja Anu von Lode Valkeajärvi. Liiton toiminnanjohtajana toimi Salla Luomanmäki.

Tuloslaskelma

1.1.2019-31.12.2019 1.1.2018-31.12.2018 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 233 922,93 197 069,70

Kulut Henkilöstökulut -1 935 842,61 -1 897 605,28 Poistot -96 817,49 -93 604,19 Muut kulut -2 307 186,58 -4 339 846,68 -2 140 245,72 -4 131 455,19

Tuotto-/kulujäämä -4 105 923,75 -3 934 385,49

VARAINHANKINTA Tuotot 5 739 761,33 5 669 243,60 Kulut -1 668 535,21 4 071 226,12 -1 934 799,67 3 734 443,93

Tuotto-/kulujäämä -34 697,63 -199 941,56

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 327 559,93 424 498,20 Kulut -48 009,57 279 550,36 -174 406,67 250 091,53

Tuotto-/kulujäämä 244 852,73 50 149,97

Omatoiminen tuotto-/kulujäämä 244 852,73 50 149,97

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 244 852,73 50 149,97

52

Tase

VASTAAVAA 31.12.2019 31.12.2018 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 68 070,14 101 586,84

Muut pitkävaikutteiset menot 27 111,37 6 969,03

95 181,51 108 555,87

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 24 915,44 33 220,59

Käyttöomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 1 760 803,21 1 760 803,21

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 6 362 758,59 5 843 253,33

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 243 658,75 7 745 833,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Jäsenmaksusaamiset 700 000,00 730 000,00

Muut siirtosaamiset 171 017,90 614 141,36

Saamiset yhteensä 871 017,90 1 344 141,36

Rahat ja pankkisaamiset 366 847,92 181 961,05

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 237 865,82 1 526 102,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 481 524,57 9 271 935,41

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Työtaistelurahasto 1 397 828,79 1 397 828,79

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 7 172 143,82 7 121 993,85

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 244 852,73 50 149,97 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 814 825,34 8 569 972,61

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 129 715,59 102 538,30

Muut velat 42 409,02 191 708,01

Siirtovelat 494 574,62 407 716,49

Lyhytaikaiset velat yhteensä 666 699,23 701 962,80 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 666 699,23 701 962,80 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 481 524,57 9 271 935,41

53

Liitetiedot

1. Tuloslaskelman toimintokohtainen erittely

Toteutunut Talousarvio Toteutunut Talousarvio

1.1.2019 1.1.2019 1.1.2018 1.1.2018

31.12.2019 31.12.2019 31.12.2018 31.12.2018

euroa euroa euroa euroa 1 EDUNVALVONTA 101 Kuntasektorin edunvalvonta -205 140,98 -206 300 -207 033,08 -210 200 102 Valtiosektorin edunvalvonta -156 844,73 -157 600 -145 192,34 -154 000 103 Yksityissektorin edunvalvonta -311 531,36 -333 200 -317 711,13 -335 600 107 Ammatinharj. ja yrittäjien edunvalvonta -20 834,22 -28 800 -15 914,71 -24 600 104 Kirkkosektorin edunvalvonta -10 203,60 -11 400 -9 713,76 -11 400 109 Korkeakoulusektorin edunvalvonta -57 896,37 -69 900 -60 626,43 -65 000 105 Yhteiskunnallinen edunvalvonta -85 627,14 -91 000 -69 024,57 -82 200 106 Ammatillinen edunvalvonta -9 139,84 -16 000 -18 127,85 -18 900 120 Koulutus -107 577,37 -121 500 -96 633,95 -115 700 199 Muu edunvalvonta -167 953,74 -172 500 -149 889,00 -163 000 Edunvalvonta yhteensä -1 132 749,35 -1 208 200 -1 089 866,82 -1 180 600

2 JÄRJESTÖTYÖ 210 Organisaation kehittäminen -32 689,88 -22 000 -16 523,46 -13 000 215 Jäsenhankinta / markkinointi -89 632,95 -103 000 -94 593,71 -103 000 220 Vaalivaliokunta 0,00 0 -1 261,88 -1 700 226 Järjestölliset toimenpiteet -44 993,00 -13 000 -10 049,30 -2 000 227 Järjestövalmiuden kehittäminen 0,00 -4 000 0,00 -1 000 240 Aluetoiminta -70 149,07 -90 000 -73 082,57 -84 700 250 Opiskelijatoiminta ja tmk. -53 250,18 -69 700 -55 125,83 -79 000 282 Muut järjestötilaisuudet -2 286,50 -8 000 0,00 0 290 Jäsenedut -401 266,37 -405 500 -383 202,22 -378 000 299 Muu järjestötyö ja tmk. -122 424,95 -121 300 -104 172,02 -104 300 Järjestötyö yhteensä -816 692,90 -836 500 -738 010,99 -766 700

