Sadutus

Tuuli Lankinen luokanopettaja ja äidinkielen lehtori

S2-opettaja

1. Menetelmän esittely

”Kerro satu (tai tarina tai juttu)! Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat.”

.

suomalainen sosiaalinen innovaatio

Monika Riihelä, Liisa Karlsson

valittu EU:n lasten mielenterveyttä edistävien mallitoimintojen joukkoon

2. Sadutuksen käyttö

Menetelmä sopii kaikille ja kaiken ikäisille - käytetty vuoden ikäisistä vanhuksiin

.

Uusia satuja voi tehdä milloin,

missä ja kuka vain

.

Välineeksi tarvitaan vain

kynä ja paperia.

Sadutus toimii parhaiten,

kun se on säännöllisesti

toistuvaa

3. Miksi sadutetaan?

Sadutus on

pysähtymistä yhteiseen hetkeen, kohtaamista

tutustumista toiseen uudella tavalla

yhdessäolosta nauttimista

.

vastavuoroista vuoropuhelua

toisen ajatusten arvostamista

kertojan tarinan säilyttämistä

.

uuden kertomakulttuurin synnyttämistä ja taltiointia

uuden, toisia huomioivan toimintatavan synnyttämistä

halua kuunnella toisen tapaa nähdä maailmaa

4. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan sadutus

Sadutuksen avulla lapsi

- oppii käyttämään kieltä

- oppii tuottamaan tekstejä

- oppii käyttämään mielikuvitustaan

.

oppii luottamaan itseensä

oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan

voi käsitellä arkojakin asioita

.

oppii suvaitsevaisuutta

oppii jäsentämään ympäröivää maailmaa

oppii jäsentämään omaa sisäistä maailmaansa

.

- oppii kuuntelemaan toisia

- oppii odottamaan vuoroaan

- kehittää tarkkaavaisuuttaan ja keskittymiskykyään

.

oppii sananvapauden merkityksen

saa oman äänensä kuuluviin

saa läheisen suhteen saduttajaan

saa onnistumisen kokemuksen ja hyvän mielen

Sadutuksen avulla saduttaja

- saa mahdollisuuden pysähtyä

- saa mahdollisuuden kuunnella lasta

- saa mahdollisuuden oppia tuntemaan lapsen maailmaa

- saa mahdollisuuden auttaa lasta

- saa hyvän mielen

5. Kokemuksia sadutuksesta

Käytännön toteutuksen ongelmat

Erilaisia yhteistyön muotoja

- yhteistyö oman kielen opettajan, s2 –opettajan sekä luokan opettajan kanssa

- yhteistyö muiden tahojen kanssa (kirjasto, päiväkoti, nuorisotoimi...)

- yhteistyö ystävyyskoulujen kanssa (satukirjeenvaihto)

……..

Tiedäthän oppilaani tulevat teiltä joita tuskin olet kulkenut mielessään he kantavat kokemuksia joita et edes aavista. Siksi halusimme luokan joka aamuisin tervehtää meitä ystävällisesti punoo mielen taustalle

muistikuvaa lämpimistä väreistä hiljaisista äänistä

Kuuntelemme seinäkellon raksutusta vähitellen toisiammekin ikkunanlaudalta ja takaseinän

amppeleista opettelemme kukkien nimiä, ilon tuottamisen värejä. Keinutuoliin istahtaessani jokainen tietää on sadun aika päivittäin me rakennamme paikkaa jossa voi pelotta hengittää Irja Askola: Lasinen lapsuus

Lähteet

Karlsson, Liisa: Sadutus – Avain osallistuvaan toimintakulttuuriin.

PS-kustannus.

Tunne kieleni – Tseba leleme la ka – Know my Language

”Kirja jokaiselle” –hankkeen julkaisu

www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat

Lankinen, Tuuli: Haluutsä turpaan vai ootsä pelkuri? Maahanmuuttajaoppilaiden koulukokemuksia. Pro gradu –tutkimus. Helsingin yliopisto 2003.

www.cop.fi/ajankohtaista ”Minun koti”

Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hanke