3 VIESTINTÄ 302 Jäsentiedotteet -1 122,07 -3 500 -2 757,61 -3 000 307 Viestinnän erityisprojektit -23 276,53 -20 000 -12 428,84 -12 000 308 Internet ja intranet -1 144,48 -3 000 -10 054,26 -10 000 312 Työsuhdeoppaat -3 319,48 -5 000 -1 488,00 -5 000 314 Esitteet -11 399,35 -10 000 -10 753,04 -14 000 319 Muut julkaisut 0,00 0 0,00 -3 000 390 Viestinnän kehittäminen -15 542,33 -22 000 -34 191,31 -32 000 395 Media- ja vaikuttajaviestintä -12 211,28 -12 000 -11 740,70 -12 000 399 Muu viestintä -196 334,50 -194 400 -187 389,38 -196 200 Viestintä yhteensä -264 350,02 -269 900 -270 803,14 -287 200

54

4 MUU TOIMINTA 401 Kansainväliset suhteet -8 566,93 -10 000 -7 880,80 -10 100 411 Ulkoiset suhteet -387,00 -2 500 -1 324,11 -2 000 431 Jäsenmaksut -552 931,58 -559 700 -550 761,64 -553 700 441 Tutkimus -53 417,20 -84 500 -38 618,45 -50 500

Muu toiminta yhteensä -615 302,71 -656 700 -598 585,00 -616 300

5 LUOTTAMUSHALLINTO 500 Liittokokoukset -15 636,69 -16 500 -15 192,74 -16 500 510 Hallitus ja työvaliokunta -67 776,24 -70 000 -65 991,71 -71 000 599 Muu luottamushallinto -49 946,87 -48 600 -42 661,53 -48 500

Luottamushallinto yhteensä -133 359,80 -135 100 -123 845,98 -136 000

6 TOIMISTO 600 Hallinto -92 345,29 -77 000 -72 154,87 -66 300 610 Henkilöstö -507 629,64 -485 500 -502 670,93 -514 900 620 Toimitilat -107 493,50 -113 000 -136 385,32 -101 500 630 Tietoliikenne -136 842,94 -118 000 -115 941,13 -109 000 690 Poistot -96 817,49 -98 500 -93 604,19 -107 000

Toimisto yhteensä -941 128,86 -892 000 -920 756,44 -898 700

Varsinainen toiminta yhteensä -3 903 583,64 -3 998 400 -3 741 868,37 -3 885 500

7 VARAINHANKINTA 700 Jäsenmaksutuotot 4 227 481,33 4 112 000 3 896 234,60 3 762 000 705 Jäsenmaksukulut -358 595,32 -281 000 -354 307,79 -218 900 710 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 279 550,36 259 400 250 091,53 250 400

Varainhankinta yhteensä 4 148 436,37 4 090 400 3 792 018,34 3 793 500

TILIKAUDEN TULOS 244 852,73 92 000 50 149,97 -92 000

55

2. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1) Tilinpäätös on laadittu valtioneuvoston asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksistä esitettävistä tiedoista säädettyjen 2 ja 3 lukujen pienyrityssäännöstä noudattaen.

2) Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus.

Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon.

3) Sijoitusomaisuuden arvostaminen.

Arvopaperit ja muu sijoitusomaisuus on merkitty tilinpäätöksessä hankintamenon suuruisina tai, jos niiden tilinpäätöspäivän todennäköinen luovutushinta on sitä alempi, tämän määräisenä.

Eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat on kirjattu ali- tai ylikurssilla jaksotettuun hankintamenoon.

4) Kulujen kohdistus toiminnanaloille.

Toiminnanaloille on kohdistettu toiminnanalan erilliskulut. Yhteiskulut on esitetty yhtenä eränä varsinaisen toiminnan viimeisenä ryhmänä.

3. Henkilöstökulut

Henkilöstön määrä vuonna 2019 keskimäärin 23 (24).

2019 2018 Palkat 1 506 470,30 1 473 531,02

Eläkekulut 401 965,15 395 866,03

Muut

henkilösivukulut 27 407,16 28 208,23

Yhteensä 1 935 842,61 1 897 605,28

4. Suunnitelman mukaiset poistoajat

Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan: ATK-ohjelmistot tasapoistot 4 vuodessa Muut pitkävaikutteiset menot tasapoistot 5-10 vuodessa Koneet ja kalusto 25% menojäännöspoisto 5. Suunnitelman mukaiset poistot

2019 2018 ATK-ohjelmistot 81 298,93 80 485,47

Muut pitkävaikutteiset menot 7 213,41 2 045,19

Koneet ja kalusto 8 305,15 11 073,53 Yhteensä 96 817,49 93 604,19

56

6. Käyttöomaisuuden muutokset

ATK- Muut pitkä- Koneet ja Yhteensä

ohjelmistot vaikutteiset kalusto

Menojäännös 1.1.2019 101 586,84 6 969,03 33 220,59 141 776,46 Investoinnit 47 782,23 27 355,75 0,00 75 137,98 Käyttöomaisuuden myynnit 0,00 0,00 0,00 0,00

Menojäännös 31.12.2019 ennen suunnitelmapoistoja 149 369,07 34 324,78 33 220,59 216 914,44

Tilikauden suunnitelmapoistot 81 298,93 7 213,41 8 305,15 96 817,49

Menojäännös suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen 68 070,14 27 111,37 24 915,44 120 096,95

7. Sijoituksissa olevien arvopapereiden markkina-arvo 31.12.2019

31.12.2019 31.12.2018 Osakkeet Markkina-arvo 50 739,85 38 515,47 Vastaava kirjanpitoarvo 4 204,70 4 204,70

46 535,15 34 310,77

Danske Capital Markkina-arvo 2 716 530,05 2 382 973,11 Vastaava kirjanpitoarvo 2 513 630,24 2 382 973,11

202 899,81 0,00

eQ Varainhoito Markkina-arvo 1 133 010,12 1 109 423,25 Vastaava kirjanpitoarvo 1 000 000,00 1 000 000,00

133 010,12 109 423,25

FIM Sijoituspalvelut Markkina-arvo 416 338,33 393 811,01 Vastaava kirjanpitoarvo 300 000,00 300 000,00

116 338,33 93 811,01

Mandatum Life Markkina-arvo 1 123 938,96 1 085 360,49 Vastaava kirjanpitoarvo 1 000 000,00 1 000 000,00

123 938,96 85 360,49

United Bankers Markkina-arvo 717 158,69 291 317,04 Vastaava kirjanpitoarvo 689 275,00 289 275,00

27 883,69 2 042,04

Joukkovelkakirjalainat Markkina-arvo 202 598,52 205 914,82 Vastaava kirjanpitoarvo 202 598,52 205 914,82

57

0,00 0,00

Indeksilainat Markkina-arvo 420 120,00 322 100,00 Vastaava kirjanpitoarvo 400 000,00 400 000,00

20 120,00 -77 900,00

Muut sijoitustuotteet Markkina-arvo 253 050,13 260 885,70 Vastaava kirjanpitoarvo 253 050,13 260 885,70

0,00 0,00

EROTUS 670 726,06 247 047,56

8. Sijoitus- ja rahoitustoiminta

2019 2018 Tuotot Osinkotuotot 1 800,75 1 697,85 Korkotuotot likvidi 175 065,71 293 614,48 Myyntivoitot 13 364,43 110 225,17 Sijoitusten arvonkorotus 137 329,04 18 161,09 Muut tuotot 0,00 799,61 Tuotot yhteensä 327 559,93 424 498,20 Kulut Rahastojen arvonalennus 0,00 -137 329,04 Joukkovelkakirjojen arvonalennus -3 316,30 -3 316,30 Muiden sijoitustuotteiden arvonalennus -17 553,71 0,00 Korkokulut -2 861,05 -5 927,20 Myyntitappiot -18 359,83 -14 472,62 Hoitokulut -5 918,68 -13 361,51 Kulut yhteensä -48 009,57 -174 406,67

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 279 550,36 250 091,53

9. Sitoumukset, joiden vakuudeksi annettu osakkeita

2019 2018 Rahalaitoslainat (euroa) 200 000,00 500 000,00 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo (euroa) 1 760 803,21 1 760 803,21 Pantattujen osakkeiden lukumäärä (kpl) 1077 kpl 1077 kpl

10. Leasingvastuut 31.12.2019

Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät: 2019 2018 Tilikaudella 2020 maksettavat 37 503,96 20 428,72 Myöhemmin maksettavat 48 078,15 28 993,68 Yhteensä 85 582,11 49 422,40

58

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Päiväkirja ATK-tulosteena Pääkirja ATK-tulosteena Tuloslaskelma ja tase ATK-tulosteena Tasekirja ATK-tulosteena Liitetietotositteet ATK-tulosteena Tasekirja (KPL 3:8.1 §) on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10.1 §). Tilikauden kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt (KPL 2:10.2 §).

Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 19. maaliskuuta 2020

Tuire Eilittä Kristiina Halme Aino Harinen Pasi Hario Juha Isotalo Heikki Paalanen Salla Palmi-Felin Mika Pietilä Suvi Seikkula Susanna Sääskilahti Anu von Lode Valkeajärvi

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 11.6.2020

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Pasi Hirvonen KHT

59

Tilintarkastuskertomus

Akavan Erityisalat AE ry, Akavas Specialorganisationer rf:n liittokokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Akavan Erityisalat AE ry, Akavas Specialorganisationer rf:n (y-tunnus 0281358-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia yhdistyksestä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen velvollisuudet

Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

60

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdistys pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus vastaa muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 11.6.2020 Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö Pasi Hirvonen, KHT

61

Liitteet

Jäsenyhdistykset

Aito HSO Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT Hallintonotaarit Kieliasiantuntijat Kihlakunnanulosottomiehet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat – Kumula Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys Museoalan ammattiliitto MAL Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Pelastushallinnon Virkamiehet Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt Suomen Geronomiliitto Sure - Suomen Restonomiliitto Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt Suomen Verotarkastajat SVT Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti

Jäsenkunta

Kokonaisjäsenmäärän kehitys

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

62

Huomionosoitukset

Akavan Erityisalojen kultainen ansiomerkki Paulaharju Marina Aito HSO Akavan Erityisalojen hopeinen ansiomerkki Albert Johanna Maaria Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Forsman Riitta Museoalan ammattiliitto MAL Heinonen Mari Johanna Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Kaarto Sari Museoalan ammattiliitto MAL Kupila Sanna Museoalan ammattiliitto MAL Lamminranta Tim Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Laurikainen Mikko Museoalan ammattiliitto MAL Lehtinen Sini-Tuulia Kieliasiantuntijat Lindroos Hanna Kieliasiantuntijat Manninen Ulla Hallintonotaarit Räty Leena Museoalan ammattiliitto MAL Saarento Paula Museoalan ammattiliitto MAL Tohmo Kristina Museoalan ammattiliitto MAL Vilhunen Merja Museoalan ammattiliitto MAL Akavan hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin Salla Luomanmäki Akavan Erityisalat Akavan hopeinen ansiomerkki Falkenberg Marianna Museoalan ammattiliitto MAL Laine Pälvi Museoalan ammattiliitto MAL Siltala Eeva Museoalan ammattiliitto MAL Akavan pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin Forsberg Mari Museoalan ammattiliitto MAL Forsman Riitta Museoalan ammattiliitto MAL Isolehto Heli Museoalan ammattiliitto MAL Kaarto Sari Museoalan ammattiliitto MAL Kaila Aino-Maija Museoalan ammattiliitto MAL Madetoja Pirkko Museoalan ammattiliitto MAL Mäkinen Antti Museoalan ammattiliitto MAL Saarento Paula Museoalan ammattiliitto MAL Tohmo Kristina Museoalan ammattiliitto MAL Vilhunen Merja Museoalan ammattiliitto MAL Akavan pronssinen ansiomerkki Kupila Sanna Museoalan ammattiliitto MAL Räty Leena Museoalan ammattiliitto MAL Saarikoski Maria Museoalan ammattiliitto MAL Talamo-Kemiläinen Maarit Museoalan ammattiliitto MAL Wahlroos Tuija Museoalan ammattiliitto MAL AEK-Koulutussäätiön apurahat Alastalo Kirsi Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

63

Eskelinen Ulla Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt Haavisto Heli Museoalan ammattiliitto MAL Heino Suvi Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt Isotalo Mari Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Jama Kaisa-Mari Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Kalenius Lea Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Kalliomäki Terhi Kieliasiantuntijat Kangas Pirjo Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt Kieliasiantuntijat, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ja Museoalan ammattiliitto MAL Lampikoski Timo Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt Lindroos Hanna Kieliasiantuntijat Mulari Leena Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Pietikäinen Lahtivirta Marja-Leena Kieliasiantuntijat Syrjänen Elina Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Tammi Ari Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Timonen-Piipponen Marita Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry:n hallitus, neuvottelu- ja toimikunnat

Akavan Erityisalojen hallitus kautensa alussa. Kuvassa (takana vas.) Annette Wickström, Anu von Lode Valkeajärvi, Juha Isotalo, Mika Pietilä, Susanna Sääskilahti, Heikki Paalanen ja Salla Palmi-Felin. Edessä (vas.) Pasi Hario, Tuire Eilittä ja Aino Harinen. Kuvasta puuttuu Suvi Seikkula. (Kuva: Pekka Sipola)

64

Hallitus

Puheenjohtaja Eilittä Tuire (Specia) Varsinainen jäsen Varajäsen Hario Pasi, 1. varapuheenjohtaja (Specia) Mattila Tuula-Maria (Specia) Seikkula Suvi, 2. varapuheenjohtaja (Kieliasiantuntijat) Mac Eochagáin Ian (Kieliasiantuntijat) Pietilä Mika, 3. varapuheenjohtaja (NUOLI) Mykrä Riikka (NUOLI) Harinen Aino (Specia) Mäntyharju Erkki (Hallintonotaarit) Isotalo Juha (TAKU) Lankinen Mari (TAKU) Paalanen Heikki (SVT) Aaltonen Merja (Kihlakunnanulosottomiehet) Palmi-Felin Salla (Kumula) Peschkow Sonja (Kumula) Sääskilahti Susanna (MAL) Ylimaunu Minna (TAAY) von Lode Valkeajärvi Anu (Viesti) Koski Heta (Viesti) Wikström Annette (AitoHSO) (16.11. saakka) Halme Kristiina (AitoHSO) (17.11. alkaen) Huurtomaa Heli (Aito HSO) Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta Puheenjohtaja Mac Eochagáin Ian (Kieliasiantuntijat) Varsinainen jäsen Varajäsen Nemitz Liisa (Kieliasiantuntijat) Vesanen Aino (Kieliasiantuntijat) Isotalo Merja (TAKU)

Hyvönen Anne (SSHL) Salo Ulla (SSHL) Mattila Tuula-Maria (Specia)

Puurula Susanna (Kieliasiantuntijat) Kamil Roni (Kieliasiantuntijat) Asikainen Johannes (Specia)

Harinen Aino (Specia)

Julin Elina (TAKU) Saarinen Minttu (TAKU) Järvinen Outi (TAKU)

Seppälä Piritta (Viesti)

Kunnan neuvottelukunta

Puheenjohtaja Peschkow Sonja (Kumula) Varsinainen jäsen Varajäsen Sormunen Kai (Kumula) Vikman Heli (Kumula) Jussila Mirja-Liisa (Kumula) Hyökki Salla (Kumula) Pääskylä Esko (Specia) Karasvirta Arja (Viesti) Neitola Uula (MAL) Talamo-Kemiläinen Maarit (MAL) Alastalo Kirsi (Nuoli) Nybäck Sari (Nuoli) Hausen Martin (Kieliasiantuntijat) Igbarria Krista (Kieliasiantuntijat) Rihto Jorma (TAKU) Kauppinen Antti (TAKU) Autio Kari-Pekka (TAAY) Lipponen Sonja (TAAY) Heinonen Mari (SSHL) Koskela Arto (SSHL) Malin Marja (Specia) Markus Riikonen (Sure)

65

Yksityissektorin neuvottelukunta

Puheenjohtaja Mattila Tuula-Maria (Specia) Varsinainen jäsen Varajäsen Sakkinen Annukka (Specia)

Valjus Marja (Specia)

Salmenharju Miina (Viesti)

Koskinen Chia (TAKU) Mikael Kinanen (TAKU) Halme Kristiina (Aito HSO) Piipponen Anni (Aito HSO) Sjögren Vanessa (Kieliasiantuntijat) Malmberg Anitta (Kieliasiantuntijat) Pietilä Eija (Nuoli)

Kangosjärvi Elina (MAL) Wahlroos Tuija (MAL) Mannonen Janita (Sure) Honkalehto Niklas (Sure) Bergroth Eeva (TAKU)

Valtion neuvottelukunta

Puheenjohtaja Harinen Aino (Specia) Varsinainen jäsen Varajäsen Kolehmainen Anne (Specia) Jopasin Saara (Specia) Kaila Aino-Maija (MAL) Savolainen Teija (Specia) Mattila Tiina (VSV) Paalanen Heikki (SVT) Parland Nike (Kieliasiantuntijat) Sillander Liisa (Kieliasiantuntijat) Vaskuu Anu (Aito HSO) Lindeberg Sari (Aito HSO) Susitaival Hanna (TAKU) Kolu Marja (TAKU) Korhonen Tarja (KKTH) Widenius Risto (KKTH) Mäkinen Risto (Hallintonotaarit) Manninen Ulla (Hallintonotaarit) Ylimaunu Minna (TAAY) Leppänen Juho (TAAY) Aaltonen Merja (Kihlakunnanulosottomiehet) Viitaniemi Sami (Kihlakunnanulosottomiehet) Korkeakoulutoimikunta

Puheenjohtaja Hytönen Anne (Viesti) Varsinainen jäsen Varajäsen Aarikka Lotta (Specia) Kalliokoski Timo (Specia) Rintala Anni (Specia) Jopasin Saara (Specia) Kokkinen Susanna (TAAY) Mesikämmen Erja (TAAY) Skog Ilse (Viesti) Rajoo Aino-Maija (Specia) Iso-Aho Juha (TAKU) Solala Tiina (TAKU) Ratia Mari (Kieliasiantuntijat) Pietilä Anniina (Kieliasiantuntijat) Laine Jere (Kumula) Laamanen Tomi (Kumula) Holma Hilla (Sure) Honkalampi Anni (TAKU)

Mönkkönen Janne (Sure)

66

Opiskelijatoimikunta

Puheenjohtaja Maiju Salminen (Nuoli) Varsinainen jäsen Varajäsen Kujansuu Veera (MAL) Kaukametsä Turkka (MAL) Kalliokoski Timo (Specia) Suihkonen Tuomas (Specia) Kajava Juho (Kieliasiantuntijat) Repponen Ilon (Kieliasiantuntijat) Mäkinen Hanna (Aito HSO) Tuunainen Iida (Aito HSO) Rahikka Kaisa-Leena (Specia) Harju Tuomas (Specia) Heikkilä Tuomas (Viesti) Eskelinen Laura (Viesti) Kettula Joel (Sure) Holma Hilla (Sure) Tuovinen Titta (TAAY) Ylönen Elina (Nuoli) Laitinen Emilia (TAKU) Pulkkinen Joonas (TAKU) Baltzar Pauliina (Kumula) Frauenknecht Rosa (TAKU) Alueyhdyshenkilöt Etelä-Pohjanmaa: Katja Jaskari (Viesti) Pohjanmaa: Linda Björkgård (Specia) Etelä-Savo: Kari-Pekka Autio (TAAY) Pohjois-Karjala: Sini-Maria Melanen (TAKU) Häme: (ei alueyhdyshenkilöä vuonna 2019) Pohjois-Pohjanmaa: Mika Pietilä (Nuoli) Kaakkois-Suomi: Päivi Hännikäinen (Specia) Pohjois-Savo: Marja Louni (MAL) Kainuu: Esko Pääskylä (Specia) Satakunta: Kirsi Vesterbacka (Specia) Keski-Suomi: Ritva Partanen (Specia) Uusimaa: Ahmad Moussa (Specia) Lappi: (ei alueyhdyshenkilöä vuonna 2019) Varsinais-Suomi: Anne-Marie Rautiainen (Kumula) Pirkanmaa: Aino Harinen (Specia)

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit eri toimielimissä

Hallitus jäsen Salla Luomanmäki varajäsen Helena Lamponen Akavan puheenjohtajisto varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki Työvaliokunta jäsen Salla Luomanmäki Elinkeinopoliittinen toimikunta jäsen Tuire Torvela varajäsen Salla Luomanmäki Sosiaali- ja terveyspoliittinen toimikunta varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari

Opiskelijoiden valtuuskunta jäsen Maiju Salminen jäsen Rosa Frauenknecht varajäsen Paula Antell Opiskelijavaltuuskunnan työjaosto jäsen Maiju Salminen Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta jäsen Minna Nieminen varajäsen Paula Antell Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusryhmä puheenjohtaja Kari Eskola Työelämä- ja työvoimapoliittinen toimikunta jäsen Helena Lamponen varajäsen Kari Eskola

67

Työryhmä yritysten yhteistoimintalain uudistamista varten jäsen Helena Lamponen Kilpailukieltosopimukset-työryhmä jäsen Juho-Heikki Leppänen jäsen Helena Lamponen (02/2019 saakka) Työllistämisen edistämisen lakihankkeet, taustaryhmä jäsen Helena Lamponen

AKY – Akavalaiset yrittäjät

Hallitus varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki

Työvaliokunta jäsen Salla Luomanmäki

Hallitus jäsen Salla Luomanmäki varajäsen Helena Lamponen Hallituksen työvaliokunta jäsen Salla Luomanmäki YTN:n alakohtaiset tausta- ja valmisteluryhmät: Järjestöala taustaryhmän puheenjohtaja Tapio Heiskari (Specia) (5/2019 saakka) vastuullinen asiamies Amalia Poutanen asiamies Kari Eskola viestintätuki Anna Joutsenniemi assistentti Mirkka Heininen Kaupan ala asiamies Amalia Poutanen

Sopimuspoliittinen ryhmä jäsen Amalia Poutanen Kansainvälisten asioiden ryhmä jäsen Helena Lamponen

JUKOn hallitus varajäsen Kari Eskola Kunnan neuvottelukunta varapuheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kunnan KVTES-jaosto varapuheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kunnan teknisen sopimuksen TS-jaosto varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Kunnan paikallistyöryhmä varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Kuntasektorin järjestövalmiustyöryhmä varajäsen Jaakko Korpisaari Kunnan KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmä varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari (10.10. saakka) Kunnan KVTES-alueen keskuslakkotoimikunta varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari (10.10. alkaen) Kunnan KVTES-alueen keskuslakkotoimikunnan talousryhmä ryhmän päällikkö Jaakko Korpisaari (10.10. alkaen) Maakunnan neuvottelukunta varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Maakunnan terveydenhuoltojaosto varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari varajäsenen Mari Heinonen (SSHL) Maakunnan valtion jaosto varsinainen jäsen Kari Eskola varajäsenen Saara Paavola (Specia)

68

AVAINTES-alueen järjestövalmiustyöryhmä puheenjohtaja Jaakko Korpisaari Valtion neuvottelukunta varsinainen jäsen Kari Eskola

Kirkon neuvottelukunta varsinainen jäsen Kari Eskola

Valtion keskuslakkotoimikunta jäsen Kari Eskola

Kirkon työtaisteluryhmä jäsen Kari Eskola

Valtion tekstiryhmä jäsen Kari Eskola

Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA Hallitus puheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kuntaryhmä puheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kuntatiimi-tiedote vastaava toimittaja Jaakko Korpisaari

Hallitus puheenjohtaja Salla Luomanmäki varajäsen Jaakko Korpisaari varsinainen jäsen Marina Paulaharju (AitoHSO) varajäsen Mari Lankinen varsinainen jäsen Anita Tuohino (KAJ) varajäsen Risto Tolonen varajäsen Mika Pietilä

Hallitus jäsen Pirjo Leppänen varajäsen Kimmo Joutsi Akavan Erityisalojen edustajien työroolit muualla

Akavan edustaja Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunnassa Salla Luomanmäki

Akavan edustaja eläketurvakeskuksen edustajistossa varajäsen Salla Luomanmäki

Akavan edustaja Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostossa Salla Luomanmäki

Akavan edustaja Ilmarisen hallintoneuvostossa varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki

Jukon edustaja KT Kuntatyönantajien kvtes-palkkausrakennetyöryhmässä jäsen Jaakko Korpisaari

Jukon edustaja KT Kuntatyönantajien Lappeenranta-seminaari suunnittelutyöryhmässä jäsen Jaakko Korpisaari

Jukon edustaja Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän muutoksen hallinta ja tuki -ryhmässä jäsen Jaakko Korpisaari

Vakuutusyhtiö Turvan hallintoneuvosto jäsen Salla Luomanmäki

Veronmaksajain keskusliiton hallitus, työvaliokunta ja Verotieto Oy Salla Luomanmäki

Vakuutusoikeus sivutoiminen varajäsen Kari Eskola sivutoimisen jäsenen varajäsen Helena Lamponen